European flag

Euroopan unionin
virallinen lehti

FI

L-sarja


2026/801

10.4.2026

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2026/801,

annettu 9 päivänä huhtikuuta 2026,

väliaikaisten polkumyyntitullien käyttöönotosta Korean tasavallasta ja Meksikon yhdysvalloista peräisin olevan tereftaalihapon tuonnissa

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 8 päivänä kesäkuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 (1), jäljempänä ’perusasetus’, ja erityisesti sen 7 artiklan,

on kuullut jäsenvaltioita,

sekä katsoo seuraavaa:

1.   MENETTELY

1.1   Vireillepano

(1)

Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, pani 13 päivänä elokuuta 2025 vireille Korean tasavallasta, jäljempänä ’Korea’, ja Meksikon yhdysvalloista, jäljempänä ’Meksiko’, jäljempänä yhdessä ’asianomaiset maat’, peräisin olevan tereftaalihapon tuontia koskevan polkumyyntitutkimuksen perusasetuksen 5 artiklan perusteella. Se julkaisi Euroopan unionin virallisessa lehdessä menettelyn vireillepanoa koskevan ilmoituksen (2), jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’.

(2)

Komissio pani tutkimuksen vireille vastaanotettuaan 30 päivänä kesäkuuta 2025 valituksen, jonka teki Belgiassa sijaitseva unionin tuottaja INEOS Aromatics, jäljempänä ’INEOS’ tai ’valituksen tekijä’. Kyseinen tuottaja vastaa perusasetuksen 5 artiklan 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla [27–47:ää prosenttia] tereftaalihappoa valmistavan unionin tuotannonalan tuotannosta. Valitus sisälsi riittävästi näyttöä polkumyynnistä ja siitä aiheutuneesta merkittävästä vahingosta tutkimuksen vireille panemiseksi.

1.2   Kirjaaminen

(3)

Komissio asetti tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin kirjaamisvelvoitteen alaiseksi komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2025/2013 (3), jäljempänä ’kirjaamista koskeva asetus’.

1.3   Asianomaiset osapuolet

(4)

Vireillepanoilmoituksessa komissio kehotti asianomaisia osapuolia ottamaan siihen yhteyttä tutkimukseen osallistumista varten. Lisäksi komissio ilmoitti tutkimuksen vireillepanosta erikseen valituksen tekijälle, muille tiedossa oleville unionin tuottajille, tiedossa oleville vientiä harjoittaville tuottajille, tiedossa oleville tuojille, tavarantoimittajille ja käyttäjille, kauppiaille, Korean ja Meksikon viranomaisille sekä järjestöille, joita tutkimuksen vireillepanon tiedettiin koskevan, ja kehotti niitä osallistumaan tutkimukseen.

(5)

Asianomaisilla osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia tutkimuksen vireillepanosta ja pyytää kuulemista komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa.

1.4   Vireillepanoa koskevat huomautukset

(6)

Korean viranomaiset ja useat asianomaiset osapuolet esittivät huomautuksia tutkimuksen vireillepanosta. Huomautuksia esittivät meksikolaiset vientiä harjoittavat tuottajat Akra Polyester, S.A. de C.V., jäljempänä ’Akra’, ja Tereftalatos Mexicanos S.A. de C.V., jäljempänä ’Temex’, jäljempänä yhdessä ’Alpek’, sekä korealaisten vientiä harjoittavien tuottajien puolesta Korean Chemical Industry Association -järjestö, jäljempänä ’KCIA’.

(7)

Ensinnäkin Korean viranomaiset ja muut huomautuksia esittäneet osapuolet väittivät, että valituksen ei-luottamuksellinen versio ei täyttänyt perusasetuksen 19 artiklan 2 kohdan mukaisia edellytyksiä, sillä perusteella, että ei-luottamuksellisessa versiossa esitetyt tiedot eivät olleet riittävän yksityiskohtaisia ja että siinä käytetyt vaihteluvälit olivat liian laajoja, jotta niiden perusteella olisi voitu saada kohtuullinen käsitys tärkeimmistä valituksessa esitetyistä väitteistä tai jotta näitä väitteitä olisi voitu analysoida kohtuullisesti. Sen vuoksi kyseiset osapuolet pyysivät päivittämään valituksen ei-luottamuksellisen version käyttämällä kapeampia vaihteluvälejä tai indeksoituja lukuja.

(8)

Toiseksi KCIA väitti, että valituksen ei voida katsoa olevan unionin tuotannonalan tekemä tai sen puolesta tehty, koska valituksessa ei osoitettu, että sitä tukevat sellaiset unionin tuottajat, joiden yhteinen tuotanto on yli 50 prosenttia sen samankaltaisen tuotteen kokonaistuotannosta, jota tuottaa se osa unionin tuotannonalasta, joka ilmaisi joko tukevansa tai vastustavansa valitusta. KCIA huomautti tältä osin, että valituksen avoimen version mukaan valituksen tekijän osuus tereftaalihapon kokonaistuotannosta EU:ssa tutkimusajanjaksolla oli noin [prosenttiosuus, joka on selvästi yli 25 prosentin kynnysarvon] prosenttia, eli valituksessa ei osoitettu, että 50 prosentin kynnysarvo täyttyi.

(9)

Valituksen tekijä oli eri mieltä 50 prosentin kynnysarvon tulkinnasta ja väitti, että kyseistä kynnysarvoa käytetään vain sen arvioimiseksi, onko valitusta mahdollisesti vastustavien unionin tuottajien osuus niistä tuottajista, jotka ovat virallisesti ilmaisseet kantansa valitukseen, suurempi kuin valitusta tukevien tai siihen neutraalisti suhtautuvien tuottajien osuus.

(10)

Kolmanneksi Alpek, KCIA ja Korean viranomaiset olivat sitä mieltä, ettei tutkimusta olisi pitänyt panna vireille, koska niiden mukaan valituksessa ei esitetty riittävää näyttöä merkittävästä vahingosta ja syy-yhteydestä. Alpek väitti lisäksi, ettei Meksikosta tuleva tuonti voinut olla vahingon syynä eikä sitä olisi pitänyt arvioida kumulatiivisesti Koreasta tulevan tuonnin kanssa.

(11)

Kyseiset osapuolet väittivät erityisesti, ettei valituksessa valittu ajanjakso ollut edustava, koska maailmanlaajuisen kauppamerenkulun häiriöt ja covid-19-pandemiaan liittyvät sulkutoimet vaikuttivat merkittävästi vuoteen 2021, jota käytettiin vahinkoanalyysin lähtötasona. Osapuolet väittivät, että nämä tekijät vähensivät unioniin suuntautuvan tuonnin määriä ja loivat siten epätavallisen suotuisat markkinaolosuhteet, mikä antaa vääristyneen kuvan vahingosta. Kyseisten osapuolten mukaan havaitut kehityssuuntaukset kuvaavatkin vain paluuta normaaliin markkinatilanteeseen. Kyseiset osapuolet väittivät myös, että valituksen tekijän oma markkinaosuus unionissa kasvoi ja sen vientimäärät, voitto ja tuotantomäärät paranivat, mikä on ristiriidassa sen väitteen kanssa, että unionin tuotannonalalle olisi aiheutunut järjestelmällistä vahinkoa.

(12)

Valituksen tekijä kiisti nämä väitteet todeten, että tilanne markkinoille ennen covid-19-pandemiaa ei ollut normaali, vahinkoa aiheuttamaton tilanne. Lisäksi valituksen tekijä huomautti esittäneensä jo vuonna 2016 polkumyyntiä koskevan valituksen, joka johti toimenpiteisiin.

(13)

Niiden väitteiden osalta, joiden mukaan valituksen ei-luottamuksellisesta versiosta ei saa käsitystä kehityssuuntauksista, komissio katsoi, että asianomaisten osapuolten tarkasteltavaksi tarkoitettu versio valituksesta sisälsi riittävän olennaisen näytön ja ei-luottamukselliset yhteenvedot tiedoista, jotta asianomaiset osapuolet saivat riittävän hyvän käsityksen valituksen perustana olevien vahinkoindikaattoreiden kehityksestä ja voivat käyttää puolustautumisoikeuksiaan menettelyssä, ja että versio täytti perusasetuksen 19 artiklan 2 kohdan vaatimukset.

(14)

Komissio katsoi, että valitusta oli perusteltua käsitellä luottamuksellisesti käyttämällä vaihteluvälejä, koska valituksen tekijöitä oli vain yksi (INEOS) eli suurin osa luvuista on yrityskohtaista tietoa.

(15)

Lisäksi komissio huomautti, että edellä mainitut osapuolet itse esittivät näiden väitetysti riittämättömien tietojen perusteella laajasti väitteitä ja huomautuksia kehityssuuntauksista. Tämäkin viittaa siihen, että valituksen avoimessa versiossa esitetyistä ei-luottamuksellisista yhteenvedoista sai merkityksellisen käsityksen valituksen perustana olevista arkaluonteisista tiedoista.

(16)

KCIA:n väitteistä, joiden mukaan valituksen tekijä ei edustanut unionin tuotannonalaa riittävällä tavalla voidakseen esittää valituksen, komissio totesi, että perusasetuksen 5 artiklan 4 kohdan mukaan valitus katsotaan unionin tuotannonalan tekemäksi tai sen puolesta tehdyksi, jos valitusta selvästi tukevat unionin tuotannonalaan kuuluvat tuottajat vastaavat vähintään 25 prosentista unionin tuotannonalan kokonaistuotannosta ja valitusta tukevien tuottajien osuus on suurempi kuin sitä vastustavien osuus.

(17)

Komissio tutki valituksen edustavuutta ennen kuin se pani tutkimuksen vireille. Tätä tutkimusta varten otettiin ennen vireillepanoa yhteyttä kaikkiin valituksessa mainittuihin ja komission tiedossa oleviin muihin unionin tuottajiin ja ne otettiin huomioon valituksen tekijän edustavuutta laskettaessa. Avoimeen asiakirja-aineistoon liitettiin tutkimuksen vireillepanopäivänä edustavuutta koskeva muistio, jossa osoitettiin, että valituksen tekijä edusti yli [27–47:ää prosenttia] unionin kokonaistuotannosta ja että yksi tuottaja suhtautui valitukseen neutraalisti eikä yksikään tuottaja vastustanut tutkimuksen vireillepanoa.

(18)

Näin ollen perusasetuksen 5 artiklan 4 kohdassa säädettyjen asiaankuuluvien kynnysarvojen osoitettiin täyttyneen, minkä vuoksi komissio hylkäsi tämän väitteen perusteettomana.

(19)

Alpekin esittämien kumulatiivista arviointia koskevien väitteiden osalta komissio totesi, että saatavilla olevien tietojen ja tilastojen perusteella edellytykset asianomaisista maista peräisin olevan tuonnin kumulatiiviselle arvioinnille valituksen tekovaiheessa täyttyivät.

(20)

Erityisesti todettiin, että polkumyyntimarginaalit ylittivät vähimmäistason. Kuten saatavilla olevista virallisista tuontitilastoista käy ilmi, kummastakaan asianomaisesta maasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrät eivät olleet vähäisiä (ne ylittivät vähimmäistason). Lisäksi kilpailuedellytysten katsottiin olevan samankaltaiset, ja näin ollen kumulatiivinen arviointi oli perusteltua.

(21)

Perusasetuksen 5 artiklan mukaisesta oikeudellisesta vaatimuksesta, jonka mukaan valituksessa on esitettävä riittävä näyttö tutkimuksen vireille panemiseksi, käy selvästi ilmi, että valituksessa esitettävien tietojen ei tarvitse määrältään ja laadultaan vastata niitä tietoja, joiden perusteella komissio tekee päätelmänsä tutkimuksen lopussa. Valituksessa on esitettävä sellainen riittävä näyttö polkumyynnistä, vahingosta ja syy-yhteydestä, joka on kohtuudella valituksen tekijän käytettävissä.

(22)

Perusasetuksen 5 artiklassa ei myöskään edellytetä, että kaikkia perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa mainittuja vahinkotekijöitä tarkastellaan valituksessa tai että ne kaikki osoittavat heikkenemistä, jotta näyttö merkittävän vahingon esiintymisestä olisi riittävää. Perusasetuksen 5 artiklan 2 kohdan sanamuodon mukaan valituksen on sisällettävä tietoa polkumyynnillä tapahtuneeksi väitetyn tuonnin määrän muutoksista, tällaisen tuonnin vaikutuksesta samankaltaisen tuotteen hintoihin unionin markkinoilla ja tuonnin seurausvaikutuksista unionin tuotannonalaan, mitä osoittavat merkitykselliset (mutta eivät välttämättä kaikki) tekijät ja indikaattorit, joilla on vaikutusta unionin tuotannonalan tilanteeseen, kuten perusasetuksen 3 artiklan 3 ja 5 kohdassa luetellut tekijät.

(23)

Käsillä olevassa tapauksessa komissio totesi valituksen tekijän esittämää näyttöä tarkasteltuaan, että valitus sisälsi perusasetuksen 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti riittävät todisteet polkumyynnistä, vahingosta ja väitetyn polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja väitetyn vahingon välisestä syy-yhteydestä. Näin ollen tämä väite hylättiin.

1.5   Otanta

(24)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se saattaa soveltaa asianomaisiin osapuoliin otantaa perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti.

Unionin tuottajia koskeva otanta

(25)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se oli alustavasti valinnut otoksen unionin tuottajista. Koska kaikki kolme tiedossa olevaa unionin tuottajaa ilmoittautui tutkimukseen, otantaa ei kuitenkaan lopulta katsottu tarpeelliseksi, sillä kaikki kolme tuottajaa voitiin sisällyttää tutkimukseen. Näiden kolmen unionin tuottajan osuus tarkasteltavana olevan tuotteen tuotannosta unionissa tutkimusajanjaksolla oli 100 prosenttia.

Etuyhteydettömien tuojien otanta

(26)

Voidakseen päättää otannan tarpeellisuudesta ja valita tarvittaessa otoksen komissio pyysi etuyhteydettömiä tuojia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa mainitut tiedot.

(27)

Yksikään etuyhteydetön tuoja ei toimittanut pyydettyjä tietoja eikä suostunut osallistumaan otokseen. Sen vuoksi otanta ei ollut tarpeen.

Vientiä harjoittavien tuottajien otanta

(28)

Voidakseen päättää otannan tarpeellisuudesta ja valita tarvittaessa otoksen komissio pyysi kaikkia Koreassa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa mainitut tiedot. Lisäksi komissio pyysi Korean tasavallan Euroopan unionissa olevaa edustustoa ilmoittamaan muista mahdollisista vientiä harjoittavista tuottajista, jotka saattaisivat olla kiinnostuneita osallistumaan tutkimukseen, ja/tai ottamaan yhteyttä niihin.

(29)

Kolme korealaista vientiä harjoittavaa tuottaja toimitti pyydetyt tiedot ja suostui osallistumaan otokseen. Komissio valitsi perusasetuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti kahdesta vientiä harjoittavasta tuottajasta koostuvan otoksen, joka perustui unioniin suuntautuneen viennin suurimpaan edustavaan määrään, jota voitiin kohtuudella tutkia käytettävissä olevassa ajassa. Perusasetuksen 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti kaikkia tiedossa olleita vientiä harjoittavia tuottajia ja Korean viranomaisia kuultiin otoksen valinnasta. Huomautuksia ei saatu.

(30)

Koska tiedossa oli vain yksi meksikolainen vientiä harjoittava tuottaja eikä tutkimukseen ilmoittautunut vireillepanon jälkeen muita meksikolaisia vientiä harjoittavia tuottajia, Meksikon osalta otanta ei ollut tarpeen.

1.6   Kyselylomakevastaukset ja tarkastuskäynnit

(31)

Komissio asetti vientiä harjoittavien tuottajien kyselylomakkeet saataville verkossa (4) vireillepanopäivänä.

(32)

Komissio hankki ja tarkasti kaikki polkumyynnin, sen aiheuttaman vahingon ja unionin edun alustavaa määrittämistä varten tarpeellisina pitämänsä tiedot. Seuraavien yritysten toimitiloihin tehtiin perusasetuksen 16 artiklan mukaisia tarkastuskäyntejä:

 

Unionin tuottajat:

—

INEOS, Geel, Belgia

—

Indorama Ventures Quimica S.L.U., jäljempänä ’IVQ’, San Roque, Cádiz, Espanja

—

Orlen S.A, jäljempänä ’Orlen’, Varsova, Puola.

 

Korealaiset vientiä harjoittavat tuottajat:

—

Samnam Petrochemical Co., Ltd., Soul, Korea

—

Taekwang Industrial Co., Ltd., Soul, Korea.

(33)

Yksikään meksikolainen vientiä harjoittava tuottaja ei vastannut kyselyyn. Lisäksi kymmenen käyttäjää vastasi kyselylomakkeeseen, mutta näitä vastauksia ei ole tässä tutkimuksen vaiheessa todennettu.

1.7   Tutkimusajanjakso ja tarkastelujakso

(34)

Polkumyyntiä ja vahinkoa koskeva tutkimus kattoi 1 päivän heinäkuuta 2024 ja 30 päivän kesäkuuta 2025 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’. Vahinkoa koskevaan arvioon vaikuttavien kehityssuuntausten tarkastelu kattoi 1 päivän tammikuuta 2022 ja tutkimusajanjakson päättymisen välisen jakson, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

2.   TUTKIMUKSEN KOHTEENA OLEVA TUOTE, TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE

2.1   Tutkimuksen kohteena oleva tuote

(35)

Tutkimuksen kohteena oleva tuote on tereftaalihappo, jonka puhtausaste on vähintään 99,5 painoprosenttia, jonka Chemical Abstracts Service (CAS) -numero on tavallisesti 100-21-0 ja jota vastaava Customs Union and Statistics (CUS) -numero on tavallisesti 0023865-3 ja joka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodiin ex 2917 36 00 (Taric-koodi 2917 36 00 11), jäljempänä ’tutkimuksen kohteena oleva tuote’.

(36)

Tereftaalihappoa käytetään pääasiassa pullojen, pakkausten, kuitujen, kalvojen ja rakeiden tuotantoon tarvittavan polyetyleenitereftalaatin (PET) valmistuksessa. Lisäksi sitä käytetään pienempiä määriä pehmitteissä, pinnoitteissa ja muissa erikoistuotteissa.

2.2   Tarkasteltavana oleva tuote

(37)

Tarkasteltavana oleva tuote on Korean tasavallasta ja Meksikon yhdysvalloista peräisin oleva tereftaalihappo, joka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodiin ex 2917 36 00 (Taric-koodi 2917 36 00 11), jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’.

2.3   Samankaltainen tuote

(38)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että seuraavilla tuotteilla on samat fyysiset, kemialliset ja tekniset perusominaisuudet ja peruskäyttötarkoitukset:

—

unioniin viety tarkasteltavana oleva tuote

—

asianomaisten maiden kotimarkkinoilla tuotettu ja myyty tutkimuksen kohteena oleva tuote

—

unionin tuotannonalan unionissa tuottama ja myymä tutkimuksen kohteena oleva tuote.

(39)

Näin ollen komissio päätti tässä vaiheessa, että kyseiset tuotteet ovat perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja samankaltaisia tuotteita.

2.4   Tuotteen määritelmää koskevat väitteet

(40)

Useat osapuolet (käyttäjiin lukeutuva UAB NEO Group sekä KCIA ja sen jäsenyritykset Samnam Petrochemical Co., Ltd., Taekwang Industrial Co., Ltd ja Hanwha Impact Corporation) pyysivät niin kutsutun vaatimukset täyttävän tereftaalihapon (qualified terephthalic acid), jäljempänä ’QTA’, jättämistä tuotteen määritelmän ulkopuolelle perustellen pyyntönsä seuraavasti:

—

Puhdistetulla tereftaalihapolla, jäljempänä ’PTA’, ja QTA:lla ei ole samat fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet.

—

Unionin tuotannonala ei tuota QTA:ta vaan ainoastaan PTA:ta, minkä vuoksi PTA:n ja QTA:n hintaa olisi mahdotonta verrata keskenään. WTO:n oikeuskäytännössä kuitenkin edellytetään, että tutkiva viranomainen varmistaa hintojen vertailukelpoisuuden hintavaikutuksia analysoidessaan.

(41)

UAB NEO Group täsmensi, että vaikka QTA:ta voidaan käyttää pullojen raaka-aineeksi kelpaavien PET-rakeiden valmistukseen, se ei korvaa täysin PTA:ta, minkä vuoksi valmistusprosessissa tarvitaan sekä PTA:ta että QTA:ta tietyssä suhteessa.

(42)

Valituksen tekijä vastasi näihin väitteisiin väittämällä, että QTA:lla on samat fyysiset ja kemialliset ominaisuudet kuin PTA:lla ja että nämä kaksi tuotetta ovat useimmissa tuotantoketjun loppupään käyttökohteissa suurelta osin vaihdettavissa keskenään, minkä vuoksi QTA kilpailee tosiasiallisesti PTA:n kanssa polyesterintuotantomarkkinoilla.

(43)

Komissio päätteli alustavasti, että näillä tuotelajeilla on samat fyysiset ja kemialliset ominaisuudet ja käyttötarkoitukset. Myöskään mahdolliset erot QTA:n ja PTA:n puhtausasteissa eivät anna aihetta jättää QTA:ta tuotteen määritelmän ulkopuolelle. Lisäksi todettiin, että QTA kilpailee tosiasiallisesti PTA:n kanssa jatkojalostustuote PET:n tuotannossa kaikkien PET-lajien osalta. Kerätty näyttö osoitti, että ainakin joidenkin käyttäjien tuotannossa PTA:ta ja QTA:ta käytetään tosiasiallisesti toisensa korvaavina tuotteina. QTA:n ja PTA:n välillä ei myöskään havaittu olevan selkeää hintaeroa, jonka vuoksi QTA:n kustannuksia tai hintaa olisi tarpeellista oikaista. Sen vuoksi komissio hylkäsi tämän väitteen.

3.   POLKUMYYNTI

3.1   Korea

3.1.1   Normaaliarvo

(44)

Komissio tutki ensin, oliko kunkin otokseen valitun, yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan kotimarkkinamyynnin kokonaismäärä edustava perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Kotimarkkinamyyntiä pidetään edustavana, jos samankaltaisen tuotteen riippumattomille asiakkaille suuntautuvan kotimarkkinamyynnin osuus vientiä harjoittavaa tuottajaa kohden on vähintään viisi prosenttia sen tarkasteltavana olevan tuotteen kokonaisvientimäärästä unioniin tutkimusajanjakson aikana. Tämän perusteella kunkin otokseen valitun vientiä harjoittavan tuottajan samankaltaisen tuotteen kokonaismyynti kotimarkkinoilla todettiin edustavaksi.

(45)

Tämän jälkeen komissio yksilöi ne kotimarkkinoilla myydyt tuotelajit, jotka olivat samanlaisia kuin niiden vientiä harjoittavien tuottajien, joiden kotimarkkinamyynti oli edustavaa, unioniin vietäviksi myymät tuotelajit tai verrattavissa niihin.

(46)

Seuraavaksi komissio tutki, oliko kunkin otokseen valitun vientiä harjoittavan tuottajan kotimarkkinamyynti kunkin sellaisen tuotelajin osalta, joka on samanlainen kuin unioniin vietäviksi myydyt tuotelajit tai verrattavissa niihin, edustavaa perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Tuotelajin kotimarkkinamyynti on edustavaa, jos kyseisen tuotelajin riippumattomille asiakkaille suuntautuvan kotimarkkinamyynnin kokonaismäärä tutkimusajanjakson aikana on vähintään viisi prosenttia samanlaisen tai siihen verrattavissa olevan tuotelajin kokonaisvientimäärästä unioniin. Tämän perusteella molempien otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien samankaltaisen tuotteen kunkin tuotelajin myynti kotimarkkinoilla todettiin edustavaksi.

(47)

Seuraavaksi komissio määritti kunkin tuotelajin osalta kotimarkkinoiden riippumattomille asiakkaille suuntautuvan kannattavan myynnin osuuden tutkimusajanjaksolla, jotta se voisi päättää, käytetäänkö normaaliarvon laskemisessa tosiasiallista kotimarkkinamyyntiä perusasetuksen 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

(48)

Normaaliarvo perustuu kunkin tuotelajin tosiasialliseen kotimarkkinahintaan riippumatta siitä, oliko myynti kannattavaa vai ei, jos

a)

vähintään laskettuja tuotantokustannuksia vastaavalla nettomyyntihinnalla tapahtuneen tuotelajin myynnin määrä oli yli 80 prosenttia tämän tuotelajin kokonaismyyntimäärästä; sekä

b)

tuotelajin painotettu keskimääräinen myyntihinta vastaa vähintään tuotannon yksikkökustannuksia.

(49)

Tässä tapauksessa normaaliarvo on kyseisen tuotelajin koko kotimarkkinamyynnin hintojen painotettu keskiarvo tutkimusajanjakson aikana.

(50)

Normaaliarvo on tuotelajien pelkästään kannattavan kotimarkkinamyynnin tuotelajikohtainen tosiasiallinen kotimarkkinahinta tutkimusajanjakson aikana, jos:

a)

tuotelajin kannattavan myynnin määrä on enintään 80 prosenttia tämän tuotelajin kokonaismyyntimäärästä; tai

b)

tuotelajin painotettu keskimääräinen hinta alittaa tuotannon yksikkökustannukset.

(51)

Kotimarkkinamyyntiä koskeva analyysi osoitti, että molempien otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien kotimarkkinamyynnistä alle 80 prosenttia oli kannattavaa. Näin ollen normaaliarvo laskettiin kannattavan myynnin painotettuna keskiarvona tutkimusajanjaksolla.

3.2   Vientihinta

(52)

Molemmat otokseen valitut vientiä harjoittavat tuottajat harjoittivat myyntiä unioniin yksinomaan unionin ulkopuolelle (Koreaan ja muihin kolmansiin maihin) sijoittautuneiden etuyhteydettömien kauppiaiden kautta. Tutkimuksessa vahvistettiin, että tuottajat lähettivät tarkasteltavana olevan tuotteen suoraan unioniin ja että lasku- ja maksuvirta kulki etuyhteydettömien kauppiaiden kautta.

(53)

Sen vuoksi vientihinta noudettuna-tasolla määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan perusteella.

3.3   Vertailu

(54)

Perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdassa edellytetään, että komissio vertailee tasapuolisesti normaaliarvoa ja vientihintaa samassa kaupan portaassa ja ottaa huomioon hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat eroavuudet. Tarkasteltavana olevassa tapauksessa komissio päätti verrata otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien normaaliarvoa ja vientihintaa noudettuna-tasoa vastaavalla kaupan portaalla. Kuten jäljempänä selitetään tarkemmin, normaaliarvoa ja vientihintaa oikaistiin tarvittaessa, jotta i) ne voitiin saattaa noudettuna-tasolle ja ii) voitiin ottaa huomioon hintoihin ja siten niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat väitetyt ja osoitetut eroavuudet.

3.3.1   Normaaliarvoon tehdyt oikaisut

(55)

Jotta normaaliarvo voitiin saattaa noudettuna-tasoa vastaavalle kaupan portaalle, siihen tehtiin oikaisuja kotimaan kuljetuskustannusten sekä käsittely-, lastaus- ja pakkauskustannusten huomioon ottamiseksi.

(56)

Lisäksi tehtiin oikaisuja yhden hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavan tekijän (luottokustannusten) osalta.

3.3.2   Vientihintaan tehdyt oikaisut

(57)

Jotta vientihinta voitiin saattaa noudettuna-tasoa vastaavalle kaupan portaalle, tehtiin oikaisuja kotimaan kuljetuskustannusten sekä käsittely-, lastaus- ja pakkauskustannusten huomioon ottamiseksi.

(58)

Lisäksi tehtiin oikaisuja seuraavien hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavien tekijöiden huomioon ottamiseksi: luottokustannukset ja pankkimaksut.

3.4   Polkumyyntimarginaalit

(59)

Komissio vertasi otokseen valittujen yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien samankaltaisen tuotteen kunkin tuotelajin painotettua keskimääräistä normaaliarvoa tarkasteltavana olevan tuotteen vastaavan tuotelajin painotettuun keskimääräiseen vientihintaan perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdan mukaisesti.

(60)

Tämän perusteella väliaikaiset painotetut keskimääräiset polkumyyntimarginaalit – ilmaistuina prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana – ovat seuraavat:

Yritys

Väliaikainen polkumyyntimarginaali %

 

Samnam Petrochemical Co., Ltd.

6,2

 

Taekwang Industrial Co., Ltd.

0

(61)

Otoksen ulkopuolisten yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien osalta komissio laski painotetun keskimääräisen polkumyyntimarginaalin perusasetuksen 9 artiklan 6 kohdan mukaisesti. Näin ollen tämä marginaali määritettiin otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien marginaalien perusteella (jättäen huomiotta sen vientiä harjoittavan tuottajan marginaali, jonka osalta ei havaittu polkumyyntiä).

(62)

Tämän perusteella otoksen ulkopuolisten yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien väliaikaiseksi polkumyyntimarginaaliksi vahvistettiin 6,2 prosenttia.

(63)

Kaikkien muiden korealaisten vientiä harjoittavien tuottajien polkumyyntimarginaalin komissio määritti käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti.

(64)

Komission tietojen mukaan Koreassa toimii lisäksi ainakin yksi vientiä harjoittava tuottaja, joka ei toiminut tutkimuksessa yhteistyössä. Yhteistyöstä kieltäytyneiden vientiä harjoittavien tuottajien osalta se päätti vahvistaa polkumyyntimarginaalin sen otokseen valitun yhteistyössä toimineen yrityksen liiketoimien perusteella, jonka polkumyyntimarginaali on korkein. Tältä osin otettiin huomioon se 25 prosentin osuus näistä liiketoimista.

(65)

Väliaikaiset polkumyyntimarginaalit – ilmaistuina prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana – ovat seuraavat:

Yritys

Väliaikainen polkumyyntimarginaali %

Yhteistyössä toiminut otoksen ulkopuolinen vientiä harjoittava tuottaja: Hanwha Impact Corporation

6,2

Kaikki muu Koreasta peräisin oleva tuonti

13,7

3.5   Meksiko

(66)

Kuten johdanto-osan 33 kappaleessa jo todettiin, yksikään meksikolainen vientiä harjoittava tuottaja ei toiminut tutkimuksessa yhteistyössä. Sen vuoksi komissio teki päätelmänsä perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettävissä olevien tietojen perusteella.

3.5.1   Normaaliarvo

(67)

Koska Alpekin eikä minkään muun tuottajan tuottaman tereftaalihapon kotimarkkinahinnoista Meksikossa ollut julkisesti saatavilla tietoja, komissio määritti normaaliarvon Meksikon osalta laskennallisesti käyttäen valituksessa esitettyjä tietoja (5) tutkimusajanjaksolta sekä Instituto Nacional de Estadística y Geografían (INEGI) tietoja kemiansektorilta.

(68)

Laskennallinen normaaliarvo muodostettiin käyttäen valituksessa esitettyjä unionin tuotannonalan kuluttamien tuotannontekijöiden suhdelukuja ja näiden tuotannontekijöiden kotimarkkinahintoja Meksikossa sekä seuraavia yhteistyössä toimimattoman tuottajan Alpekin helposti saatavilla olevia tietoja:

a)

yhteistyössä toimimattoman vientiä harjoittavan tuottajan Alpekin myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset tutkimusajanjaksolla; ja

b)

yhteistyössä toimimattoman vientiä harjoittavan tuottajan Alpekin viimeisimpänä kannattavana tilivuonna (2022) saama voitto.

3.6   Vientihinta

(69)

Meksikosta unioniin viedyn tereftaalihapon vientihinta perustui Eurostatin ja Surveillance 3 -tietokannan (6), jäljempänä ’Surveillance-tietokanta’, tietoihin. Tereftaalihappo luokitellaan CN-koodiin 2917 36 00 (Taric-koodi 2917 36 00 00), joka sisältää tereftaalihapon ja sen suolat. Tässä tutkimuksessa tarkasteltavana oleva tuote on vain tereftaalihappo, ja valituksen mukaan kaikki Meksikosta unioniin tällä CN-koodilla tapahtunut tuonti vastaa tereftaalihappoa.

3.7   Vertailu

(70)

Perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdassa edellytetään, että komissio vertailee tasapuolisesti normaaliarvoa ja vientihintaa samassa kaupan portaassa ja ottaa huomioon hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat eroavuudet.

(71)

Koska nämä (Eurostatin tilastoista poimitut) hintatiedot edustavat hintoja CIF-tasolla, ne oikaistiin noudettuna-tasolle vähentämällä merirahti- ja tulliselvityskustannukset sekä sisäiset kuljetuskustannukset, jotka ensin päivitettiin Meksikon inflaatioasteen mukaisesti.

3.8   Polkumyyntimarginaali

(72)

Komissio vertasi samankaltaisen tuotteen kunkin tuotelajin painotettua keskimääräistä normaaliarvoa tarkasteltavana olevan tuotteen vastaavan tuotelajin painotettuun keskimääräiseen vientihintaan perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdan mukaisesti.

(73)

Väliaikaiset polkumyyntimarginaalit ilmaistaan prosentteina CIF unionin rajalla tullaamattomana -hinnoista, ja ne ovat seuraavat:

Yritys

Väliaikainen polkumyyntimarginaali %

Kaikki vientiä harjoittavat tuottajat

75,5

4.   VAHINKO

4.1   Unionin tuotannonalan ja unionin tuotannon määritelmä

(74)

Samankaltaista tuotetta valmisti unionissa tutkimusajanjakson aikana kolme tuottajaa: INEOS, Orlen ja IVQ. Nämä tuottajat muodostavat perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ’unionin tuotannonalan’. Unionin markkinoilla toimi tarkastelujaksolla myös kaksi muuta tuottajaa, jotka kuuluvat Indorama-ryhmään. Nämä tuottajat olivat IndoramaVentures Portugal PTA - Unipessoal Lda, jäljempänä ’Indorama Portugal’, joka toimi Sinesissä Portugalissa, ja Indorama Ventures Europe B.V., jäljempänä ’Indorama Netherlands’, jonka toimipaikka oli Rotterdam, Alankomaat. Molemmat nämä yksiköt kuitenkin lopettivat tuotannon, toinen vuonna 2023 ja toinen vuonna 2024.

(75)

Unionin kokonaistuotannoksi tutkimusajanjaksolla vahvistettiin noin 1,65 miljoonaa tonnia. Komissio määritti luvun kaikkien käytettävissä olevien unionin tuotannonalaa koskevien tietojen perusteella. Tällaisia tietoja olivat muun muassa valituksen tekijän makrokyselylomakkeeseen toimittama vastaus, joka todennettiin ja jota täydensivät tutkimusajanjaksolla toimineiden kolmen unionin tuottajan (INEOS, Orlen ja IVQ) yksilöllisiin vahinkokyselyihin antamat vastaukset.

(76)

Kuten johdanto-osan 25 ja 74 kappaleessa todetaan, kyseisten kolmen unionin tuottajan osuus samankaltaisen tuotteen unionin kokonaistuotannosta tutkimusajanjaksolla oli 100 prosenttia.

4.2   Käyttö kytkösmarkkinoilla

(77)

Selvittääkseen, aiheutuiko unionin tuotannonalalle polkumyynnin vuoksi vahinkoa, ja määrittääkseen kulutuksen ja erilaiset unionin tuotannonalan tilanteeseen liittyvät taloudelliset indikaattorit komissio tutki, olisiko unionin tuotannonalan samankaltaisen tuotteen tuotannon myöhempi käyttötarkoitus (käyttö kytkösmarkkinoilla) otettava huomioon tarkastelussa ja missä määrin se olisi otettava huomioon.

(78)

Tereftaalihappo on yksi tärkeimmistä PET:n tuotantoon tarvittavista raaka-aineista. Sitä tarvitaan erityisesti PET-hartsin tuotannossa (PET-hartsia käytetään ennen kaikkea muovipullojen ja elintarvikepakkausten valmistuksessa). Tereftaalihappoa käytetään myös pehmitteisiin, pinnoitteisiin ja muihin erikoistuotteisiin tarvittavien PET-kuitujen, -rakeiden ja -kalvojen valmistuksessa, joskin huomattavasti vähäisemmässä määrin.

(79)

Komissio totesi, että merkittävä osa [35–60] prosenttia IVQ:n tuottamasta tereftaalihaposta oli tarkoitettu kytkösmarkkinoille. Huomattava osa tuotetusta tereftaalihaposta siirrettiin yhtiön sisällä ilman kauppalaskuja PET:n jatkotuotantoa varten. Tämä oli osa kustannusten optimointiin tähtäävää vertikaalisen integroinnin strategiaa (7), eikä IVQ ostanut PET:n tuotantoaan varten tereftaalihappoa lainkaan etuyhteydettömiltä tavarantoimittajilta. Sen vuoksi komissio katsoi, että tämä osa markkinoista lukeutui kytkösmarkkinoihin, vaikka IVQ:n tereftaalihapon sisäiset siirtohinnat olivatkin verrattavissa markkinahintoihin.

(80)

Indorama Netherlands noudatti samanlaista vertikaalisen integroinnin strategiaa (8). Näin ollen arvioidessaan tereftaalihapon kokonaistuotannon kulutusta vapailla markkinoilla ja sen kytköskäyttöä unionissa komissio katsoi, että vastaava osuus Indoraman Netherlandsin tuotannosta suuntautui kytköskäyttöön niinä vuosina, joina yritys oli toiminnassa. Tämä arviointi perustui käytettävissä oleviin tietoihin, mukaan lukien valituksen tekijän makrotalouskyselyyn toimittamassa vastauksessa esittämiin arvioihin.

(81)

Kytkösmarkkinoiden ja vapaiden markkinoiden välinen ero on olennainen vahinkoanalyysin kannalta, sillä kytkösmarkkinoilla käytettäviksi tarkoitetut tuotteet eivät kilpaile suoraan tuotujen tuotteiden kanssa. Sitä vastoin vapailla markkinoilla myytäviksi tarkoitetut tuotteet kilpailevat suoraan tarkasteltavana olevan tuontituotteen kanssa.

(82)

Jotta unionin tuotannonalasta saataisiin mahdollisimman täydellinen kuva, komissio hankki tietoja tereftaalihapon koko tuotannosta ja määritteli, oliko tuotanto tarkoitettu kytkösmarkkinoille vai vapaille markkinoille.

(83)

Tiettyjä unionin tuotannonalaan liittyviä taloudellisia indikaattoreita komissio tarkasteli vapaita markkinoita koskevien tietojen perusteella. Nämä indikaattorit olivat myyntimäärä ja myyntihinnat unionin markkinoilla, markkinaosuus, kasvu, vientimäärä ja -hinnat, kannattavuus, investointien tuotto ja kassavirta. Mikäli mahdollista ja perusteltua, tämän tarkastelun tuloksia verrattiin kytkösmarkkinoita koskeviin tietoihin, jotta unionin tuotannonalan tilanteesta saatiin kattava kuva.

(84)

Sen sijaan muita taloudellisia indikaattoreita voitiin tutkia mielekkäästi ainoastaan ottamalla huomioon koko toiminta, mukaan lukien unionin tuotannonalan kytköskäyttö. Tällaisia indikaattoreita olivat tuotanto, kapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste, investoinnit, varastot, työllisyys, tuottavuus, palkat sekä pääoman saanti. Nämä indikaattorit riippuvat koko tuotantotoiminnasta riippumatta siitä, käytetäänkö tuotanto sisäisesti vai myydäänkö se vapailla markkinoilla.

4.3   Unionin kulutus

(85)

Komissio määritti unionin kulutuksen valituksen tekijän toimittaman todennetun makrokyselyvastauksen, kolmen unionin tuottajan yksilöllisiin vahinkokyselyihin antamien todennettujen vastausten sekä Eurostatin ja Surveillance-tietokannan tietojen perusteella.

(86)

Komissio totesi, että Liettua piti tereftaalihapon tuontimääriä koskevat tiedot merkittäviltä osin salaisina Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/2152 (9) 19 artiklan nojalla. Tästä syystä kaikki tereftaalihapon tuontilähteet eivät käyneet ilmi Eurostatin tiedoista. Sen vuoksi komissio käytti Liettuaan suuntautuneen tuonnin määrien, arvojen ja lähteiden määrittämiseksi Surveillance-tietokannan tietoja, kun taas muihin 26 jäsenvaltioon tulleen tuonnin määrät, arvot ja lähteet määritettiin Eurostatin tietojen perusteella.

(87)

Edellä esitetystä syystä tuonnin määrää ja hintoja koskevat tiedot sekä kaikki muut tiedot, joista kyseiset luvut olisi voitu päätellä, oli aiheellista esittää vaihteluväleinä.

(88)

Edellä kuvattujen tietojen perusteella komissio totesi, että unionin kulutus kehittyi seuraavasti:

Taulukko 1

Unionin kulutus (tonnia)

 

2022

2023

2024

Tutkimusajanjakso

Unionin kulutus yhteensä

[2 500 000 – 3 000 000 ]

[1 800 000 – 2 300 000 ]

[2 100 000 – 2 600 000 ]

[2 000 000 – 2 500 000 ]

Indeksi

100

72

85

83

Kytkösmarkkinat

[300 000 – 350 000 ]

[250 000 – 300 000 ]

[200 000 – 250 000 ]

[150 000 – 200 000 ]

Indeksi

100

86

71

58

Vapaat markkinat

[2 100 000 – 2 600 000 ]

[1 500 000 – 2 000 000 ]

[1 800 000 – 2 300 000 ]

[1 800 000 – 2 300 000 ]

Indeksi

100

71

87

86

Lähde:

Kolmen unionin tuottajan todennetut kyselylomakevastaukset, todennetut makrokyselyvastaukset, Eurostat ja Surveillance-tietokannan tiedot.

(89)

Tereftaalihapon kokonaiskulutus unionissa supistui tarkastelujaksolla.

(90)

Vuosi 2023 oli unionin tuotannonalalle erityisen haastava, koska kokonaiskysyntä väheni 28 prosenttia ja kysyntä vapailla markkinoilla väheni 29 prosenttia edellisvuodesta. Tämä kysynnän väheneminen johtui unionin yleisestä taloudellisesta epävarmuudesta, joka vaikutti PET-teollisuuteen (tereftaalihapon pääasiallinen käyttäjä), sekä siitä, että tärkeimpien asiakkaiden ostokäyttäytyminen normalisoitui ja ne tyhjensivät varastojaan covid-19-pandemian jälkeen.

(91)

Vuonna 2024 markkinoiden vakautuessa kysyntä kasvoi jonkin verran, mutta kokonaiskysyntä oli edelleen 15 prosenttia alhaisemmalla tasolla ja kysyntä vapailla markkinoilla 13 prosenttia alhaisemmalla tasolla kuin vuonna 2022. Tutkimusajanjaksolla kokonaiskysyntä väheni vielä 2 prosenttiyksikköä ja kysyntä vapailla markkinoilla 1 prosenttiyksikön.

(92)

Kytkösmarkkinat supistuivat tarkastelujakson jokaisena vuonna, koko tarkastelujakson aikana kaikkiaan 42 prosenttia. Tämä supistuminen johtui pääasiassa Indorama Netherlandsin laitoksen sulkemisesta. Kyseisen laitoksen tuotanto (myös kytköskäyttöön tarkoitettu) ajettiin vaiheittain alas, ja sekä tereftaalihapon että PET:n tuotanto lopetettiin kokonaan vuonna 2024.

(93)

Myös se, että kulutus kytkösmarkkinoilla väheni niin lineaarisesti verrattuna vapaiden markkinoiden kysyntään, viittaa siihen, että varastojen purkaminen oli merkittävä tekijä vapaiden markkinoiden kysynnän supistumisen taustalla vuonna 2022. Vertikaalisesti integroituneiden PET:n tuottajien ei tarvinnut kasvattaa tereftaalihappovarastoja, vaan ne saattoivat vain jatkaa tereftaalihapon tuottamista itselleen siinä määrin kuin PET:lle oli kunakin vuonna kysyntää.

4.4   Tuonti asianomaisista maista

4.4.1   Asianomaisista maista polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutusten kumulatiivinen arviointi

(94)

Komissio tutki perusasetuksen 3 artiklan 4 kohdan mukaisesti, olisiko asianomaisista maista peräisin olevan tuotteen polkumyynnillä tapahtunutta tuontia arvioitava kumulatiivisesti.

(95)

Kuten johdanto-osan 60 kappaleessa todettiin, yhden korealaisen vientiä harjoittavan tuottajan, Taekwangin, ei havaittu harjoittaneen polkumyyntiä. Sen vuoksi Taekwangilta tullut tuonti jätettiin pois vahinkoa koskevasta arvioinnista. Jäljempänä esitetyt huomiot koskevat vain muilta tuottajilta tullutta polkumyynnillä tapahtunutta tuontia Koreasta sekä polkumyynnillä tapahtunutta tuontia Meksikosta. Taekwangilta tullut tuonti lasketaan muista kolmansista maista tulleeksi tuonniksi.

(96)

Koreasta ja Meksikosta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin suhteen osoitettu polkumyyntimarginaali ylitti perusasetuksen 9 artiklan 3 kohdassa säädetyn vähimmäistason. Kummastakaan asianomaisesta maasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrä ei ollut perusasetuksen 5 artiklan 7 kohdassa tarkoitetulla tavalla merkityksetön. Koreasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin markkinaosuus oli 23 prosenttia ja Meksikon 5 prosenttia tutkimusajanjaksolla.

(97)

Koreasta ja Meksikosta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin sekä toisaalta asianomaisista maista polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja samankaltaisen tuotteen väliset kilpailuedellytykset olivat samankaltaiset. Tarkemmin ilmaistuna tuodut tuotteet kilpailivat sekä keskenään että unionissa tuotetun tuotteen kanssa, sillä niitä myydään samojen myyntikanavien kautta ja samoille asiakasryhmille.

(98)

Näin ollen kaikki perusasetuksen 3 artiklan 4 kohdassa säädetyt edellytykset täyttyivät ja Koreasta ja Meksikosta polkumyynnillä tapahtunutta tuontia tarkasteltiin kumulatiivisesti vahingon määrittämistä varten.

(99)

Alpek huomautti, että Meksikosta tuleva tuonti pysyi tarkastelujaksolla vakaana eikä valituksen tekijä pyytänyt Meksikosta ja Koreasta tulevan tuonnin kumulatiivista arviointia. Alpek oli sitä mieltä, että Meksikosta ja Koreasta tulevan tuonnin hintavaikutukset olisi näin ollen määritettävä erikseen.

(100)

Valituksen tekijä kiisti Alpekin väitteet ja huomautti, että koska valituksen tekijä esitti vain yhden valituksen, joka koski saman tuotteen tuontia sekä Meksikosta että Koreasta, valituksen tekijän tarkoituksena oli, että tuontia tarkasteltaisiin perusasetuksen 3 artiklan 4 kohdan kehyksen mukaisesti. Lisäksi valituksen tekijä totesi, ettei 3 artiklan 4 kohdassa mainita yhdeksi kumulatiivisen analyysin edellytykseksi, että valituksen tekijä esittää virallisesti tätä koskevan pyynnön.

(101)

Komissio oli samaa mieltä siitä, ettei valituksen tekijän esittämä pyyntö ole edellytys kumulatiiviselle analyysille. Meksikosta tulevan tuonnin todettiin tapahtuneen polkumyynnillä, ja vaikka tämä tuonti väheni tarkastelujaksolla, sen määrät olivat silti merkittäviä. Näin ollen kaikki perusasetuksen 3 artiklan 4 kohdan mukaiset kumulatiivisen analyysin edellytykset täyttyivät.

(102)

Sen vuoksi komissio päätteli, että asianomaisista maista polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutuksia olisi arvioitava kumulatiivisesti, ja se hylkäsi Alpekin väitteen.

4.4.2   Asianomaisista maista polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrä ja markkinaosuus

(103)

Komissio määritti polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrän Eurostatin ja Surveillance-tietokannan tietojen perusteella, kuten johdanto-osan 86 kappaleessa todetaan. Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin markkinaosuus määritettiin tuontimäärien (Taekwangin myynti pois lukien) sekä taulukossa 1 esitetyn unionin vapaiden markkinoiden kulutuksen perusteella.

(104)

Polkumyynnillä tapahtuva tuonti asianomaisesta maasta unioniin kehittyi seuraavasti:

Taulukko 2

Tuontimäärä ja markkinaosuus

 

2022

2023

2024

Tutkimusajanjakso

Koreasta polkumyynnillä tulevan tuonnin määrä (tonnia)

[350 000 – 410 000 ]

[250 000 – 310 000 ]

[340 000 – 400 000 ]

[440 000 – 500 000 ]

Indeksi

100

74

94

125

Markkinaosuus (%)

16

16

17

23

Meksikosta tulevan tuonnin määrä (tonnia)

[120 000 – 150 000 ]

[120 000 – 150 000 ]

[140 000 – 170 000 ]

[110 000 – 140 000 ]

Indeksi

100

98

111

83

Markkinaosuus (%)

6

8

7

5

Asianomaisista maista polkumyynnillä tulevan tuonnin määrä (tonnia)

[470 000 – 560 000 ]

[370 000 – 460 000 ]

[480 000 – 570 000 ]

[550 000 – 640 000 ]

Indeksi

100

80

99

114

Markkinaosuus (%)

21

24

24

28

Lähde:

Eurostat, Surveillance-tietokanta ja Taekwangin todennettu kyselylomakevastaus.

(105)

Koreasta ja Meksikosta tuli polkumyyntituontia unionin markkinoille koko tarkastelujakson ajan. Kysynnän supistuminen vuonna 2023 (ks. johdanto-osan 90 kappale) heijastui myös kyseisenä vuonna polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrään, joka väheni 20 prosenttia.

(106)

Vuoden 2023 notkahduksen jälkeen polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrä alkoi kuitenkin kasvaa jyrkästi. Jo vuonna 2024 polkumyynnillä tapahtunut tuonti lisääntyi 19 prosenttiyksikköä vuodesta 2023. Kasvu jatkui myös tutkimusajanjaksolla, jolloin polkumyynnillä tapahtunut tuonti kasvoi vielä 15 prosenttiyksikköä, vaikka kysyntä väheni. Kaiken kaikkiaan polkumyynnillä tapahtunut tuonti kasvoi 14 prosenttia tarkastelujakson aikana.

(107)

Markkinaosuuksien kehitys osoitti, että polkumyynnillä tapahtunut tuonti kasvoi jatkuvasti, vaikka kysyntä vaihteli. Vaikka vuonna 2023 polkumyynnillä tapahtuva tuonti väheni absoluuttisesti mitattuna, kun kysyntä supistui, se kuitenkin kasvatti markkinaosuuttaan 4 prosenttiyksikköä kyseisenä vuonna. Vuonna 2024, jolloin sekä kokonaiskysyntä että tuonti lisääntyivät, polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin markkinaosuus pysyi vakaana. Tutkimusajanjakson aikana polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin markkinaosuus unionissa kasvoi kuitenkin 4 prosenttiyksikköä lisää, kun polkumyyntituonnin määrä jatkoi kasvuaan samaan aikaan, kun kysyntä väheni.

4.5   Asianomaisista maista tulevan tuonnin hinnat ja hinnan alittavuus

(108)

Komissio määritti polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin hinnat Surveillance-tietokannan ja Eurostatin tietojen perusteella.

(109)

Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin hintojen alittavuus määritettiin Koreasta tulevan tuonnin osalta otokseen valittujen korealaisten vientiä harjoittavien tuottajien todennettujen kyselylomakevastausten ja Meksikon osalta Surveillance-tietokannasta ja Eurostatista poimittujen Meksikosta tulevan tuonnin hintojen perusteella.

(110)

Asianomaisista maista unioniin polkumyynnillä tulleen tuonnin painotetut keskimääräiset hinnat kehittyivät seuraavasti:

Taulukko 3

Tuontihinnat (euroa/tonni)

 

2022

2023

2024

Tutkimusajanjakso

Korea

[840 –1 000 ]

[720 –880 ]

[730 –890 ]

[680 –840 ]

Indeksi

100

83

84

77

Meksiko

[900 –1 060 ]

[800 –960 ]

[790 –950 ]

[650 –810 ]

Indeksi

100

83

80

73

Painotettu keskihinta

953

795

791

723

Indeksi

100

83

83

76

Lähde: Eurostat ja Surveillance-tietokanta.

(111)

Sekä Koreasta että Meksikosta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin hinnat laskivat tarkastelujakson jokaisena vuonna lukuun ottamatta vuotta 2024, jolloin Koreasta tulevan tuonnin hinnat nousivat hieman. Vuonna 2022 maailmanlaajuiset toimitusketjujen häiriöt vaikuttivat kuljetuskustannuksiin ja raaka-aineiden hintoihin, minkä seurauksena tuotantokustannukset ja hinnat kolmansista maista tulevassa tuonnissa sekä unionissa nousivat (10).

(112)

Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin hinnat laskivat vuosien 2022 ja 2023 välillä 17 prosenttia. Vuonna 2023 Meksikosta tulevan tuonnin hinnat laskivat 3 prosenttiyksikköä lisää, kun taas Koreasta tulevan tuonnin hinnat nousivat hieman. Tutkimusajanjaksolla molemmista maista tulevan tuonnin hinnat laskivat vielä 7 prosenttiyksikköä. Kaiken kaikkiaan painotettu keskimääräinen tuontihinta laski tarkastelujakson aikana molempien maiden osalta 24 prosenttia.

(113)

Komissio määritti hinnan alittavuuden tutkimusajanjakson aikana vertaamalla seuraavia:

a)

otokseen valittujen kolmen unionin tuottajan etuyhteydettömiltä asiakkailta unionin markkinoilla veloittamat painotetut keskimääräiset myyntihinnat, jotka oli oikaistu noudettuna-tasolle; ja

b)

Korean osalta otokseen valituilta tuottajilta tulevassa tuonnissa ensimmäiseltä riippumattomalta asiakkaalta unionin markkinoilla veloitetut vastaavat painotetut keskimääräiset hinnat ja Meksikon osalta Surveillance-tietokannasta ja Eurostatin tilastoista poimitut keskimääräiset tuontihinnat, jotka oli määritetty CIF-tasolla (kulut, vakuutus ja rahti maksettuina) ja oikaistu asianmukaisesti tullien ja tuonnin jälkeisten kustannusten huomioon ottamiseksi.

(114)

Hintoja, joista oli vähennetty alennukset ja hyvitykset, vertailtiin tuotelajeittain samassa kaupan portaassa tapahtuneiden liiketoimien osalta. QTA:n ja PTA:n hintoja verrattiin toisiinsa, koska komissio oli todennut, että nämä tuotelajit kilpailevat tosiasiallisesti samoilla markkinoilla eikä niiden välillä ollut merkittävää kustannus- tai hintaeroa, jonka vuoksi oikaisun tekeminen olisi ollut aiheellista.

(115)

Vertailun tulos ilmaistiin prosentteina unionin tuottajien teoreettisesta liikevaihdosta tutkimusajanjaksolla. Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin hintojen ei todettu alittaneen unionin tuotannonalan hintoja tutkimusajanjaksolla.

(116)

Komissio kuitenkin vahvisti, että polkumyynnillä tapahtunut tuonti aiheutti hinnankorotusten estymistä ja hintojen alenemista koko tarkastelujakson ajan. Hinnat, joilla polkumyynnillä tapahtunut tuonti myytiin unionissa, alittivat unionin tuotannonalan tuotantokustannukset tarkastelujakson jokaisena vuonna. Vuosina 2022 ja 2023 kyseisen tuonnin myyntihinnat alittivat myös unionin tuotannonalan hinnat.

(117)

Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin hinnat laskivat tarkastelujakson jokaisena vuonna. Koska markkinoilla oli runsaasti yhä halvempaa polkumyyntituontia, jolle unionin tuotannonala menetti jatkuvasti markkinaosuuttaan, unionin tuottajat eivät kyenneet asettamaan tai nostamaan hintojaan tuotantokustannuksiaan korkeammalle tasolle minään vuonna tarkastelujakson aikana. Päinvastoin, unionin tuottajien oli pakko jatkaa hintojensa laskemista säilyttääkseen edes jonkinlaisen markkinaosuuden. Kuten taulukosta 7 käy ilmi, lukuun ottamatta vuotta 2023, jolloin tuotantokustannuksissa tapahtui selkeämpi lasku, unionin tuotannonalan hinnat laskivat vuodesta toiseen huomattavasti enemmän kuin sen tuotantokustannukset eli unionin tuottajat laskivat hintojaan aina vain enemmän alle tuotantokustannustensa, mikä johti tappioiden syntymiseen.

4.6   Unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne

4.6.1   Yleiset huomautukset

(118)

Tutkittaessa polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vaikutusta unionin tuotannonalaan arvioitiin perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti kaikki taloudelliset indikaattorit, jotka vaikuttivat unionin tuotannonalan tilanteeseen tarkastelujakson aikana.

(119)

Vahingon määrittämistä varten komissio erotti toisistaan makro- ja mikrotaloudelliset vahinkoindikaattorit. Komissio arvioi makrotaloudellisia indikaattoreita valituksen tekijän toimittamaan todennettuun makrokyselyvastaukseen sisältyvien tietojen (joita oikaistiin tarvittaessa kolmen unionin tuottajan yksilöllisiin vahinkokyselyihin antamien vastausten perusteella) sekä tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuontia koskevien Surveillance-tietokannan ja Eurostatin tietojen perusteella. Tiedot koskevat kaikkia unionin tuottajia. Mikrotaloudellisia indikaattoreita komissio arvioi kolmen unionin tuottajan kyselylomakevastauksiin sisältyneiden todennettujen tietojen perusteella. Nämä tiedot koskevat kolmea unionin tuottajaa. Kummankin tietokokonaisuuden todettiin edustavan unionin tuotannonalan taloudellista tilannetta.

(120)

Makrotaloudellisia indikaattoreita ovat tuotanto, tuotantokapasiteetti, kapasiteetin käyttöaste, myyntimäärä, markkinaosuus, kasvu, työllisyys, tuottavuus, polkumyyntimarginaalin merkittävyys ja toipuminen aiemman polkumyynnin vaikutuksista.

(121)

Mikrotaloudelliset indikaattorit ovat keskimääräiset yksikköhinnat, yksikkökustannukset, työvoimakustannukset, varastot, kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto ja pääoman saanti.

4.6.2   Makrotaloudelliset indikaattorit

4.6.2.1   Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

(122)

Unionin kokonaistuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 4

Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

 

2022

2023

2024

Tutkimusajanjakso

Tuotantomäärä (tonnia)

2 498 563

1 604 032

1 884 941

1 654 276

Indeksi

100

64

75

66

Tuotantokapasiteetti (tonnia)

3 841 107

3 687 866

2 107 061

1 944 406

Indeksi

100

96

55

51

Kapasiteetin käyttöaste (%)

65

43

89

85

Indeksi

100

67

138

131

Lähde:

Valituksen tekijän makrokyselyyn toimittama vastaus ja yksilöllisiin vahinkokyselyihin annetut vastaukset.

(123)

Unionin tuotantomäärä väheni 34 prosenttia tarkastelujakson aikana. Jyrkin supistuminen (–36 %) tapahtui vuonna 2023. Tämä jyrkkä supistuminen johtui osittain edellä kuvatusta notkahduksesta kysynnässä kyseisenä vuonna. Kysynnän vilkastuessa jonkin verran vuonna 2024 myös unionin tuotannonalan tuotantomäärä kasvoi, mutta se oli edelleen 25 prosenttia lähtötason eli vuoden 2022 tason alapuolella ja väheni tutkimusajanjaksolla edelleen 9 prosenttiyksikköä.

(124)

Unionin tuotantokapasiteetin supistuminen osoittaa selvästi unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon laajuuden. Tarkastelujaksolla vallitsevana suuntauksena oli unionin tuotantokapasiteetin erittäin merkittävä supistuminen, kun useita tuotantolaitoksia suljettiin vuosina 2023 ja 2024. Kaiken kaikkiaan unionin kokonaistuotantokapasiteetti puolittui vuoden 2022 ja tutkimusajanjakson välillä tuotantolaitosten sulkemisen seurauksena.

(125)

Tästä syystä kapasiteetin käyttöasteen näennäinen paraneminen tai kapasiteetin käyttöasteen lasku vuonna 2023 ja tutkimusajanjaksolla verrattuna vuosiin 2022 ja 2024 eivät ole unionin tuotannonalan tilannetta kuvaavia, koska nämä kehityskulut liittyivät pääasiassa unionin tuotantolaitosten sulkemiseen, mikä pienensi kokonaistuotantokapasiteettia. Sitä vastoin kokonaismyyntimäärät ja tuotantokapasiteetti kuvaavat unionin tuotannonalan tilannetta paljon todenmukaisemmin.

4.6.2.2   Myyntimäärä ja markkinaosuus

(126)

Unionin tuotannonalan myyntimäärä ja markkinaosuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 5

Myyntimäärä ja markkinaosuus

 

2022

2023

2024

Tutkimusajanjakso

Myynti vapailla markkinoilla (tonnia)

[1 600 000 – 1 900 000 ]

[950 000 – 1 250 000 ]

[1 200 000 – 1 500 000 ]

[1 000 000 – 1 300 000 ]

Indeksi

100

61

78

71

Vapaille markkinoille suuntautuvan myynnin markkinaosuus (%)

73

63

66

61

Lähde:

Valituksen tekijän makrokyselyyn toimittama vastaus ja yksilöllisiin vahinkokyselyihin annetut vastaukset.

(127)

Unionin tuotannonalan myyntimäärä väheni tarkastelujaksolla 29 prosenttia. Jyrkimmin myyntimäärät vähenivät vuonna 2023, samaan aikaan kun unionin kysynnässä tapahtui notkahdus (ks. taulukko 1). Vaikka kysyntä vapailla markkinoilla väheni 29 prosenttia vuonna 2023, unionin myyntimäärät vähenivät kuitenkin huomattavasti enemmän, 39 prosenttia.

(128)

Kysynnän vilkastuessa vuonna 2024 myös unionin tuotannonalan myyntimäärät kasvoivat, mutta ne olivat edelleen 22 prosenttia alle vuoden 2022 tason. Tutkimusajanjaksolla unionin tuotannonalan myyntimäärät vähenivät vielä 7 prosenttiyksikköä lisää eli jälleen huomattavasti enemmän kuin unionin kysyntä, joka väheni 1 prosenttiyksikön.

(129)

Unionin tuotannonalan markkinaosuus pieneni vuosien 2022 ja 2023 välillä 73 prosentista 63 prosenttiin. Kysynnän vilkastuessa vuonna 2024 unionin tuotannonalan markkinaosuus kasvoi samana vuonna 3 prosenttiyksikköä mutta pieneni sitten jälleen 5 prosenttiyksikköä ja laski alhaisimmalle tasolleen koko tarkastelujaksolla.

4.6.2.3   Kasvu

(130)

Unionin tuotannonalan suorituskyky heikkeni merkittävästi tarkastelujaksolla. Unionin tuotannonalan myyntimäärät vapailla markkinoilla supistuivat tarkastelujakson aikana 29 prosenttia, ja unionin tuotannonala menetti 12 prosenttiyksikköä markkinaosuudestaan. Sitä vastoin polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrä lisääntyi tarkastelujaksolla 19 prosenttia ja sen markkinaosuus kasvoi 7 prosenttiyksikköä. Vaikea markkinatilanne johti myös useiden tuotantolaitosten sulkemiseen unionissa, mikä käytännössä puolitti unionin tereftaalihapon kokonaistuotantokapasiteetin.

(131)

Kuten edellä selitettiin, myös unionin kokonaiskulutus väheni tarkastelujaksolla. Jyrkimmin kulutus väheni vuonna 2023, jolloin kysyntä unionin vapailla markkinoilla väheni 29 prosenttia vuoteen 2022 verrattuna. Sekä unionin tuottajien myyntimäärä että tuontimäärät olivat kyseisenä vuonna alimmalla tasollaan.

(132)

Vuonna 2023 unionin tuotannonalan myynti väheni 39 prosenttia vuoteen 2022 verrattuna, kun taas Koreasta ja Meksikosta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrä väheni vain 20 prosenttia. Tämän seurauksena unionin tuotannonalan ja kyseisen tuonnin markkinaosuudet kehittyivät eri suuntiin: unionin tuotannonala menetti 10 prosenttiyksikköä markkinaosuudestaan, kun taas polkumyynnillä tapahtunut tuonti kasvatti osuuttaan 3 prosenttiyksikköä.

(133)

Vuonna 2024 kysyntä vapailla markkinoilla koheni jonkin verran mutta pysyi silti 13 prosenttia alhaisemmalla tasolla kuin vuonna 2022. Myös unionin tuotannonalan myynti kasvoi (+17 prosenttiyksikköä) mutta oli silti 22 prosenttia alhaisemmalla tasolla kuin vuonna 2022. Samaan aikaan polkumyyntituonti kasvoi 19 prosenttiyksikköä ja palasi lähes samalle tasolle kuin vuonna 2022.

(134)

Tutkimusajanjaksolla unionin kysyntä väheni jälleen, tällä kertaa vain hieman (1 prosenttiyksikön). Siitä huolimatta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrä kasvoi 19 prosenttiyksikköä lisää, kun taas unionin tuotannonalan myynti väheni jälleen (–7 prosenttiyksikköä). Tämän seurauksena polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin markkinaosuus kasvoi tutkimusajanjaksolla 4 prosenttiyksikköä lisää, kun taas unionin tuotannonala menetti 5 prosenttiyksikköä markkinaosuudestaan.

4.6.2.4   Työllisyys ja tuottavuus

(135)

Työllisyys ja tuottavuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 6

Työllisyys ja tuottavuus

 

2022

2023

2024

Tutkimusajanjakso

Työntekijöiden määrä

1 088

900

642

607

Indeksi

100

83

59

56

Tuottavuus (yksikkö/työntekijä)

2 296

1 783

2 937

2 723

Indeksi

100

78

128

119

Lähde:

Valituksen tekijän makrokyselyyn toimittama vastaus ja yksilöllisiin vahinkokyselyihin annetut vastaukset.

(136)

Unionin tuotannonalan vaikea tilanne johti 480 kokoaikaisen työntekijän menetykseen tarkastelujaksolla. Työntekijöiden kokonaismäärä väheni tarkastelujakson jokaisena vuonna, mikä johtui edellä kuvatuista tereftaalihapon tuotantolaitosten sulkemisista unionissa (ks. 4.6.2.1 jakso) mutta myös siitä, että edelleen toiminnassa olevat kolme unionin tuottajaa vähensivät työvoimaa. Työvoima supistui 17 prosenttia vuonna 2023, minkä jälkeen työntekijöiden määrä väheni vielä huomattavasti enemmän, 24 prosenttiyksikköä vuonna 2024, ja tutkimusajanjaksolla vielä 3 prosenttiyksikköä lisää.

(137)

Tuottavuus kehittyi tuotannossa ja työllisyydessä tapahtuneiden muutosten mukaisesti. Heikointa tuottavuus oli vuonna 2023, jolloin kysyntä unionissa notkahti. Vuonna 2024 tuottavuudessa tapahtui näennäinen 50 prosenttiyksikön hypähdys, mikä ei kuitenkaan johtunut tuotantoprosessien kehittymisestä vaan pikemminkin tehtaiden sulkemisesta ja siitä, että jäljelle jääneet tuottajat sulauttivat tuotantoaan yhteen ja supistivat henkilöstöä.

(138)

Tutkimusajanjaksolla, jolloin unionin tuottajat menettivät edelleen markkinaosuuksiaan sekä myyntimääriään vapailla markkinoilla ja myös kytkösmarkkinakäyttö väheni, työvoiman tuottavuus heikkeni edelleen 9 prosenttiyksikköä, vaikka työvoimaa supistettiin jälleen.

4.6.2.5   Polkumyyntimarginaalin merkittävyys ja toipuminen aiemmasta polkumyynnistä

(139)

Kaikki polkumyyntimarginaalit olivat merkittävästi vähimmäistasoa suuremmat. Tosiasiallisten polkumyyntimarginaalien vaikutus unionin tuotannonalaan ei ollut vähäpätöinen, kun otetaan huomioon asianomaisista maista polkumyynnillä tulevan tuonnin määrä ja hinnat.

(140)

Tereftaalihappo on ollut jo kertaalleen polkumyyntitutkimuksen kohteena. Kyseinen tutkimus pantiin vireille vuonna 2016, ja se koski tereftaalihapon tuontia Koreasta. Tutkimus kuitenkin päätettiin (11)6 päivänä kesäkuuta 2017, koska todetut polkumyyntimarginaalit olivat alle vähimmäistason. Sen vuoksi käytettävissä ei ollut tietoja, joiden pohjalta mahdollisen aiemman polkumyynnin vaikutuksia olisi voitu arvioida.

4.6.3   Mikrotaloudelliset indikaattorit

4.6.3.1   Hinnat ja niihin vaikuttavat tekijät

(141)

Kolmen unionin tuottajan painotetut keskimääräiset yksikkömyyntihinnat etuyhteydettömille asiakkaille unionissa kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 7

Myyntihinnat unionissa

 

2022

2023

2024

Tutkimusajanjakso

Keskimääräinen yksikkömyyntihinta vapailla markkinoilla (euroa/tonni)

1 001

811

737

698

Indeksi

100

81

74

70

Yksikkökohtaiset tuotantokustannukset (euroa/tonni)

1 066

1 024

876

860

Indeksi

100

96

82

81

Lähde:

Kolmen unionin tuottajan todennetut kyselylomakevastaukset.

(142)

Vaikka sekä unionin tuotannonalan keskimääräiset yksikkökohtaiset tuotantokustannukset että sen keskimääräiset myyntihinnat vapailla markkinoilla laskivat tarkastelujakson jokaisena vuonna, halvan polkumyyntituonnin aiheuttama hintapaine pakotti unionin tuottajat myymään tuotteensa tarkastelujakson jokaisena vuonna tuotantokustannuksiaan alhaisemmilla hinnoilla.

(143)

Kuten johdanto-osan 111 kappaleessa jo mainitaan, tuotantokustannukset olivat vuonna 2022 koholla kaikkialla maailmassa. Tämä koski erityisesti unionia, sillä energian hinnat nousivat Venäjän hyökättyä Ukrainaan.

(144)

Kun maailmanlaajuinen markkinatilanne normalisoitui ja energian hinnat unionissa alkoivat vakautua vuodesta 2023 alkaen, myös kustannukset ja hinnat alkoivat laskea. Unionin tuotannonalan keskimääräiset tuotantokustannukset laskivat 4 prosenttia vuonna 2023, ja vuonna 2024 ne laskivat vielä huomattavasti enemmän, 14 prosenttiyksikköä. Tuotantokustannusten asteittainen lasku jatkui tutkimusajanjaksolla, jolloin ne laskivat vielä 1 prosenttiyksikön.

(145)

Myös unionin tuotannonalan myyntihinnat laskivat tarkastelujakson jokaisena vuonna, ja ne olivat jatkuvasti yksikkökohtaisia tuotantokustannuksia alhaisemmat. Tämä osoittaa, etteivät tuotantokustannukset olleet tärkein hintatasoa määrittävä tekijä.

(146)

Sen sijaan polkumyynnillä tapahtunut tuonti myytiin unioniin hinnoilla, jotka alittivat unionin tuotannonalan tuotantokustannukset tarkastelujakson jokaisena vuonna. Unionin tuottajien menettäessä vuosi vuodelta markkinaosuuttaan tälle halpatuonnille (lukuun ottamatta vuotta 2024, jolloin ne saivat palautettua osan markkinaosuudestaan) niiden oli turvauduttava aggressiivisiin hinnanalennuksiin ja myytävä alle tuotantokustannustensa säilyttääkseen edes osan myyntimääristään.

(147)

Vuosina 2022 ja 2023 polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin myyntihinnat alittivat unionin tuotannonalan hinnat. Tämän seurauksena unionin tuotannonala laski hintojaan 19 prosenttia vuosien 2022 ja 2023 välillä ja sen jälkeen vielä 7 prosenttiyksikköä vuonna 2024 ja 4 prosenttiyksikköä tutkimusajanjaksolla.

4.6.3.2   Työvoimakustannukset

(148)

Kolmen unionin tuottajan keskimääräiset työvoimakustannukset kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 8

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti

 

2022

2023

2024

Tutkimusajanjakso

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti (euroa/vuosi)

100 273

106 190

109 635

123 942

Indeksi

100

106

109

124

Lähde:

Kolmen unionin tuottajan todennetut kyselylomakevastaukset.

(149)

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti kasvoivat 6 prosenttia vuonna 2023 ja edelleen 3 prosenttiyksikköä vuonna 2024. Tutkimusajanjaksolla työvoimakustannukset nousivat 15 prosenttiyksikköä lisää.

4.6.3.3   Varastot

(150)

Kolmen unionin tuottajan varastot kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 9

Varastot

 

2022

2023

2024

Tutkimusajanjakso

Loppuvarastot (mittayksikkö)

63 623

38 583

88 864

85 394

Indeksi

100

61

140

134

Loppuvarastot prosentteina tuotannosta (%)

3

2

5

5

Lähde:

Kolmen unionin tuottajan todennetut kyselylomakevastaukset.

(151)

Loppuvarastot vaihtelivat tuotanto- ja myyntimäärien mukaan: ensin vuonna 2023 ne supistuivat 39 prosenttia, sitten lähes kaksinkertaistuivat vuonna 2024 ja sen jälkeen supistuivat jälleen hieman (–6 prosenttiyksikköä) tutkimusajanjaksolla.

4.6.3.4   Kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto ja pääoman saanti

(152)

Kolmen unionin tuottajan kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 10

Kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto

 

2022

2023

2024

Tutkimusajanjakso

Etuyhteydettömille asiakkaille unionissa tapahtuneen myynnin kannattavuus (% liikevaihdosta)

-4

-25

-17

-21

Kassavirta (euroa)

-5 727 453

- 126 149 667

- 194 936 339

- 200 367 756

Indeksi

- 100

-2 203

-3 404

-3 498

Investoinnit (euroa)

37 617 198

48 691 745

30 504 952

26 133 432

Indeksi

100

129

81

69

Investointien tuotto (%)

-10

-51

-74

-79

Indeksi

- 100

- 489

- 711

- 757

Lähde:

Kolmen unionin tuottajan todennetut kyselylomakevastaukset.

(153)

Komissio määritti kolmen unionin tuottajan kannattavuuden ilmaisemalla samankaltaisen tuotteen myynnistä etuyhteydettömille asiakkaille unionissa saadun nettovoiton ennen veroja prosentteina tämän myynnin liikevaihdosta.

(154)

Kuten unionin tuotannonalan keskimääräisten myyntihintojen ja yksikkökohtaisten tuotantokustannusten välinen ero osoittaa, unionin tuotannonalalle aiheutui tappioita jo vuonna 2022, kun se yritti kilpailla polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin kanssa, jonka myyntihinnat alittivat unionin tuotannonalan tuotantokustannukset.

(155)

Eniten (–25 %) koko tarkastelujaksolla unionin tuotannonalalle aiheutui tappiota vuonna 2023, kun kysyntä unionissa väheni ja unionin tuotannonalan myynti hiipui alhaisimmalle tasolleen samalla kun se laski hintojaan voidakseen kilpailla halvemman polkumyyntituonnin kanssa.

(156)

Vuonna 2024 kysyntä unionissa ja unionin tuotannonalan myyntimäärät kohenivat hieman ja tuotantokustannukset laskivat. Tämä ei kuitenkaan muuttanut unionin tuotannonalan toimintaa kannattavaksi. Sen sijaan polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrä jatkoi kasvuaan ja sen hinnat laskivat edelleen, jolloin unionin tuotannonalan oli pakko jatkaa hinnanalennuksia, minkä seurauksena sen tulos oli vain hieman aiempaa vähemmän negatiivinen (–17 %) kyseisenä vuonna.

(157)

Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin aiheuttama paine jatkui myös tutkimusajanjaksolla, kun kyseisen tuonnin hinnat laskivat edelleen ja sen määrä ja markkinaosuus kasvoivat. Sen vuoksi unionin tuotannonala menetti myyntimääriään ja alensi jälleen hintojaan, minkä seurauksena sen voittomarginaali heikkeni –21 prosenttiin.

(158)

Nettokassavirralla tarkoitetaan unionin tuottajien kykyä rahoittaa itse toimintaansa. Nettokassavirta oli jo vuonna 2022 negatiivinen, ja se heikkeni tarkastelujaksolla jatkuvasti, mikä myös osaltaan osoittaa, kuinka huono unionin tuotannonalan tilanne on.

(159)

Unionin tuotannonalan tilanteen heikentyessä myös investointeja tehtiin tarkastelujaksolla vähemmän. Investointien määrä kasvoi jonkin verran vuonna 2023, mikä liittyi joidenkin unionin tuottajien säännöllisiin kunnossapitotöihin. Vuonna 2024 investoinnit kuitenkin vähenivät 38 prosenttiyksikköä ja tutkimusajanjaksolla 12 prosenttiyksikköä.

(160)

Investointien tuotto tarkoittaa voittoa prosentteina investointien nettokirjanpitoarvosta. Tuotantolaitoksiin tehtävien uusien investointien vähentyessä ja voittotasojen laskiessa myös investointien tuotto heikkeni jatkuvasti tarkastelujaksolla.

(161)

Lisäksi kannattavuuden heikkeneminen ja yhä negatiivisempi kassavirta tarkastelujaksolla vaikuttivat voimakkaasti unionin tuotannonalan kykyyn hankkia pääomaa.

4.7   Vahinkoa koskevat päätelmät

(162)

Kuten edellä todettiin, polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrän kehitystä ja sen hintavaikutuksia on tarkasteltava markkinakysynnän kehityksen valossa.

(163)

Kuten 4.3 jaksossa kuvataan, unionin kulutus vapailla markkinoilla supistui tarkastelujaksolla 14 prosenttia. Erityisten markkinaolosuhteiden seurauksena kysyntä notkahti jyrkästi (–29 %) vuonna 2023. Vuonna 2024 se vakautui jossakin määrin mutta oli silti 13 prosenttia alhaisemmalla tasolla kuin vuonna 2022. Tutkimusajanjaksolla kysynnän asteittainen heikkeneminen jatkui, kun se hiipui vielä 1 prosenttiyksikön.

(164)

Myyntimäärien jonkinlaista vähenemistä oli kenties odotettavissakin kutistuvilla markkinoilla. Unionin tuotannonalan myynti- ja tuotantomäärät vähenivät kuitenkin paljon enemmän kuin unionin kysyntä, sillä unionin tuotannonalan myyntimäärät supistuivat vuoden 2022 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana 29 prosenttia eli huomattavasti enemmän kuin kysyntä, joka väheni 14 prosenttia. Myös unionin tuotannonalan markkinaosuus supistui 73 prosentista 61 prosenttiin kyseisenä ajanjaksona, mikä on selkeä osoitus määriin kohdistuvasta vahingosta. Koreasta ja Meksikosta polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin määrä kasvoi kyseisenä ajanjaksona 14 prosenttia ja kasvatti markkinaosuuttaan 21 prosentista 28 prosenttiin.

(165)

Hinnat, joilla polkumyynnillä tapahtunut tuonti myytiin unionissa, alittivat unionin tuotannonalan tuotantokustannukset tarkastelujakson jokaisena vuonna. Vuosina 2022 ja 2023 kyseisen tuonnin myyntihinnat alittivat myös unionin tuotannonalan hinnat. Unionin tuottajien menettäessä vuosi vuodelta markkinaosuuttaan polkumyynnillä tapahtuvalle tuonnille niiden oli turvauduttava aggressiivisiin hinnanalennuksiin. Yrittäessään säilyttää edes jonkinlaiset myyntimäärät unionin tuotannonala myi tuotteitaan vuonna 2024 ja tutkimusajanjaksolla hinnoilla, jotka alittivat jopa polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin hinnat, minkä seurauksena sen tappiollinen tilanne heikkeni entisestään. Tämä hintakehitys viittaa hinnankorotusten estymiseen vuonna 2022 sekä hinnankorotusten estymiseen ja hintojen alenemiseen vuosina 2023 ja 2024 ja tutkimusajanjaksolla.

(166)

Kuten taulukoista 4 ja 6 käy ilmi, kapasiteetin käyttöaste ja tuottavuus näyttivät kohentuneen vuonna 2024 ja tutkimusajanjaksolla vuoden 2022 tason yläpuolelle. Kuten näitä indikaattoreita koskevissa jaksoissa kuitenkin selitetään, tämä johtui siitä, että unionissa suljettiin vuosina 2023 ja 2024 useita tuotantolaitoksia ja lisäksi kolmen unionin tuottajan edelleen toiminnassa olevissa tuotantolaitoksissa vähennettiin työvoimaa. Näin ollen kyseiset näennäiset myönteiset kehityssuuntaukset eivät tarkoita, ettei unionin tuotannonalalle ole aiheutunut vahinkoa, vaan päinvastoin.

(167)

Kuten edellä osoitetaan, kaikki tärkeimmät vahinkotekijät osoittavat negatiivista kehitystä. Tuotantomäärä, kapasiteetti, myyntimäärä, markkinaosuus, kasvu, työllisyys, kannattavuus, kassavirrat, investoinnit, investointien tuotto ja pääoman saanti kaikki heikkenivät tarkastelujaksolla.

(168)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli tässä vaiheessa, että unionin tuotannonalalle aiheutui perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa.

5.   SYY-YHTEYS

(169)

Perusasetuksen 3 artiklan 6 kohdan mukaisesti komissio tutki, oliko asianomaisista maista polkumyynnillä tapahtunut tuonti aiheuttanut merkittävää vahinkoa unionin tuotannonalalle. Komissio tutki perusasetuksen 3 artiklan 7 kohdan mukaisesti myös, olisivatko muut tiedossa olleet tekijät voineet samaan aikaan aiheuttaa vahinkoa unionin tuotannonalalle. Komissio varmisti, ettei mitään muiden tekijöiden kuin asianomaisista maista polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin aiheuttamaa mahdollista vahinkoa pidetä polkumyynnillä tapahtuvasta tuonnista johtuvana. Tällaisia tekijöitä ovat kulutuksen väheneminen, tuonti kolmansista maista, vientitulos ja tuotantokustannukset.

5.1   Polkumyyntituonnin vaikutukset

(170)

Samaan aikaan, kun kysyntä heikkeni, Koreasta ja Meksikosta tuli jatkuvasti unioniin polkumyyntituontia hinnoilla, jotka alittivat selkeästi unionin tuotannonalan tuotantokustannukset. Unionin tuotannonala menetti samaan aikaan myyntimääriä ja markkinaosuuttaan ja joutui laskemaan hintansa aina vain alemmas säilyttääkseen edes jonkinlaisen markkinaosuuden, minkä seurauksena sille aiheutui mittavia tappioita.

(171)

Unionin tuotannonala menetti tarkastelujakson aikana 12 prosenttia markkinaosuudestaan ja sen tuotantomäärä väheni 34 prosenttia ja myyntimäärä vapailla markkinoilla 29 prosenttia. Samana ajanjaksona polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrä kasvoi 19 prosenttia ja se kasvatti markkinaosuuttaan 7 prosenttia unionin tuotannonalan kustannuksella.

(172)

Kuten johdanto-osan 85–168 kappaleessa esitetty vahinkoindikaattoreiden analyysi osoitti, unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne heikkeni kaikkein jyrkimmin vuonna 2023 ja huononi entisestään vuonna 2024 ja tutkimusajanjaksolla (verrattuna vuoteen 2022), samaan aikaan kun asianomaisista maista polkumyynnillä tapahtunut tuonti lisääntyi merkittävästi.

(173)

Jotkin käyttäjät huomauttivat, että koska Koreasta ja Meksikosta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin hinnat olivat hyvin lähellä unionin tuotannonalan hintoja, nämä hinnat eivät voineet aiheuttaa vahinkoa unionin tuotannonalalle.

(174)

Valituksen tekijä oli eri mieltä tästä tulkinnasta ja huomautti, että hinnat olivat samalla tasolla nimenomaan polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin aiheuttaman hintapaineen vuoksi.

(175)

Kuten edellä todettiin, polkumyynnillä tapahtunut tuonti aiheutti nimittäin merkittävää hinnankorotusten estymistä vuosina 2022 ja 2023 sekä hinnankorotusten estymistä ja hintojen alenemista vuosina 2023 ja 2024 ja tutkimusajanjaksolla, kun unionin tuotannonala ei pystynyt nostamaan hintojaan tuotantokustannuksiaan korkeammalle tasolle. Sen sijaan unionin tuotannonalan oli pakko laskea hintojaan koko tarkastelujakson ajan, vaikka sen hinnat alittivat yksikkökohtaiset tuotantokustannukset jo vuonna 2022.

(176)

Edellä esitetyn perusteella komissio vahvisti alustavasti, että unionin tuotannonalalle aiheutuneen merkittävän vahingon ja asianomaisista maista polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin välillä oli syy-yhteys perusasetuksen 3 artiklan 6 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Vahinko kohdistui sekä määriin että hintoihin.

5.2   Muiden tekijöiden vaikutukset

5.2.1   Kulutus

5.2.1.1   Käyttö kytkösmarkkinoilla

(177)

Kuten taulukosta 1 käy ilmi, unionissa vahvistettiin olevan tarkastelujaksolla tereftaalihapon kytkösmarkkinat PET:n tuotantoa varten. Kytkösmarkkinoilla käytetyt määrät vähenivät asteittain tarkastelujakson jokaisena vuonna (ilman vapailla markkinoilla vuonna 2023 havaittua merkittävää notkahdusta), ja niiden osuus unionin kokonaiskulutuksesta tarkastelujaksolla oli [7–10]–[13–16] prosenttia.

(178)

Kokonaiskäyttö kytkösmarkkinoilla väheni 42 prosenttia tarkastelujaksolla, mikä johtui Indorama Netherlandsin tehtaan sulkemisesta, kuten johdanto-osan 92 kappaleessa todetaan. Unionissa oli myös toinen tuottaja, joka suuntasi osan tuotannostaan kytköskäyttöön, mutta sen kytkösmarkkinakäyttö pysyi tarkastelujaksolla suhteellisen vakaana.

(179)

Tämän vuoksi ja ottaen huomioon, että vain pieni osuus ([7–10]–[13–16] % tarkastelujakson aikana) unionin kokonaistuotannosta suuntautui kytkösmarkkinoille, komissio päätteli, ettei kytkösmarkkinoiden kehityksellä ollut vaikutusta vahinkoon.

5.2.1.2   Kulutuksen väheneminen

(180)

Kuten edellä kuvataan, unionin kulutus vapailla markkinoilla väheni 14 prosenttia tarkastelujaksolla. Kuten edellä kuitenkin myös todetaan, unionin tuotannonalan myyntimäärät vähenivät huomattavasti enemmän, 29 prosenttia, samaan aikaan kun polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrä kasvoi jopa tällaisilla supistuvilla markkinoilla 14 prosenttia ja sen markkinaosuus kasvoi 7 prosenttia.

(181)

Näin ollen – vaikka markkinoiden supistuminen olisi varmasti joka tapauksessa johtanut jonkinlaiseen myyntimäärien menetykseen ja kysynnän väheneminen olisi aiheuttanut vahinkoa unionin tuotannonalalle – se, että polkumyynnillä tapahtunut tuonti kasvatti markkinaosuuttaan 7 prosenttia lisää tarkastelujaksolla, osoittaa, ettei kysynnän väheneminen ole tärkein syy unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon taustalla. Sen sijaan markkinoiden supistuminen aiheutti haastavan tilanteen, jossa halpa polkumyyntituonti alkoi viedä markkinaosuutta unionin tuottajilta pakottaen ne aggressiivisiin hinnanalennuksiin ja vähentäen unionin tuottajien myyntimääriä ja alentaen niiden hintoja, millä oli tuhoisat vaikutukset unionin tuottajien kannattavuuteen.

(182)

Ottaen lisäksi huomioon, että kysyntä väheni vain 14 prosenttia, komissio päätteli, ettei kysynnän väheneminen heikentänyt syy-yhteyttä.

5.2.2   Tuonti kolmansista maista

(183)

Muista kolmansista maista tulevan tuonnin määrä kehittyi tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 11

Tuonti kolmansista maista

Maa

 

2022

2023

2024

Tutkimusajanjakso

Taekwang

Määrä (tonnia)

[100 000 – 135 000 ]

[160 000 – 195 000 ]

[155 000 – 190 000 ]

[150 000 – 185 000 ]

 

Indeksi

100

155

149

143

 

Markkinaosuus (%)

5

11

8

8

 

Keskihinta (euroa/tonni)

[800 –1 000 ]

[800 –1 000 ]

[740 –940 ]

[700 –900 ]

 

Indeksi

100

92

85

78

Kiina

Määrä (tonnia)

[8 000 –10 000 ]

[24 000 –26 000 ]

[34 000 –36 000 ]

[56 000 –58 000 ]

 

Indeksi

100

300

418

685

 

Markkinaosuus (%)

0

1

2

3

 

Keskihinta (euroa/tonni)

667

781

799

730

 

Indeksi

100

117

120

109

Muut kolmannet maat

Määrä (tonnia)

[7 500 –8 500 ]

[7 000 –8 000 ]

[2 000 –3 000 ]

[1 500 –2 500 ]

 

Indeksi

100

92

29

26

 

Markkinaosuus (%)

0

0

0

0

 

Keskihinta (euroa/tonni)

1 100

1 021

1 412

942

 

Indeksi

100

93

128

86

Kaikki kolmannet maat yhteensä, pois lukien asianomaiset maat mutta mukaan lukien ilman polkumyyntiä Koreasta tapahtunut tuonti

Määrä (tonnia)

[120 000 – 150 000 ]

[200 000 – 230 000 ]

[200 000 – 230 000 ]

[220 000 – 250 000 ]

 

Indeksi

100

160

158

170

 

Markkinaosuus (%)

6

13

10

11

 

Keskihinta (euroa/tonni)

954

880

825

746

 

Indeksi

100

92

87

78

Lähde:

Eurostat, Surveillance-tietokanta ja Taekwangin kyselylomakevastaus.

(184)

Myös Taekwangilta peräisin oleva, ilman polkumyyntiä tapahtunut tuonti tuli unioniin hinnoilla, jotka alittivat unionin tuotannonalan tuotantokustannukset tarkastelujakson jokaisena vuonna. Tämän tuonnin hinnat ylittivät kuitenkin unionin tuotannonalan myyntihinnat vuosina 2023 ja 2024 sekä tutkimusajanjaksolla.

(185)

Taekwangilta tuleva tuonti kasvoi korkeimmalle tasolleen vuonna 2023 ja väheni sitten tasaisesti vuonna 2024 ja tutkimusajanjaksolla. Taekwangin markkinaosuus yli kaksinkertaistui vuonna 2023 mutta pieneni sitten jälleen vuonna 2024 ja pysyi vakaana tutkimusajanjaksolla.

(186)

Kiinasta tulevan tuonnin hinnat olivat alhaisimmillaan vuosina 2022 ja 2023 mutta ylittivät polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin hinnat vuonna 2024 ja tutkimusajanjaksolla, joskin nekin alittivat unionin tuotannonalan hinnat ja tuotantokustannukset. Vaikka tämä tuonti lisääntyi ja kasvatti markkinaosuuttaan asteittain, sen määrä oli kuitenkin hyvin vähäinen.

(187)

Muista kolmansista maista tuontia ei tullut käytännössä lainkaan. Näin ollen komissio päätteli, ettei tällä tuonnilla voinut olla vaikutusta unionin markkinoihin tai unionin käyttäjiin.

(188)

Sitä vastoin Taekwangilta tulleen tuonnin määrä oli merkittävä, ja sen myyntihinnat alittivat unionin tuotannonalan tuotantokustannukset. Vaikka Taekwang kasvatti markkinaosuuttaan muutamalla prosenttiyksiköllä, siltä tuleva tuonti ei kuitenkaan vaikuttanut unionin tuotannonalan hintoihin samalla tavalla kuin polkumyynnillä tapahtunut tuonti, jonka hinnat alittivat Taekwangilta tulevan tuonnin hinnat tarkastelujakson jokaisena vuonna ja jonka määrät olivat paljon suuremmat kuin Taekwangilta tulevan tuonnin määrät. Tämän vahvistaa myös se, että Taekwangilta tulevan tuonnin hinnat olivat vuosina 2023 ja 2024 sekä tutkimusajanjaksolla korkeammat kuin unionin tuotannonalan myyntihinnat.

(189)

Kiinasta tuleva tuonti myytiin hinnoilla, jotka alittivat unionin tuotannonalan yksikkökohtaiset tuotantokustannukset ja myyntihinnat tarkastelujakson jokaisena vuonna. Tämän tuonnin määrä oli kuitenkin vähäinen ja sen markkinaosuus tarkastelujaksolla oli 0–3 prosenttia.

(190)

Yhteenvetona voidaan todeta, että myös Taekwangilta ja Kiinasta tuleva halpatuonti vei noin 5 prosenttia unionin tuotannonalan markkinaosuudesta. Siinäkin tapauksessa, että tämä tuonti vaikutti unionin tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon, edellä esitetty huomioon ottaen sen vaikutus ei kuitenkaan heikentänyt syy-yhteyttä unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon ja asianomaisista maista polkumyynnillä tulevan tuonnin välillä.

(191)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, ettei tuonti kolmansista maista heikentänyt syy-yhteyttä.

5.2.3   Unionin tuotannonalan vientitoiminta

(192)

Kolmen unionin tuottajan viennin määrä kehittyi tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 12

Kolmen unionin tuottajan vientitulos

 

2022

2023

2024

Tutkimusajanjakso

Vientimäärä (tonnia)

[450 000 – 510 000 ]

[350 000 – 410 000 ]

[250 000 – 310 000 ]

[150 000 – 210 000 ]

Indeksi

100

80

59

43

Keskihinta (euroa/tonni)

931

755

678

651

Indeksi

100

81

73

70

Lähde:

Kolmen unionin tuottajan todennetut kyselylomakevastaukset.

(193)

Myös tereftaalihapon vienti väheni tarkastelujaksolla asteittain. Vientimäärät supistuivat 20 prosenttia vuonna 2023 ja edelleen 21 prosenttia vuonna 2024 ja 16 prosenttia tutkimusajanjaksolla. Vientihinnat seurasivat kotimarkkinahintojen laskevaa suuntausta, kun unionin tuotannonala laski toistuvasti hintojaan, jotta se ei menettäisi asemaansa myös vientimarkkinoilla.

(194)

Tässä yhteydessä on kuitenkin otettava huomioon viennin suhteellisen pieni osuus: tarkastelujakson alussa se muodosti [16–20] prosenttia unionin tuottajien kokonaismyynnistä, ja tutkimusajanjakson aikana tämä osuus supistui [11–15] prosenttiin. Tämä osoittaa, että viennin hidastumisella olisi parhaimmillaankin ollut vain vähäinen vaikutus, eikä se heikennä polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon välistä syy-yhteyttä.

5.2.4   Tuotantokustannukset

(195)

Useat asianomaiset osapuolet ja Korea väittivät, että aiheutuneen vahingon pääasiallisena syynä olivat korkeat tuotantokustannukset ja erityisesti se, että unionin tuotannonala oli erityisen altis energian ja sähkön hintasokeille, koska unioni on ollut historiallisesti rakenteellisesti riippuvainen venäläisen energian tuonnista.

(196)

Kyseiset osapuolet huomauttivat, että sähkön ja maakaasun kustannukset nousivat jyrkästi vuosina 2022 ja 2023, kun unioni asetti Venäjälle pakotteita sen hyökättyä Ukrainaan ja maakaasutoimitukset vähenivät merkittävästi.

(197)

Kyseiset osapuolet väittivät, että tästä johtuva inflaatio ja erityisesti sähkön ja raaka-aineiden, myös paraksyleenin, hinnannousu, joka koski nimenomaan unionia, asetti unionin tuotannonalan epäedulliseen kilpailuasemaan Koreasta ja Meksikosta tulevaan tuontiin nähden.

(198)

Valituksen tekijä myönsi, että tuotantokustannukset nousivat vuonna 2022 jyrkästi energian hintojen noustua Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen seurauksena. Kuten taulukosta 7 käy ilmi, tuotantokustannukset laskivat jonkin verran vuonna 2023 mutta pysyivät edelleen korkeina.

(199)

Tämä ei kuitenkaan heikennä syy-yhteyttä polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin lisääntymisen ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon välillä.

(200)

Se, että Koreasta ja Meksikosta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin hinnat olivat korkeimmillaan vuonna 2022, viittaa siihen, että kohonneet kustannukset eivät koskeneet ainoastaan unionia.

(201)

Lisäksi unionin tuotantokustannukset laskivat tarkastelujakson jokaisena vuonna ja vuonna 2024 ja tutkimusajanjaksolla ne laskivat merkittävästi (vuoteen 2022 verrattuna). Samaan aikaan polkumyynnillä tapahtuvaa tuontia tuli unioniin yhä suurempina määrinä ja aikaisempaa halvemmilla hinnoilla, mikä esti unionin tuotannonalaa nostamasta hintojaan tuotantokustannuksiaan korkeammiksi.

(202)

Kuten taulukosta 10 selvästi käy ilmi, unionin tuotannonalan kannattavuus oli huomattavasti heikompi vuonna 2024 ja tutkimusajanjaksolla (vuosina, joina tuotantokustannukset olivat alhaisemmat) kuin vuonna 2022 (vuonna, jonka tuotantokustannukset olivat korkeimmat). Myös muut vahinkoindikaattorit osoittavat samankaltaista suuntausta. Unionin tuotannonalan tilanteen merkittävä heikkeneminen ei osu ajallisesti yhteen korkeimpien tuotantokustannusten vaan unionin markkinoille tulleen polkumyyntituonnin lisääntymisen kanssa.

(203)

Komissio myös korosti, että vaikka kustannusten nousu kenties vaikutti unionin tuotannonalan laajempaan makrotaloudelliseen ympäristöön vuosina 2022 ja 2023, Koreasta ja Meksikosta tuleva tuonti todettiin polkumyyntituonniksi. Näin ollen vaikka korkeammat tuotantokustannukset saattoivatkin aiheuttaa haasteita, ne eivät poista eivätkä lievennä syy-yhteyttä epäreilusti hinnoitellun tuonnin – joka esti unionin tuotannonalan hinnankorotukset ja alensi sen hintoja – ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon välillä.

5.3   Syy-yhteyttä koskevat päätelmät

(204)

Kuten edellä todettiin, unionin tuottajien myynti supistui 29 prosenttia tarkastelujaksolla, samaan aikaan kun kysyntä unionin markkinoilla väheni 14 prosenttia. Kun markkinat supistuvat, odotettavissa on, että myyntimäärät vähenevät yleisesti jonkin verran, mutta polkumyynnillä tapahtuva tuonti kasvoi samalla kaudella 13 prosenttia.

(205)

Myös Taekwangilta ja Kiinasta tulevalla halpatuonti saattoi olla osasyynä vahinkoon, koska myös näistä lähteistä tulevan tuonnin määrä kasvoi ja sen yhteenlaskettu markkinaosuus kasvoi lähes 5 prosenttia.

(206)

Tämä tuonti ei kuitenkaan lisääntynyt siinä määrin, että se heikentäisi syy-yhteyttä. Unionin tuotannonala menetti 7 prosenttiyksikköä markkinaosuudestaan unionissa suoraan polkumyynnillä tapahtuneelle tuonnille, joka myytiin unionin tuotannonalan tuotantokustannuksia ja Taekwangin hintoja alhaisemmilla hinnoilla. Pysäyttääkseen markkinaosuutensa kutistumisen ja säilyttääkseen edes jonkinlaiset tuotantomäärät unionin tuottajat laskivat hintojaan aina vain alemmas alle tuotantokustannustensa, minkä seurauksena niille aiheutui tarkastelujaksolla suuria tappioita.

(207)

Komissio erotti polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vahingollisista vaikutuksista kaikkien sellaisten tiedossa olleiden tekijöiden vaikutukset, jotka vaikuttivat unionin tuotannonalan tilanteeseen. Kysynnän heikkenemisen, kolmansista maista tulevan tuonnin ja vientituloksen vaikutus unionin tuotannonalan myyntimäärien, markkinaosuuden ja kannattavuuden negatiiviseen kehitykseen oli vain vähäinen.

(208)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli tässä vaiheessa, että asianomaisista maista polkumyynnillä tapahtunut tuonti aiheutti merkittävää vahinkoa unionin tuotannonalalle ja että muut tekijät erikseen tai yhdessä tarkasteltuina eivät heikentäneet tätä syy-yhteyttä polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja merkittävän vahingon välillä. Vahinko muodostui pääasiassa markkinaosuuden menetyksestä, hinnankorotusten estymisestä ja hintojen alenemisesta sekä heikkenevästä kannattavuudesta.

6.   TOIMENPITEIDEN TASO

(209)

Määrittääkseen toimenpiteiden tason komissio tutki, olisiko polkumyyntimarginaalia alempi toimenpiteiden taso riittävä polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon poistamiseksi.

6.1   Vahinkomarginaali

(210)

Vahinko poistuisi, jos unionin tuotannonala voisi saavuttaa tavoitevoiton myymällä tavoitehinnalla perusasetuksen 7 artiklan 2 c ja 2 d kohdan mukaisesti.

(211)

Tavoitevoiton määrittämiseksi komissio otti perusasetuksen 7 artiklan 2 c kohdan mukaisesti huomioon seuraavat tekijät: kannattavuustaso ennen tutkimuksen kohteena maasta peräisin olevan tuonnin kasvua, kannattavuustaso, joka tarvitaan täysimääräisten kustannusten ja investointien, tutkimuksen ja kehittämisen (T&K) ja innovoinnin kattamiseen, sekä kannattavuustaso, jollaista voidaan odottaa normaaleissa kilpailuolosuhteissa. Tällainen voittomarginaali ei saa olla matalampi kuin kuusi prosenttia.

(212)

Ensimmäiseksi komissio määritti perusvoiton, joka kattaisi kaikki kustannukset normaaleissa kilpailuolosuhteissa. Koska kaikki kolme unionin tuottajaa eivät pystyneet toimittamaan luotettavia tietoja siitä, kuinka kannattavaa myynti etuyhteydettömille asiakkaille unionissa oli ollut ennen asianomaisista maista tulevan polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin kasvua, komissio päätti asettaa vahinkoa aiheuttamattoman hinnan määrittämistä varten perusvoitoksi 6 prosenttia perusasetuksen 7 artiklan 2 c kohdan mukaisesti.

(213)

Useat asianomaiset osapuolet olivat eri mieltä valituksen tekijän valituksessa esittämästä [8–18] prosentin tavoitevoittomarginaalista. Ne väittivät, että tavoitevoitoksi olisi asetettava 6 prosenttia.

(214)

Komissio muistutti, että valituksessa esitetty tavoitevoitto perustui valituksen tekijän tereftaalihapon tuotannosta saamiin todellisiin aiempiin voittoihin. Koska myös kaksi muuta unionin tuottajaa vastasi kyselylomakkeeseen, komissio pyrki tässä tutkimuksessa määrittämään tavoitevoiton perusasetuksen 7 artiklan 2 c kohdan mukaisesti.

(215)

Kuten johdanto-osan 212 kappaleessa todetaan, kaikki unionin tuottajat eivät kuitenkaan pystyneet toimittamaan luotettavia tietoja siitä, kuinka kannattavaa myynti etuyhteydettömille asiakkaille unionissa oli ollut ennen asianomaisista maista tulevan polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin kasvua, komission oli asetettava perusvoitoksi 6 prosenttia, mikä on perusasetuksen 7 artiklan 2 c kohdassa säädetty vähimmäistaso. Näin ollen osapuolten tavoitevoittotasoa koskevilla väitteillä ei lopulta ollut merkitystä.

(216)

Unionin tuotannonala toimitti näyttöä siitä, että sen investointien, tutkimus- ja kehitystoiminnan (T&K) ja innovoinnin taso tarkastelujaksolla olisi ollut korkeampi tavanomaisissa kilpailuolosuhteissa. Tarkastuksen jälkeen unionin tuotannonalan väitteiden todettiin olevan perusteltuja. Ottaakseen tämän huomioon tavoitevoitossa komissio laski tavanomaisissa kilpailuolosuhteissa toteutuneiden investointi-, T&K- ja innovointikustannusten (unionin tuotannonalan toimittamien ja komission todentamien tietojen perusteella) sekä tarkastelujaksolla toteutuneiden tosiasiallisten investointi-, T&K- ja innovointikustannusten erotuksen. Tämä ero ilmaistuna prosentteina liikevaihdosta oli [0–1,5] prosenttia.

(217)

Tuottajien tavoitevoiton määrittämiseksi tämä prosenttiosuus laskettiin kunkin tuottajan osalta erikseen ja lisättiin johdanto-osan 212 kappaleessa mainittuun 6 prosentin perusvoittoon.

(218)

Kun edellä mainittu kunkin kolmen unionin tuottajan voittomarginaali lisättiin kunkin tuottajan tutkimusajanjakson aikaisiin tuotantokustannuksiin, vahinkoa aiheuttamattomaksi hinnaksi saatiin [50–60]–[70–80] euroa/tonni.

(219)

Viimeisenä komissio arvioi perusasetuksen 7 artiklan 2 d kohdan mukaisesti kustannukset, joita unionin tuotannonalalle koituu monenvälisistä ympäristösopimuksista ja niihin liitetyistä pöytäkirjoista, joissa unioni on osapuolena, sekä liitteessä I a luetelluista ILO:n yleissopimuksista, jäljempänä ’vaatimusten noudattamisesta aiheutuvat tulevat kustannukset’, perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisena toimenpiteen soveltamisaikana. Kolmen unionin tuottajan esittämän näytön perusteella komissio vahvisti, että nämä lisäkustannukset olisivat kullekin tuottajalle aiheutuvista kustannuksista riippuen [8–14]–[36–42] euroa/tonni. Nämä lisäkustannukset lisättiin edellä johdanto-osan 218 kappaleessa mainittuun vahinkoa aiheuttamattomaan hintaan.

(220)

Tämän perusteella komissio laski unionin tuotannonalan samankaltaisen tuotteen vahinkoa aiheuttamattomaksi painotetuksi keskimääräiseksi hinnaksi [880–1 020] euroa/tonni soveltamalla edellä mainittua tavoitevoittomarginaalia kunkin kolmen unionin tuottajan tuotantokustannuksiin tutkimusajanjaksolla ja lisäämällä sitten 7 artiklan 2 d kohdan mukaiset oikaisut tuotelajeittain.

(221)

Tämän jälkeen komissio määritti vahinkomarginaalin tason vertaamalla hinnan alittavuuden laskennan yhteydessä määritettyjä otokseen valituilta yhteistyössä toimineilta vientiä harjoittavilta korealaisilta tuottajilta tulevan tuonnin painotettua keskimääräistä tuontihintaa ja Meksikon osalta Eurostatista poimittuja hintoja kolmen unionin tuottajan unionin markkinoilla tutkimusajanjaksolla myymän samankaltaisen tuotteen painotettuun keskimääräiseen vahinkoa aiheuttamattomaan hintaan. Vertailun tuloksena saatu hinnanero ilmaistiin prosentteina painotetusta keskimääräisestä CIF-tuontiarvosta.

(222)

Vahingon korjaava taso määritellään ”muiden yhteistyössä toimineiden yritysten” ja ”kaiken muun asianomaisesta maasta peräisin olevan tuonnin” osalta samalla tavoin kuin näitä yrityksiä ja kyseistä tuontia koskeva polkumyyntimarginaali (ks. johdanto-osan 59–65, 72 ja 73 kappale).

Maa

Yritys

Polkumyyntimarginaali (%)

Vahinkomarginaali (%)

Korea

Samnam Petrochemical Co., Ltd.

6,2

34,7

Korea

Muut yhteistyössä toimineet otoksen ulkopuoliset yritykset: Hanwha Impact Corporation

6,2

34,7

Korea

Kaikki muu asianomaisesta maasta peräisin oleva polkumyynnillä tapahtuva tuonti

13,7

47,0

Meksiko

Kaikki asianomaisesta maasta peräisin oleva tuonti

75,5

25,7

6.2   Toimenpiteiden tasoa koskevat päätelmät

(223)

Edellä esitetyn arvioinnin perusteella väliaikaiset polkumyyntitullit olisi asetettava perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti seuraavasti:

Maa

Yritys

Väliaikainen polkumyyntitulli (%)

Korea

Samnam Petrochemical Co., Ltd.

6,2

Korea

Muut yhteistyössä toimineet otoksen ulkopuoliset yritykset: Hanwha Impact Corporation

6,2

Korea

Kaikki muu asianomaisesta maasta peräisin oleva polkumyynnillä tapahtuva tuonti

13,7

Meksiko

Kaikki asianomaisesta maasta peräisin oleva tuonti

25,7

7.   UNIONIN ETU

(224)

Päätettyään soveltaa perusasetuksen 7 artiklan 2 kohtaa komissio tutki, voitaisiinko päätellä selvästi, että toimenpiteiden käyttöönotto ei tässä tapauksessa ole unionin edun mukaista siitä huolimatta, että vahingollisen polkumyynnin esiintyminen todettiin perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti. Unionin etua määritettäessä arvioitiin kaikki asiaan liittyvät etunäkökohdat eli muun muassa unionin tuotannonalan ja käyttäjien edut.

7.1   Unionin tuotannonalan etu

(225)

Unionin tuotannonalan toiminta oli tarkastelujaksolla erittäin tappiollista. Se menetti myyntimääriä ja markkinaosuuttaan ja joutui pitämään hintansa kestämättömällä tasolla. Unionin tuotannonalan vaikea tilanne on jo johtanut useiden tuotantolaitosten sulkemiseen unionissa ja noin 500 työpaikan menetykseen. Myös kolmen vielä toiminnassa olevan unionin tuottajan tärkeimmät mikrotaloudelliset vahinkoindikaattorit heikkenivät tarkastelujaksolla.

(226)

Kuten edellä selitetään, tämän vahingon syynä oli polkumyynnillä tapahtunut tuonti. Näin ollen polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden käyttöönotto helpottaa epäreilusta hinnoittelusta johtuvaa ahdinkoa, jolloin unionin tuotannonala voi nostaa hintansa kestävämmälle tasolle. Tämän pitäisi myös mahdollistaa unionin tuotannonalan heikkenevän kehityksen taittaminen.

(227)

Sitä vastoin toimenpiteiden toteuttamatta jättäminen todennäköisesti johtaisi heikkenevien suuntausten jatkumiseen ja mahdollisesti tuhoasi loputkin unionin tuotannonalasta.

(228)

Näin ollen toimenpiteiden käyttöönotto olisi unionin tuotannonalan edun mukaista.

7.2   Etuyhteydettömien tuojien ja kauppiaiden etu

(229)

Yksikään etuyhteydetön tuoja tai kauppias ei ilmoittautunut tähän tutkimukseen ja vastustanut toimenpiteitä. Sen vuoksi komissio päätteli, ettei toimenpiteiden käyttöönotto olisi etuyhteydettömien tuojien tai kauppiaiden edun vastaista.

7.3   Käyttäjien, kuluttajien ja tavarantoimittajien etu

(230)

Tähän tutkimukseen osallistui kymmenen käyttäjää, jotka vastasivat kyselylomakkeeseen, ja monet niistä esittivät myös huomautuksia, joissa vastustettiin tullien käyttöönottoa. Lisäksi käyttäjistä neljä pyysi kuulemista ja niille järjestettiin tilaisuus selittää kantansa tarkemmin.

(231)

Tällä hetkellä saatavilla olevien tietojen perusteella komissio arvioi, että nämä kymmenen yritystä työllistävät tereftaalihappoon liittyvässä liiketoimintasegmentissään yhteensä noin 1 400 henkilöä. Ilmeisesti kaikki Koreasta ja puolet Meksikosta unioniin tulevasta tuonnista on näiden kymmenen yrityksen tuontia. Useimmat näistä yrityksistä käyttävät tereftaalihappoa PET:n tuotannossa.

(232)

Ne käyttäjät, jotka vastustavat tulleja, väittivät huomautuksissaan ennen kaikkea, että tereftaalihapon eli niiden pääasiallisen raaka-aineen pienikin hinnannousu heikentäisi entisestään niiden tuotteiden kilpailukykyä unioniin ja vientimarkkinoille suuntautuvaan tuontiin verrattuna, koska niiden tuotteet ovat erittäin hintaherkkiä. Tämä voisi johtaa kyseisten käyttäjien poistumiseen markkinoilta, jolloin unionin tuotannonalan tuottaman tereftaalihapon kysyntä heikkenisi entisestään ja koko arvoketju vaarantuisi. Sen vuoksi käyttäjät päättelivät, että polkumyynnin vastaiset toimenpiteet eivät loppujen lopuksi olisi niiden edun mukaisia.

(233)

Vain kaksi käyttäjää ilmoitti kyselylomakkeeseen antamissaan vastauksissa tehneensä tutkimusajanjaksolla voittoa. Yksi käyttäjä Celanese Performance Solutions Switzerland Sàrl, jäljempänä ’Celanese’, ei ilmoittanut unionin liiketoimintansa kannattavuuslukuja, ja seitsemän muuta käyttäjää tekivät tappiota sekä tereftaalihappoon liittyvässä liiketoimintasegmentissä että koko yrityksen tasolla.

(234)

Kun tarkasteltiin kahta voittoa tehnyttä käyttäjää, niistä toisen kokonaistuotantokustannuksista suhteellisen suuri osuus liittyi tereftaalihapon hankintaan ja se hankki kohtalaisia määriä tereftaalihappoa asianomaisista maista, mutta sen toiminta tutkimusajanjaksolla oli erittäin kannattavaa. Arvioitiin, että tullien pysyessä nykyisellä tasolla kyseisen käyttäjän voitto säilyisi terveellä tasolla.

(235)

Kaksi muuta käyttäjää, Celanese ja Envalior Deutschland GmbH, hankkivat vain hyvin pienen osan käyttämästään tereftaalihaposta asianomaisista maista. Sen vuoksi tullien ei arvioitu vaikuttavan niihin merkittävästi.

(236)

Lopuista seitsemästä käyttäjästä yhden osalta tereftaalihappo muodostaa vain hyvin pienen osan kokonaistuotantokustannuksista. Tämän käyttäjän toiminta on kuitenkin tälläkin hetkellä tappiollista, ja se hankkii noin puolet käyttämästään tereftaalihaposta asianomaisista maista. Näin ollen tullien käyttöönotto vaikuttaisi siihen todennäköisesti kielteisesti, mutta vaikutus olisi melko vähäinen, sillä tereftaalihapon osuus sen kokonaistuotantokustannuksista on pieni.

(237)

Muiden kuuden käyttäjän osalta tereftaalihapon osuus kokonaistuotantokustannuksista on merkittävämpi, 30–75 prosenttia. Ne myös hankkivat 20–85 prosenttia käyttämästään tereftaalihaposta asianomaisista maista. Koska saatavilla olevien tietojen perusteella ei ollut mahdollista arvioida, kuinka suuri osa kyseisten käyttäjien käyttämästä tereftaalihaposta on peräisin Taekwangilta, johon tulleja ei sovelleta, ja koska kaikkien näiden käyttäjien kannattavuus oli joko negatiivinen tai heikko, komissio päätteli tässä vaiheessa käytettävissä olleiden tietojen perusteella, että tullit aiheuttaisivat lisärasituksen näiden käyttäjien liiketoiminnalle.

(238)

Tässä yhteydessä kuitenkin huomautetaan, että edellä mainittujen kymmenen käyttäjän toimittamien tietojen mukaan kokonaisuutena tarkasteltuna nämä käyttäjät hankkivat noin kolmasosan eli yhteensä noin 300 000 tonnia käyttämästään tereftaalihaposta unionin tuotannonalalta. Lisäksi näiden käyttäjien osuus tereftaalihapon kokonaistuonnista unioniin tutkimusajanjaksolla oli 90 prosenttia eli noin 730 000 tonnia.

(239)

Kuten taulukosta 1 käy ilmi, tereftaalihapon kysynnän määräksi unionin vapailla markkinoilla tutkimusajanjaksolla vahvistettiin yli kaksi miljoonaa tonnia. Tämä tarkoittaa, että unionissa on käyttäjiä, jotka muodostavat toisen puolikkaan markkinoista eli jotka yhteensä ostavat noin miljoonaa tonnia tereftaalihappoa lähes yksinomaan unionin tuotannonalalta, eivätkä nämä käyttäjät ilmoittautuneet tutkimukseen ja vastustaneet tulleja.

(240)

Unionin tuotannonalalle on aiheutunut huomattavia tappioita, ja jos myös muut unionin tuottajat sulkevat tuotantolaitoksensa, tämä veisi tärkeän hankintalähteen joiltakin edellä mainituista kymmenestä käyttäjästä, jotka vastasivat kyselylomakkeeseen, ja myös niiltä käyttäjiltä, jotka eivät ilmoittautuneet tutkimukseen.

(241)

Lisäksi todetaan, että vaikka edellä mainituista käyttäjistä kahdeksan toiminta onkin ollut tappiollista (niiden kannattavuus tutkimusajanjaksolla vaihteli –3 %:sta –15 %:iin), tereftaalihapon tuottajat ovat tätäkin haavoittuvammassa tilanteessa, sillä niiden kannattavuus tutkimusajanjaksolla oli –21 prosenttia. Kun otetaan huomioon tämä sekä se seikka, että suurimman tuojamaan eli Korean osalta vahvistettu polkumyynnin taso on suhteellisen alhainen, komissio päätteli, että kokonaisuutena tarkasteltuna toimenpiteiden käyttöönotto ei ole unionin edun vastaista.

(242)

Lisäksi PET-teollisuutta, jota lähes kaikki edellä mainitut kyselylomakkeeseen vastanneet käyttäjät edustavat, suojataan jo Intiasta ja Kiinasta tulevaa tuontia vastaan käyttöön otetuilla kaupan suojatoimenpiteillä. Näin ollen nämä toimenpiteet suojaavat jo mainittujen käyttäjien kilpailukykyä jatkojalostussektorilla tarjoamalla suojaa kyseisten maiden tuottajilta.

(243)

Lisäksi todetaan, että vaikka kyselylomakkeeseen vastanneista kymmenestä käyttäjästä kahdeksan toiminta onkin ollut tappiollista (niiden kannattavuus tutkimusajanjaksolla vaihteli –3 %:sta –15 %:iin), unionin tereftaalihapon tuottajat ovat tätäkin haavoittuvammassa tilanteessa, sillä niiden kannattavuus tutkimusajanjaksolla oli –21 prosenttia (ks. taulukko 10).

(244)

Jotkin osapuolet väittivät lisäksi, ettei unionin tuotannonalalla ole riittävää kapasiteettia, jotta se voisi kattaa unionin kysynnän, ja että sen vuoksi tereftaalihappoa oli hankittava Koreasta ja Meksikosta.

(245)

Tältä osin komissio huomautti, ettei polkumyyntitullien tarkoituksena ole sulkea markkinoita tuonnilta vaan palauttaa markkinoiden tasapuoliset toimintaedellytykset.

(246)

Lisäksi komissio huomautti, että senkin jälkeen, kun unionin kokonaistuotantokapasiteetti oli lähes puolittunut, unionin tuotannonalan kapasiteetti tutkimusajanjaksolla olisi riittänyt kattamaan 85 prosenttia unionin kokonaiskysynnästä (sekä vapailla että kytkösmarkkinoilla). Lisäksi käytettävissä on useita vaihtoehtoisia hankintalähteitä: Taekwangilta tulevaan tuontiin ei aleta soveltaa polkumyyntitullia, Kiinassa on tarjolla runsaasti kapasiteettia, ja Turkissa kapasiteettia kasvatetaan parhaillaan. Näin ollen ei ole olemassa riskiä tarjonnan puutteesta.

(247)

Ottaen huomioon kaikki edellä esitetyt seikat ja sen, että suurimman tuojamaan eli Korean osalta vahvistettu polkumyynnin taso on suhteellisen alhainen, komissio päätteli, että kokonaisuutena tarkasteltuna toimenpiteiden käyttöönotto ei ole käyttäjien edun vastaista.

7.4   Unionin etua koskevat päätelmät

(248)

Edellä esitetyn perusteella komissio tuli siihen johtopäätökseen, ettei tässä vaiheessa tutkimusta ole pakottavia syitä todeta, ettei ole unionin edun mukaista ottaa käyttöön toimenpiteitä Koreasta ja Meksikosta peräisin olevan tereftaalihapon polkumyynnillä tapahtuvassa tuonnissa.

8.   VÄLIAIKAISET POLKUMYYNNIN VASTAISET TOIMENPITEET

(249)

Polkumyyntiä, vahinkoa, syy-yhteyttä, toimenpiteiden tasoa ja unionin etua koskevien komission päätelmien perusteella olisi otettava käyttöön väliaikaiset toimenpiteet, jotta polkumyynnillä tapahtuva tuonti ei aiheuttaisi enempää vahinkoa unionin tuotannonalalle.

(250)

Koreasta ja Meksikosta peräisin olevassa tereftaalihapon polkumyynnillä tapahtuvassa tuonnissa olisi otettava käyttöön väliaikaiset polkumyyntitoimenpiteet perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdassa säädetyn alhaisemman tullin säännön mukaisesti. Tullien määrä asetettiin polkumyynti- ja vahinkomarginaaleista alemman suuruisiksi.

(251)

Edellä esitetyn perusteella väliaikaiset polkumyyntitullit ovat CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana ilmaistuina seuraavat:

Maa

Yritys

Väliaikainen polkumyyntitulli (%)

Korea

Samnam Petrochemical Co., Ltd.

6,2

Korea

Muut otoksen ulkopuoliset yhteistyössä toimineet yritykset: Hanwha Impact Corporation

6,2

Korea

Kaikki muu asianomaisesta maasta peräisin oleva polkumyynnillä tapahtuva tuonti

13,7

Meksiko

Kaikki asianomaisesta maasta peräisin oleva tuonti

25,7

(252)

Korean osalta tässä asetuksessa yrityksille vahvistettu yksilöllinen polkumyyntitulli on määritetty tämän tutkimuksen päätelmien perusteella. Näin ollen ne kuvastavat kyseisten yritysten tutkimuksen aikaista tilannetta. Kyseisiä tulleja voidaan soveltaa yksinomaan asianomaisista maista peräisin olevan ja nimettyjen oikeushenkilöiden tuottaman tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin. Jos yritystä ei ole erikseen mainittu tämän asetuksen artiklaosassa (mukaan lukien erikseen mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat yritykset), sen tuottaman tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin olisi sovellettava ”kaikkeen muuhun asianomaisesta maasta peräisin olevaan tuontiin” sovellettavaa tullia. Siihen ei saisi soveltaa yksilöllisiä polkumyyntitulleja.

(253)

Kaikkeen Meksikosta peräisin olevaan tuontiin sovelletaan ”kaikkeen asianomaisesta maasta peräisin olevaan tuontiin” sovellettavaa tullia.

(254)

Tullien väliset erot aiheuttavat toimenpiteiden kiertämisen riskin, ja sen minimoimiseksi tarvitaan erityisiä toimenpiteitä, joiden avulla voidaan varmistaa yksilöllisten polkumyyntitullien soveltaminen. Yksilöllisiä polkumyyntitulleja sovelletaan ainoastaan, jos jäsenvaltioiden tulliviranomaisille esitetään pätevä kauppalasku. Laskun on täytettävä tämän asetuksen 1 artiklan 3 kohdassa esitetyt vaatimukset. Ennen tällaisen kauppalaskun esittämistä tuontiin olisi sovellettava ”kaikkeen muuhun asianomaisesta maasta peräisin olevaan tuontiin” sovellettavaa polkumyyntitullia.

(255)

Tämän laskun esittäminen on välttämätöntä, jotta jäsenvaltioiden viranomaiset voivat soveltaa tuontiin yksilöllisiä polkumyyntitulleja, mutta se ei ole ainoa tekijä, jonka tulliviranomaiset ottavat huomioon. Vaikka jäsenvaltioiden tulliviranomaisille esitettäisiin lasku, joka täyttää kaikki tämän asetuksen 1 artiklan 3 kohdassa esitetyt vaatimukset, tulliviranomaisten on tehtävä tavanomaiset tarkastukset ja ne voivat – kuten kaikissa muissakin tapauksissa – vaatia lisäasiakirjoja (esimerkiksi lähetysasiakirjat) varmentaakseen vakuutukseen sisältyvien tietojen paikkansapitävyyden ja varmistaakseen, että alhaisemman tullin soveltaminen on perusteltua tullilainsäädännön mukaisesti.

(256)

Jos sellaisen yrityksen vientimäärä, johon sovelletaan alhaisempaa yksilöllistä polkumyyntitullia, kasvaa huomattavasti asianomaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen, viennin kasvun sellaisenaan voidaan katsoa olevan perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu toimenpiteiden käyttöönotosta johtuva kaupan rakenteen muutos. Tällaisessa tilanteessa, jos asiaa koskevat edellytykset täyttyvät, voidaan käynnistää toimenpiteiden kiertämisen vastainen tutkimus. Tutkimuksessa voidaan tutkia muun muassa sitä, olisiko yksilölliset tullit syytä poistaa ja olisiko niiden sijasta otettava käyttöön koko maata koskeva tulli.

9.   KIRJAAMINEN

(257)

Kuten johdanto-osan 3 kappaleessa mainitaan, komissio asetti tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin kirjaamisvelvoitteen alaiseksi. Kirjaaminen toteutettiin, jotta olisi mahdollista kantaa tullit taannehtivasti perusasetuksen 10 artiklan 4 kohdan nojalla.

(258)

Alustavassa vaiheessa tehtyjen päätelmien perusteella tuonnin kirjaaminen olisi lopetettava.

(259)

Menettelyn tässä vaiheessa ei ole tehty päätöstä polkumyyntitoimenpiteiden mahdollisesta taannehtivasta soveltamisesta.

10.   ALUSTAVAN VAIHEEN TIEDOT

(260)

Komissio ilmoitti perusasetuksen 19 a artiklan mukaisesti asianomaisille osapuolille väliaikaisten tullien suunnitellusta käyttöönotosta. Nämä tiedot asetettiin myös yleisön saataville kauppapolitiikan pääosaston verkkosivustolla. Asianomaisille osapuolille annettiin kolme työpäivää aikaa esittää huomautuksia erityisesti niille ilmoitettujen laskelmien tarkkuudesta.

(261)

Laskelmien paikkansapitävyydestä ei esitetty huomautuksia. Samnam toimitti huomautuksia annetussa määräajassa. Nämä huomautukset liittyivät kuitenkin laskentamenetelmään, minkä vuoksi niitä käsitellään lopullisessa vaiheessa.

11.   LOPPUMÄÄRÄYKSET

(262)

Moitteettoman hallinnon varmistamiseksi komissio kehottaa asianomaisia osapuolia esittämään kirjallisia huomautuksia ja/tai pyytämään kuulemista komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa vahvistetussa määräajassa.

(263)

Väliaikaisten tullien käyttöönottoa koskevat päätelmät ovat alustavia, ja niitä voidaan muuttaa tutkimuksen lopullisessa vaiheessa,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1.   Otetaan käyttöön väliaikainen polkumyyntitulli tuotaessa Korean tasavallasta, jäljempänä ’Korea’, ja Meksikon yhdysvalloista, jäljempänä ’Meksiko’, peräisin olevaa tereftaalihappoa, joka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodiin ex 2917 36 00 (Taric-koodi 2917 36 00 11).

2.   Vapaasti unionin rajalla tullaamattomana -nettohintaan sovellettavat väliaikaiset polkumyyntitullit ovat seuraavien yritysten tuottaman 1 kohdassa kuvatun tuotteen osalta seuraavat:

Alkuperämaa

Yritys

Väliaikainen polkumyyntitulli (%)

Taric-lisäkoodi

Korea

Samnam Petrochemical Co., Ltd.

6,2

88BN

Korea

Hanwha Impact Corporation

6,2

88BO

Korea

Kaikki muu asianomaisesta maasta peräisin oleva tuonti

13,7

8999

Meksiko

Kaikki asianomaisesta maasta peräisin oleva tuonti

25,7

8999

3.   Polkumyyntitulleja ei sovelleta korealaiseen vientiä harjoittavaan tuottajaan Taekwang Industrial Co., Ltd. (Taric-lisäkoodi 899BP).

4.   Edellä 2 kohdassa mainituille yrityksille määritetyn yksilöllisen polkumyyntitullin soveltaminen edellyttää, että jäsenvaltioiden tulliviranomaisille esitetään pätevä kauppalasku, jossa on oltava kauppalaskun laatineen tahon nimellä ja tehtävänimikkeellä yksilöidyn työntekijän päiväämä ja allekirjoittama vakuutus seuraavassa muodossa: ”Allekirjoittanut vahvistaa, että tässä laskussa tarkoitetun, Euroopan unioniin vietäväksi myydyn (tarkasteltavana oleva tuote) (määrä käytettävässä yksikössä) on valmistanut (yrityksen nimi ja osoite), (Taric-lisäkoodi), asianomaisessa maassa. Allekirjoittanut vakuuttaa, että tässä laskussa ilmoitetut tiedot ovat täydelliset ja paikkansapitävät.” Ennen tällaisen laskun esittämistä sovelletaan kaikkeen muuhun asianomaisesta maasta peräisin olevaan tuontiin sovellettavaa tullia.

5.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetun tuotteen luovutus vapaaseen liikkeeseen unionissa edellyttää väliaikaisen tullin määrää vastaavan vakuustalletuksen antamista.

6.   Jollei toisin säädetä, sovelletaan tulleja koskevia voimassa olevia säännöksiä ja määräyksiä.

2 artikla

1.   Asianomaisten osapuolten on toimitettava tätä asetusta koskevat kirjalliset huomautuksensa komissiolle 15 kalenteripäivän kuluessa tämän asetuksen voimaantulopäivästä.

2.   Asianomaisten osapuolten, jotka haluavat pyytää kuulemista komission kanssa, on tehtävä sitä koskeva pyyntö 5 kalenteripäivän kuluessa tämän asetuksen voimaantulopäivästä.

3.   Asianomaisia osapuolia, jotka haluavat pyytää kuulemista kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa, kehotetaan tekemään sitä koskeva pyyntö 5 kalenteripäivän kuluessa tämän asetuksen voimaantulopäivästä. Kuulemisesta vastaava neuvonantaja voi tutkia tämän määräajan jälkeen jätetyt pyynnöt ja tarvittaessa päättää hyväksyä ne.

3 artikla

1.   Tulliviranomaiset velvoitetaan lopettamaan annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2025/2013 1 artiklan mukaisesti tapahtuva tuonnin kirjaaminen.

2.   Kerätyt tiedot tuotteista, jotka ovat tulleet EU:hun kulutettaviksi enintään 90 päivää ennen tämän asetuksen voimaantuloa, on säilytettävä mahdollisten lopullisten toimenpiteiden voimaantuloon asti tai tämän menettelyn päättämiseen asti.

4 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

1 artiklaa sovelletaan kuuden kuukauden ajan.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 9 päivänä huhtikuuta 2026.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Ursula VON DER LEYEN


(1)   EUVL L 176, 30.6.2016, s. 21, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2016/1036/oj.

(2)  Ilmoitus Korean tasavallasta ja Meksikosta peräisin olevan tereftaalihapon tuontia koskevan polkumyynnin vastaisen menettelyn vireillepanosta (EUVL C, C/2025/4539, 13.8.2025, ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2025/4539/oj).

(3)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2025/2013, annettu 8 päivänä lokakuuta 2025, Korean tasavallasta ja Meksikosta peräisin olevan tereftaalihapon tuonnin asettamisesta kirjaamisvelvoitteen alaiseksi (EUVL L, 2025/2013, 9.10.2025, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2025/2013/oj).

(4)   https://tron.trade.ec.europa.eu/investigations/case-history?caseId=2809.

(5)  Paraksyleeniä ja etikkahappoa koskevat tiedot: Eurostat; tuonnin ja viennin kuljetuskustannukset: Maailmanpankkiryhmän vuoden 2020 Doing Business -raportin Meksikoa koskeva osio (raportista saatuja arvoja tarkistettiin tutkimusajanjakson ja sitä edeltävien vuosien osalta ylöspäin inflaation huomioon ottamiseksi Meksikon keskuspankin julkaiseman inflaatioasteen perusteella); Meksikosta EU:hun kuljetettu rahti: Xeneta-alusta (tiedot saatavilla maksullisella tilauksella); sähköä koskevat tiedot: Comisión Federal de Electricidad, jäljempänä ’CFE’; maakaasua koskevat tiedot: Comision Reguladora de Energia, jäljempänä ’CRE’.

(6)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/2447, annettu 24 päivänä marraskuuta 2015, unionin tullikoodeksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013 tiettyjen säännösten täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä (EUVL L 343, 29.12.2015, s. 558, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2015/2447/oj). Lisätietoja on osoitteessa https://taxation-customs.ec.europa.eu/online-services/online-services-and-databases-customs/surveillance-system_en.

(7)  Ks. esimerkiksi Indoraman lehdistötiedote: https://www.indoramaventures.com/en/updates/other-release/158/ivl-acquisition-of-cepsa-business-in-spain-complete#:~:text=Bangkok%2C%20Thailand%20%E2%80%93%2008%20April%202016,a%20subsidiary%20of%20Compa%C3%B1%C3%ADa%20Espa%C3%B1ola (sivustolla käyty viimeksi 17.2.2026).

(8)  Ks. esimerkiksi Indoraman lehdistötiedote: https://www.indoramaventures.com/en/updates/other-release/172/ivl-announces-completion-of-expansion-of-pta-capacity-in-europe (sivustolla käyty viimeksi 17.2.2026).

(9)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/2152, annettu 27 päivänä marraskuuta 2019, Euroopan yritystilastoista ja kymmenen säädöksen kumoamisesta yritystilastojen alalla (EUVL L 327, 17.12.2019, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2019/2152/oj).

(10)  Kuten käy ilmi taulukosta 7 (unionin tuotannonalan kustannusten ja hintojen osalta) ja taulukosta 11 (Taekwangilta ilman polkumyyntiä tulleen tuonnin hintojen osalta).

(11)  Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2017/957, annettu 6 päivänä kesäkuuta 2017, Korean tasavallasta peräisin olevan puhdistetun tereftaalihapon ja sen suolojen tuontia koskevan polkumyynnin vastaisen menettelyn päättämisestä (EUVL L 144, 7.6.2017, s. 27, ELI: http://data.europa.eu/eli/dec_impl/2017/957/oj).


ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2026/801/oj

ISSN 1977-0812 (electronic edition)