EUROOPAN UNIONI ON SAAVUTTANUT HISTORIANSA AIKANA PALJON. SE ON MAHDOLLISTANUT YLI PUOLI VUOSISATAA KESTÄNEEN RAUHAN, VAKAUDEN JA VAURAUDEN AJAN. SE ON AUTTANUT NOSTAMAAN ELINTASOA. SE ON MYÖS LUONUT MAAILMAN SUURIMMAT SISÄMARKKINAT SEKÄ YHTEISVALUUTTA EURON. ENTÄ TÄSTÄ ETEENPÄIN? TÄSSÄ LUVUSSA SAAT LISÄTIETOA SIITÄ, MITEN EU VASTAA NYKYPÄIVÄN HAASTEISIIN JA MITKÄ OVAT EU:N TÄRKEIMMÄT PAINOPISTEET TULEVINA VUOSINA.

MINKÄ ASIOIDEN PUOLESTA EU TOIMII?

Elämme haastavia aikoja. Ilmastonmuutos, biologisen monimuotoisuuden häviäminen ja ympäristövahingot uhkaavat Eurooppaa ja maailmaa. Samaan aikaan uudet digitaaliteknologiat ovat mullistamassa tapaamme elää, työskennellä ja harjoittaa liiketoimintaa. Nämä uudet digitaaliteknologiat tuovat mukanaan uusia mahdollisuuksia mutta myös uusia riskejä. Tämän lisäksi maailmanlaajuinen koronaviruspandemia vuosina 2020–2021 ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan vuonna 2022 on kääntänyt elämämme päälaelleen. Se on osoittanut, miten nopeasti maailma voi ajautua kriisiin ja kuinka tärkeää on, että EU kykenee reagoimaan uusiin haasteisiin jatkaen samalla jo aiemmin nousseiden haasteiden ratkomista.

Kun Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen astui virkaansa vuonna 2019, hän esitteli kuusi keskeistä tavoitetta Euroopalle tuleviksi vuosiksi. Näiden tavoitteiden mukaan EU:n tulee muun muassa johtaa siirtymää kohti tervettä maapalloa ja uutta digitaalista maailmaa sekä vahvistaa kansainvälistä johtoasemaansa. Vastauksena maailmanlaajuiseen pandemiaan EU on ottanut käyttöön Euroopan elpymissuunnitelman. Sillä varmistetaan, että koronaviruspandemian jälkeen EU on vihreämpi, digitaalisempi ja selviytymiskykyisempi ja tarjoaa nuorille runsaasti mahdollisuuksia. Tämän elpymissuunnitelman nimi on NextGenerationEU. Tässä luvussa kerrotaan, mitä EU tekee eri painopistealueilla kaiken tämän toteuttamiseksi.

EU:n solidaarinen tuki Ukrainalle

Venäjä käynnisti 24. helmikuuta 2022 laajamittaisen hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan.

Euroopan unioni reagoi nopeasti hyökkäykseen. Unionin 27 jäsenmaata ja niiden kumppanit eri puolilla maailmaa tuomitsivat provosoimattoman ja perusteettoman hyökkäyssodan ja toimivat nopeasti ja voimakkaasti määräämällä ankaria pakotteita eristääkseen Venäjän taloudellisesti ja rajoittaakseen sen kykyä käydä sotaa.

EU teki myös tiivistä yhteistyötä Ukrainan naapurimaiden kanssa tukeakseen niitä, kun ne suojelevat hyökkäystä pakenevia ihmisiä.

Ukrainalle myönnettiin kesäkuussa 2022 ehdokasmaan asema, minkä ansiosta maalla on mahdollisuus EU:n jäsenyyteen.

Ukrainasta pakenevien vastaanottaminen

Monet ukrainalaiset pakenivat maastaan päästäkseen turvaan EU-maihin. EU on antanut heille laaja-alaista tukea esimerkiksi auttamalla rajalla, tukemalla terveydenhuoltojärjestelmiä, suojelemalla lapsia sekä tukemalla koulunkäynnin, työpaikkojen, sairaanhoidon ja asumisen saatavuutta.

Lue lisää EU-maista, jotka toivottavat Ukrainasta pakenevat tervetulleiksi

Euroopan vihreän kehityksen ohjelma

Ilmastonmuutos on yksi ihmiskunnan suurimmista nykyhaasteista. Maapallolla elää kahdeksan miljoonaa lajia, joista miljoona on vaarassa kuolla sukupuuttoon. Metsät ja valtameret pilaantuvat ja tuhoutuvat. Nuoret ovat huolestuneita maapallosta, jonka he tulevat perimään vanhemmiltaan. Ei siis ole ihme, että he ovat esittäneet vaatimuksia ilmastotoimien lisäämiseksi.

Euroopan unioni johtaa maailmanlaajuisia toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Sillä oli keskeinen rooli historiallisen Pariisin maailmanlaajuisen ilmastosopimuksen syntymisessä vuonna 2015. EU on nyt sitoutunut siihen, että siitä tulee maailman ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa – eli maanosa, jossa ei tuoteta enempää kasvihuonekaasuja kuin voimme sitoa – vuoteen 2050 mennessä.

Euroopan vihreän kehityksen ohjelma on EU:n toimintasuunnitelma, jolla pyritään saavuttamaan tämä tavoite ja muuttamaan EU nykyaikaiseksi, resurssitehokkaaksi ja kilpailukykyiseksi taloudeksi. Se merkitsee muun muassa kunnianhimoisia kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä, investointeja vihreään teknologiaan ja luonnonympäristön suojelua. Se merkitsee myös ilmastonmuutoksen väistämättömiin seurauksiin varautumista parantamalla yhteiskunnan selviytymiskykyä.

Digiajan taidot

Digitaalinen osaaminen on olennaisen tärkeää niin opiskelun kuin työn kannalta. On myös olennaisen tärkeää, että saatavilla on yhä useampia julkisia verkkopalveluja aina pankkitilin avaamisesta ulkomaisen opiskelupaikan hakemiseen. Tällä hetkellä digitaaliset perustaidot kuitenkin puuttuvat useammalta kuin joka viidenneltä nuorelta. Vaikka vastuu koulutuksesta on yksittäisillä EU-mailla, EU antaa tällä alalla tukea. Se tukee EU-maita investoimalla ohjelmiin, kuten Euroopan osaamisohjelmaan ja digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelmaan, joilla koulutetaan eurooppalaisia ja laajennetaan Euroopan osaamisreserviä.

Euroopan komissiolla on monia erilaisia hankkeita, joiden tarkoituksena on auttaa EU-maita lisäämään digitaalista osaamista. Näihin kuuluvat jokavuotinen EU:n koodausviikko ja Digital Opportunity -harjoittelujaksot, jotka molemmat antavat korkeakouluopiskelijoille mahdollisuuden hankkia käytännön työkokemusta työmarkkinoiden arvostamilla digitaalisilla aloilla.

Digiretkeilijät-sarjakuva kertoo digitaalisuuden tarjoamista monista eri mahdollisuuksista: europa.eu/!yVry6K

TIESITKÖ TÄMÄN?

Vuoden 2021 Women in Digital Scoreboard -tilaston mukaan vain 19 prosenttia EU:n tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoista on naisia. EU toteuttaa toimia, joilla edistetään naisten osallistumista digitaalialoille haastamalla stereotypioita, edistämällä digitaalisten taitojen opetusta ja koulutusta sekä kannustamalla useampia naisia ryhtymään alan yrittäjiksi.

Luottamuksen lisääminen teknologiaan

Tekoäly voi auttaa meitä monin tavoin, esimerkiksi tekemällä lääketieteellisistä diagnooseista tarkempia ja minimoimalla maatalouden ympäristövaikutuksia. Jotkut ovat kuitenkin huolissaan siitä, että tekoäly saattaa vaarantaa heidän työpaikkansa, tai he pohtivat, voiko teknologiaan luottaa. Näiden ongelmien ratkaisemiseksi komissio on ehdottanut uusia sääntöjä, joilla varmistetaan, että käytettävät tekoälyjärjestelmät ovat turvallisia, avoimia, eettisiä, puolueettomia ja ihmisen valvonnassa.

Vahvempi EU maailmannäyttämöllä

Euroopan unionissa on noin 447 miljoonaa asukasta – se on Kiinan ja Intian jälkeen maailman suurin väestö – ja sillä on tärkeä rooli maailmanlaajuisella näyttämöllä. EU toimii 27 maan sisämarkkinoina, mikä tekee siitä maailman suurimman kaupparyhmittymän. Kansainväliset kauppasopimukset tuovat talouskasvua Euroopalle ja sen kumppaneille. Lisäksi ne auttavat edistämään eurooppalaisia periaatteita ja arvoja, kuten demokratiaa, ihmisoikeuksia, sosiaalisia oikeuksia ja ilmastonmuutoksen torjuntaa.

EU:n suhteet muuhun maailmaan perustuvat yhteisvastuuseen ja yhteistyöhön. Ilmastonmuutoksen, väkivaltaisten ääriliikkeiden, ihmiskaupan ja laittoman muuttoliikkeen kaltaiset haasteet eivät pysähdy maiden rajoille, ja äärimmäiseen köyhyyteen voidaan puuttua vain tekemällä yhteistyötä kehitysmaihin kuuluvien kumppanimaiden kanssa.

EU pyrkii tekemään maailmasta turvallisemman paikan, jossa ihmisiä kohdellaan oikeudenmukaisesti ja jossa lakeja noudatetaan. EU:n ulkoisia toimia ohjaavat samat periaatteet, jotka ovat ohjanneet sen perustamista ja kehittämistä, kuten rauha, demokratia, oikeusvaltioperiaate, ihmisoikeudet ja perusvapaudet. EU pyrkii vahvistamaan kumppanuuksiaan itäisten lähinaapureidensa – erityisesti Länsi-Balkanin – kanssa mutta myös kaukaisempien naapureidensa kanssa (tarkempia tietoja EU:n ehdokasmaista on luvussa 1 ”Mikä on Euroopan unioni?”).

TIESITKÖ TÄMÄN?

EU:lla on tällä hetkellä voimassa yli 45 kauppasopimusta lähes 80 kumppanin kanssa eri puolilla maailmaa. Vuonna 2020 EU sai neuvoteltua uuden kauppasopimuksen Meksikon kanssa. Myös EU:n kauppasopimus Vietnamin kanssa tuli tällöin voimaan.

Ennen Yhdistyneen kuningaskunnan eroa Euroopan unionista 31. tammikuuta 2020 EU ja Yhdistynyt kuningaskunta allekirjoittivat kauppa- ja yhteistyösopimuksen 30. joulukuuta 2020.

EU on vahvistamassa ja syventämässä yhteistyötään Afrikan kanssa. Se on ehdottanut useita yhteisiin etuihin ja arvoihin pohjautuvia kumppanuuksia, joissa keskitytään keskeisiin aloihin, kuten vihreään siirtymään, digitalisaatioon, muuttoliikkeeseen ja liikkumiseen.

Eurooppalaisen elämäntavan edistäminen

Euroopan unioni ei ole pelkästään tavaroiden ja palvelujen sisämarkkina-alue. Se on ihmisten unioni, jota yhdistävät yhteiset arvot. Nämä arvot on määritelty EU:n perussopimuksissa ja Euroopan unionin perusoikeuskirjassa, joissa taataan EU:ssa asuvien ihmisten oikeudet. Nämä arvot, joihin kuuluvat muun muassa demokratia ja oikeusvaltioperiaate, ovat yhteiskuntiemme perusta. Mikään demokratia ei esimerkiksi voi kukoistaa ilman riippumattomia tuomioistuimia, jotka takaavat perusoikeuksien ja kansalaisvapauksien suojan, tai ilman aktiivista kansalaisyhteiskuntaa ja vapaita tiedotusvälineitä.

Eurooppalainen elämäntapa on osallistava, mikä tarkoittaa, että ketään ei jätetä ulkopuolelle. Jokaisella EU:n asukkaalla pitäisi olla mahdollisuus menestyä, osallistua ja johtaa riippumatta eroista, jotka perustuvat sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen. Euroopan komissio on ottamassa käyttöön politiikkoja ja toimia, joilla puututaan syrjintään ja yhteiskunnassa liian usein esiintyviin stereotypioihin.

Koronaviruspandemiasta saatujen kokemusten pohjalta EU pyrkii tehostamaan reagointiaan terveyskriiseihin ja toteuttamaan toimia kansalaisten terveyden kaikkien osa-alueiden parantamiseksi.

Eurooppalaisten terveyden suojelu

EU pyrkii varmistamaan, että EU-maat valmistautuvat ja reagoivat terveyskriiseihin yhdessä ja että lääkintätarvikkeita on saatavilla ja ne ovat kohtuuhintaisia. Se pyrkii myös kehittämään monien sairauksien, kuten syövän, ennaltaehkäisyä, hoitoa ja jälkihoitoa. Tämä työ – joka on Euroopan terveysunionin taustalla – antaa EU:lle paremmat eväät ehkäistä ja hoitaa tulevia pandemioita, lisää Euroopan terveydenhuoltojärjestelmien sietokykyä ja suojelee paremmin kansalaisten terveyttä.

Uutta vauhtia eurooppalaiselle demokratialle

Demokratia on perusta, jolle Euroopan unioni on rakennettu. Terveessä ja toimivassa demokraattisessa järjestelmässä kansalaiset voivat vapaasti ilmaista näkemyksiään, valita poliittiset johtajansa, asettua itse ehdolle ja vaikuttaa tulevaisuuteensa.

Poliittinen osallistuminen ja äänestysaktiivisuus ovat viime vuosina jälleen lisääntyneet. Kuten monissa paikoissa eri puolilla maailmaa, demokratialla on kuitenkin EU:ssa ja sen jäsenvaltioissa edessään haasteita. Näitä haasteita ovat esimerkiksi ääriliikkeiden lisääntyminen, vaaleihin sekaantuminen, toimittajien uhkailu sekä kansalaisten kokemus siitä, että heidän vaaleilla valitut edustajansa ovat liian etäisiä.

EU haluaa vahvistaa demokraattisia prosesseja ja kannustaa kansalaisia osallistumaan tulevaisuutensa rakentamiseen EU:ssa. Se pyrkii myös tekemään omista rakenteistaan avoimempia ja demokraattisempia.

Lue lisää siitä, miten voit osallistua ja saada äänesi kuuluviin kohdasta ”Sinun äänesi EU:n päätöksenteossa”.

 

EU:n demokratioiden vahvistaminen

Yksilön oikeudet ja vapaudet, avoimuus ja vastuuvelvollisuus ovat keskeisessä asemassa Euroopan komission suunnitelmassa EU:n demokratioiden vahvistamiseksi. Suunnitelmassa keskitytään toimiin, joilla edistetään vapaita, oikeudenmukaisia vaaleja, tuetaan vapaita, riippumattomia tiedotusvälineitä ja torjutaan disinformaatiota. Euroopan unioni ja EU-maat tehostavat toimiaan torjuakseen sellaisten tahojen toimia, jotka yrittävät hyötyä kriiseistä, kuten koronaviruspandemiasta, ja jotka levittävät propagandaa tai vihapuhetta. Toimien tavoitteena on muun muassa havaita ja paljastaa disinformaatiota sekä tehdä yhteistyötä verkkoalustojen kanssa valeuutisten leviämisen rajoittamiseksi.

TIESITKÖ TÄMÄN?

Maailmanlaajuisesti 73 prosenttia naispuolisista toimittajista on kokenut verkkoväkivaltaa työssään (UNESCO/ICEF-tutkimus 2020).

Lasten ääni kuuluviin

Jokaisen lapsen pitäisi voida nauttia samoista oikeuksista ja voida elää ilman syrjintää ja pelottelua niin Euroopassa kuin muuallakin maailmassa. Kaikkien aikojen ensimmäisellä lasten oikeuksia koskevalla EU:n strategialla pyritään varmistamaan kaikkien lasten (alle 18-vuotiaiden henkilöiden) suojelu ja tukeminen riippumatta heidän taustastaan, alkuperästään, sosiaalisesta asemastaan tai kotipaikka-asemastaan. Strategiassa ehdotetaan toimia useilla aloilla, muun muassa aloilla, jotka liittyvät lasten oikeuteen elää ilman väkivaltaa ja käyttää verkkoa turvallisesti. Samaan aikaan EU pyrkii katkaisemaan sukupolvesta toiseen jatkuvia köyhyyden ja huono-osaisuuden kierteitä. Uudella eurooppalaisella lapsitakuulla pyritään varmistamaan, että köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevilla lapsilla on mahdollisuus terveellisiin aterioihin, koulutukseen, terveydenhuoltoon ja asianmukaisiin asuinoloihin.