Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun

Euroopan investointiohjelma

Euroopan investointiohjelman tarkoituksena on poistaa investoinnin esteitä, tarjota investointihankkeille näkyvyyttä ja teknistä tukea sekä järkeistää rahoitusvarojen käyttöä. Vuoden 2019 tulokset osoittavat, että ohjelmalla on ollut merkittävä makrotaloudellinen vaikutus ja siitä on koitunut konkreettista hyötyä ihmisille ja yrityksille.

Junckerin komissio painotti koko toimikautensa ajan (marraskuu 2014 – marraskuu 2019) sosiaalisia näkökohtia niin toimissaan kuin Euroopan tulevaisuudesta käytävässä keskustelussakin. Niiden suhteen on edistytty huomattavasti. Tällä hetkellä työssä käy yli 241 miljoonaa ihmistä, mikä on noin 14 miljoonaa enemmän kuin vuonna 2014. Työllisyysaste on suurempi kuin koskaan (73,9 %) ja työttömyysaste alimmillaan sitten vuoden 2000. Vaikka nuorisotyöttömyyttä on edelleen liikaa, se oli marraskuussa 2019 vähentynyt vuoden 2013 huippulukemista (24,1 %) merkittävästi, 14,3 prosenttiin.

Talous- ja finanssipolitiikka

Talouspolitiikan EU-ohjausjakso

Talouspolitiikan EU-ohjausjakso on EU:n talous- ja sosiaalipolitiikan vuotuinen koordinointijakso. Sen piirissä ovat kaikki jäsenvaltiot, ja sen tarkoituksena on vauhdittaa talouskasvua ja työpaikkojen luomista. Euroopan komissio ehdottaa tässä prosessissa neuvostolle vuosittain suosituksia esitettäviksi jäsenvaltioille. Suosituksia osoitettiin ensimmäistä kertaa kaikille 28 jäsenvaltiolle, sillä Kreikan talouden sopeutusohjelma oli saatu päätökseen elokuussa 2018.

Suositusten yleisenä tavoitteena on kannustaa jäsenvaltioita lisäämään kasvupotentiaaliaan nykyaikaistamalla taloutta ja vahvistamalla sen häiriönsietokykyä. Vallitsevan suotuisan taloustilanteen ja maailmanlaajuisten epävarmuustekijöiden vuoksi kaikkia jäsenvaltioita kehotettiin asettamaan etusijalle uudistukset, joilla edistetään kaikkia hyödyttävää kestävää kasvua, sekä hyvin kohdennetut investointistrategiat ja vastuullinen finanssipolitiikka. Neuvosto hyväksyi suositukset heinäkuussa.

Näiden suositusten sisältö vastaa vuotuisessa kasvuselvityksessä asetettuja yleisiä painopisteitä sekä euroalueen talouspolitiikasta annettua suositusta. Niissä hyödynnetään helmikuussa 2019 julkaistujen maaraporttien sisältämiä yksityiskohtaisia analyyseja ja huhtikuussa esitettyä kansallisten ohjelmien arviointia. Varoitusmekanismia koskevassa kertomuksessa yksilöitiin 13 jäsenvaltiota, joista olisi tehtävä perusteellinen tarkastelu sen arvioimiseksi, onko niillä makrotalouden epätasapainoja tai kohdistuuko niihin vaara tällaisista epätasapainoista. Tarkasteluissa havaittiin, että kymmenellä jäsenvaltiolla oli epätasapainoja ja kolmella liiallisia epätasapainoja.

Maakohtaisissa suosituksissa keskitytään entistä voimakkaammin kansallisen tason investointitarpeisiin ja kiinnitetään erityistä huomiota alueellisiin eroihin. Ne vastaavat raporteissa yksilöityjä perusteellisia analyyseja kunkin jäsenvaltion investointitarpeista ja pullonkauloista, joiden perusteella EU:n varojen käytön painopisteet olisi asetettava EU:n seuraavassa pitkän aikavälin talousarviossa (2021–2027).

Suosituksissa todetaan, että koska taloutemme ovat yhä digitalisoituneempia ja globalisoituneempia, nykyisiin ja tuleviin haasteisiin vastaaminen edellyttää aiempaa älykkäämpiä investointeja infrastruktuuriin, innovointiin, koulutukseen ja osaamiseen sekä lisätoimenpiteitä kestävien ja osallistavien sosiaaliturvajärjestelmien tarjoamiseksi ikääntyvälle väestölle.

Talouspolitiikan EU-ohjausjaksossa otettiin huomioon myös Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa vahvistetut periaatteet, jotka ovat yhtäläiset mahdollisuudet ja pääsy työmarkkinoille, oikeudenmukaiset työolot sekä sosiaalinen suojelu ja osallisuus. Kaikille jäsenvaltioille annettiin ammattitaitoa koskeva suositus ja monille työmarkkinauudistuksia koskeva suositus. Muut suositukset koskivat esimerkiksi toimia heikossa asemassa olevien ryhmien, kuten matalan osaamistason työntekijöiden, nuorten, ikääntyneiden, vammaisten ja maahanmuuttajataustaisten henkilöiden voimaannuttamiseksi. Vaikka sosiaalisen suojelun järjestelmät paranevat jatkuvasti, niiden kattavuudessa on edelleen joitakin aukkoja ja saatavuudessa esteitä.

Julkinen talous

Terve julkinen talous on keskeisen tärkeä perusta talouden vakaudelle ja kestävälle kasvulle. Velan ja alijäämän vähentäminen on tärkeää, jotta valtioilla olisi finanssipoliittinen puskuri, jonka avulla ne voivat lieventää laskusuhdanteen vaikutuksia. Vaikka julkinen velka vähenee edelleen EU:ssa, edistyminen sen suhteen on ollut epätasaista ja useilla jäsenvaltioilla on edelleen liikaa velkaa.

Makrotalouden vakaus on kasvun edellytys, minkä vuoksi EU:lla on säännöt ja menettelyt velan ja alijäämien havaitsemiseksi ja sen estämiseksi, että ne uhkaisivat kasvua jäsenvaltioissa. Epätasapainot euroalueella vähenivät edelleen vuonna 2019, mutta niiden suhteen on silti syytä toteuttaa lisätoimia. Helmikuussa julkaistu komission analyysi osoitti, että epätasapainoa oli kymmenessä jäsenvaltiossa ja että Kreikan, Italian ja Kyproksen epätasapainot olivat liiallisia.

Komissio asettaa maakohtaisia suosituksia koskevissa ehdotuksissaan tavoitteita auttaakseen jäsenvaltioita saavuttamaan julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteensa. Jäsenvaltioiden olisi mahdollisuuksien mukaan käytettävä finanssi- ja rakennepoliittisia toimia laadukkaiden julkisten investointien lisäämiseksi erityisesti aloilla, jotka parantavat talouden kasvupotentiaalia. Näitä ovat esimerkiksi koulutus ja osaaminen, infrastruktuuri ja innovointi.

Komissio suositteli kesäkuussa neuvostolle Espanjan liiallista alijäämää koskevan menettelyn lopettamista, koska maan alijäämä oli saatu pysyvästi alle 3 prosenttiin sen bruttokansantuotteesta (BKT). Tämän vuoksi EU:n alijäämäsääntöjen korjaavassa osiossa ei ole enää yhtään jäsenvaltiota, kun vuonna 2011 niitä oli 24.

Komissio myös tarkasteli useiden jäsenvaltioiden osalta, noudattavatko ne julkista velkaa ja alijäämää koskevia EU:n sääntöjä. Tarkoituksena oli arvioida, oliko liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn aloittaminen perusteltua. Komissio totesi, että Belgia, Ranska ja Kypros noudattivat sääntöjä, mutta Italian suhteen oli syytä aloittaa liiallisen alijäämän menettely. Italian viranomaisten heinäkuussa ilmoittamien julkisen talouden lisätoimien ansiosta komissio kuitenkin katsoi, ettei tällaisen menettelyn aloittaminen ollut enää tarpeen.

Komissio antoi myös Unkarille ja Romanialle varoituksen, koska ne olivat liian kaukana julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteistaan, ja suositteli, että ne toteuttaisivat toimia tilanteen parantamiseksi. Kreikan katsottiin aloittaneen ohjelman jälkeiset uudistuksensa kohtuullisesti, vaikka joidenkin uudistusten toteuttaminen näytti hidastuneen ja oli olemassa riski, ettei tiettyjä sitoumuksia täytetä.

Verojen kiertäminen vähentää valtioiden tuloja, haittaa oikeudenmukaista kilpailua ja vaikuttaa kielteisesti kasvuun. Talouspolitiikan EU-ohjausjaksossa on kyse kansallisten politiikkojen koordinoinnista, jotta voidaan varmistaa lähentyminen sekä vahva, kilpailukykyinen ja sosiaalinen Eurooppa. Aggressiivisen verosuunnittelun torjunta ja verotuksen koordinointi ovat olennaisen tärkeitä Euroopan kansalaisten ja kilpailukyvyn suojelemiseksi. Tämän vuoksi komissio antoi useille jäsenvaltioille ja koko euroalueelle maakohtaisia suosituksia aggressiiviseen verosuunnitteluun puuttumiseksi.

Pääomamarkkinaunioni

Vakaat ja tehokkaat pääomamarkkinat ovat kasvun, työllisyyden ja investointien kannalta olennaisen tärkeitä. Pääomamarkkinaunioni kattaa sekä sääntelyyn perustuvia että muita uudistuksia, jotta voitaisiin yhdistää säästäminen ja investoinnit aiempaa paremmin. Se on keskeinen osa EU:n strategiaa näiden alojen edistämiseksi.

Pääomamarkkinaunionin tavoitteena on vahvistaa Euroopan rahoitusjärjestelmää tarjoamalla vaihtoehtoisia rahoituslähteitä ja enemmän mahdollisuuksia vähittäiskaupalle ja yhteisösijoittajille. Tämä merkitsee enemmän rahoitusmahdollisuuksia yrityksille, erityisesti pk-yrityksille ja startup-yrityksille, esimerkiksi riskipääoma- ja pääomamarkkinoilla. Vahva pääomamarkkinaunioni on välttämätön myös pankkiunionin täydentämiseksi ja talous- ja rahaliiton ja euron kansainvälisen aseman vahvistamiseksi.

Painopiste on vahvasti kestävässä rahoituksessa, kun finanssisektorilla ryhdytään auttamaan kestävästä kehityksestä tietoisia sijoittajia valitsemaan kestäviä hankkeita ja yrityksiä. Pääomamarkkina­unionin avulla kanavoidaan investointeja tähän suuntaan ja edistetään näin EU:n energia-, ilmasto- ja ympäristöohjelmaa.

Komission 13 ehdotuksesta 11 on nyt hyväksytty, ja pääomamarkkinaunionista on tulossa todellinen investointien veturi. Sen myötä syntyy EU:n yrityksille uusia rahoituslähteitä ja kansalaisille mahdollisuuksia säästää tulevaisuutta varten. Kuudella komission ehdotuksella pyritään hyödyntämään sisämarkkinoita parhaalla mahdollisella tavalla uusien eurooppalaisten tuotteiden, merkintöjen ja passien avulla ja viidellä yksinkertaistetaan sääntöjä yritysten ja sijoittajien kannalta ja tehdään niistä oikeasuhtaisempia. Kahdella ehdotuksella pyritään tehostamaan pääomamarkkinoiden valvontaa.

Parlamentti ja neuvosto sopivat huhtikuussa kohdennetuista muutoksista kahteen keskeiseen rahoituspalvelua koskevaan säädökseen eli markkinoiden väärinkäyttöasetukseen ja esiteasetukseen. Markkinoiden väärinkäyttöä koskeviin sääntöihin tehdyillä muutoksilla pyritään löytämään parempi tasapaino pieniin yrityksiin kohdistuvan byrokratian vähentämisen sekä markkinoiden luotettavuuden ja sijoittajansuojan välillä.

Esiteasetukseen ehdotetut muutokset antavat pk-yritysten kasvumarkkinoilla toimiville liikkeeseenlaskijoille mahdollisuuden laatia tarjousesitteet kevyemmin, kun ne siirtyvät säännellyille markkinoille (eli arvopaperipörssiin). Näin kasvavien pk-yritysten kustannuksia voidaan säästää huomattavasti.

Toinen tärkeä merkkipaalu pääomamarkkinaunionin perustamisessa on yleiseurooppalaisen yksilöllisen eläketuotteen (PEPP-tuotteen) käyttöönotto. Kyseessä on vapaaehtoinen eläkesäästöjärjestely, jota monenlaisten rahoituksentarjoajien on määrä tarjota kaikkialla EU:ssa. Sillä täydennetään julkisia ja ammatillisia eläkejärjestelmiä nykyisten kansallisten yksityisten eläkejärjestelmien rinnalla. Asetus hyväksyttiin 14. kesäkuuta, ja sitä aletaan soveltaa kahden vuoden kuluttua, jolloin ensimmäisten tällaisten tuotteiden on määrä tulla markkinoille.

PEPP-tuote tarjoaa kuluttajille enemmän valinnanvaraa ja kilpailun tuottamia hyötyjä, parantaa avoimuutta ja lisää tuotevaihtoehtojen joustavuutta. Eri jäsenvaltioissa liikkuvat kansalaiset voivat hyödyntää samaa tuotetta riippumatta siitä, missä päin Euroopan unionia he asuvat.

Uudet säännöt, joilla edistetään sijoitusrahastojen rajat ylittävää markkinointia, tulivat voimaan 31. heinäkuuta. Päivitetyt säännöt tekevät markkinoinnista yksinkertaisempaa, nopeampaa ja halvempaa ja viime kädessä lisäävät sijoitusrahastojen välistä kilpailua. Sijoittajat saavat enemmän valinnanvaraa ja vastinetta rahoilleen sekä paremman suojan.

Lisäksi päästiin yhteisymmärrykseen direktiivistä, jonka avulla taloudellisissa vaikeuksissa olevat elinkelpoiset yritykset voivat toteuttaa rakenneuudistuksen tehokkaasti ja rehelliset yrittäjät saavat uuden mahdollisuuden konkurssin jälkeen.

Euroopan parlamentti ja neuvosto sopivat maaliskuussa myös uusista säännöistä, joilla helpotetaan pienten yritysten rahoitusta pääomamarkkinoiden kautta. Säännöillä vähennetään byrokratiaa yrityksiltä, jotka yrittävät päästä pk-yritysten kasvumarkkinoille (uusi pienille liikkeeseenlaskijoille omistettu kauppapaikkojen luokka), sillä niillä otetaan käyttöön oikeasuhteisempi lähestymistapa niiden listautumisen tukemiseksi.

Vauhtia tutkimukselle, innovoinnille ja teknologialle

Tieteellinen huippuosaaminen ja läpimurtoinnovaatiot

Vuonna 2019 EU:n Horisontti 2020 -ohjelman kautta saatiin 11 miljardia euroa rahoitusta tutkimuksen ja innovoinnin tukemiseen.

Koska disruptiivisten ja läpimurtoinnovaatioiden taloudellinen merkitys kasvaa jatkuvasti ja Euroopan innovaationeuvoston pilottivaihe on onnistunut hyvin, hanketta laajennetaan pilottivaiheen viimeisten kahden vuoden aikana merkittävästi. Vuosiksi 2019–2020 hyväksyttiin yli kahden miljardin euron rahoitus, joka kattaa koko innovaatioketjun kehittyneiden teknologioiden tukemiseen tarkoitetuista epätavanomaiseen tutkimusperustaan nojaavista Pathfinder-hankkeista Accelerator-rahoitukseen startup-yritysten ja pk-yritysten auttamiseksi kehittämään ja laajentamaan innovaatioita vaiheeseen, jossa ne voivat houkutella yksityisiä investointeja.

EU avaruudessa

Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto pääsivät vuonna 2019 osittaiseen alustavaan sopimukseen EU:n avaruusohjelmasta vuosiksi 2021–2027. Tarkoituksena oli varmistaa, että EU säilyttää johtoasemansa avaruusteknologian alalla ja kilpailukykyistä avaruusteollisuutta edistetään Euroopassa.

Ohjelman ehdotetut määrärahat ovat 16 miljardia euroa. Sillä yhdistettäisiin EU:n avaruuspolitiikkaan liittyvä tuki yhdeksi kokonaisuudeksi ja lisättäisiin nykyistä rahoitusta yli kolmanneksella. Ohjelma perustuisi uusiin tarpeisiin ja saatavilla olevaan teknologiaan ja parantaisi Euroopan pääsyä avaruuteen, ja se olisi alku eurooppalaiselle lähestymistavalle innovatiivisen ja kilpailukykyisen avaruusteollisuuden tukemiseen.

Euroopan maailmanlaajuinen satelliittinavigointijärjestelmä Galileo on tarkin käytössä oleva maailmanlaajuinen järjestelmä. Syyskuussa Galileon käyttäjien, mukaan lukien Galileo-järjestelmää käyttävien älypuhelinten tai tablettien käyttäjät, määrä kasvoi koko maailmassa noin miljardiin. Copernicus-ohjelma tuottaa eniten maanhavainnointitietoa maailmassa. Sen avulla voidaan seurata ilmastonmuutosta, hallita rajojen turvallisuutta ja toteuttaa katastrofinhallintaa kaikkialla. Copernicus tuottaa päivittäin 12 teratavua dataa, joka on kokonaisuudessaan avoimesti ja maksutta ihmisten ja yritysten saatavilla. Se on näin massadatan ja pilvipalvelujen prosessoinnin kultakaivos. Copernicus on vuodesta 2019 lähtien parantanut tiedon, erityisesti kuvien, siirtämistä, ja tarjonnut käyttäjille mahdollisuuden löytää, ladata ja käsitellä tietoa helpommin datan ja informaation saantipalvelujen uusien päivitysten ansiosta.

EU:n puolustus ja teollisuus

Kolme neljästä EU:n kansalaisesta toivoo turvallisuuden parantuvan (Eurobarometri, marraskuu 2018). Tämän vuoksi EU on lujittanut sitoutumistaan puolustusunioniin. Joulukuussa 2017 aloitetussa pysyvässä rakenteellisessa yhteistyössä on mukana 25 jäsenvaltiota, jotka haluavat sitoutua tiiviimpään turvallisuus- ja puolustusalan yhteistyöhön ja osallistua kaikkein vaativimpiin operaatioihin. Muun muassa sotilaallisen liikkuvuuden, merivalvonnan ja kyberturvallisuuden aloilla on jo käynnistetty yhteensä 34 hanketta. Komissio osallistuu pysyvään rakenteelliseen yhteistyöhön tarkkailijana osallistujajäsenvaltioiden kutsusta.

Euroopan puolustusrahaston kaksi pilottihanketta, joiden määrärahat olivat yhteensä 590 miljoonaa euroa, saatiin päätökseen suunnitellusti samaan aikaan kun puolustusalan tutkimusta koskevan unio­nin valmistelutoimen (2017–2019) viimeinen toteuttamisvuosi alkoi. Euroopan puolustusteollisesta kehittämisohjelmasta (2019–2020) yhteisrahoitetaan yhteistyöhön perustuvaa puolustusvoima­varojen kehittämistä. Sen työohjelmasta sovittiin maaliskuussa, ja ehdotuspyynnöt julkaistiin huhtikuussa.

Investoinnit alueisiin, kaupunkeihin ja maaseutuun

Koheesiopolitiikalla tuettiin koko vuoden 2019 ajan työllisyyttä ja kasvua kaikkialla EU:ssa tuhansilla sekä suurilla että pienillä investoinneilla. Viiden viime vuoden aikana tukea on saanut miljoona yritystä ja sillä on luotu satoja tuhansia uusia työpaikkoja. Miljoonat ihmiset ovat saaneet apua koulutukseen tai työnhakuun, heidän kotinsa on liitetty parempaan laajakaistaan ja he ovat hyötyneet aiempaa paremmasta liikenneinfrastruktuurista ja terveysalan innovaatioista.

Euroopan aluekehitysrahastosta on tuettu myös kahta jäsenvaltiota ja kymmentä EU-aluetta teollisuuden muutosprosessissa. Nämä ovat Liettua, Slovenia, Pohjois- ja Itä-Suomi, Norra Mellansverige (Ruotsi), Suur-Manchester (Yhdistynyt kuningaskunta), Saksi (Saksa), Vallonia (Belgia), Piemonte (Italia), Cantabria (Espanja) sekä Hauts-de-France, Centre-Val de Loire ja Grand Est (Ranska). Kukin näistä 12 pilottihankkeesta saa 300 000 euron EU-avustuksen teollisuuden muutosprosessin toteuttamista ja kehitysstrategioiden suunnittelua varten maiden ja alueiden suhteellisten vahvuuksien perusteella. Tätä kutsutaan ”älykkääksi erikoistumiseksi”.

Koheesiopolitiikan varoja investoidaan myös innovatiivisiin startup-yrityksiin. Esimerkiksi huhtikuussa ilmoitettiin, että Euroopan investointirahastosta osoitettavan 32,5 miljoonan euron ansiosta Kroatian riskipääomarahasto investoi uusiin hankkeisiin, joilla on suuri kasvupotentiaali maassa. Yli sadan startup-yrityksen mahdollisuudet saada rahoitusta paranevat.

Samoin huhtikuussa komissio ilmoitti 4 miljardin euron rahoituksesta, joka maksetaan Euroopan aluekehitysrahastosta ja koheesiorahastosta 25 suurelle infrastruktuurihankkeelle kymmenessä maassa. Hankkeet kattavat monta alaa: niihin kuuluvat esimerkiksi kaasuputket Bulgarian ja Kreikan välillä, vesihuolto Maltassa, tutkimuslaitokset saksalaisessa yliopistossa ja junaratojen nykyaikaistaminen Pohjois-Portugalissa. Valtioiden yhteisrahoituksen kanssa näihin hankkeisiin investoidaan yhteensä 8 miljardia euroa.

Maatalous ja maaseudun kehittäminen

Yhteisellä maatalouspolitiikalla edistettiin edelleen kasvua ja investointeja tukemalla elinkelpoista elintarviketuotantoa, luonnonvarojen kestävää hoitoa, maaseudun infrastruktuurin nykyaikaistamista ja sosiaalista osallisuutta. Vuoden 2019 kolmannen neljänneksen loppuun mennessä Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta oli osoitettu 8 miljardia euroa tukea maaseudun kehittämisohjelmiin 2014–2020. Tuki suunnattiin kaikentyyppisen maatalouden elinkelpoisuuden ja kilpailukyvyn parantamiseen sekä innovatiivisen maatilateknologian ja kestävän metsänhoidon edistämiseen.

Maaseudun kehittämispolitiikan kautta pyritään myös suojelemaan ympäristöä sekä hillitsemään ilmastonmuutosta ja sopeutumaan siihen. Viljelijöitä voidaan tukea taloudellisesti esimerkiksi sellaisiin järjestelyihin liittymisessä, joilla kehitetään ympäristöystävällisiä maatalouskäytäntöjä, luodaan suotuisat olosuhteet biodiversiteetille tai elvytetään kosteikkoja hiilen sitomiseksi maaperään. Kaiken kaikkiaan maaseuturahaston tuki maa- ja metsätalouteen liittyvien ekosysteemien palauttamiseen, säilyttämiseen ja parantamiseen oli lähes 27 miljardia euroa. Lisäksi käytettiin 2 miljardia euroa resurssitehokkuuden lisäämiseen ja vähähiiliseen ja ilmastonmuutoksen kestävään talouteen siirtymiseen maatalous-, elintarvike- ja metsätalousaloilla. Maaseuturahastosta myönnettiin myös lähes 5 miljardia euroa sosiaalisen osallisuuden, köyhyyden vähentämisen ja taloudellisen kehityksen edistämiseen maaseutualueilla.

Komissio on pyrkinyt luomaan aiempaa oikeudenmukaisemman ja tasapainoisemman elintarvikeketjun auttaakseen viljelijöitä vahvistamaan asemaansa yhä markkinasuuntautuneemmalla maatalouselintarvikealalla. Epäterveitä kauppatapoja koskevat uudet säännöt tulivat voimaan huhtikuussa. Niillä pyritään suojaamaan viljelijöitä ja elintarviketeollisuuden yrityksiä tällaisilta kauppatavoilta. Jäsenvaltioiden on saatettava direktiivi osaksi lainsäädäntöään viimeistään toukokuussa 2021. Lisäksi hyväksyttiin aloite maatalouselintarvikemarkkinoiden avoimuuden lisäämiseksi. Sen ansiosta kaikki markkinatoimijat saavat enemmän tietoa elintarvikeketjun eri vaiheissa.

Sininen talous

EU:n sininen talous, joka kattaa kaiken valtameriin, meriin ja rannikkoalueisiin liittyvän kestävän taloudellisen toiminnan, kasvaa edelleen. Toukokuussa julkaistun, järjestyksessä toisen EU:n sinistä taloutta koskevan kertomuksen mukaan alan bruttovoitto vuonna 2017 oli 74,3 miljardia euroa ja sillä työskenteli yli 4 miljoonaa henkeä. Tuoreimmat luvut osoittavat, että kasvu on nopeaa sekä perinteisillä että kehittyvillä sinisen talouden aloilla. Kertomuksella pyritään osaltaan lisäämään kasvua tarjoamalla parempia tietoja, analyyseja ja tietämystä merestä.

Elokuussa julkaistu vuoden 2019 taloudellinen toimintakertomus unionin kalastuslaivastosta osoitti, että alan tulokset vuonna 2017 olivat edelleen vahvoja. Tämä johtui pääasiassa kestävistä kalastusmenetelmistä, kalan keskihintojen noususta, polttoaineiden hintojen pysymisestä alhaisina ja joidenkin tärkeiden kalakantojen tilan paranemisesta. Myönteisen suuntauksen odotetaan jatkuvan.

Yhteenliitetyn Euroopan liikenne

Vuonna 2019 valittiin turvallisempaa, älykkäämpää ja ympäristöystävällisempää liikenneinfrastruktuuria varten 108 hanketta, jotka saivat Verkkojen Eurooppa -välineestä avustuksia yhteensä 538 miljoonaa euroa. Näistä 39 hankkeen (117 miljoonaa euroa) tarkoituksena on vähentää tavarajunien aiheuttamaa melua, kehittää rajat ylittäviä rautatieyhteyksiä ja parantaa satamien keskeistä infrastruktuuria. Lisäksi 109 miljoonalla eurolla tuetaan multimodaalisia logistiikkakeskuksia, jotka mahdollistavat rahdin siirtämisen liikennemuodosta toiseen. Kaksi muuta painopistettä koskivat tieliikenteen älykkäitä liikennejärjestelmiä (rahoitusta 80 miljoonaa euroa) sekä innovointia ja uutta teknologiaa (71 miljoonaa euroa).

Euroopan komissio käynnisti maaliskuussa yhdessä Euroopan investointipankin kanssa uuden Verkkojen Eurooppa -välineen rahoitusta liikennealalla yhdistävän välineen. Se on innovatiivinen rahoitusväline, jolla tuetaan Euroopan liikennealan ympäristökestävyyttä ja tehokkuutta edistäviä hankkeita. Välineen määrärahat ovat aluksi 200 miljoonaa euroa, ja sillä rahoitetaan investointeja Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmään ja vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuriin. Komissio ja investointipankki yhdistivät voimansa myös liikenneturvallisuuteen tehtävien investointien tukemisessa. Turvallisempi liikenne -foorumin avulla helpotetaan teknisten ja taloudellisten neuvojen saantia erityisesti maanteihin liittyvissä kysymyksissä.

Investoinnit yrityksiin

Pienten ja keskisuurten yritysten osuus kaikista Euroopan yrityksistä on 99 prosenttia. Ne ovat keskeinen osa EU:n taloutta. EU tukee näitä yrityksiä parantamalla liiketoimintaympäristöä, helpottamalla rahoituksen saantia ja tarjoamalla erilaisia palveluja, jotka auttavat niitä laajentumaan EU:ssa ja sen ulkopuolella.

EU auttoi niitä vuonna 2018 erityisesti yritysten kilpailukykyä ja pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevan ohjelman (COSME) kautta hankkimaan 10 miljardia euroa rahoitusta 140 000 tällaiselle hankkeelle useiden välineiden, esimerkiksi Euroopan strategisten investointien rahaston (EFSI), kautta.

Investoinnit ihmisiin

Koulutuksen uudistaminen on useimmissa jäsenvaltioissa tärkeä painopiste. Sillä oli näkyvä asema myös vuoden 2019 talouspolitiikan EU-ohjausjaksossa. Koulutukseen ja osaamiseen investoiminen on olennaisen tärkeää innovoinnin ja tuottavuuden kasvun pitämiseksi yllä erityisesti nopeasti muuttuvassa työmaailmassa, jossa osaamisvajeet lisääntyvät. Eriarvoisuus koulutustuloksissa on uhka Euroopan sosiaaliselle yhteenkuuluvuudelle ja pitkän aikavälin vauraudelle. Muita heikommassa asemassa oleville ryhmille on olennaisen tärkeää saada tasavertainen pääsy laadukkaaseen koulutukseen, ja koska työelämä muuttuu nopeasti, yhä useampia aikuisia on kannustettava parantamaan jatkuvasti osaamistaan ja omaksumaan elinikäinen oppiminen. Kaikille jäsenvaltioille annettiin koulutukseen liittyvä maakohtainen suositus.

Neuvosto hyväksyi toukokuussa suositukset laadukkaista varhaiskasvatusjärjestelmistä ja kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta kielten opetukseen ja oppimiseen osana työtä, jolla tähdätään eurooppalaisen koulutusalueen perustamiseen vuoteen 2025 mennessä. Seuraavassa kuussa komissio ilmoitti Erasmus+-ohjelman puitteissa ensimmäisistä 17:stä eurooppalaisten yliopistojen yhteenliittymästä, joihin osallistuu 114 korkea-asteen oppilaitosta 24 jäsenvaltiossa. Yhteenliittymillä parannetaan korkeakoulutuksen laatua ja houkuttelevuutta sekä tiivistetään oppilaitosten, opiskelijoiden ja opetushenkilökunnan yhteistyötä.

EU jatkoi myös investointeja koulutukseen. Erasmus nuorille yrittäjille -ohjelman kautta annettavalla tuella ja yhteisrahoituksella annetaan aloitteleville yrittäjille tai yrittäjäksi haluaville mahdollisuus kouluttautua toisessa maassa toimivan kokeneemman pk-yrittäjän kanssa. Viime vuonna ohjelmaan osallistui Euroopassa ja sen ulkopuolella 1 300 uutta yrittäjää. Lisäksi 120 pääsee mukaan EYE Global -pilottiohjelmaan, johon osallistuvat myös Israel, Singapore ja kaksi Yhdysvaltojen osavaltiota, New York ja Pennsylvania.

Unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelma Erasmus+, jonka budjetti on yli 3,2 miljardia euroa, tarjosi mahdollisuuksia 650 000 nuorelle ja 237 000 työntekijälle koulutuslaitoksissa ja nuorisojärjestöissä. Nuorisotyöllisyysaloitteesta myönnettiin 350 miljoonaa euroa erityisen suuresta nuorisotyöttömyydestä kärsivillä alueilla asuville nuorille.

Uusia yhteyksiä

Noin 35 000 nuorta sai mahdollisuuden tutustua Eurooppaan DiscoverEU-matkakortin avulla. Yli 90 000 nuorta ilmoittautui Euroopan solidaarisuusjoukkoihin, ja heistä 12 000 osallistui solidaarisuustoimiin eri puolilla Eurooppaa vuonna 2019.

Terveempi Eurooppa

Komissio teki OECD:n ja Euroopan terveysjärjestelmien ja -politiikkojen seurantakeskuksen kanssa yhteistyötä EU:n terveydenhuoltojärjestelmiä koskevien perusteellisten tutkimusten toteuttamiseksi. Terveyden tila EU:ssa -sykli ja sen oheisraportti kattavat 30 maan terveysprofiilin. Vuonna 2019 niissä käsiteltiin erityisesti viittä horisontaalista teemaa: rokotusvastaisuutta, terveysvalistuksen ja ehkäisevän terveydenhuollon digitaalista muutosta, puutteita terveydenhuollon saatavuudessa, tehtävänsiirtoja terveystyöntekijöiden kesken ja lääkkeiden saatavuutta potilaiden kannalta.

EU paransi helmikuussa jäsenvaltioissa myytävien lääkkeiden turvallisuutta ottamalla käyttöön reseptilääkkeitä koskevia uusia tarkastus- ja turvaominaisuuksia. Valmistajien on siitä alkaen pitänyt liittää reseptilääkkeiden laatikoihin kaksiulotteinen viivakoodi ja peukaloinnin paljastava mekanismi ja apteekkien (myös verkossa toimivien) ja sairaaloiden tarkistaa lääkkeiden aitous ennen niiden antamista potilaille. Tämä on viimeinen vaihe vuonna 2011 hyväksytyn väärennettyjä lääkkeitä koskevan direktiivin täytäntöönpanossa. Direktiivin tarkoituksena on varmistaa EU:ssa myytävien lääkkeiden turvallisuus ja laatu.

Tuloksia ja jatkuvuutta painottava EU:n talousarvio

EU:n talousarviolla pyrittiin vahvistamaan Euroopan taloutta ja parantamaan sen häiriönsietokykyä sekä edistämään solidaarisuutta ja turvallisuutta sekä EU:n rajojen sisällä että niiden ulkopuolella.

Talouskasvun tukemiseen ja alueiden välisten taloudellisten erojen kaventamiseen tähtäävien toimenpiteiden osuus oli lähes puolet talousarvion sidotuista varoista (80 miljardia euroa). EU:n varoista osoitettiin 12,2 miljardia euroa tutkimukseen ja innovointiin – myös uuteen Euroopan suurteholaskennan yhteisyritykseen – osana Horisontti 2020 -ohjelmaa. Koulutuksen sekä liikenteen ja digitaalisen infrastruktuurin määrärahoja lisättiin, kun Erasmus+-ohjelman määrärahoja korotettiin 17,8 prosenttia ja Verkkojen Eurooppa -välineen määrärahoja 37,0 prosenttia vuodesta 2018. Maatalouden ja maaseudun tuki pysyi entisellään eli lähes 60 miljardissa eurossa. Sillä edistetään osaltaan ilmastonmuutoksen torjuntaa ja kestävää kasvua. Vuoden 2019 talousarviossa tarjottiin tarpeellista joustavuutta muuttoliikekysymysten sisäisten näkökohtien käsittelemiseksi. Jäsenvaltioille osoitettiin kansallisten toimenpideohjelmien kautta 386,3 miljoonaa euroa turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston yhteensä 1,2 miljardin euron tuesta sekä 442,7 miljoonaa euroa rajaturvallisuuteen ja 92,7 miljoonaa euroa turvallisuuteen sisäisen turvallisuuden rahastosta. Uuden Euroopan syyttäjänviraston perustamiseen osoitettiin yhteensä 5 miljoonaa euroa. Viraston tehtävänä on nostaa syytteitä EU:n talousarvioon kohdistuvista rikoksista, kuten petoksista, rahanpesusta ja korruptiosta.

Turvallisemmat, halvemmat ja paremmat verkkoyhteydet

Verkkoyhteydet olivat EU:lle keskeinen kysymys myös vuonna 2019. Kun talouden ja yhteiskunnan digitalisoituminen etenee etenemistään ja kun ihmiset kuluttavat yhä enemmän aikaa tuotteiden ja palvelujen käyttämiseen verkossa, on tärkeämpää kuin koskaan, että verkkoyhteydet ovat turvallisia, luotettavia ja kohtuuhintaisia.

EU-maiden ja muiden Euroopan maiden välisten puheluiden ja viestien hinnat ovat vaihdelleet huomattavasti. Kiinteästä puhelimesta tai matkapuhelimesta toiseen maahan soitetun puhelun vakiohinta oli aiemmin keskimäärin kolminkertainen kotimaanpuhelun vakiohintaan verrattuna. Tekstiviestin vakiohinta taas oli yli kaksinkertainen. Toukokuussa käyttöön otettujen hintakattojen mukaan kiinteästä puhelimesta tai matkapuhelimesta soitettu puhelu saa maksaa enintään 0,19 euroa + arvonlisävero (alv) minuutissa ja tekstiviesti enintään 0,06 euroa + alv. Verkkovierailumaksut poistettiin jo vuonna 2017, ja nyt kuluttajat ja yritykset ovat päässeet nauttimaan Euroopan sisäisille ulkomaanpuheluille asetetusta hintakatosta.

Konkreettista hyötyä saatiin myös järjestelmästä, jolla autetaan paikallisviranomaisia asentamaan maksuttomia langattomia lähiverkkoja. WiFi4EU-aloitteella halutaan auttaa jopa 8 000:ta yhteisöä eri puolilla EU:ta parantamaan verkkoyhteyksiään. Paikallisviranomaiset voivat saada EU:lta 15 000 euron avustuksen lähiverkkojen asentamiseen. Kahden hakemuspyynnön perusteella järjestelmästä on voitu auttaa yli 5 000:ta yhteisöä – vuonna 2018 apua sai jo 2 800. Kullakin yhteisöllä on 18 kuukautta aikaa sijoittaa saamansa varat julkisten langattomien lähiverkkojensa tarvitsemiin laitteisiin.

Viime vuoden aikana tuettiin myös maaseutujen verkkoyhteyksiä. Syrjäisillä ja maaseutualueilla asuvista vain 53 prosentilla on käytettävissään nopea internetyhteys. Koko EU:ssa osuus on 82 prosenttia. Tämän digitaalisen kuilun kurominen umpeen on keskeinen prioriteetti. Laajakaistaa käsittelevien virastojen verkosto kasvoi merkittävästi vuonna 2019: nyt kaikkiaan 116 kansallista ja alueellista virastoa auttaa koordinoimaan toimia, joilla laajakaistayhteydet ulotetaan EU:n kaukaisimpiinkin kolkkiin. Paremmat ja nopeammat laajakaistayhteydet parantavat koulutuksen, terveydenhuollon, viranomaispalvelujen ja yritysten palvelujen saatavuutta, edistävät työllisyyttä ja investointeja ja tukevat näiden alueiden yhteisöjä.

Verkosto laajeni, kun EU-maat lupasivat huhtikuussa tehdä yhteistyötä digitaaliteknologian mahdollisuuksien hyödyntämiseksi, jotta teknologialla voidaan vastata niihin merkittäviin ja kiireellisiä toimia vaativiin taloudellisiin, sosiaalisiin sekä ilmastoon ja ympäristöön liittyviin haasteisiin, joita maaseudun elinkeinoelämä laajemminkin eli myös EU:n elintarvike- ja maatalousala kohtaavat.

Toukokuussa pidettyjen Euroopan parlamentin vaalien alla järjestettiin kampanja, jolla tehtiin tunnetuksi naisten kokemaa verkkoväkivaltaa. Tässä #DigitalRespect4Her-tunnisteella varustetussa kampanjassa naispuoliset parlamenttien jäsenet, asiantuntijat ja toimittajat toivat esiin niitä erityisiä ongelmia, joita naiset kohtaavat sosiaalisessa mediassa ja muualla verkossa.

Digitalisaatio tukee myös laajempia toimia, joilla kaadetaan EU:n sisämarkkinoilla olevia esteitä. Konkreettisen esimerkin tästä tarjoaa sosiaaliturvatietojen sähköisen vaihtojärjestelmän käynnistäminen. Järjestelmä auttaa EU-maiden, Islannin, Liechtensteinin, Norjan ja Sveitsin sosiaaliturvalaitoksia vaihtamaan tietoja tapauksissa, joissa kansalaiset asuvat ja työskentelevät eri maissa tai muuttavat maasta toiseen. Järjestelmän käytännön toiminta alkoi tammikuussa 2019, ja nyt 31 maata on aloittanut sen käyttöönoton. Vuoden loppuun mennessä ne olivat vaihtaneet tietoja jo yli 175 000 tapauksesta. Järjestelmän tarkoituksena on auttaa kansalaisia saamaan pääsyn tietoihinsa sujuvammin, nopeuttaa ja tarkentaa heidän sosiaaliturvaetuuksiensa laskemista ja tukea sosiaaliturvaviranomaisia petostentorjunnan tehostamisessa.

Myös arvonlisäveron periminen verkkokauppiailta paranee maaliskuussa sovittujen uusien sääntöjen myötä. Nyt verkkokauppiaiden ei tarvitse rekisteröityä alv-tarkoituksissa kuin kerran eikä siis enää jokaisessa EU-maassa, jossa ne myyvät tuotteitaan. Tämä tuo rajojen yli verkossa toimiville pienille yrityksille merkittäviä säästöjä niin ajankäytössä kuin taloudellisestikin. Uusien sääntöjen ansiosta kansallisten veroviranomaisten on helpompi periä arvonlisävero sellaisilta EU:n ulkopuolisilta yrityksiltä, jotka myyvät EU:n kuluttajille tavaroita verkossa toimivilla markkinapaikoilla. Säännöt auttavat maksamattomien verotulojen perinnässä – verotuloja jää alalla saamatta vuosittain 5 miljardin euron edestä.

Oikeuksien suojelu digiaikana

Kuluttajien ja yritysten oikeuksien suojaamiseksi verkossa käynnistettiin erinäisiä toimia, kuten uudet säännöt, jotka liittyvät digitaalisen sisällön ja digitaalisten palvelujen toimittamista sekä tavarakauppaa koskeviin sopimuksiin. Säännöt selkeyttävät ja yksinkertaistavat verkossa tapahtuvaa liiketoimintaa. Kun koko EU:ssa sovelletaan yksiä ja samoja sääntöjä, yritysten on helpompi tuntea velvollisuutensa ja kuluttajilla on mahdollisuus käyttää selkeitä oikeussuojakeinoja, jos digitaaliset sisällöt, palvelut tai tavarat (myös digitaalisia elementtejä sisältävät tuotteet, kuten älyjääkaapit) ovat virheellisiä tai viallisia.

Lisäksi sovittiin uusista EU:n säännöistä, joilla monimutkaiset tekijänoikeussäännöt päivitetään digiaikaan. Musiikin suoratoistopalvelut, tilausvideopalvelut, uutissyötteet ja käyttäjien lataaman sisällön alustat ovat nykyään pääasiallisia keinoja tutustua luovaan sisältöön ja lehtiartikkeleihin. Uusilla säännöillä taataan oikeudenmukaisempi korvaus luovan työn tekijöille, vahvemmat oikeudet käyttäjille ja selkeämpi vastuu alustoille. Tarkoituksena on parantaa tekijänoikeussuojatun verkkosisällön saatavuutta yli rajojen, vahvistaa uusia oikeuksia ja velvollisuuksia verkkoalustoille, joilla on tekijänoikeussuojattuja teoksia, edistää lehdistöä ja journalismia verkossa, parantaa toimittajille maksettavia korvauksia sekä helpottaa tekijänoikeussuojatun aineiston käyttöä koulutuksessa ja tutkimuksessa.

Eurooppa jatkoi päättäväisiä toimiaan, joilla torjutaan sopimattomia kaupallisia menettelyjä digitaalitaloudessa. Googlelle määrättiin maaliskuussa 1,49 miljardin euron sakko, koska se oli sisällyttänyt kolmansien osapuolten verkkosivustojen kanssa tehtyihin sopimuksiin rajoittavia lausekkeita, jotka ovat estäneet kilpailijoita sijoittamasta hakusanamainoksia kyseisille sivustoille. Kesäkuussa käynnistettiin muodollinen tutkintamenettely Broadcomin menettelyistä sen arvioimiseksi, onko yritys sulkenut kilpailijat laittomasti markkinoiden ulkopuolelle. Broadcomilla on maailmanlaajuisesti johtava asema langoitettuihin viestintälaitteisiin, kuten modeemeihin ja tv-digisovittimiin, tarkoitettujen komponenttien alalla. Komissio otti lokakuussa käyttöön Broadcomiin kohdistuvia väliaikaisia toimenpiteitä, joilla on tarkoitus estää vakavan ja peruuttamattoman haitan aiheutuminen kilpailulle sillä välin kun komissio tutkii tiettyjä yrityksen menettelyjä, joiden väitetään olevan luonteeltaan markkinoilta sulkevia. Qualcomm sai heinäkuussa 242 miljoonan euron sakon myytyään alihintaan piirisarjoja, joiden avulla älypuhelimet ja tabletit voivat muodostaa yhteyden matkaviestinverkkoihin. Alihintamyynnillä yritys pyrki poistamaan markkinoilta pääkilpailijansa kyseisessä markkinasegmentissä. Lisäksi käynnistettiin tutkimus siitä, miten Amazon käyttää muilta sen verkkosivuilla tavaroita myyviltä kauppiailta saatuja tietoja.

Verkkoalustojen ja yritysten välisiin suhteisiin on heinäkuusta lähtien sovellettu uusia sääntöjä, joilla luodaan yhdenmukaiset puitteet vähimmäistason avoimuudelle ja muutoksenhakuoikeuksille. Säännöillä suojellaan yrityksiä, jotka ovat asiakkaiden saavuttamisessa riippuvaisia verkkoalustoista, ja samalla turvataan alustojen innovaatiopotentiaali. Sääntöjen noudattamisessa tukena toimii verkkopohjaisen alustatalouden seurantakeskus.

Turvallisemmat verkot

EU on vahvistanut uudet säännöt, jotka koskevat verkkojen kyberturvallisuutta kokonaisuudessaan. Pakettiin kuuluu suosituksia, jotka koskevat viidennen sukupolven (5G) verkkojen turvallisuutta. 5G-verkkojen tarjoaman suuren kapasiteetin odotetaan kasvattavan digitaalisten tuotteiden ja palvelujen määrää ja valikoimaa samoin kuin alan tuloja, joiden arvioidaan yltävän 225 miljardiin euroon vuonna 2025. EU-maat tekivät maalis-kesäkuussa laajat riskinarvioinnit 5G-verkkoinfrastruktuuristaan ja tiukensivat sääntöjään julkisten verkkojen turvallisuuden parantamiseksi.

Kesäkuussa tuli voimaan EU:n kyberturvallisuusasetus, jolla linjataan EU:n kyberturvallisuuspolitiikan tulevaisuutta. Nyt aletaan kehittää uutta järjestelmää digitaalisten tuotteiden, palvelujen ja prosessien kyberturvallisuussertifiointia varten ja vahvistetaan Euroopan unionin kyberturvallisuusviraston roolia. Kyberturvallisuusvirastolla on keskeinen tehtävä sertifiointijärjestelmän perustamisessa ja ylläpidossa, ja lisäksi sen on määrä lisätä EU:n tasolla tehtävää operatiivista yhteistyötä. Virasto auttaa EU-maita, jotka pyytävät sitä puuttumaan kyberhäiriötilanteisiin, ja tukee EU:n tason koordinointia laajamittaisissa rajat ylittävissä kyberhyökkäyksissä ja -kriiseissä.

Niin ikään kesäkuussa seitsemän EU-maata (Alankomaat, Belgia, Espanja, Italia, Luxemburg, Malta ja Saksa) lupasi vauhdittaa huipputurvallisten kvanttiviestintäverkkojen kehittämistä. Tarkoituksena on vahvistaa Euroopan valmiuksia kvanttiteknologian ja kyberturvallisuuden alalla ja varmistaa tulevaisuuden verkkojen turvallisuus. Osallistujamaiden kunnianhimoisissa ehdotuksissa peräänkuulutetaan uutta kvanttiviestintäinfrastruktuuria, jonka ansiosta tietoja ja dataa voitaisiin siirtää ja tallentaa huipputurvallisesti ja joka yhdistäisi toisiinsa viestintäresurssit kaikkialla EU:ssa. Uudessa infrastruktuurissa kvanttiteknologiat ja -järjestelmät integroitaisiin perinteisiin viestintäinfrastruktuureihin. Sen kaksi osatekijää olisivat maanpäällinen komponentti, joka hyödyntäisi olemassa olevia kuituviestintäverkkoja, jotka yhdistävät strategisia kohteita maiden sisällä ja niiden välillä, sekä avaruuskomponentti, joka huolehtisi pitkän matkan yhteyksistä Euroopassa ja muissa maanosissa.

Tämän verkoston käyttäminen kriittisessä infrastruktuurissa ja salausjärjestelmissä auttaa suojaamaan älykkäitä energiaverkkoja, lennonjohtoa, pankkeja, terveydenhuoltolaitoksia ja monia muita hakkeroinnilta. Verkosto antaa datakeskuksille mahdollisuuden tallentaa ja vaihtaa tietoja turvallisesti ja huolehtii julkisen sektorin tietojen pitkäaikaisesta yksityisyydensuojasta.

Neuvosto vahvisti toukokuussa järjestelmän, jonka avulla EU voi määrätä kohdennettuja rajoittavia toimenpiteitä kyberhyökkäysten torjumiseksi ja niihin vastaamiseksi, kun hyökkäykset muodostavat ulkoisen uhan EU:lle tai sen jäsenmaille. Tällaisia uhkia ovat myös kolmansiin maihin tai kansainvälisiin järjestöihin kohdistuvat kyberhyökkäykset, jos rajoittavat toimenpiteet katsotaan tarpeellisiksi yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteiden saavuttamiseksi.

Valmistautuminen tulevaisuuden teknologioihin

Tekoäly

Tulevaisuutta ajatellen Eurooppa haluaa saada täyden hyödyn niistä monista edistysmahdollisuuksista, joita tekoäly voi tuoda mukanaan. Viime vuosina EU onkin investoinut voimakkaasti tekoälyvalmiuksiinsa. Koska tekoälyn kehitys kuitenkin herättää myös huolta, erityinen korkean tason asiantuntijaryhmä ryhtyi vuonna 2019 laatimaan ohjeita tekoälyteknologian eettistä kehittämistä varten, jotta tämä teknologia jatkossakin palvelisi yhteiskuntaa eikä vahingoittaisi sitä. Luotettavaa tekoälyä koskevien ohjeiden laatimisesta vastasivat eri puolilta EU:ta tulevat asiantuntijat, ja odotuksena on, että ne otetaan osaksi ihmiskeskeistä tekoälyä koskevia ehdotuksia, jotka on määrä esittää alkuvuodesta 2020. Ohjeissa käsitellään monenlaisia kysymyksiä, kuten syrjinnän välttämistä tekoälypohjaisten järjestelmien kehittämisessä, ja sen varmistamista, että järjestelmät ovat kestäväpohjaisia ja ympäristöä säästäviä.

Superlaskenta

Tekoälyn kehittäminen tarvitsee tuekseen niin paljon dataa, että sen tuottamiseen tarvitaan hyvin paljon laskentatehoa. Siinä Eurooppa on tähän asti ollut jälkijunassa muuhun maailmaan nähden. Kesäkuussa valittiin eri puolilta Eurooppaa kahdeksan toimipaikkaa uusia eurooppalaisia supertietokoneita varten. EU ja sen jäsenmaat rahoittavat hanketta 840 miljoonalla eurolla. Sofiaan (Bulgaria), Ostravaan (Tšekki), Barcelonaan (Espanja), Bolognaan (Italia), Bisseniin (Luxemburg), Minhoon (Portugali), Mariboriin (Slovenia) ja Kajaaniin (Suomi) aikanaan sijoitettavat uudet supertietokoneet voivat nostaa Euroopan suurteholaskentakapasiteetin nelin-viisinkertaiseksi nykyisestä. Tavoitteena onkin alan johtoasema maailmassa. Supertietokoneita voitaisiin hyödyntää yksilöllistetyn hoidon kehittämisessä, lääkkeiden ja materiaalien suunnittelun parantamisessa ja uuden biotekniikan kehittämisessä samoin kuin sääennusteissa ja ilmastonmuutoksen mallintamisessa.

Katse tulevaisuuteen: digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttaminen

Digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttaminen auttaisi EU:ta säilyttämään asemansa maailman johtavana digitaalitalouden toimijana. Digitaalisten sisämarkkinoiden strategian puitteissa on sen käynnistämisvuodesta 2015 lähtien esitetty 30 erilaista säädösehdotusta, joista vuoden 2019 loppuun mennessä oli hyväksytty 28 eli viisi enemmän kuin edellisvuoden lopussa. Kahdesta jäljellä olevasta ehdotuksesta, joista ensimmäinen koskee yksityisyyden suojaa verkossa ja toinen teollisuus-, teknologia- ja tutkimusalan kyberturvallisuutta käsittelevää eurooppalaista osaamiskeskusta, odotetaan päästävän sopuun vuonna 2020. Euroopan komissio on asettanut digitaalialalla muitakin prioriteetteja: tekoälyyn liittyvien eettisten ohjeiden pohjalta on määrä esittää lainsäädäntöä, jolla luotaisiin koordinoitu eurooppalainen lähestymistapa tekoälyn inhimillisiä ja eettisiä vaikutuksia varten. Lisäksi on tarkoitus hyväksyä uusi digitaalisia palveluja koskeva säädös, jolla päivitetään digitaalisia alustoja, palveluita ja tuotteita koskevat vastuu- ja turvallisuussäännöt.

Ilmastoneutraali Eurooppa vuoteen 2050 mennessä

Ilmastonmuutos ja ympäristön pilaantuminen ovat uhka Euroopan ja koko maailman olemassaololle. Tähän haasteeseen vastaamiseksi Eurooppa tarvitsee uuden kasvumallin Euroopan unionin muuntamiseksi nykyaikaiseksi, resurssitehokkaaksi ja kilpailukykyiseksi taloudeksi, jossa ei vuoteen 2050 mennessä enää aiheuteta kasvihuonekaasujen nettopäästöjä, jossa talouskasvu on irrotettu resurssien käytöstä ja jossa ei jätetä jälkeen ketään eikä mitään aluetta.

Komissio esitti vuonna 2018 >a target="_blank" href="https://ec.europa.eu/clima/policies/strategies/2050_fi"#visionsa ilmastoneutraalista EU:sta vuoteen 2050 mennessä. Visio perustuu seuraaviin seitsemään osatekijään: energiatehokkuuden lisääminen, uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen, puhdas ja verkottunut liikkuvuusjärjestelmä, kilpailukykyinen kiertotalousteollisuus, verkottuneet korkeatasoiset infrastruktuurit, biotalouden ja luonnollisten hiilinielujen edistäminen sekä hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin käyttö. Laajan sidosryhmäkeskustelun jälkeen ja puheenjohtaja von der Leyenin esittämän vihreän kehityksen ohjelmaa koskevan tiedonannon pohjalta tämä tavoite vahvistettiin Eurooppa-neuvostossa joulukuussa 2019.

EU:lla on jo vahvaa näyttöä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä siten, että samalla pidetään yllä talouskasvua. Vuonna 2018 päästöt olivat 23 prosenttia pienemmät kuin vuonna 1990, vaikka talous kasvoi samana aikana 61 prosenttia. Tämä ei kuitenkaan vielä riitä. EU on laajan kokemuksensa pohjalta edelläkävijä vihreän ja osallistavan talouden luomisessa joulukuussa esitetyn von der Leyenin komission lippulaivahankkeen ”Euroopan vihreän kehityksen ohjelma” avulla. Vihreän kehityksen ohjelman ytimessä on sitoumus tehdä Euroopasta ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä.

Ohjelma on merkittävä harppaus vihreän ja osallistavan talouden toteuttamiseksi käytännössä. Siinä esitetään uudelleen komission sitoumus vastata ilmastoon ja ympäristöön liittyviin haasteisiin ja linjataan toimet tuleville kuukausille ja vuosille. Lisätietoja on kohdassa ”EU vuonna 2019: muutosten vuosi”.

Jotta tämä EU:n sitoutuminen saataisiin osoitettua myös käytännössä, ensimmäisellä eurooppalaisella ilmastolailla kirjataan vuoden 2050 neutraaliustavoite lainsäädäntöön. Mikä tärkeintä, vihreän kehityksen ohjelmalla luodaan pohja reilulle ja sosiaalisesti oikeudenmukaiselle siirtymävaiheelle. Se on suunniteltu siten, että yksikään ihminen tai alue ei jää jälkijunaan edessä olevassa suuressa muutoksessa.

Euroopan unioni on ensimmäinen merkittävä talousalue, jonka Pariisin sopimukseen liittyvistä sitoumuksista on tullut sitovaa lainsäädäntöä ja joka on jo ylittänyt tavoitteensa vähentää päästöjä 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Jos kaikki sovitut toimenpiteet toteutetaan kokonaisuudessaan, se ylittäisi tavoitteensa vähentää niitä 40 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Vieläkin kunnianhimoisemmat tavoitteet ovat kuitenkin tarpeen, ja vihreän kehityksen ohjelmassa nostetaankin tämä tavoite vähintään 50 prosenttiin (ja jopa 55 prosenttiin) vuoden 1990 tasoihin verrattuna.

EU on jo aloittanut talouden nykyaikaistamisen ja muuttamisen. Ilmastotoimet jatkuivat vuonna 2019 kaikilla rintamilla: ajoneuvoista ja ilmasta saatiin puhtaampia, teknologisiin ratkaisuihin investoitiin, metsiä suojeltiin ja ihmisille annettiin mahdollisuuksia kantaa kortensa kekoon.

Energiaunionin hallintoa koskevien uusien sääntöjen mukaisesti jäsenvaltiot laativat ensimmäistä kertaa yhdennettyjen kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien luonnokset. Kesäkuussa julkaistu komission arvio suunnitelmaluonnoksista osoitti, että lopullisissa suunnitelmissa, jotka jäsenvaltioiden oli määrä toimittaa vuoden loppuun mennessä, on esitettävä kunnianhimoisempia tavoitteita EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.

Kansainvälinen toiminta ilmastonmuutoksen torjumiseksi

EU:n päästöt muodostavat vain noin 9 prosenttia maailman kokonaispäästöistä. Näin ollen on selvää, ettei Eurooppa pysty yksinään torjumaan ilmastonmuutosta ja että kaikkien maiden on tehtävä yhteistyötä ratkaisun löytämiseksi. New Yorkissa syyskuussa pidetty YK:n ilmastohuippukokous tarjosi EU:lle tilaisuuden keskustella kumppaneidensa kanssa siitä, miten tavoitetasoa voitaisiin nostaa ja Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoa vauhdittaa. Komissio valmistautui YK:n huippukokoukseen antamalla tiedonannon, jossa vahvistetaan EU:n sitoutuminen ilmastotoimien tavoitetason nostamiseen.

EU:n neuvottelijat osallistuivat joulukuussa Madridissa pidettyyn YK:n ilmastokokoukseen (COP25). Varsovan kansainvälisen mekanismin toisesta tarkistuskierroksesta ja sukupuolten tasa-arvoa koskevan toimintasuunnitelman laatimisesta sopiminen olivat rohkaisevia uutisia, kun neuvottelut kansainvälisistä hiilimarkkinoista ja avoimuudesta eivät tuottaneet tulosta.

Vaikka EU:n valtuuskunta pyrki siihen, että näistä kysymyksistä olisi päästy yhteisymmärrykseen, se ei lopulta voinut hyväksyä kansainvälisiä hiilimarkkinoita koskevia maailmanlaajuisia täytäntöönpanosääntöjä. Saavutettavissa ollut kompromissi olisi heikentänyt ympäristötavoitteiden tinkimättömyyttä ottaen erityisesti huomioon samalla viikolla esitetyn Euroopan vihreän kehityksen ohjelman. Maailmanlaajuisten ilmastotoimien tavoitetaso nousee kuitenkin vuonna 2020: Glasgow’ssa marraskuussa pidettävään COP26-kokoukseen mennessä osapuolten on päivitettävä kansallisesti määritellyt panoksensa ja esitettävä pitkän aikavälin strategioita Pariisin sopimuksen tavoitteiden mukaisesti. EU on valmis tähän.

Fluorihiilivetyjen, jotka ovat lämmitys- ja jäähdytyslaitteissa yleisesti käytettäviä haitallisia ilmastoa lämmittäviä kaasuja, poistaminen käytöstä maailmanlaajuisesti alkoi 1. tammikuuta 2019. EU:n johtaman toimen odotetaan edistävän merkittävästi Pariisin sopimuksen tavoitetta pitää maapallon ilmaston lämpeneminen selvästi alle 2 °C:ssa.

EU jatkoi ilmastokysymyksiä koskevaa kansainvälistä toimintaansa ja yhteistyötään koko vuoden ajan. Kesäkuussa komissio, Kanada ja Kiina järjestivät yhdessä merkittävän kansainvälisen ilmastokokouksen Brysselissä. Kolmanteen ilmastotoimia käsittelevään ministerikokoukseen osallistui korkean tason edustajia yli 30 maasta, muun muassa G20-maiden ministereitä.

EU on edelleen vahvasti sitoutunut ilmastotoimien tukemiseen kehitysmaissa. Se on jäsenvaltioidensa ohella edelleen suurin julkisen ilmastorahoituksen tarjoaja, ja sen kehitysmaille tarjoama rahoitus nousi 21,7 miljardiin euroon vuonna 2018, kun se vuonna 2017 oli 20,4 miljardia euroa.

Nykyaikaisen ja kunnianhimoisen energiaunionin toteuttaminen

Vuonna 2015 käynnistetyn energiaunionistrategian tavoitteena on tarjota eurooppalaisille kotitalouk­sille ja yrityksille varmaa, kestävää, kilpailukykyistä ja kohtuuhintaista energiaa. Energiaunionin neljäs tilannekatsaus osoitti, että komissio on täysin toteuttanut strategiaa koskevan visionsa. Tärkeimpiä saavutuksia oli ”Puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille” -lainsäädäntöpaketin loppuun saattaminen toukokuussa. Paketti koostui kahdeksasta säädöksestä. Paketti muuttaa radikaalisti Euroopan energiajärjestelmää – se tekee siitä ilmastoystävällisen ja saa sen palvelemaan kuluttajia ja toimimaan Euroopan talouden ja kilpailukyvyn hyväksi.

Paketti sisältää uusia ja kunnianhimoisia tavoitteita vuodelle 2030: energiatehokkuuden lisääminen vähintään 32,5 prosentilla ja uusiutuvien energialähteiden osuuden nostaminen vähintään 32 prosenttiin energiankulutuksesta. Sillä uudistetaan kattavasti sähkömarkkinoita, jotta uusiutuvien energialähteiden liittäminen verkkoon helpottuisi, ja varmistetaan, että kaikki voivat osallistua energiakäänteeseen antamalla kuluttajille ja yhteisöille mahdollisuus tuottaa omaa sähköään. Mikä tärkeintä, uusilla säännöillä lopetetaan kaikkein saastuttavimmille laitoksille myönnettävät tuet.

EU hyväksyi myös uudet selkeämmät ja yksinkertaisemmat energiamerkinnät, jotka auttavat kuluttajia säästämään energiaa (Tanskan vuotuisen energiankulutuksen verran) ja rahaa (keskimäärin 150 euroa vuodessa kotitaloutta kohti) vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi komissio hyväksyi lokakuussa uusia toimenpiteitä kodinkoneiden, kuten jääkaappien, pyykinpesukoneiden, astianpesukoneiden ja televisioiden, kestävyyden parantamiseksi. Tähän sisältyvät ensimmäistä kertaa korjattavuutta ja kierrätettävyyttä koskevat vaatimukset, joilla edistetään kiertotaloutta.

Marraskuussa komissio esitteli ensimmäiset tulokset vuonna 2018 käynnistetystä aloitteesta, jonka tarkoituksena on auttaa kymmentä teollisuuden muutosprosessissa olevaa EU:n aluetta ja kahta jäsenvaltiota kehittämään ilmastonmuutoksen kestävää ja vähähiilistä taloutta. Sen yhteydessä käynnistettiin 12 pilottihanketta erityisten esteiden poistamiseksi. Kukin hanke sai EU:n tukea 300 000 euroa. Komissio jatkoi myös toimiaan siirtymävaiheessa olevien kivihiilialueiden tukemiseksi edistääkseen ”oikeudenmukaista siirtymää”, jossa mikään alue ei jää jälkeen.

Helmikuussa 26 Euroopan saarta käynnisti siirtymisen puhtaaseen energiaan. Ne julkaisevat toimintaohjelmansa vuoden 2020 puoliväliin mennessä.

Energiaturvallisuus ja solidaarisuus

Energiatoimitusten turvaaminen EU:n kuluttajille on olennainen osa energiaunionia. Tässä yhteydessä päästiin sopimukseen sen varmistamisesta, että kaikki EU:n ulkopuolisista maista tulevat ja niihin menevät kaasuputket ovat EU:n energialainsäädännön mukaisia.

Baltian maiden toimitusvarmuuden vahvistamiseksi komissio sekä Viro, Latvia, Liettua ja Puola allekirjoittivat poliittisen etenemissuunnitelman Baltian maiden sähkömarkkinoiden synkronoinnista Manner-Euroopan kanssa Puolan kautta. EU myönsi hankkeelle 323 miljoonan euron avustuksen.

EU jatkoi investointeja turvalliseen ja kestävään energiainfrastruktuuriin Verkkojen Eurooppa -välineen kautta, mukaan lukien 800 miljoonaa euroa ensisijaiseen energiainfrastruktuuriin ja 750 miljoonaa euroa hankkeisiin, joista on merkittävää rajat ylittävää hyötyä. Lisäksi myönnettiin 214,9 miljoonaa euroa Puolan ja Tanskan Norjaan yhdistävälle Baltic Pipe -kaasuinfrastruktuurihankkeelle.

Energia-alan kyberturvallisuuskysymysten ratkaisemisesta on tullut ensisijainen tavoite, koska kaikki eurooppalaiset ovat riippuvaisia energian saatavuudesta. EU antoi mahdollisten uhkien torjumiseksi suosituksen, jossa annetaan ohjeita siitä, miten tiettyihin kyberturvallisuushaasteisiin voidaan vastata.

EU jatkoi ydintutkimuksen ja -teknologian turvallisten, varmojen ja innovatiivisten sovellusten kehittämistä muihin tarkoituksiin kuin ydinenergian tuottamiseen. Yhteistyö EU:n ulkopuolisten maiden kanssa mahdollisimman korkeatasoisen ydinturvallisuuden varmistamiseksi jatkui koko vuoden 2019.

Vähähiiliseen talouteen siirtyminen

EU:n päästökauppajärjestelmä tuotti edelleen myönteisiä tuloksia, sillä laitosten päästöt vähenivät 4,1 prosenttia vuonna 2018 verrattuna vuoteen 2017.

Tammikuussa alkoi toimia erityinen markkinavakausvaranto järjestelmään kertyneen nykyisen päästöoikeuksien ylijäämän korjaamiseksi. Tämä parantaa järjestelmän häiriönsietokykyä mukauttamalla huutokaupattavien päästöoikeuksien tarjontaa. EU lisäsi yritysten kannustimia vähentää päästöjään siirtämällä syyskuun 2019 ja elokuun 2020 välisenä aikana lähes 400 miljoonaa päästöoikeutta järjestelmästä varantoon, mikä nostaa päästöjen hintaa ja tekee puhtaasta teknologiasta kustannustehokkaampaa. Euroopan hiilimarkkinoiden korkeammat hinnat vuonna 2018 tuottivat jäsenvaltioille ennätystulot, noin 14 miljardia euroa eli yli kaksi kertaa enemmän kuin vuonna 2017.

Joulukuussa EU ja Sveitsi saivat päätökseen prosessin, jonka avulla ne voivat yhdistää päästökauppajärjestelmänsä. Vuodesta 2020 alkaen molempien järjestelmien päästöoikeuksia voidaan käyttää jommassakummassa järjestelmässä syntyvien päästöjen kompensoimiseen. Tämä yhteyssopimus on ensimmäinen laatuaan ja osoittaa, että tällaiset järjestelmät voivat tasoittaa tietä laajemmille kansainvälisille hiilimarkkinoille. Aiemmin vuoden aikana sääntelyesteiden poistaminen antoi Islannille, Liechtensteinille ja Norjalle mahdollisuuden osallistua täysimääräisesti EU:n huutokauppapaikkaan päästöoikeuksien kauppaamiseksi.

Vauhdittaakseen kansainvälisellä tasolla edistymistä hiilimarkkinoiden vankkojen kansainvälisten puitteiden luomisessa komissio järjesti useita konferensseja, joissa kartoitettiin mahdollisia ratkaisuja luotettavien kansainvälisten päästökauppajärjestelmien perustamisen tiellä olevien esteiden raivaamiseksi.

Puhdas ja kestävä liikenne

Nopeampi siirtyminen puhtaaseen ja kestävään liikenteeseen on olennaisen tärkeää, jotta voidaan parantaa eurooppalaisten terveyttä ja elämänlaatua, edistää EU:n ilmastotavoitteita ja parantaa teollisuuden kilpailukykyä. Komissio esitti maaliskuussa etenemissuunnitelman toimista, joilla varmistetaan nopeampi siirtyminen puhtaisiin ajoneuvoihin. Puhtaaseen, turvalliseen ja verkottuneeseen liikkuvuuteen tähtäävän EU:n strategian tärkeimpiä saavutuksia vuonna 2019 olivat ensimmäiset EU:n laajuiset hiilidioksidipäästötavoitteet kuorma-autoille, uudet hiilidioksidipäästönormit henkilö- ja pakettiautoille sekä uudet säännöt, joilla kannustetaan viranomaisia käyttämään ympäristöystävällisiä liikennemuotoja.

EU on dieselgate-skandaalin jälkeen tiukentanut sääntöjä huomattavasti varmistaakseen ajoneuvojen riippumattomammat ja luotettavammat testausmenettelyt. Tammikuussa tulivat voimaan yhdenmukaistettu kevyiden hyötyajoneuvojen kansainvälinen testimenetelmä ja uudet todellisia ajonaikaisia päästöjä koskevat säännöt. Syyskuussa todellisia ajonaikaisia päästöjä koskevien sääntöjen mukaisesti suoritetut typen oksidien (NOx) mittaukset tulivat pakollisiksi kaikille Euroopassa myytäville uusille autoille.

Myös meriliikenteen päästöjen vähentämisessä edistyttiin hyväksymällä ehdotus alusten hiilidioksidipäästöjen tarkkailua, raportointia ja todentamista koskevan EU:n järjestelmän tarkistamisesta sekä julkaisemalla nämä tiedot ensimmäistä kertaa. Tämä on tärkeä askel pyrittäessä varmistamaan, että kansainvälinen merenkulku osallistuu omalta osaltaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen maailmanlaajuisesti.

Akut

Akut ovat ratkaisevan tärkeitä puhtaaseen energiaan siirtymisen ja sähköisen liikkumisen kannalta. Komissio tekee yhteistyötä jäsenvaltioiden ja teollisuuden sidosryhmien kanssa kilpailukykyisen, kestävän ja innovatiivisen akkujen ekosysteemin rakentamiseksi Eurooppaan. Tämä on tärkein tavoite Euroopan akkualan yhteenliittymässä, joka on teollisuusvetoinen aloite, johon osallistuu noin 260 teollisuuden ja innovoinnin organisaatiota ja joka arvioi parhaillaan mahdollisuuksia rajat ylittäviin hankkeisiin. Komissio raportoi huhtikuussa akkuja koskevan komission strategisen toimintasuunnitelman täytäntöönpanon edistymisestä. Kesäkuussa komissio käynnisti uuden akkuja käsittelevän eurooppalaisen teknologia- ja innovaatiofoorumin tutkimuksen ja innovoinnin edistämiseksi. EU asetti lisäksi vuonna 2019 Horisontti 2020 -ohjelmassa 132 miljoonaa euroa saataville akkuhankkeita varten.

Kohti kiertotaloutta

Energian tuotanto- ja käyttötapojen muuttaminen on olennaisen tärkeää ilmastonmuutoksen torjumiseksi, mutta se on vain osa ratkaisua. Kiertotaloudesta on jo tullut keskeinen osa EU:n teollisuus- ja talousstrategiaa, ja se luo pohjan EU:n toimille jätteen syntymisen ehkäisemiseksi, suunnittelun parantamiseksi ja kierrätyksen lisäämiseksi. Kaikki komission kiertotaloutta koskevaan toimintasuunnitelmaan sisältyvät 54 toimea on nyt toteutettu tai niitä toteutetaan parhaillaan, mikä luo perustan jatkotoimien kehittämiselle.

Muovien käyttöön puuttuminen on ollut ensisijainen tavoite, sillä muovien tuotanto-, käyttö- ja hävittämistavat vahingoittavat liian usein ympäristöä eivätkä anna mahdollisuutta hyödyntää kiertotaloudesta saatavaa taloudellista hyötyä. Tämä ongelma tulee näkyvimmin ja hälyttävimmin esille meriin vuosittain päätyvinä miljoonina tonneina muoviroskaa.

Heinäkuussa tulivat voimaan uudet EU:n säännöt, joilla torjutaan merten roskaantumista. Nämä toimenpiteet koskevat niitä kymmentä tuotetyyppiä, jotka useimmiten roskaavat Euroopan rantoja, kuten muoviset kertakäyttöiset lautaset, aterimet, pillit, ilmapallojen varret ja vanupuikot, jotka kielletään vuoteen 2021 mennessä. Jäsenvaltiot sopivat muovipullojen 90 prosentin keräystavoitteen saavuttamisesta vuoteen 2029 mennessä. Muovipulloissa on myös oltava vähintään 25 prosenttia kierrätysmateriaalia vuoteen 2025 mennessä ja 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Tämä toimi on osa ensimmäistä Euroopan laajuista muovistrategiaa, joka käynnistettiin vuonna 2018 ja jonka tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä kaikki EU:n markkinoille saatetut muovipakkaukset olisivat käytettävissä uudelleen tai kierrätettävissä.

Muovipakkausten kierrätysaste Euroopassa on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 2005, mutta se on edelleen alle 30 prosenttia eurooppalaisten vuosittain tuottamasta 25 miljoonasta muovijätetonnista. Osana pyrkimyksiä tehostaa edelleen muovien kierrätystä ja uudelleenkäyttöä yli 170 julkista ja yksityistä muoviteollisuuden alalla toimivaa kumppania sitoutui lokakuussa käyttämään 10 miljoonaa tonnia kierrätysmuovia uusissa tuotteissa vuoteen 2025 mennessä. Aloite on peräisin Circular Plastics Alliance -foorumilta, joka piti ensimmäisen kokouksensa helmikuussa.

Arvioituaan terveys- ja ympäristöriskejä Euroopan kemikaalivirasto totesi tammikuussa, että olisi perusteltua rajoittaa mikromuovien tarkoituksellista lisäämistä EU:n tuotteisiin.

Ilmastotoimien ja uusien teknologioiden rahoitus

Euroopan investointiohjelmalla autettiin vuonna 2019 useampia Euroopan kansalaisia hankkimaan energiansa uusiutuvista lähteistä – ohjelmasta tuettujen kotitalouksien kokonaismäärä oli 7,4 miljoonaa. Uusi innovaatiorahasto on keskeinen väline Pariisin sopimuksen mukaisten EU:n koko taloutta koskevien sitoumusten täyttämisessä ja komission ilmastoneutraalista Euroopasta vuoteen 2050 mennessä esittämän strategisen vision tukemisessa. Komissio ilmoitti helmikuussa yli 10 miljardin euron investoinneista vähähiilisiin teknologioihin useilla aloilla parantaakseen niiden maailmanlaajuista kilpailukykyä rahaston kautta. Tuloja saadaan EU:n päästökauppajärjestelmän 450 miljoonan päästöoikeuden huutokauppaamisesta vuosina 2020–2030. Myös Horisontti 2020 -ohjelmasta rahoitetut aloitteet edistävät merkittävästi uusien teknologioiden saattamista markkinoille.

Julkiset varat eivät yksin riitä torjumaan ilmastonmuutosta, joten EU auttaa sijoittajia löytämään ja hyödyntämään vihreitä investointimahdollisuuksia koko maailmassa. Se käynnisti lokakuussa kestävän rahoituksen kansainvälisen foorumin yhdessä asiaan liittyvien Argentiinan, Chilen, Intian, Kanadan, Kenian, Kiinan ja Marokon viranomaisten kanssa.

Kesäkuussa komissio julkaisi uudet yritysten ilmastoraportointia koskevat suuntaviivat osana kestävää rahoitusta koskevaa toimintasuunnitelmaa. Näin noin 6 000 EU:ssa toimivaa pörssiyhtiötä, pankkia ja vakuutusyhtiötä saa käytännön suosituksia siitä, miten ne voivat raportoida tarkemmin toimintansa vaikutuksista ilmastoon ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista liiketoimintaansa.

Ympäristönsuojelu

Komissio julkaisi huhtikuussa ympäristölainsäädännön täytäntöönpanon toisen arvioinnin osana vuonna 2016 käynnistämäänsä aloitetta, jonka tavoitteena on parantaa EU:n ympäristöpolitiikan ja yhteisesti sovittujen sääntöjen täytäntöönpanoa kaikissa jäsenvaltioissa. Sen lisäksi, että tämä on olennaisen tärkeää terveen ympäristön kannalta, se avaa myös uusia mahdollisuuksia kestävän talouskasvun, innovoinnin ja työllisyyden kannalta. Tämän lainsäädännön kattavan täytäntöönpanon ansiosta EU:n taloudessa voitaisiin säästää vuosittain 55 miljardia euroa terveydenhoitokustannuksina ja suorina ympäristökustannuksina. Pakettiin sisältyy yleinen tiedonanto ja 28 maakohtaista raporttia, joista käy ilmi EU:n ympäristölainsäädännön täytäntöönpanon tilanne ja parannusmahdollisuudet kussakin jäsenvaltiossa.

EU:n metsästrategian väliarvioinnissa todettiin, että vuoden 2020 tavoitteiden saavuttamisessa on edistytty merkittävästi. Strategia on hyväksymisestään lähtien helpottanut koordinointia kaikilla metsiin ja metsäalaan liittyvillä EU:n politiikan aloilla ja edistänyt yhdenmukaista lähestymistapaa niin kansallisissa kuin kansainvälisissä toimintapolitiikoissa. Komissio esitti heinäkuussa uuden toimintakehyksen maailman metsien suojelemiseksi ja ennallistamiseksi. Metsien osuus maaperän biologisesta monimuotoisuudesta on 80 prosenttia, ja noin neljäsosa maailman väestöstä saa toimentulonsa niistä. Metsillä on myös tärkeä tehtävä ilmastonmuutoksen torjumisessa.

EU:lla on johtava asema kansainvälisessä yhteistyössä, jonka tavoitteena on turvallisemmat, turvatummat, puhtaammat ja kestävämmin hoidetut meret Euroopassa ja muualla maailmassa. Se julkaisi maaliskuussa yhteisen raportin, jossa tarkastellaan kansainvälistä valtamerten hallinnointia koskevaa EU:n ohjelmaa. Tähän mennessä on toteutettu onnistuneesti 50 konkreettista toimea, joihin kuuluvat muun muassa laittoman kalastuksen torjunta ja merten saastumisen torjuntaa koskeva lainsäädäntö.

Euroopan talousalueen 25-vuotisjuhla

EU:n sisämarkkinoiden 25-vuotista taivalta juhlittiin vuonna 2018 ja seuraavana vuonna toista merkittävää tapahtumaa: Euroopan talousalueen (ETA) perustamisesta tuli kuluneeksi 25 vuotta. ETA-sopimus allekirjoitettiin vuonna 1992, ja se tuli voimaan vuonna 1994. Sillä laajennettiin sisämarkkinoiden neljä vapautta ja niihin liittyvät toimintalinjat koskemaan myös Islantia, Liechtensteinia ja Norjaa. Ihmiset, tavarat, palvelut ja pääoma saavat nyt liikkua 31 ETA-maan alueella lähes yhtä vapaasti kuin yhden maan sisällä. ETA-maiden kansalaiset voivat opiskella, asua, tehdä ostoksia, työskennellä ja nauttia eläkettä missä tahansa ETA-alueen maassa. Maiden välisen vapaan kaupan ja vapaan liikkuvuuden tieltä on raivattu satoja teknisiä, oikeudellisia ja byrokraattisia esteitä. Tämä on antanut yrityksille mahdollisuuden laajentaa toimintaansa, ja kilpailu on alentanut hintoja ja lisännyt kuluttajien valinnanvaraa.

Sisämarkkinat paremmin toimiviksi ihmisten ja yritysten eduksi

EU:ssa tehdään jatkuvasti työtä sisämarkkinoiden vahvistamiseksi ja syventämiseksi, jotta voidaan varmistaa, että ne pystyvät vastaamaan uusiin haasteisiin ja tuottamaan hyötyä kansalaisille ja yrityksille.

Osana näitä pyrkimyksiä EU hyväksyi kesäkuussa uudet säännöt, joilla halutaan varmistaa muiden tuotteiden kuin elintarvikkeiden osalta sisämarkkinalainsäädännön parempi noudattaminen. Säännöillä tehostetaan kansallisten viranomaisten ja tulliviranomaisten tekemiä tarkastuksia ja parannetaan EU:n markkinoilla olevien tuotteiden tarkastuksia. Sääntöjen soveltaminen alkaa vuonna 2021. Sääntöjen avulla myös tiivistetään viranomaisten välistä yhteistyötä ja helpotetaan laittomiin tuotteisiin kohdistuvia nopeita vastatoimia.

EU hyväksyi uuden asetuksen, joka parantaa vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamista niiden tuotteiden kohdalla, joista ei ole koko EU:n kattavaa lainsäädäntöä. Tämä tarjoaa yrityksille lisää mahdollisuuksia laajentaa toimintaansa EU:ssa yli kansallisten rajojen. Huhtikuusta 2020 alkaen yritykset pystyvät löytämään nopeasti aiempaa tarkempia tietoja toisessa jäsenvaltiossa sovellettavista kansallisista teknisistä määräyksistä ja osoittamaan yksinkertaistetuilla menettelyillä, että niiden tuotteet ovat vaadittavien kansallisten määräysten mukaisia.

Lisäksi huhtikuussa voimaan tullut sähköistä laskutusta koskeva uusi standardi auttaa viranomaisia käsittelemään kaikkien yritysten maksut automaattisesti ja nopeasti.

Vankka ja innovatiivinen teollisuuspohja

Eurooppalainen teollisuus on monilla aloilla maailman kärjessä, mutta sen on mukauduttava uusiin haasteisiin, kuten nopeasti kehittyvään teknologiaan, ilmastonmuutokseen ja globaalin geopoliittisen ympäristön muuttumiseen. Komissio perusti korkean tason pyöreän pöydän ryhmän ”Teollisuus 2030” hahmottelemaan uutta visiota eurooppalaiselle teollisuudelle ja julkaisi ryhmän antamat suositukset kesäkuussa. Suosituksissa painotetaan, että EU:n teollisuuden tulevan kilpailuedun olisi perustuttava kehittyneisiin ja läpimurtoteknologioihin, ympäristön ja luonnon monimuotoisuuden kunnioittamiseen, ihmisiä varten tehtäviin investointeihin ja älykkäisiin eurooppalaisiin ja maailmanlaajuisiin liittoutumiin.

Siksi EU:n on hyödynnettävä vahvuuksiaan ja voimavarojaan teollisuuspohjan kehittämiseksi. Teko­äly, akut ja kyberturvallisuus ovat muutamia niistä monista strategisista ja tulevaisuuteen suuntautuneista aloista, joilla Euroopan kilpailuedun vahvistaminen voi luoda kasvua. Strategisesti merkittävien alojen määrittämistä varten komissio perusti jäsenvaltioiden ja teollisuuden edustajista koostuvan strategiafoorumin. Se yksilöi marraskuussa julkaisemassaan raportissa kuusi ensisijaista alaa ja esitti suosituksia tulevista politiikkatoimista ja koordinoiduista monikansallisista investoinneista.

Teollisuuden on vahvana pysyäkseen jatkuvasti mukauduttava ja innovoitava. Euroopan innovaatioiden tulostaulua koskevassa vuoden 2019 raportissa todettiin, että EU:ssa mennään koko ajan eteenpäin. Jäsenvaltioista 24 oli parantanut innovaatiosuorituskykyään. Innovoinnin suhteen kärkisijalla EU:ssa oli Ruotsi, jonka perässä seurasivat Suomi, Tanska ja Alankomaat. Innovoinnin kasvu oli nopeinta Liettuassa, Kreikassa, Latviassa, Maltassa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Virossa ja Alankomaissa. Merkittävää oli se, että EU meni innovaatiosuorituskyvyssä ensimmäistä kertaa Yhdysvaltojen edelle ja on nyt reilusti edellä Brasiliaa, Intiaa, Venäjää ja Etelä-Afrikkaa.

Tasapuolisten toimintaedellytysten takaaminen sisämarkkinoilla

EU:n kilpailupolitiikan tavoitteena on tukea kasvua, investointeja ja työpaikkojen luomista suojelemalla kuluttajia ja laillisesti toimivia yrityksiä kilpailua rajoittavalta ja sääntöjen vastaiselta yritystoiminnalta. Kun yritykset kilpailevat keskenään tarjotakseen edullisempia hintoja ja laajempaa innovatiivisten tuotteiden valikoimaa, kuluttajien asema paranee ja Euroopan talous vahvistuu ja kasvaa kilpailukykyisemmäksi ja investoijien kannalta houkuttelevammaksi.

Vuonna 2019 komissio teki 362 yrityskeskittymäpäätöstä, 10 kilpailupäätöstä, viisi kartellipäätöstä ja 248 valtiontukipäätöstä. Se määräsi yhteensä yli 4 miljardia euroa sakkoja yrityksille, joiden todettiin rikkoneen EU:n kilpailusääntöjä. Lisäksi se määräsi jäsenvaltiot perimään tuensaajilta takaisin sääntöjenvastaista, sisämarkkinoille soveltumatonta tukea ainakin 65 miljoonan euron arvosta.

Valvomalla yrityskeskittymiä komissio ehkäisee kilpailuun kohdistuvia riskejä. Siten se pyrkii varmistamaan, että sisämarkkinoista saadaan irti kaikki mahdollinen hyöty. Suurin osa komissiolle ilmoitetuista ehdotetuista yrityskeskittymistä hyväksytään. Tähän mennessä niistä on kielletty vain kymmenen, joista kolme vuonna 2019. Niitä ovat Siemensin ehdottama Alstomin osto rautatiealalla, Wielandin ehdottama yritysten Aurubis Rolled Products ja Schwermetall osto, molemmat helmikuussa, sekä teräsalan jättiläisten Tata Steel ja ThyssenKrupp yhteisyrityksen luominen kesäkuussa. Näissä tapauksissa yritykset eivät esittäneet toimenpiteitä, joilla kuluttajia ja yrityksiä olisi voitu suojella mahdollisilta riskeiltä. Muissa korkean profiilin tapauksissa, joita olivat esimerkiksi Praxair/Linde ja GSK/Pfizer, sulautuman osapuolet tarjosivat asianmukaisia korjaavia toimenpiteitä, joten komissio pystyi hyväksymään kyseiset liiketoimet.

Komissio kohdistaa toimia myös sellaisiin yrityksiin, jotka pyrkivät saamaan epäreilua kilpailuetua. Tammikuussa Mastercardille määrättiin sakkoa 570 miljoonaa euroa, koska yritys oli asettanut rajoituksia rajat ylittävälle maksukorttien käytölle. Toukokuussa maailman suurin olutpanimo AB InBev määrättiin maksamaan 200 miljoonan euron sakko määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä Belgian olutmarkkinoilla. Muut komission määräämiä sakkoja saaneet yritykset rajoittivat eräiden Euroopan tunnetuimpien jalkapalloseurojen oheistuotteiden ja Sanrion omistamien Hello Kitty -tuotteiden rajat ylittävää myyntiä. Useita suuria Hollywoodin elokuvastudioita koskeneissa tapauksissa studiot lupasivat poistaa rajoitukset, jotka estivät maksutelevisioyhtiöiden rajat ylittävän kilpailun. Ne tarjosivat sitoumuksia, jotka komissio määräsi oikeudellisesti sitoviksi maaliskuussa.

Komissio jatkoi kartellien hajottamista ja määräsi ankaria sakkoja asianomaisille yrityksille. Maaliskuussa määrättiin yhteensä 368 miljoonaa euroa sakkoja kolmelle yritykselle, jotka toimittavat turvavöitä ja muita turvavarusteita EU:n autonvalmistajille. Kaksi kuukautta myöhemmin viisi suurta pankkia – Barclays, RBS, Citigroup, JPMorgan ja MUFG – joutui maksamaan yli miljardi euroa osallistumisestaan valuutan avistakauppaan liittyvään kartelliin.

Tämän lisäksi komissio huolehtii siitä, etteivät mitkään yritykset saa jäsenvaltioiden myöntämistä tuista epäoikeudenmukaista etua muiden yritysten kustannuksella. Huhtikuussa komissio hyväksyi valtiontukipäätöksen, jolla määrättiin Yhdistynyt kuningaskunta perimään takaisin valikoivat vero­etuudet, joita viranomaiset olivat myöntäneet monikansallisille yrityksille vapauttamalla ne yhtiöveron kiertämisen estämiseen tarkoitettujen säännösten noudattamisesta.

Kilpailupolitiikka voi myös auttaa EU:ta nykyaikaisen teollisuuspolitiikan toteuttamisessa. Sen osoittaa seitsemän jäsenvaltion tarjoama ja komission hyväksymä 3,2 miljardin euron julkinen tuki akkujen tuotannon tutkimus- ja innovointitoimiin liittyvälle Euroopan yhteistä etua koskevalle tärkeälle hankkeelle (IPCEI). Kyseessä on toinen hyväksytty merkittävä IPCEI-investointi. Joulukuussa 2018 oli jo vahvistettu Saksan, Ranskan, Italian ja Yhdistyneen kuningaskunnan yhteinen 1,7 miljardin euron investointi mikroelektroniikkaan.

Tavaroiden ja palvelujen vapaan liikkuvuuden esteiden poistaminen

EU pyrki tiukentamaan tiettyjä aloja koskevia sääntöjä, jotta yritysten olisi helpompi myydä tavaroitaan ja palvelujaan myös oman maansa ulkopuolelle ja jotta tuoteturvallisuus EU:n markkinoilla paranisi.

Kemikaali- ja lääkealan sääntöjen parantaminen

Komissio julkaisi kesäkuussa EU:n kemikaalilainsäädäntöä koskevan arvioinnin. Siinä todettiin, että yhdenmukaistaminen ja yhteiset standardit ovat vahvistaneet ja tehostaneet kemikaalien sisämarkkinoita tarjoten samanaikaisesti maailman korkeatasoisimman suojan ihmisten terveydelle ja ympäristölle. EU toteutti myös useita toimenpiteitä työntekijöiden ja kuluttajien suojelemiseksi haitallisilta kemikaaleilta. Niitä olivat muun muassa 29 REACH-lupapäätöstä, joissa asetetaan ehdot tiettyjen kemikaalien käytölle, sekä yksi luvan epääminen. Lisäksi asetettiin tuliumilla seostettua kuituvahvistetta koskeva rajoitus, koska suihkeissa käytettynä aine aiheuttaa hengitystieongelmia. Sen lisäksi päivitettiin karsinogeeneja ja mutageeneja koskevaa direktiiviä lisäämällä viisi ainetta luetteloon tunnustetuista työpaikoilla syöpää aiheuttavista kemikaaleista. Direktiivi kattaa nyt 27 tällaista kemikaalia.

EU vahvisti myös uusia sääntöjä lääkealan toimintaedellytysten tasapuolistamiseksi. Sääntöjen avulla EU:n yritysten on helpompi viedä rinnakkaislääkkeitä ja biosimilaarilääkkeitä EU:n ulkopuolisiin maihin, joissa teollis- ja tekijänoikeuksien suoja on joko päättynyt tai sitä ei ole koskaan ollut. Samalla EU:ssa pysyvät voimassa nykyiset vahvat oikeudet innovoinnin ja tutkimustyön edistämiseksi.

Julkisten hankintojen sisämarkkinat

EU:lla on maailman suurimmat avoimet julkisten hankintojen markkinat, joiden arvoksi arvioidaan 2 biljoonaa euroa vuodessa. Koska julkinen hankinta on luonteeltaan yhä globaalimpaa, EU:n strategisena lähestymistapana on varmistaa, että kaikki – sekä kotimaiset että ulkomaiset – tarjoajat noudattavat EU:n sääntöjä. Tätä varten komissio julkaisi heinäkuussa ohjeet ulkomaisten tarjoajien osallistumisesta EU:n markkinoille.

Paremmat rahoituspalvelut

Euroopan pääomamarkkinaunionista halutaan syvempi ja yhdentyneempi. Sitä varten EU hyväksyi rajat ylittäviä maksuja koskevan tarkistetun asetuksen. Sen tavoitteena on varmistaa, että unionin sisäiset euromääräiset rajat ylittävät maksut hinnoitellaan saman suuruisiksi kuin vastaavat kansalliset maksut, jotka tehdään sen jäsenvaltion valuutassa, jossa maksupalvelun tarjoaja ja maksupalvelun käyttäjä sijaitsevat. Näin kuluttajat ja yritykset euroalueen ulkopuolisissa maissa voivat hyötyä edullisista rajat ylittävistä euromääräisistä maksuista aivan samoin kuin euroalueella. Sen seurauksena esimerkiksi Bulgariasta Suomeen tehtävän EU:n sisäisen euromääräisen maksun odotetaan halpenevan 15–24 eurosta noin 1 euroon. Asetus varmistaa, että valuutan muuntamisesta automaatilla tai myyntipisteessä perittävät palvelumaksut ovat avoimia ja vertailukelpoisia ja kuluttajat säästävät valuutanmuuntokustannuksissa matkustaessaan tai tehdessään ostoksia ulkomailla. Lisäksi EU tehosti toimia rajat ylittävien pikamaksujen kehittämiseksi ja niiden saatavuuden parantamiseksi.

Oikeudenmukaisen verojärjestelmän varmistaminen

EU:n veropolitiikan tavoitteena on tukea EU:n kilpailukykyä ja edistää investointeja, kasvua ja yrittäjyyttä sisämarkkinoilla. Verojärjestelmää yksinkertaistamalla olisi helpotettava yritysten toimintaa ja kansalaisten työskentelyä yli valtioiden rajojen. Lisäksi EU pyrkii tekemään verotuksesta tasapuolista ja sosiaalisesti oikeudenmukaista erityisesti torjumalla veronkiertoa niin EU:ssa kuin kansainvälisellä tasolla ja rajoittamalla epäreilua verokilpailua sisämarkkinoilla ja laajemmin.

Torjuakseen veropetoksia ja helpottaakseen hallinnollista yhteistyötä EU:n ja kansallisten tulojen kantamiseksi komissio otti toukokuussa käyttöön Transaction Network Analysis (TNA) -välineen. Sen avulla EU:n petostentorjunnan asiantuntijoiden verkosto saa nopeasti ja helposti tietoa rajat ylittävistä liiketoimista ja pystyy ripeästi toteuttamaan koordinoituja toimia, kun ilmenee mahdollinen alv-petos. Jäsenvaltioiden verohallinnon johtajien ja komission yhteistyöverkosto, verohallinnon EU-huippukokous, oli ensimmäistä kertaa koolla syyskuussa.

Uusien ja käytettyjen autojen kauppaan liittyvien alv-petosten torjumiseksi komissio hyväksyi heinäkuussa täytäntöönpanotoimenpiteitä, joilla tuetaan tullitietojen ja ajoneuvojen rekisteröintitietojen automaattista vaihtoa kansallisten viranomaisten kesken. Maaliskuussa vahvistettiin EU:n luettelo veroasioissa yhteistyöhaluttomista lainkäyttöalueista. Se on jäsenvaltioita varten kehitetty yhteinen väline, jolla puututaan verotukseen liittyviin ulkoisiin väärinkäytösriskeihin ja epäreiluun verokilpailuun. Syyskuussa komissio julkaisi arvioinnit kahdesta direktiivistä: toinen direktiiveistä koskee hallinnollista yhteistyötä verotuksen alalla ja toinen energiaverotusta.

Tavoitteena työvoiman oikeudenmukainen liikkuvuus

EU:n tavoitteena on tehostaa työvoiman liikkuvuutta laatimalla selkeät ja oikeudenmukaiset säännöt, helpottamalla jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ja poistamalla väärinkäytöksiin johtavia syitä. Heinäkuussa perustettiin osana tähän liittyviä toimia Euroopan työviranomainen, ja se käynnisti ensimmäiset toimensa lokakuussa. Työviranomaisen tehtävänä on edistää työvoiman liikkuvuutta koskevien sääntöjen noudattamisen valvontaa jäsenvaltioissa. Sitä varten se auttaa kansalaisia ja yrityksiä saamaan tietoa toisessa maassa asumiseen, työskentelyyn tai toiminnan harjoittamiseen liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista. Se myös edistää yhteistyötä jäsenvaltioiden viranomaisten välillä ja toimii sovittelijana rajat ylittävissä riita-asioissa. Työviranomaisen sijaintipaikkana on Bratislava, Slovakia, ja sen odotetaan olevan täysin toimintavalmiina vuoteen 2024 mennessä.

Turvallisen, puhtaan ja verkottuneen liikkuvuuden edistäminen

Liikkuvuudella on suuri merkitys sisämarkkinoiden yhdistämisen ja yhdentymisen kannalta. EU pyrkii nykyaikaistamaan Euroopan liikennejärjestelmiä ja tuottamaan siten ihmisille turvallisemman liikenteen, ympäristöystävällisempien ajoneuvojen ja parempien teknologisten ratkaisujen tarjoamaa hyötyä. Siten tuetaan myös liikenteen alan kilpailukykyä.

Parlamentti ja neuvosto pääsivät maaliskuussa yhteisymmärrykseen tarkistetusta yleisestä turvallisuusasetuksesta. Sillä otetaan käyttöön uusia turvallisuusteknologioita, jotka ovat pakollisia kaikissa vuodesta 2022 alkaen myytävissä, rekisteröitävissä tai käyttöön otettavissa ajoneuvoissa. Tällä tavalla tehostetaan EU:n kansalaisten suojelua, vähennetään tieliikenneonnettomuuksien määrää ja parannetaan automatisoitujen ja verkkoyhteyksiä käyttävien ajoneuvojen hyväksymistä koskevaa oikeudellista kehystä. Helmikuussa komissio myös laati ohjeet automatisoitujen ajoneuvojen hyväksyntää varten, ja kesäkuussa se käynnisti automatisoituihin ja verkottuneisiin ajoneuvoihin liittyviä kokeiluja koordinoivan EU-foorumin toiminnan.

Aikaisemmassa vaiheessa vuotta EU myös toteutti toimenpiteitä, joilla varmistetaan pääteiden infrastruktuurin turvallisuuden arvioinnit, tuetaan investointien parempaa kohdentamista ja valmistaudutaan autonomiseen ajamiseen kaikkialla EU:ssa. Lisäksi komissio hyväksyi droonien lennättämistä koskevat uudet yhdenmukaistetut säännöt, koska droonien määrä lisääntyy jatkuvasti joka puolella Eurooppaa.

Liikennealalla toteutettiin useita toimenpiteitä hallinnollisen rasitteen keventämiseksi. Euroopan unio­nin rautatievirasto antoi kesäkuussa ensimmäisen kalustoyksikköjä koskevan eurooppalaisen luvan, joka on voimassa useissa maissa Euroopan eri puolilla. Lisäksi päästiin sopimukseen sähköisiä tavaraliikennetietoja koskevasta ehdotuksesta. Sen avulla säästyy miljoonia työtunteja, jotka aiemmin kuluivat paperimuotoisten asiakirjojen käsittelyyn.

Liikennejärjestelmien yhteentoimivuuden parantamiseksi komissio hyväksyi toukokuussa toimen­pidekokonaisuuden, joka koskee rautateiden yhteentoimivuutta, junien esteettömyyttä ja rautatieliikenteen melua. Sähköisiä tiemaksujärjestelmiä koskeva direktiivi tuli voimaan. Se parantaa sähköisten tullien yhteentoimivuutta, yksinkertaistaa hallinnollisia menettelyjä ja vähentää petoksia.

Talous- ja rahaliiton syventäminen

Talous- ja rahaliiton syventäminen on EU:n tärkeä tavoite, koska se vahvistaisi talouden vakautta, häiriönsietokykyä ja kasvupotentiaalia.

Euroalueen jäsenmaat ottivat kesäkuussa uuden askeleen kohti tätä tavoitetta sopimalla alueen talousarviovälineen pääpiirteistä. Euroalueen lähentymistä ja kilpailukykyä edistävän talousarviovälineen tarkoituksena on tukea rakenneuudistuksia ja investointeja, joilla pyritään vauhdittamaan kasvua ja parantamaan euroalueen talouksien kykyä sietää häiriöitä ja toipua niistä. Lokakuussa tehtiin lisää päätöksiä välineen toiminnan yksityiskohdista. Sen koosta sovitaan EU:n tulevasta pitkän aikavälin talousarviosta käytävien keskustelujen yhteydessä.

Euroalueen jäsenvaltiot sopivat myös Euroopan vakausmekanismin käytöstä varautumisjärjestelynä, joka otetaan käyttöön viimeisenä pankkialan kriisinratkaisun keinona. Se toteutettaisiin luottojärjestelyinä tai takauksina yhteiselle kriisinratkaisurahastolle, jotta veronmaksajien ei tarvitsisi maksaa pankkikriisien ratkaisemisesta. Euroopan pankkiala rahoittaisi viime kädessä varautumisjärjestelyn käytön.

Euroopan unioni on edistynyt huomattavasti talous- ja rahaliiton syventämisessä vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen. Kesäkuussa annetussa komission tiedonannossa tarkasteltiin, miten pitkälle EU on edennyt siitä, kun vuonna 2015 viiden puheenjohtajan kertomuksessa esitettiin visio talous- ja rahaliiton syventämisestä. Tiedonannon mukaan edistystä on tapahtunut erityisesti talouden ohjausjärjestelmässä ja parannettujen finanssipoliittisten sääntöjen soveltamisessa. Sosiaalisia kysymyksiä on painotettu enemmän, esimerkiksi lisäämällä työmarkkinaosapuolten mahdollisuuksia keskustella niistä kaikilla tasoilla. Lisäksi (vuonna 2015 perustetusta) Euroopan finanssipoliittisesta komiteasta on tullut olennainen osa EU:n finanssipoliittista kehystä. Se tarjoaa riippumattomia arviointeja ja neuvoja komissiolle.

Pankkiunionin ja pääomamarkkinaunionin keskeiset osatekijät on myös saatu vakaalle pohjalle. Niitä ovat muun muassa pankkipaketti EU:n pankkien häiriönsietokyvyn ja purkamismahdollisuuksien lisäämiseksi ja ehdotus eurooppalaisesta talletussuojajärjestelmästä. Komissio on esittänyt kaikki pääomamarkkinaunionia koskevassa toimintasuunnitelmassa ja väliarvioinnissa luetellut lainsäädäntöehdotukset pääomamarkkinaunionin keskeisten rakenteiden toteuttamiseksi. Komissio on ehdottanut kuutta säädöstä uusista EU:n laajuisista säännöistä tuotteille, merkinnöille ja passeille ja viittä säädöstä yrittäjiä, yrityksiä ja rahoituslaitoksia koskevien sääntöjen yksinkertaistamiseksi, selkeyttämiseksi ja kohtuullistamiseksi (ks. 1 luku).

Komissio on ehdottanut myös kahta lainsäädäntötoimenpidettä, joilla varmistetaan pääomamarkkinoiden entistä yhdennetympi ja tehokkaampi valvonta. Valvonta on keskeinen osa pääomamarkkinaunionia ja välttämätöntä rahoitusmarkkinoiden yhdentymisen ja yksityisen riskinjaon lisäämiseksi. Lisäksi komissio on antanut kolme lainsäädäntöehdotusta, joilla pyritään siihen, että EU:n rahoitusala voi näyttää tietä kohti ilmastoneutraalia ja entistä resurssitehokkaampaa ja kestävämpää kierto­taloutta.

Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat päässeet poliittiseen yhteisymmärrykseen lähes kaikista näistä ehdotuksista. Työ on kuitenkin vielä kesken. Komission kesäkuun kertomuksessa todettiin, että edelleen on tarvetta parantaa EU:n politiikkojen koordinointikehyksen ja sen sosiaalisen ulottuvuuden avoimuutta ja tehokkuutta. EU:n demokraattista vastuuvelvollisuutta ja euroalueen taloudellista päätöksentekoa voitaisiin vahvistaa institutionaalisilla muutoksilla, joilla voitaisiin myös tuoda Euroopan vakausmekanismi EU:n oikeudelliseen kehykseen. Hyötyä olisi myös mekanismeista euroalueen vakauttamiseksi häiriötilanteissa. Tällaisia voisivat olla investointien vakautusjärjestely ja yhteinen työttömyysvakuutusjärjestelmä.

Pankkiunionin toteuttaminen

EU:n pankki- ja pääomamarkkinat ovat tärkeä osa talous- ja rahaliittoa. Yhdessä ne edistävät EU:n rahoitusjärjestelmän vakautta ja yhdentymistä. Ne parantavat talous- ja rahaliiton häiriönsietokykyä helpottamalla yksityistä riskinjakoa yli rajojen ja vähentävät samalla julkisen riskinjaon tarvetta. Molempiin markkinoihin liittyvää työtä jatkettiin koko vuoden ajan.

Erityisesti pankkiunionin riskien vähentämisessä edistyttiin merkittävästi. Huhtikuussa hyväksytty pankkipaketti oli tärkeä virstanpylväs EU:n pankkialan vahvistamisessa. Kattava uudistuspaketti vahvistaa pankkien häiriönsietokykyä ja purkamismahdollisuuksia, kuten myös eurooppalaista talletussuojajärjestelmää koskeva ehdotus. Siinä otetaan myös käyttöön joukko tärkeitä kansainvälisiä standardeja ja pyritään edistämään kriisinjälkeisen sääntelyohjelman loppuunsaattamista.

Komissio on tehnyt yhteistyötä asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa puuttuakseen järjestämättömien lainojen suureen määrään muun muassa talouspolitiikan EU-ohjausjakson yhteydessä ja kehittääkseen kattavia ratkaisuja ongelmalainojen käsittelemiseksi valtiontukisääntöjen mukaisesti. Jäsenvaltioiden valvontaviranomaiset ja pankit ovat myös edistyneet huomattavasti pankkien velkatason alentamisessa, lainasalkkujen laadun parantamisessa ja likviditeetin lisäämisessä kriisin jälkeen.

Komission viimeisimmästä edistymiskertomuksesta kävi ilmi, että järjestämättömien lainojen osuus kaikissa EU:n pankeissa jatkoi laskusuuntausta kohti kriisiä edeltänyttä tasoa ja oli 3,3 prosenttia vuoden 2018 kolmannella neljänneksellä. Euroopan parlamentti ja neuvosto sopivat vuonna 2019 uusista säännöistä pääomavaatimusten soveltamiseksi pankkeihin, joiden taseissa on järjestämättömiä lainoja. Uudistuksen tavoitteena on varmistaa, että pankeilla on riittävästi omia varoja siltä varalta, että järjestämättömien lainojen osuus vielä kasvaa. Se luo myös kannustimia järjestämättömien lainojen kertymisen välttämiseksi.

Seuraava tärkeä vaihe pankkiunionin toteuttamisessa ja talous- ja rahaliiton syventämisessä on euroalueen yhteisen talletussuojajärjestelmän kehittäminen.

Euron kansainvälinen merkitys

EU:n tavoite edistää euron kansainvälistä käyttöä liittyy läheisesti talous- ja rahaliiton syventämiseen. Vahvempi rahoitussektori ja syvempi talous- ja rahaliitto tekisivät eurosta kansainvälisesti houkuttelevamman valuutan, ja euron merkityksen vahvistuminen maailmassa vahvistaisi Euroopan rahoitusjärjestelmää. EU:n sisällä euroalue kasvaa, kun Kroatia ja Bulgaria päättivät aloittaa valmistelut liittyäkseen Euroopan valuuttakurssimekanismiin (ERM II) ensimmäisenä askeleena kohti euroalueen jäsenyyttä.

Euron laajempi kansainvälinen käyttö hyödyttäisi myös eurooppalaisia yrityksiä, kuluttajia ja hallituksia monin tavoin: se pienentäisi kaupankäyntikustannuksia, alentaisi korkoja, parantaisi rahoituksen saatavuutta, lisäisi oikeudellista riippumattomuutta ja vähentäisi rahoitusjärjestelmän alttiutta valuuttakurssihäiriöille.

Euroopan komissio kuuli vuonna 2019 laajasti valuuttamarkkinoiden sekä energia-, raaka-aine-, maatalous- ja liikennealan edustajia. Näissä kuulemisissa vahvistui, että euron kansainvälisen käytön lisäämistä kannatetaan laajasti ja että euro on ainoa realistinen vaihtoehto Yhdysvaltain dollarille. Vastaajat olivat myös yhtä mieltä siitä, että euromääräisinä ilmaistujen liiketoimien osuutta on mahdollista kasvattaa erityisesti energiahyödyke- ja maakaasumarkkinoilla, ja komissio lupasi tarttua tässä havaittuihin esteisiin.

EU edistyi myös euron käyttöä tukevissa toimenpiteissä, kuten sääntelyn muuttamisessa rahoitusmarkkinoiden infrastruktuurin häiriönsietokyvyn ja likviditeetin parantamiseksi, vertailukorkotasojen luotettavuuden parantamiseksi ja pikamaksujen käytön edistämiseksi.

Tasapuoliset mahdollisuudet ja reilu kilpailu

Syvä ja oikeudenmukainen talous- ja rahaliitto perustuu tasapuolisiin mahdollisuuksiin ja reiluun kilpailuun. EU hyväksyi kesäkuussa uudelleenjärjestelyä ja uutta mahdollisuutta koskevan direktiivin, jonka nojalla vaikeuksissa olevat elinkelpoiset yritykset voidaan pelastaa ja rehellisille mutta konkurssiin joutuneille henkilöille voidaan antaa toinen mahdollisuus.

Uusi direktiivi auttaa taloudellisissa vaikeuksissa olevia elinkelpoisia yrityksiä hyödyntämään ennalta ehkäisevän uudelleenjärjestelyn puitteita varhaisessa vaiheessa, jotta ne voivat välttää maksukyvyttömyyden, jatkaa toimintaansa ja säilyttää työpaikat.

Uusien sääntöjen mukaan EU antaa hyvämaineisille konkurssiin joutuneille yrittäjille uuden mahdollisuuden, jossa heidät vapautetaan kokonaan veloistaan kolmen vuoden kuluessa tietyin perustelluin poikkeuksin väärinkäytösten estämiseksi.

Säännöillä myös tehostetaan maksukyvyttömyyttä, uudelleenjärjestelyä ja veloista vapauttamista koskevia menettelyjä, mikä lyhentää liian pitkiksi venyviä menettelyjä ja pienentää kustannuksia monissa jäsenvaltioissa.

Säännöt poistavat osaltaan huomattavia esteitä EU:n pääomamarkkinoiden kehityksen tieltä tarjoa­malla enemmän oikeusvarmuutta rajat ylittäville sijoittajille ja EU:ssa toimiville yrityksille.

EU huolehtii aina valppaana reilusta kilpailusta pankkialalla, eikä vuosi 2019 ollut poikkeus. Vaikka ala on suurelta osin toipunut kriisistä, haavoittuvuutta esiintyy edelleen paikoin, sillä joissakin jäsenvaltioissa pankeilla on edelleen rasitteena suuri järjestämättömien lainojen osuus. Komissio jatkoi niiden auttamista uudelleenjärjestelyssä ja väliaikaisten likviditeettiongelmien tai rakenteellisten ongelmien ratkaisemisessa kilpailua kohtuuttomasti vääristämättä. Esimerkiksi Slovenian pankit saivat päätökseen uudelleenjärjestelyn, jonka ne olivat aloittaneet vuosina 2012/2013. Slovenia yksityisti 75 prosenttia NLB:stä ja 100 prosenttia Abankasta. Nämä lainanantajat olivat aiemmin vaikeuksissa. Italian pankit toteuttivat lisätoimia järjestämättömien lainojen määrän vähentämiseksi. Tässä oli ratkaisevaa, että käyttöön otettiin takausjärjestelmä, jonka avulla pankit pääsivät eroon järjestämättömistä lainoista markkinaehdoin. Komissio myös hyväksyi Luoteis-Italiassa sijaitsevan keskisuuren alueellisen pankin Carigen tukemisen, kun sillä oli tilapäisesti jopa 3 miljardin euron likviditeettitarve.

Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden lisääminen talous- ja rahaliitossa

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista on tullut olennainen osa talouspolitiikan EU-ohjausjaksoa, joka on talous- ja sosiaalipolitiikan vuotuinen koordinointijakso EU:ssa. Pilarin avulla on edistetty lukuisia sosiaalipoliittisia toimenpiteitä, jotka koskevat työ- ja yksityiselämän tasapainoa, avoimia ja ennakoitavia työoloja ja oikeudenmukaista rajat ylittävää liikkuvuutta. Pilari sisältää 20 tulevaisuuteen suuntautuvaa sosiaalipolitiikan periaatetta, joista jäsenvaltiot ovat sopineet.

Uusi alku vanhempien ja omaistaan hoitavien työ- ja yksityiselämän tasapainottamisen tukemiseksi

Työ- ja yksityiselämän tasapainottamista koskeva direktiivi hyväksyttiin kesäkuussa. Sillä kannustetaan jakamaan hoitovelvoitteet tasapuolisemmin naisten ja miesten kesken. Siinä asetetaan jäsenvaltioille vähimmäisvaatimuksia ja annetaan kummallekin vanhemmalle oikeus vähintään neljän kuukauden vanhempainvapaaseen, josta kahta kuukautta ei voi siirtää toiselle vanhemmalle. Vanhempainvapaan ajalta olisi maksettava jäsenvaltioiden määrittämä riittävä korvaus. Direktiivissä säädetään myös oikeudesta vähintään 10 päivän pituiseen isyysvapaaseen lapsen syntymän jälkeen vähintään sairausajan palkan tasoisella korvauksella. Lisäksi uudessa lainsäädännössä annetaan työssä käyville omaistaan hoitaville oikeus viiteen vapaapäivään vuodessa perheenjäsenen hoitoa varten. Kaikilla ainakin alle 8-vuotiaiden lasten työssä käyvillä vanhemmilla on myös oikeus pyytää joustavia työjärjestelyjä (lyhennetty työaika, joustava työaika tai muu jousto työpaikalla). Näillä uusilla säännöillä pyritään lisäämään naisten työssäkäyntiä ja parantamaan miesten ja naisten välistä tasa-arvoa.

Uusia oikeuksia useammille työntekijöille

Kesäkuussa hyväksyttiin myös direktiivi avoimista ja ennakoitavista työoloista. Sen tavoitteena on laajentaa ja nykyaikaistaa velvoitteita, joiden mukaan jokaiselle työntekijälle, myös epätyypillisissä työsuhteissa, on tiedotettava heidän työoloistaan. Direktiivissä säädetään myös joistakin uusista vähimmäisoikeuksista ja esimerkiksi asetetaan raja koeajan pituudelle työsuhteen alussa. Jäsenvaltioiden on saatettava uudet säännöt osaksi kansallista lainsäädäntöään vuoden 2022 puoliväliin mennessä.

Sosiaalinen suojelu paremmin kaikkien työntekijöiden ulottuville

Jäsenvaltiot ovat sitoutuneet varmistamaan, että kaikilla työssä käyvillä henkilöillä on tosiasiallinen mahdollisuus sosiaaliseen suojeluun työsuhteensa laadusta riippumatta. Neuvosto antoi marraskuussa suosituksen, jonka tarkoituksena on korjata puutteita, jotka koskevat epätyypillisissä työsuhteissa olevia ja itsenäisiä ammatinharjoittajia, ja vastata nopeasti digitalisoituvan työelämän aiheuttamiin haasteisiin.

Monenvälisten sääntöjen noudattaminen

Kauppapolitiikan on oltava tehokasta, avointa ja arvoihin perustuvaa. Vuonna 2015 hyväksytyn Kaikkien kauppa -strategian perusperiaatteet ohjasivat edelleen vuonna 2019 omaksuttua toimintamallia: avoimuus ja tiukat standardit ovat yhä asianmukaisin tapa saada globalisaatio toimimaan.

WTO:n tukemaan sääntöihin perustuvaan monenväliseen kauppajärjestelmään kohdistui vuonna 2019 yhä enemmän haasteita. Nationalismin ja protektionismin nousu lisäsi yksipuolisia toimenpiteitä, ja uhkana on globaali kauppajärjestelmä, joka oikeudenmukaisuuden sijasta perustuu voimaan. EU esitti vuonna 2018 tekemiensä aloitteiden pohjalta WTO:lle ehdotuksia avoimuuden lisäämiseksi ja tiettyihin kaupan käytäntöihin liittyvien jäsenvaltioiden huolenaiheiden ratkaisemiseksi tehokkaammin.

EU teki yhteistyötä tärkeimpien kauppakumppaneiden kanssa vahvistaakseen tukia ja pakollista teknologian siirtoa koskevia sääntöjä. WTO:n riitojenratkaisujärjestelmän pitämiseksi yllä se teki ehdotuksia pysyvän valituselimen uusien jäsenten nimitysmenettelyn käynnistämiseksi uudelleen. Elin ei ole enää päätösvaltainen, koska sen kolmesta jäljellä olevasta jäsenestä kahden toimikausi päättyi joulukuussa, minkä vuoksi sillä ei ole enää toimivaltaa käsitellä valituksia riita-asioissa. Euroopan komissio reagoi tilanteeseen ehdottamalla EU:n täytäntöönpanoasetuksen muuttamista siten, että jos kauppakumppanit estävät tehokkaan riitojenratkaisun, EU voi toimia määrätietoisesti etujensa suojelemiseksi. Lisäksi EU sopi voimassa olevien WTO:n sääntöjen pohjalta Kanadan ja Norjan kanssa välimiesmenettelyä koskevasta väliaikaisjärjestelystä, jolla säilytetään sitova riitojenratkaisujärjestelmä ja valitusoikeus niiden välisissä riidoissa pysyvän valituselimen lakattua toimimasta.

Eurooppa, joka suojelee

Kun diplomaattiset keinot epäonnistuvat, EU ei epäröi käyttää WTO:n riitojenratkaisumenettelyä pannakseen täytäntöön oikeutensa ja saadakseen jäsenyydestään täyden hyödyn yrityksilleen, työntekijöilleen ja viljelijöilleen. EU käynnisti vuonna 2019 menettelyt Turkkia vastaan lääkkeiden osalta samoin kuin Intiaa vastaan sen tieto- ja viestintäteknologian tuotteille määräämän kohtelun vuoksi, Yhdysvaltoja vastaan sen espanjalaisiin oliiveihin kohdistamien tasoitustulli- ja polkumyyntitoimenpiteiden vuoksi ja Kolumbiaa vastaan sen Alankomaista, Belgiasta ja Saksasta peräisin oleviin pakastettuihin ranskanperunoihin kohdistamien polkumyyntitoimenpiteiden vuoksi.

EU käytti myös kahdenvälisiä sopimuksiaan riitojen ratkaisemiseksi ja aloitti menettelyt Etelä-Koreaa vastaan työelämän perusnormien puolustamiseksi, Ukrainaa vastaan puutavaran vientikiellon vuoksi ja Eteläisen Afrikan tulliliittoa vastaan sen siipikarjan tuonnille asettamien rajoitusten vuoksi.

EU käynnisti WTO:n sääntöjen ja EU:n lainsäädännön mukaisesti 15 uutta tutkimusta ja otti käyttöön seitsemän uutta kaupan suojatoimenpidettä polkumyynniltä ja tuetulta tuonnilta suojautumiseksi. Toimenpiteiden kohteisiin kuuluivat Kiinasta peräisin olevat sähköpolkupyörät sekä Argentiinasta ja Indonesiasta peräisin oleva biodiesel. Lisäksi EU käynnisti kuusi uutta tarkastelua koskevaa tutkimusta ja jatkoi 16 toimenpiteen voimassaoloa vielä viidellä vuodella.

EU otti vuonna 2019 käyttöön lopulliset suojatoimenpiteet 26:n terästuotteiden luokan tuonnissa puuttuakseen Yhdysvaltojen käyttöön ottamien lisätullien aiheuttamaan mahdolliseen teräksen kauppavirtojen uudelleensuuntautumiseen muista maista EU:hun. Se tarkasteli niitä uudelleen kesän lopulla niiden mukauttamiseksi uusimpaan tilanteeseen.

Lisäksi EU puolusti teollisuuttaan, kun EU:n ulkopuoliset maat käynnistivät EU:n vientiin kohdistuvia kaupan suojatoimiin liittyviä tutkimuksia. Esimerkkeinä voidaan mainita renkaiden tuontia koskeva Turkin suojatoimenpidetutkimus, päällystetyn paperin tuontia koskeva Intian polkumyyntitutkimus ja pakastettujen ranskanperunoiden tuontia koskevat Kolumbian toimenpiteet.

WTO vahvisti maaliskuussa, että vuonna 2020 EU:lle myönnettäisiin oikeus vastatoimiin Yhdysvaltojen kanssa käytävässä kauppakiistassa, joka koskee lentokonevalmistaja Boeingille myönnettyjä tukia. Yhdysvallat ei ollut noudattanut aiempia päätöksiä, jotka koskivat sen kyseiselle yritykselle myöntämiä laittomia tukia, joista aiheutui merkittävää vahinkoa sen eurooppalaiselle kilpailijalle Airbusille. Lokakuussa WTO myönsi Yhdysvalloille oikeuden vastatoimiin rinnakkaisessa Airbus-tapauksen kauppakiistassa. Yhdysvallat otti käyttöön lisätulleja useille EU-maista peräisin oleville tuotteille. EU pyrkii edelleen tarmokkaasti pääsemään Yhdysvaltojen kanssa tasapainoiseen neuvotteluratkaisuun näissä kiistoissa.

Komissio sai päätökseen kaupan suojatoimia koskevien menettelyjensä mukauttamisen vuosina 2018 ja 2017 voimaan tulleeseen uudenaikaistettuun polkumyynnin ja tukien vastaiseen lainsäädäntöön. Se myös sulki porsaanreiän, jotta se saattoi syksystä 2019 alkaen soveltaa kaupan suojatoimenpiteitä tavaroihin (esimerkiksi merenalaisiin putkiin), jotka tuodaan jäsenvaltioiden mannerjalustalle tai talousvyöhykkeelle. Komissio tehosti toimiaan kaupan suojatoimenpiteiden kiertämisen torjumiseksi ja käynnisti asiaan liittyviä tutkimuksia, jotka koskivat ruostumattoman teräksen, persulfaattien ja keraamisten pöytäesineiden vientiä Kiinasta, ja otti viimeksi mainittujen osalta käyttöön toimenpiteitä.

Huhtikuussa tuli voimaan uusi asetus ensimmäisistä EU:n laajuisista ulkomaisten suorien sijoitusten seurantaan tarkoitetuista puitteista. Jäsenvaltiot ja komissio voivat sen ansiosta lokakuusta 2020 alkaen tunnistaa turvallisuusongelmat, jotka liittyvät tiettyihin EU:n ulkopuolelta tuleviin investointeihin, ja puuttua niihin.

Teollis- ja tekijänoikeudet ovat tärkeitä talouskasvun kannalta ja ratkaisevassa asemassa, jotta EU voi edistää innovointia ja säilyttää kilpailukykynsä maailmanlaajuisesti. EU lisäsi ponnistelujaan näiden oikeuksien suojelemiseksi ja täytäntöönpanemiseksi kansainvälisesti muun muassa toteuttamalla yhteistyöohjelmia Kiinan, Kaakkois-Aasian ja Latinalaisen Amerikan kanssa ja käynnistämällä uuden Afrikkaa koskevan avustushankkeen. Se kävi myös vuoropuhelua ensisijaisten maiden kuten Kiinan, Thaimaan, Turkin ja Ukrainan kanssa. Osana väärennösten ja piratismin seurantalistaa koskevaa työtään komissio tiivisti yhteistyötään Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston, Euroopan unionin lainvalvontayhteistyöviraston (Europol) ja Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön viraston kanssa ja kävi säännöllistä vuoropuhelua EU:n yritysten kanssa.

Protektionismin lisääntyminen merkitsi sitä, että yritykset kohtaavat yhä enemmän kansainvälisen kaupan esteitä. Kaupan ja investointien esteitä koskeva vuosikertomus osoitti, että EU:n markkinoillepääsystrategia on tehokas keino puuttua näihin esteisiin.

EU jatkoi koko vuoden kolmenvälisiä neuvotteluja Japanin ja Yhdysvaltojen kanssa keskeisistä maailmankauppaan liittyvistä kysymyksistä. Neuvotteluja käytiin muun muassa siitä, miten kaupan alan toimijoiden toimintaedellytyksiä voitaisiin tasoittaa laatimalla uusia monenvälisiä sääntöjä teollisuustuista ja pakollisesta teknologian siirrosta.

Vuonna 2017 perustetun kidutuksesta vapaan kaupan liittouman perustajajäsenenä EU otti edelleen selkeästi kantaa kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon ja kidutukseen käytettäviin tavaroihin. Liittouman sitouduttua vuonna 2018 vaatimaan Yhdistyneiden kansakuntien päätöslauselmaa asiasta YK:n yleiskokous hyväksyi kesäkuussa päätöslauselman, jonka tavoitteena oli lopettaa kidutukseen käytettävien välineiden kauppa.

Tulevaisuuteen suuntautuva kauppapolitiikka

EU:n kauppasopimuksilla pyritään paitsi avaamaan uusia markkinoita myös varmistamaan, että kauppa hyödyttää kaikkia. Sopimuksilla pidetään yllä ympäristöä, elintarviketurvallisuutta sekä työntekijöiden ja kuluttajien oikeuksia koskevia EU:n normeja ja autetaan kumppanimaita täyttämään kansainväliset velvoitteensa. EU esimerkiksi käynnisti 9 miljoonan euron arvosta valmiuksien kehittämiseen ja tiedotukseen tähtääviä ohjelmia auttaakseen kehitysmaita vastaamaan työvoimaan ja ympäristöön liittyviin haasteisiin vastuullisten toimitusketjujen koko pituudelta niin Aasiassa kuin Latinalaisessa Amerikassa.

EU:lla oli johtava rooli YK:ssa käydyissä keskusteluissa, joilla pyrittiin uudistamaan sitä, miten sijoittajat voivat ratkaista riitansa valtioiden kanssa. Tammikuussa se esitti YK:n kansainvälisen kauppa­oikeuden toimikunnalle ehdotuksen monenvälisen tuomioistuimen perustamisesta tällaisten riitojen ratkaisemiseksi. Tämä on maailmantalouden hallinnassa merkittävä uudistus.

Syyskuussa Euroopan komissio järjesti Brysselissä korkean tason konferenssin naisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämisestä kaupan avulla.

Avoin ja osallistava neuvotteluprosessi

Avoimuus ja vuoropuhelu suuren yleisön kanssa ovat edelleen EU:n kauppapolitiikassa keskeisellä sijalla demokraattisen prosessin, kansalaisten luottamuksen ja vastuuvelvollisuuden varmistamiseksi. Avoimuutta ja vuoropuhelua tarvitaan ennen neuvotteluja, niiden aikana ja niiden jälkeen samoin kuin sopimuksia täytäntöön pantaessa.

Komissio julkaisi edelleen neuvottelukierroksia koskevia raportteja, kannanottoja ja ehdotuksia neuvottelemiensa kauppasopimusten tekstiksi. Lisäksi se julkaisi kolmannen kattavan vuosikertomuksen, jossa arvioidaan EU:n kauppasopimusten täytäntöönpanoa. Näin sidosryhmät, kansalaisyhteiskunta ja muut EU:n toimielimet voivat seurata, miten EU panee sopimukset täytäntöön. Niistä on myös apua käynnissä olevissa ja tulevissa kauppaneuvotteluissa.

Kauppasopimuksia käsittelevä asiantuntijaryhmä kokoontui vuonna 2019 kuusi kertaa keskustelemaan muun muassa sähköisestä kaupankäynnistä, WTO:n uudistamisesta ja kauppasopimusten täytäntöönpanosta. Ryhmässä on mukana 28 organisaatiota, jotka edustavat yrityksiä, ammattiliittoja, kuluttajia ja ympäristöjärjestöjä, ja se pyrkii edistämään vuoropuhelua ja kokoamaan näkemyksiä monilta eri sidosryhmiltä.

EU:n ja Mercosurin kauppasopimus

EU pääsi kesäkuussa poliittiseen yhteisymmärrykseen Mercosurin kanssa tehtävästä kattavasta kauppasopimuksesta. Mercosuriin kuuluvat Argentiina, Brasilia, Paraguay ja Uruguay.

Osana näiden kahden alueen välistä laajempaa assosiaatiosopimusta uusi sopimus vahvistaa niiden välisiä tiiviitä poliittisia ja taloudellisia suhteita ja luo 780 miljoonan ihmisen markkinat. EU on Mercosurin suurin kauppa- ja investointikumppani ja ensimmäinen sen kanssa kattavan kauppasopimuksen solminut kumppani.

Voimaan tultuaan sopimuksella vähennetään tulleja, lisätään liiketoimintamahdollisuuksia, laajennetaan kuluttajien valinnanvaraa, vähennetään byrokratiaa, lisätään kasvua ja kilpailukykyä, edistetään kestävän kehityksen kaltaisia yhteisiä arvoja ja luodaan työpaikkoja. Lisäksi sillä edistetään tiukkoja työ- ja ympäristönormeja. EU ja Mercosur ovat myös sitoutuneet panemaan tehokkaasti täytäntöön Pariisin ilmastosopimuksen.

Talouskumppanuussopimus Japanin kanssa

Heinäkuussa 2018 allekirjoitettu EU:n ja Japanin talouskumppanuussopimus tuli voimaan 1. helmikuuta 2019. Sillä luotiin avoin kauppa-alue, jolla asuu yli 570 miljoonaa ihmistä. Sillä poistetaan lähes kaikki Japanin tuontitullit, joita Japaniin vientiä harjoittavat EU:n yritykset vuosittain maksavat ja joiden arvo on miljardi euroa, samoin kuin useita pitkäaikaisia sääntelyesteitä.

Sopimuksella kasvatetaan EU:n vientiä, luodaan uusia mahdollisuuksia eurooppalaisille yrityksille muun muassa helpottamalla niiden pääsyä Japanin julkisten hankintojen markkinoille, lisätään kuluttajien valinnanvaraa ja edistetään EU:n ja Japanin yhteisiä pyrkimyksiä muovata maailmankaupan sääntöjä. Se on ensimmäinen EU:n kauppasopimus, johon sisältyy erityissitoumus Pariisin sopimuksen noudattamisesta. EU jatkoi koko vuoden ajan Japanin kanssa neuvotteluja sijoitussuojastandardeista ja sijoitussuojan riitojenratkaisusta.

Aasia ja Australaasia

EU ja Vietnam allekirjoittivat 30. kesäkuuta vapaakauppa- ja sijoitussuojasopimukset, jotka ovat merkittävä virstanpylväs niiden kumppanuudessa. Sopimukset ovat kaikkien aikojen kunnianhimoisimmat EU:n ja nousevan talouden maan välillä neuvotellut sopimukset. Vapaakauppasopimus odottaa nyt ratifiointia ja voisi tulla voimaan vuoden 2020 puolivälissä. EU:n ja Singaporen vapaakauppasopimus puolestaan tuli voimaan 21. marraskuuta.

Näiden kahden maan kanssa tehdyt sopimukset vahvistavat entisestään EU:n yhteistyötä alueen kanssa. Lisäksi EU järjesti kolme neuvottelukierrosta Indonesian kanssa tehtävästä kauppasopimuksesta. Australian kanssa kauppasopimuksesta käytiin kolme neuvottelukierrosta ja Uuden-Seelannin kanssa neljä neuvottelukierrosta.

Yhdysvallat

Yhdysvaltojen kanssa keskityttiin edelleen positiivisen kauppapoliittisen ohjelman kehittämiseen, yhteistä etua koskevien kysymysten käsittelyyn ja kauppakiistojen välttämiseen. Työskentelyn perustana oli komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin ja Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin vuonna 2018 antama yhteinen lausuma, jolla perustettiin toimeenpaneva työryhmä helpottamaan kauppaa ja kehittämään positiivinen transatlanttinen kauppapoliittinen ohjelma.

Vuonna 2019 ryhmä keskittyi sääntelykysymyksiin. Neuvosto valtuutti huhtikuussa komission neuvottelemaan Yhdysvaltojen kanssa teollisuustuotteiden tulleista ja vaatimustenmukaisuuden arvioinnista.

Komissio julkaisi heinäkuussa yhteisen julkilausuman täytäntöönpanon edistymistä koskevan tilannekatsauksen. Sen mukaan myönteisiä tuloksia on saatu erityisesti energian, soijapapujen, lääkkeiden, kyberturvallisuuden ja lääkinnällisten laitteiden aloilla. Nesteytetyn maakaasun tuonti Yhdysvalloista EU:hun nousi vuonna 2019 kaikkien aikojen huipputasolle. EU:n energiahuollosta on sen ansiosta saatu monimuotoisempaa ja turvatumpaa. Lisäksi keskityttiin vaatimustenmukaisuuden arviointiin, uusia ja nousevia teknologioita koskeviin standardeihin ja jatkuvaan edistymiseen tietyillä aloilla. Tämän työn ollessa käynnissä osapuolet ovat sopineet, ettei niiden kaupassa oteta käyttöön uusia tulleja.

EU päätti heinäkuussa lisätä Yhdysvaltojen osuutta hormonivapaan naudanlihan tuontikiintiöstä EU:hun. Vastineeksi Yhdysvallat suostui olemaan käynnistämättä uudelleen EU:n vastaisia toimia lihaa ja lihavalmisteita koskevia EU:n toimenpiteitä käsittelevässä Yhdysvaltojen kauppalain 301 §:n mukaisessa tutkinnassa. Sopimus ihmisille tarkoitettujen lääkkeiden valmistajiin kohdistuvien tarkastusten vastavuoroisesta tunnustamisesta tuli voimaan.

Kiina

Huhtikuussa pidetyssä EU:n ja Kiinan huippukokouksessa annettiin useita yhteisiä sitoumuksia. Kiina suostui poistamaan erilaisia kaupan esteitä ja sitoutui tekemään sopimuksen maantieteellisten merkintöjen (perinteisten eurooppalaisten elintarvikkeiden ja juomien nimitysten) suojaamiseksi ja saattamaan päätökseen kattavat neuvottelut investoinneista vuoteen 2020 mennessä.

Neuvottelut näiden merkintöjen suojaamisesta saatiin päätökseen marraskuussa yhdeksän vuoden jälkeen. Sopimuksen on voimaan tullessaan määrä tarjota korkeatasoinen suoja 200 nimitykselle ja lisäksi vielä 175 nimitykselle neljän vuoden kuluttua voimaantulostaan. Kiina on EU:n maa­talouselintarvikkeiden toiseksi suurin markkina-alue ja kasvava markkina-alue tietyllä maantieteellisellä merkinnällä varustetuille tuotteille.

EU ja Kiina kävivät kuusi neuvottelukierrosta investointisopimuksesta ja työskentelivät edelleen WTO:n uudistamiseksi.

Eteläiset ja itäiset naapurivaltiot

EU:n ja Marokon assosiaatiosopimusta muutettiin siten, että siihen sisällytettiin Länsi-Saharan väestö. Tämä tasoitti tietä EU:n ja Marokon välisen kauppasopimuksen syventämistä koskevien neuvottelujen aloittamiselle uudelleen. Neuvottelut pitkälle menevästä ja laaja-alaisesta vapaakauppa-alueesta Tunisian kanssa keskeytettiin toukokuussa maan poliittisen tilanteen vuoksi.

EU kävi kahdenvälisiä keskusteluja kaupasta ja investoinneista joidenkin Persianlahden yhteistyöneuvoston maiden kanssa. Jordanian kanssa neuvotellut parannukset Syyrian pakolaisten työllistymistä tukevaan alkuperäsääntöjä koskevaan järjestelmään tulivat voimaan vuoden 2019 alussa.

Georgian, Moldovan ja Ukrainan kanssa perustetuilla pitkälle menevillä ja laaja-alaisilla vapaakauppa-alueilla EU keskittyi täytäntöönpanoon. Lisäksi se pääsi Ukrainan kanssa sopimukseen sen EU:hun suuntautuvan siipikarjanviennin rajoittamisesta. EU parafoi 6. heinäkuuta Kirgisian kanssa neuvotellun tehostetun kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen, johon sisältyy tärkeitä kauppaa koskevia lukuja.

Latinalainen Amerikka

Meksikon kanssa jatkettiin vuonna 2019 työtä ajan tasalle saatetun kokonaissopimuksen allekirjoittamiseksi ja tekemiseksi. EU ja Chile kävivät kolme neuvottelukierrosta saattaakseen vuoden 2002 kauppasopimuksensa ajan tasalle. Tavoitteena on tehdä kunnianhimoinen, tasapainoinen ja edistyksellinen sopimus, jolla edelleen vapautetaan kauppaa ja investointeja, edistetään EU:n arvoja ja käsitellään kaupan ja sukupuolten tasa-arvon kaltaisia kysymyksiä. Viimeksi mainittuja näkökohtia koskevat säännökset auttavat ymmärtämään paremmin naisiin kansainvälisessä kaupassa kohdistuvia rajoitteita ja heidän saatavillaan olevia mahdollisuuksia ja jakamaan parhaita käytäntöjä, joiden tarkoituksena on helpottaa naisten osallistumista.

EU:n ja Keski-Amerikan assosiaatiokomitea piti kesäkuussa osana kauppasopimusten täytäntöönpanoa viidennen kokouksensa, ja lokakuussa kokoontui EU:n sekä Kolumbian, Ecuadorin ja Perun muodostama kauppakomitea.

Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maat

Talouskumppanuussopimukset ovat EU:n sekä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maiden ja alueiden välisiä kauppa- ja kehityssopimuksia. Niitä on tällä hetkellä väliaikaisesti voimassa 31 maan kanssa. Näiden sopimusten voidaan katsoa olevan keskeinen osa maanosasta toiseen ulottuvan tulevan vapaakauppa-alueen luomisessa, joka on yksi uuden Afrikan ja EU:n kestävien investointien ja työpaikkojen allianssin pitkän aikavälin tavoitteista. Tällä allianssilla tuetaan Afrikan pyrkimyksiä saada aikaan maanosan laajuinen vapaakauppa-alue. Komorit liittyi helmikuussa itäisen ja eteläisen Afrikan sopimukseen, ja lokakuussa EU käynnisti neuvottelut niiden viiden maan kanssa, jotka panevat täytäntöön nykyistä sopimusta, laajentaakseen sitä tullien alentamista pidemmälle muiden kaupan ja investointien esteiden poistamiseksi ja mahdollisuuksien luomiseksi. EU keskusteli kaupasta ja investoinneista myös osana käynnissä olevia neuvotteluja, joilla pyritään saamaan aikaan Cotonoun sopimuksen korvaava puitesopimus.

Oikeusvaltioperiaatteen vahvistaminen

Oikeusvaltioperiaate on yksi niistä yhteisistä arvoista, joille Euroopan unioni perustuu. Sen noudattaminen on kaikkien jäsenmaiden ja EU:n toimielinten yhteinen tehtävä.

Oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen on olennaista kaikilla EU:n toiminnan aloilla aina sisämarkkinoista oikeus- ja sisäasioissa tehtävään yhteistyöhön. Oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen merkitsee myös sen varmistamista, että kansalliset tuomarit – jotka ovat myös EU:n tuomareita – voivat täyttää tehtävänsä käsitellessään EU:n lainsäädännön soveltamiseen liittyviä asioita.

Komissio laati huhtikuussa tilannekatsauksen käytettävissä olevista välineistä oikeusvaltioperiaatteen seuraamiseksi, arvioimiseksi ja suojelemiseksi unionissa. Siinä tarkasteltiin viime vuosien kokemuksia ja kehotettiin käymään laajempaa Euroopan laajuista keskustelua siitä, kuinka periaatteen noudattamista voitaisiin lujittaa edelleen. Aiemmat kokemukset ovat osoittaneet, että oikeus­valtioperiaatteen tuntemusta on parannettava, uhkia ja rikkomuksia on ehkäistävä varhaisessa vaiheessa ja niihin on niiden toteutuessa reagoitava tehokkaasti.

Heinäkuussa komissio antoi toisen tiedonannon, jossa se esitti omat ehdotuksensa oikeusvaltioperiaatteen edistämisestä, ongelmien ennaltaehkäisystä ja yhteisestä reagoinnista.

Oikeusvaltioperiaatteen edistämiseksi komissio tehostaa oikeusvaltiota koskevaa tiedotustaan suurelle yleisölle, lujittaa yhteistyötään Euroopan neuvoston ja muiden kansainvälisten järjestöjen kanssa ja myöntää rahoitusta sidosryhmille, kuten kansalaisyhteiskunnan organisaatioille, jotka edistävät yhteistä oikeusvaltiokulttuuria.

Ongelmien ennaltaehkäisyn alalla komissio ottaa käyttöön vuotuisen oikeusvaltioperiaatetta koskevan tarkastelukierroksen, jolla seurataan tilannetta kaikissa jäsenvaltioissa. Tätä prosessia tukeakseen se laatii vuosittain oikeusvaltioperiaatetta koskevan kertomuksen, kehittää edelleen EU:n oikeusalan tulostaulua ja vahvistaa vuoropuhelua muiden EU:n toimielinten, jäsenvaltioiden ja sidosryhmien kanssa.

Yhteisen reagoinnin osalta komissio soveltaa rikkomusmenettelyihin strategista lähestymistapaa ja hyödyntää tässä Euroopan unionin tuomioistuimen kehittyvää oikeuskäytäntöä.

Komissio on myös kehottanut hyväksymään nopeasti monivuotisen rahoituskehyksen yhteydessä esitetyn ehdotuksen, joka koskee EU:n talousarvion suojaamista tilanteissa, joissa oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen kohdistuvat yleiset puutteet uhkaavat EU:n taloudellisia etuja.

Komissio aloitti vuoden aikana useita oikeusvaltioperiaatteeseen liittyviä rikkomusmenettelyjä. Tuomioistuin antoi 24. kesäkuuta ja 5. marraskuuta 2019 lopulliset tuomiot komission Puolaa vastaan käynnistämissä rikkomusmenettelyissä ja vahvisti, että Puolan lainsäädäntö, joka koskee korkeimman oikeuden tuomareiden ja yleisten tuomioistuinten tuomareiden eläkeiän alentamista, rikkoo oikeuslaitoksen riippumattomuudesta annettua EU:n lainsäädäntöä. Komissio päätti 10. lokakuuta 2019 käynnistää unionin tuomioistuimessa uuden rikkomusmenettelyn Puolaa vastaan. Puolan tuomareita koskeva uusi kurinpitojärjestelmä loukkaa nimittäin oikeuslaitoksen riippumattomuutta, koska se ei tarjoa tarvittavia takeita puolalaisten tuomareiden suojelemiseksi poliittiselta valvonnalta.

Neuvosto antoi talouspolitiikan EU-ohjausjakson yhteydessä ja komission ehdotuksen perusteella oikeuslaitoksen toimintaa koskevat maakohtaiset suositukset Kroatialle, Italialle, Kyprokselle, Unkarille, Maltalle, Portugalille ja Slovakialle.

Oikeuksien suojelu ja syrjinnän torjunta

Vammaisten henkilöiden oikeuksien edistäminen

Huhtikuussa hyväksytyllä esteettömyyttä koskevalla eurooppalaisella säädöksellä varmistetaan, että tietyt tuotteet ja palvelut, kuten matkapuhelimet, tietokoneet, e-kirjat, verkkokauppa, liikenteen verkkosivustot ja kuluttajien pankkipalvelut, ovat esteettömiä vammaisille henkilöille.

Komissio käynnisti toukokuussa tiedotuskampanjan ”Miten EU ehkäisee syrjintää työelämässä”, jolla ihmisille ja yrityksille tiedotetaan heidän oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan.

Väärinkäytösten paljastajien suojelu

Lokakuussa hyväksyttiin EU:n laajuiset standardit, joilla taataan EU:n sääntöjen rikkomisesta ilmoittavien väärinkäytösten paljastajien korkeatasoinen suojelu. Direktiivi kattaa monenlaisia keskeisiä aloja, joita ovat muun muassa julkiset hankinnat, tuote-, elintarvike- ja liikenneturvallisuus, ympäristönsuojelu, kansanterveys ja ydinturvallisuus. Uusilla säännöillä luodaan kanavia, joiden kautta väärinkäytöksistä voi ilmoittaa luottamuksellisesti sekä viranomaisille että yksityisten ja julkisten organisaatioiden sisällä. Säännöt suojelevat työntekijöitä irtisanomiselta ja muilta vastatoimilta.

Disinformaation, viharikosten ja vihapuheen torjunta

Tammikuussa tehtiin neljäs arviointi vuonna 2016 suurimpien IT-yritysten kanssa allekirjoitetuista käytännesäännöistä, joilla torjutaan verkossa esiintyvää laitonta vihapuhetta. Arviointi osoitti, että aloite tuottaa edelleen hyviä tuloksia. IT-yritykset tarkistavat 89 prosenttia ilmoitetusta sisällöstä vuorokauden kuluessa ja poistavat sen 72 prosentissa tapauksista. Kun säännöt otettiin käyttöön vuonna 2016, vastaavat luvut olivat 40 ja 28 prosenttia. Arvioinnissa tuotiin esiin myös alat, joilla yritysten on parannettava käyttäjille antamaansa palautetta.

Komissio julkaisi ennen Euroopan parlamentin vaaleja Facebookin, Googlen ja Twitterin kuukausiraportteja, joista kävi ilmi, että mainossijoittelun valvonnassa, poliittisen mainonnan läpinäkyvyydessä, valetilien sulkemisessa ja automaattisten bottiohjelmien merkintäjärjestelmissä on edistytty jonkin verran. Allekirjoittajien on kuitenkin tehostettava toimiaan erityisesti sellaisten välineiden kehittämiseksi, jotka lisäävät mainoksia sisältävien verkkosivujen läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta.

Henkilötietojen suojan vahvistaminen

Yleisen tietosuoja-asetuksen ensimmäisenä kokonaisena soveltamisvuotena komission ensisijaisena tavoitteena oli varmistaa, että sitä sovelletaan oikein. Komissio totesi heinäkuussa antamassaan kertomuksessa, että useimmat jäsenvaltiot ovat luoneet tarvittavan oikeudellisen kehyksen ja että se aikoo seurata tietosuoja-asetuksen noudattamista ja vähentää tietosuojalainsäädännön hajanaisuutta.

Yrityksissä kehitetään toimintakulttuuria sääntöjen noudattamiseksi, ja kansalaiset ovat entistä tietoisempia tietosuojan merkityksestä ja omista oikeuksistaan, joita he myös käyttävät yhä enemmän. Samaan aikaan kansainvälisellä tasolla ollaan siirtymässä entistä tiukempiin yhtenäisiin tietosuojanormeihin.

Yksi esimerkki maailmanlaajuisen lähentymisen tuomista hyödyistä on EU:n ja Japanin välillä tehty molemminpuolinen tietosuojan riittävyyttä koskeva järjestely. Sen tullessa voimaan helmikuussa syntyi maailman suurin turvallisten ja vapaiden tietovirtojen alue. Eurooppalaisten tiedot kuuluvat korkeatasoisen yksityisyyden suojan piiriin, kun heidän tietojaan siirretään Japaniin. Yritykset puolestaan hyötyvät etuoikeutetusta pääsystä Japanin markkinoille.

Komissio seuraa myös lainvalvontatarkoituksessa käsiteltyjen henkilötietojen suojasta annetun direktiivin saattamista osaksi jäsenvaltioiden lainsäädäntöä. Se on käynnistänyt asiasta useita rikkomusmenettelyjä jäsenvaltioita vastaan.

Tasa-arvoasiat

Kesäkuussa hyväksyttiin uusi työ- ja yksityiselämän tasapainottamista koskeva direktiivi, jolla kannustetaan jakamaan hoitovelvoitteet tasapuolisesti naisten ja miesten välillä. Luvussa 5 käsitellään tätä tarkemmin.

Komissio jatkoi tietoisuuden lisäämistä homo- ja biseksuaalisten sekä trans- ja intersukupuolisten henkilöiden (hlbti) oikeuksista. Maaliskuussa julkaistussa viimeisimmässä vuosikertomuksessa hlbti-hen­kilöiden tasa-arvon edistämisestä luodaan katsaus komission toimenpiteisiin syrjinnän torjumiseksi.

Komissio valmisteli vuoden 2020 jälkeen toteutettavia romanien integraatiota edistäviä kansallisia strategioita koskevaa EU:n puitekehystä. Kehys on olennaisen tärkeä kehitettäessä EU:n ja jäsenvaltioiden välineitä ja rakenteita, joilla edistetään romaniväestön osallistamista.

Euroopan unionin kansalaisuus

Komissio julkaisi tammikuussa kertomuksen tiettyjen jäsenmaiden soveltamista sijoittajia koskevista kansalaisuusjärjestelyistä (ns. kultaiset passit). Nämä kansalaisuus- ja oleskeluoikeusjärjestelyt mahdollistavat sen, että sijoituksen tekevä henkilö voi saada jäsenvaltion kansalaisuuden tai luvan oleskella jäsenvaltiossa ilman tarvetta osoittaa, että hänellä on aito yhteys kyseiseen jäsenvaltioon. Tämä vaikuttaa EU:n kansalaisuuteen. Jäsenvaltiot asettavat tällaisen yhteyden yleensä ehdoksi kansalaisuuden myöntämiselle ja ovat tällä perusteella hyväksyneet sen, että jäsenvaltion kansalaisuuden saanut saa automaattisesti myös EU:n kansalaisuuden.

Komission kertomuksessa kartoitettiin riskejä, joita sijoittajien kansalaisuus- ja oleskeluoikeusjärjestelyistä aiheutuu EU:lle erityisesti turvallisuuden, rahanpesun, verovilpin ja korruption suhteen. Komissio ilmaisi huolensa siitä, että jäsenvaltioiden toteuttamat toimenpiteet eivät aina riitä tällaisten riskien lieventämiseen. Komissio on perustanut jäsenvaltioiden asiantuntijoista koostuvan ryhmän tarkastelemaan järjestelyistä aiheutuvia riskejä ja käsittelemään avoimuuteen ja hyvään hallintoon liittyviä kysymyksiä. Ryhmä seuraa jatkossakin sitä, että nämä järjestelyt ovat EU:n lainsäädännön mukaisia. Luvussa 8 käsitellään tätä asiaa tarkemmin.

Komissio tuki jäsenvaltioita laajoissa toimissa vuonna 2019 järjestettyjen Euroopan parlamentin vaalien suojaamiseksi. Toimiin kuului muun muassa Euroopan unionin vaaliyhteistyöverkoston perustaminen ja sen kokousten järjestäminen. Verkosto kokoaa yhteen vaaliasioista vastaavien kansallisten viranomaisten edustajia ja mahdollistaa käytännön tiedonvaihdon vapaiden ja rehellisten vaalien kannalta olennaisista kysymyksistä, kuten tietosuojasta, kyberturvallisuudesta, avoimuudesta ja tietoisuuden lisäämisestä. Se aikoo jatkaa potentiaalisten riskien torjumista ja ratkaisujen etsimistä ja osallistua vastustuskykyisempien vaali- ja demokratiajärjestelmien kehittämiseen kaikkialla EU:ssa.

EU hyväksyi kesäkuussa henkilökorttien ja oleskeluasiakirjojen turvallisuutta koskevan asetuksen. Se on osa toimia, joilla helpotetaan kansalaisten mahdollisuuksia hyödyntää oikeutta liikkua ja oleskella vapaasti EU:n alueella. Uusissa säännöissä määritellään yhteiset vähimmäisvaatimukset, jotka koskevat EU:n kansalaisten henkilökortteja ja sellaisten heidän perheenjäsentensä oleskelulupia, jotka ovat kolmansien maiden kansalaisia. Samoin määritellään ne tiedot, jotka EU:n kansalaisten oleskelulupien on vähintään sisällettävä. Sääntöjen myötä kyseisistä asiakirjoista tulee turvallisempia ja luotettavampia ja niihin suhtautuminen muuttuu luottavaisemmaksi ja hyväksyvämmäksi. Näin matkustaminen EU:ssa helpottuu, vapaan liikkuvuuden esteet vähenevät ja terroristien ja muiden rikollisten mahdollisesti hyödyntämät porsaanreiät suljetaan.

EU:n kansalaisilla on oikeus konsuliviranomaisten antamaan suojeluun sellaisissakin EU:n ulkopuolisissa maissa, joissa heidän oma jäsenvaltionsa ei ole edustettuna. Tämän oikeuden lujittamiseksi on hyväksytty uusia sääntöjä, joilla luodaan nykyaikainen EU:n tilapäinen matkustusasiakirja. Näillä säännöillä varmistetaan, että EU:n kansalaiset voivat saada nopeasti tämän turvallisen ja laajasti hyväksytyn asiakirjan miltä tahansa jäsenvaltiolta ja palata sen avulla turvallisesti kotiin.

Kuluttajien suojelu

Komissio antoi heinäkuussa ohjeita kuluttajasopimusten kohtuuttomia ehtoja koskevan direktiivin soveltamiseksi. Näin se pyrkii tiedottamaan kuluttajien suojelusta sopimusten kohtuuttomilta ehdoilta, joita ovat esimerkiksi kuluttajien laillisten oikeuksien perusteeton rajoittaminen sekä yksipuoliset muutokset.

Marraskuussa hyväksyttiin direktiivi EU:n kuluttajansuojasääntöjen täytäntöönpanon paremmasta valvonnasta ja kyseisten sääntöjen nykyaikaistamisesta. Direktiivi on osa komission huhtikuussa 2018 ehdottamaa Kuluttajat vahvempaan asemaan -pakettia. Siinä mukautetaan kuluttajien oikeuksia uusiin teknologioihin ottamalla käyttöön tärkeitä uusia verkkovaatimuksia. Niissä muun muassa kielletään hakutuloksissa oleva piilomainonta sekä tekaistut kuluttaja-arvostelut ja velvoitetaan ilmoittamaan vastapuolen yksilöintitiedot verkkoalustoilla (yksityinen kuluttaja vai ammattimainen jälleenmyyjä) ja antamaan tietoa muuttujista, joita automatisoidussa päätöksentekoprosessissa käytetään hakutulosten keskinäisen järjestyksen ja kuluttajakohtaisten hintojen määrittämiseen.

Uusilla säännöillä asetetaan myös varoittavia sakkoja sellaisten kuluttajan oikeuksien laajalle levinneistä rikkomuksista, joihin sovelletaan kuluttajansuojaa koskevasta yhteistyöstä annetun asetuksen mukaisia koordinoituja toimia. Parlamentti ja neuvosto neuvottelevat edelleen erillisestä ehdotuksesta kollektiivisten oikeussuojakeinojen eurooppalaiseksi järjestelmäksi, jota käytettäisiin silloin, kun kuluttajaryhmät ovat kärsineet vahinkoa.

Käytyään neuvotteluja komission ja kansallisten kuluttajansuojaviranomaisten kanssa Airbnb-foorumi saattoi myyntikäytäntönsä ja -ehtonsa täysin EU:n kuluttajansuojasääntöjen mukaisiksi. Tulos­sivuilta näkyy nyt selvästi muun muassa lopullinen hinta sekä se, antaako asunnon tarjolle yksityishenkilö vai ammattilainen.

Komissio ja EU:n kuluttajaviranomaiset ovat saaneet autonvuokrausalan viisi johtavaa yritystä (Avis, Europcar, Enterprise, Hertz ja Sixt) selkeyttämään autonvuokrauksen hintojen esitystapaa.

Cambridge Analyticaan liittyneen skandaalin ja komission ja EU:n kuluttajaviranomaisten kanssa käydyn pitkän vuoropuhelun jälkeen Facebook muutti palveluehtojaan. Niissä selitetään nyt aiempaa selkeämmin, kuinka yhtiö hyödyntää käyttäjiensä tietoja profiloinnin ja kohdennetun mainonnan kehittämiseen tulonlähteenään, ja myönnetään yrityksen vastuu huolimattomuustapauksissa.

EU helpottaa verkkokauppaa parantamalla kuluttajien mahdollisuuksia tehdä tietoon perustuvia päätöksiä ja turvallisia ostoksia. Vuonna 2019 käynnistettiin tiedotuskampanja #YourEUright muistuttamaan kuluttajia siitä, että heillä on merkittäviä oikeuksia, kun he tekevät verkko-ostoksia mistä tahansa eurooppalaisille kuluttajille myyvästä verkkokaupasta.

Kulutustuotteiden laatueroihin puuttumisen tehostamiseksi hyväksyttiin uusia sääntöjä. Samaan aikaan komissio pyrki selkeyttämään, missä tapauksissa laadultaan eroavat tuotteet (eli tuotteet, joita myydään eri puolilla Eurooppaa samanlaisissa tai samankaltaisissa pakkauksissa mutta joiden koostumuksessa on eroja) muodostavat laittoman kaupallisen käytännön. Se kehitti yhteisen metodologian ja julkaisi kesäkuussa 2019 tulokset EU:n laajuisesta testikampanjasta, jossa vertailtiin useita eri jäsenvaltioista peräisin olevia elintarvikkeita. Kampanja osoitti, että vaikka lähes kolmanneksella testatuista elintarvikkeista oli samanlainen tai samankaltainen ulkoasu mutta erilainen koostumus, mitään tiettyä maantieteellistä jakaumaa ei voitu havaita. Tulosten perusteella ei voida päätellä, vaikuttavatko erot laatuun vai onko kyse vain harhaanjohtavista käytännöistä yksittäisissä tapauksissa.

Kun suuntaviivat, joilla kansallisia viranomaisia autetaan soveltamaan EU:n kuluttaja- ja elintarvikelainsäädäntöä laadultaan eroaviin tuotteisiin, oli hyväksytty, komissio osoitti yli 4,5 miljoonaa euroa laatuerojen rajoittamiseen ja kuluttajajärjestöjen vahvistamiseen. Lisäksi huhtikuussa tuli voimaan direktiivi hyvän kauppatavan vastaisista käytännöistä maataloustuote- ja elintarvikeketjussa.

Komissio julkaisi kesäkuussa elintarvikeketjun toiminnan parantamista käsittelevän korkean tason foorumin loppuraportin, jossa annetaan suosituksia oikeudenmukaisista ja tehokkaista kauppa­tavoista ja avoimuudesta. Raportissa korostetaan myös alueellisiin tarjontarajoituksiin liittyviä ongelmia, jotka estävät vähittäiskauppiaita hankkimasta tuotteitaan haluamastaan paikasta. Komissio käynnisti lisäksi hankkeen, jolla lisätään kuluttajien tietoisuutta rahan jakautumisesta elintarvikeketjussa.

Yksityisoikeus

Komissio hyväksyi kesäkuussa Bryssel II a -asetuksen. Sillä parannetaan oikeudellisia sääntöjä lasten suojelemiseksi rajat ylittävissä vanhempainvastuuta koskevissa riita-asioissa, jotka liittyvät esimerkiksi huoltajuuteen, tapaamisoikeuksiin ja lapsikaappauksiin. Uusien sääntöjen myötä oikeudellisella yhteistyöllä pystytään nopeammin ja tehokkaammin varmistamaan lapsen edun ensisijaisuus.

Yhtiöoikeus

Kesäkuussa hyväksyttiin myös uudet EU:n säännöt, joiden myötä yrittäjien on helpompi rekisteröidä yrityksensä verkossa ja yli rajojen, perustaa uusia sivuliikkeitä tai toimittaa asiakirjoja yhtiörekisteriin. Marraskuussa hyväksytyillä täydentävillä EU:n yhtiöoikeussäännöillä helpotetaan yritysten rajat ylittäviä yhtiömuodon muutoksia, sulautumisia ja jakautumisia ja parannetaan samalla työntekijöiden, vähemmistöosakkaiden ja velkojien oikeuksien suojelua. Uudet säännöt luovat oikeusvarmuutta, säästävät rahaa, vähentävät hallinnollista taakkaa ja antavat tarvittavat valtuudet estää väärin­käytökset.

Marraskuussa hyväksyttiin uudet säännöt, jotka koskevat sijoituspalveluyritysten hallinnointia ja niiden johdon palkkoja. Säännöt on pyritty suhteuttamaan sijoituspalveluyritysten kokoon, riskeihin ja toimintaan, ja niillä varmistetaan samalla kaikkien sellaisten suurten laitosten asianmukainen valvonta, jotka saattaisivat aiheuttaa järjestelmäriskin. Toukokuussa päivitettiin sääntöjä, jotka koskevat pankkien hallinnointia ja niiden johdon palkkoja. Erityisesti lujitettiin viranomaisten valtuuksia erottaa pankin hallintoelimen jäseniä, jos on pienintäkään syytä epäillä osallisuutta rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen.

Terrorismin ja rahanpesun torjunta

Komissio lisäsi vuonna 2019 jäsenmaille antamaansa operatiivista, poliittista ja rahoitustukea, jolla autetaan niitä nopeuttamaan turvallisuusunionin toteuttamista. Turvallisuusunionia koskevasta lainsäädännöstä on tehty 22 aloitetta, ja vuoden loppuun mennessä 16:sta oli annettu lainsäädäntöä. EU näytti tietä terroristisen verkkosisällön torjumisessa asetusehdotuksella, joka velvoittaisi internetalustat poistamaan terroristisen sisällön tunnin kuluessa poistomääräyksestä. Euroopan parlamentti ja neuvosto edistyivät merkittävästi komission ehdotuksen käsittelyssä, ja työ jatkuu vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä.

Lisäksi komissio, jäsenvaltioiden sisäministerit ja yksityissektorin edustajat hyväksyivät EU:n kriisisäännöstön terroristisen ja muun ääriajatteluun perustuvan väkivaltaisen verkkosisällön nopean leviämisen pysäyttämiseksi. Säännöstö on osa Christchurch Call to Action -aloitteeseen liittyvää globaalia toimintaa. Vuoden aikana jatkettiin edelleen toimia, jotka liittyvät vuonna 2017 hyväksyttyyn toimintasuunnitelmaan julkisten tilojen suojelemiseksi muun muassa terroriuhkilta.

EU jatkoi elintärkeää työtään terroristien toimintamahdollisuuksien kaventamiseksi päivittämällä säännöt, jotka koskevat sellaisten kemiallisten aineiden markkinointia ja saatavuutta, joita terroristit käyttävät kotitekoisten räjähteiden valmistamiseen, ja hyväksymällä uusia toimenpiteitä terrorismin rahoituksen kitkemiseksi. EU teki edelleen kansainvälistä yhteistyötä muun muassa vaihtamalla matkustajarekisteritietoja Australian ja Yhdysvaltojen kanssa, viimeistelemällä uutta sopimusluonnosta Kanadan kanssa ja allekirjoittamalla YK:n ja EU:n terrorisminvastaisen kehyksen.

Vuoden lopussa komissio ehdotti neuvottelujen käynnistämistä Japanin kanssa matkustajarekisteritietojen vaihdosta ja Uuden-Seelannin kanssa henkilötietojen vaihdosta lainvalvontatarkoituksessa Euroopan unionin lainvalvontayhteistyöviraston (Europol) kanssa. Lisäksi komissio hyväksyi Länsi-Balkanin terrorismintorjuntaa koskevan yhteisen toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa koskevat kahdenväliset järjestelyt Albanian, Bosnia ja Hertsegovinan, Kosovon (tämä nimitys ei vaikuta asemaa koskeviin kantoihin, ja se on YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244 (1999) ja Kansainvälisen tuomio­istuimen Kosovon itsenäisyysjulistuksesta antaman lausunnon mukainen), Montenegron, Pohjois-Make­donian ja Serbian viranomaisten kanssa.

EU on hyväksynyt useita toimenpiteitä rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjumiseksi. Vuonna 2019 se vahvisti Euroopan pankkiviranomaisen valvontaroolia. Käyttöön otetaan yhdenmukaiset EU:n laajuiset säännöt, joilla annetaan jäsenvaltioiden viranomaisille pääsy kansallisiin pankkitilejä koskeviin keskusrekistereihin tai tiedonhakujärjestelmiin ja parannetaan viranomaisten välistä yhteistyötä. Lisäksi neljässä komission kertomuksessa korostettiin tarvetta panna täysimääräisesti ja asianmukaisesti täytäntöön neljäs ja viides rahanpesun vastainen direktiivi. Neuvosto antoi joulukuussa päätelmät rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevista strategisista prioriteeteista. Päätelmissä suhtaudutaan kunnianhimoisesti yksityiskohtaisempien sääntöjen tarpeeseen sekä tiettyjen tehtävien siirtämiseen EU:n elimille.

Rikollisuuden torjunnan tehostaminen

Neuvosto valtuutti komission neuvottelemaan EU:n puolesta Yhdysvaltojen kanssa sopimuksen sähköisen todistusaineiston rajat ylittävän saatavuuden parantamisesta rikosasioissa sekä osallistumaan tietoverkkorikollisuutta koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen toisesta lisäpöytäkirjasta käytäviin neuvotteluihin.

Komissio teki vuonna 2019 työtä Euroopan syyttäjänviraston perustamiseksi. Viraston pitäisi aloittaa toimintansa vuoden 2020 lopussa. Parlamentti ja neuvosto nimittivät Laura Codruța Kövesin ensimmäiseksi Euroopan pääsyyttäjäksi.

EU pyrkii torjumaan kulttuuriesineiden laitonta kauppaa. Huhtikuussa hyväksyttiin asetus näiden esineiden EU:n tullialueelle siirtämisestä ja tuonnista. Asetuksella on tarkoitus lopettaa laiton kauppa, joka usein tukee terrorismia ja muuta rikollista toimintaa.

Vahvempi eurooppalainen järjestelmä luonnonkatastrofien varalta

Luonnonkatastrofit ovat yleistyneet eri puolilla Eurooppaa ja niitä esiintyy usein samanaikaisesti, mikä on heikentänyt jäsenvaltioiden mahdollisuuksia auttaa toisiaan katastrofien yhteydessä. Tästä syystä EU perusti rescEU-järjestelmän, jolla vahvistetaan olemassa olevaa unionin pelastuspalvelumekanismia. Komissio jatkoi vuonna 2019 työskentelyä rescEU:n saamiseksi toimintakuntoon. RescEU:n siirtymäajan kalustolla oli ratkaiseva merkitys Kreikan metsäpalojen sammuttamisessa elokuussa 2019.

Euroopan muuttoliikeagenda

Jäsenvaltiot tekivät syyskuussa 2017 toistaiseksi suurimman uudelleensijoittamista koskevan yhteisen sitoumuksen, jossa lupauduttiin sijoittamaan uudelleen yli 50 000 kansainvälisen suojelun tarpeessa olevaa henkilöä. Uudelleensijoittamisia tehtiin läpi koko vuoden 2019, ja komissio tarjosi edelleen apuaan jäsenvaltioille jotta ne pystyisivät täyttämään lupauksensa. Maailmanlaajuiset uudelleensijoittamistarpeet ovat pysyneet suurina, joten EU:n ponnistelujen jatkaminen on avainasemassa. Joulukuuhun mennessä järjestelmän puitteissa oli sijoitettu uudelleen 43 800 henkilöä, mikä täyttää yli 87 prosenttia jäsenvaltioiden tekemistä sitoumuksista.

Rajaturvallisuus

Uudet säännöt EU:n ulkorajojen valvonnan vahvistamisesta tulivat voimaan joulukuussa, ja niiden mukaisesti Euroopan raja- ja merivartiovirasto voi perustaa 10 000 operatiivisen henkilöstön jäsenen pysyvät joukot.

Pysyvillä joukoilla on toimeenpanovaltuudet ja oma kalusto, jotta ne voivat tarvittaessa puuttua tilanteisiin ulkorajoilla sekä myös EU:n ulkopuolisissa maissa, jos kyseiset maat ovat halukkaita ottamaan raja- ja merivartioryhmiä alueelleen. Jäsenvaltioilla (ja kyseisillä EU:n ulkopuolisilla mailla) on aina itsemääräämisoikeus ja vastuu rajoillaan toteutettavista toimista ja omista palauttamismenettelyistään. Virasto nimittää 40 perusoikeusvastaavaa varmistamaan, että pysyvät joukot kunnioittavat niiden EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisten oikeuksia, jotka ylittävät ulkorajoja (ylitysten säännöllisyydestä riippumatta) tai ovat palautusoperaatioiden kohteina.

Komissio neuvotteli onnistuneesti viiden Länsi-Balkanin maan kanssa asemaa koskevat sopimukset, jotka mahdollistavat Euroopan raja- ja merivartioryhmien lähettämisen niiden alueelle. Albanian kanssa tehty sopimus tuli voimaan 1. toukokuuta 2019, ja ryhmät otettiin operatiivisesti käyttöön kolme viikkoa myöhemmin. Komissio ja neuvoston puheenjohtajavaltio Suomi allekirjoittivat asemaa koskevat sopimukset Montenegron kanssa 7. lokakuuta ja Serbian kanssa 19. marraskuuta. Vastaavien sopimusten viimeistely Bosnia ja Hertsegovinan ja Pohjois-Makedonian kanssa on vielä kesken.

Turvallisuutta, muuttoliikettä ja rajaturvallisuutta koskevat tietojärjestelmät

Kesäkuussa tuli voimaan uutta EU:n lainsäädäntöä, joka mahdollistaa sellaisten tietojärjestelmien tietojen vaihtamisen ja jakamisen, joilla tuetaan vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aluetta ilman sisärajavalvontaa. Yhdistetyn alustan käyttöönoton (todennäköisesti vuonna 2023) myötä raja-, maahanmuutto-, viisumi-, oikeus- ja poliisiviranomaiset pystyvät ristiintarkastamaan henkilöllisyystiedot kaikista asiaankuuluvista EU:n tietojärjestelmistä yhdellä näytöllä ja ilmoittamaan välittömästi, jos joku käyttää rinnakkaisia henkilöllisyyksiä.

Rajanylitystietojärjestelmän (EES) ja Euroopan matkustustieto- ja -lupajärjestelmän (ETIAS) toteuttamistyötä jatkettiin. Ensin mainittu korvaa nykyisen manuaalisen passien leimaamisen sähköisellä henkilötietojen ja matkustusasiakirjojen rekisterillä, joka sisältää myös paikka- ja päivämäärätiedot maahantuloista ja maasta poistumisista. Sen avulla voidaan varmistaa, että EU:n ulkopuolisten maiden kansalaiset eivät ylitä sallittua oleskeluaikaansa EU:n alueella. Lisäksi se parantaa ulkorajatarkastusten laatua ja tehokkuutta ja auttaa jäsenvaltioita kasvavien matkustajamäärien käsittelyssä. ETIAS-järjestelmän ansiosta kansallisten viranomaisten saatavilla on myös enemmän tietoa siitä, aiheuttavatko EU:hun ilman viisumia matkustavat henkilöt turvallisuusriskin tai laittoman maahanmuuton riskin, jo ennen kuin nämä henkilöt saapuvat ulkorajoille. Heiltä voidaan tarvittaessa evätä matkustuslupa.

Muuttoliikkeen hallinta ja ihmishenkien pelastaminen merellä

EU:n yhteisillä operaatioilla ja merioperaatioilla autettiin pelastamaan yli 760 000 ihmistä mereltä ja tuettiin jäsenvaltioita uusien tulijoiden vastaanottamisessa Välimereltä.

Vuoden 2015 siirtolaisten salakuljetuksen vastaisen EU:n toimintasuunnitelman mukaisesti maahanmuuttoalan yhteyshenkilöverkostoja koskeva tarkistettu asetus tuli voimaan elokuussa. Sillä parannetaan yhteistyötä ja koordinointia jäsenvaltioiden, komission ja EU:n virastojen EU:n ulkopuolisiin maihin lähettämien maahanmuuttoalan yhteyshenkilöiden välillä. Näin voidaan tehostaa reagointia sekä ehkäistä ja torjua laitonta maahanmuuttoa ja siihen liittyvää rajat ylittävää rikollisuutta.

Komissio jatkoi pyrkimyksiään estää muuttoa harkitsevia lähtemästä laittomille EU:hun suuntautuville muuttomatkoille ja vaarantamasta henkeään salakuljettajien käsissä. Se rahoitti kahdeksan tiedotus- ja valistuskampanjaa, jotka oli suunnattu suoraan EU:n ulkopuolisissa maissa oleville, laitonta muuttoa harkitsevien henkilöiden yhteisöille sekä niiden luottoyhteisöille Euroopassa. Kampanjoilla pyrittiin antamaan muuttajille objektiivista tietoa päätöksenteon tueksi. Lisäksi komissio lisäsi yhteisten operatiivisten kumppanuuksien (mukaan lukien yhteisten tutkintaryhmien) rahoitusta 22,5 miljoonaan euroon. Näillä jäsenvaltioiden ja EU:n ulkopuolisten maiden lainvalvontaviranomaisten välisillä kumppanuuksilla puututaan ihmissalakuljetukseen Länsi- ja Pohjois-Afrikassa.

Väliaikaiset järjestelyt

Tapahtumat keskisellä Välimerellä ovat osoittaneet selvästi, että tarvitaan yhteisiä eurooppalaisia ratkaisuja, jotka perustuvat solidaarisuuteen, vastuunottoon ja perusoikeuksien kunnioittamiseen. Komissio on tukenut aktiivisesti jäsenvaltioiden välisiä väliaikaisia järjestelyjä, joilla helpotetaan maihinnousua etsintä- ja pelastusoperaatioiden jälkeen Välimerellä, kunnes päästään sopimukseen kestävästä pitkän aikavälin järjestelmästä osana Euroopan turvapaikkajärjestelmän uudistamista. Komissio myös koordinoi vapaaehtoisia sisäisiä siirtoja EU:n virastojen tuella ja jäsenvaltioiden pyynnöstä koko vuoden 2019 ajan; 1 608 henkilöä on jo siirretty.

Palauttaminen ja takaisinotto

Euroopan parlamentti ja neuvosto jatkoivat neuvotteluja komission vuonna 2018 esittämästä ehdotuksesta palauttamisdirektiivin lujittamiseksi. EU:n yhteisiin palauttamissääntöihin tehtävillä muutoksilla muun muassa yksinkertaistetaan niiden henkilöiden palauttamista, joilta evätään turvapaikka rajamenettelyissä, otetaan käyttöön selkeämmät ja nopeammat menettelyt palauttamispäätösten tekemiseksi ja velvoitetaan tekemään palauttamispäätös välittömästi laillisen oleskelun lopettamista koskevan päätöksen jälkeen.

Euroopan raja- ja merivartioviraston valmiuksia avustaa palautuksissa lisättiin joulukuussa uudella asetuksella. Virasto voi avustaa jäsenvaltioita ennakoivammin niiden tarpeiden mukaan ja laajentaa avuntarjontaansa palauttamismenettelyn kaikkiin vaiheisiin.

Euroopan unioni on tehnyt 23 takaisinottosopimusta EU:n ulkopuolisten maiden kanssa. Vuonna 2019 työtä jatkettiin, ja parhaillaan käydään neuvotteluita sopimuksista tai laajemmasta muuttoliikeyhteistyöstä kuuden muun maan kanssa.

Hädänalaisten suojelu

Turvapaikkajärjestelmän uudistus

Neuvoston puheenjohtajina toimineiden Romanian ja Suomen ponnisteluista huolimatta jäsenvaltiot eivät saavuttaneet yksimielisyyttä, eivätkä ehdotukset EU:n turvapaikkapolitiikan uudistamiseksi etene. Varapuheenjohtaja Margaritis Schinas ja komissaari Ylva Johansson lähtivät heti virkaanastumisensa jälkeen joulukuussa kuulemaan jäsenvaltioiden hallituksia ja vierailivat Tanskassa, Saksassa, Kreikassa, Ranskassa, Italiassa ja Unkarissa. Kumpikin myös järjesti keskustelun asiasta Euroopan parlamentin kanssa. Kuuleminen on tärkeä osa puheenjohtaja von der Leyenin sitoumusta löytää ratkaisu muuttoliikekysymykseen, ja se auttaa osaltaan vuoden 2020 aikana esitettävän uuden muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen muotoilemisessa.

Hotspot-toimintamalli ja tuki Kreikalle, Kyprokselle, Maltalle, Italialle ja Espanjalle

Komissio on vuodesta 2015 alkaen antanut muuttoliikkeen hallintaan yhteensä 2,2 miljardia euroa taloudellista tukea Kreikan viranomaisille, kansainvälisille järjestöille ja kansalaisjärjestöille. Tuet myönnettiin turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta (AMIF), sisäisen turvallisuuden rahastosta (ISF) ja hätätilanteen tukivälineestä. Lisäksi komissio jatkoi rakenteellisen tuen antamista Kreikan viranomaisille ja oli pysyvästi läsnä Egeanmeren saarilla.

Komissio on syyskuusta 2019 lähtien ollut pysyvästi läsnä Kyproksella tukeakseen maan viranomaisia muuttoliikkeen tehokkaassa hallinnassa. EU on myöntänyt Kyprokselle rahoitusta vuodesta 2014 lähtien yhteensä 103,5 miljoonaa euroa. Maltalle myönnettiin vuosina 2014–2019 AMIF- ja ISF-rahastoista EU:n tukea yhteensä 112,85 miljoonaa euroa.

Italialle osoitettiin 59,4 miljoonaa euroa vuonna 2019, mikä nosti hätäavun kokonaismäärän 285,2 miljoonaan euroon. Tämä täydentää Italialle AMIF- ja ISF-rahastoista kansallisia ohjelmia varten vuosiksi 2014–2020 osoitettua 737,4 miljoonan euron suuruista EU:n tukea.

Komissio on tukenut Espanjaa vuodesta 2018 myöntämällä yhteensä yli 52 miljoonaa euroa hätäapua avun tarjoamiseksi muuttajille, paikallisten rekisteröinti- ja vastaanottokeskuksien perustamiseksi sekä kansalliskaartin (Guardia Civil) vahvistamiseksi.

Kreikan ja Italian järjestelykeskuksiin sekä Espanjan etelärannikolla sijaitseviin rekisteröintikeskuksiin saapuneiden maahantulijoiden henkilöllisyys todennettiin, heidät rekisteröitiin ja heidän sormenjälkensä otettiin asianmukaisella tavalla.

Taloudellinen tuki muuttoliikkeen hallinnan tehostamiseksi

EU tukee kansallisia pyrkimyksiä parantaa muuttoliikkeen hallintaa ja rajavalvontaa merkittävällä rahoituksella jäsenvaltioiden hallinnoimien kansallisten toimintaohjelmien kautta. Vuonna 2019 se myönsi 467 miljoonaa euroa turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta, 442,7 miljoonaa euroa ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineestä ja 92,7 miljoonaa euroa ISF-poliisiyhteistyön kautta.

EU:n ja Turkin julkilausuma

EU:n ja Turkin julkilausuma tarjosi edelleen vaihtoehtoja vaarallisille reiteille ja pelasti ihmishenkiä Egeanmerellä. Turkista Kreikkaan meriteitse vuonna 2019 saapuneiden laittomien muuttajien määrä (noin 60 000) oli huomattavasti pienempi kuin ennen julkilausumaa (ennen lokakuuta 2015). Jäsenvaltiot ovat avanneet Turkissa oleville syyrialaispakolaisille järjestettyjä, turvallisia ja laillisia väyliä Eurooppaan ja uudelleensijoittaneet noin 25 700 pakolaista (vuoden 2019 loppuun mennessä). Tuetun vapaaehtoisen paluun ja uudelleenkotouttamisen ohjelman puitteissa 3 854 henkilöä palasi vapaaehtoisesti Kreikasta EU:n ulkopuolisiin maihin vuonna 2019. Heistä 3 260 palasi mantereelta ja 594 saarilta. Ohjelman avulla 17 900 muuttajaa on vuodesta 2016 alkaen palannut vapaaehtoisesti Kreikan saarilta tai mantereelta.

Samaan aikaan EU on jatkanut Turkin tukemista pakolaisten vastaanottamisessa 6 miljardilla eurolla vuosina 2016–2019 Turkin-pakolaisavun koordinointivälineen kautta.

Vuoden 2019 loppuun mennessä kaikki määrärahat oli kohdistettu toimenpiteisiin. Sopimuksia oli tehty 4,7 miljardilla eurolla, ja 3,2 miljardia euroa oli maksettu. Yli 1,7 miljoonaa pakolaista saa edelleen kuukausittain hätätilanteiden sosiaaliseksi turvaverkoksi nimitettyä käteistukea perustarpeiden täyttämiseen, ja yli 500 000 pakolaislasta on päässyt kouluun.

Lisää turvallisia, hallittuja ja laillisia maahantuloväyliä Eurooppaan

Viisumipolitiikka

EU jatkoi Schengen-alueelle matkustavia EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisia koskevan viisumipolitiikkansa päivittämistä ja virtaviivaistamista. Tarkistettu viisumisäännöstö vähentää helmikuusta 2020 alkaen byrokratiaa ja helpottaa lyhytaikaisesti maahan tulevien luotettujen matkustajien viisumimenettelyjä turvallisuudesta tinkimättä. Tarkistetussa säännöstössä on uusi mekanismi, joka asettaa tiukemmat ehdot viisumihakemusten käsittelylle, jos kumppanimaa ei tee riittävää yhteistyötä EU:n alueella laittomasti oleskelevien kansalaistensa takaisinotossa. Jäsenvaltioilla on mahdollisuus tiettyjen matkustajaluokkien osalta hidastaa viisumien käsittelyaikoja, lyhentää myönnettyjen viisumien voimassaoloaikoja, korottaa viisumimaksuja ja mukauttaa vapautuksia maksuista.

Viisumikäytäntöjen helpottaminen ja viisumivapauden keskeyttäminen

EU:n ja Valko-Venäjän väliset neuvottelut viisumikäytäntöjen helpottamista ja takaisinottoa koskevista sopimuksista saatiin kesäkuussa päätökseen, ja pääneuvottelijat parafoivat sopimukset. Kumpikin osapuoli pyrkii nyt saattamaan sisäiset menettelynsä päätökseen, jotta sopimukset voidaan allekirjoittaa ja tehdä. Sopimukset allekirjoitetaan ja ne tulevat voimaan yhtä aikaa.

Viisumivapauden keskeyttämismekanismia lujitettiin vuonna 2017 nopean reagoimisen mahdollistamiseksi kiireellisissä tapauksissa. Komissio sai kesäkuussa 2019 Alankomailta Albaniaa koskevan ilmoituksen. Tarkasteltuaan huolellisesti ilmoituksen sisältöä sekä saatavilla olevia ja asiaankuuluvia tietoja komissio katsoi, että mekanismin käyttöönoton edellytykset eivät olleet täyttyneet, ja sitoutui tarkkailemaan tilannetta.

Viisumien vastavuoroisuus

Tällä hetkellä noin 60 maan kansalaiset eri puolilta maailmaa voivat matkustaa EU:hun ilman viisumia. EU:n kansalaisilla olisi vastaavasti oltava samanlaiset mahdollisuudet matkustaa näihin maihin. Vastavuoroisuusperiaate on keskeinen osa yhteistä viisumipolitiikkaamme. Yhdysvaltojen kohdalla tapahtui edistymistä, kun maan hallinto ilmoitti syyskuussa, että Puola saisi liittyä sen viisumivapausohjelmaan. Vaikka Yhdysvallat edellyttää yhä viisumeja Bulgarian, Kroatian, Kyproksen ja Romanian kansalaisilta, tämä on hyvä esimerkki siitä, miksi komissio jatkaa kärsivällisen diplomatian tietä Yhdysvaltojen hallinnon kanssa.

Yhdysvallat on ilmaissut halukkuutensa hyväksyä kyseiset jäsenvaltiot viisumivapausohjelmaan, kun ne täyttävät Yhdysvaltojen lainsäädännössä asetetut vaatimukset esimerkiksi turvallisuusyhteistyön ja viisumihakemusten hylkäämisasteen alentumisen osalta.

Kultaiset passit ja kultaiset viisumit

Komissio esitti tammikuussa kattavan kertomuksen, joka koskee eräissä EU:n jäsenvaltioissa sijoittajille suunnattuja kansalaisuus- ja oleskeluoikeusjärjestelyjä. Näiden ”kultaisiksi passeiksi” ja ”kultaisiksi viisumeiksi” kutsuttujen järjestelyjen avulla henkilö voi saada uuden kansalaisuuden tai oleskeluluvan pelkästään tekemällä sijoituksen. Komission kertomuksessa korostettiin, että niiden maiden, joiden kansalaiset pääsevät EU:n alueelle ilman viisumia, on tehtävä sijoittajia koskevaa kansalaisuutta hakeville tiukimmat mahdolliset turvallisuustarkastukset ja taustaselvitykset. Komissio seuraa asiaa osana viisumivapauden keskeyttämismekanismia. Ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokkaiden osalta kansalaisuusjärjestelyjä seurataan myös liittymisprosessin yhteydessä. Ks. myös luku 7.

Tarvelähtöiseen muuttoliikkeeseen kannustaminen

EU vahvisti vuonna 2019 kahdenvälistä yhteistyötä lähtö- ja kauttakulkumaiden sekä kansainvälisten järjestöjen kanssa. Tavoitteena oli puuttua laittoman muuttoliikkeen ja pakkomuuton perimmäisiin syihin, parantaa rajaturvallisuutta ja tukea vapaaehtoista paluuta ja ihmisten liikkuvuutta. EU teki yhteistyötä myös Afrikan unionin ja Yhdistyneiden kansakuntien kanssa yhteisen muuttoliiketyöryhmän kautta.

Komissio jatkoi työtään laillisen maahanmuuton väylien kehittämiseksi, jotta työmarkkinoilla tarvittavia taitoja hallitsevia ihmisiä olisi helpompi saada EU:hun. Komission yleisarviointi EU:n laillista maahanmuuttoa koskevista säännöistä valmistui keväällä. Arvioinnin tulokset vahvistivat, että tehokas laillista muuttoliikettä koskeva politiikka on kokonaisvaltaisen eurooppalaisen muuttoliikepolitiikan avaintekijä.

Komissio jatkoi työperäistä muuttoliikettä koskevien kokeiluhankkeiden kehittämistä koko vuoden yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa. Hankkeet kohdistuvat keskeisiin kumppanimaihin, ja ne aloitetaan Afrikan maista. Komissio on myöntänyt tätä varten rahoitustukea muun muassa Afrikka-hätärahastosta.

Kotouttaminen

Kotouttamispolitiikka on jäsenvaltioiden vastuulla. Komissio jatkoi kuitenkin vuonna 2019 jäsenvaltioiden, paikallis- ja alueviranomaisten, kansalaisjärjestöjen ja muiden toimijoiden toimien tukemista koordinoimalla politiikkaa, vaihtamalla käytäntöjä, valvomalla ja myöntämällä rahoitusta. Näiden toimien tarkoituksena on edistää pakolaisaseman saaneiden EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisten kotouttamista. Vuonna 2019 komissio rahoitti kahdeksaa laajaa kansainvälistä kaupunkien ja alueiden verkostoa, joihin kuului yli 40 eurooppalaista kaupunkia ja 10 aluetta, ja joiden tarkoituksena on tehdä yhteistyötä kotouttamiseen liittyvissä kysymyksissä. Komissio tuki Euroopan kotouttamisasioiden verkoston puitteissa useita kansallisten viranomaisten vastavuoroiseen oppimiseen liittyviä toimia. Näihin sisältyi esimerkiksi jäsenvaltioiden välinen innovatiivinen tukiohjelma jonkin tietyn kotouttamispolitiikan tai -ohjelman käyttöönottamiseksi tai parantamiseksi.

Euroopan unionin naapurialueet

Itäinen naapurialue

EU jatkoi vuonna 2019 vakauden, turvallisuuden ja vaurauden edistämistä Euroopan naapuruuspolitiikan avulla ja vahvojen kumppanuuksien kehittämistä itäisten ja eteläisten naapurimaiden kanssa.

Brysselissä järjestettiin toukokuussa ministerikokous ja korkean tason konferenssi jo kymmenen vuotta jatkuneen itäisen kumppanuuden kunniaksi. Kaikilla vuoteen 2020 asetettujen itäisen kumppanuuden 20 tavoitteen aloilla, erityisesti talouden, digitalisoinnin, liikenteen, yhteenliitettävyyden, energian ja liikkuvuuden aloilla, on edistytty, mutta hallinnossa ja instituutioiden kehittämisessä on edelleen haasteita. Kumppanuuden tulevaisuudesta järjestettiin vuonna 2019 laaja kuuleminen, ja pitkän aikavälin tavoitteet eri aloilla olisi esitettävä ennen itäisen kumppanuuden huippukokousta, joka on määrä järjestää vuoden 2020 alkupuoliskolla.

Suhteet Ukrainaan

EU ja Ukraina antoivat Kiovassa heinäkuussa pidetyssä huippukokouksessa yhteisen julkilausuman ja EU muistutti tukevansa Ukrainan itsenäisyyttä, suvereeniutta ja alueellista koskemattomuutta. EU vahvisti myös tukevansa Minskin sopimusten täytäntöönpanoa sekä Normandia-ryhmän, Ukraina-kontaktiryhmän ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) työtä rauhanomaisen ja kestävän ratkaisun löytämiseksi konfliktiin. Komissio ja Ukrainan hallitus allekirjoittivat neljä ohjelmaa, joiden osuus oli 109 miljoonaa euroa komission Ukrainalle vuodeksi 2019 myöntämästä tukipaketista. Ohjelmissa keskitytään hallinnon hajauttamiseen, korruption torjuntaan, kansalaisyhteiskunnan tukemiseen ja tekniseen yhteistyöhön keskeisissä uudistuksissa sekä assosiaatiosopimuksen ja siihen liittyvän pitkälle menevän ja laaja-alaisen vapaakauppa-alueen täytäntöönpanoon.

Venäjä

EU jatkoi kaksitahoisen lähestymistavan soveltamista Venäjään, joka oli edelleen strateginen haaste: pakotteet vastalauseena sille, että Venäjä loukkaa Ukrainan suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta, ja tarpeen mukaan valikoiva yhteistyö EU:n edun mukaisissa asioissa, kuten nuoriso- ja kulttuurivaihto sekä EU:n ja Venäjän koulutusalan yhteistyö.

Eteläinen naapurialue

EU antoi vuonna 2019 taloudellista ja teknistä apua alueen suurimmissa haasteissa, joita ovat Syyrian ja Libyan konfliktit, Israelin ja Palestiinan (tätä nimitystä ei tule pitää Palestiinan valtion tunnustamisena, eikä se vaikuta yksittäisten jäsenmaiden kantoihin asiasta) välinen konflikti, jatkuva muuttopaine, huono hallinto ja epäsuotuisa liiketoimintaympäristö. EU:n ja Marokon suhteita vahvistettiin kesäkuussa antamalla yhteinen poliittinen julistus, jonka tavoitteena on luoda yhteisen vaurauden kumppanuus. Ulkoinen investointiohjelma on ollut keskeisessä asemassa yksityisen sektorin rahoittamisessa ja taloudellisen kehityksen ja työpaikkojen luomisen edistämisessä eteläisellä naapurialueella ja Afrikassa.

Länsi-Balkan ja laajentumisprosessi

EU:n toimielimet tukivat edelleen Länsi-Balkanin maiden EU-jäsenyysnäkymiä vuonna 2019 Länsi-Balkanin strategian ja Sofian prioriteettiagendan mukaisesti. Niillä pyritään vahvistamaan alueen poliittista, taloudellista ja sosiaalista muutosta. EU tuki myös edelleen yhteistyötä alueen koko talou­dellisen ja sosiaalisen potentiaalin hyödyntämiseksi ja menneisyyden taakan karistamiseksi. Heinäkuussa tuli esimerkiksi voimaan Länsi-Balkanin alueellinen verkkovierailusopimus, joka alensi merkittävästi verkkovierailumaksuja alueella ja johtaa maksujen poistamiseen kokonaan vuonna 2021. Kreikan ja Pohjois-Makedonian välisen historiallisen Prespan sopimuksen voimaantulo helmikuussa oli merkittävä läpimurto alueella.

EU:n ja Länsi-Balkanin maiden ensimmäinen työllisyys- ja sosiaaliasioita käsittelevä ministerikokous pidettiin Luxemburgissa 12. kesäkuuta. Neuvoston puheenjohtajavaltioiden troikan (Romania, Suomi ja Kroatia) ministerit ja komissio tapasivat Länsi-Balkanin maiden vastaavia ministereitä keskustellakseen erilaisista työllisyys- ja sosiaalipoliittisista kysymyksistä. Kokous on määrä järjestää joka vuosi, ja sen tavoitteena on vaihtaa näkemyksiä haasteista, joita liittyy alueen kaikkien kansalaisten eduksi toteutettaviin työllisyys- ja sosiaalialan uudistuksiin.

Lokakuussa Eurooppa-neuvosto tarkasteli komission suosituksia liittymisneuvottelujen aloittamisesta Albanian ja Pohjois-Makedonian kanssa ja päätti palata laajentumiskysymykseen uudestaan ennen Zagrebissa toukokuussa 2020 pidettävää EU:n ja Länsi-Balkanin huippukokousta.

Turkki

EU:n ja Turkin suhteita horjuttivat edelleen oikeusvaltion, perusoikeuksien ja oikeuslaitoksen riippumattomuuden kriittinen tila Turkissa sekä lisääntyneet jännitteet itäisellä Välimerellä. EU on jatkanut pakolaisten auttamista Turkin-pakolaisavun koordinointivälineen kautta. Välineen kautta hallinnoidaan 6 miljardin euron rahoitusta yli 4 miljoonan pakolaisen auttamiseksi Turkissa.

EU:n ja Afrikan suhteet

EU on aloittanut Afrikan kanssa ennennäkemättömän kumppanuuden, jossa panostetaan aitoon poliittiseen suhteeseen tasavertaisten osapuolten välillä. EU:n ja Afrikan kumppanuus kattaa monenlaisia asioita, kuten kehitys, rauha ja turvallisuus, muuttoliike, ilmasto, energia, maatalous, kauppa, kestävät investoinnit ja työpaikat, innovointi, koulutus, nuoriso, demokratia ja ihmisoikeudet.

Vuonna 2019 edistyttiin vuonna 2018 käynnistetyn Afrikan ja EU:n kestävien investointien ja työpaikkojen allianssin täytäntöönpanossa. EU on jo ottanut käyttöön 3,7 miljardia euroa ulkoisesta investointiohjelmasta, jolla pyritään vivuttamaan 37,1 miljardin euron investoinnit EU:n naapurimaihin ja Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan. Sitoumus, jolla osoitetaan vuosittain yli 300–350 miljoonaa euroa liiketoimintaympäristön ja investointi-ilmapiirin parantamiseen vuosina 2018–2020 on myös toteutumassa, sillä EU investoi tähän 718 miljoonaa euroa pelkästään vuonna 2018.

EU:n sitoumus tukea 35 000 opiskelijan ja opetushenkilöstöön kuuluvan liikkuvuutta vuoteen 2020 mennessä on toteutumassa, sillä vuoden 2019 loppuun mennessä siitä oli hyötynyt jo noin 25 000 henkilöä. Taloudellisen yhdentymisen ja kaupan alalla EU tukee Afrikan mantereen vapaakauppa-aluetta 62,5 miljardilla eurolla vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi maatalouden, digitaalitalouden, energian ja liikenteen alan afrikkalaisten ja eurooppalaisten asiantuntijoiden kanssa perustettujen neljän työryhmän työ on tuottanut tulosta.

Pohjois-Amerikka ja Latinalainen Amerikka

EU on jatkanut yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa, joka on yksi sen tärkeimmistä kumppaneista. Yhteistyössä on ollut kyse muun muassa Länsi-Balkanista ja Ukrainasta, energiasta, terrorismin torjunnasta ja kyberturvallisuudesta. EU:n vahvempi kumppanuus Naton kanssa osoittaa, että transatlanttinen turvallisuusalue on entistä yhteenkytkeytyneempi.

EU ja Kanada ovat yhdistäneet voimansa monenvälisyyden ja sääntöihin perustuvan maailmanjärjestyksen ylläpitämiseksi, mukaan lukien vapaa ja oikeudenmukainen kansainvälinen kauppajärjestelmä. Ne sitoutuivat Montrealissa heinäkuussa pidetyssä huippukokouksessaan EU:n ja Kanadan vapaakauppasopimuksen kaikkien osien täytäntöönpanoon.

EU:n ulkoasiainedustaja ja komission varapuheenjohtaja julkaisi huhtikuussa yhdessä komission kanssa yhteisen tiedonannon, jossa esitetään visio vahvemmasta ja modernimmasta kumppanuudesta Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen kanssa. Siinä keskityttäisiin kauppaan, investointeihin ja alakohtaiseen yhteistyöhön. EU oli vuonna 2019 edelleen Kolumbian rauhansopimuksen keskeinen tukija. Se myös vakiinnutti uuden vaiheen suhteissaan Kuubaan EU:n ja Kuuban yhteisneuvoston toisessa ministeritason kokouksessa poliittisesta vuoropuhelusta ja yhteistyöstä tehdyn sopimuksen mukaisesti ja perusti kansainvälisen Venezuela-kontaktiryhmän auttaakseen maata selviytymään kriisistä. Lokakuussa järjestettiin Venezuelan pakolais- ja muuttoliikekriisiä käsittelevä kansainvälinen solidaarisuuskonferenssi, jossa alueen maat, EU, YK:n pakolaisjärjestö (UNHCR) ja Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö (IOM) pyrkivät parantamaan rauhaa edistävien toimien ja humanitaarisen avun koordinointia.

Aasia ja Tyynenmeren alue

EU:lla ja viidellä Keski-Aasian maalla (Kazakstan, Kirgisia, Tadžikistan, Turkmenistan ja Uzbekistan) on pitkäaikaiset suhteet, jotka perustuvat merkittäviin yhteisiin etuihin. EU esitti toukokuussa visionsa vahvemmasta kumppanuudesta näiden maiden kanssa. Visiossa painotetaan selviytymiskykyä, vaurautta ja yhteistyön parantamista.

Japani

EU:n ja Japanin vuonna 2018 solmima strateginen kumppanuussopimus, jota on sovellettu väliaikaisesti helmikuusta 2019, ja yhtä kauan voimassa ollut talouskumppanuussopimus alkoivat tuottaa tulosta vuonna 2019. Brysselissä järjestettiin huhtikuussa EU:n ja Japanin 26. huippukokous. Puheenjohtaja Juncker ja pääministeri Abe allekirjoittivat 7. syyskuuta kestävien yhteyksien ja laadukkaan infrastruktuurin kumppanuuden. Se on ensimmäinen laatuaan ja korostaa tämän suhteen strategista merkitystä. Molemmat osapuolet ovat sitoutuneet lujittamaan tätä suhdetta.

Kiina

Ottaen huomioon Kiinan kasvavan taloudellisen voiman ja poliittisen vaikutusvallan Euroopan komissio ja korkea edustaja tarkastelivat maaliskuussa julkaistussa yhteisessä tiedonannossa EU:n ja Kiinan suhteita ja niihin liittyviä mahdollisuuksia ja haasteita. Siinä esitettiin kymmenen konkreettista toimea, joista johtajat keskustelivat 21. maaliskuuta pidetyssä Eurooppa-neuvoston kokouksessa.

Huhtikuun huippukokouksessaan EU ja Kiina sitoutuivat syventämään strategista kumppanuuttaan ja hyväksymään vuoden 2020 jälkeistä aikaa koskevan uuden yhteistyöohjelman seuraavaan huippukokoukseensa mennessä. Ne sopivat kartoittavansa EU:n ja Aasian välisiä rautatieliikennekäytäviä, ja ne tekevät työtä kauttakulkumaiden paikallisen kehityksen edistämiseksi. Niillä on myös aiempaa enemmän Aasian turvallisuuteen liittyvää kanssakäymistä sotilaallisesta yhteistyöstä Kaakkois-Aasian maiden liiton kanssa Korean niemimaan ydinaseriisunnan tukemiseen.

Strategisempi lähestymistapa Aasiaan oli vuonna 2019 osa EU:n tavoitetta noudattaa johdonmukaista lähestymistapaa Kiinan pyrkimyksiin lisätä länteen suuntautuvia yhteyksiä. Euroopan ja Aasian yhteyksiä koskevalla EU:n strategialla edistetään muun muassa infrastruktuurihankkeita, joilla luodaan reiluja taloudellisia mahdollisuuksia ja edistetään kestäviä yhteyksiä.

Lähi-itä

Iran

EU tuki vuonna 2019 edelleen Iranin ydinsopimusta ja sen kaikkien osien tosiasiallista täytäntöönpanoa. EU pitää valitettavana sitä, että Yhdysvallat vetäytyi yhteisestä kattavasta toimintasuunnitelmasta ja otti uudelleen käyttöön pakotteet. EU on syvästi huolissaan siitä, että Iran ryhtyi uudestaan sopimuksen mukaisten sitoumustensa vastaiseen toimintaan. EU soveltaa Iraniin 4. helmikuuta 2019 annettujen neuvoston päätelmien mukaisesti kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jotta kaikkia huolenaiheita voitaisiin käsitellä ja aiheellista kritiikkiä voitaisiin tasapainottaa rakentavalla korkean tason vuoropuhelulla, jota Iranin kanssa käydään muun muassa EU:n johtamassa alueellisia kysymyksiä koskevassa poliittisessa vuoropuhelussa.

Israel, Palestiina ja Lähi-idän rauhanprosessi

EU jatkoi kahden valtion ratkaisun periaatteen puolustamista ja tukemista Israelin ja Palestiinan välisessä konfliktissa sovittujen kansainvälisten reunaehtojen pohjalta. EU antoi myös lähes 350 miljoonaa euroa taloudellista tukea palestiinalaisille. Suuri osa rahoituksesta suunnattiin tulevan Palestiinan valtion perustan rakentamiseen.

Syyria

EU lupasi maaliskuussa Brysselin kolmannessa Syyria-konferenssissa 560 miljoonaa euroa humanitaaristen, selviytymiskykyä parantavien ja kehitystoimien tukemiseen Syyriassa, Jordaniassa ja Libanonissa vuonna 2020.

Libya

EU keskittyi vuonna 2019 tukemaan kansainvälisiä ja alueellisia pyrkimyksiä löytää kestävä ratkaisu Libyan poliittiseen kriisiin ja edistää maan taloudellista kehitystä.

Turvallisuus ja puolustus

Jäsenvaltiot kykenevät nyt entistäkin paremmin suojelemaan kansalaisiaan, investoimaan yhteistyöhön puolustuksen alalla, tehostamaan varojen käyttöä ja tekemään yhteistyötä kumppaneidensa ja naapureidensa kanssa.

EU jatkoi vuonna 2019 toimiaan hybridiuhkien torjumiseksi. Korkea edustaja ja komissio raportoivat hybridiuhkien torjumista koskevan yhteisen kehyksen (vuodelta 2016) sekä vuoden 2018 yhteisessä tiedonannossa ”Selviytymiskyvyn ja valmiuksien kehittäminen hybridiuhkien varalta” lueteltujen toimien täytäntöönpanosta.

EU on edelleen vahvistanut kolmea strategisen viestinnän työryhmää (itä, Länsi-Balkan ja etelä). Myös sekä ulkoisista että sisäisistä lähteistä peräisin olevan disinformaation torjunnassa edistyttiin. Tätä työtä ohjasi disinformaation torjuntaa koskeva vuoden 2018 toimintasuunnitelma, ja siinä keskityttiin disinformaatiotoiminnan havaitsemiseen ja analysointiin, jäsenvaltioiden välisen yhteistyön tukemiseen perustamalla nopea hälytysjärjestelmä, yhteistyöhön sosiaalisen median alustojen kanssa vuoden 2018 käytännesääntöjen pohjalta ja tehostamaan valistustoimintaa. EU teki tähän liittyvää yhteistyötä myös kansainvälisten kumppaneiden, kuten G7-maiden ja Naton, kanssa. Katso myös 7 luku.

Vuonna 2019 Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskukseen liittyi lisää jäseniä, ja sen työohjelma ja toimintabudjetti hyväksyttiin. Keskus jatkoi tärkeän tuen antamista muun muassa järjestämällä koulutusta ja harjoituksia.

Vuoden aikana arvioitiin jäsenvaltioiden edistymistä pysyvään rakenteelliseen yhteistyöhön (PRY) liittyvien sitoumustensa täyttämisessä. EU totesi osallistuvien jäsenvaltioiden edistyneen puolustusbudjettien ja yhteisten puolustusinvestointien kasvattamisessa. Yhteenlaskettuna puolustusbudjetit kasvoivat 3,3 prosentilla vuonna 2018 ja 4,6 prosentilla vuonna 2019. Osallistuvat jäsenvaltiot käyttävät kansallisessa puolustussuunnittelussa yhä enemmän EU:n välineitä, kuten tarkistettua voimavarojen kehittämissuunnitelmaa ja puolustuksen koordinoitua vuosittaista tarkastelua, joita on hyödynnetty Euroopan puolustusteollisen kehittämisohjelman työohjelman laadinnassa.

Kehitysapu ja humanitaarinen apu

Kehitysapu

EU oli edelleen yksi kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman liikkeellepanevista voimista. Se osallistui syyskuussa New Yorkissa muiden maailman johtajien kanssa ensimmäiseen kestävän kehityksen tavoitteita käsittelevään YK:n huippukokoukseen ja raportoi edistymisestä yhteisessä yhteenvetoraportissa.

Vuoden 2019 EU:n kehitysyhteistyöpäivien teemana oli eriarvoisuus, ja komissio laati aiheesta valmisteluasiakirjan. Lisäksi EU auttoi torjumaan sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa Spotlight-aloitteella ja yhdisti voimansa YK:n ja uusien kumppanimaiden kanssa elintärkeän työn jatkamiseksi alueellisissa ohjelmissa. Tähän kuului muun muassa kuulemiskierroksen käynnistäminen Tyynenmeren alueella aluetta koskevan 50 miljoonan euron ohjelman suunnittelusta.

EU jatkoi kumppanuutensa kehittämistä Afrikan kanssa. Afrikan ja EU:n kestävien investointien ja työpaikkojen allianssi on edistynyt merkittävästi, ja ulkoisella investointiohjelmalla on tähän mennessä saatu aikaan yli 40 miljardin euron investoinnit.

Toiminta humanitaarisissa kriiseissä ja hätätilanteissa

EU:n 1,6 miljardin euron humanitaarisella budjetilla autettiin vuonna 2019 miljoonia ihmisiä eri puolilla maailmaa. Suurin osa rahoituksesta käytettiin Syyrian ja Jemenin konfliktien vuoksi paenneiden ja maiden sisällä siirtymään joutuneiden henkilöiden auttamiseen. Yli 10 prosenttia määrärahoista käytettiin ”unohdettuihin kriiseihin”, kuten alueellisten pakolaisten tilanteeseen Burundissa, Ukrainan konfliktiin ja Kolumbian humanitaarisiin ongelmiin.

EU osoitti ennätykselliset 10 prosenttia humanitaarisesta avustaan turvallisen ja laadukkaan koulutuksen tarjoamiseen lapsille hätätilanteissa. Se oli myös johtava avunantaja ebolan torjunnassa.

Vuonna 2019 EU aktivoi pelastuspalvelumekanisminsa 17 kertaa reagoidakseen äkillisiin katastrofeihin Albaniassa, Afrikassa, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Kun hirmumyrsky Idai iski Mosambikiin vuonna 2019, paikalle lähetettiin kahdeksan pelastuspalvelualan asiantuntijaryhmää, vedenpuhdistuslaitteita, telttoja, hygieniapakkauksia ja ruokaa.

Ihmisoikeudet ja demokratia

EU jatkoi ihmisoikeuksien ja demokratian edistämistä ja puolustamista kaikkialla maailmassa. Se muun muassa toteutti YK:n kanssa yhteisiä toimia, kuten EU:n ja Unicefin lippulaivakampanjan #TheRealChallenge YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen täyttäessä 30 vuotta, ja hyväksyi uudet EU:n suuntaviivat kidutuksen torjumiseksi kaikkialla maailmassa. EU osallistui aktiivisesti seitsemänteen kuolemanrangaistuksen vastaiseen maailmankonferenssiin, lähetti useita vaalitarkkailuvaltuuskuntia eri maihin ja antoi lokakuussa uudet päätelmät demokratiasta.

EU:n tuki monenvälisyydelle, globaalille hallinnalle ja sääntöihin perustuvalle järjestelmälle

EU:n ja YK:n suhteet

Kun YK-järjestelmää nykyään kyseenalaistetaan, EU on vahvistanut sitoutumistaan monenvälisyyteen ja tähän kansainväliseen järjestöön. EU on YK:n rauhanturvaoperaatioiden ja talousarvion suurin rahoittaja. Se on tukenut YK:n johdolla käytäviä rauhanneuvotteluja Syyriasta Libyaan ja käynnistänyt erilaisia aloitteita, kuten EU:n, YK:n ja Afrikan unionin kolmenvälinen kumppanuus. Vuotuinen YK:n yleiskokous toi esiin tämän tuen laajuuden.

Vahvempi EU–Nato-kumppanuus

EU:n ja Naton yhteistyö on olennainen osa EU:n työtä Euroopan turvallisuuden ja puolustuksen lujittamiseksi. Kesäkuussa julkaistussa EU:n ja Naton vuosina 2016 ja 2017 vahvistamien yhteisten ehdotusten täytäntöönpanoa koskevassa neljännessä tilanneselvityksessä tuotiin esiin konkreettisia tuloksia kaikilla yhteistyöaloilla, joista tärkeimpiä ovat poliittisen vuoropuhelun vahvistaminen, sotilaallinen liikkuvuus, hybridiuhkien torjuminen, rinnakkaiset ja koordinoidut harjoitukset ja puolustusvoimavarat.

EU G7- ja G20-ryhmissä

Euroopan unioni on G7- ja G20-ryhmien jäsen. EU toimii näillä foorumeilla säilyttääkseen sääntöihin perustuvan kansainvälisen järjestyksen, johon kohdistuu tällä hetkellä suuria paineita kaupan, turvallisuuden, ilmastonmuutoksen ja ihmisoikeuksien osalta. Kuten aiempinakin vuosina, EU tuki myös vuonna 2019 voimakkaasti kansainvälistä yhteistyötä. Osakassa Japanissa pidetyssä G20-maiden huippukokouksessa Euroopan johtajien välinen koordinointi oli ratkaisevaa sellaisen loppujulistuksen aikaansaamiseksi, jossa säilytettiin Pariisin sopimuksen ja kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman täytäntöönpanoa koskevat aiemmat sitoumukset ja vaadittiin määrätietoista etenemistä Maailman kauppajärjestön uudistamisessa ja globaalin ratkaisun etsimisessä digitaalitalouden verottamiseen. G7-maiden johtajat sopivat Biarritzissa Ranskassa elokuussa julkilausumasta, joka koski useita ulkopoliittisia haasteita, kuten Iranin, Ukrainan, Libyan ja Hongkongin tilanteita. Afrikan kanssa tehtävää yhteistyötä koskevien painopisteidensä mukaisesti EU hyväksyi myös uusia G7-aloitteita, joilla pyritään parantamaan julkisten hankintojen edellytyksiä, edistämään digitalisaatiota, parantamaan naisyrittäjien rahoituksen saantia Afrikassa, vahvistamaan yhteistyötä Sahelin alueella, torjumaan pandeemisia tauteja ja tukemaan konfliktialueilla seksuaalisen väkivallan uhreiksi joutuneita naisia.

Euroopan parlamentti

Toimikautensa päättänyt parlamentti hyväksyi viimeisissä istunnoissaan ennen toukokuussa pidettyjä vaaleja lainsäädäntöä, jolla kielletään kertakäyttöiset muovituotteet ja parannetaan EU:n ulkorajojen suojelua. Parlamentti ajoi läpi kunnianhimoisen tavoitteen vähentää uusien henkilö- ja pakettiautojen hiilidioksidipäästöjä vuoteen 2030 mennessä. Se sopi uusista tekijänoikeussäännöistä, antoi hyväksyntänsä EU:n Japanin kanssa neuvottelemalle kauppasopimukselle ja tuki suunnitelmia parantaa juomaveden laatua. Se myös päivitti oman työjärjestyksensä.

Uusi vaalikausi alkoi 23.–26. toukokuuta pidettyjen vaalien jälkeen 2. heinäkuuta. Äänestysprosentti vaaleissa oli 50,7 prosenttia eli korkein sitten vuoden 1994. Äänestysvilkkaus kasvoi selvästi vuoden 2014 vaalien 42,6 prosentista.

Parlamentti esitti 16. lokakuuta luettelon keskeneräisiksi jääneistä asioista. Se on olennaisen tärkeä, kun jatketaan EU:n toimielinten välisiä epävirallisia neuvotteluja EU:n lainsäädäntöluonnoksista, joita ei ehditty saada päätökseen ennen parlamentin toimikauden päättymistä. Komission puheenjohtaja Juncker kertasi 22. lokakuuta parlamentin jäsenille komissionsa keskeisiä toimia ja saavutuksia viiden viime vuoden aikana.

Eurooppa-neuvosto

Eurooppa-neuvosto keskusteli maaliskuussa talouskysymyksistä, ilmastonmuutoksesta, disinformaatiosta ja ulkosuhteista. Kokoontuessaan 27 jäsenvaltion kokoonpanossa se keskusteli myös Yhdistyneen kuningaskunnan erosta ja käsitteli 50 artiklan mukaisen määräajan voimassaolon jatkamista 12. huhtikuuta tai 22. toukokuuta asti sen mukaan, ratifioisiko Yhdistynyt kuningaskunta erosopimuksen kokousta seuraavan viikon aikana. Myöhemmin huhtikuussa 27 EU-maan johtajat sopivat 50 artiklan mukaisen määräajan jatkamisesta 31. lokakuuta 2019 saakka.

EU-johtajat kokoontuivat epävirallisesti Sibiussa Romaniassa 9. toukokuuta pohtimaan vuosien 2019–2024 strategista ohjelmaa. Lisätietoja näistä keskusteluista on Euroopan tulevaisuutta käsittelevässä osassa.

Neuvoston jäsenet arvioivat myöhemmin samassa kuussa epävirallisella illallisella Euroopan parlamentin vaalien tuloksia ja aloittivat EU:n toimielinten uusien johtajien nimitysprosessin.

Kesäkuussa johtajat jatkoivat keskusteluja EU:n korkean tason nimityksistä, monivuotisesta rahoituskehyksestä, ilmastonmuutoksesta, disinformaatiosta ja hybridiuhista, laajentumisesta, talouspolitiikan EU-ohjausjaksosta ja ulkosuhteista. He myös hyväksyivät strategisen ohjelman.

EU-johtajat kokoontuivat uudelleen myöhemmin saman kuun aikana keskustelemaan ja sopimaan korkean tason nimityksistä EU:n toimielimissä.

Lokakuussa johtajat keskustelivat EU:n tulevasta vuosien 2021–2027 talousarviosta ja strategisen ohjelman jatkotoimista sekä ilmastonmuutoksesta, EU:n laajentumisesta, Turkista ja Malaysia Airlinesin lennon numero MH17 alasampumisesta. Lisäksi Eurooppa-neuvosto kokoontui 50 artiklan mukaisessa kokoonpanossa keskustelemaan brexitin viimeisimmistä vaiheista. Lokakuun lopussa EU-27:n (kaikki jäsenvaltiot Yhdistynyttä kuningaskuntaa lukuun ottamatta) johtajat sopivat 50 ­artiklan mukaisen määräajan jatkamisesta 31. tammikuuta 2020 asti.

EU-johtajat tapasivat joulukuussa keskustellakseen ilmastonmuutoksesta ja käsittelivät jälleen EU:n pitkän aikavälin talousarviota.

Euroopan unionin neuvosto

Neuvoston kiertävää puheenjohtajuutta hoitivat Romania ja Suomi. Vuoden alkupuoliskolla Romania keskittyi esimerkiksi muuttoliikkeeseen ja turvallisuuteen, monivuotiseen rahoituskehykseen, talouteen ja Eurooppaan maailmanlaajuisena toimijana. Suomen painopisteitä loppuvuonna olivat ilmastotoimet ja turvallisuus sekä yhteisten arvojen, esimerkiksi oikeusvaltioperiaatteen, vahvistaminen, jotta EU:sta tulisi kilpailukykyisempi ja sosiaalisesti osallistavampi.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea ja Euroopan alueiden komitea

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea tuki parlamentin ”Tällä kertaa äänestän” -kampanjaa useilla toimilla. Näihin kuului helmikuussa järjestetty tapahtuma Kansalaisyhteiskunta rEUnaissance-pyrkimysten edistäjänä, johon osallistuivat komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker ja ilmastoaktivisti Greta Thunberg.

Vuoden 2019 kansalaisyhteiskuntapäivien teemana oli kestävä demokratia. Korruptiota ja valeuutisia pidettiin Euroopan demokratian suurimpina uhkina. Marraskuussa Euroopan talous- ja sosiaalikomitea järjesti oikeusvaltioperiaatetta käsitelleen konferenssin, jossa kehotettiin jäsenneltyyn vuoropuheluun hallitusten ja kansalaisyhteiskunnan välillä, jotta oikeusvaltioperiaatteen taantuminen saataisiin taittumaan EU:ssa.

Maaliskuussa Euroopan talous- ja sosiaalikomitea esitteli Sibiuun ja siitä eteenpäin -suunnitelman eli visionsa tulevaisuudesta, jossa Euroopasta tulee maailman johtava toimija kestävässä kehityksessä. Se esitti useissa tulevaisuutta käsitelleissä lausunnoissa ajatuksia siitä, miten voidaan saavuttaa kestävyys, oikeudenmukainen siirtyminen digitaalitalouteen sekä oikeudenmukainen verotus.

Euroopan alueiden komitea antoi Bukarestissa maaliskuussa pidetyssä Euroopan alueiden ja kuntien kahdeksannessa huippukokouksessa julkilausuman ”EU:n rakentaminen alhaalta ylöspäin unionin alueiden ja kuntien kanssa”, jossa se totesi, että EU:n päätökset ja politiikat on kytkettävä paikallistasoon, jotta EU voi palauttaa kansalaisten luottamuksen ja saada asianmukaiset resurssit. Se kannattaa voimakkaasti aktiivisesti toteutettavaa toissijaisuusperiaatetta ja korostaa, että kansalliset, alueelliset ja paikalliset viranomaiset on tärkeä ottaa mukaan EU:n päätöksentekoprosessin kaikkiin vaiheisiin. Euroopan alueiden komitea vietti 25-vuotisjuhlaansa joulukuun täysistunnon yhteydessä järjestetyllä tilaisuudella.

Euroopan alueiden komitea perusti osana sääntelyn parantamista alueellisten keskusten verkoston (RegHub) arvioimaan unionin lainsäädännön täytäntöönpanoa paikallis- ja aluetasolla. Verkostoon kuuluu 20 aluetta, jotka raportoivat politiikan täytäntöönpanosta. Vuonna 2019 järjestettiin kolme arviointia. Ne käsittelivät julkisia hankintoja, ilmanlaatua ja rajat ylittävää terveydenhuoltoa.

Molemmat komiteat järjestivät koko vuoden ajan erilaista toimintaa edistääkseen yhteistä ajatustaan pysyvästä mekanismista kansalaisten järjestelmällistä kuulemista ja kansalaisvuoropuhelua varten sekä kansalaisten osallistumista Euroopan tulevaisuutta käsittelevään konferenssiin.

Ks. myös osa ”Euroopan tulevaisuus”.

Paremman sääntelyn agendan toteuttaminen

Lainsäädännön yksinkertaistaminen

Toimielinten välinen sopimus paremmasta lainsäädännöstä

Euroopan parlamentti, neuvosto ja Euroopan komissio sopivat vuosina 2016 ja 2017 kahdesta yhteisestä julistuksesta, jotka koskivat EU:n lainsäädännöllisiä prioriteetteja. Niissä tuotiin esiin 89 aloitetta, joille olisi annettava lainsäädäntöprosessissa etusija. Näin toimielimet olivat sitoutuneet yhdessä edistämään merkittävästi aloitteita ja mahdollisuuksien mukaan jopa toteuttamaan niitä ennen toukokuussa pidettyjä EU-vaaleja.

Komissio oli hyväksynyt viimeistään vuoden 2018 alkupuoliskolla kaikki yhteisissä julistuksissa ilmoitetut aloitteet, ja EU-vaaleihin mennessä yhteisessä julistuksessa mainituista 89 aloitteesta 61:ssä oli saatu aikaan poliittinen yhteisymmärrys tai parlamentti ja neuvosto olivat virallisesti hyväksyneet ne. Vuoden lopussa jäljellä oli vielä 22.

Euroopan komissio sai vuonna 2019 menestyksekkäästi päätökseen neuvottelut parlamentin ja neuvoston kanssa ei-sitovista kriteereistä, joita sovelletaan tehtäessä valinta täytäntöönpanosäädösten ja delegoitujen säädösten välillä. Tämä valinta usein mutkistaa lainsäädäntöneuvotteluja, joten kriteerien pitäisi helpottaa prosessia. Neuvottelujen tuloksena tehtiin heinäkuussa julkaistu toimielinten välinen sopimus paremmasta lainsäädännöstä. Lisäksi lainsäätäjä hyväksyi 68:n voimassa olevan säädöksen mukauttamisen Lissabonin sopimukseen vaihtamalla käytettyä sääntelymenettelyä. Tämä tehdään valvomalla, miten komissio käyttää delegoituihin säädöksiin ja täytäntöönpanosäädöksiin liittyvää täytäntöönpanovaltaansa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti.

EU:n lainsäädännön soveltamisen seuranta

Heinäkuussa julkaistussa vuosikertomuksessa Euroopan unionin oikeuden soveltamisen valvonnasta esitetään, miten komissio seurasi ja valvoi EU:n lainsäädännön täytäntöönpanoa vuonna 2018.

Komissio esimerkiksi valvoi määrätietoisesti ympäristöä, liikkuvuutta ja liikennettä sekä sisämarkkinoita, teollisuutta, yrittäjyyttä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevien sääntöjen täytäntöönpanoa. Se tuki kansallisia ja alueellisia viranomaisia puhdasta ilmaa ja puhdasta vettä koskevien sääntöjen täytäntöönpanossa. Se myös toteutti toimia niitä jäsenvaltioita vastaan, jotka eivät täyttäneet velvoitteitaan matkustajarekisteritietoja, terrorismin torjuntaa ja rahanpesun torjuntaa koskevien EU:n sääntöjen täytäntöönpanossa. Lisäksi komissio käytti täytäntöönpanovaltuuksiaan, kun kaikki jäsenvaltiot eivät edistyneet tarpeeksi nopeasti velvoitteessaan parantaa vammaisten henkilöiden pääsyä verkkosivustoille ja muihin mobiilisovelluksiin. Jos EU:n lainsäädäntöä ei sovelleta asianmukaisesti, kansalaiset ja yritykset eivät voi käyttää oikeuksiaan eivätkä hyötyä tällaisen lainsäädännön tarjoamista eduista.

Sääntelyn parantaminen EU:n päätöksenteon keskiössä

Komissio on sitoutunut toimimaan vain silloin, kun EU tuottaa lisäarvoa ja hyötyä ihmisille ja yrityksille, ja välttämään tarpeettomia kustannuksia. Sen toiminnan perustana on paras saatavilla oleva näyttö taloudellisista, sosiaalisista, ympäristöllisistä ja muista merkittävistä vaikutuksista. Se arvioi voimassa olevaa EU:n lainsäädäntöä ennen sen tarkistamista ymmärtääkseen, mikä toimii hyvin ja mikä ei, ja edistää näin lainsäädännön toimivuutta.

Komissio kuuntelee paremman sääntelyn agendansa mukaisesti kansalaisten ja sidosryhmien näkemyksiä aiempaa tarkemmin vastatakseen heidän tarpeisiinsa. Se on järjestänyt vuodesta 2015 alkaen yli 400 julkista kuulemista, joihin on osallistunut miljoonia eurooppalaisia. Julkisiin kuulemisiin saatujen vastausten määrä on tänä aikana yli nelinkertaistunut.

Uuden Kerro mielipiteesi -portaalin kautta eurooppalaiset voivat osallistua EU:n päätöksentekoon. Portaalissa vierailtiin vuonna 2018 lähes 900 000 kertaa, ja vuonna 2019 kävijöitä oli jo yli miljoona. Komissio julkaisi huhtikuussa raportin tarkastellakseen Junckerin komission käyttöön ottamia toimenpiteitä, joilla pyritään saamaan aikaan parempia tuloksia EU:n kansalaisten ja yritysten kannalta avoimemman, läpinäkyvämmän ja näyttöön perustuvan päätöksenteon avulla. Tarkastelun tulokset olivat selvät: parempi sääntely on parantanut tapaa, jolla EU:n politiikasta päätetään. Sen olisi pysyttävä keskeisenä työtapana tulevaisuudessakin, ja samalla sitä on edelleen tehostettava erityisesti kansalaisten ja sidosryhmien tavoittamisen ja palautteen, vaikutusten analysoinnin ja arvioinnin laadun suhteen.

Avoimuus ja vastuuvelvollisuus

Yhteinen avoimuusrekisteri

Yhteydenpito sidosryhmiin ja kansalaisyhteiskuntaan on osa EU:n toimielinten työtä. Samalla avoimuus ja vastuuvelvollisuus ovat olennaisen tärkeitä, jotta voidaan säilyttää unionin kansalaisten luottamus unionin poliittisten, lainsäädännöllisten ja hallinnollisten prosessien legitimiteettiin.

Edunvalvonnan avoimuus on erityisen tärkeää, jotta kansalaiset voivat seurata EU:n lainsäädäntöprosessiin vaikuttamaan pyrkivien tahojen toimintaa. Tämän vuoksi komissio esitti vuonna 2016 ehdotuksen pakollista edunvalvojien avoimuusrekisteriä koskevasta toimielinten sopimuksesta, joka kattaa parlamentin, komission ja ensimmäisen kerran myös Euroopan unionin neuvoston. Ehdotuksesta käydään parhaillaan neuvotteluja.

Rekisterissä on lähes 12 000 tahoa. Niitä sitovat menettelysäännöt ja niissä olevat eettiset normit, joita edustajien on noudatettava ollessaan yhteydessä EU:n toimielimiin.

Komission jäsenten toimintasäännöt

Komissio hyväksyi vuonna 2018 uudet komission jäsenten toimintasäännöt, joissa vahvistetaan aiem­paa tiukemmat säännöt ja eettiset vaatimukset sekä lisätään avoimuutta useilla aloilla. Komissio on julkaissut helmikuusta 2018 lähtien kahden kuukauden välein tietoa komissaarien matka­kuluista heidän verkkosivuillaan.

Komissio julkaisi kesäkuussa 2019 ensimmäisen vuosikertomuksen näiden toimintasääntöjen soveltamisesta. Siinä vahvistettiin, että toimintasääntöjen päivittämisen jälkeen komission jäsenten toiminnan avoimuus on lisääntynyt entisestään.

Lisäksi uusien toimintasääntöjen mukaisesti perustettiin aiempaa vahvempi riippumaton eettinen komitea, joka muodostuu kolmesta erittäin kokeneesta ulkopuolisesta jäsenestä ja jonka tehtävänä on antaa neuvontaa kaikissa eettisissä kysymyksissä.

Komissio julkaisi aiemmin tänä vuonna eettiset ohjeet EU-vaaleihin osallistuville komission jäsenille. Tämä tehtiin sen jälkeen, kun uudet toimintasäännöt antoivat heille mahdollisuuden osallistua vaalikampanjointiin ottamatta virkavapaata, kuten aiemmin oli tehty.

Komissio myös otti käyttöön uuden säännön, jonka mukaan komission jäsenten toimikauden jälkeisestä toiminnasta ja riippumattoman eettisen komitean asiaa koskevista lausunnoista julkaistaan päätökset. Ensimmäinen päätös julkaistiin lokakuussa ja muut ennen vuoden loppua.

Asiakirjoihin tutustuminen

Komissio hyväksyi heinäkuussa kertomuksensa asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttaviksi. Kertomuksesta käy ilmi, että asiaa koskevien sääntöjen mukaisesti esitettyjen alkuperäisten hakemusten määrä kasvoi lähes 9,5 prosenttia (6 716 pyyntöä vuonna 2017 ja 7 257 vuonna 2018) ja uudistettujen hakemusten määrä 4,4 prosenttia (288 vuonna 2017 ja 318 vuonna 2018).

Komissio käsittelee edelleen EU:n toimielimistä eniten asiakirjoihin tutustumista koskevia pyyntöjä, joiden määrä on kasvanut tasaisesti vuodesta 2016. EU:n kansalaiset ja muut hakijat siis hyödyntävät aktiivisesti oikeutta tutustua asiakirjoihin.

Vuonna 2018 komissio toimitti pyydetyt asiakirjat kokonaan tai osittain yli 80 prosentissa tapauksista. Uudistetun hakemuksen vaiheen pyyntöjä oli 288, ja niistä lähes 41 prosentissa annettiin laajempi tai jopa täysi tutustumisoikeus.

Tämän lisäksi komissio julkaisi edelleen ennakoivasti suuria määriä asiakirjoja ja tietoja verkkosivuillaan ja erilaisissa julkisissa rekistereissä, jotka kattavat kaikki EU:n toiminnan alat. Tiedot vahvistavat paitsi sen, että komissio toimii avoimesti, myös sen, että oikeus tutustua asiakirjoihin on merkittävä osa komission yleistä avoimuuspolitiikkaa.

EU:n talousarvion valvonta

Käytössä on valvontakehys ja suoritusperusteinen kehys, joiden avulla voidaan saada kohtuullinen varmuus siitä, että EU:n varat maksetaan sääntöjen mukaisesti ja että virheiden ehkäisemiseksi, havaitsemiseksi ja korjaamiseksi toteutetaan toimenpiteitä samalla kun keskitytään entistä enemmän tulosten saavuttamiseen.

Parlamentti hyväksyi maaliskuussa neuvoston myönteisen suosituksen jälkeen lopullisesti tavan, jolla komissio oli toteuttanut EU:n talousarvion vuonna 2017. Parlamentti ja neuvosto pitävät vuotuisen vastuuvapausmenettelyn kautta komission poliittisesti vastuuvelvollisena talousarvion toteuttamisesta ja varmistavat, että veronmaksajien rahojen hallinnointi on demokraattisessa valvonnassa.

Komissio esitti heinäkuussa integroidun talous- ja vastuuvelvollisuusraportoinnin paketin, johon on koottu kaikki saatavilla olevat tiedot EU:n vuoden 2018 talousarvion toteutuksesta, tuloksellisuudesta, moitteettomasta varainhoidosta ja suojaamisesta. Raportit osoittivat, että EU:n talousarvio tuotti tuloksia komission painopisteiden mukaisesti ja että sitä toteutettiin moitteettomasti.

Komissio jatkoi Euroopan syyttäjänviraston perustamiseen tähtääviä toimia. Viraston tehtävänä on nostaa syytteitä EU:n talousarvioon kohdistuvasta rajat ylittävästä rikollisuudesta, kuten petoksista, rahanpesusta ja korruptiosta, sen työhön osallistuvissa 22 jäsenvaltiossa. Sen odotetaan olevan toiminnassa ennen vuoden 2020 loppua.

Euroopan tilintarkastustuomioistuin katsoi lokakuussa 12. kerran peräkkäin, että EU:n tilinpäätös on oikea ja riittävä ja antoi sille hyväksyntänsä. Tilintarkastustuomioistuin vahvisti varauman sisältävän (ei siis kielteisen) lausuntonsa menojen sääntöjenmukaisuudesta. Arvioitu kokonaisvirhetaso (2,6 %) oli hieman korkeampi kuin vuonna 2017 (eroa 0,2 prosenttiyksikköä), mutta selvästi pienempi kuin edeltävinä vuosina. Noin puolessa EU:n menoista virhetaso jäi alle tuomioistuimen olennaiseksi katsoman virhetason. Talousarvion tulopuolelta tai hallintomenoista ei löytynyt olennaisia virheitä.

Kansalliset parlamentit

Komissio hyväksyi heinäkuussa vuoden 2018 vuosikertomuksen suhteistaan kansallisiin parlamentteihin sekä toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden soveltamisesta. Kertomus antaa kattavan kuvan kansallisten parlamenttien tiiviistä ja hedelmällisistä suhteista komission ja muiden EU:n toimi­elinten kanssa. Kansalliset parlamentit antoivat 569 lausuntoa eli saman verran kuin vuonna 2017. Tämä osoittaa, että useimmat parlamentit ovat erittäin aktiivisesti yhteydessä komissioon sen aloitteista ja monista eri aiheista.

Vain 37 perustellussa lausunnossa tuotiin esiin huoli siitä, miten komission ehdotukset noudattavat toissijaisuusperiaatetta. Tämä on osoitus siitä, että Euroopassa politiikoista päätetään ja ne pannaan täytäntöön sopivimmalla tasolla eli unionin, jäsenvaltioiden tai alueiden tasolla. Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen toteutumista tarkasteleva työryhmä, jonka puheenjohtaja Juncker perusti vuonna 2018 ja jonka puheenjohtajana toimi ensimmäinen varapuheenjohtaja Timmermans, tarkasteli tapoja ottaa kansalliset parlamentit sekä alue- ja paikallisviranomaiset paremmin mukaan EU:n lainsäädännön ja politiikkojen valmisteluun ja seurantaan. Komissio pyrkii tähän muun muassa antamalla koonnettuja vastauksia, jos merkittävä määrä kansallisia parlamentteja ilmaisee selkeästi huolensa toissijaisuusperiaatteen toteutumisesta. Näin se pystyy esittämään yhdessä julkisessa asiakirjassa kokonaiskuvan kaikista esiin tuoduista ongelmista sekä niitä koskevan komission kannan.

Osapuolten välistä vuoropuhelua lujittivat komission jäsenten vierailut kansallisiin parlamentteihin ja kansallisten parlamenttien valtuuskuntien vierailut komissioon (55 vierailua vuonna 2019 ja 915 vierailua Junckerin komission koko toimikaudella).

Euroopan oikeusasiamies

Euroopan oikeusasiamies tarkasteli epäilyjä hallinnollisista epäkohdista Euroopan unionin toimielimissä ja elimissä. Epäilyt liittyivät monenlaisiin kysymyksiin, joita olivat esimerkiksi päätöksentekoprosessin avoimuus, ”pyöröovi-ilmiö”, entisten komission jäsenten toimikauden jälkeinen toiminta, asiakirjojen saatavuus, perusoikeudet, eettiset kysymykset, sopimukset, avustukset ja yksittäiset henkilöstöasiat. Komissio noudattaa keskimäärin noin kolmea neljäsosaa oikeusasiamiehen ehdotuksista (ratkaisuehdotukset, parannusehdotukset ja suositukset). Yleensä noin 95 prosentissa tutkimuksista ei havaita hallinnollisia epäkohtia.

Oikeusasiamies myönsi kesäkuussa hyvän hallinnon palkintonsa toisen kerran komissiolle muovisaasteen vähentämiseen ja tietoisuuden lisäämiseen tähtäävien aloitteiden johdosta. Palkinnon tarkoituksena on antaa tunnustusta EU:n toimielinten eri osastojen aloitteille, hankkeille ja muille toimille, joilla on näkyvä ja välitön myönteinen vaikutus ihmisten elämään Euroopassa ja sen ulkopuolella.

Komissio antoi lokakuussa myös lausunnon ehdotuksesta Euroopan parlamentin asetukseksi oikeusasiamiehen ohjesäännöstä ja hänen tehtäviensä hoitamista koskevista yleisistä ehdoista (tarkistettu ohjesääntö).

Joulukuussa parlamentti valitsi Emily O’Reillyn uudelleen Euroopan oikeusasiamieheksi. Hänen toinen toimikautensa kestää viisi vuotta.