Turkin-pakolaisavun koordinointiväline: tuki on hyödyllistä, mutta parannuksia tarvitaan, jotta rahoille saadaan enemmän vastinetta

Tiivistelmä

Turkin-pakolaisavun koordinointiväline on EU:n vastaus Eurooppa-neuvoston kehotukseen myöntää merkittävää lisärahoitusta Turkissa olevien pakolaisten tukemiseen. Väline on mekanismi, jonka avulla koordinoidaan ja sujuvoitetaan EU:n ja sen jäsenvaltioiden myöntämää kolmen miljardin euron rahoitusta. Tuki kattaa humanitaariset toimet, joihin on osoitettu 1,4 miljardin euron määrärahat, ja muut kuin humanitaariset toimet, joihin on osoitettu 1,6 miljardin euron määrärahat. Koordinointivälineellä pyritään parantamaan Turkissa oleville pakolaisille ja heitä vastaanottaville yhteisöille tarjottavan tuen tehokkuutta ja täydentävyyttä.

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksessa tutkittiin, tuettiinko koordinointivälineellä Turkissa olevia pakolaisia vaikuttavasti. Tarkastuksessa keskityttiin koordinointivälineen ensimmäisen osuuden hallinnointiin ja välineen humanitaarisessa osassa tähän mennessä saavutettuihin tuloksiin.

Tilintarkastustuomioistuin totesi, että Turkin-pakolaisavun koordinointivälineessä otettiin haastavassa tilanteessa nopeasti käyttöön kolme miljardia euroa EU:n talousarviosta ja EU:n jäsenvaltioista, jotta pakolaiskriisiin pystyttiin vastaamaan ripeästi. Koordinointivälineessä ei kuitenkaan saavutettu täysin tavoitetta, joka koski tämän vastauksen vaikuttavaa koordinointia. Tarkastetuissa hankkeissa annettiin hyödyllistä tukea pakolaisille; useimmat hankkeet tuottivat suunnitellut tuotokset, mutta puolessa niistä odotettuja tuloksia ei ole vielä saavutettu. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi myös, että käteisavustushankkeiden tehokkuudessa on vielä parantamisen varaa. Näin ollen tilintarkastustuomioistuin toteaa, että koordinointiväline olisi voinut olla vaikuttavampi ja se voisi tarjota enemmän vastinetta rahoille.

Komissio yksilöi pakolaisten ensisijaiset tarpeet kattavan tarvearvioinnin perusteella. Turkin ja EU:n välillä oli kuitenkin erimielisyyttä siitä, kuinka kunnalliseen infrastruktuuriin ja sosioekonomiseen tukeen liittyviä ensisijaisia tarpeita olisi käsiteltävä, minkä vuoksi näille aloille annettu tuki oli riittämätöntä.

Koordinointivälineellä tuettiin terveydenhuolto- ja koulutusalalla samantyyppisiä toimia eri välineistä. Tämän vuoksi koordinoinnista tuli monimutkaisempaa ja samankaltaisten hankkeiden rahoittamiseen käytettiin samanaikaisesti eri hallinnointirakenteita.

Tilintarkastustuomioistuin löysi terveydenhuoltoalalta joitakin hyviä esimerkkejä, joissa komissio tuki siirtymistä humanitaarisesta avusta pysyvämpään kehitysapuun, mutta tällainen täydentävyys ei toteutunut järjestelmällisesti.

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi myös, että koordinointivälineestä rahoitettujen humanitaarisen avun hankkeiden tehokkuudessa oli parantamisen varaa. Ensinnäkään komissio ei hanke-ehdotuksia tarkastellessaan arvioinut budjetoitujen kustannusten kohtuullisuutta johdonmukaisesti ja kattavasti. Toiseksi laajoja käteisavustushankkeita täytäntöön paneville kumppaneille maksetut välilliset kustannukset olivat suuria, vaikkakin ne olivat oikeudellisen kehyksen mukaisia, eikä ennakkomaksujen tasoa mukautettu hankkeiden todellisiin lähteviin rahavirtoihin.

Komissio toteutti asianmukaisia toimia humanitaarisen avun hankkeiden seuraamiseksi. Seuraamista rajoitti eniten se, etteivät Turkin viranomaiset antaneet pääsyä kahden käteisavustushankkeen edunsaajien tietoihin. Siksi komissio ja tilintarkastustuomioistuin eivät pystyneet seuraamaan hankkeen edunsaajia rekisteröitymisestä maksuvaiheeseen.

Koordinointivälineen tuloskehyksessä raportoidaan kootuista tuloksista. Kehyksen kehittäminen on kuitenkin vielä kesken: lähtötasojen, välitavoitteiden tai määrällisten tavoitteiden määrittämistä ei ole vielä saatu valmiiksi. Julkinen raportointi oli rajallista eikä se kattanut kaikkea EU:n Turkissa oleville pakolaisille antamaa apua.

Kaikilla tarkastetuilla humanitaarisen avun hankkeilla autettiin pakolaisia täyttämään tarpeitaan, lähinnä käteisenä annettavien avustusten avulla. Useimmissa hankkeissa saatiin aikaan kaikki suunnitellut tuotokset tai suurin osa niistä. Puolessa hankkeista ei kuitenkaan ole vielä saavutettu odotettuja tuloksia, ja yhdeksää kymmenestä hankkeesta oli jatkettava. Haastava toimintaympäristö oli suurin syy kansainvälisten valtiosta riippumattomien järjestöjen hallinnoimien hankkeiden täytäntöönpanon viivästymiseen.

Kertomuksessa esitetään kuusi suositusta, joiden tavoitteena on parantaa koordinointivälineen määrärahojen toisen osuuden tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Komission olisi

• vastattava aiempaa paremmin pakolaisten tarpeisiin, jotka liittyvät kunnalliseen infrastruktuuriin ja sosioekonomiseen tukeen
• sujuvoitettava apua entisestään ja parannettava sen täydentävyyttä
• pantava täytäntöön humanitaarisesta avusta kehitysapuun siirtymistä koskeva strategia
• parannettava käteisavustushankkeiden tehokkuutta
• käsiteltävä Turkin viranomaisten kanssa tarvetta parantaa (kansainvälisten) valtiosta riippumattomien järjestöjen toimintaympäristöä
• tehostettava Turkin-pakolaisavun koordinointivälineen seurantaa ja siitä raportointia.

Johdanto

Turkki ja EU tekivät assosiaatiosopimuksen vuonna 1963. Eurooppa-neuvosto myönsi Turkille EU:n ehdokasmaan aseman joulukuussa 1999, ja liittymisneuvottelut käynnistettiin vuonna 2005. Turkki on ylivoimaisesti suurin edunsaaja EU:n liittymistä valmistelevassa tukivälineessä (IPA), jota EU käyttää valmistellakseen ehdokasmaita EU:n jäsenyyteen ja jonka määrärahat ovat vuosina 2007–2020 yli yhdeksän miljardia euroa¹.

Sijaintinsa vuoksi Turkki on monille pakolaisille sekä vastaanottava maa että kauttakulkumaa. Muuttovirrat ovat kasvaneet pääosin Syyrian konfliktin vuoksi, ja tämän myötä Turkissa on eniten pakolaisia maailmassa, lähes 4 miljoonaa ihmistä². Näiden joukossa on noin 3,5 miljoonaa syyrialaista, joista noin 94 prosenttia elää pakolaisleirien ulkopuolella³. Turkki on tarjonnut pakolaisille merkittävää ja jatkuvaa tukea kriisin alusta alkaen.

Lähde: YK:n pakolaisjärjestö.

Syyrian pakolaiskriisi vaikutti Turkin lisäksi myös EU:n jäsenvaltioihin. Yksin vuonna 2015 noin 850 000 pakolaista ylitti Välimeren Turkista Kreikkaan⁴ ja haki turvapaikkaa EU:n jäsenvaltioista. Euroopan muuttoliikeagenda hyväksyttiin toukokuussa 2015, minkä jälkeen EU ja sen jäsenvaltiot toteuttivat useita toimenpiteitä yksilöityihin haasteisiin puuttumiseksi.

Komissio antoi 15. lokakuuta 2015 ehdotuksen EU:n ja Turkin yhteiseksi toimintasuunnitelmaksi, jolla tuetaan Turkkia muuttoliikekriisin hallinnassa. Yhteisessä toimintasuunnitelmassa yksilöidään toimenpiteitä, joita EU:n ja Turkin olisi toteutettava a) tilapäisen suojelun piiriin kuuluvien syyrialaisten ja heitä vastaanottavien turkkilaisten yhteisöjen tukemiseksi ja b) yhteistyön parantamiseksi, jotta voidaan ehkäistä EU:hun suuntautuvaa sääntelemätöntä muuttoliikettä.

Ensimmäinen toimi, joka EU:n oli määrä toteuttaa toimintasuunnitelman mukaan, oli ottaa käyttöön merkittävä määrä varoja, joilla tuetaan Turkkia vastaamaan haasteeseen, joka sille aiheutuu tilapäisen suojelun piiriin kuuluvien syyrialaisten oleskelusta maassa⁵. Varat oli määrä ottaa käyttöön mahdollisimman joustavasti ja ripeästi. Komissio vastasi tähän vaatimukseen perustamalla Turkin-pakolaisavun koordinointivälineen.

Turkin-pakolaisavun koordinointiväline

Koordinointiväline on koordinointimekanismi ”Turkin auttamiseksi vastaamaan pakolaisten ja heitä vastaanottavien yhteisöjen välittömiin humanitaarisiin tarpeisiin ja kehitystarpeisiin ja kansallisten ja paikallisten viranomaisten auttamiseksi hallinnoimaan ja käsittelemään pakolaisvirroista johtuvia seurauksia”. Sen tavoitteina on koordinoida ja sujuvoittaa unionin talousarviosta ja jäsenvaltioiden kahdenvälisillä rahoitusosuuksilla rahoitettavia toimia ja lisätä pakolaisille ja heitä vastaanottaville yhteisöille Turkissa annettavan tuen tehokkuutta ja täydentävyyttä.⁶ Koordinointiväline on innovatiivinen keskitetty väline, joka eroaa muista EU:ssa käytettävistä keskitetyistä mekanismeista, kuten EU:n erityisrahastoista⁷ (ks. taulukko 1).

Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin.

Koordinointiväline perustettiin 1. tammikuuta 2016, ja sillä on kolmen miljardin euron määrärahat vuosiksi 2016 ja 2017⁸. Tästä määrästä miljardi euroa rahoitetaan EU:n talousarviosta ja kaksi miljardia euroa EU:n jäsenvaltioiden rahoitusosuuksista⁹ (liitteessä I esitetään Turkin-pakolaisavun koordinointivälineen kansalliset rahoitusosuudet). Annettava tuki kattaa humanitaariset toimet, joihin on osoitettu 1,4 miljardin euron määrärahat, ja muut kuin humanitaariset toimet, joihin on osoitettu 1,6 miljardin euron määrärahat. Koordinointivälineellä koordinoidaan useista olemassa olevista välineistä saatavaa rahoitusta (ks. taulukko 2).

Lähde: Euroopan komissio, ”Turkin-pakolaisavun koordinointivälineen ensimmäinen vuosikertomus”.

Apu keskitettiin kuudelle painopistealalle: 1) humanitaarinen apu, 2) muuttoliikkeen hallinta, 3) koulutus, 4) terveydenhuolto, 5) kunnallinen infrastruktuuri ja 6) sosioekonominen tuki¹⁰. Koordinointivälineestä rahoitettavat hankkeet valitaan ja toteutetaan niihin kuuluvien välineiden kautta (ks. taulukko 2) kyseisen välineen sovellettavien sääntöjen ja vaatimusten mukaisesti¹¹. Tähän kuuluvat myös Syyrian kriisin johdosta perustetun EU:n alueellisen erityisrahaston (Madad-rahasto)¹² kautta toteutettavat hankkeet. Liitteessä II kuvataan yksityiskohtaisemmin, kuinka tämä toimii.

Eurooppa-neuvoston jäsenet ja Turkki vahvistivat 18. maaliskuuta 2016 annetussa EU:n ja Turkin julkilausumassa¹³ sitoumuksensa panna yhteinen toimintasuunnitelma täytäntöön ja pysäyttää sääntelemätön muuttoliike Turkista Kreikkaan¹⁴. Samalla ne sopivat, että koordinointivälineen määrärahoja voitaisiin kasvattaa kolmella miljardilla eurolla ennen vuoden 2018 loppua. Eurooppa-neuvosto päätti 28. kesäkuuta 2018 käynnistää koordinointivälineen määrärahojen toisen osuuden.

Koordinointivälineen ohjauskomitea

Koordinointivälinettä hallinnoi ohjauskomitea, jonka puheenjohtajana toimii komissio ja johon kuuluu kaikkien EU:n jäsenvaltioiden edustajia. Turkin edustajat osallistuvat komitean kokouksiin neuvonantajana ja osallistuvat tuen täytäntöönpanoon liittyviin keskusteluihin. Ohjauskomitean tehtävänä on antaa strategista ohjausta. Tämä käsittää ”yleisten painopisteiden, tuettavien toimien ja […] välineiden vahvistamisen [sekä koordinointivälineestä rahoitettavien] toimien koordinoinnin”¹⁵. Ohjauskomitea vastaa myös toimien täytäntöönpanon seurannasta ja arvioinnista.

Komissiolla on kuitenkin kokonaisvastuu toimien toteuttamisesta. Naapuruuspolitiikan ja laajentumisneuvottelujen pääosasto vastaa yhdessä EU:n Turkin-edustuston kanssa liittymistä valmistelevan tukivälineen kautta rahoitettujen hankkeiden täytäntöönpanosta, kun taas humanitaarisen avun hankkeista vastaa EU:n pelastuspalveluasioiden ja humanitaarisen avun operaatioiden pääosasto (ECHO). Komissio vastaa myös Madad-rahaston kautta toteutettavista hankkeista.

Tarkastuksen laajuus ja tarkastustapa

Tilintarkastustuomioistuimen tavoitteena oli arvioida koordinointivälineen hallinnointia ja tähän mennessä saavutettuja tuloksia. Tarkastus kattoi koordinointivälineen perustamisen ja 31. maaliskuuta 2018 välisen ajan. Tarkastuksessa käsiteltiin seuraavaa pääkysymystä: Tuetaanko Turkin-pakolaisavun koordinointivälineellä Turkissa olevia pakolaisia vaikuttavasti? Pääkysymys jakautui kahteen osakysymykseen:

1. Edistikö koordinointivälineen perustaminen mekanismiksi ja sen toiminta mekanismina merkityksellisen, nopean ja hyvin koordinoidun tuen antamista?

   Kysymykseen vastaamiseksi tilintarkastustuomioistuin tutki, yksilöikö komissio pakolaisten ensisijaiset tarpeet ja käsittelikö se niitä nopeasti ja koordinoidusti.

2. Onko koordinointivälineestä rahoitetuissa humanitaarisen avun hankkeissa saavutettu odotetut tulokset?

   Tähän kysymykseen vastaamiseksi tilintarkastustuomioistuin valitsi otoksen koordinointivälineestä tuetuista hankkeista ja perehtyi niiden täytäntöönpanoon ja seurantaan ja niissä saavutettuihin tuloksiin. Suurin osa muista kuin humanitaarisen avun hankkeista¹⁶ ei ollut tarkastuksen ajankohtana vielä riittävän pitkälle edenneessä vaiheessa, joten tilintarkastustuomioistuin keskittyi tässä analyysin osassa humanitaarisen avun hankkeisiin.

Tilintarkastustuomioistuin tarkasti otoksen, johon kuului kymmenen humanitaarisen avun hanketta, joiden yhteisarvo oli 458 miljoonaa euroa (ks. liite III A). Tilintarkastustuomioistuin kokosi otoksen siten, että se edustaisi tasapainoisesti erilaisia hankkeita, ja otti tässä huomioon hankkeiden taloudellisen merkityksen, alat (perustarpeet, suojelu, terveydenhuolto, koulutus) ja täytäntöönpanokumppaneiden tyypit (YK:n järjestöt, kansainväliset valtiosta riippumattomat järjestöt). Otos valittiin yhteensä 45:n humanitaarista apua koskevan sopimuksen joukosta, ja se edustaa 33:a prosenttia sopimusten mukaisen humanitaarisen avun kokonaismäärästä.

Tarkastukseen kuului asiakirjatarkastuksia ja komission eri yksiköiden, EU:n Turkin-edustuston ja EU:n pelastuspalveluasioiden ja humanitaarisen avun operaatioiden pääosaston Turkin-toimiston edustajien, joidenkin EU:n jäsenvaltioiden koordinointivälineen ohjauskomiteaan kuuluvien edustajien, Turkin viranomaisten, kansainvälisten elinten ja valtiosta riippumattomien järjestöjen edustajien sekä lopullisten edunsaajien haastatteluja¹⁷. Tilintarkastustuomioistuin vieraili kahdeksassa otoksen kymmenestä hankkeesta Turkkiin tammikuussa 2018 tekemänsä matkan yhteydessä¹⁸.

Turkin perhe- ja sosiaalipolitiikkaministeriö ei sallinut tilintarkastustuomioistuimelle pääsyä tietokantaan, joka sisälsi tarkastettujen rahansiirtohankkeiden (hätätilanteiden sosiaalinen turvaverkko ja opiskelua varten myönnettävä ehdollinen rahansiirto) tukikelpoiset edunsaajat. Tämän vuoksi tilintarkastustuomioistuin ei pystynyt seuraamaan lopullisia edunsaajia rekisteröitymisestä maksuvaiheeseen. Tarkempia tietoja annetaan kohdassa 53.

Huomautukset

Koordinointivälineen kautta otettiin ripeästi käyttöön hyödyllistä tukea, mutta väline ei ollut täysin vaikuttava koordinointimekanismina

Tilintarkastustuomioistuin arvioi seuraavia seikkoja:

1. yksilöitiinkö koordinointivälineessä pakolaisten tärkeimpiä tarpeita kattavan ja huolellisen tarvearvioinnin avulla ja käsiteltiinkö näitä tarpeita
2. mahdollistivatko koordinointivälineen hallintojärjestelyt sen, että kolmen miljardin euron avun käytöstä voitiin sopia ripeästi eli vuosina 2016–2017, kuten koordinointivälineen perustamisesta annetussa komission päätöksessä säädetään
3. oliko avun koordinointi koordinointivälineessä vaikuttavaa. Tilintarkastustuomioistuin tutki erityisesti, sujuvoittivatko toimien valitsemiseen ja hyväksymiseen käytetyt menettelyt apua ja varmistivatko ne täydentävyyden i) käytettyjen EU:n rahoitusvälineiden välillä ja ii) humanitaarisen ja muun kuin humanitaarisen tuen välillä.

Koordinointivälineellä puututtiin asianmukaisesti pakolaisten tärkeimpiin tarpeisiin lukuun ottamatta kunnallista infrastruktuuria ja sosioekonomista tukea koskevia tarpeita

Kolmen miljardin euron rahoituksen myöntäminen oli seurausta EU:n jäsenvaltioiden ja Turkin välisestä poliittisesta päätöksestä. Tämä summa oli merkittävä lisäys EU:n Turkille antaman avun kokonaismäärään. Summalla ei kuitenkaan pyritty kattamaan kaikkia pakolaisten tukemisen kustannuksia¹⁹.

Tarvearviointiin liittyi rajoitteita

EU:n ja Turkin yhteisessä toimintasuunnitelmassa (ks. kohta 4) edellytettiin, että EU:n toimielimet ja Turkki tekevät kattavan yhteisen tarvearvioinnin ennen kolmen miljardin euron määrärahojen maksamista²⁰. Vaikka Turkin viranomaiset osallistuivat tarvearviointiin, he eivät hyväksyneet arviointia virallisesti.

Tarvearviointi valmistui kesäkuussa 2016. Se oli kattava, sillä siinä arvioitiin sekä humanitaarisia tarpeita että kehitystarpeita ja annettiin hyödyllistä tietoa syyrialaispakolaisten tilanteesta sekä yksilöitiin käsittelyä tarvitsevia puutteita ottaen huomioon Turkissa tilapäisen suojelun puitteissa syyrialaisille aiemmin annettu, parhaillaan annettu ja suunniteltu apu. Se ei kuitenkaan ollut riittävän tarkka:

1. Suurin osa tarvearvioinnissa käytetyistä numerotiedoista (esimerkiksi alakohtaiset tilastot) oli peräisin Turkin viranomaisilta. Tarvearvioinnin tehneillä konsulteilla ei ollut käytettävissään perustietoja. Siksi he eivät pystyneet vahvistamaan niiden toimenpiteiden arvioituja kustannuksia, jotka olivat tarpeen pakolaisten ja heitä vastaanottavien yhteisöjen tarpeiden käsittelemiseksi.
2. Saatavilla ei ollut ajantasaisia sukupuolen, ikäryhmän ja sijainnin mukaan jaoteltuja väestötietoja eikä tietoja haavoittuvuustekijöistä (esimerkiksi kotitalouksista, joissa perheen elannosta vastaa nainen, sekä lapsista ja ikääntyneistä). Konsultit totesivat tämän haitanneen vakavasti tarpeiden arviointia sekä ohjelmien ja toimien suunnittelua. Esimerkiksi sosiaalisen tuen ja koheesion alan viimeisin maanlaajuinen haavoittuvuusarviointi oli peräisin vuodelta 2013.
3. Tarvearvioinnissa keskityttiin tilapäisen suojelun piiriin kuuluviin syyrialaisiin, eikä arvioinnissa käsitelty muiden kuin syyrialaisten (pääosin afganistanilaisten ja irakilaisten) pakolaisten tarpeita. Suuri enemmistö Turkissa olevista pakolaisista on tilapäisen suojelun piiriin kuuluvia syyrialaisia (ks. kohta 2). Siksi he olivat koordinointivälineestä annettavan tuen ensisijainen kohderyhmä. Tämä ei kuitenkaan vastannut koordinointivälineen vahvistettua tavoitetta, jonka mukaan kaikkien pakolaisten tarpeita olisi käsiteltävä.

Koordinointivälineen painopistealat (ks. kohta 8) sovitettiin pitkälti yhteen tarvearvioinnin kanssa. Ainoa poikkeus oli muuttoliikkeen hallinta, jonka ohjauskomitea valitsi painopistealaksi, vaikka se ei sisältynyt tarvearviointiin. Perusteet muuttoliikkeen hallinnan valintaan painopistealaksi ovat kyseenalaisia, kun otetaan huomioon, että koordinointivälineen päätavoite oli tukea pakolaisia ja heitä vastaanottavia yhteisöjä ja että muuttoliikkeen hallintaan Turkissa oli jo myönnetty noin 350 miljoonaa euroa tukea liittymistä valmistelevasta tukivälineestä (koordinointivälineen ulkopuolelta). Kahden muuttoliikkeen hallintaan liittyvän hankkeen rahoittamisen jälkeen ohjauskomitea päättikin, ettei alalle osoiteta enää lisärahoitusta.

Painopistealat oli määritelty laveasti, jotta varmistettiin tarvittava joustavuus vaikeassa ja nopeasti muuttuvassa ympäristössä. Yksittäisissä hankkeissa pyrittiin käsittelemään pakolaisten tiettyjä tarpeita. Tilintarkastustuomioistuin perehtyi 10 tarkastetun hankkeen valinnan perusteluihin ja totesi, että tämä piti paikkansa kaikkien hankkeiden kohdalla (ks. tarkemmat tiedot liitteessä III B). Humanitaarisen avun hankkeiden täytäntöönpanokumppaneiden on rahoitusehdotuksen toimittamisen yhteydessä kuvattava yksilöidyt ongelmat, tarpeet ja riskit sekä se, miksi ehdotettu toimi on asianmukainen ja komission Turkkia koskevan humanitaarisen avun yleisstrategian mukainen. Laatikossa 1 kuvataan, kuinka laajimmassa koordinointivälineestä rahoitetussa EU:n humanitaarisen avun hankkeessa käsiteltiin pakolaisten tarpeita.

Kahta painopistealaa ei tuettu riittävästi

Koordinointivälineen menot keskittyivät seuraaville painopistealoille: koulutus, terveydenhuolto ja humanitaarinen apu (lähinnä hätätilanteiden sosiaalinen turvaverkko). Nämä alat muodostivat noin 90 prosenttia sopimusten mukaisesta kokonaismäärästä (ks. kaavio 1).

Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin komission tietojen perusteella.

On hankalaa arvioida, ovatko rahoituksen jako-osuudet oikeasuhteisia painopistealojen tarpeiden laajuuteen nähden, koska ohjauskomitea ei vahvistanut ennakkoon painopistealoille osoitettavia alustavia määriä. Tämä lisää joustavuutta varojen jakamisessa, mutta toisaalta näin toimittaessa on mahdotonta arvioida suunniteltujen ja toteutuneiden menojen välisiä eroja kullakin painopistealalla.

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että kunnalliseen infrastruktuuriin liittyvää painopistealaa ja sosioekonomiseen tukeen liittyvää painopistealaa ei käsitelty riittävästi. Kuten laatikossa 2 kuvataan, suurimpana syynä tähän olivat komission ja Turkin viranomaisten eriävät näkemykset näiden alojen käsittelemisestä.

Koordinointivälineessä saavutettiin tavoite tehdä sopimuksia kolmen miljardin euron arvosta kahden vuoden aikana

Päätös perustaa koordinointiväline heijasteli tarvetta ottaa käyttöön lisävaroja. Yksi koordinointivälineen keskeisistä hyödyistä oli, että jäsenvaltiot sopivat²³ kahden miljardin euron rahoitusosuudestaan helmikuussa 2016 välittömästi välineen perustamisen jälkeen. Tämä muodosti perustan varojen ripeälle käytölle ennalta määritetyn budjetoidun määrän perusteella.

Koordinointivälineen oikeudellinen ja hallinnollinen kehys vahvistettiin myös suhteellisen nopeasti. Komissio ja EU:n jäsenvaltiot sopivat koordinointivälineen työjärjestyksestä 17. helmikuuta 2016 pidetyssä ohjauskomitean ensimmäisessä kokouksessa. Koordinointiväline otettiin siis käyttöön alle kolme kuukautta 29. marraskuuta 2015 pidetyn EU:n ja Turkin huippukokouksen jälkeen. Liitteessä V esitetään koordinointivälineen perustamiseen ja hallinnointiin liittyvät keskeiset päivämäärät ja tapahtumat.

Koordinointivälineen varojen maksamisessa käytettiin olemassa olevien välineiden yhdistelmää (ks. kohta 8) ja täytäntöönpanokumppaneita. Tämän ansiosta koordinointiväline pystyi nopeasti ottamaan käyttöön merkittävästi kasvaneet Turkkiin suunnatut EU:n varat ja tekemään kolmen miljardin euron arvosta sopimuksia kahden vuoden aikana. Kaavio 2 osoittaa, että varojen kasvu oli erityisen suurta humanitaarisen avun alalla.

Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin komission tietojen perusteella.

Koordinointivälineen nopean perustamisen ja rahoituksen vaikuttavan yhdistämisen lisäksi komission valitsemat täytäntöönpanomekanismit, joita kuvataan jäljempänä, olivat keskeinen tekijä, jonka ansiosta koordinointiväline pystyi saavuttamaan tavoitteensa ja tarjoamaan apua nopeasti.

1. Komissio asetti Turkin viranomaisten käyttöön ilman ehdotuspyyntöä kolme suoraa avustusta, joiden yhteisarvo oli 660 miljoonaa euroa. Ne oli tarkoitettu laajamittaisiin muihin kuin humanitaarisen avun hankkeisiin. EU:n suoria avustuksia käytetään Turkissa yleensä huomattavasti pienempiin hankkeisiin, ja keskimääräinen avustus on miljoona euroa.
2. Myönnetyistä kaikkiaan kolmen miljardin euron määrärahoista 70 prosenttia kanavoitiin YK:n järjestöille ja kansainvälisille rahoituslaitoksille (ks. liite II). Tämä edisti osaltaan käyttövalmiuksien lisäämistä, koska tämäntyyppisillä organisaatioilla on yleensä valmiudet toteuttaa laajoja hankkeita, kuten hätätilanteiden sosiaalinen turvaverkko. Se on monimuotoinen käteisavustushanke, joka pantiin täytäntöön tärkeimmäksi humanitaarisen avun tarjoamisen välineeksi ja jonka määrärahat olivat 998 miljoonaa euroa (ks. laatikko 1).

Kohdissa 25–28 kuvatut yhdistetyt ominaispiirteet eivät ole aina muiden EU:n välineiden tai EU:n erityisrahastojen käytettävissä koordinointivälineen ulkopuolella. Tämä selittää sen, että koordinointivälineeseen osoitettujen liittymistä valmistelevan tukivälineen varojen käytöstä tehtiin sopimukset jopa viisi kertaa nopeammin kuin tukivälineen tavanomaisten varojen käytöstä Turkissa. Liitteestä VI ilmenee, että sopimuksenteko oli koordinointivälineessä myös nopeampaa kuin EU:n erityisrahastoissa.

Koordinointivälineellä edistettiin yhteensovittamisen tehostamista mutta avun sujuvoittamista ja täydentävyyttä ei saavutettu järjestelmällisesti

Tilintarkastustuomioistuin arvioi, koordinoitiinko ja sujuvoitettiinko koordinointivälineen avulla eri välineistä annettua apua tehottomuuksien (esimerkiksi päällekkäiset hankkeet) riskin vähentämiseksi ja parannettiinko välineellä tuen täydentävyyttä ja helpotettiinko siten siirtymistä humanitaarisesta avusta muuhun kuin humanitaariseen apuun.

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että komissio koordinoi koordinointivälineen strategista suuntaa yhteisen tarvearvioinnin, hallintorakenteen (ohjauskomitea) sekä humanitaarisen ja muun kuin humanitaarisen tuen kattavan tuloskehyksen kautta. Tämä mahdollisti koordinoinnin ja tietojenvaihdon komission kahden keskeisen asiasta vastaavan pääosaston (naapuruuspolitiikan ja laajentumisneuvottelujen pääosasto sekä EU:n pelastuspalveluasioiden ja humanitaarisen avun operaatioiden pääosasto) sekä Madad-rahaston välillä.

Komissio ei kuitenkaan asettanut selkeitä rajoja välineiden ja täytäntöönpanokumppaneiden välille. Tilintarkastustuomioistuin totesi, että joissakin tapauksissa koordinointivälineessä käytetyillä rahoitusvälineillä tuettiin hyvin samankaltaisia toimia terveydenhuollon ja koulutuksen alalla. Tämän vuoksi samankaltaisten toimien rahoittamiseen käytettiin rinnakkaisia hallintorakenteita, mikä edellytti komissiolta ja kumppaneilta perusteellisia koordinointitoimia päällekkäisyyksien riskin pienentämiseksi. Tämä ei sovi yhteen sen kanssa, että koordinointivälineen tavoitteena on sujuvoittaa EU:n apua. Laatikossa 3 annetaan esimerkkejä siitä, kuinka koordinointivälineestä rahoitettiin samankaltaisia toimia eri välineistä.

Kuten edellä todettiin, komissio pystyi nopeuttamaan rahoituksen myöntämistä koordinointivälineestä, kun tuki kanavoitiin eri välineiden kautta (ks. kohta 27). Toisaalta tämä mutkisti koko koordinointivälineen hallintaa, täytäntöönpanoa ja valvontaa. Näillä välineillä on erilaiset toimeksiannot ja oikeudelliset kehykset, erilaiset täytäntöönpanomekanismit ja erilaiset raportointi- ja seurantavaatimukset, ja eri yksiköt hallinnoivat niitä. Turkkiin käytetyillä koordinointivälineen ulkopuolisilla EU:n varoilla tuettiin osin samoja painopistealoja kuin koordinointivälineellä²⁵. Osa tilintarkastustuomioistuimen Turkin-matkansa aikana haastattelemista sidosryhmistä totesi, että tilanne oli sekava erityisesti sen suhteen, mikä kunkin välineen tehtävän oli määrä olla.

Avun täydentävyyden varmistamista koskevaan koordinointivälineenilmoitettuun tavoitteeseen kuuluu myös humanitaarisen ja muun kuin humanitaarisen tuen välinen yhteys. Vaikka tilintarkastustuomioistuin löysi terveydenhuoltoalalta joitakin hyviä esimerkkejä, joissa komissio varmisti, että humanitaarisesta avusta siirryttäisiin pysyvämpään kehitysapuun, tilintarkastustuomioistuin totesi, ettei tällainen täydentävyys toteutunut järjestelmällisesti. Komissio ei esimerkiksi laatinut EU:n pelastuspalveluasioiden ja humanitaarisen avun operaatioiden pääosastolle, naapuruuspolitiikan ja laajentumisneuvottelujen pääosastolle ja EU:n jäsenvaltioille²⁶ yhteisiä täytäntöönpanosuunnitelmia, vaikka tällaiset suunnitelmat olisivat voineet parantaa EU:n avun yleistä johdonmukaisuutta ja sujuvoittaa avun antamista. Tilintarkastustuomioistuin pitää yhteisiä täytäntöönpanosuunnitelmia hyvänä käytäntönä, ja komissio sovelsikin sitä suunnitellessaan Jordanian ja Libanonin yhteisiä humanitaarisen avun ja kehitysavun kehyksiä, kun tavoitteena oli kehittää kattava ja yhteinen vastaus²⁷.

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastamista kymmenestä humanitaarisen avun hankkeesta seitsemässä ei löytynyt näyttöä mahdollisista sovituista siirtymä- tai irtautumisstrategioista, joiden mukaisesti humanitaarisen avun hankkeet, joilla katetaan tavallisesti tarpeita hätätilanteissa, voitaisiin korvata koordinointivälineen muilla kuin humanitaarisen avun hankkeilla tai Turkin toimilla, jos tarpeet venyvät keskipitkiksi tai pitkiksi. Joissakin tapauksissa tarkastetuissa hankkeissa toteutettiin jatkotoimia, jotka rahoitettiin edelleen humanitaariseen apuun osoitetuin varoin ja joiden täytäntöönpanokausi ulottuu vuotta 2018 pidemmälle. EU:n pelastuspalveluasioiden ja humanitaarisen avun operaatioiden pääosaston asettama alustava määräaika humanitaarisesta avusta pois siirtymiselle oli vuoden 2018 loppu²⁸. Määräaikaa jatkettiin myöhemmin. Laatikossa 4 esitetään esimerkkejä tarkastettujen hankkeiden otoksesta löydetyistä hyvistä ja huonoista siirtymästrategioista.

Haastavassa tilanteessa humanitaarisen avun hankkeilla edistettiin pakolaisten perustarpeiden kattamista, mutta hankkeilla ei aina saatu rahoille odotettua vastinetta

Tilintarkastustuomioistuin arvioi koordinointivälineestä annetun humanitaarisen avun tehokkuutta ja vaikuttavuutta³⁰ ja kiinnitti huomiota erityisesti seuraaviin seikkoihin:

1. varmistiko komissio, että rahoitettujen hankkeiden kustannukset olivat kohtuullisia odotettuihin tuloksiin nähden, ja toteutettiinko hankkeet oikea-aikaisesti
2. seurasiko komissio koordinointivälineen menoja kokonaisvaltaisesti ja tuottiko komissio riittävästi merkityksellistä tietoa saavutetuista tuloksista
3. saavutettiinko humanitaarisen avun hankkeissa suunnitellut tuotokset (eli tuotokset ja saavutukset) ja odotetut tulokset (eli tuotoksista aiheutuvat muutokset).

Tilintarkastustuomioistuin tarkasti 10 humanitaarisen avun hanketta, jotka pantiin täytäntöön epäsuoran (YK:n järjestöt) tai suoran (kansainväliset valtiosta riippumattomat järjestöt) hallinnoinnin avulla (ks. liite III A). Vaikka täytäntöönpanossa oli ollut viiveitä, yhdeksän käynnissä olevaa hanketta³¹ oli edistynyt niin pitkälle, että tilintarkastustuomioistuin pystyi raportoimaan tarkastuksen ajankohtaan mennessä saavutetuista tuotoksista ja tuloksista.

Hankkeiden tehokkuutta on mahdollista parantaa

Komission tekemässä kustannusten kohtuullisuuden arvioinnissa on puutteita

Komissio totesi vuosien 2016 ja 2017 Turkkia koskevissa humanitaarisen avun täytäntöönpanosuunnitelmissa, että tuetuissa toimissa olisi painotettava yleisesti kustannustehokkuutta ja -vaikuttavuutta. Tilintarkastustuomioistuin totesi, ettei komissio hanke-ehdotuksia tarkastellessaan arvioinut budjetoitujen kustannusten kohtuullisuutta johdonmukaisesti ja kattavasti. Erityisesti voidaan todeta seuraavaa:

1. Viidessä hankkeessa kymmenestä ei arvioitu asianmukaisesti hallinnollisten kustannusten ja toimintakustannusten suhdetta.
2. Neljässä hankkeessa kymmenestä ei laskettu kustannuksia edunsaajaa kohden. Silloin kun edunsaajakohtaiset kustannukset oli laskettu, aina ei ollut arvioitu, oliko kustannusten suhde kohtuullinen.

Tilintarkastustuomioistuin on tietoinen siitä, että komissio työskentelee humanitaarista apua tarjotessaan erilaisissa ympäristöissä, mikä voi tehdä vakiokustannusten tai määrällisten vertailuarvojen käyttämisestä vaikeaa. Tilintarkastustuomioistuin kuitenkin katsoo, että näitä välineitä voitaisiin käyttää, erityisesti samojen kumppaneiden täytäntöön panemissa peräkkäisissä hankkeissa. Viisi tarkastettua hanketta oli tässä tilanteessa, mutta komissio ei tehnyt perusteellista hankkeiden välistä vertailua. Laatikossa 5 annetaan esimerkkejä komission tekemien kustannusten kohtuullisuuden riittämättömästä arvioinnista.

Komissiolla ei ollut YK:n järjestöjen toteuttamista humanitaarisen avun hankkeista täydellistä yhteenvetoa kustannuksista, jotka aiheutuivat (paikallisilla) täytäntöönpanokumppaneilla teetetyistä alihankinnoista. Ilman tällaista yhteenvetoa komissio ei voi arvioida kustannusten kohtuullisuutta perusteellisesti.

Hätätilanteiden sosiaalisella turvaverkolla on hyvä tehokkuussuhde, mutta se voisi olla vieläkin tehokkaampi

Käteisenä annettavien avustusten kustannustehokkuutta voidaan arvioida paremmin, koska on helpompaa määrittää, kuinka paljon apua lopullisille edunsaajille päätyy. Hankkeen kustannustehokkuuden mittaamiseksi edunsaajien suoraan saamaa määrää verrataan toimen muihin kustannuksiin (tehokkuussuhde).

Hätätilanteiden sosiaalisen turvaverkon (ks. laatikko 1) kohdalla komissio oli vuonna 2016 asettanut alkuperäiseksi tavoitetehokkuussuhteeksi 85:15³². Tavoitesuhdetta korotettiin vuonna 2018, jolloin suhteeksi asetettiin 87,5:12,5. Tilintarkastustuomioistuin vertaili tätä suhdetta muihin alueella toteutettaviin, komission rahoittamiin perustarpeita käsitteleviin hankkeisiin ja havaitsi, että näiden hankkeiden keskimääräinen tehokkuussuhde oli 79:21³³.

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi myös, että hätätilanteiden sosiaaliselle turvaverkolle laskettuun tehokkuussuhteeseen ei sisälly kaikkia hankkeeseen suoraan liittyviä kustannuksia eikä etenkään kustannuksia, joita aiheutuu hankkeen täytäntöönpanoa sosiaalisen avun ja solidaarisuuden säätiöiden kautta tukevalle Turkin perhe- ja sosiaalipolitiikkaministeriölle. Nämä säätiöt vastaanottavat pakolaisilta hätätilanteiden sosiaaliseen turvaverkkoon liittymistä koskevat hakemukset, arvioivat hakemusten tukikelpoisuutta ja tekevät kotikäyntejä. Säätiöt harjoittavat toimintaa noin 1 000 toimistossa Turkissa.

Tilintarkastustuomioistuin yksilöi myös seuraavat tavat, joilla hätätilanteiden sosiaalisen turvaverkon tehokkuutta voitaisiin mahdollisesti parantaa.

1. Hanketta toteuttaa YK:n järjestö, joka voi vaatia itselleen enintään 7 prosenttia hankkeen suorista kokonaiskustannuksista korvaukseksi aiheutuneista välillisistä kustannuksista, kuten päätoimipaikan tasolla aiheutuneista hallinnointi- ja hallintokustannuksista. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että tämä prosenttiosuus on komission ja YK:n välisen rahoituksesta ja hallinnosta tehdyn puitesopimuksen³⁴ mukainen mutta sitä käytetään tavallisesti hankkeissa, joiden määrärahat ovat huomattavasti pienemmät. Hankkeen laajuuden³⁵ vuoksi budjetoidut välilliset kustannukset olivat kahdessa vaiheessa yhteensä 64 miljoonaa euroa³⁶. Määrän suuruudesta huolimatta saataville ei asetettu näyttöä sen tueksi, että kustannukset olivat kohtuullisia ja ne oli pidetty mahdollisimman alhaisina³⁷. Sen sijaan kustannukset asetettiin ylärajaan.
2. Hätätilanteiden sosiaalisen turvaverkon rahoitus siirretään YK:n täytäntöönpanokumppanilta pankille paikallisen täytäntöönpanokumppanin kautta. Paikallinen täytäntöönpanokumppani saa varojen siirrosta 8,9 miljoonan euron suuruisen ”rahansiirtomaksun” (yksi prosentti kaikista tehtävistä siirroista). Komissio ei esittänyt riittäviä perusteluja maksun tarpeellisuudesta, kun otetaan huomioon, että varat voitaisiin siirtää pankille suoraan kierrättämättä niitä paikallisen täytäntöönpanokumppanin kautta. Sitä paitsi toisessa tilintarkastustuomioistuimen otokseen kuuluneessa käteisavustushankkeessa (hanke 3, opiskelua varten myönnettävä ehdollinen rahansiirto) ei peritty tällaisia maksuja. Paikallinen täytäntöönpanokumppani perii lisäksi kiinteän 7 prosentin osuuden välillisiä kustannuksia varten.
3. Maksetun ennakkorahoituksen taso ei ole asianmukainen. EU:n ja YK:n kumppanuutta sääntelevän oikeudellisen kehyksen mukaisesti komission on maksettava ennakkorahoituksena 80 prosenttia sopimuksen mukaisesta kokonaismäärästä ennen hankkeen alkamista. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, ettei ennakkorahoituksen tasoa ole mukautettu tarkastettujen käteisavustushankkeiden (hätätilanteiden sosiaalinen turvaverkko ja opiskelua varten myönnettävä ehdollinen rahansiirto) menomalleihin. Esimerkiksi hätätilanteiden sosiaalisessa turvaverkossa täytäntöönpanokumppanille maksettiin ensimmäisessä vaiheessa ennakkoon 278 miljoonaa euroa ja toisessa vaiheessa 520 miljoonaa euroa. Varat oli kuitenkin määrä maksaa tasaerissä 16 ja 13 kuukauden kuluessa. Opiskelua varten myönnettävän ehdollisen rahansiirron toisessa vaiheessa komissio maksoi joulukuussa 2017 ennakkoon 40 miljoonaa euroa, ja ensimmäinen maksukierros on määrä toteuttaa syyskuun 2018 lopussa. Täytäntöönpanokumppanit pitävät ennakkomaksuille mahdollisesti kertyvän koron, eikä sitä sijoiteta uudelleen hätätilanteiden sosiaaliseen turvaverkkoon tai opiskelua varten myönnettävään ehdolliseen rahansiirtoon.

Täytäntöönpanon viivästykset heikensivät tehokkuutta suurimmassa osassa tarkastetuista hankkeista

Oikea-aikaisuus on tehokkuuden tärkeä osatekijä. Se voi vaikuttaa myös kustannustehokkuuteen, sillä viivästyneissä hankkeissa saatetaan edelleen joutua maksamaan hallintokustannuksia, kuten vuokria ja palkkoja, jolloin lopullisille edunsaajille jää vähemmän varoja. Tarkastetuista kymmenestä hankkeesta yhdeksän viivästyi, ja niitä oli pidennettävä keskimäärin 60 prosenttia³⁸. Yhdessä tapauksessa alkuperäisiä määrärahoja tarkistettiin ylöspäin, ja kolmessa tapauksessa määrärahoja pienennettiin, koska joitakin suunniteltuja toimia ei voitu toteuttaa (ks. liite III A).

Tilintarkastustuomioistuin yksilöi viivästyksille monia syitä. Viidessä tapauksessa viivästykset johtuivat pääosin hankkeisiin liittyneistä teknisistä ja hallinnollisista rajoitteista, kuten tarvittavan teknisen laitteiston tai hankkeiden täytäntöönpanoon tarvittavan kokeneen henkilöstön puutteesta. Yhdessä tapauksessa komissio myönsi pidennyksen, jotta toimet pystyttiin siirtämään paremmin kansalliseen järjestelmään. Kolmessa tapauksessa hankkeiden ripeää täytäntöönpanoa haittasivat rajoitteet, jotka liittyivät Turkin viranomaisten valtiosta riippumattomille järjestöille asettamaan säädös- ja sääntelykehykseen³⁹. Tämän vuoksi siihen saakka Turkissa toimineiden kansainvälisten valtiosta riippumattomien järjestöjen toteuttamissa EU-hankkeissa oli merkittäviä viivästyksiä tai niiden toimintaa supistui huomattavasti. Komissio vastasi tilanteeseen tarvittaessa joustavasti ja myönsi pidennyksiä sopimuksiin ja tarkisti joissakin tapauksissa alkuperäisiä tavoitteita.

Komissiolla oli myös vaikeuksia saada rahoitusvaiheessa Turkin viranomaisten hyväksyntä kansainvälisten valtiosta riippumattomien järjestöjen osallistumiselle. Esimerkiksi perhe- ja sosiaalipolitiikkaministeriö ei hyväksynyt sitä, että kansainväliset valtiosta riippumattomat järjestöt toteuttavat tiettyjä keskeisiä suojelutoimia, kuten asianhallintaa ja kotikäyntejä. Komission oli peruutettava neljä hanketta, joiden määrärahat olivat yhteensä 14 miljoona euroa, vaikka niiden rahoituksen katsottiin olevan asianmukaista kiireelliseen pakolaisten suojelutarpeeseen vastaamiseksi. Laatikossa 6 annetaan esimerkkejä hankkeiden viivästyksistä ja hankkeiden kohtaamista vaikeuksista.

Käteisavustushankkeiden seurannassa ja tulosten mittaamisessa oli puutteita

Seuranta on menojen, toimien ja tulosten säännöllistä tarkastelua, jonka avulla saadaan ajantasaista tietoa siitä, etenevätkö hankkeet tarkoitetulla tavalla. Tilintarkastustuomioistuin arvioi komission tekemää koordinointivälineen seurantaa kahdella tasolla. Ensinnäkin tilintarkastustuomioistuin tutki, oliko humanitaarisen avun hankkeiden seuranta kattavaa ja oikea-aikaista. Toiseksi tilintarkastustuomioistuin tutki, saatiinko koordinointivälineen tuloskehyksen avulla merkityksellisiä ja määrällisesti ilmaistavia tietoja tuloksellisuudesta. Tuloskehys on komission suunnittelema väline, jonka avulla saadaan yhdistettyjä tietoja koordinointivälineen avulla saavutetuista tuloksista.

Komissio laati asianmukaisen kehyksen humanitaarisen avun hankkeiden seuraamiseksi. Komissio teki omien ohjeidensa mukaisesti käynnin vähintään kerran kaikkiin hankkeisiin, jotka myöhemmin kuuluivat tilintarkastustuomioistuimen tarkastusotokseen. Hankkeiden seurannan ansiosta kentällä ja päätoimipaikassa työskennellyt komission henkilöstö pystyi seuraamaan hankkeiden toimintaa keskeytyksettä.

Käteisavustushankkeiden perustiedot eivät olleet saatavilla

Tilintarkastustuomioistuin kuitenkin havaitsi, että kahden käteisavustushankkeen seuranta oli suppeaa, koska komissiolla ja sen täytäntöönpanokumppaneilla YK:sta ei ollut käytettävissään alkuperäisiä tietoja edunsaajista (eli luetteloa tukikelpoisista edunsaajista ja näiden nimistä, henkilötodistusten numeroista ja osoitteista). Tiedot olivat perhe- ja sosiaalipolitiikkaministeriöllä, mutta se kieltäytyi antamasta niitä YK:lle ja komissiolle viitaten Turkin tietosuojalainsäädäntöön. Sen sijaan YK:n täytäntöönpanokumppani sai anonymisoidut tiedot, joissa kunkin edunsaajan nimi ja henkilötodistuksen numero oli korvattu paikallisen täytäntöönpanokumppanin luomalla yksilöllisellä numerolla.

Yksi humanitaarisen avun hankkeita komission puolesta täytäntöön panevien YK:n järjestöjen keskeisistä tehtävistä on vastata maksuprosessin valvonnasta ja hankkeen täytäntöönpanon seurannasta. Se, ettei YK:n järjestöillä ollut käytettävissään perhe- ja sosiaalipolitiikkaministeriön hallussaan pitämiä tietoja, rajoitti kumppaneiden ja siten komission valmiuksia hoitaa seuranta- ja valvontatehtäviään tehokkaasti ja vaikuttavasti.

YK:n täytäntöönpanokumppaneiden oli mukautettava sisäisen valvonnan kehyksiään, koska keskeiset perustiedot eivät olleet saatavilla. Ne toteuttivat ylimääräisiä riskin lieventämiseen tarkoitettuja tarkastuksia (ns. kolmiotarkastuksia) selkiyttääkseen saamiaan anonymisoituja tietoja ja täsmäyttääkseen ne pankilta saatuihin anonymisoituihin maksutietoihin. Ylimääräisistä tarkastuksista huolimatta YK:n täytäntöönpanokumppanit eivät pystyneet seuraamaan edunsaajia rekisteröinnistä maksuvaiheeseen. Tilintarkastustuomioistuin pitää tätä merkittävänä puutteena käteisavustushankkeiden seurannassa.

Tilintarkastustuomioistuin pyysi osana tarkastusmenettelyjään tarkastusoikeuksiensa mukaisesti perhe- ja sosiaalipolitiikkaministeriöltä pääsyä hätätilanteiden sosiaalisen turvaverkon ja opiskelua varten myönnettävän ehdollisen rahansiirron perustietoihin. Ministeriö ei antanut pääsyä, ja tilintarkastustuomioistuimella oli käytettävissään vain YK:n täytäntöönpanokumppaneilla olleet anonymisoidut tiedot. Tämän vuoksi tilintarkastustuomioistuin ei pystynyt muodostamaan täydellistä kirjausketjua tukikelpoisten pakolaisten rekisteröinnistä näistä kahdesta hankkeesta tehtyihin maksuihin. Liitteessä VIII kuvataan eri sidosryhmien kohtaamia tietojen saatavuuden rajoitteita.

Koordinointivälineen tuloskehyksen puutteet

Tilintarkastustuomioistuin yksilöi koordinointivälineen tuloskehyksestä seuraavat puutteet:

1. Koordinointivälineen korkean tason indikaattoreille ei ollut vielä asetettu lähtötasoja ja tavoitearvoja, joiden avulla olisi voitu mitata saavutettua edistymistä objektiivisesti. Myöskään välitavoitteita ei asetettu edistymisen seuraamiseksi keskipitkällä aikavälillä.
2. Koordinointivälineen tosiasiallista panosta yhdistettyihin korkean tason indikaattoreihin⁴⁰ on vaikeaa erottaa. Suurin syy tähän on, että myös muut, koordinointivälineen ulkopuoliset EU:n rahastot, Turkin hallitus, osa EU:n jäsenvaltioista ja muut avunantajat tukevat samoja tavoitteita (ks. esimerkiksi laatikossa 3 kuvailtu hanke 10).
3. Tuloskehys ei tarjoa täydellistä kokonaiskuvaa EU:n Turkissa oleville pakolaisille antaman avun tuloksellisuudesta, koska kehykseen ei sisälly koordinointivälineen ulkopuolinen EU:n apu.
4. Käytössä ei ollut yhdistettyjä indikaattoreita, joilla olisi mitattu edistymistä seksuaalisen ja sukupuoleen perustuvan väkivallan, koulutuksen keskeyttämisen tai lastensuojelun suhteen. Tähän olivat syynä erimielisyydet Turkin hallituksen kanssa. Nämä näkökohdat olivat kuitenkin tärkeitä osatekijöitä joissakin humanitaarisen avun hankkeissa. Lisäksi osa tavoitteista ja indikaattoreista koski vain tilapäisen suojelun piiriin kuuluvia syyrialaisia eikä kattanut muita kansallisuuksia edustavia pakolaisia.
5. Koordinointivälineen tuloskehys ei antanut ajantasaista kuvaa saavutetuista tuloksista. Toukokuussa 2018 saatavilla ollut viimeisin seurantakertomus kattoi tuotosindikaattorit (esimerkiksi perusterveydenhuollon käyntien lukumäärä) tammikuusta 2017 heinäkuuhun 2017. Siinä ei raportoitu tuloksista (esimerkiksi niiden pakolaisten osuus, joilla on mahdollisuus käyttää terveyspalveluja).
6. Koordinointivälineen tuloskehys ei ollut julkisesti saatavilla.

Tarkastetuilla hankkeilla on myönteisiä vaikutuksia pakolaisten kannalta, mutta puolessa hankkeista odotettuja tuloksia ei ole vielä saavutettu

Tilintarkastustuomioistuimen arviointi tarkastettujen humanitaarisen avun hankkeiden vaikuttavuudesta perustui seurantaindikaattoreiden analyysiin, täytäntöönpanokumppaneiden edistymiskertomuksiin, EU:n pelastuspalveluasioiden ja humanitaarisen avun operaatioiden pääosaston paikallisvirkamiesten seurantakäyntikertomuksiin, paikalle tehtyihin käynteihin⁴¹ sekä komission edustajien, Turkin viranomaisten ja hankkeiden täytäntöönpanokumppaneiden ja edunsaajien haastatteluihin. Yhteenveto tilintarkastustuomioistuimen päätelmistä on liitteessä III B.

Komission valintamenettelyillä varmistettiin, että hankkeilla oli merkitystä pakolaisten tarpeiden kannalta (ks. kohta 21). Näin ollen kaikilla tarkastetuilla hankkeilla autettiin pakolaisia täyttämään asumiseen, ruokaan, terveyteen, koulutukseen ja suojeluun liittyvät perustarpeensa. Kymmenestä hankkeesta kuudessa saatiin aikaan kaikki suunnitellut tuotokset tai suurin osa niistä. Puolessa tarkastetuista hankkeista (joista osa on edelleen käynnissä) ei kuitenkaan ole vielä saavutettu odotettuja tuloksia, jotka määritettiin, kun hankkeet hyväksyttiin rahoitettaviksi⁴².

Kahdessa käteisavustushankkeessa, joiden osuus oli 83 prosenttia tilintarkastustuomioistuimen otoksesta, onnistuttiin tarjoamaan käteisavustuksia useammalle edunsaajalle kuin alun perin oli suunniteltu. YK:n täytäntöönpanokumppaneiden raportoimien tietojen perusteella hätätilanteiden sosiaalisessa turvaverkossa saavutettiin 1,2 miljoonaa edunsaajaa maaliskuussa 2018, kun alkuperäinen tavoite oli miljoona pakolaista, ja yli 330 000 oppilasta oli saanut maaliskuuhun 2018 mennessä vähintään yhden maksun opiskelua varten myönnettävästä ehdollisesta rahansiirrosta hankkeen käynnistämisen jälkeen, kun alkuperäinen tavoite oli 230 000 lasta⁴³.

Toukokuussa 2018 esitettyjen hätätilanteiden sosiaalisen turvaverkon alustavien tulosten perusteella hankkeella oli myönteinen vaikutus pakolaisten perustarpeiden kattamiseen. Esimerkiksi yksi hätätilanteiden sosiaalisen turvaverkon keskeisistä indikaattoreista on selviytymisstrategiaindeksi. Sillä pyritään mittamaan pakolaisten kielteisten selviytymiskäyttäytymismallien⁴⁴ käyttöä perustarpeidensa kattamiseksi. Hätätilanteiden sosiaalisen turvaverkon puitteissa saavutetut alustavat tulokset osoittavat, että tavoite pienentää selviytymisstrategiaindeksiä 30 prosentilla on saavutettu⁴⁵.

Se, kuinka hätätilanteiden sosiaalinen turvaverkko parantaa pakolaisten elintasoa, riippuu avun kohdentamisesta (kuka on tukikelpoinen) ja käteissiirron suuruudesta. Kohdentaminen tehtiin väestöllisten peruskriteerien⁴⁶ perusteella, jotta apu voitiin suunnata kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleville pakolaisille. Perusteena näiden kriteerien käytölle oli tarve panna apu nopeasti täytäntöön, koska nämä kriteerit on nopeampi varmentaa kuin sosioekonomiset kriteerit, kuten kotitalouden tulot.

Toisaalta väestöllisten kriteerien käyttö ei ole niin täsmällistä, ja sen vuoksi pakolaisia voidaan virheellisesti ottaa mukaan hankkeeseen tai jättää sen ulkopuolelle. Tätä mitataan poisjättövirheiden (haavoittuvassa asemassa olevat perheet, joita ei katsota tukikelpoisiksi) ja sisällyttämisvirheiden (tukikelpoiset perheet, jotka täyttävät väestölliset kriteerit mutta eivät ole köyhiä) avulla. Viimeisimpien saatavilla olevien seurantatietojen⁴⁷ mukaan hätätilanteiden sosiaalisessa turvaverkossa saavutettiin suunnitellut tavoitteet poisjättövirheiden osalta (4 %, kun alkuperäinen tavoite oli alle 10 %) mutta ei sisällyttämisvirheiden osalta (18 %, kun alkuperäinen tavoite oli 5 %).

Siirrettävän rahamäärän osalta hankkeen ensisijainen tavoite oli kattaa haavoittuvimmassa asemassa olevien pakolaisten perustarpeet täysimääräisesti. Näiden perustarpeiden kattamiseen tarvittavan rahoituksen arvioitiin alun perin olevan 180 Turkin liiraa⁴⁸ henkilöä kohden kuukaudessa. Turkin viranomaisten kanssa käydyn keskustelun jälkeen siirrettäväksi rahamääräksi asetettiin 100 Turkin liiraa⁴⁹. Kesäkuussa 2017 määrää korotettiin keskimäärin 133:een Turkin liiraan⁵⁰, mikä oli 74 prosenttia alun perin arvioidusta tarpeesta. Vaikka inflaatio on ollut korkeaa Turkissa, määrää ei ole muutettu kesäkuun 2017 jälkeen. Tämä heikentää jatkuvasti hankkeen vaikutuksia haavoittuvimmassa asemassa olevien edunsaajien kannalta.

Laatikossa 7 annetaan esimerkkejä hankkeista, joissa saavutettiin suurin osa odotetuista tuloksista.

Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin.

Tilintarkastustuomioistuin teki myös vähemmän myönteisen havainnon, että tarkastetuista viidestä kansainvälisten valtiosta riippumattomien järjestöjen täytäntöön panemasta hankkeesta neljässä ei vielä ollut saavutettu alun perin suunniteltuja tuotoksia tai tuloksia. Turkissa (kansainvälisten) valtiosta riippumattomien järjestöjen toimintaympäristö oli hankala tai se muuttui, minkä vuoksi suunniteltuja toimia keskeytettiin, muutettiin tai peruutettiin (ks. kohta 46) ja alkuperäisiä tavoitteita tarkistettiin. Komission tarjoama tuki oli joustavaa etenkin tuen, neuvonnan, viranomaisten kanssa käytyjen keskustelujen ja määräaikojen lykkäysten myötä. Siitä huolimatta täytäntöönpanovaiheen vaikeudet vaikuttivat suoraan kielteisesti siihen, missä määrin ja miten ajallaan tulokset saavutettiin (ks. liite III B).

Johtopäätös ja suositukset

Tilintarkastustuomioistuin totesi, että Turkin-pakolaisavun koordinointivälineessä otettiin haastavassa tilanteessa nopeasti käyttöön kolme miljardia euroa EU:n talousarviosta ja EU:n jäsenvaltioista, jotta pakolaiskriisiin pystyttiin vastaamaan ripeästi. Koordinointivälineessä ei kuitenkaan saavutettu täysin tavoitetta, joka koski tämän vastauksen vaikuttavaa koordinointia. Tarkastetuissa hankkeissa annettiin hyödyllistä tukea pakolaisille; useimmat hankkeet tuottivat suunnitellut tuotokset, mutta puolessa niistä odotettuja tuloksia ei ole vielä saavutettu. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi myös, että käteisavustushankkeiden tehokkuudessa on vielä parantamisen varaa. Näin ollen tilintarkastustuomioistuin toteaa, että koordinointiväline olisi voinut olla vaikuttavampi ja se voisi tarjota enemmän vastinetta rahoille.

Komissio yksilöi pakolaisten ensisijaiset tarpeet kattavan tarvearvioinnin perusteella. Turkin ja EU:n välillä oli kuitenkin erimielisyyttä siitä, kuinka kunnalliseen infrastruktuuriin ja sosioekonomiseen tukeen liittyviä ensisijaisia tarpeita olisi käsiteltävä, minkä vuoksi näille aloille annettu tuki oli riittämätöntä. Myöskään muuttoliikkeen hallinnan valitsemista yhdeksi painopistealaksi ei perusteltu selkeästi.

Oli hankalaa arvioida, olivatko kullakin painopistealalla käytetyt varat oikeasuhteisia tarpeiden suuruuteen nähden, koska ohjauskomitea ei ennakkoon vahvistanut painopistealoille osoitettavia alustavia määriä. Tämä lisää joustavuutta mutta myös haittaa tilivelvollisuuden toteutumista, koska kunkin painopistealan suunniteltuja ja toteutuneita menoja ei voida vertailla (kohdat 18–24).

Suositus 1 – Käsitellään aiempaa paremmin pakolaisten tarpeita, jotka liittyvät kunnalliseen infrastruktuuriin ja sosioekonomiseen tukeen

Komission olisi koordinointivälineen määrärahojen toista osuutta varten

1. varmistettava, että koordinointivälineellä edistetään aiempaa paremmin tarpeiden käsittelyä kunnalliseen infrastruktuuriin ja sosioekonomiseen tukeen liittyvillä painopistealoilla
2. arvioitava uudelleen tarvetta pitää muuttoliikkeen hallinta yhtenä koordinointivälineen painopistealana
3. vahvistettava kullekin painopistealalle osoitettavat alustavat määrät ennen varojen käytön aloittamista.

Toteuttamisen tavoiteajankohta: 31. joulukuuta 2019.

Komissio ja jäsenvaltiot vahvistivat koordinointivälineen hallintojärjestelyt nopeasti. Lisäksi rahoituksen vaikuttava yhdistäminen ja komission valitsemat täytäntöönpanomekanismit, joihin kuului yhdistelmä eri välineitä ja kumppaneita laajojen hankkeiden täytäntöönpanoa varten, takasivat sen, että koordinointiväline pystyi saavuttamaan tavoitteensa ja tekemään sopimuksia kolmen miljardin euron arvosta vuoden 2017 loppuun mennessä (kohdat 25–29).

Komissio koordinoi koordinointivälineen strategista suuntaa yhteisen tarvearvioinnin, hallinnoinnin ja sekä humanitaarisen että muun kuin humanitaarisen tuen kattavan tuloskehyksen kautta, mutta apua olisi voitu sujuvoittaa vielä enemmän. Koordinointivälineellä tuettiin terveydenhuolto- ja koulutusalalla samantyyppisiä toimia eri välineistä. Tämän vuoksi koordinoinnista tuli monimutkaisempaa ja samankaltaisten hankkeiden rahoittamiseen käytettiin samanaikaisesti eri hallinnointirakenteita. Lisäksi Turkkissa käytetyillä koordinointivälineen ulkopuolisilla EU:n varoilla tuettiin osin samoja painopistealoja kuin koordinointivälineellä (kohdat 31–33).

Suositus 2 – Sujuvoitetaan apua entisestään ja parannetaan sen täydentävyyttä

Komission olisi laadittava koordinointivälineen määrärahojen toista osuutta varten yhteinen strategia, jossa tehtävät jaetaan selkeästi eri välineiden ja EU:n jäsenvaltioiden kesken, jotta voidaan parantaa avun johdonmukaisuutta ja sujuvoittaa apua entisestään.

Toteuttamisen tavoiteajankohta: 31. joulukuuta 2019.

Koordinointivälineen vahvistettuun tavoitteeseen varmistaa avun täydentävyys kuuluvat myös humanitaarisen ja muun kuin humanitaarisen avun väliset yhteydet. Tilintarkastustuomioistuin löysi terveydenhuoltoalalta joitakin hyviä esimerkkejä, joissa komissio tuki siirtymistä humanitaarisesta avusta pysyvämpään kehitysapuun, mutta tällainen täydentävyys ei toteutunut järjestelmällisesti. Tarkastuksen ajankohtana useimmissa tarkastetuissa hankkeissa ei ollut vielä saavutettu humanitaarisesta avusta kehitysapuun siirtymiseen tarvittavia olosuhteita (kohdat 34–35).

Suositus 3 – Pannaan täytäntöön humanitaarisesta avusta kehitysapuun siirtymistä koskeva strategia

Komission olisi laadittava ja pantava täytäntöön siirtymästrategia, jossa lopullisena tavoitteena on vastuun siirtäminen humanitaarisista ja muista kuin humanitaarisista toimista kansallisille viranomaisille.

Toteuttamisen tavoiteajankohta: 31. joulukuuta 2021.

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi myös, että koordinointivälineestä rahoitettujen humanitaarisen avun hankkeiden tehokkuudessa oli parantamisen varaa. Ensinnäkään komissio ei hanke-ehdotuksia tarkastellessaan arvioinut budjetoitujen kustannusten kohtuullisuutta johdonmukaisesti ja perusteellisesti. Toiseksi, laajoja käteisavustushankkeita täytäntöön paneville kumppaneille maksetut välilliset kustannukset olivat korkeita eikä niitä perusteltu riittävästi, vaikkakin kustannukset olivat oikeudellisen kehyksen mukaisia. Ennakkomaksujen tasoa ei myöskään mukautettu hankkeiden todellisiin lähteviin rahavirtoihin (kohdat 38–44).

Suositus 4 – Parannetaan käteisavustushankkeiden tehokkuutta

Komission olisi pyrittävä parantamaan laajojen käteisavustushankkeiden tehokkuutta, kun otetaan huomioon niiden erityisluonne ja laajuus. Komission olisi erityisesti

1. neuvoteltava pienentääkseen välillisten kustannusten prosenttiosuutta, jonka YK:n täytäntöönpanokumppani perii hätätilanteiden sosiaalisen turvaverkon täytäntöönpanosta
2. varmistettava, että rahansiirtomaksu (hätätilanteiden sosiaalisessa turvaverkossa) maksetaan vain, kun se on asianmukaisesti perusteltua ja tarpeellista
3. neuvoteltava kumppaneiden kanssa ennakkorahoituksen tason alentamisesta, jotta taso vastaisi paremmin hankkeiden odotettuja lähteviä rahavirtoja.

Toteuttamisen tavoiteajankohta: 31. joulukuuta 2020.

Hankkeiden tehokkuus riippuu myös niiden oikea-aikaisesta täytäntöönpanosta. Kun hanke viivästyy, vuokrien ja palkkojen kaltaisia kustannuksia saatetaan edelleen joutua maksamaan pidemmältä ajalta. Tarkastetuista kymmenestä hankkeesta yhdeksää oli jatkettava. Hankkeiden kestoa oli pidennettävä keskimäärin 60 prosenttia. Haastava toimintaympäristö oli suurin syy kansainvälisten valtiosta riippumattomien järjestöjen hallinnoimien hankkeiden täytäntöönpanon viivästymiseen (kohdat 45–46).

Suositus 5 – käsiteltävä Turkin viranomaisten kanssa tarvetta parantaa (kansainvälisten) valtiosta riippumattomien järjestöjen toimintaympäristöä

Komission olisi käytävä toimintapoliittista vuoropuhelua ja korkean tason poliittista vuoropuhelua Turkin viranomaisten kanssa (kansainvälisten) valtiosta riippumattomien järjestöjen toimintaympäristön parantamiseksi Turkissa.

Toteuttamisen tavoiteajankohta: 31. joulukuuta 2019.

Komissio toteutti asianmukaisia toimia humanitaarisen avun hankkeiden seuraamiseksi, ja komission tiedossa oli, edistyivätkö hankkeet odotetusti. Seuraamista rajoitti eniten se, että Turkin viranomaiset eivät antaneet alkuperäistä luetteloa kahden käteisavustushankkeen tukikelpoisista edunsaajista. Tämän vuoksi tilintarkastustuomioistuin ja komissio eivät pystyneet seuraamaan edunsaajia rekisteröinnistä maksuvaiheeseen näissä hankkeissa, jotka muodostivat huomattavan osuuden koordinointivälineen humanitaarisesta osasta (kohdat 49–53).

Koordinointivälineen tuloskehyksessä raportoitiin yhteenkootuista tuloksista. Kehyksessä oli kuitenkin puutteita: yhdistetyillä indikaattoreilla ei ollut lähtötasoja, välitavoitteita tai määrällisiä tavoitteita. Julkinen raportointi oli rajallista, eikä se kattanut kaikkea EU:n Turkissa oleville pakolaisille antamaa apua (kohta 54).

Suositus 6 – tehostettava Turkin-pakolaisavun koordinointivälineen seurantaa ja siitä raportointia.

Komission olisi

1. vaadittava Turkin viranomaisia antamaan käteisavustushankkeiden täytäntöönpanokumppaneille pääsy kaikkiin tukikelpoisia edunsaajia koskeviin tietoihin, jotta voidaan parantaa näiden lippulaivahankkeiden seurantakehyksen tilivelvollisuutta ja tehokkuutta
2. parannettava koordinointivälineen tuloskehyksen rakennetta ja erityisesti lisättävä yhdistettyjä tulosindikaattoreita varten välitavoitteet, tavoitteet ja lähtötasotiedot
3. raportoitava koordinointivälineen ulkopuolisten, Turkissa olevia pakolaisia tukevien EU:n välineiden menoista.

Toteuttamisen tavoiteajankohta: 31. joulukuuta 2019.

Kaikilla tarkastetuilla humanitaarisen avun hankkeilla autettiin pakolaisia täyttämään asumiseen, ruokaan, terveyteen, koulutukseen ja suojeluun liittyviä perustarpeitaan. Kymmenestä hankkeesta kuudessa saatiin aikaan kaikki suunnitellut tuotokset tai suurin osa niistä. Puolessa tarkastetuista hankkeista (joista osa on edelleen käynnissä) ei kuitenkaan ole vielä saavutettu odotettuja tuloksia, jotka määritettiin, kun hankkeet hyväksyttiin rahoitettaviksi(kohdat 56–63).

Tilintarkastustuomioistuimen III jaosto on tilintarkastustuomioistuimen jäsenen Bettina Jakobsenin johdolla hyväksynyt tämän kertomuksen Luxemburgissa 2. lokakuuta 2018 pitämässään kokouksessa.

Tilintarkastustuomioistuimen puolesta

Klaus-Heiner LEHNE
presidentti

Lyhenteet

(I)NGO: (Kansainvälinen) valtiosta riippumaton järjestö

DCI: Kehitysyhteistyön rahoitusväline

EBRD: Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki

ECHO: EU:n pelastuspalveluasioiden ja humanitaarisen avun operaatioiden pääosasto

EIP: Euroopan investointipankki

IcSP: Vakautta ja rauhaa edistävä väline

IPA: Liittymistä valmisteleva tukiväline

KfW: Kreditanstalt für Wiederaufbau

YK: Yhdistyneet kansakunnat

Tarkastustiimi

Tilintarkastustuomioistuin esittää erityiskertomuksissaan tulokset tarkastuksista, joita se kohdistaa EU:n toimintapolitiikkoihin ja ohjelmiin tai yksittäisten talousarvioalojen hallinnointiin liittyviin aihealueisiin. Tilintarkastustuomioistuin valitsee ja suunnittelee nämä tarkastustehtävät siten, että niillä saadaan aikaan mahdollisimman suuri vaikutus. Se ottaa valinta- ja suunnitteluvaiheessa huomioon tuloksellisuuteen tai säännönmukaisuuteen kohdistuvat riskit, asianomaisten tulojen tai menojen määrän, tulevat kehityssuunnat sekä poliittiset näkökohdat ja yleisen edun.

Tästä tuloksellisuuden tarkastuksesta vastasi III tarkastusjaosto, jonka erikoisalana ovat ulkoiset toimet, turvallisuus ja oikeus. Tarkastusjaoston puheenjohtaja on Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen Bettina Jakobsen, joka toimi kertomuksen osalta myös raportoivana jäsenenä. Bettina Jakobsenin johdolla toteutettuun tarkastukseen osallistuivat kabinettipäällikkö Katja Mattfolk ja kabinettiavustaja Kim Storup, toimialapäällikkö Alejandro Ballester Gallardo, tehtävävastaava Cyril Messein sekä tarkastajat Florin-Alexandru Farcas, Andrej Minarovic ja Nikolaos Zompolas.

Yhteystiedot

EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN
12, rue Alcide De Gasperi
1615 Luxemburg
LUXEMBURG

Puh. +352 4398-1
Tiedustelut: eca.europa.eu/fi/Pages/ContactForm.aspx
Verkkosivut: eca.europa.eu
Twitter: @EUAuditors

Suuri määrä muuta tietoa Euroopan unionista on käytettävissä internetissä Europa-palvelimen kautta (http://europa.eu).

Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2018

© Euroopan unioni, 2018.

Euroopan unionin tekijänoikeuden piiriin kuulumattomien kuvien tai muun materiaalin käyttöön tai jäljentämiseen on pyydettävä lupa suoraan tekijänoikeuden haltijoilta.

YHTEYDENOTOT EU:HUN

Käynti tiedotuspisteessä
Euroopan unionin alueella toimii yhteensä satoja Europe Direct -tiedotuspisteitä. Lähimmän tiedotuspisteen osoite löytyy verkosta: https://europa.eu/european-union/contact_fi

Yhteydenotot puhelimitse tai sähköpostitse
Europe Direct -palvelu vastaa Euroopan unionia koskeviin kysymyksiin. Palveluun voi ottaa yhteyttä

• soittamalla maksuttomaan palvelunumeroon 00 800 6 7 8 9 10 11 (jotkin operaattorit voivat periä puhelumaksun),
• soittamalla puhelinnumeroon +32 22999696 tai
• sähköpostitse: https://europa.eu/european-union/contact_fi

TIETOA EU:STA

Verkkosivut
Tietoa Euroopan unionista on saatavilla kaikilla EU:n virallisilla kielillä Europa-sivustolla, https://europa.eu/european-union/contact_fr

EU:n julkaisut
EU:n ilmaisia ja maksullisia julkaisuja voi ladata tai tilata EU Bookshopista, osoitteesta https://publications.europa.eu/fi/publications. Ilmaisia julkaisuja on mahdollista saada usean kappaleen erinä ottamalla yhteyttä Europe Direct -palveluun tai paikalliseen tiedotuspisteeseen (ks. https://europa.eu/european-union/contact_fi).

EU:n lainsäädäntö ja siihen liittyvät asiakirjat
EU:n koko lainsäädäntö vuodesta 1951 ja muuta tietoa EU:n oikeudesta on saatavilla kaikilla virallisilla kielillä EUR-Lex-tietokannassa osoitteessa http://eur-lex.europa.eu/homepage.html?locale=fi

EU:n avoin data
EU:n avoimen datan portaalin (http://data.europa.eu/euodp) kautta on saatavilla EU:n data-aineistoja. Data on ilmaiseksi ladattavissa ja uudelleenkäytettävissä sekä kaupallista että ei-kaupallista käyttöä varten.