EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 14.3.2024
COM(2024) 128 final
KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE
yhteisön viisumisäännöstön laatimisesta 13 päivänä heinäkuuta 2009 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 810/2009 (viisumisäännöstö) komissiolle siirretystä delegoitujen säädösten antamisvallasta
1.Oikeudellinen tausta
Viisumisäännöstön 1 51 a artiklassa komissiolle siirretään 1. päivästä elokuuta 2019 viiden vuoden ajaksi valta antaa delegoituja säädöksiä viisumimaksujen määrän tarkistamiseksi. Komission on laadittava siirrettyä säädösvaltaa koskeva kertomus yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä.
Arviointi tarpeesta tarkistaa viisumimaksuja
Komission on viisumisäännöstön 16 artiklan 9 kohdan mukaan arvioitava tarvetta tarkistaa viisumimaksujen määrää objektiivisten perusteiden, kuten unionin laajuisen inflaation ja jäsenvaltioiden virkamiesten palkkojen, pohjalta. Tämä kertomus sisältää myös kyseisen arvion. Viisumisäännöstön 51 a artiklan mukaisesti arviointiin on tarvittaessa liitettävä delegoitu säädös viisumimaksujen mukauttamisesta.
Koska komission tehtävänä on suorittaa tämä arviointi kolmen vuoden välein ja säännöstä alettiin soveltaa 2. helmikuuta 2020, arviointi on nyt tehty ensimmäistä kertaa. Sen pohjana on käytetty vuoden 2023 tietoja.
Nykyiset maksut ja viisumihelpotussopimukset
Tällä hetkellä lyhytaikaista viisumia koskevasta hakemuksesta perittävä maksu on aikuisilta (yli 12-vuotiailta) 80 euroa 2 ja 6–11-vuotiailta 40 euroa. Tätä nuoremmilta hakijoilta ei peritä viisumimaksuja. Lisäksi viisuminhakumenettely voidaan ulkoistaa ulkoisille palveluntarjoajille, jotka voivat periä palvelumaksun. Palvelumaksu on enintään puolet tavanomaisesta viisumimaksusta (tällä hetkellä 40 euroa).
Jos neuvosto hyväksyy 25 a artiklan 5 kohdan b alakohdan nojalla täytäntöönpanopäätöksen sen vuoksi, että jokin kolmas maa ei tee riittävästi takaisinottoa koskevaa yhteistyötä, 12-vuotiailta ja sitä vanhemmilta hakijoilta peritään 120 tai 160 euron suuruinen viisumimaksu.
Lisäksi EU on allekirjoittanut useiden kolmansien maiden kanssa viisumihelpotussopimuksia, joista neljä on tällä hetkellä edelleen voimassa:
–Armenia 3 : aikuisilta perittävä viisumimaksu on alennettu 35 euroon, eikä alle 12-vuotiailta hakijoilta peritä maksua.
–Azerbaidžan 4 : aikuisilta perittävä viisumimaksu on alennettu 35 euroon, eikä alle 12-vuotiailta hakijoilta peritä maksua.
–Valko-Venäjä 5 : aikuisilta perittävä viisumimaksu on alennettu 35 euroon, eikä alle 12-vuotiailta hakijoilta peritä maksua. (Sopimuksen soveltaminen on osittain keskeytetty Valko-Venäjän hallituksen ja virallisten valtuuskuntien jäsenten osalta). 6
–Kap Verde 7 : viisumimaksu on alennettu 75 prosenttiin tavanomaisesta maksusta, joka peritään sellaisten maiden kansalaisilta, joiden kanssa ei ole tehty viisumihelpotussopimusta (eli se on tällä hetkellä 60 euroa). Alle 12-vuotiailta hakijoilta ei peritä maksua.
Mahdolliset delegoiduilla säädöksillä tehtävät viisumimaksujen korotukset eivät koske Armeniasta, Azerbaidžanista tai Valko-Venäjältä tulevia hakijoita, sillä viisumimaksut määritetään näiden maiden kanssa tehdyissä viisumihelpotussopimuksissa eivätkä delegoidut säädökset vaikuta niihin. Koska Kap Verden kanssa tehdyssä sopimuksessa kuitenkin määrätään tavanomaisen viisumimaksun tietystä prosenttiosuudesta eikä kiinteämääräisestä summasta, maksu muuttuisi Kap Verden kansalaisten osalta.
Viisumihelpotussopimuksia on allekirjoitettu myös Albanian, Bosnia ja Hertsegovinan, Georgian, Moldovan, Montenegron, Pohjois-Makedonian, Serbian ja Ukrainan kanssa. Koska nämä maat on kuitenkin siirretty viisumiasetuksen 2018/1806 8 liitteeseen II, niiden kansalaisten ei enää tarvitse hakea viisumia eikä viisumihelpotussopimuksilla ole enää juurikaan käytännön merkitystä. 9
Venäjän federaation kanssa allekirjoitettu viisumihelpotussopimus on keskeytetty Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan vuoksi. 10
2.Tarkistetun viisumimaksun laskeminen
Euroopan komissio arvioi viisumisäännöstön 16 artiklan 9 kohdan mukaisesti viisumimaksuja kolmen vuoden välein ottaen huomioon objektiiviset perusteet, kuten unionin laajuisen inflaation ja EU:n jäsenvaltioiden virkamiesten palkat.
Maksujen tarkistusmekanismin tarkoituksena on kattaa niiden kustannusten kasvu, joita jäsenvaltioille aiheutuu viisumihakemusten käsittelystä eri puolilla maailmaa. Henkilöstökustannusten ohella tärkeimpiä kustannustekijöitä ovat kiinteistöt, laitteet ja palvelut, erityisesti tietotekniikan alalla. Kansallisten virkamiesten palkat kuvastavat henkilöstökulujen kasvua, kun taas unionin laajuinen inflaatio osoittaa muihin osatekijöihin liittyvien kustannusten nousua.
Komissio voisi käyttää maksujen tarkistusta laskiessaan myös muita indikaattoreita, mutta tämä vaihtoehto hylättiin jo varhaisessa vaiheessa. Esimerkiksi harkittiin, olisiko laskelmassa otettava huomioon paikkakohtainen inflaatio, sillä viisumihakemusten käsittely tapahtuu suurimmaksi osaksi Euroopan unionin ulkopuolella. Näin ollen jäsenvaltioiden kustannuksiin vaikuttaa paitsi inflaatio EU:ssa, myös erilainen inflaatio kussakin niistä paikoista, joissa jäsenvaltioiden konsulaatit sijaitsevat. Paikkakohtaisen inflaation käyttäminen olisi kuitenkin edellyttänyt tietoja sadoista kaupungeista eri puolilla maailmaa ja herättänyt kysymyksen asianmukaisten paikkakohtaisten painotusten määrittämisestä. Lisäksi se olisi voinut johtaa jäsenvaltioiden epätasapainoiseen kohteluun, koska jäsenvaltioiden konsuliverkostojen koko ja maantieteellinen sijainti vaihtelevat suuresti.
Tämän vuoksi komissio päätti rajoittaa laskennan kahteen viisumisäännöstössä mainittuun indikaattoriin eli unionin laajuiseen inflaatioon ja jäsenvaltioiden virkamiesten palkkojen painotettuun keskiarvoon.
2.1.Inflaatio
Viisumisäännöstön mukaisesti käytetään Eurostatin julkaisemaa unionin laajuista inflaatioastetta eli yhdenmukaistettua kuluttajahintaindeksiä (YKHI) 11 . Vuotuinen inflaatioaste lasketaan seuraavasti:
Edellä esitetyn laskelman perusteella saadaan seuraavat tiedot:
|
2020–2021 |
2021–2022 |
2022–2023 |
|
|
Kesäkuu vuosi N |
106,31 |
108,65 |
119,03 |
|
Kesäkuu vuosi N+1 |
108,65 |
119,03 |
126,69 |
|
Vuotuinen inflaatioaste |
2,2 % |
9,6 % |
6,4 % |
2.2.Jäsenvaltioiden virkamiesten ostovoiman indikaattori
Jäsenvaltioiden virkamiesten palkkojen ostovoiman painotettu keskiarvo on laskettu seuraavasti (yksityiskohtainen laskelma liitteessä):
a)Reaalisten nettopalkkojen kehitys kussakin jäsenvaltiossa vuosien N ja N+1 välillä (=ostovoiman kehitys) on kerrottu kyseisen jäsenvaltion osuudella EU:n koko BKT:stä. Painotuskertoimena käytetään ostovoimapariteettina ilmaistun BKT:n osuutta EU:n koko BKT:stä. Eurostat julkaisee jäsenvaltiokohtaiset reaalisten nettopalkkojen indikaattorit ja vastaavat BKT-painotukset vuosittain lokakuussa, ja ne kattavat edeltävän vuoden heinäkuuhun asti. 12
b)EU:n laajuinen kokonaispalkan indikaattori on kunkin jäsenvaltion BKT-painotetun indikaattorin summa.
2.3.Viisumimaksun mukauttamisindikaattori
Kullekin vuosijaksolle on laskettu kyseisten kahden tekijän kehitystä kuvaava kokonaisindikaattori. Kyseinen indikaattori lasketaan samalla tavalla kuin EU:n virkamiesten palkkojen vuotuinen päivitys, jonka yhteydessä inflaatioindikaattori yhdistetään kansallisten virkamiesten ostovoiman kehitystä kuvaavaan indikaattoriin seuraavasti: 13
Tämän perusteella voidaan laskea seuraava viisumimaksujen mukautus:
|
Inflaatioaste |
Palkkojen ostovoiman indikaattori |
Viisumimaksun mukauttamisindikaattori |
Mukautettu viisumimaksu (euroa) |
|
|
Alussa |
80,00 |
|||
|
2020–2021 |
2,2 % |
0,2 % |
2,4 % |
81,92 |
|
2021–2022 |
9,6 % |
–4,6 % |
4,6 % |
85,69 |
|
2022–2023 |
6,4 % |
–1,7 % |
4,6 % |
89,63 |
|
(Maksut euroina) |
Lasten alennettu viisumimaksu |
Viisumihelpotussopimuksen mukainen viisumimaksu Kap Verden kansalaisilta |
Neuvoston täytäntöönpanopäätöksellä korotettu viisumimaksu (1) |
Neuvoston täytäntöönpanopäätöksellä korotettu viisumimaksu (2) |
|
Alussa |
40,00 |
60,00 |
120,00 |
160,00 |
|
2020–2021 |
40,96 |
61,44 |
122,88 |
163,84 |
|
2021–2022 |
42,84 |
64,26 |
128,53 |
171,38 |
|
2022–2023 |
44,81 |
67,22 |
134,44 |
179,26 |
Alkamisvuodeksi on määritetty vuosi 2020, sillä se on vuosi, jona nykyistä viisumimaksun tarkistamismekanismia alettiin soveltaa.
3.Arviointi ja vaikutukset
Maksujen tarkistuslaskelman seurauksena maksu nousee 80 eurosta 90 euroon aikuisten osalta, 40 eurosta 45 euroon lasten osalta sekä 120 eurosta 135 euroon tai 160 eurosta 180 euroon, jos neuvosto on hyväksynyt 25 a artiklan 5 kohdan b alakohdan nojalla täytäntöönpanopäätöksen riittämättömän takaisinottoa koskevan yhteistyön vuoksi. Viisumihelpotussopimuksen mukainen Kap Verden kansalaisilta perittävä maksu nousisi 60 eurosta 67,50 euroon. Ulkoisten palveluntarjoajien veloittama enimmäispalvelumaksu nousisi 40 eurosta 45 euroon. Tämä vastaa 12,5 prosentin yleiskorotusta kolmessa vuodessa.
Sisäisten laskelmien perusteella voidaan ennustaa, että 12,5 prosentin korotus viisumimaksuihin toisi kaikille jäsenvaltioille noin 71 miljoonan euron lisätulot 14 .
Komissio harkitsi, olisiko aiheellista antaa delegoitu säädös viisumimaksujen muuttamisesta tarkastelemalla sitä, millaisia maksuja EU:n ulkopuoliset lainkäyttöalueet perivät viisumipalveluista. Schengen-viisumin hinta on edelleen suhteellisen alhainen verrattuna useimpiin muihin suuriin maihin. Esimerkiksi Yhdysvallat on hiljattain korottanut viisumimaksujaan 160 Yhdysvaltain dollarista 185 dollariin, mikä merkitsee 15 prosentin korotusta. 15
|
Maa |
Maksu kansallisessa valuutassa |
Likimääräiset maksut euroina |
|
Yhdysvallat |
185 (USD) |
172 |
|
Yhdistynyt kuningaskunta |
115–771 (GBP) voimassaolosta riippuen |
135–900 |
|
Kanada |
100 + 85 biometriamaksu (CAD) |
130 |
|
Australia |
190 (AUD) |
117 |
|
Uusi-Seelanti |
211, jossa ei ole huomioitu turistiveroa (NZD) |
120 |
|
Japani |
3000, yksittäinen maahantulo
|
19
|
Komissio katsoo, että lasketut maksujen korotukset olisi siirrettävä viisuminhakijoiden maksettaviksi, kun otetaan huomioon useiden viime vuosien inflaatiotilanne ja kustannusten nousu, jonka jäsenvaltiot ovat joutuneet kattamaan. Tämän vuoksi se on antanut samanaikaisesti tämän kertomuksen kanssa delegoidun säädöksen, jolla pannaan täytäntöön uudet viisumimaksut.
Viisumimaksun 12,5 prosentin korotuksen myötä jäsenvaltioiden viisumitulojen ennustetaan kasvavan lähes 12,5 prosenttia.
Asetuksen 2019/1155 16 johdanto-osan 7 kappaleen mukaan nämä lisätulot olisi käytettävä riittävien resurssien, myös henkilöstön, asettamiseen saataville, jotta viisumihakemukset voidaan käsitellä noudattaen viisumisäännöstön 23 artiklassa asetettua 15 päivän määräaikaa ja EU:n kansalaisten perheenjäsenten osalta direktiivissä 2004/38/EY 17 säädettyä nopeutettua menettelyä. Lisätulojen avulla olisi myös varmistettava, että tapaamisajat viisumihakemuksen jättämistä varten voidaan järjestää kahden viikon kuluessa, kuten viisumisäännöstön 9 artiklassa edellytetään.
Ajan varaaminen Schengen-viisumin hakemista varten on monissa kolmansissa maissa vaikeaa, koska hakijat voivat usein varata tapaamisen vasta sellaiselle päivälle, joka ylittää viisumisäännöstössä säädetyn kahden viikon määräajan 18 . Tämä voi myös estää EU:n kansalaisten perheenjäseniä hyötymästä direktiivissä 2004/38/EY säädetystä nopeutetusta menettelystä. Nykytilanne vaikuttaa kielteisesti käsityksiin EU:sta ulkomailla ja sen suhteisiin joidenkin sen kumppaneiden kanssa, minkä vuoksi tilanteeseen on puututtava.
Viisumimaksun muutoksen taloudellisia vaikutuksia on tarkasteltu, sillä kansalaiset, joille myönnetään viisumi ja jotka matkustavat Schengen-alueelle missä tahansa tarkoituksessa, tuovat mukanaan taloudellista pääomaa ja edistävät paikallisia talouksia. Pieni 12,5 prosentin tai 10 euron korotus ei todennäköisesti karkottaisi viisuminhakijoita, sillä Schengen-alueelle matkustamisen tai matkan aikana majoittumisen kustannukset ovat suhteellisesti korkeammat. Sama päätelmä tehtiin vuonna 2018 ennen viimeisintä viisumimaksujen korotusta. 19 Näin ollen muutoksella ei odoteta olevan kielteisiä taloudellisia vaikutuksia, eikä komissio odota merkittäviä muutoksia viisuminhakijoiden määrään etenkään turismin tai liikematkojen osalta.
4.Siirrettyä säädösvaltaa koskeva kertomus
Säädösvalta siirrettiin komissiolle vuonna 2019, ja tämä on ensimmäinen kerta, kun komissio käyttää sitä ja hyväksyy delegoidun säädöksen viisumimaksujen tarkistamisesta. Komissio pystyi käyttämään siirrettyä säädösvaltaa ongelmitta lainsäätäjien tarkoittamalla tavalla ja pitäytyi viisumisäännöstössä nimenomaisesti mainituissa objektiivisissa indikaattoreissa (unionin laajuinen inflaatio ja jäsenvaltioiden virkamiesten palkkojen painotettu keskiarvo). Tarvittavat tiedot Eurostatilta olivat saatavilla riittävän ajoissa, ja komissio pystyi niiden avulla arvioimaan viisumimaksun tarkistamisen asianmukaisuutta. Komissio käytti siirrettyä valtaa vahvistaakseen uudet viisumimaksut laskelmien tulosten mukaisesti.
Komissio ei näe esteitä säädösvallan siirron jatkamiselle ilman eri toimenpiteitä viisumisäännöstön 51 a artiklan 2 kohdan mukaisesti, mikä tarkoittaisi sitä, että komissio arvioi jälleen tarvetta tarkistaa viisumimaksujen määrää vuosina 2026–2027.
5.Päätelmät
Edellä esitetyn menetelmän ja arvioinnin perusteella komissio hyväksyy yhdessä tämän kertomuksen kanssa delegoidun säädöksen, jolla viisumimaksuja korotetaan 12,5 prosenttia. Tämä tarkoittaa, että aikuiset maksavat vastedes 90 euron suuruisen maksun.
Lisäksi komissio käyttää tilaisuutta hyväkseen muistuttaakseen jäsenvaltioita asetuksen 2019/1155 johdanto-osan 7 kappaleesta ja viisumisäännöstön 9 artiklasta, sellaisena kuin se on muutettuna, ja kehottaa jäsenvaltioita käyttämään näitä uusia tuloja resurssien – myös henkilöstön – lisäämiseen, jotta voidaan lisätä valmiuksia käsitellä viisumihakemuksia konsulaateissa ja lyhentää hakijoiden odotusaikoja. Näin poistetaan tilanteet, joissa viisumisäännöstössä vahvistettuja määräaikoja ja kansalaisten perheenjäsenten osalta direktiivissä 2004/38/EY EU:n säädettyä nopeutettua menettelyä ei noudateta.
Tämä kertomus täyttää myös viisumisäännöstön 51 a artiklan 2 kohdan mukaisen raportointivaatimuksen. Komissio pyytää Euroopan parlamenttia ja neuvostoa ottamaan huomioon tämän kertomuksen.
Liite – Palkan (ostovoima) indikaattorin laskeminen
2020–2021
|
Jäsenvaltio |
Reaalisen nettopalkan indikaattori |
BKT-painotus OVS:nä (EU27=100) |
Vaikutus kokonaisindikaattoriin |
|
BE |
–2,3 % |
3,0 % |
–0,1 % |
|
BG |
10,4 % |
0,8 % |
0,1 % |
|
CZ |
6,2 % |
2,2 % |
0,1 % |
|
DK |
–0,4 % |
1,8 % |
0,0 % |
|
DE |
0,1 % |
22,6 % |
0,0 % |
|
EE |
12,5 % |
0,3 % |
0,0 % |
|
IE |
0,3 % |
2,4 % |
0,0 % |
|
EL |
–0,6 % |
1,5 % |
0,0 % |
|
ES |
–0,5 % |
9,1 % |
0,0 % |
|
FR |
–0,8 % |
15,7 % |
–0,1 % |
|
HR |
2,3 % |
0,6 % |
0,0 % |
|
IT |
–1,3 % |
12,5 % |
–0,2 % |
|
CY |
–0,7 % |
0,2 % |
0,0 % |
|
LV |
0,8 % |
0,3 % |
0,0 % |
|
LT |
0,7 % |
0,5 % |
0,0 % |
|
LU |
–3,3 % |
0,4 % |
0,0 % |
|
HU |
1,7 % |
1,6 % |
0,0 % |
|
MT |
5,0 % |
0,1 % |
0,0 % |
|
NL |
0,2 % |
5,2 % |
0,0 % |
|
AT |
–0,9 % |
2,5 % |
0,0 % |
|
PL |
3,8 % |
6,5 % |
0,2 % |
|
PT |
1,2 % |
1,8 % |
0,0 % |
|
RO |
–1,9 % |
3,1 % |
–0,1 % |
|
SI |
–1,1 % |
0,4 % |
0,0 % |
|
SK |
6,2 % |
0,9 % |
0,1 % |
|
FI |
0,6 % |
1,4 % |
0,0 % |
|
SE |
0,0 % |
2,8 % |
0,0 % |
Kokonaisindikaattori vuosina 2020–2021: 0,2 %
2021–2022
|
Jäsenvaltio |
Reaalisen nettopalkan indikaattori |
BKT-painotus OVS:nä (EU27=100) |
Vaikutus kokonaisindikaattoriin |
|
BE |
–3,3 % |
3,2 % |
–0,1 % |
|
BG |
–9,6 % |
0,8 % |
–0,1 % |
|
CZ |
–11,3 % |
2,2 % |
–0,2 % |
|
DK |
–6,6 % |
1,7 % |
–0,1 % |
|
DE |
–5,5 % |
22,2 % |
–1,2 % |
|
EE |
–18,4 % |
0,3 % |
–0,1 % |
|
IE |
–0,9 % |
2,5 % |
0,0 % |
|
EL |
–10,4 % |
1,5 % |
–0,2 % |
|
ES |
–8,1 % |
8,9 % |
–0,7 % |
|
FR |
0,2 % |
15,8 % |
0,0 % |
|
HR |
–8,1 % |
0,6 % |
0,0 % |
|
IT |
1,0 % |
12,6 % |
0,1 % |
|
CY |
–5,9 % |
0,2 % |
0,0 % |
|
LV |
–9,8 % |
0,3 % |
0,0 % |
|
LT |
–10,7 % |
0,6 % |
–0,1 % |
|
LU |
–5,3 % |
0,4 % |
0,0 % |
|
HU |
–9,5 % |
1,6 % |
–0,2 % |
|
MT |
–3,3 % |
0,1 % |
0,0 % |
|
NL |
–4,3 % |
5,2 % |
–0,2 % |
|
AT |
–5,9 % |
2,4 % |
–0,1 % |
|
PL |
–10,9 % |
6,6 % |
–0,7 % |
|
PT |
–6,1 % |
1,7 % |
–0,1 % |
|
RO |
–8,1 % |
3,1 % |
–0,3 % |
|
SI |
–7,4 % |
0,4 % |
0,0 % |
|
SK |
–6,5 % |
0,8 % |
–0,1 % |
|
FI |
–5,5 % |
1,4 % |
–0,1 % |
|
SE |
–4,3 % |
2,9 % |
–0,1 % |
Kokonaisindikaattori vuosina 2021–2022: –4,6 %
2022–2023
|
Jäsenvaltio |
Reaalisen nettopalkan indikaattori |
BKT-painotus OVS:nä (EU27=100) |
Vaikutus kokonaisindikaattoriin |
|
BE |
6,1 % |
3,1 % |
0,0 % |
|
BG |
0,1 % |
0,9 % |
0,0 % |
|
CZ |
–8,5 % |
2,2 % |
–0,2 % |
|
DK |
–0,1 % |
1,8 % |
0,0 % |
|
DE |
–3,0 % |
21,9 % |
–0,7 % |
|
EE |
–2,6 % |
0,3 % |
0,0 % |
|
IE |
2,8 % |
2,7 % |
0,1 % |
|
EL |
–1,3 % |
1,6 % |
0,0 % |
|
ES |
2,2 % |
9,1 % |
0,2 % |
|
FR |
–2,0 % |
15,5 % |
–0,3 % |
|
HR |
4,2 % |
0,6 % |
0,0 % |
|
IT |
–5,3 % |
12,8 % |
–0,7 % |
|
CY |
4,1 % |
0,2 % |
0,0 % |
|
LV |
11,5 % |
0,3 % |
0,0 % |
|
LT |
–4,6 % |
0,6 % |
0,0 % |
|
LU |
2,9 % |
0,4 % |
0,0 % |
|
HU |
–8,7 % |
1,7 % |
–0,1 % |
|
MT |
–2,4 % |
0,1 % |
0,0 % |
|
NL |
0,2 % |
5,2 % |
0,0 % |
|
AT |
0,5 % |
2,5 % |
0,0 % |
|
PL |
–1,4 % |
6,7 % |
–0,1 % |
|
PT |
2,2 % |
1,8 % |
0,0 % |
|
RO |
–0,6 % |
3,3 % |
0,0 % |
|
SI |
3,4 % |
0,4 % |
0,0 % |
|
SK |
0,0 % |
0,8 % |
0,0 % |
|
FI |
–0,9 % |
1,4 % |
0,0 % |
|
SE |
–4,6 % |
2,8 % |
–0,1 % |
Kokonaisindikaattori vuosina 2022–2023: –1,7 %