<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><CONCLUSION NNC="YES" xmlns:fmx="http://opoce" xmlns:xsi="http://www.w3.org/2001/XMLSchema-instance" xsi:noNamespaceSchemaLocation="http://formex.publications.europa.eu/schema/formex-05.58-20161101.xd"><BIB.CONCLUSION><REF.CASE FILE="n.a."><NO.CASE>C-229/21</NO.CASE></REF.CASE><NO.CELEX>62021CC0229</NO.CELEX><NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2022:247">EU:C:2022:247</NO.ECLI><NO.SEQ>0001</NO.SEQ><PAGE.FIRST.ECR>1</PAGE.FIRST.ECR><PAGE.SEQ>1</PAGE.SEQ><PAGE.LAST.ECR>15</PAGE.LAST.ECR><PAGE.TOTAL>15</PAGE.TOTAL></BIB.CONCLUSION><CURR.TITLE><PAGE.HEADER><P><HT TYPE="SC">Ratkaisuehdotus – Jean Richard de la Tour – Asia C-229/21</HT></P><P><HT TYPE="SC">Port de Bruxelles ja Région de Bruxelles-Capitale</HT></P></PAGE.HEADER></CURR.TITLE><TITLE><TI><P><HT TYPE="UC">Julkisasiamiehen ratkaisuehdotus</HT></P><P><HT TYPE="UC">Jean Richard de la Tour</HT></P><P><DATE ISO="20220331">31 päivänä maaliskuuta 2022</DATE><NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0001"><P>Alkuperäinen kieli: ranska.</P></NOTE></P></TI><STI><P>Asia C-229/21</P><P>Port de Bruxelles SA ja</P><P>Région de Bruxelles-Capitale</P><P>vastaan</P><P>Infrabel SA</P><P>Muina osapuolina</P><P>Région de Bruxelles-Capitale,</P><P>Port de Bruxelles ja</P><P>Lineas SA</P><P><HT TYPE="NORMAL">(Ennakkoratkaisupyyntö – Cour d’appel de Bruxelles (Brysselin ylioikeus, Belgia))</HT></P></STI></TITLE><INTERMEDIATE><INDEX IDX.CLOSE="" SEPARATOR=" – " IDX.OPEN=""><KEYWORD>Ennakkoratkaisupyyntö</KEYWORD><KEYWORD>Liikenne</KEYWORD><KEYWORD>Euroopan unionin suuntaviivat Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi</KEYWORD><KEYWORD>Ydinverkko</KEYWORD><KEYWORD>Sisävesiliikenneinfrastruktuuri</KEYWORD><KEYWORD>Jäsenvaltion velvollisuus liittää sisävesisatamat maantie- ja rautatieinfrastruktuuriin</KEYWORD></INDEX></INTERMEDIATE><CONTENTS.CONCLUSION><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD">I</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD">Johdanto</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0001"><NO.P>1.</NO.P><TXT>Ennakkoratkaisupyyntö koskee unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi ja päätöksen N:o 661/2010/EU kumoamisesta <DATE ISO="20131211">11.12.2013</DATE> annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1315/2013<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0002"><P><REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="348" PAGE.FIRST="1" DATE.PUB="2013">EUVL 2013, L 348, s. 1</REF.DOC.OJ>.</P></NOTE> 15 artiklan 1 kohdan tulkintaa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0002"><NO.P>2.</NO.P><TXT>Kyseinen pyyntö on esitetty oikeudenkäyntimenettelyssä, jonka Port de Bruxelles SA ‑yhtiö on pannut vireille siinä tarkoituksessa, että ainoa rautatieyhteys Brysselin sataman ja Belgian rautatieverkon välillä säilytettäisiin.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0003"><NO.P>3.</NO.P><TXT>Esitän syyt, joiden perusteella katson, että asetuksen N:o 1315/2013 15 artiklan 1 kohdan mukaisesti jäsenvaltioiden on pidättäydyttävä poistamasta maantie- tai rautatieinfrastruktuuria, johon sisävesisatama on jo liitetty, erityisesti jos kyseinen satama on osa Euroopan laajuisen liikenneverkon muodostavaa ydinverkkoa, jollei muuta johdu tietyistä toiminnallisista varauksista, joiden arvioiminen on kansallisen tuomioistuimen tehtävä.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><?PAGE NO="2"?><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD">II</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD">Asiaa koskevat oikeussäännöt</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0004"><NO.P>4.</NO.P><TXT>Asetuksen N:o 1315/2013 johdanto-osan 7, 8 ja 13 perustelukappaleessa todetaan seuraavaa:</TXT><QUOT.S LEVEL="1"><CONSID><NP><NO.P><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0001" REF.END="QE0001"/>(7)</NO.P><TXT>Euroopan laajuinen liikenneverkko koostuu suuressa määrin jo olemassa olevasta infrastruktuurista. Jotta Euroopan laajuisia liikenneverkkoja koskevan uuden politiikan tavoitteet voitaisiin kokonaisuudessaan saavuttaa, infrastruktuuria koskevat yhdenmukaiset vaatimukset olisi säädettävä asetuksella niiden saattamiseksi yhteensopiviksi Euroopan laajuisen liikenneverkon infrastruktuurin kanssa.</TXT></NP></CONSID><CONSID><NP><NO.P>(8)</NO.P><TXT>Euroopan laajuinen liikenneverkko olisi kehitettävä luomalla uutta liikenneinfrastruktuuria, kunnostamalla ja parantamalla olemassa olevaa infrastruktuuria sekä toteuttamalla toimenpiteitä sen resurssien tehokkaan käytön edistämiseksi. Tietyissä tapauksissa säännöllisessä kunnossapidossa aiemmin olleiden puutteiden vuoksi rautatieinfrastruktuurin kunnostaminen on tarpeen. Kunnostaminen on prosessi, jonka tuloksena saavutetaan olemassa olevan rautatieinfrastruktuurin alkuperäiset rakennusparametrit ja pitkän aikavälin parannuksia sen laatuun nykyiseen tilaan verrattuna soveltamalla tämän asetuksen vaatimuksia ja säännöksiä.</TXT></NP></CONSID><P>– –</P><CONSID><NP><NO.P>(13)</NO.P><TXT>Ydinverkko olisi määritettävä ja sen kehittämiseksi vuoteen 2030 mennessä olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet ensisijaisena tavoitteena kattavan verkon muodostamassa kehyksessä. Ydinverkon olisi muodostettava runko kestävän multimodaalisen liikenneverkon kehittämiselle ja edistettävä koko kattavan verkon kehittämistä. Unionin toimet olisi voitava kohdentaa niihin Euroopan laajuisen liikenneverkon osiin, joista saadaan suurin lisäarvo Euroopan tasolla, eli erityisesti rajanylityskohtiin, puuttuviin yhteyksiin, multimodaalisiin yhteyskohtiin ja vakavimpiin pullonkauloihin, minkä avulla myös edistettäisiin [Euroopan komission] valkoisessa kirjassa [<QUOT.START CODE="201D" ID="QS0002" REF.END="QE0002"/>Yhtenäistä Euroopan liikennealuetta koskeva etenemissuunnitelma – Kohti kilpailukykyistä ja resurssitehokasta liikennejärjestelmää<QUOT.END REF.START="QS0002" CODE="201D" ID="QE0002"/><NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0003"><P><DATE ISO="20110328">28.3.2011</DATE> julkaistu versio KOM(2011) 144 lopullinen/2. Tämä ranskankielinen versio kumoaa ja korvaa <DATE ISO="20110328">28.3.2011</DATE> julkaistun asiakirjan KOM(2011) 144 lopullinen. Jäljempänä valkoinen kirja.</P></NOTE>] asetettua tavoitetta vähentää liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä 60 prosenttia vuoden 1990 tasoista vuoteen 2050 mennessä.</TXT></NP></CONSID><P>– –<QUOT.END REF.START="QS0001" CODE="201D" ID="QE0001"/></P></QUOT.S></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0005"><NO.P>5.</NO.P><TXT>Kyseisen asetuksen 1 artiklassa, jonka otsikkona on <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0003" REF.END="QE0003"/>Kohde<QUOT.END REF.START="QS0003" CODE="201D" ID="QE0003"/>, säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><PARAG IDENTIFIER="001.001"><NO.PARAG><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0004" REF.END="QE0004"/>1.</NO.PARAG><ALINEA>Tässä asetuksessa vahvistetaan Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämistä koskevat suuntaviivat, joiden mukaan verkko on kaksitasoinen rakenne, joka käsittää kattavan verkon sekä sen pohjalta kehitettävän ydinverkon.</ALINEA></PARAG><PARAG IDENTIFIER="001.002"><NO.PARAG>2.</NO.PARAG><ALINEA>Tässä asetuksessa yksilöidään yhteistä etua koskevat hankkeet ja määritetään vaatimukset, joita Euroopan laajuisen liikenneverkon infrastruktuurin hoidosta vastaavien laitosten on noudatettava.</ALINEA><ALINEA>– –<QUOT.END REF.START="QS0004" CODE="201D" ID="QE0004"/></ALINEA></PARAG></QUOT.S></P></NP.ECR><?PAGE NO="3"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0006"><NO.P>6.</NO.P><TXT>Mainitun asetuksen 4 artiklassa, jonka otsikkona on <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0005" REF.END="QE0005"/>Euroopan laajuisen liikenneverkon tavoitteet<QUOT.END REF.START="QS0005" CODE="201D" ID="QE0005"/>, säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ALINEA><P><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0006" REF.END="QE0006"/>Euroopan laajuisen liikenneverkon on määrä vahvistaa unionin sosiaalista, taloudellista ja alueellista yhteenkuuluvuutta sekä edistää sellaisen yhtenäisen Euroopan liikennealueen luomista, joka on tehokas ja kestävä, lisää käyttäjien saamia hyötyjä ja tukee osallistavaa kasvua. Se tuo eurooppalaista lisäarvoa edistämällä seuraavissa neljässä kategoriassa määriteltyjen tavoitteiden saavuttamista:</P><P>– –</P><P>b) tehokkuus, keinoina</P><P>– –</P><LIST TYPE="roman"><ITEM><NP><NO.P>iii)</NO.P><TXT>kaikkien liikennemuotojen optimaalinen yhdentäminen ja yhteenliittäminen;</TXT></NP></ITEM></LIST><P>– –</P><LIST TYPE="roman"><ITEM><NP><NO.P>v)</NO.P><TXT>uuden ja nykyisen infrastruktuurin tehokas käyttö;</TXT></NP></ITEM></LIST><P>– –</P><P>c) kestävyys, keinoina</P><P>– –</P><P><LIST TYPE="roman"><ITEM><NP><NO.P>ii)</NO.P><TXT>kasvihuonekaasuiltaan vähäpäästöistä, vähähiilistä ja puhdasta liikennettä, polttoaineiden toimitusvarmuutta, ulkoisten kustannusten vähentämistä ja ympäristönsuojelua koskevien tavoitteiden saavuttamisen edistäminen;</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>iii)</NO.P><TXT>vähähiilisen liikenteen edistäminen tavoitteena vähentää merkittävästi vuoteen 2050 mennessä hiilidioksidipäästöjä asiaankuuluvien unionin hiilidioksidin vähentämistavoitteiden mukaisesti;</TXT></NP></ITEM></LIST></P><P>– –<QUOT.END REF.START="QS0006" CODE="201D" ID="QE0006"/></P></ALINEA></QUOT.S></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0007"><NO.P>7.</NO.P><TXT>Saman asetuksen 5 artiklassa, jonka otsikkona on <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0007" REF.END="QE0007"/>Resurssitehokas verkko<QUOT.END REF.START="QS0007" CODE="201D" ID="QE0007"/>, todetaan seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><PARAG IDENTIFIER="005.001"><NO.PARAG><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0008" REF.END="QE0008"/>1.</NO.PARAG><ALINEA><P>Euroopan laajuinen liikenneverkko on suunniteltava ja sitä on kehitettävä ja käytettävä resurssitehokkaalla tavalla siten, että</P><LIST TYPE="alpha"><ITEM><NP><NO.P>a)</NO.P><TXT>kehitetään, parannetaan ja pidetään kunnossa olemassa olevaa liikenneinfrastruktuuria;</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>b)</NO.P><TXT>optimoidaan infrastruktuurin yhdentämistä ja yhteenliittämistä;</TXT></NP></ITEM></LIST><P>– –<QUOT.END REF.START="QS0008" CODE="201D" ID="QE0008"/></P></ALINEA></PARAG></QUOT.S></P></NP.ECR><?PAGE NO="4"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0008"><NO.P>8.</NO.P><TXT>Asetuksen N:o 1315/2013 II luvun, jonka otsikkona on <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0009" REF.END="QE0009"/>Kattava verkko<QUOT.END REF.START="QS0009" CODE="201D" ID="QE0009"/>, 1 jaksoon sisältyvässä 13 artiklassa, jonka otsikkona on <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0010" REF.END="QE0010"/>Painopisteet rautatieinfrastruktuurin kehittämisessä<QUOT.END REF.START="QS0010" CODE="201D" ID="QE0010"/>, säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ALINEA><P><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0011" REF.END="QE0011"/>Rautatieinfrastruktuuriin liittyvien, yhteistä etua koskevien hankkeiden edistämisen painopisteen on 10 artiklassa esitettyjen yleisten painopisteiden ohella oltava:</P><P>– –</P><P><LIST TYPE="alpha"><ITEM><NP><NO.P>f)</NO.P><TXT>rautatieliikenneinfrastruktuurin liittämisessä tarvittaessa sisävesiväylien satamainfrastruktuuriin.</TXT></NP></ITEM></LIST></P><P>– –<QUOT.END REF.START="QS0011" CODE="201D" ID="QE0011"/></P></ALINEA></QUOT.S></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0009"><NO.P>9.</NO.P><TXT>Kyseisen luvun 2 jakso, jossa käsitellään sisävesiliikenneinfrastruktuuria, koostuu 14–16 artiklasta. Asianomaisen 14 artiklan, jonka otsikko on <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0012" REF.END="QE0012"/>Infrastruktuurin osat<QUOT.END REF.START="QS0012" CODE="201D" ID="QE0012"/>, 1 kohdan e alakohdassa todetaan, että sisävesiliikenneinfrastruktuuriin kuuluvat erityisesti sisävesisatamat, mukaan lukien satama-alueella suoritettaviin kuljetustoimintoihin tarvittava infrastruktuuri.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0010"><NO.P>10.</NO.P><TXT>Kyseisen asetuksen 15 artiklan, jonka otsikkona on <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0013" REF.END="QE0013"/>Liikenneinfrastruktuuria koskevat vaatimukset<QUOT.END REF.START="QS0013" CODE="201D" ID="QE0013"/>, 1 kohdassa säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><PARAG IDENTIFIER="015.001"><NO.PARAG><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0014" REF.END="QE0014"/>1.</NO.PARAG><ALINEA>Jäsenvaltioiden on varmistettava, että sisävesisatamat on liitetty maantie- tai rautatieinfrastruktuuriin.<QUOT.END REF.START="QS0014" CODE="201D" ID="QE0014"/></ALINEA></PARAG></QUOT.S></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0011"><NO.P>11.</NO.P><TXT>Mainitun asetuksen 16 artiklassa, jonka otsikkona on <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0015" REF.END="QE0015"/>Painopisteet sisävesiliikenneinfrastruktuurin kehittämisessä<QUOT.END REF.START="QS0015" CODE="201D" ID="QE0015"/>, täsmennetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ALINEA><P><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0016" REF.END="QE0016"/>Sisävesiliikenneinfrastruktuuriin liittyvien, yhteistä etua koskevien hankkeiden edistämisen painopisteen on 10 artiklassa esitettyjen yleisten painopisteiden ohella oltava</P><P>– –</P><P><LIST TYPE="alpha"><ITEM><NP><NO.P>d)</NO.P><TXT>sisävesisatamainfrastruktuurin liittämisessä rautateiden tavaraliikenneinfrastruktuuriin ja maantieliikenneinfrastruktuuriin;</TXT></NP></ITEM></LIST></P><P>– –<QUOT.END REF.START="QS0016" CODE="201D" ID="QE0016"/></P></ALINEA></QUOT.S></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0012"><NO.P>12.</NO.P><TXT>Saman asetuksen III luku, jonka otsikkona on <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0017" REF.END="QE0017"/>Ydinverkko<QUOT.END REF.START="QS0017" CODE="201D" ID="QE0017"/>, sisältää ydinverkon yksilöimistä koskevan 38 artiklan, jossa todetaan seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><PARAG IDENTIFIER="038.001"><NO.PARAG><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0018" REF.END="QE0018"/>1.</NO.PARAG><ALINEA>Ydinverkon, sellaisena kuin se on esitetty liitteessä I olevissa kartoissa, on sisällettävä ne kattavan verkon osat, jotka ovat strategisesti tärkeimpiä Euroopan laajuista liikenneverkkoa koskevan politiikan tavoitteiden saavuttamisen kannalta, ja sen on heijastettava kehittyvää liikennekysyntää ja multimodaaliliikenteen tarvetta. Sillä on erityisesti vaikutettava lisääntyvästä liikkuvuudesta selviytymiseen, korkean turvallisuustason varmistamiseen sekä vähähiilisen liikennejärjestelmän kehittämiseen.</ALINEA></PARAG><PARAG IDENTIFIER="038.002"><NO.PARAG>2.</NO.PARAG><ALINEA>Ydinverkon on oltava liitetty yhteen solmukohdissa sekä tarjottava yhteydet jäsenvaltioiden välillä ja naapurimaiden liikenneinfrastruktuuriverkkojen kanssa.</ALINEA></PARAG><?PAGE NO="5"?><PARAG IDENTIFIER="038.003"><NO.PARAG>3.</NO.PARAG><ALINEA>Jäsenvaltioiden on toteutettava asianmukaiset toimenpiteet ydinverkon kehittämiseksi niin, että se on tämän luvun säännösten mukainen 31 päivään joulukuuta 2030 mennessä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 artiklan 4 kohdan sekä 41 artiklan 2 ja 3 kohdan soveltamista.</ALINEA><ALINEA>Komissio arvioi ydinverkon toteuttamista 54 artiklan mukaisesti 31 päivään joulukuuta 2023 mennessä.<QUOT.END REF.START="QS0018" CODE="201D" ID="QE0018"/></ALINEA></PARAG></QUOT.S></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0013"><NO.P>13.</NO.P><TXT>Asetuksen N:o 1315/2013 39 artiklan, jonka otsikkona on <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0019" REF.END="QE0019"/>Infrastruktuuria koskevat vaatimukset<QUOT.END REF.START="QS0019" CODE="201D" ID="QE0019"/>, 2 kohdassa säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ALINEA><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0020" REF.END="QE0020"/>Ydinverkon infrastruktuurin on täytettävä kaikki II luvussa säädetyt vaatimukset – –<QUOT.END REF.START="QS0020" CODE="201D" ID="QE0020"/></ALINEA></QUOT.S></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0014"><NO.P>14.</NO.P><TXT>Kyseisen asetuksen 40 artiklan, joka koskee ydinverkon kehittämistä, sanamuoto on seuraava:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ALINEA><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0021" REF.END="QE0021"/>Ydinverkkoon kuuluvaa liikenneinfrastruktuuria on kehitettävä II luvun vastaavien säännösten mukaisesti.<QUOT.END REF.START="QS0021" CODE="201D" ID="QE0021"/></ALINEA></QUOT.S></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0015"><NO.P>15.</NO.P><TXT>Mainitun asetuksen 41 artiklassa, jonka otsikkona on <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0022" REF.END="QE0022"/>Ydinverkon solmukohdat<QUOT.END REF.START="QS0022" CODE="201D" ID="QE0022"/>, säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><PARAG IDENTIFIER="041.001"><NO.PARAG><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0023" REF.END="QE0023"/>1.</NO.PARAG><ALINEA><P>Ydinverkon solmukohdat vahvistetaan liitteessä II ja niihin kuuluvat seuraavat:</P><LIST TYPE="alpha"><ITEM><NP><NO.P>a)</NO.P><TXT>kaupunkisolmukohdat, mukaan lukien niiden satamat ja lentoasemat;</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>b)</NO.P><TXT>merisatamat ja sisävesisatamat;</TXT></NP></ITEM></LIST><P>– –</P></ALINEA></PARAG><PARAG IDENTIFIER="041.002"><NO.PARAG>2.</NO.PARAG><ALINEA>Liitteessä II olevassa 2 osassa mainituista ydinverkon merisatamista on oltava yhteydet Euroopan laajuisen liikenneverkon rautatie- ja maantieliikenneinfrastruktuuriin ja, jos mahdollista, sisävesiliikenneinfrastruktuuriin viimeistään <DATE ISO="20301231">31 päivänä joulukuuta 2030</DATE>, paitsi jos tällaisten yhteyksien rakentaminen on fyysisten esteiden vuoksi mahdotonta.</ALINEA><ALINEA>– –<QUOT.END REF.START="QS0023" CODE="201D" ID="QE0023"/></ALINEA></PARAG></QUOT.S></P></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD">III</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD">Pääasia ja ennakkoratkaisukysymys</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0016"><NO.P>16.</NO.P><TXT>Port de Bruxelles on julkisoikeudellinen oikeushenkilö, joka vastaa kanavan, Brysselin sataman (Belgia), ulkosataman, satamarakenteiden ja niitä palvelevien alueiden hoidosta, käytöstä ja kehityksestä Région de Bruxelles-Capitalessa (Brysselin pääkaupunkiseudun hallintoalue, Belgia).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0017"><NO.P>17.</NO.P><TXT>Infrabel SA on belgialainen julkinen yritys. Se käyttää Belgian rataverkkoa ja omistaa raiteet ja omaisuuserät, jotka ovat tarpeen tai hyödyksi kyseisessä toiminnassa.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="6"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0018"><NO.P>18.</NO.P><TXT>FIF-FSI (rautatieinfrastruktuurirahasto)<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0004"><P>Jäljempänä FIF.</P></NOTE> on yksityisoikeudellinen osakeyhtiö, joka vastaa maa-alueiden hallinnoinnista ja hyödyntämisestä ja muusta kaupallisesta toiminnasta kiinteän omaisuuden kehittämisen, oston ja myynnin, hallinnoinnin sekä rahoituksen alalla. Belgian valtio omistaa välillisesti koko sen pääoman.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0019"><NO.P>19.</NO.P><TXT>Infrabel velvoitettiin kahdella <DATE ISO="20040614">14.6.2004</DATE><NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0005"><P>Moniteur belge, <DATE ISO="20040614">14.6.2004</DATE>, s. 51971.</P></NOTE> ja <DATE ISO="20041230">30.12.2004</DATE><NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0006"><P>Moniteur belge, <DATE ISO="20041230">30.12.2004</DATE>, s. 87338.</P></NOTE> annetulla kuninkaan päätöksellä purkamaan Brysselissä (Belgia) Schaerbeekin ratapihalla olleet rautatielaitteistot ja kunnostamaan alueen <DATE ISO="20201231">31.12.2020</DATE> mennessä niin, että se voitaisiin luovuttaa vapaana kaikesta käytöstä FIF:lle. Purettaviin laitteistoihin kuuluu ainoa rautatieyhteys Brysselin sataman satamarakenteista Belgian rautatieverkkoon.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0020"><NO.P>20.</NO.P><TXT>Port de Bruxelles haastoi <DATE ISO="20181012">12.10.2018</DATE> Infrabelin vastaajaksi tribunal de première instance francophone de Bruxellesiin (Brysselin ranskankielinen alioikeus, Belgia), jotta Infrabelia kielletään <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0024" REF.END="QE0024"/>toteuttamasta mitään asetuksen N:o 1315/2013 (TEN-T-asetus) säännösten vastaisia toimia, myös ryhtymästä purkamaan [kyseisessä] – – asetuksessa tarkoitettuja rakenteita ja laitteistoja, eritoten (Infrabelin) verkkoon perustuvaa Brysselin sataman raideyhteyttä Brysselin ulkosataman alueelta<QUOT.END REF.START="QS0024" CODE="201D" ID="QE0024"/>.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0021"><NO.P>21.</NO.P><TXT>Infrabel haastoi FIF:n <DATE ISO="20181030">30.10.2018</DATE> mukaan oikeudenkäyntiin. Belgian kuningaskunta ilmoittautui <DATE ISO="20181113">13.11.2018</DATE> omasta aloitteestaan väliintulijaksi asian käsittelyyn, jotta annettava tuomio olisi tehokas suhteessa siihen. Région de Bruxelles-Capitale ja Lineas SA tulivat myös myöhemmin väliintulijoiksi oikeudenkäyntiin Port de Bruxellesin tueksi.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0022"><NO.P>22.</NO.P><TXT>Port de Bruxelles vaati <DATE ISO="20190314">14.3.2019</DATE>, että välitoimena tribunal de première instance francophone de Bruxelles kieltäisi Infrabelia poistamasta käytöstä ja purkamasta C-raidetta, johon sataman ainoa rautatieyhteys kuuluu, sekä velvoittaisi sen pitämään kyseisen raideyhteyden täydessä toimintakunnossa ja huoltamaan sitä asianmukaisesti siihen saakka, kunnes pääasiassa on annettu lopullinen tuomio.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0023"><NO.P>23.</NO.P><TXT>Infrabel vaati erityisesti, että mikäli kyseinen hakemus hyväksyttäisiin, asianomainen tuomioistuin kieltäisi FIF:ää vaatimasta siltä korvausta ennen pääasiassa annettavan tuomion julistamista.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0024"><NO.P>24.</NO.P><TXT>Tribunal de première instance francophone de Bruxelles totesi <DATE ISO="20191220">20.12.2019</DATE> antamassaan tuomiossa, että sillä <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0025" REF.END="QE0025"/>ei ole toimivaltaa<QUOT.END REF.START="QS0025" CODE="201D" ID="QE0025"/> tutkia Port de Bruxellesin kannetta, paitsi siltä osin kuin se koski rasitetta. Se hylkäsi Port de Bruxellesin välitoimia koskevan vaatimuksen sillä perusteella, että Infrabelin sitoumus FIF:n kanssa <DATE ISO="20191105">5.11.2019</DATE> tehdyssä sopimuksessa riidanalaisten rautatielaitteistojen purkamiselle asetetun määräajan lykkäämisestä <DATE ISO="20210630">30.6.2021</DATE> saakka riitti ratkaisemaan väliaikaisesti asianosaisten tilanteen. Port de Bruxelles ja Région de Bruxelles-Capitale valittivat tästä tuomiosta ennakkoratkaisua pyytäneeseen tuomioistuimeen, joka totesi, että FIF ja Belgian kuningaskunta oli vapautettava vastaajan asemasta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0025"><NO.P>25.</NO.P><TXT>Kyseinen tuomioistuin pohtii, onko Port de Bruxellesilla oikeus vedota belgialaisissa tuomioistuimissa asetuksen N:o 1315/2013 15 artiklaan perustuvaan subjektiiviseen oikeuteen. Se selostaa, että Port de Bruxellesin mukaan kyseisessä säännöksessä asetetaan positiivinen velvoite eli velvoite, jonka mukaan on otettava käyttöön järjestelmä, jossa infrastruktuuri on liitetty<?PAGE NO="7"?> yhteen, ja jonka osalta viranomaisilla on harkintavaltaa, sekä negatiivinen velvoite eli velvoite olla toimimatta kyseisen asetuksen tavoitteiden vastaisesti ja siten konkreettisesti olla heikentämättä olemassa olevaa infrastruktuuria.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0026"><NO.P>26.</NO.P><TXT>Infrabel on päinvastaista mieltä, koska mainitun säännöksen, erityisesti sen ranskankielisen version, mukaan sisävesisatamat on liitettävä <HT TYPE="ITALIC">joko</HT> maantieinfrastruktuuriin <HT TYPE="ITALIC">tai</HT> rautatieinfrastruktuuriin, sillä kyseisessä versiossa käytetään tai-konjunktiota.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0027"><NO.P>27.</NO.P><TXT>Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin toteaa tältä osin, että asetuksen N:o 1315/2013 15 artiklan 1 kohdan hollanninkielisessä versiossa käytetään konjunktiota <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0026" REF.END="QE0026"/>ja<QUOT.END REF.START="QS0026" CODE="201D" ID="QE0026"/> eikä konjunktiota <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0027" REF.END="QE0027"/>tai<QUOT.END REF.START="QS0027" CODE="201D" ID="QE0027"/>. Se päättelee tämän perusteella, että kyseisen säännöksen sanamuodon mukainen tulkinta ei riitä sen täsmällisen merkityksen määrittämiseen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0028"><NO.P>28.</NO.P><TXT>Kyseisen tuomioistuimen mukaan mainittua säännöstä voidaan tulkita kahdella vastakkaisella tavalla. Kyseisen asetuksen 3 artiklan n alakohdasta ja 28 artiklan 1 kohdasta voitaisiin näet päätellä, että yksi ainoa yhteys yhdestä liikennemuodosta, kuten sisävesisatamasta, toiseen liikennemuotoon riittää ja että nyt esillä olevassa asiassa Port de Bruxellesin pitäisi tyytyä satamainfrastruktuurinsa maantieyhteyteen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0029"><NO.P>29.</NO.P><TXT>Mainitun asetuksen 15 artiklaa voisi kuitenkin olla perusteltua tulkita eri tavalla, koska yhtäältä kyseinen säädös perustuu sitoumuksiin, joita komissio on tehnyt valkoisessa kirjassaan, johon säädöksessä viitataan. Tästä ilmenee, että kyseisen asetuksen tavoitteet ovat kahdenlaisia: yhtenä tavoitteena on parantaa liikennealan kilpailukykyä ja toisena tavoitteena on vähentää liikenteestä peräisin olevia kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 60 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Toisaalta tällainen tulkinta voisi perustua asetuksen N:o 1315/2013 5, 10, 16 ja 34 artiklan säännöksiin sekä asetuksen johdanto-osan seitsemännessä ja kahdeksannessa perustelukappaleessa esitettyihin suuntaviivoihin.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0030"><NO.P>30.</NO.P><TXT>Näillä perusteilla cour d’appel de Bruxelles (Brysselin ylioikeus, Belgia) on päättänyt lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavan ennakkoratkaisukysymyksen:</TXT><QUOT.S LEVEL="1"><P><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0028" REF.END="QE0028"/>Seuraako [asetuksen N:o 1315/2013] 15 artiklasta, luettuna yksin tai yhdessä kyseisen asetuksen muiden säännösten kanssa, siinä tapauksessa, että ydinverkkoon kuuluva sisävesisatama on jo liitetty tie- ja rautatieverkkoon, velvollisuus säilyttää nämä kaksi yhteyttä ja ylläpitää niitä tai velvollisuus olla lakkauttamatta toista niistä edes luopumalla sen ylläpidosta?<QUOT.END REF.START="QS0028" CODE="201D" ID="QE0028"/></P></QUOT.S></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0031"><NO.P>31.</NO.P><TXT>Lisäksi ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin on pyytänyt, että asiassa sovellettaisiin unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 105 artiklan 1 kohdan mukaista nopeutettua menettelyä siksi, että se on unionin tuomioistuimelta odotettavan vastauksen tehokkuuden varmistamiseksi kieltänyt Infrabelia purkamasta pääasiassa kyseessä olevia rautatielaitteistoja ennen kuin se on antanut asiassa uuden ratkaisun saatuaan unionin tuomioistuimen vastauksen esittämäänsä ennakkoratkaisukysymykseen. Infrabel on kuitenkin <DATE ISO="20210701">1.7.2021</DATE> alkaen lähtökohtaisesti velvollinen maksamaan FIF:lle korvauksia kyseisten laitteistojen purkamisen viivästymisestä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0032"><NO.P>32.</NO.P><TXT>Unionin tuomioistuimen presidentti hylkäsi <DATE ISO="20210504">4.5.2021</DATE> tekemällään päätöksellä nopeutettua menettelyä koskevan pyynnön ja päätti, että ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen toimittamat tiedot oikeuttivat työjärjestyksen 53 artiklan 3 kohdan mukaisesti antamaan asianomaisen asian käsittelylle etusijan.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="8"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0033"><NO.P>33.</NO.P><TXT>Port de Bruxelles, Infrabel, Région de Bruxelles-Capitale, Belgian hallitus ja komissio ovat esittäneet kirjallisia huomautuksia. Région de Bruxelles-Capitalea lukuun ottamatta nämä asianosaiset esittivät suullisia huomautuksia <DATE ISO="20220119">19.1.2022</DATE> pidetyssä istunnossa.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD">IV</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD">Asian tarkastelu</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0034"><NO.P>34.</NO.P><TXT>Ennakkoratkaisukysymyksellä pyritään lähinnä selvittämään, onko asetuksen N:o 1315/2013 15 artikla esteenä sille, että kun Brysselin sataman kaltaisella sisävesisatamalla on sekä rautatieyhteys että maantieyhteys, toinen niistä lakkautetaan.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0035"><NO.P>35.</NO.P><TXT>Asetuksessa N:o 1315/2013 määritellään pitkän aikavälin strategia sellaisen kattavan Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseen,<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0007"><P>Kyseinen asetus on annettu SEUT 172 artiklan nojalla. Ks. vastaavasti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20151112">12.11.2015</DATE> (<NO.CASE>C-121/14</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2015:749">EU:C:2015:749</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0044">44</REF.NP.ECR>–<REF.NP.ECR REF="NP0046">46</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>). Kuten mainitun asetuksen 59 artiklassa todetaan ja sen johdanto-osan ensimmäisessä perustelukappaleessa täsmennetään, se korvaa unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi <DATE ISO="20100707">7.7.2010</DATE> annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 661/2010/EU (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="204" PAGE.FIRST="1" DATE.PUB="2010">EUVL 2010, L 204. s. 1</REF.DOC.OJ>), jolla laadittiin uudelleen yhteisön suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi <DATE ISO="19960723">23.7.1996</DATE> annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 1692/96/EY (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="228" PAGE.FIRST="1" DATE.PUB="1996">EYVL 1996, L 228, s. 1</REF.DOC.OJ>) hyväksytyt suuntaviivat.</P></NOTE> joka käsittää rautatieliikenne-, meriliikenne- ja lentoliikenneinfrastruktuurin ja multimodaalisen liikenneinfrastruktuurin<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0008"><P>Multimodaalinen liikenne määritellään saman asetuksen 3 artiklan n alakohdassa henkilöiden tai tavaroiden taikka niiden molempien kuljettamiseksi kahta tai useampaa liikennemuotoa käyttäen.</P></NOTE> sekä maantiet ja sisävesiväylät.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0009"><P>Ks. asetuksen N:o 1315/2013 2 artiklan 2 kohta.</P></NOTE> Tässä verkossa on kaksi osaa, nimittäin kattava verkko ja ydinverkko.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0010"><P>Ks. kyseisen asetuksen 1 artiklan 1 kohta.</P></NOTE> Mainitun asetuksen tavoitteena on toteuttaa ydinverkko vuoteen 2030 mennessä,<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0011"><P>Ks. vastaavasti saman asetuksen 38 artiklan 3 kohta.</P></NOTE> kun taas kattavan verkon toteuttamisen määräajaksi on asetettu vuosi 2050.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0012"><P>Ks. asetuksen N:o 1315/2013 39 artikla.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0036"><NO.P>36.</NO.P><TXT>Kuten asetuksen N:o 1315/2013 liitteessä II täsmennetään, Brysselin sisävesisatama on kyseisen asetuksen 41 artiklan 1 kohdan mukaisesti ydinverkon solmukohta.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0013"><P>Samojen asiakirjojen perusteella Bryssel on ydinverkon kaupunkisolmukohta.</P></NOTE> Kyseinen satama on näin ollen kattavan verkon<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0014"><P>Ks. kyseisen asetuksen 1 artiklan 1 kohta.</P></NOTE> sellainen osa, joka on strategisesti erittäin tärkeä Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämistavoitteiden saavuttamisen kannalta.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0015"><P>Ks. tältä osin mainitun asetuksen 6 artiklan 3 kohta ja 38 artiklan 1 kohta.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0037"><NO.P>37.</NO.P><TXT>Koska Brysselin satama on ydinverkkoon kuuluva sisävesiliikenneinfrastruktuuri,<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0016"><P>Ks. vastaavasti asetuksen N:o 1315/2013 6 artiklan 2 ja 3 kohta sekä 14 artiklan 1 kohdan e alakohta.</P></NOTE> siihen sovelletaan asianomaisen asetuksen II luvussa,<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0017"><P>Ks. mainitun asetuksen 6 artiklan 2 kohta, 39 artiklan 2 kohta ja 40 artikla.</P></NOTE> erityisesti sen 2 jaksossa, määriteltyjä kattavaa verkkoa koskevia vaatimuksia, joihin kuuluvat myös mainitun asetuksen 15 artiklassa säädetyt vaatimukset.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0038"><NO.P>38.</NO.P><TXT>Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin pyytää unionin tuomioistuinta tulkitsemaan kyseistä säännöstä, jonka <HT TYPE="ITALIC">välittömän oikeusvaikutuksen</HT> Infrabel kiistää, tilanteessa, jossa <HT TYPE="ITALIC">olemassa olevaa</HT> infrastruktuuria säännellään kansallisissa säännöksissä, jotka on annettu vuonna <HT TYPE="ITALIC">2004</HT>.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="9"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0039"><NO.P>39.</NO.P><TXT>Täsmennän tämän vuoksi asetuksen N:o 1315/2013 soveltamisalan osalta, että on selvää, että kyseisellä asetuksella ei säännellä ainoastaan uuden infrastruktuurin kehittämishankkeita vaan että sitä sovelletaan myös olemassa olevaan infrastruktuuriin.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0018"><P>Ks. erityisesti asetuksen N:o 1315/2013 johdanto-osan seitsemäs ja kahdeksas perustelukappale, 5 artiklan 1 kohta ja 7 artiklan 1 kohta. Ks. näiden säännösten mieleen palauttamiseksi tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20151112">12.11.2015</DATE>, <NAME.CASE>Yhdistynyt kuningaskunta v. parlamentti ja neuvosto</NAME.CASE> (<NO.CASE>C-121/14</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2015:749">EU:C:2015:749</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0051">51</REF.NP.ECR> ja <REF.NP.ECR REF="NP0052">52</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>). Totean, että nyt esillä olevassa tapauksessa ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin ei epäile sitä, etteikö riidanalaista rautatietä voida pitää olemassa olevana.</P></NOTE> Asetuksessa ei säädetä mistään niiden käyttöä tai kunnostus- tai parannustarvetta koskevista rajoituksista.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0040"><NO.P>40.</NO.P><TXT>Kyseisen asetuksen, johon ei sisälly erityisiä siirtymäsäännöksiä, ajallisesta soveltamisesta voidaan todeta unionin tuomioistuimen määrittelemän aineellisten sääntöjen soveltamista koskevan periaatteen<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0019"><P>Ks. erityisesti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20210603">3.6.2021</DATE>, <NAME.CASE>Jumbocarry Trading</NAME.CASE> (<NO.CASE>C-39/20</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2021:435">EU:C:2021:435</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0028">28</REF.NP.ECR> ja <REF.NP.ECR REF="NP0029">29</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> oikeuskäytäntöviittauksineen).</P></NOTE> mukaisesti, että vaikka Port de Bruxellesin oikeudellista tilannetta Infrabeliin nähden säännellään vuonna 2004 annetuissa kuninkaan päätöksissä, niiden vaikutukset eivät ole lakanneet.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0020"><P>On totta, että kyseinen tilanne on syntynyt aikaisemman lainsäädännön soveltamisaikana (ks. tämän ratkaisuehdotuksen alaviitteen 7 loppuosa), mutta asia koskee vielä toteuttamattomia purkutoimia. Ks. tältä osin tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20160526">26.5.2016</DATE>, <NAME.CASE>Județul Neamț ja Județul Bacău</NAME.CASE> (<NO.CASE>C-260/14 ja C-261/14</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2016:360">EU:C:2016:360</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0055">55</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> oikeuskäytäntöviittauksineen). Siinä tapauksessa, että kyseinen oikeudellinen tilanne on syntynyt lopullisesti ennen kyseisen asetuksen voimaantuloa, katson, että sen sanamuodosta, tarkoituksesta ja systematiikasta ilmenee, että sille on annettava välitön vaikutus samoilla perusteilla, jotka esitetään tämän ratkaisuehdotuksen 41 ja 44 kohdassa.</P></NOTE> Näin ollen mainittua asetusta voidaan soveltaa nyt esillä olevassa asiassa.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0021"><P>Ks. vastaavasta tilanteesta ympäristöalalla julkisasiamies Sharpstonin ratkaisuehdotus <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>Stadt Papenburg</NAME.CASE> (<NO.CASE>C-226/08</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2009:440">EU:C:2009:440</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0052">52</REF.NP.ECR>, <REF.NP.ECR REF="NP0060">60</REF.NP.ECR>, <REF.NP.ECR REF="NP0064">64</REF.NP.ECR> ja <REF.NP.ECR REF="NP0069">69</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>) ja tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20100114">14.1.2010</DATE>, <NAME.CASE>Stadt Papenburg</NAME.CASE> (<NO.CASE>C-226/08</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2010:10">EU:C:2010:10</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0050">50</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0041"><NO.P>41.</NO.P><TXT>Asetuksen N:o 1315/2013 15 artiklan välittömästä oikeusvaikutuksesta, sellaisena kuin se on määritelty unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä,<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0022"><P>Ks. erityisesti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20210615">15.6.2021</DATE>, <NAME.CASE>Facebook Ireland ym.</NAME.CASE> (<NO.CASE>C-645/19</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2021:483">EU:C:2021:483</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0110">110</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE> olen – toisin kuin Infrabel – sitä mieltä, että kyseisessä säännöksessä ei jätetä jäsenvaltioille harkintavaltaa sisävesisatamien ja maantie- tai rautatieinfrastruktuurin välisen yhteyden osalta eikä se edellytä jäsenvaltioilta ylimääräisten täytäntöönpanotoimien toteuttamista.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0023"><P>Tämä analyysi saa vahvistusta, kun tarkastellaan sitä, että lainsäädäntötyössä on päätetty laatia asetus direktiivin sijasta. Ks. vertailun vuoksi uudet voimassa olevat tai voimaan tulevat säännökset, joita selostetaan tämän ratkaisuehdotuksen 65 kohdassa.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0042"><NO.P>42.</NO.P><TXT>Muistutan, että Infrabel väittää, että jäsenvaltioilla on harkintavaltaa, koska asetuksen N:o 1315/2013 15 artiklassa säädetään, että niiden <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0029" REF.END="QE0029"/>on varmistettava<QUOT.END REF.START="QS0029" CODE="201D" ID="QE0029"/>, että sisävesisatamat on liitetty maantie- tai rautatieinfrastruktuuriin. Tällä sanamuodolla ei sen mukaan ole sellaista pakottavaa luonnetta, joka säännöksellä olisi, jos se olisi laadittu muotoon <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0030" REF.END="QE0030"/>sisävesisatamat <HT TYPE="ITALIC">on liitettävä</HT><QUOT.END REF.START="QS0030" CODE="201D" ID="QE0030"/>. Asianomaista analyysia tukee sen mukaan se, että tällaisen velvoitteen laiminlyöminen johtaa asetuksen N:o 1315/2013 56 artiklan mukaisesti ainoastaan velvollisuuteen tehdä asiasta selvitys komissiolle. Lisäksi kyseisen asetuksen 16 artiklan, johon Port de Bruxelles vetoaa, sanamuoto paljastaa sen mukaan mainitun asetuksen ohjelmallisen luonteen. Port de Bruxelles ei Infrabelin mielestä myöskään voinut vedota saman asetuksen 5 artiklaan perustuvaan sulkuvaikutukseen, joka synnyttäisi velvoitteen säilyttää olemassa oleva liityntäinfrastruktuuri. Jäsenvaltiot voisivat näin ollen vapaasti purkaa olemassa olevan yhteyden ja rakentaa sen tilalle uuden ilman, että asetuksessa N:o 1315/2013 olisi asetettu yhteyden aikataulun, rahoituksen ja ominaisuuksien osalta mitään rajoituksia.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0043"><NO.P>43.</NO.P><TXT>Täsmennän, että unionin tuomioistuin ei tietääkseni ole lausunut sellaisen asetuksen säännöksen välittömästä oikeusvaikutuksesta, joka sisältää ilmauksen <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0031" REF.END="QE0031"/>jäsenvaltioiden on varmistettava<QUOT.END REF.START="QS0031" CODE="201D" ID="QE0031"/>. Olen sitä mieltä, että kyseisellä ilmauksella ei ole sitä ulottuvuutta, jonka Infrabel sille antaa, koska ne unionin oikeuden säännökset, joihin kansallisessa tuomioistuimessa on vedottu, ja erityisesti asetuksen N:o 1315/2013 15 artikla ovat osa järjestelmää, jolla luodaan<?PAGE NO="10"?> puitteet Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiselle ja vahvistetaan säännöt kyseisen verkon panemiseksi täytäntöön sekä määritetään liikenneinfrastruktuurin yhteentoimivuuden alan vaatimukset.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0044"><NO.P>44.</NO.P><TXT>Tässä yhteydessä lainsäätäjä on säätänyt kyseisen asetuksen 15 artiklassa riittävän selvästi ja täsmällisesti jäsenvaltioiden velvollisuudesta tarjota tai säilyttää yhteys sisävesisatamien ja muiden maaliikenneinfrastruktuurien välillä. Lisäksi ydinverkon osalta säädetään nimenomaisesti, että sen toteutumista arvioidaan nopealla aikataululla.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0024"><P>Ks. mainitun asetuksen 38 artiklan 3 kohta ja 54 artikla.</P></NOTE> On niin ikään syytä korostaa, että saman asetuksen 5 artiklan nojalla asetuksen voimaantulon jälkeen olisi toteutettava kaikki toimenpiteet olemassa olevan infrastruktuurin saattamiseksi yhdenmukaiseksi asetuksen N:o 1315/2013 säännösten kanssa. Lisäksi, mikäli hyväksyttäisiin, että jäsenvaltioilla ei ole velvollisuutta toteuttaa olemassa olevaa infrastruktuuria koskevia toimenpiteitä, kyseinen asetus menettäisi tehokkaan vaikutuksensa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0045"><NO.P>45.</NO.P><TXT>Herää kuitenkin kysymys, koskeeko tämä velvollisuus vain <HT TYPE="ITALIC">yhtä</HT> näistä infrastruktuureista (maantie- ja rautatieinfrastruktuurit) vai <HT TYPE="ITALIC">kumpaakin</HT> infrastruktuuria.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0046"><NO.P>46.</NO.P><TXT>Tältä osin epäilys, jonka ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin esittää kyseisen säännöksen sanamuodosta, johtuu tiettyjen kieliversioiden välisistä eroista. Ainoastaan bulgarian- ja hollanninkielisissä versioissa sisävesisatamien liittämistä koskeva velvollisuus koskee kumpaakin infrastruktuurityyppiä.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0025"><P>Bulgariankielisessä versiossa käytetään ilmausta <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0032" REF.END="QE0032"/>и<QUOT.END REF.START="QS0032" CODE="201D" ID="QE0032"/> ja hollanninkielisessä versiossa ilmausta <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0033" REF.END="QE0033"/>en<QUOT.END REF.START="QS0033" CODE="201D" ID="QE0033"/>. Ks. esimerkkinä kieliversioiden eroista myös asetuksen N:o 1315/2013 28 artiklan 1 kohdan eri kieliversiot.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0047"><NO.P>47.</NO.P><TXT>Unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan jossakin kieliversiossa käytettyä unionin oikeuden säännöksen sanamuotoa ei voida käyttää tämän säännöksen ainoana tulkintaperusteena eikä sille voida antaa etusijaa muihin kieliversioihin nähden.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0026"><P>Ks. vastaavasti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20211006">6.10.2021</DATE>, <NAME.CASE>Consorzio Italian Management ja Catania Multiservizi</NAME.CASE> (<NO.CASE>C-561/19</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2021:799">EU:C:2021:799</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0043">43</REF.NP.ECR>, <REF.NP.ECR REF="NP0044">44</REF.NP.ECR> ja <REF.NP.ECR REF="NP0046">46</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> oikeuskäytäntöviittauksineen).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0048"><NO.P>48.</NO.P><TXT>Totean, että kun asetuksen N:o 1315/2013 säännöksiä luetaan kokonaisuutena, huomataan, että unionin lainsäätäjä on käyttänyt konjunktiota <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0034" REF.END="QE0034"/>tai<QUOT.END REF.START="QS0034" CODE="201D" ID="QE0034"/> niissä artikloissa, joissa määritellään vaatimuksia (kyseisen asetuksen 12, 15 ja 22 artikla), ja konjunktiota <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0035" REF.END="QE0035"/>ja<QUOT.END REF.START="QS0035" CODE="201D" ID="QE0035"/> niissä artikloissa, joissa määritellään kehityksen painopisteitä, eli mainitun asetuksen 16 artiklan d alakohdassa ja 41 artiklassa.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0027"><P>Ks. vastaavasti saman asetuksen 13 artiklan f alakohta.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0049"><NO.P>49.</NO.P><TXT>Näin ollen en ole samaa mieltä Belgian hallituksen, Port de Bruxellesin ja Région de Bruxelles-Capitalen kanssa siitä, että asetuksen N:o 1315/2013 15 artiklan 1 kohdassa säädettäisiin, että jäsenvaltioilla<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0028"><P>Lukuun ottamatta Kyproksen tasavaltaa ja Maltan tasavaltaa niin kauan kuin niiden alueille ei ole perustettu rautatiejärjestelmää (ks. kyseisen asetuksen 57 artikla).</P></NOTE> olisi velvollisuus liittää sisävesisatamat <HT TYPE="ITALIC">kahteen</HT> infrastruktuurityyppiin eli maantie- <HT TYPE="ITALIC">ja</HT> rautatieinfrastruktuuriin.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0050"><NO.P>50.</NO.P><TXT>Sen sijaan totean, että mainitun asetuksen 15 artiklassa on epämääräisyyttä olemassa olevan infrastruktuurin osalta. Mielestäni on erotettava toisistaan yhteyksien luominen ja niiden säilyttäminen erityisesti silloin, kun jäsenvaltio on jo päättänyt järjestää liikenteen multimodaalisesti.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="11"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0051"><NO.P>51.</NO.P><TXT>Tällainen tulkinta on mielestäni johdettavissa asiayhteyteen liittyvistä seikoista asetuksen N:o 1315/2013 artikloissa, joissa määritellään <HT TYPE="ITALIC">painopisteet</HT> Euroopan laajuisen liikenneverkon ja erityisesti sisävesiliikenneinfrastruktuurin kehittämiseen. Koska painopisteen on oltava <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0036" REF.END="QE0036"/>sisävesisatamainfrastruktuurin liittämisessä rautateiden tavaraliikenneinfrastruktuuriin <HT TYPE="ITALIC">ja</HT> maantieliikenneinfrastruktuuriin<QUOT.END REF.START="QS0036" CODE="201D" ID="QE0036"/>,<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0029"><P>Kyseisen asetuksen 16 artiklan d alakohta. Kursivointi tässä. Ks. myös mainitun asetuksen 10 artiklan 1 kohdan b alakohta, jonka mukaan kattavan verkon kehityksessä yleisenä painopisteenä ovat toimenpiteet, joita tarvitaan varmistamaan <HT TYPE="ITALIC">liikennemuotojen optimaalinen yhdentäminen ja yhteentoimivuus</HT>.</P></NOTE> ei olisi järkevää poistaa toista niistä saman asetuksen 15 artiklan 1 kohdan eri sanamuodon vuoksi.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0052"><NO.P>52.</NO.P><TXT>Yleisemmin asetuksen N:o 1315/2013 15 artiklan 1 kohdan tulkitsemista siten, että yhteyttä useisiin jo olemassa oleviin liikenneinfrastruktuureihin ei pidä lakkauttaa, voidaan perustella kyseisen asetuksen tavoitteisiin nähden liikenteen optimointia silmällä pitäen organisoidun Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämisellä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0053"><NO.P>53.</NO.P><TXT>Kyseisen asetuksen 4 artiklassa määritellään tavoitteet, joita tällä verkolla tuetaan, siten, että sillä edistetään sellaisen yhtenäisen Euroopan liikennealueen luomista, joka on tehokas ja kestävä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0054"><NO.P>54.</NO.P><TXT>Tehokkuustavoitteen osalta tämä tarkoittaa ensinnäkin erityisesti kaikkien liikennemuotojen optimaalista yhdentämistä ja yhteenliittämistä<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0030"><P>Ks. asetuksen N:o 1315/2013 4 artiklan b alakohdan iii alakohta.</P></NOTE> sekä <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0037" REF.END="QE0037"/>uuden ja nykyisen infrastruktuurin – – käyttöä<QUOT.END REF.START="QS0037" CODE="201D" ID="QE0037"/>.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0031"><P>Kyseisen asetuksen 4 artiklan b alakohdan v alakohta.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0055"><NO.P>55.</NO.P><TXT>Tältä osin asetuksen N:o 1315/2013 5 artiklan 1 kohdassa määritellään keinot, joilla resursseja voidaan käyttää parhaalla mahdollisella tavalla Euroopan laajuisen liikenneverkon hallinnoinnissa hyödyntämällä olemassa olevaa infrastruktuuria<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0032"><P>Ks. kyseisen asetuksen 5 artiklan 1 kohdan a alakohta.</P></NOTE> ja optimoimalla rakenteiden yhteenliittämistä.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0033"><P>Ks. mainitun asetuksen 5 artiklan 1 kohdan b alakohta.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0056"><NO.P>56.</NO.P><TXT>Lisäksi on otettava huomioon ydinverkon ja sen osien suunnitteleminen osana Euroopan laajuista liikenneverkkoa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0057"><NO.P>57.</NO.P><TXT>On syytä muistuttaa, että kyseinen ydinverkko on määritelty verkoksi, johon <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0038" REF.END="QE0038"/>sisältyvät ne kattavan verkon osat, jotka ovat strategisesti tärkeimpiä Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämistavoitteen saavuttamisen kannalta<QUOT.END REF.START="QS0038" CODE="201D" ID="QE0038"/>.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0034"><P>Asetuksen N:o 1315/2013 6 artiklan 3 kohta ja 38 artiklan 1 ja 3 kohta.</P></NOTE> Kyseisen asetuksen 41 artiklassa täsmennetään, että asianomainen ydinverkko koostuu ennen muuta keskeisistä kaupunkisolmukohdista,<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0035"><P>Tällaisia ovat etenkin jäsenvaltioiden pääkaupungit.</P></NOTE> joihin kuuluvat muun muassa satamat ja lentoasemat, sekä merisatamista ja sisävesisatamista.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0058"><NO.P>58.</NO.P><TXT>Kaupunkisolmukohta on erityisen kiinnostava asetuksen N:o 1315/2013 säännösten kokonaisanalyysin kannalta, sillä yhtäältä sille on ominaista sen sijaitseminen alueella, jolla Euroopan laajuisen liikenneverkon liikenneinfrastruktuuri on liitetty kyseisen infrastruktuurin muihin osiin ja alue- ja paikallisliikenteen infrastruktuuriin.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0036"><P>Ks. myös kyseisen asetuksen 30 artiklan a ja b alakohta, joiden mukaan silloin, kun kattavaa verkkoa kehitetään kaupunkisolmukohdissa, jäsenvaltioiden on pyrittävä mahdollisuuksien mukaan varmistamaan, että kattavan verkon rautatie-, maantie- ja lentoliikenneinfrastruktuuri sekä soveltuvin osin sisävesi- ja meriliikenneinfrastruktuuri liitetään yhteen henkilöliikenteessä ja että kattavan verkon rautatie- ja maantieliikenneinfrastruktuuri sekä soveltuvin osin sisävesi-, lento- ja meriliikenneinfrastruktuuri liitetään yhteen tavaraliikenteessä.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><?PAGE NO="12"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0059"><NO.P>59.</NO.P><TXT>Toisaalta asetuksen N:o 1315/2013 johdanto-osan 41 perustelukappaleessa täsmennetään, että tavoitteena on se, että asianomaiset solmukohdat liitetään mahdollisuuksien mukaan multimodaaliyhteyksin, kunhan ne ovat taloudellisesti kannattavia, ympäristön kannalta kestäviä ja toteutettavissa vuoteen 2030 mennessä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0060"><NO.P>60.</NO.P><TXT>Näin ollen toinen perustelu voidaan johtaa näitä multimodaaliyhteyksiä koskevista tavoitteista.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0037"><P>Asetuksen N:o 1315/2013 johdanto-osan 13 perustelukappaleessa täsmennetään, että ydinverkko on <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0039" REF.END="QE0039"/>runko kestävän multimodaalisen liikenneverkon kehittämiselle<QUOT.END REF.START="QS0039" CODE="201D" ID="QE0039"/>. Ks. myös kyseisen asetuksen johdanto-osan 40 perustelukappale, jonka mukaan ydinverkon <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0040" REF.END="QE0040"/>olisi oltava multimodaalinen, eli sen olisi sisällettävä kaikki liikennemuodot ja niiden yhteydet sekä asiaankuuluvat liikenteenhallinta- ja tietohallintajärjestelmät<QUOT.END REF.START="QS0040" CODE="201D" ID="QE0040"/>.</P></NOTE> Henkilöiden ja tavaroiden multimodaalisen liikenteen mahdollistamiseksi jäsenvaltioiden on kyseisen asetuksen 28 artiklan 1 kohdan mukaisesti varmistettava, että vähintään kaksi liikennemuotoa,<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0038"><P>Ks. tämän ratkaisuehdotuksen alaviite 8 muistutukseksi siitä, miten ilmaus <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0041" REF.END="QE0041"/>multimodaalinen liikenne<QUOT.END REF.START="QS0041" CODE="201D" ID="QE0041"/> määritellään.</P></NOTE> nimittäin tavaraliikenneterminaalit, matkustaja-asemat, sisävesisatamat, lentoasemat ja merisatamat, on liitetty.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0061"><NO.P>61.</NO.P><TXT>Viimeinen mainitun asetuksen 15 artiklan ulottuvuuden tulkitsemisen kannalta hyödyllinen seikka voidaan mielestäni johtaa ydinverkkokäytävien, joissa on kyse ydinverkon muodostavasta infrastruktuurista, olemassaolosta. Saman asetuksen IV luku, jonka otsikko on <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0042" REF.END="QE0042"/>Ydinverkon toteuttaminen ydinverkkokäytävien avulla<QUOT.END REF.START="QS0042" CODE="201D" ID="QE0042"/>, sisältää 43 artiklan, jonka 2 kohdassa todetaan seuraavaa: <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0043" REF.END="QE0043"/>Ydinverkkokäytävät ovat multimodaalisia, ja niihin voidaan sisällyttää kaikki tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvat liikennemuodot. Ne ylittävät vähintään kaksi rajaa, ja niihin kuuluu mahdollisuuksien mukaan vähintään kolme liikennemuotoa, tarvittaessa merten moottoritiet mukaan lukien.<QUOT.END REF.START="QS0043" CODE="201D" ID="QE0043"/></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0062"><NO.P>62.</NO.P><TXT>Nähdäkseni kaikista näistä seikoista seuraa, että sikäli kuin jäsenvaltioiden velvollisuudet ovat ne, jotka kattavan verkon osalta määritellään asetuksessa N:o 1315/2013 ja eritoten sen 15 artiklassa, liikenneinfrastruktuurilta tehokkuustavoitteen<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0039"><P>Ks. tämän ratkaisuehdotuksen 53 kohta.</P></NOTE> tyydyttämiseksi edellytettävä korkea vaatimustaso riippuu siitä, onko asianomainen liikenneinfrastruktuuri ydinverkon osa.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0040"><P>Ks. tältä osin myös komission yksiköiden valmisteluasiakirja Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) suunnittelumenetelmästä, oheisasiakirja komission ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi, asetuksen (EU) 2021/1153 ja asetuksen (EU) N:o 913/2010 muuttamisesta sekä asetuksen (EU) 1315/2013 kumoamisesta (SWD(2021)/471 final/2), s. 4 ja 5.</P></NOTE> Kyseisen verkon merkitys Euroopan laajuisessa liikenneverkossa ja sen mahdollinen toteuttaminen käytävien avulla on siis otettava huomioon.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0063"><NO.P>63.</NO.P><TXT>Toiseksi, kuten kyseisen asetuksen 4 artiklassa säädetään,<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0041"><P>Ks. tämän ratkaisuehdotuksen 53 kohta.</P></NOTE> kestävyys on toinen tavoite, jota kyseisellä Euroopan laajuisella verkolla edistetään toteuttamalla ja edistämällä vähähiilisiä liikennejärjestelmiä unionin ympäristönsuojelua koskevien tavoitteiden mukaisesti.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0042"><P>Ks. tältä osin mainitun asetuksen 4 artiklan c alakohdan ii ja iii alakohta ja kasvihuonekaasupäästöjen osalta saman asetuksen johdanto-osan 13 perustelukappale. Ks. vastaavasti komission Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle <DATE ISO="20191211">11.12.2019</DATE> antama tiedonanto nimeltä <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0044" REF.END="QE0044"/>Euroopan vihreän kehityksen ohjelma<QUOT.END REF.START="QS0044" CODE="201D" ID="QE0044"/> (COM(2019) 640 final), jossa ilmastotoimet asetetaan etusijalle ja jossa asetetaan tavoitteeksi, että unioni on ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä ja että kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta (2.1.1 kohta). Nämä tavoitteet sisältyvät myös puitteiden vahvistamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi sekä asetusten (EY) N:o 401/2009 ja (EU) 2018/1999 muuttamisesta <DATE ISO="20210630">30.6.2021</DATE> annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) 2021/1119 (eurooppalainen ilmastolaki) (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="243" PAGE.FIRST="1" DATE.PUB="2021">EUVL 2021, L 243, s. 1</REF.DOC.OJ>). Liikenteen alalla Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa pyritään vähentämään liikenteestä peräisin olevia kasvihuonekaasupäästöjä 90 prosenttia, jotta unionista tulisi ilmastoneutraali talous vuoteen 2050 mennessä samalla, kun tähdätään nollapäästötavoitteen toteutumiseen. Ks. tältä osin komission Euroopan parlamentille, neuvostolle, talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle <DATE ISO="20210512">12.5.2021</DATE> antama tiedonanto nimeltä <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0045" REF.END="QE0045"/>Terve maapallo kaikille – EU:n toimintasuunnitelma: <QUOT.START CODE="2019" ID="QS0046" REF.END="QE0046"/>Kohti ilman, veden ja maaperän saasteettomuutta<QUOT.END REF.START="QS0046" CODE="2019" ID="QE0046"/><QUOT.END REF.START="QS0045" CODE="201D" ID="QE0045"/> (COM(2021) 400 final).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><?PAGE NO="13"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0064"><NO.P>64.</NO.P><TXT>Tavaroiden osalta valkoisessa kirjassa<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0043"><P>Ks. tältä osin valkoisen kirjan 22 ja 24 kohta ( 2.2 osassa, jonka otsikkona on <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0047" REF.END="QE0047"/>Tehokas runkoverkko kaukoliikenteen multimodaalisille matkustus- ja kuljetuspalveluille<QUOT.END REF.START="QS0047" CODE="201D" ID="QE0047"/>).</P></NOTE> suositeltiin, että pitkillä matkoilla käytetään meri- ja jokiliikenteeseen sekä rautatieliikenteeseen perustuvia multimodaalisia ratkaisuja. Lyhyen ja keskipitkän matkan tavarakuljetuksissa kannustettiin etsimään muita ratkaisuja vaihtoehdoksi kuorma-autokuljetuksille, esimerkiksi rautatie- ja vesiliikennettä. Lisäksi merisatamien kehittämisen yhteydessä todettiin, että sisävesiväylien, joiden tarjoamia mahdollisuuksia ei ole vielä kokonaisuudessaan hyödynnetty, aseman pitäisi vahvistua erityisesti tavaroiden siirtämisessä sisämaahan ja Euroopan merien yhdistämisessä toisiinsa.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0044"><P>Ks. vastaavasti valkoisen kirjan 27 kohta. Ks. myös asetuksen N:o 1315/2013 13 artiklan f alakohta ja 41 artiklan 2 kohta. Komission Euroopan parlamentille, neuvostolle, talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle <DATE ISO="20201209">9.12.2020</DATE> antamassa tiedonannossa nimeltä <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0048" REF.END="QE0048"/>Kestävän ja älykkään liikkuvuuden strategia – Euroopan liikenne tulevaisuuden raiteelle<QUOT.END REF.START="QS0048" CODE="201D" ID="QE0048"/> (COM(2020) 789 final) arvioidaan, että rautateiden tavaraliikenteen markkinaosuus kasvaa 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja kaksinkertaistuu vuoteen 2050 mennessä ja että sisävesiliikenteen ja lyhyen matkan meriliikenteen pitäisi kasvaa 25 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja 50 prosenttia vuoteen 2050 mennessä (44 kohta ja 45 kohdan taulukko).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0065"><NO.P>65.</NO.P><TXT>Belgian hallituksen kirjallisten huomautusten<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0045"><P>Belgian hallituksen mainitsemat asiakirjat on laadittu ennen Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) toteuttamista edistävistä yhdenmukaistamistoimenpiteistä <DATE ISO="20210707">7.7.2021</DATE> annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2021/1187 (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="258" PAGE.FIRST="1" DATE.PUB="2021">EUVL 2021, L 258, s. 1</REF.DOC.OJ>) antamista. Kyseistä direktiiviä on sovellettu <DATE ISO="20210809">9.8.2021</DATE> alkaen, ja sen on tultava voimaan jäsenvaltioissa viimeistään <DATE ISO="20230810">10.8.2023</DATE>. Direktiivissä käsitellään seuraavia seikkoja: rajatylittävien yhteyksien ja Euroopan laajuisen liikenneverkon ydinverkkokäytävien puuttuvien yhteyksien ennalta yksilöidyt osuudet, sellaisina kuin ne on lueteltu liitteessä I, ja ydinverkkokäytäviin liittyvät hankkeet, joiden arvo on yli 300 miljoonaa euroa. Jäsenvaltiot voivat päättää laajentaa mainitun direktiivin soveltamisalaa siten, että sen piiriin kuuluvat kaikki kyseiseen ydinverkkoon tai jopa kattavaan verkkoon liittyvät hankkeet. Tässä tapauksessa valtion on ilmoitettava asiasta komissiolle.</P></NOTE> mukaisesti on lisäksi syytä korostaa, että tavoitetta edistää kestäviä liikennemuotoja ja liikennemuotosiirtymää eritoten rautateiden ja sisävesiväylien suuntaan tuetaan myös nopeuttamalla ydinverkon toteuttamista. Viittaan tältä osin unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi annetun asetuksen N:o 1315/2013 arviointiin<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0046"><P>Ks. tältä osin komission valmisteluasiakirja <DATE ISO="20210526">26.5.2021</DATE> (SWD (2021) 117 final), s. 28 tarpeesta tehostaa työtä uusien strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi, s. 87 ja 94 infrastruktuurin laadun parantamisesta ja s. 9 ja 94 Euroopan laajuisen liikenneverkon mukauttamisesta ympäristöystävälliseen liikenteeseen.</P></NOTE> ja ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi, asetuksen (EU) 2021/1153 ja asetuksen (EU) N:o 913/2010 muuttamisesta sekä asetuksen (EU) 1315/2013 kumoamisesta.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0047"><P><DATE ISO="20211214">14.12.2021</DATE> tehty komission ehdotus COM(2021) 812 final (vapaa käännös). Ks. erityisesti 20 artiklan 1 kohdan e alakohtaa, 21 artiklan 1 kohdan a alakohtaa ja 22 artiklan 1 ja 2 kohtaa koskevat ehdotukset. Komissio täsmensi suullisessa kuulemisessa, että kyseisessä säädösehdotuksessa multimodaalisuutta koskeva tavoite, jota – korostettakoon vielä kerran – nyt esillä oleva asia koskee, olisi entistä tärkeämpi ja että Brysselin satamaa olisi ylläpidettävä tärkeänä kaupunkisolmukohtana ja ydinverkon solmukohtana.</P></NOTE> Huomautan myös, että kyseisen säädösehdotuksen, joka on parhaillaan parlamentin käsittelyssä, johdanto-osan 11 perustelukappaleessa viitataan direktiiviin 2021/1187.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0066"><NO.P>66.</NO.P><TXT>Näin ollen asianomaisista seikoista seuraa, ilman että olisi tarpeellista vedota standstill-periaatteeseen tai sulkuvaikutukseen, sellaisena kuin Port de Bruxelles sen mainitsee,<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0048"><P>Port de Bruxelles ei kirjallisissa huomautuksissaan mainitse <HT TYPE="ITALIC">standstill</HT>-lauseketta vaan viittaa julkaisuun Versweyvelt, A.-S., <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0049" REF.END="QE0049"/>Het standstill-beginsel inzake leefmilieu in de rechtspraak van het Grondwettelijk Hof<QUOT.END REF.START="QS0049" CODE="201D" ID="QE0049"/>, <HT TYPE="ITALIC">Milieu- en Energierecht (MER)</HT>, die Keure, Brugge, 2015, s. 3. Kirjoittajan mukaan se, että unionin kansalaiset eivät voi johtaa Euroopan unionin perusoikeuskirjan 37 artiklasta yksilöllisiä oikeuksia, ei estä johtamasta siitä <HT TYPE="ITALIC">standstill</HT>-velvoitetta, joka merkitsisi sitä, että jokainen kansalainen voi riitauttaa tietyn EU-politiikan, jos sillä on kielteinen vaikutus ympäristölle.</P></NOTE> että sellaisen rautatien purkaminen, joka liittää ydinverkkoon kuuluvan sisävesisataman rautatieinfrastruktuuriin ja joka täyttää myös ympäristön kannalta arvioitua kestävyyttä koskevat edellytykset, ei lähtökohtaisesti voi olla asetuksen N:o 1315/2013 15 artiklan 1 kohdan mukaista.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="14"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0067"><NO.P>67.</NO.P><TXT>Nyt käsiteltävässä asiassa pitää näin ollen ottaa huomioon se, että Brysselin satama on sisävesisatamana osa Euroopan laajuisen liikenneverkon ydinverkkoa,<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0049"><P>Ks. tämän ratkaisuehdotuksen 36 kohta.</P></NOTE> se, että Bryssel on kahden ydinverkkokäytävän ja kolmen ennalta yksilöidyn osuuden osa, ja se, että tarkoituksena on purkaa ainoa kyseisen sataman rautatieliikenneinfrastruktuuriin liittävä rautatie, joka lähtökohtaisesti täyttää tehokkuus- ja kestävyystavoitteet.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0068"><NO.P>68.</NO.P><TXT>Kuitenkin Infrabelin täsmennykset siitä, että rautatieyhteyttä on käytetty viimeksi joulukuussa 2018 ja että sen kunto oli sellainen, että se oli poistettava käytöstä <DATE ISO="20210101">1.1.2021</DATE>, sekä komission huomautukset oikeuttavat mielestäni säätämään konkreettisista rajoituksista olemassa olevan infrastruktuurin säilyttämistä koskevan periaatteen soveltamiselle silti unohtamatta ehdotonta velvoitetta ylläpitää niitä asetuksen N:o 1315/2013 voimaantulosta lähtien<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0050"><P>Sen hyväksyminen, että liikenneinfrastruktuurin ylläpitovelvoitteiden laiminlyöminen voisi oikeuttaa infrastruktuurin poistamisen, olisi vastoin kyseisen asetuksen 5 artiklaa ja kannustaisi tällaisiin käytäntöihin. Ks. myös mainitun asetuksen johdanto-osan kahdeksas perustelukappale, jossa kehotetaan kunnostamaan infrastruktuuri siinä tapauksessa, että säännöllinen kunnossapito on ollut puutteellista. Ks. myös tämän ratkaisuehdotuksen 44 kohta.</P></NOTE> ja asianomaisessa asetuksessa asetettua tavoitetta edistää sisävesiväylien integroimista liikennejärjestelmään.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0051"><P>Ks. valkoisen kirjan liitteessä I oleva 5 kohta.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0069"><NO.P>69.</NO.P><TXT>Tältä osin liikenneinfrastruktuurin kuntoon, taloudelliseen elinkelpoisuuteen tai ympäristön kannalta arvioitavaan kestävyyteen liittyviä varaumia voitaisiin esittää niiden varaumien mukaisesti, jotka unionin lainsäätäjä on ilmaissut kyseisen asetuksen johdanto-osan 41 perustelukappaleessa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0070"><NO.P>70.</NO.P><TXT>Mielestäni vain kansallinen tuomioistuin voi arvioida niiden olosuhteiden ja sen asiayhteyden perusteella, joissa kyseisestä hankkeesta on päätetty, noudatetaanko siinä mainittua asetusta, jonka tarkoituksena on edistää ja kehittää Euroopan laajuista liikenneverkkoa. Arvioinnissa pitää erityisesti ottaa huomioon se, että kyseinen hanke on toteutettava ydinverkossa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0071"><NO.P>71.</NO.P><TXT>Siltä osin kuin nyt esillä olevassa asiassa kyseisen rautatien purkua on perusteltu kansallisessa tuomioistuimessa Schaerbeekin ratapihan maa-alueiden myyntiarvon nostolla, on mielestäni kuitenkin hyödyllistä täsmentää, että asianomainen peruste on asetuksen N:o 1315/2013 tavoitteiden kannalta vieras, sillä niissä edellytetään erityisesti tavaraliikennevälineiden multimodaalisuuden ylläpitämistä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0072"><NO.P>72.</NO.P><TXT>Mielestäni olemassa olevan rautatieyhteyden säilyttämisestä on tehtävä sosioekonominen analyysi,<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0052"><P>Ks. yhteistä etua koskevien hankkeiden osalta asetuksen N:o 1315/2013 7 artiklan 2 kohdan c alakohdassa ja kyseisen asetuksen johdanto-osan 22 perustelukappaleessa suositeltu taloudellisen elinkelpoisuuden arviointimenetelmä sekä muistutus näistä säännöksistä <DATE ISO="20151112">12.11.2015</DATE> annetussa tuomiossa <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>Yhdistynyt kuningaskunta v. parlamentti ja neuvosto</NAME.CASE> (<NO.CASE>C-121/14</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2015:749">EU:C:2015:749</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0048">48</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE> joka perustuu arvioon yhteyden tarjoamista hyödyistä suhteessa sen kunnostamisesta ja tarvittaessa korvaamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Analyysissa ei huomioida rasitteen alaisten tai rasitteesta vapaiden maa-alueiden arvoa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0073"><NO.P>73.</NO.P><TXT>Näin ollen katson, että sisävesisataman rautatieliikenneinfrastruktuuriin liittävän rautatien purkaminen on vastoin asetuksessa N:o 1315/2013 jäsenvaltioille asetettuja velvoitteita, ellei tällainen hanke ole perusteltu sellaisen analyysin tulosten perusteella, jossa otetaan huomioon sen kustannukset sekä sen sosiaaliset ja taloudelliset sekä ilmastoon ja ympäristöön liittyvät hyödyt. Tämän arvioiminen on toimivaltaisen kansallisen viranomaisen tehtävä.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><?PAGE NO="15"?><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD">V</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD">Ratkaisuehdotus</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0074"><NO.P>74.</NO.P><TXT>Edellä esitetyn perusteella ehdotan, että unionin tuomioistuin vastaa cour d’appel de Bruxellesin esittämään ennakkoratkaisukysymykseen seuraavasti:</TXT><P>Unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi ja päätöksen N:o 661/2010/EU kumoamisesta <DATE ISO="20131211">11.12.2013</DATE> annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1315/2013 15 artiklan 1 kohtaa, luettuna yhdessä kyseisen asetuksen 4 ja 5 artiklan ja 16 artiklan d alakohdan kanssa, on tulkittava siten, että se on esteenä kansalliselle toimenpiteelle, jolla määrätään sisävesisataman rautatieyhteyden purkamisesta, mikäli se ei ole perusteltu sosioekonomisen analyysin tulosten perusteella, mitä toimivaltaisen kansallisen viranomaisen on arvioitava mainitun asetuksen tavoitteisiin nähden.</P></NP.ECR></GR.SEQ></CONTENTS.CONCLUSION></CONCLUSION>