Bryssel 20.9.2024

COM(2024) 426 final

2024/0234(COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ukrainan lainayhteistyömekanismin perustamisesta ja poikkeuksellisen makrotaloudellisen rahoitusavun antamisesta Ukrainalle


PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

EU tukee päättäväisesti Ukrainaa, jonka tulevaisuus on EU:ssa. EU tukee Ukrainan itsenäisyyttä, suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta maan kansainvälisesti tunnustettujen rajojen sisällä ja on vakaasti sitoutunut jatkamaan poliittista, rahoituksellista, taloudellista, humanitaarista, sotilaallista ja diplomatian avulla annettavaa tukea. 1 Venäjän hyökkäyksen eskaloituessa on toimittava nopeasti sen varmistamiseksi, että Ukraina saa käyttönsä kipeästi tarvitsemansa resurssit. Tämän ehdotuksen tarkoituksena on varmistaa, että ennen tämän vuoden loppua perustetaan uusi mekanismi, jonka avulla saadaan käyttöön varoja Ukrainan hyväksi. Lisäksi siinä säädetään näiden kiireellisten tarpeiden täyttämiseen kohdennettavasta poikkeuksellisesta makrotaloudellisesta rahoitusavusta.

Venäjä käynnisti 24. helmikuuta 2022 täysimittaisen sotilaallisen hyökkäyksen Ukrainaan, millä on ollut tuhoisia seurauksia Ukrainalle ja ukrainalaisille. Venäjän Ukrainaa vastaan käymän raa’an hyökkäyssodan viimeaikainen eskaloituminen osoittaa, että Venäjä on valmis rikkomaan Ukrainan perusoikeuksia, jotka liittyvät itsenäisyyteen, suvereniteettiin ja alueelliseen koskemattomuuteen sen kansainvälisesti tunnustettujen rajojen sisällä, ja tuhoamaan sen elinkelpoisuuden valtiona. Ukrainan kansan maataan puolustaessaan osoittama rohkeus ja päättäväisyys ansaitsevat syvän kunnioituksen ja kiitollisuuden.

EU ja sen jäsenvaltiot ovat tuominneet Venäjän toimet yksiselitteisesti ja tarjonneet Ukrainalle ennennäkemätöntä tukea. EU, sen jäsenvaltiot ja eurooppalaiset rahoituslaitokset ovat sodan puhkeamisen jälkeen antaneet Ukrainalle ja ukrainalaisille laajamittaista apua yhteensä 118 miljardin euron arvosta. Tämä kertoo EU:n sitoumuksesta auttaa Ukrainaa niin kauan ja niin voimakkaasti kuin on tarpeen.

Venäjän hyökkäyksen kiihtyminen on kuitenkin lisännyt Ukrainan rahoitustarpeita. On selvää, että rahoituslähteitä tarvitaan lisää sekä EU:n että kansainvälisen yhteisön piiristä. Ukrainan rahoitustarpeet vuodeksi 2025 ylittävät Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) tämänhetkiset ennusteet, sillä IMF:n ohjelman neljännessä tarkistuksessa oletettiin sodan päättyvän vuoden 2024 loppuun mennessä. Tämän oletuksen toteutuminen vaikuttaa yhä epätodennäköisemmältä, ja äskettäin hyväksytyssä Ukrainan talousarvioesityksessä, joka laadittiin yhteistyössä IMF:n kanssa, ennakoidaan maan rahoitustarpeiden vuonna 2025 olevan 12 miljardia Yhdysvaltain dollaria ennakoitua suuremmat, mikä nostaa niiden kokonaismäärän 38 miljardiin dollariin. Vaikka Ukraina on toteuttanut toimenpiteitä tulojen lisäämiseksi ja muiden kuin välttämättömien menojen vähentämiseksi, lisäleikkauksia voidaan nyt tehdä vain rajallisessa määrin eikä lisätarpeisiin vastaaviin kansallisiin toimenpiteisiin ole juurikaan mahdollisuuksia. Uudet laajapohjaiset veronkorotukset voisivat haitata talouden toimeliaisuutta, johon kohdistuu jo valmiiksi erityinen riski keskeiseen energia- ja muuhun infrastruktuuriin kohdistuvien jatkuvien hyökkäysten vuoksi, ja pahentaa työvoimapulaa, joka johtuu ukrainalaisten pakkomuuttojen jatkumisesta ja sotilaiden liikekannallepanosta. Pikainen rahoitustuki on olennaisen tärkeää, jotta Ukrainaa voidaan auttaa pitämään yllä keskeisiä valtion toimintoja, varmistamaan makrotalouden vakaus ja kunnostamaan kriittistä infrastruktuuria. Nämä tarpeet vaativat huomiota merkittäviin keskipitkän aikavälin elpymistä ja jälleenrakentamista koskeviin vaatimuksiin vastaamisen lisäksi.

G7-maiden johtajat vahvistivat huippukokouksessaan 14. kesäkuuta 2024 antamassaan julkilausumassa 2 päättäväisyytensä jatkaa sotilaallisen, humanitaarisen, budjetti- ja jälleenrakennustuen antamista Ukrainalle. Tätä varten G7-maiden johtajat ilmoittivat käynnistävänsä ”ERA-lainat Ukrainalle” -aloitteen (Extraordinary Revenue Acceleration Loans for Ukraine), jotta vuoden 2024 loppuun mennessä saataisiin käyttöön noin 50 miljardia Yhdysvaltain dollaria lisärahoitusta.

Asiaa viedään eteenpäin tänään esitettävässä ehdotuksessa varmistamalla, että Ukrainalle voidaan antaa jatkuvaa tukea toteuttamalla kansainvälisen yhteisön yhteistä lähestymistapaa. Tämä mahdollistetaan perustamalla mekanismi, jolla Ukrainalle suunnataan tukea G7-kumppanien antamien lainojen hoitoon ja takaisinmaksuun EU:n uuden poikkeuksellisen makrotaloudellisen rahoitusavun lainan ohella.

Ylimääräisten tulojen hyödyntäminen Ukrainalle annettavien lainojen tukemiseen

Osana pakotteita, jotka EU on asettanut Venäjälle vastauksena sen Ukrainassa toteuttamiin toimiin, jäsenvaltioiden rahoituslaitosten hallussa olevat Venäjän keskuspankin varat on pysäytetty helmikuusta 2022 alkaen. 3 EU:ssa olevat varat, joiden arvo on noin 210 miljardia euroa, muodostavat maailmanlaajuisesti suurimman osan näistä pysäytetyistä varoista. Näitä varoja koskevien liiketoimien kielto saa aikaan ylimääräisen ja odottamattoman käteisvarojen kertymisen arvopaperikeskusten 4 taseisiin. Korkotasosta riippuen ylimääräisten tulojen arvioidaan olevan jopa 4–5 miljardia euroa vuodessa.

Nämä odottamattomat ja ylimääräiset tulot eivät ole valtion varoja, eikä niitä tarvitse sovellettavien sääntöjen mukaan antaa Venäjän keskuspankin käyttöön senkään jälkeen, kun niiden pysäytettyinä olo päättyy. Koska ne ovat tulosta rajoittavien toimenpiteiden 5 täytäntöönpanosta, arvopaperikeskukset eivät voi odottaa hyötyvänsä niistä.

Neuvoston päätöksessä (YUTP) 2024/577 6 säädetään 15 päivästä helmikuuta 2024 sovellettavista toimenpiteistä ja vahvistetaan säännöt pysäyttämisestä johtuvien ylimääräisten tulojen pitämisestä erillään. Toukokuussa 2024 säädettiin toimenpiteistä, joilla tästä johtuvia nettovoittoja hyödynnetään Ukrainan hyväksi 7 . Niitä käytetään tällä hetkellä rahoitustukena sekä sotilaallisten että jälleenrakennustavoitteiden edistämiseen. Tällä hetkellä unionin rajoittavissa toimenpiteissä määrätään, että 90 prosenttia rahoitustuesta osoitetaan Euroopan rauhanrahastoon ja 10 prosenttia Ukrainan tukivälineeseen. Tämä kuvastaa Ukrainan kiireellisiä sotilaallisia tarpeita. Rajoittavia toimenpiteitä koskevat säännöt mahdollistavat kuitenkin tämän jaon tarkistamisen.

Ukrainan lainayhteistyömekanismi

Eurooppa-neuvosto pyysi kesäkuussa 2024 komissiota, ulkoasiainedustajaa ja neuvostoa edistämään toimia, joiden avulla voidaan antaa lisärahoitusta Ukrainalle vuoden loppuun mennessä. G7-huippukokouksen tulosten mukaisesti tämä toteutettaisiin lainoina, joita hoidetaan ja maksetaan takaisin tulevilla ylimääräisten tuottojen virroilla. Eurooppa-neuvosto toi selvästi esiin, että tämän rakenteen tarkoituksena oli mahdollistaa paitsi EU:n antaman lainan, myös muiden G7-kumppaneiden antamien lainojen hoito ja takaisinmaksu. Eurooppa-neuvosto totesi myös, että Venäjän varat olisi pidettävä pysäytettyinä, kunnes Venäjä lopettaa hyökkäyssotansa Ukrainaa vastaan ja korvaa sille sodan aiheuttamat vahingot. Tämä merkitsee sitoumusta jatkaa varojen pysäytettyinä pitämistä ja sen myötä ylimääräisistä tuotoista saatavan rahoitustuen keräämistä. Näin saadaan käyttöön rahoituslähde Ukrainan lainojen hoitamiseen ja takaisinmaksuun siihen saakka, kunnes Venäjältä on saatavissa korvaus lainojen maksamiseksi. 

Tällä ehdotuksella tuetaan G7-kumppaneita lainojen antamisessa Ukrainalle rinnakkain EU:n poikkeuksellisen makrotaloudellisen rahoitusavun lainan kanssa, jotta voidaan saavuttaa G7-huippukokouksessa kaavailtu kokonaismäärä. Ehdotuksella on tarkoitus perustaa Ukrainan lainayhteistyömekanismi, jolla Ukrainalle annetaan ei-takaisinmaksettavaa rahoitustukea sen avustamiseksi G7-kumppaneiden antamien lainojen takaisinmaksussa. Lainojen takaisinmaksua tuettaisiin tuotoilla, jotka saadaan unionissa olevista Venäjän pysäytetyistä varoista saatavien ylimääräisten tuottojen tulevista virroista. Samalla ollaan valmiita muiden lähteiden käyttöön, mukaan lukien muilla asiaan liittyvillä lainkäyttöalueilla saatavat ylimääräiset tulot.

Ukrainan lainayhteistyömekanismin kautta saadut määrät maksettaisiin säännöllisesti, jotta Ukraina voi maksaa EU:n ja muiden G7-lainanantajien tukikelpoisten lainojen pääoman ja koron suhteessa kunkin lainan pääomaan.

Kukin lainanantaja kantaa jäännösriskin omien lainojensa osalta. Ukrainan kanssa tehtävässä lainasopimuksessa ilmaistaan selvästi, että kun hyökkääjä maksaa korvauksen, näillä varoilla huolehditaan Ukrainan lainojen takaisinmaksusta. Koska lainojen perustana ovat Venäjän pysäytetyistä varoista saatavat tulot, ne eivät kasvata Ukrainan velkataakkaa.

Jotta Ukrainan lainayhteistyömekanismi voidaan ottaa käyttöön, on mukautettava neuvoston päätöksen (YUTP) 2024/1470 ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 833/2014 liitteessä XLI esitettyä arvopaperikeskusten maksaman määrän jakautumista. Komissio ja korkea edustaja valmistelevat parhaillaan lainsäädäntöehdotuksia täytäntöönpanosäädöksiksi, joilla jakautumista muutetaan. Lisäksi Ukrainan tukivälineen maksuaikataulua voidaan muuttaa kaiken Ukrainalle annettavan unionin budjettituen maksuprofiilin keventämiseksi. Komissio seuraa Ukrainalle annettavan rahoitustuen kokonaismäärää ja voi tarvittaessa laatia ehdotuksen tämän maksuaikataulun muuttamiseksi.

Lähikuukausina on ratkaisevan tärkeää osoittaa G7-maiden kollektiivinen sitoutuminen tällaisten lainojen muodossa, mikä edellyttää koordinoituja kansainvälisiä toimia ja tiivistä yhteistyötä kansainvälisten kumppaneiden kesken. Ehdotukset on kiire hyväksyä ennen lokakuun loppua, jotta unionin laina voidaan vapauttaa ennen vuoden 2024 loppua tulevien maksujen suorittamiseksi erissä sekä käyttää jo myönnettyä takausta talousarvion liikkumavarasta.

EU:n rahoitustuki Ukrainalle

Tällä ehdotuksella täydennetään jo annettavaa tukea. EU, sen jäsenvaltiot ja eurooppalaiset rahoituslaitokset ovat yhdessä antaneet yli 118 miljardia euroa avustuksina ja lainoina, joilla tuetaan Ukrainan sotatoimia ja taloutta, autetaan ylläpitämään peruspalveluja ja tarjotaan apua varhaiseen jälleenrakennukseen, humanitaarista apua sekä tukea sotaa pakeneville. Sotilaallisten avustustoimien osana EU antaa 6,1 miljardia euroa sotilaallista tukea Euroopan rauhanrahaston kautta. Tukea lisätään vuonna 2024 Venäjän pysäytetyistä varoista saatavilla tuloilla. Kokonaismäärästä yli 45 miljardia euroa on annettu tai taattu EU:n talousarviosta budjettitukena sekä humanitaarisena ja hätäapuna. Tähän sisältyvät 25,2 miljardin euron maksut neljästä makrotaloudellisesta rahoitusaputoimesta, joilla Ukrainaa autetaan vastaamaan kiireellisiin rahoitustarpeisiin, sekä Ukrainan tukivälineestä tähän mennessä maksetut 12,2 miljardia euroa.

EU:n Ukrainalle vuosina 2022 ja 2023 antama huomattava makrotaloudellinen rahoitusapu on edistänyt merkittävästi Ukrainan makrotaloudellista vakautta. Julkisen talouden vakauttaminen on antanut Ukrainalle mahdollisuuden pitää ihmisten peruspalvelut toiminnassa ja vapauttanut resursseja välttämättömään sotilaalliseen puolustautumiseen Venäjän hyökkäystä vastaan. Se on auttanut myös edistämään keskeisten talousuudistusten toteuttamista. Ukrainan vahva näyttö uudistusten toteuttamisesta pohjusti vuonna 2024 Ukrainan tukivälineen (50 miljardia euroa) hyväksymistä. Tämän keskipitkän aikavälin välineen avulla Ukrainalle voidaan tarjota jatkuva, ennakoitavissa oleva ja joustava rahoituslähde vuoteen 2027 saakka. Samalla varmistetaan, että Ukraina jatkaa keskeisiä uudistuksia erityisesti unioniin liittymistä koskevaa prosessiaan silmällä pitäen. Tässä yhteydessä Ukrainan viranomaiset hyväksyivät Ukraina-suunnitelman, joka on kattava uudistusohjelma vuosiksi 2024–2027. Tukivälineestä annettava rahoitus auttaa Ukrainaa pitämään hallintonsa toiminnassa, tarjoamaan julkisia peruspalveluja sekä tukemaan elpymistä ja jälleenrakentamista. Ukraina-suunnitelma sisältää keskeisiä uudistuksia ja investointeja, joilla voidaan edistää kestävää talouskasvua ja houkutella investointeja maan kasvupotentiaalin vahvistamiseksi keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Pelkästään vuonna 2024 on odotettavissa, että tukivälineen I pilarin kautta maksetaan 16 miljardia euroa, minkä edellytyksenä on pääasiassa Ukraina-suunnitelman toimenpiteiden oikea-aikainen ja onnistunut toteutus. Näin ollen kyseessä on paitsi tärkeä rahoituslähde myös keskeinen Ukrainan uudistustoimia tukeva kehys.

Tässä ehdotuksessa säädetään poikkeuksellisesta makrotaloudellisesta rahoitusavusta kasvaviin tarpeisiin vastaamiseksi. Apua annetaan ennakoitavasti, jatkuvasti, hallitusti ja ajallaan, jotta voidaan rahoittaa välittömiä tarpeita, kunnostaa kriittistä infrastruktuuria ja tarjota alkuvaiheen tukea kestävälle sodanjälkeiselle jälleenrakentamiselle. Näin Ukrainaa tuetaan sen Eurooppaan yhdistymisen prosessissa. Maksaminen kytketään ennakkoehtoihin ja politiikkaehtoihin, jotka vahvistetaan komission ja Ukrainan välisessä yhteisymmärryspöytäkirjassa. Näiden ehtojen olisi oltava yhdenmukaiset Ukraina-suunnitelmaan sisältyvien laadullisten ja määrällisten tavoitteiden kanssa.

Poikkeuksellisen makrotaloudellisen rahoitusavun välityksellä annettavalla EU:n rahoitustuella annetaan Ukrainalle finanssipoliittista liikkumavaraa, jotta se voi tehdä menovalintoja kiireellisimpien tarpeidensa mukaisesti, joihin lukeutuvat elpyminen ja jälleenrakennus sekä puolustautuminen Venäjän hyökkäyssotaa vastaan. Tässä yhteydessä on asianmukaista, että Ukraina sitoutuu edistämään yhteistyötä unionin kanssa maan puolustusteollisuuden elvyttämisessä, jälleenrakentamisessa ja nykyaikaistamisessa Euroopan puolustusteollisuusohjelman (EDIP) ja muiden asiaankuuluvien unionin välineiden tavoitteiden mukaisesti.

Ukrainalle annettavaa makrotaloudellisen rahoitusavun lainaa olisi vakaan rahoituspohjan varmistamiseksi tuettava (samalla tavoin kuin makrotaloudellinen rahoitusapu plus -välineen kohdalla ja Ukrainan tukivälineen lainaosassa, josta on annettu rahoitustukea Ukrainalle vuodesta 2023) takauksella EU:n talousarvion liikkumavarasta, jonka muodostaa monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistetun maksumäärärahojen enimmäismäärän ylittävä liikkumavara omien varojen enimmäismäärään asti. Näin tarjottaisiin sijoittajille hyvä suoja ja varmuus ja vältettäisiin tarve muodostaa lainoja varten varauksia tai turvautua jäsenvaltioiden antamiin takauksiin, eikä monivuotisen rahoituskehyksen kokoa tai enimmäismääriä olisi tarpeen muuttaa. 8 Sen vuoksi päätös uuden makrotaloudellisen rahoitusavun lainan vapauttamisesta olisi tehtävä ennen tämän vuoden loppua.

•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

Makrotaloudelliseen rahoitusapuun kuuluva tuki on yhdenmukaista asetuksen (EU) 2024/792 9 , asetuksen (EU) 2021/947 10 ja asetuksen (EY) N:o 1257/96 11 nojalla rahoitettujen toimien kanssa ja täydentää niitä niiden tavoitteiden, toimintalogiikan ja sääntöjen mukaisesti.

Makrotaloudellisen rahoitusavun laina täydentää Ukrainan tukivälineen kautta annettavaa EU:n tukea. Erityistä huomiota kiinnitetään makrotaloudellisen rahoitusavun johdonmukaisuuteen ja siihen, että sen osat vahvistavat toisiaan, sekä tukivälineen täytäntöönpanoon. Makrotaloudellisen rahoitusavun lainan vapauttaminen kytketään erityisesti yhteisymmärryspöytäkirjassa vahvistettujen politiikkaehtojen tyydyttävään täyttämiseen. Ne ovat yhdenmukaiset Ukraina-suunnitelman arvioinnin hyväksymisestä annetun neuvoston täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2024/1447 12 liitteessä esitettyjen laadullisten ja määrällisten tavoitteiden ja niihin ennen yhteisymmärryspöytäkirjan voimaantuloa mahdollisesti tehtävien muutosten kanssa. Lisäksi makrotaloudellisen rahoitusavun lainaan olisi sovellettava Ukrainan tukivälineen yhteydessä perustettua moitteettoman varainhoidon ja varainhoidon valvonnan mekanismia sekä tukivälineeseen kuuluvassa puitesopimuksessa määrättyjä oikeuksia, vastuita ja velvoitteita, joilla on määrä turvata unionin taloudelliset edut.

•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

Ukrainan lainayhteistyömekanismin yhteydessä annettava tuki on linjassa Venäjään kohdistuvien rajoittavien toimenpiteiden (pakotteiden) soveltamisen kanssa. Se on yhdenmukaista myös Eurooppa-neuvoston 27. kesäkuuta 2024 antamien päätelmien kanssa. Niissä komissiota, ulkoasiainedustajaa ja neuvostoa pyydetään edistämään yhdessä G7-kumppaneiden kanssa toimia, joiden avulla voidaan tarjota lisärahoitusta Ukrainalle vuoden loppuun mennessä lainoina, joita hoidetaan ja maksetaan takaisin tulevilla ylimääräisillä tulovirroilla, jotta voidaan tukea Ukrainan nykyisiä ja tulevia sotilaallisia, budjetti- ja jälleenrakennustarpeita.

Lisäksi Eurooppa-neuvoston 23. kesäkuuta 2022 Ukrainalle myöntämä ehdokasmaan asema ja 14. ja 15. joulukuuta 2023 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätös aloittaa liittymisneuvottelut Ukrainan kanssa sitovat Ukrainan lujasti tielle kohti EU:ta. Tästä syystä kaikki EU:n toimet, joilla tuetaan Ukrainan selviytymiskykyä ja elpymistä, myös Ukrainan lainayhteistyömekanismin ja makrotaloudellisen rahoitusavun kautta (linjassa Ukrainan tukivälineen täytäntöönpanon kanssa ja sitä tukien), edistävät myös Ukrainan liittymistä valmistelevan prosessin alkuvaihetta.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•Oikeusperusta

SEUT-sopimuksen 212 artikla on asianmukainen oikeusperusta unionin sellaisille kolmansille maille myöntämille rahoitusapuohjelmille, jotka eivät ole kehitysmaita. Sitä on käytetty myös aiempien makrotaloudellisen rahoitusavun lainojen oikeusperustana.

•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)

Ehdotus on toissijaisuusperiaatteen mukainen, koska jäsenvaltiot eivät voi yksin vastata riittävän laajasti tarpeeseen antaa Ukrainalle tukea, vaan tämä voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin EU:n tasolla. Tärkeimpiä syitä ovat kansallisen tason rahoituskapasiteettiin ja talousarvioon liittyvät rajoitteet sekä tarve avunantajien tiiviiseen koordinointiin, jotta tuen laajuus ja vaikuttavuus voidaan maksimoida samalla kun rajoitetaan äärimmilleen venytettyihin hallinnollisiin resursseihin liittyvää, nykytilanteesta johtuvaa Ukrainan viranomaisten taakkaa. EU:lla on ainutlaatuinen tilaisuus suunnata Ukrainalle ulkoista apua kiireellisten rahoitustarpeiden kattamiseen erityisesti antamalla edullisin ehdoin ennakoitavaa, jatkuvaa, hallittua ja oikea-aikaista lyhyen ja pitkän aikavälin tukea lainojen ja ei-takaisinmaksettavan rahoitustuen muodossa.

•Suhteellisuusperiaate

Ukrainan lainayhteistyömekanismia ja makrotaloudellista rahoitusapua ehdotetaan kohdennetuksi vastaukseksi Venäjän hyökkäyssodasta johtuviin Ukrainan erityisolosuhteisiin.

Venäjän provosoimaton ja perusteeton hyökkäys Ukrainaan jatkuu, mikä edellyttää lisärahoitusavun myöntämistä Ukrainalle tässä ehdotuksessa kuvattujen tavoitteiden ja yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.

Ukrainalle ehdotettua rahoitustukea pidetään määrältään riittävänä, kun otetaan huomioon kasvanut rahoitustarve ja sotaolosuhteiden suuri epävarmuus.

Ukrainan saataville poikkeuksellisen makrotaloudellisen rahoitusavun ja tukikelpoisten kahdenvälisten lainojen välityksellä asetettavan rahoituksen kokonaismäärä, jota hoidetaan ja maksetaan takaisin tulevista ylimääräisisistä tulovirroista Ukrainan lainayhteistyömekanismin kautta, on G7-maiden aloitteen mukainen. Aloitteella varmistetaan kansainvälisesti laaja taakanjako kumppaneiden kanssa, eikä sen yhteydessä ylitetä sitä, mikä on tarpeen tavoitteen eli Ukrainan ennakoitujen talousarviotarpeiden tukemisen kannalta.

•Toimintatavan valinta

Asianmukainen väline on asetus, koska siinä säädetään suoraan sovellettavista säännöistä, jotka koskevat Ukrainan lainayhteistyömekanismin ja makrotaloudellisen rahoitusavun täytäntöönpanoa.

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

•Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset

Ehdotus on jatkoa Ukrainalle vuodesta 2015 suunnatuille makrotaloudellisille rahoitusaputoimille. Aiempien Ukrainalle suunnattujen makrotaloudellisen rahoitusavun toimien jälkiarvioinnit ovat osoittaneet, että toimet ovat yleisesti ottaen olleet erittäin merkityksellisiä tavoitteidensa, rahoituspuitteidensa ja politiikkaehtojensa kannalta. Makrotaloudelliset rahoitusaputoimet ovat olleet ratkaisevan tärkeitä tuettaessa Ukrainaa maksutaseongelmien ratkaisemisessa ja keskeisten rakenneuudistusten toteuttamisessa sen talouden vakauttamiseksi ja ulkoisen rahoitusaseman kestävyyden parantamiseksi. Toimien ansiosta on saavutettu julkisen talouden säästöjä ja taloudellisia hyötyjä, ja ne ovat toimineet myös lisärahoitustuen ja sijoittajien luottamuksen katalysaattorina. Makrotaloudellisiin rahoitusaputoimiin liittyvien ehtojen todettiin täydentävän asiaan liittyviä Kansainvälisen valuuttarahaston ohjelmia. Niillä luotiin poliittisesti vahvistava vaikutus, joka osaltaan kannusti Ukrainan viranomaisia toteuttamaan ratkaisevan tärkeitä uudistuksia etenkin rakennepolitiikan aloilla, jotka eivät kuulu yhtä kattavasti muiden kansainvälisten avunantajien ohjelmien piiriin.

Makrotaloudellinen rahoitusapu plus -välineestä osoitettiin vuonna 2023 yhteensä jopa 18 miljardia euroa rahoitustukea, joka auttoi Ukrainaa kattamaan vuoden 2023 välittömät rahoitustarpeensa vakaan, ennakoitavan ja mittavan rahoitustukivälineen avulla. Tällä rahoituksella on ollut keskeinen merkitys makrotalouden vakauden säilyttämisessä, ja sen perustana olevat uudistuksia koskevat ehdot ovat mahdollistaneet maan talouden rakenteen laaja-alaisen parantamisen. Tähän ovat sisältyneet erityisesti korruptiontorjuntaan erikoistuneen syyttäjänviraston riippumattomuuden lujittaminen, oikeusinstituutioiden toiminnan tehostaminen (esimerkiksi nimittämällä korruptiontorjuntaviranomaiselle johtaja) ja tuomareiden valintaprosessin parantaminen. Lisäksi Ukraina on parantanut konkurssi- ja maksukyvyttömyyskehystään ja edistynyt huomattavasti energiajärjestelmän tehostamisessa ja liiketoimintaympäristön parantamisessa.

•Sidosryhmien kuuleminen

Ehdotuksella vastataan kansainvälisen yhteisön pyyntöihin jatkaa vahvaa sitoutumista Ukrainan auttamiseen, jotta se voi täyttää kiireelliset lyhyen aikavälin rahoitustarpeensa, sekä sen pitkän aikavälin elpymis- ja jälleenrakennuspainopisteiden tukemiseen. Ehdotus on jatkoa Apuliassa 14. kesäkuuta 2024 pidetyssä G7-huippukokouksessa annetulle sitoumukselle käynnistää ”ERA-lainat Ukrainalle” -aloite, jonka tavoitteena on antaa Ukrainan saataville noin 50 miljardia Yhdysvaltain dollaria lisärahoitusta vuoden 2024 loppuun mennessä. Ehdotusta laatiessaan komission yksiköt ovat kuulleet kansainvälisiä rahoituslaitoksia ja muita kahdenvälisiä (myös jäsenvaltioita ja G7-ryhmän jäseniä) ja monenvälisiä avunantajia, joilla on merkittävää asiantuntemusta esimerkiksi Ukrainan taloudesta. Komissio on myös ollut säännöllisesti yhteydessä Ukrainan viranomaisiin.

Virallista sidosryhmien kuulemista ei voitu toteuttaa ehdotuksen valmistelun kiireellisyyden vuoksi. Tavoitteena on, että lainsäädäntövallan käyttäjät voisivat hyväksyä ehdotuksen hyvissä ajoin, jotta sitä voitaisiin alkaa soveltaa viimeistään vuoden 2024 lopussa. Näin voidaan hyödyntää rahoitusmahdollisuuksia, joiden voimassaolo päättyy vuoden 2024 lopussa, sekä vastata Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamiin uusiin ja kasvaviin taloudellisiin ja rahoituksellisiin tarpeisiin sekä tukea elpymistä ja jälleenrakentamista. EU varmistaa asianmukaisen viestinnän ja näkyvyyden Ukrainan lainayhteistyömekanismin ja makrotaloudellisen rahoitusavun tavoitteista ja niiden soveltamisalaan kuuluvista toimista Ukrainassa, unionissa ja laajemmaltikin.

•Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö

Ehdotus perustuu makrotaloudellisesta rahoitusavusta 30 vuoden aikana saatuun kokemukseen sekä unionin ulkoiseen toimintaan liittyvästä tuesta saatuihin kokemuksiin.

Komissio pohjaa tämän ehdotuksen Ukrainan rahoitustarpeista ja laajemmasta makrotaloudellisesta tilanteesta tehtyyn huolelliseen analyysiin. Oman panoksensa ovat antaneet myös kansainväliset rahoituslaitokset ja muut toimivaltaiset kansainväliset instituutiot. Tähän sisältyvät säännölliset keskustelut Ukrainan rahoitustarpeita koskevista tuoreimmista ennusteista kansainvälisillä foorumeilla, kuten G7-ryhmässä sekä Ukrainan tuen lahjoittajien foorumilla, samoin kuin jatkuvat suorat yhteydet Ukrainan viranomaisiin.

•Vaikutustenarviointi

Koska ehdotuksen tarkoituksena on antaa kiireellistä apua sodassa olevalle maalle vuoden loppuun mennessä, vaikutustenarviointia ei voitu asian kiireellisyyden vuoksi tehdä. Ennakkoarviointi tarpeista, joita ehdotetaan katettavaksi Ukrainan lainayhteistyömekanismista tuetuilla lainoilla (mukaan lukien itse makrotaloudellinen rahoitusapu), perustuu muun muassa Kansainvälisen valuuttarahaston tuoreisiin tietoihin. Makrotaloudellisen rahoitusavun piiriin kuuluvan tuen olisi perustuttava Ukrainan kanssa toteutetuista makrotaloudellisista rahoitusaputoimista vuodesta 2015 lähtien saatuihin kokemuksiin ja tuloksiin, mukaan lukien käynnissä olevan sodan erityisolosuhteissa toteutetut hätäaputoimet ja poikkeukselliset makrotaloudelliset rahoitusaputoimet vuonna 2022 ja makrotaloudellinen rahoitusapu plus -välineen toimet vuonna 2023. Lisäksi makrotaloudellisen rahoitusavun lainan politiikkaehtojen olisi oltava yhdenmukaiset Ukraina-suunnitelman toimien kanssa ja vahvistettava kannustimia sen täytäntöönpanoon.

•Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen

Ehdotus ei liity sääntelyn toimivuuteen ja yksinkertaistamiseen.

•Perusoikeudet

Ennakkoehto tuen myöntämiselle makrotaloudellisen rahoitusavun lainana on, että Ukraina jatkaa demokratian mekanismien noudattamista ja instituutioidensa kunnioittamista (näitä ovat esimerkiksi parlamentaarinen monipuoluejärjestelmä ja oikeusvaltioperiaate), ja että se takaa ihmisoikeuksien, myös vähemmistöihin kuuluvien oikeuksien, kunnioittamisen.

Ukrainan viranomaisten sitoutuminen uudistuksiin ja vahva poliittinen tahto ovat myönteinen merkki. Tämän sitoutumisen osoituksia ovat erityisesti Eurooppa-neuvoston Ukrainalle kesäkuussa 2022 myöntämä ehdokasmaan asema ja Eurooppa-neuvoston joulukuussa 2023 tekemä päätös aloittaa liittymisneuvottelut Ukrainan kanssa sekä se, että Ukrainalle hiljattain myönnettyihin makrotaloudellisen rahoitusavun toimiin liittyvät politiikkaehdot on jälleen täytetty onnistuneesti ja että Ukraina-suunnitelman täytäntöönpano on käynnistynyt. Ukrainan viranomaiset ovat Venäjän aloittaman hyökkäyksen alusta asti osoittaneet huomattavaa kestävyyttä. Ne ovat edelleen sitoutuneita jatkamaan näitä uudistuksia läpinäkyvällä tavalla ja pyrkivät noudattamaan EU:n normeja ja edistämään maan EU-jäsenyyden valmistelua.

Tämän vuoksi makrotaloudellisen rahoitusavun ennakkoedellytyksen katsotaan nykyisellään täyttyvän. Samalla tämän ennakkoedellytyksen noudattamisen jatkuminen varmistetaan myös ehdoilla, jotka sisältyvät tulevaan makrotaloudellista rahoitusapua koskevaan lainasopimukseen. Samaa tuen ennakkoedellytystä sovelletaan Ukraina-suunnitelman täytäntöönpanoon.

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Ehdotus on täysin vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärien mukainen.

Ukrainan lainayhteistyömekanismin rahoitus edellyttää unionin rajoittavien toimenpiteiden yhteydessä määritettyjen, arvopaperikeskusten rahoitusosuuksien jakautumista koskevien sääntöjen mukauttamista. Ukrainan lainayhteistyömekanismille siirretyt määrät ovat varainhoitoasetuksen 21 artiklan 5 kohdan mukaisia ulkoisia käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja. Lisäksi Ukrainan lainayhteistyömekanismia voidaan rahoittaa jäsenvaltioilta, kolmansilta mailta tai muista lähteistä lisärahoitusosuuksina saatavilla varoilla. Tällaiset rahoitusosuudet ovat varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan a alakohdan ii alakohdassa ja d ja e alakohdassa tarkoitettuja ulkoisia käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja.

Poikkeuksellisen makrotaloudellisen rahoitusavun lainalla asetetaan saataville tukea enintään 35 miljardia euroa lainoina yhdessä erässä, joka on vapautettavissa 31. joulukuuta 2024 saakka. Tämä edellyttää, että Ukraina täyttää asiaan liittyvät ehdot vuonna 2024.

Varat voidaan maksaa yhdessä tai useammassa osaerässä. Kaikki osaerät on maksettava viimeistään 31. joulukuuta 2025.

Lisätietoja talousarviovaikutuksista esitetään tähän ehdotukseen liitetyssä rahoitusselvityksessä.

5.LISÄTIEDOT

•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

Komissio tekee Ukrainan lainayhteistyömekanismin täytäntöönpanemiseksi Ukrainan kanssa sopimuksen, jossa vahvistetaan ei-takaisinmaksettavan rahoitustuen vastaanottamista ja käyttöä koskevat ehdot ja velvoitteet.

Lisäksi Euroopan unionin olisi asetettava poikkeuksellisen makrotaloudellisen rahoitusavun laina Ukrainan saataville ja osallistuttava siten Ukrainan kansainvälisten kumppaneiden toteuttamiin ja erityisesti G7-maiden johtajien kesäkuussa 2024 Apuliassa esittämiin toimiin Ukrainan talousarviotarpeiden kattamiseksi. Tuella katetaan osaltaan Ukrainan jäljellä olevaa ulkoista rahoitusvajetta vuosina 2024–2025. Se on tarkoitus maksaa yhdessä erässä, joka voi jakautua useaan osaerään. Erän vapauttamisen ehtona on yhteisymmärryspöytäkirjassa sovittujen ja tässä ehdotuksessa tarkoitettujen politiikkaehtojen tyydyttävä täyttäminen. Komissio tekee tiivistä yhteistyötä kansallisten viranomaisten kanssa seuratakseen asiaan liittyvää kehitystä ja yhteisymmärryspöytäkirjassa sovittujen vaatimusten ja politiikkaehtojen noudattamista. Tukea hallinnoi komissio. Tuen yhteydessä sovelletaan linjassa Ukrainan tukivälineen yhteydessä tehdyn puitesopimuksen kanssa varainhoitoasetuksen mukaisia säännöksiä, jotka koskevat petosten ja muiden sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemistä. Lisäksi makrotaloudellisen rahoitusavun lainaan sovelletaan hallinto- ja valvontajärjestelmiä, joita ehdotetaan Ukrainan tukivälineen perustamisesta 29 päivänä helmikuuta 2024 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2024/792 nojalla vahvistetussa Ukraina-suunnitelmassa.

Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen Ukrainan lainayhteistyömekanismin ja makrotaloudellisen rahoitusavun nojalla Ukrainalle annetun unionin tuen täytäntöönpanosta sekä arvioinnin. Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 31. joulukuuta 2027 jälkiarviointikertomuksen, jossa arvioidaan makrotaloudellisen rahoitusavun piiriin kuuluvan, päätökseen saadun unionin tuen tuloksia ja tehokkuutta ja sitä, missä määrin se on edistänyt tuen tavoitteiden saavuttamista.

•Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

Ehdotuksen I luku koskee asetuksen yleisiä säännöksiä.

Ehdotuksen 1 artiklassa säädetään asetuksen kohteesta eli Ukrainan lainayhteistyömekanismin perustamisesta ja poikkeuksellisen makrotaloudellisen rahoitusavun antamisesta Ukrainalle.

Ehdotuksen 2 artiklassa säädetään asetuksessa sovellettavista määritelmistä.

Ehdotuksen II luku koskee Ukrainan lainayhteistyömekanismia.

Ehdotuksen 3 artiklassa määritellään Ukrainan lainayhteistyömekanismin tarkoitus.

Ehdotuksen 4 artiklassa kuvataan Ukrainan lainayhteistyömekanismin piiriin kuuluvan tuen rahoitus, kuten se, miten jäsenvaltiot ja kiinnostuneet kolmannet maat ja osapuolet voivat osallistua Ukrainan lainayhteistyömekanismiin.

Ehdotuksen 5 artiklassa kuvataan Ukrainan lainayhteistyömekanismin kautta saatavilla olevaa tukea.

Ehdotuksen 6 artiklassa vahvistetaan perusteet, joiden pohjalta komissio arvioi, onko kahdenvälinen laina tukikelpoinen Ukrainan lainayhteistyömekanismin puitteissa. Lisäksi siinä säädetään, että komissio hyväksyy kahdenvälisten lainojen tukikelpoisuuden Ukrainan lainayhteistyömekanismin yhteydessä.

Ehdotuksen 7 artiklassa säädetään, että komissio tekee Ukrainan kanssa sopimuksen Ukrainan lainayhteistyömekanismin täytäntöönpanosta ja antaa tietoja sen sisällöstä ja muuttamisesta.

Ehdotuksen 8 artiklassa säädetään, miten Ukrainan lainayhteistyömekanismista annettava tuki vapautetaan.

Ehdotuksen III luku koskee poikkeuksellista makrotaloudellista rahoitusapua.

Ehdotuksen 9 artiklassa kuvataan unionin makrotaloudellisen rahoitusavun kautta saatavilla olevaa tukea, kuten sen muotoa, täytäntöönpanoa ja saatavuutta.

Ehdotuksen 10 artiklassa määritetään unionin makrotaloudellisen rahoitusavun määrä.

Ehdotuksen 11 artiklassa säädetään makrotaloudellisen rahoitusavun maksamisen edellyttämien ennakkoehtojen noudattamisesta.

Ehdotuksen 12 artiklassa säädetään, että komissio tekee Ukrainan kanssa yhteisymmärryspöytäkirjan, ja annetaan tietoja sen sisällöstä ja aikataulusta.

Ehdotuksen 13 artiklassa säädetään makrotaloudellisen rahoitusavun lainan vapauttamisehdoista ja -menettelystä.

Ehdotuksen 14 artiklassa komissiolle annetaan valtuudet lainata tarvittavat varat unionin puolesta pääomamarkkinoilta tai rahoituslaitoksilta.

Ehdotuksen 15 artiklassa säädetään makrotaloudellisen rahoitusavun lainasopimuksesta ja sen sisällöstä.

Ehdotuksen 16 artiklassa säädetään komiteamenettelyillä toteutettavasta hallinnoinnista.

Asetusehdotuksen IV luku sisältää loppusäännökset.

Ehdotuksen 17 artikla koskee tietojen antamista Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

Ehdotuksen 18 artiklassa säädetään asetuksen voimaantulosta.

2024/0234 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ukrainan lainayhteistyömekanismin perustamisesta ja poikkeuksellisen makrotaloudellisen rahoitusavun antamisesta Ukrainalle

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 212 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Sen jälkeen kun Venäjän Ukrainaa vastaan käymä provosoimaton ja perusteeton hyökkäyssota alkoi 24 päivänä helmikuuta 2022, unioni, sen jäsenvaltiot ja eurooppalaiset rahoituslaitokset ovat mobilisoineet ennennäkemättömän määrän varoja, joilla tuetaan Ukrainan taloudellista, sosiaalista ja rahoituksellista kriisinsietokykyä. Tässä tuessa yhdistyvät unionin talousarviosta myönnettävä tuki, mukaan lukien poikkeuksellinen makrotaloudellinen rahoitusapu ja Euroopan investointipankin (EIP) ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin (EBRD) tuki, joka on taattu kokonaan tai osittain unionin talousarviosta, sekä jäsenvaltioiden myöntämä lisärahoitustuki. 

(2)Unionin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2022/2463 13 nojalla myöntämää enintään 18 miljardin euron makrotaloudellista rahoitusapua pidettiin asianmukaisena vastauksena Ukrainan rahoitusvajeeseen vuonna 2023, ja se auttoi saamaan liikkeelle merkittävää rahoitusta muilta avunantajilta ja kansainvälisiltä rahoituslaitoksilta. Tämä paransi merkittävästi Ukrainan makrotaloudellista ja rahoituksellista kriisinsietokykyä kriittisenä aikana.

(3)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2024/792 14 perustettiin 29 päivänä helmikuuta 2024 Ukrainan tukiväline poikkeukselliseksi keskipitkän aikavälin välineeksi, johon kootaan unionin Ukrainalle antama kahdenvälinen tuki, jotta koordinointi ja tehokkuus voidaan varmistaa. Vuosina 2024–2027 Ukrainan tukivälineellä autetaan vastaamaan Ukrainan rahoitustarpeisiin ja tuetaan sen elpymis-, jälleenrakennus- ja nykyaikaistamistarpeita sekä tuetaan samalla Ukrainan uudistuksia, joita se toteuttaa osana liittymisvalmistelujaan. Ukrainan tukivälineellä on toteutettu unionin horjumaton sitoumus jatkaa rahoitustukea Ukrainalle ja sen kansalle.

(4)Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on aiheuttanut Ukrainassa valtavia vahinkoja, ja elpymis- ja jälleenrakennuskustannusten arvioidaan 31 päivänä joulukuuta 2023 olleen 486 miljardia Yhdysvaltain dollaria 15 . Ukrainalla ei ole myöskään enää pääsyä kansainvälisille rahoitusmarkkinoille, ja sen julkisen talouden tulot ovat merkittävästi vähentyneet, kun taas julkisen talouden menot ovat huomattavasti kasvaneet. Tätä taustaa vasten voidaan todeta, että rahoitustarpeet ovat tulevina vuosina huomattavia.

(5)Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) sopi 30 päivänä maaliskuuta 2023 Ukrainan kanssa laajennettuun rahoitusjärjestelyyn (EFF) kuuluvasta nelivuotisesta 15,6 miljardin Yhdysvaltain dollarin ohjelmasta, jonka tarkoituksena on ylläpitää talous- ja rahoitusvakautta poikkeuksellisen suuren epävarmuuden vallitessa, palauttaa velkakestävyys ja edistää uudistuksia, joilla tuetaan Ukrainan elpymistä sodan jälkeen. Ohjelma, kuten myös G7-maiden johtajien, unionin ja muiden avunantajien antamat rahoituslupaukset, on muotoiltu niin, että se vastaa Ukrainan maksutaseen rahoittamistarpeisiin ja palauttaa keskipitkän aikavälin ulkoisen elinkelpoisuuden. Ukraina on tähän mennessä saattanut onnistuneesti päätökseen neljä laajennettuun rahoitusjärjestelyyn kuuluvaa tarkastelua, mikä korostaa Ukrainan viranomaisten vakaata sitoutumista uudistusten toteuttamiseen ja maltilliseen politiikkaan. IMF arvioi, että kokonaisrahoitusvajeen perustaso on ohjelmakauden aikana 121,9 miljardia Yhdysvaltain dollaria.

(6)Koska näkymiin liittyy poikkeuksellisen suurta epävarmuutta, IMF on esittänyt ohjelman neljännen uudelleentarkastelun yhteydessä myös päivitetyn heikkenemisskenaarion, jossa otetaan huomioon häiriö, jonka sodan jatkuminen intensiivisempänä vuoteen 2025 aiheuttaa taloudelle. Talouden ilmapiiriin, muuttoliikkeeseen, energiatarjontaan kohdistuvien paineiden lisääntymiseen, vientikapasiteetin heikkenemiseen ja erityisesti puolustusmenoihin kohdistuvien kielteisten vaikutusten seurauksena on vaarana, että kokonaisrahoitusvaje kasvaa tässä heikkenemisskenaariossa IMF:n ohjelmakaudella 140,7 miljardiin Yhdysvaltain dollariin. Kun otetaan huomioon sodan jatkuminen intensiivisenä ja vahingot, joita Venäjän lisääntyneistä laajamittaisista hyökkäyksistä aiheutuu Ukrainan kriittiselle siviili-infrastruktuurille, Ukrainan on saatava käyttöön merkittäviä lisävaroja julkista taloutta ja pitkän aikavälin elpymistä ja jälleenrakentamista koskevia painopisteitään varten. Tämän vuoksi Unionin olisi jatkettava asianmukaisia toimia ottaen huomioon, että jäljellä oleva rahoitusvaje on unionin ja muiden avunantajien ja instituutioiden, kuten IMF:n, jo antamia varoja suurempi.

(7)G7-maiden johtajat vahvistivat 14. kesäkuuta 2024 antamassaan julkilausumassa horjumattoman tukensa Ukrainalle ja vahvan sitoumuksensa auttaa Ukrainaa täyttämään kiireelliset lyhyen aikavälin rahoitustarpeensa sekä tukea Ukrainan pitkän aikavälin elpymis- ja jälleenrakennuspainopisteitä. Tätä varten G7-maiden johtajat ilmoittivat käynnistävänsä ”Extraordinary Revenue Acceleration Loans for Ukraine” ‑aloitteen, jäljempänä ’”ERA-lainat Ukrainalle” -aloite’, jotta vuoden 2024 loppuun mennessä saataisiin käyttöön noin 50 miljardia Yhdysvaltain dollaria lisärahoitusta Ukrainan sotilaallisiin, budjetti- ja jälleenrakennustarpeisiin. G7-maiden johtajat ilmoittivat aikovansa antaa rahoitusta, jonka hoitokulut ja takaisinmaksu suoritetaan tulevista ylimääräisistä tulovirroista, joita saadaan Euroopan unionissa ja muilla lainkäyttöalueilla olevista pysäytetyistä Venäjän valtion varoista.

(8)Eurooppa-neuvosto pyysi 27 päivänä kesäkuuta 2024 antamissaan päätelmissä komissiota, korkeaa edustajaa ja neuvostoa kaikki asiaankuuluvat oikeudelliset ja taloudelliset näkökohdat huomioon ottaen edistämään yhdessä G7-kumppaneiden kanssa G7-maiden johtajien käymien keskustelujen mukaisesti toimia, joiden avulla voidaan tarjota lisärahoitusta Ukrainalle vuoden loppuun mennessä lainoina, joita hoidetaan ja maksetaan takaisin tulevilla ylimääräisten tuottojen virroilla, jotta voidaan tukea Ukrainan nykyisiä ja tulevia sotilaallisia, budjetti- ja jälleenrakennustarpeita. Eurooppa-neuvosto totesi myös, että EU:n lainsäädännön mukaisesti Venäjän varat olisi pidettävä pysäytettyinä, kunnes Venäjä lopettaa hyökkäyssotansa Ukrainaa vastaan ja korvaa sille sodan aiheuttamat vahingot.

(9)Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan jatkuessa on tarpeen varmistaa, että Ukrainalle annetaan riittävää ja jatkuvaa taloudellista tukea. Tätä varten olisi perustettava Ukrainan lainayhteistyömekanismi, jolla Ukrainalle annetaan ei-takaisinmaksettavaa rahoitustukea, jotta maata voidaan auttaa maksamaan takaisin sen tueksi annetut lainat. Ukrainan lainayhteistyömekanismin olisi saatava varoja, myös Venäjän pysäytetyistä varoista tulevaisuudessa saatavista ylimääräisistä tuottovirroista, ja maksettava nämä varat säännöllisesti Ukrainalle lainojen pääoman, korkojen ja liitännäiskustannusten kattamiseksi. Jotta unioni itse voisi suoraan auttaa Ukrainaa täyttämään rahoitustarpeensa, unionin olisi lisäksi myönnettävä Ukrainalle poikkeuksellista makrotaloudellista rahoitusapua, jossa kyseistä poikkeuksellista makrotaloudellista rahoitusapua olisi tuettava Ukrainan lainayhteistyömekanismista.

(10)Neuvoston päätöksessä (YUTP) 2024/1470 16 neuvoston päätöksen (YUTP) 2014/512 muuttamisesta todetaan, että ”rajoittavat toimenpiteet, jotka liittyvät Venäjän keskuspankin varojen ja varantojen hoitoon liittyvien liiketoimien kieltämiseen, olisi pidettävä voimassa, kunnes Venäjä lopettaa hyökkäyssotansa Ukrainaa vastaan ja korvaa Ukrainalle tämän sodan aiheuttamat vahingot.”

(11)Neuvosto muutti 21 päivänä toukokuuta 2024 neuvoston asetusta (EU) N:o 833/2014 17 , jolla pannaan täytäntöön tietyt päätöksessä (YUTP) 2024/1470 säädetyt toimenpiteet. Kyseisiin toimenpiteisiin kuuluvat säännöt, joiden mukaan arvopaperikeskuksille neuvoston päätöksen 2014/512/YUTP 18 1 a artiklan 4 kohdassa ja asetuksen (EU) N:o 833/2014 5 a artiklan 4 kohdassa säädetyn kiellon täytäntöönpanon seurauksena kertyvistä odottamattomista ja ylimääräisistä tuloista saatavat nettovoitot olisi ohjattava tukemaan Ukrainaa, myös unionin talousarviosta rahoitettavien unionin ohjelmien kautta, siten, että noudatetaan sovellettavia sopimusvelvoitteita sekä unionin ja kansainvälistä oikeutta ja toimia koordinoidaan kumppanien kanssa. Arvopaperikeskusten, joilla on hallussaan Venäjän keskuspankin varoja ja varantoja yli 1 miljoonan euron kokonaisarvosta, on annettava unionille 99,7 prosentin rahoitusosuus Venäjän varojen pysäyttämisen seurauksena saaduista ylimääräisistä nettovoitoista, joita on kertynyt 15 päivästä helmikuuta 2024 alkaen.

(12)Tätä rahoitusosuutta olisi maksettava niin kauan kuin rajoittavat toimenpiteet, jotka liittyvät Venäjän keskuspankin varojen ja varantojen hoitoon liittyvien liiketoimien kieltämiseen, ovat voimassa eli siihen asti, kunnes Venäjä lopettaa hyökkäyssotansa Ukrainaa vastaan ja korvaa Ukrainalle tämän sodan aiheuttamat vahingot.

(13)Päätöksessä (YUTP) 2014/512 säädetyn, arvopaperikeskusten maksettavaksi tulevan, unionin ohjelmien kautta Ukrainan tukemiseen käytettävän rahoitusosuuden prosenttiosuus mukautettiin […], ja se on [...] prosenttia. Samana päivänä mukautettiin neuvoston asetuksen (EU) N:o 833/2014 liitteessä XLI vahvistettuja unionin talousarvioon ulkoisina käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina maksetun rahoitusosuuden määriä siten, että [...] prosenttia kyseisestä rahoitusosuudesta osoitetaan Ukrainan lainayhteistyömekanismiin. Sen vuoksi unioni on toteuttanut tarvittavat toimet varmistaakseen, että Ukrainan lainayhteistyömekanismiin tarkoitetun rahoitusosuuden käyttöä jatketaan.

(14)Ukrainan lainayhteistyömekanismin tukemiseen voidaan käyttää ylimääräisiä tuloja, jotka ovat peräisin myös muilla lainkäyttöalueilla kuin Euroopan unionissa olevien Venäjän valtion varojen pysäyttämisestä. Tätä varten kolmansien maiden tai muiden rahoituslähteiden olisi voitava osallistua Ukrainan lainayhteistyömekanismiin. Lisäksi jäsenvaltiot voivat vapaaehtoisesti osallistua Ukrainan lainayhteistyömekanismin rahoittamiseen, erityisesti tuloilla, joita valtiolle kertyy Venäjän valtion pysäytetyistä varoista. Tällaiset rahoitusosuudet olisi katsottava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 19 , jäljempänä ’varainhoitoasetus’, 21 artiklan 2 kohdan a alakohdan ii alakohdassa sekä d ja e alakohdassa tarkoitetuiksi ulkoisiksi käyttötarkoitukseensa sidotuiksi tuloiksi. Lisäksi kolmannet maat voivat suoraan käyttää ylimääräisiä tuloja, jotka ovat peräisin niiden lainkäyttöalueella pysäytetyistä Venäjän valtion varoista, vähentääkseen Ukrainalle mahdollisesti annettujen kahdenvälisten lainojen takaisinmaksutarpeita ja tukeakseen siten Ukrainan lainayhteistyömekanismia pienentämällä kyseiseen lainaan tarvittavan tuen kokonaismäärää.

(15)Ukrainan lainayhteistyömekanismin mukaista tukea olisi oltava käytettävissä, jotta voidaan kattaa pääoma-, korko- ja liitännäiskustannukset lainoista, joita Ukraina on ottanut allekirjoittamalla makrotaloudellisen rahoitusavun lainasopimuksen sekä kahdenvälisillä lainasopimuksilla sellaisten lainanantajien kanssa, jotka toimivat Apuliassa 14 päivänä kesäkuuta 2024 annetun G7-julkilausumaan kirjatun G7-maiden ”ERA-lainat Ukrainalle” -aloitteen puitteissa.

(16)Ukrainan lainayhteistyömekanismin tuen olisi oltava käytettävissä ja sitä olisi annettava sillä tavoin, että varmistetaan sekä kahdenvälisten lainojen antajien että unionin poikkeuksellisen makrotaloudellisen rahoitusavun lainan tasavertainen kohtelu. Kahdenvälisten lainojen antaminen välittäjän kautta ei saisi estää niiden tukikelpoisuutta tätä asetusta sovellettaessa. Ei-takaisinmaksettava rahoitustuki olisi kohdennettava Ukrainan auttamiseen makrotaloudellisen rahoitusavun lainan ja tukikelpoisten kahdenvälisten lainojen takaisinmaksamisessa niin, että kunkin lainan pääoma suhteutetaan makrotaloudellisen rahoitusavun lainan pääoman ja kaikkien tukikelpoisten kahdenvälisten lainojen summaan. Kun Ukraina on maksanut kokonaan takaisin kyseiset lainat, mukaan lukien korot ja liitännäiskustannukset, rahoitustuen kohdentamista olisi mukautettava sillä tavoin, että mahdolliset tulevat varat kohdennetaan jäljellä oleviin lainoihin siten, että makrotaloudellisen rahoitusavun lainan tai tukikelpoisen kahdenvälisen lainan pääoma suhteutetaan kaikkien jäljellä olevien lainojen pääoman summaan. Kunkin lainan pääomana olisi pidettävä alkuperäistä pääomaa, johon laina-asiakirjoissa on sitouduttu, eikä siinä saisi ottaa huomioon muita tekijöitä, kuten takaisinmaksuja, lisärahoitusta tai pääomitettuja määriä.

(17)Jotta kahdenvälisesti annettuja lainoja voidaan tukea Ukrainan lainayhteistyömekanismilla nopeasti ja tehokkaasti, komission olisi arvioitava kahdenväliset lainat, joita G7-maiden ”ERA-lainat Ukrainalle” -aloitteen puitteissa toimivat lainanantajat antavat, ja tarvittaessa hyväksyttävä ne tukea varten. Jos tällaiset kahdenväliset lainasopimukset ovat luonnosvaiheessa tai jos ne eivät ole vielä tulleet voimaan, komission olisi seurattava niiden voimaantuloa. Jotta voidaan varmistaa, että kahdenväliset lainat Ukrainalle maksetaan oikea-aikaisesti, kahdenväliset lainasopimukset olisi toimitettava komissiolle viimeistään 1 päivänä kesäkuuta 2025 ja niiden olisi tultava voimaan viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2025.

(18)Ukrainan lainayhteistyömekanismin mukaisen tuen vapauttamisen edellytyksenä olisi oltava, että komissio ja Ukraina ovat tehneet sopimuksen mekanismin toteuttamista koskevista yksityiskohtaisista säännöksistä ja että komissio on antanut myönteisen arvion Ukrainan esittämästä ei-takaisinmaksettavaa rahoitustukea koskevasta pyynnöstä. Ukrainan olisi toimitettava komissiolle tarvittavat tiedot sen varmistamiseksi, että Ukrainan lainayhteistyömekanismilla tuetaan kahdenvälisiä lainoja enintään siihen kokonaismäärään asti, jonka Ukraina on kulloisellekin kahdenvälisten lainojen antajalle velkaa. Komissio voisi asianmukaisesti perustelluista syistä poikkeuksellisesti arvioida myös kahdenvälisten lainojen antajien esittämiä maksupyyntöjä.

(19)Ukrainan lainayhteistyömekanismin mukaisen tuen lisäksi olisi myönnettävä poikkeuksellisen makrotaloudellisen rahoitusavun laina, jolla tuetaan Ukrainan makrotaloudellista vakautta ja helpotetaan Ukrainan ulkoisia rahoitusrajoitteita erityisesti maan rahoitustarpeiden kattamiseksi. Koska kyseiset rahoitustarpeet ovat luonteeltaan kiireellisiä, makrotaloudellisen rahoitusavun lainan olisi oltava käytettävissä vuonna 2024.

(20)Makrotaloudellisesta rahoitusavusta olisi annettava tukea enintään 35 miljardin euron lainan muodossa. Jotta voidaan ottaa huomioon Ukrainan lainayhteistyömekanismin puitteissa mahdollisesti esitettävät kahdenvälisiä lainoja koskevat tukipyynnöt ja jotta voidaan varmistaa samalla, että tämän asetuksen nojalla käytettävissä olevaa unionin tukea hoidetaan moitteettomasti, makrotaloudellisen rahoitusavun lainan määrää olisi mukautettava ottaen huomioon Ukrainan lainayhteistyömekanismin puitteissa tukikelpoisiksi hyväksytyt Ukrainalle annetut kahdenväliset lainat, kuten myös kolmansien maiden esittämien aikomusten pääoma, joka on ilmoitettu komissiolle G7-ryhmän ”ERA-lainat Ukrainalle” -aloitteen puitteissa. Mukautus olisi tehtävä, jos kaikkien sellaisten lainojen kokonaismäärä, joille on haettu tukea tämän asetuksen nojalla, ylittäisi 45 miljardia euroa.

(21)Makrotaloudellisen rahoitusavun lainan muodossa Ukrainalle annettavan tuen olisi tultava asetuksen (EU) 2024/792 nojalla annetun unionin tuen lisäksi ja täydennettävä sitä. Komission olisi mahdollisuuksien mukaan pyrittävä minimoimaan Ukrainalle hallinnoinnista ja raportoinnista aiheutuva rasitus.

(22)Ukrainalle makrotaloudellisen rahoitusavun lainan muodossa annettavan tuen ennakkoehtona olisi oltava, että Ukraina ylläpitää ja kunnioittaa edelleen toimivan demokratian mekanismeja, mukaan lukien parlamentaarinen monipuoluejärjestelmä ja oikeusvaltioperiaate, ja takaa ihmisoikeuksien, myös vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden ihmisoikeuksien, kunnioittamisen. Tätä ennakkoehtoa olisi sovellettava myös Ukrainan lainayhteistyömekanismille osoitettuihin maksupyyntöihin siltä osin kuin ne liittyvät makrotaloudellisen rahoitusavun lainaan. Sama ennakkoehto koskee asetuksen (EU) 2024/792 nojalla annettua tukea, ja komission olisi tehtävä arviointinsa näiden kahden välineen osalta yhdessä.

(23)Komission olisi tarvittaessa otettava asianmukaisesti huomioon neuvoston päätös 2010/427/EU 20 ja Euroopan ulkosuhdehallinnon rooli.

(24)Tämän asetuksen nojalla myönnettävä makrotaloudellisen rahoitusavun laina olisi kytkettävä politiikkaa koskeviin ehtoihin, jotka vahvistetaan komission ja Ukrainan välisessä yhteisymmärryspöytäkirjassa. Ehtojen olisi oltava johdonmukaisia neuvoston täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2024/1447 21 liitteeseen sisältyvien laadullisten ja määrällisten tavoitteiden ja niihin yhteisymmärryspöytäkirjan hyväksymiseen mennessä tehtyjen muutosten kanssa. Lisäksi yhteisymmärryspöytäkirjaan olisi sisällytettävä Ukrainan sitoumus edistää yhteistyötä unionin kanssa Ukrainan puolustusteollisuuden elvyttämisessä, jälleenrakentamisessa ja nykyaikaistamisessa Euroopan puolustusteollisuusohjelman (EDIP) ja muiden asiaankuuluvien unionin ohjelmien tavoitteiden mukaisesti. Olisi myös toteutettava tarvittavat toimet, joilla varmistetaan kahdenvälisten lainojen, poikkeuksellisen makrotaloudellisen rahoitusavun laina mukaan lukien, koordinointi ja täydentävyys muiden avunantajien kanssa. Tätä varten olisi käytettävä Ukrainan tuen lahjoittajien foorumia, joka on jo toiminnassa tällaista näkemystenvaihtoa varten.

(25)Yhdenmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi sekä tehokkuussyistä komissio olisi valtuutettava neuvottelemaan tällaisista ehdoista Ukrainan viranomaisten kanssa jäsenvaltioiden edustajista muodostuvan komitean valvonnassa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 22 mukaisesti. Kun otetaan huomioon yli 90 miljoonan euron suuruisen avun mahdollisesti huomattava vaikutus, kyseisen raja-arvon ylittävien operaatioiden osalta olisi asianmukaista käyttää tarkastelumenettelyä. Kun otetaan huomioon Ukrainalle myönnettävän unionin makrotaloudellisen rahoitusavun määrä, yhteisymmärryspöytäkirjan hyväksymiseen ja avun vähentämiseen tai peruuttamiseen olisi sovellettava tarkastelumenettelyä.

(26)Makrotaloudellisen rahoitusavun lainan yksittäisen erän vapauttamisen ehtona olisi oltava, että komissio antaa myönteisen arvion Ukrainan esittämästä rahoituspyynnöstä. Yhteisymmärryspöytäkirjassa vahvistettujen politiikkaa koskevien ehtojen arviointi ei saisi rajoittaa muiden unionin ohjelmien ja välineiden mukaisten samankaltaisten ehtojen täyttymisen arviointia.

(27)Moitteettoman varainhoidon periaate huomioon ottaen ja Ukrainan viranomaisten likviditeetinhallinnan helpottamiseksi ja ennakoitavuuden varmistamiseksi komission olisi varmistettava, että osaeriä maksetaan vuosina 2024 ja 2025 koko ajan, välttäen mahdollisuuksien mukaan merkittäviä poikkeamia maksetuissa määrissä vuosineljänneksestä toiseen. Osaerien maksaminen olisi tarvittaessa sovitettava yhteen Ukrainan tukivälineen I pilarin mukaisen lainan tai ei-takaisinmaksettavan rahoitustuen maksamisen ajoituksen kanssa asetuksen (EU) 2024/792 mukaisesti. Lisäksi olisi aiheellista säätää mahdollisuudesta arvioida uudelleen Ukrainan rahoitustarpeita ja vähentää tukea tai peruuttaa lainatuki, jos kyseiset tarpeet vähenevät olennaisesti alkuperäisiin ennusteisiin verrattuna makrotaloudellisena rahoitusapuna annettavan tuen saatavuusaikana.

(28)Komission ja Ukrainan viranomaisten välillä tehtävän lainasopimuksen olisi sisällettävä määräyksiä, jotka ovat yhdenmukaisia 20 päivänä kesäkuuta 2024 voimaan tulleen asetuksen (EU) 2024/792 9 artiklassa tarkoitetussa EU:n ja Ukrainan välisessä puitesopimuksessa vahvistettujen oikeuksien, vastuiden ja velvoitteiden kanssa. Näin varmistetaan, että unionin poikkeukselliseen makrotaloudelliseen rahoitusapuun liittyvät unionin taloudelliset edut suojataan tehokkaasti, toteuttamalla asianmukaisia toimenpiteitä, jotka liittyvät petosten, korruption ja muiden rahoitusapuun mahdollisesti liittyvien sääntöjenvastaisuuksien estämiseen ja torjumiseen. Lisäksi lainasopimuksessa myönnetään varainhoitoasetuksen mukaisesti komissiolle, OLAFille, Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle ja tilanteen niin vaatiessa Euroopan syyttäjänvirastolle tarvittavat oikeudet ja valtuudet, myös niiltä kolmansilta osapuolilta, jotka osallistuvat unionin varojen hoitamiseen poikkeuksellisen makrotaloudellisen rahoitusavun saatavuusaikana ja sen jälkeen. Ukrainan olisi myös ilmoitettava komissiolle varojen käyttöön liittyvistä sääntöjenvastaisuuksista puitesopimuksessa määrättyjen menettelyjen mukaisesti.

(29)Ukrainan rahoitustarpeiden yhteydessä on aiheellista järjestää rahoitustuki varainhoitoasetuksen 220 a artiklassa säädetyn ja siinä yhtenä rahoitusmenetelmänä käyttöön otetun hajautetun rahoitusstrategian mukaisesti, minkä odotetaan lisäävän unionin joukkolainojen likviditeettiä ja unionin toteuttamien liikkeeseenlaskujen houkuttelevuutta ja kustannustehokkuutta.

(30)Poiketen siitä, mitä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/947 23 31 artiklan 3 kohdassa säädetään, tämän asetuksen mukaisista lainoista johtuvaa rahoitusvastuuta ei pitäisi tukea kyseisellä asetuksella perustetulla ulkosuhdetoimien takuujärjestelyllä. Tämän asetuksen nojalla lainojen muodossa annettavan tuen olisi oltava varainhoitoasetuksen 220 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua rahoitusapua. Koska makrotaloudellisen rahoitusavun lainasta myönnettävä rahoitusapu on käytettävissä vuonna 2024 ja se on hyväksytty varainhoitoasetuksen 220 artiklan 1 kohdan mukaisesti, on aiheellista ottaa käyttöön Ukrainalle annettavaa rahoitusapua koskeva takaus, joka ylittää monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärät mutta pysyy neuvoston päätöksen (EU, Euratom) 2020/2053 24 3 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen enimmäismäärien rajoissa neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2020/2093 25 2 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Kun otetaan huomioon taloudelliset riskit ja se, että rahoitusapu on tarkoitus kattaa talousarviosta, tämän asetuksen nojalla lainojen muodossa annettavaa tukea varten ei tulisi muodostaa varauksia, koska se on tarkoitus taata monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärät ylittäen, ja poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen 211 artiklan 1 kohdassa säädetään, rahoitusastetta ei tulisi asettaa.

(31)Kun otetaan huomioon Venäjän hyökkäyssodan aiheuttama Ukrainan vaikea tilanne ja Ukrainan tukeminen sen pitkän aikavälin vakausuralla, unionin on aiheellista antaa Ukrainalle erittäin edullisin ehdoin laina, jonka duraatio on niin pitkä, että se mahdollistaa enimmäismäärät ylittävän takauskapasiteetin.

(32)Komission olisi hallinnoitava tämän asetuksen nojalla annettavaa unionin tukea Ukrainalle.

(33)Sen varmistamiseksi, että Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat seurata tämän asetuksen täytäntöönpanoa, komission olisi annettava niille säännöllisesti tietoja kyseisen tuen toteuttamisesta ja toimitettava niille asiaan liittyvät asiakirjat.

(34)Jotta voidaan varmistaa tällä asetuksella perustettujen järjestelyjen toimivuuden jatkuvuus, komission olisi tarkasteltava säännöllisesti järjestelyjen riittävyyttä ja raportoitava siitä Euroopan parlamentille ja neuvostolle läpinäkyvyyden ja vastuuvelvollisuuden takaamiseksi.

(35)Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä täytäntöönpanovaltaa olisi käytettävä asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti.

(36)Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita eli tuen antamista Ukrainalle rahoitustarpeiden kattamiseksi, erityisesti tarjoamalla edullista lyhyen ja pitkän aikavälin helpotusta lainan ja ei-takaisinmaksettavan tuen muodossa, vaan ne voidaan niiden laajuuden ja vaikutuksen vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(37)Venäjän provosoimaton ja perusteeton hyökkäyssota on aiheuttanut poikkeukselliset olosuhteet, jotka tekevät asiasta kiireellisen, ja sen vuoksi olisi poikettava Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimukseen liitetyssä, kansallisten parlamenttien asemasta Euroopan unionissa tehdyssä pöytäkirjassa N:o 1 olevassa 4 artiklassa tarkoitetusta kahdeksan viikon määräajasta.

(38)Ukrainan tilanne huomioon ottaen tämän asetuksen olisi tultava voimaan kiireellisesti sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I luku

Yleiset säännökset

1 artikla

Kohde

Tällä asetuksella perustetaan Ukrainan lainayhteistyömekanismi, jäljempänä ’mekanismi’, ja asetetaan Ukrainan käyttöön poikkeuksellista makrotaloudellista rahoitusapua maan tukemiseksi rahoitustarpeidensa täyttämisessä.

2 artikla

Määritelmät

Tätä asetusta sovellettaessa tarkoitetaan:

1)’unionin tuella’ tämän asetuksen nojalla käytössä olevaa makrotaloudellisen rahoitusavun lainaa ja ei-takaisinmaksettavaa rahoitustukea;

2)’kahdenvälisellä lainalla’ lainaa, jonka kolmas maa lainanantajan ominaisuudessa, jäljempänä myös ’kahdenvälisten lainojen antaja’, suoraan tai välillisesti antaa Ukrainan hyväksi;

3)’tukikelpoisella kahdenvälisellä lainalla’ kahdenvälistä lainaa, jonka komissio on hyväksynyt mekanismin puitteissa tukikelpoiseksi;

4)’makrotaloudellisen rahoitusavun lainalla’ poikkeuksellista taloudellista tukea, jonka unioni asettaa Ukrainan käyttöön lainan muodossa III luvun nojalla;

5)’makrotaloudellisen rahoitusavun lainasopimuksella’ III lukuun perustuvaa lainasopimusta, jonka allekirjoittavat komissio – unionin puolesta – ja Ukraina;

6)’liitännäiskustannuksilla’ kaikkia makrotaloudellisen rahoitusavun lainasta ja vastaavasta kahdenvälisestä lainasta aiheutuvia kustannuksia tai maksuja.

II luku

Ukrainan lainayhteistyömekanismi

3 artikla

Tarkoitus

Mekanismin tarkoituksena on antaa Ukrainalle ei-takaisinmaksettavaa rahoitustukea, jolla Ukrainaa autetaan maksamaan takaisin makrotaloudellisen rahoitusavun laina ja tukikelpoisia kahdenvälisiä lainoja. Tätä tarkoitusta varten mekanismi vastaanottaa varoja ja maksaa ne säännöllisesti Ukrainalle makrotaloudellisen rahoitusavun lainan ja tukikelpoisten kahdenvälisten lainojen pääoman, korkojen ja liitännäiskustannusten kattamiseksi. Mekanismin on varmistettava toiminnassaan sekä kahdenvälisten lainojen antajien että unionin tasavertainen kohtelu.

4 artikla

Rahoitus

1)Mekanismiin osoitetaan varoja, jotka asetetaan käyttöön seuraavista:

a)neuvoston asetuksen (EU) N:o 833/2014 liitteen XLI mukaisesti siirretyt varat, jotka ovat varainhoitoasetuksen 21 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuja ulkoisia käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja; ja

b)jäsenvaltioilta, kolmansilta mailta tai muista lähteistä rahoitusosuuksina saadut varat. Tällaiset rahoitusosuudet ovat varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan a alakohdan ii luetelmakohdassa ja d ja e alakohdassa tarkoitettuja ulkoisia käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja.

2)Kaikkien 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen rahoitusosuuksien osalta tehdään rahoitusosuussopimus unionin lukuun toimivan komission ja rahoittajan välillä. Rahoitusosuussopimukseen on sisällyttävä erityisesti maksuehtoja koskevia määräyksiä. Komissio ilmoittaa tehdyistä rahoitusosuussopimuksista Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti ja viipymättä.

5 artikla

Käytettävissä oleva tuki

1)Mekanismiin perustuva ei-takaisinmaksettava rahoitustuki on käytettävissä 6–8 artiklassa säädetyin edellytyksin, ja sillä autetaan Ukrainaa maksamaan takaisin pääoma, korot ja liitännäiskustannukset, jotka aiheutuvat seuraavista:

a)makrotaloudellisen rahoitusavun laina; ja

b)tukikelpoiset kahdenväliset lainat.

2)Ei-takaisinmaksettava rahoitustuki on kohdennettava Ukrainan auttamiseen 1 kohdassa tarkoitettujen lainojen takaisinmaksamisessa niin, että kunkin lainan euroina ilmaistu pääoma suhteutetaan makrotaloudellisen rahoitusavun lainan ja kaikkien tukikelpoisten kahdenvälisten lainojen euroina ilmaistun pääoman summaan. Kun Ukraina on maksanut makrotaloudellisen rahoitusavun lainan tai tukikelpoisen kahdenvälisen lainan kokonaisuudessaan takaisin korkoineen ja liitännäiskustannuksineen, rahoitustuen kohdentamista mukautetaan siten, että mahdolliset tulevat varat kohdennetaan jäljellä oleviin lainoihin niin, että kunkin lainan euroina ilmaistu pääoma suhteutetaan kaikkien jäljellä olevien lainojen euroina ilmaistun pääoman summaan.

3)Komissio tekee päätöksen, jossa vahvistetaan 2 kohdassa tarkoitettu kohdentaminen makrotaloudellisen rahoitusavun lainan ja tukikelpoisten kahdenvälisten lainojen välillä. Komissio käyttää kohdentamista laskiessaan kunkin tukikelpoisen kahdenvälisen lainan 6 artiklan 5 kohdan b alakohdassa tarkoitettua euroina ilmaistua pääomaa. Komissio muuttaa päätöstä siten, että kukin kahdenvälinen laina sisällytetään siihen viipymättä kyseisen kahdenvälisen lainan tultua voimaan. Komissio voi muuttaa päätöstä pienentääkseenkohdennusta yksittäiseen kahdenväliseen lainaan suhteellisesti, jos kyseistä kahdenvälistä lainaa ei makseta Ukrainalle kokonaisuudessaan 6 artiklan 2 kohdan c alakohdassa säädetyssä määräajassa.

4)Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen lainojen pääoman kokonaismäärä saa olla enintään 45 miljardia euroa.

5)Mekanismiin perustuva ei-takaisinmaksettava rahoitustuki maksetaan euroina.

6)Maksujen edellytyksenä on, että 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja varoja on käytettävissä.

7)Unioni ei ota vastuuta tukikelpoisten kahdenvälisten lainojen takaisinmaksusta.

6 artikla

Komission täytäntöönpanopäätös kahdenvälisten lainojen tukikelpoisuudesta

1)Jos Ukraina haluaa pyytää mekanismin puitteissa tukea saadakseen apua kahdenvälisen lainan takaisinmaksuun, sen on toimitettava komissiolle asiaa koskevan kahdenvälisen lainasopimuksen teksti viimeistään 1 päivänä kesäkuuta 2025.

2)Komissio arvioi viipymättä, onko kahdenvälinen laina mekanismin puitteissa tukikelpoinen, seuraavia kriteerejä noudattaen:

a)kahdenvälistä lainasopimusta ei ole allekirjoitettu ennen [ehdotuksen hyväksymispäivää];

b)kahdenvälisen lainan toinen osapuoli toimii G7-maiden ”ERA-lainat Ukrainalle” -aloitteen puitteissa; ja

c)kahdenvälinen laina on määrä maksaa kokonaisuudessaan Ukrainan hyväksi ennen 31 päivää joulukuuta 2027. Maksut voidaan kytkeä politiikkaa koskevien ehtojen täyttymiseen.

Komissio voi pyytää arviota varten Ukrainalta lisätietoja.

3)Kahdenväliseen lainasopimukseen sisältyvä lykkäävä ehto, jonka mukaan sopimus ei tule voimaan ennen kuin komissio on hyväksynyt kahdenvälisen lainan tukikelpoisuuden tai ennen kuin 7 artiklassa tarkoitettu sopimus on tullut voimaan, ei estä myönteisen arvion tekemistä kahdenvälisestä lainasta.

4)Komissio hyväksyy kahdenvälisen lainan tukikelpoisuuden täytäntöönpanopäätöksellä.

5)Edellä 4 kohdassa tarkoitetussa komission täytäntöönpanopäätöksessä vahvistetaan

a)kahdenvälisen lainan antaja;

b)kahdenvälisen lainan euroina ilmaistu pääoma; mikäli se on tarpeen, kahdenvälisen lainan pääoma ilmaistaan myös kyseisen kahdenvälisen lainan valuutassa, jolloin kahdenvälisen lainan muuntokurssi euroon nähden on Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa [ehdotuksen hyväksymispäivänä] julkaistu päivittäinen euron vaihtokurssi; ja

c)perustelut kahdenvälisestä lainasta tehdylle myönteiselle arviolle.

6)Kaikkien komission tämän artiklan mukaisesti hyväksymien kahdenvälisten lainojen ja makrotaloudellisen rahoitusavun lainojen pääomien summa ei saa milloinkaan ylittää 5 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua määrää.

7)Komissio voi kumota 4 kohdassa tarkoitetun täytäntöönpanopäätöksen, jos kahdenvälinen lainasopimus ei tule voimaan viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2025.

8)Jos arvio on kielteinen, komissio toimittaa Ukrainalle asianmukaisesti perustellun arvion.

7 artikla

Sopimus Ukrainan lainayhteistyömekanismin täytäntöönpanosta

1)Edellä 5 artiklassa tarkoitettua ei-takaisinmaksettavaa rahoitustukea myönnetään Ukrainalle vasta sen jälkeen, kun komissio on tehnyt Ukrainan kanssa sopimuksen.

2)Sopimukseen Ukrainan lainayhteistyömekanismin täytäntöönpanosta on sisällytettävä erityisesti seuraavat:

a)Ukrainan velvoite käyttää ei-takaisinmaksettava rahoitustuki makrotaloudellisen rahoitusavun lainan tai tukikelpoisten kahdenvälisten lainojen pääoman, korkojen ja liitännäiskustannusten takaisinmaksuun;

b)kahdenvälisten lainojen antajien pankkitilit, joille komissio suorittaa niiden kahdenvälisiin lainoihin liittyvän ei-takaisinmaksettavan rahoitustuen;

c)makrotaloudellisen rahoitusavun lainaan liittyvän ei-takaisinmaksettavan rahoitustuen maksamisen osalta määräykset, joilla varmistetaan, että unioni käyttää kyseiset määrät suoraan makrotaloudellisen rahoitusavun lainan takaisinmaksuun;

d)erityiset määräykset, joissa otetaan huomioon 5 artiklan 7 kohta ja joilla varmistetaan, että unionin ei voida katsoa olevan vastuussa vahingoista, joita Ukraina tai jokin kolmas osapuoli mahdollisesti aiheuttaa tukikelpoisten kahdenvälisten lainojen täytäntöönpanossa, myös mekanismin täytäntöönpanon seurauksena, ja erityisesti silloin, kun 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen varojen määrä ajan myötä vaihtelee tai varat loppuvat;

e)Ukrainan velvollisuus hankkia kahdenvälisten lainojen antajilta todisteet seuraavista ja toimittaa ne viipymättä komissiolle:

a)kunkin kahdenvälisen lainasopimuksen voimaantulo; ja

b)kunkin takaisinmaksuvelvoitteen täyttäminen, mukaan lukien sovellettava muuntokurssi sikäli kuin se on tarpeen.

f)Ukrainan velvollisuus sopia kunkin kahdenvälisten lainojen antajan kanssa, että kaikkien Ukrainan antamien, lainan takaisinmaksuun tarkoitettujen varojen, joilla ei välittömästi täytetä takaisinmaksuvelvoitteita, on oltava käytettävissä, kunnes takaisinmaksuvelvoitteet erääntyvät, ja myös kyseisille varoille mahdollisesti kertyneiden korkojen on oltava käytettävissä kahdenvälisen lainasopimuksen velvoitteiden täyttämiseen;

g)Ukrainan velvollisuus liittää jokaiseen maksupyyntöön

a)yksityiskohtaiset tiedot jäljellä olevista kunkin kahdenvälisen lainasopimuksen nojalla erääntyvistä määristä; ja

b)yksityiskohtaiset tiedot f alakohdassa tarkoitetuista varoista;

h)kahdenvälisten lainojen antajille annettu nimenomainen lupa, että ne 8 artiklan 6 kohtaa noudattaen saavat poikkeuksellisesti esittää maksupyynnön, edellyttäen, että kahdenvälisten lainojen antajat toimittavat tämän kohdan g alakohdassa tarkoitetut tiedot; ja

i)mahdolliset muut mekanismin täytäntöönpanon edellyttämät vaatimukset.

3)Sopimusta Ukrainan lainayhteistyömekanismin täytäntöönpanosta muutetaan siinä määrin kuin se on tarpeen 6 artiklan 4 kohdan nojalla tehdyn komission päätöksen tultua voimaan.

8 artikla

Ei-takaisinmaksettavan rahoitustuen maksaminen

1)Ukraina voi toimittaa komissiolle kahdesti vuodessa pyynnön makrotaloudellisen rahoitusavun lainaa ja tukikelpoisia kahdenvälisiä lainoja koskevasta ei-takaisinmaksettavasta rahoitustuesta.

2)Komissio arvioi Ukrainan pyynnön seuraavien vaatimusten perusteella:

a)11 artiklassa säädetyn, ainoastaan makrotaloudellisen rahoitusavun lainaan sovellettavan ennakkoehdon noudattaminen;

b)sen toteaminen, että makrotaloudellisen rahoitusavun lainaan tai kuhunkin tukikelpoiseen kahdenväliseen lainaan liittyvien maksujen kokonaisarvo mahdollisesti kertyneine korkoineen ei ylitä kokonaismäärää, jonka Ukraina on velkaa kyseiselle lainanantajalle; ja

c)Ukrainan lainayhteistyömekanismin täytäntöönpanosta tehdyn sopimuksen velvoitteiden noudattaminen.

3)Jos komissio antaa myönteisen arvion ja 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja varoja on käytettävissä, se tekee ilman aiheetonta viivytystä päätöksen, jolla hyväksytään ei-takaisinmaksettavan rahoitustuen maksaminen, mukaan lukien kunkin tukikelpoisen kahdenvälisen lainan takaisinmaksun tukemiseksi maksettava määrä ja makrotaloudellisen rahoitusavun lainan takaisinmaksun tukemiseksi käyttöön asetettava määrä. Maksettavan määrän on oltava yhtä suuri kuin 4 artiklan 1 kohdan perusteella käytettävissä olevien varojen määrä. Maksettava määrä on kohdennettava 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun komission päätöksen mukaisesti.

4)Jos määrä, joka on asetettu Ukrainan käyttöön makrotaloudellisen rahoitusavun lainan takaisinmaksun tukemiseksi, on suurempi kuin erääntynyt takaisin maksettava määrä, ylityksen saa käyttää lainan ennenaikaiseen takaisinmaksuun 15 artiklan 2 kohdan e alakohdan mukaisesti tai unioni voi pidättää sen yksinomaan makrotaloudellisen rahoitusavun lainan takaisinmaksun tukemiseen tulevaisuudessa. Mahdollinen kertynyt korko on myös asetettava käyttöön tähän tarkoitukseen.

5)Jos komission arvio pyynnöstä on kielteinen, se ilmoittaa siitä viipymättä Ukrainalle ja perustelee arvionsa.

6)Komissio voi asianmukaisesti perustelluista syistä poikkeuksellisesti arvioida maksupyyntöjä, jotka ovat kahdenvälisten lainojen antajien esittämiä, erityisesti jos komissio on tehnyt 11 artiklan 4 kohdan mukaisen päätöksen tai jos Ukraina ei noudata Ukrainan lainayhteistyömekanismin täytäntöönpanosta tehdyn sopimuksen velvoitteita, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 ja 2 kohdan soveltamista.

III LUKU

Makrotaloudellinen rahoitusapu

9 artikla

Unionin poikkeuksellisen makrotaloudellisen rahoitusavun asettaminen käyttöön

1)Unioni asettaa Ukrainan käyttöön poikkeuksellista makrotaloudellista rahoitusapua tukeakseen maata sen rahoitustarpeiden täyttämisessä. Unionin poikkeuksellinen makrotaloudellinen rahoitusapu myönnetään Ukrainalle lainoina. Rahoitusavulla katetaan Ukrainan rahoitusvajetta, joka on todettu yhteistyössä kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa.

2)Komissio hallinnoi unionin poikkeuksellisen makrotaloudellisen rahoitusavun vapauttamista 11 artiklassa tarkoitettua ennakkoehtoa koskevan arvionsa ja 12 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun yhteisymmärryspöytäkirjaan sisältyvien politiikkaa koskevien ehtojen täytäntöönpanon perusteella.

3)Ukrainalle myönnetty makrotaloudellisen rahoitusavun laina on saatavilla 31 päivään joulukuuta 2024. Komissio asettaa sen käyttöön yhdessä erässä, joka voidaan maksaa yhdessä tai useammassa osaerässä. Kaikki osaerät on maksettava viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2025.

10 artikla

Määrä

1)Ukrainalle myönnetyn makrotaloudellisen rahoitusavun lainan enimmäismäärä on 35 miljardia euroa. Jos kuitenkin komission tehdessä 13 artiklassa tarkoitetun erän maksamista koskevaa päätöstä tämän enimmäismäärän ja komission 6 artiklan mukaisesti jo hyväksymien tukikelpoisten kahdenvälisten lainojen pääoman sekä G7-ryhmän ”ERA-lainat Ukrainalle” -aloitteen puitteissa komissiolle ilmoitettujen kolmansien maiden esittämien aikomusten pääoman summa on yli 45 miljardia euroa, makrotaloudellisen rahoitusavun lainan enimmäismäärästä vähennetään ylityksen arvo.

2)Jos Ukrainan rahoitustarpeet vähenevät olennaisesti sinä aikana, jona unionin poikkeuksellista makrotaloudellista rahoitusapua on käytössä, myös siinä tapauksessa, että Venäjä korvaa Ukrainalle sotatoimista aiheutuneet vahingot, komissio voi 16 artiklassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen pienentää avun määrää tai peruuttaa sen.

3)Makrotaloudellisen rahoitusavun lainojen duraatio on enintään 45 vuotta.

11 artikla

Tuen ennakkoehto

1)Poikkeuksellisen makrotaloudellisen rahoitusavun myöntämisen ennakkoehtona on, että Ukraina pitää yllä ja kunnioittaa toimivia demokratian mekanismeja, mukaan lukien parlamentaarista monipuoluejärjestelmää ja oikeusvaltioperiaatetta, ja takaa ihmisoikeuksien, myös vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden oikeuksien, kunnioittamisen.

2)Komission yksiköt ja Euroopan ulkosuhdehallinto seuraavat 1 kohdassa säädetyn ennakkoehdon täyttymistä, erityisesti ennen maksuerän vapauttamista ja osaerien maksamista, ottaen tilanteen mukaan asianmukaisesti huomioon komission säännöllisen laajentumiskertomuksen. Komissio ottaa tässä prosessissa huomioon kansainvälisten elinten, kuten Euroopan neuvoston ja sen Venetsian komission, asiaankuuluvat suositukset. Komissio ilmoittaa neuvostolle 1 kohdassa asetetun ennakkoehdon täyttymisestä ennen maksuerän vapauttamista ja osaerien maksamista Ukrainalle.

3)Tämän artiklan 1 ja 2 kohtaa sovelletaan neuvoston päätöksen 2010/427/EU 26 mukaisesti.

4)Edellä 2 kohdassa tarkoitettu arviointi on suoritettava yhdessä asetuksen (EU) 2024/792 27 5 artiklassa säädetyn arvioinnin kanssa.

5)Jos komissio toteaa, että ennakkoehto ei täyty tai ei enää täyty, se keskeyttää poikkeuksellisen makrotaloudellisen rahoitusavun maksamisen ja 8 artiklassa tarkoitetun ei-takaisinmaksettavan tuen maksamisen siltä osin kuin se koskee makrotaloudellisen rahoitusavun lainaa.

12 artikla

Yhteisymmärryspöytäkirja

1)Komissio sopii Ukrainan kanssa unionin poikkeukselliseen makrotaloudelliseen rahoitusapuun liittyvistä politiikkaa koskevista ehdoista. Nämä politiikkaa koskevat ehdot vahvistetaan yhteisymmärryspöytäkirjassa.

2)Politiikkaa koskevien yhteisymmärryspöytäkirjan ehtojen on oltava johdonmukaisia Ukraina-suunnitelman arvioinnin hyväksymisestä annetun neuvoston täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2024/1447 liitteeseen sisältyvien laadullisten ja määrällisten tavoitteiden ja päätöksen mahdollisten muutosten kanssa. Politiikkaa koskeviin yhteisymmärryspöytäkirjan ehtoihin on lisäksi sisällytettävä sitoumus edistää yhteistyötä unionin kanssa Ukrainan puolustusteollisuuden elvyttämisessä, jälleenrakentamisessa ja nykyaikaistamisessa Euroopan puolustusteollisuusohjelman (EDIP) ja muiden asiaankuuluvien unionin ohjelmien tavoitteiden mukaisesti.

3)Komissio hyväksyy yhteisymmärryspöytäkirjan ja sen muutosten allekirjoittamisen täytäntöönpanosäädöksillä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään noudattaen 16 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä.

13 artikla

Vapauttamispäätös

1)Ukrainan on ennen kunkin erän vapauttamista esitettävä rahoituspyyntö, johon on liitetty yhteisymmärryspöytäkirjan määräysten mukainen kertomus.

2)Komissio tekee päätöksen erän vapauttamisesta seuraavien vaatimusten täyttymisestä tekemänsä arvion perusteella:

a)11 artiklassa säädetyn ennakkoehdon noudattaminen; ja

b)yhteisymmärryspöytäkirjassa vahvistettujen politiikkaa koskevien ehtojen tyydyttävä täyttyminen.

3)Osaerien maksaminen voidaan sovittaa yhteen Ukrainan tukivälineen I pilarin mukaisen lainan tai ei-takaisinmaksettavan rahoitustuen maksamisen ajoituksen kanssa asetuksen (EU) 2024/792 mukaisesti.

14 artikla

Lainanotto- ja lainanantotoimet

1)Poikkeuksellisen makrotaloudellisen rahoitusavun rahoittamiseksi komissiolle annetaan valtuudet lainata tarvittavat varat unionin lukuun pääomamarkkinoilta tai rahoituslaitoksilta varainhoitoasetuksen 220 a artiklan mukaisesti.

2)Poiketen siitä, mitä asetuksen (EU) 2021/947 31 artiklan 3 kohdan toisessa virkkeessä säädetään, Ukrainalle lainoina annettua rahoitusapua ei tueta ulkosuhdetoimien takuujärjestelystä. Makrotaloudellisen rahoitusavun lainoja varten ei muodosteta varauksia eikä varainhoitoasetuksen 211 artiklan 1 kohdasta poiketen vahvisteta rahoitusastetta prosenttiosuutena tämän asetuksen 10 artiklassa tarkoitetusta määrästä.

3)Varat, joiden maksaminen on keskeytetty 11 artiklan 4 kohdan mukaisesti, ovat käytettävissä siinä määrin kuin se on tarpeen unionin lainanottotoimien takaisinmaksun tukemiseksi. Tällaisten varojen käyttö tällä tavoin ei vapauta Ukrainaa sen velvollisuudesta maksaa laina takaisin makrotaloudellisen rahoitusavun lainasopimuksen ehtojen mukaisesti.

15 artikla

Makrotaloudellisen rahoitusavun lainasopimus

1)Unionin poikkeuksellisen makrotaloudellisen rahoitusavun yksityiskohtaiset rahoitusehdot vahvistetaan makrotaloudellisen rahoitusavun lainasopimuksessa.

2)Varainhoitoasetuksen 220 artiklan 5 kohdassa säädettyjen seikkojen lisäksi makrotaloudellisen rahoitusavun lainasopimuksessa on edellytettävä, että

a)asetuksen (EU) 2024/792 9 artiklassa tarkoitetussa puitesopimuksessa määrättyjä oikeuksia, vastuita ja velvoitteita sovelletaan makrotaloudellisen rahoitusavun lainasopimukseen ja siihen sisältyviin varoihin;

b)Ukraina hyödyntää samoja hallinto- ja valvontajärjestelmiä, joita ehdotetaan asetuksella (EU) 2024/792 vahvistetussa Ukraina-suunnitelmassa;

c)varmistetaan, että unionilla on oikeus lainan aikaistettuun takaisinmaksuun, jos on osoitettu, että Ukraina on unionin poikkeuksellisen makrotaloudellisen rahoitusavun hallinnoinnissa sekaantunut petokseen tai korruptioon tai mihin tahansa muuhun unionin taloudellisia etuja vahingoittavaan laittomaan toimintaan;

d)Ukraina noudattaa edelleen 11 artiklan 1 kohdassa täsmennettyjä ehtoja;

e)8 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu ylitys voidaan käyttää kokonaan tai osittain makrotaloudellisen rahoitusavun lainan ennenaikaiseen takaisinmaksuun komission aloitteesta tai, jos komissio sen hyväksyy, Ukrainan pyynnöstä; ja

f)määritellään vesiputousrakenteeseen perustuvat yksityiskohtaiset takaisinmaksusäännöt. Ensinnäkin kyseinen mekanismista annettava 8 artiklan mukaisesti hyväksytty ei-takaisinmaksettava tuki makrotaloudellisen rahoitusavun lainaa varten käytetään suoraan makrotaloudellisen rahoitusavun lainan takaisinmaksuun. Toiseksi, jos ei-takaisinmaksettavaa tukea ei varojen riittämättömyyden vuoksi anneta tai siitä annetaan vain osa, varat, jotka unioni on pidättänyt 8 artiklan 4 kohdan mukaisesti, on käytettävä makrotaloudellisen rahoitusavun lainan suoraan takaisinmaksuun. Kolmanneksi, jos edellä mainitut varat ovat riittämättömiä ja päästään sopimukseen sotakorvauksista tai sotatoimista aiheutuneiden vahinkojen vastaavasta taloudellisesta korvaamisesta Ukrainalle, Ukrainan on käytettävä tällaiset varat makrotaloudellisen rahoitusavun lainan hoitoon. Neljänneksi, jos edellä mainitut varat ovat riittämättömiä, Ukraina on edelleen vastuussa jäljellä olevista erääntyvistä määristä.

3)Makrotaloudellisen rahoitusavun lainasopimuksen ehtojen laiminlyönti antaa komissiolle syyn keskeyttää tai peruuttaa erän tai osaerien vapauttamisen tai, jos se on perusteltua, syyn vaatia makrotaloudellisen rahoitusavun lainan ennenaikaista takaisinmaksua.

4)Makrotaloudellisen rahoitusavun lainasopimus asetetaan pyynnöstä yhtäaikaisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston saataville.

16 artikla

Komiteamenettely

1)Komissiota avustaa komitea. Kyseinen komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2)Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

IV luku

Loppusäännökset

17 artikla

Tietojen antaminen Euroopan parlamentille ja neuvostolle

1)Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle tietoja tämän asetuksen täytäntöönpanosta, mukaan lukien mekanismin ja makrotaloudellisen rahoitusavun lainan puitteissa suoritettavat maksut, ja toimittaa kyseisille toimielimille asiaan liittyvät asiakirjat ajallaan. Nämä tiedot on määrä toimittaa noudattaen Ukrainan tukivälineen puitteissa sovittuja toimielinten välisiä järjestelyjä, Ukrainan tukivälinettä koskeva vuoropuhelu mukaan lukien.

2)Komissio antaa vuosittain viimeistään 30 päivänä kesäkuuta Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän asetuksen täytäntöönpanosta edellisen vuoden aikana, mukaan lukien täytäntöönpanoa koskeva arviointi. Kyseisessä kertomuksessa a) tarkastellaan unionin poikkeuksellisen makrotaloudellisen rahoitusavun täytäntöönpanossa saavutettua edistymistä; b) arvioidaan Ukrainan taloudellista tilannetta ja näkymiä sekä edistymistä 12 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen politiikkatoimien toteuttamisessa. Komissio sisällyttää kyseiseen kertomukseen tarvittaessa ja erityisesti makrotaloudellisen rahoitusavun lainan ja kaikkien tukikelpoisia kahdenvälisiä lainoja koskevien sopimusten voimassaolon päättymisen jälkeen uudelleentarkastelun tähän asetukseen sisältyvien järjestelyjen riittävyydestä.

3)Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2027 jälkiarviointikertomuksen, jossa arvioidaan tässä asetuksessa säädetyn päätökseen saadun unionin poikkeuksellisen makrotaloudellisen rahoitusavun tuloksia ja tehokkuutta sekä sitä, missä määrin se on myötävaikuttanut avun tavoitteiden saavuttamiseen.

18 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta    Neuvoston puolesta

Puhemies    Puheenjohtaja

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1. PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1. Ehdotuksen/aloitteen nimi

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Ukrainan lainayhteistyömekanismin perustamisesta ja makrotaloudellisen rahoitustuen myöntämisestä Ukrainalle

1.2. Toimintalohko(t) (ohjelmaklusteri)

Toimintalohko: Talous- ja rahoitusasiat

Toiminta: Kansainväliset talous- ja rahoitusasiat 1.3 Ehdotus/aloite liittyy

 uuteen toimeen 

 uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen 28  

 käynnissä olevan toimen jatkamiseen 

 yhden tai useamman toimen sulauttamiseen tai uudelleen suuntaamiseen johonkin toiseen/uuteen toimeen

1.4. Tavoite (Tavoitteet)

1.4.1. Yleistavoite (Yleistavoitteet)

Perustaa Ukrainan lainayhteistyömekanismi ja asettaa Ukrainan käyttöön makrotaloudellista rahoitusapua maan tukemiseksi rahoitustarpeidensa täyttämisessä.

1.4.2. Erityistavoite (Erityistavoitteet)

Tarjota Ukrainalle ei-takaisinmaksettavaa rahoitustukea, jotta Ukrainaa voidaan auttaa maksamaan takaisin makrotaloudellisen rahoitusavun lainat ja kahdenväliset lainat, jotka on myönnetty sen tukemiseksi ja makrotaloudellisen vakauden edistämiseksi, sekä helpottaa sen ulkoisia ja sisäisiä rahoitusrajoitteita.

1.4.3. Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen

•    Ukrainan talouden kriisinsietokyvyn ja vakauden tukeminen sotaolosuhteissa.

•    Ukrainan ulkoisten rahoitustarpeiden kattamiseen osallistuminen ottaen huomioon sen maksutaseen merkittävä heikkeneminen Venäjän maahan kohdistaman provosoimattoman ja perusteettoman hyökkäyksen vuoksi.

•    Ukrainan julkisen rahoitustarpeen lieventäminen jatkamalla aiemmin annettua hätäapua.

•    Asetuksen nojalla myönnetyn makrotaloudellisen rahoitusavun lainan ja kahdenvälisten lainojen takaisinmaksun helpottaminen Ukrainan lainayhteistyömekanismin kautta.

1.4.4. Tulosindikaattorit

Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen etenemistä ja tuloksia seurataan.

Ukrainan viranomaisten on toimitettava raportti sovittujen poliittisten ehtojen noudattamisesta ennen makrotaloudellisen rahoitusavun lainan erän maksamista. Komission yksiköt ovat tiiviissä yhteydessä Ukrainan tuen lahjoittajien foorumiin saadakseen näkemyksiä kunkin lahjoittajan parhaillaan toteuttamista toimista.

Komission yksiköt jatkavat julkisen varainhoidon seurantaa kesäkuussa 2020 toimitetun Ukrainan rahoitusketjujen ja hallintomenettelyjen operatiivisen arvioinnin jälkeen.

Myös EU:n edustusto raportoi säännöllisesti rahoitusavun seurannan kannalta olennaisista asioista. Neuvostolle ja Euroopan parlamentille on tarkoitus antaa vuosittain kertomus tämän asetuksen täytäntöönpanosta, esimerkiksi Ukrainan lainayhteistyömekanismin ja makrotaloudellisen rahoitusavun lainan maksamisesta. Komissio tekee jälkiarvioinnin unionin toteuttamasta makrotaloudellisesta rahoitusavusta.

1.5. Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.1. Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu

Komissio tekee Ukrainan lainayhteistyömekanismin täytäntöönpanoa varten Ukrainan kanssa sopimuksen, jossa vahvistetaan ehdot ja velvoitteet ei-takaisinmaksettavan rahoitustuen vastaanottamista ja käyttöä varten. Ukrainalle annettava tuki niiden lainojen maksamiseksi takaisin, jotka EU:n ulkopuoliset maat ovat myöntäneet Ukrainan lainayhteistyömekanismin puitteissa, edellyttää komission myönteistä arviota Ukrainan toimittamien kahdenvälisten lainojen tukikelpoisuudesta. Ukrainan lainayhteistyömekanismiin kuuluvan ei-takaisinmaksettavan rahoitustuen maksamisen ehtona on, että komissio hyväksyy Ukrainan tai poikkeuksellisesti kahdenvälisten lainojen antajien esittämät tällaista rahoitustukea koskevat pyynnöt.

Makrotaloudellisen rahoitusavun lainan suorittamisen ehtona on, että komission ja Ukrainan viranomaisten välisessä yhteisymmärryspöytäkirjassa luetellut ennakkoehdot ja politiikkaa koskevat ehdot täyttyvät. Apu koostuu yhdestä erästä, joka voidaan maksaa useassa osaerässä.

Makrotaloudellista rahoitusapua hallinnoi komissio. Siihen sovelletaan erityisiä säännöksiä, jotka koskevat petosten ja muiden sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemistä ja jotka ovat varainhoitoasetuksen mukaisia. Näihin sisältyvät myös asiaankuuluvat asetuksen (EU) 2024/792 nojalla tehdyssä puitesopimuksessa vahvistetut unionin taloudellisten etujen varmistamista koskevat säännökset. Komissio ja Ukrainan viranomaiset sopivat yhteisymmärryspöytäkirjasta, jossa vahvistetaan raportointivaatimukset. Komissio tekee tiivistä yhteistyötä kansainvälisten rahoituslaitosten ja kansallisten viranomaisten sekä Ukrainan tuen lahjoittajien koordinointifoorumiin osallistuvien kolmansien maiden kanssa koordinoidakseen prioriteetteja ja annetun tuen ehtoja sekä seuratakseen asiaan liittyvää kehitystä ja yhteisymmärryspöytäkirjassa sovittujen vaatimusten ja ehtojen soveltamista.

1.5.2. EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.

Ehdotuksella vastataan tarpeeseen toteuttaa yhteisiä toimia, koska jäsenvaltiot eivät voi yksin vastata riittävällä tavalla tarpeeseen antaa Ukrainalle yhteistä tukea, vaan tämä voidaan saavuttaa paremmin EU:n tasolla. Tärkeimpiä syitä ovat kansallisen tason rahoituskapasiteettiin ja talousarvioon liittyvät rajoitteet sekä tarve avunantajien tiiviiseen koordinointiin, jotta tuen laajuus ja vaikuttavuus voidaan maksimoida samalla kun rajoitetaan äärimmilleen venytettyihin hallinnollisiin resursseihin liittyvää, nykytilanteesta johtuvaa Ukrainan viranomaisten taakkaa.

Aloite on osa EU:n tavoitetta tarjota Ukrainalle lyhyen aikavälin maksuvalmiustukea. Sillä myös vahvistetaan unionin toimia, jotka liittyvät suoraan humanitaariseen, taloudelliseen ja puolustukseen liittyvään tukeen, sekä unionin pyrkimyksiä koordinoida monenvälisiä toimia.

Ukrainan lainayhteistyömekanismin keskeinen lisäarvo verrattuna muihin unionin välineisiin on Ukrainan avustaminen makrotaloudellisen rahoitusavun lainan ja sille myönnettyjen tukikelpoisten kahdenvälisten lainojen takaisinmaksussa. Näin mekanismilla vastataan Eurooppa-neuvoston 27 päivänä kesäkuuta 2024 antamissa päätelmissä esittämään kehotukseen edistää työtä ottaen samalla huomioon kaikki asiaankuuluvat oikeudelliset ja taloudelliset näkökohdat, jotta Ukrainalle voidaan myöntää lisärahoitusta vuoden loppuun mennessä lainoina, joita hoidetaan ja jotka maksetaan takaisin tulevien ylimääräisten tulovirtojen avulla.

Tärkein lisäarvo, joka makrotaloudellisen rahoitusavun lainoista saadaan verrattuna muihin EU:n välineisiin, on se, että niillä helpotetaan nopeasti ulkoisia rahoitusvaikeuksia ja autetaan varmistamaan vakaa makrotalouskehys – muun muassa parantamalla maksutaseen ja julkisen talouden tilanteen kestävyyttä – ja asianmukainen kehys raportointivaatimuksille.

1.5.3. Vastaavista toimista saadut kokemukset

Makrotaloudellisista rahoitusaputoimista tehdään jälkiarviointi. Aiemmat Ukrainalle suunnattujen makrotaloudellisten rahoitusaputoimien jälkiarvioinnit ovat osoittaneet, että ne olivat yleisesti ottaen erittäin merkityksellisiä tavoitteidensa, määrärahojensa ja toimintapoliittisten tavoitteidensa kannalta. Ne olivat ratkaisevan tärkeitä tuettaessa Ukrainaa maksutaseongelmien ratkaisemisessa ja keskeisten rakenneuudistusten toteuttamisessa maan talouden vakauttamiseksi ja sen ulkoisen rahoitusaseman kestävyyden parantamiseksi. Niiden ansiosta saavutettiin julkisen talouden säästöjä ja taloudellisia hyötyjä, ja ne toimivat myös lisärahoitustuen ja sijoittajien luottamuksen katalysaattorina.

Koska Ukrainan lainayhteistyömekanismi on luonteeltaan innovatiivinen, siitä ei ole olemassa kokemuksia. 1.5.4. Yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa ja mahdolliset synergiaedut suhteessa muihin kyseeseen tuleviin välineisiin

Ehdotus on vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärien mukainen.

Ukrainan lainayhteistyömekanismi rahoitetaan ulkoisilla käyttötarkoitukseensa sidotuilla tuloilla.

Lainojen muodossa annettava makrotaloudellinen rahoitusapu on käytettävissä 31. joulukuuta 2024 saakka, ja osaerät maksetaan viimeistään 31. joulukuuta 2025. Makrotaloudellisen rahoitusavun laina rahoitetaan lainanotolla.

Kun otetaan huomioon taloudelliset riskit ja se, että rahoitusapu on tarkoitus kattaa talousarviosta, tämän asetuksen mukaisesti lainojen muodossa annettavaa tukea varten ei olisi muodostettava varauksia, koska se on tarkoitus taata enimmäismäärät ylittäen, ja poiketen siitä, mitä asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 211 artiklan 1 kohdassa säädetään, rahoitusastetta ei pitäisi vahvistaa.

1.5.5. Arvio käytettävissä olevista rahoitusvaihtoehdoista, mukaan lukien mahdollisuudet määrärahojen uudelleenkohdentamiseen

Tämä lainarahoitusta hyödyntävä makrotaloudellinen rahoitusapu lisää EU:n talousarvion vaikuttavuutta vipuvaikutuksen kautta ja tarjoaa kustannustehokkaimman vaihtoehdon. Komissiolla on valtuudet lainata pääomamarkkinoilta varoja EU:n takausta käyttäen sekä Euroopan unionin että Euratomin puolesta. Tavoitteena on hankkia markkinoilta varoja parhaalla mahdollisella korkotasolla parhaan luottoluokituksen ansiosta.

Olisi vältettävä kuormittamasta jo ennestään paineen alaisena olevaa EU:n talousarviota rahoitustarpeilla ja monimutkaisilla järjestelyillä, joita ovat esimerkiksi jäsenvaltioiden myöntämät useat tapauskohtaiset takaukset. Sen vuoksi makrotaloudellisen rahoitusavun lainalle taataan vähintään monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärät. Yhtenäisellä ja tehokkaalla järjestelmällä, jolla varmistetaan parhaat lainaehdot ja laajennetaan lainatuen markkinoille pääsyä, on merkittäviä etuja markkinatilanteessa.

1.6. Ehdotetun toimen/aloitteen kesto ja rahoitusvaikutukset

 kesto on rajattu

   Toiminta alkaa vuonna YYYY ja päättyy vuonna YYYY;

 Maksusitoumusmäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset koskevat vuosia VVVV–VVVV ja maksumäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset vuosia VVVV–VVVV.

 Kestoa ei ole rajattu

Käynnistysvaihe alkaa 1.10.2024 ja päättyy 30.6.2025,

minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

29 1.7. Hallinnointitapa (Hallinnointitavat) 

 Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

 yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään

 toimeenpanovirastoja

 Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

 Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

 kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille

 kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

 Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle

 varainhoitoasetuksen 70 ja 71 artiklassa tarkoitetuille elimille

 julkisoikeudellisille yhteisöille

 sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, joille annetaan riittävät rahoitustakuut;

 sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja joille annetaan riittävät rahoitustakuut;

 henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.

Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, olisi annettava lisätietoja kohdassa ”Huomautukset”.

Huomautukset:

Ei sovelleta

2. HALLINNOINTI

2.1. Seuranta- ja raportointisäännöt

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset.

Sovelletaan asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 mukaisia seuranta- ja raportointivelvoitteita.

Komission yksiköt valvovat toimintaa erityistoimenpiteiden avulla, joista sovitaan Ukrainan viranomaisten kanssa yhteisymmärryspöytäkirjassa.

Yhteisymmärryspöytäkirjaan sisältyy politiikkaa koskevia ehtoja, joiden olisi oltava johdonmukaisia Ukraina-suunnitelman arvioinnin hyväksymisestä annetun neuvoston täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2024/1447 liitteeseen sisältyvien laadullisten ja määrällisten tavoitteiden ja päätöksen mahdollisten muutosten kanssa.

Komissio tarkistaa yhteisymmärryspöytäkirjassa vahvistettujen politiikkaa koskevien ehtojen täyttymisen. Komissio ilmoittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kyseisen tarkistuksen tuloksista.

Komissio antaa vuosittain viimeistään 30. kesäkuuta Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän asetuksen täytäntöönpanosta edellisen vuoden aikana, mukaan lukien täytäntöönpanoa koskeva arviointi. Kertomuksessa a) tarkastellaan unionin makrotaloudellisen rahoitusavun täytäntöönpanossa tapahtunutta edistystä; ja b) arvioidaan Ukrainan taloudellista tilannetta ja näkymiä sekä edistymistä yhteisymmärryspöytäkirjaan sisältyvien politiikkaa koskevien ehtojen toteuttamisessa. Komissio sisällyttää kyseiseen kertomukseen tarvittaessa ja erityisesti makrotaloudellisen rahoitusavun lainan ja kaikkien kahdenvälisten lainasopimusten voimassaolon päättymisen jälkeen uudelleentarkastelun tähän asetukseen sisältyvien järjestelyjen riittävyydestä.

Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 31. joulukuuta 2027 jälkiarviointikertomuksen, jossa arvioidaan makrotaloudellisen rahoitusavun piiriin kuuluvan, päätökseen saadun unionin tuen tuloksia ja tehokkuutta ja sitä, missä määrin se on edistänyt avun tavoitteiden saavuttamista.

2.2. Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t)

2.2.1. Perustelut ehdotetu(i)lle hallinnointitavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle

Tämän ehdotuksen nojalla rahoitettavia toimia hallinnoi suoraan komissio, koska kyseessä on suoraan valtiolle annettava rahoitustuki.

Komissio asettaa Ukrainan lainayhteistyömekanismiin kuuluvan ei-takaisinmaksettavan tuen saataville edellyttäen, että Ukrainan lainayhteistyömekanismissa on varoja saatavilla.

Osaerien maksaminen voidaan järjestää joustavasti ja nopeasti vuosien 2024 ja 2025 aikana. Helpottaakseen Ukrainan viranomaisten likviditeetinhallintaa ja varmistaakseen ennakoitavuuden komissio aikoo varmistaa, että osaeriä maksetaan vuosien 2024 ja 2025 aikana niin, että mahdollisuuksien mukaan vältetään merkittävät poikkeamat vuosineljänneksestä toiseen. Osaerien maksaminen voidaan sovittaa yhteen Ukrainan tukivälineen I pilarin mukaisen lainan tai ei-takaisinmaksettavan rahoitustuen maksamisen ajoituksen kanssa asetuksen (EU) 2024/792 mukaisesti. 

Makrotaloudellisen rahoitusavun lainan myöntämisen edellytyksenä olisi oltava ennakkoehtojen noudattaminen ja politiikkaa koskevien ehtojen tyydyttävä täyttäminen.

2.2.2. Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä

Ehdotettuun toimeen sisältyy varojen käyttöön ja toimintapolitiikkaan liittyviä ja poliittisia riskejä. Toimen suurin riski johtuu Venäjän Ukrainaan kohdistaman provosoimattoman ja perusteettoman hyökkäyksen aiheuttaman sodan jatkumisesta, joka saattaa aiheuttaa lisää kielteisiä vaikutuksia Ukrainan makrotaloudelliseen vakauteen ja hallinnollisiin valmiuksiin.

Toiseksi Euroopan unionissa olevien Venäjän valtion varojen pysäyttämisestä saataviin tuleviin ylimääräisiin tulovirtoihin liittyy useita oletuksia. Jos nämä oletukset eivät toteudu, Ukrainan lainayhteistyömekanismi ei ehkä saavuta koko potentiaaliaan.

Kolmanneksi on olemassa riski, että lainoja voitaisiin käyttää petostarkoituksiin. Koska ehdotusta ei ole kohdennettu tiettyihin menoihin (toisin kuin esimerkiksi hankerahoitus), kyseinen riski liittyy esimerkiksi Ukrainan keskuspankin ja valtiovarainministeriön hallintojärjestelmien yleiseen laatuun, hallinnollisiin menettelyihin, valvonta- ja seurantatoimintoihin, tietotekniikkajärjestelmien turvallisuuteen sekä riittäviin sisäisen ja ulkoisen tarkastuksen valmiuksiin. 

Neljänneksi siinä tapauksessa, että Ukrainan lainayhteistyömekanismista myönnettävä ei-takaisinmaksettava tuki ei riitä makrotaloudellisen rahoitusavun lainan takaisinmaksuun eivätkä muut takaisinmaksulähteet ole mahdollisia, syntyy riski, ettei Ukraina hoida makrotaloudellisen rahoitusavun lainaa. Näin voisi käydä, jos esimerkiksi kumppanin maksutase tai julkisen talouden rahoitusasema heikkenee huomattavasti nykyisestä. 

Sisäisen valvonnan järjestelmät

Toimiin sovelletaan todentamis-, valvonta- ja tarkastusmenettelyjä, jotka ovat komission, mukaan lukien Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF), ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimen vastuulla, kuten varainhoitoasetuksen 129 artiklassa säädetään. Komission henkilöstö valvoo maksua. Asiaankuuluvan komission osaston jälkitarkastusryhmän virkamiehet voivat tehdä toimiin liittyviä suorituksia koskevia ylimääräisiä riippumattomia (asiakirjojen perusteella ja/tai paikalla tehtäviä) jälkitarkastuksia. Tällaiset tarkastukset voidaan käynnistää myös vastuussa olevan valtuutetun tulojen ja menojen hyväksyjän pyynnöstä. Maksujen keskeytyksiä ja lykkäyksiä, rahoitusoikaisuja (komission toteuttamia) ja takaisinperintätoimia voidaan tehdä tarvittaessa (toistaiseksi niitä ei ole tehty), ja ne on nimenomaisesti mainittu Ukrainan kanssa tehdyissä sopimuksissa. 

2.2.3. Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toimen päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista

Käytössä olevien valvontajärjestelmien ansiosta makrotaloudellisen rahoitusavun maksujen tosiasiallinen virhetaso on tähän mennessä ollut 0 prosenttia. Tiedossa ei ole tapauksia, joissa olisi esiintynyt petoksia, lahjontaa tai laitonta toimintaa. Toimilla on selkeä toimintalogiikka, jonka avulla komissio voi arvioida niiden vaikutuksia. Valvonta takaa varmuuden ja mahdollistaa toimintapoliittisten tavoitteiden ja painopisteiden saavuttamisen.

2.3. Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut ehkäisy- ja suojatoimenpiteet, esimerkiksi petostentorjuntastrategian pohjalta

Varojen petollisen käytön riskin pienentämiseksi on toteutettu ja toteutetaan useita toimia. Ukrainan lainayhteistyömekanismiin sisältyvän ei-takaisinmaksettavan tuen yksityiskohtaiset ehdot vahvistetaan komission ja Ukrainan välillä tehtävässä sopimuksessa. Sopimuksessa asetetaan Ukrainalle velvoite käyttää ei-takaisinmaksettava rahoitustuki makrotaloudellisen rahoitusavun lainan tai tukikelpoisten kahdenvälisten lainojen pääoman, korkojen ja muiden niihin liittyvien kustannusten takaisinmaksuun sekä hankkia kahdenvälisten lainojen antajilta todisteet kunkin maksuvelvoitteen täyttämisestä ja toimittaa ne viipymättä komissiolle.

Lisäksi komission ja Ukrainan välillä tehdään lainasopimus asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 220 artiklan mukaisesti. Lainasopimuksessa on määräyksiä tilintarkastuksista ja muista tarkastuksista, petostentorjunnasta sekä varojen takaisinperinnästä petosten ja korruption yhteydessä. Erityisesti lainasopimuksessa määrätään, että komissio huolehtii tarkastuksista, tilintarkastustuomioistuin suorittaa tilintarkastuksia ja Euroopan syyttäjänvirasto käyttää toimivaltaansa asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 129 ja 220 artiklan mukaisesti.

Makrotaloudelliseen rahoitusaputoimeen sovelletaan Ukrainan tukivälineen puitteissa tehdyssä puitesopimuksessa vahvistettuja unionin taloudellisten etujen suojaamista koskevia erityisiä säännöksiä.

3. EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1. Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

Budjettikohta

Tyyppi
menot

Rahoitusosuudet



JM/EI-JM

EFTA-mailta

ehdokasmailta

kolmansista maista

varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet

6

Toimintamenoja koskeva budjettikohta: 14 11 01 – Ukrainan lainayhteistyömekanismi

Jaks.

KYLLÄ

KYLLÄ

KYLLÄ

KYLLÄ

3.2. Arvioidut vaikutukset määrärahoihin

3.2.1. Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista toimintamäärärahoihin

Mekanismin tarkoituksena on antaa Ukrainalle ei-takaisinmaksettavaa rahoitustukea, jolla Ukrainaa autetaan maksamaan takaisin makrotaloudellisen rahoitusavun laina ja Ukrainan tukemiseksi myönnetyt kahdenväliset lainat.

Mekanismin kautta vastaanotetaan varoja ja maksetaan ne säännöllisesti Ukrainalle makrotaloudellisen rahoitusavun lainan ja kahdenvälisten lainojen pääoman, korkojen ja liitännäiskustannusten kattamiseksi.

Määrät, jotka on siirretty Ukrainan lainayhteistyömekanismiin neuvoston asetuksen (EU) N:o 833/2014 liitteen XLI mahdollisilla muutoksilla, sekä määrät, jotka ovat peräisin jäsenvaltioiden, EU:n ulkopuolisten maiden tai muiden lähteiden kohdennetuista vapaaehtoisista rahoitusosuuksista, käytetään ei-takaisinmaksettavan tuen tarjoamiseen Ukrainalle, jotta Ukrainaa voidaan auttaa maksamaan takaisin makrotaloudellisen rahoitusavun laina ja Ukrainan tueksi myönnetyt kahdenväliset lainat. 

Ukrainan lainayhteistyömekanismi

(oletus: maksusitoumusmäärärahat vastaavat maksumäärärahoja)

Vuosi
2024

Vuosi
2025

Vuosi
2026

Vuosi
2027

·Toimintamäärärahat (joista)

14 11 01 – Ukrainan lainayhteistyömekanismi

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.



Monivuotisen rahoituskehyksen
otsake

7

”Hallintomenot”

Tämän osan täyttämisessä on käytettävä  rahoitusselvityksen liitteessä (sisäisten sääntöjen liite V) olevaa hallintomäärärahoja koskevaa selvitystä, joka on laadittava ennen rahoitusselvityksen laatimista. Liite ladataan DECIDE-tietokantaan komission sisäistä lausuntokierrosta varten.

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vuosi
N

Vuosi
N+1

Vuosi
N+2

Vuosi
N+3

ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)

YHTEENSÄ

Pääosasto: <…….>

□ Henkilöresurssit

□ Muut hallintomenot

Pääosasto <…….>YHTEENSÄ

Määrärahat

Monivuotisen rahoituskehyksen
OTSAKKEESEEN 7 kuuluvat
määrärahat YHTEENSÄ

(Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä)

   

3.2.2. Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista toimintamäärärahoihin

 Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

   Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vuosi
2024

Vuosi
2025

Vuosi
2026

Vuosi
2027

Monivuotisen rahoituskehyksen
OTSAKE 7 yhteensä

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 7

Henkilöresurssit

Muut hallintomenot

Monivuotisen rahoituskehyksen
OTSAKE 7, välisumma

Monivuotisen rahoituskehyksen
OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät 30  

Henkilöresurssit

Muut
hallintomenot

Monivuotisen rahoituskehyksen
OTSAKKEESEEN 7
sisältymättömät yhteensä

YHTEENSÄ

Henkilöresursseja ja muita hallintomenoja koskeva määrärahatarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla pääosaston määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutettujen uudelleenjärjestelyjen tuloksena saaduilla määrärahoilla sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Henkilöresurssien arvioitu tarve

 Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

   Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna

2024

2025

2026

2027

ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)

□ Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt)

20 01 02 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa)

20 01 02 03 (EU:n ulkopuoliset edustustot)

01 01 01 01 (epäsuora tutkimustoiminta)

01 01 01 11 (suora tutkimustoiminta)

Muu budjettikohta (mikä?)

□ Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna) 31

20 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö)

20 02 03 (sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö ja nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa)

XX 01 xx yy zz  32

– päätoimipaikassa

– EU:n ulkopuolisissa edustustoissa

01 01 01 02 (sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö - epäsuora tutkimustoiminta)

01 01 01 12 (sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö - suora tutkimustoiminta)

Muut budjettikohdat

YHTEENSÄ

□ Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna): AC, AL, END, INT ja JED 33

Muu budjettikohta: Käyttötarkoitukseensa sidotut tulot

Rahoitetaan käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista – päätoimipaikassa

Rahoitetaan käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista – EU:n ulkopuolisissa edustustoissa

YHTEENSÄ

XX viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt

Ulkopuolinen henkilöstö

3.2.3. Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

Lainat rahoitetaan EU:n rahoitusmarkkinoilta ottamilla lainoilla.

 voidaan rahoittaa kokonaan kohdentamalla menoja uudelleen monivuotisen rahoituskehyksen kyseisen otsakkeen sisällä.

   edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen kyseiseen otsakkeeseen sisältyvän kohdentamattoman liikkumavaran ja/tai monivuotista rahoituskehystä koskevassa asetuksessa määriteltyjen erityisvälineiden käyttöä.

 edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista.

3.2.4. Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

Ehdotus/aloite

rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja 34

 rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

Määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vuosi
N 35

Vuosi
N+1

Vuosi
N+2

Vuosi
N+3

ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)

Yhteensä

Rahoitukseen osallistuva taho 

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

Yhteisrahoituksella katettavat määrärahat YHTEENSÄ

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

3.3. Arvioidut vaikutukset tuloihin

   Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

   Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

   vaikutukset omiin varoihin

 vaikutukset muihin tuloihin

tulot on kohdennettu menopuolen budjettikohtiin    

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tulopuolen budjettikohta:

Käytettävissä olevat määrärahat kuluvana varainhoitovuonna

Ehdotuksen/aloitteen vaikutus 36

Vuosi
N

Vuosi
N+1

Vuosi
N+2

Vuosi
N+3

ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)

Alamomentti 6642 Ukrainan lainayhteistyömekanismi – Käyttötarkoitukseensa sidotut tulot

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen tapauksessa:

Ks. kohta 3.2.1.

(1)    Eurooppa-neuvoston päätelmät, 27. kesäkuuta 2024, EUCO 15/24.
(2)    Apuliassa kokoontuneiden G7-maiden johtajien julkilausuma, 14. kesäkuuta 2024.
(3)    Neuvoston päätös (YUTP) 2022/335, annettu 28 päivänä helmikuuta 2022, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta annetun päätöksen 2014/512/YUTP muuttamisesta, EUVL L 57, 28.2.2022, s. 4.
(4)    Arvopaperikeskukset määritellään arvopaperitoimituksen parantamisesta Euroopan unionissa sekä arvopaperikeskuksista ja direktiivien 98/26/EY ja 2014/65/EU sekä asetuksen (EU) N:o 236/2012 muuttamisesta 23 päivänä heinäkuuta 2014 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 909/2014, EUVL L 257, 28.8.2014, s. 1.
(5)    Erityisesti kielto, josta säädetään rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta 31 päivänä heinäkuuta 2014 annetun neuvoston päätöksen 2014/512/YUTP 1 a artiklan 4 kohdassa ja rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta 31 päivänä heinäkuuta 2014 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 833/2014 (EUVL L 229, 31.7.2014, s. 1) 5 a artiklan 4 kohdassa.
(6)    Neuvoston päätös (YUTP) 2024/577, annettu 12 päivänä helmikuuta 2024, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta annetun päätöksen 2014/512/YUTP muuttamisesta, EUVL L, 2024/577, 14.2.2024.
(7)    Neuvoston päätös (YUTP) 2024/1470, annettu 21 päivänä toukokuuta 2024, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta annetun päätöksen 2014/512/YUTP muuttamisesta, EUVL L, 2024/1470, 22.5.2024.
(8)    Tämä on mahdollista vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 17 päivänä joulukuuta 2020 annettuun neuvoston asetukseen (EU, Euratom) 2020/2093 (EUVL L 433I, 22.12.2020, s. 11) tehdyn muutoksen ansiosta. Sen myötä Ukrainalle vuosina 2023 ja 2024 saatavilla olevasta rahoitusavusta johtuvia ehdollisia velkoja voidaan käsitellä samoin kuin jäsenvaltioille annettavaa rahoitusapua.
(9)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/792, annettu 29 päivänä helmikuuta 2024, Ukrainan tukivälineen perustamisesta
(10)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/947, annettu 9 päivänä kesäkuuta 2021, naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen – Globaali Eurooppa perustamisesta, Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 466/2014/EU muuttamisesta ja kumoamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1601 ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 480/2009 kumoamisesta, EUVL L 209, 14.6.2021, s. 1.
(11)    Neuvoston asetus (EY) N:o 1257/96, annettu 20 päivänä kesäkuuta 1996, humanitaarisesta avusta, EYVL L 163, 2.7.1996, s. 1.
(12)    Neuvoston täytäntöönpanopäätös (EU) 2024/1447, annettu 14 päivänä toukokuuta 2024, Ukraina-suunnitelman arvioinnin hyväksymisestä, EUVL L, 2024/1447, 24.5.2024.
(13)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2022/2463, annettu 14 päivänä joulukuuta 2022, välineen perustamisesta tuen antamiseksi Ukrainalle vuonna 2023 (makrotaloudellinen rahoitusapu plus) (EUVL L 322, 16.12.2022, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2022/2463/oj).
(14)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/792, annettu 29 päivänä helmikuuta 2024, Ukrainan tukivälineen perustamisesta (EUVL L, 2024/792, 29.2.2024), ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2024/792/oj).
(15)    Ukraine - Third Rapid Damage and Needs Assessment (RDNA3); February 2022 – December 2023.
(16)    Neuvoston päätös (YUTP) 2024/1470, annettu 21 päivänä toukokuuta 2024, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta annetun päätöksen 2014/512/YUTP muuttamisesta, (EUVL L, 2024/1470, 22.5.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/dec/2024/1470/oj).
(17)    Neuvoston asetus (EU) N:o 833/2014, annettu 31 päivänä heinäkuuta 2014, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta (EUVL L 229, 31.7.2014, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2014/833/oj).
(18)    Neuvoston päätös 2014/512/YUTP, annettu 31 päivänä heinäkuuta 2014, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta (EUVL L 229, 31.7.2014, s. 13, ELI: http://data.europa.eu/eli/dec/2014/512/oj).
(19)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2018/1046/oj).
(20)    Neuvoston päätös 2010/427/EU, annettu 26 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan ulkosuhdehallinnon organisaatiosta ja toiminnasta (EUVL L 201, 3.8.2010, s. 30, ELI: http://data.europa.eu/eli/dec/2010/427/oj).
(21)    Neuvoston täytäntöönpanopäätös (EU) 2024/1447, annettu 14 päivänä toukokuuta 2024, Ukraina-suunnitelman arvioinnin hyväksymisestä (EUVL L, 2024/1447, 24.5.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/dec_impl/2024/1447/oj). 
(22)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2011/182/oj).
(23)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/947, annettu 9 päivänä kesäkuuta 2021, naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen – Globaali Eurooppa perustamisesta, Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 466/2014/EU muuttamisesta ja kumoamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1601 ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 480/2009 kumoamisesta (EUVL L 209, 14.6.2021, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2021/947/oj).
(24)    Neuvoston päätös (EU, Euratom) 2020/2053, annettu 14 päivänä joulukuuta 2020, Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä ja päätöksen 2014/335/EU, Euratom kumoamisesta (EUVL L 424, 15.12.2020, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/dec/2020/2053/oj).
(25)    Neuvoston asetus (EU, Euratom) 2020/2093, annettu 17 päivänä joulukuuta 2020, vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (EUVL L 433I, 22.12.2020, s. 11, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2020/2093/oj).
(26)    Neuvoston päätös 2010/427/EU, annettu 26 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan ulkosuhdehallinnon organisaatiosta ja toiminnasta (EUVL L 201, 3.8.2010, s. 30).
(27)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/792, annettu 29 päivänä helmikuuta 2024, Ukrainan tukivälineen perustamisesta (EUVL L, 2024/792, 29.2.2024).
(28)    Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 58 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa.
(29)    Kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa https://myintracomm.ec.europa.eu/budgweb/EN/man/budgmanag/Pages/budgmanag.aspx  
(30)    Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.
(31)    Sopimussuhteiset toimihenkilöt, paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö ja nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa.
(32)    Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).
(33)    Sopimussuhteiset toimihenkilöt, paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö ja nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa.
(34)    Ulkopuolisten rahojen rahoitusosuudet otetaan käyttötarkoitukseensa sidotuiksi tuloiksi jäljempänä esitetyllä tavalla.
(35)    Vuosi N on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi. ”N” korvataan oletetulla ensimmäisellä toteutusvuodella (esimerkiksi: 2021). Seuraavat vuodet täydennetään vastaavasti.
(36)    Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli niistä on vähennettävä kantokuluja vastaava 25 prosentin osuus.