T-290/9461994B02900009.00012249122535TMÄÄRÄYS 16. 8. 1995 — ASIA T-290/94KAYSERSBERG v. KOMISSIO<TI><P><HT TYPE="UC">Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen määräys</HT> (laajennettu ensimmäinen jaosto)</P><P><DATE ISO="19950816">16 päivänä elokuuta 1995</DATE><NOTE NOTE.ID="E0001" NUMBERING="STAR"><P>Oikeudenkäyntikieli: ranska.</P></NOTE></P></TI>

Asiassa T-290/94,

Kaysersberg SA, ranskalainen yhtiö, kotipaikka Kaysersberg (Ranska), edustajinaan asianajajat Dominique Voillemot ja Jacques-Philippe Günther, Pariisi, prosessiosoite Luxemburgissa asianajotoimisto Jacques Loesch, 11 rue Goethe,

kantajana,vastaan

Euroopan yhteisöjen komissio, asiamiehinään oikeudellisen osaston virkamies Francisco Gonzalez Diaz ja komissioon siirretty kansallinen virkamies Géraud de Bergues, prosessiosoite Luxemburgissa c/o oikeudellisen yksikön virkamies Georgios Kremlis, Centre Wagner, Kirchberg,

vastaajana,

jossa vaaditaan yrityskeskittymän yhteensoveltuvuudesta yhteismarkkinoiden sekä ETA-sopimuksen kanssa 21 kesäkuuta 1994 tehdyn komission päätöksen 94/893/EY (IV/M. 430 — Procter & Gamble v. VP Schickedanz (II), EYVL L 354, s. 32) kumoamista,

EUROOPAN YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIN (laajennettu ensimmäinen jaosto),

toimien kokoonpanossa: presidentti J. L. Cruz Vilaça, tuomarit D. P. M. Barrington, A. Saggio, H. Kirschner ja A. Kalogeropoulos,

kirjaaja: H. Jung,

on antanut seuraavan

<TI><P>määräyksen</P></TI>1Procter & Gamble GmbH (jäljempänä P & G), saksalainen yhtiö, kotipaikka Schwalbach (Saksa), The Procter & Gamble Companyn tytäryhtiö, asiamiehinään asianajajat Mario Siragusa, Rooma, Guiseppe Scassellati Sforzolini, Bologna, ja barrister Nicholas Lesly, Englannin ja Walesin asianajoyhteisö, prosessiosoite Luxemburgissa asianajotoimisto Elvinger ja Moss, 15 Côte d'Eich, pyysi ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen kirjaamoon 8.1.1995 toimitetulla hakemuksella lupaa saada toimia väliintulijana asiassa T-290/94 vastaajan vaatimusten tueksi ja pyysi ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen 35 artiklan 2 kohdan b alakohdan nojalla lupaa saada käyttää englannin kieltä sekä kirjallisen että suullisen käsittelyn aikana.2Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen laajennetun ensimmäisen jaoston puheenjohtaja hyväksyi 19.5.1995 antamallaan määräyksellä väliintuloa koskevan hakemuksen.3P & G vetoaa kieliä koskevista järjestelyistä poikkeamiselle esittämänsä vaatimuksen tueksi seuraaviin seikkoihin: a) amerikkalaisen yhtiön tytäryhtiönä se käyttää englannin kieltä työkielenä kaikissa niissä maissa, joissa se toimii, b) sen keskittymää koskeva ilmoitus komissiolle oli laadittu englanniksi, c) se on koko oikeudenkäynnin ajan, myöskin suullisessa käsittelyssä, käyttänyt englannin kieltä, ja d) tämä kieli on päätöksen kannalta ainoa todistusvoimainen kieli.4Kantaja vastusti tätä vaatimusta vetoamalla siihen, että työjärjestyksen 35 artiklan 2 kohdan b alakohdassa säädetty mahdollisuus on poikkeus siitä periaatteesta, jonka mukaan oikeudenkäyntikielen valitsee kantaja, ja että tällaista poikkeusta on tulkittava suppeasti. Kantaja väittää, että väliintulija ei ole esittänyt mitään näyttöä vaatimuksensa tueksi osoittaakseen, että ranskan kielen käyttäminen oikeudenkäynnissä vaarantaisi sen oikeuksia, vaikka ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen oikeuskäytännössä kantajan mukaan edellytetään tämän edellytyksen täyttymistä (ks. asia T-74/92, Ladbroke Racing v. komissio, ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen määräys 13.5.1993, Kok. 1993, s. II-535). Kantaja korostaa, että P & G:n valinta käyttää englannin kieltä keskittymää koskevassa ilmoituksessaan oli pakottanut kaikki asianosaiset käyttämään tätä kieltä. Tämän vuoksi ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa tässä tapauksessa vireillä olevassa oikeudenkäynnissä asianosaisia on kantajan mukaan kohdeltava tasapuolisesti.5Lopuksi kantaja katsoo, että silloin, kun on kyse vapaaehtoisesta väliintulosta, toisen oikeudenkäyntikielen hyväksyminen pitkittäisi oikeudenkäyntiä epäoikeudenmukaisella tavalla monien siinä tapauksessa välttämättömien käännösten vuoksi (asia T-17/93, Matra v. komissio, ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio 15.7.1994, Kok. 1994, s. II-595, 21 kohta).6Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin muistuttaa, että työjärjestyksen 35 artiklan 3 kohdan neljännen alakohdan mukaan vain väliintulijoina olevat jäsenvaltiot voivat poiketa siitä säännöstä, jonka mukaan väliin tulijoiden on käytettävä kantajan valitsemaa oikeudenkäyntikieltä. Joka tapauksessa työjärjestyksen 35 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin voi asianosaisen pyynnöstä ja vastapuolta kuultuaan antaa luvan käyttää oikeudenkäyntikielenä kokonaan tai osittain muuta kuin 35 artiklan 1 kohdassa mainittua kieltä (ks. asia T-66/94, Auditei v. komissio, ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio 6.2.1995, ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa).7Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin katsoo, että väliintulijan esittämien seikkojen — ts. että englannin kieli on sen konsernin työskentelykieli, johon väliintulija kuuluu ja että menettely komissiossa on tapahtunut tällä kielellä — perusteella ei voida päätellä, että mikäli poikkeusta ei tehtäisi, tämä loukkaisi väliintulijan oikeuksia kirjallisessa käsittelyssä, ottaen huomioon, että väliintulijalla on mahdollisuus hankkia itse itselleen englanninkieliset käännökset kirjelmistä ja muista oikeudenkäyntiasiakirjoista (ks. ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen määräykset em. asiassa Ladbroke Racing v. komissio, 17 kohta; asiassa T-3/93, Air France v. komissio, määräys 1.7.1993, 23 kohta, asiassa T-2/93, Air France v. komissio, määräys 15.7.1993, 18 kohta ja asiassa T-154/94, Comité des Salines de France v. komissio, määräys 10.2.1995, 41 kohta, joita ei ole julkaistu oikeustapauskokoelmassa, sekä em. Auditei v. komissio, 37 kohta). Kieliä koskevista järjestelyistä tehtävää poikkeusta koskeva pyyntö on tämän vuoksi hylättävä siltä osin, kuin se koskee kirjallista käsittelyä.8Suullisen käsittelyn osalta ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin katsoo kuitenkin, että väliintulijan esittämä pyyntö englannin kielen käyttämisestä on hyväksyttävä yhtäältä sen vuoksi, että väliintulijan ilmeisten etujen mukaista on jatkaa työskentelyä valitsemansa avustajan kanssa, ja toisaalta sen vuoksi, että tämä poikkeaminen ei vaikuta riita-asian asianosaisten oikeuksiin oikeudenkäynnissä, sekä erityisesti sen vuoksi, ettei se viivästytä oikeudenkäyntiä.

Näillä perusteilla

YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIN (laajennettu ensimmäinen jaosto)

on määrännyt seuraavaa:

1)Procter & Gamble GmbH:n esittämä pyyntö siitä, että kieliä koskevista järjestelyistä poikettaisiin kirjallisen käsittelyn osalta, hylätään.2)Procter & Gamble GmbH:n pyyntö saada käyttää englannin kieltä suullisessa käsittelyssä hyväksytään.3)Oikeudenkäyntikuluista päätetään myöhemmin.

Annettiin Luxemburgissa 16 päivänä elokuuta 1995.

H. Jung

kirjaaja

J. L. Cruz Vilaça

presidentti