<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><JUDGMENT xmlns:fmx="http://opoce" xmlns:xsi="http://www.w3.org/2001/XMLSchema-instance" xsi:noNamespaceSchemaLocation="http://formex.publications.europa.eu/schema/formex-05.58-20161101.xd"><BIB.JUDGMENT><REF.CASE FILE="n.a."><NO.CASE>C-221/20</NO.CASE></REF.CASE><NO.CELEX>62020CJ0221</NO.CELEX><NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2021:890">EU:C:2021:890</NO.ECLI><NO.SEQ>0001</NO.SEQ><PAGE.FIRST.ECR>1</PAGE.FIRST.ECR><PAGE.SEQ>1</PAGE.SEQ><PAGE.LAST.ECR>8</PAGE.LAST.ECR><PAGE.TOTAL>8</PAGE.TOTAL><AUTHOR>CJ</AUTHOR></BIB.JUDGMENT><CURR.TITLE><PAGE.HEADER><P><HT TYPE="SC">Tuomio <DATE ISO="20211028">28.10.2021</DATE> – Yhdistetyt asiat C-221/20 ja C-223/20</HT></P><P><HT TYPE="SC">A ja B (Pienpanimoiden yhteisverotus)</HT></P></PAGE.HEADER></CURR.TITLE><TITLE><TI><P><HT TYPE="UC">Unionin tuomioistuimen tuomio</HT> (seitsemäs jaosto)</P><P><DATE ISO="20211028">28 päivänä lokakuuta 2021</DATE><NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="STAR" NOTE.ID="E0001"><P>Oikeudenkäyntikieli: suomi.</P></NOTE></P></TI></TITLE><INTERMEDIATE><INDEX IDX.CLOSE="" SEPARATOR=" – " IDX.OPEN=""><KEYWORD>Ennakkoratkaisupyyntö</KEYWORD><KEYWORD>Verotus</KEYWORD><KEYWORD>Direktiivi 92/83/ETY</KEYWORD><KEYWORD>Valmistevero</KEYWORD><KEYWORD>Olut</KEYWORD><KEYWORD>4 artiklan 2 kohta</KEYWORD><KEYWORD>Mahdollisuus soveltaa pienten riippumattomien panimoiden valmistamaan olueen alennettuja valmisteverojen määriä</KEYWORD><KEYWORD>Kahden tai useamman pienpanimon kohteleminen yhtenä ainoana pienpanimona</KEYWORD><KEYWORD>Täytäntöönpanovelvollisuus</KEYWORD></INDEX></INTERMEDIATE><JUDGMENT.INIT><P>Yhdistetyissä asioissa C-221/20 ja C-223/20,</P><P>joissa on kyse SEUT 267 artiklaan perustuvista ennakkoratkaisupyynnöistä, jotka korkein hallinto-oikeus (Suomi) on esittänyt <DATE ISO="20200520">20.5.2020</DATE> tekemillään välipäätöksillä, jotka ovat saapuneet unionin tuomioistuimeen <DATE ISO="20200528">28.5.2020</DATE>, saadakseen ennakkoratkaisun asioissa, jotka ovat panneet vireille</P></JUDGMENT.INIT><PARTIES><P><HT TYPE="BOLD">A Oy</HT> (C-221/20) ja</P><P><HT TYPE="BOLD">B Oy</HT> (C-223/20),</P><P><HT TYPE="BOLD">Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön</HT></P><P>osallistuessa asioiden käsittelyyn,</P></PARTIES><PREAMBLE><PREAMBLE.INIT><P>UNIONIN TUOMIOISTUIN (seitsemäs jaosto),</P><P>toimien kokoonpanossa: kuudennen jaoston puheenjohtaja I. Ziemele (esittelevä tuomari), joka hoitaa seitsemännen jaoston puheenjohtajan tehtäviä, sekä tuomarit P. G. Xuereb ja A. Kumin,</P><P>julkisasiamies: E. Tanchev,</P><P>kirjaaja: hallintovirkamies C. Strömholm,</P></PREAMBLE.INIT><GR.VISA><VISA>ottaen huomioon kirjallisessa käsittelyssä ja <DATE ISO="20210701">1.7.2021</DATE> pidetyssä istunnossa esitetyn,</VISA></GR.VISA><GR.CONSID><CONSID><P>ottaen huomioon huomautukset, jotka sille ovat esittäneet</P><LIST TYPE="NDASH"><ITEM><P>A Oy ja B Oy, edustajanaan J. Hopsu, varatuomari,</P></ITEM><ITEM><P>Suomen hallitus, asiamiehenään M. Pere,</P></ITEM><ITEM><P>Italian hallitus, asiamiehenään G. Palmieri, avustajanaan A. Maddalo, avvocato dello Stato,</P></ITEM><?PAGE NO="2"?><ITEM><P>Euroopan komissio, asiamiehinään C. Perrin, I. Koskinen ja M. Huttunen,</P></ITEM></LIST></CONSID></GR.CONSID><GR.VISA><VISA>päätettyään julkisasiamiestä kuultuaan ratkaista asian ilman ratkaisuehdotusta,</VISA></GR.VISA><PREAMBLE.FINAL>on antanut seuraavan</PREAMBLE.FINAL></PREAMBLE><CONTENTS.JUDGMENT><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD">tuomion</HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0001"><NO.P>1</NO.P><TXT>Ennakkoratkaisupyynnöt koskevat alkoholin ja alkoholijuomien valmisteverojen rakenteiden yhdenmukaistamisesta <DATE ISO="19921019">19.10.1992</DATE> annetun neuvoston direktiivin 92/83/ETY (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="316" PAGE.FIRST="21" DATE.PUB="1992">EYVL 1992, L 316, s. 21</REF.DOC.OJ>) 4 artiklan 2 kohdan toisen virkkeen tulkintaa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0002"><NO.P>2</NO.P><TXT>Nämä pyynnöt on esitetty kahdessa oikeudenkäynnissä, jotka panimotoimintaa harjoittavat yhtiöt A Oy (C-221/20) ja B Oy (C-223/20) ovat panneet vireille ja joissa on kyse päätöksestä, jonka mukaan näitä yhtiöitä ei voida kohdella yhtenä pienenä riippumattomana panimona, jotta niillä olisi oikeus alennettuun valmisteverojen määrään.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD">Asiaa koskevat oikeussäännöt</HT></P></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Unionin oikeus</HT></HT></P></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><P><HT TYPE="ITALIC">Direktiivi 92/83</HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0003"><NO.P>3</NO.P><TXT>Direktiivin 92/83 4 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><PARAG IDENTIFIER="004.001"><NO.PARAG><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0001" REF.END="QE0001"/>1.</NO.PARAG><ALINEA><P>Jäsenvaltiot voivat soveltaa pienten riippumattomien panimoiden valmistamaan olueen alennettuja valmisteverojen määriä, jotka voidaan eriyttää kyseisten panimoiden vuosituotannon mukaan, seuraavin rajoituksin:</P><LIST TYPE="NDASH"><ITEM><P>alennettuja valmisteverojen määriä ei saa soveltaa yrityksiin, jotka tuottavat enemmän kuin <FT TYPE="NUMBER">200000</FT> hehtolitraa olutta vuodessa,</P></ITEM><ITEM><P>alennetut valmisteverojen määrät, jotka voivat olla valmisteveron vähimmäismäärää alhaisempia, eivät saa olla enempää kuin 50 prosenttia tavanomaista kansallista valmisteveron määrää alhaisempia.</P></ITEM></LIST></ALINEA></PARAG><PARAG IDENTIFIER="004.002"><NO.PARAG>2.</NO.PARAG><ALINEA>Alennettuja valmisteverojen määriä sovellettaessa <QUOT.START CODE="2019" ID="QS0002" REF.END="QE0002"/>pienellä riippumattomalla panimolla<QUOT.END REF.START="QS0002" CODE="2019" ID="QE0002"/> tarkoitetaan panimoa, joka on oikeudellisesti ja taloudellisesti riippumaton muista panimoista ja toimii tiloissa, jotka sijaitsevat fyysisesti erillään muiden panimoiden tiloista, eikä harjoita lisenssivalmistusta. Kahta tai useampaa pientä panimoa, jotka toimivat yhteistyössä ja joiden yhteenlaskettu vuosituotanto on enintään <FT TYPE="NUMBER">200000</FT> hehtolitraa, voidaan kuitenkin kohdella verotuksessa yhtenä pienenä riippumattomana panimona.<QUOT.END REF.START="QS0001" CODE="201D" ID="QE0001"/></ALINEA></PARAG></QUOT.S></P></NP.ECR></GR.SEQ><?PAGE NO="3"?><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><P><HT TYPE="ITALIC">Direktiivi 92/84</HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0004"><NO.P>4</NO.P><TXT>Alkoholin ja alkoholijuomien valmisteverojen määrien lähentämisestä <DATE ISO="19921019">19.10.1992</DATE> annetun neuvoston direktiivin 92/84/ETY (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="316" PAGE.FIRST="29" DATE.PUB="1992">EYVL 1992, L 316, s. 29</REF.DOC.OJ>) johdanto-osan seitsemännen perustelukappaleen sanamuoto on seuraava:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><CONSID><P><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0003" REF.END="QE0003"/>Oluen verotusmenetelmät ovat erilaisia eri jäsenvaltioissa, ja näiden erojen säilyttäminen olisi sallittava erityisesti vahvistamalla valmisteveron vähimmäismäärä, joka ilmoitetaan suhteessa tuotteen alkuperäiseen tiheyteen ja alkoholipitoisuuteen<QUOT.END REF.START="QS0003" CODE="201D" ID="QE0003"/>.</P></CONSID></QUOT.S></P></NP.ECR></GR.SEQ></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Suomen lainsäädäntö</HT></HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0005"><NO.P>5</NO.P><TXT>Alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain (1471/1994) (jäljempänä alkoholi- ja alkoholijuomaverolaki), sellaisena kuin sitä sovellettiin <DATE ISO="20141231">31.12.2014</DATE> saakka, 9 §:n 1 ja 3 momentin sanamuoto on seuraava:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ALINEA><P><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0004" REF.END="QE0004"/>Jos verovelvollinen esittää luotettavan selvityksen siitä, että olut on tuotettu oikeudellisesti ja taloudellisesti muista saman toimialan yrityksistä riippumattomassa yrityksessä, jonka kalenterivuoden aikana tuottaman oluen määrä on enintään <FT TYPE="NUMBER">10000000</FT> litraa, oluesta suoritettavaa alkoholijuomaveroa alennetaan:</P><LIST TYPE="ARAB"><ITEM><NP><NO.P>1)</NO.P><TXT>50 prosentilla siltä osin kuin yrityksen kalenterivuoden aikana tuottaman oluen määrä on enintään <FT TYPE="NUMBER">200000</FT> litraa;</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>2)</NO.P><TXT>30 prosentilla siltä osin kuin yrityksen kalenterivuoden aikana tuottaman oluen määrä on yli <FT TYPE="NUMBER">200000</FT> mutta enintään <FT TYPE="NUMBER">3000000</FT> litraa;</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>3)</NO.P><TXT>20 prosentilla siltä osin kuin yrityksen kalenterivuoden aikana tuottaman oluen määrä on yli <FT TYPE="NUMBER">3000000</FT> mutta enintään <FT TYPE="NUMBER">5500000</FT> litraa;</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>4)</NO.P><TXT>10 prosentilla siltä osin kuin yrityksen kalenterivuoden aikana tuottaman oluen määrä on yli <FT TYPE="NUMBER">5500000</FT> mutta enintään <FT TYPE="NUMBER">10000000</FT> litraa.</TXT></NP></ITEM></LIST><P>– –</P><P>Jos kaksi 1 momentissa tarkoitettua yritystä tai useampi tällainen yritys harjoittaa keskenään tuotannollista tai toiminnallista yhteistyötä, sen ei katsota merkitsevän, että yritysten välillä on oikeudellinen tai taloudellinen riippuvuussuhde. Tuotannolliseksi ja toiminnalliseksi yhteistyöksi katsotaan oluen valmistuksessa tarvittavien raaka-aineiden ja tarvikkeiden hankinta sekä oluen pakkaaminen, markkinointi ja jakelu. Tätä momenttia sovellettaessa edellytyksenä kuitenkin on, että yritysten kalenterivuoden aikana tuottaman oluen yhteismäärä on enintään <FT TYPE="NUMBER">10000000</FT> litraa.<QUOT.END REF.START="QS0004" CODE="201D" ID="QE0004"/></P></ALINEA></QUOT.S></P></NP.ECR><?PAGE NO="4"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0006"><NO.P>6</NO.P><TXT>Alkoholi- ja alkoholijuomaverolain, sellaisena kuin sitä sovelletaan <DATE ISO="20150101">1.1.2015</DATE> alkaen, 9 §:n 1 ja 3 momentissa säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ALINEA><P><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0005" REF.END="QE0005"/>Jos verovelvollinen esittää luotettavan selvityksen siitä, että olut on tuotettu oikeudellisesti ja taloudellisesti muista panimoista riippumattomassa panimossa, joka toimii fyysisesti erillään muista panimoista eikä harjoita lisenssivalmistusta ja jonka kalenterivuoden aikana tuottaman oluen määrä on enintään <FT TYPE="NUMBER">15000000</FT> litraa, oluesta suoritettavaa alkoholijuomaveroa alennetaan:</P><LIST TYPE="ARAB"><ITEM><NP><NO.P>1)</NO.P><TXT>50 prosentilla siltä osin kuin panimon kalenterivuoden aikana tuottaman oluen määrä on enintään <FT TYPE="NUMBER">500000</FT> litraa;</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>2)</NO.P><TXT>30 prosentilla siltä osin kuin panimon kalenterivuoden aikana tuottaman oluen määrä on yli <FT TYPE="NUMBER">500000</FT> mutta enintään <FT TYPE="NUMBER">3000000</FT> litraa;</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>3)</NO.P><TXT>20 prosentilla siltä osin kuin panimon kalenterivuoden aikana tuottaman oluen määrä on yli <FT TYPE="NUMBER">3000000</FT> mutta enintään <FT TYPE="NUMBER">5500000</FT> litraa;</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>4)</NO.P><TXT>10 prosentilla siltä osin kuin panimon kalenterivuoden aikana tuottaman oluen määrä on yli <FT TYPE="NUMBER">5500000</FT> mutta enintään <FT TYPE="NUMBER">10000000</FT> litraa.</TXT></NP></ITEM></LIST><P>– –</P><P>Jos kaksi tai useampi 1 momentissa tarkoitettu panimo harjoittaa keskenään tuotannollista tai toiminnallista yhteistyötä, sen ei katsota merkitsevän, että niiden välillä on oikeudellinen tai taloudellinen riippuvuussuhde. Tuotannolliseksi ja toiminnalliseksi yhteistyöksi katsotaan oluen valmistuksessa tarvittavien raaka-aineiden ja tarvikkeiden hankinta sekä oluen pakkaaminen, markkinointi ja jakelu. Tätä momenttia sovellettaessa edellytyksenä kuitenkin on, että panimoiden kalenterivuoden aikana tuottaman oluen yhteismäärä on enintään <FT TYPE="NUMBER">15000000</FT> litraa.<QUOT.END REF.START="QS0005" CODE="201D" ID="QE0005"/></P></ALINEA></QUOT.S></P></NP.ECR></GR.SEQ></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD">Pääasiat ja ennakkoratkaisukysymykset</HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0007"><NO.P>7</NO.P><TXT>Tulli (Suomi) suoritti vuosina 2015 ja 2016 A Oy:ssä ja B Oy:ssä, jotka ovat muun muassa panimotoimintaa harjoittavia yhtiöitä, yritystarkastukset, jotka kohdistuivat näiden yhtiöiden alkoholi- ja alkoholijuomaverotuksen alaisiin tuotteisiin ajanjaksoilta <DATE ISO="20130501">1.5.2013</DATE>–<DATE ISO="20151231">31.12.2015</DATE> (A Oy) ja <DATE ISO="20130101">1.1.2013</DATE>–<DATE ISO="20141231">31.12.2014</DATE> (B Oy).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0008"><NO.P>8</NO.P><TXT>A Oy ja B Oy olivat ilmoittaneet alkoholi- ja alkoholijuomaveroilmoituksillaan verollisia oluen määriä tuoteryhmässä, jossa veroa on alennettu 50 prosenttia, mutta Tulli katsoi, että näillä yhtiöillä ei ollut oikeutta tähän alennukseen, koska niitä ei voitu pitää alkoholi- ja alkoholijuomaverolain 9 §:ssä tarkoitettuina oikeudellisesti ja taloudellisesti riippumattomina panimoina erityisesti kolmannen osapuolen osittaisen omistajuuden ja johtavan aseman vuoksi. Lisäksi Tulli muistutti A Oy:n ja B Oy:n yhteisverotuksesta, että Suomen lainsäätäjä oli tietoisesti jättänyt sisällyttämättä kyseiseen 9 §:ään mahdollisuuden käsitellä kahta tai useampaa pienpanimoa yhtenä panimona. Tämän seurauksena Tulli määräsi <DATE ISO="20161209">9.12.2016</DATE> tekemillään jälkiverotuspäätöksillä A Oy:n ja B Oy:n maksettavaksi veronlisäystä ja veronkorotusta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0009"><NO.P>9</NO.P><TXT>A Oy:n ja B Oy:n oikaisuvaatimukset hylättiin, ja ne tekivät kumpikin valituksen Helsingin hallinto-oikeuteen (Suomi). Helsingin hallinto-oikeus hylkäsi nämä valitukset <DATE ISO="20181105">5.11.2018</DATE> antamillaan ratkaisuilla sillä perusteella, että A Oy:llä ja B Oy:llä ei ollut oikeutta alkoholi- ja<?PAGE NO="5"?> alkoholijuomaverolain 9 §:ssä tarkoitettuun veronalennukseen ja että Suomi ei ollut saattanut direktiivin 92/83 4 artiklan 2 kohdan toista virkettä osaksi kansallista oikeusjärjestystä eikä sillä ollut tähän velvollisuutta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0010"><NO.P>10</NO.P><TXT>A Oy ja B Oy ovat kumpikin valittaneet ratkaisusta korkeimpaan hallinto-oikeuteen (Suomi), joka on pyytänyt ennakkoratkaisua.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0011"><NO.P>11</NO.P><TXT>Korkein hallinto-oikeus katsoo, ettei ole annettu yksiselitteistä vastausta siihen, tuleeko jäsenvaltion, joka soveltaa pienten riippumattomien panimoiden valmistamaan olueen direktiivin 92/83 4 artiklan mukaisia alennettuja valmisteverojen määriä, soveltaa myös kyseisen direktiivin 4 artiklan 2 kohdan toiseen virkkeeseen sisältyvää säännöstä vai onko viimeksi mainitun säännöksen soveltaminen jätetty kyseisen jäsenvaltion harkintavaltaan.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0012"><NO.P>12</NO.P><TXT>Tässä tilanteessa korkein hallinto-oikeus on päättänyt lykätä asioiden käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset, joiden sanamuoto on asioissa C-221/20 ja C-223/20 täysin sama:</TXT><QUOT.S LEVEL="1"><LIST TYPE="OTHER"><ITEM><NP><NO.P><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0006" REF.END="QE0006"/>1)</NO.P><TXT>Onko [direktiivin 92/83] 4 artiklaa tulkittava siten, että jäsenvaltion, joka soveltaa kyseisen säännöksen mukaisesti pienten riippumattomien panimoiden valmistamaan olueen alennettuja valmisteverojen määriä, tulee soveltaa myös direktiivin 4 artiklan 2 kohdan toiseen virkkeeseen sisältyvää niin sanottua pienpanimoiden yhteisverotusta koskevaa säännöstä, vai onko viimeksi mainitun säännöksen soveltaminen jätetty kyseisen jäsenvaltion harkintavaltaan?</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>2)</NO.P><TXT>Onko [direktiivin 92/83] 4 artiklan 2 kohdan toisella virkkeellä välitön oikeusvaikutus?<QUOT.END REF.START="QS0006" CODE="201D" ID="QE0006"/></TXT></NP></ITEM></LIST></QUOT.S></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD">Asian käsittelyn vaiheet unionin tuomioistuimessa</HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0013"><NO.P>13</NO.P><TXT>Unionin tuomioistuimen presidentti päätti <DATE ISO="20200714">14.7.2020</DATE> tekemällään päätöksellä yhdistää asiat C-221/20 ja C-223/20 kirjallista ja suullista käsittelyä sekä tuomion antamista varten.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD">Ennakkoratkaisukysymysten tarkastelu</HT></P></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Ensimmäinen kysymys</HT></HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0014"><NO.P>14</NO.P><TXT>Ensimmäisellä kysymyksellään korkein hallinto-oikeus tiedustelee lähinnä, onko direktiivin 92/83 4 artiklan 2 kohdan toista virkettä tulkittava siten, että jäsenvaltion, joka soveltaa pienten riippumattomien panimojen valmistamaan olueen alennettuja valmisteverojen määriä, on välttämättä pantava tämä säännös täytäntöön kyseisen direktiivin 4 artiklan 1 kohdan ja 2 kohdan ensimmäisen virkkeen mukaisesti.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0015"><NO.P>15</NO.P><TXT>Alustavana huomautuksena on todettava, että pääasioiden valittajat eivät muodollisesti riitauta nyt käsiteltävien ennakkoratkaisupyyntöjen tutkittavaksi ottamista, mutta ne ovat huomautuksissaan väittäneet lähinnä, että – toisin kuin tämän tuomion 8 kohdassa tarkoitetuissa <DATE ISO="20161209">9.12.2016</DATE> päivätyissä jälkiverotuspäätöksissä todetaan – tämän tuomion 5 ja 6 kohdassa toistettujen säännösten antamiseen johtaneesta lainsäädäntöaineistosta ei ilmene, ettei direktiivin 92/83 4 artiklan 2 kohdan toista virkettä ole saatettu osaksi Suomen kansallista oikeutta. Samalla<?PAGE NO="6"?> tavoin Euroopan komissio on pohtinut kirjallisissa huomautuksissaan, voivatko nämä säännökset, kun otetaan huomioon niiden sanamuoto, merkitä kyseisen 4 artiklan 2 kohdan toisen virkkeen täytäntöönpanoa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0016"><NO.P>16</NO.P><TXT>On kuitenkin muistutettava, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan unionin tuomioistuimen asiana ei ole ottaa kantaa kansallisten säännösten tulkintaan, koska tällainen tulkinta kuuluu kansallisten tuomioistuinten yksinomaiseen toimivaltaan (ks. vastaavasti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20180605">5.6.2018</DATE>, <NAME.CASE>Grupo Norte Facility</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑574/16</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2018:390">EU:C:2018:390</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0032">32</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> oikeuskäytäntöviittauksineen).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0017"><NO.P>17</NO.P><TXT>Unionin tuomioistuimella ei siten ole toimivaltaa lausua siitä, onko alkoholi- ja alkoholijuomaverolain 9 §:n 3 momentti, sellaisena kuin sitä sovellettiin ennen <DATE ISO="20150101">1.1.2015</DATE> ja sellaisena kuin sitä on sovellettu kyseisestä ajankohdasta lähtien, toimenpide, jolla direktiivin 92/83 4 artiklan 2 kohdan toinen virke on saatettu osaksi kansallista oikeusjärjestystä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0018"><NO.P>18</NO.P><TXT>Unionin tuomioistuimen tehtävänä on sitä vastoin antaa vastaus korkeimman hallinto-oikeuden esittämään kysymykseen tämän määrittämästä lähtökohdasta, joka on se, että direktiivin 92/83 4 artiklan 2 kohdan toista virkettä ei ole saatettu osaksi Suomen kansallista oikeutta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0019"><NO.P>19</NO.P><TXT>Tältä osin on aluksi muistutettava, että unionin oikeuden säännöksen tulkitsemisessa on otettava huomioon paitsi sen sanamuoto myös asiayhteys ja sen säännöstön yleinen rakenne, jonka osa säännös on, sekä sillä tavoitellut päämäärät (tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20200130">30.1.2020</DATE>, <NAME.CASE>Tim</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑395/18</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2020:58">EU:C:2020:58</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0036">36</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> oikeuskäytäntöviittauksineen).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0020"><NO.P>20</NO.P><TXT>Direktiivin 92/83 4 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltiot voivat soveltaa alennettuja valmisteverojen määriä sellaisten pienten riippumattomien panimoiden valmistamaan olueen, jotka eivät tuota enempää kuin <FT TYPE="NUMBER">200000</FT> hehtolitraa olutta vuodessa, mutta kyseiset alennetut määrät eivät voi olla enempää kuin 50 prosenttia tavanomaista kansallista valmisteveron määrää alhaisempia.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0021"><NO.P>21</NO.P><TXT>Kyseisen direktiivin 4 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä virkkeessä täsmennetään, että pienellä riippumattomalla panimolla tarkoitetaan panimoa, joka on oikeudellisesti ja taloudellisesti riippumaton muista panimoista, joka toimii tiloissa, jotka sijaitsevat fyysisesti erillään muiden panimoiden tiloista, ja joka ei harjoita lisenssivalmistusta; sen toisessa virkkeessä lisätään, että <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0007" REF.END="QE0007"/>kahta tai useampaa pientä panimoa, jotka toimivat yhteistyössä ja joiden yhteenlaskettu vuosituotanto on enintään <FT TYPE="NUMBER">200000</FT> hehtolitraa, voidaan kuitenkin kohdella verotuksessa yhtenä pienenä riippumattomana panimona<QUOT.END REF.START="QS0007" CODE="201D" ID="QE0007"/>.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0022"><NO.P>22</NO.P><TXT>Direktiivin 92/83 4 artiklan 2 kohdan sanamuodosta ja erityisesti tämän kohdan toisessa virkkeessä olevasta adverbistä <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0008" REF.END="QE0008"/>kuitenkin<QUOT.END REF.START="QS0008" CODE="201D" ID="QE0008"/>, jolla mukautetaan ensimmäisessä virkkeessä olevaa määrittelyä, seuraa, että kahta tai useampaa pientä panimoa, jotka toimivat yhteistyössä, voidaan tämän ensimmäisen virkkeen sanamuodosta huolimatta kohdella siinä tarkoitettuna yhtenä pienenä riippumattomana panimona riippumatta siitä, onko niiden välillä oikeudellinen tai taloudellinen riippuvuussuhde, edellyttäen, että nämä pienpanimot eivät todellisuudessa muodosta yritysryhmää, jonka tuotanto ylittää kyseisen direktiivin 4 artiklassa vahvistetut rajat. Riippumattomuutta koskevan kriteerin tarkoituksena on nimittäin varmistaa se, että alennettu valmisteveron määrä koituu todella sellaisten panimoiden eduksi, joiden kokoa voidaan pitää niiden kannalta epäedullisena, eikä sellaisten panimoiden eduksi, jotka ovat osa yritysryhmää (tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20090402">2.4.2009</DATE>, <NAME.CASE>Glückauf Brauerei</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑83/08</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2009:228">EU:C:2009:228</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0029">29</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> oikeuskäytäntöviittauksineen).</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="7"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0023"><NO.P>23</NO.P><TXT>Lisäksi unionin tuomioistuin on muistuttanut, että direktiivin 92/83 pyrkimyksenä on välttää se, että oikeus alennettuun valmisteveron määrään myönnettäisiin sellaisille panimoille, joiden koko ja tuotantokapasiteetti voisivat merkitä sitä, että sisämarkkinoilla syntyisi tällöin vääristymiä (tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20090402">2.4.2009</DATE>, <NAME.CASE>Glückauf Brauerei</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑83/08</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2009:228">EU:C:2009:228</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0026">26</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>). Tätä tavoitetta ei kuitenkaan mitenkään vaaranna se, että alennettuja valmisteveron määriä sovelletaan kahden tai useamman pienen riippumattoman panimon, joiden yhteenlaskettu tuotanto ei ylitä kyseisen direktiivin 4 artiklassa vahvistettuja rajoja, valmistamaan olueen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0024"><NO.P>24</NO.P><TXT>Edellä esitetystä ei kuitenkaan voida päätellä, että jäsenvaltion, joka soveltaa alennettuja valmisteveron määriä direktiivin 92/83 4 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä virkkeessä tarkoitettujen pienten riippumattomien panimoiden valmistamaan olueen, on välttämättä saatettava kyseisen direktiivin 4 artiklan 2 kohdan toinen virke osaksi kansallista oikeusjärjestystä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0025"><NO.P>25</NO.P><TXT>Direktiivin 92/83 4 artiklan 2 kohdan toisen virkkeen sanamuodosta ja erityisesti siihen sisältyvästä ilmauksesta <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0009" REF.END="QE0009"/>voidaan kohdella<QUOT.END REF.START="QS0009" CODE="201D" ID="QE0009"/> nimittäin ilmenee, että unionin lainsäätäjä on asettanut jäsenvaltioille mahdollisuuden, ei velvollisuutta, kohdella yhtenä ainoana pienenä riippumattomana panimona kahta tai useampaa pientä panimoa, jotka toimivat yhteistyössä ja joiden yhteenlaskettu vuosituotanto on enintään <FT TYPE="NUMBER">200000</FT> hehtolitraa, vaikka kyseinen jäsenvaltio olisi käyttänyt tämän direktiivin 4 artiklan 1 kohdassa säädettyä mahdollisuutta soveltaa alennettuja valmisteveron määriä pienten riippumattomien panimoiden, joiden vuosituotanto on enintään <FT TYPE="NUMBER">200000</FT> hehtolitraa, valmistamaan olueen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0026"><NO.P>26</NO.P><TXT>Tätä direktiivin 92/83 4 artiklan 2 kohdan toisen virkkeen kirjaimellista tulkintaa tukee koko 4 artiklan rakenne. Kyseisen artiklan 1 kohdassa nimittäin säädetään jäsenvaltioiden mahdollisuudesta soveltaa saman artiklan 2 kohdan ensimmäisessä virkkeessä määriteltyjen pienten riippumattomien panimoiden valmistamaan olueen alennettuja valmisteverojen määriä, kun taas saman 2 kohdan toisessa virkkeessä mukautetaan kyseistä 1 kohtaa niin, että jäsenvaltioilla on myös mahdollisuus kohdella yhtenä ainoana pienenä riippumattomana panimona kahta tai useampaa pientä panimoa, jotka toimivat yhteistyössä, edellyttäen, että niiden yhteenlaskettu vuosituotanto on enintään <FT TYPE="NUMBER">200000</FT> hehtolitraa, siitä seikasta huolimatta, etteivät ne kuulu tässä ensimmäisessä virkkeessä tarkoitettuun pienen riippumattoman panimon käsitteeseen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0027"><NO.P>27</NO.P><TXT>Unionin tuomioistuin on jo todennut tästä, että koska direktiivin 92/83 4 artiklassa säädetään alennetun valmisteveron määrän soveltamisesta pienten riippumattomien panimoiden valmistamaan olueen, kyseinen artikla merkitsee oluen tavanomaisen valmisteveron määrän soveltamiseen kohdistuvaa poikkeusta, joten mainitun alennetun valmisteveron määrän soveltamisedellytyksiä on tulkittava suppeasti (tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20150604">4.6.2015</DATE>, <NAME.CASE>Brasserie Bouquet</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑285/14</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2015:353">EU:C:2015:353</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0019">19</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0028"><NO.P>28</NO.P><TXT>Tällainen suppean tulkinnan vaatimus edellyttää kuitenkin, että kyseisen direktiivin 4 artiklan soveltamisalaa ei uloteta välttämättä koskemaan tilanteita, jotka kuuluvat sen soveltamisalaan vain sillä edellytyksellä, että jäsenvaltiot ovat käyttäneet niille kyseisessä artiklassa annettua mahdollisuutta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0029"><NO.P>29</NO.P><TXT>Tämän tuomion 25 kohdassa tarkoitettu tulkinta on lisäksi yhteensopiva sen asiayhteyden kanssa, johon direktiivin 92/83 4 artikla kuuluu. Unionin tuomioistuin on tältä osin katsonut, että on perusteltua ottaa huomioon direktiivi 92/84, jossa vahvistetaan oluen valmisteveron – jonka rakenne määritetään direktiivissä 92/83 – vähimmäismäärä (ks. vastaavasti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20180517">17.5.2018</DATE>,<?PAGE NO="8"?> <NAME.CASE>Kompania Piwowarska</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑30/17</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2018:325">EU:C:2018:325</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0034">34</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>). Direktiivin 92/84 johdanto-osan seitsemännessä perustelukappaleessa kuitenkin todetaan, että oluen verotusmenetelmät ovat erilaisia eri jäsenvaltioissa ja että näiden erojen säilyttäminen on sallittava.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0030"><NO.P>30</NO.P><TXT>Edellä esitetyn perusteella ensimmäiseen kysymykseen on vastattava, että direktiivin 92/83 4 artiklan 2 kohdan toista virkettä on tulkittava siten, että jäsenvaltio, joka käyttää kyseisen direktiivin 4 artiklan 1 kohdassa säädettyä mahdollisuutta soveltaa pienten riippumattomien panimoiden valmistamaan olueen alennettuja valmisteverojen määriä, ei kuitenkaan ole velvollinen kohtelemaan yhtenä ainoana pienenä riippumattomana panimona kahta tai useampaa pientä panimoa, jotka toimivat yhteistyössä ja joiden yhteenlaskettu vuosituotanto on enintään <FT TYPE="NUMBER">200000</FT> hehtolitraa.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Toinen kysymys</HT></HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0031"><NO.P>31</NO.P><TXT>Kun otetaan huomioon ensimmäiseen kysymykseen annettava vastaus, toiseen kysymykseen ei ole tarpeen vastata.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD">Oikeudenkäyntikulut</HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0032"><NO.P>32</NO.P><TXT>Pääasioiden asianosaisten osalta asioiden käsittely unionin tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevien asioiden käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet muille kuin näille asianosaisille huomautusten esittämisestä unionin tuomioistuimelle, ei voida määrätä korvattaviksi.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><JURISDICTION><INTRO>Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (seitsemäs jaosto) on ratkaissut asiat seuraavasti:</INTRO><P><HT TYPE="BOLD">Alkoholin ja alkoholijuomien valmisteverojen rakenteiden yhdenmukaistamisesta <DATE ISO="19921019">19.10.1992</DATE> annetun neuvoston direktiivin 92/83/ETY 4 artiklan 2 kohdan toista virkettä on tulkittava siten, että jäsenvaltio, joka käyttää kyseisen direktiivin 4 artiklan 1 kohdassa säädettyä mahdollisuutta soveltaa pienten riippumattomien panimoiden valmistamaan olueen alennettuja valmisteverojen määriä, ei kuitenkaan ole velvollinen kohtelemaan yhtenä ainoana pienenä riippumattomana panimona kahta tai useampaa pientä panimoa, jotka toimivat yhteistyössä ja joiden yhteenlaskettu vuosituotanto on enintään <FT TYPE="NUMBER">200000</FT> hehtolitraa.</HT></P></JURISDICTION></CONTENTS.JUDGMENT><SIGNATURE.CASE><SIGNATORY><P>Ziemele</P></SIGNATORY><SIGNATORY><P>Xuereb</P></SIGNATORY><SIGNATORY><P>Kumin</P></SIGNATORY><P>Julistettiin Luxemburgissa <DATE ISO="20211028">28 päivänä lokakuuta 2021</DATE>.</P><SIGNATORY><P>A. Calot Escobar</P><P>kirjaaja</P></SIGNATORY><SIGNATORY><P>K. Lenaerts</P><P>presidentti</P></SIGNATORY></SIGNATURE.CASE></JUDGMENT>