(1)

Neuvosto otti neuvoston asetuksella (EY) N:o 452/2007 (2) käyttöön polkumyyntitullin Kiinan kansantasavallasta ja Ukrainasta peräisin olevien silityslautojen tuonnissa, jäljempänä ’alkuperäiset toimenpiteet’.

(2)

Neuvosto otti täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 1243/2010 (3) käyttöön lopullisen polkumyyntitullin kiinalaisen silityslautojen vientiä harjoittavan tuottajan Since Hardware (Guangzhou) Co:n valmistamien silityslautojen tuonnissa. Alkuperäisten toimenpiteiden käyttöönottoon johtaneisiin tutkimuksiin viitataan jäljempänä ilmaisulla ’alkuperäiset tutkimukset’.

(3)

Neuvosto muutti täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 77/2010 (4) Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien silityslautojen tuonnissa käyttöönotettuja lopullisia polkumyyntitoimenpiteitä perusasetuksen 11 artiklan 4 kohdan mukaisen uutta viejää koskevan tarkastelun jälkeen.

(4)

Neuvosto muutti toimenpiteitä täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 270/2010 (5) perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan mukaisen välivaiheen tarkastelun jälkeen.

(5)

Neuvosto otti täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 805/2010 (6) lopullisen polkumyyntitullin uudelleen käyttöön kiinalaisen silityslautojen vientiä harjoittavan tuottajan Foshan Shunde Yongjian Housewares and Hardware Co. Ltd, Foshan, valmistamien silityslautojen tuonnissa unionin tuomioistuimen asiassa C-141/08 P (7) antaman tuomion noudattamisen edellyttämänä toimenpiteenä.

(6)

Neuvosto otti täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 987/2012 (8) lopullisen polkumyyntitullin uudelleen käyttöön Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien Zhejiang Harmonic Hardware Products Co. Ltd -yrityksen valmistamien silityslautojen tuonnissa unionin tuomioistuimen asiassa T-274/07 (9) antaman tuomion noudattamisen edellyttämänä toimenpiteenä.

(7)

Neuvosto jatkoi täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 695/2013 (10) Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien silityslautojen tuontiin sovellettavien toimenpiteiden voimassaoloa viidellä vuodella sekä kumosi Ukrainasta peräisin olevien silityslautojen tuontiin sovellettavat toimenpiteet perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun ja perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan mukaisen välivaiheen tarkastelun jälkeen.

(8)

Euroopan komissio otti täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2019/1662 (11) uudelleen käyttöön lopulliset polkumyyntitoimenpiteet Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien silityslautojen tuonnissa perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen, jäljempänä ’edellinen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelu’.

(9)

Tällä hetkellä voimassa olevat polkumyyntitullit ovat 18,1–39,6 prosenttia otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien osalta ja 42,3 prosenttia kaikkien muiden Kiinan kansantasavallassa toimivien yritysten osalta.

(10)

Toimenpiteiden voimassaolon lähestyvää päättymistä koskevan ilmoituksen (12) julkaisemisen jälkeen Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, vastaanotti perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisen tarkastelupyynnön.

(11)

Tarkastelupyynnön esitti 29 päivänä kesäkuuta 2024 viisi unionin tuottajaa (Afer FUTE - Fábrica de Utilidades de Tubo S.A., Brabantia Latvia SIA, Colombo New Scal SpA, Rörets Polska Sp. z o.o. ja Sonecol Indústria Metalurgica de Utilidades Domésticas S.A.), jäljempänä ’pyynnön esittäjät’, silityslautoja valmistavan unionin tuotannonalan puolesta perusasetuksen 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti, jäljempänä ’pyyntö’. Pyyntö perustui siihen, että toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti polkumyynnin jatkumiseen ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon toistumiseen.

(12)

Kun komissio oli perusasetuksen 15 artiklan 1 kohdalla perustettua komiteaa kuultuaan todennut, että oli olemassa riittävä näyttö toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun panemiseksi vireille, se pani 1 päivänä lokakuuta 2024 perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan perusteella vireille Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’asianomainen maa’ tai ’Kiina’, peräisin olevien silityslautojen unioniin tuontia koskevan tarkastelun. Se julkaisi Euroopan unionin virallisessa lehdessä menettelyn vireillepanoa koskevan ilmoituksen (13), jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’.

(13)

Polkumyynnin jatkumista tai toistumista koskeva tutkimus käsitti 1 päivän heinäkuuta 2023 ja 30 päivän kesäkuuta 2024 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso’. Vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyden arvioinnin kannalta merkittäviä suuntauksia tarkasteltiin kaudella, joka ulottui 1 päivästä tammikuuta 2020 tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson loppuun, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

(14)

Komissio pyysi vireillepanoilmoituksessa asianomaisia osapuolia ottamaan siihen yhteyttä tutkimukseen osallistumista varten. Lisäksi komissio ilmoitti toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta pyynnön esittäjille, muille unionin tuottajille, kaikille tiedossa oleville kiinalaisille tuottajille, tuojille, käyttäjille, kauppiaille ja järjestöille, joita tarkastelun vireillepanon tiedettiin koskevan, ja kehotti niitä osallistumaan tutkimukseen.

(15)

Asianomaisilla osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta ja pyytää kuulemista komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa.

(16)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se saattaa soveltaa asianomaisiin osapuoliin otantaa perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti.

(17)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se oli valinnut alustavasti otoksen unionin tuottajista. Komissio valitsi otoksen samankaltaisen tuotteen tuotanto- ja myyntimäärän edustavuuden perusteella. Otos koostui kolmesta unionin tuottajasta, joiden osuus unionin arvioidusta kokonaistuotannosta ja -myynnistä oli yli 55 prosenttia. Otos varmisti myös hyvän maantieteellisen jakauman. Komissio kehotti perusasetuksen 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia alustavan otoksen valinnasta. Yksikään asianomaisista osapuolista ei esittänyt huomautuksia, ja näin ollen komissio vahvisti, että alustavaan otokseen valitut unionin tuottajat muodostaisivat lopullisen otoksen. Otos on unionin tuotannonalaa edustava.

(18)

Voidakseen päättää otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valita otoksen komissio pyysi etuyhteydettömiä tuojia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa mainitut tiedot.

(19)

Yksikään etuyhteydetön tuoja ei toimittanut pyydettyjä tietoja eikä suostunut osallistumaan otokseen. Yhteistyöstä kieltäytymisen vuoksi komissio päätti, ettei otanta ollut tarpeen.

(20)

Voidakseen päättää otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valita otoksen komissio pyysi kaikkia tiedossa olevia Kiinassa toimivia tuottajia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa mainitut tiedot. Lisäksi komissio pyysi viejämaan viranomaisia ja tuottajajärjestöjä yksilöimään muita mahdollisia tuottajia, jotka saattaisivat olla kiinnostuneita osallistumaan tutkimukseen, ja/tai ottamaan yhteyttä niihin.

(21)

Yksikään asianomaisen maan vientiä harjoittava tuottaja ei toimittanut pyydettyjä tietoja tai suostunut osallistumaan otokseen. Yhteistyöstä kieltäytymisen vuoksi komissio päätti, ettei otanta ollut tarpeen.

(22)

Asianomaisilla osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta ja pyytää kuulemista komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa.

(23)

Komissio lähetti Kiinan viranomaisille kyselylomakkeen, joka koski perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymistä Kiinassa.

(24)

Komissio lähetti myös otokseen valituille unionin tuottajille, etuyhteydettömille tuojille sekä käyttäjille kyselylomakkeet. Samat kyselylomakkeet asetettiin myös saataville verkossa (14) vireillepanopäivänä.

(25)

Kyselylomakkeeseen saatiin vastaus vain otokseen valituilta kolmelta unionin tuottajalta.

(26)

Komissio pyysi ja tarkisti kaikki tiedot, jotka se katsoi tarpeellisiksi sen määrittämiseksi, onko polkumyynnin ja vahingon jatkuminen tai toistuminen todennäköistä ja mikä on unionin edun mukaista. Perusasetuksen 16 artiklan mukaisia tarkastuskäyntejä tehtiin seuraavien yritysten toimitiloihin:

Unionin tuottajat:

(27)

Komissio ilmoitti 19 päivänä syyskuuta 2025 niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella se aikoi pitää polkumyyntitullit voimassa. Kaikille osapuolille annettiin määräaika, johon mennessä niillä oli mahdollisuus esittää huomautuksensa tästä ilmoituksesta.

(28)

Komission päätelmien vastaisia huomautuksia ei esitetty.

(29)

Tämän toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun kohteena oleva tuote on sama kuin alkuperäisissä tutkimuksissa ja edellisessä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa eli silityslaudat, riippumatta siitä ovatko ne vapaasti seisovia ja ovatko ne höyrynimutoiminnolla ja/tai lämpötoiminnolla ja/tai puhallustoiminnolla varustettuja, hihalaudat ja silityslaudan oleelliset osat eli jalat, päällinen ja silitysrautateline mukaan luettuina, jäljempänä ’tarkastelun kohteena oleva tuote’.

(30)

Tässä tutkimuksessa tarkasteltavana oleva tuote on Kiinasta peräisin oleva tarkastelun kohteena oleva tuote, joka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin ex 3924 90 00 , ex 4421 99 99 , ex 7323 93 00 , ex 7323 99 00 , ex 8516 79 70 ja ex 8516 90 00 (Taric-koodit 3924 90 00 10, 4421 99 99 10, 7323 93 00 10, 7323 99 00 10, 8516 79 70 10 ja 8516 90 00 51).

(31)

Kuten alkuperäisissä tutkimuksissa ja edellisessä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa todettiin, tässä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tutkimuksessa vahvistui, että seuraavilla tuotteilla on samat fyysiset ja tekniset perusominaisuudet ja peruskäyttötarkoitukset:

(32)

Tämän vuoksi näiden tuotteiden katsotaan olevan perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja samankaltaisia tuotteita.

(33)

Silityslautojen tuonti Kiinasta jatkui tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Jäsenvaltioiden komissiolle perusasetuksen 14 artiklan 6 kohdan mukaisesti toimittamien tietojen perusteella, jäljempänä ’14 artiklan 6 kohdan mukainen tietokanta’, silityslautojen tuonti Kiinasta kattoi noin 6 prosenttia unionin markkinoista tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, kun edellisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun aikaan vastaava luku oli 11 prosenttia (15). Tuonnin määrä oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla absoluuttisesti ilmaistuna merkittävä, ja se noudatti tarkastelujaksolla kasvavaa suuntausta.

(34)

Kuten johdanto-osan 21 kappaleessa todetaan, yksikään Kiinassa toimiva viejä/tuottaja ei toiminut yhteistyössä tutkimuksessa. Sen vuoksi komissio ilmoitti Kiinan viranomaisille 16 päivänä joulukuuta 2024, että koska kiinalaiset viejät/tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, se saattaa soveltaa perusasetuksen 18 artiklaa ja tehdä päätelmänsä polkumyynnin ja vahingon jatkumisesta tai toistumisesta kiinalaisten viejien/tuottajien osalta käytettävissä olevien tietojen perusteella. Komissio ei saanut Kiinan viranomaisilta perusasetuksen 18 artiklan soveltamiseen liittyviä huomautuksia tai väitteitä.

(35)

Näin ollen päätelmät polkumyynnin ja vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyydestä perustuivat perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettävissä oleviin tietoihin, erityisesti pyynnössä esitettyihin tietoihin sekä 14 artiklan 6 kohdan mukaiseen tietokantaan perustuviin tilastoihin. Lisäksi komissio käytti muita julkisesti saatavilla olevia lähteitä, kuten Maailmanpankin tietoja, Global Trade Atlas -tietokantaa, jäljempänä ’GTA’, Orbis Bureau van Dijk -tietokantaa, jäljempänä ’Orbis’, sekä Kansainvälisen työjärjestön (ILO) tilastoja. Lisäksi komissio käytti tietolähteenä edellisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun päätelmiä sekä Yhdysvaltojen ja Yhdistyneen kuningaskunnan toimivaltaisten viranomaisten vireille panemissa, samaa tuotetta koskevissa polkumyyntitutkimuksissa tehtyjä päätelmiä.

(36)

Koska tutkimusta vireille pantaessa oli käytettävissä riittävästi näyttöä, joka viittasi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymiseen, komissio pani tutkimuksen vireille perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan perusteella.

(37)

Saadakseen tiedot, joita se piti tutkimuksensa kannalta tarpeellisina väitettyjen merkittävien vääristymien osalta, komissio lähetti kyselylomakkeen Kiinan viranomaisille. Lisäksi komissio pyysi vireillepanoilmoituksen 5.3.2 kohdassa kaikkia asianomaisia osapuolia esittämään näkökantansa, toimittamaan tietoja ja esittämään asiaa tukevaa näyttöä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamisen osalta 37 päivän kuluessa vireillepanoilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Kiinan viranomaisilta ei saatu vastausta kyselylomakkeeseen, eikä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamisesta saatu huomautuksia määräajassa. Tämän jälkeen komissio ilmoitti Kiinan viranomaisille 19 päivänä joulukuuta 2024, että se käyttäisi perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettävissä olevia tietoja määrittäessään, esiintyykö Kiinassa merkittäviä vääristymiä. Komissio ei saanut perusasetuksen 18 artiklan soveltamista koskevia huomautuksia tai siihen liittyviä väitteitä.

(38)

Vireillepanoilmoituksen 5.3.2 kohdassa komissio totesi myös, että käytettävissä olevan näytön perusteella se oli valinnut alustavasti Turkin asianmukaiseksi edustavaksi maaksi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti voidakseen määrittää vääristymättömiin hintoihin tai vertailuarvoihin perustuvan normaaliarvon. Lisäksi komissio ilmoitti tarkastelevansa muita mahdollisesti soveltuvia maita perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa säädettyjen kriteerien mukaisesti.

(39)

Komissio ilmoitti asianomaisille osapuolille 19 päivänä toukokuuta 2025 päivätyllä muistiolla niistä lähteistä, joita se aikoi käyttää normaaliarvon määrittämiseen. Kyseisessä muistiossa komissio esitti luettelon kaikista tuotannontekijöistä, kuten raaka-aineista, työvoimasta ja energiasta, joita käytetään silityslautojen tuotannossa, jäljempänä ’tuotannontekijöitä koskeva muistio’. Lisäksi komissio yksilöi vääristymättömien hintojen tai vertailuarvojen valintaa ohjaavien kriteerien ja pyynnön perusteella Turkin asianmukaiseksi edustavaksi maaksi. Komissio ei saanut huomautuksia tuotannontekijöitä koskevasta muistiosta.

(40)

Perusasetuksen 2 artiklan 1 kohdan mukaan ”normaaliarvo perustuu tavallisesti viejämaan riippumattomien asiakkaiden tavanomaisessa kaupankäynnissä maksamiin tai maksettaviksi tuleviin hintoihin”.

(41)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdassa kuitenkin todetaan, että ”jos […] päätetään, että ei ole asianmukaista käyttää viejämaan kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia kyseisessä maassa esiintyvien b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien vuoksi, normaaliarvo muodostetaan yksinomaan vääristymättömiä hintoja tai vertailuarvoja osoittavien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella” ja ”muodostettuun normaaliarvoon on sisällytettävä vääristymätön ja kohtuullinen määrä hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksia sekä voittoa”.

(42)

Kuten jäljempänä selitetään, komissio päätteli tässä tutkimuksessa, että kun otetaan huomioon saatavilla oleva näyttö ja Kiinan viranomaisten ja vientiä harjoittavien tuottajien kieltäytyminen yhteistyöstä, perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltaminen on asianmukaista.

(43)

Komissio tutki asiakirja-aineistossa olevaa näyttöä päättääkseen, esiintyykö Kiinassa perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettuja merkittäviä vääristymiä, minkä vuoksi kyseisen maan kotimarkkinahintojen ja -kustannusten käyttö ei olisi asianmukaista. Analyysi kattoi jäljempänä esitetyn näytön eri kriteereistä, jotka ovat merkityksellisiä vahvistettaessa merkittävien vääristymien esiintymistä.

(44)

Ensinnäkin pyynnössä esitetty näyttö sisälsi seuraavat seikat, jotka viittasivat merkittäviin vääristymiin.

(45)

Pyynnön esittäjät totesivat, että kyseinen markkina on merkittävässä määrin sellaisten yritysten ylläpitämä, jotka toimivat Kiinan viranomaisten omistuksessa tai hallinnassa taikka joiden politiikkoja nämä viranomaiset valvovat tai ohjaavat. Pyynnön esittäjät totesivat, että viranomaisten vaikutusvalta ulottuu tarkastelun kohteena olevan tuotteen markkinoiden lisäksi myös pääraaka-aineiden (teräksen) markkinoihin. Pyynnön esittäjien mukaan Kiinan viranomaiset harjoittavat vaikutusvaltaansa kahden pääasiallisen kanavan kautta: ensinnäkin ne pyrkivät muokkaamaan alan yritysrakennetta, ja toiseksi ne valvovat yksittäisten valtion omistamien yritysten johtoa ja henkilöstöä. (16)

(46)

Pyynnön esittäjät panivat merkille komission edellisessä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa esittämät päätelmät, joiden mukaan tarkasteltavana olevan tuotteen tärkeimpien osien toimittajat ovat Kiinan valtion omistuksessa. Pyynnön esittäjät totesivat pyynnössä, että silityslautojen tuottajat, kuten Hardware (Guangzhou) Co. Ltd., ylläpitävät tiiviitä yhteyksiä Kiinan kommunistiseen puolueeseen. (17) Lisäksi pyynnön esittäjät viittasivat edellisessä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa todettuun kommunistisen puolueen vaikutusvaltaan, jota sillä on tarkastelun kohteena olevan tuotteen keskeisten osien tarjoajiin nähden. (18)

(47)

Pyynnön esittäjät myös korostivat, että valtion läsnäolo yrityksissä antaa sille mahdollisuuden puuttua hintoihin ja kustannuksiin. Ne totesivat komission edellisessä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa tekemiin päätelmiin viitaten, että tämä on mahdollista sen ansiosta, että sekä julkisissa että yksityisissä yrityksissä on kommunistisen puolueen soluja. (19) Hintoja ja kustannuksia säädellään erilaisilla välineillä, kuten lisäämällä tai vähentämällä keinotekoisesti raaka-aineiden tarjontaa tai käyttämällä hinnanmuodostusmekanismeja. (20)

(48)

Pyynnön esittäjät totesivat myös, että käytössä on syrjiviä julkisia politiikkoja tai toimenpiteitä, joilla suositaan kotimaisia tavarantoimittajia tai vaikutetaan muulla tavoin vapaisiin markkinavoimiin. Pyynnön esittäjät totesivat tältä osin, että Kiinan politiikat ovat todistettavasti interventionistisia. Ne mainitsivat asiaan liittyvistä poliittisista toimenpiteistä erityisesti Made in China 2025 -suunnitelman, jossa asetetaan tavoitteeksi edistää valmistusteollisuutta ja jossa mainitaan lainojen korkotuet yhtenä yrityksille annettavan taloudellisen tuen muotona. Lisäksi kyseisessä suunnitelmassa todetaan, että pankkien ja muiden lainanantajien odotetaan tukevan näitä politiikkoja myöntämällä lainoja valmistusteollisuuden yrityksille. (21)

(49)

Pyynnön esittäjät huomauttivat, että tärkein silityslautojen valmistukseen tarvittava raaka-aine on teräs, minkä vuoksi terässektoria koskevat poliittiset toimenpiteet vaikuttavat merkittävästi myös tarkastelun kohteena olevan tuotteen alaan. Pyynnön esittäjät totesivat tältä osin, että valtion harjoittama laaja valvonta estää vapaiden markkinavoimien toiminnan terässektorilla. (22)

(50)

Lisäksi pyynnön esittäjät väittivät, että konkurssi-, yhtiö- ja varallisuuslainsäädäntö joko puuttuu kokonaan tai sitä sovelletaan syrjivällä tavalla tai sen täytäntöönpano on riittämätöntä. Pyynnön esittäjät viittasivat tältä osin komission edellisessä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa tekemiin päätelmiin, joiden mukaan ”konkurssi- ja varallisuuslainsäädännön syrjivästä tai riittämättömästä täytäntöönpanosta johtuvat ylhäältä alaspäin suuntautuvat vääristymät vaikuttavat myös silityslautojen tuotantosektoriin” (23).

(51)

Lisäksi pyynnön esittäjät mainitsivat palkkakustannusten vääristymät tarkastelun kohteena olevan tuotteen ja sen raaka-aineiden sektoreilla Kiinassa viitaten tältä osin edelliseen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevaan tarkasteluun, jossa todettiin, että ”palkkakustannukset olivat vääristyneet silityslautojen tuotantosektorilla ja niiden keskeisten osien valmistussektorilla” (24).

(52)

Lopuksi pyynnön esittäjät totesivat, että rahoituksen saanti on vääristynyttä, sillä siinä suositaan tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuottajia. Pyynnön esittäjät totesivat erityisesti, että rahoitusjärjestelmän toimintaa leimaavat valtion läsnäolo niin lainanotto- kuin lainanantopuolella sekä se, että käytössä ei ole tavanomaisia markkinamekanismeja, kuten tehokkaita, avoimia konkurssimenettelyjä ja menettelyjä markkinoilta poistumiseksi. (25)

(53)

Toiseksi komissio on todennut Kiinan terässektoria (teräs on tärkein silityslautojen valmistuksessa tarvittava raaka-aine) tai tarkastelun kohteena olevan tuotteen sektoria koskevissa viimeaikaisissa tutkimuksissa (26), että näillä sektoreilla esiintyy perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettuja merkittäviä vääristymiä. Näissä tutkimuksissa komissio totesi, että Kiinassa valtio puuttuu merkittävästi toimintaan, mikä vääristää markkinaperiaatteiden mukaista resurssien tehokasta jakamista (27). Komissio päätteli erityisesti, että Kiinan viranomaisilla on terässektorilla huomattava omistusosuus perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla (28), minkä lisäksi Kiinan viranomaiset kykenevät myös puuttumaan hintoihin ja kustannuksiin, koska valtio on läsnä yrityksissä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla (29). Komissio totesi vielä, että valtion läsnäolo rahoitusmarkkinoilla ja sen puuttuminen niiden toimintaan sekä raaka-aineiden ja tuotantopanosten tarjoamiseen lisäävät entisestään vääristävää vaikutusta markkinoihin. Kiinan suunnitelmajärjestelmän tuloksena resursseja suunnataan sektoreille, jotka Kiinan viranomaiset ovat nimenneet strategisiksi tai muutoin poliittisesti merkittäviksi, eikä niitä jaeta markkinavoimien perusteella (30). Lisäksi komissio päätteli, että Kiinan konkurssi- ja varallisuuslainsäädäntö ei toimi asianmukaisesti perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan neljännessä luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla, ja tästä aiheutuu vääristymiä, jotka liittyvät etenkin maksukyvyttömien yritysten pitämiseen hengissä sekä maankäyttöoikeuksien myöntämiseen Kiinassa. (31) Samalla tavalla komissio totesi terässektorin palkkakustannuksissa perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan viidennen luetelmakohdan mukaisia vääristymiä (32) sekä rahoitusmarkkinoilla perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan kuudennen luetelmakohdan mukaisia vääristymiä, jotka vaikuttavat etenkin yritystoimijoiden pääoman saantiin Kiinassa (33).

(54)

Kolmanneksi komissio totesi viimeisimmässä tarkastelun kohteena olevaa tuotetta koskevassa toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa, että alalla esiintyi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettuja merkittäviä vääristymiä. (34) Komissio ei ole tietoinen Kiinassa yleensä ja/tai etenkään asianomaisella sektorilla tapahtuneista merkittävistä rakenteellisista muutoksista, jotka voisivat vaikuttaa tähän päätelmään.

(55)

Neljänneksi komission perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan c alakohdan mukaisesti laatima maaraportti viittaa siihen, että merkittäviä vääristymiä esiintyi myös tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(56)

Viidenneksi Kiinan viranomaiset tai vientiä harjoittavat tuottajat eivät ole esittäneet tässä tutkimuksessa mitään vastakkaista näyttöä tai väitettä.

(57)

Kaiken kaikkiaan käytettävissä oleva näyttö osoitti, että tutkimuksen kohteena olevan tuotteen hinnat tai kustannukset, mukaan lukien raaka-aineiden, energian ja työvoiman kustannukset, eivät määräydy vapaiden markkinavoimien mukaan, koska niihin vaikuttaa valtion merkittävä puuttuminen toimintaan perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitetulla tavalla, kuten siinä luetellun yhden tai useamman tekijän tosiasiallinen tai mahdollinen vaikutus osoittaa. Tämän perusteella komissio päätteli, että tässä tapauksessa normaaliarvon määrittämisessä ei ole asianmukaista käyttää kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia. Sen vuoksi komissio päätti muodostaa normaaliarvon yksinomaan vääristymättömiä hintoja tai vertailuarvoja heijastavien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella eli tässä tapauksessa asianmukaisen edustavan maan tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti.

(58)

Edustavan maan valinta perustui seuraaviin perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaisiin kriteereihin:

(59)

Kuten johdanto-osan 39 kappaleessa selitetään, komissio julkaisi asiakirja-aineistoon liitetyn muistion normaaliarvon määrittämisessä käytettävistä tietolähteistä. Tämä tuotannontekijöitä koskeva muistio on päivätty 19 päivänä toukokuuta 2025. Tässä muistiossa kuvataan kriteerien pohjana olevat tosiseikat ja näyttö. Komissio ilmoitti tuotannontekijöitä koskevassa muistiossa asianomaisille osapuolille aikomuksestaan pitää Turkkia asianmukaisena edustavana maana tässä tapauksessa, jos perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintyminen vahvistuu.

(60)

Komissio yksilöi tuotannontekijöitä koskevassa muistiossa Turkin maaksi, jonka taloudellinen kehitys vastaa Maailmanpankin mukaan Kiinan tasoa, eli Maailmanpankki on luokitellut sen Kiinan tavoin ”ylemmän keskitulotason” maaksi bruttokansantulon perusteella, ja lisäksi Turkissa tiedettiin olevan tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotantoa.

(61)

Kyseisessä muistiossa yksilöidystä maasta ei saatu huomautuksia.

(62)

Komissio analysoi huolellisesti kaikki asiakirja-aineistoon sisältyvät asiaankuuluvat tiedot, jotka koskivat tuotannontekijöitä mahdollisessa edustavassa maassa, ja totesi seuraavaa:

(63)

Edellä esitetyn perusteella komissio ilmoitti asianomaisille osapuolille tuotannontekijöitä koskevassa muistiossa aikovansa käyttää Turkkia perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaisesti asianmukaisena edustavana maana vääristymättömien hintojen tai vertailuarvojen muodostamiseksi normaaliarvon laskemista varten.

(64)

Asianomaisia osapuolia kehotettiin esittämään huomautuksia Turkin soveltuvuudesta edustavaksi maaksi.

(65)

Huomautuksia ei esitetty.

(66)

Kun kaikkien edellä mainittujen tekijöiden perusteella oli vahvistettu, että Turkki on ainoa käytettävissä oleva asianmukainen edustava maa, sosiaaliturvan ja ympäristönsuojelun tasosta ei ollut tarpeen tehdä arviointia perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan viimeisen virkkeen mukaisesti.

(67)

Edellä esitetyn analyysin perusteella Turkki täyttää perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa säädetyt kriteerit, minkä perusteella sitä voidaan pitää asianmukaisena edustavana maana.

(68)

Asianomaisilta osapuolilta ei saatu huomautuksia tästä.

(69)

Komissio esitti tuotannontekijöitä koskevassa muistiossa luettelon tuotannontekijöistä, joita vientiä harjoittavat tuottajat käyttävät tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotannossa ja joita ovat muun muassa raaka-aineet, energia ja työvoima, ja kehotti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia sekä ehdottamaan julkisesti saatavilla olevia tietoja kunkin muistiossa mainitun tuotannontekijän vääristymättömistä arvoista. Huomautuksia ei esitetty.

(70)

Komissio myös totesi, että voidakseen muodostaa normaaliarvon perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti se käyttää GTA-tietokantaa määrittääkseen useimpien tuotannontekijöiden, etenkin raaka-aineiden, vääristymättömät kustannukset. Lisäksi komissio ilmoitti käyttävänsä TURKSTATin julkaisemia tietoja määrittääkseen työvoiman vääristymättömät kustannukset. (38) Energian osalta edellisessä tutkimuksessa kävi ilmi, että silityslautojen tuotantoprosessi kuluttaa vain hyvin pienen määrän sähköä ja maakaasua. Sen vuoksi energiakustannusten katsotaan myös tässä tutkimuksessa olevan vähäpätöiset. (39)

(71)

Ottaen huomioon pyyntöön sisältyvät tiedot seuraavat tuotannontekijät ja niiden lähteet on yksilöity normaaliarvon määrittämiseksi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti:

Taulukko 1

Silityslautojen tuotannontekijät

(72)

Silityslaudat ovat yleensä kovaa kapeaa levyä, jonka päällä voi silittää vaatteita tai liinavaatteita. Laudan suojana on lämpöä kestävä päällys, ja siinä on usein kokoontaitettavat jalat. Tämän tarkastelun kohteena olevan tuotteen määritelmän mukaan ne voivat olla myös höyrynimutoiminnolla, lämpötoiminnolla ja puhallustoiminnolla varustettuja ja niissä voi olla hihalaudat ja muita osia. Silityslautojen pääasiallinen raaka-aine on metalli, yleensä teräs (metallilevy, -putket ja -lanka). Muita silityslautojen tuotannossa käytettäviä raaka-aineita ovat maalit/pinnoitteet, muoviosat, vaahtomuovi ja kangas.

(73)

Kustannusrakenne vaihtelee tuotettavan laudan tyypin mukaan, esimerkiksi laadukkaimmat silityslaudat tehdään eri materiaaleista kuin perusmallit. Komissio käytti silityslautojen tuotannossa käytettävien tuotannontekijöiden erittelemisessä tarkastelupyynnössä annettuja tietoja. Kuten edellä mainitaan, yksikään asianomaisista osapuolista ei esittänyt tältä osin huomautuksia.

(74)

Voidakseen määrittää raaka-aineiden vääristymättömät hinnat edustavan maan tuottajan tehtaalle toimitettuna komissio käytti perustana edustavaan maahan tulevan tuonnin painotettua keskimääräistä hintaa (GTA:n mukaan), johon lisättiin tuontitullit ja kuljetuskustannukset. Edustavan maan tuontihinta määritettiin kaikista kolmansista maista tulevan tuonnin yksikköhintojen painotettuna keskiarvona. Huomioon ei otettu tuontia Kiinasta eikä maista, jotka eivät ole WTO:n jäseniä ja jotka luetellaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/755 (41) liitteessä 1. Komissio päätti jättää Kiinasta edustavaan maahan tulevan tuonnin huomiotta, koska se päätteli johdanto-osan 43–57 kappaleessa, että ei ole asianmukaista käyttää Kiinan kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymisen vuoksi. Koska ei ole näyttöä siitä, että kyseiset vääristymät eivät vaikuttaisi myös vientiin tarkoitettuihin tuotteisiin, komissio katsoi niiden vaikuttavan myös vientihintoihin. Muista kolmansista maista tulevan tuonnin määrä oli edelleen edustava senkin jälkeen, kun Kiinasta edustavaan maahan tuleva tuonti oli jätetty huomiotta.

(75)

Yleensä näihin tuontihintoihin olisi vielä lisättävä kotimaan kuljetuskustannukset. Kun otetaan huomioon johdanto-osan 87–89 kappaleessa esitetyt polkumyynnin vahvistavat päätelmät ja tämän toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tutkimuksen luonne eli sen toteaminen, jatkuiko polkumyynti tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tai voisiko se toistua, eikä niinkään polkumyynnin suuruuden toteaminen, komissio päätti, että kotimaan kuljetuskustannuksia koskevat oikaisut eivät olleet tarpeen. Tällaiset oikaisut vain kasvattaisivat normaaliarvoa ja näin ollen myös polkumyyntimarginaalia.

(76)

Turkin tilastolaitos julkaisee tarkkoja tietoja palkoista talouden eri sektoreilla Turkissa. Komissio käytti viimeisimpiä saatavilla olevia tilastotietoja (vuodelta 2022) keskimääräisistä työvoimakustannuksista tilastollisen toimialaluokituksen (42) (NACE-luokituksen) mukaisella terästoimialalla. Nämä työvoimakustannukset käsittävät myös terästuotteiden valmistusteollisuuden (NACE C-259 Muu metallituotteiden valmistus) työvoimakustannukset.

(77)

Tarkastelupyynnön mukaan silityslautojen tuotantoprosessi kuluttaa vain hyvin pienen määrän energiaa (sähköä ja maakaasua). Edellisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun päätelmät vahvistavat tämän, ja koska näitä päätelmiä ei kiistetty tässä tutkimuksessa eikä esiin tullut mitään tietoja, jotka kumoaisivat ne, kyseiset päätelmät vahvistettiin ja energiakustannusten katsottiin myös tässä tutkimuksessa olevan vähäpätöiset.

(78)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaan ”[m]uodostettuun normaaliarvoon on sisällytettävä vääristymätön ja kohtuullinen määrä hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksia sekä voittoa”. Lisäksi on vahvistettava tuotannolliset yleiskulut kattamaan kustannukset, jotka eivät sisälly edellä mainittuihin tuotannontekijöihin.

(79)

Koska vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, komissio käytti perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettävissä olevia tietoja voidakseen vahvistaa vääristymättömän arvon tuotannollisille yleiskuluille. Komissio vahvisti pyynnön esittäjien toimittamien tietojen perusteella tuotannollisten yleiskulujen osuuden kaikista valmistus- ja työvoimakustannuksista. Kyseistä prosenttiosuutta sovellettiin tämän jälkeen valmistuskustannusten vääristymättömään arvoon, jotta voitiin laskea vääristymätön arvo tuotannollisille yleiskuluille sen mukaan, mitä lajia tuotettiin. Koska turkkilaisista silityslautojen tuottajista ei ollut julkisesti saatavilla tietoja, hallinto, myynti- ja yleiskustannukset sekä voitto määritettiin Turkin keskuspankin julkaisemien toimialakohtaisten tilastojen, tarkemmin sanottuna toimialan C-259 (Muu metallituotteiden valmistus) viimeisimpien saatavilla olevien (vuoden 2023) tietojen perusteella.

(80)

Edellä esitetyn perusteella komissio muodosti tuotelajikohtaisen laskennallisen normaaliarvon noudettuna-tasolla perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti. Koska kiinalaiset tuottajat/vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, ei voitu vahvistaa, mitä silityslautojen malleja Kiinassa tuotettiin. Sen vuoksi komissio käytti perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti pyynnön esittäjien tarkastelupyynnössä toimittamia tietoja. Pyynnön esittäjät erittelivät kuusi silityslautamallia laadukkaista perusmalleihin. Näille malleille määritettiin normaaliarvo jäljempänä johdanto-osan 81–83 kappaleessa selitetyn menetelmän mukaisesti.

(81)

Ensin komissio määritti vääristymättömät valmistuskustannukset. Koska vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, komissio käytti pyynnön esittäjien tarkastelupyynnössä esittämiä tietoja kunkin tuotannontekijän (raaka-aineet ja työvoima) käytöstä silityslautojen tuotannossa.

(82)

Määritettyään vääristymättömät valmistuskustannukset komissio lisäsi niihin tuotannolliset yleiskulut, hallinto-, myynti- ja yleiskustannukset sekä voiton johdanto-osan 78 kappaleessa kuvatulla tavalla. Komissio lisäsi vääristymättömiin valmistuskustannuksiin seuraavat tekijät:

(83)

Tämän perusteella komissio muodosti tuotelajikohtaisen normaaliarvon noudettuna-tasolla perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti.

(84)

Koska yksikään kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja ei toiminut yhteistyössä ja näin ollen komissiolla ei ollut tietoja kotimaassa myytävästä eikä unioniin suuntautuvan viennin tuotevalikoimasta, komissio määritti myös koko maan laajuisen normaaliarvon laskemalla tuotelajikohtaisten normaaliarvojen keskiarvon.

(85)

Koska kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, vientihinta koko tuonnin osalta määritettiin käytettävissä olevien tietojen perusteella. Vientihinta perustuu 14 artiklan 6 kohdan mukaisen tietokannan tietoihin, ja se on oikaistu vapaasti aluksessa -tasolle, jäljempänä ’FOB’, vähentämällä käsittely- ja merirahtikustannukset tarkastelupyynnössä esitetyn näytön (43) pohjalta. Koska 14 artiklan 6 kohdan mukaisessa tietokannassa tuontimäärät on ilmoitettu kilogrammoina, komissio muutti ilmoitetut luvut kappalemääriksi (yksikkömääriksi) käyttämällä edellisessä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa (44) (ks. johdanto-osan 8 kappale) vahvistettua muuntokerrointa.

(86)

Koska kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, komissiolla ei ole yksityiskohtaisia tietoja tuotevalikoimasta. Myös 14 artiklan 6 kohdan mukaisen tietokannan luvut kattavat kaikki silityslaudat, eli niissä ei ole eritelty eri malleja. Sen vuoksi komissio käytti myös pyynnössä esitettyjen tarjousten ja hinta-arvioiden mukaisia tuotelajikohtaisia vientihintoja (45), jotka oikaistiin FOB-tasolle samalla tavalla kuin 14 artiklan 6 kohdan mukaisesta tietokannasta saadut tiedot. Pyyntö ei sisältänyt näyttöä Kiinan sisäisistä kuljetuskustannuksista, joten komissio käytti FOB-hintaa vastineena noudettuna-hinnalle. Kun otetaan huomioon johdanto-osan 87–89 kappaleessa esitetty päätelmä polkumyynnistä ja tämän toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tutkimuksen luonne eli sen toteaminen, jatkuiko polkumyynti tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tai voisiko se toistua, eikä niinkään polkumyynnin suuruuden toteaminen, komissio päätti, että kotimaan kuljetuskustannusten huomioon ottamiseksi ei ollut tarpeen tehdä vähennyksiä, koska ne vain laskisivat vientihintaa ja näin ollen nostaisivat polkumyyntimarginaalia.

(87)

Komissio vertasi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti muodostettua keskimääräistä, koko maan laajuista laskennallista normaaliarvoa edellä esitetyn mukaisesti määritettyyn vientihintaan (noudettuna-tasolla). Tämän perusteella painotettu keskimääräinen polkumyyntimarginaali – ilmaistuna prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana – oli yli 10 %.

(88)

Lisäksi komissio vertasi tarkastelupyyntöön perustuvia vientihintoja tässä tutkimuksessa vahvistettuihin vastaavien tuotelajien normaaliarvoihin. Tämän perusteella polkumyyntimarginaalit – ilmaistuna prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana – ovat tuotelajista riippuen 37–104 prosenttia.

(89)

Näin ollen todettiin, että polkumyynti jatkui tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(90)

Todettuaan, että tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana esiintyi polkumyyntiä, komissio tutki perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti polkumyynnin jatkumisen todennäköisyyttä, jos toimenpiteet kumottaisiin. Tässä yhteydessä tarkasteltiin seuraavia lisätekijöitä: Kiinan tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti sekä unionin markkinoiden houkuttelevuus.

(91)

Yksikään kiinalainen viejä/tuottaja ei toimittanut tietoja Kiinan todellisesta tuotantokapasiteetista. Silityslaudoista ei ole myöskään julkisesti saatavilla erillisiä tietoja, kuten tilastoja tai markkinatutkimuksia, joten päätelmät oli tehtävä perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettävissä olevien tietojen perusteella eli pyynnön esittäjien tarkastelupyynnössä toimittamien tietojen ja edellisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun päätelmien perusteella.

(92)

Pyynnössä esitettyjen tietojen mukaan kiinalaisilla tuottajilla on ylimääräistä tuotantokapasiteettia. (46) Pyynnön esittäjien pyynnössä toimittama näyttö perustui edelliseen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevaan tarkasteluun, ja sitä tukevat Yhdysvaltojen kansainvälisen kaupan komission (US ITC) viimeisimmän, elokuussa 2021 julkaistun raportin (polkumyyntitullia koskevan määräyksen kolmas tarkastelu) päätelmät. Kyseinen raportti osoittaa, että kiinalaisten tuottajien kapasiteetti mahdollistaa tarkasteltavana olevan tuotteen viennin lisäämisen entisestään siten, että tuotantoa siirretään olemassa olevien tuotantolinjojen välillä kysynnän mukaan. Jo Yhdysvaltojen kansainvälisen kaupan komission raportissa käytetyt vientitiedot osoittivat, että kiinalaiset tuottajat veivät vuosina 2015–2020 eniten maailmassa muita metallikalusteita, joihin kuuluu silityslautojen ohella myös muita samaan yleiseen tuoteluokkaan kuuluvia tuotteita. Kiinalaisten tuottajien osuus näiden tuotteiden maailmanlaajuisesta viennistä oli 46–56 prosenttia. (47) Lisäksi pyynnön esittäjien mukaan ja viimeisimmän maaraportin perusteella tämä ylikapasiteetti johtuu Kiinan viranomaisten vääristävästä tuesta ja tärkeimmän tuotantopanoksen eli teräksen ylikapasiteetista.

(93)

Edellisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun päätelmien perusteella kiinalaiset tuottajat voivat helposti ottaa käyttöön lisäkapasiteettia, sillä tuotantoprosessi perustuu pääasiassa työvoimaan. Näitä päätelmiä ei kiistetty tässä tutkimuksessa. Lisäksi kiinalaiset silityslautojen tuottajat tuottavat myös muita metallituotteita tuotantolinjoilla, joille silityslautojen tuotantoa voidaan helposti laajentaa. Näin kiinalaiset tuottajat voivat lisätä silityslautojen tuotantoa muuttamalla tuotantoa eri tuotantolinjoilla kysynnän mukaan. Tällainen kapasiteetin lisääminen ei edellytä merkittäviä investointeja tai taitoja, minkä vuoksi siirtyminen tuotteesta toiseen on helppoa. Tässä tutkimuksessa ei tullut esiin mitään tietoja, jotka olisivat ristiriidassa näiden päätelmien kanssa.

(94)

Tämän perusteella edellisessä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa todettiin, että Kiinassa on runsaasti tuotantokapasiteettia, joka kattaa lähes 100 prosenttia EU:n kulutuksesta tai jopa ylittää sen ja jota voidaan helposti lisätä entisestään. (48) Tässä tutkimuksessa ei tullut esiin mitään tietoja, jotka olisivat ristiriidassa näiden päätelmien kanssa.

(95)

Kiinan viennin analyysi osoitti, että voimassa olevista polkumyyntitoimenpiteistä riippumatta EU:n markkinat ovat kiinalaisille silityslautojen tuottajille edelleen yksi merkittävimmistä vientimarkkinoista.

(96)

Tätä tukee se, että tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla Kiinan markkinaosuus oli voimassa olevista polkumyyntitoimenpiteistä huolimatta edelleen 6 prosenttia. Tämä osoittaa selvästi, että EU on edelleen houkutteleva markkina-alue kiinalaisille silityslautojen tuottajille ja että tuonti Kiinasta todennäköisesti lisääntyisi, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta.

(97)

Yhdysvaltojen kauppaministeriö ilmoitti elokuussa 2021 silityslautojen polkumyyntitullien kolmannen uudelleentarkastelun (49) yhteydessä, että Kiinasta tuotavien silityslautojen polkumyyntitullia koskevan määräyksen voimassaoloa jatketaan viidellä vuodella. Kiinasta tuotavia silityslautoja koskevat tullit otettiin käyttöön vuonna 2003 aloitetun alkuperäisen polkumyyntitutkimuksen lopputuloksena, ja ne ovat suuruudeltaan 9,47–157,68 prosenttia. Tullien kolmas uudelleentarkastelu oli jatkoa tämän alkuperäisen tutkimuksen jälkeen tehdylle ensimmäiselle (50) ja toiselle (51) vastaavalle uudelleentarkastelulle.

(98)

Edellä mainittujen tullien lisäksi Kiinasta tuotuihin silityslautoihin on 24 päivästä syyskuuta 2018 alkaen sovellettu Yhdysvalloissa 10 prosentin arvotullia, joka korotettiin 25 prosenttiin 10 päivänä toukokuuta 2019. (52)

(99)

Vuonna 2022 Yhdysvalloissa aloitettiin olosuhteiden muuttumisen perusteella Kiinasta tuotavien silityslautojen polkumyyntitullia koskevan määräyksen uudelleentarkastelu, jonka lopputuloksena Yhdysvaltojen kauppaministeriö päätti 19 päivänä huhtikuuta 2023 olla kumoamatta kyseisten tullien käyttöönottoa koskevaa määräystä. (53)

(100)

Vastaavasti Yhdistyneessä kuningaskunnassa kaupan suojatoimenpiteistä vastaava viranomainen päätti Kiinasta peräisin oleviin silityslautoihin sovellettavien EU:n polkumyyntitullien ulottamisesta myös Yhdistyneeseen kuningaskuntaan. Näin ollen Kiinasta EU:hun suuntautuvassa silityslautojen tuonnissa voimassa olevat eli EU:ssa tällä hetkellä sovellettavat polkumyyntitullit on ulotettu koskemaan myös Kiinasta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan suuntautuvaa silityslautojen tuontia. (54)

(101)

Nämä Yhdysvalloissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa käyttöönotetut toimenpiteet rajoittavat kiinalaisten tuottajien vientimarkkinoita, minkä vuoksi on todennäköistä, että kyseiset tuottajat lisäisivät vientiään unioniin, jos polkumyyntitoimenpiteiden annettaisiin raueta.

(102)

Ottaen huomioon johdanto-osan 87–89 kappaleessa esitetyt komission päätelmät polkumyynnin jatkumisesta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ja viennin todennäköisestä kehityksestä siinä tapauksessa, että toimenpiteiden annetaan raueta, kuten johdanto-osan 91–101 kappaleessa selitetään, komissio päätteli, että on erittäin todennäköistä, että Kiinasta tulevaa tuontia koskevien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi polkumyynnin jatkumiseen.

(103)

Samankaltaista tuotetta valmisti tarkastelujaksolla 11 unionin tuottajaa. Nämä tuottajat muodostavat perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ’unionin tuotannonalan’.

(104)

Unionin kokonaistuotannoksi tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vahvistettiin noin 3,7 miljoonaa kappaletta. Komissio määritti tämän luvun pyynnön esittäjien toimittamien tietojen perusteella, jotka ristiintarkastettiin otokseen valittujen yritysten tarkastettujen tietojen kanssa. Kuten johdanto-osan 17 kappaleessa todetaan, otokseen valittiin unionin tuottajia, joiden osuus samankaltaisen tuotteen unionin kokonaistuotannosta oli 55 prosenttia.

(105)

EU:n kulutus määritettiin 14 artiklan 6 kohdan mukaisessa tietokannassa annettujen tuontimäärien ja pyynnön esittäjien toimittamien unionin tuotannonalan EU:ssa myymien määrien perusteella. Myyntimääriä verrattiin otokseen valittujen unionin tuottajien tarkastettuihin tietoihin ja päivitettiin tarvittaessa. Koska 14 artiklan 6 kohdan mukaisessa tietokannassa tuontimäärät on ilmoitettu kilogrammoina, komissio muutti ilmoitetut luvut tarvittaessa kappalemääriksi (yksikkömääriksi) käyttämällä edellisessä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa (55) (ks. johdanto-osan 8 kappale) vahvistettua muuntokerrointa.

(106)

Unionin kulutus kehittyi tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 2

Unionin kulutus (kappaletta)

(107)

Kulutus EU:ssa väheni 12 prosenttia tarkastelujaksolla. Eniten kulutus väheni vuosina 2020–2022. Vuosina 2021–2023 tapahtunut kulutuksen väheneminen ajoittui samaan aikaan, kun hinnat nousivat Ukrainan sodan puhkeamisen jälkeisen tuotantopanosten (pääasiassa teräksen) kustannusten äkillisen nousun seurauksena. (56) Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla kulutus kasvoi hieman verrattuna koko vuoteen 2023.

(108)

Tarkastelujaksolla Kiinasta unioniin tuleva tuonti ja sen markkinaosuus kehittyivät seuraavasti:

Taulukko 3

Tuontimäärä (kappaletta) ja markkinaosuus

(109)

Tuonti väheni vuosien 2020 ja 2022 välillä 45 prosenttia mutta kasvoi sitten jälleen, myös tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Kaiken kaikkiaan tuonti väheni 35 prosenttia tarkastelujakson aikana. Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuus pysyi kuitenkin suhteellisen vakaana: vuosien 2020 ja 2021 välillä se supistui 7 prosentista 5 prosenttiin mutta kasvoi jälleen 6 prosenttiin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Vaikka Kiinasta tulevan tuonnin kokonaismäärä väheni – noudattaen unionin kulutuksen kehitystä (ks. johdanto-osan 107 kappale) –, sen markkinaosuus säilyi koko tarkastelujakson ajan merkittävänä.

(110)

Koska vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, Kiinasta tuoduista tuotelajeista ei ole saatavilla tietoja. Sen vuoksi komissio tarkasteli johdanto-osan 30 kappaleessa esitettyjä eri Taric-tullikoodeja, joilla tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuonti Kiinasta ilmoitettiin. Tämän perusteella todettiin, että 80–95 prosenttia Kiinasta tarkastelujaksolla tuoduista silityslaudoista oli valmistettu teräksestä (Taric-koodit 7323 93 00 10 ja 7323 99 00 10). (57) Näistä ruostumattoman teräksen Taric-koodilla (7323 93 00 10) ilmoitettujen silityslautojen osuus kokonaistuontimäärästä kasvoi tarkastelujaksolla vuoden 2020 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana 19 prosentista 36 prosenttiin, samaan aikaan kun muun teräksen Taric-koodilla (7323 99 00 10) ilmoitettujen silityslautojen osuus kokonaistuontimäärästä supistui 75 prosentista 59 prosenttiin.

(111)

Koska kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, Kiinasta tulevan tuonnin keskimääräinen hinta oli määritettävä käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti eli 14 artiklan 6 kohdan mukaiseen tietokantaan sisältyvien tietojen perusteella käyttäen johdanto-osan 105 kappaleessa esitettyä muuntokerrointa. Määritettäessä tuontihintojen alittavuutta suhteessa unionin tuotannonalan hintoihin otettiin huomioon pyynnön esittäjien ja otokseen valittujen unionin tuottajien toimittamat tiedot.

(112)

Kiinasta unioniin tulevan tuonnin painotettu keskimääräinen hinta kehittyi tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 4

Tuontihinnat (euroa/kpl)

(113)

Kiinasta tulevan tuonnin hinnat nousivat tarkastelujakson aikana 56 prosenttia. Erityisesti HS-koodiin 7323 93 00 (Taric-koodiin 7323 93 00 10) kuuluvaa ruostumatonta terästä sisältävien tuotelajien tuontimäärät kasvoivat. Näiden tuotelajien hinnat ovat korkeammat kuin koodilla 7323 99 00 (Taric-koodilla 7323 99 00 10) tuotujen tuotelajien hinnat. Jälkimmäiseksi mainittujen tuotelajien tuontimäärät vähenivät tarkastelujaksolla, kuten johdanto-osan 110 kappaleessa kuvataan.

(114)

Jotta voitiin määrittää hintojen alittavuus tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, otokseen valittujen unionin tuottajien etuyhteydettömiltä asiakkailta EU:n markkinoilla veloittamat painotetut keskimääräiset myyntihinnat oikaistiin noudettuna-tasolle (eli ne ilmoitettiin ilman EU:ssa syntyneitä rahtikustannuksia ja alennusten ja hyvitysten vähentämisen jälkeen) ja niitä verrattiin tuotelajeittain edellä johdanto-osan 111 kappaleessa määritettyihin vastaaviin painotettuihin keskimääräisiin CIF-tuontihintoihin, joihin oli tehty asianmukaiset oikaisut tullien ja polkumyyntitullien huomioon ottamiseksi.

(115)

Vertailu osoitti, että Kiinasta tuleva tuonti ilmaistuna prosenttiosuutena otokseen valittujen unionin tuottajien liikevaihdosta alitti unionin tuotannonalan hinnat lähes 4 prosentilla tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Kun vähennetään käytössä oleva polkumyyntitulli, hinnan alittavuuden marginaali on 26 prosenttia.

(116)

Suurin osa muista kolmansista maista kuin Kiinasta tuoduista silityslaudoista tuli Turkista, Ukrainasta ja Intiasta.

(117)

Muista kolmansista maista unioniin tulevien silityslautojen tuonnin kokonaismäärä sekä markkinaosuus ja hinta kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 5

Tuonti kolmansista maista

(118)

Kaikista sellaisista kolmansista maista tulevan tuonnin määrä, joihin ei sovelleta toimenpiteitä, oli kokonaisuudessaan noin 1,8 miljoonaa kappaletta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, ja sen markkinaosuus oli 35 prosenttia. Suurin osa tästä tuonnista oli peräisin Ukrainasta ja Turkista. Koko tarkastelujaksolla kaikista sellaisista kolmansista maista tulevan tuonnin määrä, joihin ei sovelleta toimenpiteitä, väheni vuosien 2020 ja 2023 välillä 41 prosentista 32 prosenttiin mutta kasvoi tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla jälleen hieman, 35 prosenttiin.

(119)

Turkista tuleva tuonti pysyi tarkastelujaksolla kaiken kaikkiaan vakaana. Tuontimäärä vaihteli 0,9 miljoonasta 1,1 miljoonaan kappaleeseen vuodessa. Vuonna 2020 Turkista tulevan tuonnin kokonaismäärä oli 1,1 miljoonaa ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 1,0 miljoonaa.

(120)

Ukrainasta tuleva tuonti puolestaan supistui 1,0 miljoonasta 0,5 miljoonaan kappaleeseen vuonna 2023. Suurin pudotus tapahtui vuosien 2021 ja 2022 välillä, jolloin tuonti väheni 1,0 miljoonasta alle 0,6 miljoonaan kappaleeseen, mikä johtui Ukrainassa käytävän sodan puhkeamisesta. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla Ukrainasta tuleva tuonti alkoi jälleen kasvaa.

(121)

Intiasta peräisin oleva tuonti pysyi tarkastelujaksolla suhteellisen vakaana (noin 0,2 miljoonaa kappaletta vuodessa). Muista kolmansista maista tulevan tuonnin määrä oli alhainen ja väheni tarkastelujaksolla 0,2 miljoonasta 0,1 miljoonaan kappaleeseen.

(122)

Edellä kuvatun kehityksen myötä Turkin markkinaosuus kasvoi vuoden 2020 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana yhden prosenttiyksikön, 18 prosentista 19 prosenttiin, kun taas Ukrainan markkinaosuus supistui samalla kaudella 17 prosentista 12 prosenttiin. Intian markkinaosuus pysyi tarkastelujaksolla vakaana, noin 3 prosentissa. Muiden kolmansien maiden yhteenlaskettu markkinaosuus pieneni vuoden 2020 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä 3 prosentista 2 prosenttiin.

(123)

Turkista tulevan tuonnin keskimääräinen hinta nousi vuoden 2020 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana 9 eurosta 11,6 euroon kappaleelta. Samana ajanjaksona Ukrainasta tulevan tuonnin keskimääräinen hinta nousi hieman, 11 eurosta 14 euroon kappaleelta, kun taas Intiasta tulevan tuonnin keskimääräinen hinta nousi 8,99 eurosta 19,36 euroon kappaleelta.

(124)

Unionin tuotannonalan taloudellisen tilanteen arvioinnissa otettiin huomioon kaikki taloudelliset indikaattorit, jotka vaikuttivat unionin tuotannonalan tilanteeseen tarkastelujaksolla.

(125)

Kuten johdanto-osan 17 kappaleessa mainitaan, unionin tuotannonalan taloudellisen tilanteen arvioimiseksi käytettiin otantamenetelmää.

(126)

Vahingon määrittämistä varten komissio erotti toisistaan makro- ja mikrotaloudelliset vahinkoindikaattorit. Komissio arvioi makrotaloudellisia indikaattoreita pyynnön esittäjiltä saatuihin kyselyvastauksiin sisältyvien tietojen sekä 14 artiklan 6 kohdan mukaiseen tietokantaan sisältyvien tietojen perusteella. Mikrotaloudelliset indikaattorit komissio arvioi otokseen valituilta unionin tuottajilta saatuihin kyselylomakevastauksiin sisältyneiden tietojen perusteella.

(127)

Makrotaloudellisia indikaattoreita ovat tuotanto, tuotantokapasiteetti, kapasiteetin käyttöaste, myyntimäärä, markkinaosuus, kasvu, työllisyys ja tuottavuus.

(128)

Mikrotaloudelliset indikaattorit ovat keskimääräiset yksikköhinnat, työvoimakustannukset, varastot, kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto.

(129)

Unionin kokonaistuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 6

Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

(130)

Unionin kokonaistuotanto pysyi tarkastelujaksolla vakaana. Se kasvoi vain vuonna 2022, jolloin kokonaistuotantomäärä kasvoi 6 prosenttia, 4,0 miljoonaan kappaleeseen, kun taas vuonna 2023 ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla se supistui vuoden 2020 tasolle. Vuoden 2022 tuotantohuippu heijasteli myyntimäärän kehitystä, jota käsitellään seuraavassa jaksossa. Tuotantokapasiteetti pysyi kuitenkin muuttumattomana koko tarkastelujakson ajan.

(131)

Unionin tuotannonalan myyntimäärä ja markkinaosuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 7

Myyntimäärä ja markkinaosuus (kappaletta)

(132)

Unionin tuotannonalan myyntimäärä EU:n markkinoilla vaihteli vain hieman ja pysyi pohjimmiltaan vakaana tarkastelujaksolla. Vuosien 2021 ja 2022 välillä myyntimäärä kasvoi 3,2 miljoonasta 3,4 miljoonaan kappaleeseen mutta supistui sitten 3,3 miljoonaan kappaleeseen vuonna 2023 ja oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla suurin piirtein vuoden 2020 tasolla eli 3,2 miljoonaa kappaletta. Unionin tuotannonalan markkinaosuus noudatteli samaa kehityssuuntausta kuin myynti: se kasvoi vuosina 2022 ja 2023 ja supistui sitten tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Kaiken kaikkiaan unionin tuotannonalan markkinaosuus kasvoi tarkastelujaksolla 15 prosenttia.

(133)

Vaikka myyntimäärä pysyi tarkastelujaksolla suurin piirtein vakaana, unionin tuotannonalan markkinaosuus kasvoi 9 prosenttiyksikköä, 59 prosenttiin. Tämä selittyy unionin kokonaiskulutuksen hienoisella supistumisella (ks. johdanto-osan 107 kappale).

(134)

Unionin tuotannonalan tuotanto- ja myyntimäärä pysyivät vakaina samalla kun kulutus hieman väheni, minkä seurauksena unionin tuotannonalan markkinaosuus kasvoi. Unionin tuotannonalan työllisyys pysyi tarkastelujakson aikana vakaana. Tämän perusteella voidaan päätellä, että unionin tuotannonala säilytti asemansa tuotannossa ja myynnissä tarkastelujaksolla, jolloin markkinat supistuivat hieman, mutta se ei kuitenkaan onnistunut vahvistamaan asemaansa.

(135)

Työllisyys ja tuottavuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 8

Työllisyys ja tuottavuus

(136)

Työllisyys vaihteli hieman mutta pysyi kaiken kaikkiaan vakaana tarkastelujaksolla. Tarkemmin sanottuna työllisyys heikkeni vuosien 2020 ja 2021 välillä mutta vahvistui sitten ja saavutti huipputasonsa vuonna 2022. Tämän jälkeen työntekijöiden määrä väheni jälleen vuoden 2020 tasolle, mikä heijasteli myös vuoden 2023 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson alhaisempia tuotanto- ja myyntimääriä verrattuna vuoteen 2022.

(137)

Tuottavuus mitattuna tuotoksena (kappalemäärinä) työntekijää kohti vuodessa vaihteli vain vähän eli pysyi melko vakaana. Vuonna 2022 tuottavuus parani hieman vuoteen 2020 verrattuna mutta heikkeni sitten jälleen vuoden 2020 tasolle tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(138)

Polkumyynti jatkui tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana merkittävänä. kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien hinnat alittivat edelleen unionin tuotannonalan myyntihinnat myös tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(139)

Samaan aikaan – voimassa olevista polkumyyntitoimenpiteistä huolimatta – Kiinasta tulevan tuonnin määrä pysyi merkittävänä, ja sen markkinaosuus tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli 5–7 prosenttia. Näin ollen Kiinasta tulevan tuonnin tosiasiallisen polkumyyntimarginaalin suuruus vaikutti edelleen unionin tuotannonalaan eikä tätä vaikutusta voida pitää vähäpätöisenä.

(140)

Vaikka Kiinasta polkumyynnillä tapahtunut tuonti jatkui edelleen, vahinkoindikaattorien analyysi osoittaa kuitenkin, että voimassa olevat toimenpiteet suojasivat unionin tuotannonalaa ja niillä oli kaiken kaikkiaan myönteinen vaikutus siihen.

(141)

Otokseen valittujen unionin tuottajien keskimääräiset yksikkömyyntihinnat etuyhteydettömille asiakkaille unionissa kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 9

Myyntihinnat ja tuotantokustannukset unionissa (euroa/kpl)

(142)

Keskihinnat nousivat 33 prosenttia vuoden 2020 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana. Hinnannousu heijastaa tuotantokustannusten jyrkkää nousua, joka vaikutti erityisesti silityslautojen tärkeimmän tuotantopanoksen eli teräksen hintoihin ja joka oli seurausta Ukrainan sodan puhkeamisesta. (58) Unionin tuotannonalan onnistui nostaa hintoja, samaan aikaan kun myös yleinen inflaatio EU:ssa kiihtyi Ukrainan sodan puhkeamisesta johtuneiden toimitusketjuhäiriöiden seurauksena. Tämä hintojen nouseva suuntaus, joka johtui tuotantopanosten kustannusten noususta, päättyi kuitenkin vuoden 2023 aikana. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla unionin tuotannonala ei enää nostanut hintatasoa tuonnin lisääntyessä, kuten johdanto-osan 109 ja 118 kappaleessa kuvataan. Hinnat jopa laskivat hieman vuoteen 2023 verrattuna.

(143)

Otokseen valittujen unionin tuottajien keskimääräiset työvoimakustannukset kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 10

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti

(144)

Keskimääräiset työvoimakustannukset kasvoivat tarkastelujaksolla tasaisesti, yhteensä noin 30 prosenttia. Tämä vastasi yleistä suuntausta EU:ssa, kun nimellispalkat kasvoivat erityisesti Ukrainan sodan puhkeamisen jälkeen tapahtuneen elinkustannusten, myös energiakustannusten, nousun seurauksena. (59)

(145)

Otokseen valittujen unionin tuottajien varastot kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 11

Varastot

(146)

Varastot ilmaistuna prosentteina tuotantomäärästä pysyivät kaiken kaikkiaan vakaina tarkastelujaksolla, vain vuosien 2022 ja 2023 välillä loppuvarastot kasvoivat 3 prosentista 4 prosenttiin.

(147)

Otokseen valittujen unionin tuottajien kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 12

Kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto

(148)

Komissio määritti otokseen valittujen unionin tuottajien kannattavuuden ilmaisemalla samankaltaisen tuotteen myynnistä etuyhteydettömille asiakkaille unionissa saadun nettovoiton ennen veroja prosentteina tämän myynnin liikevaihdosta. Unionin tuotannonalan kannattavuus vaihteli tarkastelujaksolla. Ensin se parani vuosien 2020 ja 2021 välillä 3,69 prosentista 4,61 prosenttiin, heikkeni sitten 3,27 prosenttiin vuonna 2022 ja parani jälleen 6,85 prosenttiin vuonna 2023. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla kannattavuus heikkeni hieman, 6,52 prosenttiin. Kaiken kaikkiaan kannattavuus parani vuoden 2020 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä 3,69 prosentista 6,52 prosenttiin eli yhteensä 2,83 prosenttiyksikköä. Noususuuntauksesta huolimatta edellisessä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa tälle tuotannonalalle riittäväksi katsottu tavoitevoitto (7,0 % (60)) jäi saavuttamatta. Vain vuonna 2023 kannattavuus oli lähellä tätä tasoa. Se, että tavoitevoittotasoa ei saavutettu, johtuu pääasiassa tuotantokustannusten noususta (ks. johdanto-osan 142 kappale), joka vuosina 2020–2022 oli nopeampaa kuin myyntihintojen nousu samalla kaudella. Vuonna 2023 ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tämä kehitys kääntyi päinvastaiseksi ja myyntihinnat nousivat nopeammin kuin kustannukset. Tämä näkyy myös näiden vuosien kannattavuustasossa, joka nousi jyrkästi vuoden 2022 tasolta.

(149)

Liiketoiminnan nettorahavirta kehittyi samansuuntaisesti kannattavuuden kanssa. Nettorahavirta heikkeni vuosina 2020–2022 ja erityisesti vuosien 2021 ja 2022 välillä. Samaan aikaan myyntihinnat mutta myös tuotantokustannukset nousivat. Nettorahavirta alkoi vahvistua vuonna 2023 ja oli lopulta huomattavasti suurempi kuin tarkastelujakson alussa.

(150)

Vuotuinen investointimäärä väheni kaiken kaikkiaan noin puolella vuosina 2020–2022. Jyrkän pudotuksen jälkeen investoinnit elpyivät jälleen vuonna 2023 ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla mutta jäivät silti suhteellisen vähäisiksi – investointimäärä oli lopulta 43 prosenttia alhaisemmalla tasolla kuin vuonna 2020. Edellisessä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa komissio totesi, että suuria vuotuisia investointimääriä edelsivät korkeat voittoprosentit. (61) Tämä todettiin myös käsillä olevassa toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa. Tarkastelujakson alun alhaisten voittojen jälkeen vuotuiset investointimäärät vähenivät ja unionin tuotannonalan investointitoiminta supistui merkittävästi.

(151)

Investointien tuotto on voitto prosentteina investointien nettokirjanpitoarvosta. Vuosina 2020–2022 tämä prosenttimäärä kasvoi, kun investointien nettokirjanpitoarvo laski ja voitot pysyivät vakaina. Vuodesta 2023 alkaen saavutettiin korkeimmat investointien tuottoasteet, kun vuotuiset investointimäärät kasvoivat. Tämä osoittaa, että unionin tuotannonala pystyi ja oli halukas lisäämään investointeja, kunhan kannattavuus oli riittävän hyvällä tasolla.

(152)

Tärkeimmät vahinkoindikaattorit, kuten markkinaosuus, myyntihinnat sekä kannattavuus ja muut taloudelliset indikaattorit, kuten investoinnit, kehittyivät myönteisesti. Yksikään vahinkoindikaattoreista ei osoittanut merkittävää negatiivista suuntausta. Kannattavuus pysyi kuitenkin selvästi alle 7 prosentin tavoitetason vuoteen 2022 asti, ja vuonna 2023 ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksollakin se vasta lähenteli tätä tasoa.

(153)

Unionin tuotannonalan mahdollisuudet korottaa myyntihintojaan olivat Kiinasta tulevan tuonnin aiheuttaman epäreilun kilpailun vuoksi rajalliset. Voimassa olevista polkumyyntitoimenpiteistä huolimatta tämän tuonnin määrä kasvoi tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ja sen hinnat alittivat unionin tuotannonalan hinnat. Tämän vuoksi unionin tuotannonala ei pystynyt nostamaan hintojaan riittävästi kompensoidakseen tuotantokustannusten nousun tarkastelujaksolla.

(154)

Edellä esitetyn perusteella voidaan päätellä, että unionin tuotannonalan tilanne ei huonontunut tarkastelujaksolla ja että toimenpiteet olivat jossakin määrin tehokkaita, erityisesti tuotantokustannusten noustessa. Toimenpiteet tarjosivat eräänlaisen suojan, joka esti Kiinasta tulevan halpatuonnin merkittävän lisääntymisen, minkä ansiosta unionin tuotannonala pystyi tekemään jonkinlaista voittoa eikä muuttunut tappiolliseksi.

(155)

Näin ollen päätellään, ettei unionin tuotannonalalle aiheutunut merkittävää vahinkoa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Kun kuitenkin otetaan huomioon tuotantokustannusten nousu tarkastelujaksolla, investointien vähäinen määrä ja se, että kannattavuus jäi – kasvavasta suuntauksestaan huolimatta – edelleen tavoitevoittotason alapuolelle, voidaan todeta, että unionin tuotannonala tarvitsee lisää aikaa vakiinnuttaakseen myönteisen kehityksensä ja on näin ollen edelleen haavoittuvassa tilanteessa.

(156)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että unionin tuotannonalalle ei aiheutunut perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(157)

Johdanto-osan 152–156 kappaleessa esitetyt havainnot ja päätelmät huomioon ottaen komissio arvioi perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti, olisiko Kiinasta polkumyynnillä tulevasta tuonnista alun perin aiheutuneen vahingon toistuminen todennäköistä, jos sen vastaisten toimenpiteiden annettaisiin raueta. Tätä varten komissio tarkasteli seuraavia seikkoja: Kiinan tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti, EU:n markkinoiden houkuttelevuus, kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien hintakäyttäytyminen ja EU:hun suuntautuvan viennin todennäköinen hintataso siinä tapauksessa, että toimenpiteet kumotaan, sekä tulevan tuonnin vaikutus unionin tuotannonalan tilanteeseen.

(158)

Kuten johdanto-osan 91–94 kappaleessa todetaan, perusasetuksen 18 artiklan mukaisten käytettävissä olevien tietojen perusteella kiinalaisilla silityslautojen tuottajilla on merkittävästi käyttämätöntä kapasiteettia ja ne pystyvät entisestään lisäämään tuotantokapasiteettiaan.

(159)

Kuten johdanto-osan 95–101 kappaleessa todetaan, unionin markkinat ovat edelleen kiinalaisille viejille houkuttelevat, mistä on osoituksena se, että voimassa olevista toimenpiteistä huolimatta Kiinasta tuli edelleen unionin markkinoille merkittävä määrä tuontia, jonka markkinaosuus tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli 6 prosenttia.

(160)

Vaikka kokonaistuontimäärä väheni tarkastelujaksolla (ks. johdanto-osan 108 kappale), ruostumattomasta teräksestä valmistettujen silityslautojen – joiden hinnat ovat korkeammat kuin muiden tuotelajien – tuontimäärä kasvoi, kuten johdanto-osan 110 ja 113 kappaleessa todetaan. Tämän tuonnin kasvavan suuntauksen odotetaan kiihtyvän, jos toimenpiteet kumotaan. Ruostumaton teräs on nimenomaan yksi niistä aloista, joilla kiinalaisilla tuottajilla on etulyöntiasema ulkomaisiin kilpailijoihin nähden, sillä valtio on jatkanut puuttumista kyseisen alan toimintaan, kuten jo maaraportissa todettiin.

(161)

Arvioitaessa Kiinasta tulevan tuonnin todennäköistä hintatasoa ilman polkumyyntitoimenpiteitä voidaan todeta, että Kiinasta tulevan tuonnin hinnat alittivat jo tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla unionin tuotannonalan hinnat. Kun ei oteta huomioon polkumyyntitoimenpiteitä, hinnan alittavuuden marginaali oli 26 prosenttia, mitä voidaan pitää kohtuullisena arviona Kiinasta tulevan tuonnin mahdollisesta tulevasta hintatasosta, jos toimenpiteet kumottaisiin.

(162)

Jos toimenpiteiden annetaan raueta, edellä esitetyt seikat huomioon ottaen unionin tuotannonala joutuisi kohtaamaan Kiinasta tulevan tuonnin kasvun hinnoilla, jotka alittavat merkittävästi unionin tuotannonalan hinnat. Jos unionin tuotannonala pyrkisi säilyttämään nykyisen hintatasonsa pitääkseen kiinni kannattavuudestaan, on todennäköistä, että se menettäisi nopeasti myyntimääriään ja markkinaosuuttaan, vaikka kulutus kasvaisi. Myyntimäärän pieneneminen johtaisi alempaan kapasiteetin käyttöasteeseen ja kohottaisi keskimääräisiä tuotantokustannuksia. Tämä puolestaan johtaisi unionin tuotannonalan taloudellisen tilanteen ja kannattavuuden heikkenemiseen, vaikka kannattavuus oli jo koko tarkastelujakson ajan alle tavoitevoittotason.

(163)

Vaihtoehtoisesti jos unionin tuotannonala pyrkisi kilpailemaan tuonnin kanssa alentamalla hintatasoaan pyrkien siten säilyttämään myyntimääränsä ja markkinaosuutensa, tällä olisi välitön kielteinen vaikutus sen kannattavuustasoon, joka on tällä hetkellä edelleen alle tavoitevoittotason. Tällä olisi kielteinen vaikutus myös investointimääriin, jotka eivät edes elpyneet täysin tarkastelujaksolla, sekä unionin tuotannonalan taloudellisiin indikaattoreihin. Tällainen tilanne vaikuttaisi vakavasti unionin tuotannonalan kykyyn kehittyä tulevaisuudessa. Viime kädessä tämä johtaisi myyntimäärien ja markkinaosuuden supistumiseen sekä työpaikkojen menettämiseen unionin markkinoilla.

(164)

Tämän perusteella päätellään, että ilman toimenpiteitä Kiinasta polkumyynnillä ja vahinkoa aiheuttavilla hinnoilla tuleva tuonti hyvin todennäköisesti lisääntyisi huomattavasti ja merkittävä vahinko todennäköisesti toistuisi.

(165)

Komissio tutki perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti, olisiko nykyisten polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassa pitäminen kokonaisuutena katsoen unionin edun vastaista. Unionin etua määritettäessä arvioitiin asiaan liittyviä eri etunäkökohtia eli unionin tuotannonalan, tuojien, vähittäismyyjien, kuluttajien ja käyttäjien etua.

(166)

Komissio muistutti, että edellisissä tutkimuksissa toimenpiteiden käyttöönottoa tai niiden voimassaolon jatkamista ei pidetty unionin edun vastaisena. Lisäksi tässä tutkimuksessa – joka on toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelu, eli siinä analysoidaan tilannetta, jossa polkumyynnin vastaiset toimenpiteet ovat jo olleet voimassa – voidaan arvioida, onko nykyisillä polkumyynnin vastaisilla toimenpiteillä ollut kohtuuttoman kielteinen vaikutus asianomaisiin osapuoliin. Tämän perusteella tutkittiin, onko olemassa pakottavia syitä, joiden nojalla olisi pääteltävä, että polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassa pitäminen ei juuri tässä tapauksessa ole unionin edun mukaista siitäkin huolimatta, että päätelmien mukaan polkumyynti todennäköisesti jatkuu ja vahinko toistuu.

(167)

Kuten johdanto-osan 162 ja 163 kappaleessa todetaan, tutkimuksessa kävi ilmi, että toimenpiteiden voimassaolon päättymisellä olisi todennäköisesti merkittävä kielteinen vaikutus unionin tuotannonalaan. Jatkamalla toimenpiteiden voimassaoloa unionin tuotannonala saisi puolestaan mahdollisuuden säilyttää nykyisen hintatasonsa tai jopa nostaa sitä sekä saavuttaa kestävät voittomarginaalit, mikä estäisi sen taloudellisen tilanteen heikkenemisen. Tällöin unionin tuotannonala voisi jatkaa ja lisätä investointejaan ja siten säilyttää asemansa EU:n markkinoilla ja vahvistaa sitä.

(168)

Näin ollen päätellään, että polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden pitäminen voimassa on unionin tuotannonalan edun mukaista.

(169)

Yksikään etuyhteydetön tuoja ei toiminut yhteistyössä tässä tutkimuksessa. Mahdollisia muita asianomaisia osapuolia ei ilmoittautunut tutkimuksen aikana. Tutkimuksessa ei ilmoittautunut eikä toiminut yhteistyössä loppukäyttäjien etuja edustavia osapuolia, kuten kuluttajajärjestöjä, kuten ei edellisissä tutkimuksissakaan.

(170)

Edellisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun päätelmien perusteella ei ollut viitteitä siitä, että toimenpiteiden pitämisellä voimassa olisi tuojiin tai käyttäjiin sellaista merkittävää kielteistä vaikutusta, joka olisi merkittävämpi kuin toimenpiteiden myönteinen vaikutus unionin tuotannonalaan. Tässä tarkastelussa ei tullut esiin mitään tietoja, jotka olisivat ristiriidassa tämän päätelmän kanssa.

(171)

Lisäksi, kuten johdanto-osan 116 kappaleessa todetaan, tuonti sellaisista muista kolmansista maista, joihin ei sovelleta polkumyyntitulleja, muodostaa noin kolmanneksen unionin markkinoista ja lisää siten hintakilpailua sekä tarjoaa vaihtoehtoisen hankintalähteen markkinoilla. Sen vuoksi päätellään, että ei ole olemassa näyttöä siitä, että voimassa olevat toimenpiteet vaikuttaisivat huomattavasti tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuojiin tai muihin asianomaisiin osapuoliin.

(172)

Edellä esitetyn perusteella komission päätelmänä oli, ettei ollut pakottavia unionin etuun liittyviä syitä olla säilyttämättä voimassa olevia polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä.

(173)

Niiden päätelmien perusteella, jotka komissio teki polkumyynnin jatkumisen todennäköisyydestä, vahingon toistumisen todennäköisyydestä ja unionin edusta, Kiinasta tulevaan silityslautojen tuontiin sovellettavat polkumyynnin vastaiset toimenpiteet olisi perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti pidettävä voimassa.

(174)

Tullien väliset erot aiheuttavat toimenpiteiden kiertämisen riskin, ja sen minimoimiseksi tarvitaan erityisiä toimenpiteitä, joiden avulla voidaan varmistaa yksilöllisten polkumyyntitullien soveltaminen. Yksilöllisiä polkumyyntitulleja sovelletaan ainoastaan, jos jäsenvaltioiden tulliviranomaisille esitetään pätevä kauppalasku. Laskun on täytettävä tämän asetuksen 1 artiklan 3 kohdassa esitetyt vaatimukset. Ennen tällaisen kauppalaskun esittämistä tuontiin olisi sovellettava ”muuhun Kiinan kansantasavallasta peräisin olevaan tuontiin” sovellettavaa polkumyyntitullia.

(175)

Tämän laskun esittäminen on välttämätöntä, jotta jäsenvaltioiden viranomaiset voivat soveltaa tuontiin yksilöllisiä polkumyyntitulleja, mutta se ei ole ainoa tekijä, jonka tulliviranomaiset ottavat huomioon. Vaikka jäsenvaltioiden tulliviranomaisille esitettäisiin lasku, joka täyttää kaikki tämän asetuksen 1 artiklan 3 kohdassa esitetyt vaatimukset, tulliviranomaisten on tehtävä tavanomaiset tarkastukset ja ne voivat – kuten kaikissa muissakin tapauksissa – vaatia lisäasiakirjoja (esimerkiksi lähetysasiakirjat) varmentaakseen vakuutukseen sisältyvien tietojen paikkansapitävyyden ja varmistaakseen, että alhaisemman tullin soveltaminen on perusteltua tullilainsäädännön mukaisesti.

(176)

Jos sellaisen yrityksen vientimäärä, johon sovelletaan alhaisempaa yksilöllistä polkumyyntitullia, kasvaa huomattavasti asianomaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen, viennin määrän kasvun sellaisenaan voidaan katsoa olevan perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu toimenpiteiden käyttöönotosta johtuva kaupan rakenteen muutos. Tällaisessa tilanteessa, jos asiaa koskevat edellytykset täyttyvät, voidaan käynnistää toimenpiteiden kiertämisen vastainen tutkimus. Tutkimuksessa voidaan tarkastella muun muassa tarvetta poistaa yksilölliset tullit ja ottaa käyttöön maan laajuinen tulli.

(177)

Tässä asetuksessa määriteltyjä yksilöllisiä polkumyyntitulleja sovelletaan yksinomaan Kiinasta peräisin olevan ja nimettyjen oikeushenkilöiden tuottaman tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuontiin. Jos yritystä ei ole erikseen mainittu tämän asetuksen artiklaosassa (mukaan lukien erikseen mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat yritykset), sen tuottaman tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuontiin olisi sovellettava ”muuhun Kiinan kansantasavallasta peräisin olevaan tuontiin” sovellettavaa tullia. Siihen ei saisi soveltaa yksilöllisiä polkumyyntitulleja.

(178)

Yritys voi pyytää näiden yksilöllisten polkumyyntitullien soveltamista, jos se muuttaa myöhemmin nimeään. Pyyntö on osoitettava komissiolle (62). Pyynnön on sisällettävä kaikki asiaankuuluvat tiedot, joiden perusteella voidaan osoittaa, että muutos ei vaikuta yrityksen oikeuteen hyötyä siihen sovellettavasta tullista. Jos yrityksen nimenmuutos ei vaikuta tähän oikeuteen, nimenmuutosta koskeva asetus julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(179)

Silityslautoja koskevat tilastot ilmaistaan usein kappaleina. Tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23 päivänä heinäkuuta 1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 (63) liitteessä I vahvistetussa yhdistetyssä nimikkeistössä ei kuitenkaan määritellä silityslaudoille tällaista lisäyksikköä. Sen vuoksi on tarpeen säätää, että silityslautojen tuonnin osalta vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskevaan ilmoitukseen merkitään kilogrammoina tai tonneina ilmoitetun painon lisäksi myös kappalemäärä. Kappalemäärät olisi ilmoitettava Taric-koodeista 3924 90 00 10, 4421 99 99 10, 7323 93 00 10, 7323 99 00 10, 8516 79 70 10 ja 8516 90 00 51.

(180)

Kaikille asianomaisille osapuolille ilmoitettiin niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella aiotaan suositella, että nykyiset toimenpiteet pidetään voimassa. Lisäksi asetettiin määräaika, jonka kuluessa osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia ilmoitettujen tietojen johdosta. Huomautuksia ei esitetty.

(181)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2024/2509 (64) 109 artikla huomioon ottaen silloin, kun jokin määrä on maksettava takaisin Euroopan unionin tuomioistuimen tuomion tuloksena, maksettava korko on Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa kunkin kuukauden ensimmäisenä kalenteripäivänä julkaistu Euroopan keskuspankin perusrahoitusoperaatioihinsa soveltama korko.

(182)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EU) 2016/1036 15 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,