<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><JUDGMENT xmlns:fmx="http://opoce" xmlns:xsi="http://www.w3.org/2001/XMLSchema-instance" xsi:noNamespaceSchemaLocation="http://formex.publications.europa.eu/schema/formex-05.58-20161101.xd"><BIB.JUDGMENT><REF.CASE FILE="n.a."><NO.CASE>C-46/17</NO.CASE></REF.CASE><NO.CELEX>62017CJ0046</NO.CELEX><NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2018:131">EU:C:2018:131</NO.ECLI><NO.SEQ>0001</NO.SEQ><PAGE.FIRST.ECR>1</PAGE.FIRST.ECR><PAGE.SEQ>1</PAGE.SEQ><PAGE.LAST.ECR>11</PAGE.LAST.ECR><PAGE.TOTAL>11</PAGE.TOTAL><AUTHOR>CJ</AUTHOR></BIB.JUDGMENT><CURR.TITLE><PAGE.HEADER><P><HT TYPE="SC">Tuomio <DATE ISO="20180228">28.2.2018</DATE> – Asia C-46/17</HT></P><P><HT TYPE="SC">John</HT></P></PAGE.HEADER></CURR.TITLE><TITLE><TI><P><HT TYPE="UC">Unionin tuomioistuimen tuomio</HT> (kuudes jaosto)</P><P><DATE ISO="20180228">28 päivänä helmikuuta 2018</DATE><NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="STAR" NOTE.ID="E0001"><P>Oikeudenkäyntikieli: saksa.</P></NOTE></P></TI></TITLE><INTERMEDIATE><INDEX IDX.CLOSE="" SEPARATOR=" – " IDX.OPEN=""><KEYWORD>Ennakkoratkaisupyyntö</KEYWORD><KEYWORD>Sosiaalipolitiikka</KEYWORD><KEYWORD>Direktiivi 1999/70/EY</KEYWORD><KEYWORD>Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön (EAY), Euroopan teollisuuden ja työnantajain keskusjärjestön (UNICE) ja julkisten yritysten Euroopan keskuksen (CEEP) tekemä määräaikaista työtä koskeva puitesopimus</KEYWORD><KEYWORD>Perättäiset määräaikaiset työsopimukset</KEYWORD><KEYWORD>5 lausekkeen 1 kohta</KEYWORD><KEYWORD>Toimenpiteet määräaikaisten sopimusten väärinkäytön ehkäisemiseksi</KEYWORD><KEYWORD>Direktiivi 2000/78/EY</KEYWORD><KEYWORD>6 artiklan 1 kohta</KEYWORD><KEYWORD>Ikään perustuva syrjinnän kielto</KEYWORD><KEYWORD>Kansallinen lainsäädäntö, jossa annetaan mahdollisuus lykätä työsopimuksen päättymistä työntekijän saavuttaessa tavanomaisen eläkeiän pelkästään siksi, että työntekijällä on oikeus vanhuuseläkkeeseen</KEYWORD></INDEX></INTERMEDIATE><JUDGMENT.INIT><P>Asiassa C-46/17,</P><P>jossa on kyse SEUT 267 artiklaan perustuvasta ennakkoratkaisupyynnöstä, jonka Landesarbeitsgericht Bremen (Bremenin työoikeudellisten asioiden ylioikeus, Saksa) on esittänyt <DATE ISO="20161123">23.11.2016</DATE> tekemällään päätöksellä, joka on saapunut unionin tuomioistuimeen <DATE ISO="20170130">30.1.2017</DATE>, saadakseen ennakkoratkaisun asiassa</P></JUDGMENT.INIT><PARTIES><PLAINTIFS><P><HT TYPE="BOLD">Hubertus John</HT></P></PLAINTIFS><AGAINST>vastaan</AGAINST><DEFENDANTS><P><HT TYPE="BOLD">Freie Hansestadt Bremen,</HT></P></DEFENDANTS></PARTIES><PREAMBLE><PREAMBLE.INIT><P>UNIONIN TUOMIOISTUIN (kuudes jaosto),</P><P>toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja C. G. Fernlund sekä tuomarit A. Arabadjiev (esittelevä tuomari) ja S. Rodin,</P><P>julkisasiamies: H. Saugmandsgaard Øe,</P><P>kirjaaja: A. Calot Escobar,</P></PREAMBLE.INIT><GR.VISA><VISA>ottaen huomioon kirjallisessa käsittelyssä esitetyn,</VISA></GR.VISA><GR.CONSID><CONSID><P>ottaen huomioon huomautukset, jotka sille ovat esittäneet</P><LIST TYPE="NDASH"><ITEM><P>Hubertus John, edustajinaan H. Buroh ja J. Steinhauer, Rechtsanwälte,</P></ITEM><ITEM><P>Freie Hansestadt Bremen, edustajanaan C. Darge, Rechtsanwalt,</P></ITEM><ITEM><P>Saksan hallitus, asiamiehinään T. Henze ja K. Stranz,</P></ITEM><ITEM><P>Euroopan komissio, asiamiehinään M. van Beek ja M. Kellerbauer,</P></ITEM></LIST></CONSID></GR.CONSID><?PAGE NO="2"?><GR.VISA><VISA>päätettyään julkisasiamiestä kuultuaan ratkaista asian ilman ratkaisuehdotusta,</VISA></GR.VISA><PREAMBLE.FINAL>on antanut seuraavan</PREAMBLE.FINAL></PREAMBLE><CONTENTS.JUDGMENT><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD">tuomion</HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0001"><NO.P>1</NO.P><TXT>Ennakkoratkaisupyyntö koskee Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön (EAY), Euroopan teollisuuden ja työnantajain keskusjärjestön (UNICE) ja julkisten yritysten Euroopan keskuksen (CEEP) tekemästä määräaikaista työtä koskevasta puitesopimuksesta <DATE ISO="19990628">28.6.1999</DATE> annetun neuvoston direktiivin 1999/70/EY (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="175" PAGE.FIRST="43" DATE.PUB="1999">EYVL 1999, L 175, s. 43</REF.DOC.OJ>) liitteenä olevan <DATE ISO="19990318">18.3.1999</DATE> tehdyn määräaikaista työtä koskevan puitesopimuksen (jäljempänä puitesopimus) 5 lausekkeen 1 kohdan sekä yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista <DATE ISO="20001127">27.11.2000</DATE> annetun neuvoston direktiivin 2000/78/EY (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="303" PAGE.FIRST="16" DATE.PUB="2000">EYVL 2000, L 303, s. 16</REF.DOC.OJ>) 1 artiklan, 2 artiklan 1 kohdan ja 6 artiklan 1 kohdan tulkintaa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0002"><NO.P>2</NO.P><TXT>Tämä pyyntö on esitetty asiassa, jossa ovat vastakkain Hubertus John ja tämän entinen työnantaja Freie Hansestadt Bremen (Bremenin vapaa hansakaupunki, Saksa) ja jossa on kyse työsuhteen sovitusta päättymisestä Johnin saavuttaessa tavanomaisen eläkeiän ja siitä, että hänen pyyntönsä saada jatkaa työssä saavutetun iän jälkeen hylättiin.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD">Asiaa koskevat oikeussäännöt</HT></P></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Unionin oikeus</HT></HT></P></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><P><HT TYPE="ITALIC">Puitesopimus</HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0003"><NO.P>3</NO.P><TXT>Puitesopimuksen 1 lausekkeen mukaan sopimuksen tarkoituksena on parantaa määräaikaisen työn laatua varmistamalla syrjimättömyyden periaatteen soveltaminen ja laatia puitteet sellaisten väärinkäytösten ehkäisemiseksi, jotka johtuvat perättäisten määräaikaisten työsopimusten tai työsuhteiden käytöstä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0004"><NO.P>4</NO.P><TXT>Puitesopimuksen 2 lausekkeen, jonka otsikko on <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0001" REF.END="QE0001"/>Soveltamisala<QUOT.END REF.START="QS0001" CODE="201D" ID="QE0001"/>, 1 kohdassa määrätään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><P><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0002" REF.END="QE0002"/>Tätä sopimusta sovelletaan määräaikaisiin työntekijöihin, joilla on työsopimus tai työsuhde, sellaisena kuin se on määritelty jäsenvaltion lainsäädännössä, työehtosopimuksissa tai käytännössä.<QUOT.END REF.START="QS0002" CODE="201D" ID="QE0002"/></P></QUOT.S></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0005"><NO.P>5</NO.P><TXT>Puitesopimuksen 3 lausekkeessa, jonka otsikko on <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0003" REF.END="QE0003"/>Määritelmät<QUOT.END REF.START="QS0003" CODE="201D" ID="QE0003"/>, määrätään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><P><LIST TYPE="ARAB"><ITEM><NP><NO.P><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0004" REF.END="QE0004"/>1.</NO.P><TXT>Tässä sopimuksessa <QUOT.START CODE="2019" ID="QS0005" REF.END="QE0005"/>määräaikaisella työntekijällä<QUOT.END REF.START="QS0005" CODE="2019" ID="QE0005"/> tarkoitetaan henkilöä, jolla on suoraan työnantajan ja työntekijän välillä tehty työsopimus tai solmittu työsuhde, jonka päättyminen määräytyy perustelluin syin, esimerkiksi tietyn päivämäärän umpeutumisen, tietyn tehtävän loppuun saattamisen tai tietyn tapahtuman ilmaantumisen perusteella.</TXT></NP></ITEM></LIST></P><P>– –<QUOT.END REF.START="QS0004" CODE="201D" ID="QE0004"/></P></QUOT.S></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0006"><NO.P>6</NO.P><TXT>Puitesopimuksen 4 lausekkeen, jonka otsikko on <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0006" REF.END="QE0006"/>Syrjimättömyyden periaate<QUOT.END REF.START="QS0006" CODE="201D" ID="QE0006"/>, 1 kohdassa määrätään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><P><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0007" REF.END="QE0007"/>Määräaikaisiin työntekijöihin ei saa soveltaa epäedullisempia työehtoja kuin vastaaviin vakituisiin työntekijöihin pelkästään siksi, että heillä on määräaikainen työsopimus tai työsuhde, ellei siihen ole asiallisia syitä.<QUOT.END REF.START="QS0007" CODE="201D" ID="QE0007"/></P></QUOT.S></P></NP.ECR><?PAGE NO="3"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0007"><NO.P>7</NO.P><TXT>Puitesopimuksen 5 lausekkeen, jonka otsikko on <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0008" REF.END="QE0008"/>Väärinkäytöksiä ehkäisevät toimenpiteet<QUOT.END REF.START="QS0008" CODE="201D" ID="QE0008"/>, sanamuoto on seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><NP><NO.P><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0009" REF.END="QE0009"/>1.</NO.P><TXT>Perättäisten määräaikaisten työsopimusten tai työsuhteiden väärinkäytösten estämiseksi jäsenvaltio[iden] kuultuaan työmarkkinaosapuolia kansallisen lainsäädännön, työehtosopimusten tai käytännön mukaan ja/tai työmarkkinaosapuolten on otettava käyttöön erityisten alojen ja/tai työntekijäryhmien tarpeiden mukaan yksi tai useita seuraavista toimenpiteistä, jos käytettävissä ei ole vastaavia oikeudellisia toimenpiteitä väärinkäytösten estämiseksi:</TXT><P><LIST TYPE="alpha"><ITEM><NP><NO.P>a)</NO.P><TXT>perustellut syyt tällaisen työsopimuksen tai työsuhteen uudistamista varten;</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>b)</NO.P><TXT>perättäisten määräaikaisten työsopimusten tai työsuhteiden enimmäiskokonaiskesto;</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>c)</NO.P><TXT>tällaisten työsopimusten tai työsuhteiden uudistamisten lukumäärä.</TXT></NP></ITEM></LIST></P></NP><NP><NO.P>2.</NO.P><TXT>Jäsenvaltiot kuultuaan työmarkkinaosapuolia ja/tai työmarkkinaosapuolet määrittävät tarvittaessa, millä edellytyksillä määräaikaisia työsopimuksia tai työsuhteita</TXT><P><LIST TYPE="alpha"><ITEM><NP><NO.P>a)</NO.P><TXT>pidetään perättäisenä;</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>b)</NO.P><TXT>pidetään toistaiseksi voimassa olevina työsopimuksina tai työsuhteina.<QUOT.END REF.START="QS0009" CODE="201D" ID="QE0009"/></TXT></NP></ITEM></LIST></P></NP></QUOT.S></P></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><P><HT TYPE="ITALIC">Direktiivi 2000/78</HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0008"><NO.P>8</NO.P><TXT>Direktiivin 2000/78 14 perustelukappaleen mukaan direktiivi ei vaikuta eläkeikää koskeviin kansallisiin säännöksiin.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0009"><NO.P>9</NO.P><TXT>Direktiivin 2000/78 1 artiklan mukaan <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0010" REF.END="QE0010"/>direktiivin tarkoituksena on luoda yleiset puitteet uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän torjumiselle työssä ja ammatissa yhdenvertaisen kohtelun periaatteen toteuttamiseksi jäsenvaltioissa<QUOT.END REF.START="QS0010" CODE="201D" ID="QE0010"/>.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0010"><NO.P>10</NO.P><TXT>Tämän direktiivin 2 artiklassa säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><PARAG IDENTIFIER="002.001"><NO.PARAG><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0011" REF.END="QE0011"/>1.</NO.PARAG><ALINEA>Tässä direktiivissä <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0012" REF.END="QE0012"/>yhdenvertaisen kohtelun periaatteella<QUOT.END REF.START="QS0012" CODE="201D" ID="QE0012"/> tarkoitetaan, ettei minkäänlaista 1 artiklassa tarkoitettuun seikkaan perustuvaa välitöntä tai välillistä syrjintää saa esiintyä.</ALINEA></PARAG><PARAG IDENTIFIER="002.002"><NO.PARAG>2.</NO.PARAG><ALINEA><P>Sovellettaessa 1 kohtaa:</P><LIST TYPE="alpha"><ITEM><NP><NO.P>a)</NO.P><TXT>välittömänä syrjintänä pidetään sitä, että henkilöä kohdellaan jonkin 1 artiklassa tarkoitetun seikan perusteella epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta kohdellaan, on kohdeltu tai voitaisiin kohdella vertailukelpoisessa tilanteessa;</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>b)</NO.P><TXT>välillisenä syrjintänä pidetään sitä, että näennäisesti puolueeton säännös, peruste tai käytäntö saattaa henkilöt näiden tietyn uskonnon tai vakaumuksen, tietyn vamman, tietyn iän tai tietyn sukupuolisen suuntautumisen perusteella erityisen epäedulliseen asemaan muihin henkilöihin nähden, paitsi jos</TXT><P><LIST TYPE="roman"><ITEM><NP><NO.P>i)</NO.P><TXT>kyseisellä säännöksellä, perusteella tai käytännöllä on puolueettomasti perusteltavissa oleva oikeutettu tavoite ja tavoitteen saavuttamiseksi käytetyt keinot ovat asianmukaisia ja tarpeellisia – –</TXT></NP></ITEM></LIST></P><P>– –<QUOT.END REF.START="QS0011" CODE="201D" ID="QE0011"/></P></NP></ITEM></LIST></ALINEA></PARAG></QUOT.S></P></NP.ECR><?PAGE NO="4"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0011"><NO.P>11</NO.P><TXT>Kyseisen direktiivin 6 artiklan, jonka otsikko on <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0013" REF.END="QE0013"/>Oikeutettu ikään perustuva erilainen kohtelu<QUOT.END REF.START="QS0013" CODE="201D" ID="QE0013"/>, 1 kohdassa säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ALINEA><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0014" REF.END="QE0014"/>Sen estämättä, mitä 2 artiklan 2 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat säätää, että ikään perustuvaa erilaista kohtelua ei pidetä syrjintänä, jos sillä on kansallisen lainsäädännön puitteissa objektiivisesti ja asianmukaisesti perusteltu, erityisesti työllisyyspoliittinen, työmarkkinoita tai ammatillista koulutusta koskeva oikeutettu tavoite, ja jos tämän tavoitteen toteuttamiskeinot ovat asianmukaiset ja tarpeen.</ALINEA><ALINEA><P>Tällaista erilaista kohtelua voi olla erityisesti:</P><LIST TYPE="alpha"><ITEM><NP><NO.P>a)</NO.P><TXT>erityisten työhönpääsyä ja ammatillista koulutusta koskevien ehtojen sekä työehtojen, myös irtisanomis- ja palkkaehtojen, käyttöön ottaminen nuorille ja ikääntyville työntekijöille sekä työntekijöille, joilla on huollettavia, heidän työelämään pääsynsä tukemiseksi tai heidän suojelunsa varmistamiseksi,</TXT></NP></ITEM></LIST><P>– –<QUOT.END REF.START="QS0014" CODE="201D" ID="QE0014"/></P></ALINEA></QUOT.S></P></NP.ECR></GR.SEQ></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Saksan oikeus</HT></HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0012"><NO.P>12</NO.P><TXT>Saksan sosiaaliturvalain (Sozialgesetzbuch), sellaisena kuin se oli voimassa <DATE ISO="20140623">23.6.2014</DATE> alkaen, VI osan 41 §:n, jonka otsikko on <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0015" REF.END="QE0015"/>Vanhuuseläke ja irtisanomissuoja<QUOT.END REF.START="QS0015" CODE="201D" ID="QE0015"/> kolmannessa virkkeessä (jäljempänä pääasiassa kyseessä oleva säännös) säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ALINEA><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0016" REF.END="QE0016"/>Jos sopimuksen mukaan työsuhde päättyy työntekijän saavuttaessa tavanomaisen eläkeiän, työsopimuksen osapuolet voivat lykätä, tarvittaessa myös useita kertoja, työsuhteen päättymisajankohtaa sopimuksella.<QUOT.END REF.START="QS0016" CODE="201D" ID="QE0016"/></ALINEA></QUOT.S></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0013"><NO.P>13</NO.P><TXT>Osavaltioiden julkishallinnossa sovellettavan työehtosopimuksen (jäljempänä työehtosopimus) 44 §:n, jonka otsikko on <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0017" REF.END="QE0017"/>Opettajina työskenteleviä koskevat erityismääräykset<QUOT.END REF.START="QS0017" CODE="201D" ID="QE0017"/>, 4 kohdassa, joka liittyy V osaan ja jonka otsikko on <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0018" REF.END="QE0018"/>Työsuhteen määräaikaisuus ja päättyminen<QUOT.END REF.START="QS0018" CODE="201D" ID="QE0018"/>, määrätään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ALINEA><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0019" REF.END="QE0019"/>Työsuhde päättyy ilman erillistä irtisanomista sen lukukauden päättyessä (31.1. tai 31.7.), jona opettaja on täyttänyt tavanomaisen eläkeiän saavuttamiselle lainsäädännössä vahvistetun iän.<QUOT.END REF.START="QS0019" CODE="201D" ID="QE0019"/></ALINEA></QUOT.S></P></NP.ECR></GR.SEQ></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD">Pääasia ja ennakkoratkaisukysymykset</HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0014"><NO.P>14</NO.P><TXT>Hubertus John, joka on syntynyt <DATE ISO="19490708">8.7.1949</DATE>, on ollut <DATE ISO="20010925">25.9.2001</DATE> alkaen Bremenin kaupungin palveluksessa työsuhteisena opettajana. Työsopimus oli Saksan julkishallinnon palveluksessa oleviin työsuhteisiin toimihenkilöihin sovellettavan työehtosopimuksen, joka on korvattu nyt kyseessä olevalla työehtosopimuksella, alainen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0015"><NO.P>15</NO.P><TXT>Työehtosopimuksen mukaisesti kyseisen työsopimuksen oli määrä päättyä sinä päivänä, kun opettaja saavuttaa vanhuuseläkkeen saamiseksi edellytettävän lakisääteisen eläkeiän. John pyysi <DATE ISO="20140205">5.2.2014</DATE> päivätyllä kirjeellä, että hän saisi jatkaa työskentelyä kyseisen iän saavuttamisen jälkeen lukuvuoden 2014/2015 loppuun asti. Asianosaiset tekivät <DATE ISO="20141024">24.10.2014</DATE> sopimuksen, jonka mukaan <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0020" REF.END="QE0020"/>työsuhteen automaattista päättymistä – – lykätään työehtosopimuksen 44 §:n 4 kohdan nojalla <DATE ISO="20150731">31.7.2015</DATE> saakka<QUOT.END REF.START="QS0020" CODE="201D" ID="QE0020"/>.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0016"><NO.P>16</NO.P><TXT>John pyysi <DATE ISO="20150204">4.2.2015</DATE> työnantajaltaan, että työsuhteen päättymistä lykättäisiin lukuvuoden 2015/2016 ensimmäisen lukukauden loppuun eli <DATE ISO="20160131">31.1.2016</DATE> asti. Koska Johnin pyyntö hylättiin, hän nosti kanteen ja vetosi siihen, että pääasiassa kyseessä olevaan säännökseen perustuva sopimuksen määräaikaisuus on unionin oikeuden vastainen.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="5"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0017"><NO.P>17</NO.P><TXT>Landesarbeitsgericht Bremenillä (Bremenin työoikeudellisten asioiden ylioikeus, Saksa) on Arbeitsgericht Bremenin (Bremenin työoikeudellisten asioiden alioikeus, Saksa) ratkaisusta tehtyä valitusta käsitellessään epäilyksiä pääasiassa kyseessä olevan säännöksen yhteensopivuudesta puitesopimuksen 5 lausekkeen 1 kohdan ja direktiivin 2000/78 1 artiklan, 2 artiklan 1 kohdan ja 6 artiklan 1 kohdan kanssa. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin toteaa, että pääasiassa kyseessä oleva työsopimus kuuluu puitesopimuksen soveltamisalaan, koska työsopimus päättyy työehtosopimuksen mukaisesti sinä päivänä, kun opettaja saavuttaa vanhuuseläkkeen saamiseksi edellytettävän lakisääteisen eläkeiän. Näin ollen tuomioistuin katsoo, että sopimuksen jatkaminen kyseisen päättymisajankohdan jälkeen merkitsee määräaikaisen työsopimuksen uusimista. Tuomioistuin pohtii, ovatko kansalliset säännökset, joiden mukaan osapuolten mahdollisuutta lykätä työsuhteen päättymistä ei rajoiteta, yhteensopivia puitesopimuksen määräysten, joiden tarkoitus on estää perättäisten määräaikaisten työsopimusten tai työsuhteiden väärinkäytökset, sekä direktiivin 2000/78 ja unionin oikeuden yleisten periaatteiden kanssa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0018"><NO.P>18</NO.P><TXT>Näin ollen Landesarbeitsgericht Bremen on päättänyt lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><LIST TYPE="OTHER"><ITEM><NP><NO.P><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0021" REF.END="QE0021"/>1)</NO.P><TXT>Onko [puitesopimuksen] 5 lausekkeen 1 kohtaa tulkittava siten, että se on esteenä kansalliselle lainsäädännölle, jossa annetaan työsopimuksen osapuolille ilman muita edellytyksiä ajallisesti rajoittamaton mahdollisuus lykätä, mahdollisesti myös useita kertoja, työsuhteen sovittua päättymistä työntekijän saavuttaessa tavanomaisen eläkeiän työsuhteen aikana tehtävällä sopimuksella pelkästään siksi, että työntekijällä on tavanomaisen eläkeiän saavuttaessaan oikeus vanhuuseläkkeeseen?</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>2)</NO.P><TXT>Jos ensimmäiseen kysymykseen vastataan myöntävästi:</TXT><P>onko ensimmäisessä kysymyksessä mainittu kansallinen lainsäädäntö puitesopimuksen 5 lausekkeen 1 kohdan vastainen myös silloin, kun työsuhteen päättymistä lykätään ensimmäisen kerran?</P></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>3)</NO.P><TXT>Onko [direktiivin 2000/78] 1 artiklaa, 2 artiklan 1 kohtaa ja 6 artiklan 1 kohtaa ja/tai unionin oikeuden yleisiä periaatteita tulkittava siten, että ne ovat esteenä kansalliselle lainsäädännölle, jossa annetaan työsopimuksen osapuolille ilman muita edellytyksiä ajallisesti rajoittamaton mahdollisuus lykätä, mahdollisesti myös useita kertoja, työsuhteen sovittua päättymistä työntekijän saavuttaessa tavanomaisen eläkeiän työsuhteen aikana tehtävällä sopimuksella pelkästään siksi, että työntekijällä on tavanomaisen eläkeiän saavuttaessaan oikeus vanhuuseläkkeeseen?<QUOT.END REF.START="QS0021" CODE="201D" ID="QE0021"/></TXT></NP></ITEM></LIST></QUOT.S></P></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD">Ennakkoratkaisukysymysten tarkastelu</HT></P></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Kolmas kysymys</HT></HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0019"><NO.P>19</NO.P><TXT>Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin kysyy kolmannella kysymyksellään, jota on tarkasteltava ensiksi, onko direktiivin 2000/78 2 artiklan 2 kohtaa ja 6 artiklan 1 kohtaa tulkittava siten, että ne ovat esteenä pääasiassa kyseessä olevan kaltaiselle kansalliselle säännökselle, jonka mukaan työntekijän, joka on saavuttanut vanhuuseläkkeen saamiseksi edellytettävän lakisääteisen eläkeiän, työsuhteen päättymisen lykkääminen edellyttää työnantajan suostumusta tiettyä määräaikaa varten.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0020"><NO.P>20</NO.P><TXT>Tässä yhteydessä on muistettava, että direktiivin 2000/78 2 artiklan 1 kohdan mukaan <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0022" REF.END="QE0022"/>yhdenvertaisen kohtelun periaatteella<QUOT.END REF.START="QS0022" CODE="201D" ID="QE0022"/> tarkoitetaan, ettei minkäänlaista tämän direktiivin 1 artiklassa tarkoitettuun seikkaan, joista yksi on ikä, perustuvaa välitöntä tai välillistä syrjintää saa esiintyä.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="6"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0021"><NO.P>21</NO.P><TXT>Mainitun direktiivin 2 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaan kyseessä on välitön syrjintä, kun henkilöä kohdellaan iän perusteella epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta kohdellaan, on kohdeltu tai voitaisiin kohdella vertailukelpoisessa tilanteessa. Direktiivin 2000/78 2 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaan kyseessä on välillinen syrjintä silloin, kun näennäisesti puolueeton säännös, peruste tai käytäntö saattaa henkilöt näiden tietyn uskonnon tai vakaumuksen, tietyn vamman, tietyn iän tai tietyn sukupuolisen suuntautumisen perusteella erityisen epäedulliseen asemaan muihin henkilöihin nähden, paitsi jos kyseinen säännös, peruste tai käytäntö on puolueettomasti perusteltavissa oikeutetulla tavoitteella ja tavoitteen saavuttamiseksi käytetyt keinot ovat asianmukaisia ja tarpeellisia.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0022"><NO.P>22</NO.P><TXT>Näin ollen on tutkittava, kohdellaanko Johnin kaltaista työntekijää epäedullisemmin ikänsä perusteella kuin jotakuta muuta vertailukelpoisessa tilanteessa olevaa henkilöä direktiivin 2000/78 2 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetulla tavalla tai saattaako pääasiassa kyseessä oleva säännös sen ikäryhmän, johon hän kuuluu, erityisen epäedulliseen asemaan tämän direktiivin 2 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetulla tavalla.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0023"><NO.P>23</NO.P><TXT>Aluksi on ensinnäkin mainittava, että – kuten direktiivin 2000/78 johdanto-osan 14 perustelukappaleessa todetaan – mainittu direktiivi ei vaikuta eläkeikää koskeviin kansallisiin säännöksiin. Kuten Euroopan komissio on todennut, tavanomaiseen eläkeikään liittyvien ikärajojen osalta on lisäksi otettava huomioon työntekijöiden iän karttumisesta yleensä johtuva suorituskyvyn heikkeneminen sekä iäkkäämpien työntekijöiden toiveet ja tarpeet käyttää vapaa-aikansa parhaaksi katsomallaan tavalla.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0024"><NO.P>24</NO.P><TXT>Toiseksi unionin tuomioistuin on todennut, että niiden työntekijöiden, jotka täyttävät eläkkeen saamista koskevat ikään ja eläkevakuutusmaksuihin liittyvät edellytykset, työsopimusten automaattinen päättyminen on ollut jo pitkään osa useiden jäsenvaltioiden työoikeutta ja sitä on käytetty laajalti työsuhteissa. Tämä järjestely perustuu poliittisten, taloudellisten, sosiaalisten, väestörakenteeseen liittyvien ja/tai talousarvioon liittyvien seikkojen väliseen tasapainoon ja on riippuvainen sen päättämisestä, pidennetäänkö työntekijöiden työelämään osallistumisen kestoa vai otetaanko sitä vastoin käyttöön säännökset aikaisemmasta työntekijöiden eläkkeelle lähtemisestä (tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20101012">12.10.2010</DATE>, <NAME.CASE>Rosenbladt</NAME.CASE>, <NO.CASE>C-45/09</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2010:601">EU:C:2010:601</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0044">44</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> oikeuskäytäntöviittauksineen).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0025"><NO.P>25</NO.P><TXT>Unionin tuomioistuin totesi <DATE ISO="20101012">12.10.2010</DATE> antamassaan tuomiossa <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>Rosenbladt</NAME.CASE> (<NO.CASE>C-45/09</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2010:601">EU:C:2010:601</NO.ECLI></REF.DOC.ECR>), että työehtosopimuksen 44 §:ää vastaava määräys ei ylitä sitä, mikä on tarpeen tavoiteltujen päämäärien saavuttamiseksi, kun otetaan huomioon jäsenvaltioille ja työmarkkinaosapuolille sosiaali- ja työllisyyspolitiikan alalla annettu laaja harkintavalta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0026"><NO.P>26</NO.P><TXT>Pääasian yhteydessä ei tosin ole riitautettu työehtosopimuksen 44 §:n määräystä, joka koskee periaatetta työsuhteen automaattisesta päättymisestä sen lukukauden päättyessä, jona työntekijä saavuttaa tavanomaisen eläkeiän, vaan säännös, jonka mukaan sopimuksen osapuolet voivat päinvastoin lykätä näin vahvistettua työsuhteen päättymisajankohtaa. Kuten kolmannen kysymyksen sanamuodosta ilmenee, säännöksessä annetaan nimittäin osapuolille mahdollisuus lykätä kyseistä ajankohtaa, mahdollisesti myös useita kertoja, ehdoitta ja ilman ajallisia rajoituksia.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0027"><NO.P>27</NO.P><TXT>Pääasiassa kyseessä olevan säännöksen mahdollisten kielteisten tai haitallisten vaikutusten osalta Saksan hallitus toteaa, ettei mainittu säännös koske varsinaisesti työsuhteen päättymiseen liittyvää ikärajaa, vaan mahdollisuutta lykätä työsuhteen päättymistä yhteisestä sopimuksesta, mikä tarjoaa tavanomaisen eläkeiän saavuttaneelle työntekijälle lisämahdollisuuden osallistua työsuhteensa päättymisen järjestelyihin.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0028"><NO.P>28</NO.P><TXT>Saksan hallitus toteaa, että kun kansallinen lainsäätäjä antoi pääasiassa kyseessä olevan säännöksen, tarkoituksena oli työmarkkinaosapuolten toiveiden mukaisesti ottaa käyttöön joustava ja oikeudellisesti varma mahdollisuus jatkaa työsuhdetta tarvittaessa ja tiettyjen edellytysten täyttyessä myös sen jälkeen, kun työntekijä on saavuttanut tavanomaisen eläkeiän.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="7"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0029"><NO.P>29</NO.P><TXT>Tätä tulkintaa ei muuta ennakkoratkaisupyynnön esittäneen tuomioistuimen näkemys, että pääasiassa kyseessä oleva säännös voidaan katsoa mahdollisuudeksi poiketa periaatteesta, jonka mukaan työsuhde päättyy automaattisesti kun työntekijä saavuttaa tavanomaisen eläkeiän. Toisin kuin nuoremmat työntekijät, tavanomaisen eläkeiän saavuttaneet työntekijät voivat nimittäin joko jatkaa työsuhdettaan tai jäädä kokonaan pois työelämästä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0030"><NO.P>30</NO.P><TXT>Sillä seikalla, että työsopimuksen osapuolet voivat lykätä työsuhteen päättymisajankohtaa myös useita kertoja, ehdoitta ja ilman ajallisia rajoituksia, ei voida kyseenalaistaa tätä toteamusta. Tällaiset seikat ovat päinvastoin omiaan lisäämään kyseisen säännöksen suotuisaa ja edullista luonnetta, koska ne ovat tapoja, jotka koskevat työsuhteen jatkamista, joka ei kuitenkaan koskaan voi tapahtua ilman työsopimuksen molempien osapuolten välistä sopimusta, joka on tehtävä työsuhteen aikana.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0031"><NO.P>31</NO.P><TXT>On todettava, että tällaiset ehdot antavat periaatteessa työntekijälle, kuten myös tämän työnantajalle, mahdollisuuden jatkaa työsuhdetta, ainoastaan jos he katsovat tämän vaihtoehdon edulliseksi, siltä osin kuin on kyse toiminnasta, joka jatkuu työntekijän saavutettua tavanomaisen eläkeiän. Unionin tuomioistuimen käytössä olevasta asiakirja-aineistosta ilmenee myös, että John riitautti ennakkoratkaisua pyytäneessä tuomioistuimessa sen, ettei hänen työnantajansa hyväksynyt hänen pyyntöänsä lykätä toistamiseen työsuhteen päättymistä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0032"><NO.P>32</NO.P><TXT>Näissä olosuhteissa tällaista säännöstä ei voida pitää direktiivin 2000/78 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla epäsuotuisana toimenpiteenä eläkeiän saavuttaneiden henkilöiden osalta verrattuna henkilöihin, jotka eivät vielä ole saavuttaneet kyseistä ikää.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0033"><NO.P>33</NO.P><TXT>Näin ollen kolmanteen ennakkoratkaisukysymykseen on vastattava, että direktiivin 2000/78 2 artiklan 2 kohtaa on tulkittava siten, ettei se ole esteenä pääasiassa kyseessä olevan kaltaiselle kansalliselle säännökselle, jonka mukaan työntekijän, joka on saavuttanut vanhuuseläkkeen saamiseksi edellytettävän lakisääteisen eläkeiän, työsuhteen päättymisen lykkääminen edellyttää työnantajan suostumusta tiettyä määräaikaa varten.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Ensimmäinen ja toinen kysymys</HT></HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0034"><NO.P>34</NO.P><TXT>Ensimmäisellä ja toisella kysymyksellään, joita on tarkasteltava yhdessä, ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin kysyy, onko puitesopimuksen 5 lausekkeen 1 kohtaa tulkittava siten, että se on esteenä pääasiassa kyseessä olevan kaltaiselle kansalliselle säännökselle, jossa annetaan työsopimuksen osapuolille ilman muita edellytyksiä ajallisesti rajoittamaton mahdollisuus lykätä, mahdollisesti myös useita kertoja, työsuhteen sovittua päättymistä työntekijän saavuttaessa tavanomaisen eläkeiän työsuhteen aikana tehtävällä yhteisellä sopimuksella pelkästään siksi, että työntekijällä on tavanomaisen eläkeiän saavuttaessaan oikeus vanhuuseläkkeeseen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0035"><NO.P>35</NO.P><TXT>Saksan hallitus väittää aluksi, ettei pääasia kuulu puitesopimuksen soveltamisalaan. Saksan hallituksen mukaan työsopimuksen päättyminen sinä päivänä kun työntekijä saavuttaa eläkeiän ei voi johtaa siihen, että työsuhde katsotaan määräaikaiseksi. Tällaisella työsopimuksella ei nimittäin voida katsoa luotavan lyhytaikaista työsuhdetta, koska työsopimuksen tekemisen ja tavanomaiselle eläkkeelle jäämisen välillä on voinut kulua useita vuosikymmeniä. Se, että osapuolet lykkäävät työsopimuksen päättymisajankohtaa, edellyttää myös, että voimassa oleva työsopimus jatkuu keskeytyksettä, eikä sopimusta voida näin ollen pitää uutena määräaikaisena sopimuksena.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0036"><NO.P>36</NO.P><TXT>Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin katsoo, että siltä osin kuin työehtosopimuksen 44 §:n 4 kohtaa, jonka mukaan työsuhde päättyy sen lukukauden päättyessä, jona työntekijä on täyttänyt eläkeiän saavuttamiselle lainsäädännössä vahvistetun iän, sovelletaan pääasiassa kyseessä olevaan työsopimukseen, on kyse päättymisajankohdan määrittämisestä ja näin ollen määräaikaisuudesta.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="8"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0037"><NO.P>37</NO.P><TXT>On syytä huomata, että vaikka puitesopimuksen soveltamisala käsitetään, kuten 2 lausekkeen 1 kohdan sanamuodosta ilmenee, laajasti ja sitä sovelletaan <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0023" REF.END="QE0023"/>määräaikaisiin työntekijöihin, joilla on työsopimus tai työsuhde, sellaisena kuin se on määritelty jäsenvaltion lainsäädännössä, työehtosopimuksissa tai käytännössä<QUOT.END REF.START="QS0023" CODE="201D" ID="QE0023"/>, ei työsopimuksia ja työsuhteita, joihin puitesopimusta sovelletaan, määritellä puitesopimuksessa eikä unionin oikeudessa, vaan kansallisessa lainsäädännössä ja/tai käytännössä (tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20120315">15.3.2012</DATE>, <NAME.CASE>Sibilio</NAME.CASE>, <NO.CASE>C-157/11</NO.CASE>, ei julkaistu, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2012:148">EU:C:2012:148</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0042">42</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0038"><NO.P>38</NO.P><TXT>Unionin tuomioistuin voi kuitenkin SEUT 267 artiklassa määrätyssä tuomioistuinten välisessä yhteistyössä asiakirjoista ilmenevien seikkojen perusteella esittää kansalliselle tuomioistuimelle sellaisia unionin oikeuden tulkintaan liittyviä seikkoja, jotka voivat olla kansalliselle tuomioistuimelle hyödyllisiä sen arvioidessa unionin oikeussääntöjen vaikutuksia (ks. vastaavasti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20170621">21.6.2017</DATE>, <NAME.CASE>W ym.</NAME.CASE>, <NO.CASE>C-621/15</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2017:484">EU:C:2017:484</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0040">40</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> oikeuskäytäntöviittauksineen).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0039"><NO.P>39</NO.P><TXT>On myös syytä huomata, että puitesopimuksen lähtökohtana on, että toistaiseksi voimassa olevat työsopimukset ovat vallitseva työsuhdemuoto, vaikka siinä tunnustetaankin, että määräaikaiset työsopimukset ovat tyypillisiä tietyillä toimialoilla tai tietyissä ammateissa ja toiminnoissa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0040"><NO.P>40</NO.P><TXT>Yksi puitesopimuksella tavoitelluista päämääristä on säännellä määräaikaisten työsopimusten tai ‑suhteiden perättäistä käyttöä, jota pidetään työntekijöihin kohdistuvien väärinkäytösten mahdollisena alkusyynä, ottamalla käyttöön tietty määrä vähimmäissuojasäännöksiä, joilla pyritään estämään työntekijöiden aseman heikkeneminen (tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20160914">14.9.2016</DATE>, <NAME.CASE>Pérez López</NAME.CASE>, <NO.CASE>C-16/15</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2016:679">EU:C:2016:679</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0026">26</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> oikeuskäytäntöviittauksineen).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0041"><NO.P>41</NO.P><TXT>Työpaikan pysyvyyttä pidetään työntekijöiden suojelun keskeisenä osatekijänä, kun taas määräaikaisilla työsopimuksilla kyetään vain tietyissä olosuhteissa vastaamaan sekä työnantajien että työntekijöiden tarpeisiin (tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20160914">14.9.2016</DATE>, <NAME.CASE>Pérez López</NAME.CASE>, <NO.CASE>C-16/15</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2016:679">EU:C:2016:679</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0027">27</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> oikeuskäytäntöviittauksineen).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0042"><NO.P>42</NO.P><TXT>Kuten unionin tuomioistuin on todennut tämän tuomion 24 kohdassa, niiden työntekijöiden, jotka täyttävät eläkkeen saamista koskevat ikään ja eläkevakuutusmaksuihin liittyvät edellytykset, työsopimusten automaattinen päättyminen on ollut jo pitkään osa useiden jäsenvaltioiden työoikeutta ja sitä on käytetty laajalti työsuhteissa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0043"><NO.P>43</NO.P><TXT>Lisäksi on niin, kuten Saksan hallitus on todennut, että pääasiassa kyseessä olevan kaltainen työsopimus, jonka mukaan työsuhde päättyy vasta työntekijän saavuttaessa tavanomaisen eläkeiän, saattaa olla voimassa vuosikymmeniä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0044"><NO.P>44</NO.P><TXT>Työsopimuksen automaattinen päättyminen silloin, kun työntekijä saavuttaa tavanomaisen eläkeiän, antaa lisäksi työntekijälle turvaa työpaikan pysyvyyden kautta. Kuten ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin on todennut, on nimittäin niin, että työntekijä, joka saavuttaa lakisääteisen vanhuuseläkkeen saamiseksi edellytettävän tavanomaisen eläkeiän, on lähtökohtaisesti työuransa loppupuolella.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0045"><NO.P>45</NO.P><TXT>Ei liene myöskään poissuljettua, että pääasiassa kyseessä olevassa säännöksessä säädettyä lykkäämistä pidetään sopimuksena, jolla siirretään alun perin sovittua eläkeikää.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0046"><NO.P>46</NO.P><TXT>Näin ollen mistään unionin tuomioistuimelle esitetystä seikasta ei ilmene, että tällainen säännös lisää määräaikaisten työsopimusten tai ‑suhteiden perättäistä käyttöä tai on työntekijöihin kohdistuvien väärinkäytösten mahdollinen alkusyy. Missään tapauksessa ei ole aihetta katsoa, että tavanomaiseen eläkeikään liittyvät ikärajat systemaattisesti heikentävät kyseessä olevien työntekijöiden asemaa puitesopimuksessa tarkoitetulla tavalla, jos työntekijät saavat täyden eläkkeen, ja erityisesti, jos työnantaja voi uudistaa kyseessä olevan työsopimuksen.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="9"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0047"><NO.P>47</NO.P><TXT>Siltä varalta, että ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin katsoo tämän tuomion 42–46 kohdassa esitetyistä näkökohdista huolimatta, että <DATE ISO="20141024">24.10.2014</DATE> päivätyn sopimuksen kaltaisen sopimuksen tekemisen, jonka mukaan <DATE ISO="20010925">25.9.2001</DATE> päivätyn työsopimuksen kaltaisen työsopimuksen – johon sovelletaan lauseketta työsuhteen automaattisesta päättymisestä, kun työntekijä saavuttaa vanhuuseläkkeen saamiseksi edellytettävän lakisääteisen eläkeiän – päättymisen ajankohtaa lykätään, on katsottava tarkoittavan sitä, että työnantaja on käyttänyt perättäisiä määräaikaisia työsopimuksia tai ‑suhteita puitesopimuksen 5 lausekkeen 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla, on tutkittava, onko tämä säännös esteenä pääasiassa kyseessä olevan kaltaiselle kansalliselle säännökselle, jossa annetaan työsopimuksen osapuolille ilman muita edellytyksiä ajallisesti rajoittamaton mahdollisuus lykätä, mahdollisesti myös useita kertoja, työsuhteen sovittua päättymistä työntekijän saavuttaessa tavanomaisen eläkeiän työsuhteen aikana tehtävällä yhteisellä sopimuksella pelkästään siksi, että työntekijällä on tavanomaisen eläkeiän saavuttaessaan oikeus vanhuuseläkkeeseen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0048"><NO.P>48</NO.P><TXT>On muistettava, että puitesopimuksen 5 lausekkeen 1 kohdassa jäsenvaltiot velvoitetaan ottamaan käyttöön vähintään yksi kyseisessä lausekkeessa luetelluista toimenpiteistä, jos kansallisessa oikeudessa ei säädetä vastaavista oikeudellisista toimenpiteistä. Nämä kolme kyseisen 5 lausekkeen 1 kohdan a–c alakohdassa lueteltua toimenpidettä koskevat perusteltuja syitä tällaisen työsopimuksen tai ‑suhteen uudistamista varten, perättäisten määräaikaisten työsopimusten tai ‑suhteiden enimmäiskokonaiskestoa ja niiden uudistamisten lukumäärää (tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20160914">14.9.2016</DATE>, <NAME.CASE>Martínez Andrés ja Castrejana López</NAME.CASE>, <NO.CASE>C-184/15 ja C-197/15</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2016:680">EU:C:2016:680</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0035">35</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> oikeuskäytäntöviittauksineen).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0049"><NO.P>49</NO.P><TXT>Vaikka unionin oikeudessa säädetään jäsenvaltioiden velvollisuudesta toteuttaa ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä, siinä ei säädetä erityisistä seuraamuksista sitä tilannetta varten, että väärinkäytöksiä kaikesta huolimatta todetaan tapahtuneen. Tällaisessa tapauksessa kansallisten viranomaisten tehtävänä on toteuttaa toimenpiteet, joiden on oltava oikeasuhteisia ja tämän lisäksi riittävän tehokkaita ja ennalta ehkäiseviä, jotta niillä voidaan taata puitesopimuksen mukaisesti annettujen sääntöjen täysi tehokkuus (tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20160914">14.9.2016</DATE>, <NAME.CASE>Martínez Andrés ja Castrejana López</NAME.CASE>, <NO.CASE>C-184/15 ja C-197/15</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2016:680">EU:C:2016:680</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0036">36</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> oikeuskäytäntöviittauksineen).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0050"><NO.P>50</NO.P><TXT>Unionin tuomioistuimen tehtävänä ei ole lausua kansallisen oikeuden säännösten tulkinnasta, sillä tämä tehtävä kuuluu toimivaltaisille kansallisille tuomioistuimille, joiden on määritettävä, täyttävätkö sovellettavan kansallisen lainsäädännön säännökset puitesopimuksen 5 lausekkeen mukaiset edellytykset (tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20140703">3.7.2014</DATE>, <NAME.CASE>Fiamingo ym.</NAME.CASE>, <NO.CASE>C-362/13, C-363/13 ja C-407/13</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2014:2044">EU:C:2014:2044</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0066">66</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> ja määräys <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20141211">11.12.2014</DATE>, <NAME.CASE>León Medialdea</NAME.CASE>, <NO.CASE>C-86/14</NO.CASE>, ei julkaistu, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2014:2447">EU:C:2014:2447</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0048">48</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0051"><NO.P>51</NO.P><TXT>Näin ollen ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on arvioitava, missä määrin kansallisen oikeuden merkityksellisten säännösten soveltamisedellytykset ja tosiasiallinen täytäntöönpano merkitsevät sitä, että tämä lainsäädäntö muodostaa riittävän toimenpiteen sen estämiseksi ja tarvittaessa seuraamusten määräämiseksi siitä, että perättäisiä määräaikaisia työsopimuksia tai ‑suhteita käytetään väärin (tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20060907">7.9.2006</DATE>, <NAME.CASE>Marrosu ja Sardino</NAME.CASE>, <NO.CASE>C-53/04</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2006:517">EU:C:2006:517</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0056">56</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> ja tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20140703">3.7.2014</DATE>, <NAME.CASE>Fiamingo ym.</NAME.CASE>, <NO.CASE>C-362/13, C-363/13 ja C-407/13</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2014:2044">EU:C:2014:2044</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0067">67</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> oikeuskäytäntöviittauksineen).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0052"><NO.P>52</NO.P><TXT>Unionin tuomioistuin voi kuitenkin ennakkoratkaisupyyntöä käsitellessään tehdä tarvittaessa täsmennyksiä ohjatakseen kansallisen tuomioistuimen arviointia asiassa (tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20140703">3.7.2014</DATE>, <NAME.CASE>Fiamingo ym.</NAME.CASE>, <NO.CASE>C-362/13, C-363/13 ja C-407/13</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2014:2044">EU:C:2014:2044</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0068">68</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> oikeuskäytäntöviittauksineen ja tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20141126">26.11.2014</DATE>, <NAME.CASE>Mascolo ym.</NAME.CASE>, <NO.CASE>C-22/13, C-61/13, C-63/13 ja C-418/13</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2014:2401">EU:C:2014:2401</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0083">83</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0053"><NO.P>53</NO.P><TXT>Tässä tapauksessa on tärkeää huomata, että puitesopimuksen 5 lausekkeen 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetulla käsitteellä <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0024" REF.END="QE0024"/>perustellut syyt<QUOT.END REF.START="QS0024" CODE="201D" ID="QE0024"/> tarkoitetaan määrätylle toiminnalle ominaisia täsmällisiä ja konkreettisia olosuhteita, jotka ovat sellaisia, että niillä voidaan tuossa nimenomaisessa yhteydessä perustella perättäisten määräaikaisten työsopimusten käyttöä. Nämä olosuhteet voivat olla muun muassa seurausta niiden työtehtävien erityisluonteesta, joiden suorittamiseksi tällaiset työsopimukset<?PAGE NO="10"?> on tehty, sekä näille tehtäville luontaisista ominaispiirteistä tai mahdollisesti siitä, että jäsenvaltio pyrkii hyväksyttävään sosiaalipoliittiseen päämäärään (tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20120126">26.1.2012</DATE>, <NAME.CASE>Kücük</NAME.CASE>, <NO.CASE>C-586/10</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2012:39">EU:C:2012:39</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0027">27</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0054"><NO.P>54</NO.P><TXT>Tältä osin on syytä todeta, että ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen mukaan työntekijä, joka saavuttaa lakisääteisen vanhuuseläkkeen saamiseksi edellytettävän tavanomaisen eläkeiän, eroaa muista työntekijöistä paitsi sosiaaliturvan osalta myös siten, että tällainen työntekijä on yleensä työuransa loppupuolella, eikä toistaiseksi voimassa oleva työsuhde näin ollen ole käytettävissä oleva vaihtoehto.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0055"><NO.P>55</NO.P><TXT>Kuten tämän tuomion 29 kohdassa on jo todettu, pääasiassa kyseessä oleva säännös voidaan katsoa mahdollisuudeksi poiketa periaatteesta, jonka mukaan työsuhde päättyy automaattisesti, kun työntekijä saavuttaa tavanomaisen eläkeiän.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0056"><NO.P>56</NO.P><TXT>Lisäksi unionin tuomioistuimen käytettävissä olevasta asiakirja-aineistosta ilmenee, että kyseisen säännöksen mukaan työsuhteen päättymisajankohdan lykkääminen edellyttää, että lykkäämisestä on työsuhteen aikana tosiasiallisesti tehty sopimus, jonka mukaan työsuhde jatkuu keskeytyksettä ja sopimusehdot pysyvät muilta osin ennallaan. Tällaiset rajoitukset antavat kyseessä olevalle työntekijälle takeen siitä, että alkuperäiset sopimusehdot säilyvät ennallaan ja että työntekijä säilyttää samalla oikeuden eläkkeeseen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0057"><NO.P>57</NO.P><TXT>Edellä esitettyjen seikkojen perusteella ensimmäiseen ja toiseen kysymykseen on vastattava, että puitesopimuksen 5 lausekkeen 1 kohtaa on tulkittava siten, ettei se ole esteenä pääasiassa kyseessä olevan kaltaiselle kansalliselle säännökselle, jossa annetaan työsopimuksen osapuolille ilman muita edellytyksiä ajallisesti rajoittamaton mahdollisuus lykätä, mahdollisesti myös useita kertoja, työsuhteen sovittua päättymistä työntekijän saavuttaessa tavanomaisen eläkeiän työsuhteen aikana tehtävällä yhteisellä sopimuksella pelkästään siksi, että työntekijällä on tavanomaisen eläkeiän saavuttaessaan oikeus vanhuuseläkkeeseen.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD">Oikeudenkäyntikulut</HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0058"><NO.P>58</NO.P><TXT>Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely unionin tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet muille kuin näille asianosaisille huomautusten esittämisestä unionin tuomioistuimelle, ei voida määrätä korvattaviksi.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><JURISDICTION><INTRO>Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (kuudes jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:</INTRO><LIST TYPE="ARAB"><ITEM><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD">1)</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD">Yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista <DATE ISO="20001127">27.11.2000</DATE> annetun neuvoston direktiivin 2000/78/EY 2 artiklan 2 kohtaa on tulkittava siten, ettei se ole esteenä pääasiassa kyseessä olevan kaltaiselle kansalliselle säännökselle, jonka mukaan työntekijän, joka on saavuttanut vanhuuseläkkeen saamiseksi edellytettävän lakisääteisen eläkeiän, työsuhteen päättymisen lykkääminen edellyttää työnantajan suostumusta tiettyä määräaikaa varten.</HT></TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD">2)</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD">Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön (EAY), Euroopan teollisuuden ja työnantajain keskusjärjestön (UNICE) ja julkisten yritysten Euroopan keskuksen (CEEP) tekemästä määräaikaista työtä koskevasta puitesopimuksesta <DATE ISO="19990628">28.6.1999</DATE> annetun neuvoston direktiivin 1999/70/EY liitteenä olevan <DATE ISO="19990318">18.3.1999</DATE> tehdyn määräaikaista työtä koskevan puitesopimuksen 5 lausekkeen 1 kohtaa on tulkittava siten, ettei se ole esteenä pääasiassa kyseessä olevan kaltaiselle kansalliselle säännökselle, jossa annetaan työsopimuksen osapuolille ilman muita edellytyksiä ajallisesti rajoittamaton mahdollisuus lykätä, mahdollisesti myös useita kertoja,<?PAGE NO="11"?> työsuhteen sovittua päättymistä työntekijän saavuttaessa tavanomaisen eläkeiän työsuhteen aikana tehtävällä yhteisellä sopimuksella pelkästään siksi, että työntekijällä on tavanomaisen eläkeiän saavuttaessaan oikeus vanhuuseläkkeeseen.</HT></TXT></NP></ITEM></LIST></JURISDICTION></CONTENTS.JUDGMENT><SIGNATURE.CASE><SIGNATORY><P>Allekirjoitukset</P></SIGNATORY></SIGNATURE.CASE></JUDGMENT>