European flag

Euroopan unionin
virallinen lehti

FI

C-sarja


C/2026/3598

13.7.2026

Erään maantieteellisen merkinnän tuote-eritelmän hyväksyttyä vakiomuutosta koskevan tiedonannon julkaiseminen (komission delegoidun asetuksen (EU) 2025/27 (1) 5 artiklan 4 kohta)

(C/2026/3598)

VAKIOMUUTOKSEN HYVÄKSYMISTÄ KOSKEVA TIEDONANTO

(asetuksen (EU) 2024/1143 24 artikla)

”Metliška črnina”

EU-viitenumero: PDO-SI-A1579-AM01 – 17.4.2026

1.   Tuotteen nimi

”Metliška črnina”

2.   Maantieteellisen merkinnän tyyppi

☑

SAN

☐

SMM

3.   Ala

☐

Maataloustuotteet

☑

Viinit

☐

Tislatut alkoholijuomat

4.   Maa, johon maantieteellinen alue kuuluu

Slovenia

5.   Vakiomuutoksesta ilmoittava jäsenvaltion viranomainen

Otsikko

Ministrstvo za kmetijstvo, gozdarstvo in prehrano (maatalous-, metsätalous- ja elintarvikeministeriö)

6.   Luokittelu vakiomuutokseksi

Ehdotettu muutos i) ei koske suojatulla alkuperänimityksellä nimetyn tuotteen nimeä, nimen käyttöä tai luokkaa, ii) säilyttää yhtenäisessä asiakirjassa tarkoitetun yhteyden maantieteelliseen alueeseen ja iii) ei sisällä uusia tuotteen kaupan pitämisen rajoituksia, minkä vuoksi ehdotettu muutos katsotaan 11 päivänä huhtikuuta 2024 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2024/1143 mukaiseksi vakiomuutokseksi. Koska eAmbrosiassa julkaistu tuote-eritelmä on laadittu 11 vuotta sitten kumotun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 perusteella ja pohjautuen useisiin muihin EU:n ja kansallisen lainsäädännön osiin, jotka eivät ole enää voimassa, eritelmän muoto ja sisältö on muokattu sovellettavan asetuksen (EU) N:o 1308/2013 mukaiseksi, ja eritelmä on päivitetty vastaamaan muita sovellettavia säädöksiä. Myös tekstin kieliasu ja tyyli on tarkistettu.

7.   Hyväksytyn vakiomuutoksen / hyväksyttyjen vakiomuutosten kuvaus

Otsikko

Vakiomuutos, jolla eAmbrosia-rekisteriin tehty kirjaus saatetaan kansallisten sääntöjen mukaiseksi ja jolla siihen tehdään vähäisiä teknisiä korjauksia

Kuvaus

Hakija on tehnyt vakiomuutoshakemuksen, koska Euroopan komission sähköisessä eAmbrosia-rekisterissä julkaistu eritelmä ei vastaa sitä eritelmää, johon sovelletaan kansallisia sääntöjä, jotka koskevat tunnustetulla perinteisellä nimellä Metliška črnina tunnettua viiniä ja tunnustetulla perinteisellä nimellä Belokranjec tunnettua viiniä (Uradni list RS (UL RS; Slovenian tasavallan virallinen lehti) N:o 112/22, jäljempänä ’säännöt’).

Hakija ei ole muuttanut eritelmän perustekstiä muutoin kuin tyyli- ja kielioppivirheiden korjaamiseksi. Hakija on muuttanut tekstiä vain siinä määrin kuin se on tarpeen sovellettavissa kansallisissa säännöissä edellytettyjen muutosten tekemiseksi. Edellä mainittujen sääntöihin perustuvien muutosten lisäksi (kunkin lajikkeen suurin sallittu keskimääräinen tuotos hehtaaria kohden, kunkin lajikkeen vaadittu ja sallittu prosenttiosuus, todellisen alkoholipitoisuuden ja kokonaishappopitoisuuden kemiallisten parametrien sallitut arvot) hakija on tehnyt eritelmään seuraavat tekniset muutokset:

—

Niiden rypälelajikkeiden osalta, joita Metliška črnina -viiniin saa poikkeuksen perusteella lisätä, hakija on nimenomaisesti täsmentänyt, että sallittuja ovat ainoastaan Bela Krajinan viininviljelyaluetta koskevassa kansallisessa lainsäädännössä sallitut PUNAISET rypälelajikkeet. Muutos tehtiin, koska aiempi säännös oli liian yleisluontoinen (”muut lajikkeet”).

—

Hakija on tehnyt muokkauksia sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

—

Hakija on poistanut kiellettyjen viininvalmistusmenetelmien luettelosta viinikiven stabiloinnin elektrodialyysilla ja kationinvaihtokäsittelyn.

—

Hakija on lisännyt sallittuihin kypsytyspakkauksiin enintään 5 litran hanapakkauksen.

—

Hakija on poistanut kiellon, joka koski tuotteen saattamista markkinoille ennen tuotantovuoden marraskuun 30. päivää.

☑

Muutos vaikuttaa yhtenäiseen asiakirjaan.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

Viinien alkuperänimitykset ja maantieteelliset merkinnät

”Metliška črnina”

EU-viitenumero: PDO-SI-A1579-AM01 – 17.4.2026

1.   Nimi/nimet

Metliška črnina

2.   Maantieteellisen merkinnän tyyppi

☑

SAN

☐

SMM

3.   Maa, johon rajattu maantieteellinen alue kuuluu

Slovenia

4.   Maataloustuotteen luokitus asetuksen (EU) 2024/1143 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun yhdistetyn nimikkeistön nimikkeen ja koodin mukaisesti

2204 – Tuoreista rypäleistä valmistettu viini, myös väkevöity viini; rypäleen puristemehu (grape must), muu kuin nimikkeeseen 2009 kuuluva

5.   Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 liitteessä VII olevassa II osassa vahvistetut rypäletuotteiden luokat

1.

Viini

6.   Viinin tai viinien kuvaus

Rypäletuote

Punaviini

Aistinvaraiset ominaisuudet

Ulkonäkö

Kuohumaton punaviini, väri vaihtelee voimakkaan punaisesta rubiininpunaiseen.

Tuoksu

Ensimmäisenä sadonkorjuun jälkeisenä vuonna punaisten rypälelajikkeiden primaariaromi, jota täydentävät myöhemmin lajikekoostumukselle tyypilliset kypsät aromit.

Maku

Ensimmäisenä sadonkorjuun jälkeisenä vuonna punaisten rypälelajikkeiden primaariaromi, jota täydentävät myöhemmin lajikekoostumukselle tyypilliset kypsät aromit. Keskivahva tanniinisuus, joka antaa viinille miellyttävän kirpeyden.

Aistinvaraisia ominaisuuksia koskevat lisätiedot

Metliška črnina- viinin lajikekoostumus on seuraava (osuudet perustuvat rypäleiden sadonkorjuuilmoituksia koskevien säännösten mukaisiin yksittäisiä lajikkeita koskeviin ilmoituksiin):

—

enintään 60 prosenttia Modra Frankinja N -lajiketta

—

20–40 prosenttia Zametovka N -lajiketta

—

yhteensä 5–20 prosenttia kaikista muista lajikkeista (Portugalka N, Šentlovrenka N, Gamay N, Modri Pinot N, Zweigelt N).

Edellisessä kappaleessa määrätystä riippumatta Metliška črnina -viinin valmistukseen voidaan käyttää myös sellaisia muita punaisia rypälelajikkeita, jotka on kulloinkin voimassa olevassa Slovenian tasavallan rypälelajikevalikoimassa nimetty Bela Krajinan viininviljelyalueelle hyväksytyiksi ja suositeltaviksi lajikkeiksi. Näitä lajikkeita voidaan käyttää samanlaisina osuuksina kuin kaikkia muita edellisen kappaleen kolmannessa alakohdassa mainittuja ”muita lajikkeita”.

Tämän kohdan toisessa kappaleessa asetetusta ehdosta riippumatta edellisessä kappaleessa tarkoitettujen lajikkeiden osuus Metliška črnina -viinissä saa olla enintään 10 prosenttia. Tämä koskee myös rypäleitä, joita ei ole erikseen mainittu lajikekohtaisesti.

Analyyttiset ominaisuudet

Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%):

12,5

Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%):

10,5

Vähimmäishappopitoisuus:

4,5

Vähimmäishappopitoisuuden yksikkö:

g/l viinihappona ilmaistuna

Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra):

13,3

Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (milligrammaa/litra):

130

Analyyttisiä ominaisuuksia koskevat lisätiedot

Metliška črnina -viinin ominaispiirteiden ja sen aineosien vaadittujen pitoisuuksien mittaamiseen käytettävän kemiallisen analyysin viitearvot ovat seuraavat:

—

Todellinen alkoholipitoisuus: 10,5–12,5 tilavuusprosenttia

—

kokonaissokeripitoisuus (fruktoosina ja glukoosina ilmaistuna) enintään 3,0 g/l

—

sokeriton uutos: vähintään 20 g/l

—

tuhka: vähintään 1,6 g/l

—

kokonaishappopitoisuus (viinihappona ilmaistuna): 4,5–7,0 g/l

—

haihtuvien happojen pitoisuus (etikkahappona ilmaistuna): enintään 0,8 g/l ja

☑

Kaikki analyyttiset ominaisuudet, joita ei esitetä tässä kohdassa, ovat sovellettavassa EU:n lainsäädännössä asetettujen raja-arvojen mukaisia.

7.   Viininvalmistusmenetelmät

7.1   Viinin tai viinien valmistuksessa käytettävät erityiset viininvalmistusmenetelmät ja valmistusta koskevat rajoitukset

Viininvalmistusmenetelmä

Rypäleiden vähimmäissokeripitoisuus

Viininvalmistusmenetelmän tyyppi

Viinien valmistusta koskeva rajoitus

Kuvaus

Metliška črnina -viinin valmistukseen käytettävien rypäleiden sokeripitoisuuden keskiarvona laskettu kunkin rypälelajikkeen vähimmäissokeripitoisuus on seuraava:

—

Modra Frankinja N ja Zweigelt N: 169,3 g/l

—

Modri Pinot N ja Šentlovrenka N: 163,7 g/l

—

Portugalka N ja Gamay N: 158,1 g/l

—

Zametovka N: 142,6 g/l.

—

kaikkien tyyppien keskimääräinen luonnollinen alkoholipitoisuus: vähintään 9,0 til-%.

Viininvalmistusmenetelmä

Maserointi

Viininvalmistusmenetelmän tyyppi

Viinien valmistusta koskeva rajoitus

Kuvaus

Metliška črnina -viiniä valmistettaessa rypäleet poistetaan ensin rangoista ja maseroidaan sen jälkeen.

Rypälemassan kiinteän osan (mäski) on koko ajan oltava kosketuksissa rypäleen puristemehun kanssa.

Viininvalmistusmenetelmä

Viininvalmistusta koskevat kiellot

Viininvalmistusmenetelmän tyyppi

Viinien valmistusta koskeva rajoitus

Kuvaus

Seuraavat toimenpiteet ovat kiellettyjä Metliška črnina -viinin tuotannossa:

—

alkoholikäymisen keskeyttäminen

—

viinin makeuttaminen ja

—

kaliumsorbaatin lisääminen.

Viininvalmistusmenetelmä

Väkevöinti

Viininvalmistusmenetelmän tyyppi

Viinien valmistusta koskeva rajoitus

Kuvaus

Sellaisina vuosina, joina sääolosuhteet eivät ole suotuisat rypäleiden kypsymiselle, ja rypäleet eivät kypsy, Metliška črnina -viinin valmistukseen käytettävän rypäleen puristemehun alkoholipitoisuutta voidaan väkevöittää enintään 2 tilavuusprosentin verran.

7.2   Enimmäistuotos

Kaikki viinit / luokka / lajike / tyyppi

Zametovka N, Portugalka N, Gamay N, rypälesekoitus

Enimmäistuotos:

Enimmäistuotos:

11 000

Enimmäistuotoksen yksikkö:

kilogrammaa rypäleitä hehtaaria kohden

Kaikki viinit / luokka / lajike / tyyppi

Modra Frankinja N, Šentlovrenka N, Modri Pinot N, Zweigelt N

Enimmäistuotos:

Enimmäistuotos:

10 000

Enimmäistuotoksen yksikkö:

kilogrammaa rypäleitä hehtaaria kohden

8.   Maininta rypälelajikkeesta tai -lajikkeista, joista viini tai viinit on valmistettu

—

Gamay N

—

Merlot

—

Modra Frankinja N – Frankinja

—

Modri Pinot N

—

Portugalka N

—

Rdeca Zlahtnina Rs

—

Scheurebe

—

Zweigelt N

—

Šentlovrenka N

—

Zametovka N

9.   Rajatun maantieteellisen alueen tarkka määrittely

Sekä itse Metliška črnina -viini että sen valmistukseen käytettävät rypäleet tuotetaan yksinomaan Bela Krajinan viininviljelyalueella.

Bela Krajinan viininviljelyalueen raja kulkee Gorjancin kukkuloilla Kroatian vastaiselta kansalliselta rajalta Ravnacen, Dragen ja Dolen asutusalueiden yläpuolista 500 metrin korkeuskäyrää pitkin, ylittää siten Novo Mestosta Metlikaan vievän tien Mačkovec Pri Suhorjun asutusalueen alapuolella ja jatkuu 500 metrin korkeuskäyrää seuraten Maline Pri Štrekljevcun, Osojnikin ja Sv. Lovrenc pri Semičun asutusalueiden ohi Semeničin kukkulalle saakka. Täällä raja laskeutuu Gaber pri Semičun asutusalueelle johtavalle tielle ja kulkee sitten Kočke rebrin rinnettä pitkin Kot Pri Semičun asutusalueen yläpuolitse 400 metrin korkeuskäyrälle saakka ja seuraa sitä Talčji Vrhin maarekisterikunnan pohjoisrajalle ja kulkee kyseistä rajaa pitkin Vinskavuoren ympäri 400 metrin korkeuskäyrälle saakka ja seuraa sitä Rožič Vrhin, Stražnji Vrhin ja Mavrlenin asutusalueiden yläpuolella Bistricasta Dobličeen vievälle tielle saakka. Raja jatkuu sitten kyseistä tietä pitkin Grič Dobličahin asutusalueelle saakka ja sieltä 350 metrin korkeuskäyrää seuraten Sv. Anan kirkolle, sitten Sv. Anan, Tanča Goran, Kvasican, Dragovanja Vasin, Anjelin, Dobličen, Jelševnikin, Tušev Dolin, Talčji Vrhin ja Otovecin kautta kulkevaa tietä pitkin Črnomeljista Semičiin johtavalle rautatielle. Sieltä raja seuraa rautatietä Rožanecin ja Mihelja Vasin väliselle tielle saakka, jatkuu sitten kyseistä tietä pitkin Črnomeljin ja Semičin väliselle tielle saakka ja tätä tietä pitkin Kotin maarekisterikunnan etelärajalle, ja sieltä kyseisen maarekisterikunnan itärajaa pitkin Semičin maarekisterikunnan etelärajalle ja Vavpča Vasin asutusalueen ympäri, Semičin suuntaan vievää tietä pitkin ja Semičin ja Vrtača pri Semičun välistä tietä seuraten Oskoršnican kylän alapuolella kulkevalle polulle. Raja seuraa sitten kyseistä polkua ja jatkuu tietä pitkin Črešnjevec pri Semičuun ja Črešnjevec pri Semičun, Krvavčji Vrhin ja Metlikan kautta kulkevaa tietä pitkin siten, että Krvavčji Vrh ja KZ Metlikan viininvalmisto jäävät rajan sisäpuolelle, jatkuu sitten kyseistä tietä pitkin kohti Drašičin asutusaluetta ja kääntyy ennen asutusaluetta seuraamaan 220 metrin korkeuskäyrää kaakkoon siten, että Drašičin asutusalue jää rajan sisäpuolelle. Sitten raja seuraa Krmačinan asutusalueelle vievää tietä siten, että kyseinen asutusalue jää sen sisäpuolelle, jatkuu samaa tietä pitkin Kroatian vastaiselle rajalle saakka ja seuraa sitten kyseistä rajaa.

Bela Krajinan viininviljelyalueeseen kuuluvat myös seuraavat alueet:

—

Vinji Vrh pri Semiču, joka kattaa Sv. Trojican kirkkoa ympäröivän alueen tien yläpuolella

—

Velika Plešivica, jonka raja seuraa 240 metrin korkeuskäyrää Dolenjcin asutusalueelta Pribincin asutusalueelle Velika Plešivica -kukkulan alapuolella kulkevan polun pohjoispuolella ja jatkuu kyseistä 240 metrin korkeuskäyrää pitkin ensin pohjoiseen ja sitten kaakkoon, kulkee metsänreunassa olevan kappelin alapuolelta ja palaa Dolenjcista Pribinciin vievälle polulle

—

Preložnik, jonka raja kulkee Preložnikin kukkulan ympäri 260 metrin korkeuskäyrää pitkin ja etelässä Purgasta Velika Selaan vievää polkua pitkin

—

Mala Plešivica, jonka raja kulkee Gorenjci pri Adlešičihin asutusalueelta lähtevän polun Mala Selan asutusalueelle johtavasta haarasta länteen ja pohjoiseen 250 metrin korkeuskäyrää seuraten, kääntyy sitten kaakkoon siten, että Mala Plešivica -kukkulan etelärinteet jäävät rajan sisäpuolelle

—

Preloka, jonka raja kulkee Krtinjekin huipun alapuolella Vinican ja Adlešičin väliseltä tieltä 230 metrin korkeuskäyrää seuraten itään ja pohjoiseen, kiertää Prelokan asutusalueen ja kääntyy länteen palaten Krtinjekin huipun toisella puolella Vinican ja Adlešičin väliselle tielle

—

Perudina-Žeželj, jonka raja kulkee Golekin kylästä 230 metrin korkeuskäyrää pitkin luoteeseen Vinicasta Perudinaan vievää tietä pitkin Perudinan asutusalueelle, minkä jälkeen se kääntyy pohjoiseen ja jatkuu metsään saakka, mistä se kulkee kaakon suuntaan Žeželjin huipun alapuolitse Podklanecin kylään saakka, jossa se kääntyy etelään ja seuraa 230 metrin korkeuskäyrää Golekin kylään

—

Radenci, jonka raja kulkee Stari Trgin ja Vinican välistä tietä pitkin länteen Gornji Radencin asutusalueelle saakka ja asutusalueiden yläpuolella kulkevaa polkua pitkin pohjoiseen ja itään Stari Trgin ja Vinican väliselle tielle saakka

—

Stari Trg, jonka raja kulkee Sodevcin asutusalueelta itään ja pohjoiseen niin, että asutusalue jää rajan sisäpuolelle, jatkuu koilliseen Stari Trgin asutusalueen alapuolelta, kiertää Kotin asutusalueen, yhtyy Stari Trgin ja Kotin väliseen tiehen ja kulkee sitä pitkin Kotin asutusalueelle ja sieltä kaakkoon Sodevcin asutusalueelle saakka.

Bela Krajinan viininviljelyalue on jaettu kolmeen pienempään viininviljelyalueeseen seuraavasti:

—

Metlikan viininviljelyalue,

—

Črnomeljin viininviljelyalue,

—

Semičin viininviljelyalue.

10.   Yhteys maantieteelliseen alueeseen

Rypäletuotteen luokka

1.

Viini

Tiivistelmä yhteydestä

Geologisesti tarkasteltuna Bela Krajinan alue on alavaa karstimaata, ja aluetta rajaavat sen itäpuolella Kolpajoki, pohjoisessa Gorjancin kukkulat sekä lännessä ja etelässä Roškan tasanko. Viinitarhat sijaitsevat pääasiassa Gorjancin kukkuloiden eteläreunoilla ja jatkuvat puoliympyrän muotoisena alueena kohti Semiciä ja sieltä Roškan tasangon itäreunoja seuraten kohti Maverlenia ja Dobličea. Pienehköjä viinitarhoja sijaitsee myös Velikan ja Mala Plešivican aurinkoisilla reuna-alueilla, Adlešičin lähellä ja Perudinassa (Žeželj), Prelokassa ja Vinji Vrh pri Semičussa.

Viinitarhojen sijaintialueella Bela Krajinan laakson reunamilla geologia ja morfologia ovat varsin erikoislaatuisia. Rinteiden jyrkkyyden ja auringonvalon määrän suuret vaihtelut saavat aikaan erittäin monipuolisia mikroilmastoja. Alimmat viinitarhat sijaitsevat lähellä Bela Krajinan laakson pohjaa 210 metrin ja ylimmät 390 metrin korkeudella merenpinnasta. Koska alue on karstimaata, ei ole epätavallista, että viinitarhojen keskellä näkyy yksittäisiä kalkkikivilohkareita.

Bela Krajinan alava karstimaa on liitukaudella muodostunutta kalkkikiveä, joita peittää paikoin paksu kerros pleistoseenikauden hiesua, kun taas Bela Krajinan altaan reunoilla, jossa suurin osa viinitarhoista sijaitsee, kallioperä on jurakauden kalkkikiveä ja dolomiittia. Ainoastaan alueen itäisimmällä reunalla, Slovenian ja Kroatian välisellä rajalla Gorjancin kukkuloiden alla, esiintyy paikoitellen tertiäärikauden merkeliä. Sademäärällä, lämpötiloilla, auringonpaisteen määrällä ja muilla ilmastotekijöillä on huomattava vaikutus viiniköynnösten kasvuun ja satoisuuteen. Eri viinitarhoilla vallitsevat pienilmasto-olosuhteet poikkeavat usein huomattavasti toisistaan, mikä johtuu alueen maastonmuotojen (joita hallitsee ennen kaikkea Gorjancin harjanne), suojaisuuden, rinteiden korkeuden ja jyrkkyyden, metsäisyyden ja muiden vastaavien tekijöiden voimakkaasta vaihtelusta. Bela Krajinan viininviljelyalueen kasvukauden aikana kertyvä lämpösumma vaihtelee 1 245,7 oC:sta (Doblice) 1 329,0 oC:een (Metlika), ja keskiarvo on 1 287,4 oC. Avoimilla paikoilla kertyvän lämpösumman arvioidaan olevan 15–20 prosenttia edellä mainittua korkeampi (1 480–1 545 oC). Kasvukauden aikainen sademäärä puolestaan on keskimäärin noin 750 millimetriä, mikä on 64 prosenttia vuotuisesta kokonaissademäärästä.

Bela Krajinan viininviljelyalueella viljeltävien rypälelajikkeiden monipuolisuus heijastaa alueen geologista ja ilmastollista monimuotoisuutta, ja kaikille alueen lajikkeille on tunnusomaista raikkaus ja suunmukaisuus. Tyypillistä Metliška črnina -viiniä tuotetaan yhdistämällä oikeat lajikkeet ja niiden ominaisuudet.

11.   Muut sovellettavat vaatimukset

Vaatimuksen/poikkeuksen otsikko

Kasvatustapa

Oikeudellinen kehys

SAN-/SMM-nimitystä hallinnoivan järjestön toimesta, jos tästä säädetään jäsenvaltiossa

Vaatimuksen/poikkeuksen tyyppi

—

Vaatimuksen/poikkeuksen kuvaus

Metliška črnina -viinin valmistamiseen käytettävien rypälelajikkeiden viljelyssä voidaan käyttää ainoastaan Guyot-sidontatapaa ja sen muunnoksia.

Vaatimuksen/poikkeuksen otsikko

Viiniköynnösten lukumäärä hehtaaria kohti

Oikeudellinen kehys

SAN-/SMM-nimitystä hallinnoivan järjestön toimesta, jos tästä säädetään jäsenvaltiossa

Vaatimuksen/poikkeuksen tyyppi

—

Vaatimuksen/poikkeuksen kuvaus

Metliška črnina- viinin tuotannossa viiniköynnösten lukumäärän viinitarhan yhtä nettopinta-alayksikköä kohden on oltava yli 4 000 köynnöstä hehtaaria kohden, ja lukumäärä on laskettava maatilarekisteriä koskevien sääntöjen mukaisesti määritettyjen istutusetäisyyksien perusteella.

Riippumatta siitä, mitä edellisessä kappaleessa määrätään, pengerretyillä alueilla, joiden kaltevuus on yli 20 prosenttia, viiniköynnösten määrän on oltava yli 3 100 hehtaaria kohti.

Vaatimuksen/poikkeuksen otsikko

Aistinvarainen arviointi

Oikeudellinen kehys

SAN-/SMM-nimitystä hallinnoivan järjestön toimesta, jos tästä säädetään jäsenvaltiossa

Vaatimuksen/poikkeuksen tyyppi

Merkintöihin liittyvät täydentävät määräykset

Vaatimuksen/poikkeuksen kuvaus

Metliška črnina -viinin on saatava aistinvaraisesta arvioinnista vähintään 16,5 pistettä. Ennen kuin viininmaistajat suorittavat aistinvaraisen arvioinnin, heille on ilmoitettava, että arvioitava viini täyttää rypäleiden ja viinin tuottajien rekisterin tietojen ja kemiallisen analyysin tulosten perusteella Metliška črnina -nimityksen edellytykset, jos se läpäisee aistinvaraisen arvioinnin.

Vaatimuksen/poikkeuksen otsikko

Viinin kypsyttäminen ja markkinoille saattaminen

Oikeudellinen kehys

SAN-/SMM-nimitystä hallinnoivan järjestön toimesta, jos tästä säädetään jäsenvaltiossa

Vaatimuksen/poikkeuksen tyyppi

Pakkaaminen rajatulla maantieteellisellä alueella

Vaatimuksen/poikkeuksen kuvaus

Metliška črnina -viiniä saa saattaa markkinoille ainoastaan alkuperäisessä pakkauksessaan.

Metliška črnina -viini kypsytetään enintään 1,5 litran pulloissa, enintään 5 litran hanapakkauksissa tai suurissa säiliöissä. Kypsyttämiseen käytettävien suurten säiliöiden (ruostumattomien terästynnyreiden) tilavuus voi olla enintään 50 litraa. Viiniä on voitava poistaa tällaisesta pakkauksesta joko ylipaineannostelijaa tai soveltuvaa pumppua käyttäen siten, ettei viini pääse hapettumaan.

Vaatimuksen/poikkeuksen otsikko

Viininviljelyalueen osan ja viinitarhan merkitseminen

Oikeudellinen kehys

SAN-/SMM-nimitystä hallinnoivan järjestön toimesta, jos tästä säädetään jäsenvaltiossa

Vaatimuksen/poikkeuksen tyyppi

Merkintöihin liittyvät täydentävät määräykset

Vaatimuksen/poikkeuksen kuvaus

Komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/33 55 artiklan (EUVL L 269, 23.10.2019, s. 13, sellaisena kuin se on muutettuna) ja viinien maantieteellisten merkintöjen luetteloa koskevien sääntöjen mukaisesti aistinvaraisessa arvioinnissa vähintään 17,5 pistettä saaneen Metliška črnina -viinin nimeen voidaan lisätä yksi tai molemmat seuraavista merkinnöistä:

—

sitä viininviljelyalueen osaa koskeva maantieteellinen merkintä, jolla rypäleet on viljelty

—

sitä viinitarhaa koskeva maantieteellinen merkintä, jolla rypäleet on viljelty.

Tuote-eritelmän sähköinen julkaisuviite (URL)

https://www.gov.si/novice/2026-03-31-ministrstvo-je-potrdilo-spremembo-specifikacije-za-vino-metliska-crnina-in-belokranjec/


(1)  Komission delegoitu asetus (EU) 2025/27, annettu 30 päivänä lokakuuta 2024, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2024/1143 täydentämisestä maantieteellisten merkintöjen, aitojen perinteisten tuotteiden ja vapaaehtoisten laatumerkintöjen rekisteröintiä ja suojaa koskevilla säännöillä sekä delegoidun asetuksen (EU) N:o 664/2014 kumoamisesta (EUVL L, 2025/27, 15.1.2025, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_del/2025/27/oj).


ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2026/3598/oj

ISSN 1977-1053 (electronic edition)