Bryssel 18.12.2024

COM(2024) 578 final

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

työvoimakustannusindeksistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston














asetuksen (EY) N:o 450/2003 täytäntöönpanosta


I.JOHDANTO

Työvoimakustannusindeksillä (LCI) mitataan työnantajille aiheutuvien tuntikohtaisten kokonaistyövoimakustannusten neljännesvuosittaisia muutoksia, mikä mahdollistaa yhdestä työvoiman tuotannontekijästä johtuvien kustannuspaineiden seuraamisen. Työvoimakustannusindeksi on yksi Euroopan talouden pääindikaattoreista eli euroindikaattoreista 1 , jotka antavat tietoa euroalueen talouden kehityksestä.

Euroopan keskuspankkijärjestelmä käyttää työvoimakustannusindeksiä arvioidakseen työmarkkinoiden muutosten mahdollisesti aiheuttamaa inflaatiopainetta. Se on tärkeä myös työmarkkinaosapuolille palkkaneuvotteluissa ja Euroopan komissiolle itselleen työvoimakustannusten lyhyen aikavälin kehityksen seurannassa. Työvoimakustannusindeksiä koskevia tietoja käytetään myös joidenkin monivuotisten kaupallisten sopimusten hintojen indeksointiin.

Eurostat julkaisee verkkosivustollaan neljännesvuositiedotteen työvoimakustannusindeksistä 2 . Tiedote sisältää laajoja tietokokonaisuuksia jaoteltuina toimialojen ja työvoimakustannusta osatekijöiden (suorat ja välilliset palkkakustannukset) mukaan. Sivusto sisältää myös sekä neljännesvuosittaiset että vuosittaiset kasvuluvut.

Työvoimakustannusindeksistä 27. helmikuuta 2003 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 450/2003 3 vahvistetaan yhteiset puitteet jäsenvaltioille vertailukelpoisten indeksien tuottamiseksi ja toimittamiseksi komissiolle.

Asetuksen (EY) N:o 450/2003 13 artiklassa komissio velvoitetaan antamaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomus joka toinen vuosi. Kertomuksen tarkoituksena on arvioida jäsenvaltioiden toimittamien tilastojen ja EU:n aggregaattien laatua sekä osoittaa alueita, joita voitaisiin parantaa.

Tämä on kymmenes työvoimakustannusindeksiä koskeva kertomus, jonka komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle 4 . Kertomuksessa tarkastellaan edellisen kertomuksen jälkeen toimitettuja työvoimakustannusindeksiä koskevia tietoja vuoden 2022 toisesta neljänneksestä (Q2-2022) vuoden 2024 ensimmäiseen neljännekseen (Q1-2024). Siinä tuodaan esiin havaintoja, joita Eurostat on tehnyt kerätessään ja validoidessaan mainittujen viitevuosineljännesten työvoimakustannusindeksiä koskevia tietoja, ja se perustuu jäsenvaltioiden vuosittaisissa laatuselvityksissään toimittamiin tietoihin.

Asetuksen (EY) N:o 1216/2003 5 liitteessä I työvoimakustannusindeksiä koskevien tietojen laatu määritellään seuraavilla vaatimuksilla: merkityksellisyys, tarkkuus, tietojen toimittamisen täsmällisyys, saatavuus ja selkeys, verrattavuus, johdonmukaisuus ja kokonaisuus.

Eurostatin verkkosivustolla julkaistavien yksityiskohtaisten metatietojen ja kansallisten laatuselvitysten ansiosta työvoimakustannusindeksiä koskevat tiedot ovat hyvin saatavilla ja selkeitä. Sen vuoksi tässä työvoimakustannusindeksiä koskevassa kertomuksessa keskitytään muihin mainittuihin laatuvaatimuksiin.

II.EDELLISEN KERTOMUKSEN JÄLKEINEN YLEINEN EDISTYMINEN

Edellisen kertomuksen jälkeen ei ole tehty muutoksia lainsäädäntöön. Seuraavissa kohdissa käsitellään tarkemmin sitä, kuinka kertomuksen laatimista on parannettu.

2.1 Tietojenkeruuta koskevat vaatimukset

SDMX-standardin (Statistical Data and Metadata eXchange) 6 tietorakenteiden uusin versio ja kansainvälisesti sovitut koodiluettelot (saatavilla verkossa asianomaisista rekisteristä 7 ) toimivat edelleen hyvin jäsenvaltioiden datan vastaanottamisessa ja työvoimakustannusindeksin tuottamisessa sekä työvoimakustannusindeksiä koskevien tietojen siirtämisessä Euroopan keskuspankille.

2.2 Tietojen validointi

Tietojen validoinnissa on käytetty järjestelmällisesti uutta työkalua, jolla tarkistetaan, vastaavatko käytetyt koodit ja tietorakenteet sovittuja tiedonsiirtostandardeja. Tämä yksinkertaistaa tuotantoprosessia ja vähentää väärästä koodauksesta johtuvaa virheriskiä. Jos toimitettu tiedosto ei vastaa voimassa olevia SDMX-standardeja, se hylätään automaattisesti. Jäsenvaltiot saavat hyväksyntä-/hylkäysilmoituksen sähköpostilla, ja ne voivat tarkastella validointiraporttia EDAMIS-portaalissa.

Eurostat myös tekee kullekin neljännesvuosittaiselle toimitukselle uskottavuustarkistuksen vertaamalla sarjoja ajallisesti ja toimialoittain Euroopan unionin tilastollisen toimialaluokituksen (NACE) 8 mukaisesti. Jos neljännesvuosittaisia muutoksia on merkittävä määrä, Eurostat pyytää jäsenvaltioita vahvistamaan tiedot tai toimittamaan korjatun tiedoston. Jos jossakin NACE-pääluokassa havaitaan suuria tai äkillisiä muutoksia, niitä seurataan järjestelmällisesti asianomaisten maiden kanssa.

2.3 Työtuntikohtaiset työvoimakustannustasot

Eurostat on jatkanut vuotuisten tuntikohtaisia työvoimakustannuksia koskevien estimaattien julkaisemista NACE-pääluokittain. Ensimmäisen kerran ne julkaistiin huhtikuussa 2016. Estimaatit perustuvat neljän vuoden välein toteutettavan työvoimakustannustutkimuksen tietoihin, jotka ekstrapoloidaan käyttäen työvoimakustannusindeksejä. Ne tuotetaan kolmen kuukauden kuluttua viiteajanjakson päättymisestä, ja ne kattavat kaikki NACE-pääluokat lukuun ottamatta pääluokkia ”A – Maatalous, metsätalous ja kalatalous”, ”O – Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus”, T – Kotitalouksien toiminta työnantajina; kotitalouksien eriyttämätön toiminta tavaroiden ja palvelujen tuottamiseksi omaan käyttöön” ja ”U – Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta”.

2.4 Laatuselvitykset

Jäsenvaltioiden toimittamat vuosittaiset laatuselvitykset käsiteltiin määräajan puitteissa Euroopan tilastojärjestelmän Metadata Handler -välineen uusimmalla versiolla, ja ne on asetettu kaikkien käyttäjien saataville 9 .

2.5 Kausitasoitukset ja kalenterikorjaukset

Eurostat analysoi jäsenvaltioiden toimittamat kalenterikorjatut sekä kalenteri- ja kausitasoitetut sarjat. Komission asetuksen (EY) N:o 1216/2003 10 mukaan kaikkien EU:n jäsenvaltioiden ja muiden Euroopan talousalueen (ETA) maiden 11 odotetaan toimittavan kalenterikorjatut sekä kalenteri- ja kausitasoitetut sarjat kustakin NACE-pääluokasta.

Eurostat seuraa myös kansallisten laatuselvitysten kausitasoituksia koskevaa liitettä. Liitteessä esitetään erityisesti käytetyt kausitasoitusmallit, havaitut poikkeamat, korjausten suuruus ja tulosten volatiliteetti.

Eurostat julkaisee EU:n aggregaattien kalenteri- ja kausitasoitetut tiedot tietokannassa ja työvoimakustannusindeksiä koskevassa Statistics Explained -artikkelissa 12 . Se julkaisee myös kausitasoittamattomat tiedot. Johdonmukaisuuden varmistamiseksi työvoimakustannusindeksin kalenteri- ja kausitasoitetut tulokset lasketaan suorista ja välillisistä palkkakustannuksista koostuvien osatekijöiden kalenteri- ja kausitasoitetuista tiedoista.

2.6 Perusvuoden vaihtaminen

Vuonna 2023 kaikkia maita pyydettiin toimittamaan tiedot siten, että perusvuosi 2020 = 100, eli viitevuoden 2020 indeksi on 100. Eurostat oli testannut perusvuoden vaihtamista ennen kuin se varsinaisesti toteutettiin toukokuussa 2023 (alustavat työvoimakustannusindeksiä koskevat tiedot) ja kesäkuussa 2023 (lopulliset tiedot). Uuden perusvuoden perusteella toimitettujen ja Eurostatin uudelleen laskemien tietojen välillä ei havaittu eroa lukuun ottamatta kolmea maata, jotka myöhemmin korjasivat tiedot ja toimittivat ne uudelleen.

Tämän jälkeen julkaistiin uuden perusvuoden mukaisesti ilmaistut työvoimakustannusindeksiä koskevat tiedot vuoden 2023 ensimmäinen neljänneksen (viitevuosineljännes) osalta sekä kaikki kyseistä neljännestä edeltävät aikasarjat.

III.TIETOJEN LAATU

3.1Merkityksellisyys ja kokonaisuus

Merkityksellisyys

Sen lisäksi, että käyttäjät tarvitsevat tietoa tuntikohtaisten työvoimakustannusten neljännesvuosittaisista vaihteluista, joita työvoimakustannusindeksi mittaa, ne tarvitsevat yhä useammin tietoa myös työvoimakustannusten tasosta. Eurostat julkaisee vuosittaisten tuntikohtaisten työvoimakustannusten estimaatit joka vuosi maalis-huhtikuun vaihteessa euroina ja kansallisina valuuttoina NACE-pääluokittain. Lisäksi ilmoitetaan välillisten palkkakustannusten osuudet kokonaistyövoimakustannuksista 13 . Estimaattien julkaisemisesta saatu palaute on ollut myönteistä, ja Eurostat aikoo jatkaa vuosittaisten työvoimakustannusten tuottamista NACE‑pääluokittain.

Kokonaisuus

Tässä kohdassa tarkastellaan sitä, täyttävätkö toimitetut työvoimakustannusindeksiä koskevat tiedot ja metadata oikeudelliset vaatimukset kokonaisuuden osalta. Kommentit koskevat indeksejä, painoja ja laatuselvityksiä.

a) Indeksit

Työvoimakustannusindeksin saatavuus ja kokonaisuus olivat yleisesti ottaen tyydyttävät koko viiteajanjakson ajan. Eurostat sai kalenterikorjatut sekä kalenteri- ja kausitasoitetut tiedot kaikilta asianomaisilta vuosineljänneksiltä ja kaikilta jäsenvaltioilta Kreikkaa lukuun ottamatta (vuoden 2023 ensimmäisen neljänneksen tiedot). Jäsenvaltiot toimittivat myös kausitasoittamattomia tietoja, lukuun ottamatta Tanskaa ja Ruotsia, joille on myönnetty poikkeukset 14 .

Muista ETA-maista 15 sekä Islanti että Norja toimittivat työvoimakustannusindeksiä koskevat tiedot kaikilta viiteajanjakson vuosineljänneksiltä. Norja toimittaa kalenterikorjatut, kalenteri- ja kausitasoitetut ja kausitasoittamattomat sarjat. Islanti toimittaa ainoastaan kalenterikorjatut ja kalenteri- ja kausitasoitetut sarjat.

Kaikki tiedot, myös kalenteri- ja kausitasoitetut estimaatit, ovat saatavilla asiaa koskevassa taulukossa Eurostatin tietokannassa 16 . Keskeiset luvut perustuvat kalenterikorjattuihin tietoihin, jotka ilmaistaan vuosimuutoksina, jotka ovat vakaampia kuin neljännesvuosimuutokset. Kaikki maat kattoivat kaikki NACE-pääluokat, edellä mainitut poikkeukset huomioon ottaen.

b) Painot

Työvoimakustannusindeksistä annetun asetuksen mukaan jäsenvaltioiden ja muiden ETA-maiden odotetaan toimittavan vähintään kerran vuodessa kunkin NACE Rev. 2 -pääluokan osalta suorista ja välillisistä palkkakustannuksista koostuvien osatekijöiden työvoimakustannukset (eli painot). Nämä tiedot on tärkeää pitää ajan tasalla, sillä ne vaikuttavat Eurostatin laskelmiin NACE-aggregaateista ja kokonaislukujen johtamiseen suorista ja välillisistä palkkakustannuksista koostuvista osatekijöistä.

Kaikki jäsenvaltiot ja muut ETA-maat toimittivat painot viitevuoden 2023 osalta kesäkuun 30. päivään 2024 mennessä.

c) Laatuselvitykset

Syyskuun 2024 alkuun mennessä kaikki jäsenvaltiot olivat laatineet viitevuotta 2023 koskevat kansalliset laatuselvityksensä.

Vuoden 2023 työvoimakustannusindeksiä koskevat laatuselvitykset on tarkoitus julkaista Eurostatin vastaavalla verkkosivustolla 17 yhdessä kausitasoituksia koskevan raportin kanssa.

3.2Täsmällisyys

Työvoimakustannusindeksiä koskevan asetuksen mukaan jäsenvaltioiden ja muiden ETA-maiden on toimitettava työvoimakustannusindeksit 70 päivän kuluessa viitevuosineljänneksen päättymisestä. Edellisen kertomuksen jälkeen kaikkia määräaikoja eivät noudattaneet Ruotsi (vuoden 2023 viimeisen neljänneksen tiedot saatiin kaksi kalenteripäivää määräajan jälkeen) ja Suomi (vuoden 2023 viimeisen neljänneksen tiedot saatiin kolme kalenteripäivää määräajan jälkeen).

Muista ETA-maista Norja ja Islanti ovat aina toimittaneet työvoimakustannusindeksiä koskevat tiedot ajoissa.

3.3Tarkkuus

Työvoimakustannusindeksi perustuu useisiin eri muuttujiin (esim. työvoimakustannuksiin ja työtunteihin), jotka voidaan saada useista lähteistä. Tämä tarkoittaa sitä, että missä vaiheessa tahansa saatetaan tehdä tarkistuksia, jotka vaikuttavat viimeisimmän vuosineljänneksen, useamman vuosineljänneksen tai koko vuoden tietoihin. Aina kun muutokset koskevat viitevuotta, on tarkistettava koko sarja.

EU:n kokonaistyövoimakustannusindeksin vuosikasvulukujen tarkistukset eivät ole koskaan ylittäneet 0,3 prosenttiyksikköä lukuun ottamatta yhtä erityistapausta (vuoden 2022 toinen neljännes, ks. kaavio 1).

Kyseisen vuosineljänneksen mittava tarkistus (+1,1 prosenttiyksikköä) johtui kertaluonteisista muutoksista, joita Saksa teki lähteisiinsä ja menetelmiinsä. Vuoden 2022 kolmannesta neljänneksestä alkaen kyseisen maan työvoimakustannusindeksiä koskevia tietoja on vertailtu vuoden 2020 työvoimakustannustutkimuksen tietoihin, kun taas palkkojen tietolähdettä on muutettu.

Tällä tarkistuksella oli kertaluonteinen vaikutus työvoimakustannusindeksin vuotuiseen kasvuun, eikä sillä ollut vaikutusta työvoimakustannusindeksiä koskevien estimaattien luotettavuuteen.

Kaavio 1: Vuotuisten kasvulukujen muutokset työvoimakustannusindeksin ensimmäisen ja viimeisimmän julkaisukauden välillä

(EU‑27, NACE-pääluokkia B–S koskeva aggregaatti, kokonaistyövoimakustannukset prosenttiyksikköinä [Q2-2022-Q1-2024])

Lähteet:

-Lopulliset tiedot: Eurostatin tietokokonaisuus lc_lci_r2_q [muuttuja: ”Työvoimakustannus työvoimakustannusindeksiä varten (palkansaajakorvaukset sekä verot vähennettyinä tuilla)”].

-Ensimmäiset estimaatit: Eurostatin tuotantotietokanta.

Tiedot poimittu 20. elokuuta 2024.

3.4 Johdonmukaisuus ja verrattavuus

Johdonmukaisuus suhteessa kansantalouden tilinpidon lukuihin

Huomiota kiinnitetään edelleen työvoimakustannusindeksin johdonmukaisuuteen suhteessa muihin työvoimakustannustilastoihin ja erityisesti neljännesvuosittaisiin kansantalouden tilinpitotietoihin.

Jäsenvaltioita pyydetään vuosittaisessa laatuselvityksessä vertaamaan työvoimakustannusindeksin kasvulukua kansantalouden tilinpidosta ilmenevään työntekijöiden tuntipalkan kasvuun (EKT 2010 -määritelmä 18 ). Tietokokonaisuuksien ei odoteta täysin vastaavan toisiaan, sillä vaikka niissä käytetään lähes samoja työvoimakustannusten määritelmiä, tilastolähteet ja tilastolliset käsittelyt voivat olla erilaisia. Lisäksi työtuntikohtaisten tietojen kerääminen on erityisen vaikeaa sekä työvoimakustannusindeksin että kansantalouden tilinpidon osalta. Menetelmien eroista huolimatta on informatiivista analysoida näiden lähteiden välisten erojen tasoa. Kun tasot ylittävät määritetyn suhteellisen kynnyksen, se voi olla merkki laatuongelmista jommassakummassa tietokokonaisuudessa.

Arvioidakseen laatua Eurostat seurasi edelleen kunkin jäsenvaltion NACE‑pääluokkien B–S aggregaatteja. Tässä vertailussa käytettiin kausitasoittamattomia tietoja, paitsi Tanskan ja Ruotsin osalta, joista oli saatavilla vain kalenterikorjattuja tietoja. Työvoimakustannusindeksin vuotuisten kasvulukujen mediaania verrattiin kansantalouden tilinpidon tuntikohtaisten palkansaajakorvausten kasvulukujen mediaaniin kahdeksan vuosineljänneksen ajalta. Yli 3 prosenttiyksikön vaihtelujen katsottiin edellyttävän tarkempaa analyysia (ks. kaavio 2, jossa maat esitetään absoluuttisten arvojen eron mukaisessa suuruusjärjestyksessä). Vain Liettuassa ja Latviassa ero oli yli 3 prosenttiyksikköä (molemmissa 3,5 prosenttiyksikköä).

Edellä kuvatun analyysin tulokset käydään läpi jäsenvaltioiden kanssa kiinnittäen erityistä huomiota työtunteihin.

Mediaanien lisäksi Eurostat vertasi työvoimakustannusindeksin vuotuisten kasvulukujen ja kansantalouden tilinpidon sarjojen standardipoikkeamia volatiliteetin indikaattorina. Kaikista maista suurimmat erot standardipoikkeamissa olivat Ruotsissa (2,1 prosenttiyksikköä), Latviassa (1,5 prosenttiyksikköä), Alankomaissa ja Tšekissä (1,3 prosenttiyksikköä molemmissa) ja Slovakiassa (1,2 prosenttiyksikköä).

Kaavio 2: Työvoimakustannusindeksin vuotuisten kasvulukujen mediaanit verrattuna kansantalouden tilinpidon tuntikohtaisten palkansaajakorvausten sarjoihin

(NACE-pääluokkia B–S koskeva aggregaatti, kokonaistyövoimakustannukset, viiteajanjakso: Q2-2022-Q1-2024*)

Lähteet:

-Kansantalouksien tilinpidot: Eurostatin tietokokonaisuudet namq_10_a10 [muuttuja: ”Palkansaajakorvaukset” kansallisessa valuutassa] ja namq_10_a10_e [muuttuja: ”Palkansaajat, kansallinen käsite, tuhatta työtuntia”].

-Työvoimakustannusindeksi: Eurostatin tietokokonaisuus lc_lci_r2_q [muuttuja: ”Työvoimakustannus työvoimakustannusindeksiä varten (palkansaajakorvaukset sekä verot vähennettyinä tuilla)”].

-Tanskan ja Ruotsin osalta laatimisajankohtana ei ollut käytettävissä kausitasoittamattomia tietoja, joten niiden sijasta käytettiin kalenterikorjattuja tietoja. Tiedot poimittu 4. syyskuuta 2024.

Kaavio 3: Työvoimakustannusindeksin vuotuisten kasvulukujen standardipoikkeamat verrattuna kansantalouden tilinpidon tuntikohtaisten palkansaajakorvausten sarjoihin

(NACE-pääluokkia B–S koskeva aggregaatti, kokonaistyövoimakustannukset, viiteajanjakso: Q2-2022-Q1-2024*)

Lähteet:

-Kansantalouksien tilinpidot: Eurostatin tietokokonaisuudet namq_10_a10 [muuttuja: ”Palkansaajakorvaukset” kansallisessa valuutassa] ja namq_10_a10_e [muuttuja: ”Palkansaajat, kansallinen käsite, tuhatta työtuntia”].

-Työvoimakustannusindeksi: Eurostatin tietokokonaisuus lc_lci_r2_q [muuttuja: ”Työvoimakustannus työvoimakustannusindeksiä varten (palkansaajakorvaukset sekä verot vähennettyinä tuilla)”].

-Tanskan ja Ruotsin osalta laatimisajankohtana ei ollut käytettävissä kausitasoittamattomia tietoja, joten niiden sijasta käytettiin kalenterikorjattuja tietoja. Tiedot poimittu 4. syyskuuta 2024.

Verrattavuus

Maiden välinen verrattavuus varmistetaan käyttämällä työvoimakustannusindeksiä koskevissa säädöksissä vahvistettuja tarkkoja määritelmiä ja menetelmiä. Jäsenvaltiot täyttävät EU:n vaatimukset, jotka koskevat kansallisella tasolla saatavilla olevien tietolähteiden käyttämistä. Useimmat jäsenvaltiot käyttävät joko tutkimuksia tai tutkimusten ja hallintodatan yhdistelmää, mutta kahdessa jäsenvaltiossa pohjana ovat ainoastaan hallinnolliset lähteet.

Ajallisesti vertailukelpoisten työvoimakustannusindeksiä koskevien tietojen julkaisemiseksi on tärkeää ottaa huomioon kalenteri- ja kausivaikutukset. Keskeisiin lukuihin tehdään kalenterikorjaukset ja kausivaihtelut tasoitetaan vertaamalla kahden peräkkäisen vuoden samoja vuosineljänneksiä.

Asetuksen (EY) N:o 1216/2003 1 artiklan mukaisesti työvoimakustannusindeksin luvut on toimitettava kausitasoittamattomina, kalenterikorjattuina sekä kalenterikorjattuina ja kausitasoitettuina.

Asetuksessa (EY) N:o 450/2003 ei nimenomaisesti todeta, onko kalenterikorjaus/kausitasoitus tehtävä käyttäen suoraa vai epäsuoraa menetelmää. Epäsuora tasoittamismenetelmä tarkoittaa sitä, että tasoitus tehdään vain perussarjoihin, joita sitten käytetään ylemmän tason aggregaattien muodostamiseen. Suorassa tasoittamisessa puolestaan tasoitetaan erikseen jokainen sarja, myös ylemmän tason aggregaatit. Työvoimakustannusindeksin laadinnassa Eurostat suosittelee käyttämään epäsuoraa menetelmää epäjohdonmukaisuuksien välttämiseksi kokonaistyövoimakustannusten ja niiden osatekijöiden välillä.

Eurostat tekee järjestelmällisesti tarkistuksia työvoimakustannusindeksin vuotuisten kasvulukujen ja suorista ja välillisistä palkkakustannuksista koostuvien osatekijöiden välisten epäjohdonmukaisuuksien varalta ja ilmoittaa asianomaisille maille kaikista epäjohdonmukaisuuksista, jotka ylittävät 0,1 prosenttiyksikköä (pyöristyksen jälkeen). Sitten työvoimakustannusindeksi lasketaan uudelleen ottamalla huomioon suorista ja välillisistä palkkakustannuksista koostuvat osatekijät (epäsuora menetelmä). Tällainen yhdenmukaistaminen parantaa myös maiden välistä verrattavuutta.

IV.PÄÄTELMÄT

Kaiken kaikkiaan jäsenvaltioiden työvoimakustannusindeksien ja EU:n aggregaattien laatu on säilynyt hyvänä. Lukuun ottamatta merkittävää tarkistusta yhdellä neljänneksellä (vuoden 2022 toinen neljännes), joka selittyy yhden maan menetelmämuutoksilla, EU:n aggregaatteihin tehtiin vain pieniä tarkistuksia, kuten ennen covid-19-kriisiä.

Jäsenvaltioiden toimittamat laatuselvitykset käsiteltiin Euroopan tilastojärjestelmän Metadata Handler -välineen uusimmalla versiolla. Ne asetettiin kaikkien käyttäjien saataville, mukaan lukien kausitasoituksen käytäntöjä ja tuloksia jäsenvaltioissa koskeva liite 19 .

Eurostat on vuodesta 2017 julkaissut vuosittain NACE-pääluokkien mukaan eriteltyjä estimaatteja tuntikohtaisista työvoimakustannuksista. Julkaisut perustuvat sekä työvoimakustannustutkimusten tietoihin että työvoimakustannusindeksin suuntauksiin 20 . Niihin liittyvät Statistics Explained -artikkelit 21 ovat keränneet suuren määrän katselukertoja, mikä osoittaa niiden kiinnostavan käyttäjiä. Komissio aikoo jatkossakin seurata säännöllisesti vaatimusten noudattamista ja tietojen laatua käyttäen perustana toimitettuja tietoja ja muuta kansallista aineistoa, esimerkiksi laatuselvityksiä.

Eurostat on toukokuusta 2024 lähtien julkaissut työvoimakustannusindeksiä koskevia varhaisia estimaatteja sekä koko EU:n että euroalueen osalta. Estimaatit julkaistaan noin kuukautta ennen lopullista julkaisua (50 päivää 77 päivän sijasta viiteajanjakson päättymisen jälkeen). Nämä varhaiset estimaatit julkaistaan samassa tietokokonaisuudessa kuin lopulliset tiedot 22 .

Eurostat on myös tarkastellut yleisesti uudelleen yritysten työmarkkinatilastoja koskevaa EU:n lainsäädäntöä, mikä on johtanut komission 28. heinäkuuta 2023 hyväksymään lainsäädäntöehdotukseen 23 . Uudelleentarkastelun tavoitteena on arvioida ja nykyaikaistaa kaikkea EU:n lainsäädäntöä, joka koskee yrityksiin liittyviä työmarkkinatilastoja, myös työvoimakustannusindeksiä.

(1)

    Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle euroalueen tilastoista: Kohti entistä parempia euroalueen tilastojen ja indikaattoreiden laatimismenetelmiä , KOM(2002) 661 lopullinen.

(2)

   Neljännesvuositiedotetta julkaistaan julkaisukalenterin mukaisesti; molemmat ovat saatavilla Eurostatin verkkosivuilla ( http: //ec.europa.eu/eurostat/web/main , saatavilla englanniksi, ranskaksi ja saksaksi).

(3)

   EUVL L 69, 13.3.2003, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2003/450/oj .

(4)

     Ks. edellinen kertomus ( COM(2023) 34 final , 23.1.2023).

(5)

   Komission asetus (EY) N:o 1216/2003, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2003, työvoimakustannusindeksistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 450/2003 täytäntöönpanosta.

(6)

      http://sdmx.org/ (saatavilla vain englanniksi).

(7)

      https://webgate.ec.europa.eu/sdmxregistry/ (saatavilla vain englanniksi).

(8)

   EUVL L 393, 30.12.2006, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2006/1893/oj .

(9)

https://ec.europa.eu/eurostat/cache/metadata/en/lci_esms.htm (saatavilla vain englanniksi).

(10)

    Komission asetus (EY) N:o 1216/2003, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2003, työvoimakustannusindeksistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 450/2003 täytäntöönpanosta .

(11)

Lukuun ottamatta Lichtensteinia, johon 27. helmikuuta 2003 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 450/2003 ei sovelleta. Tässä asiakirjassa ”muilla ETA-mailla” tarkoitetaan Norjaa ja Islantia.

(12)

Labour cost index - recent trends - Statistics Explained

(13)

   Ks. tietokokonaisuus lc_lci_lev Eurostatin jakelutietokannassa

( https://ec.europa.eu/eurostat/data/database , saatavilla englanniksi, ranskaksi ja saksaksi).

(14)

   Asetuksen (EY) N:o 1216/2003 mukaisesti Tanskan, Saksan, Ranskan ja Ruotsin ei tarvitse toimittaa kausitasoittamattomia tietoja.

Saksa ja Ranska toimittavat niitä silti.

(15)

   Asetusta (EY) N:o 450/2003 ei sovelleta Liechtensteiniin.

(16)

      https://ec.europa.eu/eurostat/data/database .

(17)

      https://ec.europa.eu/eurostat/cache/metadata/en/lci_esms.htm (saatavilla vain englanniksi).

(18)

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 549/2013, annettu 21 päivänä toukokuuta 2013, Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä Euroopan unionissa (EUVL L 174, 26.6.2013, s. 1).

(19)

  https://ec.europa.eu/eurostat/cache/metadata/en/lci_esms.htm (saatavilla vain englanniksi).

(20)

  https://ec.europa.eu/eurostat/databrowser/view/lc_lci_lev/default/table?lang=en&category=labour.lc.lcan

(21)

  Hourly labour costs - Statistics Explained

(22)

  https://ec.europa.eu/eurostat/databrowser/view/lc_lci_r2_q/default/table?lang=en&category=labour.lc.lci

(23)

  EUR-Lex - 52023PC0459 - FI - EUR-Lex (europa.eu)