UNIONIN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (yhdeksäs jaosto)
27 päivänä maaliskuuta 2025 ( *1 )
Ennakkoratkaisupyyntö – Oikeudellinen yhteistyö yksityisoikeudellisissa asioissa – Perintöoikeutta koskevat toimenpiteet – Asetus (EU) N:o 650/2012 – 13 artikla – Perillisen asuinpaikan tuomioistuimen toimivalta – Perillisen, joka asuu muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, jossa perittävä asui, myöhässä antama ilmoitus perinnöstä luopumisesta
Asiassa C‑57/24 [Ławida] ( i ),
jossa on kyse SEUT 267 artiklaan perustuvasta ennakkoratkaisupyynnöstä, jonka Sąd Okręgowy w Gliwicach (Gliwicen alueellinen tuomioistuin, Puola) on esittänyt 24.10.2023 tekemällään päätöksellä, joka on saapunut unionin tuomioistuimeen 26.1.2024, saadakseen ennakkoratkaisun asiassa, jonka on saattanut vireille
BA, laillisena edustajanaan BR,
ja jossa asian käsittelyyn osallistuvat
EQ, laillisena edustajaan XK,
CJ, laillisena edustajanaan XK,
LF ja
AA, laillisena edustajanaan TB,
UNIONIN TUOMIOISTUIN (yhdeksäs jaosto),
toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja N. Jääskinen (esittelevä tuomari) sekä tuomarit A. Arabadjiev ja R. Frendo,
julkisasiamies: M. Campos Sánchez-Bordona,
kirjaaja: A. Calot Escobar,
ottaen huomioon kirjallisessa käsittelyssä esitetyn,
ottaen huomioon huomautukset, jotka sille ovat esittäneet
|
– |
Puolan hallitus, asiamiehinään B. Majczyna ja S. Żyrek, |
|
– |
Tšekin hallitus, asiamiehinään A. Pagáčová, M. Smolek ja J. Vláčil, |
|
– |
Euroopan komissio, asiamiehinään J. Hottiaux ja W. Wils, |
päätettyään julkisasiamiestä kuultuaan ratkaista asian ilman ratkaisuehdotusta,
on antanut seuraavan
tuomion
|
1 |
Ennakkoratkaisupyyntö koskee toimivallasta, sovellettavasta laista, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta ja virallisten asiakirjojen hyväksymisestä ja täytäntöönpanosta perintöasioissa sekä eurooppalaisen perintötodistuksen käyttöönotosta 4.7.2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 650/2012 (EUVL 2012, L 201, s. 107) 13 artiklan tulkintaa. |
|
2 |
Tämä pyyntö on esitetty asiassa, jonka on pannut vireille alaikäinen BA, jonka asuinpaikka on Puolassa ja jonka laillinen edustaja on BR, ja jossa vaaditaan, ettei BA:han sovelleta siitä, ettei hän tehnyt määräajassa ilmoitusta kuolleen sukulaisensa ZJ:n, jonka asuinpaikka oli Saksassa, perinnöstä luopumisesta, aiheutuvia oikeusvaikutuksia. |
Asiaa koskevat oikeussäännöt
Unionin oikeus
|
3 |
Asetuksen N:o 650/2012 johdanto-osan 7 ja 32 perustelukappaleessa todetaan seuraavaa:
– –
|
|
4 |
Asetuksen 4 artiklassa, jonka otsikko on ”Yleinen toimivalta”, säädetään seuraavaa: ”Sen jäsenvaltion tuomioistuimet, jossa perittävän asuinpaikka oli kuolinhetkellä, ovat toimivaltaisia antamaan ratkaisun perimyksestä kokonaisuudessaan.” |
|
5 |
Asetuksen II luku, jonka otsikko on ”Toimivalta”, sisältää kyseisen asetuksen 4–19 artiklan. Asetuksen 13 artiklassa, jonka otsikko on ”Perinnön, testamenttisaannon tai lakiosan vastaanottaminen tai siitä luopuminen”, säädetään seuraavaa: ”Ratkaisujen tekemiseen perintöasiassa tämän asetuksen nojalla toimivaltaisen tuomioistuimen lisäksi sen jäsenvaltion tuomioistuimet, jossa kenen tahansa sellaisen henkilön asuinpaikka on, joka perimykseen sovellettavan lain mukaisesti voi tehdä tuomioistuimelle perinnön, testamenttisaannon tai lakiosan vastaanottamista tai siitä luopumista koskevan ilmoituksen tai ilmoituksen, jonka tarkoituksena on rajoittaa kyseisen henkilön vastuuta perimykseen liittyvien velkojen osalta, ovat toimivaltaisia vastaanottamaan tällaisia ilmoituksia siinä tapauksessa, että tällaiset ilmoitukset voidaan kyseisen jäsenvaltion lain mukaisesti tehdä tuomioistuimelle.” |
|
6 |
Asetuksen N:o 650/2012 15 artiklassa, jonka otsikko on ”Toimivallan tutkiminen”, säädetään seuraavaa: ”Jos jäsenvaltion tuomioistuimessa vireille pantu perintöasia [koskee] asiaa, jossa tuomioistuin ei tämän asetuksen mukaan ole toimivaltainen, sen on omasta aloitteestaan ilmoitettava, ettei sillä ole toimivaltaa.” |
|
7 |
Asetuksen 21 artiklan, jonka otsikko on ”Yleissääntö”, 1 kohdassa säädetään seuraavaa: ”Jollei tässä asetuksessa toisin säädetä, perimykseen kokonaisuudessaan sovelletaan sen valtion lakia, jossa perittävän asuinpaikka oli kuolinhetkellä.” |
|
8 |
Mainitun asetuksen 23 artiklan, jonka otsikko on ”Sovellettavan lain soveltamisala”, 1 kohdassa ja 2 kohdan e alakohdassa säädetään seuraavaa: ”1. Edellä olevan 21 tai 22 artiklan mukaisesti määräytyvää lakia sovelletaan perimykseen kokonaisuudessaan. 2. Kyseistä lakia sovelletaan erityisesti seuraaviin: – – e) jäämistöön kuuluvan omaisuuden, oikeuksien ja velvoitteiden siirto perillisille ja mahdollisille testamentinsaajille, mukaan lukien perinnön tai testamenttisaannon vastaanottamisen tai siitä luopumisen ehdot ja vaikutukset”. |
|
9 |
Asetuksen N:o 650/2012 III luku, jonka otsikko on ”Sovellettava laki”, sisältää kyseisen asetuksen 20–38 artiklan. Asetuksen 28 artiklassa, jonka otsikko on ”Vastaanottamista tai luopumista koskevan ilmoituksen muodollinen pätevyys”, säädetään seuraavaa: ”Ilmoitus perinnön, testamenttisaannon tai lakiosan vastaanottamisesta tai siitä luopumisesta taikka ilmoitus, jonka tarkoituksena on rajoittaa ilmoituksen tekevän henkilön vastuuta, on muodollisesti pätevä, jos se on
|
Puolan oikeus
Siviilikoodeksi
|
10 |
Siviilikoodeksista 23.4.1964 annetun lain (ustawa – Kodeks cywilny; Dz. U. 1964, nro 16, järjestysnumero 93), sellaisena kuin sitä sovelletaan pääasiassa (jäljempänä siviilikoodeksi), 1012 §:ssä säädetään, että perillinen voi joko ottaa perinnön vastaan rajoittamattomalla velkavastuulla (yksinkertainen vastaanottaminen), ottaa perinnön vastaan tämän vastuun rajoituksin (vastaanottaminen omaisuuden inventoinnin puitteissa) tai luopua perinnöstä. |
|
11 |
Siviilikoodeksin 1015 §:n mukaan ilmoitus perinnön vastaanottamisesta tai perinnöstä luopumisesta voidaan tehdä kuuden kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona perillinen sai tietää perintöoikeutensa perusteesta. Se, että perillinen ei tee ilmoitusta tässä määräajassa, merkitsee samaa kuin perinnön vastaanottaminen omaisuuden inventoinnin puitteissa. |
|
12 |
Siviilikoodeksin 1018 §:n 1 momentissa säädetään, että ehdollinen tai määräaikaa koskevalla varauksella tehty ilmoitus perinnön vastaanottamisesta tai perinnöstä luopumisesta on pätemätön. Kyseisen pykälän 2 momentissa säädetään, että tällaista ilmoitusta ei voida peruuttaa, ja sen 3 momentissa säädetään, että se on tehtävä tuomioistuimelle tai notaarille. |
|
13 |
Siviilikoodeksin 1019 §:n 1 momentissa säädetään seuraavaa: ”Jos perinnön vastaanottamista tai siitä luopumista koskeva ilmoitus on annettu erehdyksessä tai pakotettuna, siihen sovelletaan tahdonilmaisuun vaikuttavia virheitä koskevia säännöksiä seuraavin muutoksin:
|
|
14 |
Siviilikoodeksin 1019 §:n 2 momentin mukaan perillinen, joka ei ole tehnyt ilmoitusta perinnön vastaanottamisesta tai siitä luopumisesta määräajassa kyseiseen ilmoitukseen vaikuttavan erehdyksen tai pakottamisen vuoksi, voi välttää tämän määräajan noudattamatta jättämisen oikeudelliset seuraukset, jos kyseisen pykälän 1 momentissa säädetyt edellytykset täyttyvät. |
|
15 |
Siviilikoodeksin 1019 §:n 3 momentin mukaan vaatimus perinnön vastaanottamista tai siitä luopumista koskevan ilmoituksen oikeusvaikutusten soveltamatta jättämisestä edellyttää tuomioistuimen hyväksyntää. |
Siviiliprosessikoodeksi
|
16 |
Siviiliprosessikoodeksista 17.11.1964 annetun lain (ustawa – Kodeks postępowania cywilnego; Dz. U. 1964, nro 43, järjestysnumero 296), sellaisena kuin sitä sovelletaan pääasiassa (jäljempänä siviiliprosessikoodeksi), 628 §:ssä säädetään, että perintöasiassa toimivaltainen tuomioistuin on perittävän viimeisen asuinpaikan tuomioistuin, ja jos hänen asuinpaikkaansa Puolassa ei voida määrittää, sen paikkakunnan tuomioistuin, jossa kuolinpesän omaisuus tai sen osa sijaitsee. Jos tällaisia perusteita ei ole, perintöasiassa toimivaltainen tuomioistuin on Sąd Rejonowy dla m.st. Warszawy w Warszawie (Varsovan kaupungin piirioikeus, Puola). |
|
17 |
Siviiliprosessikoodeksin 640 §:ssä säädetään, että ilmoitus yksinkertaisesta perinnön vastaanottamisesta tai vastaanottamisesta rajoittamalla velkavastuu jäämistöomaisuuden arvoon taikka perinnöstä luopumisesta voidaan tehdä notaarille tai sille piirioikeudelle (Sąd Rejonowy), jonka tuomiopiiriin ilmoituksen tekijän koti- tai oleskelupaikka kuuluu. Kyseessä oleva notaari tai piirioikeus toimittaa ilmoituksen liitteineen viipymättä sille tuomioistuimelle, jossa perintöasia on saatettava vireille, siinä tapauksessa, että puolalaiset tuomioistuimet ovat toimivaltaisia. Tällainen ilmoitus voidaan myös tehdä kyseisessä tuomioistuimessa perintöoikeuden toteamista koskevan menettelyn aikana. |
Pääasia ja ennakkoratkaisukysymys
|
18 |
Pääasian valittaja BA on Puolassa asuva alaikäinen. Hän on sukua ZJ:lle, joka kuoli Saksassa, jossa hänellä oli tuolloin asuinpaikka. |
|
19 |
Koska BA:n laillinen edustaja BR ei antanut ilmoitusta ZJ:n perinnöstä luopumisesta määräajan laskemisessa tapahtuneen virheen vuoksi, BA pyysi BR:n edustamana Sąd Rejonowy w Gliwicachia hyväksymään hänen vaatimuksensa siitä, ettei häneen sovelleta tällaisen laiminlyönnin oikeusvaikutuksia. |
|
20 |
Kyseisen tuomioistuimen hylättyä vaatimuksen BA valitti tästä hylkäämisestä Sąd Okręgowy w Gliwicachiin (Gliwicen alueellinen tuomioistuin, Puola), joka on ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin. |
|
21 |
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin pohtii, kattaako asetuksen N:o 650/2012 13 artiklassa säädetty sen jäsenvaltion tuomioistuinten, jossa kenen tahansa sellaisen henkilön asuinpaikka on, joka perimykseen sovellettavan lain mukaisesti voi tehdä tuomioistuimelle perinnön, testamenttisaannon tai lakiosan vastaanottamista tai siitä luopumista koskevan ilmoituksen tai ilmoituksen, jonka tarkoituksena on rajoittaa kyseisen henkilön vastuuta perimykseen liittyvien velkojen osalta, toimivalta vastaanottaa tällaisia ilmoituksia myös tilanteet, joissa kansallista tuomioistuinta vaaditaan hyväksymään vaatimus siitä, ettei tällaisen ilmoituksen määräajassa tekemisen laiminlyönnistä aiheutuvia oikeudellisia seurauksia sovelleta. |
|
22 |
Se katsoo, että kyseisessä artiklassa olevan ilmoituksen vastaanottamisen käsitteen suppea tulkinta johtaa siihen, että jäsenvaltion, jossa perinnöstä luopumista koskevan ilmoituksen antavalla henkilöllä on asuinpaikka, tuomioistuimet ovat toimivaltaisia ainoastaan vastaanottamaan tällaisia ilmoituksia. Mainitun asetuksen 13 artikla ei siten koskisi tilanteita, joissa perillinen vaatii tällaista tuomioistuinta hyväksymään vaatimuksen siitä, ettei häneen sovelleta perinnöstä luopumista koskevan ilmoituksen määräajassa tekemisen laiminlyönnistä aiheutuvia oikeusvaikutuksia. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin esittää, että tällaisesta asetuksen N:o 650/2012 13 artiklan suppeasta tulkinnasta seuraa, että sillä ei ole nyt käsiteltävässä tapauksessa toimivaltaa hyväksyä BA:n vaatimusta siitä, ettei häneen sovelleta pääasiassa kyseessä olevan laiminlyönnin oikeudellisia seurauksia, ja että ainoastaan kyseisen asetuksen 4 artiklassa tarkoitetut tuomioistuimet eli nyt käsiteltävässä asiassa saksalaiset tuomioistuimet ovat toimivaltaisia hyväksymään tällaisen vaatimuksen. |
|
23 |
Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen mukaan tällaista kantaa puolusti julkisasiamies Szpunar, joka arvioi 20.1.2022 asiassa C‑617/20 antamassaan ratkaisuehdotuksessa, että asetuksen N:o 650/2012 13 artiklaa on tulkittava siten, että sitä ei sovelleta tilanteessa, jossa tiettyjen perimykseen sovellettavan lain mukaisten oikeusvaikutusten toteutumisen välttämätön edellytys on se, että tuomioistuin tekee ilmoituksen vastaanottamisen lisäksi myös muita toimenpiteitä, esimerkiksi antaa ratkaisun tai aloittaa toisen menettelyn muussa kuin perintöasiassa (julkisasiamies Szpunarin ratkaisuehdotus T.N. ja N.N. (Ilmoitus perinnöstä luopumisesta), C‑617/20, EU:C:2022:49, 38 ja 39 kohta). |
|
24 |
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin viittaa kuitenkin 21.6.2018 annettuun tuomioon Oberle (C‑20/17, EU:C:2018:485, 42 kohta) ja huomauttaa, että kyseisellä 13 artiklalla, luettuna asetuksen N:o 650/2012 johdanto-osan 32 perustelukappaleen valossa, pyritään yksinkertaistamaan perinnön- ja testamentinsaajien menettelyjä kyseisen asetuksen 4–11 artiklassa säädetyistä toimivaltasäännöistä poiketen. Jotta perintöasia, jolla on rajat ylittäviä vaikutuksia, voitaisiin ratkaista nopeasti, sujuvasti ja tehokkaasti Euroopan unionissa, perillisten olisi lisäksi voitava helposti todistaa asemansa ja/tai oikeutensa. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin pohtii siten, voiko asetuksen N:o 650/2012 13 artiklassa tarkoitettu tuomioistuimen toimivalta kattaa paitsi kyseisessä artiklassa tarkoitetun ilmoituksen vastaanottamiseen liittyvät toimenpiteet myös muita kyseisen tuomioistuimen toimia perintömenettelyssä, mukaan lukien se, että kyseinen tuomioistuin hyväksyy perillisen vaatimuksen siitä, ettei häneen sovelleta perinnöstä luopumista koskevan ilmoituksen määräajassa tekemisen laiminlyönnistä aiheutuvia oikeudellisia seurauksia. |
|
25 |
Tällaista tulkintaa tukee kansallisen tuomioistuimen mukaan myös asetuksen N:o 650/2012 tavoite, joka on sen johdanto-osan seitsemännen perustelukappaleen mukaan sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan edistäminen poistamalla vapaata liikkuvuutta haittaavat esteet niiden henkilöiden osalta, jotka haluavat valvoa oikeuksiaan perintöasiassa, jolla on rajat ylittäviä vaikutuksia. |
|
26 |
Tässä tilanteessa Sąd Okręgowy w Gliwicach on päättänyt lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavan ennakkoratkaisukysymyksen: ”Onko [asetuksen N:o 650/2012] 13 artiklaa tulkittava siten, että sitä ei sovelleta tilanteessa, jossa perinnöstä luopumista koskevan ilmoituksen pätevyys edellyttää – ilmoituksen antavan henkilön asuinjäsenvaltion kansallisten säännösten mukaan – pelkän vastaanottamisen lisäksi sen hyväksymistä tuomioistuimessa, esimerkiksi silloin, kun tällainen ilmoitus annetaan säädetyn määräajan umpeuduttua?” |
Ennakkoratkaisukysymyksen tarkastelu
|
27 |
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee ainoalla ennakkoratkaisukysymyksellään lähinnä, onko asetuksen N:o 650/2012 13 artiklaa tulkittava siten, että henkilön, joka vaatii, ettei häneen sovelleta siitä, ettei perinnöstä luopumisesta ole ilmoitettu määräajassa, aiheutuvia oikeudellisia seurauksia, asuinpaikkajäsenvaltion tuomioistuimet ovat toimivaltaisia hyväksymään tällaisen vaatimuksen. |
|
28 |
Aluksi on mainittava, että unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan sekä unionin oikeuden yhtenäinen soveltaminen että yhdenvertaisuusperiaate edellyttävät, että sellaista unionin oikeuden säännöstä, jossa ei ole nimenomaista viittausta jäsenvaltioiden oikeuteen sen merkityksen ja ulottuvuuden määrittelemiseksi, on tavallisesti tulkittava koko unionissa itsenäisesti ja yhtenäisesti ottamalla huomioon paitsi säännöksen sanamuoto myös sen asiayhteys ja kyseessä olevalla säännöstöllä tavoiteltu päämäärä (tuomio 2.6.2022, T.N. ja N.N. (Ilmoitus perinnöstä luopumisesta), C‑617/20, EU:C:2022:426, 35 kohta). |
|
29 |
Asetuksen N:o 650/2012 13 artiklan sanamuodon osalta on ensinnäkin todettava, että kyseisen artiklan mukaan ratkaisujen tekemiseen perintöasiassa kyseisen asetuksen nojalla toimivaltaisen tuomioistuimen lisäksi sen jäsenvaltion tuomioistuimet, jossa kenen tahansa sellaisen henkilön asuinpaikka on, joka perimykseen sovellettavan lain mukaisesti voi tehdä perinnön, testamenttisaannon tai lakiosan vastaanottamista tai siitä luopumista koskevan ilmoituksen tai ilmoituksen, jonka tarkoituksena on rajoittaa kyseisen henkilön vastuuta perimykseen liittyvien velkojen osalta, ovat toimivaltaisia vastaanottamaan tällaisia ilmoituksia, jos ne voidaan kyseisen jäsenvaltion lain mukaan tehdä tuomioistuimessa. |
|
30 |
Kyseisessä 13 artiklassa säädetään siten vaihtoehtoisesta tuomioistuimen toimivaltaperusteesta, jonka tarkoituksena on antaa perillisille, joiden asuinpaikka ei ole siinä jäsenvaltiossa, jonka tuomioistuimilla on asetuksen N:o 650/2012 4–11 artiklan yleisten sääntöjen mukaisesti toimivalta perintöasiassa, mahdollisuus tehdä ilmoituksensa perinnön vastaanottamisesta tai siitä luopumisesta sen jäsenvaltion tuomioistuimessa, jossa heillä on asuinpaikka (tuomio 2.6.2022, T.N. ja N.N. (Ilmoitus perinnöstä luopumisesta), C‑617/20, EU:C:2022:426, 37 kohta). |
|
31 |
Asetuksen N:o 650/2012 13 artiklan sanamuodosta ilmenee myös, että sen jäsenvaltion tuomioistuimet, jossa perillisellä on asuinpaikka, ovat toimivaltaisia ainoastaan ”vastaanottamaan” tällaiset ilmoitukset (ks. vastaavasti tuomio 21.6.2018, Oberle, C‑20/17, EU:C:2018:485, 41 kohta). |
|
32 |
Kyseinen 13 artikla ei siten koske näiden tuomioistuinten toimivaltaa hyväksyä perillisen vaatimus siitä, ettei häneen sovelleta perinnöstä luopumista koskevan ilmoituksen määräajassa tekemisen laiminlyönnistä aiheutuvia oikeudellisia seurauksia. |
|
33 |
Toiseksi on muistutettava asetuksen N:o 650/2012 13 artiklan asiayhteydestä, että mainittu artikla kuuluu kyseisen asetuksen II lukuun, jossa säännellään kaikkia tuomioistuinten toimivaltaperusteita perintöasioissa (ks. vastaavasti tuomio 2.6.2022, T.N. ja N.N. (Ilmoitus perinnöstä luopumisesta), C‑617/20, EU:C:2022:426, 36 kohta). |
|
34 |
Kyseiseen 13 artiklaan perustuvaa tuomioistuimen toimivaltaa koskevaa sääntöä, sellaisena kuin se mainittiin edellä 30 kohdassa, täydentää asetuksen N:o 650/2012 28 artiklaan sisältyvä lainvalintasääntö, joka kuuluu sovellettavaa lakia koskevaan kyseisen asetuksen III lukuun, jossa säädetään erityisesti muun muassa perinnöstä luopumista koskevien ilmoitusten muodollisesta pätevyydestä. Tältä osin on mainittava, että ilmoitus on muodollisesti pätevä, jos se on kyseisen artiklan a alakohdan mukaisesti perimykseen sovellettavan lain (lex successionis) tai sen b alakohdan mukaisesti sen valtion lain, jossa ilmoituksen tekevän henkilön asuinpaikka on, mukainen (tuomio 2.6.2022, T.N. ja N.N. (Ilmoitus perinnöstä luopumisesta), C‑617/20, EU:C:2022:426, 38 kohta). |
|
35 |
Asetuksen N:o 650/2012 13 ja 28 artiklasta yhdessä ilmenee, että näiden kahden artiklan välillä on läheinen yhteys, joten perillisen asuinpaikkajäsenvaltion tuomioistuinten toimivalta vastaanottaa perinnöstä luopumista koskevia ilmoituksia riippuu siitä, että kyseisessä valtiossa voimassa olevassa perimystä koskevassa laissa säädetään mahdollisuudesta tehdä tällainen ilmoitus tuomioistuimessa (ks. vastaavasti tuomio 2.6.2022, T.N. ja N.N. (Ilmoitus perinnöstä luopumisesta), C‑617/20, EU:C:2022:426, 40 kohta). |
|
36 |
Siltä osin kuin on erityisesti kyse pääasian valittajan vaatiman kaltaisesta tuomioistuinratkaisusta, jolla hyväksytään perillisen vaatimus siitä, ettei häneen sovelleta perinnöstä luopumista koskevan ilmoituksen määräajassa tekemisen laiminlyönnistä aiheutuvia oikeudellisia seurauksia, sellaisena kuin siitä säädetään perillisen asuinpaikkajäsenvaltiossa voimassa olevassa perimykseen sovellettavassa laissa, on mainittava, että yhtäältä asetuksen N:o 650/2012 28 artikla on laadittu siten, että siinä tarkoitettujen ilmoitusten pätevyys tunnustetaan muun muassa silloin, kun ilmoituksen antavan henkilön asuinpaikkavaltion lainsäädännössä säädetyt edellytykset täyttyvät – silloin kun kyseistä lakia sovelletaan (ks. vastaavasti tuomio 2.6.2022, T.N. ja N.N. (Ilmoitus perinnöstä luopumisesta), C‑617/20, EU:C:2022:426, 39 kohta). Toisaalta tällainen tuomioistuimen hyväksymispäätös ei selvästikään ole kyseisen asetuksen 13 artiklassa tarkoitettu ilmoituksen vastaanottamistoimi eikä se siten kuulu kyseisen artiklan soveltamisalaan. |
|
37 |
Kolmanneksi asetuksen N:o 650/2012 tavoitteet tukevat tätä tulkintaa. Asetuksen johdanto-osan seitsemännen perustelukappaleen mukaan kyseisen asetuksen tarkoituksena on nimittäin sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan edistäminen poistamalla vapaata liikkuvuutta haittaavat esteet niiden henkilöiden osalta, jotka haluavat valvoa oikeuksiaan perintöasiassa, jolla on rajat ylittäviä vaikutuksia. Kyseisessä perustelukappaleessa mainitaan erityisesti, että Euroopan oikeusalueella perillisten ja testamentinsaajien, muiden perittävälle läheisten henkilöiden ja jäämistön velkojien oikeudet on taattava tehokkaasti (tuomio 2.6.2022, T.N. ja N.N. (Ilmoitus perinnöstä luopumisesta), C‑617/20, EU:C:2022:426, 42 kohta). |
|
38 |
Tältä osin unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä ilmenee, että asetuksen N:o 650/2012 13 artiklan, luettuna yhdessä sen johdanto-osan 32 perustelukappaleen kanssa, jonka mukaan kyseisten säännösten tarkoituksena on helpottaa niiden perillisten ja testamentinsaajien elämää, joilla on asuinpaikka jossakin muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, jossa perintöasiaa käsitellään, tarkoituksena on yksinkertaistaa perinnön- ja testamentinsaajien menettelyjä kyseisen asetuksen 4–11 artiklassa säädetyistä toimivaltasäännöistä poiketen (tuomio 2.6.2022, T.N. ja N.N. (Ilmoitus perinnöstä luopumisesta), C‑617/20, EU:C:2022:426, 41 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen). |
|
39 |
Kuten edellä 30 kohdassa mainittiin, kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi unionin lainsäätäjä on täydentänyt asetuksen N:o 650/2012 4–11 artiklassa säädettyä toimivaltaa säätämällä sen 13 artiklassa sen jäsenvaltion tuomioistuinten, jossa henkilöllä, joka muun muassa ilmoittaa luopuvansa perinnöstä, on asuinpaikka, toimivallasta ottaa vastaan tällainen ilmoitus. |
|
40 |
Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä ilmenee kuitenkin, että asetuksen N:o 650/2012 13 artiklassa tarkoitetun tuomioistuimen toimivallan ulottuvuus on rajoitettu, eikä se siten voi kattaa tilannetta, jossa sen, että kyseisessä artiklassa tarkoitetut ilmoitukset tuottavat tiettyjä perimykseen sovellettavan lain mukaisia oikeusvaikutuksia, välttämätön edellytys on se, että tuomioistuin tekee pelkän ilmoituksen vastaanottamisen lisäksi myös muita toimenpiteitä, esimerkiksi antaa ratkaisun tai aloittaa toisen menettelyn muussa kuin perintöasiassa (ks. analogisesti tuomio 2.6.2022, T.N. ja N.N. (Ilmoitus perinnöstä luopumisesta), C‑617/20, EU:C:2022:426, 44 kohta). |
|
41 |
Kaiken edellä esitetyn perusteella esitettyyn kysymykseen on vastattava, että asetuksen N:o 650/2012 13 artiklaa on tulkittava siten, että henkilön, joka vaatii, ettei häneen sovelleta siitä, ettei perinnöstä luopumisesta ole ilmoitettu määräajassa, aiheutuvia oikeudellisia seurauksia, asuinpaikkajäsenvaltion tuomioistuimilla ei ole toimivaltaa hyväksyä tällaista vaatimusta. |
Oikeudenkäyntikulut
|
42 |
Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely unionin tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet muille kuin näille asianosaisille huomautusten esittämisestä unionin tuomioistuimelle, ei voida määrätä korvattaviksi. |
|
Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (yhdeksäs jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti: |
|
Toimivallasta, sovellettavasta laista, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta ja virallisten asiakirjojen hyväksymisestä ja täytäntöönpanosta perintöasioissa sekä eurooppalaisen perintötodistuksen käyttöönotosta 4.7.2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 650/2012 13 artiklaa |
|
on tulkittava siten, että |
|
henkilön, joka vaatii, ettei häneen sovelleta siitä, ettei perinnöstä luopumisesta ole ilmoitettu määräajassa, aiheutuvia oikeudellisia seurauksia, asuinpaikkajäsenvaltion tuomioistuimilla ei ole toimivaltaa hyväksyä tällaista vaatimusta. |
|
Allekirjoitukset |
( *1 ) Oikeudenkäyntikieli: puola.
( i ) Tämän asian nimi on kuvitteellinen nimi. Se ei vastaa asian minkään asianosaisen todellista nimeä.