<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><CONCLUSION NNC="YES" xmlns:fmx="http://opoce" xmlns:xsi="http://www.w3.org/2001/XMLSchema-instance" xsi:noNamespaceSchemaLocation="http://formex.publications.europa.eu/schema/formex-05.58-20161101.xd"><BIB.CONCLUSION><REF.CASE FILE="n.a."><NO.CASE>C-526/17</NO.CASE></REF.CASE><NO.CELEX>62017CC0526</NO.CELEX><NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2019:244">EU:C:2019:244</NO.ECLI><NO.SEQ>0001</NO.SEQ><PAGE.FIRST.ECR>1</PAGE.FIRST.ECR><PAGE.SEQ>1</PAGE.SEQ><PAGE.LAST.ECR>15</PAGE.LAST.ECR><PAGE.TOTAL>15</PAGE.TOTAL></BIB.CONCLUSION><CURR.TITLE><PAGE.HEADER><P><HT TYPE="SC">Ratkaisuehdotus – Eleanor Sharpston – Asia C‑526/17</HT></P><P><HT TYPE="SC">Komissio v. Italia</HT></P></PAGE.HEADER></CURR.TITLE><TITLE><TI><P><HT TYPE="UC">Julkisasiamiehen ratkaisuehdotus</HT></P><P><HT TYPE="UC">Eleanor Sharpston</HT></P><P><DATE ISO="20190321">21 päivänä maaliskuuta 2019</DATE><NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0001"><P>Alkuperäinen kieli: englanti.</P></NOTE></P></TI><STI><P><HT TYPE="BOLD">Asia C‑526/17</HT></P><P>Euroopan komissio</P><P>vastaan</P><P>Italian tasavalta</P></STI></TITLE><INTERMEDIATE><INDEX IDX.CLOSE="" SEPARATOR=" – " IDX.OPEN=""><KEYWORD>Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen</KEYWORD><KEYWORD>Julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta annettu direktiivi 2004/18/EY</KEYWORD><KEYWORD>Julkisia rakennusurakoita koskeva konsessio</KEYWORD><KEYWORD>Moottoritien rakentamista ja hyödyntämistä koskevan olemassa olevan konsession jatkaminen hankintailmoitusta julkaisematta</KEYWORD></INDEX></INTERMEDIATE><CONTENTS.CONCLUSION><NP.ECR IDENTIFIER="NP0001"><NO.P>1.</NO.P><TXT>Vuonna 1969 tehtiin julkisia rakennusurakoita koskevaa konsessiota koskeva sopimus ilman julkista hankintamenettelyä moottoritien rakentamisesta Livornon ja Civitavecchian välille Italian länsirannikolla. Kyseistä sopimusta muutettiin myöhemmin uusilla sopimuksilla vuosina 1987, 1999 ja 2009. Yhdessäkään tapauksessa uuden sopimuksen tekoa ei edeltänyt julkinen hankintamenettely.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0002"><NO.P>2.</NO.P><TXT>Euroopan komissio on nyt nostanut SEUT 258 artiklan mukaisen jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevan kanteen Italiaa tasavaltaa vastaan. Se katsoo, että vuonna 2009 tehdyllä sopimuksella muutettiin olennaisesti alkuperäistä sopimusta ja että siitä olisi näin ollen pitänyt toteuttaa julkinen hankintamenettely direktiivin 2004/18/EY<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0002"><P>Julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta <DATE ISO="20040331">31.3.2004</DATE> annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="134" PAGE.FIRST="114" DATE.PUB="2004">EUVL 2004, L 134, s. 114</REF.DOC.OJ>), joka on kumottu julkisista hankinnoista <DATE ISO="20140226">26.2.2014</DATE> annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2014/24/EU (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="094" PAGE.FIRST="65" DATE.PUB="2014">EUVL 2014, L 94, s. 65</REF.DOC.OJ>).</P></NOTE> mukaisesti. Italian tasavalta kiistää tämän väitteen.</TXT></NP.ECR><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD">Asiaa koskevat oikeussäännöt</HT></P></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Unionin oikeus</HT></HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0003"><NO.P>3.</NO.P><TXT>Direktiivin 2004/18 1 artiklan 2 kohdan määritelmän mukaan <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0001" REF.END="QE0001"/>julkisia rakennusurakoita koskevilla sopimuksilla<QUOT.END REF.START="QS0001" CODE="201D" ID="QE0001"/> tarkoitetaan <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0002" REF.END="QE0002"/>julkisia hankintoja koskevia sopimuksia, joiden tarkoituksena on jonkin liitteessä I[<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0003"><P>Liitteeseen I sisältyy <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0003" REF.END="QE0003"/>teiden – – rakentaminen<QUOT.END REF.START="QS0003" CODE="201D" ID="QE0003"/>.</P></NOTE>] tarkoitettuun toimintaan liittyvän rakennustyön tai rakennusurakan toteuttaminen tai sekä toteuttaminen että suunnittelu, taikka hankintaviranomaisen asettamia vaatimuksia vastaavan rakennusurakan toteuttaminen millä tahansa tavalla<QUOT.END REF.START="QS0002" CODE="201D" ID="QE0002"/>. Samassa kohdassa säädetään lisäksi, että <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0004" REF.END="QE0004"/><QUOT.START CODE="2019" ID="QS0005" REF.END="QE0005"/>rakennusurakka<QUOT.END REF.START="QS0005" CODE="2019" ID="QE0005"/> on talon- tai maan- tai vesirakennustöiden kokonaisuuden tulos, joka sellaisenaan riittää täyttämään jonkin taloudellisen tai teknisen tehtävän<QUOT.END REF.START="QS0004" CODE="201D" ID="QE0004"/>. Saman artiklan 3 kohdan määritelmän<?PAGE NO="2"?> mukaan <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0006" REF.END="QE0006"/>julkisella käyttöoikeusurakalla [eli julkisia rakennusurakoita koskevalla konsessiolla]<QUOT.END REF.START="QS0006" CODE="201D" ID="QE0006"/> tarkoitetaan <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0007" REF.END="QE0007"/>muutoin samanlaista sopimusta kuin julkisia rakennusurakoita koskevaa sopimusta, paitsi että toteutettavan rakennustyön vastikkeena on joko yksinomaan rakennettavan kohteen käyttöoikeus [oikeammin: oikeus hyödyntää rakennettavaa kohdetta] tai tällainen oikeus ja maksu yhdessä<QUOT.END REF.START="QS0007" CODE="201D" ID="QE0007"/>.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0004"><NO.P>4.</NO.P><TXT>Direktiivin 2004/18 2 artiklassa säädetään, että <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0008" REF.END="QE0008"/>hankintaviranomaisten on kohdeltava taloudellisia toimijoita yhdenvertaisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti<QUOT.END REF.START="QS0008" CODE="201D" ID="QE0008"/>.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0005"><NO.P>5.</NO.P><TXT>Direktiivin 2004/18 56 artiklassa säädetään, että julkisia rakennusurakoita koskeviin konsessioihin sovellettavia sääntöjä <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0009" REF.END="QE0009"/>sovelletaan kaikkiin hankintaviranomaisten tekemiin julkisia käyttöoikeusurakoita koskeviin sopimuksiin, joiden arvo on vähintään <FT TYPE="NUMBER">5150000</FT> euroa<QUOT.END REF.START="QS0009" CODE="201D" ID="QE0009"/>.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0004"><P>Sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2004/17/EY ja 2004/18/EY muuttamisesta hankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyihin sovellettavien kynnysarvojen osalta <DATE ISO="20071204">4.12.2007</DATE> annetulla komission asetuksella (EY) N:o 1422/2007 (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="317" PAGE.FIRST="34" DATE.PUB="2007">EUVL 2007, L 317, s. 34</REF.DOC.OJ>).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0006"><NO.P>6.</NO.P><TXT>Direktiivin 2004/18 58 artiklassa säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><PARAG IDENTIFIER="058.001"><NO.PARAG><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0010" REF.END="QE0010"/>1.</NO.PARAG><ALINEA>Hankintaviranomaisten, jotka haluavat tehdä sopimuksen julkisesta käyttöoikeusurakasta , on tehtävä aikeensa tiettäväksi ilmoituksella.</ALINEA></PARAG><PARAG IDENTIFIER="058.002"><NO.PARAG>2.</NO.PARAG><ALINEA>Julkisesta käyttöoikeusurakasta tehtävää sopimusta koskevan ilmoituksen on sisällettävä liitteessä VII C mainitut tiedot ja tarvittaessa kaikki muut hankintaviranomaisen tarpeellisiksi katsomat tiedot komission 77 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen hyväksymien vakiolomakkeiden mukaisesti.</ALINEA></PARAG><PARAG IDENTIFIER="058.003"><NO.PARAG>3.</NO.PARAG><ALINEA>Ilmoitus on julkaistava 36 artiklan 2–8 kohdan mukaisesti.</ALINEA></PARAG><PARAG IDENTIFIER="058.004"><NO.PARAG>4.</NO.PARAG><ALINEA>Ilmoitusten julkaisemista koskevaa 37 artiklaa sovelletaan myös julkisia käyttöoikeusurakoita koskeviin sopimuksiin.<QUOT.END REF.START="QS0010" CODE="201D" ID="QE0010"/></ALINEA></PARAG></QUOT.S></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0007"><NO.P>7.</NO.P><TXT>Direktiivin 2004/18 61 artiklassa säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ALINEA><P><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0011" REF.END="QE0011"/>Tätä direktiiviä ei sovelleta lisäurakoihin, jotka eivät sisälly alkuperäiseen hankkeeseen tai alkuperäiseen sopimukseen ja jotka ovat ennalta arvaamattomista syistä tulleet välttämättömiksi urakan toteuttamiseksi sellaisena kuin se on kuvattu, ja jotka hankintaviranomainen tekee julkisen käyttöoikeusurakan saajan [eli konsession saajan] kanssa edellyttäen että sopimus lisäurakasta tehdään työn suorittavan alkuperäisen taloudellisen toimijan kanssa: – jos tällaista lisäurakkaa ei voida erottaa teknisesti tai taloudellisesti alkuperäisestä sopimuksesta aiheuttamatta hankintaviranomaisille huomattavaa haittaa, tai – jos lisäurakka, vaikka se voitaisiin erottaa alkuperäisen sopimuksen toteuttamisesta, on ehdottoman välttämätön alkuperäisen sopimuksen loppuunsaattamiseksi. Lisäurakoista tehtyjen sopimusten yhteenlaskettu arvo saa kuitenkin olla enintään 50 prosenttia sopimuksen kohteena olevan alkuperäisen urakkasopimuksen arvosta.<QUOT.END REF.START="QS0011" CODE="201D" ID="QE0011"/></P></ALINEA></QUOT.S></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0008"><NO.P>8.</NO.P><TXT>Direktiivin 2014/18 80 artiklan 1 kohdan mukaan <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0012" REF.END="QE0012"/>jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään <DATE ISO="20060131">31 päivänä tammikuuta 2006</DATE><QUOT.END REF.START="QS0012" CODE="201D" ID="QE0012"/>.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ></GR.SEQ><?PAGE NO="3"?><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD">Tosiseikat ja asian käsittelyn vaiheet</HT></P></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Vuoden 1969 sopimus</HT></HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0009"><NO.P>9.</NO.P><TXT>Hankintaviranomainen, Azienda Nazionale Autonoma delle Strade (jäljempänä ANAS), ja talouden toimija, Società Autostrada Tirrenica (jäljempänä SAT), tekivät <DATE ISO="19691023">23.10.1969</DATE> julkisia rakennusurakoita koskevaa konsessiota koskevan sopimuksen<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0005"><P>Tarkasti ottaen Tyrrhenanmeri (il mar Tirreno), johon talouden toimijan nimi perustuu, on se Italian länsirannikolla oleva Välimeren osa, joka rajoittuu etelässä Sisiliaan, lännessä Sardiniaan ja Korsikaan ja pohjoisessa Elban saareen, golfo di Follonica mukaan lukien. Vesialue, joka ulottuu sieltä Livornoon, kuuluu itse Liguarian mereen. Ks. Istituto idrografico della Marinan internetsivusto (http://www.marina.difesa.it).</P></NOTE> (jäljempänä vuoden 1969 sopimus).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0010"><NO.P>10.</NO.P><TXT>Kyseisen sopimuksen 1 §:n 1 momentin mukaan sopimuksen tarkoituksena on A12-moottoritien rakentaminen Livornosta (Cecina) Civitavecchiaan (jäljempänä moottoritie) ja sen hyödyntäminen.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0006"><P>Moottoritien käsite, sellaisena kuin sitä käytetään tässä ratkaisuehdotuksessa, määritellään vuoden 1969 sopimuksen 1 §:n 1 momentissa siten, että sillä tarkoitetaan <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0013" REF.END="QE0013"/>kahta ajorataa, joista kummankin puolen leveys on 7,5 metriä, jotka erotetaan keskikaiteella ja joita reunustaa piennar<QUOT.END REF.START="QS0013" CODE="201D" ID="QE0013"/>.</P></NOTE> Saman pykälän 2 momentin mukaan moottoritien kokonaispituus on <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0014" REF.END="QE0014"/>noin 237 kilometriä<QUOT.END REF.START="QS0014" CODE="201D" ID="QE0014"/>.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0011"><NO.P>11.</NO.P><TXT>Vuoden 1969 sopimuksen 7 §:ssä määrättiin, että <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0015" REF.END="QE0015"/>konsessio päättyy 30. vuoden päättyessä siitä, kun koko moottoritien hyödyntäminen alkaa; joka tapauksessa tämä ajanjakso ei voi ylittää 30:ttä vuotta siitä ajankohdasta, jona 5 §:n 1 ja 2 momentissa mainitussa yleisessä urakan toteuttamissuunnitelmassa kuvatut työt saadaan päätökseen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 5 §:n 5 ja 6 momentin soveltamista<QUOT.END REF.START="QS0015" CODE="201D" ID="QE0015"/>.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Vuoden 1987 sopimus</HT></HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0012"><NO.P>12.</NO.P><TXT>Samat osapuolet tekivät <DATE ISO="19871014">14.10.1987</DATE> uuden sopimuksen (jäljempänä vuoden 1987 sopimus). Italian hallituksen mukaan kyseisessä sopimuksessa vuoden 1969 sopimuksen 7 § korvattiin seuraavalla määräyksellä: <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0016" REF.END="QE0016"/>Tämän konsession kestoksi vahvistetaan 30 vuotta siitä ajankohdasta, jona koko moottoritie aukeaa liikenteelle.<QUOT.END REF.START="QS0016" CODE="201D" ID="QE0016"/></TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P><HT TYPE="ITALIC"><HT TYPE="BOLD">Vuoden 1999 sopimus</HT></HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0013"><NO.P>13.</NO.P><TXT>Samat osapuolet tekivät <DATE ISO="19991007">7.10.1999</DATE> jälleen uuden sopimuksen (jäljempänä vuoden 1999 sopimus). Sen 2 §:n 1 momentissa määrättiin, että <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0017" REF.END="QE0017"/>tämä konsession myöntäjän ja konsession saajan välinen sopimus koskee Livornon ja Cecinan välisen 36,6 kilometriä pitkän moottoritieosuuden, joka avattiin liikenteelle <DATE ISO="19930703">3.7.1993</DATE> ja joka on olennainen osa Livornon ja Civitavecchian välistä A12-moottoritietä, jonka rakentamista ja hyödyntämistä koskeva konsessio myönnettiin SAT:lle, hyödyntämistä<QUOT.END REF.START="QS0017" CODE="201D" ID="QE0017"/>.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0014"><NO.P>14.</NO.P><TXT>Saman pykälän 3 momentissa määrättiin lisäksi, että <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0018" REF.END="QE0018"/>kun oikeudelliset ja tosiasialliset edellytykset rakentamissuunnitelman, jonka osalta konsessio on myönnetty, jatkamiselle täyttyvät, tehdään sopimuksen lisäys, jossa määritetään sopimuskehys seuraavien kahden uuden moottoritieosuuden rakentamiselle ja hallinnoinnille: Cecina–Grosseto ja Grosseto–Civitavecchia<QUOT.END REF.START="QS0018" CODE="201D" ID="QE0018"/>.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0015"><NO.P>15.</NO.P><TXT>Sopimuksen 23 §:n otsikko oli <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0019" REF.END="QE0019"/>Konsession kesto<QUOT.END REF.START="QS0019" CODE="201D" ID="QE0019"/>. Siinä määrättiin, että <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0020" REF.END="QE0020"/>konsession päättymisajankohdaksi vahvistetaan <DATE ISO="20281031">31.10.2028</DATE><QUOT.END REF.START="QS0020" CODE="201D" ID="QE0020"/>.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><?PAGE NO="4"?><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P><HT TYPE="ITALIC"><HT TYPE="BOLD">Vuoden 2009 sopimus</HT></HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0016"><NO.P>16.</NO.P><TXT>Samat osapuolet tekivät <DATE ISO="20090311">11.3.2009</DATE> jälleen uuden sopimuksen (jäljempänä vuoden 2009 sopimus). Kyseisen sopimuksen johdanto-osan perustelukappaleissa todettiin muun muassa, että <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0021" REF.END="QE0021"/>ANAS ja SAT tekivät <DATE ISO="19991007">7.10.1999</DATE> uuden sopimuksen, joka hyväksyttiin <DATE ISO="19991221">21.12.1999</DATE> annetulla asetuksella ja rekisteröitiin <DATE ISO="20000411">11.4.2000</DATE> tilintarkastustuomioistuimessa, jolla korvattiin aiempi, <DATE ISO="19691023">23.10.1969</DATE> tehty sopimus ja siihen liittyvä, <DATE ISO="19871014">14.10.1987</DATE> tehty lisäys ja jossa muun muassa määrättiin, että konsessio päättyy <DATE ISO="20281031">31.10.2028</DATE><QUOT.END REF.START="QS0021" CODE="201D" ID="QE0021"/>.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0017"><NO.P>17.</NO.P><TXT>Vuoden 2009 sopimuksen 1 §:n 4 momentissa määrättiin, että <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0022" REF.END="QE0022"/>sopimuspuolet sopivat, että niillä ei ole <DATE ISO="19991007">7.10.1999</DATE> tehdyn sopimuksen tai minkä tahansa sellaisen toimen osalta, joka on hyväksytty ennen tämän sopimuksen tekemistä, tällä hetkellä tai tulevaisuudessa mitään oikeutta, vaadetta, intressiä tai odotuksia<QUOT.END REF.START="QS0022" CODE="201D" ID="QE0022"/>.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0018"><NO.P>18.</NO.P><TXT>Vuoden 2009 sopimuksen 2 §:n 1 momentissa määrättiin, että <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0023" REF.END="QE0023"/>tässä yksittäisessä sopimuksessa määrätään täysimääräisesti ja yksinomaisesti konsession myöntäjän ja konsession saajan välisestä suhteesta kaikkien ANAS:n kanssa <DATE ISO="19991007">7.10.1999</DATE> tehdyssä konsessiosopimuksessa aiemmin osoitettujen urakoiden suunnittelun, toteuttamisen ja hyödyntämisen osalta: a) A12 Livorno–Cecina (Rosignano) 36,6 kilometriä (avattu liikenteelle <DATE ISO="19930703">3.7.1993</DATE>); b) Cecina (Rosignano)–Grosseto, 110,5 kilometriä; c) Grosseto–Civitavecchia, 95,5 kilometriä, yhteensä 242,6 kilometriä<QUOT.END REF.START="QS0023" CODE="201D" ID="QE0023"/>.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0019"><NO.P>19.</NO.P><TXT>Vuoden 2009 sopimuksen 4 §:n 1 momentin ensimmäisessä osassa määrättiin, että <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0024" REF.END="QE0024"/>ottaen huomioon atoteutsvaiheiden keskeytykset, sellaisina kuin ne mainitaan asetuksen nro 163/2006 johdanto-osassa ja 143 §:ssä, Cecinan (Rosignano) ja Civitavecchian välisen moottoritieosuuden loppuun saattamista koskeva konsessio päättyy <DATE ISO="20461231">31.12.2046</DATE><QUOT.END REF.START="QS0024" CODE="201D" ID="QE0024"/>.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0020"><NO.P>20.</NO.P><TXT>Saman momentin toisessa osassa määrättiin, että <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0025" REF.END="QE0025"/>jos konsession myöntävä elin ei ole hyväksynyt lopullista hanketta ja siihen liittyvää talous- ja rahoitussuunnitelmaa (EFP) Cecinan ja Civitavecchian välisen moottoritieosuuden toteuttamiseksi <DATE ISO="20121231">31.12.2012</DATE> mennessä, sopimuspuolet määrittävät sen taloudelliset ja rahoitukselliset seuraukset, aiheutuneet investointikustannukset mukaan luettuina, konsessiosuhteen alun perin määrätyn päättymisajankohdan, joka on <DATE ISO="20281031">31.10.2028</DATE>, perusteella<QUOT.END REF.START="QS0025" CODE="201D" ID="QE0025"/>.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Rakennusurakan edistyminen</HT></HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0021"><NO.P>21.</NO.P><TXT>Vuoden 2009 sopimuksen johdanto-osan perustelukappaleista ilmenee, että moottoritien rakennusurakka keskeytettiin <DATE ISO="19710428">28.4.1971</DATE> annetun lain nro 287<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0007"><P>Moottoriteitä koskevan nykyisen lainsäädännön muuttamisesta ja täydentämisestä annettu laki nro 287 (Legge n. 287, Modifiche ed integrazioni all’attuale legislazione autostradale; GURI nro 137, <DATE ISO="19710601">1.6.1971</DATE>).</P></NOTE> 11 §:n ja <DATE ISO="19750813">13.8.1975</DATE> annetun asetuksen nro 376,<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0008"><P>Toimenpiteistä talouden elvyttämiseksi viennin, rakentamisen ja julkisten urakoiden osalta annettu asetus nro 376 (Decreto-legge n. 376, Provvedimenti per il rilancio dell’economia riguardanti le esportazioni, l’edilizia e le opere pubbliche; GURI nro 218, <DATE ISO="19750818">18.8.1975</DATE>).</P></NOTE> joka muutettiin myöhemmin <DATE ISO="19751016">16.10.1975</DATE> annetuksi laiksi nro 492, 18a §:n seurauksena.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0009"><P>Toimenpiteistä talouden elvyttämiseksi viennin, rakentamisen ja julkisten urakoiden osalta <DATE ISO="19750813">13.8.1975</DATE> annetun asetuksen muuttamisesta laiksi muutoksineen annettu laki nro 492 (Legge n. 492, Conversione in legge, con modificazioni, del decreto-legge <DATE ISO="19750813">13 agosto 1975</DATE>, n. 376, concernente provvedimenti per il rilancio dell’economia riguardanti le esportazioni, l’edilizia e le opere pubbliche; GURI nro 276, <DATE ISO="19751017">17.10.1975</DATE>).</P></NOTE> Keskeyttäminen peruttiin myöhemmin <DATE ISO="19820812">12.8.1982</DATE> annetun lain nro 531/1982<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0010"><P>Tärkeimpien teiden käyttökelpoisuutta ja moottoriteiden jälleenrakennustoimenpiteitä koskevan kymmenvuotissuunnitelman käyttöönotosta annettu laki nro 531 (Legge n. 531, Piano decennale per la viabilità di grande comunicazione e misure di riassetto del settore autostradale; GURI nro 223, <DATE ISO="19820814">14.8.1982</DATE>).</P></NOTE> 9 ja 14 §:llä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0022"><NO.P>22.</NO.P><TXT>Käsiteltävässä asiassa on riidatonta, että moottoritien ensimmäinen, 36,6 kilometrin mittainen osuus Livornosta Cecinaan (Rosignano) avattiin liikenteelle <DATE ISO="19930703">3.7.1993</DATE>. Moottoritien toista osuutta Cecinasta (Rosignano) Grossetoon ja kolmatta osuutta Grossetosta Civitavecchiaan ei rakennettu tuolloin. Vain lyhyitä osuuksia niistä on sittemmin saatu valmiiksi.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0011"><P>Ks. jäljempänä 36 kohta.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><?PAGE NO="5"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0023"><NO.P>23.</NO.P><TXT>Vuoden 2009 sopimuksen johdanto-osan perustelukappaleista ilmenee lisäksi, että moottoritien rakennusurakka keskeytettiin jälleen <DATE ISO="19971227">27.12.1997</DATE> annetun lain nro 449<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0012"><P>Julkisen talouden vakauttamiseksi käyttöön otettavista toimenpiteistä annettu laki nro 449 (Legge n. 449, Misure per la stabilizzazione della finanza pubblica; GURI nro 302, <DATE ISO="19971230">30.12.1997</DATE>).</P></NOTE> 55 §:n 12 momentilla ja että keskeyttäminen peruttiin <DATE ISO="20011221">21.12.2001</DATE> annetulla lailla nro 443.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0013"><P>Valtuuksien antamisesta hallitukselle strategisen infrastruktuurin ja strategisten tuotantolaitosten sekä tuotantotoiminnan elvyttämiseksi toteutettavien muiden toimenpiteiden osalta annettu laki nro 443 (Legge n. 443, Delega al Governo in materia di infrastrutture ed insediamenti produttivi strategici ed altri interventi per il rilancio delle attività produttive; GURI nro 299, <DATE ISO="20011227">27.12.2001</DATE>).</P></NOTE> Italian hallituksen mukaan <DATE ISO="20061124">24.11.2006</DATE> annetussa laissa nro 286 ja <DATE ISO="20080606">6.6.2008</DATE> annetussa laissa nro 101 edellytettiin lisäksi, että olemassa olevat konsessiosopimukset konsolidoidaan. Vuoden 2009 sopimus tehtiin tämän perusteella.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0024"><NO.P>24.</NO.P><TXT>Komissio sen enempää kuin Italian hallituskaan ei ole esittänyt tietoja Italian lainsäädäntöön tehdyistä myöhemmistä muutoksista, jotka voisivat vaikuttaa konsessiosopimuksen pätevyyteen.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0014"><P>Vaikuttaa siltä, että tämän nimenomaisen moottoritien rakentamiseksi ehdotettu reitti on kiistanalainen ja että tässä yhteydessä on tuotu esille muun muassa sen ympäristövaikutuksiin liittyviä kysymyksiä (ks. wikivisually.com). En ota tässä ratkaisuehdotuksessa kantaa tähän keskusteluun.</P></NOTE></TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Oikeudenkäyntiä edeltänyt menettely</HT></HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0025"><NO.P>25.</NO.P><TXT>Vuonna 2009 komissio vastaanotti kantelun, joka koski SAT:n kanssa tehdyn urakkakonsessiosopimuksen voimassaolon jatkamista (aiempi päättymisajankohta oli <DATE ISO="20281031">31.10.2028</DATE> ja uusi <DATE ISO="20461231">31.12.2046</DATE>). Komissio otti käsiteltäväkseen kantelun, joka kirjattiin numerolla 2009/4154. Komission ja Italian välisestä kirjeenvaihdosta ilmenee, että Italia sitoutui lyhentämään voimassaoloaikaa kolmella vuodella vuoteen 2043 ja toteuttamaan kaikista moottoritiehen liittyvistä rakennusurakoista julkisen hankintamenettelyn. Tämän sitoumuksen perusteella komissio päätti lopettaa kantelun nro 2009/4154 käsittelyn.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0026"><NO.P>26.</NO.P><TXT>Vaikuttaa siltä, että SAT siirsi noin 30 prosenttia urakoiden arvosta määräysvallassaan oleville yrityksille kahdessa erässä: ensimmäisen, arvoltaan <FT TYPE="NUMBER">34724661</FT> euroa, <DATE ISO="20091215">15.12.2009</DATE> ja toisen, arvoltaan <FT TYPE="NUMBER">117323225</FT> euroa, <DATE ISO="20120330">30.3.2012</DATE>.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0027"><NO.P>27.</NO.P><TXT>Komissio lähetti <DATE ISO="20140422">22.4.2014</DATE> Italialle kirjeen, jossa todettiin sen virallinen kanta, jonka mukaan jatkamalla konsessiosopimuksen voimassaoloa vuoden 2009 sopimuksella toteuttamatta julkista hankintamenettelyä Italia oli rikkonut direktiiviä 2004/18, etenkin sen 2 ja 58 artiklaa, ja jonka mukaan kyseisen direktiivin 61 artiklaa ei voitu soveltaa asiaan.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0028"><NO.P>28.</NO.P><TXT>Kesäkuussa 2014 Italia tarjoutui järjestämään tarjouspyyntömenettelyn 70 prosentista urakoista ja toisti tarjouksensa lyhentää konsession voimassaoloa kolmella vuodella.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0029"><NO.P>29.</NO.P><TXT>Komissio osoitti Italialle perustellun lausunnon <DATE ISO="20141017">17.10.2014</DATE>. Se ei hyväksynyt sitä, että 30 prosentista urakoista <HT TYPE="ITALIC">ei</HT> toteutettaisi julkista hankintamenettelyä. Komissio katsoi, että sopimuksen voimassaoloajan jatkaminen vuoteen 2046 vastasi uuden sopimuksen tekemistä ja että <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0026" REF.END="QE0026"/>koska ANAS oli tehnyt SAT:n kanssa sopimuksen, jolla Civitavecchian ja Livornon välistä A12-moottoritietä koskevan konsession aiempaa päättymispäivää, <DATE ISO="20281031">31.10.2028</DATE>, jatkettiin <DATE ISO="20461231">31.12.2046</DATE> saakka julkaisematta sitä ennen hankintailmoitusta, Italian tasavalta ei ole noudattanut direktiivin 2004/18/EY 2 ja 58 artiklan mukaisia velvoitteitaan<QUOT.END REF.START="QS0026" CODE="201D" ID="QE0026"/>.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0030"><NO.P>30.</NO.P><TXT>Perustellun lausunnon osoittamisen jälkeen Italia ehdotti useita eri sitoumuksia, joiden tarkoituksena oli ratkaista sen ja komission välinen kiista. Siten:</TXT><P><LIST TYPE="NDASH"><ITEM><P>Italia lähetti <DATE ISO="20141027">27.10.2014</DATE> komissiolle sopimusluonnoksen, jonka voimassaoloa oli lyhennetty kolmella vuodella ja johon sisältyi sitoumus pyytää kolmansilta osapuolilta tarjoukset 100 prosentista urakoista</P></ITEM><?PAGE NO="6"?><ITEM><P>Italia lähetti <DATE ISO="20150626">26.6.2015</DATE> komissiolle sopimusluonnoksen, jossa voimassaoloa oli lyhennetty kuudella vuodella ja johon sisältyi sitoumus pyytää tarjoukset 100 prosentista urakoista</P></ITEM><ITEM><P>Italia lähetti <DATE ISO="20150722">22.7.2015</DATE> komissiolle sopimusluonnoksen, jossa sopimuksen voimassaoloa ehdotettiin lyhennettäväksi vuodesta 2046 vuoteen 2040 ja jonka mukaan 100 prosenttia urakoista myönnettäisiin julkisessa hankintamenettelyssä. Lisäksi SAT menettäisi sopimuksensa, jos se ei tee näistä urakoista sopimusta kolmansien osapuolten kanssa, ja sopimuksen voimassaolon päättymisajankohtaa aikaistettaisiin vuoteen 2028, jos sopimusluonnosta ei hyväksytä <DATE ISO="20170228">28.2.2017</DATE> mennessä</P></ITEM><ITEM><P>Italia toimitti <DATE ISO="20150724">24.7.2015</DATE> lisäselvityksiä siitä, miksi sopimuksen voimassaoloa oli ollut tarpeen jatkaa, ja totesi, että urakoiden viivästyminen oli aiheutunut muun muassa julkisten varojen puutteesta ja yleisön turvallisuuteen liittyvistä huolenaiheista.</P></ITEM></LIST></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0031"><NO.P>31.</NO.P><TXT>Komissio kehotti <DATE ISO="20160308">8.3.2016</DATE> Italiaa toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet, jotta julkisia rakennusurakoita koskevaa konsessiota koskevan sopimuksen voimassaolo päättyy <DATE ISO="20281031">31.10.2028</DATE> mennessä, kuten vuoden 1999 sopimuksessa aiemmin määrättiin.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0032"><NO.P>32.</NO.P><TXT>Italia lähetti <DATE ISO="20161118">18.11.2016</DATE> päivätyssä vastauksessaan komissiolle todisteen, joka koostui notaarin vahvistamasta asiakirjasta, jonka mukaan SAT oli sitoutunut järjestämään tarjouspyyntömenettelyn kaikista urakoista. Italia otti esille myös mahdollisuuden aikaistaa konsession päättymisajankohtaa vuodesta 2046 vuoteen 2038.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Oikeudenkäyntimenettely</HT></HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0033"><NO.P>33.</NO.P><TXT>Komissio piti Italian vastauksia riittämättöminä. Se nosti näin ollen <DATE ISO="20170904">4.9.2017</DATE> SEUT 258 artiklan mukaisen jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevan kanteen, jossa se vaatii toteamaan, että <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0027" REF.END="QE0027"/>jatkamalla <DATE ISO="20461231">31.12.2046</DATE> saakka Civitavecchian ja Livornon välisen A12-moottoritien rakennustöitä koskevaa konsessiota hankintailmoitusta julkaisematta Italian tasavalta on jättänyt noudattamatta – – direktiivin 2004/18/EY – –, sellaisena kuin se on muutettuna, 2 ja 58 artiklan mukaisia velvoitteitaan<QUOT.END REF.START="QS0027" CODE="201D" ID="QE0027"/>. Komissio myös vaati, että Italian tasavalta velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0034"><NO.P>34.</NO.P><TXT>Komissio ja Italian tasavalta esittivät asiassa kirjallisia huomautuksia, ja Italian hallitus antoi unionin tuomioistuimen kirjalliseen kysymykseen vastauksen, josta komissio esitti huomautuksensa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0035"><NO.P>35.</NO.P><TXT>Kysymys koski investointeja, jotka SAT oli jo tehnyt moottoritien rakentamisen yhteydessä, ja vuoteen 2028 saakka odotettavissa olevia investointeja sekä kokonaisinvestointeja, joista väitetään, että SAT ei saisi niille riittävää tuottoa, jos konsessio päättyisi vuonna 2028. Italian hallitus selitti <DATE ISO="20181003">3.10.2018</DATE> unionin tuomioistuimelle antamassaan vastauksessa seuraavaa:</TXT><P><LIST TYPE="roman"><ITEM><NP><NO.P>i)</NO.P><TXT>Vuosina 2009–2017 SAT investoi 253,136 miljoonaa euroa Cecinan (Rosignano) ja San Pietro in Palazzin sekä Tarquina Sudin ja Civitavecchian väliseen kahteen moottoritieosuuteen, jotka molemmat ovat siitä lähtien olleet avoinna liikenteelle.</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>ii)</NO.P><TXT>Vuoden 2011 talous- ja rahoitussuunnitelmassa, joka perustui vuoden 2009 sopimukseen, ennakoitiin, että SAT investoisi <FT TYPE="DECIMAL">3411,7</FT> miljoonaa euroa moottoritien valmiiksi saamiseksi vuoteen 2028 mennessä, ja tästä määrästä edellä mainitut 253,136 miljoonaa euroa kattoivat ajanjaksolle 2009–2015 suunnitellut rakennustyöt. Jos sopimus päättyisi vuonna 2028, SAT ei saisi ennakoituja 1 135,7:ää miljoonaa euroa ajanjaksolla 2028–2046.</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>iii)</NO.P><TXT>Vuoden 2016 talous- ja rahoitussuunnitelmassa, joka perustui Italian komissiolle oikeudenkäyntiä edeltäneen menettelyn aikana ehdottamiin sitoumuksiin, SAT:n kokonaisinvestoinnit vuoteen 2023 saakka olisivat <FT TYPE="NUMBER">1400</FT> miljoonaa euroa. Koska 253,136 miljoonaa euroa oli jo investoitu,<?PAGE NO="7"?> investoitavaksi määräksi jäi vielä <FT TYPE="DECIMAL">1146,86</FT> miljoonaa euroa. Jos sopimus päättyisi vuonna 2028, SAT ei saisi ennakoituja 505,185:tä miljoonaa euroa vuosina 2028–2038 (2038 oli yksi konsession päättymisajankohdista, joita Italia oli ehdottanut oikeudenkäyntiä edeltäneen menettelyn kuluessa).<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0015"><P>Ks. edellä 30 kohta.</P></NOTE></TXT></NP></ITEM></LIST></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0036"><NO.P>36.</NO.P><TXT>Tästä kirjallisesta vastauksesta esittämissään, <DATE ISO="20181025">25.10.2018</DATE> päivätyissä huomautuksissa komissio totesi, että Italian hallituksen investointien osalta käyttämä aikataulu ei vastannut unionin tuomioistuimen kysymyksessä määritettyä aikataulua. Komissio myös huomautti, että SAT:n oman verkkosivuston mukaan Cecinan (Rosignano) ja San Pietro in Palazzin välinen moottoritieosuus oli avattu liikenteelle vuonna 2012 ja Tarquina Sudin ja Civitavecchian välinen osuus vuonna 2016. Komissio totesi, että nyt valmiina olevan moottoritien kokonaispituudeksi ilmoitettiin 54,6 kilometriä. Tämä tarkoitti 18:aa kilometriä lisää vuonna 1993 valmistuneeseen, 36,6 kilometrin osuuteen. Komissio huomautti lisäksi, että sanomalehtiuutisten mukaan Italian hallitus oli luopunut suunnitellun moottoritien lisäurakoista vuonna 2017 ja päättänyt sen sijaan kunnostaa olemassa olevia teitä.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0016"><P>Komissio viittasi <HT TYPE="ITALIC">Il Fato quotidiano</HT> ‑sanomalehdessä <DATE ISO="20170415">15.4.2017</DATE> ilmestyneeseen artikkeliin, jonka se liitti huomautuksiinsa.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0037"><NO.P>37.</NO.P><TXT>Italia ja komissio esittivät suullisia lausumia ja vastasivat unionin tuomioistuimen kysymyksiin <DATE ISO="20181212">12.12.2018</DATE> pidetyssä istunnossa.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD">Alustavat huomautukset</HT></P></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Direktiivin 2004/18 sovellettavuus</HT></HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0038"><NO.P>38.</NO.P><TXT>Italia riitauttaa direktiivin 2004/18 sovellettavuuden sopimukseen, joka tehtiin alun perin vuonna 1969 ennen julkisia hankintoja koskevan oikeuskäytännön tai relevantin johdetun oikeuden kehittymistä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0039"><NO.P>39.</NO.P><TXT>En yhdy näihin epäilyihin. Vaikka alkuperäinen sopimus sinänsä voikin jäädä julkisia hankintoja koskevien sääntöjen soveltamisalan ulkopuolelle, tästä ei seuraa, että kaikkien sopimukseen tehtyjen muutosten on myös jäätävä näiden sääntöjen soveltamisalan ulkopuolelle.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0040"><NO.P>40.</NO.P><TXT>Tuomiossa Belgacom<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0017"><P>Tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20131114">14.11.2013</DATE> (<NO.CASE>C‑221/12</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2013:736">EU:C:2013:736</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0040">40</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> oikeuskäytäntöviittauksineen).</P></NOTE> unionin tuomioistuin totesi, että <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0028" REF.END="QE0028"/>oikeusvarmuuden periaate, joka on unionin oikeuden yleinen periaate, on omiaan oikeuttamaan sen, että sopimuksen oikeusvaikutuksia kunnioitetaan, myös – sikäli kuin kyseinen periaate tätä edellyttää – tapauksessa, jossa sopimus on tehty ennen kuin unionin tuomioistuin on lausunut primaarioikeuden seurauksista tämäntyyppisiin sopimuksiin, jotka osoittautuvat myöhemmin tiettyjen tällaisten seurausten vastaisiksi<QUOT.END REF.START="QS0028" CODE="201D" ID="QE0028"/>.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0041"><NO.P>41.</NO.P><TXT>Vaikka unionin tuomioistuin on myös katsonut, että julkisia hankintoja koskevia perusperiaatteita sovelletaan tietyissä olosuhteissa sopimuksiin, jotka muodollisesti jäävät julkisia hankintoja koskevan unionin lainsäädännön soveltamisalan ulkopuolelle,<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0018"><P>Ks. kansalaisuuteen perustuvan syrjinnän kiellon periaatteesta tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20001207">7.12.2000</DATE>, <NAME.CASE>Telaustria ja Telefonadress</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑324/98</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2000:669">EU:C:2000:669</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0060">60</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE> tällaisia perusperiaatteita (käsiteltävässä asiassa erityisesti yhdenvertaisen kohtelun periaate ja avoimuusperiaate) ei voida soveltaa sopimukseen, joka on tehty ennen kuin unionin tuomioistuin vahvisti kyseiset periaatteet.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="8"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0042"><NO.P>42.</NO.P><TXT>Ensimmäinen unionin lainsäädäntöväline, jolla säänneltiin julkisia rakennusurakoita koskevia konsessioita, oli julkisia rakennusurakoita koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta annetun direktiivin 71/305/ETY muuttamisesta <DATE ISO="19890718">18.7.1989</DATE> annettu neuvoston direktiivi 89/440/ETY.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0019"><P><REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="210" PAGE.FIRST="1" DATE.PUB="1989">EYVL 1989, L 210, s. 1</REF.DOC.OJ>. Direktiivi 71/305 korvattiin sittemmin julkisia rakennusurakoita koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta <DATE ISO="19930614">14.6.1993</DATE> annetulla neuvoston direktiivillä 93/37/ETY (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="199" PAGE.FIRST="54" DATE.PUB="1993">EYVL 1993, L 199, s. 54</REF.DOC.OJ>), jonka puolestaan korvasi direktiivi 2004/18.</P></NOTE> Kyseinen direktiivi oli määrä saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöä <DATE ISO="19900719">19.7.1990</DATE> mennessä.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0020"><P>Ks. direktiivin 89/440 3 artikla.</P></NOTE> Sitä ei näin ollen selvästikään voitu soveltaa vuoden 1969 sopimukseen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0043"><NO.P>43.</NO.P><TXT>Unionin tuomioistuin on kuitenkin myös todennut, että jos sopimus tehtiin ennen julkisia hankintoja koskevan unionin lainsäädännön antamista ja kyseinen sopimus jää näin ollen sekä kyseisen lainsäädännön aineellisen että ajallisen soveltamisalan ulkopuolelle, sopimuksen olennaista muuttamista on tarkasteltava muutoshetkellä voimassa olevan unionin lainsäädännön valossa. Erityisesti, jos sopimuspuolet tahtovat neuvotella uudestaan sopimuksen keskeiset ehdot, julkisia hankintoja koskevien unionin sääntöjen soveltaminen voi olla perusteltua. Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevassa menettelyssä (kuten käsiteltävässä asiassa) todistustaakka on komissiolla.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0021"><P>Tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20001005">5.10.2000</DATE>, <NAME.CASE>komissio v. Ranska</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑337/98</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2000:543">EU:C:2000:543</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0041">41</REF.NP.ECR>–<REF.NP.ECR REF="NP0045">45</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0044"><NO.P>44.</NO.P><TXT>Käsiteltävässä asiassa on riidatonta, että kyseessä oleva sopimus kuuluu direktiivin 2004/18 1 artiklan 3 kohtaan sisältyvän julkisia rakennusurakoita koskevan konsession määritelmän piiriin. Se myös ylittää selvästi direktiivin 56 artiklassa, sellaisena kuin se on muutettuna, säädetyn kynnysarvon. Näin ollen vuoden 2009 sopimus kuuluu siis sekä direktiivin 2004/18 aineelliseen että ajalliseen soveltamisalaan.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0045"><NO.P>45.</NO.P><TXT>Tästä seuraa, että vuoden 2009 sopimuksella tehtyä muutosta on arvioitava direktiivin 2004/18 perusteella. Kuten tuomiossa pressetext Nachrichtenagentur<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0022"><P>Tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20080619">19.6.2008</DATE> (<NO.CASE>C‑454/06</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2008:351">EU:C:2008:351</NO.ECLI></REF.DOC.ECR>); ks. lisäksi jäljempänä 66 kohta ja sitä seuraavat kohdat.</P></NOTE> selitettiin, ratkaisevaa on se, voidaanko muutosta pitää <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0029" REF.END="QE0029"/>olennaisena<QUOT.END REF.START="QS0029" CODE="201D" ID="QE0029"/>.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0046"><NO.P>46.</NO.P><TXT>Totean myös, että vaikka voitaisiin kysyä, olivatko vuoden 1987 ja 1999 sopimukset julkisia hankintoja koskevan unionin lainsäädännön mukaisia, unionin tuomioistuimella ei ole perustetta tarkastella tällaisia kysymyksiä käsiteltävässä asiassa. Komissio on riitauttanut ainoastaan vuoden 2009 sopimuksen yhteensopivuuden unionin oikeuden kanssa. Näin ollen viittaan aiempiin sopimuksiin ja tarvittaessa tulkitsen niitä tässä ratkaisuehdotuksessa vain sikäli kuin ne voivat auttaa ymmärtämään, muutettiinko vuoden 2009 sopimuksella olennaisesti ANAS:n ja SAT:n välistä sopimussuhdetta.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD">Oikeudellinen arviointi</HT></P></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Komission esittämät väitteet</HT></HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0047"><NO.P>47.</NO.P><TXT>Tässä menettelyssä komission on näytettävä toteen jokainen väitteensä jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämisestä.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0023"><P>Ks. mm. tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="19820525">25.5.1982</DATE>, <NAME.CASE>komissio v. Alankomaat</NAME.CASE> (<NO.CASE>96/81</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:1982:192">EU:C:1982:192</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0006">6</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>) ja tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20180711">11.7.2018</DATE>, <NAME.CASE>komissio v. Belgia</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑356/15</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2018:555">EU:C:2018:555</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0025">25</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE> Näin ollen on tärkeää selventää, mitä väitteitä komissio esittää Italiaa vastaan.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="9"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0048"><NO.P>48.</NO.P><TXT>Komissio väittää, että Italia on rikkonut direktiivin 2004/18 2 ja 58 artiklaa, koska se ei toteuttanut julkista hankintamenettelyä muuttaakseen sopimusta olennaisesti.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0024"><P>Ks. edellä 27 kohta.</P></NOTE> Väitteen tueksi esitetyt tosiseikat ovat verrattain suppeita, nimittäin se, että vuoden 2009 sopimuksella jatkettiin julkisia rakennusurakoita koskevan konsession voimassaoloa vuodesta 2028, joka oli määritetty sen päättymisajankohdaksi vuoden 1999 sopimuksessa, vuoteen 2046. Italian hallitus moittii tätä väitettä liiasta yksinkertaistamisesta. Sen näkemyksen mukaan vuoden 1999 sopimuksessa päättymisajankohdaksi määritetty vuosi 2028 koski ainoastaan yhtä moottoritieosuutta, kun taas muihin osuuksiin sovellettiin myöhemmin määriteltävää päättymisajankohtaa. Italian hallitus kuitenkin myöntää, että vuoden 2009 sopimuksessa vahvistetaan koko moottoritietä koskevan konsession päättymisajankohdaksi vuosi 2046.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0049"><NO.P>49.</NO.P><TXT>Tämä Italian hallituksen väite ei nähdäkseni vaikuta komission väitteiden tutkittavaksi ottamiseen. Komission kanta ilmaistiin selkeästi, joten Italian hallituksen oli mahdollista valmistella puolustuksensa sellaisen yhteisön lainsäädännön perusteella, joka oli voimassa komission kyseiselle jäsenvaltiolle perustellun lausunnon noudattamista varten asettaman määräajan päättyessä.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0025"><P>Tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="19971109">9.11.1997</DATE>, <NAME.CASE>komissio v. Italia</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑365/97</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:1999:544">EU:C:1999:544</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0032">32</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0050"><NO.P>50.</NO.P><TXT>Unionin tuomioistuin voi arvioida väitettyjä jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämisiä oikeudellisesti vasta, kun sillä on selkeä näkemys käytössä olevista sopimusjärjestelyistä. Näin ollen on tarpeen arvioida alkuperäisen, vuoden 1969 sopimuksen ulottuvuutta ja etenkin siinä vahvistettua päättymisajankohtaa ja sen jälkeen tarkastella siihen myöhemmillä sopimuksilla tehtyjä muutoksia.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Sopimusten tulkinta</HT></HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0051"><NO.P>51.</NO.P><TXT>Vuoden 1969 sopimuksen 7 §:ssä määrättiin konsession <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0030" REF.END="QE0030"/>liukuvasta<QUOT.END REF.START="QS0030" CODE="201D" ID="QE0030"/> voimassaoloajasta, joka oli sen mukaan <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0031" REF.END="QE0031"/>enintään 30 vuotta<QUOT.END REF.START="QS0031" CODE="201D" ID="QE0031"/> ja joka alkaisi <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0032" REF.END="QE0032"/>Livornon ja Civitavecchian välisen koko moottoritien valmistumisesta<QUOT.END REF.START="QS0032" CODE="201D" ID="QE0032"/>. Tätä voimassaoloaikaa muutettiin vuoden 1987 sopimuksella siten, että voimassaoloaika oli tasan 30 vuotta eikä <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0033" REF.END="QE0033"/>enintään 30 vuotta<QUOT.END REF.START="QS0033" CODE="201D" ID="QE0033"/>.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0052"><NO.P>52.</NO.P><TXT>Koskiko ehdottoman voimassaoloajan päättymisajankohdan (2028) määrittäminen vuoden 1999 sopimuksessa koko sopimusta (<QUOT.START CODE="201D" ID="QS0034" REF.END="QE0034"/>laaja<QUOT.END REF.START="QS0034" CODE="201D" ID="QE0034"/> tulkinta) vai ainoastaan Livornon ja Cecinan (Rosignano) välistä ensimmäistä moottoritieosuutta, joka avautui liikenteelle vuonna 1993 mutta joka käsitti vain 36,6 kilometriä koko moottoritien suunnitelluista 240 kilometristä (<QUOT.START CODE="201D" ID="QS0035" REF.END="QE0035"/>suppea<QUOT.END REF.START="QS0035" CODE="201D" ID="QE0035"/> tulkinta)? Vaikka sopimuksen voimassaolon päättymisajankohdasta ei tavallisesti pitäisi olla epäselvyyttä, nyt tarkasteltavassa tapauksessa on epäselvää, mitkä vuoden 1969 sopimuksen näkökohdat kuuluivat tämän uuden päättymisajankohdan piiriin.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0053"><NO.P>53.</NO.P><TXT>Italian hallitus puoltaa suppeaa tulkintaa, komissio puolestaan laajaa tulkintaa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0054"><NO.P>54.</NO.P><TXT>Suppeaa tulkintaa tukee se, että vuoden 1999 sopimuksen 2 §:n 1 momentissa määrätään nimenomaisesti, että kyseistä sopimusta sovelletaan ainoastaan Livornon ja Cecinan väliseen ensimmäiseen moottoritieosuuteen, kun taas sen 2 §:n 3 momentin mukaan kahta muuta moottoritieosuutta koskevista tarvittavista ehdoista on määrä sopia, kun on annettu lainsäädäntöä, joka mahdollistaa töiden jatkumisen näillä osuuksilla. Tästä tulkinnasta on näin ollen pääteltävä, että vuoden 1999 sopimusta sovelletaan ainoastaan ensimmäiseen moottoritieosuuteen eikä koko moottoritiehen.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="10"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0055"><NO.P>55.</NO.P><TXT>Laajempaa tulkintaa taas tukee se, että vuoden 1999 sopimuksen 23 §:ssä määrätään, että konsessio päättyy vuonna 2028, eikä siinä ilmeisestikään tehdä mitään eroa eri moottoritieosuuksien välillä. Tätä vaikuttavat tukevan vuoden 2009 sopimuksen johdanto-osan perustelukappaleet, joissa selitetään, että vuosien 1969 ja 1987 sopimuksia, joita sovellettiin erotuksetta koko moottoritiehen, oli tarkoitus muuttaa vuoden 1999 sopimuksella siten, että konsessio päättyy vuonna 2028.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0026"><P>Ks. edellä 16 kohta.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0056"><NO.P>56.</NO.P><TXT>Vuoden 2009 sopimuksen 4 §:n 1 momentin toisessa osassa määrätään nimenomaisesti, että <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0036" REF.END="QE0036"/>alkuperäistä<QUOT.END REF.START="QS0036" CODE="201D" ID="QE0036"/> päättymisajankohtaa, joka oli vuosi 2028, sovelletaan jäljelle jääviin moottoritieosuuksiin Cecinasta (Rosignano) Civitavecchiaan.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0027"><P>Ks. edellä 20 kohta.</P></NOTE> Vuoden 2009 sopimuksen 4 §:n 1 momentin ensimmäisessä osassa myös määrätään uudesta päättymisajankohdasta, joka oli vuosi 2046, samoin tekemättä lainkaan eroa eri moottoritieosuuksien välillä.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0028"><P>Ks. edellä 19 kohta.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0057"><NO.P>57.</NO.P><TXT>Italian hallituksen vastauksesta unionin tuomioistuimen kysymykseen ja komission siitä esittämistä huomautuksista kävi ilmi, että jäljellä olevien moottoritieosuuksien rakentaminen oli aloitettu ennen vuoden 2009 sopimuksen tekemistä. Tämä tosiseikka puhuu suppeaa tulkintaa vastaan.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0058"><NO.P>58.</NO.P><TXT>Pidän näin ollen komission esittämää vuoden 1999 sopimuksen laajempaa tulkintaa ensisijaisena ja katson, että vuoden 2009 sopimuksen 23 §:llä jatkettiin konsession päättymisajankohtaa koko moottoritien osalta vuodesta 2028, sellaisena kuin se oli määritetty vuoden 1999 sopimuksessa, vuoteen 2046.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0059"><NO.P>59.</NO.P><TXT>Vaikka suppeampi tulkinta asetettaisiinkin etusijalle, huomautan, että vuoden 2009 sopimuksessa muutetaan päättymisajankohtaa myös toisen ja kolmannen moottoritieosuuden osalta. Tämän voitaisiin katsoa perustuvan vuoden 1999 sopimuksen 2 §:n 3 momenttiin, jossa määrättiin, että toista ja kolmatta moottoritieosuutta koskevat ehdot oli määrä vahvistaa myöhemmin.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0060"><NO.P>60.</NO.P><TXT>Tämän perusteella vuosien 1969 ja 1987 sopimuksissa määritettyjä päättymisajankohtia ei sovellettu enää sen jälkeen mihinkään moottoritieosuuteen. Päättymisajankohdan määrittäminen vuoden 2009 sopimuksessa merkitsi siten muutosta myös toisen ja kolmannen moottoritieosuuden osalta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0061"><NO.P>61.</NO.P><TXT>Tässä yhteydessä muistutan, että väittämää, jonka mukaan aiemmin olemassa ollutta sopimusta ei voida riitauttaa myöhemmän lainsäädännön tai myöhemmin vahvistettujen oikeusperiaatteiden nojalla, on pidettävä poikkeuksena, jota on unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan tulkittava suppeasti.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0029"><P>Tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20050113">13.1.2005</DATE>, <NAME.CASE>komissio v. Espanja</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑84/03</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2005:14">EU:C:2005:14</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0058">58</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE> Siten, kun vuoden 1969 sopimusta muutettiin vuoden 1999 sopimuksella, sitä ei voitu myöhemmin muuttaa takaisin alkuperäisen sopimuksen sallivampien ehtojen mukaiseksi.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0062"><NO.P>62.</NO.P><TXT>Katson näin ollen, että muutettuaan vuosien 1969 ja 1987 sopimuksia vuoden 1999 sopimuksella määräämällä, että ehdoista sovittaisiin myöhemmin, Italian hallitus ei voi väittää, että nämä ehdot, jotka määritettiin vuoden 2009 sopimuksessa, vastaavat enemmän tai vähemmän vuosien 1969 ja 1987 sopimuksiin sisältyviä alkuperäisiä ehtoja ja että ne olisi tästä syystä jätettävä julkisia hankintoja koskevien velvoitteiden ulkopuolelle.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0063"><NO.P>63.</NO.P><TXT>Vaikka omaksuttaisiinkin <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0037" REF.END="QE0037"/>hyvin suppea<QUOT.END REF.START="QS0037" CODE="201D" ID="QE0037"/> lähestymistapa, jossa vuoden 2009 sopimukseen sisältyviä järjestelyjä, jotka koskevat toista ja kolmatta moottoritieosuutta, verrataan ainoastaan vuosien 1969 ja 1987 sopimuksissa määritettyihin ehtoihin, tosiasia on, että voimassaoloaikaa muutettiin liukuvasta 30 vuoden ajanjaksosta ehdottomaan 37 vuoden ajanjaksoon. Vaikka omaksuttaisiin tämä hyvin suppea tulkinta, komission väitteen ydinsisältö säilyy siten ennallaan. Sopimuksen ehdot ovat muuttuneet.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="11"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0064"><NO.P>64.</NO.P><TXT>Lisään vain vielä, että sikäli kuin eri sopimusten oikea sanamuoto ja merkitys aiheuttavat hankaluuksia ja epävarmuutta, ANAS:n ja sen kautta Italian hallituksen on otettava vastuu sovituista sopimusteksteistä. Epäselvissä tapauksissa moniselitteistä sopimustekstiä ei pitäisi automaattisesti tulkita niiden eduksi.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0065"><NO.P>65.</NO.P><TXT>Tarkastelen seuraavaksi sitä, voidaanko vuoden 2009 sopimuksella tehtyjä muutoksia luonnehtia olennaisiksi.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Olennaiset muutokset</HT></HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0066"><NO.P>66.</NO.P><TXT>Unionin tuomioistuin on vahvistanut luettelon, joka ei ole tyhjentävä, olosuhteista ja edellytyksistä, joiden täyttyessä muutosta on pidettävä olennaisena. Siten tuomiossa pressetext Nachrichtenagentur todettiin, että muutosta voidaan pitää olennaisena, kun</TXT><P><LIST TYPE="NDASH"><ITEM><P>muutoksen ominaispiirteet ovat olennaisesti erilaisia kuin alkuperäisen sopimuksen ominaispiirteet ja kun se näin ollen on omiaan osoittamaan osapuolten tahtoneen neuvotella uudestaan kyseisen sopimuksen keskeiset ehdot; tai</P></ITEM><ITEM><P>se olisi mahdollistanut sen, että muutkin tarjoajat olisivat voineet tehdä tarjouksen tai tulla valituiksi, jos muutos olisi tehty alkuperäisessä hankintamenettelyssä tai</P></ITEM><ITEM><P>sillä ulotetaan sopimus merkittävässä määrin sellaisiin palveluihin, joista ei alun perin ollut kyse; tai</P></ITEM><ITEM><P>sillä muutetaan sopimuksen taloudellista tasapainoa sopimuspuoleksi valitun yhtiön eduksi tavalla, josta ei määrätty alkuperäisen sopimuksen ehdoissa.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0030"><P>Tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20080619">19.6.2008</DATE> (<NO.CASE>C‑454/06</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2008:351">EU:C:2008:351</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0034">34</REF.NP.ECR>–<REF.NP.ECR REF="NP0037">37</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>). Kyseinen tuomio koski julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta <DATE ISO="19920618">18.6.1992</DATE> annetun neuvoston direktiivin 92/50/ETY (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="209" PAGE.FIRST="1" DATE.PUB="1992">EYVL 1992, L 209, s. 1</REF.DOC.OJ>) soveltamista, mutta en näe mitään hyvää syytä soveltaa toisenlaista <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0038" REF.END="QE0038"/>olennaisen muutoksen<QUOT.END REF.START="QS0038" CODE="201D" ID="QE0038"/> arviointia direktiivin 2004/18 yhteydessä. Ks. myös tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20001005">5.10.2000</DATE>, <NAME.CASE>komissio v. Ranska</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑337/98</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2000:543">EU:C:2000:543</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0046">46</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>) ja tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20130711">11.7.2013</DATE>, <NAME.CASE>komissio v. Alankomaat</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑576/10</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2013:510">EU:C:2013:510</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0046">46</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE></P></ITEM></LIST></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0067"><NO.P>67.</NO.P><TXT>Kaksi tuomiossa pressetext Nachrichtenagentur määritetyistä olennaisen muutoksen edellytyksistä täyttyy nähdäkseni käsiteltävässä asiassa. Osapuolet selkeästi tahtoivat neuvotella uudestaan sopimuksen keskeiset ehdot. Tällä muutettiin sopimuksen taloudellista tasapainoa sopimuspuoleksi valitun yhtiön eduksi.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0068"><NO.P>68.</NO.P><TXT>Tarkastelen aluksi sitä, voidaanko sopimuksen voimassaolon päättymisajankohtaa pitää <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0039" REF.END="QE0039"/>kyseisen sopimuksen keskeisenä ehtona<QUOT.END REF.START="QS0039" CODE="201D" ID="QE0039"/> ja sellaisena, jolla <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0040" REF.END="QE0040"/>muutetaan sopimuksen taloudellista tasapainoa<QUOT.END REF.START="QS0040" CODE="201D" ID="QE0040"/>. Kyseessä olevat sopimukset koskevat julkisia rakennusurakoita koskevaa konsessiota. Mitä kauemmin konsession saaja voi hyödyntää konsessiota, sitä enemmän se voi odottaa saavansa voittoa sen jälkeen, kun urakka on saatu päätökseen ja se on saanut rakennuskustannukset takaisin perimällä tulleja moottoritien käytöstä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0069"><NO.P>69.</NO.P><TXT>Sopimuspuolten neuvotteleman sopimuksen voimassaoloajan pituus on mielestäni erittäin selkeästi minkä tahansa tällaista konsessiota koskevan sopimuksen keskeinen näkökohta. Vuoden 1999 sopimuksessa määritettyä 29 vuoden hyödyntämisajanjaksoa (vuoteen 2028 saakka) jatkettiin vuoden 2009 sopimuksessa vielä 18 vuodella (vuoteen 2046 saakka). Tätä on pidettävä sopimuksen keskeisten ehtojen muuttamisena ja samanaikaisesti sopimuksen taloudellisen tasapainon muuttamisena konsession saajan eduksi.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="12"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0070"><NO.P>70.</NO.P><TXT>On totta, että jos omaksutaan hyvin suppea lähestymistapa ja jos vuoden 2009 sopimuksessa määritettyä kiinteää 37 vuoden hyödyntämisajanjaksoa verrataan siten vuoden 1969 sopimuksessa määritettyyn liukuvaan 30 vuoden hyödyntämisajanjaksoon, on vaikeampi arvioida, kumpi näistä kahdesta on taloudellisesti kannattavampi konsession saajan kannalta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0071"><NO.P>71.</NO.P><TXT>Olen kuitenkin esittänyt edellä syyt, joiden vuoksi katson, ettei hyvin suppea tulkinta saa juurikaan tukea sopimusten sanamuodosta.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0031"><P>Ks. edellä 63 ja 64 kohta.</P></NOTE> Lisäksi, jos – kuten nyt tarkasteltavassa tapauksessa – on kyse muutoksesta, jolla <HT TYPE="ITALIC">minkä tahansa näkemyksen mukaan</HT> muutetaan sopimusta perustavanlaatuisesti, Italian hallituksen on mielestäni osoitettava, että tällaista muutosta <HT TYPE="ITALIC">ei</HT> siitä huolimatta tulisi pitää tuomiossa pressetext Nachrichtenagentur tarkoitettuna <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0041" REF.END="QE0041"/>olennaisena muutoksena<QUOT.END REF.START="QS0041" CODE="201D" ID="QE0041"/>.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0032"><P>Tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20080619">19.6.2008</DATE> (<NO.CASE>C‑454/06</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2008:351">EU:C:2008:351</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0034">34</REF.NP.ECR>–<REF.NP.ECR REF="NP0037">37</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE> Nähdäkseni Italian hallitus ei ole tehnyt näin.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0072"><NO.P>72.</NO.P><TXT>Lisäksi, jos unionin tuomioistuin päätyy katsomaan, että olennainen muutos koski ainoastaan ensimmäistä (noin 36 kilometrin) moottoritieosuutta, komission väite olisi silti näytetty toteen tämän osuuden osalta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0073"><NO.P>73.</NO.P><TXT>Mielestäni sillä ei ole merkitystä, että ensimmäinen moottoritieosuus muodosti ainoastaan 15 prosenttia laajemmasta sopimussitoumuksesta rakentaa moottoritietä 240 kilometriä. Tämä ei voi vaikuttaa siihen toteamukseen, että julkisia hankintoja koskevia velvoitteita ei noudatettu.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0074"><NO.P>74.</NO.P><TXT>Katson näin ollen, että vuoden 2009 sopimus merkitsi aiempien sopimusjärjestelyjen olennaista muutosta ja että siitä olisi näin ollen pitänyt toteuttaa julkinen hankintamenettely.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0075"><NO.P>75.</NO.P><TXT>Tarkastelen seuraavaksi kysymystä siitä, voiko Italian hallitus vedota johonkin niistä perusteista, jotka vapauttavat sen tästä velvoitteesta.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Perusteet vapauttamiselle</HT></HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0076"><NO.P>76.</NO.P><TXT>Italian hallitus on viitannut vuoden 1969 jälkeen tapahtuneisiin tosiseikkoihin ja oikeudellisiin seikkoihin, erityisesti ulkoiseen kehitykseen, johon SAT ei voinut vaikuttaa ja joka myötävaikutti moottoritien rakentamisen viivästymiseen ja siten konsession hyödyntämismahdollisuuteen. Italian hallitus väittää, että hyödyntämisajanjakson jatkaminen oli tarpeen <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0042" REF.END="QE0042"/>sopimustasapainon takaamiseksi<QUOT.END REF.START="QS0042" CODE="201D" ID="QE0042"/>. Se katsoo, että jos hyödyntämisajanjaksoa ei olisi jatkettu, olisi horjutettu tätä tasapainoa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0077"><NO.P>77.</NO.P><TXT>Hylkään tämän väitteen kahdesta syystä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0078"><NO.P>78.</NO.P><TXT>Ensinnäkin unionin tuomioistuin on jo todennut selvästi, <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0043" REF.END="QE0043"/>ettei se seikka, ettei hankintasopimuksen ehtoihin tehty olennainen muutos johdu hankintaviranomaisen ja hankintasopimuksen sopimuspuoleksi valitun tietoisesta tahdosta neuvotella uudelleen tämän hankintasopimuksen ehtoja, vaan niiden pyrkimyksestä löytää sovintoratkaisu mainitun hankintasopimuksen täytäntöönpanossa kohdattuihin objektiivisiin häiriöihin, eikä joidenkin hankkeiden objektiivisesti epävarma luonne voi oikeuttaa sitä, että tästä muutoksesta päätetään noudattamatta yhdenvertaisen kohtelun periaatetta, jota on sovellettava kaikkiin julkisia hankintoja koskevasta sopimuksesta mahdollisesti kiinnostuneihin toimijoihin<QUOT.END REF.START="QS0043" CODE="201D" ID="QE0043"/>.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0033"><P>Tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20160907">7.9.2016</DATE>, <NAME.CASE>Finn Frogne</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑549/14</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2016:634">EU:C:2016:634</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0032">32</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><?PAGE NO="13"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0079"><NO.P>79.</NO.P><TXT>Toiseksi tosiseikoista, joista olen esittänyt yhteenvedon edellä,<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0034"><P>Ks. edellä 21–23 kohta.</P></NOTE> ilmenee, että moottoritien rakentamisen viivästyminen johtui ensisijaisesti tietyistä lainsäädäntöaloitteista, jotka Italian hallitus oli itse tehnyt. Olivatpa syyt kyseisen lainsäädännön antamiselle mitkä hyvänsä, tosiasia on, että Italian hallitus teki nimenomaisen valinnan antamalla lainsäädäntöä, joka vaikutti suoraan SAT:n kykyyn rakentaa moottoritie ja hyödyntää sitä alun perin suunnitellun aikataulun mukaisesti.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0080"><NO.P>80.</NO.P><TXT>Unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0044" REF.END="QE0044"/>jäsenvaltio ei voi käytännön vaikeuksiin tai hallinnollisiin vaikeuksiin vetoamalla perustella sitä, ettei se ole noudattanut direktiivissä säädettyjä velvoitteita ja määräaikoja. Sama pätee rahoitusvaikeuksiin, jotka jäsenvaltioiden on voitettava asianmukaisin toimin.<QUOT.END REF.START="QS0044" CODE="201D" ID="QE0044"/><NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0035"><P>Tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20121018">18.10.2012</DATE>, <NAME.CASE>komissio v. Yhdistynyt kuningaskunta</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑301/10</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2012:633">EU:C:2012:633</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0066">66</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> oikeuskäytäntöviittauksineen).</P></NOTE> Näin ollen on niin, vaikka Italian hallituksella on saattanut olla täysin päteviä syitä toteuttaa toimenpiteitä, jotka vaikuttivat aiemmin myönnettyyn julkisia rakennusurakoita koskevaan konsessioon, ja vaikka Italian hallitus on ehkä halunnut lieventää tämän lainsäädännön vaikutusta SAT:hen jatkamalla hyödyntämisajanjaksoa, se ei voinut tehdä näin sivuuttamalla julkisia hankintoja koskevan unionin lainsäädännön.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0081"><NO.P>81.</NO.P><TXT>Italian hallitus väittää lisäksi, että se, ettei julkista hankintamenettelyä toteutettu vuonna 2009 (siten poiketen yhdenvertaisen kohtelun periaatteesta), voidaan perustella viittaamalla SAT:n oikeuteen vedota oikeusvarmuuden ja luottamuksensuojan periaatteisiin.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0082"><NO.P>82.</NO.P><TXT>Tässä väitteessään Italian hallitus ilmeisesti tukeutuu a contrario ‑väitteeseen, jonka se on johtanut unionin tuomioistuimen tuomiosta Promoimpresa ym., jossa todettiin, että <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0045" REF.END="QE0045"/>pääasioiden konsessiot on – – myönnetty aikana, jolloin oli jo todettu, että sopimusten, joihin liittyy varma rajat ylittävä intressi, on kuuluttava avoimuusvelvoitteen alaisuuteen, joten oikeusvarmuuden periaatteeseen ei voida vedota SEUT 49 artiklassa kielletyn erilaisen kohtelun oikeuttamiseksi<QUOT.END REF.START="QS0045" CODE="201D" ID="QE0045"/>.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0036"><P>Tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20160714">14.7.2016</DATE> (<NO.CASE>C‑458/14 ja C‑67/15</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2016:558">EU:C:2016:558</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0073">73</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0083"><NO.P>83.</NO.P><TXT>Italian hallitus vetoaa tässä ymmärtääkseni siihen (kiistattomaan) tosiseikkaan, että vuoden 1969 sopimus tehtiin ennen kuin julkisia hankintoja koskevia unionin sääntöjä ja periaatteita voitiin soveltaa, väittääkseen näin, ettei kyseinen sopimus kuulu unionin oikeuden kannalta suoritettavan valvonnan piiriin. Kyse ei kuitenkaan ole siitä, onko vuoden 1969 sopimus asiaa koskevien unionin sääntöjen mukainen, vaan siitä, onko vuoden 2009 sopimus niiden mukainen.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0037"><P>Ks. edellä 46 kohta.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0084"><NO.P>84.</NO.P><TXT>Lisäksi, kuten komissio on perustellusti huomauttanut, oikeusvarmuuden periaatteeseen ei voida <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0046" REF.END="QE0046"/>vedota, jotta sopimusta voitaisiin laajentaa yhdenvertaisen kohtelun ja syrjintäkiellon periaatteiden sekä niihin perustuvan avoimuusvelvoitteen vastaisesti. Tässä yhteydessä on merkityksetöntä, voiko tällainen laajentaminen olla perusteltu ratkaisu sen riidan ratkaisemiseksi, joka kyseisten osapuolten välillä on syntynyt niitä sitovan sopimuksen ulottuvuudesta täysin niiden tahdosta riippumattomista syistä<QUOT.END REF.START="QS0046" CODE="201D" ID="QE0046"/>.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0038"><P>Tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20131114">14.11.2013</DATE>, <NAME.CASE>Belgacom</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑221/12</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2013:736">EU:C:2013:736</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0040">40</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE> Nähdäkseni ei ole mitään syytä olla soveltamatta näitä toteamuksia vuoden 1969 sopimukseen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0085"><NO.P>85.</NO.P><TXT>Konsessiolle on juuri luonteenomaista, että konsession saajan on kannettava suurin osa riskistä.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0039"><P>Tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20110310">10.3.2011</DATE>, <NAME.CASE>Privater Rettungsdienst und Krankentransport Stadler</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑274/09</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2011:130">EU:C:2011:130</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0024">24</REF.NP.ECR>–<REF.NP.ECR REF="NP0026">26</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE> Siten muista sopimustyypeistä poiketen konsession saajan (tässä SAT:n) on alkuperäisen sopimuksen tehdessään hyväksyttävä siihen olennaisesti kuuluva tuleva riski. Tavanomainen kaupallinen varovaisuus varmistaa, että tarve ottaa tällainen riski huomioon vaikuttaa jätettävään tarjoukseen ja/tai itse sopimuksesta käytäviin yksityiskohtaisiin neuvotteluihin.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="14"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0086"><NO.P>86.</NO.P><TXT>On syytä huomata, että unionin tuomioistuin on katsonut, että julkisen hankintamenettelyn alkuperäisiin sopimusasiakirjoihin sisältyvät määräykset voivat nimenomaisesti mahdollistaa olennaisten muutosten tekemisen myöhemmin.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0040"><P>Tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20160907">7.9.2016</DATE>, <NAME.CASE>Finn Frogne</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑549/14</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2016:634">EU:C:2016:634</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0036">36</REF.NP.ECR> ja <REF.NP.ECR REF="NP0037">37</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0087"><NO.P>87.</NO.P><TXT>Tätä taustaa vasten Italian hallituksen tarkoituksena on kenties ollut väittää, että vuoden 1999 sopimuksen 2 §:n 3 kohtaa, jonka mukaan toista ja kolmatta moottoritieosuutta koskevista sopimusehdoista oli tarkoitus sopia myöhemmässä vaiheessa, <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0047" REF.END="QE0047"/>kun oikeudelliset ja tosiasialliset edellytykset rakentamisohjelman, jonka osalta konsessio on myönnetty, jatkamiselle täyttyvät<QUOT.END REF.START="QS0047" CODE="201D" ID="QE0047"/>, olisi kohdeltava sopimusasiakirjoihin sisältyvää varaumaa vastaavana varaumana.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0088"><NO.P>88.</NO.P><TXT>Näin ei mielestäni voi olla kahdesta syystä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0089"><NO.P>89.</NO.P><TXT>Ensinnäkään nyt tarkasteltavassa tapauksessa ei <HT TYPE="ITALIC">ollut</HT> julkisesta hankintamenettelystä seuraavia <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0048" REF.END="QE0048"/>sopimusasiakirjoja<QUOT.END REF.START="QS0048" CODE="201D" ID="QE0048"/>, koska yhdestäkään kyseessä olevasta sopimuksesta ei toteutettu tällaista menettelyä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0090"><NO.P>90.</NO.P><TXT>Toiseksi oikeutta käyttää tällaista varaumaa perusteena myöhemmälle olennaiselle muutokselle on pidettävä poikkeuksena siihen yleiseen periaatteeseen, jonka mukaan julkisesta hankintamenettelystä seuraavien kaikkien tarvittavien osatekijöiden olisi käytävä ilmi hankintaviranomaisen laatimista sopimusasiakirjoista. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan poikkeuksia on tulkittava suppeasti. Olisi mahdotonta hyväksyä, että sopimusta, joka alun perin vapautettiin julkisia hankintoja koskevista velvoitteista, voitaisiin myöhemmin <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0049" REF.END="QE0049"/>täydentää<QUOT.END REF.START="QS0049" CODE="201D" ID="QE0049"/> lisäämällä siihen varauma, joka merkitsi olennaista muutosta ajankohtana, jona tällainen sopimus kuuluisi muuten unionin oikeuden mukaisten julkisia hankintoja koskevien velvoitteiden piiriin.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0091"><NO.P>91.</NO.P><TXT>Vaikka vuoden 1999 sopimusta tulkittaisiin siten, että siihen sisältyy varauma tulevien muutosten varalta, tämä varauma ei voi toimia perustana vuoden 2009 sopimuksen vapauttamiselle vaatimuksesta noudattaa direktiiviä 2004/18.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0092"><NO.P>92.</NO.P><TXT>Italia ei nähdäkseni voi myöskään vedota direktiivin 2004/18 61 artiklaan, jossa sallitaan muutosten tekeminen <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0050" REF.END="QE0050"/>lisäurakoiden<QUOT.END REF.START="QS0050" CODE="201D" ID="QE0050"/> osalta. Vuosien 1999 ja 2009 välillä tehty olennainen muutos ei koskenut niiden alkuperäisten urakoiden laajuutta, jotka konsession saajan oli määrä toteuttaa, vaan <HT TYPE="ITALIC">aikaa</HT>, joka SAT:lle annettiin voittojen saamiseksi näistä urakoista niiden päättymisen jälkeen. Tällainen muutos ei kuulu 61 artiklan aineelliseen soveltamisalaan.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0093"><NO.P>93.</NO.P><TXT>Vuoden 2009 sopimuksen 4 §:n 1 momentissa konsession kestoon tehty muutos oli nähdäkseni olennainen muutos, sellaisena kuin se määritellään tuomiossa pressetext Nachrichtenagentur,<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0041"><P>Tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20080619">19.6.2008</DATE> (<NO.CASE>C‑454/06</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2008:351">EU:C:2008:351</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0034">34</REF.NP.ECR>–<REF.NP.ECR REF="NP0037">37</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE> riippumatta siitä, tarkastellaanko sitä vuoden 1999 sopimuksen (kuten komissio väittää) vai vuoden 1969 sopimuksen (Italian hallituksen ehdottama lähestymistapa) yhteydessä. Vuoden 2009 sopimuksen tekeminen toteuttamatta julkista hankintamenettelyä merkitsi siten direktiivin 2004/18 2 artiklaan sisältyvän yhdenvertaisen kohtelun velvoitteen ja sen 58 artiklassa säädetyn hankintailmoituksen julkaisemista koskevan velvoitteen rikkomista.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD">Oikeudenkäyntikulut</HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0094"><NO.P>94.</NO.P><TXT>Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 138 artiklan 1 kohdan mukaan asianosainen, joka häviää asian, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jos vastapuoli on sitä vaatinut. Koska unionin tuomioistuimen olisi mielestäni hyväksyttävä komission vaatimus, Italian tasavalta on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><?PAGE NO="15"?><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD">Ratkaisuehdotus</HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0095"><NO.P>95.</NO.P><TXT>Edellä esitetyn perusteella ehdotan, että unionin tuomioistuin</TXT><P><LIST TYPE="ARAB"><ITEM><NP><NO.P>1)</NO.P><TXT>toteaa, että vuonna 2009 tehty A12-moottoritien rakentamista ja hallinnointia koskevia julkisia rakennusurakoita koskevan konsession keston jatkaminen vuodesta 2028 vuoteen 2046 merkitsi hankintaviranomaisen (Azienda Nazionale Autonoma delle Strade) ja konsession saajan (Società Autostrada Tirrenica) välisen vuonna 1999 tehdyn sopimuksen olennaisen näkökohdan muuttamista ja että koska Italian tasavalta ei toteuttanut tästä muutoksesta julkista hankintamenettelyä, se on rikkonut julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta <DATE ISO="20040331">31.3.2004</DATE> annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/18/EY 2 ja 58 artiklan mukaisia velvoitteitaan</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>2)</NO.P><TXT>velvoittaa Italian tasavallan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.</TXT></NP></ITEM></LIST></P></NP.ECR></GR.SEQ></CONTENTS.CONCLUSION></CONCLUSION>