|
Euroopan unionin |
FI L-sarja |
|
2025/2110 |
6.11.2025 |
ETA:N SEKAKOMITEAN PÄÄTÖS N:o 174/2025,
annettu 11 päivänä heinäkuuta 2025,
ETA-sopimuksen liitteen II (Tekniset määräykset, standardit, testaus ja varmentaminen) ja liitteen IV (Energia) muuttamisesta [2025/2110]
ETA:N SEKAKOMITEA, joka
ottaa huomioon Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’ETA-sopimus’, ja erityisesti sen 98 artiklan,
sekä katsoo seuraavaa:
|
(1) |
Energiatehokkuudesta, direktiivien 2009/125/EY ja 2010/30/EU muuttamisesta sekä direktiivien 2004/8/EY ja 2006/32/EY kumoamisesta 25 päivänä lokakuuta 2012 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/27/EU (1) olisi otettava osaksi ETA-sopimusta. |
|
(2) |
Energiatehokkuudesta annetun direktiivin 2012/27/EU muuttamisesta 11 päivänä joulukuuta 2018 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/2002 (2) olisi otettava osaksi ETA-sopimusta. |
|
(3) |
EU:n kokonaistavoite eli 20 prosentin energiansäästö vuoteen 2020 mennessä ei koske EFTA-valtioita. Direktiivin 2012/27/EU 3 artiklaa olisi sen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan ja 5 kohdan säännöksiä lukuun ottamatta sovellettava EFTA-valtioihin. |
|
(4) |
EU:n kokonaistavoite eli ainakin 32,5 prosentin energiansäästö vuoteen 2030 mennessä ei koske EFTA-valtioita. Direktiivin 2012/27/EU, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä (EU) 2018/2002, 1 artiklan 1 kohtaa ei näin ollen pitäisi soveltaa EFTA-valtioihin. EFTA-valtioiden olisi sen sijaan asetettava ohjeelliset kansalliset energiatehokkuustavoitteet vuodelle 2030. |
|
(5) |
Islantia koskevilla poikkeuksilla pyritään varmistamaan, että energiatehokkuustoimenpiteet toteutetaan kustannustehokkaalla ja asianmukaisella tavalla siihen nähden, että maan energiajärjestelmä on eristetty ja lähes fossiilivapaa ja että toimitusvarmuus ja energiariippumattomuus ovat korkealla tasolla. Koska Islannissa on laajasti käytössä uusiutuvaa geotermistä energiaa, jolla on erityispiirteitä, Islannin on muun muassa poikettava tietyistä 9 a, 9 b ja 9 c artiklassa säädetyistä mittaamista koskevista vaatimuksista. |
|
(6) |
Direktiivin 2012/27/EU 5 artiklassa viitataan energiatehokkuutta koskeviin vähimmäisvaatimuksiin, jotka sisältyvät rakennusten energiatehokkuudesta annetun direktiivin 2010/31/EU 4 artiklaan. Islanti on ETA:n sekakomitean päätöksen N:o 135/2022 nojalla vapautettu direktiivin 2010/31/EU soveltamisesta. Sen vuoksi rakennusten energiatehokkuuden vähimmäisvaatimuksia koskevat velvoitteet määräytyvät Islannin kansallisen lainsäädännön perusteella. |
|
(7) |
Energiavaltaisen teollisuuden osuus Islannissa on suhteettoman suuri, minkä vuoksi säästövelvoite on moninkertainen EU:n keskiarvoon verrattuna. Islannin primäärienergiasta 88 prosenttia on uusiutuvaa, ja sähkö- ja lämmityskustannukset ovat alhaiset, mikä merkitsee vähäisempiä kustannusoptimaalisia säästöjä. Tästä syystä Islannin olisi 7 artiklan 1 kohdan mukaisesti saavutettava kunakin vuonna 1 päivän tammikuuta 2021 ja 31 päivän joulukuuta 2030 välillä uusia säästöjä, jotka vastaavat 0,24:ää prosenttia loppuenergian kulutuksesta laskettuna 1 päivää tammikuuta 2019 edeltäneen viimeisimmän kolmivuotiskauden keskiarvosta. |
|
(8) |
Islannilla ei ole maakaasuinfrastruktuuria, ja se on vapautettu maakaasun sisämarkkinoista annetun direktiivin 2009/73/EY soveltamisesta ETA:n sekakomitean päätöksen N:o 93/2017 nojalla. Sen vuoksi maakaasun mittaamista ja laskutustietoja koskevaa direktiivin 2012/27/EU 9 ja 10 artiklaa ei tulisi soveltaa Islantiin. |
|
(9) |
Hyötylämmön tarpeeseen perustuvan sähkön ja lämmön yhteistuotannon edistämisestä sisämarkkinoilla annettua direktiiviä 2004/8/EY ei sovelleta geotermisen energian yhteistuotantoon Islannin osalta ETA:n sekakomitean päätöksen N:o 151/2006 nojalla. Direktiivin 2012/27/EU, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä (EU) 2018/2002, 14 ja 15 artikla, jotka koskevat yhteistuotantoa, vastaavat yhteistuotantoa koskevia direktiivin 2004/8/EY artikloja. Islanti kattaa jo 90 prosenttia lämmön kokonaiskysynnästä geotermisellä energialla ja edistää edelleen geotermisen energian yhteistuotannon kehittämistä kansallisen lainsäädäntönsä puitteissa aina kun se on teknisesti mahdollista. Sen vuoksi 14 ja 15 artiklaa ei sovelleta geotermisen energian yhteistuotantoon Islannin osalta. |
|
(10) |
Direktiivin 2012/27/EU 5 ja 20 artiklan soveltamisen osalta on sovittu lisäjoustosta. Direktiivin 20 artiklan 5 kohdassa oleva viittaus 5 artiklan 1 kohtaan olisi korvattava viittauksella 5 artiklaan, jotta koko 5 artiklan velvoitteet voidaan täyttää suorittamalla maksuja rahastoon. |
|
(11) |
Direktiivillä 2012/27/EU kumotaan direktiivi 2004/8/EY (3), joka on osa ETA-sopimusta ja joka olisi sen vuoksi poistettava ETA-sopimuksesta. |
|
(12) |
Sen vuoksi ETA-sopimuksen liitteitä II ja IV olisi muutettava, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Lisätään ETA-sopimuksen liitteessä II olevan IV luvun 6 kohtaan (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/125/EY) seuraava:
”, sellaisena kuin se on muutettuna seuraavalla:
|
— |
32012 L 0027: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/27/EU, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012 (EUVL L 315, 14.11.2012, s. 1)”. |
2 artikla
Muutetaan ETA-sopimuksen liite IV seuraavasti:
|
1. |
Korvataan 24 kohdan (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/8/EY) teksti seuraavasti:
Tätä sopimusta sovellettaessa direktiivin säännöksiä koskevat seuraavat mukautukset:
|
|
2. |
Lisätään 26 kohtaan (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/125/EY) seuraava: ”, sellaisena kuin se on muutettuna seuraavalla:
|
3 artikla
Direktiivien 2012/27/EU ja (EU) 2018/2002 islanniksi ja norjaksi laaditut tekstit, jotka julkaistaan Euroopan unionin virallisen lehden ETA-täydennysosassa, ovat todistusvoimaisia.
4 artikla
Tämä päätös tulee voimaan 12 päivänä heinäkuuta 2025, jos kaikki ETA-sopimuksen 103 artiklan 1 kohdan mukaiset ilmoitukset on tehty (*1).
5 artikla
Tämä päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisen lehden ETA-osastossa ja ETA-täydennysosassa.
Tehty Brysselissä 11 päivänä heinäkuuta 2025.
ETA:n sekakomitean puolesta
Puheenjohtaja
Kristján Andri STEFÁNSSON
(1) EUVL L 315, 14.11.2012, s. 1.
(2) EUVL L 328, 21.12.2018, s. 210.
(3) EUVL L 52, 21.2.2004, s. 50.
(*1) Valtiosäännön asettamista vaatimuksista on ilmoitettu.
EFTA-valtioiden julistus
joka koskee päätöstä N:o 174/2025 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/27/EU ottamisesta osaksi ETA-sopimusta
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/27/EU ottaminen osaksi ETA-sopimusta laajentaa energiatehokkuutta edistäviä toimenpiteitä koskevan yhteisen sääntelykehyksen koskemaan EFTA-valtioita. Energiatehokkuutta koskeva EU:n yleistavoite ei koske EFTA-valtioita. EFTA-valtiot ovat kuitenkin asettaneet seuraavat ohjeelliset kansalliset energiatehokkuustavoitteet:
|
— |
Islannin hallitus on asettanut kansallisen tavoitteen, jonka mukaan energiatehokkuus paranisi vuoteen 2030 mennessä 25 prosenttia vuoteen 2015 verrattuna. Tavoite ilmaistaan monialaisena tavoitteena vähentää energiaintensiteettiä eli energian loppukulutuksen suhdetta ostovoimastandardeilla mukautettuun reaaliseen BKT:hen. Indikaattori on osa Islannin ympäristö- ja energiaviraston vuosittain julkaisemaa energiaennustetta. |
|
— |
Liechtensteinin parlamentti (Landtag) hyväksyi 6. marraskuuta 2020 vuoteen 2030 ulottuvan energiastrategiansa, jonka mukaan kansallinen energiatehokkuustavoite on 20 prosenttia vuoteen 2008 verrattuna. Tehokkuuden lisäämisen keskeisiä osatekijöitä vuoteen 2030 ulottuvalla ajanjaksolla ovat rakennusten peruskorjaukset, erittäin energiatehokkaat uudet rakennukset sekä valaistuksen, moottorikoneistojen ja kodinkoneiden energiatehokkuuden parantaminen. Lämmitykseen tarkoitetut sähkökäyttöiset lämpöpumput ja liikenteen sähköistyminen korvaavat tulevaisuudessa fossiilisia polttoaineita merkittävästi. Tavoitteiden saavuttamisesta raportoidaan vuosittain (osana parlamentille toimitettavaa seurantakertomusta). |
|
— |
Norjan parlamentti (Storting) on asettanut kansallisen tavoitteen, jonka mukaan energiatehokkuus paranisi vuoteen 2030 mennessä 30 prosenttia vuoteen 2015 verrattuna (Hallituksen esitys St. 25 (2015-2016)). Tavoite ilmaistaan monialaisena tavoitteena vähentää energiaintensiteettiä eli energiapanoksen (primäärienergia) suhdetta reaaliseen BKT:hen. Energiaministeriö raportoi tavoitteesta Norjan parlamentille vuosittaisessa kansallista talousarviota koskevassa raportissaan (valkoinen kirja). |
ELI: http://data.europa.eu/eli/dec/2025/2110/oj
ISSN 1977-0812 (electronic edition)