<TI><P>Komission toimivalta</P></TI>18.Kuten edellä on todettu, Yhdistynyt kuningaskunta ja asian C-157/96 kantajat väittävät, että kyseisen päätöksen teko ei kuulu komission toimivaltaan eikä harkintavaltaan. Täsmällisemmin ilmaistuna Yhdistynyt kuningaskunta katsoo, että päätöksen oikeudellisena perustana käytetyt direktiivit eivät oikeuta toteuttamaan sellaisia kuluttajien rauhoittamiseksi tarkoitettuja toimenpiteitä, joista päätöksessä säädetään, vaan yksinomaan sellaisia toimenpiteitä, joiden tavoitteena on ihmisten ja/tai eläinten terveyden suojeleminen: niin ollen päätös ei millään tavalla edistä sisämarkkinoiden toteutumista, vaan se on päin vastoin perusteeton kaupan este. Päätös on Yhdistyneen kuningaskunnan mukaan sitä paitsi syntynyt harkintavallan väärinkäytön tuloksena juuri siksi, että sen tavoitteena oli palauttaa kuluttajien luottamus naudanliha-alaan, eikä suojella kuluttajien terveyttä. Yhdistynyt kuningaskunta katsoo lopuksi, että direktiiveihin ei missään tapauksessa sisälly valtuuksia toteuttaa toimenpiteitä, joilla kielletään vienti kolmansiin maihin.Edellä mainittuihin perusteluihin komissio esittää seuraavat vastaväitteet: a) komissio voi päätöksen perustana olevien direktiivien nojalla toteuttaa toimenpiteitä terveyden suojelemiseksi esillä olevan asian kaltaisessa tapauksessa; b) päätöksen tavoite on nimenomaan terveyden suojeleminen, eikä se niin ollen ole perusteeton kaupan este; c) koska päätöksellä ei ollut muita perusteita kuin terveyden suojeleminen vakavalta vaaralta, harkintavaltaa ei ole käytetty väärin; d) vientikiellon laajentaminen kolmansiin maihin on välttämätön, jotta tartunta-alue saadaan täydellisesti eristetyksi niin, että voidaan varmistaa taudin täydellinen häviäminen ja samalla vähentää petosten ja kiellon kiertämisen mahdollisuus.
19.Todettakoon aluksi, että kyseessä oleva kanneperuste tukeutuu ensisijaisesti väitteeseen, jonka mukaan päätöksellä ei pyritä suojelemaan terveyttä vaan, kuten päätöksen viidennessä perustelukappaleessa nimenomaisesti todetaan, hälventämään kuluttajien vakavaa huolta ja siten palauttamaan kuluttajien luottamus naudanliha-alaan. Siten olisi katsottava, että päätöksellä pyrittiin välttämään naudanlihamarkkinoiden romahtaminen muissa jäsenvaltioissa, eli se tehtiin puhtaasti taloudellisista syistä. Tähän perustuen komission väitetään ylittäneen toimivaltansa rajat, ei siksi että direktiivit 90/425/ETY ja 89/662/ETY eivät muodostaisi asianmukaista oikeudellista perustaa toteuttaa toimenpiteitä terveyden suojelemiseksi, ainakaan kun kyse on yhteisön sisäisestä kaupasta, vaan siksi että tällaisille toimenpiteille ei tässä tapauksessa ollut edellytyksiä.Niin ollen on mielestäni hyödyllistä selvittää aluksi, pyritäänkö päätöksellä suojelemaan terveyttä vai rauhoittamaan kuluttajia. Sen jälkeen on varmistettava, olivatko komission hallussa olevat tiedot sellaisia, että päätös niiden vuoksi oli perusteltu, ja lopuksi on tutkittava muodostivatko direktiivit asianmukaisen oikeudellisen perustan myös kolmansiin maihin suuntautuvaa vientiä koskevalle kiellolle.
20.Koska näin ollen ei kiistetä ja koska joka tapauksessa on kiistatonta, että komissiolla on direktiivien 90/425/ETY ja 89/662/ETY nojalla toimivalta toteuttaa toimenpiteitä, joilla pyritään torjumaan tauteja tai tilanteita, jotka saattavat merkitä vakavaa vaaraa eläimille ja ihmisten terveydelle, katson että päätöstä on pidettävä sen perustana olevien direktiivien tavoitteiden mukaisena. Direktiiveissä jäsenvaltiot velvoitetaan ilmoittamaan komissiolle ja muille jäsenvaltioille taudeista, zoonooseista ja muista seikoista, jotka saattavat vaarantaa ihmisten ja eläinten terveyden, ja komissio valtuutetaan hyväksymään tarvittavat toimenpiteet — — eläinten — — osalta ja tilanteen vaatiessa näistä eläimistä peräisin olevien tuotteiden osalta.Ks. direktiivin 90/425/ETY 10 artiklan 4 kohta ja direktiivin 89/662/ETY 9 artiklan 4 kohta. Ks. myös edellä oleva 9 kohta.
Komissiolla on siten laaja harkintavalta toteuttaa terveyden suojelemisen kannalta tarpeellisiksi katsottuja toimenpiteitä ja olisi sitä paitsi asian liiallista yksinkertaistamista luonnehtia tätä harkintavaltaa pelkäksi sisämarkkinoiden toteuttamisen välineeksi. Terveyden suojeleminen ei ole vain vaatimus, joka on otettava huomioon vapaata liikkuvuutta koskevien sääntöjen ja yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteiden osaltaYhteisöjen tuomioistuin on tältä osin jo todennut, että yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteisiin pyrittäessä, erityisesti yhteisten markkinajärjestelyjen osalta, ei voida jättää ottamatta huomioon sellaisia yleisen edun, kuten kuluttajansuojan tai ihmisten ja eläinten terveyden ja elämän suojelemisen mukaisia vaatimuksia, jotka yhteisön toimielinten on otettava huomioon toimivaltaansa käyttäessään (asia 131/86, Yhdistynyt kuningaskunta v. neuvosto, tuomio 23.2.1988, Kok. 1988, s. 905, 17 kohta).
, vaan se on myös ensisijainen tavoite, jolle perustamissopimuksessa annetaan itsenäinen ja viime kädessä ylemmäntasoinen merkitysTodettakoon, että perustamissopimuksen 129 artiklan 1 kohdan mukaan yhteisö myötävaikuttaa ihmisten terveyden korkeatasoisen suojelun toteuttamiseen rohkaisemalla jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä sekä tarvittaessa tukemalla niiden toimintaa (ensimmäinen alakohta) ja terveyden suojelua koskevat vaatimukset kuuluvat osana yhteisön muuhun politiikkaan (kolmas alakohta).
.21.Edellä sanotun tultua todetuksi, päätöksen viides perustelukappale on selkeä ja yksiselitteinen, kun siinä todetaan, että tässä tilanteessa ei ole mahdollista ottaa lopullista kantaa siihen, voiko BSE tarttua ihmiseen ja että vaaran olemassaoloa ei voi sulkea pois. Kuten yhteisöjen tuomioistuin jo aikaisemmin on todennut määräyksessä, jolla se hylkäsi välitoimia koskevan hakemuksen, olisi väärin erottaa nämä kohdat ja viitata ainoastaan yhteen virkkeeseen, joka koskee kuluttajien vakavaa huoltaEdellä alaviitteessä 11 mainittu asia Yhdistynyt kuningaskunta v. komissio, määräyksen 58 kohta.
, sen sijaan riidanalainen teksti olisi otettava huomioon kokonaisuudessaan. Tällainen arviointi osoittaa selvästi, että päätöksen tavoitteena, sellaisena kuin se ilmenee päätöksen kaikista perustelukappaleista, on juuri ihmisten ja eläinten terveyteen kohdistuvan vaaran ja sen aiheuttaman huolen välttäminen.Mielestäni ei myöskään voida väittää, Yhdistyneen kuningaskunnan tavoin, että jo vuosia tiedossa ollut BSE:n ilmeneminen ei merkitsisi uutta kehitysvaihetta, mistä lisäksi seuraisi, että päätös ei olisi millään tavalla perusteltu, ja erityisesti, että direktiiveissä 90/425/ETY ja 89/662/ETY komission toimivallan käytölle asetetut edellytykset eivät täyttyisi. Tässä suhteessa on riittävää todeta, että näissä direktiiveissä ei millään tavalla aseteta komission toimivallan käytön edellytykseksi, että tauti olisi ilmennyt ensimmäistä kertaa, vaan ainoastaan, että kyseessä on tauti, josta voi aiheutua vakavaa vaaraa terveydelle. Tietyn taudin leviäminen tai siihen liittyvissä tieteellisissä tutkimustuloksissa ilmenneet muutokset ovat selvästi uusia tekijöitä, jotka antavat komissiolle oikeuden käyttää toimivaltaansa.
22.Tätä taustaa vasten ja ryhtymättä tieteellisiin arviointeihin siitä, miten vakava BSE on ja voiko se tarttua ihmiseen Creutzfeldt-Jakobin taudin muodossa, haluan vielä korostaa, että ihmisen terveyteen kohdistuu tosiasiallinen vaara, eikä kukaan esillä olevan asian käsittelyyn osallistuneista myöskään katsonut, että tätä vaaraa voitaisiin sulkea pois. Itse asiassa Yhdistynyt kuningaskunnan hallitus itse julkisti ensimmäiset tiedot BSE:n ja Creutzfeld-Jakobin taudin tiettyjen tapausten välisestä todennäköisestä yhteydestä.Ks. erityisesti em. SEAC:n lausunto 20.3.1996.
Sitä paitsi päätöksellä vain tiukennetaan — nimenomaan esiin tulleiden uusien tietojen perusteella — komission ja Yhdistyneen kuningaskunnan aikaisemmin toteuttamia toimia (joita ei millään tavalla ole vastustettu), ja samalla päätöksessä yhdenmukaistetaan koko yhteisön osalta sellaisten toimien vaikutus, joita tietyt jäsenvaltiot yksipuolisesti olivat toteuttaneet alan viime aikaisen kehityksen johdosta.Näiden seikkojen pitäisi ja pitääkin olla riittävät, jotta voidaan päätellä, että komissio ei ylittänyt toimivaltaansa hyväksyessään päätöksen ja että päätös kuuluu direktiiveissä komissiolle annetun toimivallan piiriin. Kun otetaan huomioon, miten laajasti BSE on levinnyt karjaan ja miten todennäköistä on, että se voi tarttua ihmiseen, on katsottava, että päätöksellä pyrittiin suojelemaan ihmisten ja eläinten terveyttä vakavalta vaaralta ja että komissio varmasti oli oikeutettu pyrkimään tähän tavoitteeseen toteuttamalla tarpeellisiksi katsottuja suojatoimenpiteitä ja noudattamalla päätöksen perustana olevien direktiivien asiaa koskevien säännösten mukaista menettelyä. Sitä paitsi Yhdistynyt kuningaskuntakaan ei kiistä komission toimivaltaa siksi, että tautiin liittyvä vaara ci olisi vakava, vaan sen perusteella, että vaara ei sen mukaan ole uusi ja että komissio on jo aikaisemmin toteuttanut sitä koskevia ennalta ehkäiseviä (asianmukaisia) toimia. Tarkemmin katsottuna tällainen perustelu ei kuitenkaan koske komission toimivaltaa toteuttaa kyseessä olevan päätöksen kaltaisia toimenpiteitä, vaan pikemminkin sitä, ovatko toteutetut toimenpiteet suhteellisuusperiaatteen mukaiset. Näin ollen tarkastelenkin tätä perustelua jäljempänä suhteellisuusperiaatteen loukkaamista koskevan kanneperusteen yhteydessä.
23.Arvelen lopuksi, että päätös hyvinkin voi kattaa myös viennin kolmansiin maihin. Ottaen huomioon, että Yhdistyneen kuningaskunnan esittämä väite, jonka mukaan toimenpide oli perusteltu yksinomaan taloudellisista syistä, on tältäkin osin hylättävä edellä esitetyillä perusteilla, haluan ensiksi huomauttaa, että direktiiveissä 90/425/ETY ja 89/662/ETY ei ainakaan nimenomaisesti suljeta pois komission toimivaltaa kieltää tiettyjen eläinten ja/tai tuotteiden vientiä myös kolmansiin maihin. Mielestäni tällaista rajoitusta ei myöskään voida johtaa siitä, että jo direktiivien otsikoissa viitataan eläinlääkärintarkastuksiin yhteisön sisäisessä kaupassa. Vaikka direktiivit ehkä onkin annettu sisämarkkinoiden toteuttamista varten, on kuitenkin myös totta, että komission toimivallan käyttöä, siltä osin kuin sillä on merkitystä tässä, koskee ainoastaan edellytys, jonka mukaan toteutettujen toimenpiteiden on oltava välttämättömiä terveyden suojelemiseksi yhtenäismarkkinoilla.Ks. erityisesti edellä alaviitteessä 12 mainittu asia The National Farmers' Union ym. v. komissio, määräyksen 77 kohta.
Todettakoon vielä, että kyseessä olevien direktiivien nojalla komissiolle annettu toimivalta sulkea myös kolmansilta mailta sellainen alue, jolla tietty tauti esiintyy, on tietyissä tapauksissa ainoa tehokas ja välttämätön keino, jolla voidaan estää taudin leviäminen ja samalla onnistua hävittämään se. Ennen kaikkea minusta vaikuttaa siltä, että komission päätöksellä voidaan ehdottomasti säätää kyseessä olevien direktiivien perusteella tietyn maantieteellisen alueen tai, kuten tässä asiassa, kokonaisen jäsenvaltion alueen täydellisestä eristämisestä, jos se osoittautuu tarpeelliseksi sen estämiseksi, että vientikielto muihin jäsenvaltioihin tehdään tyhjäksi turvautumalla vientiin yhden tai useamman kolmannen maan alueen kautta, eli kiellon tehokkaan vaikutuksen varmistamiseksi ja terveyden suojelemiseksi yhtenäismarkkinoilla.
24.Siinäkään tapauksessa, että asialla olisi merkitystä komission toimivallan kannalta eikä, kuten pikemminkin uskoisin, toteutettujen toimenpiteiden suhteellisuusperiaatteen mukaisuuden kannalta, ei tätä taustaa vasten mielestäni ole tarpeen kiinnittää huomiota siihen, että yhteisön jäsenvaltiot saavat tuoda lihaa vain tietyistä kolmansista maista ja vain hyvin tiukassa valvonnassa. Tuontia Yhdistyneestä kuningaskunnasta valvotaan aivan yhtä tiukasti, mutta komissio katsoi kuitenkin, ettei valvonta ollut riittävä — päätöksen tekemisen ajankohtana ja kun otetaan huomioon tiedot, jotka oli saatu taudin tartunnanvaarasta ihmiseenKs. kirjalliset huomautukset, jotka komissio esitti välitoimia koskevasta hakemuksesta edellä alaviitteessä 11 mainitussa määräyksessä Yhdistynyt kuningaskunta v. komissio, 68 kohta ja sitä seuraavat kohdat.
— ihmisten ja eläinten terveyteen kohdistuvan vaaran välttämiseksi asianmukaisella tavalla, toisin kuin aikaisempien toimien toteuttamisajankohtana katsottiin. Päätöksen tekoa seuranneet tapahtumat vahvistavat tämän myös, sillä täydellisestä vientikiellosta huolimatta valvonta osoittautui siinä määrin riittämättömäksi, että kiellon vastainen vienti on ollut mahdollista sekä muihin jäsenvaltioihin että kolmansiin maihin.Tässä yhteydessä on syytä erityisesti korostaa, että komission kirjelmissään esiin tuoman ja myöhempien tapahtumien valitettavasti vahvistaman petosten mahdollisuuden lisäksi ei myöskään voida sulkea pois sitä mahdollisuutta, että lihasta saatuja tuotteita, jotka on valmistettu sellaisissa kolmansissa maissa, jotka eivät harjoita vientiä yhteisöön, tuodaan yhteisön alueelle pitkänkin ajan kuluttua. Näin ollen on ilmeistä, että tautia ei voida tehokkaasti hävittää eristämättä maantieteellistä aluetta, jolla tartuntaa on esiintynyt, ja asettamatta ehdotonta vientikieltoa. Siksi velvoite varmistaa direktiivien asian kannalta olennaisten säännösten ja tällaisella perusteella toteutettujen toimenpiteiden tehokas vaikutus on välttämätön, tai ainakin mahdollinen.
25.Kun otetaan huomioon, että päätöksen antamisajankohtana voimassa olleet toimenpiteet olivat osoittautuneet riittämättömiksi tai niitä ei ainakaan ollut pantu asianmukaisesti täytäntöön ja että tämänhetkisessä tilanteessa ei myöskään voida sulkea pois BSE:n tarttumisen mahdollisuutta ja näin ollen siitä mahdollisesti aiheutuvaa vakavaa terveysvaaraa, on syytä katsoa, että komissio ei ole ylittänyt päätöksen perustana olevalla kahdella direktiivillä sille annetun toimivallan rajoja. Yhdistyneen kuningaskunnan ensimmäinen kanneperuste on siten hylättävä.<TI><P>Suhteellisuusperiaatteen loukkaaminen</P></TI>28.Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus väittää myös, että suhteellisuusperiaatetta on loukattu sen perusteella, että komission toimenpide, eli täydellinen vientikielto, joka koskee myös kolmansia maita, ei ollut välttämätön tavoitellun päämäärän kannalta, johon — vaikka päämäärä olisikin ollut lainmukainen — varmasti olisi voitu päästä sellaistenkin toimenpiteiden avulla, jotka olisivat vaikuttaneet kauppaan vähemmän rajoittavasti. Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus täsmentää vielä, että riitautetun päätöksen suhteettomuus ja lainvastaisuus ovat erityisen ilmeisiä niiltä osin kuin kysymys on viennistä kolmansiin maihin, sellaisista karjoista, joissa ei ole BSE:tä, peräisin olevien eläinten lihasta, 1.5.1996 jälkeen syntyneistä nautaeläimistä, siemennesteestä sekä talista ja gelatiinista. Kun on kyse sellaisista elävistä eläimistä, naudanlihasta ja niistä saaduista tuotteista, joita päätöksen 94/474/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna edellä mainitulla päätöksellä 95/287/EY, vientikielto ei koske, on selvää, että Yhdistyneen kuningaskunnan mukaan, kuten se nimenomaisesti on todennut, päätöksen perusteluissa ei voida vedota BSE:hen liittyvän uuden vaaran ilmaantumiseen ja että aikaisemmin toteutetut kansalliset ja yhteisön toimenpiteet niin ollen olivat asianmukaiset ja siten myös riittävät terveyden suojelemisen turvaamiseksi.Olen ja aikaisemmin esittänyt, että tällainen perustelu on ristiriidassa päätöksen tekoon johtaneiden tosiasiallisten olosuhteiden kanssa ja erityisesti SEAC:n 20.3.1996 antamaan lausuntoon sisältyneiden tietojen kanssa, joiden perusteella Yhdistynyt kuningaskunta itse on toteuttanut ylimääräisiä toimenpiteitä. Todettakoon lisäksi, että koska tämä perustelu nojautuu olettamukseen, että päätös ei ole tarkoituksenmukainen muiden päämäärien kuin kuluttajien huolen hälventämisen tarkastelemiseksi —, eikä Yhdistyneen kuningaskunnan mukaan lisäksi tähän huoleen ole mitään perustetta —, se tuo uudelleen esiin asiaan liittyvän tieteellisen epävarmuuden ongelman, vaikkakin eri näkökulmasta.
29.Koska yhteisöjen tuomioistuimella ei ole sellaisia tietoja, joiden perusteella se kiistattomien tieteellisten todisteiden puuttuessa pystyisi arvioimaan toimenpiteen asianmukaisuutta silloin, kun siitä päätettiin, korostan aluksi, että komissiolla on riittävästi harkinnanvaraa voidakseen käyttää perusdirektiiveissä sille annettua toimivaltaa ja voidakseen tätä varten nimenomaisesti asetettujen teknisten toimielinten, joita tässä asiassa myös kuultiin, tuella itse ratkaista, ovatko toteutettavat toimenpiteet asianmukaisia.Ks. yhdistetyt asiat C-296/93 ja C-307/93, Ranska ja Irlanti v. komissio, tuomio 29.2.1996 (Kok. 1996, s. I-795, 30 ja 31 kohta), vaikka asiayhteys ei olekaan sama.
Todettakoon myös, että sellaisten eläinlääkärintarkastusten osalta, joista säädetään terveyden suojelemiseksi yhteisön sisäisessä tuoreen lihan kaupassa, yhteisöjen tuomioistuin on äskettäin vahvistanut, että yhteisöjen toimielinten on otettava huomioon toimivaltaansa käyttäessään yleisen edun vaatimukset, kuten kuluttajansuoja sekä ihmisten ja eläinten terveyden ja elämän suojelu ja että mainitusta periaatteesta seuraa, että tällä alalla toteutetun toimenpiteen lainmukaisuuteen voi vaikuttaa ainoastaan se, että tällainen toimenpide on ilmeisen epätarkoituksenmukainen siihen tavoitteeseen nähden, johon toimivaltaisen toimielimen tarkoituksena on ollut pyrkiä.Asia C-27/95, Woodspring District Council v. Bakers of Nailsea, tuomio 15.4.1997 (Kok. 1997, s. I-1847, 37 ja 38 kohu). Ks. myös asia 265/87, Schräder, tuomio 11.7.1989 (Kok. 1989, s. 2237, 22 kohta).
Nämä yleiset huomautukset on siten asianmukaisesti otettava huomioon kun tutkitaan, loukataanko päätöksessä säädetyillä erilaisilla toimenpiteillä suhteellisuusperiaatetta, kuten Yhdistynyt kuningaskunta ja pääasian kantajat asiassa C-157/96 väittävät. Sanottakoon heti, että vastaus tähän on ehdottomasti kieltävä, ennen kaikkea siksi, että kun otetaan huomioon alalla vallitseva epävarmuus tieteelliseltä kannalta ja luotettavan kansallisen valvonnan puuteOn muistettava, että kielto, joka koskee lampaan lihasta ja/ tai luusta valmistetun jauhon käyttöä nautaeläinten rehussa ja jota Yhdistynyt kuningaskunta piti riittävänä terveysvaarojen poistamiseksi sen perusteella, että kielto koskee BSE:n taudinaiheuttajaa, sai alkunsa heinäkuussa 1988. Kiellon voimaansaattamisen jälkeen syntyneillä eläimillä oli kuitenkin rekisteröity 23148 BSE-upausta 31.12.1995. Tämä merkitsee varmasti sitä, että kieltoa ei ole noudatettu, mikä puolestaan on osoitus riittämättömästä valvonnasta, kuten Yhdistynyt kuningaskunta itsekin on myöntänyt, mutta tämä voi myös merkitä sitä, että tauti tarttuu muullakin tavalla, ui ainakaan sitä mahdollisuutta ei voida sulkea pois. (oka tapauksessa tämä on osoitus siitä, että tehokkaammat lisätoimenpiteet ovat tarpeen.
, kyseessä olevia toimenpiteitä ei voida pitää ilmeisen epätarkoituksenmukaisina tavoiteltujen päämäärien saavuttamiseksi, eli terveyden suojelemiseksi.
30.Koska on selvitetty, että komissio on direktiivien 90/425/ETY ja 89/662/ETY nojalla toimivaltainen toteuttamaan toimenpiteitä, jotka koskevat myös kauppaa kolmansien maiden kanssa, katson ensinnäkin että vientiä kaikkiin kolmansiin maihin koskeva ehdoton kielto on todettava lailliseksi juuri siksi, että kiellolla pyritään varmistamaan muiden vaadittujen toimenpiteiden tehokas vaikutus, erityisesti BSE:n täydellisen hävittämisen ja siten ennen kaikkea terveyden suojelemisen ensisijaisen tavoitteen osalta. Ongelmaa ei muuta sekään, että yhteisöllä ei ole tuontia kaikista kolmansista maista, sillä kuten edellä jo on todettu, jälleentuonnin mahdollisuutta ei voida sulkea pois sellaisten kolmansien maiden kautta, joista tuonti yhteisöön on sallittu.Ks. edellä 24 kohu.
Lisättäköön, että asian C-157/96 kantajien ehdottamien kaltaiset kauppaan vähemmän rajoittavasti vaikuttavat vaihtoehtoiset ratkaisut, joilla kielletään jälleentuonti ja määrätään asianmukaisesta todistuskäytännöstä, eivät estä petoksen mahdollisuutta eivätkä johdannaistuotteiden ja jalosteiden jälleentuontia yhteisöön.
31.Toiseksi katson, että toimenpidettä ei voida pitää suhteettomana sen perusteella, että toisin kuin päätöksessä 94/474/ETY, siinä kielletään myös viemästä sellaisten nautaeläinten lihaa, jotka tulevat karjatiloilta, joilla ei ole BSE-tartuntaa, varsinkin kun otetaan huomioon ongelmat, jotka liittyvät nautaeläinten tunnistamiseen ja niiden siirtoihin karjasta toiseen.Ks. neuvoston päätelmät 29. ja 30.4.1996.
Vientikielto, joka koskee yksinomaan nautoja — sekä niiden tuoretta lihaa ja siitä saatuja tuotteita — jotka tulevat tiloilta, joilla BSE-tapauksia on todettu, olisi varmasti riittävä ja asianmukainen, mutta on korostettava, että näin olisi vain, jos siihen yhdistyy luotettava järjestelmä, jolla voidaan tunnistaa eläimet ja valvoa niiden siirtoja.Tässä yhteydessä on muistutettava, että tietyistä BSE:hen liittyvistä suojatoimenpiteistä Yhdistyneessä kuningaskunnassa 28 päivänä heinäkuuta 1989 tehdyssä komission päätöksessä 89/469/ETY (EYVL L 225, s. 51), sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 90/261/ETY (EYVL L 146, s. 29), edellytetään että Yhdistyneen kuningaskunnan on käytettävä tehokkaasti hyväkseen tietokonerekistcreitä taatakseen eläinten tunnistamisen (1 artiklan 3 kohta). Pohjois-Irlantia lukuunottamatta —mikä viime aikaisten lehtitietojen mukaan saatua merkitä, että vientikieltoa lievennetään sieltä tietyistä karjoista tulevien nautaeläinten osalta — kyseistä tietokonejärjestelmää ei kuitenkaan ole otettu käyttöön. Kertomuksessaan, joka koskee väitettyjä rikkomuksia ja huonoa hallintoa sovellettaessa yhteisön oikeutta, rajoittamatta kuitenkaan yhteisön tuomioistuinten ja kansallisten tuomioistuinten toimivaltaa, Euroopan parlamentin väliaikainen tutkimuskomitea tuo näin syntyneen tilanteen esim ja arvostelee sitä. Erityisesti kertomuksessa todetaan seuraavaa: Isossa-Britanniassa käytetyn rekisteröintijärjestelmän aukot ovat johtaneet kaatopaikkoina toimivien tilojen syntymiseen (kysymyksestä on keskusteltu Ison-Britannian parlamentissa). Tällaiset tilat, joilla oli jo esiintynyt useita BSE-tapauksia, ostivat taudin ensimmäiseen vaiheeseen sairastuneita eläimiä ja saivat korvauksen sairaiden eläinten teurastuksesta. Karjankasvatustilat, jotka myivät sairaat eläimet, välttyivät rajoituksilta salaten todellisen terveydellisen tilanteensa. Tilanne heikensi tautia koskevien tilastojen luotettavuutta ja vaikeutti taudin tutkimusta ja valvontaa. Se heikensi myös yhteisön lainsäädännön tehokkuutta ja saattoi kuluttajat alttiiksi vaaralle, joka olisi voitu välttää. Merkintää, rekisteröintiä ja valvontaa koskevien säännösten noudattamatta jättäminen saatua kyseenalaiseksi kaikkien Firenzen huippukokouksessa käsiteltyjen kaltaisten valikoivasti toteutettujen teurastusohjelmien pätevyyden (asiakirja PE 220.544/lopull., A osa, I, tutkimuksen tulokset, s. 11).
Yhdistynyt kuningaskunta on itsekin todennut, että rekisteröinti kattoi vain ne eläimet, jotka olivat saaneet tai joiden epäiltiin saaneen BSE-tartunnanKomission esittämiä tietoja, joiden mukaan 11000 tapauksessa BSE-Urtunnan saaneiden eläinten alkuperäkarjaa ei pystytty tunnistamaan, ei ole kiistetty.
, mistä väistämättä seuraa, että on mahdotonta tunnistaa kaikkia eläimiä, jotka ovat olleet suoraan altistettuina tartunnanvaaralle, kun niitä on ruokittu saastuneilla tuotteilla tai kun ne ovat joutuneet kosketuksiin BSE-tartunnan saaneiden eläinten kanssa, eikä tätä viimeksi mainittua mahdollisuutta voida sulkea pois tällä hetkellä saatavissa olevien tieteellisten tutkimustulosten perusteella. Kuten yhteisöjen tuomioistuin on todennut välitoimia koskevasta hakemuksesta antamassaan määräyksessä, tästä seuraa että koska eläinten merkitseminen ja niiden siirtymisen valvonta puuttuvat, ei ole myöskään mahdollista noudattaa Office international des Épizooties'n kansainvälisten asiantuntijoiden suosituksia, joiden mukaan olisi tunnistettava sellaiset eläimet, jotka ovat peräisin karjoista, joissa ei ole koskaan todettu BSE:täEdellä alaviitteessä 11 mainittu määräys Yhdistynyt kuningaskunu v. komissio, 70 kohta.
.
32.Kolmanneksi katson, ettei sellaista toimenpidettä myöskään voida pitää suhteettomana, jolla kielletään alle kuuden kuukauden ikäisten elävien eläinten vienti. Tältä osin on riittävää todeta, ettei ole voitu osoittaa, että tartunta ei voisi siirtyä emästä jälkeläiseenKuten edellä on todettu, on sitä vastoin voitu osoittaa, että lampaankutka eli scrapie tarttuu tällä uvalia, minkä perusteella on todennäköistä, että myös BSE voi siirtyä periytymällä.
ja että tätä koskeva tutkimus on vaikeutunut sen vuoksi, että lampaiden lihasta ja luusta valmistetun jauhon käyttöä nautaeläinten rehussa koskevaa kieltoa ei ole noudatettu.31.12.1995 oli todettu 933 BSE-upausta eläimissä, jotka olivat sairaiden emien jälkeläisiä mutta jotka olivat syntyneet sen jälkeen, kun kielto oli tullut voimaan. Siksi näissä tapauksissa on vaikea varmisuutua siitä, onko tauti siirtynyt periytymällä vai sen seurauksena, että kieltoa ei ole noudatettu, eli saastuneen rehun välityksellä.
Se, että vertikaalisen tartunnan mahdollisuutta ei voida sulkea pois, osoittaa selvästi, että samat perusteet koskevat myös alkioiden vientikieltoa.Tähän on tuskin tarpeen lisätä, että myös edellä mainittujen kieltojen osalta eläinten tunnistamisjärjestelmän ja niiden siirtojen valvontajärjestelmän puuttumisen vuoksi ei varmuudella voida selvittää, onko tietty nautaeläin voinut saada tartunnan, vaikka sillä ei vielä ole BSE:n oireita. Sama koskee myös alle kahden ja puolen vuoden ikäisistä nautaeläimistä saadun tuoreen lihan vientikieltoa, sillä kuten edellä on todettu, tartunnan saaneista eläimistä peräisin olevan lihan kulutukseen mahdollisesti liittyvä vaara on edelleen kiistanalainen.Ks. em. tieteellisen eläinlääkintäkomitean 22.3.1996 antaman lausunnon liitteenä oleva tohtori Ringin ilmoitus.
33.Neljänneksi vientikiellon tarpeellisuutta on vielä tutkittava siemennesteen ja tiettyjen siitä saatujen tuotteiden, kuten gelatiinin ja talin osalta. Niitä koskeva kielto on myöhemmin kumottu päätöksellä 96/362/EY siemennesteen osalta, koska saatujen lisätietojen perusteella voitiin todeta, että tähän tuotteeseen ci sisälly minkäänlaista tartunnanvaaraa, sekä myöskin talin ja gelatiinin osalta, jos ne on saatu tiettyjä valmistusmenetelmiä ja tiukkaa valvontaa noudattaen.On syytä mainita, että komissio ei vielä toistaiseksi ole katsonut, että kyseisten tuotteiden viennin uudelleen aloittamiselle asetetut edellytykset olisivat täyttyneet, joten kielto on edelleen voimassa myös näiden tuotteiden osalta.
Lienee tarpeetonta todeta, että tämä ei kuitenkaan ole esillä olevan asian kannalta ratkaisevaa eikä olennaista, koska kiellon kumoamista ei sellaisenaan voida pitää osoituksena siitä, että riidanalainen toimenpide olisi ollut tarpeeton, minkä vuoksi suhteellisuusperiaatetta olisi loukattu.Kun otetaan huomioon päätöstä tehtäessä vallinnut epävarmuus, tilanteen kiireellisyys, jossa komissio joutui toimimaan, ja se että kyseessä oli väliaikaiset toimenpiteet tilanteen kokonaisvaltaista tarkastelua odotettaessa, ci varmuudella voida sanoa, että kyseisille tuotteille asetettu vientikielto olisi ollut ilmeisen epätarkoituksenmukainen siihen tavoitteeseen nähden, johon sillä pyrittiin.
34.Ollakseni perinpohjainen totean lopuksi, että kauppaan vähemmän rajoittavasti vaikuttavat vaihtoehtoiset toimenpiteet, joita Yhdistynyt kuningaskunta on esittänyt ja joita se pitää vähintään yhtä tehokkaina kuin tässä käsiteltyjä toimenpiteitä, ovat liian epämääräisiä, jotta niitä voitaisiin vakavasti harkita. Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus viittaaKs. kannekirjelmä, s. 76.
kuluttajille osoitettuun tiedotuskampanjaan, jonka vaikutusta BSE:n hävittämiseen en kuitenkaan pysty täysin arvioimaan, ja vastaaviin toimenpiteisiin, joita Yhdistynyt kuningaskunta on jo yksipuolisesti toteuttanut ja joiden tehokkuus kuitenkin on osoittautunut kyseenalaiseksiKs. erityisesti alaviitteet 28, 31 ja 32.
, sekä näitä tiukempiin toimenpiteisiin, jotka komissio nimenomaan on toteuttanut ja jotka Yhdistynyt kuningaskunta on riitauttanut.<TI><P>Syrjintäkiellon periaatteen loukkaaminen ja ristiriita perustamissopimuksen 39 artiklan 1 kohdan kanssa</P></TI>35.Perustamissopimuksen 6 artiklassa ja 40 artiklan 3 kohdassa vahvistetun syrjintäkiellon periaatteen loukkaamista koskevaa väitettä ei mielestäni voida perustella siitä näkökulmasta, että Yhdistyneen kuningaskunnan tuottajia syrjittäisiin muiden jäsenvaltioiden tuottajiin nähden eikä siitäkään näkökulmasta että Yhdistyneen kuningaskunnan kuluttajia syrjittäisiin muiden jäsenvaltioiden kuluttajiin nähden. Ensimmäisen näkökulman osalta on riittävää todeta, että 97,9 prosenttia Euroopassa esiintyneistä BSE-tapauksista on rekisteröity Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja että siellä toimivat nautojen kasvattajat tietenkään eivät ole samassa asemassa kuin muiden jäsenvaltioiden nautojen kasvattajat. Muissa jäsenvaltioissa BSE-pesäkkeitä on niin vähän, että olisi mieletöntä katsoa, että niihin pitäisi soveltaa samoja toimenpiteitä. Tältä osalta on tuskin tarpeen huomauttaa, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan yhteisön tuottajien ja kuluttajien välisen syrjinnän kiellon periaate, joka on erityisilmaisu yhdenvertaisuuden yleisperiaatteesta, edellyttää, ettei toisiinsa verrattavissa olevissa tilanteissa menetellä eri tavoin, ellei erilaista kohtelua voida objektiivisesti perustellaKs. viimeksi edellä alaviitteessä 27 mainittu asia Woodspring District Council v. Bakers of Nailsea, 27 kohta. Ks. myös vastaavasti yhdistetyt asiat 117/76 ja 16/77, Ruckdeschel ja Hansa-Lagerhaus Stroh, tuomio 19.10.1977 (Kok. 1977, s. 1753, 7 kohta).
.Sen seikan osalta, että päätöksen tueksi esitetyissä terveyden suojelemisen vaatimuksissa ei Yhdistyneen kuningaskunnan mukaan oteta huomioon siellä asuvien kuluttajien terveyttäMainittakoon, että myös pääasian kanujat asiassa C-157/96 esittivät tämän perustelun, mutta osoittaakseen, että komissio perusti päätöksensä muihin syihin kuin terveyden suojelemiseen ja että komissio siten käytti harkintavaltaansa väärin.
, totean aluksi, että päätöksen taustalla oleva oikeudellinen perusta ei missään tapauksessa voi käsittää kotimaisen lihan myyntikieltoa Yhdistyneen kuningaskunnan alueella, kun otetaan huomioon että päätös liittyy rajalla suoritettavien tarkastusten poistamiseen sisämarkkinoiden toteuttamista varten ja koskee niin ollen jäsenvaltioiden välistä kauppaa. On kuitenkin todettava, että tällainen myyntikielto, jollei siihen liity radikaaleja toimenpiteitä, kuten kaikkien maan alueella olevien nautojen teurastusta (joka olisikin todella suhteeton toimenpide), olisi edellyttänyt hyvin kalliita tarkastuksia, joiden tehokkuus olisi ollut epävarma. Sen vuoksi ainoa asianmukainen tapa hävittää tauti oli eristää maantieteellinen alue, jolla se oli kehittynyt, jotta estettäisiin kyseisten tuotteiden vapaata liikkuvuutta vahingoittamasta vakavasti eläimiä ja ihmisten terveyttä.
36.Muutama huomautus riittää osoittamaan vääräksi Yhdistyneen kuningaskunnan perustelun, jonka mukaan päätös ja muut riitautetut toimet eivät vastaa ainoatakaan perustamissopimuksen 39 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua tavoitetta. Tarkemmin sanoen Yhdistynyt kuningaskunta väittää, että päätös siinä asetetun vientikiellon seurauksena johti siihen, että markkinoiden tasapaino häiriytyi, ja kohtuullisten hintojen takaaminen kuluttajille tuli mahdottomaksi, mikä on ristiriidassa kahden 39 artiklan 1 kohdassa esitetyn perustavoitteen kanssa.Totean aluksi, että terveyden suojeleminen, kuten jo edellä korostetaan, kuuluu osana yhteisön kaikkeen politiikkaan ja että kyseessä on nimenomaan vaatimus, jota ei voida sivuuttaa silloinkaan, kun pyritään yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteisiin.(Cs. edellä 20 kohta ja erityisesti alaviitteet 16 ja 17.
Lisäksi terveyden suojelemiseen tähtäävät toimenpiteet voivat vain lujittaa kuluttajien luottamusta tuotteiden laatuun ja sen perusteella johtaa kulutuksen ja siten myös kaupan ja tuotannon kasvuun, mikä ei voi olla vaikuttamatta perustamissopimuksen 39 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden toteutumiseen. Näin ollen Yhdistyneen kuningaskunnan esittämä väite on ehdottomasti perusteeton.
<TI><P>Päätöksen 1 artiklan kolmannen luetelmakohdan pätevyys</P></TI>37.Yhdistynyt kuningaskunta väittää lisäksi, että päätöksen 1 artiklan kolmas luetelmakohta on pätemätön. Mainitussa luetelmakohdassa kielletään viemästä Yhdistyneessä kuningaskunnassa teurastetuista nautaeläimistä saatuja tuotteita, jotka saatavat joutua ihmisten tai eläinten ravintoketjuun, tai lääketieteelliseen käyttöön, kosmetiikkaan tai lääkkeiden valmistukseen tarkoitettuja tuotteita. Tämän säännöksen väitetään loukkaavan oikeusvarmuuden periaatetta, koska siinä ei selkeästi ja täsmällisesti määritellä kiellon ulottuvuutta, jota myöskään ei voida selventää viittaamalla perusdirektiiveihin, joissa komissiota ei pelkästään velvoiteta toteuttamaan nimenomaisesti yksilöityihin eläimiin ja tuotteisiin kohdistuvia tarvittavia toimenpiteitä, vaan myös toteuttamaan toimenpiteitä tilanteen vaatiessa, näistä eläimistä peräisin olevien tuotteiden osalta (direktiivin 90/425/ETY 10 artiklan 4 kohta) tai kohdistamaan ne lähtötuotteisiin tai näistä tuotteista saatuihin tuotteisiin (direktiivin 89/662/ETY 9 artiklan 4 kohta). Säännöksessä ei Yhdistyneen kuningaskunnan mukaan myöskään noudateta perusteluvelvollisuutta, koska kyseessä olevalla vaatimuksella ei ole mitään yhteyttä siihen liittyvään perustelukappaleeseen, jossa pelkästään todetaan, että on syytä kieltää kaikki——[naudanlihasta valmistettujen] tuotteiden toimitukset Yhdistyneen kuningaskunnan alueelta. Yhdistynyt kuningaskunta väittää kuitenkin lopuksi, että komissiolla ei ollut toimivaltaa kieltää vientiä sellaisten tuotteiden osalta kuin gelatiini, dikalsiumfosfaatti, aminohapot ja peptidit, jotka eivät sisälly perustamissopimuksen liitteeseen II. Tämä väite perustuu siihen, että päätöksen perustana olevia direktiivejä, jotka vuorostaan perustuvat perustamissopimuksen 43 artiklaan, voidaan tulkita vain siten, että ne koskevat yksinomaan perustamissopimuksen liitteessä II tarkoitettuja maataloustuotteita.Näihin väitteisiin komissio vastaa, että kun otetaan huomioon tilanteen täydellisen hallinnan varmistamisen vaatima kiireellisyys ja välttämättömyys sen kokonaisvaltaista tarkastelua odotettaessa, on katsottava, että päätös on oikeusvarmuuden periaatteen mukainen. Komissio toteaa lisäksi, että johdanto-osassa perustellaan riittävästi kyseessä olevat säännökset ja että siitä käy sitä paitsi selvästi ilmi, että vientikielto koskee kaikkia johdannaistuotteita, joihin saattaa liittyä terveysvaara. Komissio esittää lopuksi, että perusdirektiivien soveltamisalaan kuuluu nimenomaisesti kaikki johdannaistuotteet ja siten kaikki tuotteet, joita päätös koskee.
38.Koska yhteisön lainsäädännön, samoin kuin kansallisen lainsäädännön, on oltava riittävän selkeää ja sen soveltamisen ennakoitavaa niiden kannalta, joita se koskeeKs. esimerkiksi asia 70/83, Kloppenburg, tuomio 22.2.1984 (Kok. 1984, s. 1075, 11 kohta) ja asia C-325/91, Ranska v. komissio, tuomio 16.6.1993 (Kok. 1993, s. I-3283, 26 kohu).
, totean vain, että päätös on osoitettu Yhdistyneelle kuningaskunnalle, joka ainakin eläinlääkintäkomiteassa käytyjen keskustelujen perusteella varmaankin tiesi sen, mitä tuotteita päätös koski, koska tilanteesta, jota tarkkailtiin läheisessä yhteydessä komissioon, oli perusteelliset tiedot. Edellä esitetyn johdosta katson myös, että Yhdistynyt kuningaskunta ei voi pätevästi väittää, että kyseessä olevaa säännöstä ei olisi riittävästi perusteltu ja että se siten olisi perustamissopimuksen 190 artiklan vastainen.Ks. erityisesti edellä 26 ja 27 kohdassa esitetyt huomioi.
Sen suhteen, että komissio tällä tavalla olisi käyttänyt toimivaltaa, jota sille ei ole annettu, olen komission kanssa samaa mieltä siitä, että perusdirektiiveissä käytettyä ilmaisua saadut tuotteet (tai peräisin olevat tuotteet)Ranskaksi produits dérivés. Tässä on muualla käytetty ilmaisua johdannaistuotteet ranskankielisen ilmaisun produits dérivés vastineena.
voi (ja pitääkin) tulkita siten, että sillä tarkoitetaan nautaeläimistä saatuja kaikkia tuotteita ja aineita. Olisi paradoksaalista, jollei naudanlihasta valmistettuja tuotteita voitaisi luokitella direktiiveissä tarkoitetuiksi nautaeläimistä saaduiksi tuotteiksi.