<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><CONCLUSION NNC="YES" xmlns:fmx="http://opoce" xmlns:xsi="http://www.w3.org/2001/XMLSchema-instance" xsi:noNamespaceSchemaLocation="http://formex.publications.europa.eu/schema/formex-05.58-20161101.xd"><BIB.CONCLUSION><REF.CASE FILE="n.a."><NO.CASE>C-216/18 PPU</NO.CASE></REF.CASE><NO.CELEX>62018CC0216</NO.CELEX><NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2018:517">EU:C:2018:517</NO.ECLI><NO.SEQ>0001</NO.SEQ><PAGE.FIRST.ECR>1</PAGE.FIRST.ECR><PAGE.SEQ>1</PAGE.SEQ><PAGE.LAST.ECR>28</PAGE.LAST.ECR><PAGE.TOTAL>28</PAGE.TOTAL></BIB.CONCLUSION><CURR.TITLE><PAGE.HEADER><P><HT TYPE="SC">Ratkaisuehdotus – Evgeni Tanchev – Asia C‑216/18 PPU</HT></P><P><HT TYPE="SC">Minister for Justice and Equality (tuomioistuinjärjestelmän puutteet)</HT></P></PAGE.HEADER></CURR.TITLE><TITLE><TI><P><HT TYPE="UC">Julkisasiamiehen ratkaisuehdotus</HT></P><P><HT TYPE="UC">Evgeni Tanchev</HT></P><P><DATE ISO="20180628">28 päivänä kesäkuuta 2018</DATE><NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0001"><P>Alkuperäinen kieli: ranska.</P></NOTE></P></TI><STI><P><HT TYPE="BOLD">Asia C‑216/18 PPU</HT></P><P>Minister for Justice and Equality</P><P>vastaan</P><P>LM</P><P>(tuomioistuinjärjestelmän puutteet)</P><P><HT TYPE="NORMAL">(Ennakkoratkaisupyyntö – High Court (ylempi piirituomioistuin, Irlanti))</HT></P></STI></TITLE><INTERMEDIATE><INDEX IDX.CLOSE="" SEPARATOR=" – " IDX.OPEN=""><KEYWORD>Ennakkoratkaisupyyntö</KEYWORD><KEYWORD>Oikeudellinen yhteistyö rikosasioissa</KEYWORD><KEYWORD>Puitepäätös 2002/584/YOS</KEYWORD><KEYWORD>Eurooppalainen pidätysmääräys</KEYWORD><KEYWORD>Täytäntöönpanosta kieltäytymisen perusteet</KEYWORD><KEYWORD>Euroopan unionin perusoikeuskirja</KEYWORD><KEYWORD>47 artikla</KEYWORD><KEYWORD>Oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin</KEYWORD><KEYWORD>Oikeusvaltio</KEYWORD><KEYWORD>SEU 7 artikla</KEYWORD><KEYWORD>Komission perusteltu ehdotus, jolla neuvostoa kehotetaan toteamaan, että on olemassa selvä vaara, että Puolan tasavalta loukkaa vakavasti SEU 2 artiklassa tarkoitettua arvoa</KEYWORD></INDEX><TOC><TITLE><TI><P>Sisällys</P></TI></TITLE><TOC.BLK><TOC.ITEM><NO.ITEM>I</NO.ITEM><ITEM.CONT>Johdanto</ITEM.CONT><ITEM.REF>2</ITEM.REF></TOC.ITEM></TOC.BLK><TOC.BLK><TOC.ITEM><NO.ITEM>II</NO.ITEM><ITEM.CONT>Asiaa koskevat oikeussäännöt</ITEM.CONT><ITEM.REF>5</ITEM.REF></TOC.ITEM><TOC.BLK><TOC.ITEM><NO.ITEM>A</NO.ITEM><ITEM.CONT>Unionin oikeus</ITEM.CONT><ITEM.REF>5</ITEM.REF></TOC.ITEM><TOC.BLK><TOC.ITEM><NO.ITEM>1</NO.ITEM><ITEM.CONT>Perusoikeuskirja</ITEM.CONT><ITEM.REF>5</ITEM.REF></TOC.ITEM></TOC.BLK><TOC.BLK><TOC.ITEM><NO.ITEM>2</NO.ITEM><ITEM.CONT>Euroopan unionista tehty sopimus</ITEM.CONT><ITEM.REF>5</ITEM.REF></TOC.ITEM></TOC.BLK><TOC.BLK><TOC.ITEM><NO.ITEM>3</NO.ITEM><ITEM.CONT>Puitepäätös</ITEM.CONT><ITEM.REF>6</ITEM.REF></TOC.ITEM></TOC.BLK></TOC.BLK><TOC.BLK><TOC.ITEM><NO.ITEM>B</NO.ITEM><ITEM.CONT>Irlannin oikeus</ITEM.CONT><ITEM.REF>6</ITEM.REF></TOC.ITEM></TOC.BLK></TOC.BLK><TOC.BLK><TOC.ITEM><NO.ITEM>III</NO.ITEM><ITEM.CONT>Tosiseikat ja pääasian oikeudenkäynti</ITEM.CONT><ITEM.REF>7</ITEM.REF></TOC.ITEM></TOC.BLK><TOC.BLK><TOC.ITEM><NO.ITEM>IV</NO.ITEM><ITEM.CONT>Asian arviointi</ITEM.CONT><ITEM.REF>9</ITEM.REF></TOC.ITEM><TOC.BLK><TOC.ITEM><NO.ITEM>A</NO.ITEM><ITEM.CONT>Tutkittavaksi ottaminen</ITEM.CONT><ITEM.REF>9</ITEM.REF></TOC.ITEM></TOC.BLK><?PAGE NO="2"?><TOC.BLK><TOC.ITEM><NO.ITEM>B</NO.ITEM><ITEM.CONT>Asiakysymys</ITEM.CONT><ITEM.REF>10</ITEM.REF></TOC.ITEM><TOC.BLK><TOC.ITEM><NO.ITEM>1</NO.ITEM><ITEM.CONT>Alustavat huomautukset</ITEM.CONT><ITEM.REF>10</ITEM.REF></TOC.ITEM></TOC.BLK><TOC.BLK><TOC.ITEM><NO.ITEM>2</NO.ITEM><ITEM.CONT>Ensimmäinen ennakkoratkaisukysymys</ITEM.CONT><ITEM.REF>12</ITEM.REF></TOC.ITEM><TOC.BLK><TOC.ITEM><NO.ITEM>a)</NO.ITEM><ITEM.CONT>Onko todellisen vaaran perusoikeuskirjan 47 artiklan toisen kohdan, muttei sen 4 artiklan, rikkomisesta johdettava eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöönpanon lykkäämiseen?</ITEM.CONT><ITEM.REF>13</ITEM.REF></TOC.ITEM></TOC.BLK><TOC.BLK><TOC.ITEM><NO.ITEM>b)</NO.ITEM><ITEM.CONT>Onko minkä tahansa perusoikeuskirjan 47 artiklan toisen kohdan rikkomisen johdettava sen vakavuudesta riippumatta eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöönpanon lykkäämiseen?</ITEM.CONT><ITEM.REF>16</ITEM.REF></TOC.ITEM><TOC.BLK><TOC.ITEM><NO.ITEM>1)</NO.ITEM><ITEM.CONT>Johdanto</ITEM.CONT><ITEM.REF>16</ITEM.REF></TOC.ITEM></TOC.BLK><TOC.BLK><TOC.ITEM><NO.ITEM>2)</NO.ITEM><ITEM.CONT>Vaatimus oikeuksien räikeästä epäämisestä</ITEM.CONT><ITEM.REF>16</ITEM.REF></TOC.ITEM></TOC.BLK><TOC.BLK><TOC.ITEM><NO.ITEM>3)</NO.ITEM><ITEM.CONT>Oikeuksien räikeän epäämisen määritteleminen tuomioistuinten riippumattomuuden perusteella</ITEM.CONT><ITEM.REF>19</ITEM.REF></TOC.ITEM></TOC.BLK></TOC.BLK><TOC.BLK><TOC.ITEM><NO.ITEM>c)</NO.ITEM><ITEM.CONT>Onko täytäntöönpanosta vastaavan oikeusviranomaisen todettava, että kyseinen henkilö saattaa altistua oikeuksien räikeälle epäämiselle?</ITEM.CONT><ITEM.REF>21</ITEM.REF></TOC.ITEM><TOC.BLK><TOC.ITEM><NO.ITEM>1)</NO.ITEM><ITEM.CONT>Johdanto sekä asianosaisten ja muiden osapuolten huomautukset</ITEM.CONT><ITEM.REF>21</ITEM.REF></TOC.ITEM></TOC.BLK><TOC.BLK><TOC.ITEM><NO.ITEM>2)</NO.ITEM><ITEM.CONT>Vaatimus yksittäistapausta koskevasta tutkinnasta</ITEM.CONT><ITEM.REF>22</ITEM.REF></TOC.ITEM></TOC.BLK><TOC.BLK><TOC.ITEM><NO.ITEM>3)</NO.ITEM><ITEM.CONT>Miten näytetään toteen, että asianomainen henkilö altistuu todelliselle vaaralle oikeuksien räikeästä epäämisestä pidätysmääräyksen antaneessa jäsenvaltiossa?</ITEM.CONT><ITEM.REF>24</ITEM.REF></TOC.ITEM></TOC.BLK></TOC.BLK></TOC.BLK><TOC.BLK><TOC.ITEM><NO.ITEM>3</NO.ITEM><ITEM.CONT>Toinen ennakkoratkaisukysymys</ITEM.CONT><ITEM.REF>26</ITEM.REF></TOC.ITEM></TOC.BLK></TOC.BLK></TOC.BLK><TOC.BLK><TOC.ITEM><NO.ITEM>V</NO.ITEM><ITEM.CONT>Ratkaisuehdotus</ITEM.CONT><ITEM.REF>28</ITEM.REF></TOC.ITEM></TOC.BLK></TOC></INTERMEDIATE><CONTENTS.CONCLUSION><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD">I</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD">Johdanto</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0001"><NO.P>1.</NO.P><TXT>Nyt käsiteltävä ennakkoratkaisupyyntö on esitetty Puolan tuomioistuinjärjestelmän kehitykseen ja uudistuksiin liittyvässä asiayhteydessä,<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0002"><P>Kyse on muun muassa perustuslakituomioistuimen jäsenten nimittämisestä ja sen tiettyjen ratkaisujen julkaisematta jättämisestä. Kyse on myös ylimmän tuomioistuimen ja yleisten tuomioistuinten tuomareiden uusista eläkejärjestelmistä, uudesta, ylimmässä tuomioistuimessa toteutettavasta ylimääräisestä muutoksenhakumenettelystä, yleisten tuomioistuinten presidenttien nimittämisestä ja virasta vapauttamisesta sekä kansallisen tuomarineuvoston tuomarijäsenten toimikausien päättämisestä ja heidän nimitysmenettelystään.</P></NOTE> jonka johdosta Euroopan komissio on <DATE ISO="20171220">20.12.2017</DATE> antanut perustellun ehdotuksen, jolla Euroopan unionin neuvostoa kehotetaan toteamaan SEU 7 artiklan 1 kohdan nojalla, että on olemassa selvä vaara, että Puolan tasavalta loukkaa vakavasti yhtä SEU 2 artiklassa tarkoitetuista jäsenvaltioille yhteisistä arvoista eli oikeusvaltioperiaatetta<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0003"><P>Ehdotus, joka on annettu <DATE ISO="20171220">20.12.2017</DATE>, neuvoston päätökseksi sen toteamisesta, että on olemassa selvä vaara, että Puolan tasavalta loukkaa vakavasti oikeusvaltioperiaatetta, COM(2017) 835 final.</P></NOTE> (jäljempänä komission perusteltu ehdotus).</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="3"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0002"><NO.P>2.</NO.P><TXT>SEU 7 artiklassa määrätyllä menettelyllä – jos se saatetaan päätökseen eli jos Eurooppa-neuvosto toteaa, että jäsenvaltio on loukannut vakavasti ja jatkuvasti SEU 2 artiklassa tarkoitettuja arvoja – on mahdollista pidättää väliaikaisesti tietyt perussopimuksista johtuvat asianomaiselle jäsenvaltiolle kuuluvat oikeudet. Tällaista menettelyä ei ole milloinkaan aloitettu eikä etenkään saatettu päätökseen. Komission perusteltu ehdotus on ensimmäinen tämänsuuntainen yritys, eikä neuvosto ole tähän päivään mennessä antanut päätöstä, joka se on kyseisellä ehdotuksella kehotettu tekemään.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0003"><NO.P>3.</NO.P><TXT>Nyt käsiteltävässä asiassa pääasian hakijaan L. M:ään on kohdistettu kolme puolalaisten tuomioistuinten eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä ja jäsenvaltioiden välisistä luovuttamismenettelyistä <DATE ISO="20020613">13.6.2002</DATE> tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2002/584/YOS<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0004"><P><REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="190" PAGE.FIRST="1" DATE.PUB="2002">EYVL 2002, L 190, s. 1</REF.DOC.OJ>.</P></NOTE>, sellaisena kuin se on muutettuna <DATE ISO="20090226">26.2.2009</DATE> tehdyllä neuvoston puitepäätöksellä 2009/299/YOS<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0005"><P><REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="081" PAGE.FIRST="24" DATE.PUB="2009">EUVL 2009, L 81, s. 24</REF.DOC.OJ>.</P></NOTE> (jäljempänä puitepäätös), perusteella antamaa pidätysmääräystä. Hän katsoo, että komission perustellussa ehdotuksessa tarkasteltujen kaltaisten Puolan tuomioistuinjärjestelmän uudistusten johdosta hän altistuu todelliselle vaaralle siitä, ettei hän saa kyseisessä jäsenvaltiossa oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä, ja väittää, että kyseinen vaara estää ennakkoratkaisua pyytänyttä tuomioistuinta luovuttamasta häntä Puolan oikeusviranomaisille.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0004"><NO.P>4.</NO.P><TXT>Jäsenvaltioiden on kuitenkin vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen nojalla pantava täytäntöön eurooppalainen pidätysmääräys.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0006"><P>Ks. puitepäätöksen johdanto-osan kuudes perustelukappale ja 1 artiklan 2 kohta.</P></NOTE> Täytäntöönpanosta vastaava oikeusviranomainen voi kieltäytyä tällaisen pidätysmääräyksen täytäntöönpanosta vain tyhjentävästi puitepäätöksen 3 artiklassa luetelluissa täytäntöönpanosta kieltäytymisen ehdottomissa tapauksissa tai puitepäätöksen 4 ja 4 a artiklassa tarkoitetuissa täytäntöönpanosta kieltäytymisen harkinnanvaraisissa tapauksissa.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0007"><P>Tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20150716">16.7.2015</DATE>, <NAME.CASE>Lanigan</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑237/15 PPU</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2015:474">EU:C:2015:474</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0036">36</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>) ja tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20160405">5.4.2016</DATE>, <NAME.CASE>Aranyosi ja Căldăraru</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑404/15 ja C‑659/15 PPU</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2016:198">EU:C:2016:198</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0080">80</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0005"><NO.P>5.</NO.P><TXT>Unionin tuomioistuin on kuitenkin todennut <DATE ISO="20160405">5.4.2016</DATE> annetussa tuomiossa <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>Aranyosi ja Căldăraru</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑404/15 ja C‑659/15 PPU</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2016:198">EU:C:2016:198</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0098">98</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>), että kun täytäntöönpanosta vastaava oikeusviranomainen toteaa, että eurooppalaisen pidätysmääräyksen kohteena olevaa henkilöä koskee todellinen vaara Euroopan unionin perusoikeuskirjan (jäljempänä perusoikeuskirja) 4 artiklassa tarkoitetusta epäinhimillisestä tai halventavasta kohtelusta, kyseisen määräyksen täytäntöönpanoa on lykättävä. Unionin tuomioistuin nojautuu kyseisen päätelmän tekemiseksi yhtäältä <DATE ISO="20141218">18.12.2014</DATE> annettuun lausuntoon <REF.DOC.ECR><NO.CASE>2/13</NO.CASE> (<NAME.CASE>unionin liittyminen Euroopan ihmisoikeussopimukseen</NAME.CASE>) (<NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2014:2454">EU:C:2014:2454</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0191">191</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>), jossa se katsoi, että vastavuoroisen tunnustamisen ja keskinäisen luottamuksen periaatteita voidaan <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0001" ID="QS0001"/>poikkeuksellisis[s]a olosuhteis[s]a<QUOT.END REF.START="QS0001" CODE="201D" ID="QE0001"/> rajoittaa, ja toisaalta puitepäätöksen 1 artiklan 3 kohtaan, jonka mukaan puitepäätös <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0002" ID="QS0002"/>ei vaikuta velvoitteeseen kunnioittaa – – perusoikeuksia<QUOT.END REF.START="QS0002" CODE="201D" ID="QE0002"/>, sellaisina kuin ne on taattu muun muassa perusoikeuskirjassa.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0008"><P>Tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20160405">5.4.2016</DATE>, <NAME.CASE>Aranyosi ja Căldăraru</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑404/15 ja C‑659/15 PPU</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2016:198">EU:C:2016:198</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0082">82</REF.NP.ECR>–<REF.NP.ECR REF="NP0088">88</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0006"><NO.P>6.</NO.P><TXT>Unionin tuomioistuin kuitenkin asettaa mainitussa tuomiossa Aranyosi ja Căldăraru eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöönpanon lykkäämiselle edellytyksiä toteamalla, että täytäntöönpanosta vastaavan oikeusviranomaisen on suoritettava kaksivaiheinen tutkinta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0007"><NO.P>7.</NO.P><TXT>Täytäntöönpanosta vastaavan oikeusviranomaisen on ensinnäkin todettava epäinhimillisen tai halventavan kohtelun todellisen vaaran olemassaolo pidätysmääräyksen antaneessa jäsenvaltiossa <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0003" ID="QS0003"/>puutteiden [vuoksi] – olivatpa ne rakenteellisia tai yleisiä ja koskivatpa ne tiettyjä henkilöryhmiä tai tiettyjä vankeuslaitoksia<QUOT.END REF.START="QS0003" CODE="201D" ID="QE0003"/>.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0009"><P>Epäinhimillinen kohtelu johtui asiassa Aranyosi ja Căldăraru Unkarissa ja Romaniassa vallitsevista vankeusolosuhteista.</P></NOTE> Sen on tällaisten puutteiden olemassaolon toteamiseksi nojauduttava <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0004" ID="QS0004"/>sellaisiin objektiivisiin, luotettaviin, tarkkoihin ja asianmukaisesti päivitettyihin tietoihin pidätysmääräyksen antaneessa jäsenvaltiossa vallitsevista vankeusolosuhteista<QUOT.END REF.START="QS0004" CODE="201D" ID="QE0004"/>, joita ovat erityisesti<?PAGE NO="4"?> <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0005" ID="QS0005"/>kansainvälis[et] tuomioistuinratkaisu[t], kuten Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomio[t], pidätysmääräyksen antaneen jäsenvaltion tuomioistuinratkaisu[t] ja Euroopan neuvoston tai Yhdistyneiden kansakuntien järjestelmään kuuluvien elinten laatim[at] päätöks[et], kertomuks[et] ja mu[ut] asiakirj[at].<QUOT.END REF.START="QS0005" CODE="201D" ID="QE0005"/><NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0010"><P>Tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20160405">5.4.2016</DATE>, <NAME.CASE>Aranyosi ja Căldăraru</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑404/15 ja C‑659/15 PPU</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2016:198">EU:C:2016:198</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0089">89</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0008"><NO.P>8.</NO.P><TXT>Täytäntöönpanosta vastaavan oikeusviranomaisen on tämän jälkeen varmistettava, että on olemassa painavia perusteita uskoa, että <HT TYPE="ITALIC">henkilö, jota</HT> eurooppalainen pidätysmääräys <HT TYPE="ITALIC">koskee</HT>, altistuisi edellä olevassa kohdassa kuvattujen seikkojen perusteella todetulle vaaralle. <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0006" ID="QS0006"/>Pelkk[ien] puuttei[den] – olivatpa ne rakenteellisia tai yleisiä ja koskivatpa ne tiettyjä ihmisryhmiä tai tiettyjä vankeuslaitoksia – – olemassaolo – – ei nimittäin välttämättä osoita, että kyseinen henkilö altistuisi <HT TYPE="ITALIC">konkreettisessa tapauksessa</HT> epäinhimilliselle tai halventavalle kohtelulle, jos hänet luovutettaisiin<QUOT.END REF.START="QS0006" CODE="201D" ID="QE0006"/>.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0011"><P>Tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20160405">5.4.2016</DATE>, <NAME.CASE>Aranyosi ja Căldăraru</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑404/15 ja C‑659/15 PPU</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2016:198">EU:C:2016:198</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0093">93</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>) (kursivointi tässä).</P></NOTE> Täytäntöönpanosta vastaavan oikeusviranomaisen on puitepäätöksen 15 artiklan 2 kohdan nojalla pyydettävä pidätysmääräyksen antaneelta oikeusviranomaiselta lisätietoja kyseisen henkilön vankeusolosuhteista. Jos täytäntöönpanosta vastaava oikeusviranomainen katsoo näiden tietojen perusteella, että kyseinen henkilö ei altistu todelliselle vaaralle joutua epäinhimillisen tai halventavan kohtelun kohteeksi, sen on pantava eurooppalainen pidätysmääräys täytäntöön. Jos se toteaa sitä vastoin näiden tietojen perusteella, että kyseinen henkilö altistuu tällaiselle vaaralle, sen on lykättävä kyseisen pidätysmääräyksen täytäntöönpanoa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0009"><NO.P>9.</NO.P><TXT>Nyt käsiteltävässä asiassa perusoikeus, jonka loukkaamisen vaaralle etsitty henkilö väittää altistuvansa pidätysmääräyksen antaneessa jäsenvaltiossa, ei ole edellä mainitussa tuomiossa Aranyosi ja Căldăraru kyseessä ollut epäinhimillisen tai halventavan kohtelun kielto vaan – kuten edellä olen todennut – oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Unionin tuomioistuimelta tiedustellaan muun muassa, onko mainitussa tuomiossa Aranyosi ja Căldăraru määritellyn tutkinnan toista vaihetta sovellettava tällaiseen tilanteeseen. Unionin tuomioistuimelta tiedustellaan toisin sanoen, onko täytäntöönpanosta vastaavan oikeusviranomaisen – jotta sillä on velvollisuus lykätä eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöönpanoa – todettava yhtäältä, että Puolan tuomioistuinjärjestelmässä on olemassa puutteita, jotka merkitsevät todellista vaaraa siitä, että oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin loukataan, ja toisaalta, että kyseinen henkilö altistuu tällaiselle vaaralle, vai riittääkö, että se toteaa, että Puolan tuomioistuinjärjestelmässä on olemassa puutteita, ilman tarvetta varmistua siitä, että kyseinen henkilö altistuu niille.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0010"><NO.P>10.</NO.P><TXT>Kysymyksellä on merkitystä, koska ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin ilmoittaa katsovansa komission perustellun ehdotuksen ja kahden Demokratiaa oikeusteitse ‑komission (jäljempänä Venetsian komissio) lausunnon<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0012"><P>Venetsian komission <DATE ISO="20171211">11.12.2017</DATE> antama lausunto nro 904/2017 Puolan tasavallan presidentin ehdottamasta lakiesityksestä kansallista tuomarineuvostoa koskevan lain muuttamiseksi ja Puolan tasavallan presidentin ehdottamasta lakiesityksestä ylimmästä tuomioistuimesta annetun lain muuttamiseksi sekä yleisten tuomioistuinten järjestämisestä annetusta laista; ja Venetsian komission <DATE ISO="20171211">11.12.2017</DATE> antama lausunto nro 892/2017 syyttäjälaitosta koskevasta laista, sellaisena kuin se on muutettuna (jäljempänä Venetsian komission lausunnot). Nämä asiakirjat ovat saatavilla Venetsian komission internet-sivustolla osoitteessa: http://www.venice.coe.int/webforms/events/</P></NOTE> perusteella, että kyse on tällaisista puutteista.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><?PAGE NO="5"?><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD">II</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD">Asiaa koskevat oikeussäännöt</HT></TXT></NP></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD">A</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD">Unionin oikeus</HT></TXT></NP></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">1</HT></HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Perusoikeuskirja</HT></HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0011"><NO.P>11.</NO.P><TXT>Perusoikeuskirjan 47 artiklassa, jonka otsikko on <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0007" ID="QS0007"/>Oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ja puolueettomaan tuomioistuimeen<QUOT.END REF.START="QS0007" CODE="201D" ID="QE0007"/>, määrätään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ALINEA><QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0008" ID="QS0008"/>Jokaisella, jonka unionin oikeudessa taattuja oikeuksia ja vapauksia on loukattu, on oltava tässä artiklassa määrättyjen edellytysten mukaisesti käytettävissään tehokkaat oikeussuojakeinot tuomioistuimessa.</ALINEA><ALINEA>Jokaisella on oikeus kohtuullisen ajan kuluessa oikeudenmukaiseen ja julkiseen oikeudenkäyntiin riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa, joka on etukäteen laillisesti perustettu. Jokaisella on oltava mahdollisuus saada neuvoja ja antaa toisen henkilön puolustaa ja edustaa itseään.</ALINEA><ALINEA>Maksutonta oikeusapua annetaan vähävaraisille, jos tällainen apu on tarpeen, jotta asianomainen voisi tehokkaasti käyttää oikeutta saattaa asiansa tuomioistuimen käsiteltäväksi.<QUOT.END REF.START="QS0008" CODE="201D" ID="QE0008"/></ALINEA></QUOT.S></P></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">2</HT></HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Euroopan unionista tehty sopimus</HT></HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0012"><NO.P>12.</NO.P><TXT>SEU 2 artiklassa määrätään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ALINEA><QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0009" ID="QS0009"/>Unionin perustana olevat arvot ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vähemmistöihin kuuluvien oikeudet mukaan luettuina. Nämä ovat jäsenvaltioille yhteisiä arvoja yhteiskunnassa, jolle on ominaista moniarvoisuus, syrjimättömyys, suvaitsevaisuus, oikeudenmukaisuus, yhteisvastuu sekä naisten ja miesten tasa-arvo.<QUOT.END REF.START="QS0009" CODE="201D" ID="QE0009"/></ALINEA></QUOT.S></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0013"><NO.P>13.</NO.P><TXT>SEU 7 artiklassa määrätään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><PARAG IDENTIFIER="007.001"><NO.PARAG><QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0010" ID="QS0010"/>1.</NO.PARAG><ALINEA>Neuvosto voi jäsenvaltioiden yhden kolmasosan, Euroopan parlamentin tai Euroopan komission perustellusta ehdotuksesta Euroopan parlamentin hyväksynnän saatuaan todeta jäsentensä neljän viidesosan enemmistöllä, että on olemassa selvä vaara, että jokin jäsenvaltio loukkaa vakavasti 2 artiklassa tarkoitettuja arvoja. Ennen tämän toteamista neuvosto kuulee kyseistä jäsenvaltiota ja voi, tehden ratkaisunsa samaa menettelyä noudattaen, antaa sille suosituksia.</ALINEA><ALINEA>Neuvosto tarkistaa säännöllisesti, ovatko tällaiseen toteamiseen johtaneet perusteet edelleen olemassa.</ALINEA></PARAG><PARAG IDENTIFIER="007.002"><NO.PARAG>2.</NO.PARAG><ALINEA>Eurooppa-neuvosto, joka tekee ratkaisunsa yksimielisesti, voi jäsenvaltioiden yhden kolmasosan ehdotuksesta tai Euroopan komission ehdotuksesta ja saatuaan Euroopan parlamentin hyväksynnän todeta, että jokin jäsenvaltio loukkaa vakavasti ja jatkuvasti 2 artiklassa tarkoitettuja arvoja, kehotettuaan ensin asianomaista jäsenvaltiota esittämään huomautuksensa.</ALINEA></PARAG><PARAG IDENTIFIER="007.003"><NO.PARAG>3.</NO.PARAG><ALINEA>Jos rikkominen on 2 kohdan mukaisesti todettu, neuvosto voi määräenemmistöllä päättää pidättää väliaikaisesti tietyt perussopimuksista johtuvat asianomaiselle jäsenvaltiolle kuuluvat oikeudet, mukaan lukien kyseisen jäsenvaltion hallituksen edustajan äänioikeuden neuvostossa. Tällöin neuvosto ottaa huomioon tällaisen oikeuksien pidättämisen mahdolliset vaikutukset luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden oikeuksiin ja velvollisuuksiin.</ALINEA><ALINEA>Jäsenvaltiolle perussopimuksista johtuvat velvoitteet sitovat kuitenkin edelleen asianomaista valtiota.</ALINEA></PARAG><?PAGE NO="6"?><PARAG IDENTIFIER="007.004"><NO.PARAG>4.</NO.PARAG><ALINEA>Neuvosto voi määräenemmistöllä päättää myöhemmin muuttaa 3 kohdan nojalla toteutettua toimenpidettä tai peruuttaa sen, jos sen toteuttamiseen johtaneessa tilanteessa tapahtuu muutos.</ALINEA></PARAG><PARAG IDENTIFIER="007.005"><NO.PARAG>5.</NO.PARAG><ALINEA>Euroopan parlamentissa, Eurooppa-neuvostossa ja neuvostossa tätä artiklaa sovellettaessa noudatettavista äänestysmenettelyä koskevista yksityiskohtaisista säännöistä määrätään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 354 artiklassa.<QUOT.END REF.START="QS0010" CODE="201D" ID="QE0010"/></ALINEA></PARAG></QUOT.S></P></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">3</HT></HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Puitepäätös</HT></HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0014"><NO.P>14.</NO.P><TXT>Puitepäätöksen johdanto-osan kymmenennessä perustelukappaleessa todetaan seuraavaa:</TXT><QUOT.S LEVEL="1"><P><QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0011" ID="QS0011"/>Eurooppalaista pidätysmääräystä koskevat järjestelyt perustuvat jäsenvaltioiden väliseen vankkaan luottamukseen. Järjestelyjen soveltaminen voidaan keskeyttää vain, jos jokin jäsenvaltio rikkoo vakavasti ja jatkuvasti Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja periaatteita, minkä neuvosto toteaa kyseisen sopimuksen 7 artiklan 1 kohdan mukaisesti ja minkä seurauksista on säädetty saman artiklan 2 kohdassa.<QUOT.END REF.START="QS0011" CODE="201D" ID="QE0011"/></P></QUOT.S></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0015"><NO.P>15.</NO.P><TXT>Puitepäätöksen 1 artiklassa, jonka otsikko on <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0012" ID="QS0012"/>Eurooppalaisen pidätysmääräyksen määritelmä ja velvollisuus panna se täytäntöön<QUOT.END REF.START="QS0012" CODE="201D" ID="QE0012"/>, säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><PARAG IDENTIFIER="001.001"><NO.PARAG><QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0013" ID="QS0013"/>1.</NO.PARAG><ALINEA>Eurooppalaisella pidätysmääräyksellä tarkoitetaan oikeudellista päätöstä, jonka jäsenvaltio on antanut etsityn henkilön kiinni ottamiseksi ja luovuttamiseksi toisen jäsenvaltion toimesta syytetoimenpiteitä tai vapaudenmenetyksen käsittävän rangaistuksen tai turvaamistoimenpiteen täytäntöönpanemista varten.</ALINEA></PARAG><PARAG IDENTIFIER="001.002"><NO.PARAG>2.</NO.PARAG><ALINEA>Jäsenvaltiot panevat eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöön vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen perusteella ja tämän puitepäätöksen määräysten mukaisesti.</ALINEA></PARAG><PARAG IDENTIFIER="001.003"><NO.PARAG>3.</NO.PARAG><ALINEA>Tämä puitepäätös ei vaikuta velvoitteeseen kunnioittaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklassa taattuja perusoikeuksia ja keskeisiä oikeusperiaatteita.<QUOT.END REF.START="QS0013" CODE="201D" ID="QE0013"/></ALINEA></PARAG></QUOT.S></P></NP.ECR></GR.SEQ></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD">B</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD">Irlannin oikeus</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0016"><NO.P>16.</NO.P><TXT>Eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä annetun vuoden 2003 lain,<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0013"><P>European Arrest Warrant Act 2003.</P></NOTE> jolla puitepäätös on saatettu osaksi kansallista oikeusjärjestystä, 37 §:n 1 momentissa säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ALINEA><P><QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0014" ID="QS0014"/>Henkilöä ei luovuteta tämän lain nojalla, jos</P><LIST TYPE="alpha"><ITEM><NP><NO.P>a)</NO.P><TXT>hänen luovuttamisensa on ristiriidassa niiden valtion velvoitteiden kanssa, jotka perustuvat</TXT><P><LIST TYPE="roman"><ITEM><NP><NO.P>i)</NO.P><TXT>[ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehtyyn] yleissopimukseen tai</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>ii)</NO.P><TXT>[ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn] yleissopimuksen pöytäkirjoihin,</TXT></NP></ITEM></LIST></P></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>b)</NO.P><TXT>hänen luovuttamisensa merkitsee perustuslain säännöksen rikkomista – –<QUOT.END REF.START="QS0014" CODE="201D" ID="QE0014"/></TXT></NP></ITEM></LIST></ALINEA></QUOT.S></P></NP.ECR></GR.SEQ></GR.SEQ><?PAGE NO="7"?><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD">III</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD">Tosiseikat ja pääasian oikeudenkäynti</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0017"><NO.P>17.</NO.P><TXT>L. M:aan, joka on Puolan kansalainen, on kohdistettu kolme Puolan tasavallan antamaa eurooppalaista pidätysmääräystä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0018"><NO.P>18.</NO.P><TXT>Ensimmäisen eurooppalaisen pidätysmääräyksen antoi<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0014"><P>Menettelyssä 2013/295 EXT.</P></NOTE> <DATE ISO="20120604">4.6.2012</DATE> Sąd Okręgowy w Poznaniu (Poznańin alueellinen tuomioistuin, Puola) L. M:n asettamiseksi syytteeseen kahdesta rikoksesta, joista on käytetty kuvausta <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0015" ID="QS0015"/>päihdyttävien aineiden, lähtöaineiden, korvausaineiden tai psykotrooppisten aineiden laiton valmistaminen, käsittely tai salakuljettaminen tai näiden aineiden laiton kauppa<QUOT.END REF.START="QS0015" CODE="201D" ID="QE0015"/> ja <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0016" ID="QS0016"/>osallistuminen järjestäytyneeseen rikollisjärjestöön tai ‑ryhmään, jonka tarkoituksena on rikosten tekeminen<QUOT.END REF.START="QS0016" CODE="201D" ID="QE0016"/>. Kyseisen pidätysmääräyksen mukaan L. M. on osallistunut Poznańissa ja Włocławekissa vuoden 2002 ja vuoden 2006 kevään välillä rikollisjärjestöön, jonka tarkoituksena oli päihdyttävien aineiden laiton kauppa suurina määrinä. Hänen väitettiin myyneen saman ajanjakson aikana vähintään 50 kg amfetamiinia vähintään <FT TYPE="NUMBER">225000</FT> Puolan zlotyn (PLN) arvosta, <FT TYPE="NUMBER">200000</FT> ekstaasipilleriä vähintään <FT TYPE="NUMBER">290000</FT> PLN:n arvosta ja vähintään 3,5 kg marihuanaa vähintään <FT TYPE="NUMBER">47950</FT> PLN:n arvosta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0019"><NO.P>19.</NO.P><TXT>Toisen eurooppalaisen pidätysmääräyksen antoi <DATE ISO="20120201">1.2.2012</DATE><NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0015"><P>Menettelyssä 2014/8 EXT.</P></NOTE> Sąd Okręgowy w Warszawie (Varsovan alueellinen tuomioistuin, Puola) L. M:n asettamiseksi syytteeseen kahdesta rikoksesta, joista kummastakin on käytetty kuvausta <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0017" ID="QS0017"/>huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden laiton kauppa<QUOT.END REF.START="QS0017" CODE="201D" ID="QE0017"/>. Kyseisen pidätysmääräyksen mukaan L. M. on vuoden 2007 kesällä toimittanut Hollantiin vähintään 6 kg marihuanaa ja myöhemmin vähintään 5 kg marihuanaa. Pidätysmääräyksen antaneen oikeusviranomaisen kirjeessä täsmennetään, että L. M:n rikollisjärjestön, johon hän kuului, muille jäsenille toimittama marihuana myytiin tämän jälkeen hänelle, jotta hän myisi sen Puolassa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0020"><NO.P>20.</NO.P><TXT>Kolmannen eurooppalaisen pidätysmääräyksen antoi<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0016"><P>Menettelyssä 2017/291 EXT.</P></NOTE> <DATE ISO="20130926">26.9.2013</DATE> Sąd Okręgowy w Włocławku (Włocławekin alueellinen tuomioistuin, Puola) L. M:n asettamiseksi syytteeseen rikoksesta, josta on käytetty kuvausta <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0018" ID="QS0018"/>päihdyttävien aineiden, lähtöaineiden, korvausaineiden tai psykotrooppisten aineiden laiton valmistaminen, käsittely tai salakuljettaminen tai näiden aineiden laiton kauppa<QUOT.END REF.START="QS0018" CODE="201D" ID="QE0018"/>. Kyseisen pidätysmääräyksen mukaan L. M. on vuoden 2006 heinäkuun ja vuoden 2007 marraskuun välisenä aikana kaupannut Włocławekissa vähintään 30 kg amfetamiinia vähintään <FT TYPE="NUMBER">150000</FT> PLN:n arvosta, <FT TYPE="NUMBER">55000</FT> ekstaasipilleriä vähintään <FT TYPE="NUMBER">81000</FT> PLN:n arvosta ja vähintään 7,5 kg marihuanaa vähintään <FT TYPE="NUMBER">105250</FT> PLN:n arvosta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0021"><NO.P>21.</NO.P><TXT>L. M. pidätettiin <DATE ISO="20170505">5.5.2017</DATE> Irlannissa. Hän ei ole suostunut siihen, että hänet luovutetaan Puolan viranomaisille, etenkin sillä perusteella, että viimeaikaisten Puolan tuomioistuinjärjestelmää ja yleistä syyttäjänvirastoa koskevien lainsäädäntöuudistusten vuoksi hän joutuisi Puolassa todelliseen vaaraan oikeuksien räikeästä epäämisestä Roomassa <DATE ISO="19501104">4.11.1950</DATE> allekirjoitetun ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen (jäljempänä Euroopan ihmisoikeussopimus) 6 artiklan vastaisesti.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0022"><NO.P>22.</NO.P><TXT>Sellaisten viivästysten jälkeen, jotka johtuivat ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen mukaan oikeusapuun liittyvistä vaikeuksista, asianajajan vaihtumisesta sekä uusien todisteiden esittämiseksi ja Puolan lainsäädäntöuudistuksia koskevien uusien tietojen toimittamiseksi esitetyistä lykkäyspyynnöistä, High Court (ylempi piirituomioistuin, Irlanti) piti istunnon <DATE ISO="20180201">1.</DATE> ja <DATE ISO="20180202">2.2.2018</DATE>. High Court katsoi <DATE ISO="20180312">12.3.2018</DATE> antamallaan ratkaisulla, että unionin tuomioistuimelle on esitettävä kysymyksiä puitepäätöksen tulkinnasta, ja se kehotti pääasian asianosaisia esittämään huomatuksensa kysymyksistä, jotka se aikoi esittää unionin tuomioistuimelle.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="8"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0023"><NO.P>23.</NO.P><TXT>High Court totesi <DATE ISO="20180323">23.3.2018</DATE> komission perustellun ehdotuksen ja Venetsian komission lausuntojen perusteella, että Puolan tasavallan näiden kahden viimeisen vuoden aikana toteuttamat lainsääntöuudistukset olivat kokonaisuutena tarkasteltuna SEU 2 artiklassa tarkoitetun oikeusvaltiota koskevan yhteisen arvon vastaisia. Se päätteli tämän perusteella, että on olemassa todellinen vaara siitä, että pääasian hakija ei saa oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä Puolassa, koska oikeusviranomaisen riippumattomuutta ei ole enää taattu ja koska Puolan perustuslain noudattamista ei ole enää varmistettu.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0024"><NO.P>24.</NO.P><TXT>High Court pohtii, voidaanko unionin tuomioistuimen <DATE ISO="20160405">5.4.2016</DATE> annetussa tuomiossa <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>Aranyosi ja Căldăraru</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑404/15 ja C‑659/15 PPU</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2016:198">EU:C:2016:198</NO.ECLI></REF.DOC.ECR>) määrittelemän tutkinnan toista vaihetta soveltaa, kun pidätysmääräyksen antaneessa jäsenvaltiossa on sellaisia tuomioistuinjärjestelmän puutteita, jotka merkitsevät oikeusvaltioperiaatteen loukkaamista. High Courtin mielestä kyseisen tutkinnan toista vaihetta ei voida soveltaa. Tällaisessa tilanteessa näet olisi epärealistista vaatia kyseistä henkilöä osoittamaan, että nämä puutteet vaikuttavat häneen kohdistuvaan menettelyyn.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0025"><NO.P>25.</NO.P><TXT>High Court katsoo lisäksi, että kyseessä olevien puutteiden rakenteellisuuden vuoksi pidätysmääräyksen antanut oikeusviranomainen ei voisi antaa erikseen takeita, joilla kyseiselle henkilölle aiheutuva vaara voidaan sulkea pois. Olisi epärealistista vaatia takeita siitä, kuka toimii syyttäjänä ja ketkä tuomarit käsittelevät asiaa ja mahdollista muutoksenhakua, tai siitä, että perustuslakituomioistuimen sellaisen säännöksen perustuslain vastaisuuden toteamisesta antamia ratkaisuja kunnioitetaan, jolla voi olla vaikutusta kyseessä olevaan menettelyyn.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0026"><NO.P>26.</NO.P><TXT>High Court päätti siis lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:</TXT><QUOT.S LEVEL="1"><LIST TYPE="OTHER"><ITEM><NP><NO.P><QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0019" ID="QS0019"/>1)</NO.P><TXT>Siitä huolimatta, mitä unionin tuomioistuin päätteli [<DATE ISO="20160405">5.4.2016</DATE> annetussa] tuomiossa <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>Aranyosi ja Căldăraru</NAME.CASE> [(<NO.CASE>C‑404/15 ja C‑659/15 PPU</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2016:198">EU:C:2016:198</NO.ECLI></REF.DOC.ECR>)]: jos kansallinen tuomioistuin katsoo olevan vakuuttavia todisteita siitä, että olosuhteet pidätysmääräyksen antaneessa jäsenvaltiossa eivät ole oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin koskevan perusoikeuden mukaisia, koska pidätysmääräyksen antaneen jäsenvaltion tuomioistuinjärjestelmä itsessään ei enää toimi oikeusvaltioperiaatteen mukaisesti, onko täytäntöönpanosta vastaavan oikeusviranomaisen lisäksi tarkastettava konkreettisesti ja tarkasti, altistuuko kyseessä oleva henkilö vaaralle epäoikeudenmukaisesta oikeudenkäynnistä, jos hänen oikeudenkäyntinsä järjestetään järjestelmässä, joka ei enää toimi oikeusvaltioperiaatteen mukaisesti?</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>2)</NO.P><TXT>Jos sovellettava arviointi edellyttää sen konkreettista tarkastamista, altistuuko etsitty henkilö todelliselle vaaralle oikeuksien räikeästä epäämisestä, ja jos kansallinen tuomioistuin on katsonut oikeusvaltioperiaatetta loukattavan järjestelmällisesti, onko kansallinen tuomioistuin täytäntöönpanosta vastaavana oikeusviranomaisena velvollinen pyytämään pidätysmääräyksen antaneelta oikeusviranomaiselta tarvittavia lisätietoja, joiden perusteella kansallinen tuomioistuin voisi sulkea pois vaaran epäoikeudenmukaisesta oikeudenkäynnistä, ja jos on, mitä takeita oikeudenmukaisesta oikeudenkäynnistä edellytettäisiin?<QUOT.END REF.START="QS0019" CODE="201D" ID="QE0019"/></TXT></NP></ITEM></LIST></QUOT.S></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0027"><NO.P>27.</NO.P><TXT>Unionin tuomioistuin päätti <DATE ISO="20180412">12.4.2018</DATE> unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 107 artiklan 1 kohdan nojalla käsitellä ennakkoratkaisupyynnön kiireellisessä menettelyssä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0028"><NO.P>28.</NO.P><TXT>Unionin tuomioistuin päätti myös työjärjestyksensä 109 artiklan 3 kohdan nojalla kehottaa Puolan tasavaltaa toimittamaan kirjallisesti kaikki nyt käsiteltävää asiaa koskevat tarpeelliset tarkennukset.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0029"><NO.P>29.</NO.P><TXT>Hakija, pääasian vastapuoli, komissio ja unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 109 artiklan 3 kohdan nojalla Puolan tasavalta ovat esittäneet kirjallisia huomautuksia ennakkoratkaisukysymyksistä. Näitä osapuolia sekä Espanjan kuningaskuntaa, Unkaria ja Alankomaiden kuningaskuntaa on kuultu <DATE ISO="20180601">1.6.2018</DATE> järjestetyssä istunnossa.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><?PAGE NO="9"?><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD">IV</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD">Asian arviointi</HT></TXT></NP></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD">A</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD">Tutkittavaksi ottaminen</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0030"><NO.P>30.</NO.P><TXT>Puolan hallitus väittää, että ongelma on hypoteettinen, koska ei ole mitään syytä, joka oikeuttaa oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevan oikeuden nojalla kieltäytymään panemasta kyseessä olevia eurooppalaisia pidätysmääräyksiä täytäntöön. Vaikka Puolan hallitus ei nimenomaisesti vaadi, että ennakkoratkaisupyyntö on jätettävä tutkimatta, se päättelee kuitenkin kyseisen pyynnön perusteella, ettei unionin tuomioistuimen pitäisi vastata ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen esittämiin kysymyksiin. Unkarin hallitus väittää puolestaan, ettei ennakkoratkaisupyyntöä voida ottaa tutkittavaksi, koska ongelma on hypoteettinen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0031"><NO.P>31.</NO.P><TXT>Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan olettamana on, että kansallisten tuomioistuinten esittämillä unionin oikeuden tulkintaan liittyvillä kysymyksillä on merkitystä asian ratkaisun kannalta. Unionin tuomioistuin voi jättää tutkimatta kansallisen tuomioistuimen esittämän ennakkoratkaisupyynnön ainoastaan, jos on ilmeistä, että pyydetyllä unionin oikeuden tulkitsemisella ei ole mitään yhteyttä kansallisessa tuomioistuimessa käsiteltävän asian tosiseikkoihin tai kohteeseen, jos kyseinen ongelma on luonteeltaan hypoteettinen taikka jos unionin tuomioistuimella ei ole tiedossaan tosiseikkoja ja oikeudellisia seikkoja, jotka ovat tarpeen, jotta se voisi antaa hyödyllisen vastauksen sille esitettyihin kysymyksiin.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0017"><P>Tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20160906">6.9.2016</DATE>, <NAME.CASE>Petruhhin</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑182/15</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2016:630">EU:C:2016:630</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0020">20</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0032"><NO.P>32.</NO.P><TXT>SEUT 267 artiklan sanamuodon ja rakenteen perusteella ennakkoratkaisumenettely edellyttää tältä osin, että kansallisessa tuomioistuimessa todella on vireillä riita-asia, jossa tämän on annettava ratkaisu, jossa otetaan huomioon ennakkoratkaisutuomio. Ennakkoratkaisumenettelyn perusteena ei nimittäin ole neuvoa-antavien lausuntojen esittäminen yleisluonteisista tai hypoteettisista kysymyksistä vaan riita-asian todelliseen ratkaisemiseen erottamattomasti liittyvä tarve.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0018"><P>Tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20100908">8.9.2010</DATE>, <NAME.CASE>Winner Wetten</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑409/06</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2010:503">EU:C:2010:503</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0038">38</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>) ja tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20140227">27.2.2014</DATE>, <NAME.CASE>Pohotovosť</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑470/12</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2014:101">EU:C:2014:101</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0028">28</REF.NP.ECR> ja <REF.NP.ECR REF="NP0029">29</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0033"><NO.P>33.</NO.P><TXT>Nyt käsiteltävässä tapauksessa unionin tuomioistuimelta tiedustellaan, onko riittävää, jotta täytäntöönpanosta vastaavan oikeusviranomaisen olisi lykättävä eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöönpanoa, että se toteaa, että pidätysmääräyksen antaneen jäsenvaltion tuomioistuinjärjestelmässä olevien puutteiden vuoksi on olemassa todellinen vaara siitä, että oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin loukataan, vai onko sen myös varmistettava, että etsitty henkilö altistuu tällaiselle vaaralle. Unionin tuomioistuimelta tiedustellaan myös, mitkä tiedot ja takeet täytäntöönpanosta vastaavan oikeusviranomaisen on mahdollisesti saatava pidätysmääräyksen antaneelta oikeusviranomaiselta kyseisen vaaran poissulkemiseksi. L. M:aan kohdistuu kolme puolalaisten tuomioistuinten antamaa eurooppalaista pidätysmääräystä, ja ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin ilmoittaa katsovansa, että Puolan tuomioistuinjärjestelmään vaikuttavat puutteet ovat sellaisia, että oikeusvaltiota vahingoitetaan. Tämän johdosta L. M:n luovuttaminen pidätysmääräyksen antaneelle oikeusviranomaiselle riippuu unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisukysymyksiin antamasta vastauksesta. Kysymyksiä ei siis voida pitää hypoteettisina.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0034"><NO.P>34.</NO.P><TXT>Katson näin ollen, että ennakkoratkaisupyyntö on otettava tutkittavaksi.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><?PAGE NO="10"?><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD">B</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD">Asiakysymys</HT></TXT></NP></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">1</HT></HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Alustavat huomautukset</HT></HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0035"><NO.P>35.</NO.P><TXT>Korostan, ettei unionin tuomioistuimen tehtävänä ole ottaa kantaa siihen, onko olemassa todellinen vaara siitä, että oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin loukataan Puolan tuomioistuinjärjestelmän puutteiden vuoksi, eli <DATE ISO="20160405">5.4.2016</DATE> annetussa tuomiossa <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>Aranyosi ja Căldăraru</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑404/15 ja C‑659/15 PPU</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2016:198">EU:C:2016:198</NO.ECLI></REF.DOC.ECR>) määritellyn tutkinnan ensimmäiseen vaiheeseen. <HT TYPE="ITALIC">Täytäntöönpanosta vastaavan oikeusviranomaisen</HT> on otettava kantaa tällaisen vaaran olemassaoloon. Kyseisen tuomion 88 kohdan mukaan näet jäsenvaltion täytäntöönpanosta vastaavan oikeusviranomaisen on silloin, kun sillä on tiedossaan seikkoja, jotka osoittavat, että pidätysmääräyksen antaneessa jäsenvaltiossa on olemassa todellinen vaara epäinhimillisestä tai halventavasta kohtelusta, arvioitava tällaisen vaaran olemassaoloa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0036"><NO.P>36.</NO.P><TXT>Unionin tuomioistuimen on otettava kantaa Puolan lainsäädännön yhdenmukaisuuteen unionin oikeuden ja erityisesti perusoikeuskirjan määräysten kanssa ainoastaan jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevan kanteen yhteydessä.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0019"><P>Kuten kanne, joka saatettiin unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi asiassa C‑192/18, komissio v. Puola.</P></NOTE> Unionin tuomioistuin toteaisi kuitenkin tällaisen kanteen yhteydessä mahdollisesti unionin oikeuden oikeussäännön <HT TYPE="ITALIC">rikkomisen</HT> eikä tällaisen oikeussäännön rikkomisen <HT TYPE="ITALIC">vaaraa</HT>.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0037"><NO.P>37.</NO.P><TXT>Täsmennän myös, ettei voida katsoa, että niin kauan kuin neuvosto ei ole antanut päätöstä, jolla todetaan SEU 7 artiklan 1 kohdan nojalla, että on olemassa selvä vaara, että Puolan tasavalta loukkaa vakavasti oikeusvaltioperiaatetta, täytäntöönpanosta vastaava oikeusviranomainen ei voi suorittaa tämän ratkaisuehdotuksen 35 kohdassa kuvattua arviointia.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0038"><NO.P>38.</NO.P><TXT>Ensinnäkin näet arvioinnilla, jonka neuvosto mahdollisesti suorittaa SEU 7 artiklan 1 kohdan yhteydessä, ei ole samaa kohdetta kuin arvioinnilla, jonka täytäntöönpanosta vastaava oikeusviranomainen suorittaa <DATE ISO="20160405">5.4.2016</DATE> annetussa tuomiossa <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>Aranyosi ja Căldăraru</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑404/15 ja C‑659/15 PPU</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2016:198">EU:C:2016:198</NO.ECLI></REF.DOC.ECR>) määritellyn tutkinnan ensimmäisessä vaiheessa. Neuvosto arvioi SEU 7 artiklan 1 kohdan yhteydessä, onko olemassa selvä vaara siitä, että SEU 2 artiklassa tarkoitettuja arvoja eli ihmisarvon kunnioittamista, vapautta, kansanvaltaa, tasa-arvoa, oikeusvaltiota ja ihmisoikeuksien kunnioittamista loukataan vakavasti. Mainitussa tuomiossa Aranyosi ja Căldăraru täytäntöönpanosta vastaavan oikeusviranomaisen tutkinta koski sitä vastoin sitä, onko olemassa todellinen vaara siitä, että perusoikeutta eli epäinhimillisen tai halventavan rangaistuksen ja kohtelun kieltoa loukataan, eikä siitä, että jäsenvaltioiden yhteistä arvoa loukataan.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0039"><NO.P>39.</NO.P><TXT>Nyt käsiteltävässä asiassa ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee unionin tuomioistuimelta, onko riittävää, jotta sen olisi lykättävä eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöönpanoa, että se toteaa, että <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0020" ID="QS0020"/>olosuhteet pidätysmääräyksen antaneessa jäsenvaltiossa eivät ole <HT TYPE="ITALIC">oikeudenmukaista</HT> <HT TYPE="ITALIC">oikeudenkäyntiä koskevan perusoikeuden</HT> mukaisia, koska [kyseisen] jäsenvaltion tuomioistuinjärjestelmä itsessään ei enää toimi oikeusvaltioperiaatteen mukaisesti<QUOT.END REF.START="QS0020" CODE="201D" ID="QE0020"/>.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0020"><P>Kursivointi tässä.</P></NOTE> Unionin tuomioistuimelle esitetään siis kysymyksiä oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevan oikeuden loukkaamisen eikä oikeusvaltiota koskevan arvon loukkaamisen seurauksista.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="11"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0040"><NO.P>40.</NO.P><TXT>Käsiteltävässä tapauksessa komissio on tosin antanut perustellun ehdotuksensa tuomareiden riippumattomuuteen ja vallanjakoperiaatteeseen eli siis oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevaan oikeuteen liittyvien huolenaiheiden johdosta.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0021"><P>Ks. komission perustellun ehdotuksen perustelujen 171–186 kohta.</P></NOTE> Pidätysmääräyksen antaneessa jäsenvaltiossa voi olla kuitenkin olemassa vaara siitä, että oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin loukataan, vaikka kyseinen jäsenvaltio ei loukkaa oikeusvaltioperiaatetta. Mielestäni ei siis voida kiistää sitä, että neuvoston ja täytäntöönpanosta vastaavan oikeusviranomaisen suorittamilla arvioinneilla, sellaisina kuin ne on kuvattu edellä 38 kohdassa, ei ole samaa kohdetta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0041"><NO.P>41.</NO.P><TXT>Toiseksi sillä, että neuvosto toteaa, että on olemassa selvä vaara siitä, että SEU 2 artiklassa tarkoitettuja arvoja loukataan vakavasti, ei ole samoja seurauksia kuin sillä, että täytäntöönpanosta vastaava oikeusviranomainen toteaa, että on olemassa todellinen vaara siitä, että perusoikeutta loukataan.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0042"><NO.P>42.</NO.P><TXT>Ainoa seuraus siitä, että neuvosto toteaa, että on olemassa selvä vaara siitä, että jokin jäsenvaltio loukkaa vakavasti SEU 2 artiklassa tarkoitettuja arvoja, on näet se, että Eurooppa-neuvosto voi tarvittaessa todeta SEU 7 artiklan 2 kohdan nojalla, että näitä arvoja loukataan vakavasti ja jatkuvasti. Neuvosto voi siis <HT TYPE="ITALIC">loukkaamisen</HT> eikä pelkän loukkaamisen vaaran toteamisen perusteella pidättää SEU 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti väliaikaisesti tietyt EU-sopimuksesta ja EUT-sopimuksesta johtuvat asianomaiselle jäsenvaltiolle kuuluvat oikeudet. Se voi muun muassa keskeyttää <HT TYPE="ITALIC">puitepäätöksen</HT> soveltamisen kyseiseen jäsenvaltioon, kuten kyseisen puitepäätöksen johdanto-osan kymmenennessä perustelukappaleessa todetaan.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0043"><NO.P>43.</NO.P><TXT>Sen toteaminen, että on olemassa pelkästään todellinen <HT TYPE="ITALIC">vaara</HT> siitä, että epäinhimillisen tai halventavan kohtelun kieltoa loukataan, velvoittaa sitä vastoin täytäntöönpanosta vastaavan oikeusviranomaisen lykkäämään eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöönpanoa. Kyseinen oikeusviranomainen voi kuitenkin lykätä vain <HT TYPE="ITALIC">kyseessä olevan eurooppalaisen pidätysmääräyksen</HT> täytäntöönpanoa.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0022"><P>Ks. tästä tämän ratkaisuehdotuksen 106 kohta.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0044"><NO.P>44.</NO.P><TXT>Olen siis samaa mieltä Alankomaiden hallituksen kanssa, joka on suullisessa käsittelyssä väittänyt, että SEU 7 artiklassa määrätyllä menettelyllä on täysin erilainen tehtävä kuin täytäntöönpanosta vastaavan oikeusviranomaisen <DATE ISO="20160405">5.4.2016</DATE> annetun tuomion <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>Aranyosi ja Căldăraru</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑404/15 ja C‑659/15 PPU</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2016:198">EU:C:2016:198</NO.ECLI></REF.DOC.ECR>) mukaisesti suorittamalla tutkinnalla. Kyseisellä menettelyllä unioni voi puuttua siihen, että jokin jäsenvaltio loukkaa vakavasti ja jatkuvasti arvoja, joihin unioni perustuu. Tutkinta puolestaan antaa täytäntöönpanosta vastaavalle oikeusviranomaiselle mahdollisuuden suojella sen henkilön perusoikeuksia, johon eurooppalainen pidätysmääräys on kohdistettu.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0045"><NO.P>45.</NO.P><TXT>Korostan kolmanneksi, että SEU 7 artiklan 1 kohdassa ei määrätä, missä määräajassa neuvoston, jonka käsiteltäväksi on saatettu perusteltu ehdotus, on annettava päätös, jolla todetaan, että on olemassa selvä vaara siitä, että SEU 2 artiklassa tarkoitettuja arvoja loukataan vakavasti. Siinä ei määrätä myöskään, että jos neuvosto toteaa, ettei tällaista vaaraa ole olemassa, sen on annettava tästä päätös. Jos siis katsotaan, että niin kauan kuin neuvosto ei ole antanut päätöstä SEU 7 artiklan 1 kohdan nojalla, täytäntöönpanosta vastaava oikeusviranomainen ei voi arvioida, onko olemassa todellinen vaara siitä, että pidätysmääräyksen antaneessa jäsenvaltiossa loukataan jotakin<?PAGE NO="12"?> perusoikeutta, kyseistä viranomaista kiellettäisiin <HT TYPE="ITALIC">vähintäänkin toistaiseksi</HT> lykkäämästä eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöönpanoa. Huomautan, että nyt käsiteltävässä tapauksessa komission perusteltu ehdotus on annettu <DATE ISO="20171220">20.12.2017</DATE> ja että neuvosto ei ole tähän päivään mennessä antanut mitään päätöstä SEU 7 artiklan 1 kohdan nojalla.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0023"><P>Korostan muutoin, että poliittinen asiayhteys, jossa nyt käsiteltävä ennakkoratkaisupyyntö on esitetty, voisi ensi näkemältä antaa olettaa, ettei unionin tuomioistuin voi tutkia kyseistä pyyntöä. Tarkennan siis, että esim. <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0021" ID="QS0021"/>poliittisia kysymyksiä<QUOT.END REF.START="QS0021" CODE="201D" ID="QE0021"/> koskevassa amerikkalaisessa oikeuskirjallisuudessa katsotaan yleisesti, että tuomioistuimen on pidättäydyttävä ottamasta asiaan kantaa silloin, kun se katsoo, että kysymys on jätettävä täytäntöönpanovallan tai lainsäädäntövallan harkintaan. Unionin tuomioistuin ei kuitenkaan katso, että sen valvontaan kohdistuisi tällaisia rajoituksia. Nyt käsiteltävässä tapauksessa unionin tuomioistuimelle esitettyjä kysymyksiä ei voida pitää myöskään <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0022" ID="QS0022"/>poliittisina<QUOT.END REF.START="QS0022" CODE="201D" ID="QE0022"/>, koska em. tuomiossa Aranyosi ja Căldăraru määritellyn tutkinnan ensimmäisessä vaiheessa suoritettava arviointi poikkeaa mielestäni arvioinnista, jonka neuvosto suorittaa SEU 7 artiklan 1 kohdan yhteydessä.</P></NOTE></TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">2</HT></HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Ensimmäinen ennakkoratkaisukysymys</HT></HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0046"><NO.P>46.</NO.P><TXT>Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee unionin tuomioistuimelta ensimmäisellä kysymyksellä, sovelletaanko <DATE ISO="20160405">5.4.2016</DATE> annetussa tuomiossa <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>Aranyosi ja Căldăraru</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑404/15 ja C‑659/15 PPU</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2016:198">EU:C:2016:198</NO.ECLI></REF.DOC.ECR>) määritellyn tutkinnan toista vaihetta silloin, kun pidätysmääräyksen antanut jäsenvaltio loukkaa <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0023" ID="QS0023"/>perusoikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin<QUOT.END REF.START="QS0023" CODE="201D" ID="QE0023"/>. Vaikka kysymyksessä itsessään ei todeta, mihin tekstiin oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin perustuu, ennakkoratkaisupyynnön perusteluissa viitataan Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklaan.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0047"><NO.P>47.</NO.P><TXT>Muistutan tältä osin, että vaikka – kuten SEU 6 artiklan 3 kohdassa täsmennetään – Euroopan ihmisoikeussopimuksessa tunnustetut perusoikeudet ovat yleisinä periaatteina osa unionin oikeutta ja vaikka – kuten perusoikeuskirjan 52 artiklan 3 kohdassa määrätään – perusoikeuskirjaan sisältyville oikeuksille, jotka vastaavat Euroopan ihmisoikeussopimuksessa taattuja oikeuksia, on annettava sama merkitys ja sama ulottuvuus kuin mainitussa yleissopimuksessa, Euroopan ihmisoikeussopimusta ei voida pitää – niin kauan kuin unioni ei ole siihen liittynyt – muodollisesti unionin oikeusjärjestykseen sisältyvänä oikeudellisena välineenä.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0024"><P>Tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20160215">15.2.2016</DATE>, <NAME.CASE>N.</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑601/15 PPU</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2016:84">EU:C:2016:84</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0045">45</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>) ja tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20161006">6.10.2016</DATE>, <NAME.CASE>Paoletti ym.</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑218/15</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2016:748">EU:C:2016:748</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0021">21</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0048"><NO.P>48.</NO.P><TXT>Perusoikeuskirjan selityksistä ilmenee,<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0025"><P>Perusoikeuskirjan selitykset (<REF.DOC.OJ COLL="C" NO.OJ="303" PAGE.FIRST="17" DATE.PUB="2007">EUVL 2007, C 303, s. 17</REF.DOC.OJ>). Täsmennän, että näiden selitysten mukana perusoikeuskirjan 47 artiklan ensimmäinen kohta vastaa Euroopan ihmisoikeussopimuksen 13 artiklaa, jonka otsikko on <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0024" ID="QS0024"/>Oikeus tehokkaaseen oikeussuojakeinoon<QUOT.END REF.START="QS0024" CODE="201D" ID="QE0024"/>. Perusoikeuskirjan 47 artiklan kolmas kohta puolestaan vastaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntöä.</P></NOTE> että perusoikeuskirjan 47 artiklan toinen kohta vastaa oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin koskevaa Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 1 kappaletta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0049"><NO.P>49.</NO.P><TXT>On siis viitattava yksinomaan perusoikeuskirjan 47 artiklan toiseen kohtaan.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0026"><P>Tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20111208">8.12.2011</DATE>, <NAME.CASE>Chalkor v. komissio</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑386/10 P</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2011:815">EU:C:2011:815</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0051">51</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>) ja tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20121106">6.11.2012</DATE>, <NAME.CASE>Otis ym.</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑199/11</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2012:684">EU:C:2012:684</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0046">46</REF.NP.ECR> ja <REF.NP.ECR REF="NP0047">47</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0050"><NO.P>50.</NO.P><TXT>Unionin tuomioistuimelta siis tiedustellaan, onko riittävää, jotta täytäntöönpanosta vastaavan oikeusviranomaisen on lykättävä eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöönpanoa, että se toteaa, että pidätysmääräyksen antaneen jäsenvaltion tuomioistuinjärjestelmässä olevien puutteiden vuoksi on olemassa todellinen vaara<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0027"><P>Täsmennän näet, että unionin tuomioistuin katsoi <DATE ISO="20160405">5.4.2016</DATE> annetussa tuomiossa <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>Aranyosi ja Căldăraru</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑404/15 ja C‑659/15 PPU</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2016:198">EU:C:2016:198</NO.ECLI></REF.DOC.ECR>), että täytäntöönpanosta vastaavan oikeusviranomaisen on lykättävä eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöönpanoa, kun se toteaa, että on olemassa todellinen <HT TYPE="ITALIC">vaara</HT> epäinhimillisestä tai halventavasta kohtelusta pidätysmääräyksen antaneessa jäsenvaltiossa, sen sijaan, että se toteaa, että tällaisen kohtelun kieltoa on <HT TYPE="ITALIC">loukattu</HT> (ja että kyseinen henkilö altistuu tällaiselle vaaralle). Ks. tästä tämän ratkaisuehdotuksen 43 kohta.</P></NOTE> siitä, että perusoikeuskirjan 47 artiklan toisessa kohdassa vahvistettua oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin loukataan, vai onko sen myös varmistettava, että henkilö, jota kyseinen pidätysmääräys koskee, altistuu tällaiselle vaaralle.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="13"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0051"><NO.P>51.</NO.P><TXT>Tähän kysymykseen vastaamiseksi pohdin aluksi, onko perusoikeuskirjan 47 artiklan toisen kohdan, eikä <DATE ISO="20160405">5.4.2016</DATE> annetussa tuomiossa <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>Aranyosi ja Căldăraru</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑404/15 ja C‑659/15 PPU</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2016:198">EU:C:2016:198</NO.ECLI></REF.DOC.ECR>) kyseessä olleen perusoikeuskirjan 4 artiklan, rikkomisen todellinen vaara omiaan johtamaan siihen, että eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöönpanoa lykätään. Koska asia on mielestäni näin, tutkin tämän jälkeen, ovatko kaikki oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevan oikeuden loukkaukset omiaan johtamaan tällaisen pidätysmääräyksen täytäntöönpanon lykkäämiseen, vai onko näin oltava vain oikeuksien räikeän epäämisen kaltaisten tiettyä vakavuusastetta olevien loukkausten osalta. Tarkastelen lopuksi mainitussa tuomiossa Aranyosi ja Căldăraru määritellyn tutkinnan toisen vaiheen sovellettavuutta tilanteessa, jossa on olemassa todellinen vaara oikeuksien räikeästä epäämisestä pidätysmääräyksen antaneen jäsenvaltion tuomioistuinjärjestelmän puutteiden vuoksi (koska todellinen vaara oikeuksien räikeästä epäämisestä on mielestäni merkityksellinen kriteeri). Totean jo tässä vaiheessa, että kyseisen tutkinnan toista vaihetta voidaan mielestäni soveltaa tällaisessa tilanteessa.</TXT></NP.ECR><GR.SEQ LEVEL="4"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">a)</HT></HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Onko todellisen vaaran perusoikeuskirjan 47 artiklan toisen kohdan, muttei sen 4 artiklan, rikkomisesta johdettava eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöönpanon lykkäämiseen?</HT></HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0052"><NO.P>52.</NO.P><TXT>Minister for Justice and Equality (oikeus- ja tasa-arvoasioista vastaava ministeri, Irlanti) (jäljempänä ministeri), Alankomaiden hallitus, Puolan hallitus<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0028"><P>Puolan hallituksen kirjallisten huomautusten mukaan se, että tuomio Aranyosi ja Căldăraru koski perusoikeuskirjan 4 artiklaa, <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0025" ID="QS0025"/>ei tarkoita sitä, etteikö vastavuoroisen tunnustamisen ja keskinäisen luottamuksen periaatteisiin tehtyjä rajoituksia voitaisi soveltaa muiden sellaisten perusoikeuksien suojelemiseksi, jotka eivät ole tällä tavalla ehdottomia ja joihin kuuluu oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin<QUOT.END REF.START="QS0025" CODE="201D" ID="QE0025"/>.</P></NOTE> ja komissio katsovat, että perusoikeuskirjan 47 artiklan toisen kohdan rikkomisen vaara on omiaan luomaan velvollisuuden lykätä eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöönpanoa. L. M., kuten myös ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin ja nähdäkseni Espanjan hallitus, pitävät tätä seikkaa selvänä.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0029"><P>Totean Unkarin hallituksesta, ettei se tarkastele tätä seikkaa suoraan.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0053"><NO.P>53.</NO.P><TXT>Koska tällä seikalla on merkitystä, sitä on mielestäni tarpeen tarkastella.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0054"><NO.P>54.</NO.P><TXT>Korostan tältä osin, että vastavuoroisen tunnustamisen periaate, joka on rikosasioissa tehtävän oikeudellisen yhteistyön <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0026" ID="QS0026"/>kulmakivi<QUOT.END REF.START="QS0026" CODE="201D" ID="QE0026"/>,<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0030"><P>Ks. puitepäätöksen johdanto-osan kuudes perustelukappale.</P></NOTE> perustuu itsessään jäsenvaltioiden välisen keskinäisen luottamuksen periaatteeseen. Kuten unionin tuomioistuin on todennut <DATE ISO="20141218">18.12.2014</DATE> antamassaan lausunnossa <REF.DOC.ECR><NO.CASE>2/13</NO.CASE> (<NAME.CASE>Unionin liittyminen Euroopan ihmisoikeussopimukseen</NAME.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2014:2454">EU:C:2014:2454</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0191">191</REF.NP.ECR> ja <REF.NP.ECR REF="NP0192">192</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>), jäsenvaltioiden välisen keskinäisen luottamuksen periaate edellyttää etenkin vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen osalta sitä, että kukin jäsenvaltio katsoo – jollei kyse ole <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0027" ID="QS0027"/>poikkeuksellisista olosuhteista<QUOT.END REF.START="QS0027" CODE="201D" ID="QE0027"/> –, että kaikki muut jäsenvaltiot noudattavat unionin oikeutta ja aivan erityisesti unionin oikeudessa tunnustettuja perusoikeuksia. Jäsenvaltiot eivät siis voi <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0028" ID="QS0028"/>poikkeuksellisia tapauksia<QUOT.END REF.START="QS0028" CODE="201D" ID="QE0028"/> lukuun ottamatta tarkastaa, onko toinen jäsenvaltio tosiasiassa kunnioittanut tietyssä konkreettisessa tapauksessa unionin oikeudessa taattuja perusoikeuksia.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0055"><NO.P>55.</NO.P><TXT>Kuten olen edellä todennut,<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0031"><P>Ks. tämän ratkaisuehdotuksen 5 kohta.</P></NOTE> unionin tuomioistuin nojautui mahdollisuuteen hyväksyä <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0029" ID="QS0029"/>poikkeuksellisissa olosuhteissa<QUOT.END REF.START="QS0029" CODE="201D" ID="QE0029"/> rajoituksia vastavuoroisen tunnustamisen ja keskinäisen luottamuksen periaatteisiin sekä puitepäätöksen 1 artiklan 3 kohtaan päätelläkseen <DATE ISO="20160405">5.4.2016</DATE> annetussa tuomiossa <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>Aranyosi ja Căldăraru</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑404/15 ja C‑659/15 PPU</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2016:198">EU:C:2016:198</NO.ECLI></REF.DOC.ECR>) velvollisuuden lykätä eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöönpanoa. Tällaiset rajoitukset osoittavat, ettei keskinäinen luottamus ole sokeaa luottamusta.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0032"><P>Julkisasiamies Bobekin ratkaisuehdotus <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>Ardic</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑571/17 PPU</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2017:1013">EU:C:2017:1013</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0074">74</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>). Ks. tältä osin Lenaerts, K., <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0030" ID="QS0030"/>La vie après avis: Exploring the principle of mutual (yet not blind) trust<QUOT.END REF.START="QS0030" CODE="201D" ID="QE0030"/>, <HT TYPE="ITALIC">Common Market Law Review</HT>, 2017, nro 3, s. 805.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><?PAGE NO="14"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0056"><NO.P>56.</NO.P><TXT>Keskinäisen luottamuksen periaatetta koskevia rajoituksia on tähän päivään mennessä hyväksytty kuitenkin vain perusoikeuskirjan 4 artiklassa vahvistetun oikeuden osalta siltä osin kuin on kyse sekä eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöönpanosta että turvapaikanhakijan siirtämisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 604/2013<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0033"><P>Kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja ‑menettelyjen vahvistamisesta <DATE ISO="20130626">26.6.2013</DATE> annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="180" PAGE.FIRST="31" DATE.PUB="2013">EUVL 2013, L 180, s. 31</REF.DOC.OJ>; jäljempänä Dublin III ‑asetus).</P></NOTE> perusteella turvapaikanhakijan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevaan jäsenvaltioon.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0034"><P>Kun jäsenvaltiossa, joka on Dublin III ‑asetuksessa luoteltujen perusteiden nojalla alun perin nimetty turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa olevaksi jäsenvaltioksi, on olemassa vaara epäinhimillisestä tai halventavasta kohtelusta, turvapaikanhakijaa ei voida siirtää kyseiseen valtioon. Jäsenvaltion, joka määrittää vastuussa olevan jäsenvaltion, on jatkettava näiden perusteiden tutkintaa sen selvittämiseksi, voidaanko toinen jäsenvaltio nimetä vastuussa olevaksi jäsenvaltioksi. Jos tämä osoittautuu mahdottomaksi, siitä itsestään tulee hakemuksen käsittelystä vastuussa oleva valtio. Ks. Dublin III ‑asetuksen 3 artiklan 2 kohta, johon on kodifioitu <DATE ISO="20111221">21.12.2011</DATE> annettu tuomio <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>N. S. ym.</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑411/10 ja C‑493/10</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2011:865">EU:C:2011:865</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0094">94</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>). Ks. myös tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20170216">16.2.2017</DATE>, <NAME.CASE>C. K. ym.</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑578/16 PPU</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2017:127">EU:C:2017:127</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0065">65</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>); tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20170726">26.7.2017</DATE>, <NAME.CASE>A.S.</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑490/16</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2017:585">EU:C:2017:585</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0041">41</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>) ja tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20170726">26.7.2017</DATE>, <NAME.CASE>Jafari</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑646/16</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2017:586">EU:C:2017:586</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0101">101</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0057"><NO.P>57.</NO.P><TXT>Korostan tästä, että vaikka perusoikeuskirjan 4 artiklassa määrätty epäinhimillisen tai halventavan kohtelun kielto on luonteeltaan ehdoton,<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0035"><P>Tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20160405">5.4.2016</DATE>, <NAME.CASE>Aranyosi ja Căldăraru</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑404/15 ja C‑659/15 PPU</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2016:198">EU:C:2016:198</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0085">85</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>); tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20160906">6.9.2016</DATE>, <NAME.CASE>Petruhhin</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑182/15</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2016:630">EU:C:2016:630</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0056">56</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>); tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20170216">16.2.2017</DATE>, <NAME.CASE>C. K. ym.</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑578/16 PPU</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2017:127">EU:C:2017:127</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0059">59</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>) ja tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20180424">24.4.2018</DATE>, <NAME.CASE>MP (Aiemman kidutuksen uhrin toissijainen suojelu)</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑353/16</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2018:276">EU:C:2018:276</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0036">36</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE> sama ei koske perusoikeuskirjan 47 artiklassa vahvistettua oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Sitä voidaan näet rajoittaa.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0036"><P>Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan oikeutta tehokkaaseen oikeussuojakeinoon voidaan rajoittaa, jos perusoikeuskirjan 52 artiklan 1 kohdan mukaan kyseisestä rajoituksesta säädetään laissa, jos siinä kunnioitetaan kyseisen oikeuden keskeistä sisältöä ja jos se on suhteellisuusperiaatteen mukaisesti välttämätön ja vastaa tosiasiallisesti Euroopan unionin tunnustamia yleisen edun mukaisia tavoitteita tai tarvetta suojella muiden henkilöiden oikeuksia ja vapauksia (tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20130604">4.6.2013</DATE>, <NAME.CASE>ZZ</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑300/11</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2013:363">EU:C:2013:363</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0051">51</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>; tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20140917">17.9.2014</DATE>, <NAME.CASE>Liivimaa Lihaveis</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑562/12</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2014:2229">EU:C:2014:2229</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0072">72</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>; tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20151006">6.10.2015</DATE>, <NAME.CASE>Schrems</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑362/14</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2015:650">EU:C:2015:650</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0095">95</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>; tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20160915">15.9.2016</DATE>, <NAME.CASE>Star Storage ym.</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑439/14 ja C‑488/14</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2016:688">EU:C:2016:688</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0049">49</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>; tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20170927">27.9.2017</DATE>, <NAME.CASE>Puškár</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑73/16</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2017:725">EU:C:2017:725</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0062">62</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> ja tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20171220">20.12.2017</DATE>, <NAME.CASE>Protect Natur-, Arten- und Landschaftsschutz Umweltorganisation</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑664/15</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2017:987">EU:C:2017:987</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0090">90</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0058"><NO.P>58.</NO.P><TXT>Tämän perusteella ei mielestäni voida kuitenkaan päätellä, ettei vaara perusoikeuskirjan 47 artiklan rikkomisesta voisi johtaa eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöönpanon lykkäämiseen. Tämä on myös julkisasiamies Sharpstonin kanta.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0037"><P>Julkisasiamies Sharpstonin ratkaisuehdotus <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>Radu</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑396/11</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2012:648">EU:C:2012:648</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0097">97</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0059"><NO.P>59.</NO.P><TXT>Ensimmäiseksi näet mikään puitepäätöksen 1 artiklan 3 kohdan sanamuodossa ei osoita, että jäsenvaltioiden olisi silloin, kun ne panevat kyseisen puitepäätöksen täytäntöön, noudatettava pelkästään niitä perusoikeuksia, joita ei saa rajoittaa ja joihin kuuluu muun muassa perusoikeuskirjan 4 artikla.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0060"><NO.P>60.</NO.P><TXT>Huomautan toiseksi, että puitepäätöksessä on otettu käyttöön <HT TYPE="ITALIC">oikeus</HT>viranomaisten välinen luovutusjärjestelmä, jolla on korvattu jäsenvaltioiden välinen luovuttaminen, joka edellytti poliittisen vallan käyttöä ja sen suorittamaa arviointia.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0038"><P>Ks. puitepäätöksen johdanto-osan viides perustelukappale ja tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20161110">10.11.2016</DATE>, <NAME.CASE>Kovalkovas</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑477/16 PPU</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2016:861">EU:C:2016:861</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0041">41</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0061"><NO.P>61.</NO.P><TXT>Mielestäni puitepäätöksen mukaista vastavuoroista tunnustamista voidaan kuitenkin soveltaa pelkästään perusoikeuskirjan 47 artiklan toisen kohdan vaatimukset täyttävän <HT TYPE="ITALIC">tuomioistuin</HT>menettelyn päätteeksi annettuun ratkaisuun.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="15"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0062"><NO.P>62.</NO.P><TXT>Huomautan tästä, että unionin tuomioistuin totesi <DATE ISO="20170309">9.3.2017</DATE> annetussa tuomiossa <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>Pula Parking</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑551/15</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2017:193">EU:C:2017:193</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0054">54</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>), joka ei tosin koskenut puitepäätöksen vaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1215/2012<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0039"><P>Tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla <DATE ISO="20121212">12.12.2012</DATE> annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="351" PAGE.FIRST="1" DATE.PUB="2012">EUVL 2012, L 351, s. 1</REF.DOC.OJ>; jäljempänä Bryssel I a ‑asetus).</P></NOTE> tulkintaa, että <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0031" ID="QS0031"/>se, että [Bryssel I a ‑asetuksen] soveltamisen taustalla olevaa keskinäistä luottamusta lainkäyttöön kunnioitetaan unionin jäsenvaltioissa, edellyttää muun muassa, että ratkaisut, joiden täytäntöönpanoa pyydetään toisessa jäsenvaltiossa, on annettu <HT TYPE="ITALIC">tuomioistuinmenettelyssä, jossa taataan riippumattomuus ja puolueettomuus sekä kontradiktorisen periaatteen noudattaminen</HT><QUOT.END REF.START="QS0031" CODE="201D" ID="QE0031"/>.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0040"><P>Kursivointi tässä.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0063"><NO.P>63.</NO.P><TXT>Mielestäni näyttää myös siltä, että eurooppalaisten pidätysmääräysten vastavuoroinen tunnustaminen edellyttää, että rangaistuksista, joiden täytäntöönpanoa varten ne on annettu, on määrätty sellaisen tuomioistuinmenettelyn päätteeksi, joka täyttää muun muassa perusoikeuskirjan 47 artiklan toisessa kohdassa määrätyt riippumattomuuden ja puolueettomuuden vaatimukset. Syytetoimenpiteitä varten annettuihin eurooppalaisiin pidätysmääräyksiin on mielestäni sovellettava samaa vaatimusta kuin rangaistuksen täytäntöönpanemista varten annettuihin pidätysmääräyksiin. Niiden täytäntöönpano edellyttää näet, että syytetoimenpiteet toteutetaan pidätysmääräyksen antaneessa jäsenvaltiossa riippumattomassa ja puolueettomassa oikeusviranomaisessa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0064"><NO.P>64.</NO.P><TXT>Tämän kannan on omaksunut lisäksi julkisasiamies Bobek, jonka mukaan <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0032" ID="QS0032"/>kansalliset tuomioistuimet voivat osallistua eurooppalaiseen vastavuoroisen tunnustamisen järjestelmään (millä tahansa oikeuden alalla eli <HT TYPE="ITALIC">rikosoikeuden</HT>, siviilioikeuden tai hallinto-oikeuden alalla) ainoastaan, jos ne täyttävät kaikki edellytykset, jotka unionin oikeudessa asetetaan tuomioistuimelle, kuten sen riippumattomuus<QUOT.END REF.START="QS0032" CODE="201D" ID="QE0032"/>. Julkisasiamies Bobek päättelee tästä, että jos <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0033" ID="QS0033"/>jonkin jäsenvaltion rikostuomioistuimet eivät enää pysty takaamaan oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin<QUOT.END REF.START="QS0033" CODE="201D" ID="QE0033"/>, <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0034" ID="QS0034"/>keskinäisen luottamuksen periaatetta ei enää voi[da] soveltaa<QUOT.END REF.START="QS0034" CODE="201D" ID="QE0034"/> ja <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0035" ID="QS0035"/>automaattinen vastavuoroinen tunnustaminen<QUOT.END REF.START="QS0035" CODE="201D" ID="QE0035"/> ei siis tule kyseeseen.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0041"><P>Julkisasiamies Bobekin ratkaisuehdotus <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>Zdziaszek</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑271/17 PPU</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2017:612">EU:C:2017:612</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0086">86</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> ja alaviite 16) (kursivointi tässä).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0065"><NO.P>65.</NO.P><TXT>Jos on siis olemassa todellinen vaara siitä, että menettely pidätysmääräyksen antaneessa jäsenvaltiossa ei täytä perusoikeuskirjan 47 artiklan toisen kohdan vaatimuksia, peruste, johon puitepäätöksen 1 artiklan 2 kohdassa säädetty velvollisuus panna eurooppalainen pidätysmääräys täytäntöön, ei täyty. Se, että pidätysmääräyksen antaneessa jäsenvaltiossa saatetaan rikkoa perusoikeuskirjan 47 artiklan toista kohtaa, voi siis estää eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöönpanon.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0042"><P>Korostan tästä, että unionin tuomioistuin katsoi <DATE ISO="20180426">26.4.2018</DATE> annetussa tuomiossa <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>Donnellan</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑34/17</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2018:282">EU:C:2018:282</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0061">61</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>), että siltä osin kuin direktiivillä 2010/24/EU (keskinäisestä avunannosta veroihin, maksuihin ja muihin toimenpiteisiin liittyvien saatavien perinnässä <DATE ISO="20100316">16.3.2010</DATE> annettu neuvoston direktiivi) (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="084" PAGE.FIRST="1" DATE.PUB="2010">EUVL 2010, L 84, s. 1</REF.DOC.OJ>)) käyttöön otettu avunanto saatavien perinnässä luonnehditaan <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0036" ID="QS0036"/>keskinäiseksi<QUOT.END REF.START="QS0036" CODE="201D" ID="QE0036"/>, tämä <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0037" ID="QS0037"/>merkitsee muun muassa sitä, että avunantoa pyytävän viranomaisen tehtävänä on <HT TYPE="ITALIC">huolehtia</HT> – – siitä, että olosuhteet ovat sellaiset, että pyynnön vastaanottava viranomainen kykenee tarjoamaan apuaan – –<QUOT.END REF.START="QS0037" CODE="201D" ID="QE0037"/> (kursivointi tässä).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0066"><NO.P>66.</NO.P><TXT>Totean kolmanneksi, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuin kieltää sopimusvaltioita karkottamasta henkilöä, jos kyseinen henkilö altistuu kohdevaltiossa todelliselle vaaralle joutua paitsi Euroopan ihmisoikeussopimuksen 3 artiklan vastaisen kohtelun<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0043"><P>Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomio <DATE ISO="20141104">4.11.2014</DATE>, Tarakhel v. Sveitsi (CE:ECHR:2014:1104JUD<DATE ISO="17120229">002921712</DATE>, 93 kohta).</P></NOTE> tai kuolemanrangaistuksen<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0044"><P>Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomio <DATE ISO="20140724">24.7.2014</DATE>, Al Nashiri v. Puola (CE:ECHR:2014:0724JUD<DATE ISO="61110728">002876111</DATE>, 576–579 kohta).</P></NOTE> kohteeksi Euroopan ihmisoikeussopimuksen 2 artiklan ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen kolmannentoista pöytäkirjan<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0045"><P>Vilnassa <DATE ISO="20020503">3.5.2002</DATE> allekirjoitettu Euroopan ihmisoikeussopimuksen kolmastoista pöytäkirja kuolemanrangaistuksen poistamisesta kaikissa olosuhteissa.</P></NOTE> 1 artiklan vastaisesti myös oikeuksien räikeän epäämisen kohteeksi Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan vastaisesti.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0046"><P>Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomio <DATE ISO="20120117">17.1.2012</DATE>, Othman (Abu Qatada) v. Yhdistynyt kuningaskunta, CE:ECHR:2012:0117JUD000813909, 258 kohta).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><?PAGE NO="16"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0067"><NO.P>67.</NO.P><TXT>Olen siis sitä mieltä, että perusoikeuskirjan 47 artiklan toisen kohdan rikkomisen vaara on omiaan johtamaan velvollisuuteen lykätä eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöönpanoa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0068"><NO.P>68.</NO.P><TXT>Kun otetaan huomioon niiden olosuhteiden poikkeuksellisuus, joissa <DATE ISO="20141218">18.12.2014</DATE> annetun lausunnon <REF.DOC.ECR><NO.CASE>2/13</NO.CASE> (<NAME.CASE>Unionin liittyminen Euroopan ihmisoikeussopimukseen</NAME.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2014:2454">EU:C:2014:2454</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0191">191</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>) mukaan on mahdollista rajoittaa vastavuoroisen tunnustamisen periaatetta, on kuitenkin pohdittava sitä, onko eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöönpanoa lykättävä heti, kun on olemassa todellinen vaara perusoikeuskirjan 47 artiklan toisen kohdan rikkomisesta, vai onko sitä lykättävä ainoastaan silloin, kun on olemassa todellinen vaara kyseisen määräyksen <HT TYPE="ITALIC">erityisen vakavasta</HT> rikkomisesta.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="4"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">b)</HT></HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Onko minkä tahansa perusoikeuskirjan 47 artiklan toisen kohdan rikkomisen johdettava sen vakavuudesta riippumatta eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöönpanon lykkäämiseen?</HT></HT></TXT></NP></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="5"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="ITALIC">1)</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="ITALIC">Johdanto</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0069"><NO.P>69.</NO.P><TXT>Ennakkoratkaisupyynnöstä ilmenee, että Irlannin oikeudessa täytäntöönpanosta vastaava oikeusviranomainen ei saa toteuttaa luovuttamista, jos on olemassa todellinen vaara siitä, että kyseinen henkilö altistuu pidätysmääräyksen antaneessa jäsenvaltiossa oikeuksien räikeälle epäämiselle.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0047"><P>Ennakkoratkaisupyynnössä näet todetaan, että <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0038" ID="QS0038"/>arviointiperuste sen määrittämiseen, onko luovuttaminen kiellettyä Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan perusteella, on vakiintunut kansallisessa oikeuskäytännössä, ja se on se, että kyseiseen henkilöön kohdistuu todellinen vaara oikeuksien räikeästä epäämisestä. Tuomiossaan Minister for Justice, Equality and Law Reform v. Brennan [2007] IESC 24 Supreme Court [(ylin tuomioistuin, Irlanti)] katsoi, että eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä annetun vuoden 2003 lain mukaisesta luovuttamisesta kieltäytyminen Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan mukaisten oikeuksien loukkaamisen perusteella edellyttäisi erityisen vakavia olosuhteita, 'kuten selkeästi todettua ja perustavaa puutetta pidätysmääräyksen antaneen valtion oikeusjärjestyksessä’<QUOT.END REF.START="QS0038" CODE="201D" ID="QE0038"/>.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0070"><NO.P>70.</NO.P><TXT>Irlannin oikeuskäytäntö on Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön mukainen. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin totesi näet tuomiossa Soering v. Yhdistynyt kuningaskunta, että luovuttamispäätös <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0039" ID="QS0039"/>voi poikkeuksellisesti aiheuttaa ongelman [Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan] kannalta siinä tapauksessa, että pakoilevalta henkilöltä on evätty tai häneltä saatetaan evätä räikeästi oikeudet<QUOT.END REF.START="QS0039" CODE="201D" ID="QE0039"/>.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0048"><P>Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomio <DATE ISO="19890707">7.7.1989</DATE>, Soering v. Yhdistynyt kuningaskunta (CE:ECHR:1989:0707JUD001403888, 113 kohta).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0071"><NO.P>71.</NO.P><TXT>Vaikka ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin ei tiedustelekaan unionin tuomioistuimelta, onko eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöönpanoa lykättävä heti, kun on olemassa todellinen vaara perusoikeuskirjan 47 artiklan toisen kohdan rikkomisesta, vai onko sitä lykättävä vasta silloin, kun on olemassa todellinen vaara oikeuksien räikeän epäämisen kaltaisesta kyseisen määräyksen erityisen vakavasta rikkomisesta, tätä kysymystä on mielestäni kuitenkin tarpeen tarkastella. Tämä kysymys näet seuraa tämän ratkaisuehdotuksen 52–68 kohdassa tutkitusta kysymyksestä. Toisessa ennakkoratkaisukysymyksessä viitataan lisäksi nimenomaisesti todelliseen vaaraan oikeuksien räikeästä epäämisestä.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="5"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="ITALIC">2)</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="ITALIC">Vaatimus oikeuksien räikeästä epäämisestä</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0072"><NO.P>72.</NO.P><TXT>Mielestäni eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöönpanoa ei ole lykättävä pelkästään sen perusteella, että pidätysmääräyksen antaneessa jäsenvaltiossa on olemassa todellinen vaara perusoikeuskirjan 47 artiklan toisen kohdan rikkomisesta. On oltava todellinen vaara oikeuksien räikeästä epäämisestä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0073"><NO.P>73.</NO.P><TXT>Ensinnäkin näet vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan on niin, että keskinäisen luottamuksen periaatteeseen tehtyjä rajoituksia on tulkittava suppeasti.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0049"><P>Tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20180426">26.4.2018</DATE>, <NAME.CASE>Donnellan</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑34/17</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2018:282">EU:C:2018:282</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0050">50</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><?PAGE NO="17"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0074"><NO.P>74.</NO.P><TXT>Puitepäätöksestä on todettava, että sen 1 artiklan 2 kohdan mukaan täytäntöönpanosta vastaavien oikeusviranomaisten on pantava eurooppalainen pidätysmääräys täytäntöön. Ne voivat kieltäytyä täytäntöönpanosta ainoastaan perusteilla, jotka on lueteltu tyhjentävästi mainitun puitepäätöksen 3, 4 ja 4 a artiklassa. Eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöönpano on näin ollen pääsääntö, ja tällaisen pidätysmääräyksen täytäntöönpanosta kieltäytymisen on katsottava olevan poikkeus, jota on tulkittava suppeasti.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0050"><P>Tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20180123">23.1.2018</DATE>, <NAME.CASE>Piotrowski</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑367/16</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2018:27">EU:C:2018:27</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0048">48</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0075"><NO.P>75.</NO.P><TXT>Toiseksi haluan huomauttaa, että – kuten edellä on mainittu<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0051"><P>Ks. tämän ratkaisuehdotuksen 57 kohta ja alaviite 36.</P></NOTE> – oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin voidaan rajoittaa, jos rajoituksilla muun muassa kunnioitetaan kyseisen oikeuden keskeistä sisältöä, kuten perusoikeuskirjan 52 artiklan 1 kohdassa määrätään.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0076"><NO.P>76.</NO.P><TXT>Mielestäni on siis niin, että täytäntöönpanosta vastaavan oikeusviranomaisen on lykättävä eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöönpanoa ainoastaan, jos on olemassa todellinen vaara oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevan oikeuden <HT TYPE="ITALIC">keskeisen sisällön</HT>, ei kyseisen oikeuden sinänsä, loukkaamisesta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0077"><NO.P>77.</NO.P><TXT>Epäinhimillisen tai halventavan kohtelun kiellon kaltaisen ehdottoman oikeuden osalta on toisin sanoen mielestäni niin, että täytäntöönpanoa olisi lykättävä jo sen perusteella, että on olemassa todellinen vaara kyseisen oikeuden loukkaamisesta. Oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevan oikeuden osalta, joka ei ole ehdoton, täytäntöönpanoa olisi lykättävä ainoastaan, jos todellinen vaara loukkaamisesta koskee kyseisen oikeuden keskeistä sisältöä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0078"><NO.P>78.</NO.P><TXT>Kolmanneksi huomautan, että tällainen kanta vastaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen omaksumaa kantaa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0079"><NO.P>79.</NO.P><TXT>Kuten edellä on näet mainittu,<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0052"><P>Ks. tämän ratkaisuehdotuksen 70 kohta.</P></NOTE> Euroopan ihmisoikeustuomioistuin katsoo, että jotta sopimusvaltio on velvollinen olemaan karkottamatta tai luovuttamatta henkilöä, kyseisellä henkilöllä on oltava pyynnön esittäneessä valtiossa vaara altistua <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0040" ID="QS0040"/>oikeuksien räikeälle epäämiselle<QUOT.END REF.START="QS0040" CODE="201D" ID="QE0040"/> eikä pelkästään Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan rikkomiselle.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0053"><P>Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomio <DATE ISO="19890707">7.7.1989</DATE>, Soering v. Yhdistynyt kuningaskunta (CE:ECHR:1989:0707JUD001403888, 113 kohta); Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomio <DATE ISO="20100302">2.3.2010</DATE>, Al-Saadoon ja Mufdhi v. Yhdistynyt kuningaskunta (CE:ECHR:2010:0302JUD006149808, 149 kohta); Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomio <DATE ISO="20120117">17.1.2012</DATE>, Othman (Abu Qatada) v. Yhdistynyt kuningaskunta (CE:ECHR:2012:0117JUD000813909, 258 kohta); Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomio <DATE ISO="20140724">24.7.2014</DATE>, Al Nashiri v. Puola (CE:ECHR:2014:0724JUD002876111, 456 ja 562–564 kohta) ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätös <DATE ISO="20170615">15.6.2017</DATE>, Harkins v. Yhdistynyt kuningaskunta (CE:ECHR:2017:0615DEC007153714, 62 kohta).</P></NOTE> Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ei siis tyydy oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevan oikeuden osalta – kuten se tekee epäinhimillisen tai halventavan rangaistuksen ja kohtelun kiellon osalta – pelkkään todelliseen vaaraan joutua <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0041" ID="QS0041"/>Euroopan ihmisoikeussopimuksen 3 artiklan vastaisen kohtelun<QUOT.END REF.START="QS0041" CODE="201D" ID="QE0041"/> kohteeksi.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0054"><P>Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomio <DATE ISO="20080228">28.2.2008</DATE>, Saadi v. Italia (CE:ECHR:2008:0228JUD003720106, 125 kohta).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0080"><NO.P>80.</NO.P><TXT>Mitä oikeuksien räikeä epääminen pitää Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen mukaan sisällään?</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0081"><NO.P>81.</NO.P><TXT>Kyseisen tuomioistuimen mukaan <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0042" ID="QS0042"/>oikeuksien räikeä epääminen menee sellaisia pelkkiä oikeudenkäyntiin liittyviä sääntöjenvastaisuuksia tai takeen puutteita pidemmälle, jotka voisivat merkitä [Euroopan ihmisoikeussopimuksen] 6 artiklan rikkomista, jos ne tulisivat esiin sopimusvaltiossa itsessään. [Euroopan ihmisoikeussopimuksen] 6 artiklassa taatun oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin periaatteen loukkaamisen on oltava niin vakava, että se johtaa kyseisellä artiklassa suojatun oikeuden keskeisen sisällön peruuttamiseen tai jopa mitätöitymiseen<QUOT.END REF.START="QS0042" CODE="201D" ID="QE0042"/>.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0055"><P>Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomio <DATE ISO="20120117">17.1.2012</DATE>, Othman (Abu Qatada) v. Yhdistynyt kuningaskunta (CE:ECHR:2012:0117JUD000813909, 260 kohta) ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomio <DATE ISO="20140724">24.7.2014</DATE>, Al Nashiri v. Puola (CE:ECHR:2014:0724JUD002876111, 563 kohta).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><?PAGE NO="18"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0082"><NO.P>82.</NO.P><TXT>Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen mukaan asianomaisen luovuttamisen tai karkottamisen estävää oikeuksien räikeää epäämistä voi siis merkitä asianomaisen poissa ollessa annettu tuomio ilman, että syytteen asiasisältöä on mahdollista tutkia uudelleen;<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0056"><P>Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätös <DATE ISO="20011016">16.10.2001</DATE>, Einhorn v. Ranska (CE:ECHR:2001:1016DEC007155501, 33 ja 34 kohta). Kyseisessä tapauksessa Euroopan ihmisoikeustuomioistuin katsoi, ettei kyse ollut oikeuksien räikeästä epäämisestä, koska valittaja, jonka Pennsylvanian tuomioistuin oli tuominnut poissaolevana murhasta, saattoi saada uuden oikeudenkäynnin palatessaan Pennsylvaniaan, jos hän pyytäisi sitä.</P></NOTE> summaarinen oikeudenkäynti, joka toteutetaan täysin puolustuksen oikeuksien loukaten;<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0057"><P>Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomio <DATE ISO="20051108">8.11.2005</DATE>, Bader ja Kanbor v. Ruotsi (CE:ECHR:2005:1108JUD001328404, 47 kohta). Oikeudenkäynnille, jonka yhteydessä järjestetyssä suullisessa käsittelyssä ei ole kuultu yhtään todistajaa, jossa syyttäjä on toimittanut kaikki tutkitut todisteet ja jossa syytetty tai edes hänen asianajajansa ei ole vastannut asiassa, on ominaista sen summaarisuus ja puolustautumisoikeuksien täydellinen epääminen.</P></NOTE> vankeus, jonka sääntöjenmukaisuutta ei ole mahdollista saattaa riippumattoman ja puolueettoman tuomioistuimen tutkittavaksi; tahallinen ja järjestelmällinen kieltäytyminen antamasta jonkin henkilön, ja erityisesti vieraassa maassa pidätetyn henkilön, olla yhteydessä asianajajaan.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0058"><P>Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätös <DATE ISO="20070220">20.2.2007</DATE>, Al-Moayad v. Saksa (CE:ECHR:2007:0220DEC003586503, 100–108 kohta). Kyseisessä tapauksessa Euroopan ihmisoikeustuomioistuin päätteli, ettei kyse ollut oikeuksien räikeästä epäämisestä, koska valittajaa, jota syytettiin kahteen terroristijärjestöön kuulumisesta ja jonka osalta Yhdysvaltojen viranomaiset olivat tehneet luovuttamispyynnön, ei olisi siirretty mihinkään Yhdysvaltojen ulkopuolella sijaitsevaan vankeuslaitokseen, jossa hänellä ei olisi ollut mahdollisuutta tavata asianajajaa ja hänet olisi tuomittu sotilastuomioistuimessa tai muussa erityistuomioistuimessa.</P></NOTE> Euroopan ihmisoikeustuomioistuin antaa merkitystä myös sille, että siviilihenkilön on saavuttava tuomioistuimeen, joka koostuu, vaikkakin vain osittain, sotilashenkilöistä, jotka ovat riippuvaisia täytäntöönpanovallasta.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0059"><P>Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomio <DATE ISO="20050512">12.5.2005</DATE>, Öcalan v. Turkki (CE:ECHR:2005:0512JUD004622199, 112 kohta) ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomio <DATE ISO="20140724">24.7.2014</DATE>, Al Nashiri v. Puola (CE:ECHR:2014:0724JUD002876111, 562 kohta).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0083"><NO.P>83.</NO.P><TXT>Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on tietääkseni päätellyt vain neljä kertaa, että luovuttaminen tai karkottaminen merkitsisi Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan rikkomista. Kyse on tuomiosta Othman (Abu Qatada) v. Yhdistynyt kuningaskunta, jossa oikeuksien räikeä epääminen muodostui kidutuksella saatujen todisteiden hyväksymisestä; tuomiosta Husayn v. Puola, jossa oikeuksien räikeää epäämistä merkitsi muun muassa valittajan pitäminen vankeudessa Guantanamon amerikkalaisessa sotilastukikohdassa 12 vuoden ajan ilman, että häntä olisi asetettu syytteeseen; tuomiosta Al Nashiri v. Puola, joka annettiin samana päivänä kuin tuomio Husayn v. Puola ja jota haluan tarkastella lähemmin, ja hiljattain annetusta tuomiosta Al Nashiri v. Romania.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0060"><P>Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomio <DATE ISO="20120117">17.1.2012</DATE>, Othman (Abu Qatada) v. Yhdistynyt kuningaskunta (CE:ECHR:2012:0117JUD000813909, 263–287 kohta); Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomio <DATE ISO="20140724">24.7.2014</DATE>, Husayn (Abu Zubaydah) v. Puola (CE:ECHR:2014:0724JUD000751113, 559 kohta); Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomio <DATE ISO="20140724">24.7.2014</DATE>, Al Nashiri v. Puola (CE:ECHR:2014:0724JUD002876111, 565–569 kohta) ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomio <DATE ISO="20180531">31.5.2018</DATE>, Al Nashiri v. Romania (CE:ECHR:2018:0531JUD003323412, 719–722 kohta).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0084"><NO.P>84.</NO.P><TXT>Tuomiossa Al Nashiri v. Puola<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0061"><P>Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomio <DATE ISO="20140724">24.7.2014</DATE>, Al Nashiri v. Puola (CE:ECHR:2014:0724JUD002876111).</P></NOTE> valittaja, joka oli Saudi-Arabian kansalainen, oli otettu kiinni Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa ja hänet oli siirretty salaiseen vankeuslaitokseen Puolassa ja tämän jälkeen amerikkalaiseen Guantanamon sotilastukikohtaan. Häntä syytettiin Guantanamon tukikohdassa sijaitsevassa sotilaskomissiossa siitä, että hän oli järjestänyt amerikkalaiseen sota-alukseen kohdistuvan itsemurhapommi-iskun ja osallistunut ranskalaiseen öljytankkeriin kohdistuneeseen iskuun. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin päätteli, että kyse oli oikeuksien räikeää epäämistä koskevasta todellisesta vaarasta kolmen seikan perusteella. Kyseessä oleva sotilaskomissio ei ensinnäkään ollut riippumaton ja puolueeton eikä sitä voitu siis pitää Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0043" ID="QS0043"/>tuomioistuimena<QUOT.END REF.START="QS0043" CODE="201D" ID="QE0043"/>. Se oli otettu käyttöön <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0044" ID="QS0044"/>eräiden ulkomaan kansalaisten<QUOT.END REF.START="QS0044" CODE="201D" ID="QE0044"/> tuomitsemiseksi <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0045" ID="QS0045"/>terrorismin vastaisessa sodassa<QUOT.END REF.START="QS0045" CODE="201D" ID="QE0045"/>, se ei ollut osa Yhdysvaltojen liittovaltion tuomioistuinlaitosta ja sen kokoonpanoon kuului yksinomaan sotilashenkilöitä. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin nojautui toiseksi US Supreme Courtin (Yhdysvaltojen ylin tuomioistuin)<?PAGE NO="19"?> tuomioon<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0062"><P>Mainittu tuomioistuin huomauttaa näet tuomionsa 567(ii) kohdassa seuraavaa: <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0046" ID="QS0046"/>[the military commission] did not have legitimacy under US and international law resulting in, as the Supreme Court found, its lacking the <QUOT.START CODE="2018" REF.END="QE0047" ID="QS0047"/>power to proceed<QUOT.END REF.START="QS0047" CODE="2019" ID="QE0047"/> and – – consequently, it was not <QUOT.START CODE="2018" REF.END="QE0048" ID="QS0048"/>established by law<QUOT.END REF.START="QS0048" CODE="2019" ID="QE0048"/> for the purposes of Article 6§1<QUOT.END REF.START="QS0046" CODE="201D" ID="QE0046"/>.</P></NOTE> katsoakseen, että kyseinen komissio ei ole Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu lailla perustettu tuomioistuin. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen mukaan oli kolmanneksi hyvin todennäköistä, että kiduttamalla saatuja todisteita käytetään valittajaa vastaan.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0063"><P>Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomio <DATE ISO="20140724">24.7.2014</DATE>, Al Nashiri v. Puola (CE:ECHR:2014:0724JUD002876111, 565–569 kohta). Samankaltainen päättely sisältyy Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen <DATE ISO="20180531">31.5.2018</DATE> antaman tuomion Al Nashiri v. Romania (CE:ECHR:2018:0531JUD003323412) 719–722 kohtaan.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0085"><NO.P>85.</NO.P><TXT>Ehdotan, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen vahvistama peruste hyväksytään ja katsotaan, että eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöönpanoa on lykättävä ainoastaan, jos on olemassa todellinen vaara oikeuksien räikeästä epäämisestä pidätysmääräyksen antaneessa jäsenvaltiossa.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="5"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="ITALIC">3)</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="ITALIC">Oikeuksien räikeän epäämisen määritteleminen tuomioistuinten riippumattomuuden perusteella</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0086"><NO.P>86.</NO.P><TXT>Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin katsoo nyt käsiteltävässä tapauksessa, että on olemassa todellinen vaara siitä, että L. M. altistuu pidätysmääräyksen antaneessa jäsenvaltiossa oikeuksien räikeälle epäämiselle etenkin siitä syystä, etteivät kyseisen jäsenvaltion tuomioistuimet ole riippumattomia.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0087"><NO.P>87.</NO.P><TXT>Voidaanko sitä, etteivät pidätysmääräyksen antaneen jäsenvaltion tuomioistuimet ole riippumattomia, pitää oikeuksien räikeänä epäämisenä?</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0088"><NO.P>88.</NO.P><TXT>Muistutan tässä yhteydessä, että perusoikeuskirjan 47 artiklan toisessa kohdassa määrätään, että jokaisella on oikeus oikeudenkäyntiin riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0089"><NO.P>89.</NO.P><TXT>Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan riippumattomuuden käsitteeseen sisältyy kaksi osatekijää. Ensimmäinen, ulkoinen osatekijä edellyttää, että tuomioistuin on suojattu sellaisilta ulkoisilta toimenpiteiltä tai painostukselta, jotka voivat vaarantaa sen jäsenten päätöksenteon riippumattomuuden heidän ratkaistavakseen saatettujen asioiden osalta. Toinen, sisäinen osatekijä liittyy puolueettomuuden käsitteeseen ja merkitsee sitä, että tuomioistuin ylläpitää yhtäläistä etäisyyttä oikeusriidan asianosaisiin ja siihen, mitkä ovat heidän intressinsä oikeusriidan kohteeseen. Tämä osatekijä edellyttää objektiivisuuden noudattamista ja sitä, ettei tuomioistuimella ole muuta intressiä asian ratkaisun lopputulokseen kuin oikeussääntöjen tiukka soveltaminen.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0064"><P>Tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20060919">19.9.2006</DATE>, <NAME.CASE>Wilson</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑506/04</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2006:587">EU:C:2006:587</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0051">51</REF.NP.ECR> ja <REF.NP.ECR REF="NP0052">52</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>); tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20170216">16.2.2017</DATE>, <NAME.CASE>Margarit Panicello</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑503/15</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2017:126">EU:C:2017:126</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0037">37</REF.NP.ECR> ja <REF.NP.ECR REF="NP0038">38</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>) ja tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20170614">14.6.2017</DATE>, <NAME.CASE>Online Games ym.</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑685/15</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2017:452">EU:C:2017:452</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0060">60</REF.NP.ECR> ja <REF.NP.ECR REF="NP0061">61</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE> Kyseiset riippumattomuuden ja puolueettomuuden takeet edellyttävät sellaisten sääntöjen olemassaoloa, jotka koskevat muun muassa tuomioistuimen kokoonpanoa, nimitystä ja toimikauden kestoa sekä perusteita, jotka koskevat tuomioistuimen jäsenten pidättymistä päätöksenteosta, jääviyttä ja erottamista, ja joiden perusteella voidaan hälventää yksityisten perustellut epäilyt siltä osin, onko kyseinen elin täysin ulkopuolisen vaikutusvallan ulottumattomissa, ja siltä osin, onko se täysin puolueeton vastakkain oleviin intresseihin nähden.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0065"><P>Tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20060919">19.9.2006</DATE>, <NAME.CASE>Wilson</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑506/04</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2006:587">EU:C:2006:587</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0053">53</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>); määräys <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20080514">14.5.2008</DATE>, <NAME.CASE>Pilato</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑109/07</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2008:274">EU:C:2008:274</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0024">24</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>) ja tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20130131">31.1.2013</DATE>, <NAME.CASE>D. ja A.</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑175/11</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2013:45">EU:C:2013:45</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0097">97</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0090"><NO.P>90.</NO.P><TXT>Mielestäni ei voida pitää mahdottomana, etteikö se, että pidätysmääräyksen antaneen jäsenvaltion tuomioistuimet eivät ole riippumattomia, voisi <HT TYPE="ITALIC">lähtökohtaisesti</HT> merkitä oikeuksien räikeää epäämistä.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="20"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0091"><NO.P>91.</NO.P><TXT>Unionin tuomioistuin on näet yhtäältä todennut <DATE ISO="20180227">27.2.2018</DATE> annetussa tuomiossa <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>Associação Sindical dos Juízes Portugueses</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑64/16</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2018:117">EU:C:2018:117</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0041">41</REF.NP.ECR> ja <REF.NP.ECR REF="NP0042">42</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>), että <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0049" ID="QS0049"/>on ensisijaisen tärkeää suojata [kansallisten tuomioistuinten] riippumattomuus<QUOT.END REF.START="QS0049" CODE="201D" ID="QE0049"/> ja että <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0050" ID="QS0050"/>riippumattomuuden tae – – kuuluu erottamattomasti tuomioistuimen tehtävään<QUOT.END REF.START="QS0050" CODE="201D" ID="QE0050"/>.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0066"><P>Ks. myös tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20060919">19.9.2006</DATE>, <NAME.CASE>Wilson</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑506/04</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2006:587">EU:C:2006:587</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0049">49</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>); tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20170614">14.6.2017</DATE>, <NAME.CASE>Online Games ym.</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑685/15</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2017:452">EU:C:2017:452</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0060">60</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>) ja tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20171213">13.12.2017</DATE>, <NAME.CASE>El Hassani</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑403/16</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2017:960">EU:C:2017:960</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0040">40</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE> Erityisesti tuomioistuimen kokonpanoa koskevien takeiden olemassaolo on oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevan oikeuden kulmakivi.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0067"><P>Tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20080701">1.7.2008</DATE>, <NAME.CASE>Chronopost ja La Poste v. UFEX ym.</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑341/06 P ja C‑342/06 P</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2008:375">EU:C:2008:375</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0046">46</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>); tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20090219">19.2.2009</DATE>, <NAME.CASE>Gorostiaga Atxalandabaso v. parlamentti</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑308/07 P</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2009:103">EU:C:2009:103</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0042">42</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>) ja tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20180131">31.1.2018</DATE>, <NAME.CASE>Gyarmathy v. FRA</NAME.CASE> (<NO.CASE>T‑196/15 P</NO.CASE>, ei julkaistu, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:T:2018:47">EU:T:2018:47</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0097">97</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0092"><NO.P>92.</NO.P><TXT>Toisaalta Euroopan ihmisoikeustuomioistuin päätteli tuomiossa Al Nashiri v. Puola ja tuomiossa Al Nashiri v. Romania,<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0068"><P>Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomio <DATE ISO="20140724">24.7.2014</DATE>, Al Nashiri v. Puola (CE:ECHR:2014:0724JUD002876111) ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomio <DATE ISO="20180531">31.5.2018</DATE>, Al Nashiri v. Romania (CE:ECHR:2018:0531JUD003323412).</P></NOTE> että kyse oli oikeuksien räikeää epäämistä koskevasta todellisesta vaarasta etenkin sen vuoksi, että Guantanamon tukikohdassa sijaitseva sotilaskomissio ei ollut riippumaton ja puolueeton eikä sitä voitu siis pitää Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0051" ID="QS0051"/>tuomioistuimena<QUOT.END REF.START="QS0051" CODE="201D" ID="QE0051"/>.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0069"><P>Ks. tämän ratkaisuehdotuksen 84 kohta.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0093"><NO.P>93.</NO.P><TXT>Korostan kuitenkin, että sen, ettei tuomioistuin ole riippumaton ja puolueeton, voidaan katsoa merkitsevän oikeuksien räikeää epäämistä ainoastaan, jos se on niin vakavaa, että sillä estetään kokonaan oikeudenkäynnin oikeudenmukaisuus. Kuten Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on todennut tuomiossa Othman (Abu Qatada) v. Yhdistynyt kuningaskunta, on olemassa ratkaiseva ero mainitussa tuomiossa kyseessä olleen kiduttamalla saatujen todisteiden hyväksymisen ja esimerkiksi tuomioistuimen ratkaisukokoonpanosta johtuvien Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan rikkomisten välillä.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0070"><P>Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomio <DATE ISO="20120117">17.1.2012</DATE>, Othman (Abu Qatada) v. Yhdistynyt kuningaskunta (CE:ECHR:2012:0117JUD000813909, 265 kohta).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0094"><NO.P>94.</NO.P><TXT>En voi etenkään korostaa tarpeeksi sitä, että tuomiossa Al Nashiri v. Puola ja tuomiossa Al Nashiri v. Romania<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0071"><P>Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomio <DATE ISO="20140724">24.7.2014</DATE>, Al Nashiri v. Puola (CE:ECHR:2014:0724JUD002876111) ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomio <DATE ISO="20180531">31.5.2018</DATE>, Al Nashiri v. Romania (CE:ECHR:2018:0531JUD003323412).</P></NOTE> – jotka ovat tähän päivään mennessä ainoita tuomioita, joissa Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on katsonut, että kyse oli Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan rikkomisesta muun muassa sen vuoksi, etteivät kohdevaltion tuomioistuimet olleet riippumattomia ja puolueettomia – kyse oli erityistuomioistuimista, joilla oli toimivalta terrorismiin liittyvissä kysymyksissä ja joiden kokoonpanoon kuului yksinomaan sotilashenkilöitä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0095"><NO.P>95.</NO.P><TXT>Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on määritettävä näiden seikkojen perusteella, onko <HT TYPE="ITALIC">nyt käsiteltävässä tapauksessa</HT> se, että puolalaisten tuomioistuinten osalta väitetään, etteivät ne ole riippumattomia, niin vakavaa, että sillä evätään kokonaan oikeudenkäynnin oikeudenmukaisuus, ja se merkitsee tästä syystä oikeuksien räikeää epäämistä. Kuten unionin tuomioistuin on huomauttanut tuomiossa Aranyosi ja Căldăraru, ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on tässä tarkoituksessa nojauduttava sellaisiin objektiivisiin, luotettaviin, tarkkoihin ja asianmukaisesti päivitettyihin tietoihin pidätysmääräyksen antaneessa jäsenvaltiossa vallitsevista olosuhteista, jotka osoittavat Puolan tuomioistuinjärjestelmää koskevien puutteiden todellisen tilan.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0072"><P>Tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20160405">5.4.2016</DATE>, <NAME.CASE>Aranyosi ja Căldăraru</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑404/15 ja C‑659/15 PPU</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2016:198">EU:C:2016:198</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0089">89</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>). Ks. myös tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20111221">21.12.2011</DATE>, <NAME.CASE>N. S. ym.</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑411/10 ja C‑493/10</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2011:865">EU:C:2011:865</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0091">91</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE> Tältä osin on mahdollista ottaa huomioon komission perusteltu ehdotus sekä Venetsian komission lausunnot, kunhan – palaan tähän seikkaan myöhemmin – ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin ottaa selvää Puolan tilanteen mahdollisesta kehittymisestä näiden asiakirjojen laatimisen jälkeen.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="21"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0096"><NO.P>96.</NO.P><TXT>Olettaen, että täytäntöönpanosta vastaava oikeusviranomainen toteaa, että on olemassa todellinen vaara oikeuksien räikeästä epäämisestä pidätysmääräyksen antaneen jäsenvaltion tuomioistuinjärjestelmän puutteiden vuoksi, onko kyseisen oikeusviranomaisen pelkästään tämän toteamuksen perusteella lykättävä eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöönpanoa? Vai onko sen jatkettava tutkintaa ja todettava, että <HT TYPE="ITALIC">henkilö</HT>, jota mainittu pidätysmääräys <HT TYPE="ITALIC">koskee</HT>, altistuu tällaiselle vaaralle? Yritän hakea vastausta seuraavaksi juuri tähän kysymykseen.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="4"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">c)</HT></HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Onko täytäntöönpanosta vastaavan oikeusviranomaisen todettava, että kyseinen henkilö saattaa altistua oikeuksien räikeälle epäämiselle?</HT></HT></TXT></NP></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="5"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="ITALIC">1)</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="ITALIC">Johdanto sekä asianosaisten ja muiden osapuolten huomautukset</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0097"><NO.P>97.</NO.P><TXT>Kuten olen todennut, unionin tuomioistuin on todennut <DATE ISO="20160405">5.4.2016</DATE> annetussa tuomiossa <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>Aranyosi ja Căldăraru</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑404/15 ja C‑659/15 PPU</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2016:198">EU:C:2016:198</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0091">91</REF.NP.ECR>–<REF.NP.ECR REF="NP0093">93</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>), että täytäntöönpanosta vastaavan oikeusviranomaisen on lykättävä eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöönpanoa ainoastaan, jos se toteaa yhtäältä, että pidätysmääräyksen antaneessa jäsenvaltiossa on olemassa todellinen vaara epäinhimillisestä tai halventavasta kohtelusta kyseisen jäsenvaltion yleisten vankeusolosuhteiden vuoksi, ja toisaalta, että kyseinen henkilö altistuu tälle vaaralle.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0073"><P>Ks. myös tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20160906">6.9.2016</DATE>, <NAME.CASE>Petruhhin</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑182/15</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2016:630">EU:C:2016:630</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0058">58</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>) ja määräys <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20170906">6.9.2017</DATE>, <NAME.CASE>Peter Schotthöfer &amp; Florian Steiner</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑473/15</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2017:633">EU:C:2017:633</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0024">24</REF.NP.ECR>–<REF.NP.ECR REF="NP0026">26</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE> Unionin tuomioistuimen mukaan näet vankilajärjestelmän jopa yleisten puutteiden olemassaolo ei välttämättä koske <HT TYPE="ITALIC">kaikkia</HT> vankilalaitoksia. Pelkästään siitä toteamuksesta, että vankilajärjestelmässä on puutteita, ei siis voida päätellä, että <HT TYPE="ITALIC">kyseinen henkilö</HT> altistuu epäinhimillisille tai halventavalle kohtelulle.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0098"><NO.P>98.</NO.P><TXT>Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin katsoo, että siinä tapauksessa, että pidätysmääräyksen antaneen jäsenvaltion tuomioistuinjärjestelmän puutteet ovat erityisen vakavia eli että kyseinen jäsenvaltio ei noudata enää oikeusvaltioperiaatetta, luovuttamisesta on kieltäydyttävä tarvitsematta tarkastaa, altistuuko kyseinen henkilö tällaiselle vaaralle.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0074"><P>Ks. tämän ratkaisuehdotuksen 24 kohta.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0099"><NO.P>99.</NO.P><TXT>Ministeri väittää, että mainitussa tuomiossa Aranyosi ja Căldăraru määritellyn tutkinnan toista vaihetta sovelletaan. Jos näin ei olisi, tästä olisi seurauksena se, että Irlannin oikeusviranomaiset kieltäytyisivät järjestelmällisesti panemasta täytäntöön Puolan tasavallan antamia eurooppalaisia pidätysmääräyksiä. Se korostaa etenkin, että tällainen järjestelmällinen kieltäytyminen ei olisi yhdenmukaista puitepäätöksen johdanto-osan kymmenennen perustelukappaleen, keskinäisen luottamuksen perustuslaillisen periaatteen eikä SEU 4 artiklassa vahvistetun jäsenvaltioiden välisen tasa-arvon periaatteen kanssa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0100"><NO.P>100.</NO.P><TXT>L. M. katsoo, että mainitussa tuomiossa Aranyosi ja Căldăraru määritellyn tutkinnan toista vaihetta ei voida soveltaa tilanteessa, jossa jäsenvaltioiden tuntema luottamus sitä kohtaan, että Puolan tasavalta noudattaa perustavanlaatuisinta arvoa eli oikeusvaltioperiaatetta, on täysin romahtanut.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0101"><NO.P>101.</NO.P><TXT>Espanjan hallitus on sitä mieltä, että mainitussa tuomiossa Aranyosi ja Căldăraru määritellyn tutkinnan toista vaihetta sovelletaan. Unkarin hallitus katsoo, että ainoastaan SEU 7 artiklassa määrätyn menettelyn yhteydessä voidaan todeta, että Puolan tuomioistuinjärjestelmässä on puutteita, ja että tuossa samassa tuomiossa Aranyosi ja Căldăraru määritellyn tutkinnan ensimmäistä vaihetta koskeva edellytys ei siis ole täyttynyt. Olettaen, että tuo ensimmäistä vaihetta koskeva edellytys on täyttynyt, kyseisen tutkinnan toista vaihetta sovellettaisiin Unkarin hallituksen mukaan. Alankomaiden hallitus väittää, että tuota toista vaihetta sovelletaan.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="22"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0102"><NO.P>102.</NO.P><TXT>Puolan hallituksen mukaan ei ole olemassa vaaraa siitä, että Puolassa loukataan oikeusvaltioperiaatetta, eikä vaaraa siitä, että kyseisen henkilön eli L. M:n oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin loukataan. Yhtäältä on niin, ettei ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin voi nojautua komission perusteltuun ehdotukseen päätelläkseen, että Puolassa on loukattu oikeusvaltioperiaatetta, erityisesti sen vuoksi, että Puolan lainsäädäntöä on muutettu kyseisen perustellun ehdotuksen antamisen jälkeen. Ennakkoratkaisua pyytäneellä tuomioistuimella ei ole toimivaltaa todeta, että Puolan tasavalta on loukannut oikeusvaltioperiaatetta, koska tällainen toimivalta kuuluu SEU 7 artiklassa määrätyn menettelyn yhteydessä Eurooppa-neuvostolle. Ennakkoratkaisua pyytäneellä tuomioistuimella ei ole myöskään toimivaltaa keskeyttää puitepäätöksen soveltamista, koska tällainen toimivalta kuuluu puitepäätöksen johdanto-osan kymmenennen perustelukappaleen mukaan neuvostolle. Toisaalta ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin ei ole Puolan hallituksen mukaan osoittanut, että L. M. altistuisi itse todelliselle vaaralle siitä, että oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin loukataan. Kyseinen tuomioistuin ei nimittäin ole muun muassa kyennyt toteamaan edes niitä hypoteettisia syitä, joiden vuoksi L. M. altistuisi vaaralle siitä, ettei hän saa oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0103"><NO.P>103.</NO.P><TXT>Komissio väittää, että edellä mainitussa tuomiossa Aranyosi ja Căldăraru määritellyn tutkinnan toista vaihetta sovelletaan. Se, että jäsenvaltion osalta on annettu SEU 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu perusteltu ehdotus, ei merkitse sitä, että jonkin henkilön luovuttaminen kyseiseen jäsenvaltioon altistaa hänet automaattisesti todelliselle vaaralle siitä, että oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin loukataan. Ei näet voida sulkea pois sitä, että kyseisen jäsenvaltion tuomioistuimet voivat tietyissä tilanteissa käsitellä asian perusoikeuskirjan 47 artiklan toisessa kohdassa vaaditulla riippumattomuudella. Tapauskohtainen tutkinta on siis tarpeen. Jotta täytäntöönpanosta vastaava oikeusviranomainen voi suorittaa moitteettomasti tämän yksittäistapausta koskevan tutkinnan, sen on komission mukaan otettava huomioon sekä se, kuka kyseinen henkilö on (etenkin se, onko kyse poliittisesta vastustajasta tai kuuluuko kyseinen henkilö yhteiskunnalliseen tai etniseen vähemmistöön, johon kohdistuu syrjintää) että sen rikoksen, jonka vuoksi kyseistä henkilöä etsitään, luonne ja siihen liittyvät olosuhteet (etenkin se, onko kyseinen rikos luonteeltaan poliittinen, onko se tehty sananvapautta tai yhdistymisvapautta käytettäessä tai ovatko vallanpitäjien edustajat esittäneet siitä julkisia lausumia). Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on komission mukaan otettava lopuksi huomioon eläkeikää lähestyvien tuomareiden (joiden tehtävissä jatkaminen kyseisen eläkeiän saavuttamisen jälkeen riippuu vastedes täytäntöönpanovallan harkinnanvaraisesta päätöksestä) tilanne tai tuomareiden uralla etenemistä koskevan säännöt.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="5"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="ITALIC">2)</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="ITALIC">Vaatimus yksittäistapausta koskevasta tutkinnasta</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0104"><NO.P>104.</NO.P><TXT>Katson, että täytäntöönpanosta vastaavan oikeusviranomaisen on lykättävä eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöönpanoa ainoastaan, jos se toteaa paitsi, että on olemassa todellinen vaara oikeuksien räikeästä epäämisestä pidätysmääräyksen antaneen jäsenvaltion tuomioistuinjärjestelmän puutteiden vuoksi, myös, että kyseinen henkilö altistuu tälle vaaralle.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0105"><NO.P>105.</NO.P><TXT>Korostan näet ensinnäkin, että <DATE ISO="20141218">18.12.2014</DATE> annetun lausunnon <REF.DOC.ECR><NO.CASE>2/13</NO.CASE> (<NAME.CASE>Unionin liittyminen Euroopan ihmisoikeussopimukseen</NAME.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2014:2454">EU:C:2014:2454</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0192">192</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>) mukaan se, että jäsenvaltiot tarkastavat poikkeuksellisesti, onko jokin toinen jäsenvaltio kunnioittanut perusoikeuksia, voi kohdistua vain siihen, onko näitä oikeuksia kunnioitettu <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0052" ID="QS0052"/>tietyssä konkreettisessa tapauksessa<QUOT.END REF.START="QS0052" CODE="201D" ID="QE0052"/>.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0106"><NO.P>106.</NO.P><TXT>Se, että katsotaan, että täytäntöönpanosta vastaavan oikeusviranomaisen on lykättävä eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöönpanoa tarkastamatta, altistuuko <HT TYPE="ITALIC">kyseinen henkilö</HT> vaaralle oikeuksien räikeästä epäämisestä, jota tuomioistuinjärjestelmän puutteet sen mielestä merkitsevät, olisi mielestäni ristiriidassa puitepäätöksen johdanto-osan kymmenennen perustelukappaleen kanssa, jonka mukaan <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0053" ID="QS0053"/>[eurooppalaista pidätysmääräystä koskevien] järjestelyjen soveltaminen voidaan keskeyttää vain, jos jokin jäsenvaltio rikkoo vakavasti ja jatkuvasti [SEU] 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja periaatteita, minkä neuvosto toteaa [SEU] 7 artiklan 1 kohdan mukaisesti<QUOT.END REF.START="QS0053" CODE="201D" ID="QE0053"/>. Kyseisessä kymmenennessä<?PAGE NO="23"?> perustelukappaleessa jäsenvaltioita kielletään keskeyttämästä puitepäätöksen soveltaminen jäsenvaltioon, jollei Eurooppa-neuvosto ole antanut kyseisen jäsenvaltion osalta päätöstä nykyisen SEU 7 artiklan 2 kohdan nojalla.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0075"><P>Puitepäätös annettiin näet <DATE ISO="20020613">13.6.2002</DATE> eli ennen kuin Nizzan sopimus (<REF.DOC.OJ COLL="C" NO.OJ="080" PAGE.FIRST="1" DATE.PUB="2001">EYVL 2001, C 80, s. 1</REF.DOC.OJ>) tuli voimaan <DATE ISO="20030201">1.2.2003</DATE>. SEU 7 artiklaan lisättiin kuitenkin sen 1 kohta juuri Nizzan sopimuksen 1 artiklan 1 kohdalla. Puitepäätöksen johdanto-osan kymmenennessä perustelukappaleessa oleva viittaus SEU 7 artiklan 1 kohtaan on siis ymmärrettävä nykyään niin, että siinä viitataan SEU 7 artiklan <HT TYPE="ITALIC">2 kohtaan</HT>. Ks. tästä tämän ratkaisuehdotuksen 38 kohta.</P></NOTE> Siinä ei sitä vastoin kielletä jäsenvaltiota keskeyttämästä puitepäätöksen soveltamista <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0054" ID="QS0054"/>tietyssä konkreettisessa tapauksessa<QUOT.END REF.START="QS0054" CODE="201D" ID="QE0054"/> eli lykkäämästä jonkin nimenomaisen eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöönpanoa. Huomautan lisäksi, että unionin tuomioistuin on <DATE ISO="20160405">5.4.2016</DATE> annetussa tuomiossa <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>Aranyosi ja Căldăraru</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑404/15 ja C‑659/15 PPU</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2016:198">EU:C:2016:198</NO.ECLI></REF.DOC.ECR>) hyväksynyt tällaisen lykkäämisen Eurooppa-neuvoston päätöksen puuttuessa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0107"><NO.P>107.</NO.P><TXT>Kun lykkääminen koskee puitepäätöksen täytäntöönpanoa <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0055" ID="QS0055"/>tietyssä konkreettisessa tapauksessa<QUOT.END REF.START="QS0055" CODE="201D" ID="QE0055"/>, kyse ei ole myöskään SEU 4 artiklan 2 kohdassa vahvistetun jäsenvaltioiden välisen tasa-arvon horjuttamisesta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0108"><NO.P>108.</NO.P><TXT>Toiseksi haluan todeta, että vaikka oletetaan, että Puolassa on olemassa todellinen vaara oikeuksien räikeästä epäämisestä tuomioistuinjärjestelmän viimeaikaisten uudistusten johdosta,<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0076"><P>Arviointi, jonka tekeminen kuuluu – kuten tämän ratkaisuehdotuksen 35 ja 95 kohdassa on todettu – ennakkoratkaisua pyytäneelle tuomioistuimelle.</P></NOTE> tämän perusteella ei voida kuitenkaan päätellä, ettei <HT TYPE="ITALIC">mikään</HT> puolalainen tuomioistuin voisi käsitellä <HT TYPE="ITALIC">mitään</HT> asiaa perusoikeuskirjan 47 artiklan toista kohtaa noudattaen. Yhdyn täysin siihen komission väitteeseen, jonka mukaan on niin, että <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0056" ID="QS0056"/>vaikka todetaan, että oikeusvaltioperiaate on vakavasti uhattuna pidätysmääräyksen antaneessa jäsenvaltiossa – –, ei voida sulkea pois sitä, etteikö siellä voisi tulla eteen tilanteita, joissa tuomioistuimet kykenevät edelleen toteuttamaan oikeudenkäynnin vaadittavalla riippumattomuudella perusoikeuskirjan 47 artiklan toisessa kohdassa vahvistetun perusoikeuden noudattamisen takaamiseksi<QUOT.END REF.START="QS0056" CODE="201D" ID="QE0056"/>.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0109"><NO.P>109.</NO.P><TXT>Kolmanneksi haluan huomauttaa, että määrittääkseen, onko olemassa todellinen vaara joutua Euroopan ihmisoikeussopimuksen 3 artiklan vastaisen kohtelun kohteeksi, Euroopan ihmisoikeustuomioistuin <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0057" ID="QS0057"/>tutkii ennakoitavissa olevat seuraukset valittajan luovuttamisesta kohdemaahan, kun otetaan huomioon kyseisessä maassa vallitseva yleinen tilanne ja <HT TYPE="ITALIC">asianomaisen tapaukselle ominaiset olosuhteet</HT><QUOT.END REF.START="QS0057" CODE="201D" ID="QE0057"/>.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0077"><P>Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomio <DATE ISO="19911030">30.10.1991</DATE>, Vilvarajah ym. v. Yhdistynyt kuningaskunta (CE:ECHR:1991:1030JUD001316387, 108 kohta; Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomio <DATE ISO="20080228">28.2.2008</DATE>, Saadi v. Italia (CE:ECHR:2008:0228JUD003720106, 130 kohta); Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomio <DATE ISO="20120117">17.1.2012</DATE>, Othman (Abu Qatada) v. Yhdistynyt kuningaskunta (CE:ECHR:2012:0117JUD000813909, 187 kohta) ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomio <DATE ISO="20160323">23.3.2016</DATE>, F. G. v. Ruotsi (CE:ECHR:2016:0323JUD004361111, 120 kohta) (kursivointi tässä).</P></NOTE> Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen mukaan pelkästään se, että jossakin maassa on olemassa yleinen ongelma ihmisoikeuksien noudattamisen osalta, ei osoita, että asianomaisen luovuttaminen kyseiseen valtioon olisi ristiriidassa Euroopan ihmisoikeussopimuksen 3 artiklan kanssa.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0078"><P>Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomio <DATE ISO="20080228">28.2.2008</DATE>, Saadi v. Italia (CE:ECHR:2008:0228JUD003720106, 131 kohta); Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomio <DATE ISO="20130425">25.4.2013</DATE>, Savriddin Dzhurayev v. Venäjä (CE:ECHR:2013:0425JUD007138610, 153 ja 169 kohta) ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomio <DATE ISO="20140325">25.3.2014</DATE>, M. G. v. Bulgaria (CE:ECHR:2014:0325JUD005929712, 79 kohta).</P></NOTE> Samoin tarkastaakseen, onko olemassa todellinen vaara oikeuksien räikeästä epäämisestä, Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ottaa käytännössä huomioon paitsi kohdemaassa vallitsevan tilanteen myös asianomaiselle ominaiset olosuhteet.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0079"><P>Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomio <DATE ISO="20120117">17.1.2012</DATE>, Othman (Abu Qatada) v. Yhdistynyt kuningaskunta (CE:ECHR:2012:0117JUD000813909, 272 ja 277–279 kohta). Ks. myös tämän ratkaisuehdotuksen 112 kohta.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0110"><NO.P>110.</NO.P><TXT>Euroopan ihmisoikeustuomioistuin totesi esimerkiksi Euroopan ihmisoikeussopimuksen 3 artiklan osalta tuomiossa Mo. M. v. Ranska, että valittajan luovuttaminen Tšadiin, josta valittaja oli paennut sen jälkeen, kun Tšadin tiedustelupalvelu oli pidättänyt hänet ja kiduttanut häntä, merkitsisi Euroopan ihmisoikeussopimuksen 3 artiklan rikkomista. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin nojautuu paikallisten, hallituksista riippumattomien järjestöjen ja virallisten tarkkailijoiden kertomuksiin, joista seuraa, että yleiselle tilanteelle Tšadissa on ominaista se, että siellä on tiedustelupalvelujen johtamia sotilasvankiloita. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin tutkii tämän jälkeen valittajan henkilökohtaista<?PAGE NO="24"?> tilannetta. Se korostaa tältä osin yhtäältä, että lääkärintodistukset osoittavat, että häntä on jo kidutettu Tšadissa, ja toisaalta, että jos hänet palautetaan Tšadiin, hän altistuu vaaralle siitä, että häntä kidutetaan uudestaan, koska hän toimii Ranskassa oppositiopuolueessa ja Tšadin viranomaiset näyttävät antaneet hänelle kutsun saapua kuultavaksi kolme vuotta sen jälkeen, kun hän on lähtenyt Tšadista.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0080"><P>Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomio <DATE ISO="20130418">18.4.2013</DATE>, Mo. M. v. Ranska (CE:ECHR:2013:0418JUD001837210, 38–43 kohta).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0111"><NO.P>111.</NO.P><TXT>Euroopan ihmisoikeustuomioistuin päättelee tuomiossa M. G. v. Bulgaria, että valittaja, jota Venäjän viranomaisen etsivät tuodakseen hänet Ingušian, joka on yksi Pohjois-Kaukasian tasavalloista, rikostuomioistuinten eteen epäiltynä kuulumisesta Tšetšenian sissijoukkoihin, altistuu vakavalle ja toteen näytetylle vaaralle siitä, että häntä kidutetaan, jos hänet luovutetaan Venäjälle. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin tarkastele ensimmäistä kertaa Pohjois-Kaukasiassa vallitsevaa yleistä tilannetta ja toteaa, että kyseinen alue on edelleen aseellisten konfliktien vyöhykettä, jota leimaavat muun muassa laittomat teloitukset, kidutus ja muu epäinhimillinen ja halventava kohtelu. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin tutkii tämän jälkeen valittajan henkilökohtaista tilannetta ja huomauttaa, että hänen osaltaan on nostettu syytteet muun muassa aseelliseen ryhmään kuulumisesta, terroritekojen valmistelemisesta ja aseiden ja päihdyttävien aineiden salakuljetuksesta, että Venäjän tiedustelupalvelu on takavarikoinut suuren määrän aseita hänen kotoaan ja että Venäjän viranomaiset epäilevät hänen kuuluvan aseelliseen jihadistien ryhmään. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin päättelee tämän perusteella, että hän on erityisen altistunut vaaralle siitä, että häntä kidutetaan, jos hän on vangittuna jossakin Pohjois-Kaukasian vankilalaitoksessa.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0081"><P>Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomio <DATE ISO="20140325">25.3.2014</DATE>, M. G. v. Bulgaria (CE:ECHR:2014:0325JUD005929712, 87–91 kohta).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0112"><NO.P>112.</NO.P><TXT>Euroopan ihmisoikeustuomioistuin toteaa tuomiossa Ahorugeze v. Ruotsi Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 1 kohdan osalta, että valittajan, joka on hutu-heimoon kuuluva Ruandan kansalainen, luovuttaminen Ruandaan, jossa hänet on tarkoitus tuomita kansanmurhasta ja rikoksista ihmisyyttä vastaan, ei altista häntä todelliselle vaaralle oikeuksien räikeästä epäämisestä. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin näet katsoo Kansainvälisen rikostuomioistuimen Ruandan osalta antamien ratkaisujen sekä hollantilaisten tutkijoiden ja norjalaisten poliisien toimittamien tietojen perusteella, ettei ole osoitettu, etteivätkö ruandalaiset tuomioistuimet olisi riippumattomia tai puolueettomia. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin tutkii lisäksi valittajan henkilökohtaista tilannetta. Se katsoo, ettei se, että hän on ollut Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa Ruandan puolustuksen todistajana, se, että hän on johtanut Ruandan siviili-ilmailuvirastoa, ja se, että hänet on tuomittu kolmannen omaisuuden tuhoamisesta vuoden 1994 kansanmurhan aikana, altista häntä oikeuksien räikeälle epäämiselle.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0082"><P>Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomio <DATE ISO="20111027">27.10.2011</DATE>, Ahorugeze v. Ruotsi (CE:ECHR:2011:1027JUD003707509, 125–129 kohta).</P></NOTE></TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="5"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="ITALIC">3)</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="ITALIC">Miten näytetään toteen, että asianomainen henkilö altistuu todelliselle vaaralle oikeuksien räikeästä epäämisestä pidätysmääräyksen antaneessa jäsenvaltiossa?</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0113"><NO.P>113.</NO.P><TXT>Mielestäni on niin, että – kuten komissio väittää – jotta voidaan näyttää toteen, että asianomainen henkilö altistuu kyseessä olevalle vaaralle oikeuksien räikeästä epäämisestä, on osoitettava, että on olemassa sellaisia erityisiä olosuhteita, jotka liittyvät joko kyseiseen henkilöön tai siihen rikkomiseen, josta häntä syytetään tai josta hänet on tuomittu, ja jotka altistavat hänet tällaiselle vaaralle. Komissio ehdottaa siten muun muassa sen tarkastamista, onko henkilö, josta on annettu eurooppalainen pidätysmääräys, poliittinen vastustaja tai kuuluuko hän sellaiseen yhteiskunnalliseen tai etniseen ryhmään, jota syrjitään. Komissio ehdottaa myös muun muassa sen tutkimista, onko rikos, josta asianomaista henkilöä syytetään, luonteeltaan poliittinen tai ovatko vallanpitäjät esittäneet julkisia lausuntoja kyseisestä rikoksesta tai sen seuraamuksesta. Tällaiset ehdotukset on mielestäni hyväksyttävä.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="25"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0114"><NO.P>114.</NO.P><TXT>Korostan tästä, että puitepäätöksen johdanto-osan 12 perustelukappaleen toisessa virkkeessä todetaan nimenomaisesti mahdollisuus kieltäytyä luovuttamasta henkilöä, jos on objektiivisia perusteita katsoa, että kyseiseen henkilöön kohdistettu eurooppalainen pidätysmääräys on annettu hänen asettamisekseen syytteeseen tai hänen rankaisemisekseen muun muassa hänen poliittisen mielipiteensä perusteella.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0115"><NO.P>115.</NO.P><TXT>Todistustaakan osalta olen sitä mieltä, että asianomaista henkilöä on vaadittava osoittamaan, että on olemassa painavia perusteita uskoa, että on olemassa todellinen vaara siitä, että häneltä evätään räikeästi oikeudet pidätysmääräyksen antaneessa jäsenvaltiossa. Tällainen kanta vastaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen kantaa; tämä katsoo lisäksi, että kun kyseinen näyttö on esitetty, kyseessä olevan valtion on karkotettava kaikki epäilyt tämän kysymyksen osalta.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0083"><P>Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomio <DATE ISO="20111027">27.10.2011</DATE>, Ahorugeze v. Ruotsi (CE:ECHR:2011:1027JUD003707509, 116 kohta); Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomio <DATE ISO="20120117">17.1.2012</DATE>, Othman (Abu Qatada) v. Yhdistynyt kuningaskunta (CE:ECHR:2012:0117JUD000813909, 261 kohta) ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomio <DATE ISO="20130219">19.2.2013</DATE>, Yefimova v. Venäjä (CE:ECHR:2013:0219JUD003978609, 220 kohta).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0116"><NO.P>116.</NO.P><TXT>L. M. väittää nyt käsiteltävässä tapauksessa, että hänellä on todellinen vaara altistua oikeuksien räikeälle epäämiselle Puolassa, koska oikeusvaltioperiaatetta, <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0058" ID="QS0058"/>jonka keskeisenä osana on oikeus saada tehokasta oikeussuojaa, joka voidaan puolestaan taata vain riippumattomalla tuomioistuinjärjestelmällä<QUOT.END REF.START="QS0058" CODE="201D" ID="QE0058"/>, ei noudateta enää Puolassa.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0084"><P>Täsmennän, että High Courtin <DATE ISO="20180312">12.3.2018</DATE> antamasta ratkaisusta, joka on mainittu tämän ratkaisuehdotuksen 22 kohdassa, ilmenee, että L. M:n asianajaja on pyrkinyt hankkimaan näyttöä tuomioistuinjärjestelmän tilasta Puolassa. Hän on muun muassa toimittanut ennakkoratkaisua pyytäneeseen tuomioistuimeen asiakirjan, joka on peräisin viralliselta puolalaiselta elimeltä, jonka osalta ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin ei tiedä, mikä se tarkkaan ottaen on. Kyseisen asiakirjan mukaan Puolan oikeusviranomainen on muista vallan edustajista riippumaton, oikeusministerin yleisiin tuomioistuimiin kohdistama valvonta on täysin hallinnollista ja kyseinen ministeri ei puutu tuomarien riippumattomuuteen.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0117"><NO.P>117.</NO.P><TXT>Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on arvioitava, osoittavatko tällaiset väitteet, että L. M. altistuisi siinä tapauksessa, että hänet luovutetaan pidätysmääräyksen antaneelle oikeusviranomaiselle, todelliselle vaaralle oikeuksien räikeästä epäämisestä Puolan tuomioistuinjärjestelmän puutteiden vuoksi, olettaen, että tällainen vaara on olemassa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0118"><NO.P>118.</NO.P><TXT>Huomautan kuitenkin, ettei L. M. ole todennut missään vaiheessa, miltä osin Puolan tuomioistuinjärjestelmän viimeaikaiset uudistukset vaikuttaisivat hänen henkilökohtaiseen tilanteeseensa. Hän ei selitä, miltä osin Puolan tuomioistuinjärjestelmän puutteet – olettaen, että ne näytetään toteen – olisivat esteenä sille, että riippumaton ja puolueeton tuomioistuin käsittelee <HT TYPE="ITALIC">hänen asiansa</HT>. L. M. vain väittää yleisesti, että Puolan tuomioistuinjärjestelmä ei täytä oikeusvaltioperiaatteen vaatimuksia.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0119"><NO.P>119.</NO.P><TXT>Mielestäni L. M:n esittämillä argumenteilla pyritään siis yksinomaan osoittamaan, että Puolassa on tuomioistuinjärjestelmän puutteiden vuoksi olemassa todellinen vaara oikeuksien räikeästä epäämisestä, eikä näyttämään toteen, että L. M. itse altistuu tällaiselle vaaralle, jos hänet luovutetaan täytäntöönpanoa pyytäneelle oikeusviranomaiselle. Huomautan kuitenkin, että – kuten Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on todennut – pelkästään se, että jossakin maassa on olemassa yleinen ongelma ihmisoikeuksien noudattamisen osalta (olettaen, että se on näytetty toteen), ei osoita, että asianomaisen henkilön luovuttaminen kyseiseen valtioon altistaisi hänet oikeuksien räikeän epäämisen vaaralle.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0085"><P>Ks. tämän ratkaisuehdotuksen 109 kohta. Ks. myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomio <DATE ISO="20110210">10.2.2011</DATE>, Dzhaksybergenov v. Ukraina (CE:ECHR:2011:0210JUD<DATE ISO="43100312">001234310</DATE>, 37 ja 44 kohta).</P></NOTE> Euroopan ihmisoikeustuomioistuin katsoi esimerkiksi tuomiossa Yefimova v. Venäjä, että vaikka oli syitä epäillä Kazakstanin tuomarien riippumattomuutta, valittaja ei ollut osoittanut sitä, että kyseiset epäilyt merkitsivät todellista vaaraa oikeuksien räikeästä epäämisestä, <HT TYPE="ITALIC">eikä sitä, että hän itse altistuisi tälle vaaralle siinä tapauksessa, että hänet luovutettaisiin Kazakstaniin</HT>.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0086"><P>Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomio <DATE ISO="20130219">19.2.2013</DATE>, Yefimova v. Venäjä (CE:ECHR:2013:0219JUD003978609, 221–225 kohta). Ks. myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomio <DATE ISO="20120117">17.1.2012</DATE>, Othman (Abu Qatada) v. Yhdistynyt kuningaskunta (CE:ECHR:2012:0117JUD000813909, 284 ja 285 kohta).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><?PAGE NO="26"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0120"><NO.P>120.</NO.P><TXT>Huomautan tästä, että L. M:aa syytetään päihdyttävien aineiden salakuljettamisesta eikä mikään asiakirja-aineistossa viittaa siihen, että tällaiseen rikokseen tai L. M:n henkilöön itseensä liittyisi erityispiirteitä, jotka altistavat hänet väitetylle vaaralle oikeuksien räikeästä epäämisestä. Kun L. M:n edustajalta on kysytty asiasta suullisessa käsittelyssä, hän ei ole esittänyt yksityiskohtaisempia tarkennuksia.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0121"><NO.P>121.</NO.P><TXT>Ensimmäiseen kysymykseen on siis vastattava, että puitepäätöksen 1 artiklan 3 kohtaa on tulkittava siten, että täytäntöönpanosta vastaavan oikeusviranomaisen on lykättävä eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöönpanoa, kun se toteaa paitsi, että on olemassa todellinen vaara oikeuksien räikeästä epäämisestä pidätysmääräyksen antaneen jäsenvaltion tuomioistuinjärjestelmän puutteiden vuoksi, myös, että eurooppalaisen pidätysmääräyksen kohteena oleva henkilö altistuu tällaiselle vaaralle. Jotta perusoikeuskirjan 47 artiklan toisessa kohdassa vahvistetun oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevan oikeuden loukkaus voi merkitä oikeuksien räikeää epäämistä, kyseisen loukkauksen on oltava niin vakava, että sillä tehdään tyhjäksi kyseisellä määräyksellä suojatun oikeuden keskeinen sisältö. Sen selvittämiseksi, altistuuko asianomainen henkilö kyseessä olevalle vaaralle oikeuksien räikeästä epäämisestä, täytäntöönpanosta vastaavan oikeusviranomaisen on otettava huomioon erityiset olosuhteet, jotka liittyvät sekä kyseiseen henkilöön että siihen rikokseen, josta häntä syytetään tai josta hänet on tuomittu.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ></GR.SEQ></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">3</HT></HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Toinen ennakkoratkaisukysymys</HT></HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0122"><NO.P>122.</NO.P><TXT>Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee toisella kysymyksellä lähinnä, onko täytäntöönpanosta vastaavan oikeusviranomaisen pyydettävä tilanteessa, jossa <DATE ISO="20160405">5.4.2016</DATE> annetussa tuomiossa <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>Aranyosi ja Căldăraru</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑404/15 ja C‑659/15 PPU</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2016:198">EU:C:2016:198</NO.ECLI></REF.DOC.ECR>) määritellyn tutkinnan toista vaihetta sovelletaan ja jossa täytäntöönpanosta vastaava oikeusviranomainen toteaa, että pidätysmääräyksen antanut jäsenvaltio loukkaa oikeusvaltioperiaatetta tuomioistuinjärjestelmän puutteiden vuoksi, pidätysmääräyksen antanutta oikeusviranomaista toimittamaan sille puitepäätöksen 15 artiklan 2 kohdan nojalla kaikki tarvittavat lisätiedot niistä olosuhteista, joissa asianomaisen henkilön oikeudenkäynti toteutetaan. Jos näin on, ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee unionin tuomioistuimelta, mitä takeita se voisi saada pidätysmääräyksen antaneelta oikeusviranomaiselta sen vaaran poistamiseksi, että asianomainen henkilö ei saa oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0123"><NO.P>123.</NO.P><TXT>Korostan, että unionin tuomioistuin katsoi edellä mainitussa tuomiossa Aranyosi ja Căldăraru, että täytäntöönpanosta vastaavan oikeusviranomaisen on pyydettävä pidätysmääräyksen antaneelta oikeusviranomaiselta puitepäätöksen 15 artiklan 2 kohdan nojalla kaikki tarvittavat lisätiedot asianomaisen henkilön vankeusolosuhteista. Täytäntöönpanosta vastaavan oikeusviranomaisen on lykättävä eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöönpanoa vasta, jos kyseinen viranomainen katsoo näiden tietojen perusteella, että on olemassa todellinen vaara siitä, että kyseinen henkilö joutuu epäinhimillisen tai halventavan kohtelun kohteeksi.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0087"><P>Tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20160405">5.4.2016</DATE>, <NAME.CASE>Aranyosi ja Căldăraru</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑404/15 ja C‑659/15 PPU</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2016:198">EU:C:2016:198</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0095">95</REF.NP.ECR>–<REF.NP.ECR REF="NP0098">98</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0124"><NO.P>124.</NO.P><TXT>Ministeri on sitä mieltä, että täytäntöönpanosta vastaavan oikeusviranomaisen on pyydettävä pidätysmääräyksen antaneelta oikeusviranomaiselta kaikki tiedot, joita se pitää tarpeellisina. Näiden tietojen kohde voidaan määrittää vain tapauskohtaisesti sen syyn mukaan, jonka vuoksi täytäntöönpanosta vastaava oikeusviranomainen katsoo, että kyseinen henkilö altistuu todelliselle vaaralle siitä, ettei hän saa oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä. Täytäntöönpanosta vastaavaa oikeusviranomaista ei voida vaatia näyttämään toteen, ettei Puolan tuomioistuinjärjestelmässä ole puutteita.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="27"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0125"><NO.P>125.</NO.P><TXT>L. M. katsoo, ettei toiseen ennakkoratkaisukysymykseen ole tarpeen vastata. Hän täsmentää kuitenkin, ettei nyt käsiteltävässä tapauksessa voida antaa mitään takeita, joilla täytäntöönpanosta vastaavan oikeusviranomaisen pelot voitaisiin häivyttää, koska kyseessä olevat puutteet ovat järjestelmään liittyviä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0126"><NO.P>126.</NO.P><TXT>Espanjan hallituksen mukaan puitepäätöksen 15 artiklan 2 kohdan nojalla on mahdollista löytää ratkaisu silloin, kun täytäntöönpanosta vastaava oikeusviranomainen on epävarma jatkotoimista. Unkarin hallitus katsoo, että koska täytäntöönpanosta vastaava oikeusviranomainen ei ole toimivaltainen toteamaan, että Puolan tuomioistuinjärjestelmässä on puutteita, se ei voi pyytää kyseistä jäsenvaltiota toimittamaan sille lisätietoja. Alankomaiden hallitus on sitä mieltä, että täytäntöönpanosta vastaavan oikeusviranomaisen on turvauduttava puitepäätöksen 15 artiklan 2 kohdassa säädettyyn järjestelyyn. Puolan hallitus ei ole esittänyt huomautuksia toisesta ennakkoratkaisukysymyksestä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0127"><NO.P>127.</NO.P><TXT>Komissio katsoo, että täytäntöönpanosta vastaava oikeusviranomainen voi pyytää pidätysmääräyksen antaneelta oikeusviranomaiselta lisätietoja. Tällainen tietojensaantipyyntö saattaisi koskea muun muassa uusimpia lainsäädäntöuudistuksia. Kyseiset tiedot eivät epäilemättä kuitenkaan poista täytäntöönpanosta vastaavan oikeusviranomaisen epäilyjä yhtä hyvin kuin silloin, kun ne koskevat, kuten tuomiossa Aranyosi ja Căldăraru, kyseisen henkilön vankeusolosuhteita.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0128"><NO.P>128.</NO.P><TXT>Mielestäni silloin, kun on olemassa todellinen vaara oikeuksien räikeästä epäämisestä pidätysmääräyksen antaneessa jäsenvaltiossa, täytäntöönpanosta vastaavan oikeusviranomaisen on käytettävä sille puitepäätöksen 15 artiklan 2 kohdassa annettua mahdollisuutta saada tietoja, jotka koskevat yhtäältä lainsäädäntöä, joka on mahdollisesti annettu komission perustellun ehdotuksen ja Venetsian komission lausuntojen jälkeen,<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0088"><P>Korostan tästä, että Puolan hallitus moittii kirjallisissa huomautuksissaan ennakkoratkaisua pyytänyttä tuomioistuinta siitä, ettei se ole ottanut huomioon komission perustellun ehdotuksen antamisen jälkeisiä lainsäädäntöuudistuksia.</P></NOTE> ja toisaalta niitä erityispiirteitä, jotka liittyvät kyseiseen henkilöön ja rikoksen luonteeseen ja jotka saattavat altistaa kyseisen henkilön todetulle todelliselle vaaralle ilmeisestä oikeuksien räikeästä epäämisestä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0129"><NO.P>129.</NO.P><TXT>Minusta näyttää näet siltä, ettei voida pitää mahdottomana, että etenkin tilanteessa, jossa kyseinen henkilö ei ole osoittanut, että hän itse altistuisi väitetylle oikeuksien räikeälle epäämiselle, tällaisesta tietojensaantipyynnöstä voisi olla apua täytäntöönpanosta vastaavalle oikeusviranomaiselle.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0130"><NO.P>130.</NO.P><TXT>Jos pidätysmääräyksen antanut jäsenvaltio katsoo puitepäätöksen 15 artiklan 2 kohdan nojalla saatujen tietojen perusteella, että eurooppalaisen pidätysmääräyksen kohteena oleva henkilö ei altistu todelliselle vaaralle siitä, että häneltä evätään räikeästi oikeudet pidätysmääräyksen antaneessa jäsenvaltiossa, sen on pantava kyseinen määräys täytäntöön.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0131"><NO.P>131.</NO.P><TXT>Jos pidätysmääräyksen antanut jäsenvaltio katsoo sitä vastoin näiden tietojen perusteella, että kyseinen henkilö altistuu todelliselle vaaralle siitä, että häneltä evätään räikeästi oikeudet pidätysmääräyksen antaneessa jäsenvaltiossa, kyseisen pidätysmääräyksen täytäntöönpanoa on lykättävä mutta siitä ei saa luopua.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0089"><P>Tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20150716">16.7.2015</DATE>, <NAME.CASE>Lanigan</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑237/15 PPU</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2015:474">EU:C:2015:474</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0038">38</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>) ja tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20160405">5.4.2016</DATE>, <NAME.CASE>Aranyosi ja Căldăraru</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑404/15 ja C‑659/15 PPU</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2016:198">EU:C:2016:198</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0098">98</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE> Tässä tilanteessa täytäntöönpanojäsenvaltion on näet puitepäätöksen 17 artiklan 7 kohdan mukaisesti ilmoitettava Eurojustille kyseisestä viivästyksestä ja täsmennettävä kyseisen lykkäämisen syyt. Jos tällaisen vaaran olemassaoloa ei voida kohtuullisen ajan kuluessa sulkea pois, täytäntöönpanosta vastaavan oikeusviranomaisen on päätettävä, onko luovuttamismenettely lopetettava.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0090"><P>Tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20160405">5.4.2016</DATE>, <NAME.CASE>Aranyosi ja Căldăraru</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑404/15 ja C‑659/15 PPU</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2016:198">EU:C:2016:198</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0104">104</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><?PAGE NO="28"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0132"><NO.P>132.</NO.P><TXT>Toiseen kysymykseen on siis vastattava, että kun täytäntöönpanosta vastaava oikeusviranomainen toteaa, että pidätysmääräyksen antaneessa jäsenvaltiossa on olemassa todellinen vaara oikeuksien räikeästä loukkaamisesta, sen on pyydettävä pidätysmääräyksen antaneelta oikeusviranomaiselta puitepäätöksen 15 artiklan 2 kohdan nojalla kaikki tarvittavat lisätiedot tapauksen mukaan yhtäältä niiden seikkojen jälkeen tapahtuneesta lainsäädännön kehityksestä, jotka sillä on käytössään oikeuksien räikeää epäämistä koskevan todellisen vaaran olemassaolon toteamiseksi, ja toisaalta niistä erityispiirteistä, jotka liittyvät eurooppalaisen pidätysmääräyksen kohteena olevaan henkilöön tai sen rikoksen luonteeseen, josta häntä syytetään tai josta hänet on tuomittu.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ></GR.SEQ></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD">V</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD">Ratkaisuehdotus</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0133"><NO.P>133.</NO.P><TXT>Edellä esitettyjen seikkojen perusteella ehdotan, että unionin tuomioistuin vastaa High Courtin esittämiin kysymyksiin seuraavasti:</TXT><P><LIST TYPE="ARAB"><ITEM><NP><NO.P>1)</NO.P><TXT>Eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä ja jäsenvaltioiden välisistä luovuttamismenettelyistä <DATE ISO="20020613">13.6.2002</DATE> tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2002/584/YOS, sellaisena kuin se on muutettuna <DATE ISO="20090226">26.2.2009</DATE> tehdyllä neuvoston puitepäätöksellä 2009/299/YOS, 1 artiklan 3 kohtaa on tulkittava siten, että täytäntöönpanosta vastaavan oikeusviranomaisen on lykättävä eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöönpanoa, kun se toteaa paitsi, että on olemassa todellinen vaara oikeuksien räikeästä epäämisestä pidätysmääräyksen antaneen jäsenvaltion tuomioistuinjärjestelmän puutteiden vuoksi, myös, että eurooppalaisen pidätysmääräyksen kohteena oleva henkilö altistuu tällaiselle vaaralle. Jotta Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklan toisessa kohdassa vahvistetun oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevan oikeuden loukkaus voi merkitä oikeuksien räikeää epäämistä, kyseisen loukkauksen on oltava niin vakava, että sillä tehdään tyhjäksi kyseisellä määräyksellä suojatun oikeuden keskeinen sisältö. Sen selvittämiseksi, altistuuko asianomainen henkilö kyseessä olevalle vaaralle oikeuksien räikeästä epäämisestä, täytäntöönpanosta vastaavan oikeusviranomaisen on otettava huomioon erityiset olosuhteet, jotka liittyvät sekä kyseiseen henkilöön että siihen rikokseen, josta häntä syytetään tai josta hänet on tuomittu.</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>2)</NO.P><TXT>Kun täytäntöönpanosta vastaava oikeusviranomainen toteaa, että pidätysmääräyksen antaneessa jäsenvaltiossa on olemassa todellinen vaara oikeuksien räikeästä loukkaamisesta, sen on pyydettävä pidätysmääräyksen antaneelta oikeusviranomaiselta puitepäätöksen 2002/584, sellaisen kuin se on muutettuna puitepäätöksellä 2009/299, 15 artiklan 2 kohdan nojalla kaikki tarvittavat lisätiedot tapauksen mukaan yhtäältä niiden seikkojen jälkeen tapahtuneesta lainsäädännön kehityksestä, jotka sillä on käytössään oikeuksien räikeää epäämistä koskevan todellisen vaaran olemassaolon toteamiseksi, ja toisaalta niistä erityispiirteistä, jotka liittyvät eurooppalaisen pidätysmääräyksen kohteena olevaan henkilöön tai sen rikoksen luonteeseen, josta häntä syytetään tai josta hänet on tuomittu.</TXT></NP></ITEM></LIST></P></NP.ECR></GR.SEQ></CONTENTS.CONCLUSION></CONCLUSION>