|
30.6.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 206/27 |
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2020/894,
annettu 29 päivänä kesäkuuta 2020,
lopullisten suojatoimenpiteiden käyttöönotosta tiettyjen terästuotteiden tuonnissa annetun täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/159 muuttamisesta
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon tuontiin sovellettavasta yhteisestä järjestelmästä 11 päivänä maaliskuuta 2015 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/478 (1) ja erityisesti sen 16 ja 20 artiklan,
ottaa huomioon tiettyjen kolmansien maiden tuontiin sovellettavasta yhteisestä menettelystä 29 päivänä huhtikuuta 2015 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/755 (2) ja erityisesti sen 13 ja 16 artiklan,
sekä katsoo seuraavaa:
1. TAUSTA
|
(1) |
Komissio otti täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2019/159 (3), jäljempänä ’lopullista tullia koskeva asetus’, käyttöön suojatoimenpiteitä tiettyjen terästuotteiden tuonnissa (26 terästuotteiden luokkaa). Toimenpiteet muodostuvat tuoteluokkakohtaisesta tariffikiintiöjärjestelmästä, joka asetettiin tasolle, jolla varmistetaan tuonnin mahdollisimman vähäinen häiriintyminen ja säilytetään kauppakumppaneiden perinteiset tuontitasot. Tariffikiintiöt ylittävään tuontiin sovelletaan 25 prosentin tullia. |
|
(2) |
Komissio tarkasteli toimenpiteitä uudelleen ensimmäisen kerran täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2019/1590 (4), jäljempänä ’ensimmäistä tarkastelua koskeva asetus’, ja teki useita mukautuksia muuttuneiden olosuhteiden ja unionin edun huomioon ottamiseksi ja toimenpiteiden vaikutuksen tehostamiseksi. |
|
(3) |
Komissio kumosi täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2020/35 (5), jäljempänä ’käyttötarkoitusta koskeva asetus’, tuoteluokan 4 tariffikiintiön hallinnointiin aiemmin tehdyn mukautuksen, koska se ei toiminut käytännössä. |
2. TOINEN TARKASTELUMENETTELY
|
(4) |
Lopullista tullia koskevan asetuksen 8 artiklan mukaan komissio voi tarkastella toimenpiteitä, jos olosuhteet muuttuvat toimenpiteiden soveltamiskaudella. |
|
(5) |
Komissio pani 14 päivänä helmikuuta 2020 vireille suojatoimenpiteiden toisen tarkastelun julkaisemalla vireillepanoilmoituksen (6), jossa se pyysi asianomaisia osapuolia esittämään näkökantansa ja toimittamaan näyttöä viidestä tarkastelun perusteesta (7). |
|
(6) |
Asianmukainen menettely toteutettiin kirjallisesti kaksivaiheisena. Ensimmäisessä vaiheessa komissio vastaanotti noin 90 huomautusta. Toisessa vaiheessa asianomaiset osapuolet saivat myös vastata muiden osapuolten alkuperäisiin huomautuksiin. Komissio sai yli 30 täydentävää huomautusta. |
|
(7) |
Menettelyn kirjallinen vaihe päättyi 18 päivänä maaliskuuta 2020, jolloin unioni ja monet maat ottivat parhaillaan käyttöön tiukkoja sulkutoimia ja eristystoimenpiteitä covid-19-pandemian leviämisen pysäyttämiseksi. |
|
(8) |
Jotta tarkastelussa voitaisiin ottaa huomioon tämän odottamattoman tilanteen taloudelliset vaikutukset, jotka muuttivat voimakkaasti unionin teräsmarkkinoiden toiminnan ja nykyisten suojatoimenpiteiden olosuhteita, komissio myönsi 30 päivänä huhtikuuta 2020 asianomaisille osapuolille ylimääräisen ja poikkeuksellisen määräajan, jonka kuluessa ne voivat esittää näkemyksensä covid-19-pandemian taloudellisista vaikutuksista teräsmarkkinoihin. |
3. TUTKIMUKSEN HAVAINNOT
|
(9) |
Saatujen huomautusten perusteellisen analyysin jälkeen komissio teki jäljempänä esitettävät päätelmät. Ne on jaoteltu kuuteen alajaksoon. Ensimmäinen koskee covid-19-pandemian taloudellisia vaikutuksia (3.1 jakso) ja muut viisi (3.2–3.6 jakso) toisen tarkastelun vireillepanoilmoituksessa määritettyjä viittä tarkasteluperustetta eli A) tariffikiintiöiden tasoa ja myöntämistä, B) perinteisten kauppavirtojen syrjäyttämistä, C) mahdollisten haitallisten vaikutusten integroitumistavoitteita, joihin pyritään etuuskohteluasemassa olevien kauppakumppanien kanssa, D) toimenpiteiden soveltamisalan ulkopuolelle jätettyjen WTO:n jäseninä olevien kehitysmaiden luettelon päivittämistä niiden tuoreimman tuontimäärän (2019) perusteella ja E) muita olosuhteiden muutoksia, jotka saattavat edellyttää tariffikiintiön tason tai myöntämisen mukauttamista. |
3.1 Covid-19-pandemian vaikutukset unionin teräsmarkkinoihin ja nykyisten suojatoimenpiteiden toimivuus
Asianomaisten osapuolten huomautukset
|
(10) |
Komissio sai noin 200 huomautusta covid-19-pandemian vaikutuksista talouteen ja nykyisten suojatoimenpiteiden toimivuuteen. Suurin osa saatiin viejiltä, tuojilta, käyttäjiltä ja kauppiailta. Myös useat viejämaat sekä unionin teräksentuottajien, jäljempänä ’unionin tuotannonala’, järjestöt ja teräksen jatkokäyttäjät esittivät huomautuksia. |
|
(11) |
Suurimmassa osassa huomautuksista vastustettiin voimakkaasti unionin tuotannonalan pyyntöä alentaa tariffikiintiöiden määriä huomattavasti. Huomautuksissa todettiin, että tariffikiintiöiden alentaminen ei ainoastaan muodostaisi tosiasiallista tuontikieltoa, joka olisi vastoin WTO:n sääntöjä, vaan se olisi myös unionin edun vastaista, koska siinä ei otettaisi huomioon tuotantoketjun loppupään markkinoita, joilla vaikutukset teräksen valmistustoimintaan olisivat hyvin kielteiset. Useat osapuolet korostivat myös, että tariffikiintiöiden hallinnointiin tehtävät lisämuutokset olisivat täysin perusteettomia, ja katsoivat, että käyttämättä jääneiden kiintiöiden siirtoa vuosineljännekseltä toiselle koskevan mekanismin poistaminen tekisi toimenpiteistä rajoittavampia ja rikkoisi WTO:n sääntöjä. Monet osapuolet huomauttivat, että covid-19-pandemian vaikutukset eivät ole vielä tiedossa eikä niitä ole helppo ennustaa ja että pandemialla on erilaisia vaikutuksia eri terässegmentteihin. Jotkin osapuolet ehdottivat sen vuoksi mahdollisten mukautusten lykkäämistä, kunnes vaikutukset ovat selvillä, ja huomauttivat, että tariffikiintiöiden tason alentaminen vaarantaisi jo tehtyjen toimitussopimusten täytäntöönpanon. |
Komission kanta
|
(12) |
Kun komissio hyväksyi ensimmäisen mukautuspaketin terästä koskeviin unionin suojatoimenpiteisiin lokakuussa 2019, terästeollisuutta koskevan ennusteen mukaan kysyntä oli laskemassa ja maailmantalous hidastumassa. Komissio mukautti lieventämistahtia heikentyneen kasvuennusteen mukaisesti, minkä lisäksi se otti käyttöön useita muita mukautuksia, joiden tarkoituksena oli säilyttää perinteiset kauppavirrat ja estää se, että asteittain huononevassa taloudellisessa tilanteessa tietyt vientilähteet syrjäyttävät muut lähteet toimenpiteiden mukaisten tariffikiintiöiden käytössä. |
|
(13) |
Tuolloin ei ollut ennakoitavissa, että joitakin kuukausia myöhemmin covid-19-pandemia syöksisi maailmantalouden sen vakavimpaan taantumaan sitten vuoden 2008 maailmanlaajuisen rahoituskriisin. Pandemian puhjettua vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä viranomaiset ovat kaikkialla maailmassa määränneet tiukkoja toimia taudin lieventämiseksi tai lopettamiseksi, millä on ollut raskaita vaikutuksia. Sulkutoimien ja eristystoimenpiteiden taloudelliset vaikutukset ovat olleet välittömät ja ankarat. Talouden häiriöiden laajuus ja jyrkkyys ovat vaikuttaneet merkittävästi tuotokseen, kiinteisiin investointeihin, lomautuksiin ja kysyntään. |
|
(14) |
Oxford Economicsin mukaan maailmanlaajuisen BKT:n odotetaan supistuvan vuoden alkupuoliskolla melkein 7 prosenttia, mikä on lähes kaksinkertainen määrä maailmanlaajuisen finanssikriisin aikaan verrattuna ja kuvastaa sitä, että ennusteita on tarkistettu laajalti kaikissa suurissa kansantalouksissa (8). Supistumista tapahtuu kaikilla tärkeimmillä teollisuudenaloilla, ja tilaukset ovat ehtyneet kokonaan. Maaliskuussa 2020 J.P.Morganin Global Composite Output Index -tuotantoindeksi putosi 39,4:ään, joka on alin taso 133 kuukauteen, ja indeksin tason kuukausittainen lasku (6,7 pistettä) oli sarjan historian toiseksi jyrkin (9). Vaikutuksen vakavuutta korosti sarjalle ennätykselliset kuukausittaiset laskut indekseissä, joilla mitataan tuotosta (laskua 10,1 pistettä), uusia tilauksia (laskua 9,4 pistettä), tilauskantaa (laskua 7,3 pistettä), uusia vientitilauksia (laskua 10,4 pistettä) ja tulevaa toimintaa (laskua 13,1 pistettä) (10). Toukokuussa julkaistu IHS Markitin Global Sector PMI-indikaattori vahvistaa vaikutuksen ja osoittaa, että tuotos on laskenut ennätysmäisesti kaikilla aloilla terveydenhuoltopalveluja lukuun ottamatta (11). |
|
(15) |
Unionin teräksentuottajat ennustavat kysynnän hiipuvan vuoden 2020 jälkipuoliskolla (Etelä-Euroopassa yli 60 prosentilla ja Pohjois-Euroopassa noin 50 prosentilla), mikä johtuu pääasiassa autoteollisuussegmentin kysynnän valtavasta, noin 80 prosentin laskusta ajoneuvojen myynnin ja tuotannon jyrkän laskun vuoksi. Tämä vastaa Morgan Stanleyn hiljattaisen teräsalaa koskevan raportin (12) päätelmiä, joissa todetaan, että teräksen loppumarkkinoilla on odotettavissa vakavia häiriöitä autojen kysynnän (18 prosenttia unionin teräksen kysynnästä) laskettua maaliskuussa 40–85 prosenttia edellisvuodesta ja sekä rakennus-, öljy- ja kaasu- että ilmailualan ollessa vastatuulessa. Edellä mainittu teräksen kysynnän pitkäaikainen romahtaminen vaikuttaa uskottavalta, ja sitä vahvistaa teräksen ostajien suhdannenäkemyksiä kuvaavan kausitasoitetun indikaattorin (PMI-indikaattorin) kehitys. PMI on yhdistelmäindikaattori, joka on suunniteltu antamaan tarkka yleiskuva teräksen suuriksi käyttäjiksi määritettyjen valmistajien toimintaolosuhteista. Indikaattori laski maaliskuun 49,3:sta huhtikuun 43,7:ään, joka on alin taso 133 kuukauteen, mikä johtui kysynnän hiipumisesta sekä kotimaisilla että vientimarkkinoilla, joilla lasku oli nopeinta sitten vuoden 2008 lopun (13). |
|
(16) |
Sekä yritykset että eri maat kirjaavat tästä aiheutuvia vakavia taloudellisia vahinkoja vuoden 2020 alkupuoliskolla. Suuntauksen voidaan odottaa muuttuvan vasta toisen neljänneksen loppupuolella, jolloin kasvua voi esiintyä muutamassa harvassa maassa, jos niissäkään. Euroopan komission laatimassa kevään 2020 talousennusteessa ennakoidaan syvää ja epätasaista taantumaa ja epävarmaa elpymistä sekä unionin työttömyysasteen nousua vuoden 2019 6,7 prosentista 9 prosenttiin vuonna 2020 ja sen jälkeen laskua noin 8 prosenttiin vuonna 2021 (14). |
|
(17) |
Suojatoimenpiteiden voimassaoloaika päättyy 30 päivänä kesäkuuta 2021, ja talousennusteet niiden jäljellä olevan keston ajalle ovat synkät. Euroopan komission laatimassa kevään 2020 talousennusteessa ennakoidaan unionin talouden supistuvan 7,5 prosenttia vuonna 2020 ja kasvavan noin 6 prosenttia vuonna 2021. EU:n talouden ei siis odoteta täysin kattavan kriisistä aiheutuvia tappioita vielä vuoden 2021 loppuun mennessä. Investoinnit pysyvät vähäisinä, eivätkä työmarkkinat ehdi täysin toipua (15). Unionia ja euroaluetta koskevia komission kasvuennusteita on tarkistettu noin yhdeksän prosenttiyksikköä alaspäin syksyn 2019 talousennusteeseen verrattuna. |
|
(18) |
Covid-19-pandemian valtavien taloudellisten seurausten vakavuutta on kuitenkin vaikea ennustaa tässä vaiheessa. Oxford Economics toteaa, että keskeinen epävarmuustekijä ei ole nyt vuoden 2020 jälkipuoliskon talouden hiipumisen suuruus vaan myöhemmän elpymisen nopeus ja ajoitus (16). IHS Markit toteaa äskettäisessä epävarmuusanalyysissaan, että epävarmuus kohoaa yleisen rahoituskriisin tasolle ja että yritykset pelkäävät nyt taantumaa enemmän kuin koskaan ja uskovat pitkälti laskusuhdanteen jatkuvan koko tulevan vuoden ajan (17). |
|
(19) |
Vaikka eri maat ovat toukokuun 2020 puolivälin jälkeen alkaneet toteuttaa strategioita pandemian torjuntaa koskevien tiukempien toimenpiteiden purkamiseksi, elpymiseen liittyy edelleen monia epävarmuustekijöitä. Ensinnäkin tässä vaiheessa on vaikea mitata selkeästi kansallisille teollisuudenaloille sekä kotimaisille ja kansainvälisille toimitusketjuille aiheutuneiden vahinkojen suuruutta. Toiseksi ei ole poissuljettua, että vuoden kuluessa ilmenee uusia epidemia-aaltoja, kun rajoituksia vähennetään asteittain, mikä voi johtaa sulkutoimien ja eristystoimenpiteiden käyttöön ottoon uudelleen ja hidastaa rajoitusten höllentämistä ja siten pysäyttää elpymisen alkuunsa ja aiheuttaa pysyvämpiä vahinkoja. |
|
(20) |
Tähänastisen analyysin perusteella komissio katsoo, että covid-19-pandemian aiheuttama taloudellinen häiriö on perustavanlaatuinen ja poikkeuksellinen olosuhteiden muutos, joka vaikuttaa voimakkaasti teräsmarkkinoiden toimintaan unionissa ja koko maailmassa. Tästä syystä komissio katsoo, että covid-19-pandemian taloudelliset vaikutukset on otettava tarkoin huomioon, kun mukautuksia määritetään suojatoimenpiteiden toisessa tarkastelussa. |
|
(21) |
Kuten edellä selitetään, komissio teki suojatoimenpiteiden ensimmäisessä tarkastelussa mukautuksia, joilla pyrittiin korjaamaan toimenpiteiden ensimmäisen soveltamisvuoden aikana havaittuja rajallisia syrjäyttämisvaikutuksia. Mukautukset johtuivat havaitusta teräsmarkkinoiden taantumasta, joka ei ollut odotettavissa lopullisten toimenpiteiden käyttöönoton aikaan. Ilman mukautuksia vaikutukset pahenevat entisestään nykyisessä taloudellisessa tilanteessa. |
|
(22) |
Vaikka pandemian aiheuttama taloudellinen häiriö on ollut suhteellisen symmetrinen, koska se on vaikuttanut kaikkiin maihin ja vähentänyt tuotantoa ja kysyntää äkkinäisesti ja merkittävästi, elpymisen voimakkuus vuonna 2021 on todennäköisesti epäsymmetrinen. Tämä riippuu paitsi pandemian kehittymisestä kussakin maassa myös kansantalouksien rakenteesta ja niiden kyvystä toteuttaa elvytyspolitiikkaa. |
|
(23) |
Nykytilanteessa, jossa kysyntä on romahtanut ja siitä johtuva myynnin jyrkkä väheneminen vaikuttaa käytännössä kaikkiin terästuotteiden luokkiin ja johon liittyy suuri epävarmuus ja todennäköisesti valtava maantieteellinen epäsymmetria elpymisen nopeudessa ja ajoituksessa, voidaan olettaa (18), että jotkin terästä unioniin vievät tahot alkavat harjoittaa vieläkin aggressiivisempaa kaupallista toimintaa ”tyhjentääkseen markkinat” muiden markkinaosapuolten vahingoksi, kun toiminta alkaa uudelleen pandemian jälkeen. |
|
(24) |
Voidaan kohtuudella olettaa (19), että jotkin viejät – erityisesti sellaisilla maantieteellisillä alueilla, joilla toimintaa käynnistetään suhteessa aikaisemmin kuin muilla alueilla – aikaistavat myyntiään unionin markkinoilla aikaisempaa voimakkaammin ja käyttävät maakohtaiset kiintiöt loppuun mahdollisimman varhaisessa vaiheessa voidakseen hyödyntää jäännöskiintiöitä heti, kun ne asetetaan saataville. |
|
(25) |
Tietyistä maista peräisin olevien viejien opportunistinen käyttäytyminen uhkaa enemmän kuin koskaan syrjäyttää muut markkinaosapuolet ja vallata epäasianmukaisesti markkinaosuuksia, jotka tavanomaisissa olosuhteissa kuuluisivat muille perinteisille kauppavirroille tai kotimaiselle tuotannolle. Riski on todellinen viejien yrittäessä epätoivoisesti hankkia suurempia osuuksia pienemmistä markkinoista korvatakseen supistuneesta kysynnästä johtuvat absoluuttiset myyntitappiot. |
|
(26) |
Sen lisäksi, että edellä mainittu opportunistinen käyttäytyminen vaarantaa perinteisten kauppavirtojen säilymisen (alkuperän osalta) ja uhkaa korvata sekä ne että kotimaisen tuotannon, se myös aiheuttaa erittäin vakavaa epätasapainoa unionin teräsmarkkinoilla, mikä voi viime kädessä vaarantaa alkuperäisten suojatoimenpiteiden korjaavat vaikutukset, siltä osin kuin on kyse suojautumisesta uudelta äkilliseltä tuonnin kasvulta. |
|
(27) |
Jotta näissä olosuhteissa voidaan taata kaikkien toimittajien, niin kotimaisen tuotannonalan kuin viejien, hallittu paluu markkinoille ja minimoida aiheeton opportunistinen käyttäytyminen, komissio katsoo, että tariffikiintiöiden hallinnointiin on aiheellista tehdä kaksi yleistä mukautusta. Ensimmäinen niistä on siirtyminen kaikkien maakohtaisten kiintiöiden hallinnoinnissa vuosittaisesta hallinnoinnista neljännesvuosittaiseen hallinnointiin, millä säilytetään tuoteluokkakohtaiset kokonaismäärät ja varmistetaan vakaampi tuontivirta ja minimoidaan tarpeettomien äkillisten tuontipiikkien riski toimenpiteiden jäljellä olevana voimassaoloaikana. Toinen täydentävä mukautus on parannetun järjestelyn käyttöön ottaminen, jotta maat, joilla on maakohtainen kiintiö, pääsevät jäännöskiintiöihin. Tällä mukautuksella varataan tarvittaessa jäännöskiintiöt nykyisille pienemmille viejämaille, jotka kuuluvat tariffikiintiöiden tähän yleiseen osuuteen, ja minimoidaan riski, että maakohtaisista kiintiöistä hyötyvät viejät syrjäyttävät ne. Näitä kahta mukautusta kuvataan tarkemmin jäljempänä 3.2 ja 3.3 jaksossa. |
3.2 Tariffikiintiöiden taso ja myöntäminen
|
(28) |
Tässä jaksossa komissio arvioi, onko tariffikiintiöiden nykyinen taso asianmukainen ja myönnetäänkö ne ja hallinnoidaanko niitä asianmukaisesti. Kuten vireillepanoilmoituksessa todetaan, asianomaisten osapuolten toimittamien huomautusten ja näytön lisäksi komissio kiinnitti arvioinnissaan erityistä huomiota tariffikiintiöiden käytön kehitykseen toimenpiteiden toisen soveltamisvuoden aikana (20). Käyttöä on seurattu päivittäin kaikkien 26 tuoteluokan osalta. |
Asianomaisten osapuolten huomautukset
|
(29) |
Useimmat asianomaiset osapuolet esittivät huomautuksia tästä tarkastelun osa-alueesta. Monet niistä, etenkin vientiä harjoittavat tuottajat, kolmansien maiden hallitukset, käyttäjät ja tuojat, pyysivät joko tariffikiintiöiden tason korottamista tai erilaista järjestelmää kiintiöiden myöntämistä tai käyttöä varten niiden kannalta merkityksellisissä tuoteluokissa. Myös tariffikiintiötasojen laskemiseen käytettävän viitekauden muuttamista pyydettiin, jotta kiintiö kasvaisi. Jotkin asianomaiset osapuolet pyysivät komissiota muuttamaan maakohtaisen kiintiön jakoperustetta joko korottamalla tai alentamalla nykyistä 5 prosentin rajaa. |
|
(30) |
Toisaalta unionin tuotannonala esitti useita oikaisuja toiseen suuntaan. Unionin tuotannonala pyysi erityisesti, että tariffikiintiöitä hallinnoidaan neljännesvuosittain ja että vuosineljänneksen käyttämättömiä määriä ei siirretä seuraavalle neljännekselle. Kun kirjallinen vaihe avattiin poikkeuksellisesti uudelleen kannanottojen saamiseksi covid-19-pandemian taloudellisista vaikutuksista, unionin tuotannonala pyysi tariffikiintiöiden tason alentamista enintään 75 prosenttiin pandemian valtavien taloudellisten vaikutusten huomioon ottamiseksi. Monet asianomaiset osapuolet vastustivat pyyntöä voimakkaasti ja väittivät, että se olisi ristiriidassa WTO:n sääntöjen kanssa ja vaikuttaisi kohtuuttomasti unionin jatkojalostusteollisuuteen. |
Komission kanta
|
(31) |
Komissio toteaa, että myös toimenpiteiden toisen soveltamisvuoden viimeisellä neljänneksellä (tiedot analysoitu 15 päivään toukokuuta 2020 asti) tariffikiintiöiden kokonaistaso jäi suurelta osin käyttämättä (21) ja kiintiöitä oli käytettävissä kaikissa tuoteluokissa. Tariffikiintiöiden käyttövauhdin ja suuntauksen perusteella, kun kaudesta on kulunut jo kolme neljäsosaa ja kun otetaan huomioon edellä 3.1 jaksossa kuvattu vallitseva taloustilanne, jossa kasvu on pysähtynyt, komissio pitää erittäin epätodennäköisenä, että tariffikiintiöiden käyttö kiihtyisi viimeisen neljänneksen aikana. Tuoreimmat tuonnin suuntaukset ja kysyntänäkymät viittaavat päinvastoin siihen, että kauden loppuun eli 30 päivään kesäkuuta 2020 mennessä tuontivauhti voi hidastua lisää. Lisäksi kuten ensimmäistä tarkastelua koskevan asetuksen johdanto-osan 15 kappaleessa todetaan, toimenpiteiden ensimmäisenä soveltamisvuonna, jolloin tilanne oli vakaampi ja kysyntä kestävä verrattuna nykytilanteeseen, noin 3,2 miljoonaa tonnia tullittomia tariffikiintiöitä jäi käyttämättä (22). |
|
(32) |
Tätä taustaa vasten komissio katsoo, että voimassa olevat tariffikiintiötasot eivät rajoittaneet kohtuuttomasti kauppavirtoja toimenpiteiden toisena soveltamisvuonna vaan mahdollistivat unionin markkinoiden tarpeita vastaavan tuonnin tason. |
|
(33) |
Tariffikiintiötasojen nostamista koskeviin pyyntöihin komissio toteaa, että asianomaisten osapuolten toimittamat huomautukset eivät osoittaneet, että kysyntä unionin teräsmarkkinoilla kasvaisi niin, että nykyiset tariffikiintiöt aiheuttaisivat tarjonnan puutteen markkinoilla. Kuten 3.1 jaksossa kuvataan, suuntaus viittaa pikemminkin päinvastaiseen suuntaan. Lopuksi komissio toteaa vielä, että tariffikiintiöiden laskemisessa käytetty viitekausi muodostaa yhden niistä toimenpiteiden suunnittelun peruspilareista, jotka alun perin vahvistettiin lopullista tullia koskevassa asetuksessa, ja että tarkastelun soveltamisalaan ei kuulu toimenpiteiden perusrakenteen huomattava muuttaminen. Tarkastelun tavoitteena on pikemminkin arvioida, onko tariffikiintiöiden hallinnointiin tarpeen tehdä erityisiä mukautuksia. Näin ollen komissio hylkää nämä pyynnöt. |
|
(34) |
Edellä todetusta huolimatta komissio katsoo tarpeelliseksi mukauttaa ja kehittää tariffikiintiöiden hallinnointia, jotta voidaan vastata markkinoiden kehitykseen ja varmistaa paremmin suojatoimenpiteiden toimivuus. Mukautukset ovat sekä horisontaalisia että tiettyjä tuoteluokkia koskevia. |
3.2.1 Horisontaalinen mukautus: kaikkien maakohtaisten kiintiöiden neljännesvuosittainen hallinnointi
|
(35) |
Tarkastelua koskeva tutkimus osoitti, että monet vientiä harjoittavat maat harjoittivat erittäin aggressiivista vientitoimintaa monissa tuoteluokissa myös toimenpiteiden toisena soveltamisvuonna. Kyseiset maat käyttivät useita (tai useimmat) vuotuisista maakohtaisista kiintiöistään epätavallisen nopeasti (joissakin tapauksissa vain muutaman kuukauden kuluessa kauden alkamisesta). Yksi vuotuinen maakohtainen kiintiö käytettiin loppuun jo toimenpiteiden toisen soveltamisvuoden ensimmäisenä päivänä. |
|
(36) |
Tällainen käyttäytyminen loi näissä tuoteluokissa tilanteen, jossa suhteettoman suuret tuontivirrat keskittyivät vuoden hyvin aikaiseen vaiheeseen. Virta hidastui tämän jälkeen kauden viimeisen neljänneksen alkuun asti, jolloin tuonti nousi jälleen huippulukemiin. Tämä uusi huippu osui ajankohtaan, jolloin maakohtaisista kiintiöistä nauttiville maille myönnettiin pääsy tullittomaan jäännöskiintiöön. Komissio katsoo, että tällainen toiminta aiheuttaa merkittävää epätasapainoa ja estää markkinoiden moitteettoman toiminnan. |
|
(37) |
Koska tilanne on tällä hetkellä äärimmäisen epävarma, kysyntä on romahtanut ja tästä johtuva myynnin jyrkkä väheneminen vaikuttaa käytännössä kaikkiin tuoteluokkiin (ks. 3.1 jakso), komissio pitää erittäin todennäköisenä, että edellä tarkoitettu kilpailijoiden sulkeminen markkinoilta lisääntyy jatkossa. Näissä poikkeuksellisissa olosuhteissa viejät tulevat käyttäytymään erittäin aggressiivisesti ja opportunistisesti kilpailijoita kohtaan kattaakseen menetetyn myynnin. On kohtuullista olettaa, että vahvimpien viejämaiden viejät yrittävät tällaisen opportunismin mukaisesti aikaistaa myyntinsä ”tyhjille markkinoille”. Tällainen opportunistinen kaupallinen käyttäytyminen on suurin riski suojatoimenpiteiden asianmukaiselle toiminnalle, koska se aiheuttaisi erittäin vakavia häiriöitä markkinoilla, ja ilman korjaavia toimia on vaara, että perinteiset kauppavirrat ja kotimainen tuotanto syrjäytetään, mikä poistaa käytössä olevien suojatoimenpiteiden hyödyllisen vaikutuksen (”effet utile”). |
|
(38) |
Lopullisten toimenpiteiden käyttöönotosta lähtien maakohtaisia kiintiöitä on hallinnoitu vuosittain eli kaikki määrät on asetettu kokonaisuudessaan viejien käyttöön kunkin vuoden alussa eikä niiden käytölle tietyn ajanjakson kuluessa ole asetettu aikarajoituksia, kun taas jäännöskiintiöitä on hallinnoitu neljännesvuosittain. Aikarajoitusten käyttöönotto vaikutti tuolloin tarpeettomalta ja vaivalloiselta hallinnolliselta rasitteelta, joka häiritsisi markkinoiden normaalia toimintaa. |
|
(39) |
Tarkastelua koskevan tutkimuksen perusteella komissio katsoo kuitenkin, että nykyinen tapa hallinnoida maakohtaisia kiintiöitä vuosittain ei ole tehokas keino estää edellä tarkoitettuja häiriöitä unionin teräsmarkkinoilla ja että joiltakin viejiltä odotettavissa oleva opportunistinen käyttäytyminen pahentaisi kyseisiä häiriöitä. Nämä häiriöt olisivat useimpien viejämaiden etujen vastaisia ja vaikuttaisivat erittäin kielteisesti unionin taloudelliseen tilanteeseen ja heikentäisivät toimenpiteiden tehokkuutta. |
|
(40) |
Näin ollen komissio päätti, että myös maakohtaisia kiintiöitä olisi hallinnoitava neljännesvuosittain. Mukautuksella varmistetaan vakaampi tuontivirta ja minimoidaan nykyinen erittäin suuri riski siitä, että viejien opportunistinen käyttäytyminen on ristiriidassa muiden markkinaosapuolten oikeutettujen etujen kanssa seuraavalla toimenpiteiden soveltamiskaudella eli 1 päivän heinäkuuta 2020 ja 30 päivän kesäkuuta 2021 välisenä aikana. |
|
(41) |
Mukautuksella on markkinoita vakauttava myönteinen vaikutus, koska sillä vältetään valtavien varastojen muodostaminen kauden alussa, mitä aiemmin esiintyi useissa tuoteluokissa. Mukautuksella mahdollistetaan se, että ne unionin ja kolmansien maiden tuottajat, joiden toimintaa covid-19 on rajoittanut merkittävästi ja jotka ovat saaneet aloittaa toimintansa uudelleen sulkutoimien jälkeen myöhemmin kuin muut tuottajat, voivat kilpailla tasapuolisemmissa toimintaolosuhteissa kysynnän elpyessä. |
|
(42) |
Lopuksi olisi mainittava, että komissio ei näe mitään syytä lopettaa neljännesvuosittain hallinnoitujen kiintiöiden käyttämättömien määrien siirtämistä seuraavalle neljännekselle saman kauden puitteissa. Siirtomekanismin säilyttämisellä varmistetaan, että tariffikiintiöiden käyttö voi mukautua kysynnän kehitykseen vuoden aikana aiheuttamatta kohtuuttomia häiriöitä markkinoilla. |
3.2.2 Yksittäisiin tuoteluokkiin tehtävät erityismukautukset
a) Luokka 1 (Kuumavalssatut levytuotteet)
|
(43) |
Kuten lopullista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 149 kappaleessa ja ensimmäistä tarkastelua koskevan asetuksen johdanto-osan 17–19 kappaleessa selitetään, tämän tuoteluokan osalta otettiin käyttöön ainoastaan yleinen tariffikiintiö. Tämä oli poikkeus muutoin paremmaksi katsottuun järjestelmään, joka käsittää maakohtaisen kiintiön perinteisille suurille toimittajille ja jäännöskiintiön muille toimittajille ja jota sovelletaan lähes kaikkiin muihin tuoteluokkiin. |
Asianomaisten osapuolten huomautukset
|
(44) |
Monet asianomaiset osapuolet ovat pyytäneet tämän tuoteluokan osalta 30 prosentin (alkuperä)maakohtaisen rajan alentamista 20 prosenttiin, kun taas toiset ovat kannattaneet rajan poistamista ja tilanteen palauttamista sellaiseksi kuin se oli ennen ensimmäistä tarkastelua. |
Komission kanta
|
(45) |
Tarkastelua koskevassa tutkimuksessa havaittiin useita kehityssuuntauksia, joiden perusteella komissio katsoo, että tämän tuoteluokan tariffikiintiön hallinnointia on tarpeen mukauttaa. Tutkimuksessa vahvistui ensinnäkin, että kyseisen luokan tariffikiintiön käyttö on vähentynyt jatkuvasti ja jyrkästi koko kauden ajan (ks. kuvio 1 jäljempänä) siten, että siitä on käytetty keskimäärin 54 prosenttia toimenpiteiden toisen soveltamisvuoden toisella ja kolmannella neljänneksellä (23).
|
|
(46) |
Toimenpiteiden toisen soveltamisvuoden alusta asti kumuloitunut käyttämättömien kiintiöiden määrä nousi kolmannen vuosineljänneksen lopussa 1,5 miljoonaan tonniin (ks. kuvio 2 jäljempänä). Lisäksi toukokuun 2020 puoliväliin ulottuvien tietojen mukaan tuontitaso on alentunut tässä tuoteluokassa huomattavasti enemmän ja vain 16 prosenttia kiintiöstä on käytetty. Tariffikiintiötä oli siten käyttämättä yli 3 miljoonaa tonnia vain kuusi viikkoa ennen kyseisen vuosineljänneksen loppua. Näin ollen tuonnin suuntaus tässä tuoteluokassa, jonka osuus on noin kolmannes suojatoimenpiteiden kohteena olevien 26 tuoteluokan perinteisestä tuontimäärästä, on tärkeä indikaattori tämänhetkisestä kysynnän jyrkästä laskusuuntauksesta EU:n teräsmarkkinoilla.
|
|
(47) |
Komissio toteaa myös, että tariffikiintiön käytön merkittävä vähentyminen tapahtui kaudella, johon covid-19-pandemian aiheuttama häiriö ei vielä vaikuttanut. Tämä viittaa vahvasti siihen, että on hyvin epätodennäköistä, että unionin kysynnän tuleva elpyminen toimenpiteiden kolmannen soveltamisvuoden aikana olisi niin voimakasta, että se johtaisi lopulta tariffikiintiön täysimääräiseen tai erittäin suureen käyttöön tässä tuoteluokassa. |
|
(48) |
Tätä taustaa vasten komissio katsoo, että nykyisessä tilanteessa ei enää ole tarjonnan puutteen riskiä, joka lopullisten toimenpiteiden mukaisella yleisellä tariffikiintiöllä haluttiin ehkäistä. Näin ollen komissio päätti lopettaa tariffikiintiön poikkeuksellisen yleisen hallinnoinnin tässä tuoteluokassa ja soveltaa oletusarvoista järjestelmää, jossa käytetään sekä maakohtaista kiintiötä että jäännöskiintiötä ja jota sovelletaan lähes kaikissa muissa tuoteluokissa. |
|
(49) |
Sen vuoksi 1 päivästä heinäkuuta 2020 alkaen tuoteluokan 1 tariffikiintiö muodostuu sellaisten maiden maakohtaisista kiintiöistä, joiden tuontitaso tässä luokassa oli vähintään viisi prosenttia viitekaudella 2015–2017 (24), sekä muiden maiden jäännöskiintiöstä. Tätä tariffikiintiötä hallinnoidaan neljännesvuosittain, kuten edellä 3.2.1 jaksossa selitetään. Kaikkia viejämaita koskevaa 30 prosentin rajaa sovelletaan kuitenkin edelleen jäännöskiintiön käyttöön neljännellä neljänneksellä syrjäyttämisvaikutusten estämiseksi (25). |
|
(50) |
Komissio katsoo edelleen, että oletusarvoinen tariffikiintiöjärjestelmä, jossa käytetään sekä maakohtaista kiintiötä että jäännöskiintiötä, on soveltuvin järjestelmä perinteisten kauppavirtojen säilyttämiseksi sekä määrien että alkuperän osalta (26). Sen vuoksi on unionin yleisen edun mukaista panna järjestelmä täytäntöön tässä tuoteluokassa heti kun sen edellytykset täyttyvät. |
b) Luokka 8 (ruostumattomat kuumavalssatut levyt ja nauhat)
|
(51) |
Edellisen tarkastelua koskevan tutkimuksen jälkeen komissio on havainnut useita merkittäviä muutoksia, jotka vaikuttavat tähän luokkaan. Ensinnäkin komissio otti 8 päivänä huhtikutua 2020 käyttöön väliaikaiset polkumyyntitoimenpiteet Kiinan kansantasavallasta, Indonesiasta ja Taiwanista peräisin olevien tämän tuoteluokan tuotteiden tuonnissa (27). Toiseksi komissio on vahvistanut, että Yhdysvaltojen maakohtaista tariffikiintiöitä on käytetty jatkuvasti hyvin vähän (28). Näin ollen neljään viidestä tämän tuoteluokan tuotteiden suurimmasta viejämaasta sovelletaan tällä hetkellä erilaisia kaupan toimenpiteitä. Sen vuoksi on odotettavissa, että kyseiset maat eivät jatka vientiä unioniin perinteisellä tasolla. |
Asianomaisten osapuolten huomautukset
|
(52) |
Jotkin asianomaiset osapuolet pyysivät komissiota ottamaan käyttöön rajan tämän tuoteluokan jäännöskiintiössä. Muut asianomaiset osapuolet pyysivät, että komissio siirtäisi jäännöskiintiöön ne maakohtaiset kiintiöt, joiden käyttöaste on hyvin alhainen. |
Komission kanta
|
(53) |
Edellä 51 kappaleessa kuvattujen muuttuneiden olosuhteiden perusteella, jotka uhkaavat aiheuttaa tarjonnan puutteen unionin markkinoilla tässä tuoteluokassa, ja muissa tuoteluokissa lopullisten toimenpiteiden hyväksymisen jälkeen omaksutun toimintatavan mukaisesti komissio katsoo, että on unionin edun mukaista siirtää kaikkien sellaisten maiden, joihin sovelletaan erityyppisiä kaupan suojatoimenpiteitä (29), maakohtaisten kiintiöiden määrät jäännöstariffikiintiöön. Mukautuksella varmistetaan, että nykyiset toimenpiteet eivät vaikuta perinteisiin kauppavirtoihin ja että unionin käyttäjillä on tarvittaessa riittävästi joustovaraa toimitusalkuperän vaihtamiseksi. |
|
(54) |
Sen vuoksi tuoteluokan 8 tariffikiintiöstä tulee yleinen tariffikiintiö, jota hallinnoidaan neljännesvuosittain 1 päivästä heinäkuuta 2020. |
c) Luokka 25 (Suuret hitsatut putket)
|
(55) |
Komissio muistuttaa niistä perusteista, joilla tämä tariffikiintiö on yleinen, ja viittaa ensimmäistä tarkastelua koskevan asetuksen johdanto-osan 54–59 kappaleissa annettuihin selityksiin. |
Asianomaisten osapuolten huomautukset
|
(56) |
Jotkin asianomaiset osapuolet pyysivät muutoksia tähän luokkaan. Osapuolet ovat muun muassa pyytäneet palaamaan järjestelmään, jossa käytetään sekä maakohtaisia kiintiöitä että jäännöskiintiöitä. Lisäksi jotkin osapuolet ovat pyytäneet jakamaan tämän tariffikiintiön kahteen alaluokkaan, jotta tähän luokkaan kuuluvien tuotteiden erityispiirteet voitaisiin ottaa paremmin huomioon. |
Komission kanta
|
(57) |
Tämän toisen tarkastelun yhteydessä tekemässään analyysissä komissio havaitsi (sellaisten tietojen perusteella, jotka eivät olleet käytettävissä ensimmäisen tarkastelun aikana) tässä luokassa varsin epätavallisia tuontivirtoja (30), jotka poikkeavat merkittävästi perinteisistä kauppavirroista määrien ja alkuperän suhteen ja jotka uhkaavat aiheuttaa epätasapainoa unionin markkinoille. |
|
(58) |
Komissio toteaa, että yli 70 prosenttia tämän luokan tariffikiintiön kokonaismäärästä vastaa perinteisiä kauppavirtoja, jotka liittyvät useisiin tuotelajeihin, joita käytetään pääasiassa suurissa rakennushankkeissa. Tämän tuoteluokan tariffikiintiön tosiasiallinen käyttö osoittaa kuitenkin, että tietyt maat käyttävät sitä aiempaa vientiä suurempina (joissakin tapauksissa kymmenkertaisina) määrinä sellaisten tuotelajien viemiseksi, joita ei käytetä suurissa rakennushankkeissa, muiden markkinatoimijoiden, niin kotimaisten kuin vientiä harjoittavien maiden, kustannuksella. Tämän vuoksi komissio katsoo, että nykyinen tariffikiintiöiden hallinnointijärjestelmä on johtanut kohtuuttomaan syrjäyttämistilanteeseen. |
|
(59) |
Ilman mukautusta on vaarana, että toimenpiteiden kolmannen soveltamisvuoden aikana mahdollisesti toteutettaviin suuriin rakennushankkeisiin, joissa tarvitaan tietynlaisia putkia, on vaikea hankkia ne tariffikiintiömäärät, joiden olisi pitänyt olla käytettävissä tällaisia erikoisputkia varten, koska muu tuonti käyttäisi kyseiset määrät. |
|
(60) |
Näin ollen komissio katsoo tarpeelliseksi mukauttaa kiintiön nykyistä rakennetta, jotta vältetään edellä mainitun ei-toivotun epätasapainon syntyminen. Tehokkain tapa ratkaista edellä kuvattu tilanne on jakaa luokka kahteen osaan: ensimmäiseen alatariffikiintiöön (luokka 25A) kuuluisivat ne CN-koodit (31), joita käytetään tavallisesti suurissa rakennushankkeissa ja toiseen alatariffikiintiöön (luokka 25B) loput CN-koodit (32), joita ei yleensä käytetä tällaisissa hankkeissa. Jako on yksinkertainen, eikä se vaikuta aiheuttavan suhteetonta rasitetta tulliviranomaisille. |
|
(61) |
Mitä tulee näiden alaluokkien hallinnointiin, tuoteluokka 25A koostuu yhdestä yleisestä tariffikiintiöstä, jotta kaikilla potentiaalisilla tarjoajilla olisi yhtäläiset mahdollisuudet osallistua ensimmäistä tarkastelua koskevassa asetuksessa (33) tarkoitettuihin suuriin rakennushankkeisiin. Tuoteluokka 25B koostuu sellaisten maiden maakohtaisista kiintiöistä, joiden keskimääräinen osuus tuonnista oli vähintään 5 prosenttia viitekaudella 2015-2017, ja muille maille tarkoitetusta jäännöskiintiöstä. |
|
(62) |
Komissio katsoo, että tämän tuoteluokan tariffikiintiön jakaminen vastaisi mainittuihin alaluokkiin kuuluvien putkien perinteisiä tuontivirtoja tarkemmin ja varmistaisi näin kiintiön oikeudenmukaisen toiminnan. Jaolla varmistetaan, että unionissa mahdollisesti toteutettaviin suuriin rakennushankkeisiin on toimenpiteiden jäljellä olevana voimassaoloaikana käytettävissä tarvittavat kiintiömäärät, jotka muuten käytettäisiin muiden tuotetyyppien tuontiin. Tällainen epätasapaino on vastoin unionin etua ja tavoitetta säilyttää suojatoimenpiteiden avulla perinteisten kauppavirtojen määrät ja alkuperä mahdollisimman hyvin. |
d) Luokka 4B (Ensisijaisesti autoteollisuudessa käytetyt metallipinnoitetut levyt)
|
(63) |
Käyttötarkoitusta koskevan asetuksen johdanto-osan 8 kappaleessa komissio toteaa, että ”[se] on edelleen sitä mieltä, että unionin etu saattaa myöhemmin edellyttää erityistä mekanismia – joko tietyn käyttötarkoituksen menettelyä (kunhan täytäntöönpanoon liittyvät ongelmat on ratkaistu) tai jotakin muuta järjestelmää – jotta voidaan korvamerkitä autoteollisuuden käyttöön tarkoitettujen teräsluokkien tuonti tuoteluokkaan 4B. Näitä seikkoja arvioidaan uudelleen tulevassa tarkastelua koskevassa tutkimuksessa asianomaisten osapuolten esittämien huomautusten ja ehdotusten perusteella, ja huomioon otetaan muu kehitys, joka vaikuttaa tähän tuoteluokkaan.” |
|
(64) |
Sen vuoksi komissio on analysoinut huolellisesti kaikki huomautukset, jotka koskevat ehdotuksia erityiseksi mekanismiksi tätä tuoteluokkaa varten. |
Asianomaisten osapuolten huomautukset
|
(65) |
Asianomaisten osapuolten tästä luokasta esittämissä huomautuksissa oltiin yleisesti sitä mieltä, että on tärkeää säilyttää autoteollisuuteen tarkoitetun teräksen tuontimäärät. Asianomaiset osapuolet esittivät tältä osin erilaisia pyyntöjä. Jotkin asianomaiset osapuolet pyysivät, että tuotujen tuotteiden käyttötarkoitus autoteollisuutta varten yksilöidään ”omalla ilmoituksella” tai että vapaaseen liikkeeseen luovutus sallitaan vasta, kun esitetään jäsenvaltion nimeämän toimivaltaisen viranomaisen (unionin tuojan pyynnöstä) laatima ”tuloasiakirja”. Asianomaiset osapuolet pyysivät myös, että luokan 4A käyttämättömät tariffikiintiömäärät siirretään luokkaan 4B ja otetaan käyttöön 30 prosentin raja kauden viimeisellä neljänneksellä, jotta vältetään se, että muut kuin autoteollisuuden teräsluokat valtaavat osan tariffikiintiöstä ja syrjäyttävät siten autoteollisuuden laatuluokat. Lisäksi jotkin asianomaiset osapuolet pyysivät komissiota kehittämään käyttötarkoitukselle vaihtoehtoisen järjestelmän, joka palvelisi samaa tarkoitusta, ja jopa ottamaan uudelleen käyttöön käyttötarkoituksen menettelyn, kun taas toiset vastustivat tällaisen menettelyn käyttöönottoa. |
Komission analyysi
|
(66) |
Komissio on ensinnäkin edelleen sitä mieltä, että olisi toivottavaa tutkia mahdollisuuksia korvamerkitä autoteollisuuden käyttöön tarkoitettujen teräsluokkien tuonti tuoteluokkaan 4B. Tämän pohjalta komissio arvioi saadut ehdotukset huolellisesti ja teki seuraavat päätelmät. |
|
(67) |
Käyttötarkoituksen menettelyn toteutus ei sujunut odotetulla tavalla, kuten käyttötarkoitusta koskevassa asetuksessa kuvataan. Komissio ei saanut mitään näyttöä siitä, sen peruuttamiseen johtaneet olosuhteet olisivat muuttuneet niin, että tällaisen menettelyn ottaminen uudelleen käyttöön olisi tehokas ratkaisu. Näin ollen komissio päätteli, että käyttötarkoituksen menettelyn ottaminen uudelleen käyttöön ei ole asianmukaista. |
|
(68) |
Komissio toteaa myös, että huolimatta mahdollisuudesta vastata muiden osapuolten huomautuksiin yksikään ehdotus ei saanut vähimmäiskannatusta jäsenvaltioiden asianomaisilta sidosryhmiltä. Komissio muistuttaa käyttötarkoituksen menettelystä saatujen kokemusten perusteella, että kaikkien autoteollisuuden monimutkaisen toimitusketjun toimijoiden kaikissa jäsenvaltioissa on yksiselitteisesti sitouduttava tekemään yhteistyötä vaihtoehtoisen tehokkaan mekanismin toimivuuden varmistamiseksi, jotta sellainen voitaisiin ottaa käyttöön tässä tuoteluokassa. Sen vuoksi komissio katsoo, että yksikään ehdotetuista vaihtoehtoisista korvamerkintämekanismeista ei vaikuta saavan osallistujien enemmistön kannatusta, mikä on edellytys sen toimivuudelle. |
|
(69) |
Näin ollen komissio päätti olla panematta täytäntöön uutta erityistä mekanismia tässä tuoteluokassa välttääkseen ne erittäin kielteiset vaikutukset, joita riittämättömällä noudattamisella voisi taas olla. |
|
(70) |
Komissio haluaa korostaa, että tiettyä käyttötarkoitusta koskevan luvan saaminen on mahdollista, jos kaikki asianomaiset sidosryhmät tekevät tehokasta yhteistyötä. Komissio viittaa erään asianomaisen osapuolen erityistilanteeseen, jossa kyseinen osapuoli sai tiettyä käyttötarkoitusta koskevan luvan eräältä EU:n jäsenvaltiolta huhtikuun 2020 lopussa. Valitettavasti komissio ei voi panna tehokkaasti täytäntöön tariffikiintiön erityistä hallinnointia, jota sovellettaisiin vain yhteen yritykseen. |
|
(71) |
Toiseksi, kun tarkastellaan luokan 4 B tariffikiintiön käyttöä, komissio on havainnut, että kun neljännen vuosineljänneksen jäännöskiintiö avattiin 1 päivänä huhtikuuta 2020, unionin markkinoille tuli valtava tuonnin tulva, joka käytti nopeasti loppuun käytettävissä olevan jäännöskiintiön. Tilanne muistuttaa tilannetta 1 päivänä heinäkuuta 2019, jolloin toimenpiteiden toisen soveltamisvuoden uudet kiintiöt avattiin ja yksi vuotuinen maakohtainen kiintiö käytettiin loppuun yhdessä päivässä. Monet asianomaiset osapuolet varoittivat komissiota tässä yhteydessä, että suurin osa näistä määristä ei palvelisi unionin autoteollisuutta. Komissio toteaa, että muut asianomaiset osapuolet eivät kiistäneet tältä osin esitettyjä väitteitä. Lisäksi komissio muistuttaa, että sillä on meneillään kiertämistä koskeva tutkimus, joka liittyy tämän tuoteluokan tuotteiden tuontiin Kiinasta ja joka perustuu riittävään näyttöön niiden väitteiden todenperäisyydestä, joiden mukaan luokkaan 4B kuuluva tuonti ei välttämättä vastaa kyseistä tuoteluokkaa. |
|
(72) |
Näin ollen komissio pitää välttämättömänä tehdä mukautus, jotta voidaan välttää se, että epätavallisen suuret määrät luokkaan 4 kuuluvia muita kuin autoteollisuuden teräslajeja syrjäyttävät edelleen tarpeettomasti EU:n autoteollisuudelle tarkoitetut perinteiset toimitusvirrat. Mukautusta käsitellään jäljempänä 3.2.3 jaksossa. |
3.2.3 Perinteisten kauppavirtojen syrjäyttäminen
|
(73) |
Lopullista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 150 kappaleessa komissio toteaa, että niille maille, jotka ovat käyttäneet loppuun maakohtaisen kiintiönsä, pitäisi myöntää pääsy jäännöskiintiöön viimeisen neljänneksen aikana. Tällaisen menettelyn tavoitteena oli välttää se, että jäljellä olevat kiintiöt jäisivät mahdollisesti käyttämättä. Ensimmäistä tarkastelua koskevan asetuksen johdanto-osan 85–98 kappaleessa komissio arvioi tämän ominaisuuden toimivuutta yksilöimällä tiettyjä syrjäyttäviä vaikutuksia ja mukautti toimenpiteiden tämän ominaisuuden toimintaa kahden tuoteluokan osalta (34). |
Asianomaisten osapuolten huomautukset
|
(74) |
Tämän tarkastelun yhteydessä monet asianomaiset osapuolet esittivät huomautuksia ja ehdotuksia väitetyistä syrjäyttämisvaikutuksista, joita useissa tuoteluokissa katsotaan esiintyvän. Jotkin osapuolet pyysivät rajojen asettamista tietyissä tuoteluokissa niille maille, joilla on pääsy jäännöskiintiöihin viimeisellä neljänneksellä. Jotkin osapuolet pyysivät myös alentamaan kahdessa tuoteluokassa voimassa olevaa rajaa ja poistamaan kokonaan maiden mahdollisuuden käyttää jäännöskiintiötä viimeisellä neljänneksellä. Jotkin osapuolet ehdottivat vastaavasti rajan asettamista (maakohtaisten tai jäännös)kiintiöiden käytössä tietyille maille ja pääsyä jäännöskiintiöön vain edelliseltä neljännekseltä siirrettyjen käyttämättömien määrien osalta. |
|
(75) |
Toisaalta jotkin osapuolet pyysivät poistamaan rajat ja sallimaan rajoittamattoman pääsyn viimeisellä neljänneksellä tai vähintäänkin pitämään tilanteen ennallaan. Lisäksi jotkin osapuolet pyysivät, että maakohtaisesta kiintiöstä hyötyville maille sallittaisiin pääsy jäännöskiintiöihin heti, kun maakohtaiset kiintiöt on käytetty loppuun, odottamatta viimeisenä neljänneksen alkua. |
Komission kanta
|
(76) |
Päinvastoin kuin ensimmäistä tarkastelua koskevassa tutkimuksessa komissio voi toisessa tarkastelussa tarkastella analyysiään varten huomattavasti pidempää lopullisten toimenpiteiden soveltamiskautta. Käytettävissä on viiden vuosineljänneksen tiedot (35). Näin ollen komissio on nyt voinut arvioida tarkemmin ja luotettavammin, millaiset jäännöskiintiöiden tosiasialliset tuontisuuntaukset (määrä ja alkuperä) olivat luokittain. |
|
(77) |
Ensinnäkin komissio on pystynyt arvioimaan, mikä on sellaisten maiden tyypillinen jäännöskiintiön käyttö vuosineljännestä kohti, jotka ovat tariffikiintiön tämän osuuden nykyisiä edunsaajia. Tässä yhteydessä komissio on laskenut keskimääräisen jäännöskiintiön käytön (kokonaisuudessaan ja alkuperän mukaan) kullakin neljällä vuosineljänneksellä, joiden aikana maakohtaisesta kiintiöstä hyötyvät maat eivät vielä päässeet jäljelle jäävään osuuteen. Toisaalta komissio on tarkastanut tämän tyypillisen käytön suhteessa tosiasialliseen käyttöön (kokonaisuudessaan ja alkuperän mukaan) neljännellä vuosineljänneksellä siinä tapauksessa, että suuremmat viejämaat pystyivät hyödyntämään tariffikiintiön jäännösosuutta (36). |
|
(78) |
Edellä mainitun vertailun perusteella komissio on tullut siihen tulokseen, että mahdollisuus käyttää jäännöskiintiötä kauden neljännellä neljänneksellä ei voi jatkossa olla oletusjärjestely, koska se aiheuttaa eri suuruisia tarpeettomia syrjäyttämisvaikutuksia useissa tuoteluokissa. Sen sijaan mahdollisuus käyttää jäännöskiintiötä kauden viimeisen neljänneksen aikana olisi sallittava tai kiellettävä jäännöskiintiön nykyisten edunsaajien tosiasiallisen tyypillisen käytön pohjalta (ks. edellinen kappale). |
|
(79) |
Jotta pääsyä jäännöskiintiöön kauden neljännellä neljänneksellä koskevaa järjestelyä voitaisiin muokata tehokkaalla ja oikeasuhteisella tavalla, komissio katsoo aiheelliseksi soveltaa mukautuksia ainoastaan niihin tuoteluokkiin, joissa on havaittu negatiivisia syrjäyttämisvaikutuksia. Tätä ajatellen komissio on luonut kolme erilaista järjestelyä, jotka vastaavat kolmea eri jäännöskiintiöön pääsyä koskevaa järjestelyä kaikkien tuoteluokkien osalta. Nämä kolme järjestelyä riippuvat havaittujen syrjäyttämisvaikutusten asteesta, lukuun ottamatta luokkia 1, 4B, 8 ja 25A (ks. 3.2.2.a ja 3.2.3.d, 3.2.2.d ja 3.2.3.d jakso, 3.2.2.c ja 3.2.3.d jakso), joilla on oma asianmukainen tariffikiintiöiden hallinnointijärjestelmä. |
Järjestely 1: Ei pääsyä
|
(80) |
Monissa luokissa pienemmät toimittajamaat ovat arvioitujen vuosineljännesten osalta johdonmukaisesti osoittaneet, että ne pystyvät itse käyttämään täysimääräisesti tai erittäin suurelta osin jäännöskiintiöiden määrät. Lisäksi suurempien viejämaiden käyttäytyminen näissä luokissa neljännen vuosineljänneksen aikana on syrjäyttänyt tarpeettomasti pienempien toimittajamaiden perinteiset määrät kokonaan tai suurelta osin. Jotta perinteisten kauppavirtojen alkuperä voidaan tehokkaasti säilyttää, komissio katsoo, että jatkossa on tarpeen kieltää maakohtaisista kiintiöistä nauttivien maiden pääsy jäännöskiintiöön toimienpiteiden kolmannen soveltamisvuoden neljännellä neljänneksellä. Ei pääsyä -järjestelyä sovelletaan seuraaviin luokkiin: 5, 16, 20 ja 27 (37). Jäännöskiintiön keskimääräinen käyttö vuosineljänneksittäin osoittaa, että näissä luokissa riski siitä, että osa kiintiöstä jää käyttämättä, on erittäin pieni. |
Järjestely 2: Rajoitettu pääsy
|
(81) |
Useissa luokissa keskimääräinen kiintiön käyttö osoittaa, että vaikka jäännöskiintiötä nykyisin käyttävät toimittajamaat hyödyntävät sitä kohtuullisesti, ne eivät yksin pysty hyödyntämään käytettävissä olevia määriä kokonaan tai suurelta osin. Sen vuoksi suurempien viejämaiden pääsy neljännellä neljänneksellä on edelleen perusteltua. Tarkempi analyysi osoittaa kuitenkin, että rajoittamaton pääsy johtaa alkuperän osalta epäoikeudenmukaiseen lopputulokseen. Yleinen huomio oli muun muassa se, että nykyisten pienten toimittajamaiden tuontiosuus oli neljännen vuosineljänneksen aikana aina huomattavasti alhaisempi kuin niiden keskiarvo edellisten neljännesten aikana. Tämä epätasapaino johtui suoraan omat maakohtaiset kiintiönsä jo käyttäneiden suurempien viejämaiden markkinoilta poissulkevasta käyttäytymisestä, mikä johti syrjäyttämisvaikutuksiin, jotka ovat ristiriidassa unionin pyrkimysten kanssa säilyttää kauppavirrat mahdollisimman pitkälti alkuperän osalta (38). |
|
(82) |
Jotta voidaan varmistaa, että tarvittava pääsy kiintiöön ei näissä tapauksissa johda nykyisten pienten toimittajamaiden kauppavirtojen kohtuuttomaan syrjäytymiseen, komissio katsoo aiheelliseksi rajoittaa jäännöskiintiöön pääsyä sellaisten maiden osalta, joiden maakohtaiset kiintiöt on käytetty loppuun. Pääsy rajataan niihin määriin, jotka ylittävät pienempien toimittajamaiden käyttämän keskimääräisen kiintiön neljällä vuosineljänneksellä (39). Mukautusta sovelletaan tuoteluokkiin 10, 12, 13, 14, 15, 21, 22 ja 28 (40). |
Järjestely 3: Nykytilanne säilyy
|
(83) |
Komissio katsoo, että muissa luokissa havaitut kehityssuuntaukset eivät osoita alkuperän aiheetonta muuttumista, joten on unionin edun mukaista säilyttää nykytilanne eli sallia pääsy neljännellä vuosineljänneksellä ilman rajoituksia niille edunsaajille, jotka ovat jo käyttäneet maakohtaisen kiintiönsä. Jotta kuitenkin voidaan varmistaa jäännöskiintiön nykyisten edunsaajien perinteisten kauppavirtojen säilyminen, käyttämättömät siirretyt kiintiöt varataan niille. Rajoittamatonta pääsyä sovelletaan luokkiin 2, 3A, 3B, 4A, 6, 7, 9, 17, 18, 19, 24, 25B ja 26 (41). |
Erityistapaukset: Tuoteluokat 1, 4B, 8 ja 25A
|
(84) |
Edellä kuvattua toimintatapaa ei voida eri syistä soveltaa tuoteluokkiin 1, 4B, 8 ja 25A. |
|
(85) |
Lopullisten toimenpiteiden käyttöönotosta lähtien aina siihen asti, kun tämän tarkastelun mukainen uusi mukautus pannaan täytäntöön, tuoteluokkaan 1 sovelletaan yleisen tariffikiintiön järjestelmää. Sen vuoksi siitä ei ole mahdollista tehdä samanlaista syrjäyttämisanalyysia kuin edellä a–c kohdassa tarkoitetuista tuoteluokista. |
|
(86) |
Ensimmäistä tarkastelua koskevassa asetuksessa komissio päätti kuitenkin, että vuosineljänneksiin sovellettavalla 30 prosentin rajalla pystytään säilyttämään perinteiset kauppamäärät mahdollisimman pitkälle sekä määriltään että alkuperältään. Samasta syystä komissio katsoo, että 30 prosentin rajan säilyttäminen neljännen vuosineljänneksen alussa jäännöskiintiön alkuperäisestä määrästä on edelleen paras keino estää se, että tässä tarkastelussa sovitun yksilöllisen mukautuksen jälkeen maakohtaisista kiintiöistä tässä luokassa hyötyvät maat syrjäyttävät uuden jäännöskiintiön nykyiset toimijat. |
|
(87) |
Tuoteluokassa 4B käyttötarkoituksen menettely oli käytössä kahdella neljänneksellä: loka-joulukuussa 2019 ja osittain tammi-maaliskuussa 2020. Menettelyn käyttöönoton jälkeen viejämailla on ollut suuria vaikeuksia unioniin viennissä. Tästä syystä tuonnin taso oli poikkeuksellisen alhainen. Komissiolla ei näin ollen ole samoja pidempiä tietosarjoja syrjäyttämisarvioinnin suorittamiseksi kuin edellä a–c kohdassa mainituissa tuoteluokissa. |
|
(88) |
Vuoden 2019 neljänneltä vuosineljännekseltä ja vuodelta 2020 käytettävissä olevat tiedot osoittavat kuitenkin yksiselitteisesti, että joitakin syrjäyttämisvaikutuksia esiintyy. Itse asiassa kummankin neljänneksen alussa yksi ainoa viejä, joka hyötyy maakohtaisesta kiintiöstä, käytti jäännöskiintiön käytännössä kokonaan. Tarpeettomien syrjäyttämisvaikutusten estämiseksi ja perinteisten kauppavirtojen säilyttämiseksi komissio katsoo sen vuoksi, että maakohtaisen kiintiönsä loppuun käyttäneiden maiden osalta tässä luokassa on aiheellista ottaa käyttöön 30 prosentin raja siitä määrästä, joka kiintiössä oli alun perin käytettävissä neljännen vuosineljänneksen alussa. |
|
(89) |
Koska luokat 8 ja 25A koostuvat 1 päivästä heinäkuuta 2020 alkaen ainoastaan yleisestä tariffikiintiöstä, tämä järjestely ei koske niitä. |
3.2.4 Mahdolliset haitalliset vaikutukset integroitumistavoitteisiin, joihin pyritään etuuskohteluasemassa olevien kauppakumppanien kanssa
|
(90) |
Lopullista tullia koskevassa asetuksessa komissio sitoutui arvioimaan, vaarantaako terästä koskevien suojatoimenpiteiden toiminta tiettyjen etuuskohteluasemassa olevien kauppakumppanien vakautuksen tai taloudellisen kehityksen siinä määrin, että se olisi haitallista niiden EU:n kanssa tekemien sopimusten integroitumistavoitteiden kannalta. Ensimmäistä tarkastelua koskevassa asetuksessa komissio päätteli, että suojatoimenpiteillä ei ollut haitallista vaikutusta integroitumistavoitteiden saavuttamiseen. Mainitun asetuksen johdanto-osan 106 kappaleessa todetaan myös, että ”toimenpiteet eivät rajoittaneet kohtuuttomasti maiden kykyä viedä EU:hun”. |
Asianomaisten osapuolten huomautukset
|
(91) |
Monet asianomaiset osapuolet, etenkin kolmansien maiden hallitukset, toimittivat huomautuksia vireillepanoilmoituksen tähän jaksoon. Jotkin maat pyysivät vapautusta toimenpiteistä tai etuuskohtelua. Pyyntöjä esitettiin Länsi-Balkanin vapauttamiseksi suojatoimenpiteistä, koska toimenpiteet voisivat vaikuttaa niiden terästeollisuuden kehitykseen ja siten aiheuttaa merkittäviä kielteisiä vaikutuksia niiden kansantalouksille, mikä voisi vaarantaa unionin kanssa allekirjoitetuissa vakautus- ja assosiaatiosopimuksissa asetetut tavoitteet. Lisäksi kyseiset asianomaiset osapuolet väittivät, että suojatoimenpiteet johtaisivat niiden unioniin suuntautuvan viennin vähenemiseen verrattuna toimenpiteiden käyttöönottoa edeltävään aikaan. Viejät joutuisivat näin ollen harkitsemaan tiettyjen laitosten väliaikaista sulkemista ja suuren työntekijämäärän palkatonta lomauttamista. Jotkin maat viittasivat siihen, että ne joutuvat noudattamaan terästeollisuutta koskevia unionin valtiontukisääntöjä, ja siksi niille olisi myönnettävä rajoittamaton ja tulliton pääsy unionin markkinoille. Monien kolmansien maiden vapautusta tai etuuskohtelua koskevat pyynnöt perustuivat unionin kanssa tehtyjen asiaa koskevien kahdenvälisten sopimusten eri määräyksiin. |
Komission kanta
|
(92) |
Ensinnäkin komissio muistuttaa ensimmäistä tarkastelua koskevassa asetuksessa käyttämästään perustelusta, jonka mukaan kaikissa asianomaisten osapuolten tässä jaksossa tarkoittamissa kahdenvälisissä sopimuksissa sallitaan nykyisten kaltaisten suojatoimenpiteiden käyttöönotto. Sen vuoksi komissiolla ei ole oikeudellista velvollisuutta vapauttaa niitä toimenpiteistä. Toiseksi, kuten WTO:n suojalausekesopimuksen 2 artiklassa määrätään, suojatoimenpiteitä sovelletaan tutkimuksen kohteena olevaan tuotteeseen sen tuonnin lähteestä riippumatta. Kuten ensimmäistä tarkastelua koskevassa asetuksessa jo todetaan, ”ainoat poikkeukset sääntöön koskevat tiettyjen WTO:n jäsenenä olevien kehitysmaiden erityistilannetta tai – tapauskohtaisesti – kahdenvälisistä sopimuksista johtuvia velvoitteita”. Sen vuoksi komissio pysyy kannassaan, jonka mukaan ei ole olemassa oikeudellisia perusteita jättää mitään näistä maista suojatoimenpiteiden ulkopuolelle. |
|
(93) |
Kuten ensimmäistä tarkastelua koskevan asetuksen johdanto-osan 99 kappaleessa todetaan, sitoumus tarkastella toimenpiteitä uudelleen tiettyjen 90 kappaleessa kuvattujen seikkojen osalta koski etenkin maita, joiden kanssa unioni on tehnyt vakautus- ja assosiaatiosopimuksen. |
|
(94) |
Näiden maiden osalta komissio arvioi ensin niiden aiempaa vientitulosta toimenpiteiden toisen soveltamisvuoden aikana eli 1 päivästä heinäkuuta 2019 eteenpäin. Analyysi osoittaa, että niissä tuoteluokissa, joissa kyseisillä mailla on maakohtainen kiintiö, kauden viimeisellä neljänneksellä niille varatussa kiintiössä oli yleensä käyttämättä jääneitä määriä. Lisäksi niiden tuoteluokkien, joissa ne ovat sittemmin mahdollisesti käyttäneet maakohtaiset kiintiönsä loppuun, jäännöskiintiössä oli useimmissa tapauksissa – myös luokissa, joita jotkin näistä maista pitivät teollisuutensa kannalta kriittisinä – edelleen merkittäviä määriä käytettävissä. Eli ne pystyivät yleensä jatkamaan vientiä yli perinteisen tasonsa niille tärkeimmissä tuoteluokissa. Myöskään niissä tuoteluokissa, joissa kyseisiin maihin sovellettiin jäännöskiintiötä, tietojen analysointi ei osoittanut, että tariffikiintiöjärjestelmä rajoittaisi yleisesti niiden vientiä. Itse asiassa tietyissä tapauksissa toimenpiteet eivät millään tavalla estäneet maiden vientiä ylittämästä perinteistä tasoaan. |
|
(95) |
Komissio päätteli sen vuoksi, että kiintiöiden taso on riittävä ja oikeasuhteinen perinteisten kauppavirtojen säilyttämiseksi eikä ole mitään näyttöä sellaisesta unionin kysynnän merkittävästä lisääntymisestä tai olosuhteiden muuttumisesta, jotka oikeuttaisivat tariffikiintiön tason muuttamisen ilman, että se vaikuttaisi nykyisten toimenpiteiden tehokkuuteen. |
|
(96) |
Komissio teki myös tulevaisuuteen suuntautuvan analyysin ja tarkasteli, miten tässä asetuksessa vahvistettavat mukautukset voisivat potentiaalisesti vaikuttaa Länsi-Balkanin maiden vakauteen tai talouden kehitykseen. Arvioinnissa komissio otti huomioon nykyisen markkinatilanteen ja lähitulevaisuuden näkymät, sellaisena kuin ne kuvataan edellä 3.1 jaksossa. |
|
(97) |
Tältä osin komissio muistuttaa ensinnäkin, että vastoin unionin tuotannonalan pyyntöjä komissio ei alenna tässä toisessa tarkastelussa tariffikiintiöiden tasoa, kuten se teki ensimmäisessä tarkastelussa, ja toiseksi, että näitä tariffikiintiöitä lievennetään jo toisen kerran 3 prosentilla tämän toisen tarkastelun mukaisten mukautusten tullessa voimaan (42). Näin ollen Länsi-Balkanin maat hyötyvät suuremmista maakohtaisista kiintiöistä ja ne voivat edelleen yleensä käyttää suurempia jäännöskiintiöitä viimeisellä neljänneksellä, minkä ansiosta ne voivat jatkaa vientiä yli perinteisen tasonsa, kuten on ollut mahdollista lopullisten toimenpiteiden käyttöönotosta lähtien. Komissio toteaa lisäksi, että 3.2.3 jaksossa tarkoitetut syrjäyttämistä ja 3.2.5 jaksossa tarkoitetut kehitysmaiden ulkopuolelle jättämistä koskevat luonteeltaan horisontaaliset uudet mukautukset saavat aikaan myönteisiä lisävaikutuksia joissakin Länsi-Balkanin kannalta kiinnostavissa tuoteluokissa. |
|
(98) |
Tätä taustaa vasten komissio katsoo, että suojatoimenpiteet eivät ole aiheuttaneet eivätkä ne voi aiheuttaa mukautusten jälkeen merkittävää riskiä Länsi-Balkanin maiden vakauttamiselle tai taloudelliselle kehitykselle. |
|
(99) |
Komissio toteaa vielä, että asianomaiset osapuolet eivät toimittaneet huomautuksissaan esittämiensä väitteiden tueksi mitään näyttöä tai oleellisia viitteitä tällaisesta riskistä. |
|
(100) |
Näin ollen edellä esitetyn arvioinnin perusteella ja päinvastaisen näytön puuttuessa komission on hylättävä tämän jakson nojalla esitetyt väitteet. |
3.2.5 Toimenpiteiden soveltamisalan ulkopuolelle jätettyjen WTO:n jäseninä olevien kehitysmaiden luettelon päivittäminen uusimpien tuontitilastojen mukaan
|
(101) |
Kun lopulliset suojatoimenpiteet oli hyväksytty asetuksella (EU) 2019/159, komissio sitoutui tarkastelemaan päivitettyjen tuontitilastojen perusteella säännöllisesti niiden kehitysmaiden luetteloa, jotka mahdollisesti jätetään toimenpiteiden soveltamisalan ulkopuolelle. |
Asianomaisten osapuolten huomautukset
|
(102) |
Saaduissa huomautuksissa jotkin asianomaiset osapuolet pyysivät toimenpiteiden ulkopuolelle jättämistä, koska kyseinen maa ei enää ylitä 3 prosentin rajaa tietyssä tuoteluokassa. Muut osapuolet pyysivät toimenpiteiden soveltamista tiettyyn maahan, koska maan katsottiin ylittävän 3 prosentin rajan tietyssä tuoteluokassa. Tietyt asianomaiset osapuolet pyysivät ulkopuolelle jättämistä tietyssä tuoteluokassa, koska yksittäisen maan osuus oli alle 3 prosenttia, vaikka tällaisessa tilanteessa olevien maiden kokonaisosuus tuonnista olikin yli 9 prosenttia. Jotkin osapuolet pitivät lisäksi asianmukaisempana tehdä laskelmat kaikkien 26 tuoteluokan perusteella. |
Komission kanta
|
(103) |
Asetuksen (EU) 2015/478 18 artiklan ja unionin kansainvälisten velvoitteiden, erityisesti WTO:n suojalausekesopimuksen 9 artiklan 1 kohdan, mukaisesti ”suojatoimia ei saa käyttää kehitysmaajäsenen alueelta peräisin olevia tuotteita vastaan niin kauan kun tuotteen osuus kyseisen tuotteen kokonaistuonnista tuojajäsenen alueella ei ylitä 3 prosenttia edellyttäen, että kehitysmaajäsenet, joiden tuontiosuus on alle 3 prosenttia, eivät yhdessä vastaa suuremmasta kuin 9 prosentista kyseisen tuotteen kokonaistuonnista”. Lisäksi on unionin edun mukaista mukauttaa toimenpiteiden soveltamisalan ulkopuolelle jätettyjen kehitysmaiden luetteloa, jotta voidaan välttää se, että tietyt kehitysmaat saavat perusteettomasti etua alkuperäisestä ulkopuolelle jättämisestä. |
|
(104) |
Sen vuoksi komissio laski uudelleen kunkin viejämaan tuontiosuuden tuotekohtaisesti koko vuoden 2019 (43) tietojen pohjalta (44). |
|
(105) |
Koko vuoden 2019 tietojen perusteella tuonti seuraavista maista – jotka oli jätetty toimenpiteen soveltamisalan ulkopuolelle – ylitti 3 prosentin rajan joissakin tuoteluokissa. Sen vuoksi tämän tarkastelun tuloksen perusteella niihin olisi nyt sovellettava toimenpiteitä:
|
|
(106) |
Tämän jälkeen komissio arvioi, olisiko kyseisiin kehitysmaihin perusteltua soveltaa maakohtaista tariffikiintiötä edellä mainituissa tuoteluokissa. Tätä varten komissio arvioi, oliko näiden tuoteluokkien tuonti asianomaisista maista vuosina 2015–2017 vähintään 5 prosenttia kokonaistuonnista kyseisellä kaudella missä tahansa tuoteluokassa. Arviointi osoitti, että minkään maan osalta ei ollut perusteltua soveltaa maakohtaista tariffikiintiötä. Sen vuoksi kaikki nämä maat kuuluvat jäännöskiintiön piiriin kyseisissä tuoteluokissa. |
|
(107) |
Tässä tarkastelussa päädyttiin suojatoimenpiteiden soveltamisalan ulkopuolelle jättämisen osalta seuraavaan:
|
|
(108) |
Maakohtaiset kiintiöt, jotka olisivat kuuluneet niille WTO:n jäseninä oleville kehitysmaille, jotka jätetään tarkastelun jälkeen toimenpiteiden soveltamisen ulkopuolelle (Brasilia luokassa 6 ja Kiina luokassa 3A), lisätään kunkin asianomaisen tuoteluokan jäännöskiintiöihin toimenpiteiden kolmannen soveltamisvuoden ensimmäisen neljänneksen alusta eli 1 päivästä heinäkuuta 2020 (45). |
|
(109) |
Näiden uudelleenlaskelmien jälkeen komissio päivitti luetteloa soveltamisalan ulkopuolelle jätetyistä maista tuoreimpien tuontilukujen perusteella kunkin toimenpiteiden kohteena olevan 26 tuoteluokan osalta (täydellinen päivitetty luettelo esitetään liitteessä I). |
3.2.6 Muut olosuhteiden muutokset, jotka saattavat edellyttää tariffikiintiön tason tai jakamisen mukauttamista
Lieventämistä koskevat asianomaisten osapuolten huomautukset
|
(110) |
Tässä tarkastelussa komissiolle esitettiin monenlaisia pyyntöjä. Yleisin aihe oli lieventämisen taso. Koska kysyntä supistui, unionin tuotannonala kannatti nykyisen 3 prosentin alentamista tai poistamista kokonaan. Muut asianomaiset osapuolet väittivät sen sijaan, että ensimmäistä tarkastelua koskevassa asetuksessa määritelty lieventämisen taso olisi säilytettävä ennallaan tai sitä olisi jopa nostettava joko kaikkien tuoteluokkien tai tiettyjen tuoteluokkien osalta ja/tai alkuperän mukaan. |
Komission kanta
|
(111) |
WTO:n suojalausekesopimuksen 7artiklan 4 kohdassa määrätään, että ”sopeutumisen helpottamiseksi tilanteessa, jossa arvioitu suojatoimen kesto on 12 artiklan 1 kohdan mukaisten määräysten mukaisesti ilmoitettuna yli vuoden mittainen, tulee tointa lieventää asteittain säännöllisin välein soveltamisajanjaksona”. |
|
(112) |
Tältä osin komissio otti ensimmäistä tarkastelua koskevassa asetuksessa käyttöön 3 prosentin lieventämistason, jota sovellettiin toimenpiteiden toisena soveltamisvuonna. Kyseisessä asetuksessa vahvistettiin myös, että saman tasoista lieventämistä olisi sovellettava toimenpiteiden kolmantena soveltamisvuonna eli 1 päivästä heinäkuuta 2020. Komissio tarkasteli, olisiko tason muuttaminen nykyisestä ylöspäin perusteltua. |
|
(113) |
Kuten edellä 3.1 jaksossa selitetään, käytännössä kaikki lähteet viittaavat taloudellisen toiminnan selvään vähentymiseen vuosina 2020–2021 edellisiin vuosiin verrattuna. Tältä osin komissio toteaa, että teräksen kysyntä seuraa suurelta osin makrotaloudellisia suuntauksia, esimerkiksi maan tai talousalueen BKT:n kasvua. Lisäksi komissio muistuttaa, että huomattavia määriä tariffikiintiöitä jäi käyttämättä toimenpiteiden ensimmäisenä soveltamisvuonna ja vielä suurempia määriä jää hyvin todennäköisesti käyttämättä toisena soveltamisvuonna. Kun otetaan huomioon tämänhetkiset talousnäkymät kaudelle 2020–2021, eri tuoteluokkien kiintiöissä jatkuvasti jäljelle jääneet merkittävät määrät ja se, että asiakirja-aineistossa ei ole vankkaa näyttöä tariffikiintiöiden korottamisen tarpeesta, komission on hylättävä kaikki väitteet, joissa pyydetään lieventämistahdin lisäämistä. |
|
(114) |
Komissio tarkasteli seuraavaksi pyyntöjä nykyisen lieventämistason alentamiseksi tai poistamiseksi. Komissio katsoo, että WTO:n suojalausekesopimuksen 7 artiklan 4 kohdan sanamuoto selkeästi velvoittaa tutkimuksen suorittavan viranomaisen vähintään säilyttämään lieventämistason, kun sitä on tehokkaasti sovellettu toimenpiteiden toisena soveltamisvuonna. Näin ollen komissio katsoo, että toimenpiteiden kolmantena soveltamisvuonna 1 päivästä heinäkuuta 2020 alkaen lieventämisen tasoa ei voida vähentää alle toisena vuonna sovelletun tason eli alle 3 prosentin. Sen vuoksi komissio hylkää lieventämistason alentamista koskevat pyynnöt. |
|
(115) |
Edellä esitetyn perusteella lieventämisen taso pidetään näin ollen 3 prosentissa kussakin tuoteluokassa. |
Muut huomautukset
|
(116) |
Monet asianomaiset osapuolet ilmoittivat komissiolle väitetyistä käytännöistä, joilla pyritään välttämään kiintiön ulkopuolisen 25 prosentin tullin maksaminen. Kiertämiskäytäntöjä tai virheellisiä ilmoituskäytäntöjä väitettiin esiintyvän eri muodoissa ja koskevan useita tuoteluokkia. |
|
(117) |
Komissio ottaa nämä väitteet huomioon ja sitoutuu analysoimaan niitä tarkemmin mahdollisten korjaavien toimien toteuttamiseksi siinä tapauksessa, että niiden esiintyminen vahvistetaan. Joka tapauksessa komissio muistuttaa, että tullilainsäädäntöä sovelletaan edelleen täysimääräisesti näihin väitteisiin vastaamiseksi. |
|
(118) |
Jotkin asianomaiset osapuolet pyysivät tiettyjen luokkien jakamista osiin. Näiden pyyntöjen tueksi jotkin osapuolet totesivat, että joissakin tapauksissa sekä vakiotuotelajit että korkean hintaluokan tuotelajit kilpailivat saman tariffikiintiön puitteissa ja että komission olisi varmistettava, että näiden kahden valikoiman välillä säilyisi hyvä tasapaino ja että vältetään syrjäyttämisvaikutukset. |
|
(119) |
Komissio korostaa kyseisten pyyntöjen osalta, että se on tehnyt tämän toisen tarkastelun yhteydessä erittäin syvällisen analyysin mahdollisista syrjäyttämisvaikutuksista ja ottanut käyttöön edellä 3.2.3 jaksossa kuvatut tarkistetut mukautukset niiden korjaamiseksi. Komissio toteaa, että mukautuksilla voidaan vastata useisiin esitettyihin pyyntöihin, koska niillä varmistetaan, että pieniä määriä korkean hintaluokan tuotelajeja toimittavilla mailla, jotka yleensä käyttävät jäännöskiintiötä, on varmempi pääsy käytettävissä oleviin määriin. Lisäksi komissio muistuttaa, että toimenpiteiden suunnittelussa on löydettävä tasapaino sen välillä, että mahdollisuuksien mukaan varmistetaan perinteisten kauppavirtojen säilyminen sekä määriltään että alkuperältään ja että pidetään voimassa toimenpidepaketti, jonka unionin jäsenvaltioiden kansalliset tulliviranomaiset voivat panna tehokkaasti täytäntöön. Komissio katsoo, että jos tuotteiden alaluokkien määrä kasvaa, toimenpiteiden täytäntöönpano uhkaa muuttua liian raskaaksi ja haitata tariffikiintiöiden tehokasta hallinnointia. |
|
(120) |
Joissakin jakamista koskevissa pyynnöissä viitattiin erityisesti siihen, että tiettyjä tuotelajeja käytetään autoteollisuudessa ja sen vuoksi niitä olisi kohdeltava samalla tavalla kuin tuoteluokkaan 4B kuuluvia tuotelajeja. Komissio toteaa, että autoteollisuus itse jätti tällaiset pyynnöt suurelta osin huomiotta kirjallisessa vaiheessa, mikä herättää perusteltuja epäilyjä unionin edusta tehdä tällainen mukautus. |
|
(121) |
Sen vuoksi komissio päättelee, että tältä osin saaduissa huomautuksissa, lukuun ottamatta edellä 55–62 kappaleessa tarkoitettua luokka 25 koskevaa poikkeusta, ei pystytty esittämään riittävää näyttöä väitteiden tueksi tai osoittamaan, että tulliviranomaisten olisi mahdollista panna muutos täytäntöön ilman, että se aiheuttaisi kohtuutonta rasitetta taikka osoittamaan, miten tällainen mukautus olisi unionin yleisen edun mukainen. |
|
(122) |
Jotkin asianomaiset osapuolet pyysivät komissiota sisällyttämään tietyt tuoteluokat toimenpiteiden soveltamisalaan, kun taas toiset väittivät, että tietyt tuoteluokat olisi jätettävä soveltamisalan ulkopuolelle. |
|
(123) |
Komissio viittaa ensimmäistä tarkastelua koskevan asetuksen johdanto-osan 163 kappaleessa esitettyyn päätelmään, jossa se totesi, että tarkastelun soveltamisalaan ei kuulu tuotteen määritelmän muuttaminen. Sen vuoksi nämä pyynnöt hylätään. |
|
(124) |
Jotkin osapuolet totesivat jälleen, että voimassa olevat toimenpiteet eivät täytä WTO:n suojalausekesopimuksen vaatimuksia, minkä vuoksi ne pitäisi päättää. |
|
(125) |
Komissio viittaa ensimmäistä tarkastelua koskevan asetuksen johdanto-osan 165 kappaleeseen ja siinä esitettyihin viittauksiin ja hylkää näin ollen nämä väitteet. |
|
(126) |
Jotkin asianomaiset osapuolet ehdottivat, että tariffikiintiöitä hallinnoitaisiin lisenssijärjestelmän kautta. |
|
(127) |
Tältä osin komissio toistaa, että kaikissa tariffikiintiöiden hallinnointijärjestelmissä on varmistettava, että niiden täytäntöönpano ei ole tulliviranomaisille niin työlästä, että se vaarantaisi niiden tehokkaan soveltamisen. Komissio on edelleen sitä mieltä, että sen lopullista tullia koskevalla asetuksella käyttöön ottama tariffikiintiöiden hallinnointijärjestelmä on asianmukaisin järkevän tasapainon saavuttamiseksi. |
|
(128) |
Lisäksi monet osapuolet tiedustelivat vaikutuksista ja mahdollisista mukautuksista, joita Yhdistyneen kuningaskunnan ero unionista aiheuttaa. |
|
(129) |
Komissio toteaa, että mukautusten hyväksymisajankohtana Yhdistyneen kuningaskunnan unionista eroamiseen liittyvä siirtymäkausi on edelleen voimassa ja Euroopan unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan välisestä tulevasta sopimuksesta neuvotellaan. Tarvittaessa komissio tarkastelee tilannetta välittömästi uudelleen tilanteen kehittyessä. |
|
(130) |
Komissio huomauttaa vielä, että tämä voimassa olevien suojatoimenpiteiden muuttamista koskeva tarkastelu on myös tiettyjen kolmansien maiden kanssa allekirjoitetuista kahdenvälisistä sopimuksista johtuvien velvollisuuksien mukainen. |
Uudelleentarkastelulauseke
|
(131) |
Komissio katsoo, että unionin edun perusteella sen on ehkä mukautettava liitteessä II vahvistettua tariffikiintiön tasoa tai myöntämistä 1 päivänä heinäkuuta 2020 alkavalla kaudella, jos olosuhteet muuttuvat toimenpiteiden soveltamiskaudella. Olosuhteet muuttuvat esimerkiksi silloin, jos jonkin tuoteluokan kysyntä unionissa kasvaa tai supistuu niin, että se edellyttää tariffikiintiön tason uudelleenarviointia, jos käyttöön otetaan polkumyynti- tai tasoitustulli, joka voi vaikuttaa merkittävästi tuonnin kehitykseen, tai jos Yhdysvaltojen 232 §:n mukaiset toimenpiteet kehittyvät niin, että sillä saattaa olla suora vaikutus tämän tutkimuksen päätelmiin, varsinkin kaupan uudelleensuuntaamisen osalta. Komissio voi myös tarkastella, voisiko toimenpiteillä olla haitallisia vaikutuksia integroitumistavoitteisiin, joihin pyritään etuuskohteluasemassa olevien kauppakumppanien kanssa, esimerkiksi vaarantaisivatko ne merkittävästi vakautuksen tai taloudellisen kehityksen. |
|
(132) |
Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EU) 2015/478 3 artiklan 3 kohdalla ja asetuksen (EU) 2015/755 22 artiklan 3 kohdalla perustetun suojatoimenpidekomitean lausunnon mukaiset, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Muutetaan asetus (EU) 2019/159 seuraavasti:
|
1) |
Muutetaan 1 artikla seuraavasti:
|
|
2) |
Muutetaan liitteet seuraavasti:
|
2 artikla
Komissio voi tarkastella toimenpiteitä uudelleen liitteessä II vahvistetun kauden aikana 1 päivänä heinäkuuta 2020 alkavan kauden osalta, jos olosuhteet muuttuvat.
3 artikla
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2020.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 29 päivänä kesäkuuta 2020.
Komission puolesta
Ursula VON DER LEYEN
Puheenjohtaja
(1) EUVL L 83, 27.3.2015, s.16.
(2) EUVL L 123, 19.5.2015, s. 33.
(3) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/159, annettu 31 päivänä tammikuuta 2019, lopullisten suojatoimenpiteiden käyttöönotosta tiettyjen terästuotteiden tuonnissa (EUVL L 31, 1.2.2019, s. 27).
(4) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/1590, annettu 26 päivänä syyskuuta 2019, lopullisten suojatoimenpiteiden käyttöönotosta tiettyjen terästuotteiden tuonnissa annetun täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/159 muuttamisesta (EUVL L 248, 27.9.2019, s. 28).
(5) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2020/35, annettu 15 päivänä tammikuuta 2020, lopullisten suojatoimenpiteiden käyttöönotosta tiettyjen terästuotteiden tuonnissa annetun täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/159 muuttamisesta (EUVL L 12, 16.1.2020, s. 13).
(6) EUVL C 51, 14.2.2020, s. 21.
(7) Ks. 9 kappale jäljempänä.
(8) Research Briefing (Global), 14. huhtikuuta 2020.
(9) J.P.Morgan Global Composite PMI, 3. huhtikuuta 2020.
(10) Ks. edellinen alaviite.
(11) IHS Markit Global Sector PMI, 8. toukokuuta 2020.
(12) Raportti ”Bracing for impact”, 7. huhtikuuta 2020.
(13) IHS Markit Global Steel Users PMI, 8. toukokuuta 2020.
(14) Kevään 2020 talousennuste: ”Syvä taantuma ja suuret maakohtaiset erot – elpyminen epävarmalla pohjalla”, 6. toukokuuta 2020.
(15) IHS Markit Global Steel Users PMI, 8. toukokuuta 2020.
(16) Research Briefing (Global), 14. huhtikuuta 2020.
(17) IHS Markit PMI Research & Analysis, 14. toukokuuta 2020.
(18) Katso 36 ja 37 kappale, joissa tarkastellaan tiettyjen sellaisten vientiä harjoittavien maiden käyttäytymistä, joihin toimenpiteitä sovelletaan.
(19) Ks. edellinen alaviite.
(20) Tiedot on analysoitu 15. toukokuuta 2020 asti.
(21) 9 miljoonaa tonnia – 29 prosenttia kokonaistariffikiintiöstä, joka oli käytettävissä toimenpiteiden toisena soveltamisvuonna.
(22) Noin 12 prosenttia kokonaistariffikiintiöstä jäi käyttämättä.
(23) Lähde: https://ec.europa.eu/taxation_customs/dds2/taric/quota_consultation.jsp
(24) Vaikka Iranin tuonti oli kyseisenä ajanjaksona vähintään viisi prosenttia, sillä ei ole maakohtaista kiintiötä. Tämä johtuu siitä, että voimassa olevien polkumyyntitoimenpiteiden vuoksi se käytännöllisesti katsoen lopetti viennin unioniin – tuonnin osuus laski 0,05 prosenttiin vuonna 2019 – ja sen vuoksi on erittäin todennäköistä, että sille myönnettävä maakohtainen tariffikiintiö jäisi suurelta osin käyttämättä. Toisaalta Venäjä säilyttää maakohtaisen tariffikiintiön, koska voimassa olevista polkumyyntitoimenpiteistä huolimatta sen vienti on jatkunut huomattavina määrinä.
(25) Ks. 3.2.3.d jakso.
(26) Katso lopullista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 146 kappale ja ensimmäistä tarkastelua koskevan asetuksen johdanto-osan 17 kappale.
(27) EUVL L 110, 8.4.2020, s. 3
(28) Komissio huomauttaa, että tässä tuoteluokassa Yhdysvaltoihin sovelletaan 25 prosentin tullia, joka johtuu unionin tasapainottamistoimenpiteistä: https://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2018/may/tradoc_156909.pdf
(29) Indonesiaan sovelletaan väliaikaisia polkumyyntitoimenpiteitä; sillä ei kuitenkaan ole maakohtaista tariffikiintiötä. Maakohtaisten kiintiöiden siirretyt määrät liittyvät seuraavien maiden – muutoin – maakohtaisiin tariffikiintiöihin: Kiina, Taiwan ja Yhdysvallat.
(30) Yksi esimerkki tästä on CN-koodi 7305 19 00, jonka osalta tuonti kasvoi lähes 300 prosenttia vuonna 2019 verrattuna keskimääräiseen tuontiin vuosina 2015–2017.
(31) CN-koodit: 7305 11 00 ja 7305 12 00.
(32) CN-koodit: 7305 19 00, 7305 20 00, 7305 31 00, 7305 39 00 ja 7305 90 00.
(33) Katso ensimmäistä tarkastelua koskevan asetuksen johdanto-osan 54–59 kappale.
(34) Tuoteluokkiin 13 ja 16 sovellettu mukautus tarkoitti 30 prosentin kattoa neljännen vuosineljänneksen alkuperäisestä kiintiöstä niiden maiden osalta, joihin muutoin sovelletaan maakohtaista tariffikiintiötä. Lisätietoja annetaan ensimmäistä tarkastelua koskevan asetuksen johdanto-osan 88–96 kappaleessa.
(35) Helmi-maaliskuu 2019, huhti-kesäkuu 2019, heinä-syyskuu 2019, loka-joulukuu 2019, tammi-maaliskuu 2020.
(36) Tätä analyysia varten komissio tukeutui pääasiassa huhti-kesäkuun 2019 koko neljännestä koskeviin tietoihin, ja teki päätelmiä kiintiöiden käytöstä myös huhti-kesäkuun 2020 neljänneksellä silloin, kun tämän asetuksen laatimisajankohtana käytettävissä olleet tiedot sen sallivat.
(37) Nykyisten käyttäjämaiden keskimääräinen tariffikiintiökäyttö vaihteli 96–100 prosentinvälillä.
(38) Katso liite III tietyissä tuoteluokissa sallittujen määrien osalta.
(39) Jos nykyiset käyttäjämaat ovat käyttäneet tietyn luokan jäännöstariffikiintiöstä esimerkiksi 70 prosenttia neljän arvioidun neljänneksen aikana, jäännöskiintiötä neljännellä neljänneksellä käyttävät maat voivat viedä yhteensä enintään 30 prosenttia jäännöskiintiön neljännen vuosineljänneksen alkuperäisistä määristä.
(40) Näiden luokkien keskimääräinen jäännöskiintiön käyttö kyseeseen tulevilla neljänneksillä oli 70 prosenttia (luokka 10), 40 prosenttia (luokka 12), 73 prosenttia (luokka 13), 44 prosenttia (luokka 14), 25 prosenttia (luokka 15), 79 prosenttia (luokka 21), 19 prosenttia (luokka 22) ja 29 prosenttia (luokka 28).
(41) Katso liite III tietyissä tuoteluokissa sallittujen määrien osalta.
(42) Katso tämän asetuksen 3.2.6 jakso.
(43) Lähde: Eurostat.
(44) Asiaa koskevissa laskelmissa huomioon ei otettu tuontia maista, jotka oli jätetty soveltamisalan ulkopuolelle komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/159 6 artiklan nojalla.
(45) Siirto otetaan jo huomioon liitteessä II esitetyissä määrissä.
LIITE I
”LIITE III.2
III.2 – Luettelo tuoteluokista, jotka ovat peräisin lopullisten toimenpiteiden soveltamisalaan kuuluvista kehitysmaista
|
Maa / Tuoteryhmä |
1 |
2 |
3A |
3B |
4A |
4B |
5 |
6 |
7 |
8 |
9 |
10 |
12 |
13 |
14 |
15 |
16 |
17 |
18 |
19 |
20 |
21 |
22 |
24 |
25 |
26 |
27 |
28 |
|
Brasilia |
|
X |
X |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
X |
|
|
|
|
|
Kiina |
|
|
|
X |
|
X |
|
X |
|
X |
|
X |
X |
|
|
X |
|
|
X |
X |
|
X |
|
X |
X |
X |
X |
X |
|
Intia |
X |
X |
|
X |
X |
X |
X |
X |
X |
|
X |
X |
|
|
X |
X |
|
|
|
|
X |
|
X |
X |
|
X |
|
|
|
Indonesia |
|
|
|
|
|
|
|
|
X |
X |
X |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
X |
|
|
|
|
|
Malesia |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
X |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
X |
|
|
|
|
|
Meksiko |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
X |
|
|
|
|
|
Moldova |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
X |
|
|
X |
|
|
|
|
|
|
X |
|
|
|
|
|
Pohjois-Makedonia |
|
|
|
|
|
|
X |
|
X |
|
|
|
X |
|
|
|
|
|
|
|
X |
X |
|
X |
|
|
|
|
|
Thaimaa |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
X |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
X |
|
|
|
|
|
Tunisia |
|
|
|
|
X |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
X |
|
|
|
|
|
Turkki |
X |
X |
|
|
X |
X |
X |
X |
|
|
X |
|
X |
X |
|
|
X |
X |
|
X |
X |
X |
|
X |
X |
X |
X |
X |
|
Ukraina |
|
X |
|
|
|
|
|
|
X |
|
|
|
|
X |
X |
|
X |
X |
|
|
X |
X |
X |
X |
|
|
X |
X |
|
Arabiemiirikunnat |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
X |
X |
|
X |
X |
|
X |
|
X |
|
|
|
Vietnam |
|
X |
|
|
|
|
X |
|
|
|
X |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
X |
|
|
|
|
|
Kaikki muut kehitysmaat |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
X |
|
|
|
|
LIITE II
”LIITE IV
IV.1 – Tariffikiintiöiden määrät
|
Tuotenumero |
Tuoteluokka |
CN-koodit |
Maakohtainen jakaminen (tapauksen mukaan) |
2.2.2019–30.6.2019 |
1.7.2019–30.6.2020 |
1.7.2020–30.9.2020 |
1.10.2020–31.12.2020 |
1.1.2021–31.3.2021 |
1.4.2021–30.6.2021 |
Lisätulli |
Järjestysnumerot |
|
Tariffikiintiön määrä (nettotonnia) |
Tariffikiintiön määrä (nettotonnia) |
Tariffikiintiön määrä (nettotonnia) |
|||||||||
|
1 |
Seostamattomasta teräksestä ja muusta seosteräksestä valmistetut kuumavalssatut levyt ja nauhat |
7208 10 00 , 7208 25 00 , 7208 26 00 , 7208 27 00 , 7208 36 00 , 7208 37 00 , 7208 38 00 , 7208 39 00 , 7208 40 00 , 7208 52 10 , 7208 52 99 , 7208 53 10 , 7208 53 90 , 7208 54 00 7211 13 00 , 7211 14 00 , 7211 19 00 , 7212 60 00 , 7225 19 10 , 7225 30 10 , 7225 30 30 , 7225 30 90 , 7225 40 15 , 7225 40 90 , 7226 19 10 , 7226 91 20 , 7226 91 91 , 7226 91 99 |
Kolmannet maat |
3 359 532,08 |
8 476 618,01 |
|
25 % |
|
|||
|
Venäjä |
421 690,19 |
421 690,19 |
412 523,02 |
417 106,60 |
25 % |
09.8966 |
|||||
|
Turkki |
344 890,78 |
344 890,78 |
337 393,15 |
341 141,97 |
25 % |
09.8967 |
|||||
|
Intia |
168 367,79 |
168 367,79 |
164 707,62 |
166 537,71 |
25 % |
09.8968 |
|||||
|
Korean tasavalta |
135 958,47 |
135 958,47 |
133 002,85 |
134 480,66 |
25 % |
09.8969 |
|||||
|
Serbia |
116 149,87 |
116 149,87 |
113 624,87 |
114 887,37 |
25 % |
09.8970 |
|||||
|
Muut maat |
1 013 612,28 |
1 013 612,28 |
991 577,22 |
1 002 594,76 |
25 % |
||||||
|
2 |
Seostamattomasta teräksestä ja muusta seosteräksestä valmistetut kylmävalssatut levyt |
7209 15 00 , 7209 16 90 , 7209 17 90 , 7209 18 91 , 7209 25 00 , 7209 26 90 , 7209 27 90 , 7209 28 90 , 7209 90 20 , 7209 90 80 , 7211 23 20 , 7211 23 30 , 7211 23 80 , 7211 29 00 , 7211 90 20 , 7211 90 80 , 7225 50 20 , 7225 50 80 , 7226 20 00 , 7226 92 00 |
Intia |
234 714,39 |
592 220,64 |
153 750,21 |
153 750,21 |
150 407,82 |
152 079,02 |
25 % |
09.8801 |
|
Korean tasavalta |
144 402,99 |
364 351,04 |
94 591,52 |
94 591,52 |
92 535,18 |
93 563,35 |
25 % |
09.8802 |
|||
|
Ukraina |
102 325,83 |
258 183,86 |
67 028,78 |
67 028,78 |
65 571,63 |
66 300,20 |
25 % |
09.8803 |
|||
|
Brasilia |
65 398,61 |
165 010,80 |
42 839,52 |
42 839,52 |
41 908,22 |
42 373,87 |
25 % |
09.8804 |
|||
|
Serbia |
56 480,21 |
142 508,28 |
36 997,49 |
36 997,49 |
36 193,20 |
36 595,35 |
25 % |
09.8805 |
|||
|
Muut maat |
430 048,96 |
1 085 079,91 |
281 704,58 |
281 704,58 |
275 580,57 |
278 642,58 |
25 % |
||||
|
3.A |
Sähkötekniset levyt (muut kuin suuntaisrakeiset sähkötekniset levyvalmisteet) |
7209 16 10 , 7209 17 10 , 7209 18 10 , 7209 26 10 , 7209 27 10 , 7209 28 10 |
Korean tasavalta |
1 923,96 |
4 854,46 |
1 260,30 |
1 260,30 |
1 232,90 |
1 246,60 |
25 % |
09.8806 |
|
Kiina |
822,98 |
2 076,52 |
|
|
|
|
25 % |
09.8807 |
|||
|
Venäjä |
519,69 |
1 311,25 |
340,42 |
340,42 |
333,02 |
336,72 |
25 % |
09.8808 |
|||
|
Iranin islamilainen tasavalta |
227,52 |
574,06 |
149,04 |
149,04 |
145,80 |
147,42 |
25 % |
09.8809 |
|||
|
Muut maat |
306,34 |
772,95 |
739,77 |
739,77 |
723,69 |
731,73 |
25 % |
||||
|
3.B |
7225 19 90 , 7226 19 80 |
Venäjä |
51 426,29 |
129 756,46 |
33 686,91 |
33 686,91 |
32 954,59 |
33 320,75 |
25 % |
09.8811 |
|
|
Korean tasavalta |
31 380,40 |
79 177,59 |
20 555,80 |
20 555,80 |
20 108,94 |
20 332,37 |
25 % |
09.8812 |
|||
|
Kiina |
24 187,01 |
61 027,57 |
15 843,76 |
15 843,76 |
15 499,33 |
15 671,54 |
25 % |
09.8813 |
|||
|
Taiwan |
18 144,97 |
45 782,56 |
11 885,91 |
11 885,91 |
11 627,52 |
11 756,71 |
25 % |
09.8814 |
|||
|
Muut maat |
8 395,39 |
21 182,87 |
5 499,42 |
5 499,42 |
5 379,87 |
5 439,65 |
25 % |
||||
|
4.A (5) |
Metallipinnoitetut levyt |
Taric-koodit: 7210 41 00 20, 7210 49 00 20, 7210 61 00 20, 7210 69 00 20, 7212 30 00 20, 7212 50 61 20, 7212 50 69 20, 7225 92 00 20, 7225 99 00 11, 7225 99 00 22, 7225 99 00 45, 7225 99 00 91, 7225 99 00 92, 7226 99 30 10, 7226 99 70 11, 7226 99 70 91, 7226 99 70 94 |
Korean tasavalta |
69 571,10 |
328 792,63 |
45 572,71 |
45 572,71 |
44 582,00 |
45 077,36 |
25 % |
|
|
09.8816 |
|||||||||||
|
Intia |
83 060,42 |
209 574,26 |
54 408,92 |
54 408,92 |
53 226,12 |
53 817,52 |
25 % |
09.8817 |
|||
|
Muut maat |
761 518,93 |
1 921 429,81 |
498 834,77 |
498 834,77 |
487 990,53 |
493 412,65 |
25 % |
||||
|
4.B (7) |
CN-koodit: 7210 20 00 , 7210 30 00 , 7210 90 80 , 7212 20 00 , 7212 50 20 , 7212 50 30 , 7212 50 40 , 7212 50 90 , 7225 91 00 , 7226 99 10 Taric-koodit: 7210 41 00 30, 7210 41 00 80, 7210 49 00 30, 7210 49 00 80, 7210 61 00 30, 7210 61 00 80, 7210 69 00 30, 7210 69 00 80, 7212 30 00 80, 7212 50 61 30, 7212 50 61 80, 7212 50 69 30 7212 50 69 80, 7225 92 00 80, 7225 99 00 23, 7225 99 00 41, 7225 99 00 93, 7225 99 00 95, 7226 99 30 90, 7226 99 70 19, 7226 99 70 96, 7225 99 00 41 |
Kiina |
204 951,07 |
517 123,19 |
134 253,68 |
134 253,68 |
131 335,12 |
132 794,40 |
25 % |
09.8821 |
|
|
Korean tasavalta |
249 533,26 |
476 356,93 |
163 457,35 |
163 457,35 |
159 903,93 |
161 680,64 |
25 % |
09.8822 |
|||
|
Intia |
118 594,25 |
299 231,59 |
77 685,44 |
77 685,44 |
75 996,63 |
76 841,03 |
25 % |
09.8823 |
|||
|
Taiwan |
49 248,78 |
124 262,26 |
32 260,53 |
32 260,53 |
31 559,21 |
31909.87 |
25 % |
09.8824 |
|||
|
Muut maat |
125 598,05 |
316 903,26 |
82 273,30 |
82 273,30 |
80 484,75 |
81 379,02 |
25 % |
||||
|
5 |
Orgaanisella aineella pinnoitetut levyt |
7210 70 80 , 7212 40 80 |
Intia |
108 042,36 |
272 607,54 |
70 773,40 |
70 773,40 |
69 234,85 |
70 004,12 |
25 % |
09.8826 |
|
Korean tasavalta |
103 354,11 |
260 778,38 |
67 702,35 |
67 702,35 |
66 230,56 |
66 966,46 |
25 % |
09.8827 |
|||
|
Taiwan |
31 975,79 |
80 679,86 |
20 945,82 |
20 945,82 |
20 490,48 |
20 718,15 |
25 % |
09.8828 |
|||
|
Turkki |
21 834,45 |
55 091,68 |
14 302,71 |
14 302,71 |
13 991,78 |
14 147,24 |
25 % |
09.8829 |
|||
|
Pohjois-Makedonia |
16 331,15 |
41 206,02 |
10 697,76 |
10 697,76 |
10 465,20 |
10 581,48 |
25 % |
09.8830 |
|||
|
Muut maat |
43 114,71 |
108 785,06 |
28 242,39 |
28 242,39 |
27 628,42 |
27 935,41 |
25 % |
||||
|
6 |
Tinatut tuotteet |
7209 18 99 , 7210 11 00 , 7210 12 20 , 7210 12 80 , 7210 50 00 , 7210 70 10 , 7210 90 40 , 7212 10 10 , 7212 10 90 , 7212 40 20 |
Kiina |
158 139,17 |
399 009,55 |
103 589,44 |
103 589,44 |
101 337,49 |
102 463,47 |
25 % |
09.8831 |
|
Serbia |
30 545,88 |
77 071,98 |
20 009,15 |
20 009,15 |
19 574,17 |
19 791,66 |
25 % |
09.8832 |
|||
|
Korean tasavalta |
23 885,70 |
60 267,31 |
15 646,38 |
15 646,38 |
15 306,25 |
15 476,31 |
25 % |
09.8833 |
|||
|
Taiwan |
21 167,00 |
53 407,61 |
13 865,49 |
13 865,49 |
13 564,07 |
13 714,78 |
25 % |
09.8834 |
|||
|
Brasilia |
19 730,03 |
49 781,91 |
|
|
|
|
25 % |
09.8835 |
|||
|
Muut maat |
33 167,30 |
83 686,22 |
34 650,52 |
34 650,52 |
33 897,25 |
34 273,88 |
25 % |
||||
|
7 |
Seostamattomasta teräksestä ja muusta seosteräksestä valmistetut kvarttolevyt |
7208 51 20 , 7208 51 91 , 7208 51 98 , 7208 52 91 , 7208 90 20 , 7208 90 80 , 7210 90 30 , 7225 40 12 , 7225 40 40 , 7225 40 60 |
Ukraina |
339 678,24 |
857 060,63 |
222 507,03 |
222 507,03 |
217 669,92 |
220 088,47 |
25 % |
09.8836 |
|
Korean tasavalta |
140 011,38 |
353 270,32 |
91 714,78 |
91 714,78 |
89 720,98 |
90,717,88 |
25 % |
09.8837 |
|||
|
Venäjä |
115 485,12 |
291 386,78 |
75 648,80 |
75 648,80 |
74 004,26 |
74 826,53 |
25 % |
09.8838 |
|||
|
Intia |
74 811,09 |
188 759,93 |
49 005,18 |
49 005,18 |
47 939,85 |
48 472,51 |
25 % |
09.8839 |
|||
|
Muut maat |
466 980,80 |
1 178 264,65 |
305 896,87 |
305 896,87 |
299 246,94 |
302 571,91 |
25 % |
||||
|
8 |
Ruostumattomasta teräksestä valmistetut kuumavalssatut levyt ja nauhat |
7219 11 00 , 7219 12 10 , 7219 12 90 , 7219 13 10 , 7219 13 90 , 7219 14 10 , 7219 14 90 , 7219 22 10 , 7219 22 90 , 7219 23 00 , 7219 24 00 , 7220 11 00 , 7220 12 00 |
Kolmannet maat |
|
|
91 870,53 |
91 870,53 |
89 873,34 |
90 871,93 |
25 % |
|
|
Kiina |
87 328,82 |
220 344,09 |
|
25 % |
|||||||
|
Korean tasavalta |
18 082,33 |
45 624,52 |
25 % |
|
|||||||
|
Taiwan |
12 831,07 |
32 374,77 |
25 % |
|
|||||||
|
Amerikan yhdysvallat |
11 810,30 |
29 799,22 |
25 % |
|
|||||||
|
Muut maat |
10 196,61 |
25 727,62 |
25 % |
||||||||
|
9 |
Ruostumattomasta teräksestä valmistetut kylmävalssatut levyt ja nauhat |
7219 31 00 , 7219 32 10 , 7219 32 90 , 7219 33 10 , 7219 33 90 , 7219 34 10 , 7219 34 90 , 7219 35 10 , 7219 35 90 , 7219 90 20 , 7219 90 80 , 7220 20 21 , 7220 20 29 , 7220 20 41 , 7220 20 49 , 7220 20 81 , 7220 20 89 , 7220 90 20 , 7220 90 80 |
Korean tasavalta |
70 813,18 |
178 672,60 |
46 386,34 |
46 386,34 |
45 377,94 |
45 882,14 |
25 % |
09.8846 |
|
Taiwan |
65 579,14 |
165 466,29 |
42 957,77 |
42 957,77 |
42 023,90 |
42 490,84 |
25 % |
09.8847 |
|||
|
Intia |
42 720,54 |
107 790,51 |
27 984,19 |
27 984,19 |
27 375,84 |
27 680,01 |
25 % |
09.8848 |
|||
|
Amerikan yhdysvallat |
35 609,52 |
89 848,32 |
23 326,10 |
23 326,10 |
22 819,01 |
23 072,56 |
25 % |
09.8849 |
|||
|
Turkki |
29 310,69 |
73 955,39 |
19 200,03 |
19 200,03 |
18 782,64 |
18 991,34 |
25 % |
09.8850 |
|||
|
Malesia |
19 799,24 |
49 956,54 |
12 969,54 |
12 969,54 |
12 687,59 |
12 828,57 |
25 % |
09.8851 |
|||
|
Vietnam |
16 832,28 |
42 470,43 |
11 026,02 |
11 026,02 |
10 786,33 |
10 906,17 |
25 % |
09.8852 |
|||
|
Muut maat |
50 746,86 |
128 042,17 |
33 241,85 |
33 241,85 |
32 519,20 |
32 880,53 |
25 % |
||||
|
10 |
Ruostumattomasta teräksestä valmistetut kuumavalssatut kvarttolevyt |
7219 21 10 , 7219 21 90 |
Kiina |
6 765,50 |
17 070,40 |
4 431,76 |
4 431,76 |
4 335,41 |
4 383,58 |
25 % |
09.8856 |
|
Intia |
2 860,33 |
7 217,07 |
1 873,67 |
1 873,67 |
1 832,94 |
1 853,30 |
25 % |
09.8857 |
|||
|
Taiwan |
1 119,34 |
2 824,27 |
733,23 |
733,23 |
717,29 |
725,26 |
25 % |
09.8858 |
|||
|
Muut maat |
1 440,07 |
3 633,52 |
943,32 |
943,32 |
922,81 |
933,07 |
25 % |
||||
|
12 |
Seostamattomasta teräksestä ja muusta seosteräksestä valmistetut muototangot ja kevyet profiilit |
7214 30 00 , 7214 91 10 , 7214 91 90 , 7214 99 31 , 7214 99 39 , 7214 99 50 , 7214 99 71 , 7214 99 79 , 7214 99 95 , 7215 90 00 , 7216 10 00 , 7216 21 00 , 7216 22 00 , 7216 40 10 , 7216 40 90 , 7216 50 10 , 7216 50 91 , 7216 50 99 , 7216 99 00 , 7228 10 20 , 7228 20 10 , 7228 20 91 , 7228 30 20 , 7228 30 41 , 7228 30 49 , 7228 30 61 , 7228 30 69 , 7228 30 70 , 7228 30 89 , 7228 60 20 , 7228 60 80 , 7228 70 10 , 7228 70 90 , 7228 80 00 |
Kiina |
166 217,87 |
419 393,33 |
108 881,40 |
108 881,40 |
106 514,42 |
107 697,91 |
25 % |
09.8861 |
|
Turkki |
114 807,87 |
289 677,97 |
75 205,16 |
75 205,16 |
73 570,27 |
74 387,72 |
25 % |
09.8862 |
|||
|
Venäjä |
94 792,44 |
239 175,96 |
62 094,01 |
62 094,01 |
60 744,14 |
61 419,08 |
25 % |
09.8863 |
|||
|
Sveitsi |
73 380,52 |
185 150,38 |
48 068,08 |
48 068,08 |
47 023,13 |
47 545,60 |
25 % |
09.8864 |
|||
|
Valko-Venäjä |
57 907,73 |
146 110,15 |
37 932,60 |
37 932,60 |
37 107,97 |
37 520,28 |
25 % |
09.8865 |
|||
|
Muut maat |
76 245,19 |
192 378,37 |
49 944,59 |
49 944,59 |
48 858,84 |
49 401,71 |
25 % |
||||
|
13 |
Betoniteräs |
7214 20 00 , 7214 99 10 |
Turkki |
117 231,80 |
295 793,93 |
76 792,97 |
76 792,97 |
75 123,55 |
75 958,26 |
25 % |
09.8866 |
|
Venäjä |
94 084,20 |
237 388,96 |
61 630,08 |
61 630,08 |
60 290,29 |
60 960,18 |
25 % |
09.8867 |
|||
|
Ukraina |
62 534,65 |
157 784,58 |
40 963,47 |
40 963,47 |
40 072,96 |
40 518,21 |
25 % |
09.8868 |
|||
|
Bosnia ja Herzegovina |
39 356,10 |
99 301,53 |
25 780,31 |
25 780,31 |
25 219,87 |
25 500,09 |
25 % |
09.8869 |
|||
|
Moldova |
28 284,59 |
71 366,38 |
18 527,89 |
18 527,89 |
18 125,11 |
18 326,50 |
25 % |
09.8870 |
|||
|
Muut maat |
217 775,50 |
549 481,20 |
142 654,35 |
142 654,35 |
139 553,17 |
141 103,76 |
|
||||
|
14 |
Ruostumattomat tangot ja kevyet profiilit |
7222 11 11 , 7222 11 19 , 7222 11 81 , 7222 11 89 , 7222 19 10 , 7222 19 90 , 7222 20 11 , 7222 20 19 , 7222 20 21 , 7222 20 29 , 7222 20 31 , 7222 20 39 , 7222 20 81 , 7222 20 89 , 7222 30 51 , 7222 30 91 , 7222 30 97 , 7222 40 10 , 7222 40 50 , 7222 40 90 |
Intia |
44 433,00 |
112 111,32 |
29 105,94 |
29 105,94 |
28 473,20 |
28 789,57 |
25 % |
09.8871 |
|
Sveitsi |
6 502,75 |
16 407,44 |
4 259,64 |
4 259,64 |
4 167,04 |
4 213,34 |
25 % |
09.8872 |
|||
|
Ukraina |
5 733,50 |
14 466,50 |
3 755,74 |
3 755,74 |
3 674,10 |
3 714,92 |
25 % |
09.8873 |
|||
|
Muut maat |
8 533,24 |
21 530,68 |
5 589,72 |
5 589,72 |
5 468,20 |
5 528,96 |
25 % |
||||
|
15 |
Ruostumaton valssilanka |
7221 00 10 , 7221 00 90 |
Intia |
10 135,23 |
25 572,75 |
6 639,11 |
6 639,11 |
6 494,78 |
6 566,94 |
25 % |
09.8876 |
|
Taiwan |
6 619,68 |
16 702,47 |
4 336,24 |
4 336,24 |
4 241,97 |
4 289,10 |
25 % |
09.8877 |
|||
|
Korean tasavalta |
3 300,07 |
8 326,58 |
2 161,72 |
2 161,72 |
2 114,72 |
2 138,22 |
25 % |
09.8878 |
|||
|
Kiina |
2 216,86 |
5 593,48 |
1 452,16 |
1 452,16 |
1 420,59 |
1 436,38 |
25 % |
09.8879 |
|||
|
Japani |
2 190,40 |
5 526,72 |
1 434,83 |
1 434,83 |
1 403,63 |
1 419,23 |
25 % |
09.8880 |
|||
|
Muut maat |
1 144,43 |
2 887,57 |
749,66 |
749,66 |
733,36 |
741,51 |
25 % |
||||
|
16 |
Seostamattomasta teräksestä ja muusta seosteräksestä valmistettu valssilanka |
7213 10 00 , 7213 20 00 , 7213 91 10 , 7213 91 20 , 7213 91 41 , 7213 91 49 , 7213 91 70 , 7213 91 90 , 7213 99 10 , 7213 99 90 , 7227 10 00 , 7227 20 00 , 7227 90 10 , 7227 90 50 , 7227 90 95 |
Ukraina |
149 009,10 |
375 972,95 |
97 608,76 |
97 608,76 |
95 486,83 |
96 547,79 |
25 % |
09.8881 |
|
Sveitsi |
141 995,22 |
358 275,86 |
93 014,30 |
93 014,30 |
90 992,25 |
92 003,28 |
25 % |
09.8882 |
|||
|
Venäjä |
122 883,63 |
310 054,37 |
80 495,21 |
80 495,21 |
78 745,32 |
79 620,26 |
25 % |
09.8883 |
|||
|
Turkki |
121 331,08 |
306 137,03 |
79 478,21 |
79 478,21 |
77 750,42 |
78 614,31 |
25 % |
09.8884 |
|||
|
Valko-Venäjä |
97 436,46 |
245 847,23 |
63 825,98 |
63 825,98 |
62 438,46 |
63 132,22 |
25 % |
09.8885 |
|||
|
Moldova |
73 031,65 |
184 270,12 |
47 839,55 |
47 839,55 |
46 799,56 |
47 319,56 |
25 % |
09.8886 |
|||
|
Muut maat |
122 013,20 |
307 858,13 |
79 925,03 |
79 925,03 |
78 187,53 |
79 056,28 |
25 % |
||||
|
17 |
Profiilit, rautaa tai seostamatonta terästä |
7216 31 10 , 7216 31 90 , 7216 32 11 , 7216 32 19 , 7216 32 91 , 7216 32 99 , 7216 33 10 , 7216 33 90 |
Ukraina |
42 915,19 |
108 281,65 |
28 111,70 |
28 111,70 |
27 500,57 |
27 806,14 |
25 % |
09.8891 |
|
Turkki |
38 465,03 |
97 053,20 |
25 196,61 |
25 196,61 |
24 648,85 |
24 922,73 |
25 % |
09.8892 |
|||
|
Korean tasavalta |
10 366,76 |
26 156,94 |
6 790,77 |
6 790,77 |
6 643,15 |
6 716,96 |
25 % |
09.8893 |
|||
|
Venäjä |
9 424,08 |
23 778,40 |
6 173,26 |
6 173,26 |
6 039,06 |
6 106,16 |
25 % |
09.8894 |
|||
|
Brasilia |
8 577,95 |
|
|
|
|
|
25 % |
09.8895 |
|||
|
Sveitsi |
6 648,01 |
16 773,96 |
4 354,79 |
4 354,79 |
4 260,13 |
4 307,46 |
25 % |
09.8896 |
|||
|
Muut maat |
14 759,92 |
58 885,04 |
15 287,53 |
15 287,53 |
14 955,19 |
15 121,36 |
25 % |
||||
|
18 |
Ponttirauta ja -teräs |
7301 10 00 |
Kiina |
12 198,24 |
30 778,05 |
7 990,49 |
7 990,49 |
7 816,78 |
7 903,63 |
25 % |
09.8901 |
|
Arabiemiirikunnat |
6 650,41 |
16 780,01 |
4 356,37 |
4 356,37 |
4 261,66 |
4 309,02 |
25 % |
09.8902 |
|||
|
Muut maat |
480,04 |
1 211,21 |
314,45 |
314,45 |
307,61 |
311,03 |
25 % |
||||
|
19 |
Rautateiden materiaali |
7302 10 22 , 7302 10 28 , 7302 10 40 , 7302 10 50 , 7302 40 00 |
Venäjä |
2 147,19 |
5 417,70 |
1 433,84 |
1 433,84 |
1 402,67 |
1 418,25 |
25 % |
09.8906 |
|
Kiina |
2 145,07 |
5 412,33 |
1 432,42 |
1 432,42 |
1 401,28 |
1 416,85 |
25 % |
09.8907 |
|||
|
Turkki |
1 744,68 |
4 402,10 |
1 165,05 |
1 165,05 |
1 139,72 |
1 152,39 |
25 % |
09.8908 |
|||
|
Ukraina |
657,6 |
1 659,24 |
|
|
|
|
25 % |
09.8909 |
|||
|
Muut maat |
1 010,85 |
2 550,54 |
1 092,93 |
1 092,93 |
1 069,17 |
1 081,05 |
25 % |
||||
|
20 |
Kaasuputket |
7306 30 41 , 7306 30 49 , 7306 30 72 , 7306 30 77 |
Turkki |
88 914,68 |
224 345,46 |
58 243,77 |
58 243,77 |
56 977,60 |
57 610,68 |
25 % |
09.8911 |
|
Intia |
32 317,40 |
81 541,78 |
21 169,59 |
21 169,59 |
20 709,38 |
20 939,48 |
25 % |
09.8912 |
|||
|
Pohjois-Makedonia |
9 637,48 |
24 316,84 |
6 313,05 |
6 313,05 |
6 175,81 |
6 244,43 |
25 % |
09.8913 |
|||
|
Muut maat |
22 028,87 |
55 582,25 |
14 430,07 |
14 430,07 |
14 116,37 |
14 273,22 |
25 % |
||||
|
21 |
Putkipalkit |
7306 61 10 , 7306 61 92 , 7306 61 99 |
Turkki |
154 436,15 |
389 666,25 |
101 163,76 |
101 163,76 |
98 964,55 |
100 064,16 |
25 % |
09.8916 |
|
Venäjä |
35 406,28 |
89 335,51 |
23 192,97 |
23 192,97 |
22 688,77 |
22 940,87 |
25 % |
09.8917 |
|||
|
Pohjois-Makedonia |
34 028,95 |
85 860,29 |
22 290,74 |
22 290,74 |
21 806,16 |
22 048,45 |
25 % |
09.8918 |
|||
|
Ukraina |
25 240,74 |
63 686,29 |
16 534,01 |
16 534,01 |
16 174,57 |
16 354,29 |
25 % |
09.8919 |
|||
|
Sveitsi |
25 265,29 |
56 276,65 |
14 610,34 |
14 610,34 |
14 292,73 |
14 451,53 |
25 % |
09.8920 |
|||
|
Valko-Venäjä |
20 898,79 |
52 730,88 |
13 689,80 |
13 689,80 |
13 392,20 |
13 541,00 |
25 % |
09.8921 |
|||
|
Muut maat |
25 265,29 |
63 748,22 |
16 550,09 |
16 550,09 |
16 190,30 |
16 370,19 |
25 % |
||||
|
22 |
Ruostumattomat saumattomat putket |
7304 11 00 , 7304 22 00 , 7304 24 00 , 7304 41 00 , 7304 49 10 , 7304 49 93 , 7304 49 95 , 7304 49 99 |
Intia |
8 315,90 |
20 982,29 |
5 447,35 |
5 447,35 |
5 328,93 |
5 388,14 |
25 % |
09.8926 |
|
Ukraina |
5 224,94 |
13 183,34 |
3 422,61 |
3 422,61 |
3 348,21 |
3 385,41 |
25 % |
09.8927 |
|||
|
Korean tasavalta |
1 649,31 |
4 161,47 |
1 080,39 |
1 080,39 |
1 056,90 |
1 068,64 |
25 % |
09.8928 |
|||
|
Japani |
1 590,45 |
4 012,94 |
1 041,83 |
1 041,83 |
1 019,18 |
1 030,50 |
25 % |
09.8929 |
|||
|
Amerikan yhdysvallat |
1 393,26 |
3 515,42 |
912,66 |
912,66 |
892,82 |
902,74 |
25 % |
09.8930 |
|||
|
Kiina |
1 299,98 |
3 280,05 |
|
|
|
|
25 % |
09.8931 |
|||
|
Muut maat |
2 838,17 |
7 161,15 |
2,710,71 |
2,710,71 |
2 651,78 |
2 681,24 |
25 % |
||||
|
24 |
Muut saumattomat putket |
7304 19 10 , 7304 19 30 , 7304 19 90 , 7304 23 00 , 7304 29 10 , 7304 29 30 , 7304 29 90 , 7304 31 20 , 7304 31 80 , 7304 39 10 , 7304 39 52 , 7304 39 58 , 7304 39 92 , 7304 39 93 , 7304 39 98 , 7304 51 81 , 7304 51 89 , 7304 59 10 , 7304 59 92 , 7304 59 93 , 7304 59 99 , 7304 90 00 |
Kiina |
49 483,75 |
124 855,14 |
32 414,45 |
32 414,45 |
31 709,78 |
32 062,12 |
25 % |
09.8936 |
|
Ukraina |
36 779,89 |
92 801,35 |
24 092,76 |
24 092,76 |
23 569,00 |
23 830,88 |
25 % |
09.8937 |
|||
|
Valko-Venäjä |
19 655,31 |
49 593,37 |
12 875,25 |
12 875,25 |
12 595,36 |
12 735,31 |
25 % |
09.8938 |
|||
|
Japani |
13 766,04 |
34 733,85 |
9 017,48 |
9 017,48 |
8 821,45 |
8 919,46 |
25 % |
09.8939 |
|||
|
Amerikan yhdysvallat |
12 109,53 |
30 554,21 |
7 932,38 |
7 932,38 |
7 759,93 |
7 846,15 |
25 % |
09.8940 |
|||
|
Muut maat |
55 345,57 |
139 645,41 |
36 254,24 |
36 254,24 |
35 466,11 |
35 860,18 |
25 % |
||||
|
25 |
Suuret hitsatut putket |
7305 11 00 , 7305 12 00 , 7305 19 00 , 7305 20 00 , 7305 31 00 , 7305 39 00 , 7305 90 00 |
Venäjä |
140 602,32 |
354 761,34 |
|
25 % |
|
|||
|
Turkki |
17 543,40 |
44 264,71 |
25 % |
|
|||||||
|
Kiina |
14 213,63 |
35 863,19 |
25 % |
|
|||||||
|
Muut maat |
34 011,86 |
85 817,17 |
25 % |
|
|||||||
|
25.A |
Suuret hitsatut putket |
7305 11 00 , 7305 12 00 |
Kolmannet maat |
|
|
97 268,30 |
97 268,30 |
95 153,77 |
96 211,03 |
25 % |
|
|
25.B |
Suuret hitsatut putket |
7305 19 00 , 7305 20 00 , 7305 31 00 , 7305 39 00 , 7305 90 00 |
Turkki |
11 245,20 |
11 245,20 |
11 000,73 |
11 122,97 |
25 % |
09.8971 |
||
|
Kiina |
6 775,70 |
6 775,70 |
6 628,41 |
6 702,06 |
25 % |
09.8972 |
|||||
|
Venäjän federaatio |
6 680,59 |
6 680,59 |
6 535,36 |
6 607,97 |
25 % |
09.8973 |
|||||
|
Korean tasavalta |
4 877,57 |
4 877,57 |
4 771,54 |
4 824,55 |
25 % |
09.8974 |
|||||
|
Japani |
2 588,59 |
2 588,59 |
2 532,31 |
2 560,45 |
25 % |
09.8975 |
|||||
|
Muut maat |
5 748,00 |
5 748,00 |
5 623,04 |
5 685,52 |
25 % |
||||||
|
26 |
Muut hitsatut putket |
7306 11 10 , 7306 11 90 , 7306 19 10 , 7306 19 90 , 7306 21 00 , 7306 29 00 , 7306 30 11 , 7306 30 19 , 7306 30 80 , 7306 40 20 , 7306 40 80 , 7306 50 20 , 7306 50 80 , 7306 69 10 , 7306 69 90 , 7306 90 00 |
Sveitsi |
64 797,98 |
163 495,29 |
42 446,07 |
42 446,07 |
41 523,33 |
41 984,70 |
25 % |
09.8946 |
|
Turkki |
60 693,64 |
153 139,43 |
39 757,51 |
39 757,51 |
38 893,22 |
39 325,37 |
25 % |
09.8947 |
|||
|
Arabiemiirikunnat |
18 676,40 |
47 123,44 |
12 234,02 |
12 234,02 |
11 968,06 |
12 101,04 |
25 % |
09.8948 |
|||
|
Kiina |
18 010,22 |
45 442,58 |
11 797,64 |
11 797,64 |
11 541,17 |
11 669,40 |
25 % |
09.8949 |
|||
|
Taiwan |
14 374,20 |
36 268,32 |
9 415,85 |
9 415,85 |
9 211,16 |
9 313,51 |
25 % |
09.8950 |
|||
|
Intia |
11 358,87 |
28 660,18 |
7 440,65 |
7 440,65 |
7 278,90 |
7 359,78 |
25 % |
09.8951 |
|||
|
Muut maat |
36 898,57 |
93 100,78 |
24 170,49 |
24 170,49 |
23 645,05 |
23 907,77 |
25 % |
||||
|
27 |
Seostamattomasta teräksestä ja muusta seosteräksestä valmistetut kylmänä viimeistellyt tangot |
7215 10 00 , 7215 50 11 , 7215 50 19 , 7215 50 80 , 7228 10 90 , 7228 20 99 , 7228 50 20 , 7228 50 40 , 7228 50 61 , 7228 50 69 , 7228 50 80 |
Venäjä |
117 519,41 |
296 519,61 |
76 981,37 |
76 981,37 |
75 307,86 |
76 144,61 |
25 % |
09.8956 |
|
Sveitsi |
27 173,22 |
68 562,23 |
17 799,88 |
17 799,88 |
17 412,93 |
17 606,41 |
25 % |
09.8957 |
|||
|
Kiina |
20 273,26 |
51 152,57 |
13 280,05 |
13 280,05 |
12 991,35 |
13 135,70 |
25 % |
09.8958 |
|||
|
Ukraina |
15 969,02 |
40 292,29 |
10 460,54 |
10 460,54 |
10 233,14 |
10 346,84 |
25 % |
09.8959 |
|||
|
Muut maat |
17 540,47 |
44 257,32 |
11 489,93 |
11 489,93 |
11 240,15 |
11 365,04 |
25 % |
||||
|
28 |
Seostamattomasta teräksestä valmistettu lanka |
7217 10 10 , 7217 10 31 , 7217 10 39 , 7217 10 50 , 7217 10 90 , 7217 20 10 , 7217 20 30 , 7217 20 50 , 7217 20 90 , 7217 30 41 , 7217 30 49 , 7217 30 50 , 7217 30 90 , 7217 90 20 , 7217 90 50 , 7217 90 90 |
Valko-Venäjä |
88 294,51 |
222 780,67 |
57 837,52 |
57 837,52 |
56 580,19 |
57 208,86 |
25 % |
09.8961 |
|
Kiina |
66 719,82 |
168 344,42 |
43 704,98 |
43 704,98 |
42 754,87 |
43 229,92 |
25 % |
09.8962 |
|||
|
Venäjä |
41 609,21 |
104 986,47 |
27 256,21 |
27 256,21 |
26 663,69 |
26 959,95 |
25 % |
09.8963 |
|||
|
Turkki |
40 302,46 |
101 689,34 |
26 400,22 |
26 400,22 |
25 826,31 |
26 113,26 |
25 % |
09.8964 |
|||
|
Ukraina |
26 755,09 |
67 507,23 |
17 525,99 |
17 525,99 |
17 144,99 |
17 335,49 |
25 % |
09.8965 |
|||
|
Muut maat |
39 770,29 |
100 346,58 |
26 051,62 |
26 051,62 |
25 485,28 |
25 768,45 |
25 % |
||||
IV.2 – Yleisten tariffikiintiöiden määrät neljännesvuosittain
|
|
VUOSI 1 |
VUOSI 2 |
VUOSI 3 |
||||||||
|
Tuotenumero |
|
2.2.2019–31.3.2019 |
1.4.2019–30.6.2019 |
1.7.2019–30.9.2019 |
1.10.2019–31.12.2019 |
1.1.2020–31.3.2020 |
1.4.2020–30.6.2020 |
1.7.2020–30.9.2020 |
1.10.2020–31.12.2020 |
1.1.2021–31.3.2021 |
1.4.2021–30.6.2021 |
|
1 |
Muut maat |
1 307 737,32 |
2 051 794,76 |
2 172 108,07 |
2 116 842,75 |
2 093 833,59 |
2 093 833,59 |
1 013 612,28 |
1 013 612,28 |
991 577,22 |
1 002 594,76 |
|
2 |
Muut maat |
167 401,61 |
262 647,35 |
278 048,49 |
270 974,05 |
268 028,68 |
268 028,68 |
281 704,58 |
281 704,58 |
275 580,57 |
278 642,58 |
|
3.A |
Muut maat |
119,25 |
187,09 |
198,07 |
193,03 |
190,93 |
190,93 |
739,77 |
739,77 |
723,69 |
731,73 |
|
3.B |
Muut maat |
3 268,01 |
5 127,39 |
5 428,05 |
5 289,94 |
5 232,44 |
5 232,44 |
5 499,42 |
5 499,42 |
5 379,87 |
5 439,65 |
|
4.A |
Muut maat |
296 430,19 |
465 088,74 |
492 360,66 |
479 833,44 |
474 617,86 |
474 617,86 |
498 834,77 |
498 834,77 |
487 990,53 |
493 412,65 |
|
4.B |
Muut maat |
48 890,51 |
76 707,53 |
81 205,51 |
79 139,39 |
78 279,18 |
78 279,18 |
82 273,30 |
82 273,30 |
80 484,75 |
81 379,02 |
|
5 |
Muut maat |
16 782,91 |
26 331,80 |
27 875,85 |
27 166,60 |
26 871,31 |
26 871,31 |
28 242,39 |
28 242,39 |
27 628,42 |
27 935,41 |
|
6 |
Muut maat |
12 910,76 |
20 256,54 |
21 444,34 |
20 898,73 |
20 671,57 |
20 671,57 |
34 650,52 |
34 650,52 |
33 897,25 |
34 273,88 |
|
7 |
Muut maat |
181 777,76 |
285 203,04 |
301 926,80 |
294 244,83 |
291 046,51 |
291 046,51 |
305 896,87 |
305 896,87 |
299 246,94 |
302 571,91 |
|
8 |
Muut maat |
3 969,15 |
6 227,46 |
6 592,63 |
6 424,89 |
6 355,05 |
6 355,05 |
91 870,53 |
91 870,53 |
89 873,34 |
90 871,93 |
|
9 |
Muut maat |
19 753,81 |
30 993,05 |
32 810,42 |
31 975,62 |
31 628,06 |
31 628,06 |
33 241,85 |
33 241,85 |
32 519,20 |
32 880,53 |
|
10 |
Muut maat |
560,56 |
879,51 |
931,08 |
907,39 |
897,53 |
897,53 |
943,32 |
943,32 |
922,81 |
933,07 |
|
12 |
Muut maat |
29 679,33 |
46 565,85 |
49 296,38 |
48 042,13 |
47 519,93 |
47 519,93 |
49 944,59 |
49 944,59 |
48 858,84 |
49 401,71 |
|
13 |
Muut maat |
84 771,67 |
133 003,83 |
140 802,92 |
137 220,44 |
135 728,92 |
135 728,92 |
142 654,35 |
142 654,35 |
139 553,17 |
141 103,76 |
|
14 |
Muut maat |
3 321,66 |
5 211,58 |
5 517,17 |
5 376,80 |
5 318,36 |
5 318,36 |
5 589,72 |
5 589,72 |
5 468,20 |
5 528,96 |
|
15 |
Muut maat |
445,48 |
698,95 |
739,93 |
721,11 |
713,27 |
713,27 |
749,66 |
749,66 |
733,36 |
741,51 |
|
16 |
Muut maat |
47 495,07 |
74 518,13 |
78 887,73 |
76 880,57 |
76 044,91 |
76 044,91 |
79 925,03 |
79 925,03 |
78 187,53 |
79 056,28 |
|
17 |
Muut maat |
5 745,47 |
9 014,45 |
9 543,04 |
16 567,39 |
16 387,31 |
16 387,31 |
15 287,52 |
15 287,52 |
14 955,19 |
15 121,36 |
|
18 |
Muut maat |
186,86 |
293,18 |
310,37 |
302,47 |
299,18 |
299,18 |
314,45 |
314,45 |
307,61 |
311,03 |
|
19 |
Muut maat |
393,49 |
617,37 |
653,57 |
636,94 (32) |
630,02 |
630,02 |
1 092,93 |
1 092,93 |
1 069,17 |
1 081,05 |
|
20 |
Muut maat |
8 575,00 |
13 453,88 |
14 242,79 |
13 880,40 |
13 729,53 |
13 729,53 |
14 430,07 |
14 430,07 |
14 116,37 |
14 273,22 |
|
21 |
Muut maat |
9 834,81 |
15 430,48 |
16 335,29 |
15 919,67 |
15 746,63 |
15 746,63 |
16 550,09 |
16 550,09 |
16 190,30 |
16 370,19 |
|
22 |
Muut maat |
1 104,79 |
1 733,38 |
1 835,02 |
1,788,34 (33) |
1,768,90 |
1 768,90 |
2,710,71 |
2,710,71 |
2 651,78 |
2 681,24 |
|
24 |
Muut maat |
21 543,91 |
33 801,65 |
35 783,72 |
34 873,27 |
34 494,21 |
34 494,21 |
36 254,24 |
36 254,24 |
35 466,11 |
35 860,18 |
|
25 |
Muut maat |
13 239,52 |
20 772,34 |
21 990,39 |
21,430,89 (34) |
21 197,95 |
21 197,95 |
|
|
|
|
|
25.A |
Muut maat |
|
|
|
|
|
|
97 268,30 |
97 268,30 |
95 153,77 |
96 211,03 |
|
25.B |
Muut maat |
|
|
|
|
|
|
5 748,00 |
5 748,00 |
5 623,04 |
5 685,52 |
|
26 |
Muut maat |
14 363,20 |
22 535,37 |
23 856,80 |
23 249,80 |
22 997,09 |
22 997,09 |
24 170,49 |
24 170,49 |
23 645,05 |
23 907,77 |
|
27 |
Muut maat |
6 827,84 |
10 712,64 |
11 340,81 |
11 052,26 |
10 932,13 |
10 932,13 |
11 489,93 |
11 489,93 |
11 240,15 |
11 365,04 |
|
28 |
Muut maat |
15 481,05 |
24 289,24 |
25 713,51 |
25 059,28 |
24 786,90 |
24 786,90 |
26 051,62 |
26 051,62 |
25 485,28 |
25 768,45 |
(1) 2.2.2019–31.3.2019, 1.7.2019–31.3.2020 ja 1.7.2020–31.3.2021: 09.8601.
1.4.2019–30.6.2019, 1.4.2020–30.6.2020 ja 1.4.2021–30.6.2021: 09.8602.
1.4.2021–30.6.2021: Venäjä*: 09.8571, Turkki*: 09.8572, Intia*: 09.8573, Korean tasavalta*: 09.8574, Serbia*: 09.8575.
* Jos niiden maakohtainen kiintiö on käytetty loppuun 1 artiklan 5 kohdan mukaisesti.
(2) 2.2.2019–31.3.2019, 1.7.2019–31.3.2020 ja 1.7.2020–31.3.2021: 09.8603.
1.4.2019–30.6.2019, 1.4.2020–30.6.2020 ja 1.4.2021–30.6.2021: 09.8604.
1.4.2021–30.6.2021: Intia*, Korean tasavalta*, Ukraina*, Brasilia* ja Serbia*: 09.8567.
* Jos niiden maakohtainen kiintiö on käytetty loppuun 1 artiklan 5 kohdan mukaisesti.
(3) 2.2.2019–31.3.2019, 1.7.2019–31.3.2020 ja 1.7.2020–31.3.2021: 09.8605.
1.4.2019–30.6.2019, 1.4.2020–30.6.2020 ja 1.4.2021–30.6.2021: 09.8606.
1.4.2021–30.6.2021: Korean tasavalta*, Venäjä* ja Iran islamilainen tasavalta*: 09.8568.
* Jos niiden maakohtainen kiintiö on käytetty loppuun 1 artiklan 5 kohdan mukaisesti.
(4) 2.2.2019–31.3.2019, 1.7.2019–31.3.2020 ja 1.7.2020–31.3.2021: 09.8607.
1.4.2019–30.6.2019, 1.4.2020–30.6.2020 ja 1.4.2021–30.6.2021: 09.8608.
1.4.2021–30.6.2021: Venäjä*, Korean tasavalta*, Kiina* ja Taiwan*: 09.8569.
* Jos niiden maakohtainen kiintiö on käytetty loppuun 1 artiklan 5 kohdan mukaisesti.
(5) Tuotteet, joihin sovelletaan polkumyyntitulleja.
(6) 2.2.2019–31.3.2019, 1.7.2019–31.3.2020 ja 1.7.2020–31.3.2021: 09.8609.
1.4.2019–30.6.2019, 1.4.2020–30.6.2020 ja 1.4.2021–30.6.2021: 09.8610.
1.4.2021–30.6.2021: Intia* ja Korean tasavalta*: 09.8570.
* Jos niiden maakohtainen kiintiö on käytetty loppuun 1 artiklan 5 kohdan mukaisesti.
(7) Tuotteet, joihin ei sovelleta polkumyyntitulleja (mukaan luettuna autoteollisuuden tuotteet).
(8) 2.2.2019–31.3.2019, 1.7.2019–31.3.2020 ja 1.7.2020–31.3.2021: 09.8611 1.4.2019–30.6.2019, 1.4.2020–30.6.2020 ja 1.4.2021–30.6.2021: 09.8612.
1.4.2021–30.6.2021: Kiina*: 09.8581, Korean tasavalta*: 09.8582, Intia*: 09.8583, Taiwan*: 09.8584.
* Jos niiden maakohtainen kiintiö on käytetty loppuun 1 artiklan 5 kohdan mukaisesti.
(9) 2.2.2019–31.3.2019, 1.7.2019–31.3.2020 ja 1.7.2020–31.3.2021: 09.8613.
1.4.2019–30.6.2019, 1.4.2020–30.6.2020 ja 1.4.2021–30.6.2021: 09.8614.
(10) 2.2.2019–31.3.2019, 1.7.2019–31.3.2020 ja 1.7.2020–31.3.2021: 09.8615.
1.4.2019–30.6.2019, 1.4.2020–30.6.2020 ja 1.4.2021–30.6.2021: 09.8616.
1.4.2021–30.6.2021: Kiina*, Korean tasavalta*, Taiwan* ja Serbia*: 09.8576.
* Jos niiden maakohtainen kiintiö on käytetty loppuun 1 artiklan 5 kohdan mukaisesti.
(11) 2.2.2019–31.3.2019, 1.7.2019–31.3.2020 ja 1.7.2020–31.3.2021: 09.8617.
1.4.2019–30.6.2019, 1.4.2020–30.6.2020 ja 1.4.2021–30.6.2021: 09.8618.
1.4.2021–30.6.2021: Ukraina*, Korean tasavalta*, Venäjä* ja Intia*: 09.8577.
* Jos niiden maakohtainen kiintiö on käytetty loppuun 1 artiklan 5 kohdan mukaisesti.
(12) 2.2.2019–31.3.2019, 1.7.2019–31.3.2020 ja 1.7.2020–31.3.2021: 09.8619.
1.4.2019–30.6.2019, 1.4.2020–30.6.2020 ja 1.4.2021–30.6.2021: 09.8620.
(13) 2.2.2019–31.3.2019, 1.7.2019–31.3.2020 ja 1.7.2020–31.3.2021: 09.8621.
1.4.2019–30.6.2019, 1.4.2020–30.6.2020 ja 1.4.2021–30.6.2021: 09.8622.
1.4.2021–30.6.2021: Korean tasavalta*, Taiwan*, Intia*, Amerikan yhdysvallat*, Turkki*, Malesia* ja Vietnam*: 09.8578.
* Jos niiden maakohtainen kiintiö on käytetty loppuun 1 artiklan 5 kohdan mukaisesti.
(14) 2.2.2019–31.3.2019, 1.7.2019–31.3.2020 ja 1.7.2020–31.3.2021: 09.8623.
1.4.2019–30.6.2019, 1.4.2020–30.6.2020 ja 1.4.2021–30.6.2021: 09.8624.
1.4.2021–30.6.2021: Kiina*, Intia* ja Taiwan*: 09.8591.
* Jos niiden maakohtainen kiintiö on käytetty loppuun 1 artiklan 5 kohdan mukaisesti.
(15) 2.2.2019–31.3.2019, 1.7.2019–31.3.2020 ja 1.7.2020–31.3.2021: 09.8625.
1.4.2019–30.6.2019, 1.4.2020–30.6.2020 ja 1.4.2021–30.6.2021: 09.8626.
1.4.2021–30.6.2021: Kiina*, Turkki*, Venäjä*, Sveitsi* ja Valko-Venäjä*: 09.8592.
* Jos niiden maakohtainen kiintiö on käytetty loppuun 1 artiklan 5 kohdan mukaisesti.
(16) 2.2.2019–31.3.2019, 1.7.2019–31.3.2020 ja 1.7.2020–31.3.2021: 09.8627.
1.4.2019–30.6.2019: 09.8628.
1.4.2021–30.6.2021: Turkki*, Venäjä*, Ukraina* ja Bosnia ja Herzegovina* ja Moldova*: 09.8593.
* Jos niiden maakohtainen kiintiö on käytetty loppuun 1 artiklan 5 kohdan mukaisesti.
(17) 2.2.2019–31.3.2019, 1.7.2019–31.3.2020 ja 1.7.2020–31.3.2021: 09.8629.
1.4.2019–30.6.2019, 1.4.2020–30.6.2020 ja 1.4.2021–30.6.2021: 09.8630.
1.4.2021–30.6.2021: Intia*, Sveitsi* ja Ukraina*: 09.8594.
* Jos niiden maakohtainen kiintiö on käytetty loppuun 1 artiklan 5 kohdan mukaisesti.
(18) 2.2.2019–31.3.2019, 1.7.2019–31.3.2020 ja 1.7.2020–31.3.2021: 09.8631.
1.4.2019–30.6.2019, 1.4.2020–30.6.2020 ja 1.4.2021–30.6.2021: 09.8632.
1.4.2021–30.6.2021: Intia*, Taiwan*, Korean tasavalta*, Kiina* ja Japani*: 09.8595.
* Jos niiden maakohtainen kiintiö on käytetty loppuun 1 artiklan 5 kohdan mukaisesti.
(19) 2.2.2019–31.3.2019, 1.7.2019–31.3.2020 ja 1.7.2020–31.3.2021: 09.8633.
1.4.2019–30.6.2019: 09.8634.
1.4.2020–30.6.2020 ja 1.4.2021–30.6.2021: 09.8634. * Jos niiden maakohtainen kiintiö on käytetty loppuun 1 artiklan 5 kohdan mukaisesti.
(20) 2.2.2019–31.3.2019, 1.7.2019–31.3.2020 ja 1.7.2020–31.3.2021: 09.8635.
1.4.2019–30.6.2019, 1.4.2020–30.6.2020 ja 1.4.2021–30.6.2021: 09.8636.
1.4.2021–30.6.2021: Ukraina*, Turkki*, Korean tasavalta*, Venäjä* ja Sveitsi*: 09.8579.
* Jos niiden maakohtainen kiintiö on käytetty loppuun 1 artiklan 5 kohdan mukaisesti.
(21) 2.2.2019–31.3.2019, 1.7.2019–31.3.2020 ja 1.7.2020–31.3.2021: 09.8637.
1.4.2019–30.6.2019, 1.4.2020–30.6.2020 ja 1.4.2021–30.6.2021: 09.8638.
1.4.2021–30.6.2021: Kiina* ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat*: 09.8580.
* Jos niiden maakohtainen kiintiö on käytetty loppuun 1 artiklan 5 kohdan mukaisesti.
(22) 2.2.2019–31.3.2019, 1.7.2019–31.3.2020 ja 1.7.2020–31.3.2021: 09.8639.
1.4.2019–30.6.2019, 1.4.2020–30.6.2020 ja 1.4.2021–30.6.2021: 09.8640.
1.4.2021–30.6.2021: Venäjä*, Kiina* ja Turkki*: 09.8585.
* Jos niiden maakohtainen kiintiö on käytetty loppuun 1 artiklan 5 kohdan mukaisesti.
(23) 2.2.2019–31.3.2019, 1.7.2019–31.3.2020 ja 1.7.2020–31.3.2021: 09.8641.
1.4.2019–30.6.2019, 1.4.2020–30.6.2020 ja 1.4.2021–30.6.2021: 09.8642.
(24) 2.2.2019–31.3.2019, 1.7.2019–31.3.2020 ja 1.7.2020–31.3.2021: 09.8643.
1.4.2019–30.6.2019, 1.4.2020–30.6.2020 ja 1.4.2021–30.6.2021: 09.8644.
1.4.2021–30.6.2021: Turkki*, Venäjä*, Ukraina*, Pohjois-Makedonia*, Sveitsi* ja Valko-Venäjä*: 09.8596.
* Jos niiden maakohtainen kiintiö on käytetty loppuun 1 artiklan 5 kohdan mukaisesti.
(25) 2.2.2019–31.3.2019, 1.7.2019–31.3.2020 ja 1.7.2020–31.3.2021: 09.8645.
1.4.2019–30.6.2019, 1.4.2020–30.6.2020 ja 1.4.2021–30.6.2021: 09.8646.
1.4.2021–30.6.2021: Intia*, Ukraina*, Korean tasavalta*, Japani* ja Amerikan yhdysvallat*: 09.8597.
* Jos niiden maakohtainen kiintiö on käytetty loppuun 1 artiklan 5 kohdan mukaisesti.
(26) 2.2.2019–31.3.2019, 1.7.2019–31.3.2020 ja 1.7.2020–31.3.2021: 09.8647.
1.4.2019–30.6.2019, 1.4.2020–30.6.2020 ja 1.4.2021–30.6.2021: 09.8648.
1.4.2021–30.6.2021: Kiina*, Ukraina*, Valko-Venäjä*, Japani* ja Amerikan yhdysvallat*: 09.8586.
* Jos niiden maakohtainen kiintiö on käytetty loppuun 1 artiklan 5 kohdan mukaisesti.
(27) 1.7.2020–31.3.2021: 09.8657.
1.4.2021–30.6.2021: 09.8658.
(28) 1.7.2020–31.3.2021: 09.8659.
1.4.2021–30.6.2021: 09.8660.
1.4.2021–30.6.2021: Turkki*, Kiina*, Venäjän federaatio*, Korean tasavalta* ja Japani*: 09.8587.
* Jos niiden maakohtainen kiintiö on käytetty loppuun 1 artiklan 5 kohdan mukaisesti.
(29) 2.2.2019–31.3.2019, 1.7.2019–31.3.2020 ja 1.7.2020–31.3.2021: 09.8651.
1.4.2019–30.6.2019, 1.4.2020–30.6.2020 ja 1.4.2021–30.6.2021: 09.8652.
1.4.2021–30.6.2021: Sveitsi*, Turkki*, Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Kiina*, Taiwan* ja Intia*: 09.8588.
* Jos niiden maakohtainen kiintiö on käytetty loppuun 1 artiklan 5 kohdan mukaisesti.
(30) 2.2.2019–31.3.2019, 1.7.2019–31.3.2020 ja 1.7.2020–31.3.2021: 09.8653.
1.4.2019–30.6.2019, 1.4.2020–30.6.2020 ja 1.4.2021–30.6.2021: 09.8654.
(31) 2.2.2019–31.3.2019, 1.7.2019–31.3.2020 ja 1.7.2020–31.3.2021: 09.8655.
1.4.2019–30.6.2019, 1.4.2020–30.6.2020 ja 1.4.2021–30.6.2021: 09.8656.
1.4.2021–30.6.2021: Turkki*, Venäjä*, Ukraina*, Kiina* ja Valko-Venäjä*: 09.8598.
* Jos niiden maakohtainen kiintiö on käytetty loppuun 1 artiklan 5 kohdan mukaisesti.
(32) Tätä määrää muutetaan, kun järjestysnumeroon 09.8909 kuuluvat maakohtaisen kiintiön käyttämättömät määrät on siirretty tämän asetuksen 2 artiklan mukaisesti.
(33) Tätä määrää muutetaan, kun järjestysnumeroon 09.8931 kuuluvat maakohtaisen kiintiön käyttämättömät määrät on siirretty tämän asetuksen 2 artiklan mukaisesti.
(34) Tätä määrää muutetaan, kun järjestysnumeroihin 09.8941, 09.8942, 09.8943 kuuluvien maakohtaisten kiintiöiden käyttämättömät määrät on siirretty tämän asetuksen 2 artiklan mukaisesti.
LIITE III
Sellaisten maiden käytettävissä oleva jäännöskiintiön enimmäismäärä, joilla on maakohtainen kiintiö, 1.4.2021–30.6.2021
|
Tuoteluokka |
Uusi myönnetty kiintiö 1.4.2021–30.6.2021, tonnia |
|
1 |
Erityisjärjestely |
|
2 |
278 642,58 |
|
3.A |
731,73 |
|
3.B |
5 439,65 |
|
4.A |
493 412,65 |
|
4.B |
Erityisjärjestely |
|
5 |
Ei pääsyä jäännöskiintiöön neljännellä neljänneksellä |
|
6 |
34,273,88 |
|
7 |
302 571,91 |
|
8 |
Ei sovelleta |
|
9 |
32 880,53 |
|
10 |
276,19 |
|
12 |
29 542,22 |
|
13 |
37 251,39 |
|
14 |
3 068,57 |
|
15 |
552,42 |
|
16 |
Ei pääsyä jäännöskiintiöön neljännellä neljänneksellä |
|
17 |
15 121,36 |
|
18 |
311,03 |
|
19 |
1 081,05 |
|
20 |
Ei pääsyä jäännöskiintiöön neljännellä neljänneksellä |
|
21 |
3 421,37 |
|
22 |
2 174,49 |
|
24 |
35 860,18 |
|
25.A |
Ei sovelleta |
|
25.B |
5 685,52 |
|
26 |
23 907,77 |
|
27 |
Ei pääsyä jäännöskiintiöön neljännellä neljänneksellä |
|
28 |
18 295,60 |