<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><CONCLUSION NNC="YES" xmlns:fmx="http://opoce" xmlns:xsi="http://www.w3.org/2001/XMLSchema-instance" xsi:noNamespaceSchemaLocation="http://formex.publications.europa.eu/schema/formex-05.58-20161101.xd"><BIB.CONCLUSION><REF.CASE FILE="n.a."><NO.CASE>C-612/15</NO.CASE></REF.CASE><NO.CELEX>62015CC0612</NO.CELEX><NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2017:257">EU:C:2017:257</NO.ECLI><NO.SEQ>0001</NO.SEQ><PAGE.FIRST.ECR>1</PAGE.FIRST.ECR><PAGE.SEQ>1</PAGE.SEQ><PAGE.LAST.ECR>21</PAGE.LAST.ECR><PAGE.TOTAL>21</PAGE.TOTAL></BIB.CONCLUSION><CURR.TITLE><PAGE.HEADER><P>RATKAISUEHDOTUS – YVES BOT – ASIA C‑612/15</P><P>KOLEV YM.</P></PAGE.HEADER></CURR.TITLE><TITLE><TI><P><HT TYPE="UC">Julkisasiamiehen ratkaisuehdotus</HT></P><P><HT TYPE="UC">Yves Bot</HT></P><P><DATE ISO="20170404">4 päivänä huhtikuuta 2017</DATE><NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0001"><P>Alkuperäinen kieli: ranska.</P></NOTE></P></TI><STI><P><HT TYPE="BOLD">Asia C‑612/15</HT></P><P>Rikosoikeudenkäynti,</P><P>jossa vastaajina ovat</P><P>Nikolay Kolev,</P><P>Milko Hristov ja</P><P>Stefan Kostadinov</P><P><HT TYPE="NORMAL">(Ennakkoratkaisupyyntö – Spetsializiran nakazatelen sad (erityisrikostuomioistuin, Bulgaria))</HT></P></STI></TITLE><INTERMEDIATE><INDEX IDX.CLOSE="" SEPARATOR=" – " IDX.OPEN=""><KEYWORD>Ennakkoratkaisupyyntö</KEYWORD><KEYWORD>Rikosoikeudellinen menettely</KEYWORD><KEYWORD>Direktiivi 2012/13/EU</KEYWORD><KEYWORD>Oikeus saada tietoja syytteestä</KEYWORD><KEYWORD>Oikeus tutustua aineistoon</KEYWORD><KEYWORD>Direktiivi 2013/48/EU</KEYWORD><KEYWORD>Oikeus käyttää avustajaa</KEYWORD><KEYWORD>Euroopan unionin taloudellisiin etuihin kohdistuva petos</KEYWORD><KEYWORD>Rikokset</KEYWORD><KEYWORD>Tehokkaat ja varoittavat seuraamukset</KEYWORD><KEYWORD>Ehdoton menettelyllinen määräaika</KEYWORD><KEYWORD>Rikosoikeudellisen menettelyn päättäminen ilman syytteiden aineellista tutkintaa</KEYWORD><KEYWORD>Oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin</KEYWORD><KEYWORD>Puolustautumisoikeus</KEYWORD><KEYWORD>Käsittelyaikojen kohtuullisuus</KEYWORD></INDEX></INTERMEDIATE><CONTENTS.CONCLUSION><GR.SEQ LEVEL="1"><NP.ECR IDENTIFIER="NP0001"><NO.P>1.</NO.P><TXT>Käsiteltävä asia antaa unionin tuomioistuimelle tilaisuuden lausua rikosoikeuden keskeisistä käsitteistä. Spetsializiran nakazatelen sad (erityisrikostuomioistuin, Bulgaria) pyytää sitä ratkaisemaan, onko unionin oikeutta tulkittava siten, että se on esteenä kansalliselle lainsäädännölle, jossa tuomioistuinta vaaditaan, kun asianomainen henkilö on tämänsuuntaista ratkaisua hakenut, päättämään tätä henkilöä vastaan käynnistetty rikosoikeudellinen menettely, kun valmisteluvaiheen aloittamisesta on kulunut yli kaksi vuotta, asian vakavuudesta riippumatta ja ilman että syytettyjen taholta tullutta tietoista menettelyn vaikeuttamista voidaan enää korjata. Unionin tuomioistuinta pyydetään tutkimaan, mitä tällaisessa tilanteessa seuraisi siitä, ettei tämänkaltainen kansallinen lainsäädäntö mahdollisesti sovi yhteen unionin oikeuden kanssa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0002"><NO.P>2.</NO.P><TXT>Ennakkoratkaisupyynnön esittänyt tuomioistuin esittää toisaalta unionin tuomioistuimelle useita kysymyksiä siitä, minä ajankohtana menettelyn kohteena olevalle henkilölle on ilmoitettava häntä vastaan nostetusta syytteestä ja minä ajankohtana kyseisen henkilön tai tämän asianajajan on voitava saada tutustua asiaan liittyvään aineistoon. Unionin tuomioistuinta pyydetään tutkimaan niin ikään, onko unionin oikeuden vastaisena pidettävä kansallista säännöstä, jossa säädetään, että asianajaja, joka puolustaa yhdessä ja samassa asiassa syytettyjä, joiden intressit ovat vastakkaisia, on suljettava pois menettelystä ja korvattava viran puolesta nimettävällä asianajajalla.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><?PAGE NO="2"?><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD">I</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD">Asiaa koskevat oikeussäännöt</HT></TXT></NP></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">A</HT></HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Unionin oikeus</HT></HT></TXT></NP></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="ITALIC">1.</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="ITALIC">Primaarioikeus</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0003"><NO.P>3.</NO.P><TXT>SEUT 325 artiklassa määrätään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><PARAG IDENTIFIER="325.001"><NO.PARAG><QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0001" ID="QS0001"/>1.</NO.PARAG><ALINEA>Euroopan unioni ja jäsenvaltiot suojaavat unionin taloudellisia etuja petolliselta menettelyltä ja muulta laittomalta toiminnalta tämän artiklan mukaisesti toteutettavilla toimenpiteillä, joilla on ennaltaehkäisevä vaikutus ja jotka tarjoavat tehokkaan suojan jäsenvaltioissa sekä unionin toimielimissä, elimissä ja laitoksissa.</ALINEA></PARAG><PARAG IDENTIFIER="325.002"><NO.PARAG>2.</NO.PARAG><ALINEA>Jäsenvaltiot toteuttavat samat toimenpiteet suojatakseen unionin taloudellisia etuja petolliselta menettelyltä kuin ne toteuttavat suojatakseen omia taloudellisia etujaan petolliselta menettelyltä.</ALINEA></PARAG><P>– –</P><PARAG IDENTIFIER="325.004"><NO.PARAG>4.</NO.PARAG><ALINEA>Euroopan parlamentti ja neuvosto toteuttavat tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen ja tilintarkastustuomioistuinta kuultuaan tarvittavat toimenpiteet unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi petolliselta menettelyltä ja tällaisen menettelyn torjumiseksi tarkoituksena tehokkaan ja yhtäläisen suojelun tarjoaminen jäsenvaltioissa sekä unionin toimielimissä, elimissä ja laitoksissa.</ALINEA><ALINEA>– –<QUOT.END REF.START="QS0001" CODE="201D" ID="QE0001"/></ALINEA></PARAG></QUOT.S></P></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="ITALIC">2.</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="ITALIC">Johdettu oikeus</HT></TXT></NP></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="4"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="ITALIC">a)</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="ITALIC">Asetus (EY) N:o 450/2008</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0004"><NO.P>4.</NO.P><TXT>Yhteisön tullikoodeksista (uudistettu tullikoodeksi) <DATE ISO="20080423">23.4.2008</DATE> annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 450/2008<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0002"><P><REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="145" PAGE.FIRST="1" DATE.PUB="2008">EUVL 2008, L 145, s. 1</REF.DOC.OJ>.</P></NOTE> 21 artiklan 1 kohdan mukaan <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0002" ID="QS0002"/>kunkin jäsenvaltion on säädettävä yhteisön tullilainsäädännön noudattamatta jättämisestä johtuvista seuraamuksista. Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia<QUOT.END REF.START="QS0002" CODE="201D" ID="QE0002"/>.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="4"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="ITALIC">b)</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="ITALIC">Yhteisöpetossopimus ja yhteisösopimukseen liittyvä ensimmäinen pöytäkirja</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0005"><NO.P>5.</NO.P><TXT>Luxemburgissa <DATE ISO="19950726">26.7.1995</DATE> allekirjoitetun Euroopan unionista tehdyn sopimuksen K.3 artiklan perusteella tehdyn Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0003"><P><REF.DOC.OJ COLL="C" NO.OJ="316" PAGE.FIRST="49" DATE.PUB="1995">EYVL 1995, C 316, s. 49</REF.DOC.OJ>; jäljempänä yhteisöpetossopimus.</P></NOTE> johdanto-osassa todetaan, että tämän yleissopimuksen korkeat sopimuspuolet, jotka ovat Euroopan unionin jäsenvaltioita, ovat vakuuttuneita siitä, että <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0003" ID="QS0003"/>Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen turvaaminen edellyttää, että näitä etuja vahingoittavat petokselliset menettelyt voidaan saattaa rangaistusseuraamusten piiriin<QUOT.END REF.START="QS0003" CODE="201D" ID="QE0003"/>,<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0004"><P>Johdanto-osan viides kappale.</P></NOTE> ja että <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0004" ID="QS0004"/>on tarpeen säätää tällainen toiminta rangaistavaksi tehokkain, suhteellisin ja vakuuttavin rangaistuksin, tämän kuitenkaan rajoittamatta muiden seuraamusten soveltamista tietyissä aiheellisissa tapauksissa, ja tehdä mahdolliseksi säätää, ainakin törkeiden tapausten osalta, vankeusrangaistuksesta, josta voi seurata rikoksentekijän luovuttaminen toiseen valtioon<QUOT.END REF.START="QS0004" CODE="201D" ID="QE0004"/>.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0005"><P>Johdanto-osan kuudes kappale.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><?PAGE NO="3"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0006"><NO.P>6.</NO.P><TXT>Yhteisöpetossopimuksen 1 artiklan 1 kohdan b alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa sekä 2 kohdassa määrätään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><P><QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0005" ID="QS0005"/>Tässä yleissopimuksessa tarkoitetaan Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvalla petoksella:</P><P>– –</P><LIST TYPE="alpha"><ITEM><NP><NO.P>b)</NO.P><TXT>tulojen osalta, tahallista tekoa tai laiminlyöntiä, joka koskee:</TXT><P><LIST TYPE="NDASH"><ITEM><P>väärien, virheellisten tai puutteellisten ilmoitusten tai asiakirjojen käyttämistä tai esittämistä, josta seuraa, että Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon tai Euroopan yhteisöjen hoidossa oleviin tai sen puolesta hoidettuihin budjetteihin sisältyvät varat vähenevät oikeudettomasti;</P></ITEM></LIST></P></NP></ITEM></LIST><P>– –</P><PARAG IDENTIFIER="001.002"><NO.PARAG>2.</NO.PARAG><ALINEA>Jollei 2 artiklan 2 kohdassa toisin määrätä, jäsenvaltiot toteuttavat tarpeelliset ja aiheelliset toimenpiteet saattaakseen 1 kohdan määräykset osaksi sisäistä rikosoikeuttaan siten, että niissä tarkoitettu menettely säädetään rangaistavaksi.<QUOT.END REF.START="QS0005" CODE="201D" ID="QE0005"/></ALINEA></PARAG></QUOT.S></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0007"><NO.P>7.</NO.P><TXT>Saman yleissopimuksen 2 artiklan 1 kohdassa määrätään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ALINEA><QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0006" ID="QS0006"/>Jäsenvaltiot toteuttavat tarpeelliset toimenpiteet säätääkseen 1 artiklassa tarkoitetut teot sekä 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin tekoihin liittyvän avunannon rikokseen, siihen yllyttämisen tai rikoksen yrityksen tehokkain, suhteellisin ja vakuuttavin seuraamuksin rikoksina rangaistaviksi käsittäen ainakin tärkeissä [oikeammin: törkeissä] petostapauksissa vankeusrangaistukset, joista voi seurata tekijän luovuttaminen. Kuitenkin törkeänä petoksena pidetään jokaisen jäsenvaltion vahvistamaa vähimmäismäärää koskevaa petosta. Tätä vähimmäismäärää ei saa vahvistaa 50 000:ta [euroa] suuremmaksi.<QUOT.END REF.START="QS0006" CODE="201D" ID="QE0006"/></ALINEA></QUOT.S></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0008"><NO.P>8.</NO.P><TXT>Euroopan unionista tehdyn sopimuksen K.3 artiklan perusteella tehtyyn Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevaan yleissopimukseen liittyvän pöytäkirjan<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0006"><P><REF.DOC.OJ COLL="C" NO.OJ="313" PAGE.FIRST="2" DATE.PUB="1996">EYVL 1996, C 313, s. 2</REF.DOC.OJ>; jäljempänä yhteisöpetossopimukseen liittyvä ensimmäinen pöytäkirja.</P></NOTE> 2 artiklassa, jonka otsikko on <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0007" ID="QS0007"/>Lahjuksen ottaminen<QUOT.END REF.START="QS0007" CODE="201D" ID="QE0007"/>, määrätään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><PARAG IDENTIFIER="002.001"><NO.PARAG><QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0008" ID="QS0008"/>1.</NO.PARAG><ALINEA>Tässä pöytäkirjassa tarkoitetaan lahjuksen ottamisella virkamiehen tahallista tekoa, jolla hän vaatii tai ottaa vastaan suoraan tai kolmannen välityksellä mitä tahansa etuja itselleen tai kolmannelle tai hyväksyy lupauksen sellaisista eduista korvaukseksi siitä, että hän toimii virkavelvollisuuksiensa vastaisesti tai jättää virkavelvollisuuksiensa vastaisesti toimimatta virkatehtävissään tai virkatehtävien hoitamiseen liittyviä tehtäviä hoitaessaan tavalla, joka vaikuttaa tai on omiaan vaikuttamaan haitallisesti Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin.</ALINEA></PARAG><PARAG IDENTIFIER="002.002"><NO.PARAG>2.</NO.PARAG><ALINEA>Kukin jäsenvaltio toteuttaa tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että 1 kohdassa tarkoitetut menettelyt määritellään rikoksiksi.<QUOT.END REF.START="QS0008" CODE="201D" ID="QE0008"/></ALINEA></PARAG></QUOT.S></P></NP.ECR><?PAGE NO="4"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0009"><NO.P>9.</NO.P><TXT>Yhteisöpetossopimukseen liittyvän ensimmäisen pöytäkirjan 3 artiklassa, jonka otsikko on <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0009" ID="QS0009"/>Lahjuksen antaminen<QUOT.END REF.START="QS0009" CODE="201D" ID="QE0009"/>, määrätään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><PARAG IDENTIFIER="003.001"><NO.PARAG><QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0010" ID="QS0010"/>1.</NO.PARAG><ALINEA>Tässä pöytäkirjassa tarkoitetaan lahjuksen antamisella tahallista tekoa, jolla luvataan tai annetaan suoraan taikka kolmannen välityksellä virkamiehelle itselleen tai kolmannelle minkä tahansa laatuinen etu siitä, että hän toimii virkavelvollisuuksiensa vastaisesti tai pidättyy virkavelvollisuuksiensa vastaisesti toimimasta virkatehtävissään tai virkatehtävien hoitamiseen liittyviä tehtäviä suorittaessaan siten, että se vaikuttaa tai on omiaan vaikuttamaan haitallisesti Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin.</ALINEA></PARAG><PARAG IDENTIFIER="003.002"><NO.PARAG>2.</NO.PARAG><ALINEA>Kukin jäsenvaltio toteuttaa tarpeelliset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että 1 kohdassa tarkoitetut menettelyt määritellään rikokseksi.<QUOT.END REF.START="QS0010" CODE="201D" ID="QE0010"/></ALINEA></PARAG></QUOT.S></P></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="4"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="ITALIC">c)</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="ITALIC">Direktiivi 2012/13/EU</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0010"><NO.P>10.</NO.P><TXT>Tiedonsaantioikeudesta rikosoikeudellisissa menettelyissä <DATE ISO="20120522">22.5.2012</DATE> annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/13/EU<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0007"><P><REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="142" PAGE.FIRST="1" DATE.PUB="2012">EUVL 2012, L 142, s. 1</REF.DOC.OJ>.</P></NOTE> 1 artiklan mukaan direktiivin tavoitteena on <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0011" ID="QS0011"/>[vahvistaa] säännöt, jotka koskevat epäiltyjen ja syytettyjen oikeutta saada tietoja heidän oikeuksistaan rikosoikeudellisissa menettelyissä ja heitä koskevasta syytteestä<QUOT.END REF.START="QS0011" CODE="201D" ID="QE0011"/>.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0011"><NO.P>11.</NO.P><TXT>Saman direktiivin 6 artiklassa säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><PARAG IDENTIFIER="006.001"><NO.PARAG><QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0012" ID="QS0012"/>1.</NO.PARAG><ALINEA>Jäsenvaltioiden on varmistettava, että epäillylle tai syytetylle annetaan tiedot rikoksesta, josta häntä epäillään tai syytetään. Nämä tiedot on annettava viipymättä ja niin yksityiskohtaisina kuin on tarpeen menettelyn oikeudenmukaisuuden ja henkilön puolustautumisoikeuden tehokkaan käytön takaamiseksi.</ALINEA></PARAG><P>– –</P><PARAG IDENTIFIER="006.003"><NO.PARAG>3.</NO.PARAG><ALINEA>Jäsenvaltioiden on varmistettava, että viimeistään sen jälkeen, kun syytteen tosiseikat on saatettu tuomioistuimen arvioitaviksi, syytteestä annetaan yksityiskohtaiset tiedot, mukaan luettuna rikoksen luonne ja oikeudellinen luokittelu sekä syytetyn osallisuuden luonne.</ALINEA></PARAG><PARAG IDENTIFIER="006.004"><NO.PARAG>4.</NO.PARAG><ALINEA>Jäsenvaltioiden on varmistettava, että epäillylle tai syytetylle ilmoitetaan viipymättä tämän artiklan mukaisesti annettujen tietojen muutoksista, kun tämä on tarpeen menettelyn oikeudenmukaisuuden turvaamiseksi.<QUOT.END REF.START="QS0012" CODE="201D" ID="QE0012"/></ALINEA></PARAG></QUOT.S></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0012"><NO.P>12.</NO.P><TXT>Saman direktiivin 7 artiklan sanamuoto on seuraava:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><PARAG IDENTIFIER="007.001"><NO.PARAG><QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0013" ID="QS0013"/>1.</NO.PARAG><ALINEA>Jos henkilö pidätetään ja hän menettää vapautensa jossain rikosoikeudellisten menettelyjen vaiheessa, jäsenvaltioiden on varmistettava, että pidätetyn henkilön tai hänen avustajansa käyttöön annetaan toimivaltaisten viranomaisten hallussa olevat kyseiseen tapaukseen liittyvät asiakirjat, jotka ovat välttämättömiä pidätyksen tai vapaudenmenetyksen laillisuuden riitauttamiseksi tehokkaasti kansallisen oikeuden mukaisesti.</ALINEA></PARAG><PARAG IDENTIFIER="007.002"><NO.PARAG>2.</NO.PARAG><ALINEA>Jäsenvaltioiden on varmistettava, että epäillyn ja syytetyn tai hänen avustajansa annetaan tutustua ainakin kaikkeen toimivaltaisten viranomaisten hallussa olevaan todistusaineistoon epäillyn tai syytetyn puolesta tai häntä vastaan, jotta turvataan menettelyn oikeudenmukaisuus ja asianosainen voi valmistella puolustustaan.</ALINEA></PARAG><?PAGE NO="5"?><PARAG IDENTIFIER="007.003"><NO.PARAG>3.</NO.PARAG><ALINEA>Oikeus tutustua 2 kohdassa tarkoitettuun aineistoon on myönnettävä hyvissä ajoin, jotta puolustautumisoikeutta voidaan käyttää tehokkaasti, ja viimeistään silloin, kun syytteen tosiseikat saatetaan tuomioistuimen arvioitaviksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 kohdan soveltamista. Jos toimivaltaiset viranomaiset saavat haltuunsa uutta todistusaineistoa, ne myöntävät oikeuden tutustua siihen hyvissä ajoin, jotta se voidaan ottaa huomioon.</ALINEA><ALINEA>– –<QUOT.END REF.START="QS0013" CODE="201D" ID="QE0013"/></ALINEA></PARAG></QUOT.S></P></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="4"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="ITALIC">d)</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="ITALIC">Direktiivi 2013/48/EU</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0013"><NO.P>13.</NO.P><TXT>Oikeudesta käyttää avustajaa rikosoikeudellisissa menettelyissä ja eurooppalaista pidätysmääräystä koskevissa menettelyissä sekä oikeudesta saada tieto vapaudenmenetyksestä ilmoitetuksi kolmannelle osapuolelle ja pitää vapaudenmenetyksen aikana yhteyttä kolmansiin henkilöihin ja konsuliviranomaisiin <DATE ISO="20131022">22.10.2013</DATE> annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/48/EU<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0008"><P><REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="294" PAGE.FIRST="1" DATE.PUB="2013">EUVL 2013, L 294, s. 1</REF.DOC.OJ>.</P></NOTE> 1 artiklassa säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ALINEA><QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0014" ID="QS0014"/>Tässä direktiivissä säädetään vähimmäissäännöistä, jotka koskevat rikosoikeudellisissa menettelyissä epäillyn tai syytetyn ja puitepäätöksessä 2002/584/YOS tarkoitetun menettelyn, – – kohteena olevan henkilön oikeuksia käyttää avustajaa, saada tieto vapaudenmenetyksestä ilmoitetuksi kolmannelle henkilölle sekä pitää vapaudenmenetyksen aikana yhteyttä kolmansiin henkilöihin ja konsuliviranomaisiin.<QUOT.END REF.START="QS0014" CODE="201D" ID="QE0014"/></ALINEA></QUOT.S></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0014"><NO.P>14.</NO.P><TXT>Saman direktiivin 3 artiklan 1 kohdassa säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ALINEA><QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0015" ID="QS0015"/>Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että epäillyllä ja syytetyllä on oikeus käyttää avustajaa sellaisena ajankohtana ja sellaisella tavalla, että hän voi käytännössä ja tehokkaasti käyttää puolustautumisoikeuksiaan.<QUOT.END REF.START="QS0015" CODE="201D" ID="QE0015"/></ALINEA></QUOT.S></P></NP.ECR></GR.SEQ></GR.SEQ></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">B</HT></HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Rikosoikeudellinen menettely Bulgariassa</HT></HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0015"><NO.P>15.</NO.P><TXT>Syyttäjän rooli valmisteluvaiheessa on ratkaiseva. Syyttäjä näet johtaa tutkintaviranomaisten tehtäväksi annettua tutkintaa ja päättää yksin menettelyn suunnasta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0016"><NO.P>16.</NO.P><TXT>Esitutkinnan osalta rikosprosessikoodeksin (Nakazatelno-protsesualen kodeks, jäljempänä NPK) 234 §:n mukaan syyttäjällä on kaksi kuukautta aikaa tehdä tutkimuksia; asianomaisen syyttäjän hallintojohtaja voi pidentää tätä määräaikaa kerran neljällä kuukaudella, ja syyttäjälaitoksen hallintojohtaja voi myös poikkeustapauksissa pidentää määräaikaa rajattomasti ja määräämättömäksi ajaksi. Ennakkoratkaisupyynnön esittänyt tuomioistuin täsmentää, että mutkikkaissa asioissa on laajalti turvauduttu viimeksi mainittuun pidennykseen, kuten on tehty käsiteltävässä asiassa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0017"><NO.P>17.</NO.P><TXT>NPK:n 219, 221 ja 246 §:n mukaan on niin, että kun lainrikkomuksesta epäiltyä henkilöä vastaan on saatu kokoon tarpeeksi todisteita, tutkintaviranomainen laatii ja allekirjoittaa tutkintavaiheen syyteasiakirjan. Kyse on kirjallisesta asiakirjasta, jonka on täytettävä tarkoin määritellyt edellytykset. Siihen on erityisesti sisällytettävä selostus rikkomuksen pääasiallisista tosiseikoista sekä niiden oikeudellinen luonnehdinta. Rikkomuksesta epäillylle sekä tämän asianajajalle ilmoitetaan tässä vaiheessa tutkinnan kohteesta esittämällä mainittu tutkintavaiheen syyteasiakirja. Heidän on tällöin perehdyttävä syyteasiakirjan sisältöön ja allekirjoitettava se. Tämän jälkeen syytettyä kuulustellaan, ja hän voi joko antaa lausuntoja tai vaieta sekä asianajajansa tavoin myös esittää pyyntöjä.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="6"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0018"><NO.P>18.</NO.P><TXT>Tutkinta-aineiston tiedoksiannosta säädetään NPK:n 226–230 §:ssä. Tässä tarkoituksessa tutkinnan kohteena oleva henkilö ja tämän asianajaja voivat pyynnöstään tutustua menettelyn asiakirjoihin. Jos pyyntöjä esitetään, syyttäjä päättää heitä koskevista jatkotoimenpiteistä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0019"><NO.P>19.</NO.P><TXT>Kun tutkinta-aineiston tiedoksiantoa koskeva pyyntö on esitetty, tutkinnan kohteena oleva henkilö ja tämän asianajaja saavat kutsun vähintään kolme päivää ennen tiedoksiantoa. Jos he eivät saavu paikalle kutsupäivänä eikä saapumatta jättämiselle ole pätevää syytä, tiedoksiantovelvollisuus raukeaa. Tutkintaa johtava henkilö antaa tiedoksiannon yhteydessä asianomaiselle henkilölle ja tämän asianajajalle kohtuullisesti aikaa tutustua tutkinnan kaikkiin näkökohtiin.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0020"><NO.P>20.</NO.P><TXT>Kun tutkinta-aineisto on annettu tiedoksi ja asianomaisen henkilön ja tämän asianajajan mahdollisesti esittämiä pyyntöjä koskevat päätökset tehty, esitutkinta päätetään.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0021"><NO.P>21.</NO.P><TXT>Seuraava vaihe eli oikeudenkäyntivaihe alkaa syyttäjän syytekirjelmän jättämisellä tuomioistuimeen. Syytekirjelmässä – joka ennakkoratkaisupyynnön esittäneen tuomioistuimen mukaan on <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0016" ID="QS0016"/>täsmennettyä syytettä koskeva lopullinen asiakirja<QUOT.END REF.START="QS0016" CODE="201D" ID="QE0016"/> – syytteen tosiseikat ja lainrikkomuksen oikeudellinen luonnehdinta esitetään perusteellisesti. Se koostuu kahdesta osasta eli olosuhteita käsittelevästä osasta, jossa esitetään tosiseikat, ja päätösosasta, jossa esitetään tosiseikkojen oikeudellinen luonnehdinta. Syytekirjelmä, jonka yksi kappale toimitetaan sitten syytetylle ja tämän asianajajalle, jätetään tuomioistuimeen, jonka on 15 päivän kuluessa selvitettävä, onko olennaisia menettelymääräyksiä rikottu.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0022"><NO.P>22.</NO.P><TXT>NPK:n 348 §:n 3 momentin 1 kohdassa todetaan edellä mainitusta kysymyksestä, että menettelymääräysten rikkomista pidetään olennaisena silloin, kun sillä rikotaan merkitsevästi laissa tunnustettua menettelyllistä oikeutta. Samassa pykälässä täsmennetään, että menettelymääräysten rikkomisen <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0017" ID="QS0017"/>olennaisuus<QUOT.END REF.START="QS0017" CODE="201D" ID="QE0017"/> lakkaa vasta, jos rikkominen on korjattu.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0023"><NO.P>23.</NO.P><TXT>Syytekirjelmän sisällölle asetetaan tiukkoja muotovaatimuksia. Olennaisina rikkomisina pidetään siten syyttäjän syytekirjelmän ja tutkintaviranomaisen tutkinnan kohteena olevalle henkilölle toimittaman tutkintavaiheen viimeisen syyteasiakirjan välisiä ristiriitaisuuksia. Olennaisena rikkomisena pidetään myös itse syytekirjelmän ristiriitaisuutta. Olennaisten menettelymääräysten rikkomisena onkin nyt käsiteltävässä asiassa pidetty sitä, että syyttäjä mainitsee syytekirjelmänsä perusteluissa sen, että pääasian kaksi syytettyä osoitti tyytymättömyyttään kasvonelein, kun heille oli tarjottu liian vähän lahjusrahaa, vaikka syytekirjelmän päätösosassa syyttäjä toteaa, että syytetyt ilmaisivat tyytymättömyyttään sanoin.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0024"><NO.P>24.</NO.P><TXT>Olennaisten menettelymääräysten rikkomisena pidetään myös sitä, ettei mainittua tutkintaviranomaisen laatimaa tutkintavaiheen syyteasiakirjaa ollut annettu tiedoksi, ja tässä ei ole merkitystä tiedoksiannon tekemättä jättämisen syillä, vaikka se olisi johtunut esimerkiksi siitä, että tutkinnan kohteena olevat henkilöt halusivat tietoisesti estää sen antamisen. Muistutan, että tutkintaviranomaisen on osoitettava tiedoksianto suoraan asianomaiselle henkilölle ja tämän asianajajalle.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0025"><NO.P>25.</NO.P><TXT>Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin täsmentää, että puolustus saa ehdottomasti kaikissa Bulgarian rikosasioissa tiedoksi syytekirjelmän sisällön ja siten syytettä koskevat tiedot sen jälkeen kun syytekirjelmä on toimitettu tuomioistuimeen mutta ennen itse syytteen käsittelyä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0026"><NO.P>26.</NO.P><TXT>Tämän ohella NPK:n 368 ja 369 §:ssä säädetään, että jos valmisteluvaihetta ei päätetä kahdessa vuodessa, menettelyn kohteena olevilla on oikeus esittää tuomioistuimelle vaatimus, että tämä velvoittaa syyttäjän viemään alustavan menettelyn päätökseen kolmessa kuukaudessa joko päättämällä sen tai saattamalla asian tuomioistuimen käsiteltäväksi. Syyttäjällä on 15 päivää lisäaikaa laatia syytekirjelmä. Jos syyttäjä ei päätä valmisteluvaihetta asetetussa määräajassa, tuomioistuin ottaa asian käsiteltäväkseen ja päättää rikosoikeudellisen menettelyn.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="7"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0027"><NO.P>27.</NO.P><TXT>Jos syyttäjä sitä vastoin laatii syytekirjelmän tuomioistuinkäsittelyä varten, tuomioistuin tutkii sen ja tarkistaa, onko menettely suoritettu asianmukaisesti. Jos olennaisia menettelymääräyksiä on rikottu, tuomioistuin palauttaa uudelleen asian syyttäjälle, jolla on kuukausi aikaa korjata rikkomiset. Jos syyttäjä ei vie asiaa tuomioistuimeen tässä määräajassa tai jos asia todella viedään tuomioistuimeen mutta tämä toteaa jälleen olennaisten menettelymääräysten rikkomisen, rikosoikeudellinen menettely päätetään.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0028"><NO.P>28.</NO.P><TXT>Rikosoikeudellisen menettelyn päättäminen on lopullinen toimi, johon ei voida hakea muutosta ja jonka lainmukaisuus voidaan tutkia ainoastaan poikkeustapauksissa. Syyttäjä menettää tällöin kaikki oikeutensa ajaa rikossyytettä lainrikkomuksesta epäiltyä henkilöä vastaan.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0029"><NO.P>29.</NO.P><TXT>NPK:n 91 §:n 3 momentissa ja 92 §:ssä säädetään oikeudesta käyttää asianajajaa, että tuomioistuimen on suljettava pois menettelystä syytetyn asianajaja, joka toimii tai on toiminut toisen syytetyn avustajana, jos yhden syytetyn puolustaminen on ristiriidassa toisen syytetyn puolustamisen kanssa. Bulgarian vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan eturistiriita syntyy silloin, kun yksi syytetyistä antaa lausuntoja, jotka ovat todiste sellaista toista syytettyä vastaan, joka puolestaan ei anna lausuntoa lainkaan. Tällaisessa tilanteessa näillä henkilöillä ei voi olla yhteistä asianajajaa. Asianajajan on täten väistyttävä omasta aloitteestaan, ja jollei hän niin tee, syyttäjän tai tuomioistuimen on suljettava hänet pois asian käsittelystä. Muussa tapauksessa nämä syyllistyvät olennaisten menettelymääräysten rikkomiseen, joka johtaa syyttäjän tai tuomioistuimen toimen kumoamiseen.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD">II</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD">Pääasian tosiseikat</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0030"><NO.P>30.</NO.P><TXT>Nikolay Kolevia ja Stefan Kostadinovia (jäljempänä pääasian syytetyt) syytetään järjestäytyneeseen rikollisryhmään osallistumisesta <DATE ISO="20110401">1.4.2011</DATE> ja <DATE ISO="20120502">2.5.2012</DATE> välisenä aikana, jolloin he toimivat tullivirkailijoina Svilengradissa (Bulgaria) Turkin vastaisella rajalla. He olivat näet väitetysti vaatineet lahjuksia Turkin rajan ylittävien ja Bulgarian suuntaan matkaavien hyötyajoneuvojen ja henkilöautojen kuljettajilta luvaten lahjuksia vastaan luopuvansa tullitarkastuksista ja jättävänsä mainitsematta havaitut sääntöjenvastaisuudet virallisissa asiakirjoissa. Työvuoronsa päätyttyä pääasian syytetyt jakoivat keskenään tällä tavoin keräämänsä rahasummat.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0031"><NO.P>31.</NO.P><TXT>Kaikki rikollisryhmään osallistuneet henkilöt, myös pääasian syytetyt, pidätettiin 2.<DATE ISO="20120505">5.</DATE> ja <DATE ISO="20120503">3.5.2012</DATE> välisenä yönä. Välittömästi pidätyksen yhteydessä tehdyn etsinnän jälkeen heille ilmoitettiin, että heitä epäillään järjestäytyneeseen rikollisryhmään osallistumisesta, ja kolmea heistä, joista yksi oli toinen pääasian syytetyistä, epäiltiin liiketiloista ja yhden henkilön hallusta löytyneiden rahojen kätkennästä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0032"><NO.P>32.</NO.P><TXT>Järjestäytyneeseen rikollisryhmään osallistuneita kahdeksaa henkilöä koskevat tutkintavaiheen syytekohdat täsmennettiin helmi- ja maaliskuussa 2013, ja kaikille tiedotettiin asiasta. Tarkemmin sanottuna pääasian syytetyille sekä heidän edustajilleen ilmoitettiin <DATE ISO="20130321">21.3.2013</DATE> näistä syytekohdista, kerätyistä todisteista ja kaikesta muusta asiaan liittyvästä aineistosta. Kolevia koskevaa syytettä tarkennettiin uudelleen myöhemmin, ja tälle ilmoitettiin asiasta <DATE ISO="20130717">17.7.2013</DATE>.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0033"><NO.P>33.</NO.P><TXT>Neljä kahdeksasta rikollisryhmään osallistuneesta henkilöstä sopi syyttäjän kanssa syytteestä luopumisesta rikollisryhmään osallistumista koskevan syytekohdan osalta. Sopimus toimitettiin kahteen otteeseen Spetsializiran nakazatelen sadiin vahvistettavaksi, ja kahteen otteeseen mainittu tuomioistuin hylkäsi vahvistuspyynnön sillä perusteella, etteivät tutkintavaiheen syyteasiakirjat olleet toimivaltaisen tutkintaviranomaisen hyväksymiä, sekä menettelymääräysten rikkomisten vuoksi. Tuomioistuin määräsi näin ollen asian palautettavaksi toimivaltaiselle syyttäjälle, jotta tämä laatisi uudet syytekohdat.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="8"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0034"><NO.P>34.</NO.P><TXT>Siten asia saatettiin <DATE ISO="20131107">7.11.2013</DATE> erikoissyyttäjän käsiteltäväksi. Tutkinnalle asetettuja määräaikoja pidennettiin moneen otteeseen. Erikoissyyttäjä toteutti viran puolesta toimia, kuten palautti asian tutkintayksiköiden käsiteltäväksi ja antoi tutkinnan määräaikojen pidentämistä koskevia määräyksiä tai pyyntöjä sekä pyysi tietoja.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0035"><NO.P>35.</NO.P><TXT>Koska pääasian syytetyt katsoivat, että NPK:n 368 §:n 1 momentissa säädetty määräaika oli päättynyt, he panivat vireille NPK:n 369 §:ssä tarkoitetun menettelyn. Tuomioistuin totesi, että valmisteluvaiheen aloittamisesta alkanut kahden vuoden määräaika oli todellakin päättynyt, joten se palautti asian syyttäjälle sekä määräsi, että asia on päätettävä kolmessa kuukaudessa NPK:n 369 §:n mukaisesti ja että pääasian syytetyille on annettava tiedoksi syytekohdat ja tutkinta-aineisto. Tämä määräaika alkoi <DATE ISO="20141029">29.10.2014</DATE> ja päättyi <DATE ISO="20150129">29.1.2015</DATE>. Tähän päivämäärään mennessä kaikki tutkintatoimet olisi siis pitänyt saattaa päätökseen, myös syytekohtien laatiminen ja niiden antaminen tiedoksi pääasian syytetyille. Tämän jälkeen syyttäjällä oli kaksi viikkoa aikaa laatia syytekirjelmä ja toimittaa se tuomioistuimen käsiteltäväksi.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0036"><NO.P>36.</NO.P><TXT>Tuomioistuimen päätöksen johdosta laadittuja uusia syyteasiakirjoja ei voitu antaa tiedoksi pääasian syytetyille itselleen ja heidän asianajajilleen. Kolev sai <DATE ISO="20150113">13.1.2015</DATE> kutsun saapua oikeuteen <DATE ISO="20150119">19.1.2015</DATE>. Hänen asianajajansa ilmoitti samana päivänä faksilla, ettei Kolev voi matkustaa terveydellisistä syistä. Kolev kutsuttiin puhelimitse uudelleen saapumaan oikeuteen <DATE ISO="20150122">22.1.2015</DATE>. Kolev ja hänen asianajajansa eivät kuitenkaan saapuneet paikalle, ja asianajaja ilmoitti, että hänen päämiehensä oli sairaalahoidossa ja että hän itse oli estynyt ammatillisista syistä. Kolev kutsuttiin jälleen saapumaan oikeuteen 27.<DATE ISO="20150101">1.</DATE> ja <DATE ISO="20150128">28.1.2015</DATE>, mutta turhaan, sillä Kolevin asianajaja ilmoitti, että tämä on sairaalahoidossa. Heidät kutsuttiin jälleen kerran saapumaan oikeuteen <DATE ISO="20150129">29.1.2015</DATE>, mutta he eivät saapuneet paikalle, sillä Kolevin asianajaja vetosi työkiireisiinsä toisessa asiassa. Koleville ei täten ilmoitettu häntä koskevista syytekohdista.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0037"><NO.P>37.</NO.P><TXT>Kostadinovia puolestaan ei löydetty ilmoitetusta osoitteesta. Hänen asianajajansa ilmoitti, ettei hän ollut saanut yhteyttä Kostadinoviin. Näin ollen hänet määrättiin saapumaan oikeuteen. Kostadinovin asianajaja kuitenkin toimitti lääkärintodistuksen, jolla osoitettiin, että hän oli sairaalahoidossa. Myöskään Kostadinoville ei siis ilmoitettu häntä koskevista syytekohdista.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0038"><NO.P>38.</NO.P><TXT>Valmisteluvaihe päätettiinkin tuomioistuimen asettamassa määräajassa, ja syyttäjä laati syytekirjelmän.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0039"><NO.P>39.</NO.P><TXT>Mainittu tuomioistuin katsoi <DATE ISO="20150220">20.2.2015</DATE> antamassaan päätöksessä, että valmisteluvaiheessa oli rikottu olennaisia menettelymääräyksiä. Olennaisia menettelymääräyksiä oli näet rikottu yhtäältä siltä osin kuin lopullista tutkintavaiheen syyteasiakirjaa ei ollut annettu tiedoksi tutkinnan kohteena olleille henkilöille ja näiden asianajajille. Toisaalta tutkintavaiheen syyteasiakirjan ja syytekirjelmän välillä ilmeni ristiriita siinä mielessä, että koska viimeisintä syyteasiakirjaa ei ollut annettu tiedoksi pääasian syytetyille, syytekirjelmässä ei voitu toistaa tätä lopullista syyteasiakirjaa. Syytekirjelmään olisi pitänyt sisällyttää ainoastaan asianosaisille tiedoksi annettu syyteasiakirja.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0040"><NO.P>40.</NO.P><TXT>Tuomioistuin katsoi lisäksi, että uusien syytekohtien tiedoksi antamista Koleville ja Kostadinoville koskevat esteet eivät oikeuttaneet heidän menettelyllisten oikeuksiensa loukkaamista.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0041"><NO.P>41.</NO.P><TXT>Mainittu tuomioistuin antoi siten syyttäjälle kuukauden aikaa korjata rikkomiset, tai muussa tapauksessa pääasian syytettyjä vastaan käynnistetty rikosoikeudellinen menettely päätettäisiin. Asia palautettiin siten syyttäjälle <DATE ISO="20150407">7.4.2015</DATE>, ja tämä määräaika päättyi <DATE ISO="20150507">7.5.2015</DATE>.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0042"><NO.P>42.</NO.P><TXT>Syyttäjä ei kuitenkaan voinut antaa uusia syytekohtia ja tutkinta-aineistoa tiedoksi asianomaisille henkilöille ja näiden asianajajille, koska viimeksi mainitut olivat vedonneet erityisesti lääketieteellisiin ja ammatillisiin syihin tiedoksisaamisesta kieltäytyäkseen.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="9"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0043"><NO.P>43.</NO.P><TXT>Spetsializiran nakazatelen sad totesi näin ollen <DATE ISO="20150522">22.5.2015</DATE> antamallaan päätöksellä, ettei syyttäjä ollut korjannut olennaisten menettelymääräysten rikkomisia ja oli syyllistynyt uusiin rikkomisiin, joten se katsoi, että pääasian syytettyjen menettelyllisiä oikeuksia oli loukattu ja ettei syytekirjelmän ristiriitaisuuksia ollut poistettu.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0044"><NO.P>44.</NO.P><TXT>Vaikka mainittu tuomioistuin esitti olettaman, jonka mukaan pääasian syytetyt ja näiden asianajajat olivat käyttäneet väärin oikeuksiaan tavoitteenaan määräaikojen päättyminen, joka johtaisi syytettyjä vastaan käynnistetyn rikosoikeudellisen menettelyn päättämiseen, se totesi kuitenkin, että menettelyn päättämisen edellytykset oli täytetty. Se teki tästä huolimatta päätöksen, jonka mukaan rikosoikeudellista menettelyä ei päätetä vaan asia jätetään sillensä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0045"><NO.P>45.</NO.P><TXT>Koska syyttäjän mukaan mitään oleellisia menettelymääräyksiä ei ollut rikottu, se valitti <DATE ISO="20150522">22.5.2015</DATE> annetusta päätöksestä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0046"><NO.P>46.</NO.P><TXT>Muutoksenhakutuomioistuin palautti <DATE ISO="20151012">12.10.2015</DATE> antamallaan päätöksellä asian ennakkoratkaisua pyytäneeseen tuomioistuimeen eli Spetsializiran nakazatelen sadiin sillä perusteella, että tämän olisi pitänyt päättää pääasian syytettyjä vastaan käynnistetty rikosoikeudellinen menettely NPK:n 368 ja 369 §:n mukaisesti.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0047"><NO.P>47.</NO.P><TXT>Nämä olivat ne olosuhteet, joissa ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin päätyi saattamaan asian unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi ja esittämään sille seuraavassa kohdassa esitetyt ennakkoratkaisukysymykset.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD">III</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD">Ennakkoratkaisukysymykset</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0048"><NO.P>48.</NO.P><TXT>Spetsializiran nakazatelen sad päätti käsiteltävässä pääasiassa lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:</TXT><QUOT.S LEVEL="1"><LIST TYPE="OTHER"><ITEM><NP><NO.P><QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0018" ID="QS0018"/>1)</NO.P><TXT>Täyttääkö kansallinen laki velvoitteen, jonka mukaan jäsenvaltion on saatettava tullivirkamiehet tehokkaasti syytteeseen rikoksista, kun tullivirkamiehiä vastaan käynnistetty rikosoikeudellinen menettely, jossa heitä syytetään osallistumisesta järjestäytyneeseen rikollisryhmään korruptiorikosten tekemiseksi virkatehtävien yhteydessä (lahjusten vastaanottaminen tullitarkastuksen toteuttamatta jättämiseksi) sekä konkreettisista lahjuksista ja [kätkennästä eli tässä] vastaanotettujen lahjusrahojen salaamisesta, lopetetaan kyseisen lain nojalla jäljempänä esitetyin edellytyksin, ilman että tuomioistuin on tutkinut asiassa esitettyjä syytteitä: a) rikosepäilyn ilmoittamisesta on kulunut kaksi vuotta; b) rikoksesta epäilty on hakenut rikostutkinnan päättämistä; c) tuomioistuin on asettanut syyttäjälle kolmen kuukauden määräajan rikostutkinnan päättämiseksi; d) syyttäjä on mainitun määräajan kuluessa <QUOT.START CODE="2019" REF.END="QE0019" ID="QS0019"/>rikkonut olennaisia menettelyvaatimuksia<QUOT.END REF.START="QS0019" CODE="2019" ID="QE0019"/> (täydennettyä teonkuvausta ei ole annettu asianmukaisesti tiedoksi, asiaan liittyvään tutkinta-aineistoon ei ole annettu mahdollisuutta tutustua ja on esitetty ristiriitainen syytekirjelmä); e) tuomioistuin on asettanut syyttäjälle uuden yhden kuukauden määräajan näiden <QUOT.START CODE="2019" REF.END="QE0020" ID="QS0020"/>olennaisia menettelyvaatimuksia koskevien rikkomusten<QUOT.END REF.START="QS0020" CODE="2019" ID="QE0020"/> korjaamiseksi; f) syyttäjä ei ole korjannut näitä <QUOT.START CODE="2019" REF.END="QE0021" ID="QS0021"/>olennaisia menettelyvaatimuksia koskevia rikkomuksia<QUOT.END REF.START="QS0021" CODE="2019" ID="QE0021"/> asetetun määräajan kuluessa – jolloin ensimmäisen kolmen kuukauden määräajan kuluessa tehtyjen rikkomusten ja uuden yhden kuukauden määräajan kuluessa tapahtuneen rikkomusten korjaamatta jättämisen voidaan katsoa johtuvan sekä syyttäjästä (syytekirjelmän ristiriitaisuuksien korjaamatta jättäminen; varsinaisten toimenpiteiden toteuttamatta jättäminen valtaosin määräaikojen rajoissa) että puolustuksesta (puolustus on rikkonut velvollisuutta edistää syytteen tiedoksiantoa ja oikeutta tutustua asiaan liittyvään tutkinta-aineistoon vetoamalla epäillyn sairaalahoitoon; asianajajien muut väitetyt ammatilliset velvoitteet), ja g) syytetylle on muodostunut subjektiivinen oikeus rikosoikeudellisen menettelyn lopettamiseen, koska <QUOT.START CODE="2019" REF.END="QE0022" ID="QS0022"/>olennaisia menettelyvaatimuksia koskevia rikkomuksia<QUOT.END REF.START="QS0022" CODE="2019" ID="QE0022"/> ei ole korjattu sitä varten asetetussa määräajassa?</TXT></NP></ITEM><?PAGE NO="10"?><ITEM><NP><NO.P>2)</NO.P><TXT>Jos ensimmäiseen kysymykseen vastataan kieltävästi, mitä osaa edellä mainitusta oikeudellisesta järjestelmästä kansallisen tuomioistuimen olisi jätettävä soveltamatta unionin oikeuden tehokkaan soveltamisen varmistamiseksi: a) rikosoikeudellisen menettelyn lopettaminen yhden kuukauden määräajan umpeuduttua, b) edellä mainittujen puutteiden luokitteleminen <QUOT.START CODE="2019" REF.END="QE0023" ID="QS0023"/>olennaisia menettelyvaatimuksia koskeviksi rikkomuksiksi<QUOT.END REF.START="QS0023" CODE="2019" ID="QE0023"/> tai c) edellä esitetyn [ensimmäisen kysymyksen g kohdan mukaisesti] muodostuneen subjektiivisen oikeuden suojaaminen – jos rikkomus voidaan korjata tehokkaasti tuomioistuinmenettelyssä?</TXT><P><LIST TYPE="alpha"><ITEM><NP><NO.P>a)</NO.P><TXT>Onko päätös olla soveltamatta kansallista lainsäädäntöä, joka edellyttää rikosoikeudellisen menettelyn lopettamista, sidoksissa siihen, että</TXT><P><LIST TYPE="roman"><ITEM><NP><NO.P>i)</NO.P><TXT>syyttäjälle asetetaan <QUOT.START CODE="2019" REF.END="QE0024" ID="QS0024"/>olennaisia menettelyvaatimuksia koskevan rikkomuksen<QUOT.END REF.START="QS0024" CODE="2019" ID="QE0024"/> korjaamiseksi uusi määräaika, joka vastaa täsmälleen aikaa, jonka syyttäjä oli korjaamiseen objektiivisesti kykenemätön puolustuksesta johtuvien esteiden vuoksi;</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>ii)</NO.P><TXT>tuomioistuin toteaa i kohdan tapauksessa, että kyseiset esteet ovat aiheutuneet <QUOT.START CODE="2019" REF.END="QE0025" ID="QS0025"/>oikeuden väärinkäytön<QUOT.END REF.START="QS0025" CODE="2019" ID="QE0025"/> vuoksi, ja</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>iii)</NO.P><TXT>jos toisen kysymyksen a kohdan i alakohtaan vastataan kieltävästi, tuomioistuin toteaa, että kansallinen oikeus antaa riittävät takeet rikostutkinnan päättämiseksi asianmukaisessa määräajassa?</TXT></NP></ITEM></LIST></P></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>b)</NO.P><TXT>Onko päätös olla soveltamatta kansallisessa oikeudessa vahvistettua edellä mainittujen puutteiden luokitusta <QUOT.START CODE="2019" REF.END="QE0026" ID="QS0026"/>olennaisia menettelyvaatimuksia koskevaksi rikkomukseksi<QUOT.END REF.START="QS0026" CODE="2019" ID="QE0026"/> unionin oikeuden mukainen, tarkemmin sanottuna:</TXT><P><LIST TYPE="roman"><ITEM><NP><NO.P>i)</NO.P><TXT>Olisiko tiedonsaantioikeudesta rikosoikeudellisissa menettelyissä annetun direktiivin 2012/13 6 artiklan 3 kohdassa vahvistettu puolustuksen oikeus saada syytteestä yksityiskohtaista tietoa taattu riittävästi,</TXT><P><LIST TYPE="NDASH"><ITEM><P>jos nämä tiedot saadaan sen jälkeen kun syytekirjelmä on tosiasiallisesti toimitettu tuomioistuimeen mutta ennen kuin tuomioistuin on tutkinut sen ja kun aikaisempana ajankohtana, kun syytekirjelmää ei vielä ollut toimitettu tuomioistuimeen, puolustukselle oli toimitettu kaikki tiedot rikosepäilyn olennaisista seikoista (koskee syytettyä Milko Hristovia);</P></ITEM><ITEM><P>jos toisen kysymyksen b kohdan i alakohdan ensimmäiseen luetelmakohtaan vastataan myöntävästi – jos nämä tiedot toimitetaan sen jälkeen kun syytekirjelmä on tosiasiallisesti toimitettu tuomioistuimeen mutta ennen kuin tuomioistuin on tutkinut sen ja jos puolustus on saanut aiemmassa vaiheessa osittaista tietoa rikosepäilyn olennaisista seikoista, kun syytekirjelmää ei vielä ollut toimitettu tuomioistuimeen, missä yhteydessä vain osittaisten tietojen toimittaminen on johtunut puolustukseen liittyvistä esteistä (koskee syytettyjä Kolev ja Kostadinov), ja</P></ITEM><ITEM><P>jos tällaisissa tiedoissa on ristiriitaisuuksia lahjusvaatimusten konkreettisen ilmaisun osalta (teonkuvauksessa väitetään aluksi, että joku toinen syytetyistä olisi nimenomaisesti vaatinut lahjuksia ja että syytetty Hristov puolestaan osoitti tyytymättömyyttään kasvonelein, kun tullitarkastuksen kohteena ollut henkilö oli tarjonnut liian vähän rahaa, ja toisaalta teonkuvauksessa väitetään sittemmin, että syytetty Hristov oli vaatinut lahjuksia sanallisesti ja konkreettisesti)?</P></ITEM></LIST></P></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>ii)</NO.P><TXT>Olisiko direktiivin 2012/13 7 artiklan 3 kohdassa vahvistettu oikeus saada tutustua aineistoon <QUOT.START CODE="2019" REF.END="QE0027" ID="QS0027"/>viimeistään silloin, kun syytteen tosiseikat saatetaan tuomioistuimen arvioitaviksi<QUOT.END REF.START="QS0027" CODE="2019" ID="QE0027"/> taattu riittävästi pääasian oikeudenkäynnissä, kun puolustukselle annettiin<?PAGE NO="11"?> oikeus tutustua asiaan liittyvän aineiston olennaisiin osiin aiempana ajankohtana ja sille annettiin myös mahdollisuus tutustua asiakirjoihin, mutta se ei käyttänyt tätä mahdollisuutta ilmaantuneiden esteiden (sairastuminen, ammatilliset velvoitteet) vuoksi ja siksi, että kansallisessa oikeudessa edellytetään, että kutsu tutustua asiakirjoihin esitetään vähintään kolme päivää aikaisemmin? Onko esteiden poistumisen vuoksi myönnettävä toinen tutustumismahdollisuus kolmen päivän määräaikaa noudattaen? Onko tutkittava, ovatko mainitut esteet olleet objektiivisesti olemassa vai ovatko ne oikeuden väärinkäyttöä?</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>iii)</NO.P><TXT>Onko direktiivin 2012/13 6 artiklan 3 kohdassa ja 7 artiklan 3 kohdassa säädetyllä oikeudellisella vaatimuksella <QUOT.START CODE="2019" REF.END="QE0028" ID="QS0028"/>viimeistään silloin, kun syytteen tosiseikat saatetaan tuomioistuimen arvioitaviksi<QUOT.END REF.START="QS0028" CODE="2019" ID="QE0028"/> sama merkitys molemmissa säännöksissä? Mikä merkitys on tällä vaatimuksella – ennen kuin syytekirjelmä on tosiasiallisesti saatettu tuomioistuimen tutkittavaksi tai viimeistään silloin, kun se saatetaan tuomioistuimen tutkittavaksi, tai sen jälkeen kun se on saatettu tuomioistuimen tutkittavaksi mutta ennen kuin tuomioistuin on ryhtynyt toimenpiteisiin syytekirjelmän tutkimiseksi?</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>iv)</NO.P><TXT>Onko lakisääteisellä vaatimuksella, jonka mukaan puolustukselle on annettava tietoja rikosepäilystä tai syytteestä ja oikeus tutustua asiaa koskevaan aineistoon, jotta direktiivin 2012/13 6 artiklan 1 kohdan ja 7 artiklan 2 ja 3 kohdan mukainen <QUOT.START CODE="2019" REF.END="QE0029" ID="QS0029"/>puolustautumisoikeuden tehokas käyttö<QUOT.END REF.START="QS0029" CODE="2019" ID="QE0029"/> ja <QUOT.START CODE="2019" REF.END="QE0030" ID="QS0030"/>menettelyn oikeudenmukaisuus<QUOT.END REF.START="QS0030" CODE="2019" ID="QE0030"/> voidaan taata, sama merkitys molemmissa säännöksissä? Täyttyisikö tämä vaatimus,</TXT><P><LIST TYPE="NDASH"><ITEM><P>jos yksityiskohtaiset tiedot syytteestä on toimitettu puolustukselle sen jälkeen kun syytekirjelmä on toimitettu tuomioistuimeen mutta ennen kuin tuomioistuin on ryhtynyt toimiin sen tutkimiseksi ja jos puolustukselle on annettu riittävä määräaika valmistelevia toimia varten tilanteessa, jossa syytettä koskevat epätäydelliset ja osittaiset tiedot annettiin käyttöön aikaisempana ajankohtana;</P></ITEM><ITEM><P>jos puolustus saisi tutustua kaikkiin asiakirjoihin sen jälkeen kun syytekirjelmä on toimitettu tuomioistuimeen mutta ennen kuin sen tutkimiseksi on ryhdytty toimenpiteisiin ja jos puolustukselle annettaisiin riittävä määräaika valmistelevia toimia varten tilanteessa, jossa puolustus sai aikaisemmassa vaiheessa mahdollisuuden tutustua valtaosaan asiaan liittyvästä aineistosta, ja</P></ITEM><ITEM><P>jos tuomioistuin ryhtyisi toimenpiteisiin taatakseen, että puolustuksen kaikilla huomautuksilla, jotka tämä antaa saatuaan yksityiskohtaiset tiedot syytekirjelmästä ja asiaan liittyvästä aineistosta, on sama vaikutus kuin niillä olisi ollut, jos ne olisi esitetty syyttäjälle ennen kuin syytekirjelmä toimitettiin tuomioistuimeen?</P></ITEM></LIST></P></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>v)</NO.P><TXT>Taataanko direktiivin 2012/13 6 artiklan 1 ja 4 kohdan mukainen <QUOT.START CODE="2019" REF.END="QE0031" ID="QS0031"/>menettelyn oikeudenmukaisuus<QUOT.END REF.START="QS0031" CODE="2019" ID="QE0031"/> ja 6 artiklan 1 kohdan mukainen <QUOT.START CODE="2019" REF.END="QE0032" ID="QS0032"/>puolustautumisoikeuden tehokas käyttö<QUOT.END REF.START="QS0032" CODE="2019" ID="QE0032"/>, jos tuomioistuin päättää käynnistää tuomioistuinmenettelyn lopullisesta syytteestä, joka sisältää lahjusvaatimuksen ilmaisuun liittyviä ristiriitaisuuksia, mutta jos tuomioistuin antaa myöhemmin syyttäjälle mahdollisuuden korjata ristiriitaisuudet ja mahdollistaa sen, että asianosaiset voivat käyttää täysimääräisesti niitä oikeuksia, jotka heillä olisi ollut, jos tuomioistuimeen toimitettu syytekirjelmä ei olisi sisältänyt tällaisia ristiriitaisuuksia?</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>vi)</NO.P><TXT>Onko direktiivin 2013/48 3 artiklan 1 kohdassa vahvistettu oikeus käyttää avustajaa taattu riittävästi, jos rikostutkinnan aikana asianajajalle annetaan mahdollisuus olla läsnä saadakseen tietoa rikosepäilystä tai väliaikaisesta syytteestä ja voidakseen tutustua perusteellisesti kaikkeen asiaan liittyvään aineistoon mutta jos hän jätti tulematta paikalle ammatillisten velvoitteidensa vuoksi ja siksi, että kansallisessa oikeudessa säädetään<?PAGE NO="12"?> vähintään kolmen päivän määräajasta asianosaisen kuulemiseksi? Onko tällaisten velvoitteiden poistumisen jälkeen annettava uusi vähintään kolmen päivän määräaika? Onko tarkistettava, onko poissaolon syy perusteltu tai onko kyse oikeuden väärinkäytöstä?</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>vii)</NO.P><TXT>Olisiko direktiivin 2013/48 3 artiklan 1 kohdassa vahvistetun, avustajan käyttämistä rikostutkinnassa koskevan oikeuden rikkomisella vaikutusta <QUOT.START CODE="2019" REF.END="QE0033" ID="QS0033"/>puolustautumisoikeuksien tosiasialliselle ja tehokkaalle käytölle<QUOT.END REF.START="QS0033" CODE="2019" ID="QE0033"/>, kun tuomioistuin syytekirjelmän saatuaan antaa asianajajalle oikeuden tutustua kaikilta osin lopulliseen ja yksityiskohtaiseen syytteeseen sekä kaikkeen asiaan liittyvään aineistoon ja lopuksi ryhtyy toimenpiteisiin taatakseen, että kaikilla huomautuksilla, jotka asianajaja on yksityiskohtaiseen syytteeseen ja kaikkeen asiaan liittyvään aineistoon tutustuttuaan esittänyt, on sama kuin olisi ollut niillä huomautuksilla, jotka hän olisi esittänyt syyttäjälle ennen syytekirjelmän toimittamista tuomioistuimeen?</TXT></NP></ITEM></LIST></P></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>c)</NO.P><TXT>Onko syytetyn eduksi muodostunut subjektiivinen oikeus rikosoikeudellisen menettelyn lopettamiseen (edellä esitetyin edellytyksin) unionin oikeuden mukainen, vaikka on mahdollista, että syyttäjän korjaamatta jättämä <QUOT.START CODE="2019" REF.END="QE0034" ID="QS0034"/>olennaisia menettelyvaatimuksia koskeva rikkomus<QUOT.END REF.START="QS0034" CODE="2019" ID="QE0034"/> voitaisiin korjata kaikilta osin tuomioistuimen tuomioistuinmenettelyssä toteuttamilla toimenpiteillä, jolloin syytetyn oikeudellinen tilanne olisi lopulta sama kuin se, joka syytetyllä olisi ollut, jos rikkomus olisi korjattu oikea-aikaisesti?</TXT></NP></ITEM></LIST></P></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>3)</NO.P><TXT>Voidaanko soveltaa suotuisampia kansallisia säännöksiä, jotka koskevat asian käsittelyä kohtuullisessa ajassa, oikeutta tietojen saamiseen sekä oikeutta käyttää avustajaa, jos ne yhdessä muiden olosuhteiden kanssa (ensimmäisessä kysymyksessä esitetyssä menettelyssä) johtaisivat rikosoikeudellisen menettelyn lopettamiseen?</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>4)</NO.P><TXT>Onko direktiivin 2013/48 3 artiklan 1 kohtaa tulkittava siten, että kansallinen tuomioistuin voi sen nojalla sulkea pois tuomioistuinmenettelystä asianajajan, joka on edustanut kahta syytettyä, joista toinen on antanut tosiseikoista lausunnon, jolla on vaikutusta toisen syytetyn etuihin, kun tämä itse ei ole antanut asiasta lausuntoa?</TXT></NP></ITEM></LIST><P>Jos kysymykseen vastataan myöntävästi, takaisiko tuomioistuin oikeuden käyttää avustajaa direktiivin 2013/48 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti, jos se – sallittuaan ensin asianajajan, joka edustaa samanaikaisesti kahta syytettyä, joiden edut ovat keskenään ristiriidassa, osallistua tuomioistuinmenettelyyn – nimeäisi molemmille syytetyille uuden, eri oikeusavustajan?<QUOT.END REF.START="QS0018" CODE="201D" ID="QE0018"/></P></QUOT.S></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD">IV</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD">Asian arviointi</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0049"><NO.P>49.</NO.P><TXT>Ennen ennakkoratkaisukysymysten uudelleen muotoilun suosittamista haluan tehdä seuraavat kaksi huomiota.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0050"><NO.P>50.</NO.P><TXT>Ensinnäkin on huomattava, että jotta voidaan poistaa epäilyt siitä, sovelletaanko unionin oikeutta pääasiaan, muistutan, että SEUT 325 artiklassa todetaan, että unioni ja jäsenvaltiot suojaavat unionin taloudellisia etuja petolliselta menettelyltä ja muulta laittomalta toiminnalta.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0009"><P>Ks. tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20150908">8.9.2015</DATE>, <NAME.CASE>Taricco ym.</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑105/14</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2015:555">EU:C:2015:555</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0037">37</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><?PAGE NO="13"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0051"><NO.P>51.</NO.P><TXT>Yhteisöpetossopimuksen 1 artiklan 1 kohdan b alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa todetaan tältä osin, että tällaisella petoksella tarkoitetaan menojen osalta tahallista tekoa tai laiminlyöntiä, joka koskee väärien, virheellisten tai puutteellisten ilmoitusten tai asiakirjojen käyttämistä tai esittämistä, josta seuraa, että Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon tai Euroopan yhteisöjen hoidossa oleviin tai sen puolesta hoidettuihin budjetteihin sisältyvät varat vähenevät oikeudettomasti. Saman sopimuksen 1 artiklan 2 kohdan mukaan tällainen menettely on sisäisessä oikeudessa säädettävä rangaistavaksi.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0052"><NO.P>52.</NO.P><TXT>Edelleen saman sopimuksen 2 artiklan 1 kohdassa täsmennetään, että jäsenvaltiot toteuttavat tarpeelliset toimenpiteet säätääkseen saman sopimuksen 1 artiklassa tarkoitetut teot sekä mainitun 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin tekoihin liittyvän avunannon rikokseen, siihen yllyttämisen tai rikoksen yrityksen tehokkain, oikeasuhteisin ja varoittavin seuraamuksin rikoksina rangaistaviksi. Yhteisöpetossopimukseen liittyvän ensimmäisen pöytäkirjan mukaan lahjuksen ottaminen ja lahjuksen antaminen<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0010"><P>Ks. näiden kahden käsitteen määritelmästä tämän ratkaisuehdotuksen 8 ja 9 kohta.</P></NOTE> on niin ikään säädettävä kunkin jäsenvaltion sisäisessä oikeudessa rangaistavaksi.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0053"><NO.P>53.</NO.P><TXT>Käsiteltävässä asiassa pääasian syytettyjä syytetään lahjontarikkomuksista, koska he olivat vaatineet lahjuksia Bulgarian ja Turkin välisen unionin ulkorajan ylittävien hyötyajoneuvojen ja henkilöautojen kuljettajilta; lahjuksia vastaan kuljettajat välttyivät tullitarkastuksilta. Tällaisesta rikkomuksesta tuomitaan NPK:n 301 §:n nojalla kuuden vuoden vapausrangaistukseen ja <FT TYPE="NUMBER">5000</FT> Bulgarian levan (BGN) (noin <FT TYPE="NUMBER">2500</FT> euron) sakkorangaistukseen. Tämänkaltainen pääasian syytettyjen menettely on voinut vahingoittaa unionin taloudellisia etuja siten, että unioni on menettänyt osan omista varoistaan. Näin ollen on täysin selvää, että unionin oikeutta sovelletaan pääasiaan.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0054"><NO.P>54.</NO.P><TXT>Toiseksi huomautan, että ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin ilmoitti <DATE ISO="20160928">28.9.2016</DATE> antamallaan ja unionin tuomioistuimeen <DATE ISO="20161025">25.10.2016</DATE> jättämällään päätöksellä, että yksi syytetyistä eli Hristov kuoli <DATE ISO="20160909">9.9.2016</DATE>, mikä johti häntä vastaan käynnistetyn rikosoikeudellisen menettelyn päättämiseen. Hristovin tilanteeseen viittaavilla kysymyksillä ei siten enää mielestäni ole merkitystä pääasian ratkaisun kannalta.</TXT></NP.ECR><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">A</HT></HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Alustavat huomiot</HT></HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0055"><NO.P>55.</NO.P><TXT>Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin esittää unionin tuomioistuimelle parikymmentä kysymystä ja alakysymystä, jotka voidaan mielestäni ryhmitellä kahdeksi laajaksi kokonaisuudeksi asian käsittelyä varten.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0056"><NO.P>56.</NO.P><TXT>Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen ensimmäinen kysymys koskee nimittäin suoranaisesti rikosoikeudellisen menettelyn kulkua, jonka liiallinen kaavamaisuus saattaa sen mukaan olla unionin oikeuden vastainen. NPK:n 368 ja 369 §:ssä säädetyn menettelyn käyttöönotto yhdistettynä syytettä koskevien tietojensaantioikeuden ja asiaan liittyvän aineiston tiedoksiannon tiukkaan kaavamaisuuteen saattavat johtaa rikosoikeudellisen menettelyn päättämiseen ilman että unionin taloudellisten etujen vahingoittamisesta epäiltyjä henkilöitä vastaan ryhdytään syytetoimiin.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0057"><NO.P>57.</NO.P><TXT>Tämä kysymyskokonaisuus johdattaakin tarkastelemaan ensiksi sitä, onko unionin oikeus esteenä NPK:n 368 ja 369 §:n kaltaisille kansallisen oikeuden säännöksille, joiden mukaan – jos ehdotonta menettelyllistä määräaikaa ei ole noudatettu – kansallisen tuomioistuimen on päätettävä rikosoikeudellinen menettely, vaikka viivästyminen johtuu syytetyn taholta tulleesta tahallisesta estämisestä. Jos vastaus on myöntävä, on selvitettävä yhteensopimattomuuden seuraukset.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="14"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0058"><NO.P>58.</NO.P><TXT>Toiseksi ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee toisen kysymyksen b alakohdalla lähinnä, onko direktiivin 2012/13 6 artiklan 3 kohta esteenä pääasiassa kyseessä olevan kansallisen käytännön kaltaiselle käytännölle, jonka mukaan syytettä koskevat tiedot on välitettävä syytetylle sen jälkeen kun syytekirjelmä on toimitettu tuomioistuimeen mutta ennen kuin tämä tuomioistuin on aloittanut syytteen käsittelyn. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin pohtii niin ikään, onko saman direktiivin 7 artiklan 3 kohta esteenä mainitulle kansalliselle käytännölle, jonka mukaan lopullinen syytekirjelmä toimitetaan toimivaltaiseen tuomioistuimeen, vaikka puolustus, jolla on ollut tilaisuus tutustua asiaan liittyvään aineistoon, ei ole käyttänyt tätä oikeutta ammatillisten esteiden tai syytetyn terveydentilan vuoksi.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0059"><NO.P>59.</NO.P><TXT>Toinen kysymyskokonaisuus koskee nimenomaan direktiiviä 2013/48. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin haluaa saada selvyyden lähinnä siihen, onko mainitun direktiivin 3 artiklan 1 kohtaa tulkittava siten, että se on esteenä pääasiassa kyseessä olevan kansallisen lainsäädännön kaltaiselle lainsäädännölle, jossa säädetään, että kansallisen tuomioistuimen on suljettava pois tuomioistuinmenettelystä syytetyn asianajaja, joka toimii tai on toiminut toisen syytetyn avustajana, jos yhden syytetyn puolustus on ristiriidassa toisen syytetyn puolustuksen kanssa. Jos vastaus on myöntävä, kysytään, onko mainitun direktiivin 3 artiklan 1 kohtaa tulkittava siten, että oikeus käyttää asianajajaa turvataan, jos mainittu tuomioistuin nimeää viran puolesta uudet asianajajat edustamaan näitä syytettyjä?</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0060"><NO.P>60.</NO.P><TXT>Jäljempänä esitettävässä arvioinnissa näitä kysymyksiä tarkastellaan perätysten.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">B</HT></HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Ennakkoratkaisukysymysten tarkastelu</HT></HT></TXT></NP></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="ITALIC">1.</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="ITALIC">NPK:n 368 ja 369 §:ssä säädetyn rikosoikeudellisen menettelyn yhteensopivuus unionin oikeuden kanssa ja mahdollisen yhteensopimattomuuden seuraukset</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0061"><NO.P>61.</NO.P><TXT>Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee ensimmäisellä ja kolmannella kysymyksellään itse asiassa sitä, onko unionin oikeutta tulkittava siten, että se on esteenä NPK:n 368 ja 369 §:n kaltaisille kansallisen oikeuden säännöksille, joiden mukaan – jos ehdotonta menettelyllistä määräaikaa ei ole noudatettu – kansallisen tuomioistuimen on päätettävä rikosoikeudellinen menettely, vaikka viivästyminen johtuu syytetyn taholta tulleesta tahallisesta estämisestä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0062"><NO.P>62.</NO.P><TXT>Ehdoton menettelyllinen määräaika (délai préfix) määritellään <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0035" ID="QS0035"/>laissa määritetyksi menettelylliseksi määräajaksi, joka ei voi, toisin kuin vanhentumisaika, keskeytyä tai katketa<QUOT.END REF.START="QS0035" CODE="201D" ID="QE0035"/>.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0011"><P>Ks. Cornu, G., <HT TYPE="ITALIC">Vocabulaire juridique</HT>, Presses universitaires de France, Pariisi, 2011.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0063"><NO.P>63.</NO.P><TXT>Unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi saatettu menettelyä koskeva asia vastaa täsmälleen tätä määritelmää. Käsiteltävän asian tosiseikat osoittavat, että niiden seurauksena on olemassa systeeminen riski siitä, että unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvat rikkomukset jäävät rankaisematta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0064"><NO.P>64.</NO.P><TXT>Unionin tuomioistuimelle toimitettujen eri kirjallisten ja suullisten selvitysten perusteella näyttää siltä, että se, että Bulgarian tasavalta on säätänyt tällaisen lainsäädännön, johtuu sen pyrkimyksestä ehkäistä oikeudenkäyntien viivästyksiä, jotka olivat saaneet Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomitsemaan tämän jäsenvaltion useaan otteeseen kohtuullisen käsittelyajan ylittymisestä.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0012"><P>Ks. erityisesti Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomio <DATE ISO="20110510">10.5.2011</DATE>, Dimitrov ja Hamanov v. Bulgaria (CE:ECHR:2011:0510JUD004805906), ja ennakkoratkaisupyynnön 34.1 ja 37 kohta.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><?PAGE NO="15"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0065"><NO.P>65.</NO.P><TXT>Käsiteltävässä asiassa kysymys on käänteinen, eli voidaan kysyä, eikö ehdottomien menettelyllisten määräaikojen käyttöönotto ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen kuvailemissa menettelyllisissä olosuhteissa johda siihen, että otetaan käyttöön ratkaisun antamisen määräaika, joka on niin ikään kohtuuton, koska se on liian lyhyt ja täysin kiinteä, mikä puolestaan johtaa rankaisematta jättämiseen?</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0066"><NO.P>66.</NO.P><TXT>Kohtuullisen käsittelyajan rikkomiseen näet vedotaan yleensä puolustautumisoikeuksien kunnioittamisen yhteydessä tapauksissa, joissa käsittelyaika on kohtuuton sen vuoksi, että se on liian pitkä. Käsiteltävässä asiassa sitä on tarkasteltava pikemminkin siinä yhteydessä, että käsittelyaika on kohtuuton, koska se on liian lyhyt, minkä seurauksena teoille ei voida määrätä niille normaalisti kuuluvia rangaistuksia.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0067"><NO.P>67.</NO.P><TXT>Kuten tämän ratkaisuehdotuksen 50–53 kohdassa on todettu, käsiteltävä asia kuuluu unionin oikeuden soveltamisalaan, ja siinä on itse asiassa kyse unionin oikeuden ja etenkin primaarioikeuden tehokkuudesta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0068"><NO.P>68.</NO.P><TXT>Nyt herääkin oikeutettu kysymys siitä, onko kyseessä oleva kansallinen lainsäädäntö mukautettu mainittuun velvollisuuteen, joka perustuu perussopimuksiin ja jonka mukaan jäsenvaltioiden on torjuttava unionin taloudellisia etuja vahingoittavaa laitonta toimintaa varoittavilla ja tehokkailla toimenpiteillä sekä näitä etuja vahingoittavia petoksia torjuakseen toteutettava samoja toimenpiteitä kuin niitä, joita ne toteuttavat torjuakseen omia taloudellisia etujaan vahingoittavia petoksia.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0013"><P>Ks. SEUT 325 artikla ja tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20150908">8.9.2015</DATE>, <NAME.CASE>Taricco ym.</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑105/14</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2015:555">EU:C:2015:555</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0037">37</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0069"><NO.P>69.</NO.P><TXT>Unionin tuomioistuimen on tutkittava kansallista oikeutta tältä näkökannalta, jos sen käsiteltävänä olevassa tilanteessa sovelletaan samoja säännöksiä sekä kansallisen oikeuden että unionin oikeuden yhteydessä, jos vastaavuusperiaatetta noudatetaan kaikilta osiltaan ja jos tehottomuus johtuu juuri tästä vastaavuudesta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0070"><NO.P>70.</NO.P><TXT>Unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvat vahingot ovat kaikki luonteeltaan monimuotoisia rikkomuksia ja siten vaikeasti toteen näytettävissä. Vaikka pääasian olosuhteet näyttävät suhteellisen yksinkertaisilta, niihin liittyy kuitenkin useita tekijöitä tai avunantajia, mikä on aina asiaan vaikeuttava tekijä ja edellyttää lukuisia kuulemisia ja vastakkain kuulusteluja.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0071"><NO.P>71.</NO.P><TXT>Olisi sitä paitsi käsittämätöntä, ettei tutkimuksilla pyrittäisi näyttämään toteen lahjonnan laajuutta sen keston ja siitä saadun hyödyn kannalta. Lahjonnan kautta saatujen varojen myöhemmin tapahtuvan <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0036" ID="QS0036"/>pesun<QUOT.END REF.START="QS0036" CODE="201D" ID="QE0036"/> tutkiminen on niin ikään välttämätöntä, koska rikoksella hankitun omaisuuden takavarikointi on yleensä ainoa keino lieventää aiheutettua vahinkoa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0072"><NO.P>72.</NO.P><TXT>Tämäntyyppisissä asioissa on osoittautunut, että tutkinnalle asetetut määräajat ovat tunnetusti riittämättömiä. Tutkinnalle on näet keskimäärin aikaa kaksi kuukautta mahdollisine pidennyksineen, mutta määräaikaa voidaan pidentää enintään kahdella vuodella, joka on ehdoton takaraja.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0073"><NO.P>73.</NO.P><TXT>Voidaankin kysyä, kuinka tutkinta voi onnistua esimerkiksi arvonlisäveroon kohdistuvissa karusellipetoksissa, joihin on sekaantunut useihin maihin sijoittautuneita bulvaaniyhtiöitä ja jotka vaativat teknisiä tutkimuksia, kuten asiantuntijalausuntoja kirjanpidosta sekä kansainvälisen poliisiyhteistyön ja oikeudellisen yhteistyön toimenpiteitä?</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0074"><NO.P>74.</NO.P><TXT>Jos tähän lisätään vielä se, että tutkinnan kohteena olevien henkilöiden ilmiselvä vilpillisyys ja avustajien estävät toimet – joita ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin kuvailee tahalliseksi – riittävät menettelyn täydelliseen pysäyttämiseen ja rikosasian raukeamiseen, todetun tehottomuuden systeemisyys on mielestäni pitkälti toteen näytetty. Näin voidaan väittää sitäkin suuremmalla syyllä,<?PAGE NO="16"?> kun ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen kuvaus käsiteltävän oikeudenkäynnin eri vaiheista osoittaa, ettei tällaisia pakottavia määräaikoja voida millään keinoin sivuuttaa ja että tuomioistuin epäonnistui nopeasti yrityksessään sivuuttaa ne, ja muutoksenhakutuomioistuin puolestaan piti sen menettelyä virheellisenä.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0014"><P>Ks. tämän ratkaisuehdotuksen 44 ja 46 kohta.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0075"><NO.P>75.</NO.P><TXT>Niinpä ei voida kuin todeta, että ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on jätettävä soveltamatta kansallisen lain niitä säännöksiä, jotka johtavat tällaiseen tilanteeseen, sillä unionin oikeuden kanssa yhdenmukainen tulkinta ei tässä tilanteessa ole mahdollista, kuten tämä tuomioistuin itsekin toteaa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0076"><NO.P>76.</NO.P><TXT>Unionin oikeuden yleinen periaate eli suhteellisuusperiaatekin jo sitä paitsi edellyttää tämänsuuntaista ratkaisua.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0077"><NO.P>77.</NO.P><TXT>Unionin oikeuden yleisenä periaatteena suhteellisuusperiaate ilmaistaan tätä nykyä SEU 5 artiklan 1 ja 4 kohdassa, sellaisena kuin se on muutettuna Lissabonin sopimuksella.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0078"><NO.P>78.</NO.P><TXT>SEU 5 artiklan 1 kohdassa annetaan suhteellisuusperiaatteelle toissijaisuusperiaatteen ohella keskeinen rooli unionin toimivallan käytön sääntelyssä; tämän saman määräyksen mukaan toimivallan rajat määräytyvät annetun toimivallan periaatteen mukaisesti.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0079"><NO.P>79.</NO.P><TXT>Unionin toimii toimivaltansa rajoissa ainoastaan perussopimuksissa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0080"><NO.P>80.</NO.P><TXT>SEU 5 artiklan 4 kohdan mukaan tässä toiminnassa on noudatettava suhteellisuusperiaatetta, joka edellyttää, ettei toiminta ylitä sisältönsä tai muotonsa puolesta sitä, mikä on tarpeen kulloistenkin tavoitteiden saavuttamiseksi.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0081"><NO.P>81.</NO.P><TXT>Suhteellisuusperiaatteen tarkoituksena ei kuitenkaan ole heikentää tai lamauttaa unionin toimintaa, vaikka siihen useimmiten vedotaan siinä tarkoituksessa, että kansalliselle oikeudelle epäedullisena pidettävää unionin sääntöä tai välinettä ei tarvitsisi soveltaa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0082"><NO.P>82.</NO.P><TXT>Suhteellisuusperiaatteella tosin kielletään toiminta, joka on ylimitoitettu suhteessa siihen, mikä on tarpeen unionin asettaman tavoitteen saavuttamiseksi, mutta se ei saa estää toteuttamasta näissä rajoissa kaikkea sitä, mikä on välttämätöntä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0083"><NO.P>83.</NO.P><TXT>Esimerkkinä todettakoon, että vaikka rikosasioita koskevasta eurooppalaisesta tutkintamääräyksestä <DATE ISO="20140403">3.4.2014</DATE> annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/41/EU<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0015"><P><REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="130" PAGE.FIRST="1" DATE.PUB="2014">EYVL 2014, L 130, s. 1</REF.DOC.OJ>.</P></NOTE> johdanto-osan 11 perustelukappaleessa täytäntöönpanovaltiolle annetaan mahdollisuus korvata pyydetty toimenpide jollakin muulla tämän valtion kansalliseen oikeuteen perustuvalla ja yksityisyyteen vähemmän puuttuvalla toimenpiteellä, tämä edellyttää, että tuo muu kansallinen toimenpide on yhtä tehokas.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0084"><NO.P>84.</NO.P><TXT>Tämä vertaus johtaa nähdäkseni välttämättä toiseen huomautukseen eli siihen, että jäsenvaltioiden on varmistettava asetuksen N:o 450/2008 yhteydessä koko unionin alueella ja yhteisöpetossopimuksen allekirjoittajavaltioiden alueella unionin taloudellisia etuja vahingoittavien toimien yhtenäiset rangaistustoimenpiteet.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0085"><NO.P>85.</NO.P><TXT>Mainituissa teksteissä – ja eritoten asetuksessa N:o 450/2008 – asianomaiset jäsenvaltiot velvoitetaan säätämään oikeasuhteisista, varoittavista ja tehokkaista rikosoikeudellisista seuraamuksista. Tehokkuusvelvollisuutta ei siten voitaisi täyttää, jos menettelysäännöksillä tosiasiassa estettäisiin näiden seuraamusten soveltaminen.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="17"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0086"><NO.P>86.</NO.P><TXT>Kuten edellä on osoitettu, kyseessä oleva kansallinen säännös ei luonnollisestikaan sovellu sovellettavilla unionin oikeussäännöillä pyrittyyn tavoitteeseen, koska siinä säädetään ehdottomista menettelyllisistä määräajoista. Samalla kun suhteellisuusperiaate yleisenä periaatteena oikeuttaa päätöksen kyseisten kansallisten säännösten soveltamatta jättämisestä ja tarjoaa tälle päätökselle tarvittaessa oikeudellisen perustan,<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0016"><P>Unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan kansallisen tuomioistuimen velvollisuutena on jättää omasta aloitteestaan soveltamatta unionin oikeuden vastaisia kansallisia säännöksiä ilman, että sen olisi ensiksi vaadittava tai odotettava kyseisten säännösten poistamista lainsäädäntöteitse tai muussa perustuslaissa säädetyssä menettelyssä. Ks. vastaavasti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20150908">8.9.2015</DATE>, <NAME.CASE>Taricco ym.</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑105/14</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2015:555">EU:C:2015:555</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0049">49</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> oikeuskäytäntöviittauksineen).</P></NOTE> se myös osoittaa, millä ne voidaan korvata.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0087"><NO.P>87.</NO.P><TXT>Tästä ei näet saa seurata ylilyöntiä toiseen suuntaan. Unionin oikeuden yleisenä periaatteena Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustettu suhteellisuusperiaate tarkoittaa myös perusvapautta, jota on tässä yhteydessä sovellettava täydentävältä näkökannalta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0088"><NO.P>88.</NO.P><TXT>Kansallista tuomioistuinta velvoittaakin tarve noudattaa kohtuullisen käsittelyajan sääntöjä; kohtuullinen käsittelyaika on muuten vain yksi suhteellisuusperiaatteen lukuisista esiintymismuodoista, ja nyt se ilmenee konkreettisesti menettelyn kulussa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0089"><NO.P>89.</NO.P><TXT>Ratkaisun antamiseen kuluneen ajan kohtuullisuutta on arvioitava sellaisten kuhunkin asiaan liittyvien olosuhteiden perusteella, joita ovat esimerkiksi asian monimutkaisuus ja se, miten asianosaiset ovat menetelleet.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0017"><P>Ks. tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20090716">16.7.2009</DATE>, <NAME.CASE>Der Grüne Punkt – Duales System Deutschland v. komissio</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑385/07 P</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2009:456">EU:C:2009:456</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0181">181</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE> Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on niin ikään useaan otteeseen todennut, että <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0037" ID="QS0037"/>rikosoikeudellisen menettelyn keston kohtuullisuutta on arvioitava asialle ominaisten olosuhteiden perusteella ja ottamalla huomioon asiaa koskevassa oikeuskäytännössä vahvistetut arviointiperusteet, erityisesti asian monimutkaisuus sekä kantajan ja toimivaltaisten viranomaisten menettely<QUOT.END REF.START="QS0037" CODE="201D" ID="QE0037"/>.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0018"><P>Ks. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomio <DATE ISO="20120724">24.7.2012</DATE>, D.M.T. ja D.K.I. v. Bulgaria (CE:ECHR:2012:0724JUD<DATE ISO="76060429">002947606</DATE>, 93 kohta).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0090"><NO.P>90.</NO.P><TXT>Koska ehdotonta menettelyllistä määräaikaa ei voida soveltaa unionin oikeuden vastaisen kansallisen lainsäädännön syrjäyttämisen seurauksena, kansallisen tuomioistuimen on varmistettava, että rikosoikeudellisen menettelyn valmisteluvaihe on viety läpi kohtuullisessa ajassa. Kuten edellä on esitetty, sen on tutkittava oikeasuhteisuus ottamalla huomioon asialle ominaiset olosuhteet, kuten oikeusriidan monimutkaisuus sekä asianosaisten ja oikeusviranomaisten menettely.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0091"><NO.P>91.</NO.P><TXT>Pääasian monimutkaisuudesta on tässä suhteessa otettava mielestäni huomioon, että tutkinta koskee kahdeksaa henkilöä, joita syytetään osallistumisesta järjestäytyneeseen rikollisryhmään, jonka lainvastaiset teot kestivät vähän yli vuoden. Tutkintaviranomaisilla on tällöin oltava riittävästi aikaa tarvittavien todisteiden, todistajanlausuntojen tai muiden hyödyllisten tietojen kokoamiseen. Toisaalta myös pääasian syytettyjen menettely voi olla käsittelyn lisäaikaa puoltava seikka, koska on selvää, että he ovat tarkoituksellisesti edesauttaneet sitä, ettei syyttäjä voinut täyttää rikosoikeudellisen menettelyn valmisteluvaiheen velvoitteitaan, joita ovat erityisesti tutkinnan kohteeksi joutumisen ja tutkinta-aineiston tiedoksi antaminen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0092"><NO.P>92.</NO.P><TXT>Lisään vielä, että liian lyhyt tutkinta-aika saattaa johtaa siihen, että tutkinnassa keskitytään ennen kaikkea epäiltyjä vastaan puhuviin seikkoihin sellaisten seikkojen kustannuksella, jotka saattaisivat puhua heidän puolestaan tai olla teon syitä tai käyttäytymisen selityksiä koskevien lausuntojen ansiosta omiaan lieventämään rangaistustoimenpiteiden ankaruutta, jolloin vältyttäisiin siltä, että rangaistuksen ankaruus on epäsuhteessa rikoksen vakavuuteen, kuten suhteellisuusperiaatetta käsittelevässä perusoikeuskirjan 49 artiklan 3 kohdassa esitetään.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="18"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0093"><NO.P>93.</NO.P><TXT>Kaiken edellä esitetyn perusteella katson, että SEUT 325 artiklaa, yhteisöpetossopimuksen 2 artiklan 1 kohtaa sekä yhteisöpetosopimukseen liittyvän ensimmäisen pöytäkirjan 2 artiklan 2 kohtaa ja 3 artiklan 2 kohtaa on tulkittava siten, että ne ovat esteenä NPK:n 368 ja 369 §:n kaltaisille kansallisen oikeuden säännöksille, joiden mukaan – jos ehdotonta menettelyllistä määräaikaa ei ole noudatettu – kansallisen tuomioistuimen on päätettävä rikosoikeudellinen menettely, vaikka viivästyminen johtuu syytetyn taholta tulleesta tahallisesta estämisestä. Kansallisen tuomioistuimen tehtävänä on antaa unionin oikeudelle täysi oikeusvaikutus jättämällä tarvittaessa soveltamatta kansallisen oikeuden säännöksiä, jotka estävät asianomaista jäsenvaltiota täyttämästä velvollisuuksia, jotka sille on mainituilla määräyksillä asetettu.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="ITALIC">2.</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="ITALIC">Oikeus saada syytettä koskevat tiedot ja oikeus tutustua asiaan liittyvään aineistoon</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0094"><NO.P>94.</NO.P><TXT>Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee toisen kysymyksen b kohdan yhteydessä unionin tuomioistuimelta keskeisesti sitä, onko direktiivin 2012/13 6 artiklan 3 kohta esteenä pääasiassa kyseessä olevan kansallisen käytännön kaltaiselle käytännölle, jonka mukaan syytettä koskevat tiedot on välitettävä syytetylle sen jälkeen kun syytekirjelmä on toimitettu tuomioistuimeen mutta ennen kuin tämä tuomioistuin on aloittanut syytteen käsittelyn. Se tiedustelee niin ikään, onko saman direktiivin 7 artiklan 3 kohta esteenä mainitun kaltaiselle kansalliselle käytännölle, jonka mukaan lopullinen syytekirjelmä on toimitettava toimivaltaiseen tuomioistuimeen, vaikka puolustus, jolla on ollut tilaisuus tutustua asiaan liittyvään aineistoon, ei ole käyttänyt mainittua oikeutta ammatillisten esteiden tai syytetyn terveydentilan vuoksi.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0095"><NO.P>95.</NO.P><TXT>Vastaus tähän kysymykseen voi mielestäni olla vain kieltävä. Mitä hyötyä olisi siitä, että ehdoton menettelyllinen määräaika sivuutetaan ja syyttäjälle myönnetään lisäaikaa, jopa runsaasti, jos syytettyjen taholta tulevaa menettelyn vaikeuttamista ei voida torjua?</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0096"><NO.P>96.</NO.P><TXT>Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen mainitsema käytäntö – joka on vahvistettava juuri tehokkuusperiaatteen noudattamista silmällä pitäen – on nähdäkseni otettu ainakin osittain käyttöön juuri siksi, että voidaan torjua mainittu menettelyn vaikeuttaminen, joka estäisi asian saattamisen tuomioistuimeen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0097"><NO.P>97.</NO.P><TXT>Tällainen käytäntö myös käsittääkseni takaa juuri direktiivissä 2012/13 tarkoitettujen puolustautumisoikeuksien kunnioittamisen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0098"><NO.P>98.</NO.P><TXT>Mainitun direktiivin 6 artiklan 3 kohdassa ja 7 artiklan 3 kohdassa ei mainita tarkkaan, missä menettelyn vaiheessa mainitut seikat eli rikosepäilyä tai syytettä koskevat tiedot ja oikeus tutustua asiaan liittyvään aineistoon on saatettava tiedoksi rikkomuksesta epäillylle henkilölle. Niissä molemmissa näet ainoastaan todetaan, että syytteestä annetaan yksityiskohtaiset tiedot <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0038" ID="QS0038"/>viimeistään sen jälkeen, kun syytteen tosiseikat on saatettu tuomioistuimen arvioitaviksi<QUOT.END REF.START="QS0038" CODE="201D" ID="QE0038"/>, ja että oikeus tutustua aineistoon <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0039" ID="QS0039"/>on myönnettävä hyvissä ajoin, jotta puolustautumisoikeutta voidaan käyttää tehokkaasti, ja viimeistään silloin, kun syytteen tosiseikat saatetaan tuomioistuimen arvioitaviksi<QUOT.END REF.START="QS0039" CODE="201D" ID="QE0039"/>.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0099"><NO.P>99.</NO.P><TXT>Niin teonkuvauksen tai syytteen tiedoksiannon kuin aineistoon tutustumista koskevan oikeudenkin tarkoituksena on kertoa täsmällisesti epäillylle siitä, mistä häntä moititaan, ja antaa hänelle mahdollisuus puolustuksensa tehokkaaseen valmisteluun ja tehokkaaseen puolustukseen, jotka ovat oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin edellytyksiä.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0019"><P>Ks. direktiivin 2012/13 johdanto-osan 27 ja 28 perustelukappale.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><?PAGE NO="19"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0100"><NO.P>100.</NO.P><TXT>On täsmennettävä, että direktiivin 2012/13 6 artiklan 3 kohdan ranskankielinen versio on mielestäni moniselitteinen. Kirjaimellisesti se olisi ymmärrettävä niin, että tuomioistuin lausuu syytteen asiasisällöstä päätösneuvottelujen kuluessa. Kyseinen säännös olisi siis ymmärrettävä niin, että syyte, teon luonnehdinta ja asiakirja-aineisto olisi annettava tiedoksi viimeistään silloin, kun asiaa aletaan käsitellä kontradiktorisesti tuomioistuimessa. Tätä tulkintaa tukee mielestäni myös tämän direktiivin muut kieliversiot.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0020"><P>Esim. italiaksi tämä säännös kuuluu seuraavasti: <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0040" ID="QS0040"/>Gli Stati membri garantiscono che, al più tardi al momento in cui il merito dell’accusa è sottoposto all’esame di un’autorità giudiziaria, siano fornite informazioni dettagliate sull’accusa, inclusa la natura e la qualificazione giuridica del reato, nonché la natura della partecipazione allo stesso dell’accusato<QUOT.END REF.START="QS0040" CODE="201D" ID="QE0040"/>. Englanniksi siinä säädetään seuraavaa: <QUOT.START CODE="201C" REF.END="QE0041" ID="QS0041"/>Member States shall ensure that, at the latest on submission of the merits of the accusation to a court, detailed information is provided on the accusation, including the nature and legal classification of the criminal offence, as well as the nature of participation by the accused person<QUOT.END REF.START="QS0041" CODE="201D" ID="QE0041"/>.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0101"><NO.P>101.</NO.P><TXT>Jotta oikeudenkäynti olisi oikeudenmukainen, on ilmeistä, että tiedoksiantoon on liityttävä sellainen määräaika, joka on riittävä, jotta syytetty voi valmistella tehokkaasti puolustuksensa, mikä voi edellyttää asian käsittelyn lykkäämistä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0102"><NO.P>102.</NO.P><TXT>Muistuttaisinkin esimerkiksi asiaan liittyvän aineiston tiedoksiannosta, että juuri tämän aineiston perusteella syytetty ja tämän asianajaja voivat esittää hyvin täsmennettyjä pyyntöjä todisteista tai pyytää lisätutkintaa. Näihin asiakirjoihin on siis voitava päästä tutustumaan sellaisena ajankohtana, jolloin syytetty tai hänen asianajajansa voivat valmistella hyödyllisesti ja tehokkaasti puolustuksen, eikä tämä voi missään tapauksessa osua päätösneuvotteluvaiheeseen. Jos tuomioistuin toteaa, että aineistoon tutustumista on pyydetty mutta syytetty tai tämän asianajaja eivät ole heistä riippumattomista syistä voineet siihen tutustua, tuomioistuimen on mielestäni myös tällaisessa tapauksessa mielestäni lykättävä menettelyä ja mahdollistettava aineistoon tutustuminen antamalla syytetylle ja tämän asianajajalle tarpeeksi aikaa siihen tutustumiseen ja tarvittaessa kaikkien sellaisten pyyntöjen esittämiseen, joita heillä on oikeus esittää.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0103"><NO.P>103.</NO.P><TXT>Direktiivin 2012/13 6 artiklan 3 kohtaa on siten mielestäni edellä esitetyn perusteella tulkittava siten, ettei se ole esteenä kansalliselle käytännölle, jonka mukaan syytettä koskevat tiedot on välitettävä syytetylle sen jälkeen kun syytekirjelmä on toimitettu tuomioistuimeen, jos menettelyn kulku antaa käsittelyn kuluessa syytetylle mahdollisuuden tietää ja ymmärtää, mistä häntä moititaan, ja antaa hänelle kohtuullisesti aikaa keskustella häntä vastaan esitetyistä seikoista.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0104"><NO.P>104.</NO.P><TXT>Saman direktiivin 7 artiklan 3 kohtaa on toisaalta tulkittava mielestäni siten, ettei se ole esteenä kansalliselle käytännölle, jonka mukaan asiaan liittyvään aineistoon on asianosaisten pyynnöstä voitava tutustua valmisteluvaiheessa ennen lopullisen syytekirjelmän laatimista. Tässä vastaus on puhtaasti käytännön sanelema. Muunlaisen ratkaisun mukaan oikeudenkäyntiasiakirjat olisi osoitettava syytetylle tai tämän asianajajalle, mutta tämän seurauksena aineistoa saattaisi hävitä tai tuhoutua. Koska kyse on oikeudenkäyntiasiakirjoista, niitä voi olla runsaastikin ja ne voivat tämäntyyppisessä rikollisuudessa käsittää esimerkiksi kirjanpitotietojen takavarikointiin liittyvää aineistoa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0105"><NO.P>105.</NO.P><TXT>Kansallisen tuomioistuimen on kuitenkin tässä yhteydessä varmistettava, että menettelyn kohteena oleva henkilö tai tämän asianajaja voivat tosiasiallisesti tutustua aineistoon voidakseen tehokkaasti valmistella tämän henkilön puolustuksen.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><?PAGE NO="20"?><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="ITALIC">3.</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="ITALIC">Oikeus käyttää avustajaa</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0106"><NO.P>106.</NO.P><TXT>Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee neljännellä kysymyksellään pääasiallisesti sitä, onko direktiivin 2013/48 3 artiklan 1 kohtaa tulkittava siten, että se on esteenä pääasiassa kyseessä olevan kansallisen lainsäädännön kaltaiselle lainsäädännölle, jossa säädetään, että kansallisen tuomioistuimen on suljettava pois tuomioistuinmenettelystä syytetyn asianajaja, joka toimii tai on toiminut toisen syytetyn avustajana, jos yhden syytetyn puolustus on ristiriidassa toisen syytetyn puolustuksen kanssa, ja jossa säädetään, että tuon tuomioistuimen on viran puolesta nimettävä uudet asianajajat edustamaan näitä syytettyjä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0107"><NO.P>107.</NO.P><TXT>Heti alkuun on aiheellista huomauttaa, että mainitun direktiivin 15 artiklan mukaan jäsenvaltioiden oli saatettava mainitun direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään <DATE ISO="20161127">27.11.2016</DATE>. Tämä määräaika ei siis ollut vielä päättynyt pääasian tosiseikkojen ajankohtana. Vaikka oikeussääntöä ei sovelleta aikaisemman lainsäädännön soveltamisaikana syntyneisiin ja lopullisiksi tulleisiin oikeudellisiin tilanteisiin, sitä sovelletaan kuitenkin niiden tuleviin vaikutuksiin samoin kuin uusiin oikeudellisiin tilanteisiin.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0021"><P>Ks. tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20131107">7.11.2013</DATE>, <NAME.CASE>Gemeinde Altrip ym.</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑72/12</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2013:712">EU:C:2013:712</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0022">22</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE> Direktiivissä 2013/48 ei toisaalta ole yhtään erityistä säännöstä, jossa vahvistettaisiin etenkin sen ajallista soveltamista koskevat edellytykset. Tästä seuraa, että direktiiviä sovelletaan mielestäni pääasian syytettyjen tilanteisiin.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0108"><NO.P>108.</NO.P><TXT>Muistutan, että mainitun direktiivin 3 artiklan 1 kohdassa säädetään, että <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0042" ID="QS0042"/>jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että epäillyllä ja syytetyllä on oikeus käyttää avustajaa sellaisena ajankohtana ja sellaisella tavalla, että hän voi käytännössä ja tehokkaasti käyttää puolustautumisoikeuksiaan<QUOT.END REF.START="QS0042" CODE="201D" ID="QE0042"/>. Oikeus käyttää asianajajaa on siten keskeinen osa oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0022"><P>Ks. direktiivin 2013/48 johdanto-osan 12 perustelukappale.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0109"><NO.P>109.</NO.P><TXT>Direktiivin 2013/48 tarkoituksena on itse asiassa ainoastaan säätää vähimmäissäännöistä, jotka koskevat oikeutta käyttää avustajaa rikosoikeudellisissa menettelyissä.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0023"><P>Ks. mainitun direktiivin 1 artikla.</P></NOTE> Koska siinä ei sanota mitään tuomioistuimen mahdollisuudesta sulkea pois rikosoikeudellisesta menettelystä asianajaja, joka puolustaa yhdessä ja samassa asiassa päämiehiä, joiden intressit ovat keskenään ristiriidassa, vastaus on yksinkertaisuudessaan siinä, että jokaisella on perusoikeus intressiensä puolueettomaan, ehdottomaan ja yksiselitteiseen puolustukseen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0110"><NO.P>110.</NO.P><TXT>Tämän periaatteen itsestäänselvyyden vuoksi sitä ei oikeastaan tarvitse edes mainita säädöstekstissä. Kansallinen lainsäädäntö, jonka nojalla rikosoikeudellisesta menettelystä voidaan sulkea pois asianajaja, joka puolustaa yhdessä ja samassa asiassa syytettyjä, joiden intressit ovat vastakkaisia, on mielestäni käsiteltävässä asiassa juuri omiaan turvaamaan mainitun oikeuden, koska minun on vaikea nähdä, miten yksi ja sama asianajaja voisi täysimääräisesti ja tehokkaasti puolustaa kahta syytettyä, joilla on toisistaan eroavat intressit, etenkin kun toisen syytetyn lausunnot asettavat toisen syytetyn kyseenalaiseksi. Käytännössä tämä johtaisi siihen, että toinen syytetyistä, tai jopa molemmat, menettäisivät kokonaan perusoikeutensa asianajajan apuun, eivätkä he voisi käytännössä hyödyntää tehokkaasti puolustautumisoikeuksiaan.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0024"><P>Ks. direktiivin 2013/48 3 artiklan 1 kohta. Ks. lisäksi saman direktiivin 1 artikla.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0111"><NO.P>111.</NO.P><TXT>Asianajajan nimeämisestä viran puolesta silloin, kun tuomioistuin sulkee pois menettelystä eturistiriidassa olevan asianajajan, olen sitä mieltä, että myös tämä toimenpide on omiaan takaamaan oikeuden käyttää asianajajaa edellä kuvaillulla tavalla.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="21"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0112"><NO.P>112.</NO.P><TXT>Kansallisen tuomioistuimen on kuitenkin pidettävä huoli siitä, että viran puolesta nimetyllä asianajajalla on riittävästi aikaa tutustua asiakirja-aineistoon ja puolustaa tehokkaasti päämiestään. Sen on tämän perusteella tarvittaessa lykättävä menettelyä, jotta viran puolesta nimetty asianajaja voisi tarvittaessa pyytää kaikkia oikeudenkäyntitoimia – kuten tutkinta-aineiston tiedoksisaantia tai asiantuntijalausuntoa –, joista nimenomaisesti säädetään kansallisessa oikeudessa päämiehen puolustuksen valmistelemiseksi parhaalla mahdollisella tavalla.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0113"><NO.P>113.</NO.P><TXT>Kaiken edellä esitetyn perusteella katson, että direktiivin 2013/48 3 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, ettei se ole esteenä pääasiassa kyseessä olevan kansallisen lainsäädännön kaltaiselle lainsäädännölle, jossa säädetään, että kansallisen tuomioistuimen on suljettava pois tuomioistuinmenettelystä syytetyn asianajaja, joka toimii tai on toiminut toisen syytetyn avustajana, jos yhden syytetyn puolustus on ristiriidassa toisen syytetyn puolustuksen kanssa, ja jossa säädetään, että tuon tuomioistuimen on viran puolesta nimettävä uudet asianajajat edustamaan näitä syytettyjä.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ></GR.SEQ></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD">V</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD">Ratkaisuehdotus</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0114"><NO.P>114.</NO.P><TXT>Ehdotan kaiken edellä sanotun perusteella, että unionin tuomioistuin vastaa Spetsializiran nakazatelen sadille seuraavasti:</TXT><P><LIST TYPE="ARAB"><ITEM><NP><NO.P>1)</NO.P><TXT>SEUT 325 artiklaa, Luxemburgissa <DATE ISO="19950726">26.7.1995</DATE> allekirjoitetun ja EU-sopimuksen K.3 artiklan perusteella tehdyn Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen 2 artiklan 1 kohtaa sekä EU-sopimuksen K.3 artiklan perusteella tehtyyn Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevaan yleissopimukseen liittyvän pöytäkirjan 2 artiklan 2 kohtaa ja 3 artiklan 2 kohtaa on tulkittava siten, että ne ovat esteenä Bulgarian rikosprosessikoodeksin (Nakazatelno-protsesualen kodeks) 368 ja 369 §:n kaltaisille kansallisen oikeuden säännöksille, joiden mukaan – jos ehdotonta menettelyllistä määräaikaa ei ole noudatettu – kansallisen tuomioistuimen on päätettävä rikosoikeudellinen menettely, vaikka viivästyminen johtuu syytetyn taholta tulleesta tahallisesta estämisestä. Kansallisen tuomioistuimen tehtävänä on antaa unionin oikeudelle täysi oikeusvaikutus jättämällä tarvittaessa soveltamatta kansallisen oikeuden säännöksiä, jotka estävät asianomaista jäsenvaltiota täyttämästä velvollisuuksia, jotka sille on mainituilla säännöksillä asetettu.</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>2)</NO.P><TXT>Tiedonsaantioikeudesta rikosoikeudellisissa menettelyissä <DATE ISO="20120522">22.5.2012</DATE> annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/13/EU 6 artiklan 3 kohtaa on tulkittava siten, ettei se ole esteenä kansalliselle käytännölle, jonka mukaan syytettä koskevat tiedot on välitettävä syytetylle sen jälkeen kun syytekirjelmä on toimitettu tuomioistuimeen, jos menettelyn kulku antaa käsittelyn kuluessa syytetylle mahdollisuuden tietää ja ymmärtää, mistä häntä moititaan, ja antaa hänelle kohtuullisesti aikaa keskustella häntä vastaan esitetyistä seikoista.</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>3)</NO.P><TXT>Direktiivin 2012/13 7 artiklan 3 kohtaa on tulkittava siten, ettei se ole esteenä kansalliselle käytännölle, jonka mukaan asiaan liittyvään aineistoon on asianosaisten pyynnöstä voitava tutustua valmisteluvaiheessa ennen lopullisen syytekirjelmän laatimista. Kansallisen tuomioistuimen on kuitenkin tässä yhteydessä varmistettava, että menettelyn kohteena oleva henkilö tai tämän asianajaja voivat tosiasiallisesti tutustua aineistoon voidakseen tehokkaasti valmistella tämän henkilön puolustuksen.</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>4)</NO.P><TXT>Oikeudesta käyttää avustajaa <DATE ISO="20131022">22.10.2013</DATE> annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/48/EU 3 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, ettei se ole esteenä käsiteltävässä asiassa kyseessä olevan kansallisen lainsäädännön kaltaiselle lainsäädännölle, jossa säädetään, että kansallisen tuomioistuimen on suljettava pois tuomioistuinmenettelystä syytetyn asianajaja, joka toimii tai on toiminut toisen syytetyn avustajana, jos yhden syytetyn puolustus on ristiriidassa toisen syytetyn puolustuksen kanssa, ja jossa säädetään, että tuon tuomioistuimen on nimettävä viran puolesta uudet asianajajat edustamaan näitä syytettyjä.</TXT></NP></ITEM></LIST></P></NP.ECR></GR.SEQ></CONTENTS.CONCLUSION></CONCLUSION>