18.11.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 319/49


KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 7 päivänä marraskuuta 2006,

kaasualan koordinointiryhmän kokoonpanosta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2006/791/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon maakaasun toimitusvarmuuden takaavista toimenpiteistä 26 päivänä huhtikuuta 2004 annetun neuvoston direktiivin 2004/67/EY (1), ja erityisesti sen 7 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Direktiivin 2004/67/EY 7 artiklan 1 kohdalla perustetaan kaasualan koordinointiryhmä toimitusvarmuutta koskevien toimenpiteiden koordinoinnin helpottamiseksi. Ryhmä koostuu jäsenvaltioiden edustajista sekä kyseessä olevaa tuotannonalaa ja asianomaisia kuluttajia edustavien elinten edustajista.

(2)

On tarpeen vahvistaa kaasualan koordinointiryhmän tarkka kokoonpano.

(3)

Maakaasun sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 98/30/EY kumoamisesta 26 päivänä kesäkuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/55/EY (2) säännösten perusteella olisi seuraavia elimiä pidettävä tuotannonalaa edustavina:

—

suuria verkkotoimijoita eli direktiivin 2003/55/EY 2 artiklan 4 kohdan mukaisia siirtoverkonhaltijoita edustava eurooppalainen yhdistys,

—

kaasuntoimitusalaa edustava eurooppalainen yhdistys,

—

Euroopan kaasuntuottajia edustava kansainvälinen yhdistys.

(4)

Asianomaiset kuluttajat olisi jaettava seuraaviin kolmeen pääalaan:

—

teollisuus, jonka osuus kaasun kokonaiskulutuksesta Euroopassa on 35 prosenttia,

—

kaasua polttoaineena käyttävä energia-ala, jonka osuus kaasun kokonaiskulutuksesta Euroopassa on 22 prosenttia,

—

kotitaloudet, joiden osuus kaasun kokonaiskulutuksesta Euroopassa on 39 prosenttia.

(5)

Myös näitä aloja edustavien elinten edustajien olisi sen vuoksi osallistuttava kaasualan koordinointiryhmän kokouksiin.

(6)

Olisi annettava ryhmän jäsenten suorittamaa tietojen julkistamista koskevat säännökset, sanotun kuitenkaan rajoittamatta komission päätöksen 2001/844/EY, EHTY, Euratom (3) liitteessä olevien komission turvallisuussääntöjen soveltamista.

(7)

Kaasualan koordinointiryhmän olisi helpotettava toimitusvarmuutta koskevien toimenpiteiden koordinointia yhteisössä silloin, kun kyseessä on merkittävä toimituskatkos, ja se voi myös tutkia jäsenvaltioissa merkittävien toimituskatkosten vuoksi toteutettuja toimenpiteitä ja tarvittaessa avustaa jäsenvaltioita niiden koordinoinnissa. Lisäksi sen olisi vaihdettava säännöllisesti tietoja kaasun toimitusvarmuudesta ja tarkasteltava merkittävien toimituskatkosten aikana toteutettaviin toimiin liittyviä seikkoja,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Kaasualan koordinointiryhmän kokoonpano

1.   Kukin jäsenvaltio voi nimetä enintään kaksi edustajaa toimivaltaisista viranomaisistaan.

2.   Tuotannonalaa edustavat elimet ovat:

—

Gas Infrastructure Europe (GIE),

—

Eurogas,

—

the International Association of the Oil and Gas Producers (OGP).

Kukin näistä elimistä nimeää enintään kaksi edustajaa, jotka osallistuvat ryhmän kokouksiin.

3.   Asianomaisia kuluttajia edustavat elimet ovat:

—

the International Federation of Industrial Energy Consumers (IFIEC Europe),

—

Eurelectric,

—

Bureau Européen des Unions de Consommateurs (BEUC).

Kukin näistä elimistä nimeää enintään kaksi edustajaa, jotka osallistuvat ryhmän kokouksiin.

4.   Kaasualan koordinointiryhmän kokousten osallistujat nimetään kutakin kokousta varten.

5.   Jäsenten nimet kerätään, käsitellään ja julkaistaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 45/2001 (4) mukaisesti.

2 artikla

Kaasualan koordinointiryhmän tehtävät

Kaasualan koordinointiryhmän tehtävät ovat seuraavat:

a)

toimitusvarmuutta koskevien toimenpiteiden koordinoinnin helpottaminen yhteisössä myös silloin, kun kyseessä on merkittävä toimituskatkos;

b)

jäsenvaltioissa merkittävien toimituskatkosten vuoksi toteutettujen toimenpiteiden tutkiminen ja jäsenvaltioiden avustaminen niiden koordinoinnissa.

3 artikla

Toiminta

1.   Komissio toimii kaasualan koordinaatioryhmän puheenjohtajana.

2.   Komission suostumuksella ryhmä voi perustaa alaryhmiä tarkastelemaan tiettyjä aiheita ryhmän vahvistaman tehtävänmäärityksen mukaisesti. Tällaiset alaryhmät hajotetaan heti, kun ne ovat täyttäneet toimeksiantonsa.

3.   Komission edustaja voi kutsua käsiteltävänä olevan asian asiantuntijoita tai asiaa hyvin tuntevia tarkkailijoita osallistumaan kaasualan koordinointiryhmän tai alaryhmän työhön, jos tämä on hyödyllistä ja/tai tarpeen.

4.   Ryhmässä tai alaryhmässä asioiden käsittelyn yhteydessä saatuja tietoja ei saa levittää, jos ne ovat komission tai jonkin muun kaasualan koordinointiryhmän jäsenen mielestä luottamuksellisia.

5.   Kaasualan koordinointiryhmä ja sen alaryhmät kokoontuvat yleensä komission tiloissa komission vahvistamien menettelyjen ja aikataulun mukaisesti. Komission yksiköt huolehtivat niiden sihteeripalveluista. Muut komission virkamiehet, joita asia koskee, voivat olla läsnä ryhmän ja sen alaryhmien kokouksissa.

6.   Kaasualan koordinointiryhmä hyväksyy työjärjestyksensä komission vahvistaman työjärjestyksen mallin pohjalta.

7.   Komissio voi julkaista Internetissä komission asianomaisen yksikön verkkosivustolla kaasualan koordinointiryhmän tiivistelmät, päätelmät, osittaiset päätelmät ja valmisteluasiakirjat kyseessä olevan asiakirjan alkuperäiskielellä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän artiklan 4 kohdan soveltamista.

4 artikla

Kokouskulut

Komissio korvaa kaasualan koordinointiryhmän toimintaan liittyvät jäsenten, asiantuntijoiden ja tarkkailijoiden matkakulut ja tarvittaessa oleskelukulut ulkopuolisille asiantuntijoille maksettavia korvauksia koskevien komission sisäisten sääntöjen mukaisesti.

Kaasualan koordinointiryhmän kokousten osallistujat, asiantuntijat ja tarkkailijat eivät saa palkkiota tehtäviensä hoitamisesta.

Kokouskulut korvataan komission vastuuyksiköitten kaasualan koordinointiryhmälle varaaman vuositalousarvion rajoissa.

Tehty Brysselissä 7 päivänä marraskuuta 2006.

Komission puolesta

Andris PIEBALGS

Komission jäsen


(1)   EUVL L 127, 29.4.2004, s. 92.

(2)   EUVL L 176, 15.7.2003, s. 57.

(3)   EYVL L 317, 3.12.2001, s. 1. Päätös sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna päätöksellä 2006/548/EY, Euratom (EUVL L 215, 5.8.2006, s. 38).

(4)   EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1.