<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><JUDGMENT xmlns:fmx="http://opoce" xmlns:xsi="http://www.w3.org/2001/XMLSchema-instance" xsi:noNamespaceSchemaLocation="http://formex.publications.europa.eu/schema/formex-05.58-20161101.xd"><BIB.JUDGMENT><REF.CASE FILE="n.a."><NO.CASE>C-343/17</NO.CASE></REF.CASE><NO.CELEX>62017CJ0343</NO.CELEX><NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2018:754">EU:C:2018:754</NO.ECLI><NO.SEQ>0001</NO.SEQ><PAGE.FIRST.ECR>1</PAGE.FIRST.ECR><PAGE.SEQ>1</PAGE.SEQ><PAGE.LAST.ECR>8</PAGE.LAST.ECR><PAGE.TOTAL>8</PAGE.TOTAL><AUTHOR>CJ</AUTHOR></BIB.JUDGMENT><CURR.TITLE><PAGE.HEADER><P><HT TYPE="SC">Tuomio <DATE ISO="20180920">20.9.2018</DATE> – Asia C-343/17</HT></P><P><HT TYPE="SC">Fremoluc</HT></P></PAGE.HEADER></CURR.TITLE><TITLE><TI><P><HT TYPE="UC">Unionin tuomioistuimen tuomio</HT> (neljäs jaosto)</P><P><DATE ISO="20180920">20 päivänä syyskuuta 2018</DATE><NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="STAR" NOTE.ID="E0001"><P>Oikeudenkäyntikieli: hollanti.</P></NOTE></P></TI></TITLE><INTERMEDIATE><INDEX IDX.CLOSE="" SEPARATOR=" – " IDX.OPEN=""><KEYWORD>Ennakkoratkaisupyyntö</KEYWORD><KEYWORD>Perusvapaudet</KEYWORD><KEYWORD>SEUT 21, SEUT 45, SEUT 49 ja SEUT 63 artikla</KEYWORD><KEYWORD>Direktiivi 2004/38/EY</KEYWORD><KEYWORD>22 ja 24 artikla</KEYWORD><KEYWORD>Julkisen laitoksen sen toimialueella sijaitsevia tontteja koskeva etuosto-oikeus sosiaalista asuntotuotantoa varten</KEYWORD><KEYWORD>Asunnot, joita myönnetään ensisijaisesti yksityishenkilöille, joilla on <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0001" REF.END="QE0001"/>vahva yhteiskunnallinen, taloudellinen tai sosiokulttuurinen side<QUOT.END REF.START="QS0001" CODE="201D" ID="QE0001"/> mainitulla toimialueella sijaitsevaan alueeseen</KEYWORD><KEYWORD>Tilanne, jonka kaikki osatekijät rajoittuvat yhden ainoan jäsenvaltion sisälle</KEYWORD><KEYWORD>Ennakkoratkaisupyynnön tutkimatta jättäminen</KEYWORD></INDEX></INTERMEDIATE><JUDGMENT.INIT><P>Asiassa C‑343/17,</P><P>jossa on kyse SEUT 267 artiklaan perustuvasta ennakkoratkaisupyynnöstä, jonka Nederlandstalige rechtbank van eerste aanleg Brussel (Brysselin hollanninkielinen alioikeus, Belgia) on esittänyt <DATE ISO="20170519">19.5.2017</DATE> tekemällään päätöksellä, joka on saapunut unionin tuomioistuimeen <DATE ISO="20170608">8.6.2017</DATE>, saadakseen ennakkoratkaisun asiassa</P></JUDGMENT.INIT><PARTIES><PLAINTIFS><P><HT TYPE="BOLD">Fremoluc NV</HT></P></PLAINTIFS><AGAINST>vastaan</AGAINST><DEFENDANTS><P><HT TYPE="BOLD">Agentschap voor Grond- en Woonbeleid voor Vlaams-Brabant (Vlabinvest APB),</HT></P><P><HT TYPE="BOLD">Vlaams Financieringsfonds voor Grond- en Woonbeleid voor Vlaams-Brabant (Vlaams Financieringsfonds),</HT></P><P><HT TYPE="BOLD">Vlaamse Maatschappij voor Sociaal Wonen NV (VMSW)</HT> ja</P><P><HT TYPE="BOLD">Christof De Knop ym.,</HT></P><P><HT TYPE="BOLD">Vlaams Gewest</HT>in osallistuessa asian käsittelyyn,</P></DEFENDANTS></PARTIES><PREAMBLE><PREAMBLE.INIT><P>UNIONIN TUOMIOISTUIN (neljäs jaosto),</P><P>toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja T. von Danwitz (esittelevä tuomari) sekä tuomarit C. Vajda, E. Juhász, K. Jürimäe ja C. Lycourgos,</P><P>julkisasiamies: E. Sharpston,</P><P>kirjaaja: johtava hallintovirkamies L. Hewlett,</P></PREAMBLE.INIT><GR.VISA><VISA>ottaen huomioon kirjallisessa käsittelyssä ja <DATE ISO="20180503">3.5.2018</DATE> pidetyssä istunnossa esitetyn,</VISA></GR.VISA><GR.CONSID><CONSID><P>ottaen huomioon huomautukset, jotka sille ovat esittäneet</P><?PAGE NO="2"?><LIST TYPE="NDASH"><ITEM><P>Fremoluc NV, edustajinaan P. Peeters, R. van Cleemput, P. de Bandt ja J. Dewispelaere, advocaten,</P></ITEM><ITEM><P>Agentschap voor Grond- en Woonbeleid voor Vlaams-Brabant (Vlabinvest APB) ja Vlaamse Maatschappij voor Sociaal Wonen NV (VMSW), edustajinaan P. Hofströssler ja V. Sagaert, advocaten,</P></ITEM><ITEM><P>Vlaams Gewest, edustajinaan E. Cloots, S. Sottiaux ja J. Roets, advocaten,</P></ITEM><ITEM><P>Tšekin hallitus, asiamiehinään M. Smolek, J. Vláčil ja J. Pavliš,</P></ITEM><ITEM><P>Euroopan komissio, asiamiehinään H. Tserepa-Lacombe, M. Kellerbauer, L. Malferrari ja F. Wilman,</P></ITEM></LIST></CONSID></GR.CONSID><GR.VISA><VISA>päätettyään julkisasiamiestä kuultuaan ratkaista asian ilman ratkaisuehdotusta,</VISA></GR.VISA><PREAMBLE.FINAL>on antanut seuraavan</PREAMBLE.FINAL></PREAMBLE><CONTENTS.JUDGMENT><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD">tuomion</HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0001"><NO.P>1</NO.P><TXT>Ennakkoratkaisupyyntö koskee SEUT 21, SEUT 45, SEUT 49 ja SEUT 63 artiklan sekä Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella, asetuksen (ETY) N:o 1612/68 muuttamisesta ja direktiivien 64/221/ETY, 68/360/ETY, 72/194/ETY, 73/148/ETY, 75/34/ETY, 75/35/ETY, 90/364/ETY, 90/365/ETY ja 93/96/ETY kumoamisesta <DATE ISO="20040429">29.4.2004</DATE> annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/38/EY (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="158" PAGE.FIRST="77" DATE.PUB="2004">EUVL 2004, L 158, s. 77</REF.DOC.OJ>) 22 ja 24 artiklan tulkintaa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0002"><NO.P>2</NO.P><TXT>Tämä pyyntö on esitetty asiassa, jossa vastakkain ovat yhtäältä Fremoluc NV ja toisaalta Agentschap voor Grond- en Woonbeleid voor Vlaams-Brabant (Vlaams-Brabantin alueen kiinteistö- ja asuntopolitiikasta vastaava virasto, Belgia; jäljempänä Vlabinvest APB), Vlaams Financieringsfonds voor Grond- en Woonbeleid voor Vlaams-Brabant (Vlaams-Brabantin alueen kiinteistö- ja asuntopolitiikan rahoituksesta vastaava Flanderin rahasto, Belgia), Vlaamse Maatschappij voor Sociaal Wonen NV (Flanderin sosiaalisista asuntohankkeista vastaava yhtiö, Belgia; jäljempänä VMSW), Vlaams Gewest (Flanderin hallintoalue, Belgia) ja Christof De Knop ym. (jäljempänä De Knop ym.) ja jossa on kyseessä sopimuksen, jolla De Knop ym. myivät kiinteää omaisuutta Vlabinvest APB:lle, pätevyys viimeksi mainitun käytettyä lakisääteistä etuosto-oikeutta näihin kiinteistöihin.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD">Asiaa koskevat oikeussäännöt</HT></P></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Unionin oikeus</HT></HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0003"><NO.P>3</NO.P><TXT>Direktiivin 2004/38 22 artiklassa, jonka otsikko on <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0002" REF.END="QE0002"/>Alueellinen kattavuus<QUOT.END REF.START="QS0002" CODE="201D" ID="QE0002"/>, säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ALINEA><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0003" REF.END="QE0003"/>Oleskeluoikeus ja oikeus oleskella pysyvästi on voimassa vastaanottavan jäsenvaltion koko alueella. Jäsenvaltio voi liittää oleskeluoikeuteen ja pysyvään oleskeluoikeuteen alueellisia rajoituksia ainoastaan, jos nämä rajoitukset koskevat myös sen omia kansalaisia.<QUOT.END REF.START="QS0003" CODE="201D" ID="QE0003"/></ALINEA></QUOT.S></P></NP.ECR><?PAGE NO="3"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0004"><NO.P>4</NO.P><TXT>Mainitun direktiivin 24 artiklan 1 kohdassa, jonka otsikko on <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0004" REF.END="QE0004"/>Tasavertainen kohtelu<QUOT.END REF.START="QS0004" CODE="201D" ID="QE0004"/>, säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ALINEA><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0005" REF.END="QE0005"/>Jollei perustamissopimuksessa ja johdetussa oikeudessa annetuista nimenomaisista erityismääräyksistä muuta johdu, kaikkia vastaanottavan jäsenvaltion alueella tämän direktiivin nojalla asuvia unionin kansalaisia on kohdeltava jäsenvaltion kansalaisten kanssa tasavertaisesti perustamissopimuksen soveltamisalaan kuuluvilla aloilla. Tämä oikeus on ulotettava koskemaan perheenjäseniä, jotka eivät ole minkään jäsenvaltion kansalaisia, mutta joilla on oleskeluoikeus tai oikeus pysyvään oleskeluun.<QUOT.END REF.START="QS0005" CODE="201D" ID="QE0005"/></ALINEA></QUOT.S></P></NP.ECR><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><P><HT TYPE="ITALIC">Belgian oikeus</HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0005"><NO.P>5</NO.P><TXT>Erityistä kiinteistö- ja asuntopolitiikkaa Vlaams-Brabantin alueella koskevan toimivallan siirrosta Vlaams-Brabantin maakunnalle <DATE ISO="20140131">31.1.2014</DATE> annetun asetuksen (decreet betreffende opdracht van de bevoegdheid inzake het voeren van een specifiek grond- en woonbeleid voor Vlaams-Brabant aan de Provincie Vlaams-Brabant) (Belgisch Staatsblad <DATE ISO="20140228">28.2.2014</DATE>, s. 17461) mukaan Vlabinvest APB:llä on toimivalta toteuttaa Vlaams-Brabantin maakunnassa (Belgia) erityistä kiinteistö- ja asuntopolitiikkaa, johon kuuluu muun muassa sosiaalisten asuntohankkeiden toteuttaminen tämän maakunnan kunnissa, ja sillä on tätä tarkoitusta varten etuosto-oikeus rakennusmaihin, jotka sijaitsevat sen toimialueeseen kuuluvissa 26 kunnassa sijaitsevilla asuntojen kunnostamiseen ja rakentamiseen tarkoitetuilla alueilla, jotka Flanderin hallitus määrittää.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0006"><NO.P>6</NO.P><TXT>[Vlabinvest APB:n] toimintaa ja hallinnointia koskevasta maakunnallisesta ohjesäännöstä <DATE ISO="20140225">25.2.2014</DATE> annetussa päätöksessä (besluit houdende het provinciaal reglement betreffende de werking en het beheer van [Vlabinvest APB]) (jäljempänä <DATE ISO="20140225">25.2.2014</DATE> annettu maakunnallinen ohjesääntö) vahvistetaan Vlabinvest APB:n toimialueeksi Vlaams-Brabantin maakunnan 39 kuntaa, määritetään, että sosiaalisella asuntohankkeella tarkoitetaan <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0006" REF.END="QE0006"/>hanketta, joka rahoitetaan tai on rahoitettu kokonaan tai osittain – – Vlabinvest APB:n varoista tarkoituksena tarjota asuntoja tai tontteja edullisin ehdoin<QUOT.END REF.START="QS0006" CODE="201D" ID="QE0006"/> ja vahvistetaan tuloja koskevia ehtoja mainittujen asuntojen vuokraamista ja myyntiä varten.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0007"><NO.P>7</NO.P><TXT>Mainitun ohjesäännön 2 §:ssä määrätään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><PARAG IDENTIFIER="002.001"><NO.PARAG><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0007" REF.END="QE0007"/>1.</NO.PARAG><ALINEA>Vlabinvest APB:n johtoryhmä antaa – – Vlabinvest APB:n varoista rahoitettavaan sosiaaliseen asuntohankkeeseen kuuluvia asuntoja ja tontteja vuokralle, perintövuokraoikeuden (erfpacht) kohteeksi tai myytäväksi, – – arviointilautakunnan arvioitua mahdolliset vuokralaiset, perintövuokraoikeuden haltijat tai ostajat.</ALINEA></PARAG><PARAG IDENTIFIER="002.002"><NO.PARAG>2.</NO.PARAG><ALINEA>Sosiaaliseen asuntohankkeeseen kuuluvia asuntoja tai tontteja edellä 1 [momentissa] tarkoitetulla tavalla tarjottaessa hankkeen kaikissa vaiheissa annetaan ehdoton etusija sellaisille mahdollisille vuokralaisille, perintövuokraoikeuden haltijoille tai ostajille, joilla on vahva yhteiskunnallinen, taloudellinen tai sosiokulttuurinen side kyseiseen toimialueeseen.<QUOT.END REF.START="QS0007" CODE="201D" ID="QE0007"/></ALINEA></PARAG></QUOT.S></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0008"><NO.P>8</NO.P><TXT>Ehdoista, joilla Vlaamse Maatschappij voor Sociaal Wonen ja sosiaalisesta asuntotuotannosta vastaavat yhtiöt luovuttavat kiinteää omaisuutta Flanderin asuntokoodeksin täytäntöönpanemiseksi, <DATE ISO="20060929">29.9.2006</DATE> annetun Flanderin hallituksen päätöksen (besluit van de Vlaamse regering betreffende de voorwaarden voor de overdracht van onroerende goederen door de Vlaamse Maatschappij voor Sociaal Wonen en de sociale huisvestingsmaatschappijen ter uitvoering van de Vlaamse Wooncode) (Belgisch Staatsblad<?PAGE NO="4"?> <DATE ISO="20061113">13.11.2006</DATE>, s. 60628), sellaisena kuin se on muutettuna <DATE ISO="20140404">4.4.2014</DATE> annetulla Flanderin hallituksen päätöksellä (besluit van de Vlaamse regering) (Belgisch Staatsblad <DATE ISO="20140711">11.7.2014</DATE>, s. 53261; jäljempänä <DATE ISO="20060929">29.9.2006</DATE> annettu päätös) 2/2 §:ssä määrätään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ALINEA><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0008" REF.END="QE0008"/>– – asuntohankkeeseen, joka rahoitetaan osittain – – Vlabinvest APB:n varoista, kuuluvien asuntojen tai tonttien luovutusta koskevaa etusijaa voidaan soveltaa vasta, kun [<DATE ISO="20140225">25.2.2014</DATE> annetun maakunnallisen ohjesäännön] 2 §:n 2 momentissa säädettyä etusijaa on sovellettu yksityishenkilöihin, jotka tarvitsevat asuntoa ja joilla on vahva yhteiskunnallinen, taloudellinen tai sosiokulttuurinen side Vlabinvest APB:n toimialueeseen.</ALINEA><ALINEA>Tämän etusijajärjestelmän tarkoituksena on vastata vähemmän varakkaan kantaväestön asuintarpeisiin alueella, jonka asuntomarkkinoilla on erityisiä ongelmia. – –<QUOT.END REF.START="QS0008" CODE="201D" ID="QE0008"/></ALINEA></QUOT.S></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0009"><NO.P>9</NO.P><TXT>Sama etusijasääntö sisällytettiin myös sosiaalista vuokra-asumista koskevan järjestelmän sääntelystä Flanderin asuntokoodeksin VII osaston täytäntöönpanemiseksi <DATE ISO="20071012">12.10.2007</DATE> annetun Flanderin hallituksen päätöksen (besluit van de Vlaamse regering tot reglementering van het sociale huurstelsel ter uitvoering van titel VII van de Vlaamse Wooncode) (Belgisch Staatsblad <DATE ISO="20071207">7.12.2007</DATE>, s. 60428; jäljempänä <DATE ISO="20071012">12.10.2007</DATE> annettu päätös) 17 §:n 2–6 momenttiin.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ></GR.SEQ></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD">Pääasian oikeudenkäynti ja ennakkoratkaisukysymys</HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0010"><NO.P>10</NO.P><TXT>Belgiaan sijoittautunut Fremoluc teki <DATE ISO="20150209">9.2.2015</DATE> sopimuksen, jolla Belgiassa asuvat De Knop ym. myivät sille useita Vlaams-Brabantin maakunnassa sijaitsevia tontteja sillä lykkäävällä ehdolla, että mahdollisia lakisääteisiä etuosto-oikeuksia ei käytetä. Vlabinvest APB, joka vastaa kyseisen maakunnan kiinteistö- ja asuntopolitiikasta, käytti tällaista etuosto-oikeutta ja osti nämä tontit <DATE ISO="20150714">14.7.2015</DATE> sekä myi ne <DATE ISO="20150731">31.7.2015</DATE> edelleen VMSW:lle, joka luovutti samana päivänä Vlabinvest APB:lle oikeuden rakentaa kyseisille alueille.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0011"><NO.P>11</NO.P><TXT>Fremoluc saattoi asian ennakkoratkaisua pyytäneelle tuomioistuimelle eli Nederlandstalige rechtbank van eerste aanleg Brusselille (Brysselin hollanninkielinen alioikeus, Belgia) ja vaati sitä kumoamaan Vlabinvest APB:n kanssa 14.<DATE ISO="20150707">7.</DATE> ja <DATE ISO="20150731">31.7.2015</DATE> tehdyt sopimukset ja toteamaan, että <DATE ISO="20150209">9.2.2015</DATE> tehty sopimus on kaikilta osin pätevä. Se väittää erityisesti, että <DATE ISO="20150714">14.7.2015</DATE> tehty sopimus on ehdottoman pätemätön, koska se perustuu lainvastaisiin tarkoitusperiin eli Vlabinvest APB:n toteuttamaan sille uskottuun kiinteistöpolitiikkaan, jossa sovelletaan SEUT 21, SEUT 45, SEUT 49 ja SEUT 63 artiklan sekä direktiivin 2004/38 22 ja 24 artiklan vastaista etusijasääntöä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0012"><NO.P>12</NO.P><TXT>Vlabinvest APB, VMSW ja Flanderin hallintoalue katsovat sitä vastoin, että näitä säännöksiä ja määräyksiä ei voida soveltaa nyt käsiteltävässä asiassa, koska oikeusriidan kaikki osatekijät rajoittuvat yhden ainoan jäsenvaltion sisälle eli Belgiaan. Ne toteavat lisäksi, että mainittua etusijasääntöä voidaan soveltaa vain siinä vaiheessa, kun tontteja ja asuntoja jaetaan Vlabinvest APB:n toteuttamien sosiaalisten asuntohankkeiden yhteydessä. Mainitulla mahdollisella rajoituksella ei näin ollen ole merkitystä pääasian oikeudenkäynnissä, jossa on kyseessä rakennusmaan osto tällaisen hankkeen toteuttamista varten.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0013"><NO.P>13</NO.P><TXT>Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin katsoo kuitenkin, että vaikka kaikki pääasian osatekijät rajoittuvat Belgian sisälle, kyseessä ei kuitenkaan ole menettely, jolla ei ole mitään yhteyttä tilanteeseen, jossa sovelletaan unionin oikeutta. Erityisesti on todettava, että järjestelmällä, johon Fremolucin riitauttama etusijasääntö kuuluu, on sekä lukuisia samankaltaisuuksia että myös huomattavia eroja <DATE ISO="20130508">8.5.2013</DATE> annetun tuomion <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>Libert ym.</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑197/11 ja C‑203/11</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2013:288">EU:C:2013:288</NO.ECLI></REF.DOC.ECR>) kanssa. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin viittaa tuon tuomion 33–35 kohtaan ja toteaa, että mainitulla säännöllä saattaa olla vaikutuksia muiden jäsenvaltioiden kansalaisiin ja yrityksiin ja että mikäli 14.<DATE ISO="20150707">7.</DATE> ja <DATE ISO="20150731">31.7.2015</DATE> tehdyt sopimukset kumottaisiin, vältettäisiin etusijasäännön soveltaminen<?PAGE NO="5"?> mainittujen tonttien ja asuntojen myöhemmin tapahtuvan myynnin tai vuokrauksen yhteydessä. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin katsoo kuitenkin, että ei ole poissuljettua, että unionin tuomioistuin katsoo nyt käsiteltävässä asiassa, että unionin oikeutta ei voida soveltaa pääasiaan.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0014"><NO.P>14</NO.P><TXT>Tässä tilanteessa Nederlandstalige rechtbank van eerste aanleg Brussel päätti lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavan ennakkoratkaisukysymyksen:</TXT><QUOT.S LEVEL="1"><P><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0009" REF.END="QE0009"/>Onko SEUT 21, SEUT 45, SEUT 49 ja SEUT 63 artiklaa sekä [direktiivin 2004/38] 22 ja 24 artiklaa tulkittava siten, että ne ovat esteenä järjestelmälle, jonka perusteella julkinen laitos hyödyntää maa-alueita tarkoituksenaan tarjota omistus- ja vuokra-asuntomarkkinoilla tontteja ja asuntoja edullisin ehdoin ensisijaisesti henkilöille, joilla on vahva yhteiskunnallinen, taloudellinen tai sosiokulttuurinen side kyseisen laitoksen toimialueeseen, ja jonka yhteydessä asetetaan tuloja koskevia ehtoja, jotka valtaosa kyseisistä henkilöistä pystyy täyttämään, kuten on järjestelmässä, joka perustuu seuraaviin säännöksiin yhdessä tarkasteltuina:</P><P><LIST TYPE="NDASH"><ITEM><P>[<DATE ISO="20140225">25.2.2014</DATE> annettu maakunnallinen asetus]</P></ITEM><ITEM><P>[<DATE ISO="20060929">29.9.2006</DATE> annetun päätöksen] 2/2 § ja [<DATE ISO="20071012">12.10.2007</DATE> annetun päätöksen] 17 §:n 2–6 momentti?<QUOT.END REF.START="QS0009" CODE="201D" ID="QE0009"/></P></ITEM></LIST></P></QUOT.S></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0015"><NO.P>15</NO.P><TXT>Vlabinvest APB ja VMSW valittivat <DATE ISO="20180309">9.3.2018</DATE> ennakkoratkaisupyynnöstä. Hof van beroep te Brussel (Brysselin ylioikeus, Belgia), josta tuli toimivaltainen kansallisen oikeuden mukaisen muutoksenhaun devolutiivisen vaikutuksen vuoksi, päätti <DATE ISO="20180424">24.4.2018</DATE> antamallaan ratkaisulla pysyttää ennakkoratkaisupyynnön.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD">Ennakkoratkaisupyynnön tutkittavaksi ottaminen</HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0016"><NO.P>16</NO.P><TXT>Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee kysymyksellään pääasiallisesti, onko SEUT 21, SEUT 45, SEUT 49 ja SEUT 63 artiklaa sekä direktiivin 2004/38 22 ja 24 artiklaa tulkittava siten, että ne ovat esteenä sellaiselle kansalliselle lainsäädännölle, jossa myönnetään kiinteistö- ja asuntopolitiikasta vastaavalle julkiselle laitokselle etuosto-oikeus rakennusmaiden hankkimiseksi sosiaalista asuntotuotantoa varten ja jossa säädetään, että tällaista sosiaalista asuntotuotantoa tarjotaan sellaisen etusijasäännön perusteella, jonka mukaan mahdollisilla edunsaajilla on oltava vahva yhteiskunnallinen, taloudellinen tai sosiokulttuurinen side tämän julkisen laitoksen toimialuetta vastaavaan maa-alueeseen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0017"><NO.P>17</NO.P><TXT>Vlabinvest APB, VMSW ja Flanderin hallintoalue väittävät, että ennakkoratkaisupyyntö on jätettävä tutkimatta sillä perusteella, että pääasialla ei ole mitään yhteyttä unionin oikeuteen, minkä Fremoluc, Tšekin hallitus ja Euroopan komissio kiistävät.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0018"><NO.P>18</NO.P><TXT>Aluksi on todettava, että ennakkoratkaisupyyntö koskee EUT-sopimuksen henkilöiden vapaata liikkuvuutta, sijoittautumisvapautta ja pääomien vapaata liikkuvuutta koskevien määräysten ja näiden määräysten täytäntöönpanemiseksi annettujen säädösten tulkintaa tilanteessa, jossa, kuten ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin itse toteaa, kaikki pääasian osatekijät rajoittuvat yhden ainoan jäsenvaltion sisälle. Unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan näitä EUT-sopimuksen määräyksiä ja niiden täytäntöönpanemiseksi annettuja säädöksiä ei ole sovellettava tilanteeseen, jonka kaikki osatekijät rajoittuvat yhden ainoan jäsenvaltion sisälle (ks. vastaavasti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20130508">8.5.2013</DATE>, <NAME.CASE>Libert ym.</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑197/11 ja C‑203/11</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2013:288">EU:C:2013:288</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0033">33</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> oikeuskäytäntöviittauksineen ja tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20161115">15.11.2016</DATE>, <NAME.CASE>Ullens de Schooten</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑268/15</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2016:874">EU:C:2016:874</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0047">47</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> oikeuskäytäntöviittauksineen).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0019"><NO.P>19</NO.P><TXT>Unionin tuomioistuimen mukaan on niin, että kun jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevan kanteen nostaminen merkitsee sitä, että unionin tuomioistuin tarkistaa, onko riitautettu kansallinen toimenpide yleisesti omiaan saamaan muiden jäsenvaltioiden toimijat luopumaan kyseessä<?PAGE NO="6"?> olevien perusvapauksien käyttämisestä, unionin tuomioistuimen tehtävänä ennakkoratkaisumenettelyssä on sitä vastoin auttaa ennakkoratkaisupyynnön esittänyttä tuomioistuinta ratkaisemaan siinä vireillä oleva konkreettinen oikeusriita, mikä edellyttää, että kyseisiin perusvapauksiin voidaan vedota tässä oikeusriidassa ja että näin ollen todetaan niiden olevan sovellettavissa tähän oikeusriitaan (ks. vastaavasti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20161115">15.11.2016</DATE>, <NAME.CASE>Ullens de Schooten</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑268/15</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2016:874">EU:C:2016:874</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0049">49</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> ja määräys <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20180531">31.5.2018</DATE>, <NAME.CASE>Bán</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑24/18</NO.CASE>, ei julkaistu, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2018:376">EU:C:2018:376</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0022">22</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0020"><NO.P>20</NO.P><TXT>Unionin tuomioistuin palautti <DATE ISO="20161115">15.11.2016</DATE> antamansa tuomion <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>Ullens de Schooten</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑268/15</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2016:874">EU:C:2016:874</NO.ECLI></REF.DOC.ECR>) 50–53 kohdassa mieliin neljä tilannetta, joissa perusvapauksia koskevien perussopimusten määräysten tulkinta saattoi kuitenkin olla tarpeen pääasioiden oikeusriitojen ratkaisemiseksi, vaikka kaikki kyseisten oikeusriitojen osatekijät olivat rajoittuneet yhden ainoan jäsenvaltion sisälle, ja joissa se katsoi, että kyseiset ennakkoratkaisupyynnöt voitiin ottaa tutkittaviksi.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0021"><NO.P>21</NO.P><TXT>Unionin tuomioistuin totesi vielä, että se ei voi näissä neljässä tilanteessa ilman kyseisen kansallisen tuomioistuimen muuta ilmoitusta kuin että kyseessä olevaa kansallista säännöstöä sovelletaan erotuksetta kyseessä olevan jäsenvaltion kansalaisiin ja muiden jäsenvaltioiden kansalaisiin, katsoa, että perusvapauksia koskevien EUT-sopimuksen määräysten tulkintaa koskeva ennakkoratkaisupyyntö on kansalliselle tuomioistuimelle tarpeellinen siinä vireillä olevan oikeusriidan ratkaisemiseksi. Ennakkoratkaisupyynnöstä on nimittäin ilmettävä ne konkreettiset seikat, joiden perusteella voidaan todeta sellaisen oikeusriidan, jonka kaikki osatekijät rajoittuvat kyseessä olevan jäsenvaltion sisälle, kohteen tai olosuhteiden ja näiden määräysten välinen yhteys (ks. vastaavasti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20161115">15.11.2016</DATE>, <NAME.CASE>Ullens de Schooten</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑268/15</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2016:874">EU:C:2016:874</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0054">54</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>; määräys <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20170427">27.4.2017</DATE>, <NAME.CASE>Emmea ja Commercial Hub</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑595/16</NO.CASE>, ei julkaistu, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2017:320">EU:C:2017:320</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0018">18</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> ja määräys <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20180531">31.5.2018</DATE>, <NAME.CASE>Bán</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑24/18</NO.CASE>, ei julkaistu, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2018:376">EU:C:2018:376</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0017">17</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0022"><NO.P>22</NO.P><TXT>Unionin tuomioistuin totesi lisäksi, että tuossa pääasiassa kyseessä olevan tilanteen kaltaisessa tilanteessa, jonka kaikki osatekijät rajoittuvat yhden ainoan jäsenvaltion sisälle, ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on ilmoitettava unionin tuomioistuimelle unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 94 artiklassa vaaditulla tavalla, miltä osin ennakkoratkaisua pyytäneessä tuomioistuimessa vireillä olevalla oikeusriidalla sen puhtaasti sisäisestä luonteesta huolimatta on sellainen liittymä perusvapauksia koskeviin unionin oikeuden määräyksiin, joka tekee pyydetyn tulkinnan välttämättömäksi oikeusriidan ratkaisemiselle (tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20161115">15.11.2016</DATE>, <NAME.CASE>Ullens de Schooten</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑268/15</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2016:874">EU:C:2016:874</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0055">55</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>; tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20161208">8.12.2016</DATE>, <NAME.CASE>Eurosaneamientos ym.</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑532/15 ja C‑538/15</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2016:932">EU:C:2016:932</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0047">47</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> ja määräys <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20180531">31.5.2018</DATE>, <NAME.CASE>Bán</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑24/18</NO.CASE>, ei julkaistu, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2018:376">EU:C:2018:376</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0018">18</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0023"><NO.P>23</NO.P><TXT>On korostettava, että nämä vaatimukset ilmenevät myös Euroopan unionin tuomioistuimen suosituksista kansallisille tuomioistuimille ennakkoratkaisupyyntöjen tekemisestä (<REF.DOC.OJ COLL="C" NO.OJ="439" PAGE.FIRST="1" DATE.PUB="2016">EUVL 2016, C 439, s. 1</REF.DOC.OJ>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0024"><NO.P>24</NO.P><TXT>Heti aluksi on huomautettava, että nyt käsiteltävänä olevaan ennakkoratkaisupyyntöön ei sisälly mitään seikkaa, josta voitaisiin päätellä, että pääasiassa olisi kyseessä jokin <DATE ISO="20001205">5.12.2000</DATE> annetussa tuomiossa <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>Guimont</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑448/98</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2000:663">EU:C:2000:663</NO.ECLI></REF.DOC.ECR>) ja <DATE ISO="19901018">18.10.1990</DATE> annetussa tuomiossa <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>Dzodzi</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑297/88 ja C‑197/89</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:1990:360">EU:C:1990:360</NO.ECLI></REF.DOC.ECR>), joihin on viitattu <DATE ISO="20161115">15.11.2016</DATE> annetun tuomion <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>Ullens de Schooten</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑268/15</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2016:874">EU:C:2016:874</NO.ECLI></REF.DOC.ECR>) 52 ja 53 kohdassa, viitatussa oikeuskäytännössä tarkoitetuista tilanteista. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin ei ole etenkään todennut, että sillä olisi Belgian oikeuden nojalla velvollisuus huolehtia siitä, että Fremolucilla on samat oikeudet kuin ne, jotka jonkin toisen jäsenvaltion kansalaisella on unionin oikeuden nojalla samassa tilanteessa, tai että unionin oikeuden säännöksiä ja määräyksiä olisi sovellettava Belgian lainsäädännön nojalla.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0025"><NO.P>25</NO.P><TXT>Tämän jälkeen on todettava, että pääasiassa vaaditaan kumoamaan Belgiassa sijaitsevien maa-alueiden myyntiä koskeva sopimus, joka on tehty Belgiassa asuvien omistajien ja tämän jäsenvaltion julkisen laitoksen välillä, sekä saman jäsenvaltion julkisten laitosten välillä tämän jälkeen tehdyt sopimukset, ja että kyseessä on konkreettinen siviilioikeudellinen riita-asia, jossa voidaan antaa ainoastaan<?PAGE NO="7"?> asianosaisiin sovellettava ratkaisu. Esillä olevassa asiassa ei näin ollen ole kyse <DATE ISO="20130508">8.5.2013</DATE> annetussa tuomiossa <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>Libert ym.</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑197/11 ja C‑203/11</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2013:288">EU:C:2013:288</NO.ECLI></REF.DOC.ECR>), johon ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin on viitannut, kyseessä olleesta tilanteesta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0026"><NO.P>26</NO.P><TXT>Grondwettelijk Hof van België (Belgian perustuslakituomioistuin) näet esitti tuon tuomion taustalla olleessa asiassa unionin tuomioistuimelle ennakkoratkaisupyynnön sellaisten säännösten kumoamista koskevassa oikeudenkäynnissä, joita sovellettiin sekä kyseisen jäsenvaltion omiin kansalaisiin että muiden jäsenvaltioiden kansalaisiin, mikä tarkoitti, että ratkaisulla, joka kansallisen tuomioistuimen oli annettava unionin tuomioistuimen tuomion jälkeen, oli oikeusvaikutuksia myös muiden jäsenvaltioiden kansalaisiin. Tästä seuraa, että ennakkoratkaisupyynnössä ei ole myöskään kyseessä <DATE ISO="20161115">15.11.2016</DATE> annetun tuomion <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>Ullens de Schooten</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑268/15</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2016:874">EU:C:2016:874</NO.ECLI></REF.DOC.ECR>) 51 kohdassa mainittu tilanne.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0027"><NO.P>27</NO.P><TXT>Lopuksi on selvitettävä, voiko ennakkoratkaisupyynnössä olla kyseessä tilanne, joka vastaa <DATE ISO="20100601">1.6.2010</DATE> annetussa tuomiossa <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>Blanco Pérez ja Chao Gómez</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑570/07 ja C‑571/07</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2010:300">EU:C:2010:300</NO.ECLI></REF.DOC.ECR>), johon on viitattu <DATE ISO="20161115">15.11.2016</DATE> annetun tuomion <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>Ullens de Schooten</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑268/15</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2016:874">EU:C:2016:874</NO.ECLI></REF.DOC.ECR>) 50 kohdassa, vahvistettua oikeuskäytäntöä. Tässä yhteydessä on korostettava, että tuollaisen ennakkoratkaisupyynnön tutkittavaksi ottamisen edellytyksenä on, että tuon tuomion 54 ja 55 kohdassa selostetut vaatimukset täyttyvät.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0028"><NO.P>28</NO.P><TXT>Näistä vaatimuksista seuraa, että sen toteamiseksi, että kyseessä on tällainen yhteys, ei riitä pelkkä ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen toteamus, jonka mukaan ei voida sulkea pois sitä, että muihin jäsenvaltioihin sijoittautuneet kansalaiset olisivat olleet tai olisivat halukkaita käyttämään näitä vapauksia harjoittaakseen toimintaa sen jäsenvaltion alueella, joka on laatinut kyseessä olevan kansallisen säännöstön, eikä siten sitä, että tällä säännöstöllä, jota sovelletaan erotuksetta kyseisen valtion kansalaisiin ja muiden jäsenvaltioiden kansalaisiin, voi olla vaikutuksia, jotka eivät rajoitu kyseiseen jäsenvaltioon.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0029"><NO.P>29</NO.P><TXT>Ennakkoratkaisupyynnöstä on näet käytävä ilmi konkreettisia seikkoja eli viitteitä, jotka eivät ole hypoteettisia vaan varmoja, kuten kantelut tai kanteet, joita muissa jäsenvaltioissa sijaitsevat toimijat ovat panneet vireille tai jotka koskevat muiden jäsenvaltioiden kansalaisia, ja joiden avulla voidaan osoittaa selvällä tavalla vaaditun yhteyden olemassaolo. Erityisesti on niin, että ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin ei voi tyytyä toimittamaan unionin tuomioistuimelle seikkoja, joiden perusteella saattaisi olla mahdollista olla sulkematta pois tällaisen yhteyden olemassaoloa tai jotka abstraktilla tavalla tarkasteltuna voisivat olla tämän suuntaisia viitteitä, vaan sen on päinvastoin toimitettava objektiivisia ja yhtäpitäviä seikkoja, joiden avulla unionin tuomioistuin voi selvittää mainitun yhteyden olemassaolon (ks. analogisesti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20161006">6.10.2016</DATE>, <NAME.CASE>Tecnoedi Costruzioni</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑318/15</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2016:747">EU:C:2016:747</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0020">20</REF.NP.ECR> ja <REF.NP.ECR REF="NP0022">22</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> ja tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20180419">19.4.2018</DATE>, <NAME.CASE>Oftalma Hospital</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑65/17</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2018:263">EU:C:2018:263</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0039">39</REF.NP.ECR> ja <REF.NP.ECR REF="NP0040">40</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0030"><NO.P>30</NO.P><TXT>Nyt käsiteltävässä ennakkoratkaisupyynnössä todetaan ainoastaan, että pääasiassa kyseessä oleva etusijasääntö saattaa vaikuttaa muiden jäsenvaltioiden kansalaisiin ja yrityksiin, mutta ei tuoda esiin tätä koskevia konkreettisia seikkoja. Siinä ei etenkään mainita mitään seikkaa, jonka perusteella voitaisiin katsoa, että muiden jäsenvaltioiden kansalaisilla kuten esimerkiksi Fremolucin kilpailijoilla olisi intressi käyttää pääasiassa kyseessä olevia perusvapauksia.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0031"><NO.P>31</NO.P><TXT>Tästä seuraa, että nyt käsiteltävässä asiassa ei ole kyse mistään tämän tuomion 20 kohdassa mainituista neljästä tilanteesta, joissa perusvapauksia koskevien perussopimusten määräysten tulkinta saattaisi olla tarpeen pääasian ratkaisemiseksi. Direktiivin 2004/38 22 ja 24 artiklan osalta on muistutettava, että mainitun direktiivin ainoana tarkoituksena on säännellä unionin kansalaisen maahantulon ja oleskelun edellytyksiä muissa kuin siinä jäsenvaltiossa, jonka kansalainen hän on (tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20180605">5.6.2018</DATE>, <NAME.CASE>Coman ym.</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑673/16</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2018:385">EU:C:2018:385</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0020">20</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> oikeuskäytäntöviittauksineen). Ennakkoratkaisupyynnöstä ei käy millään tavalla ilmi, että pääasia koskisi muiden jäsenvaltioiden kuin Belgian kuningaskunnan kansalaisia.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="8"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0032"><NO.P>32</NO.P><TXT>Tässä tilanteessa ennakkoratkaisupyynnöstä ei ilmene, että pääasian, jonka kaikki osatekijät rajoittuvat yhden ainoan jäsenvaltion sisälle, kohteen tai olosuhteiden ja SEUT 21, SEUT 45, SEUT 49 ja SEUT 63 artiklan sekä direktiivin 2004/38 22 ja 24 artiklan, joiden tulkintaa on pyydetty, välillä olisi yhteys.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0033"><NO.P>33</NO.P><TXT>Kaiken edellä esitetyn perusteella on todettava, että nyt esillä olevaa ennakkoratkaisupyyntöä ei voida ottaa tutkittavaksi.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD">Oikeudenkäyntikulut</HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0034"><NO.P>34</NO.P><TXT>Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely unionin tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet muille kuin näille asianosaisille huomautusten esittämisestä unionin tuomioistuimelle, ei voida määrätä korvattaviksi.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><JURISDICTION><INTRO>Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (neljäs jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:</INTRO><P><HT TYPE="BOLD">Nederlandstalige rechtbank van eerste aanleg Brusselin <DATE ISO="20170519">19.5.2017</DATE> tekemällään päätöksellä esittämä ennakkoratkaisupyyntö jätetään tutkimatta.</HT></P></JURISDICTION></CONTENTS.JUDGMENT><SIGNATURE.CASE><SIGNATORY><P>Allekirjoitukset</P></SIGNATORY></SIGNATURE.CASE></JUDGMENT>