15.11.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 434/105

P9_TA(2022)0106

Vuoden 2023 talousarvion suuntaviivat, pääluokka III

Euroopan parlamentin päätöslauselma 5. huhtikuuta 2022 vuoden 2023 talousarvion valmistelua koskevista yleisistä suuntaviivoista, pääluokka III – Komissio (2021/2226(BUI))

(2022/C 434/18)

Euroopan parlamentti, joka

—

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan,

—

ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan,

—

ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (1), jäljempänä ”varainhoitoasetus”,

—

ottaa huomioon vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 17. joulukuuta 2020 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2020/2093 (2), jäljempänä ”rahoituskehysasetus”,

—

ottaa huomioon Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteisen julistuksen tiettyjen ohjelmien vahvistamisesta ja perussäädösten mukauttamisesta (3),

—

ottaa huomioon Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteisen julistuksen AKT-maiden investointikehyksestä takaisin saatavien varojen uudelleenkäytöstä naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen hyväksi (4),

—

ottaa huomioon Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteisen julistuksen tutkimusohjelmaan liittyvien vapautettujen varojen uudelleenkäytöstä (5),

—

ottaa huomioon Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteisen julistuksen Next Generation EU -välineen korkomenojen ja takaisinmaksujen kohtelusta rahoituskehyksessä 2021–2027 (6),

—

ottaa huomioon Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteisen julistuksen SEUT 122 artiklaan perustuvien sellaisten uusien ehdotusten talousarviovalvonnasta, joilla on mahdollisesti huomattavia talousarviovaikutuksia (7),

—

ottaa huomioon Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteisen julistuksen varainhoitoasetuksen ulkoisten käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen sekä lainanotto- ja lainanantosäännösten uudelleenarvioinnista (8),

—

ottaa huomioon 16. joulukuuta 2020 antamansa lainsäädäntöpäätöslauselman esityksestä neuvoston asetukseksi vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (9),

—

ottaa huomioon 22. joulukuuta 2021 annetun komission ehdotuksen neuvoston asetukseksi vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta annetun asetuksen (EU, Euratom) 2020/2093 muuttamisesta (COM(2021)0569),

—

ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta sekä uusista omista varoista, mukaan lukien etenemissuunnitelma uusien omien varojen käyttöönottamiseksi, 16. joulukuuta 2020 tehdyn Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välisen toimielinten sopimuksen (10),

—

ottaa huomioon Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä 14. joulukuuta 2020 annetun neuvoston päätöksen (EU, Euratom) 2020/2053 (11),

—

ottaa huomioon 22. joulukuuta 2021 annetun komission ehdotuksen kyseisen päätöksen muuttamisesta (COM(2021)0570),

—

ottaa huomioon Euroopan unionin elpymisvälineen perustamisesta covid-19-kriisin jälkeisen elpymisen tukemiseksi 14. joulukuuta 2020 annetun neuvoston asetuksen (EU) 2020/2094 (12),

—

ottaa huomioon yleisestä ehdollisuusjärjestelmästä unionin talousarvion suojaamiseksi 16. joulukuuta 2020 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2020/2092 (13),

—

ottaa huomioon Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin, josta Eurooppa-neuvosto, parlamentti ja komissio antoivat julistuksen marraskuussa 2017, 4. maaliskuuta 2021 julkistetun komission toimintasuunnitelman Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanosta ja Eurooppa-neuvoston jäsenten toukokuussa 2021 hyväksymän Porton julistuksen sosiaalikysymyksistä,

—

ottaa huomioon YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman sekä sen kestävän kehityksen tavoitteet,

—

ottaa huomioon 25. maaliskuuta 2021 antamansa päätöslauselman digitaalisen koulutuspolitiikan muotoilusta (14),

—

ottaa huomioon 9. maaliskuuta 2021 annetun komission tiedonannon ”2030 digitaalinen kompassi: eurooppalainen lähestymistapa digitaalista vuosikymmentä varten” (COM(2021)0118),

—

ottaa huomioon 11. joulukuuta 2019 annetun komission tiedonannon ”Euroopan vihreän kehityksen ohjelma” (COM(2019)0640),

—

ottaa huomioon 15. tammikuuta 2020 antamansa päätöslauselman Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta (15),

—

ottaa huomioon puitteiden vahvistamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi 30. kesäkuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/1119 (16) (eurooppalainen ilmastolaki),

—

ottaa huomioon hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) erityisraportit maapallon lämpötilan noususta 1,5 asteella, ilmastonmuutoksesta ja maaperästä sekä valtameristä ja kryosfääristä ilmaston muuttuessa,

—

ottaa huomioon ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen (UNFCCC) osapuolten 21. konferenssissa (COP 21) Pariisissa 12. joulukuuta 2015 hyväksytyn Pariisin sopimuksen,

—

ottaa huomioon 1. maaliskuuta 2022 antamansa päätöslauselman Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaa vastaan (17),

—

ottaa huomioon biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluja käsittelevän hallitustenvälisen tiede- ja politiikkafoorumin (IPBES) maailmanlaajuisen arviointiraportin biologisesta monimuotoisuudesta ja ekosysteemipalveluista,

—

ottaa huomioon sukupuolten tasa-arvoa koskevan EU-strategian 2020–2025,

—

ottaa huomioon 26. toukokuuta 2021 julkistetun Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 10/2021 ”Sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen EU:n talousarvioon: aika siirtyä sanoista tekoihin”,

—

ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2022 (18) sekä siihen liittyvät parlamentin, neuvoston ja komission yhteiset lausumat,

—

ottaa huomioon 15. maaliskuuta 2022 annetut neuvoston päätelmät varainhoitovuoden 2023 talousarvion suuntaviivoista (07218/2022),

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 93 artiklan,

—

ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan, liikenne- ja matkailuvaliokunnan, maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan, kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan sekä naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnot,

—

ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan kannan tarkistuksina,

—

ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan, talousarvion valvontavaliokunnan, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan, aluekehitysvaliokunnan, kalatalousvaliokunnan sekä kansalaisvapauksien sekä perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan kirjeet,

—

ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A9-0062/2022),

A.

ottaa huomioon, että parlamentti on suositellut useissa päätöslauselmissa, että kaikki jäsenvaltiot osoittavat vähintään 2 prosenttia elpymis- ja palautumistukivälineen rahoituksestaan kulttuurialalle ja luoville aloille ja vähintään 10 prosenttia koulutukseen ja että ne osoittavat vähintään 5 prosenttia yhteistyössä hallinnoitavista Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+) määrärahoistaan eurooppalaiseen lapsitakuuseen liittyvien toimien tukemiseen;

Talousarvio 2023: kaikkien elpymisen ylläpitäminen

1.

 toteaa, että huolimatta rohkaisevista merkeistä, jotka antavat toivoa kasvun jatkuvan edelleen vuonna 2022, taloudelliset näkymät ovat edelleen epävarmat, kun otetaan huomioon toimitusketjun häiriöiden, energian korkean hinnan, kiihtyvän inflaation ja covid-19-pandemian jatkumisen kaltaiset tekijät sekä Ukrainaan kohdistuneen hyökkäyksen seuraukset; muistuttaa siksi, että unionin vuoden 2023 talousarviolla on tärkeä rooli unionin talouden ja kilpailukyvyn vahvistamisessa sekä yhteisen häiriönsietokykymme rakentamisessa, Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja oikeudenmukaisen siirtymän onnistuneen täytäntöönpanon edistämisessä siten, ettei ketään jätetä jälkeen, sekä taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden edistämisessä yhtenä elpymisen kulmakivenä sekä geopoliittisiin haasteisin vastaamisessa;

2.

 sitoutuu sen vuoksi työskentelemään sellaisen tulevaisuuden tarpeet huomioivan talousarvion hyväksymiseksi, joka vastaa unionin poliittisia painopisteitä, joita ovat vahvemman terveysunionin varmistaminen, vihreän ja digitaalisen siirtymän onnistunut toteuttaminen ja oikeudenmukaisen, osallistavan, kestävän ja palautumiskykyä tukevan elpymisen edistäminen, mukaan lukien pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritykset) tuen lisääminen, oikeusvaltioperiaatteen, EU:n arvojen ja perusoikeuksien sekä niiden soveltamisen edistäminen, kaikkien ja erityisesti nuorten mahdollisuuksien parantamisen edistäminen koko unionissa ja väestölleen ja maailmannäyttämöllä vahvemman unionin varmistaminen;

3.

 korostaa EU:n koheesiopolitiikan keskeistä merkitystä unionin olennaisen tärkeänä investointipolitiikkana ja yhtenä kestävän ja osallistavan elpymisen kulmakivenä ja painottaa sen ainutlaatuista eurooppalaista lisäarvoa ja hyötyjä, joita siitä on EU:n ja sen jäsenvaltioiden ja alueiden yleiselle sopusointuiselle kehitykselle; huomauttaa, että 2023 on viimeinen vuosi, jolloin pannaan täytäntöön vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa toteutettavia EU:n ohjelmia, erityisesti yhteistyössä hallinnoitavia koheesiopolitiikan ohjelmia, ja vuosi, jolloin uusien ohjelmien täytäntöönpano alkaa nopeutua; odottaa näin ollen, että maksumäärärahoja lisätään merkittävästi vuoden 2023 talousarviossa;

4.

 korostaa, että uutta yhteistä maatalouspolitiikkaa (YMP) aletaan soveltaa vuodesta 2023; muistuttaa YMP:n ja yhteisen kalastuspolitiikan keskeisestä merkityksestä Euroopan elintarvikejärjestelmälle, sillä ne takaavat kohtuuhintaisen ja laadukkaan elintarvike- ja ravitsemusturvan kaikille eurooppalaisille; korostaa myös maatalousmarkkinoiden moitteettoman toiminnan, maaseutualueiden kestävän kehityksen, viljelijöiden ja kalastajien vakaiden ja hyväksyttävällä tasolla olevien tulojen, luonnonvarojen kestävän hoidon ja biologisen monimuotoisuuden säilyttämisen sekä viljelijöiden sukupolvenvaihdosten merkitystä; kehottaa kiinnittämään erityistä huomiota pienimuotoiseen maatalouteen, nuoriin viljelijöihin ja pieniin kalastusyrityksiin ja hyödyntämään parhaalla mahdollisella tavalla asiaankuuluvia EU:n ohjelmia; toteaa, että covid-19-pandemia, energian hinnan nousu ja muut kriisit ovat koetelleet voimakkaasti monia maatalousaloja;

5.

 korostaa, että jäsenvaltioiden on tehtävä sopimukset kaikista elpymis- ja palautumistukivälineen kautta käytettävissä olevista varoista vuoden 2023 loppuun mennessä, ja kehottaa komissiota tukemaan jäsenvaltioita ja edunsaajia tässä yhteydessä ja ottamaan samalla parlamentin mukaan prosessin valvontaan ja avoimeen arviointiin; muistuttaa lisäksi, että on tärkeää ottaa paikallis- ja alueviranomaiset, työmarkkinaosapuolet ja kansalaisyhteiskunta mukaan asiaankuuluvien EU:n ohjelmien täytäntöönpanoon ja seurantaan;

Vahvempi terveysunioni

6.

 muistuttaa, että covid-19-kriisi on aiheuttanut ennennäkemättömiä paineita julkisille terveydenhuoltojärjestelmille ja pahentanut olemassa olevia haasteita; pitää myönteisenä unionin terveyspolitiikan priorisointia ja tuo esille EU4Health-ohjelman ja Horisontti Eurooppa -ohjelmaan sisältyvän terveysklusterin; panee merkille, että terveyshätätilanteiden valmiusviranomaisen (HERA) valmiustoimet rahoitetaan kyseisistä ohjelmista sekä Euroopan unionin pelastuspalvelumekanismista, ja ilmaisee syvän huolensa siitä, että tämä saattaa vaarantaa lainsäätäjien sopimien muiden tärkeiden terveystavoitteiden saavuttamisen; muistuttaa siksi tarpeesta osoittaa HERAlle uusia varoja; korostaa lisäksi, että parlamentin suorittamaan HERAn valvontaan olisi kiinnitettävä erityistä huomiota; korostaa, että on tärkeää perustaa eurooppalaiset lääkintäapujoukot, jotka toimivat unionin pelastuspalvelumekanismin yhteydessä, ja kehottaa kaikkia jäsenvaltioita osoittamaan sitä varten lisäresursseja; korostaa, että on varmistettava riittävä rahoitus EU:n syöväntorjuntasuunnitelmalle ja keskityttävä erityisesti toimiin, joilla saadaan aikaan konkreettisia tuloksia kansalaisten kannalta, esimerkiksi eurooppalaiseen syöpäkuvantamisaloitteeseen tai HPV-rokotusohjelmiin;

7.

 panee merkille muiden unionin ohjelmien, myös elpymis- ja palautumistukivälineen, merkityksen investointien tekemisessä ja tuen tarjoamisessa terveyskriisien ehkäisemiseksi ja terveydenhuoltojärjestelmien ja -infrastruktuurin häiriönsietokyvyn vahvistamiseksi; korostaa, että nämä toimet ja muut EU:n rahoittamat ohjelmat, kuten EU4Health-ohjelma, on sovitettava yhteen ja samalla on vähennettävä eroja terveydenhuollon saatavuudessa; korostaa tarvetta vahvistaa rokotuksia koskevia tiedotuskampanjoita kaikissa jäsenvaltioissa ja niiden ulkopuolella; muistuttaa lisäksi järjestelmällisen täytäntöönpanon ja teknisen tuen saatavuuden merkityksestä niille jäsenvaltioille, joiden hallinnolliset valmiudet ovat heikot; korostaa, että terveys- ja turvallisuusalan erillisvirastoille ja -elimille olisi osoitettava riittävästi rahoitusta ja henkilökuntaa ja niitä olisi tarvittaessa vahvistettava;

Vihreän ja digitaalisen siirtymän onnistuminen

8.

 toteaa, että Euroopan vihreän kehityksen ohjelman täytäntöönpano ja unionin ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttaminen vuoteen 2050 mennessä sekä saasteettomuustavoitteen saavuttaminen edellyttävät merkittäviä julkisia ja yksityisiä investointeja, jotta voidaan kuroa umpeen komission havaitsema vihreän siirtymän investointivaje ja saavuttaa Pariisin sopimuksen sitovat tavoitteet; korostaa kuitenkin, että toimimatta jättämisen kustannukset olisivat paljon korkeammat; painottaa, että unionin talousarvio on keskeinen osa pyrkimyksiä toteuttaa oikeudenmukainen siirtymä kohti vihreämpää, kestävää, sosiaalisesti osallistavaa, palautumiskykyisempää ja kilpailukykyisempää unionia ja että rahoitustoimia on lisättävä; korostaa erityisesti, että on tarjottava riittävästi rahoitusta, jotta unioni voi noudattaa sitoumuksiaan ja jotta samalla voidaan varmistaa, että ketään ei jätetä jälkeen; painottaa, että vihreän kehityksen ohjelman onnistuminen riippuu myös sen rahoituksesta, ja kehottaa ottamaan unionin rahoitusvälineet ensisijaisesti käyttöön alueilla, sektoreilla ja aloilla, joihin vihreä siirtymä vaikuttaa eniten, ja ottamaan huomioon jäsenvaltioiden tarpeet; korostaa, että pk-yritysten on voitava hyödyntää täysimääräisesti Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tarjoamia mahdollisuuksia sekä oman liiketoimintansa siirtymistä ympäristökestävyyteen ja digitalisaatioon;

9.

 muistuttaa, että Life-ohjelman kaltaisille ilmastotoimia, biologista monimuotoisuutta koskevia toimia ja ympäristönsuojelua tukeville ohjelmille on osoitettava tavoitetasoltaan riittäviä resursseja ja että oikeudenmukaisen siirtymän mekanismia on nopeutettava ja se on pantava täysimääräisesti täytäntöön, myös antamalla lisää teknistä apua jäsenvaltioiden tukemiseksi tässä tehtävässä; muistuttaa myös tarpeesta varmistaa, että unionin varoilla edistetään ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista, myös vahvistamalla luonnonkatastrofeihin varautumista erityisesti Euroopan pelastuspalvelumekanismin avulla, sekä biologisen monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämistä; edellyttää, että komissio noudattaa vuoden 2022 talousarviota koskeneessa sovittelumenettelyssä tekemäänsä sitoumusta vahvistaa tämän alan virastoa, erityisesti kun otetaan huomioon sen keskeinen rooli 55-valmiuspaketin täytäntöönpanossa ja siihen liittyvässä raportoinnissa; on lisäksi erittäin huolestunut tiettyjen komission yksiköiden pitkään kestäneestä henkilöstöpulasta ja kehottaa tämän vuoksi komissiota jälleen varmistamaan riittävät resurssit ja henkilöstön; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita noudattamaan vahingon välttämisen periaatetta, jotta voidaan varmistaa, että politiikan tavoitteet ja varainkäytön mahdollisimman suuri tehokkuus ovat tarpeeksi johdonmukaisia siirtymän aikana ja sen jälkeen;

10.

 korostaa tarvetta investoida vihreitä teknologioita, prosesseja ja taitoja koskevaan tutkimukseen ja innovointiin, jotta voidaan muun muassa taata unionille kilpailuetu tulevassa nollanettopäästöjen taloudessa, ja painottaa sen merkitystä, että Horisontti Eurooppa -puiteohjelmalle varmistetaan riittävät resurssit tässä yhteydessä; katsoo, että riittävän tuen antaminen pk-yrityksille on olennaisen tärkeää, jotta voidaan parantaa niiden roolia tutkimuksessa ja innovoinnissa; katsoo, että unionin on hyödynnettävä täysimääräisesti Verkkojen Eurooppa -välinettä liikenne- ja energiainfrastruktuurinsa nykyaikaistamiseksi ja yhdistämiseksi sekä sen kestävyyden parantamiseksi ja vahvistettava EU:n energiaturvallisuutta ja energiaomavaraisuutta ja kehitettävä edelleen energiaunionia jäsenvaltioiden välisen yhteenliitettävyyden avulla; katsoo näin ollen, että Verkkojen Eurooppa -välineelle on varmistettava riittävät resurssit; korostaa EU:n avaruusohjelman merkitystä;

11.

 panee merkille komission lainsäädäntöehdotukset eurooppalaisesta siruja koskevasta säädöksestä ja turvallisten yhteyksien ohjelmasta; muistuttaa periaatteesta, jonka mukaan uusien ohjelmien luomisesta ei pitäisi olla haittaa olemassa oleville ohjelmille, ja muistuttaa pitkäaikaisesta kannastaan, jonka mukaan uusia aloitteita olisi rahoitettava uusilla varoilla; aikoo tarkastella perusteellisesti ehdotusten talousarviovaikutuksia ja niiden vaikutusta vuoden 2023 talousarviomenettelyyn;

12.

 katsoo, että unionin kilpailukyvyn kannalta on olennaisen tärkeää digitalisoida taloutta ja julkista sektoria edelleen; katsoo, että onnistunut digitaalinen siirtymä edellyttää Horisontti Eurooppa -puiteohjelman yhteydessä toteutettavia mittavia tutkimus- ja innovointitoimia, merkittäviä investointeja digitaaliseen infrastruktuuriin Verkkojen Eurooppa -välineen digitaaliosiosta ja Digitaalinen Eurooppa -ohjelman tukea tekoälyn, kyberturvallisuuden sekä EU:n suurteholaskennan kaltaisilla aloilla; korostaa tarvetta puuttua digitaitojen puutteeseen edistämällä pitkälle vietyjä digitaitoja ja osallistavaa oppimista; korostaa, että tarvitaan välineitä tukemaan työntekijöiden alan vaihtamista; korostaa, että on tärkeää varmistaa riittävä rahoitus ja EU:n ohjelmien yhdenmukaisuus sellaisten olosuhteiden luomiseksi, jotka nopeuttavat läpimurtoteknologioiden ja innovaatioiden markkinoille saattamista ja antavat Euroopan taloudelle ja julkiselle sektorille mahdollisuuden olla digitaalisen siirtymän ja kilpailukyvyn eturintamassa;

13.

 panee merkille sen, että unionin rahoitusohjelmilla edistetään talouden elpymistä, torjutaan työttömyyttä ja lisätään investointeja ja erityisesti tuetaan pk-yrityksiä ja startup-yrityksiä; muistuttaa, että pk-yritykset ovat edelleen Euroopan talouden selkäranka ja että niillä on yhä keskeinen rooli työpaikkojen ja kasvun luomisessa; korostaa InvestEU-ohjelmaa, sen pk-yrityksiä koskevaa politiikkaikkunaa sekä pandemian kielteisistä vaikutuksista kärsivien pk-yritysten mahdollisuutta saada ohjelmasta pääomatukea; korostaa tarvetta edistää hyvin toimivia sisämarkkinoita riittävän rahoituksen avulla, jotta voidaan taata kuluttajansuoja, parantaa pienten yritysten kilpailukykyä kehittämällä digi- ja yrittäjätaitoja, parantaa markkinoille pääsyä, hyödyntää Erasmus nuorille yrittäjille -ohjelmaa ja lisätä edelleen startup-yritysten perustamis- ja laajentamismahdollisuuksia;

14.

 ilmaisee solidaarisuutensa niille, jotka työskentelevät pandemian vakavasti koettelemilla aloilla, erityisesti matkailualalla, hotelli- ja ravintola-alalla sekä kulttuurialalla ja luovilla aloilla; korostaa, että kyseiset alat ovat unionin talouden tärkeitä pilareita ja työllistävät merkittävän osan unionin työvoimasta, erityisesti pk-yrityksissä; katsoo, että näiden alojen olisi saatava enemmän tukea jäsenvaltioilta ja unionilta, myös elpymis- ja palautumistukivälineestä, ja kehottaa toteuttamaan lisätoimenpiteitä näillä aloilla ja kohdentamaan riittävästi rahoitusta asiaankuuluville EU:n ohjelmille; on vahvasti sitä mieltä, että jos uusi eurooppalainen Bauhaus -aloite muutetaan pidemmän aikavälin aloitteeksi tai ohjelmaksi, sitä varten olisi varattava uusia varoja; toteaa jälleen olevansa pettynyt siihen, että parlamentin pitkäaikaiseen pyyntöön matkailulle omistetusta EU:n ohjelmasta ei ole vastattu;

Oikeusvaltioperiaatteen, EU:n arvojen ja perusoikeuksien sekä niiden soveltamisen edistäminen

15.

 katsoo, että unionin uskottavuuden kannalta on olennaisen tärkeää varmistaa unionin varojen asianmukainen käyttö ja toteuttaa kaikki toimet unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi; painottaa, että oikeusvaltioperiaatteen noudattamisella on selvä yhteys unionin talousarvion tehokkaaseen toteuttamiseen moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti; katsoo, että yleisestä ehdollisuusjärjestelmästä unionin talousarvion suojaamiseksi annettua asetusta (EU, Euratom) 2020/2092 olisi sovellettava välittömästi ja täysimääräisesti, kuten parlamentti on toistuvasti pyytänyt; pitää valitettavana, että komissio ei ole vielä pannut asetusta täytäntöön, vaikka se tuli voimaan 1. tammikuuta 2021, ja korostaa, että asetus on täysin EU:n perussopimusten mukainen, kuten Euroopan unionin tuomioistuimen 16. helmikuuta 2022 antamissa tuomioissa vahvistetaan (19); odottaa, että komissio käynnistää viipymättä asetuksen 6 artiklan 1 kohdan soveltamisen niiden jäsenvaltioiden osalta, joille on tehty kirjallinen ilmoitus, kuten asetuksen 6 artiklan 4 kohdassa edellytetään; katsoo, että tämän alan unionin virastoille ja elimille ja Euroopan syyttäjänvirastolle (EPPO) olisi annettava riittävät resurssit, erityisesti kun otetaan huomioon niiden lisääntyvä työmäärä, mukaan lukien elpymis- ja palautumistukivälineeseen liittyvien menojen seurannassa ja valvonnassa;

16.

 korostaa, että oikeusvaltioperiaate suojelee muita unionin perustana olevia arvoja ja on erottamattomasti kytköksissä demokratian ja perusoikeuksien kunnioittamiseen; on syvästi huolissaan oikeusvaltioperiaatteen, demokratian ja perusoikeuksien, myös oikeuslaitoksen riippumattomuuden, vallanjaon, korruption torjunnan sekä tiedotusvälineiden riippumattomuuden ja vapauden, merkittävästä heikkenemisestä joissakin jäsenvaltioissa; korostaa kansalaisten, tasa-arvon, perusoikeuksien ja arvojen ohjelman merkitystä erityisesti EU:n perussopimuksissa ja EU:n perusoikeuskirjassa vahvistettujen oikeuksien ja arvojen suojelussa ja edistämisessä sekä kansalaisten osallistumisen ja koulutuksen sekä avointen, oikeuksiin perustuvien, demokraattisten, tasa-arvoisten ja osallistavien yhteiskuntien ylläpitämisessä ja kehittämisessä edelleen; kehottaa siksi osoittamaan tälle ohjelmalle tavoitetasoltaan riittävät resurssit; muistuttaa, että kansallisten viranomaisten välinen oikeudellinen yhteistyö on olennaisen tärkeää oikeusvaltioperiaatteen vahvistamiseksi unionissa; kehottaa myöntämään riittävästi rahoitusta oikeusalan ohjelmalle;

Paremmat mahdollisuudet kaikille ja erityisesti nuorille koko unionissa

17.

 toteaa, että covid-19-kriisillä on ollut vakavia kielteisiä vaikutuksia nuoriin sekä heidän työllistymisnäkymiinsä, työoloihinsa ja mielenterveyteensä, mikä on johtanut mahdollisuuksien menettämiseen, näkymien heikkenemiseen ja koulutuserojen lisääntymiseen; korostaa ammatillisen koulutuksen merkitystä tässä yhteydessä; on vahvasti sitä mieltä, että vuoden 2023 talousarviossa olisi keskityttävä nuoriin, jotta voidaan hyödyntää Euroopan nuorison teemavuoden 2022 kehitystä ja jatkaa konkreettisia toimia ja toimenpiteitä vuonna 2023; korostaa Erasmus+-ohjelman merkitystä ja sitä, että on erittäin tärkeää varmistaa riittävät rahoitusvarat kyseiselle ohjelmalle, joka on kiistatta onnistunut lisäämään koulutus- ja työmahdollisuuksia koko unionissa ja josta on saatu konkreettisia tuloksia; katsoo, että siitä olisi tultava osallistavampi ja sen olisi tarjottava kaikille, erityisesti heikommista lähtökohdista sekä maaseutu- ja syrjäisiltä alueilta kotoisin oleville ihmisille, paremmat mahdollisuudet ja yhtäläisen oikeuden osallistua siihen;

18.

 korostaa, että on löydettävä kestäviä ja pitkän aikavälin ratkaisuja, jotta voidaan torjua rakenteellisia väestöhaasteita ja vähentää aivovuotoa EU:n maaseutualueilla sekä syrjäisillä ja vähemmän kehittyneillä alueilla; korostaa, että laadukkaiden paikallisten työmahdollisuuksien elvyttämiseksi ja luomiseksi väestökadosta kärsivillä alueilla tarvitaan rahoitusvaroja; korostaa EU:n talousarvion ratkaisevan tärkeää roolia Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanon edistämisessä sekä paikallisten ja alueellisten sosiaalisten toimien vahvistamisessa, työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun lujittamisessa ja elintärkeiden keskeisien palvelujen, kuten terveydenhuollon, liikkuvuuden, asianmukaisen ravitsemuksen ja ihmisarvoisen asumisen, tarjoamisessa kaikille;

19.

 korostaa tarvetta vahvistaa Euroopan solidaarisuusjoukkoja, joiden avulla nuoret voivat hankkia käytännön kokemusta toisessa jäsenvaltiossa ja parantaa siten työllistettävyyttään ja mahdollisuuksiaan elämässä; muistuttaa, että on tärkeää osoittaa nuorille ja lapsille tarkoitettuihin EU:n toimiin riittävästi rahoitusta, erityisesti ESR+:sta, ReactEU:sta ja elpymis- ja palautumistukivälineestä; muistuttaa, että komission olisi raportoitava säännöllisesti eurooppalaista lapsitakuuta ja vahvistetun nuorisotakuun perustamista koskevan suosituksen täytäntöönpanosta;

20.

 muistuttaa, että pandemia on vaikuttanut vakavasti myös ikääntyneisiin; kehottaa painokkaasti osoittamaan vuoden 2023 talousarviosta riittävästi tukea kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleville ikääntyneille ja suojaamaan heidän hyvinvointiaan, ihmisarvoaan ja perusoikeuksiaan; toteaa, että Erasmus+-ohjelma tarjoaa mahdollisuuksia aikuisille ja ikääntyneille, ja kehottaa komissiota varmistamaan, että he hyötyvät siitä enemmän; korostaa EU:n talousarvion roolia sen varmistamisessa, että ikääntyneet saavat sosiaali- ja terveyspalveluja ja että heillä on mahdollisuus liikkuvuuteen ja vapaaehtoistyöhön; kehottaa EU:ta yksinkertaistamaan ja tehostamaan ikääntyneitä koskevia toimiaan johdonmukaisessa kehyksessä ja osoittamaan niille rahoitusta EU:n ohjelmista;

Väestölleen ja maailmannäyttämöllä vahvempi unioni

21.

 tuomitsee mitä jyrkimmin Venäjän federaation laittoman, provosoimattoman ja perusteettoman hyökkäyksen Ukrainaan ja kaikki pyrkimykset horjuttaa EU:n itäisen naapuruston kumppaneiden vakautta sekä Valko-Venäjän osallistumisen tähän hyökkäykseen; korostaa, että unionin on pysyttävä yhtenäisenä, ja kehottaa tehostamaan jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ja solidaarisuutta tässä vaikeassa tilanteessa; kehottaa unionia takaamaan merkittävän rahoituksen nykyisen kriisin geopoliittisiin seurauksiin puuttumiseksi, mukaan lukien tuki humanitaaristen toimien ja valmiustoimien käynnistämiselle pakolaisten vastaanottamiseksi jäsenvaltioissa ja itäisen naapuruston maissa; muistuttaa, että unionin vakaus riippuu myös sen naapurimaiden vakaudesta;

22.

 palauttaa mieliin päätöslauselmansa Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaa vastaan ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan käyttöön kaikki käytettävissä olevat rahoitusvarat Ukrainan tukemiseksi; toteaa tässä yhteydessä jälleen kannattavansa Euroopan rauhanrahaston varojen käyttöönottoa; kehottaa komissiota, Euroopan ulkosuhdehallintoa (EUH) ja jäsenvaltioita toimittamaan parlamentille hyvissä ajoin asiaa koskevia avoimia raportteja ja tietoja; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita antamaan Ukrainalle lisää humanitaarista hätäapua yhteistyössä YK:n humanitaaristen järjestöjen ja muiden kansainvälisten kumppanijärjestöjen kanssa; korostaa, että on kiinnitettävä erityistä huomiota haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin, vähemmistöihin sekä naisiin ja lapsiin, koska konfliktitilanteet vaikuttavat heihin erityisen voimakkaasti ja he tarvitsevat erityissuojelua ja -tukea; kehottaa komissiota ottamaan huomioon kaikki käytettävissä olevat keinot, joilla voidaan varmistaa tuen antaminen asiaankuuluvista EU:n ohjelmista, erityisesti sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen sekä koulutuksen osalta;

23.

 vahvistaa vankkumattoman tukensa kaikkien itäisen naapuruston maiden itsemääräämisoikeudelle ja alueelliselle koskemattomuudelle ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan niitä ja erityisesti Moldovan tasavaltaa väliaikaisen suojan tarjoamisessa Ukrainasta tuleville pakolaisille; toteaa jälleen, että jäsenvaltioiden on toimittava solidaarisesti Puolaan, Unkariin, Romaniaan ja Slovakiaan saapuneiden ukrainalaispakolaisten siirtämisessä muihin jäsenvaltioihin;

24.

 toteaa, että pakotteet ja unionin yhtenäisyys niiden määräämisessä ovat tärkeitä, ja kehottaa komissiota määrittämään ja edistämään keinoja ja tapoja puuttua niistä EU:lle aiheutuviin taloudellisiin ja sosiaalisiin seurauksiin;

25.

 painottaa laajentumispolitiikan strategista merkitystä Länsi-Balkanin maissa ja korostaa tarvetta osoittaa riittävästi rahoitusta Länsi-Balkanin maille sekä itäisen ja eteläisen naapuruston maille, erityisesti niille, joilla on assosiaatiosopimuksia unionin kanssa, jotta voidaan tukea kattavia poliittisia ja sosioekonomisia uudistuksia ja vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa ja oikeusvaltioperiaatetta sekä auttaa covid-19-kriisistä ja sen pitkän aikavälin taloudellisista seurauksista elpymisessä; korostaa, että on tärkeää osoittaa riittävästi rahoitustukea teknistä apua varten, jotta voidaan parantaa EU:n varojen hyödyntämistä näillä alueilla;

26.

 odottaa turvapaikka- ja maahanmuuttoasioiden säilyttävän tärkeän sijan EU:n asialistalla nykyisen kriisin jälkeenkin; korostaa, että turvapaikanhakijoiden vastaanottoon, rekisteröintiin, tutkintaan ja kotouttamiseen tarvitaan jatkuvaa rahoitustukea ja että on varmistettava riittävä rahoitus turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston erityistavoitteille, jotta voidaan varmistaa Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän asianmukainen täytäntöönpano; korostaa, että tämän järjestelmän on perustuttava solidaarisuuteen ja jaettuun vastuuseen eli se ei saa kuormittaa suhteettomasti joitakin jäsenvaltioita, ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, kotouttamisen edistämiseen, laillisen maahanmuuton kehyksen luomiseen parlamentin pyynnön mukaisesti, ihmiskaupan torjuntaan sekä tehokasta, turvallista ja ihmisarvoista palauttamista ja vapaaehtoista paluuta koskevien järjestelmien parantamiseen EU:n arvojen ja kansainvälisten sitoumusten mukaisesti; kehottaa lisäksi osoittamaan riittävästi rahoitusta rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukivälineelle rajaturvallisuusjärjestelmien vahvistamiseksi;

27.

 korostaa tarvetta varmistaa, että EU:n rahoituksen edunsaajina (mukaan lukien toimeksisaajat tai alihankkijat, seminaareihin ja koulutukseen osallistuvat henkilöt ja kolmannet osapuolet) ei ole henkilöitä tai yhteisöjä, jotka ovat EU:n rajoittavien toimenpiteiden kohteena olevista henkilöistä tai yhteisöistä laaditussa luettelossa;

28.

 korostaa, että unioni tarvitsee riittävästi resursseja, jotta voidaan vastata suuriin kriiseihin ja pitkän aikavälin haasteisiin naapurimaissa ja kaikkialla maailmassa, ja muistuttaa, että monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeen 6 enimmäismäärä on jo liian alhainen ja että nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen tarkistaminen on välttämätöntä; kehottaa osoittamaan riittävästi rahoitusta naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineelle ja liittymistä valmistelevalle tukivälineelle, jotta ne voivat toimia olennaisen tärkeän roolinsa mukaisesti kestävän ja demokraattisen kehityksen ja poliittisten ja taloudellisten uudistusten edistämisessä, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien suojelemisessa, vaaliprosessien tukemisessa sekä sosiaalisiin ja ilmastoon liittyviin haasteisiin vastaamisessa ja muuttoliikkeen perimmäisiin syihin puuttumisessa; huomauttaa, että pakolaisille on annettava jatkuvaa tukea, erityisesti Turkissa ja laajemmalla alueella, ja että Afganistanin tilanteeseen on reagoitava, ja toteaa jälleen, että unionin talousarvion ei pitäisi olla ainoa rahoituslähde; kehottaa osoittamaan unionin talousarviosta tavoitetasoltaan riittävästi rahoitusta YK:n Lähi-idässä olevien palestiinalaispakolaisten avustus- ja työelimelle (UNRWA) vuonna 2023, jotta se voi tarjota asianmukaista tukea alueelliselle vakaudelle ja vahvistaa palestiinalaispakolaisten selviytymiskykyä; korostaa humanitaarisen avun ohjelman merkitystä ja toteaa, että resurssien määrä ei kasva yhtä nopeasti kuin ennätyksellisen suuret tarpeet; kehottaa siksi myöntämään sille enemmän rahoitusta ja pyytää jäsenvaltioita lisäämään humanitaarista apuaan;

29.

 toteaa jälleen katsovansa, että unionilla olisi oltava riittävät keinot reagoida odottamattomiin tapahtumiin unionissa ja sen ulkopuolella; kehottaa tämän vuoksi komissiota analysoimaan perusteellisesti nykyisten haasteiden erilaisia seuraamuksia ja niiden vaikutuksia vuoden 2023 talousarviomenettelyyn sekä koko monivuotiseen rahoituskehykseen 2021–2027 ja arvioimaan, milloin monivuotisen rahoituskehyksen tarkistaminen olisi tarpeen;

30.

 katsoo, että covid-19-tartuntojen viimeisin huippu osoittaa jälleen, että olisi ponnisteltava enemmän koko maailman väestön rokottamiseksi; muistuttaa, että kolme toimielintä sopivat osana vuoden 2022 talousarviota, että pandemian torjunnan kehitystä tarkastellaan uudelleen kesäkuun 2022 loppuun mennessä erityisesti kansainvälisten rokotusten osalta ja että tarvittavat toimet toteutetaan viipymättä;

31.

 korostaa kasvavaa tarvetta osoittaa riittävästi rahoitustukea unionin turvallisuudelle ja puolustukselle, myös Euroopan puolustusrahastosta, josta tuetaan puolustusalan tutkimus- ja kehitystoimintaa; kehottaa lisäämään toimia toimintavalmiuden ja operatiivisen tehokkuuden tehostamiseksi ja sotilaallisen liikkuvuuden parantamiseksi myös sen vuoksi, että voitaisiin edistää vakauden vahvistamista EU:n naapurustossa ja sen ulkopuolella sekä torjua hybridi- ja kyberuhkia; katsoo, että tällaiset toimet lisäisivät unionin strategista riippumattomuutta ja vahvistaisivat Euroopan puolustusteollisuuden kilpailukykyä; kehottaa osoittamaan riittävästi rahoitusta sisäisen turvallisuuden rahastolle;

32.

 kannattaa voimakkaasti EU:n toimia, joilla pyritään torjumaan kasvavia turvallisuusuhkia, kuten disinformaation, myös digitaalisen disinformaation, leviämistä, EU:n vastaisia valeuutiskampanjoita, terrorismia, radikalisoitumista ja väkivaltaisia ääriliikkeitä EU:ssa ja sen naapurimaissa; katsoo, että määrärahojen jakamisessa olisi otettava huomioon uhkien muuttuva luonne ja tarve puuttua niiden perimmäisiin syihin ja että niillä olisi varmistettava unionin toimien parempi koordinointi tällä alalla;

33.

 kehottaa neuvostoa ja jäsenvaltioita tehostamaan toimiaan kaikkien tekniset vaatimukset täyttävien jäsenvaltioiden, erityisesti Romanian, Bulgarian ja Kroatian, Schengen-alueeseen liittymisen loppuun saattamiseksi; katsoo, että talouskasvu ja vauraus, sisäinen turvallisuus, EU:n ulkorajojen suojelu, perusoikeudet, Schengen-alueen moitteeton toiminta ja vapaa liikkuvuus EU:n alueella liittyvät erottamattomasti toisiinsa ja hyödyttävät toisiaan vastavuoroisesti; katsoo, että on välttämätöntä varmistaa riittävä rahoitus, henkilöstö ja henkilöstön koulutus kaikille virastoille, jotka toimivat perusoikeuksien, turvapaikka-asioiden, turvallisuuden, oikeuden ja yhdennetyn rajaturvallisuuden aloilla; palauttaa mieliin, että Schengen-alueesta on taloudellista hyötyä siihen kuuluville valtioille;

Monialaiset kysymykset

34.

 muistuttaa, että Euroopan unionin elpymisvälineen rahoituskustannukset katetaan unionin talousarviosta, myös riittävistä tuotoista, jotka saadaan uusista omista varoista, ja että niitä olisi tuettava tarvittavilla ja oikea-aikaisilla määrärahoilla; korostaa, että meno-ohjelmien määrärahoja ei pitäisi käyttää Euroopan unionin elpymisvälineen rahoituskustannusten ennakoimattomuuden hallintaan; katsoo, että budjettivallan käyttäjällä on täysi valta päättää minkä tahansa EU:n ohjelman vahvistamisesta, myös silloin, kun Euroopan unionin elpymisvälineen rahoituskustannukset ovat odotettua alhaisemmat; palauttaa mieliin, että parlamentin, neuvoston ja komission yhteistä julkilausumaa Euroopan unionin elpymisvälineen rahoituskustannuksista vuonna 2022, josta sovittiin 15. marraskuuta 2021 sovittelujakson aikana, sovelletaan vuoden 2022 talousarviomenettelyyn eikä se muodosta ennakkotapausta; muistuttaa, että kaikki tulevat päätökset voidaan tehdä vain vuotuisen talousarviomenettelyn aikana;

35.

 muistuttaa, että unionin toimielimet sopivat toimielinten välisessä sopimuksessa oikeudellisesti sitovasta etenemissuunnitelmasta uusia omia varoja koskevan korin käyttöönottamiselle, jotta voidaan varmistaa Euroopan unionin elvytyssuunnitelman pääoman ja siihen liittyvien korkojen täysimääräinen takaisinmaksu vähentämättä ohjelmien menoja tai investointivälineitä monivuotisessa rahoituskehyksessä ja samalla noudattaa yleiskatteisuuden periaatetta; pitää myönteisenä 22. joulukuuta 2021 ehdotettua komission rahoituspakettia, johon kuuluu omista varoista tehdyn päätöksen (20) muuttaminen siten, että siihen sisällytetään kolme uutta omien varojen lähdettä, jotka ovat hiilirajamekanismi, päästökauppa ja osuus suurimpien ja kannattavimpien monikansallisten yritysten jäännösvoitosta; katsoo, että tämän rahoituspaketin eteenpäin saattaminen on äärimmäisen tärkeää; pyytää siksi neuvostoa noudattamaan sovittua aikataulua ja viemään omien varojen ensimmäistä koria eteenpäin ennen kuin vuoden 2023 talousarviomenettely on saatu päätökseen; kehottaa komissiota esittämään ehdotuksen uusien omien varojen toisesta korista ennen joulukuuta 2023, jotta voidaan varmistaa riittävät varat Next Generation EU -välineen takaisinmaksuja varten; muistuttaa, että vuosi 2023 on toinen vuosi, jolloin sovelletaan monivuotisesta rahoituskehyksestä annetun asetuksen 5 artiklan mukaista ohjelmakohtaista mukautusta;

36.

 toteaa, että tutkimusmäärärahasitoumuksia on jälleen vapautettu odottamattoman suuri määrä (yli 469 miljoonaa euroa) ja että näin suurta määrää ei ennakoitu monivuotista rahoituskehystä koskevassa sopimuksessa eikä se siten kuulu sopimuksen soveltamisalaan; katsoo, että kaikki vapautetut tutkimusmäärärahasitoumukset olisi otettava uudelleen käyttöön varainhoitoasetuksen 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti; aikoo keskittää muutamalle keskeiselle alalle ne vapautetut sitoumukset, joita on niiden määrien lisäksi, jotka komissio sisällyttää talousarvioesitykseen;

37.

 odottaa mielenkiinnolla tarkistetun ilmastotoimien seurantamenetelmän soveltamista vuoden 2023 talousarvioesitykseen talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta tehdyn toimielinten sopimuksen mukaisesti ja ”ei merkittävää haittaa” -periaatteesta raportointia tuloksellisuuskertomuksessa; odottaa, että komissio hyväksyy mahdollisimman pian tehokkaan, avoimen ja kattavan biodiversiteettimenojen seurantamenetelmän ottaen huomioon vuosille 2024, 2026 ja 2027 asetetut tavoitteet; kehottaa komissiota ottamaan asianmukaisesti huomioon kaikki asiaankuuluvat havainnot ja suositukset, jotta tulevat menot olisivat täysin avoimia, ja kytkemään ilmasto- ja biodiversiteettimenot ja niiden todelliset vaikutukset selvemmin toisiinsa, myös käyttämällä tuotos- ja tulosindikaattoreita; kehottaa ottamaan parlamentin täysimääräisesti mukaan menetelmän kehittämiseen toimielinten välisen sopimuksen mukaisesti; edellyttää, että komissio kuulee parlamenttia biodiversiteettimenetelmistä ennen vuoden 2023 talousarvioesityksen julkaisemista;

38.

 kehottaa komissiota kehittämään menetelmän sosiaalimenojen seuraamiseksi unionin talousarviossa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteiden pohjalta;

39.

 toteaa jälleen, että covid-19-pandemiasta johtuva taloudellinen ja sosiaalinen kriisi, mukaan lukien sukupuolistuneen väkivallan lisääntyminen, on vaikuttanut suhteettomasti naisiin; pyytää siksi osoittamaan merkittävästi rahoitusta kansalaisten, tasa-arvon, perusoikeuksien ja arvojen ohjelman Daphne-lohkolle; kehottaa osoittamaan unionin talousarviosta lisärahoitusta sukupuolten tasa-arvon edistämiseen ja syrjinnän, erityisesti naisiin ja hlbti+-henkilöihin kohdistuvan syrjinnän, torjumiseen ja kehottaa komissiota edistämään näiden alojen EU:n ohjelmien välisiä synergioita; kehottaa myös osoittamaan merkittävästi resursseja seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien suojelun, edistämisen ja yleisen saatavuuden sekä naispuolisten ihmisoikeuksien puolustajien tukemiseen;

40.

 palauttaa mieliin, että komission on otettava viimeistään 1. tammikuuta 2023 käyttöön menetelmä, jolla mitataan sukupuolten tasa-arvon sekä kaikille kuuluvien oikeuksien ja yhtäläisten mahdollisuuksien edistämiseen liittyviä menoja, sekä kerättävä, raportoitava ja arvioitava järjestelmällisesti sukupuolen mukaan eriteltyjä tietoja; korostaa, että on tärkeää panna täytäntöön sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen ja sisällyttää se horisontaalisena periaatteena kaikkiin EU:n toimiin, toimintapolitiikkoihin ja ohjelmiin; korostaa tällä alalla toimivien virastojen ja elinten tärkeää roolia ja tarvetta varmistaa, että niillä on riittävästi varoja ja henkilöstöä tehtäviensä hoitamiseksi; kehottaa komissiota panemaan ripeästi täytäntöön sukupuolten tasa-arvoa koskevan EU-strategian 2020–2025;

41.

 muistuttaa erillisvirastojen erittäin tärkeästä työstä; katsoo, että virastoilla on oltava riittävästi henkilöstöä ja varoja tehtäviensä hoitamiseksi; muistuttaa, että virastojen tehtävät muuttuvat poliittisten painopisteiden mukaisesti, ja korostaa, että uusia vastuualueita varten on osoitettava uusia varoja;

42.

 katsoo, että vuoden 2023 talousarviossa olisi oltava riittävästi maksumäärärahoja, jotta voidaan kattaa sekä uudet ohjelmat että käynnissä olevien ohjelmien loppuun saattaminen, osittain sen varmistamiseksi, että unionin talousarvio tarjoaa tarvittavat taloudelliset kannustimet; korostaa aiemmista monivuotisista rahoituskehyksistä saatujen kokemusten perusteella, että ohjelman täytäntöönpanoa on nopeutettava, jotta voidaan välttää maksusuma monivuotisen rahoituskehyksen jälkipuoliskolla;

43.

 katsoo, että Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin suositusten täytäntöönpanoon olisi osoitettava tarvittavat määrärahat;

44.

 painottaa, että pilottihankkeet ja valmistelutoimet ovat arvokkaita välineitä uusien toimintapoliittisten aloitteiden testaamiseksi ja perustan luomiseksi tuleville unionin toimille; aikoo näin ollen ehdottaa pilottihanke- ja valmistelutoimipakettia poliittisten painopisteidensä ja komission arvion mukaisesti; luottaa siihen, että komissio arvioi pilottihankkeita ja valmistelutoimia koskevat ehdotukset puolueettomasti oikeudellisen ja taloudellisen arvion perusteella ja odottaa saavansa täsmällisiä ja yksityiskohtaisia selvityksiä silloin, kun hankkeen katsotaan ”kuuluvan” EU:n ohjelmien ja toimintapolitiikkojen piiriin, sekä konkreettisia esimerkkejä EU:n toimista, joiden katsotaan kattavan ehdotukset; kehottaa komissiota lisäksi varmistamaan, että talousarviossa hyväksytyt pilottihankkeet ja valmistelutoimet pannaan täytäntöön kokonaan, oikea-aikaisesti ja yhteistyössä parlamentin kanssa ja että ne saavat enemmän näkyvyyttä niiden vaikutuksen maksimoimiseksi;

o

o o

45.

 kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle.

(1)  EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.

(2)  EUVL L 433 I, 22.12.2020, s. 11.

(3)  EUVL C 444 I, 22.12.2020, s. 1.

(4)  EUVL C 444 I, 22.12.2020, s. 2.

(5)  EUVL C 444 I, 22.12.2020, s. 3.

(6)  EUVL C 444 I, 22.12.2020, s. 4.

(7)  EUVL C 444 I, 22.12.2020, s. 5.

(8)  EUVL C 444 I, 22.12.2020, s. 6.

(9)  EUVL C 445, 29.10.2021, s. 240.

(10)  EUVL L 433 I, 22.12.2020, s. 28.

(11)  EUVL L 424, 15.12.2020, s. 1.

(12)  EUVL L 433 I, 22.12.2020, s. 23.

(13)  EUVL L 433 I, 22.12.2020, s. 1.

(14)  EUVL C 494, 8.12.2021, s. 2.

(15)  EUVL C 270, 7.7.2021, s. 2.

(16)  EUVL L 243, 9.7.2021, s. 1.

(17)  Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2022)0052.

(18)  EUVL L 45, 24.2.2022, s. 1.

(19)  Unionin tuomioistuimen tuomio 16.2.2022, Unkari v. parlamentti ja neuvosto, C-156/21, EU:C:2022:97, ja tuomio 16.2.2022 Puola v. parlamentti ja neuvosto, C-157/21, EU:C:2022:98.

(20)  Neuvoston päätös (EU, Euratom) 2020/2053, annettu 14 päivänä joulukuuta 2020, Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä ja päätöksen 2014/335/EU, Euratom kumoamisesta (EUVL L 424, 15.12.2020, s. 1).