<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><JUDGMENT xmlns:fmx="http://opoce" xmlns:xsi="http://www.w3.org/2001/XMLSchema-instance" xsi:noNamespaceSchemaLocation="http://formex.publications.europa.eu/schema/formex-05.58-20161101.xd"><BIB.JUDGMENT><REF.CASE FILE="n.a."><NO.CASE>T-379/20</NO.CASE></REF.CASE><NO.CELEX>62020TJ0379</NO.CELEX><NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:T:2021:195">EU:T:2021:195</NO.ECLI><NO.SEQ>0001</NO.SEQ><PAGE.FIRST.ECR>1</PAGE.FIRST.ECR><PAGE.SEQ>1</PAGE.SEQ><PAGE.LAST.ECR>19</PAGE.LAST.ECR><PAGE.TOTAL>19</PAGE.TOTAL><AUTHOR>T</AUTHOR></BIB.JUDGMENT><CURR.TITLE><PAGE.HEADER><P><HT TYPE="SC">Tuomio <DATE ISO="20210414">14.4.2021</DATE> – Asia T-379/20</HT></P><P><HT TYPE="SC">Ryanair v. komissio (SAS, Ruotsi; Covid-19)</HT></P></PAGE.HEADER></CURR.TITLE><TITLE><TI><P><HT TYPE="UC">Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio</HT> (laajennettu kymmenes jaosto)</P><P><DATE ISO="20210414">14 päivänä huhtikuuta 2021</DATE><NOTE NUMBERING="STAR" TYPE="FOOTNOTE" NOTE.ID="E0001"><P>Oikeudenkäyntikieli: englanti.</P></NOTE></P></TI></TITLE><INTERMEDIATE><INDEX IDX.CLOSE="" SEPARATOR=" – " IDX.OPEN=""><KEYWORD>Valtiontuki</KEYWORD><KEYWORD>Ilmaliikenteen Ruotsin markkinat</KEYWORD><KEYWORD>Ruotsin eräälle lentoyhtiölle covid-19‑pandemian yhteydessä myöntämä tuki</KEYWORD><KEYWORD>Takaus</KEYWORD><KEYWORD>Vastustamatta jättämistä koskeva päätös</KEYWORD><KEYWORD>Sitoumukset, jotka ovat edellytyksenä tuen soveltumiselle sisämarkkinoille</KEYWORD><KEYWORD>Poikkeuksellisesta tapahtumasta aiheutuneen vahingon korvaamiseen tarkoitettu tuki</KEYWORD><KEYWORD>Sijoittautumisvapaus</KEYWORD><KEYWORD>Palvelujen tarjoamisen vapaus</KEYWORD><KEYWORD>Yhdenvertainen kohtelu</KEYWORD><KEYWORD>Perusteluvelvollisuus</KEYWORD></INDEX></INTERMEDIATE><JUDGMENT.INIT><P>Asiassa T-379/20,</P></JUDGMENT.INIT><PARTIES><PLAINTIFS><P><HT TYPE="BOLD">Ryanair DAC</HT>, kotipaikka Swords (Irlanti), edustajanaan asianajajat E. Vahida, F.-C. Laprévote, S. Rating, I.-G. Metaxas-Maranghidis ja V. Blanc,</P><PARTY.STATUS>kantajana,</PARTY.STATUS></PLAINTIFS><AGAINST>vastaan</AGAINST><DEFENDANTS><P><HT TYPE="BOLD">Euroopan komissio</HT>, asiamiehinään F. Tomat, D. Zukowska, L. Flynn ja S. Noë,</P><PARTY.STATUS>vastaajana,</PARTY.STATUS></DEFENDANTS><INTERVENERS><P>jota tukevat</P><P><HT TYPE="BOLD">Ranskan tasavalta</HT>, asiamiehinään E. de Moustier ja P. Dodeller,</P><P><HT TYPE="BOLD">Ruotsin kuningaskunta</HT>, asiamiehinään C. Meyer-Seitz, A. Runeskjöld, M. Salborn Hodgson, H. Shev, H. Eklinder, R. Shahsavan Eriksson, O. Simonsson ja J. Lundberg,</P><P>ja</P><P><HT TYPE="BOLD">SAS AB</HT>, kotipaikka Tukholma (Ruotsi), edustajanaan asianajaja F. Sjövall,</P><PARTY.STATUS>väliintulijoina,</PARTY.STATUS></INTERVENERS></PARTIES><P>jossa on kyse SEUT 263 artiklaan perustuvasta vaatimuksesta valtiontuesta SA.57061 (2020/N) – Ruotsi – covid-19‑pandemiasta SAS:lle aiheutuneiden vahinkojen korvaaminen – <DATE ISO="20200424">24.4.2020</DATE> annetun komission päätöksen C(2020) 2784 final kumoamiseksi,</P><PREAMBLE><PREAMBLE.INIT><P>UNIONIN YLEINEN TUOMIOISTUIN (laajennettu kymmenes jaosto),</P><?PAGE NO="2"?><P>toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja M. van der Woude sekä tuomarit A. Kornezov, E. Buttigieg, K. Kowalik-Bańczyk (esittelevä tuomari) ja G. Hesse,</P><P>kirjaaja: hallintovirkamies E. Artemiou,</P></PREAMBLE.INIT><GR.VISA><VISA>ottaen huomioon asian käsittelyn kirjallisessa vaiheessa ja <DATE ISO="20201127">27.11.2020</DATE> pidetyssä istunnossa esitetyn,</VISA></GR.VISA><PREAMBLE.FINAL>on antanut seuraavan</PREAMBLE.FINAL></PREAMBLE><CONTENTS.JUDGMENT><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD">tuomion</HT></P></TI></TITLE></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD">Asian tausta</HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0001"><NO.P>1</NO.P><TXT>Euroopan komissio antoi <DATE ISO="20200411">11.4.2020</DATE> päätöksen C(2020) 2366 final valtiontuesta SA.56812 (2020/N) – Ruotsi – covid-19: lentoyhtiöiden hyväksi annettavia lainatakauksia koskeva järjestelmä, jossa se katsoi, että eräiden lentoyhtiöiden hyväksi lainatakausjärjestelmänä toteutettava tukitoimenpide (jäljempänä Ruotsin tukijärjestelmä), jonka Ruotsin kuningaskunta ilmoitti <DATE ISO="20200403">3.4.2020</DATE> SEUT 108 artiklan 3 kohdan mukaisesti, yhtäältä on SEUT 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea ja toisaalta soveltuu SEUT 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan nojalla sisämarkkinoille. Kyseisellä tukijärjestelmällä varmistetaan, että lentoyhtiöillä, jotka ovat merkittäviä Ruotsin liikenneyhteyksien kannalta ja joille Ruotsin viranomaiset ovat myöntäneet liikenneluvan, on valtion takauksen avulla riittävästi likviditeettiä niiden taloudellisen toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi covid-19‑pandemian aikana ja sen jälkeen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0002"><NO.P>2</NO.P><TXT>Ruotsin kuningaskunta ilmoitti <DATE ISO="20200421">21.4.2020</DATE> komissiolle SEUT 108 artiklan 3 kohdan mukaisesti SAS AB:n hyväksi toteutettavasta tukitoimenpiteestä enintään 1,5 miljardin Ruotsin kruunun (SEK) suuruisena takauksena uusiutuvalle luottojärjestelylle (jäljempänä kyseessä oleva toimenpide) sen vuoksi, että SAS:llä oli vaikeuksia saada lainoja luottolaitoksilta Ruotsin tukijärjestelmän puitteissa. Kyseisellä toimenpiteellä on tarkoitus korvata osittain vahinko, joka SAS:lle on aiheutunut sen lentojen peruuttamisesta tai lentoaikataulujen muutoksista covid‑19‑pandemian yhteydessä käyttöön otettujen matkustamisrajoitusten seurauksena.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0003"><NO.P>3</NO.P><TXT>Komissio antoi <DATE ISO="20200424">24.4.2020</DATE> päätöksen C(2020)2784 final valtiontuesta SA.57061 (2020/N) – Ruotsi – covid-19‑pandemiasta SAS:lle aiheutuneiden vahinkojen korvaaminen (jäljempänä riidanalainen päätös), jossa se katsoi, että kyseessä oleva toimenpide yhtäältä on SEUT 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea ja toisaalta soveltuu SEUT 107 artiklan 2 kohdan b alakohdan nojalla sisämarkkinoille.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD">Asian käsittelyn vaiheet sekä asianosaisten ja väliintulijoiden vaatimukset</HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0004"><NO.P>4</NO.P><TXT>Kantaja eli Ryanair DAC nosti nyt käsiteltävänä olevan kanteen unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon <DATE ISO="20200619">19.6.2020</DATE> toimittamallaan kannekirjelmällä.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="3"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0005"><NO.P>5</NO.P><TXT>Kantaja pyysi unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon samana päivänä toimittamallaan asiakirjalla, että tämä kanne ratkaistaisiin unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 151 ja 152 artiklan mukaisessa nopeutetussa menettelyssä. Unionin yleinen tuomioistuin (kymmenes jaosto) hyväksyi <DATE ISO="20200715">15.7.2020</DATE> tekemällään päätöksellä pyynnön asian käsittelemisestä nopeutetussa menettelyssä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0006"><NO.P>6</NO.P><TXT>Unionin yleinen tuomioistuin päätti kymmenennen jaoston ehdotuksesta siirtää asian työjärjestyksen 28 artiklan nojalla laajennetun ratkaisukokoonpanon käsiteltäväksi.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0007"><NO.P>7</NO.P><TXT>Komissio toimitti <DATE ISO="20200729">29.7.2020</DATE> vastinekirjelmän unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0008"><NO.P>8</NO.P><TXT>Kantaja teki <DATE ISO="20200813">13.8.2020</DATE> työjärjestyksen 106 artiklan 2 kohdan nojalla perustellun pyynnön asianosaisten kuulemiseksi pidettävän istunnon järjestämisestä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0009"><NO.P>9</NO.P><TXT>SAS, Ruotsin kuningaskunta ja Ranskan tasavalta pyysivät unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon <DATE ISO="20200904">4.9.2020</DATE>, <DATE ISO="20200907">7.9.2020</DATE> ja <DATE ISO="20200921">21.9.2020</DATE> toimittamillaan asiakirjoilla saada osallistua tähän oikeudenkäyntiin väliintulijoina tukeakseen komission vaatimuksia. Kantaja pyysi unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon <DATE ISO="20200909">9.9.2020</DATE>, <DATE ISO="20200915">15.9.2020</DATE> ja <DATE ISO="20200930">30.9.2020</DATE> toimittamillaan asiakirjoilla työjärjestyksen 144 artiklan 7 kohdan nojalla, että eräitä kannekirjelmässä ja kannekirjelmän lyhennetyssä versiossa olevia tietoja ei ilmaista SAS:lle, Ruotsin kuningaskunnalle ja Ranskan tasavallalle.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0010"><NO.P>10</NO.P><TXT>Unionin yleisen tuomioistuimen laajennetun kymmenennen jaoston puheenjohtaja hyväksyi <DATE ISO="20201007">7.10.2020</DATE> antamillaan määräyksillä Ranskan tasavallan, Ruotsin kuningaskunnan ja SAS:n väliintulot ja rajasi kannekirjelmän ja kannekirjelmän lyhennetyn version toimittamisen toistaiseksi koskemaan kantajan esittämiä versioita, joista on poistettu luottamukselliset tiedot, odotettaessa niiden mahdollisia huomautuksia luottamuksellista käsittelyä koskevasta pyynnöstä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0011"><NO.P>11</NO.P><TXT>Ranskan tasavallalle, Ruotsin kuningaskunnalle ja SAS:lle annettiin <DATE ISO="20201007">7.10.2020</DATE> tiedoksi annetuilla prosessinjohtotoimilla työjärjestyksen 154 artiklan 3 kohdan nojalla lupa jättää väliintulokirjelmä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0012"><NO.P>12</NO.P><TXT>Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin</TXT><P><LIST TYPE="NDASH"><ITEM><P>kumoaa riidanalaisen päätöksen ja</P></ITEM><ITEM><P>velvoittaa komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.</P></ITEM></LIST></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0013"><NO.P>13</NO.P><TXT>Komissio ja SAS vaativat, että unionin yleinen tuomioistuin</TXT><P><LIST TYPE="NDASH"><ITEM><P>hylkää kanteen ja</P></ITEM><ITEM><P>velvoittaa kantajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.</P></ITEM></LIST></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0014"><NO.P>14</NO.P><TXT>Ranskan tasavalta ja Ruotsin kuningaskunta vaativat, että unionin yleinen tuomioistuin hylkää kanteen.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><?PAGE NO="4"?><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD">Oikeudellinen arviointi</HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0015"><NO.P>15</NO.P><TXT>On palautettava mieleen, että unionin tuomioistuimilla on oikeus arvioida kunkin asian olosuhteiden perusteella, voidaanko kanteen hylkäämistä lausumatta sitä ennen sen tutkittavaksi ottamisesta pitää hyvän oikeudenkäytön perusteella oikeutettuna (ks. vastaavasti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20020226">26.2.2002</DATE>, <NAME.CASE>neuvosto v. Boehringer</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑23/00 P</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2002:118">EU:C:2002:118</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0051">51</REF.NP.ECR> ja <REF.NP.ECR REF="NP0052">52</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> sekä tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20160914">14.9.2016</DATE>, <NAME.CASE>Trajektna luka Split v. komissio</NAME.CASE>, <NO.CASE>T-57/15</NO.CASE>, ei julkaistu, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:T:2016:470">EU:T:2016:470</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0084">84</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>). Kun otetaan huomioon erityisesti seikat, jotka ovat johtaneet nyt esillä olevan asian käsittelemiseen nopeutetussa menettelyssä, ja se, mikä merkitys asiakysymykseen annettavalla nopealla vastauksella on sekä kantajalle että komissiolle ja Ruotsin kuningaskunnalle, on siis heti aluksi tutkittava, onko kanne perusteltu, lausumatta sitä ennen sen tutkittavaksi ottamisesta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0016"><NO.P>16</NO.P><TXT>Kantaja vetoaa kanteensa tueksi viiteen kanneperusteeseen, joista ensimmäinen perustuu siihen, että komissio ei ole noudattanut vaatimusta, jonka mukaan SEUT 107 artiklan 2 kohdan b alakohdan nojalla myönnettyjä tukia ei ole tarkoitettu yhdelle ainoalle vahingonkärsijälle aiheutuneen vahingon korvaamiseen, toinen siihen, että kyseessä oleva toimenpide ei perustu SEUT 107 artiklan 2 kohdan b alakohtaan ja siihen, että komissio on katsonut virheellisesti, että kyseessä oleva toimenpide oli oikeassa suhteessa SAS:lle covid-19‑pandemiasta aiheutuneeseen vahinkoon, kolmas siihen, että komissio on rikkonut lentoliikenteen vapauttamista unionissa koskevia eri säännöksiä, neljäs siihen, että komissio on loukannut sen menettelyllisiä oikeuksia kieltäytyessään aloittamasta muodollista tutkintamenettelyä vakavista vaikeuksista huolimatta, ja viides siihen, että komissio on rikkonut SEUT 296 artiklan toista kohtaa.</TXT></NP.ECR><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu siihen, että komissio ei ole noudattanut vaatimusta, jonka mukaan SEUT 107 artiklan 2 kohdan b alakohdan nojalla myönnettyjä tukia ei ole tarkoitettu yhdelle ainoalle vahingonkärsijälle aiheutuneen vahingon korvaamiseen</HT></HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0017"><NO.P>17</NO.P><TXT>Kantaja väittää, että SEUT 107 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut poikkeukselliset tapahtumat vaikuttavat lähtökohtaisesti kokonaisiin alueisiin tai aloihin tai jopa koko talouteen. Tällä määräyksellä on siten tarkoitus korvata vahinko, joka on aiheutunut kaikille näiden tapahtumien johdosta vahinkoa kärsineille eikä pelkästään niistä joillekin.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0018"><NO.P>18</NO.P><TXT>Komissio, Ranskan tasavalta, Ruotsin kuningaskunta ja SAS riitauttavat kantajan argumentaation.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0019"><NO.P>19</NO.P><TXT>Tältä osin on huomautettava, että SEUT 107 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaan sisämarkkinoille soveltuu tuki luonnonmullistusten tai muiden poikkeuksellisten tapahtumien aiheuttaman vahingon korvaamiseksi.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0020"><NO.P>20</NO.P><TXT>Käsiteltävässä asiassa kantaja ei riitauta komission riidanalaisessa päätöksessä esittämää arviointia, jonka mukaan covid-19‑pandemiaa on pidettävä SEUT 107 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuna poikkeuksellisena tapahtumana. Riidanalaisesta päätöksestä ilmenee lisäksi, että covid-19‑pandemia on keskeyttänyt suurimman osan matkustajien lentokuljetuksista, kun otetaan huomioon muun muassa rajojen sulkeminen useissa unionin jäsenvaltioissa ja Ruotsin viranomaisten antama suositus välttää muuta kuin välttämätöntä matkustamista.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0021"><NO.P>21</NO.P><TXT>Tästä seuraa, että kantaja toteaa perustellusti, että SAS ei ole ainoa yritys eikä ainoa lentoyhtiö, johon kyseessä oleva poikkeuksellinen tapahtuma on vaikuttanut.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="5"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0022"><NO.P>22</NO.P><TXT>Kuten komissio toteaa perustellusti vastinekirjelmässään, jäsenvaltioilla ei kuitenkaan ole mitään velvollisuutta myöntää tukia SEUT 107 artiklan 2 kohdan b alakohdan tarkoitetulla tavalla poikkeuksellisesta tapahtumasta aiheutuneen vahingon korvaamiseksi.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0023"><NO.P>23</NO.P><TXT>Erityisesti on todettava yhtäältä, että vaikka SEUT 108 artiklan 3 kohdassa velvoitetaan jäsenvaltiot ilmoittamaan komissiolle valtiontukisuunnitelmistaan ennen niiden toteuttamista, siinä ei sitä vastoin velvoiteta niitä myöntämään tukea (määräys <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20180530">30.5.2018</DATE>, <NAME.CASE>Yanchev</NAME.CASE>, <NO.CASE>C-481/17</NO.CASE>, ei julkaistu, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2018:352">EU:C:2018:352</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0022">22</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0024"><NO.P>24</NO.P><TXT>Toisaalta tuen tarkoituksena voi olla SEUT 107 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti poikkeuksellisesta tapahtumasta aiheutuneiden vahinkojen korvaaminen riippumatta siitä, ettei tuella korjata kaikkia näitä vahinkoja.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0025"><NO.P>25</NO.P><TXT>Näin ollen SEUT 108 artiklan 3 kohdasta tai SEUT 107 artiklan 2 kohdan b alakohdasta ei ilmene, että jäsenvaltioilla olisi velvollisuus korvata kaikki poikkeuksellisesta tapahtumasta aiheutuneet vahingot, joten niiden ei myöskään tarvitse myöntää tukea kaikille niille, jotka ovat kärsineet näitä vahinkoja.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0026"><NO.P>26</NO.P><TXT>Kantaja ei siis voi perustellusti väittää, että komissio on tehnyt oikeudellisen virheen pelkästään sen vuoksi, että kyseessä oleva toimenpide ei hyödyttänyt kaikkia niitä, jotka ovat kärsineet covid-19‑pandemiasta aiheutunutta vahinkoa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0027"><NO.P>27</NO.P><TXT>Ensimmäinen kanneperuste on näin ollen hylättävä.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Toinen kanneperuste, joka perustuu siihen, että kyseessä oleva toimenpide ei perustu SEUT 107 artiklan 2 kohdan b alakohtaan ja siihen, että komissio on katsonut virheellisesti, että kyseessä oleva toimenpide oli oikeassa suhteessa SAS:lle covid-19‑pandemiasta aiheutuneeseen vahinkoon</HT></HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0028"><NO.P>28</NO.P><TXT>Kantajan toinen kanneperuste jakautuu pääasiallisesti kahteen osaan, joista ensimmäinen koskee sitä, että kyseessä oleva toimenpide ei perustu SEUT 107 artiklan 2 kohdan b alakohtaan, ja toinen sitä, että komissio on virheellisesti katsonut, että kyseessä oleva toimenpide oli oikeassa suhteessa covid‑19‑pandemiasta aiheutuneeseen vahinkoon.</TXT></NP.ECR><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><P><HT TYPE="ITALIC">Toisen kanneperusteen ensimmäinen osa, jonka mukaan kyseessä oleva toimenpide ei perustu SEUT 107 artiklan 2 kohdan b alakohtaan</HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0029"><NO.P>29</NO.P><TXT>Kantaja toteaa, että Ruotsin tukijärjestelmässä säädetään kyseessä olevan toimenpiteen tavoin SAS:lle myönnettävästä pankkitakauksesta, joka ei saa ylittää 1,5:tä miljardia SEK:a, ja väittää, että kyseinen toimenpide on toissijainen mainittuun järjestelmään nähden. Koska mainitun toimenpiteen tavoitteena on poistaa SEUT 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan tarkoitetulla tavalla taloudessa oleva vakava häiriö, sen tavoitteena ei ole korvata SEUT 107 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettua poikkeuksellisesta tapahtumasta aiheutunutta vahinkoa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0030"><NO.P>30</NO.P><TXT>Komissio, Ranskan tasavalta, Ruotsin kuningaskunta ja SAS riitauttavat kantajan argumentaation.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="6"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0031"><NO.P>31</NO.P><TXT>Komissio on tältä osin todennut SEUT 107 artiklan 3 kohdan b alakohtaan perustuvassa ja edellä 1 kohdassa mainitussa päätöksessä C(2020) 2366 final, jolla Ruotsin tukijärjestelmä todetaan sisämarkkinoille soveltuvaksi, että siitä 5 miljardista SEK:sta, joka voi olla valtiontakauksen kohteena, SAS voisi hyötyä ainoastaan 1,5 miljardista SEK:sta. Kuten kantaja perustellusti toteaa, tämä määrä vastaa kyseessä olevan toimenpiteen määrää.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0032"><NO.P>32</NO.P><TXT>Komissio on selittänyt riidanalaisessa päätöksessä, että Ruotsin kuningaskunta aikoi myöntää yksittäisiä tukia lentoyhtiöille, jotka voivat saada tukea Ruotsin tukijärjestelmästä, koska kysynnän vähentymisen vuoksi viimeksi mainitut eivät ole riittävän hyvässä taloudellisessa tilanteessa voidakseen neuvotella lainoista asianomaisilta luottolaitoksilta. Kyseessä oleva toimenpide on yksi näistä yksittäisistä tuista. Komissio on täsmentänyt, että SAS ei voisi hyötyä sekä kyseisestä järjestelmästä että kyseessä olevasta toimenpiteestä. Viimeksi mainittu toimenpide on toteutettu SEUT 107 artiklan 2 kohdan b alakohdan nojalla.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0033"><NO.P>33</NO.P><TXT>Riidanalaisesta päätöksestä ja edellä 31 kohdassa mainitusta päätöksestä seuraa näin ollen, että – kuten kantaja perustellusti väittää – kyseessä oleva toimenpide on Ruotsin tukijärjestelmään nähden toissijainen, vaikka kyseinen toimenpide ja kyseinen järjestelmä eivät perustu samoihin SEUT 107 artiklan määräyksiin.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0034"><NO.P>34</NO.P><TXT>SEUT 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan sanamuodon mukaan sisämarkkinoille soveltuvana voidaan kuitenkin pitää tukea jäsenvaltion taloudessa olevan vakavan häiriön poistamiseen. EUT-sopimus ei ole esteenä SEUT 107 artiklan 2 kohdan b alakohdan ja SEUT 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan samanaikaiselle soveltamiselle, kunhan näiden kummankin määräyksen edellytykset täyttyvät. Näin on erityisesti silloin, kun ne tosiseikat ja olosuhteet, jotka aiheuttavat talouden vakavan häiriön, johtuvat poikkeuksellisesta tapahtumasta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0035"><NO.P>35</NO.P><TXT>Tästä seuraa, ettei voida katsoa, että komissio olisi tehnyt oikeudellisen virheen pelkästään sen vuoksi, että Ruotsin tukijärjestelmä on todettu sisämarkkinoille soveltuvaksi SEUT 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan perusteella ja kyseessä oleva toimenpide SEUT 107 artiklan 2 kohdan b alakohdan perusteella.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0036"><NO.P>36</NO.P><TXT>Kantajan toisen kanneperusteen ensimmäinen osa on näin ollen hylättävä.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><P><HT TYPE="ITALIC">Toisen kanneperusteen toinen osa, jonka mukaan komissio on virheellisesti katsonut, että kyseessä oleva toimenpide oli oikeassa suhteessa covid‑19-pandemiasta aiheutuneeseen vahinkoon</HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0037"><NO.P>37</NO.P><TXT>Kantaja väittää, että komissio on rikkonut SEUT 107 artiklan 2 kohdan b alakohtaa, koska se salli mahdollisen liiallisen korvauksen SAS:lle aiheutuneesta vahingosta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0038"><NO.P>38</NO.P><TXT>Komissio, Ranskan tasavalta, Ruotsin kuningaskunta ja SAS riitauttavat kantajan argumentaation.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0039"><NO.P>39</NO.P><TXT>Tältä osin on todettava, että koska kyse on poikkeuksesta SEUT 107 artiklan 1 kohdassa vahvistettuun yleiseen periaatteeseen, jonka mukaan valtiontuki on sisämarkkinoille soveltumatonta, SEUT 107 artiklan 2 kohdan b alakohtaa on tulkittava suppeasti. Ainoastaan luonnonmullistuksista tai muista poikkeuksellista tapahtumista välittömästi aiheutuva taloudellinen haitta voidaan siis korvata kyseisessä määräyksessä tarkoitetulla tavalla (tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20060223">23.2.2006</DATE>, <NAME.CASE>Atzeni ym.</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑346/03 ja C-529/03</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2006:130">EU:C:2006:130</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0079">79</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="7"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0040"><NO.P>40</NO.P><TXT>Tästä seuraa, että tuki, joka saattaa olla suurempi kuin tuensaajille aiheutuneet tappiot, ei kuulu SEUT 107 artiklan 2 kohdan b alakohdan soveltamisalaan (ks. vastaavasti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20041111">11.11.2004</DATE>, <NAME.CASE>Espanja v. komissio</NAME.CASE>, <NO.CASE>C-73/03</NO.CASE>, ei julkaistu, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2004:711">EU:C:2004:711</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0040">40</REF.NP.ECR> ja <REF.NP.ECR REF="NP0041">41</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0041"><NO.P>41</NO.P><TXT>Komissio katsoi riidanalaisessa päätöksessä, että kyseessä olevalla toimenpiteellä on tarkoitus korvata osittain vahinko, joka SAS:lle on aiheutunut sen lentojen peruuttamisesta tai lentoaikataulujen muutoksista covid-19‑pandemian yhteydessä käyttöön otettujen matkustamisrajoitusten seurauksena. Vaikka se on todennut, että SAS:lle aiheutuneen vahingon laajuus ei ollut vielä tiedossa kyseistä päätöstä annettaessa, se on kuitenkin täsmentänyt, että kyse oli <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0001" ID="QS0001"/>lisäarvon menetyksestä<QUOT.END REF.START="QS0001" CODE="201D" ID="QE0001"/>, joka muodostuu vuoden 2019 maaliskuun ja vuoden 2020 helmikuun välisen ajanjakson tulojen ja vuoden 2020 maaliskuun ja vuoden 2021 helmikuun välisen ajanjakson tulojen välisestä erotuksesta, josta on vähennetty yhtäältä vältetyt muuttuvat kustannukset, jotka on laskettu vuoden 2019 maaliskuun ja vuoden 2020 helmikuun välisenä aikana aiheutuneiden kustannusten perusteella, ja toisaalta tulonmenetykseen liittyvä voittomarginaali. Vahingon määrä arvioitiin alustavasti ottamalla huomioon lentoliikenteen väheneminen 50–60 prosentilla vuoden 2020 maaliskuun ja vuoden 2021 helmikuun välisen ajanjakson aikana verrattuna vuoden 2019 maaliskuun ja vuoden 2020 helmikuun väliseen ajanjaksoon, ja se oli määrältään 5–15 miljardia SEK.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0042"><NO.P>42</NO.P><TXT>Komissio katsoi näin ollen, että vaikka kyseessä olevasta toimenpiteestä seuraavan tuen määrä vastaisi takauksen kattamaa määrää eli 1,5 miljardia SEK:a, tämä määrä olisi pienempi kuin SAS:lle aiheutunut vahinko. Se täsmensi tältä osin, että tilanne olisi sama, jos kyseinen määrä yhdistettäisiin sen kyseessä olevaa toimenpidettä pääosin täysin vastaavan tuen määrän, jonka Tanskan kuningaskunta oli aiemmin myöntänyt SAS:lle, siten, että SAS:lle myönnettyjen tukien kokonaismäärä oli 3 miljardia SEK. Se täsmensi lisäksi, että Ruotsin kuningaskunta oli sitoutunut tekemään jälkiarvioinnin SAS:lle tosiasiassa aiheutuneesta vahingosta viimeistään <DATE ISO="20210630">30.6.2021</DATE> ja vaatimaan saadun tuen palauttamista siltä osin kuin se ylittäisi mainitun vahingon määrän, kun otetaan huomioon kaikki tuet, joita SAS:lle voidaan myöntää covid-19‑pandemian johdosta, ja myös tuet, joita ulkomaiset viranomaiset voivat myöntää.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0043"><NO.P>43</NO.P><TXT>Ensimmäiseksi on todettava, että kantaja väittää ensinnäkin, että riidanalaisessa päätöksessä esitetty laskentamenetelmä, jolla pyritään arvioimaan SAS:lle aiheutunut vahinko, ei ole riittävän täsmällinen eikä sillä voida arvioida oikein kyseiselle yritykselle aiheutunutta vahinkoa. Se moittii komissiota erityisesti siitä, ettei tämä ole selittänyt viiteajanjakson (vuoden 2019 maaliskuusta vuoden 2020 helmikuuhun) valintaa koskevia syitä, yksilöinyt kustannuksia, joita on pidettävä muuttuvina tai kiinteinä, eikä ilmoittanut, millä voitaisiin taata se, että tulonmenetykset liittyivät suoraan covid-19‑pandemiaan eivätkä sellaisiin SAS:n päätöksiin vähentää liikennettä, joita ohjaavat muut taloudelliset syyt. Se väittää, että komissio on näin ollen tehnyt oikeudellisen virheen ja arviointivirheen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0044"><NO.P>44</NO.P><TXT>Kantaja väittää toiseksi, että komission olisi pitänyt ottaa huomioon muille lentoyhtiöille Ruotsissa aiheutunut vahinko.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0045"><NO.P>45</NO.P><TXT>Siltä osin kuin on ensinnäkin kyse SAS:lle aiheutuneen vahingon arvioinnista, edellä olevasta 41 kohdasta seuraa, että komissio on yksilöinyt riidanalaisessa päätöksessä seikat, jotka oli otettava huomioon vahingon määrän määrittämiseksi ja joita olivat tulonmenetys, vältetyt muuttuvat kustannukset ja voittomarginaalin mukauttaminen sekä ajanjakso, jonka aikana tämä vahinko saattaa toteutua. Se on täsmentänyt lisäksi, että tulonmenetys oli määritettävä ottamalla huomioon kaikki SAS:n tulot eikä pelkästään matkustajien lentokuljetuksesta saatuja tuloja, ja esittänyt luettelon, joka ei ole tyhjentävä, SAS:lle aiheutuneista kustannuksista. Kuten<?PAGE NO="8"?> riidanalaisen päätöksen 35–38 perustelukappaleesta ilmenee, komissio on ottanut lisäksi huomioon Ruotsin viranomaisten sitoumuksen yhtäältä arvioida SAS:lle aiheutunutta vahinkoa ja sen lopulta saaman tuen määrää jälkikäteen yksityiskohtaisesti ja konkreettisesti ja toisaalta varmistaa, että SAS palauttaa mainitusta vahingosta mahdollisesti maksetun liiallisen korvauksen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0046"><NO.P>46</NO.P><TXT>Näin ollen on katsottava, että kun otetaan huomioon käsiteltävän asian olosuhteet, joille on ominaista SEUT 107 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettu poikkeuksellinen tapahtuma eli covid-19‑pandemia, sen nopea kehittyminen sekä aiheutuneen vahingon suuruuden ja lopulta myönnetyn tuen määrän määrittämisen väistämättä tulevaisuutta koskeva luonne, komissio on riidanalaisessa päätöksessä esittänyt riittävän täsmällisesti laskentamenetelmän, jolla pyritään arvioimaan SAS:lle aiheutunut vahinko.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0047"><NO.P>47</NO.P><TXT>Lisäksi on todettava, ettei kantaja esitä mitään seikkaa, jolla voidaan osoittaa, että laskentamenetelmä, sellaisena kuin se on määritelty riidanalaisessa päätöksessä, mahdollistaisi sellaisen valtiontuen maksamisen, joka on suurempi kuin SAS:lle tosiasiallisesti aiheutunut vahinko. Tältä osin se kantajan mainitsema seikka, että komissio kehottaa asiakirjassa, jonka otsikko on <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0002" ID="QS0002"/>Tuki luonnonmullistusten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen ([SEUT] 107 artiklan 2 kohdan b alakohta) – Tarkistusluettelo jäsenvaltioille<QUOT.END REF.START="QS0002" CODE="201D" ID="QE0002"/>, jäsenvaltioita ilmoittamaan <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0003" ID="QS0003"/>yksityiskohtais[en] ohjelma[n], josta käy ilmi vahinkojen laskentamenetelmä<QUOT.END REF.START="QS0003" CODE="201D" ID="QE0003"/>, jos asianomaisen jäsenvaltion kansallisessa oikeudessa on jo käytössä tällainen menetelmä, ei ole omiaan osoittamaan, että riidanalaisessa päätöksessä määritelty laskentamenetelmä ei ollut täsmällinen SEUT 107 artiklan 2 kohdan b alakohtaa sovellettaessa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0048"><NO.P>48</NO.P><TXT>Kantaja ei myöskään esitä mitään seikkaa, joka voisi osoittaa, että SAS:lle aiheutunutta vahinkoa arvioitaessa 12:n viimeisen covid-19‑pandemiasta johtuvien rajoitusten käyttöönottamista edeltäneen kuukauden huomioon ottaminen voisi johtaa siihen, että komissio yliarvioi tämän vahingon. Vaikka kantaja moittii lisäksi komissiota siitä, ettei tämä ole riidanalaisessa päätöksessä yksilöinyt täsmällisesti kiinteitä ja muuttuvia kustannuksia, ja vaikka on totta, että nämä kustannukset ovat olennainen tieto laskettaessa SAS:lle aiheutunutta vahinkoa, sellaisena kuin se on määritelty riidanalaisessa päätöksessä, se ei selitä, missä määrin tämä epätäsmällisyys voisi johtaa SAS:lle tosiasiallisesti aiheutunutta vahinkoa suuremman tuen maksamiseen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0049"><NO.P>49</NO.P><TXT>Lopuksi on huomautettava, että vaikka komission määrittelemällä menetelmällä ei voida täysin välttää sitä, että mainitun vahingon arviointi sisältää myös SAS:n tekemien sellaisten päätösten seuraukset, jotka eivät liity suoraan covid‑19-pandemiaan, on todettava, ettei kantaja esitä mitään seikkaa, joka voisi osoittaa, että SAS:n tulot olisivat ilman kyseistä pandemiaa todennäköisesti vähentyneet vuoden 2020 maaliskuun ja vuoden 2021 helmikuun välisen ajanjakson aikana verrattuna vuoden 2019 maaliskuun ja vuoden 2020 helmikuun väliseen ajanjaksoon.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0050"><NO.P>50</NO.P><TXT>Kun otetaan huomioon edellä esitetyt seikat, on näin ollen katsottava, ettei komissio ole tehnyt oikeudellista virhettä eikä arviointivirhettä SAS:lle aiheutuneen vahingon arvioinnin osalta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0051"><NO.P>51</NO.P><TXT>Siltä osin kuin on toiseksi kyse muille lentoyhtiöille Ruotsissa aiheutuneesta vahingosta, kantaja väittää ensimmäisen kanneperusteen yhteydessä esittämäänsä argumentaatioon nojautuen, että komission oli otettava huomioon kaikki ne, jotka olivat kärsineet vahinkoa SEUT 107 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetun kyseessä olevan poikkeuksellisen tapahtuman johdosta. On kuitenkin muistutettava, että – kuten edellä 25 kohdassa on mainittu – jäsenvaltioiden ei tarvitse myöntää tukea kaikille niille, jotka ovat kärsineet vahinkoa tällaisen<?PAGE NO="9"?> poikkeuksellisen tapahtuman johdosta. Toisin kuin kantaja väittää, tuen myöntäminen yksinomaan SAS:lle ei näin ollen riippunut siitä, että komissio osoittaa, että tästä tapahtumasta aiheutunut vahinko vaikutti vain kyseiseen yritykseen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0052"><NO.P>52</NO.P><TXT>Toiseksi on todettava, että kantaja väittää, ettei komission ole mahdollista valvoa kyseessä olevan toimenpiteen oikeasuhteisuutta ennen vuoden 2021 maaliskuuta. Se väittää, että SAS saa tuen kokonaan lähes välittömästi riidanalaisen päätöksen antamisen jälkeen, vaikka SAS:lle aiheutunut vahinko toteutuu vain asteittain vuoden 2021 maaliskuuhun saakka ja vaikka näiden vahinkojen määrä on edelleen hypoteettinen, kun otetaan huomioon muun muassa sitä koskevan laskentamenetelmän puuttuminen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0053"><NO.P>53</NO.P><TXT>Tältä osin on ensinnäkin todettava, että kyseessä oleva toimenpide on takaus uusiutuvalle luottojärjestelylle. Tästä seuraa, että tuen enimmäismäärä eli 1,5 miljardia SEK, jonka maksamisen vakuudeksi takaus on annettu, maksetaan vain siinä tapauksessa, että SAS ei kykene maksamaan takaisin kaikkia sille lainattuja summia. Kantaja ei kuitenkaan esitä mitään seikkaa, jolla voidaan osoittaa, että kun riidanalainen päätös annettiin, komission olisi pitänyt tietää, että SAS on välttämättä tällaisessa tilanteessa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0054"><NO.P>54</NO.P><TXT>Tästä seuraa, että – kuten lisäksi [SEUT 107] ja [SEUT 108] artiklan soveltamisesta valtiontukiin takauksina annetusta komission tiedonannosta (<REF.DOC.OJ COLL="C" NO.OJ="155" PAGE.FIRST="10" DATE.PUB="2008">EUVL 2008, C 155, s. 10</REF.DOC.OJ>) ilmenee – SAS:lle myönnettyjen tukien määrä vastasi todellisuudessa SAS:lle siinä tapauksessa, että kyseessä oleva toimenpide toteutetaan, myönnetyn koron ja siinä tapauksessa, että sitä ei toteuteta, myönnetyn koron välistä erotusta riidanalaisen päätöksen antamisajankohtana.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0055"><NO.P>55</NO.P><TXT>Komissio on arvioinut enimmäiskoron määräksi siinä tapauksessa, ettei kyseessä olevaa toimenpidettä toteuteta, 10,26 prosenttia, mitä kantaja ei ole riitauttanut. Näin ollen SAS:lle maksettujen tukien määrä ei voisi ylittää 153,9:ää miljoonaa SEK:a ensimmäisenä vuonna, ja näistä tuista olisi lisäksi vähennettävä SAS:ltä kyseisestä toimenpiteestä laskutettu hinta, joka on riidanalaisen päätöksen mukaan vähintään 15 miljoonaa SEK vuodessa, sekä SAS:n neuvottelema korko, kun otetaan huomioon mainitun toimenpiteen toteuttaminen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0056"><NO.P>56</NO.P><TXT>Tästä seuraa, ettei kantajalla ole perusteita väittää, että SAS voi saada koko tuen heti kun riidanalainen päätös on annettu.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0057"><NO.P>57</NO.P><TXT>Komissio on toiseksi katsonut joka tapauksessa, että SAS:lle aiheutunut vahinko, jonka suuruudeksi on arvioitu vähintään 5 miljardia SEK, oli suurempi kuin määrä, jonka maksamisen vakuudeksi kyseessä oleva toimenpide on toteutettu, eli 1,5 miljardia SEK. Vaikka vahingon arviointi riippuu lentoliikenteen vähenemistä koskevista ennusteista, kantaja ei esitä kuitenkaan mitään seikkaa, jolla tämä arviointi voidaan kyseenalaistaa. Se ei etenkään kiistä komission esittämää olettamaa lentoliikenteen vähenemisestä vuoden 2020 maaliskuun ja vuoden 2021 helmikuun välisenä aikana 50–60 prosentilla verrattuna vuoden 2019 maaliskuusta vuoden 2020 helmikuuhun ulottuvaan ajanjaksoon. Se ei kiistä myöskään sitä, että covid‑19‑pandemiasta SAS:lle aiheutunut vahinko on vähintään 5 miljardia SEK.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0058"><NO.P>58</NO.P><TXT>Näin ollen kantajalla ei ole perusteita riitauttaa kyseessä olevan toimenpiteen oikeasuhteisuutta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0059"><NO.P>59</NO.P><TXT>Kolmanneksi on todettava, että kantaja väittää, ettei komissio ole ottanut huomioon Norjan kuningaskunnan ja Tanskan kuningaskunnan myöntämiä tukia eikä tukia, jotka voitaisiin myöntää ennen vuoden 2021 maaliskuuta.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="10"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0060"><NO.P>60</NO.P><TXT>Tältä osin riittää, kun huomautetaan, että yhtäältä komissio on riidanalaisessa päätöksessä todennut, että SAS:lle aiheutunut vahinko, jonka suuruudeksi on arvioitu vähintään 5 miljardia SEK, on suurempi kuin ne yhteenlasketut määrät, joiden vakuudeksi takaus on annettu ja jotka perustuvat kyseessä olevaan toimenpiteeseen ja Tanskan kuningaskunnan SAS:n hyväksi aikaisemmin toteuttamaan toimenpiteeseen, eli 3 miljardia SEK. Toisaalta komissio on viitannut nimenomaisesti kaikkiin tukiin, joita SAS:lle voidaan myöntää covid‑19‑pandemiasta aiheutuvien vahinkojen vuoksi ennen vuoden 2021 ensimmäistä vuosineljännestä. Ruotsin kuningaskunta on siten sitoutunut vaatimaan kyseessä olevasta toimenpiteestä johtuvan tuen palauttamista siltä osin kuin kyseinen tuki yhdessä muiden tukien kanssa, mukaan lukien ulkomaisten viranomaisten myöntämät tuet, ylittäisi SAS:lle tosiasiallisesti aiheutuneen vahingon.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0061"><NO.P>61</NO.P><TXT>Kantaja ei siis voi perustellusti väittää, ettei komissio ole ottanut huomioon Norjan kuningaskunnan ja Tanskan kuningaskunnan myöntämiä tukia eikä tukia, jotka voitaisiin myöntää ennen vuoden 2021 maaliskuuta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0062"><NO.P>62</NO.P><TXT>Neljänneksi on todettava, että kantaja väittää, ettei komissio ole ottanut huomioon kyseessä olevan toimenpiteen syrjivyydestä johtuvaa kilpailuetua.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0063"><NO.P>63</NO.P><TXT>Tältä osin on todettava, että arvioitaessa tuen soveltuvuutta sisämarkkinoille siihen etuun, jonka tuensaaja saa tästä tuesta, ei sisälly tuensaajan kyseistä etua hyödyntämällä mahdollisesti hankkima taloudellinen hyöty. Tällainen hyöty ei välttämättä ole sama kuin mainitun tuen muodostava etu tai voi jopa olla, ettei hyötyä ole syntynyt lainkaan, mikä ei voi olla perusteluna sille, että tämän tuen sisämarkkinoille soveltuvuutta arvioidaan eri tavalla (ks. vastaavasti ja analogisesti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20161221">21.12.2016</DATE>, <NAME.CASE>komissio v. Aer Lingus ja Ryanair Designated Activity</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑164/15 P ja C‑165/15 P</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2016:990">EU:C:2016:990</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0092">92</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0064"><NO.P>64</NO.P><TXT>Näin ollen on todettava, että komissio on ottanut perustellusti huomioon SAS:n saaman edun, sellaisena kuin se seuraa kyseessä olevasta toimenpiteestä, kuten edellä 52–58 kohdasta ilmenee. Komissiota ei sitä vastoin voida moittia siitä, ettei se ole määrittänyt sitä, onko tästä edusta mahdollisesti syntynyt taloudellista hyötyä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0065"><NO.P>65</NO.P><TXT>Kantaja ei siis voi perustellusti moittia komissiota siitä, ettei tämä ole ottanut huomioon mahdollista kilpailuetua, joka johtuu kantajan väittämästä syrjivyydestä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0066"><NO.P>66</NO.P><TXT>Kantajan toisen kanneperusteen toinen osa ja näin ollen kyseinen kanneperuste kokonaisuudessaan on siis hylättävä.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Kolmas kanneperuste, joka perustuu siihen, että komissio on rikkonut lentoliikenteen vapauttamista unionissa koskevia eri säännöksiä</HT></HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0067"><NO.P>67</NO.P><TXT>Kantaja väittää, että komissio on loukannut syrjintäkiellon periaatetta sekä palvelujen tarjoamisen vapautta ja sijoittautumisvapautta, koska kyseessä olevalla toimenpiteellä tarjotaan suotuisampia ehtoja, jotka on varattu Ruotsiin sijoittautuneille yrityksille.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0068"><NO.P>68</NO.P><TXT>Komissio, Ranskan tasavalta, Ruotsin kuningaskunta ja SAS riitauttavat kantajan argumentaation.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0069"><NO.P>69</NO.P><TXT>On huomautettava, ettei valtiontukea, joka on unionin oikeuden määräysten tai säännösten taikka yleisten periaatteiden vastainen, voida todeta sisämarkkinoille soveltuvaksi (tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20200922">22.9.2020</DATE>, <NAME.CASE>Itävalta v. komissio</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑594/18 P</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2020:742">EU:C:2020:742</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0044">44</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>; ks. myös vastaavasti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20080415">15.4.2008</DATE>, <NAME.CASE>Nuova Agricast</NAME.CASE>, <NO.CASE>C-390/06</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2008:224">EU:C:2008:224</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0050">50</REF.NP.ECR> ja <REF.NP.ECR REF="NP0051">51</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="11"?><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><P><HT TYPE="ITALIC">Syrjintäkiellon periaatteen loukkaaminen</HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0070"><NO.P>70</NO.P><TXT>Syrjintäkiellon periaate edellyttää, että toisiinsa rinnastettavia tilanteita ei kohdella eri tavalla ja että erilaisia tilanteita ei kohdella samalla tavalla, ellei tällaista kohtelua voida objektiivisesti perustella (tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20080415">15.4.2008</DATE>, <NAME.CASE>Nuova Agricast</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑390/06</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2008:224">EU:C:2008:224</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0066">66</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>; ks. vastaavasti myös tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20180605">5.6.2018</DATE>, <NAME.CASE>Montero Mateos</NAME.CASE>, <NO.CASE>C-677/16</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2018:393">EU:C:2018:393</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0049">49</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0071"><NO.P>71</NO.P><TXT>Eri tilanteille ominaiset seikat ja siis tilanteiden rinnastettavuus on muun muassa määritettävä ja niitä on arvioitava unionin sen toimen kohteen ja päämäärän valossa, jolla kyseinen erottelu otetaan käyttöön. On myös otettava huomioon sen alan periaatteet ja tavoitteet, johon kyseinen toimi kuuluu (tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20081216">16.12.2008</DATE>, <NAME.CASE>Arcelor Atlantique et Lorraine ym.</NAME.CASE>, <NO.CASE>C-127/07</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2008:728">EU:C:2008:728</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0026">26</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0072"><NO.P>72</NO.P><TXT>Lisäksi on muistutettava, että unionin oikeuden yleisiin oikeusperiaatteisiin kuuluvan suhteellisuusperiaatteen mukaan unionin toimielinten toimilla ei saa ylittää niitä rajoja, jotka johtuvat siitä, mikä on tarpeellista niillä tavoiteltujen hyväksyttävien päämäärien toteuttamiseksi ja tähän soveltuvaa (tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="19840517">17.5.1984</DATE>, <NAME.CASE>Denkavit Nederland</NAME.CASE>, <NO.CASE>15/83</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:1984:183">EU:C:1984:183</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0025">25</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>), eli silloin, kun on mahdollista valita usean tavoiteltuun päämäärään soveltuvan toimenpiteen välillä, on valittava vähiten rajoittava, eivätkä toimenpiteistä aiheutuvat haitat saa olla liian suuria tavoiteltuihin päämääriin nähden (tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20190430">30.4.2019</DATE>, <NAME.CASE>Italia v. neuvosto (Välimeren miekkakalan kalastuskiintiö),</NAME.CASE> <NO.CASE>C-611/17</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2019:332">EU:C:2019:332</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0055">55</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0073"><NO.P>73</NO.P><TXT>Kantaja väittää, että riidanalaisella päätöksellä sallitaan syrjivä kohtelu, joka ei ole tarpeellinen kyseessä olevan toimenpiteen päämäärän saavuttamiseksi eli covid‑19‑pandemiasta aiheutuvien vahinkojen korvaamiseksi. Se katsoo, että kyseisessä päätöksessä myös mainittu Ruotsin liikenneyhteyksien ja Skandinavian sisäisten liikenneyhteyksien turvaamisen päämäärä on ristiriidassa SEUT 107 artiklan 2 kohdan b alakohdan kanssa. Tämä tavoite ja markkinarakenteen säilyttämisen tavoite edellyttävät lisäksi ottamaan huomioon muut lentoyhtiöt siltä osin kuin SAS:n osuus Ruotsin sisäisestä ja kansainvälisestä matkustajien lentoliikenteestä kokonaisuudessaan on alle puolet. Kantaja täsmentää lisäksi, että Ruotsin tukijärjestelmällä taataan Ruotsin liikenneyhteydet ja että kyseessä olevalla toimenpide merkitsee syrjintää SAS:n hyväksi suhteessa muihin lentoyhtiöihin, jotka voivat hyötyä kyseisestä järjestelmästä. Skandinavian sisäisten liikenneyhteyksien turvaamisen päämäärä merkitsee lisäksi kansalaisuuteen perustuvaa syrjintää.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0074"><NO.P>74</NO.P><TXT>Tältä osin on ensinnäkin todettava, että – toisin kuin kantaja väittää – kyseessä olevan toimenpiteen tavoitteena ei ole sen lisäksi, että sillä korvataan osittain SAS:lle covid-19‑pandemiasta aiheutunut vahinko, turvata Ruotsin liikenneyhteydet, <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0004" ID="QS0004"/>Skandinavian sisäiset yhteydet<QUOT.END REF.START="QS0004" CODE="201D" ID="QE0004"/> tai Ruotsin talous.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0075"><NO.P>75</NO.P><TXT>Yhtäältä on näet todettava, että kantaja viittaa tältä osin riidanalaisen päätöksen 26 perustelukappaleeseen. Tämä perustelukappale sisältyy kuitenkin kohtaan, jonka otsikko on <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0005" ID="QS0005"/>Tuensaaja<QUOT.END REF.START="QS0005" CODE="201D" ID="QE0005"/> ja jossa ainoastaan kuvataan kyseessä olevan toimenpiteen edunsaajaa eli SAS:ää. Toisaalta tämän päätöksen kohdasta, jonka otsikko on <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0006" ID="QS0006"/>Toimen tavoite<QUOT.END REF.START="QS0006" CODE="201D" ID="QE0006"/>, ja erityisesti siinä olevasta yhdeksännestä perustelukappaleesta ilmenee, että kyseessä olevalla toimenpiteellä pyritään yksinomaan korvaamaan osittain vahinko, joka SAS:lle on aiheutunut sen lentojen peruuttamisesta tai lentoaikataulujen muutoksista covid-19‑pandemian yhteydessä käyttöön otettujen matkustamisrajoitusten seurauksena.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="12"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0076"><NO.P>76</NO.P><TXT>Tästä seuraa, ettei kantaja voi myöskään perustellusti väittää, että kyseessä olevan toimenpiteen tavoitteena on markkinarakenteen säilyttäminen. Tältä osin on tosin todettava, että komissio selittää asiakirjan, jonka otsikko on <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0007" ID="QS0007"/>Yleiskatsaus lentoliikenteen alalla covid-19‑pandemian aikana sovellettavista valtiontukisäännöistä ja julkisen palvelun velvoitteista<QUOT.END REF.START="QS0007" CODE="201D" ID="QE0007"/>, ensimmäisellä sivulla, että talouden ja unionin kuluttajien edun mukaisesti jäsenvaltioiden on laadittava toimenpiteensä syrjimättömältä pohjalta ja siten, että kriisiä edeltäneet markkinarakenteet säilyvät ja talouden nopea toipuminen on mahdollista”. Vaikka kilpailun kannalta voi olla parempi auttaa kaikkia talouden toimijoita, jottei niiden määrä vähene, on kuitenkin muistutettava, että – kuten edellä 25 kohdassa on todettu – jäsenvaltioilla ei ole velvollisuutta korvata kaikkia vahinkoja, jotka ovat aiheutuneet SEUT 107 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetusta poikkeuksellisesta tapahtumasta, ja näin ollen myöntää tukea kaikille niille, jotka ovat kärsineet näitä vahinkoja.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0077"><NO.P>77</NO.P><TXT>Toiseksi on todettava, että kyseessä olevan kaltainen yksittäinen tuki voi määritelmänsä mukaisesti hyödyttää vain yhtä yritystä eikä mitään muita yrityksiä, mukaan lukien ne, jotka ovat tämän tuen saajan tilanteeseen rinnastettavassa tilanteessa. Tällainen yksittäinen tuki johtaa siten sen luonteen vuoksi erilaiseen kohteluun tai jopa syrjintään, joka liittyy kuitenkin siihen, että mainittu toimenpide on yksittäinen. Se, että väitetään – kuten kantaja tekee –, että kyseessä oleva yksittäinen tuki on syrjintäkiellon periaatteen vastainen, merkitsee kuitenkin pääosin kaikkien yksittäisten tukien sisämarkkinoille soveltuvuuden kyseenalaistamista järjestelmällisesti pelkästään sen vuoksi, että tuki on luontaisesti yksinomaista ja siten syrjivää, vaikka unionin oikeudessa sallitaan se, että jäsenvaltiot myöntävät yksittäisiä tukia, kunhan kaikki SEUT 107 artiklassa määrätyt edellytykset täyttyvät.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0078"><NO.P>78</NO.P><TXT>Tältä osin edellä 25 kohdassa on lisäksi todettu, että siltä osin kuin on kyse erityisesti SEUT 107 artiklan 2 kohdan b alakohdasta, jäsenvaltioilla ei ole velvollisuutta korvata kaikkia poikkeuksellisesta tapahtumasta aiheutuneita vahinkoja ja näin ollen myöntää tukea kaikille niille, jotka ovat kärsineet näitä vahinkoja.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0079"><NO.P>79</NO.P><TXT>Kolmanneksi on todettava, että kantaja väittää perustellusti edellä 71 kohdassa mainitun oikeuskäytännön kannalta, että covid-19‑pandemiaa koskevat rajoitukset ovat vaikuttaneet kaikkiin Ruotsissa toimiviin lentoyhtiöihin ja että niille kaikille on tämän vuoksi aiheutunut SAS:n tavoin vahinkoa siitä, että niiden lentoja on peruutettu tai lentoaikatauluja on muutettu covid-19‑pandemian yhteydessä käyttöön otettujen matkustamisrajoitusten seurauksena.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0080"><NO.P>80</NO.P><TXT>Jos kuitenkin oletetaan, että – kuten kantaja väittää – kyseessä olevalla toimenpiteellä käyttöön otettu erilainen kohtelu voidaan rinnastaa syrjintään siltä osin kuin se hyödyttää ainoastaan SAS:ää, on tarkastettava, onko se perusteltavissa hyväksyttävällä tavoitteella ja onko se tarpeellinen, asianmukainen ja oikeasuhteinen kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi (ks. edellä 70 ja 72 kohta). Siltä osin kuin kantaja vetoaa SEUT 18 artiklan ensimmäiseen kohtaan, on myös korostettava, että kyseisen määräyksen mukaan kaikki kansalaisuuteen perustuva syrjintä on kiellettyä perussopimusten soveltamisalalla, <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0008" ID="QS0008"/>sanotun kuitenkaan rajoittamatta perussopimusten erityismääräysten soveltamista<QUOT.END REF.START="QS0008" CODE="201D" ID="QE0008"/>. Näin ollen on tarkastettava, onko tämä erilainen kohtelu sallittua SEUT 107 artiklan 2 kohdan b alakohdan, joka on riidanalaisen päätöksen oikeusperusta, nojalla. Tämä tutkinta edellyttää yhtäältä, että kyseessä olevan toimenpiteen tavoite on viimeksi mainitussa määräyksessä asetettujen vaatimusten mukainen ja toisaalta, että kyseessä olevan toimenpiteen myöntämistä koskevat yksityiskohdat eli käsiteltävässä asiassa se, että toimenpide hyödyttää vain SAS:ää, ovat omiaan mahdollistamaan tämän tavoitteen saavuttamisen eikä niillä ylitetä sitä, mikä on tarpeen sen saavuttamiseksi.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="13"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0081"><NO.P>81</NO.P><TXT>Kyseessä olevan toimenpiteen tavoitteen osalta kantaja ei kiistä sitä, että sellaisen vahingon korvaaminen, joka aiheutuu lentoyhtiön lentojen peruuttamisesta tai lentoaikataulujen muutoksista covid-19‑pandemian yhteydessä käyttöön otettujen matkustamisrajoitusten seurauksena, mahdollistaa kyseisestä pandemiasta aiheutuneiden vahinkojen korvaamisen. Kuten edellä 20 kohdassa on huomautettu, kantaja ei myöskään kiistä sitä, että covid-19‑pandemia on SEUT 107 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettu poikkeuksellinen tapahtuma.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0082"><NO.P>82</NO.P><TXT>Komissio on huomauttanut riidanalaisessa päätöksessä kyseessä olevan toimenpiteen myöntämistä koskevista yksityiskohdista, että SAS:n, jonka toiminta keskittyy Tanskaan, Ruotsiin ja Norjaan, osuus Skandinavian sisäisestä lentoliikenteestä on 67 prosenttia ja Ruotsin sisäisestä liikenteestä lähes puolet (49,2 prosenttia). Kantaja myöntää itsekin, että <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0009" ID="QS0009"/>markkinaosuus on hyväksyttävä indikaattori ilmaisemaan lentoyhtiöille aiheutuneita vahinkoja<QUOT.END REF.START="QS0009" CODE="201D" ID="QE0009"/>.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0083"><NO.P>83</NO.P><TXT>Kantaja väittää kuitenkin, ettei tällaisella seikalla voida oikeuttaa kyseessä olevasta toimenpiteestä seuraavaa erilaista kohtelua. Se näet katsoo, että tämä erilainen kohtelu ei ole oikeasuhteista, koska SAS:lle myönnetään tällä toimenpiteellä koko tuki, jolla on tarkoitus korvata covid-19‑pandemiasta aiheutunut vahinko, vaikka SAS:lle aiheutuu alle 35 prosenttia tästä vahingosta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0084"><NO.P>84</NO.P><TXT>Riidanalaisesta päätöksestä ilmenee tältä osin, että covid-19‑pandemiaa koskevat rajoitukset ovat vaikuttaneet SAS:ään sen suurempien markkinaosuuksien vuoksi enemmän kuin muihin Ruotsissa toimiviin lentoyhtiöihin. Tämä saa vahvistuksen myös kannekirjelmän liitteessä A.3.2 olevista tiedoista, joista ilmenee, että SAS:n markkinaosuus Ruotsissa oli suurin eli 35 prosenttia ja että tämä markkinaosuus oli huomattavasti niitä markkinaosuuksia suurempi, jotka sen lähimmällä kilpailijalla ja kantajalla oli ja joiden suuruus oli vain 19 ja 5 prosenttia.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0085"><NO.P>85</NO.P><TXT>Edellä 80 kohdassa mainituista tiedoista ilmenee lisäksi erityisesti, että nämä rajoitukset vaikuttavat suhteellisesti huomattavasti enemmän SAS:ään kuin kantajaan, joka harjoitti – kuten kannekirjelmän liitteestä A.3.2 ilmenee – vain hyvin vähäistä osaa toiminnastaan Ruotsin suuntaan ja Ruotsista käsin, toisin kuin SAS, jonka osalta tämä osa on paljon merkittävämpi.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0086"><NO.P>86</NO.P><TXT>Näin ollen on todettava, että erilainen kohtelu SAS:n hyväksi soveltuu näistä rajoituksista aiheutuvien vahinkojen korvaamiseen eikä sillä ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi edellä 52–61 kohdassa jo esitettyjen perustelujen mukaisesti.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0087"><NO.P>87</NO.P><TXT>Kantaja ei myöskään osoita, että – kun otetaan huomioon edellä 55 kohdassa mainittu kyseessä olevan toimenpiteen vähäinen määrä edellä 419 kohdassa mieleen palautetun SAS:lle aiheutuneen vahingon arvioinnin kannalta – kyseisen määrän jakaminen kaikkien Ruotsissa toimivien lentoyhtiöiden kesken ei olisi johtanut siihen, ettei mainitulla toimenpiteellä ole enää tehokasta vaikutusta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0088"><NO.P>88</NO.P><TXT>Vaikka riidanalaisesta päätöksestä todellakin ilmenee, että kyseessä oleva toimenpide on myönnetty SAS:lle muun muassa sillä perusteella, että SAS oli oikeutettu saamaa tukea myös Ruotsin tukijärjestelmästä ja että sillä näin ollen oli Ruotsin kuningaskunnan myöntämä liikennelupa, on lopuksi huomautettava, että kyseisen toimenpiteen tavoitteena on ainoastaan korvata SAS:lle aiheutunut vahinko eikä kaikille kyseisen järjestelmän piiriin kuuluville lentoyhtiöille aiheutunutta vahinkoa. Koska covid-19‑pandemiaa koskevat rajoitukset ovat vaikuttaneet enemmän SAS:ään kuin Ruotsissa toimiviin yhtiöihin kokonaisuudessaan, mukaan<?PAGE NO="14"?> lukien yhtiöt, joilla on jonkun muun jäsenvaltion kuin Ruotsin myöntämä liikennelupa, on katsottava, että Ruotsin tukijärjestelmän tukikelpoisuuskriteerit eivät voi kyseenalaistaa riidanalaisen päätöksen laillisuutta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0089"><NO.P>89</NO.P><TXT>Tästä seuraa, että kyseessä oleva toimenpide oli perusteltua toteuttaa vain SAS:n hyväksi ja että kyseessä olevalla toimenpiteellä ei loukata syrjintäkiellon periaatetta.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><P><HT TYPE="ITALIC">Sijoittautumisvapauden ja palvelujen tarjoamisen vapauden loukkaaminen</HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0090"><NO.P>90</NO.P><TXT>On huomautettava, että yhtäältä sijoittautumisvapautta koskevien EUT-sopimuksen määräysten tarkoituksena on varmistaa se, että muista jäsenvaltioista tulevia kohdellaan vastaanottavassa jäsenvaltiossa samalla tavalla kuin sen omia kansalaisia (ks. tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20151006">6.10.2015</DATE>, <NAME.CASE>Finanzamt Linz</NAME.CASE>, <NO.CASE>C-66/14</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2015:661">EU:C:2015:661</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0026">26</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> oikeuskäytäntöviittauksineen).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0091"><NO.P>91</NO.P><TXT>Toisaalta kaiken sellaisen kansallisen lainsäädännön soveltaminen, jonka vaikutuksesta jäsenvaltioiden välinen palvelujen tarjoaminen on vaikeampaa kuin puhtaasti jäsenvaltion sisäinen palvelujen tarjoaminen, on ristiriidassa palvelujen tarjoamisen vapauden kanssa, riippumatta siitä, esiintyykö tapauksessa kansalaisuuteen tai asuinpaikkaan perustuvaa syrjintää (ks. vastaavasti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20030206">6.2.2003</DATE>, <NAME.CASE>Stylianakis</NAME.CASE>, <NO.CASE>C-92/01</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2003:72">EU:C:2003:72</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0025">25</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>). On kuitenkin todettava, että SEUT 58 artiklan 1 kohdan nojalla palvelujen tarjoamisen vapauteen liikenteen alalla sovelletaan liikennettä koskevan osaston eli EUT-sopimuksen VI osaston määräyksiä. Palvelujen tarjoamisen vapauteen liikenteen alalla sovelletaan siis primaarioikeudessa erityistä oikeudellista järjestelmää (tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20140318">18.3.2014</DATE>, <NAME.CASE>International Jet Management</NAME.CASE>, <NO.CASE>C-628/11</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2014:171">EU:C:2014:171</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0036">36</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>). SEUT 56 artiklaa, jossa vahvistetaan palvelujen tarjoamisen vapaus, ei siten sovelleta sellaisenaan lentoliikenteen alalla (tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20110125">25.1.2011</DATE>, <NAME.CASE>Neukirchinger</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑382/08</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2011:27">EU:C:2011:27</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0022">22</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0092"><NO.P>92</NO.P><TXT>Lentoliikennepalvelujen vapauttamiseen tähtääviä toimenpiteitä voidaan näin ollen toteuttaa ainoastaan SEUT 100 artiklan 2 kohdan perusteella (tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20140318">18.3.2014</DATE>, <NAME.CASE>International Jet Management</NAME.CASE>, <NO.CASE>C-628/11</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2014:171">EU:C:2014:171</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0038">38</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>). Kuten kantaja perustellusti huomauttaa, unionin lainsäätäjä on antanut kuitenkin kyseisen määräyksen nojalla lentoliikenteen harjoittamisen yhteisistä säännöistä yhteisössä <DATE ISO="20080924">24.9.2008</DATE> annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1008/2008 (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="293" PAGE.FIRST="3" DATE.PUB="2008">EUVL 2008, L 293, s. 3</REF.DOC.OJ>), jolla pyritään juuri määrittelemään palvelujen tarjoamisen vapauden periaatteen soveltamisedellytykset lentoliikenteen alalla (ks. analogisesti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20030206">6.2.2003</DATE>, <NAME.CASE>Stylianakis</NAME.CASE>, <NO.CASE>C-92/01</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2003:72">EU:C:2003:72</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0023">23</REF.NP.ECR> ja <REF.NP.ECR REF="NP0024">24</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0093"><NO.P>93</NO.P><TXT>Nyt käsiteltävässä asiassa on huomautettava, että kantaja väittää lähinnä, että kyseessä olevalla toimenpiteellä rajoitetaan sijoittautumisvapautta ja palvelujen tarjoamisen vapautta sen vuoksi, että se on syrjivä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0094"><NO.P>94</NO.P><TXT>Vaikka on totta, että kyseessä oleva toimenpide koskee yksittäistä tukea, joka hyödyttää vain SAS:ää, kantaja ei osoita, miten se, että tuki annetaan yksinomaan SAS:lle, voi saada sen luopumaan sijoittautumasta Ruotsiin tai tarjoamasta palveluja Ruotsista käsin tai Ruotsin suuntaan. Kantaja ei varsinkaan ole yksilöinyt niitä tosiseikkoja tai oikeudellisia seikkoja, joiden vuoksi kyseisellä toimenpiteellä on sen mukaan rajoittavia vaikutuksia, jotka ylittävät ne vaikutukset, jotka johtavat SEUT 107 artiklan 1 kohdan mukaiseen kieltoon mutta jotka – kuten edellä 70–89 kohdassa on todettu – ovat kuitenkin SEUT 107 artiklan 2 kohdan b alakohdassa asetettujen vaatimusten mukaisesti tarpeellisia ja oikeasuhteisia poikkeuksellisesta tapahtumasta, jota covid‑19‑pandemia merkitsee, SAS:lle aiheutuneen vahingon korvaamiseksi.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="15"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0095"><NO.P>95</NO.P><TXT>Kyseessä oleva toimenpide ei näin ollen voi rajoittaa sijoittautumisvapautta tai palvelujen tarjoamisen vapautta. Tästä seuraa, että kantajalla ei ole perusteita moittia komissiota siitä, ettei tämä ole tutkinut kyseisen toimenpiteen yhteensoveltuvuutta sijoittautumisvapauden ja palvelujen tarjoamisen vapauden kanssa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0096"><NO.P>96</NO.P><TXT>Kantajan kolmas kanneperuste on siis hylättävä.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Neljäs kanneperuste, joka perustuu siihen, että komissio on loukannut kantajan menettelyllisiä oikeuksia kieltäytyessään aloittamasta muodollista tutkintamenettelyä vakavista vaikeuksista huolimatta</HT></HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0097"><NO.P>97</NO.P><TXT>Kantaja väittää, että komission tekemä tutkinta oli riittämätön etenkin siltä osin kuin on kyse kyseessä olevan toimenpiteen oikeasuhteisuudesta ja sen yhteensoveltuvuudesta syrjintäkiellon periaatteen ja palvelujen tarjoamisen vapautta ja sijoittautumisvapautta koskevien periaatteiden kanssa. Tämän tutkinnan riittämättömyys on kuitenkin osoitus vakavista vaikeuksista, joiden vuoksi komission olisi pitänyt aloittaa muodollinen tutkintamenettely ja antaa kantajalle mahdollisuus esittää huomautuksensa ja siten vaikuttaa kyseiseen tutkintaan.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0098"><NO.P>98</NO.P><TXT>Komissio, Ranskan tasavalta, Ruotsin kuningaskunta ja SAS riitauttavat kantajan argumentaation.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0099"><NO.P>99</NO.P><TXT>On todettava – kuten komissio pääosin väittää –, että kantajan neljäs kanneperuste on todellisuudessa esitetty toissijaisena siltä varalta, että unionin yleinen tuomioistuin ei tutkisi sitä, oliko tukea sellaisenaan arvioitu oikein. Vakiintuneesta oikeuskäytännöstä näet ilmenee, että tällaisella kanneperusteella pyritään siihen, että asianomaisen osapuolen tässä ominaisuudessaan SEUT 263 artiklan nojalla nostama kanne voidaan ottaa tutkittavaksi, mitä oikeutta hänellä ei muutoin olisi (ks. vastaavasti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20110524">24.5.2011</DATE>, <NAME.CASE>komissio v. Kronoply ja Kronotex</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑83/09 P</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2011:341">EU:C:2011:341</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0048">48</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> ja tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20111027">27.10.2011</DATE>, <NAME.CASE>Itävalta v. Scheucher-Fleisch ym.</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑47/10 P</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2011:698">EU:C:2011:698</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0044">44</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>). Unionin yleinen tuomioistuin on kuitenkin tutkinut kolme ensimmäistä kanneperustetta, jotka koskevat sitä, oliko tukea sellaisenaan arvioitu oikein, joten tällainen kanneperuste on vailla sille ilmoitettua tarkoitusta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0100"><NO.P>100</NO.P><TXT>Lisäksi on todettava, ettei tällä kanneperusteella ole itsenäistä sisältöä. Kantaja voi näet tällaisen kanneperusteen yhteydessä vedota sille muodollisessa tutkintamenettelyssä kuuluvien menettelyllisten oikeuksien turvaamiseksi yksinomaan perusteisiin, joiden tarkoituksena on osoittaa, että niiden tietojen ja todisteiden, joita komissiolla oli tai olisi voinut olla ilmoitetun toimenpiteen alustavassa tutkintavaiheessa, arvioinnin olisi pitänyt herättää epäilyjä toimenpiteen soveltuvuudesta sisämarkkinoille (ks. vastaavasti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20081222">22.12.2008</DATE>, <NAME.CASE>Régie Networks</NAME.CASE>, <NO.CASE>C-333/07</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2008:764">EU:C:2008:764</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0081">81</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>; tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20090709">9.7.2009</DATE>, <NAME.CASE>3F v. komissio</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑319/07 P</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2009:435">EU:C:2009:435</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0035">35</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> ja tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20110524">24.5.2011</DATE>, <NAME.CASE>komissio v. Kronoply ja Kronotex</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑83/09 P</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2011:341">EU:C:2011:341</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0059">59</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>), kuten siihen, että komission alustavassa tutkintamenettelyssä tekemä tutkinta on ollut riittämätön tai puutteellinen, tai siihen, että kolmannet osapuolet olivat tehneet kanteluja. On kuitenkin todettava, että neljännessä kanneperusteessa toistetaan suppeasti ensimmäisen, toisen ja kolmannen kanneperusteen yhteydessä esitetyt väitteet yksilöimättä mahdollisiin vakaviin vaikeuksiin liittyviä erityisiä seikkoja.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0101"><NO.P>101</NO.P><TXT>Näistä syistä on todettava, että koska unionin yleinen tuomioistuin on tutkinut mainitut kanneperusteet aineellisesti, tämän kanneperusteen perusteltavuutta ei ole tarpeen tutkia.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><?PAGE NO="16"?><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Viides kanneperuste, joka perustuu siihen, että komissio on rikkonut SEUT 296 artiklan toista kohtaa</HT></HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0102"><NO.P>102</NO.P><TXT>Kantaja väittää, että komissio rikkoi SEUT 296 artiklan toista kohtaa, koska se ei arvioinut SAS:lle myönnettyä kilpailuetua, ei selittänyt tapaa, jolla se oli määrittänyt kyseessä olevan toimenpiteen määrän, ei arvioinut covid-19‑pandemiasta aiheutuneita vahinkoja, ei varmistanut, että kyseinen toimenpide oli syrjintäkiellon periaatteen sekä palvelujen tarjoamisen vapautta ja sijoittautumisvapautta koskevien periaatteiden mukainen, ei ottanut huomioon sitä, että kyseinen toimenpide oli Ruotsin tukijärjestelmään nähden toissijainen, eikä tarkastanut, oliko mainittu toimenpide yhteensoveltuva SEUT 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan kanssa. Komission päättely oli siten joko olematonta, tautologista tai ristiriitaista.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0103"><NO.P>103</NO.P><TXT>Kantaja on todennut vielä istunnossa, että käsiteltävässä asiassa kyseessä olevaa SEUT 107 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettua poikkeuksellista tapahtumaa ei ole yksilöity selvästi riidanalaisessa päätöksessä. Se on väittänyt, että riidanalaisen päätöksen yhdeksännessä perustelukappaleessa viitataan matkustamisrajoituksiin, jotka on sen mukaan poistettu vuoden 2020 kesäkuun puolessavälissä, kun taas kyseisen päätöksen 29 perustelukappaleessa viitataan covid-19‑pandemiaan kokonaisuudessaan ja siinä tarkastellaan vahinkoa, sellaisena kuin se toteutuisi vuoden 2021 maaliskuuhun saakka. Se täsmentää lopuksi, että sen lisäksi, että komissio ei ole noudattanut perusteluvelvollisuuttaan, se on rikkonut olennaista menettelymääräystä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0104"><NO.P>104</NO.P><TXT>Komissio, Ranskan tasavalta, Ruotsin kuningaskunta ja SAS riitauttavat kantajan argumentaation.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0105"><NO.P>105</NO.P><TXT>Tältä osin on muistutettava, että SEUT 296 artiklan mukainen perusteluvelvollisuus on olennainen muotomääräys (tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20150618">18.6.2015</DATE>, <NAME.CASE>Ipatau v. neuvosto</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑535/14 P</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2015:407">EU:C:2015:407</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0037">37</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>) ja se määräytyy kyseisen toimen luonteen mukaan; perusteluista on selkeästi ja yksiselitteisesti ilmettävä toimen antaneen toimielimen päättely siten, että niille, joita toimi koskee, selviävät sen syyt ja että toimivaltainen tuomioistuin voi tutkia toimen laillisuuden. Perusteluvelvollisuuden täyttymistä on siten arvioitava asiaan liittyvien olosuhteiden perusteella, joita ovat muun muassa toimen sisältö, esitettyjen perustelujen luonne ja se tarve, joka niillä, joille toimi on osoitettu tai joita se koskee suoraan ja erikseen, voi olla saada selvennystä tilanteeseen. Perusteluissa ei tarvitse esittää kaikkia asiaan liittyviä tosiseikkoja ja oikeudellisia seikkoja, koska tutkittaessa sitä, täyttävätkö toimen perustelut SEUT 296 artiklassa asetetut vaatimukset, on otettava huomioon sen sanamuodon lisäksi myös asiayhteys ja kaikki asiaa koskevat oikeussäännöt (tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="19980402">2.4.1998</DATE>, <NAME.CASE>komissio v. Sytraval ja Brink’s France</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑367/95 P</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:1998:154">EU:C:1998:154</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0063">63</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>; tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20040622">22.6.2004</DATE>, <NAME.CASE>Portugali v. komissio</NAME.CASE>, <NO.CASE>C-42/01</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2004:379">EU:C:2004:379</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0066">66</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> ja tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20080415">15.4.2008</DATE>, <NAME.CASE>Nuova Agricast</NAME.CASE>, <NO.CASE>C-390/06</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2008:224">EU:C:2008:224</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0079">79</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0106"><NO.P>106</NO.P><TXT>Nyt käsiteltävässä asiassa on todettava kyseessä olevan toimen luonteesta, että riidanalainen päätös annettiin sen SEUT 108 artiklan 3 kohdassa määrätyn tukien alustavan tutkintavaiheen päätteeksi, jonka tavoitteena on ainoastaan antaa komissiolle mahdollisuus muodostaa alustava näkemys siitä, soveltuuko asianomainen tuki täysin tai osittain sisämarkkinoille, ilman, että asiassa aloitettaisiin saman artiklan 2 kohdassa määrättyä muodollista tutkintamenettelyä, jonka tavoitteena puolestaan on mahdollistaa se, että komissio saa käyttöönsä täydelliset tiedot kaikista kyseiseen tukeen liittyvistä seikoista.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0107"><NO.P>107</NO.P><TXT>Tällaisen lyhyellä aikavälillä annetun päätöksen on kuitenkin sisällettävä ainoastaan ne syyt, joiden vuoksi komissio katsoo, ettei asianomaisen tuen sisämarkkinoille soveltuvuuden arviointiin liity vakavia vaikeuksia (tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20081222">22.12.2008</DATE>, <NAME.CASE>Régie Networks</NAME.CASE>, <NO.CASE>C-333/07</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2008:764">EU:C:2008:764</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0065">65</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="17"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0108"><NO.P>108</NO.P><TXT>Tältä osin on ensinnäkin todettava kilpailuedun arvosta ja tuen määrästä, että komissio on selittänyt riidanalaisessa päätöksessä, ettei Ruotsin kuningaskunta voinut määrittää kyseessä olevan toimenpiteen määrää, koska SAS ei ollut tämän päätöksen antamisajankohtana vielä neuvotellut uusiutuvasta luottojärjestelystä hyötymällä kyseisestä toimenpiteestä. Se on kuitenkin arvioinut, mitä korkokantaa SAS:ään olisi sovellettu, jos kyseistä toimenpidettä ei olisi toteutettu, kuten edellä 55 kohdassa on mainittu. Se on lisäksi arvioinut kyseisen toimenpiteen soveltuvuutta sisämarkkinoille ottamalla huomioon sen nimellisarvon.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0109"><NO.P>109</NO.P><TXT>Siltä osin kuin kantaja viittaa kyseessä olevan toimenpiteen syrjivyydestä johtuvaan kilpailuetuun, on lisäksi riittävää todeta, että – kuten edellä 64 kohdasta ilmenee – komission ei tarvinnut ottaa huomioon tällaista etua arvioidessaan kyseisen toimenpiteen soveltuvuutta sisämarkkinoille, joten sen ei myöskään tarvinnut mainita sitä riidanalaisessa päätöksessä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0110"><NO.P>110</NO.P><TXT>Komissio on lopuksi yhtäältä arvioinut SAS:lle aiheutuneen vahingon 5–15 miljardin SEK:n suuruiseksi ja toisaalta todennut ne edellä 45 kohdassa mainitut seikat, jotka Ruotsin kuningaskunnan oli otettava huomioon tätä vahinkoa laskettaessa</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0111"><NO.P>111</NO.P><TXT>Syrjintäkiellon periaatteen ja palvelujen tarjoamisen vapautta ja sijoittautumisvapautta koskevien periaatteiden osalta on toiseksi tosin muistutettava, että kun yhtäältä ne, joihin toimea sovelletaan, ja toisaalta toimen soveltamisalan piiristä poissuljetut muut toimijat ovat toisiinsa rinnastettavissa tilanteissa, toimen toteuttaneen unionin toimielimen on esitettävä yksityiskohtaisesti perustellen, miltä osin näin käyttöön otettu erilainen kohtelu on objektiivisesti perusteltu (tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20080415">15.4.2008</DATE>, <NAME.CASE>Nuova Agricast</NAME.CASE>, <NO.CASE>C-390/06</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2008:224">EU:C:2008:224</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0082">82</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>). Käsiteltävässä asiassa on kuitenkin todettava, että riidanalainen päätös sisältää edellä 82 kohdassa mainitut seikat, joiden perusteella voidaan ymmärtää syy, jonka vuoksi komissio katsoi, että oli perusteltua, että ainoastaan SAS voi hyötyä kyseessä olevasta toimenpiteestä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0112"><NO.P>112</NO.P><TXT>Kolmanneksi on riittävää todeta kyseessä olevan toimenpiteen yhteensoveltuvuudesta SEUT 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan kanssa, että kyseinen toimenpide on todettu sisämarkkinoille soveltuvaksi SEUT 107 artiklan 2 kohdan b alakohdan nojalla. Riidanalaista päätöstä on kuitenkin perusteltu puutteellisesti ainoastaan, jos komission olisi pitänyt soveltaa SEUT 107 artiklan 3 kohdan b alakohtaa (ks. vastaavasti ja analogisesti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20170308">8.3.2017</DATE>, <NAME.CASE>Viasat Broadcasting UK v. komissio</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑660/15 P</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2017:178">EU:C:2017:178</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0045">45</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>), mikä ei ollut tilanne nyt käsiteltävässä asiassa, kuten edellä 34 kohdassa on huomautettu.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0113"><NO.P>113</NO.P><TXT>Neljänneksi on huomautettava käsiteltävässä asiassa kyseessä olevasta poikkeuksellisesta tapahtumasta, että – kuten edellä 20 kohdassa on mainittu ja kuten riidanalaisen päätöksen 53–58 perustelukappaleesta ilmenee – komissio on katsonut covid-19‑pandemian merkitsevän tällaista tapahtumaa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0114"><NO.P>114</NO.P><TXT>Vaikka riidanalaisen päätöksen kolmannessa perustelukappaleessa tosin todetaan, että Ruotsin viranomaisten suositusta välttää muuta kuin välttämätöntä matkustamista sovelletaan <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0010" ID="QS0010"/>ainakin <DATE ISO="20200615">15.6.2020</DATE> saakka<QUOT.END REF.START="QS0010" CODE="201D" ID="QE0010"/>, on lisäksi todettava, että kyseisen päätöksen yhdeksännessä perustelukappaleessa mainitun kyseessä olevan toimenpiteen tavoitteena on korvata osittain vahingot, jotka SAS:lle on aiheutunut sen lentojen peruuttamisesta tai lentoaikataulujen muutoksista covid‑19-pandemian yhteydessä käyttöön otettujen matkustamisrajoitusten seurauksena, ilman että näitä rajoituksia olisi yksilöity täsmällisesti. Riidanalaisesta päätöksestä ei näin ollen ilmene, ettei SAS:lle aiheutunut vahinko voisi johtua myös rajoituksista, joita sovellettaisiin edelleen tai jotka olisi hyväksytty sen Ruotsin viranomaisten antaman suosituksen kumoamisen jälkeen, jonka osalta kyseisen päätöksen kolmannen perustelukappaleen<?PAGE NO="18"?> nimenomaisesta sanamuodosta ilmenee lisäksi, että sen soveltamista jatkettaisiin todennäköisesti <DATE ISO="20200615">15.6.2020</DATE> jälkeen. Näin ollen on todettava, ettei ollut olemassa ristiriitaisuuksia, joiden perusteella voitaisiin katsoa samanaikaisesti, että SAS:lle aiheutunut vahinko johtui covid‑19-pandemian yhteydessä käyttöön otetuista matkustamisrajoituksista ja että kyseinen vahinko saattoi toteutua <DATE ISO="20200615">15.6.2020</DATE> jälkeen vuoteen 2021 asti.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0115"><NO.P>115</NO.P><TXT>Tästä seuraa, että riidanalainen päätös on riittävästi perusteltu ja että kantajan viides kanneperuste on näin ollen hylättävä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0116"><NO.P>116</NO.P><TXT>Kaikesta edellä esitetystä seuraa, että kanne on hylättävä kokonaisuudessaan, eikä sen tutkittavaksi ottamisesta ole tarpeen lausua.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD">Oikeudenkäyntikulut</HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0117"><NO.P>117</NO.P><TXT>Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 134 artiklan 1 kohdan mukaan asianosainen, joka häviää asian, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jos vastapuoli on sitä vaatinut. Koska kantaja on hävinnyt asian ja komissio on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista, kantaja on velvoitettava vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan ja korvaamaan komission oikeudenkäyntikulut luottamuksellista käsittelyä koskevasta pyynnöstä aiheutuneet oikeudenkäyntikulut mukaan lukien.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0118"><NO.P>118</NO.P><TXT>Ranskan tasavalta ja Ruotsin kuningaskunta vastaavat unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 138 artiklan 1 kohdan mukaisesti omista oikeudenkäyntikuluistaan</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0119"><NO.P>119</NO.P><TXT>SAS vastaa työjärjestyksen 138 artiklan 3 kohdan mukaisesti omista oikeudenkäyntikuluistaan.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><?PAGE NO="19"?><JURISDICTION><INTRO><P>Näillä perusteilla</P><P>UNIONIN YLEINEN TUOMIOISTUIN (laajennettu kymmenes jaosto)</P><P>on ratkaissut asian seuraavasti:</P></INTRO><LIST TYPE="ARAB"><ITEM><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD">1)</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD">Kanne hylätään.</HT></TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD">2)</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD">Ryanair DAC velvoitetaan vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan ja korvaamaan Euroopan komission oikeudenkäyntikulut luottamuksellista käsittelyä koskevasta pyynnöstä aiheutuneet oikeudenkäyntikulut mukaan lukien.</HT></TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD">3)</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD">Ranskan tasavalta, Ruotsin kuningaskunta ja SAS AB vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.</HT></TXT></NP></ITEM></LIST></JURISDICTION></CONTENTS.JUDGMENT><SIGNATURE.CASE><SIGNATORY><P>Van der Woude</P></SIGNATORY><SIGNATORY><P>Kornezov</P></SIGNATORY><SIGNATORY><P>Buttigieg</P></SIGNATORY><SIGNATORY><P>Kowalik-Bańczyk</P></SIGNATORY><SIGNATORY><P>Hesse</P></SIGNATORY><P>Julistettiin Luxemburgissa <DATE ISO="20210414">14 päivänä huhtikuuta 2021</DATE>.</P><SIGNATORY><P>Allekirjoitukset</P></SIGNATORY></SIGNATURE.CASE></JUDGMENT>