<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><JUDGMENT xmlns:fmx="http://opoce" xmlns:xsi="http://www.w3.org/2001/XMLSchema-instance" xsi:noNamespaceSchemaLocation="http://formex.publications.europa.eu/schema/formex-05.58-20161101.xd"><BIB.JUDGMENT><REF.CASE FILE="n.a."><NO.CASE>C-4/18</NO.CASE><NO.CASE>C-5/18</NO.CASE></REF.CASE><NO.CELEX>62018CJ0004</NO.CELEX><NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2019:860">EU:C:2019:860</NO.ECLI><NO.SEQ>0001</NO.SEQ><PAGE.FIRST.ECR>1</PAGE.FIRST.ECR><PAGE.SEQ>1</PAGE.SEQ><PAGE.LAST.ECR>14</PAGE.LAST.ECR><PAGE.TOTAL>14</PAGE.TOTAL><AUTHOR>CJ</AUTHOR></BIB.JUDGMENT><CURR.TITLE><PAGE.HEADER><P><HT TYPE="SC">Tuomio <DATE ISO="20191016">16.10.2019</DATE> – Yhdistetyt asiat C-4/18 ja C-5/18</HT></P><P><HT TYPE="SC">Winterhoff <HT TYPE="BOLD">ja Eisenbeis</HT></HT></P></PAGE.HEADER></CURR.TITLE><TITLE><TI><P><HT TYPE="UC">Unionin tuomioistuimen tuomio</HT> (viides jaosto)</P><P><DATE ISO="20191016">16 päivänä lokakuuta 2019</DATE><NOTE NUMBERING="STAR" TYPE="FOOTNOTE" NOTE.ID="E0001"><P>Oikeudenkäyntikieli: saksa.</P></NOTE></P></TI></TITLE><INTERMEDIATE><INDEX IDX.CLOSE="" SEPARATOR=" – " IDX.OPEN=""><KEYWORD>Ennakkoratkaisupyyntö</KEYWORD><KEYWORD>Verotus</KEYWORD><KEYWORD>Yhteinen arvonlisäverojärjestelmä</KEYWORD><KEYWORD>Direktiivi 2006/112/EY</KEYWORD><KEYWORD>132 artiklan 1 kohdan a alakohta</KEYWORD><KEYWORD>Tiettyjen yleishyödyllisten toimintojen vapautukset</KEYWORD><KEYWORD>Julkisen postilaitoksen palvelut</KEYWORD><KEYWORD>Direktiivi 97/67/EY</KEYWORD><KEYWORD>Postin yleispalvelun tarjoaja</KEYWORD><KEYWORD>Yksityinen toimija, joka tarjoaa tuomioistuinten tai hallintoviranomaisten asiakirjojen virallisia tiedoksiantoja koskevia palveluja</KEYWORD></INDEX></INTERMEDIATE><JUDGMENT.INIT><P>Yhdistetyissä asioissa C‑4/18 ja C‑5/18,</P><P>joissa on kyse SEUT 267 artiklaan perustuvista ennakkoratkaisupyynnöistä, jotka Bundesfinanzhof (liittovaltion ylin verotuomioistuin, Saksa) on esittänyt <DATE ISO="20170531">31.5.2017</DATE> tekemillään päätöksillä, jotka ovat saapuneet unionin tuomioistuimeen <DATE ISO="20180103">3.1.2018</DATE>, saadakseen ennakkoratkaisun asioissa</P></JUDGMENT.INIT><PARTIES><PLAINTIFS><P><HT TYPE="BOLD">Michael Winterhoff</HT>, DIREKTexpress Holding AG:n konkurssipesän pesänhoitajana,</P></PLAINTIFS><AGAINST>vastaan</AGAINST><DEFENDANTS><P><HT TYPE="BOLD">Finanzamt Ulm</HT> (C‑4/18)</P></DEFENDANTS><P>ja</P><PLAINTIFS><P><HT TYPE="BOLD">Jochen Eisenbeis</HT>, JUREX GmbH:n konkurssipesän pesänhoitajana,</P></PLAINTIFS><AGAINST>vastaan</AGAINST><DEFENDANTS><P><HT TYPE="BOLD">Bundeszentralamt für Steuern</HT> (C‑5/18),</P></DEFENDANTS></PARTIES><PREAMBLE><PREAMBLE.INIT><P>UNIONIN TUOMIOISTUIN (viides jaosto),</P><P>toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja E. Regan (esittelevä tuomari) sekä tuomarit I. Jarukaitis, E. Juhász, M. Ilešič ja C. Lycourgos,</P><P>julkisasiamies: H. Saugmandsgaard Øe,</P><P>kirjaaja: A. Calot Escobar,</P></PREAMBLE.INIT><GR.VISA><VISA>ottaen huomioon kirjallisessa käsittelyssä esitetyn,</VISA></GR.VISA><GR.CONSID><CONSID><P>ottaen huomioon huomautukset, jotka sille ovat esittäneet</P><LIST TYPE="NDASH"><ITEM><P>Michael Winterhoff, DIREKTexpress Holding AG:n konkurssipesän pesänhoitajana, ja Jochen Eisenbeis, JUREX GmbH:n konkurssipesän pesänhoitajana, edustajanaan C. Hahn, Steuerberater,</P></ITEM><?PAGE NO="2"?><ITEM><P>Saksan hallitus, asiamiehinään T. Henze ja R. Kanitz,</P></ITEM><ITEM><P>Suomen hallitus, asiamiehenään H. Leppo,</P></ITEM><ITEM><P>Euroopan komissio, asiamiehinään W. Mölls, L. Lozano Palacios ja L. Nicolae,</P></ITEM></LIST></CONSID></GR.CONSID><GR.VISA><VISA>päätettyään julkisasiamiestä kuultuaan ratkaista asiat ilman ratkaisuehdotusta,</VISA></GR.VISA><PREAMBLE.FINAL>on antanut seuraavan</PREAMBLE.FINAL></PREAMBLE><CONTENTS.JUDGMENT><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD">tuomion</HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0001"><NO.P>1</NO.P><TXT>Ennakkoratkaisupyynnöt koskevat yhteisön postipalvelujen sisämarkkinoiden kehittämistä ja palvelun laadun parantamista koskevista yhteisistä säännöistä <DATE ISO="19971215">15.12.1997</DATE> annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 97/67/EY (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="015" PAGE.FIRST="14" DATE.PUB="1998">EYVL 1998, L 15, s. 14</REF.DOC.OJ>), sellaisena kuin se on muutettuna <DATE ISO="20080220">20.2.2008</DATE> annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2008/6/EY (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="052" PAGE.FIRST="3" DATE.PUB="2008">EUVL 2008, L 52, s. 3</REF.DOC.OJ>) (jäljempänä direktiivi 97/67), 2 artiklan 13 alakohdan ja 3 artiklan 4 kohdan sekä yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä <DATE ISO="20061128">28.11.2006</DATE> annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="347" PAGE.FIRST="1" DATE.PUB="2006">EYVL 2006, L 347, s. 1</REF.DOC.OJ>) 132 artiklan 1 kohdan a alakohdan tulkintaa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0002"><NO.P>2</NO.P><TXT>Nämä pyynnöt on esitetty kahdessa asiassa, joista ensimmäisessä ovat vastakkain Michael Winterhoff, DIREKTexpress Holding AG:n konkurssipesän pesänhoitajana, ja Finanzamt Ulm (Ulm, Saksa) (asia C‑4/18) ja toisessa Jochen Eisenbeis, JUREX GmbH:n konkurssipesän pesänhoitajana, ja Bundeszentralamt für Steuern (liittovaltion keskusverovirasto, Saksa) (asia C‑5/18) ja joissa on kyse siitä, että näiden yhtiöiden tuomioistuimille ja hallintoviranomaisille suorittamia virallisten tiedoksiantojen toimittamiseen liittyviä palveluja ei ole vapautettu arvonlisäverosta.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD">Asiaa koskevat oikeussäännöt</HT></P></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Unionin oikeus</HT></HT></P></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><P><HT TYPE="ITALIC">Direktiivi 97/67</HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0003"><NO.P>3</NO.P><TXT>Direktiivin 97/67 1 lukuun, jonka otsikko on <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0001" ID="QS0001"/>Tarkoitus ja soveltamisala<QUOT.END REF.START="QS0001" CODE="201D" ID="QE0001"/>, sisältyvässä 2 artiklassa esitetään seuraavat määritelmät:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ALINEA><P><QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0002" ID="QS0002"/>Tässä direktiivissä tarkoitetaan:</P><LIST TYPE="ARAB"><ITEM><NP><NO.P>1)</NO.P><TXT><QUOT.START CODE="2019" REF.END="QE0003" ID="QS0003"/>postipalveluilla<QUOT.END REF.START="QS0003" CODE="2019" ID="QE0003"/> palveluja, joihin kuuluu postilähetysten keräily, lajittelu, kuljetus ja jakelu,</TXT></NP></ITEM></LIST><LIST TYPE="OTHER"><ITEM><NP><NO.P>1 a)</NO.P><TXT><QUOT.START CODE="2019" REF.END="QE0004" ID="QS0004"/>postipalvelujen tarjoajalla<QUOT.END REF.START="QS0004" CODE="2019" ID="QE0004"/> yritystä, joka tarjoaa yhtä tai useampaa postipalvelua,</TXT></NP></ITEM></LIST><P>– –</P><LIST TYPE="ARAB"><ITEM><NP><NO.P>4)</NO.P><TXT><QUOT.START CODE="2019" REF.END="QE0005" ID="QS0005"/>keräilyllä<QUOT.END REF.START="QS0005" CODE="2019" ID="QE0005"/> postipalvelun tarjoajan suorittamaa postilähetysten keräilyä,</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>5)</NO.P><TXT><QUOT.START CODE="2019" REF.END="QE0006" ID="QS0006"/>jakelulla<QUOT.END REF.START="QS0006" CODE="2019" ID="QE0006"/> toimenpiteitä alkaen jakelukeskuksissa tapahtuvasta postilähetysten lajittelusta ja päättyen niiden toimittamiseen vastaanottajille,</TXT></NP></ITEM><?PAGE NO="3"?><ITEM><NP><NO.P>6)</NO.P><TXT><QUOT.START CODE="2019" REF.END="QE0007" ID="QS0007"/>postilähetyksellä<QUOT.END REF.START="QS0007" CODE="2019" ID="QE0007"/> postipalvelun tarjoajan kuljetettavaa valmista lähetystä, joka on osoitettu jollekin vastaanottajalle. Tällaiset lähetykset voivat kirjelähetysten lisäksi olla esimerkiksi kirjoja, luetteloita, sanomalehtiä ja aikakausjulkaisuja sekä postipaketteja, jotka sisältävät joko kaupallista arvoa omaavaa tai sitä vailla olevaa tavaraa,</TXT></NP></ITEM></LIST><P>– –</P><LIST TYPE="ARAB"><ITEM><NP><NO.P>9)</NO.P><TXT><QUOT.START CODE="2019" REF.END="QE0008" ID="QS0008"/>kirjatulla lähetyksellä<QUOT.END REF.START="QS0008" CODE="2019" ID="QE0008"/> lähetystä, jota koskee kiinteämääräinen vakuus lähetyksen katoamisen, varastamisen tai vahingoittumisen varalta ja josta lähettäjälle annetaan, tarvittaessa tämän sitä pyytäessä, kuitti postilähetyksen jättämisestä ja/tai sen toimittamisesta vastaanottajalle,</TXT></NP></ITEM></LIST><P>– –</P><LIST TYPE="ARAB"><ITEM><NP><NO.P>13)</NO.P><TXT><QUOT.START CODE="2019" REF.END="QE0009" ID="QS0009"/>yleispalvelujen tarjoajalla<QUOT.END REF.START="QS0009" CODE="2019" ID="QE0009"/> julkista tai yksityistä postipalvelun tarjoajaa, joka huolehtii jäsenvaltion alueella kokonaan tai osittain postin yleispalveluista ja joka on 4 artiklan mukaisesti ilmoitettu komissiolle,</TXT></NP></ITEM></LIST><P>– –</P><LIST TYPE="ARAB"><ITEM><NP><NO.P>17)</NO.P><TXT><QUOT.START CODE="2019" REF.END="QE0010" ID="QS0010"/>käyttäjällä<QUOT.END REF.START="QS0010" CODE="2019" ID="QE0010"/> luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka lähettäjänä tai vastaanottajana käyttää hyväkseen tarjottuja postipalveluja,</TXT></NP></ITEM></LIST></ALINEA><ALINEA>– –<QUOT.END REF.START="QS0002" CODE="201D" ID="QE0002"/></ALINEA></QUOT.S></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0004"><NO.P>4</NO.P><TXT>Tämän direktiivin 2 luku, jonka otsikko on <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0011" ID="QS0011"/>Yleispalvelu<QUOT.END REF.START="QS0011" CODE="201D" ID="QE0011"/>, sisältää direktiivin 3–6 artiklan. Direktiivin 3 artiklan sanamuoto on seuraava:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><PARAG IDENTIFIER="003.001"><NO.PARAG><QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0012" ID="QS0012"/>1.</NO.PARAG><ALINEA>Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että käyttäjillä on oikeus yleispalveluun, johon sisältyy tietyn laatuisten postipalvelujen pysyvä tarjonta kaikille käyttäjille kohtuullisin hinnoin jäsenvaltioiden koko alueella.</ALINEA></PARAG><P>– –</P><PARAG IDENTIFIER="003.004"><NO.PARAG>4.</NO.PARAG><ALINEA><P>Kunkin jäsenvaltion on annettava tarvittavat toimenpiteet huolehtiakseen siitä, että yleispalveluun kuuluvat vähintään seuraavat palvelut:</P><LIST TYPE="NDASH"><ITEM><P>enintään kahden kilogramman painoisten postilähetysten keräily, lajittelu, kuljetus ja jakelu</P></ITEM><ITEM><P>enintään kymmenen kilogramman painoisten postipakettien keräily, lajittelu, kuljetus ja jakelu,</P></ITEM><ITEM><P>kirjattuja ja vakuutettuja lähetyksiä koskevat palvelut.</P></ITEM></LIST></ALINEA></PARAG><P>– –</P><PARAG IDENTIFIER="003.007"><NO.PARAG>7.</NO.PARAG><ALINEA>Tässä artiklassa määriteltyyn yleispalveluun kuuluvat sekä kotimaan- että ulkomaanpalvelut.<QUOT.END REF.START="QS0012" CODE="201D" ID="QE0012"/></ALINEA></PARAG></QUOT.S></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0005"><NO.P>5</NO.P><TXT>Mainitun direktiivin 4 artiklassa säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><PARAG IDENTIFIER="004.001"><NO.PARAG><QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0013" ID="QS0013"/>1.</NO.PARAG><ALINEA>Kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että yleispalvelun tarjoaminen taataan, ja ilmoitettava komissiolle toimenpiteistä, joita jäsenvaltio on toteuttanut täyttääkseen tämän velvoitteen. Yleispalvelun tarjonnan varmistamiseksi toteutetuista jäsenvaltioiden toimenpiteistä on ilmoitettava 21 artiklassa tarkoitetulle komitealle.</ALINEA></PARAG><?PAGE NO="4"?><PARAG IDENTIFIER="004.002"><NO.PARAG>2.</NO.PARAG><ALINEA>Jäsenvaltiot voivat nimetä yleispalvelun tarjoajaksi yhden tai useamman yrityksen, jotta jäsenvaltion koko alue voi tulla katetuksi. Jäsenvaltiot voivat nimetä eri yrityksiä tarjoamaan yleispalvelun eri osatekijöitä ja/tai kattamaan jäsenvaltion alueen eri osia. – –</ALINEA><ALINEA>Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle nimeämiensä yleispalvelun tarjoajien nimet. – –<QUOT.END REF.START="QS0013" CODE="201D" ID="QE0013"/></ALINEA></PARAG></QUOT.S></P></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><P><HT TYPE="ITALIC">Direktiivi 2006/112</HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0006"><NO.P>6</NO.P><TXT>Direktiivin 2006/112 IX osaston, jonka otsikko on <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0014" ID="QS0014"/>Vapautukset<QUOT.END REF.START="QS0014" CODE="201D" ID="QE0014"/>, 1 luvussa, jonka otsikko on <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0015" ID="QS0015"/>Yleiset säännökset<QUOT.END REF.START="QS0015" CODE="201D" ID="QE0015"/>, olevassa 131 artiklassa säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ALINEA><QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0016" ID="QS0016"/>Jäljempänä 2–9 luvussa säädettyjä vapautuksia sovelletaan rajoittamatta muiden [unionin oikeuden] säännösten soveltamista ja noudattaen jäsenvaltioiden vahvistamia edellytyksiä mainittujen vapautusten oikean ja selkeän soveltamisen varmistamiseksi ja kaikenlaisten petosten, verojen kiertämisen ja väärinkäytösten estämiseksi.<QUOT.END REF.START="QS0016" CODE="201D" ID="QE0016"/></ALINEA></QUOT.S></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0007"><NO.P>7</NO.P><TXT>Saman IX osaston 2 luku, jonka otsikko on <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0017" ID="QS0017"/>Tiettyjen yleishyödyllisten toimintojen vapautukset<QUOT.END REF.START="QS0017" CODE="201D" ID="QE0017"/>, sisältää saman direktiivin 132 artiklan, jonka 1 kohdassa säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ALINEA><P><QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0018" ID="QS0018"/>Jäsenvaltioiden on vapautettava verosta seuraavat liiketoimet:</P><LIST TYPE="alpha"><ITEM><NP><NO.P>a)</NO.P><TXT>julkisen postilaitoksen palvelujen suoritukset ja niihin liittyvät tavaroiden luovutukset, lukuun ottamatta henkilökuljetus- ja televiestintäpalveluja;</TXT></NP></ITEM></LIST><P>– –<QUOT.END REF.START="QS0018" CODE="201D" ID="QE0018"/></P></ALINEA></QUOT.S></P></NP.ECR></GR.SEQ></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Saksan oikeus</HT></HT></P></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><P><HT TYPE="ITALIC">UStG</HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0008"><NO.P>8</NO.P><TXT>Liikevaihtoverolain (Umsatzsteuergesetz, jäljempänä UStG), sellaisena kuin sitä sovelletaan pääasian oikeudenkäynnissä asiassa C‑4/18, 1 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetuista liiketoimista vapautettiin verosta <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0019" ID="QS0019"/>liiketoimet, jotka palvelevat suoraan Deutsche Post AG:n postipalvelua<QUOT.END REF.START="QS0019" CODE="201D" ID="QE0019"/>.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0009"><NO.P>9</NO.P><TXT>UStG:n, sellaisena kuin sitä sovelletaan pääasian oikeusriidassa C‑5/18 eli sellaisena kuin se oli voimassa <DATE ISO="20100701">1.7.2010</DATE> alkaen, seuraavat liiketoimet oli vapautettu verosta tämän lain 4 §:n 11b kohdan nojalla:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ALINEA><QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0020" ID="QS0020"/>[Direktiivin 97/67] 3 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu yleispalvelu. Vapautus edellyttää, että elinkeinonharjoittaja on antanut Saksan keskusverovirastolle [Bundeszentralamt für Steuern] tämän antaman todistuksen mukaisesti sitoumuksen siitä, että se tarjoaa koko Saksan liittotasavallan alueella kaikkia tai joitakin ensimmäisen virkkeen mukaisia yleispalveluun kuuluvia palveluja.<QUOT.END REF.START="QS0020" CODE="201D" ID="QE0020"/></ALINEA></QUOT.S></P></NP.ECR></GR.SEQ><?PAGE NO="5"?><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><P><HT TYPE="ITALIC">Postilaki</HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0010"><NO.P>10</NO.P><TXT>Postilain, joka on annettu <DATE ISO="19971222">22.12.1997</DATE> (Postgesetz; BGBl. 1997 I, s. 3294), sellaisena kuin sitä sovelletaan pääasioiden oikeusriitoihin, 11 §:ssä, jonka otsikko on <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0021" ID="QS0021"/>Yleispalvelun käsite ja laajuus<QUOT.END REF.START="QS0021" CODE="201D" ID="QE0021"/>, säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><PARAG IDENTIFIER="011.001"><NO.PARAG><QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0022" ID="QS0022"/>(1)</NO.PARAG><ALINEA>Yleispalveluun kuuluvat palvelut ovat 4 §:n 1 kohdassa tarkoitettuja postialan vähimmäispalveluja, jotka on tuotettava tietynlaatuisina kohtuullisin hinnoin koko maan alueella. Yleispalvelu rajoittuu toimilupaa edellyttäviin postipalveluihin ja sellaisiin postipalveluihin, jotka voidaan kuljetusteknisesti ainakin osittain tuottaa toimilupaa edellyttävien postipalvelujen yhteydessä. Se kattaa vain sellaiset palvelut, joiden katsotaan yleisesti olevan välttämättömiä.</ALINEA></PARAG><PARAG IDENTIFIER="011.002"><NO.PARAG>(2)</NO.PARAG><ALINEA>Saksan liittotasavallan hallitus valtuutetaan vahvistamaan asetuksella, joka edellyttää liittopäivien [Bundestag] ja liittoneuvoston [Bundesrat] hyväksyntää, edellä olevan 1 momentin mukaisen yleispalvelun sisältö ja laajuus – –<QUOT.END REF.START="QS0022" CODE="201D" ID="QE0022"/></ALINEA></PARAG></QUOT.S></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0011"><NO.P>11</NO.P><TXT>Kyseisen lain 33 §:n, jonka otsikko on <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0023" ID="QS0023"/>Virallista tiedoksiantoa koskeva velvoite<QUOT.END REF.START="QS0023" CODE="201D" ID="QE0023"/>, 1 momentissa säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ALINEA><QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0024" ID="QS0024"/>Toimiluvan haltija, joka tuottaa kirjelähetysten viralliseen tiedoksiantoon liittyviä palveluja, on prosessioikeutta sääntelevien lakien ja hallintotoimen tiedoksiantoa sääntelevien lakien säännösten nojalla velvollinen antamaan virallisesti tiedoksi asiakirjoja niiden painosta riippumatta. Toimiluvan haltijalla on tämän velvoitteen täyttämisen edellyttämät valtaoikeudet (viranomaistehtäviä hoitamaan valtuutettu elinkeinonharjoittaja).<QUOT.END REF.START="QS0024" CODE="201D" ID="QE0024"/></ALINEA></QUOT.S></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0012"><NO.P>12</NO.P><TXT>Mainitun lain 34 §:ssä, jonka otsikko on <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0025" ID="QS0025"/>Virallisesta tiedoksiannosta maksettava vastike<QUOT.END REF.START="QS0025" CODE="201D" ID="QE0025"/>, säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ALINEA><QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0026" ID="QS0026"/>Viranomaistehtäviä hoitamaan valtuutetulla toimiluvan haltijalla on oikeus vastikkeeseen. Vastikkeella korvataan kaikki toimiluvan haltijan tuottamat palvelut, mukaan lukien virallinen asiakirjojen vahvistaminen ja vahvistusasiakirjojen palauttaminen toimeksiantajalle. Vastikkeen on oltava 20 §:n 1 ja 2 momentissa säädetyn mukainen. Se edellyttää sääntelyviranomaisen hyväksyntää. – –<QUOT.END REF.START="QS0026" CODE="201D" ID="QE0026"/></ALINEA></QUOT.S></P></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><P><HT TYPE="ITALIC">Postin yleispalveluista annettu asetus</HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0013"><NO.P>13</NO.P><TXT>Postin yleispalveluista <DATE ISO="19991215">15.12.1999</DATE> annetun asetuksen (Post-Universaldienstleistungsverordnung; BGBl. 1999 I, s. 2418), sellaisena kuin sitä sovelletaan pääasioiden oikeusriitoihin, 1 §:ssä säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><PARAG IDENTIFIER="001.001"><NO.PARAG><QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0027" ID="QS0027"/>(1)</NO.PARAG><ALINEA><P>Yleispalveluja ovat seuraavat postipalvelut:</P><LIST TYPE="ARAB"><ITEM><NP><NO.P>1.</NO.P><TXT>sellaisten postilain 4 §:n 2 kohdassa tarkoitettujen kirjelähetysten kuljettaminen, jotka painavat enintään <FT TYPE="NUMBER">2000</FT> grammaa ja joiden mitat eivät ylitä Maailman postiliiton yleissopimuksessa ja asiaa koskevissa täytäntöönpanoasetuksissa vahvistettuja mittoja</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>2.</NO.P><TXT>sellaisten osoitteellisten pakettien kuljettaminen, joiden yksittäispaino on enintään 20 kilogrammaa ja joiden mitat eivät ylitä Maailman postiliiton yleissopimuksessa ja asiaa koskevissa täytäntöönpanoasetuksissa vahvistettuja mittoja</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>3.</NO.P><TXT>postilain 4 §:n 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen sanomalehtien ja aikakauslehtien kuljettaminen. – –</TXT></NP></ITEM></LIST></ALINEA></PARAG><?PAGE NO="6"?><PARAG IDENTIFIER="001.002"><NO.PARAG>(2)</NO.PARAG><ALINEA><P>Kirjeiden toimitus kattaa myös seuraavat lähetykset:</P><LIST TYPE="ARAB"><ITEM><NP><NO.P>1.</NO.P><TXT>kirjattu lähetys (kirjelähetys, jota koskee kiinteämääräinen vakuus lähetyksen katoamisen, varastamisen tai vahingoittumisen varalta ja jonka toimittamisesta vastaanottajalle annetaan vastaanottotodistus)</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>2.</NO.P><TXT>vakuutettu lähetys (kirjelähetys, joka on vakuutettu ilmoitetusta arvosta katoamisen, varastamisen tai vahingoittumisen varalta)</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>3.</NO.P><TXT>postiennakkolähetys (kirjelähetys, joka luovutetaan vastaanottajalle vasta, kun hän on maksanut tietyn rahasumman)</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>4.</NO.P><TXT>lähetys pikakirjeenä (kirjelähetys, jonka lähetti jakaa mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on luovutettu jakelijalle).<QUOT.END REF.START="QS0027" CODE="201D" ID="QE0027"/></TXT></NP></ITEM></LIST></ALINEA></PARAG></QUOT.S></P></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><P><HT TYPE="ITALIC">Siviiliprosessilaki</HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0014"><NO.P>14</NO.P><TXT>Siviiliprosessilain (Zivilprozessordnung) 176 §:n, joka koskee virallista tiedoksiantoa, 1 momentissa säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ALINEA><QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0028" ID="QS0028"/>Mikäli postille, oikeuslaitoksen henkilöstöön kuuluvalle tai haastemiehelle annetaan tiedoksiantoa koskeva toimeksianto tai mikäli toista viranomaista pyydetään suorittamaan tiedoksianto, kirjaamo luovuttaa tiedoksi annettavan asiakirjan suljetussa kirjekuoressa ja valmiin lomakkeen tiedoksiantotodistusta varten. – –<QUOT.END REF.START="QS0028" CODE="201D" ID="QE0028"/></ALINEA></QUOT.S></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0015"><NO.P>15</NO.P><TXT>Saman lain 182 §:ssä, joka myös koskee virallista tiedoksiantoa, säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><PARAG IDENTIFIER="182.001"><NO.PARAG><QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0029" ID="QS0029"/>1.</NO.PARAG><ALINEA>Tiedoksiannosta – – on laadittava todistus käyttäen tätä varten laadittua lomaketta. – –</ALINEA></PARAG><PARAG IDENTIFIER="182.003"><NO.PARAG>3.</NO.PARAG><ALINEA>Tiedoksiantotodistus on palautettava viipymättä kirjaamolle alkuperäiskappaleena tai sähköisenä asiakirjana.<QUOT.END REF.START="QS0029" CODE="201D" ID="QE0029"/></ALINEA></PARAG></QUOT.S></P></NP.ECR></GR.SEQ></GR.SEQ></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD">Pääasiat ja ennakkoratkaisukysymykset</HT></P></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Asia C‑4/18</HT></HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0016"><NO.P>16</NO.P><TXT>Winterhoff on DIREKTexpress Holdingin, jonka osalta aloitettiin maksukyvyttömyysmenettely Amtsgericht Ulmin (Ulmin alioikeus, Saksa) <DATE ISO="20110706">6.7.2011</DATE> antamalla päätöksellä, konkurssipesän pesänhoitaja, ja kyseinen tuomioistuin myös nimesi hänet tähän tehtävään. Kyseinen yhtiö on sellaisen konsernin kattoyhtiö, joka tarjosi postipalveluja kaikkialle Saksaan sijoittautuneiden tytäryhtiöiden välityksellä. Vuosina 2008 ja 2009 konsernin toiminta koostui pääasiallisesti siitä, että se suoritti Saksan julkisoikeuden säännösten mukaisia virallisia tiedoksiantoja koskevia palveluja, joita pidettiin arvonlisäverosta vapautettuina liiketoimina.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0017"><NO.P>17</NO.P><TXT>Ulmin verotoimisto totesi elokuun 2008 ja toukokuun 2009 välistä ajanjaksoa koskeneen verotarkastuksen jälkeen, että tällaisista tiedoksiantotoimista oli maksettava arvonlisäveroa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0018"><NO.P>18</NO.P><TXT>DIREKTexpress Holding teki ensin oikaisuvaatimuksen tästä päätöksestä ja nosti oikaisuvaatimuksen tultua hylätyksi kanteen Finanzgericht Baden-Württembergissä (Baden-Württembergin verotuomioistuin, Saksa). Tässä menettelyssä vastaajana oleva Ulmin verotoimisto teki menettelyn aikana vuosia 2008 ja 2009 koskevat arvonlisäveropäätökset.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="7"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0019"><NO.P>19</NO.P><TXT>Saman menettelyn aikana DIREKTexpress Holdingin osalta aloitettiin maksukyvyttömyysmenettely ja Winterhoff nimitettiin pesänhoitajaksi. Hän otti hoitaakseen vireillä olevan menettelyn pesänhoitajan ominaisuudessa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0020"><NO.P>20</NO.P><TXT>Finanzgericht Baden-Württemberg hylkäsi DIREKTexpress Holdingin nostaman kanteen sillä perusteella, että asiakirjojen virallisia tiedoksiantoja ei voitu vapauttaa verosta vaaditulla tavalla. Kyseinen tuomioistuin katsoi erityisesti yhtäältä, että UStG:n 4 §:n 11b kohdassa määrätyt edellytykset eivät täyttyneet, koska ainoastaan liiketoimet, joilla palvellaan välittömästi Deutsche Postin postitoimintaa, vapautetaan arvonlisäverosta, ja toisaalta, ettei ollut mahdollista vedota suoraan direktiivin 2006/112 132 artiklan 1 kohdan a alakohtaan, koska viralliset tiedoksiannot eivät olleet tässä säännöksessä tarkoitettuja yleispalveluja.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0021"><NO.P>21</NO.P><TXT>Winterhoff teki tästä ratkaisusta ennakkoratkaisua pyytäneeseen tuomioistuimeen eli Bundesfinanzhofiin (liittovaltion ylin verotuomioistuin, Saksa) Revision-valituksen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0022"><NO.P>22</NO.P><TXT>Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin pohtii ensinnäkin sitä, voidaanko elinkeinonharjoittaja, joka suorittaa lähinnä tuomioistuinten ja hallintoviranomaisten asiakirjojen virallisia tiedoksiantoja, katsoa direktiivin 97/67 2 artiklan 13 alakohdassa tarkoitetuksi yleispalvelujen tarjoajaksi. Kyseinen tuomioistuin pohtii erityisesti sitä, voidaanko nämä toiminnot rinnastaa direktiivin 97/67 3 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuun posti- tai postipakettilähetykseen tai niin ikään tässä säännöksessä tarkoitettuun kirjattuun lähetykseen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0023"><NO.P>23</NO.P><TXT>Toiseksi ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin on epävarma siitä, voidaanko DIREKTexpress Holdingin kaltaisen yhtiön katsoa tarjoavan direktiivin 2006/112 132 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0030" ID="QS0030"/>julkisen postilaitoksen<QUOT.END REF.START="QS0030" CODE="201D" ID="QE0030"/> palveluja niin, että sen tarjoamat virallisia tiedoksiantoja koskevat palvelut on vapautettava arvonlisäverosta tämän säännöksen nojalla. Se, että tällaiset tiedoksiannot ovat osa hyvää oikeudenkäyttöä ja että ne tämän vuoksi palvelevat yleistä etua, puoltaa tätä. Koska yksityinen ei voi vaatia virallista tiedoksiantoa, tällaisen toimen ei sitä vastoin voida katsoa olevan direktiivin 97/67 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0031" ID="QS0031"/>kaikille käyttäjille<QUOT.END REF.START="QS0031" CODE="201D" ID="QE0031"/> tarjottava palvelu.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0024"><NO.P>24</NO.P><TXT>Tässä tilanteessa Bundesfinanzhof on päättänyt lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavan ennakkoratkaisukysymyksen:</TXT><QUOT.S LEVEL="1"><P><QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0032" ID="QS0032"/>Onko elinkeinonharjoittaja, joka suorittaa julkisoikeudellisten säännösten mukaisia asiakirjojen virallisia tiedoksiantoja, [direktiivin 97/67] 2 artiklan 13 alakohdassa tarkoitettu yleispalvelujen tarjoaja, joka huolehtii kokonaan tai osittain postin yleispalveluun kuuluvista palveluista, ja onko nämä palvelut vapautettu verosta [direktiivin 2006/112] 132 artiklan 1 kohdan a alakohdan nojalla?<QUOT.END REF.START="QS0032" CODE="201D" ID="QE0032"/></P></QUOT.S></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Asia C‑5/18</HT></HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0025"><NO.P>25</NO.P><TXT>Eisenbeis on JUREXin, jonka osalta aloitettiin maksukyvyttömyysmenettely <DATE ISO="20110701">1.7.2011</DATE> tehdyllä päätöksellä, konkurssipesän pesänhoitaja, ja hänet myös nimettiin tällä päätöksellä kyseiseen tehtävään. Tämä yhtiö toimitti muun muassa virallisia tiedoksiantoja kaikkialla Saksassa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0026"><NO.P>26</NO.P><TXT>JUREX haki vuonna 2010 liittovaltion keskusverovirastolta todistusta kyseisiä tiedoksiantopalveluja koskevasta arvonlisäverovapautuksesta. Tämä yhtiö antoi tälle viranomaiselle sitoumuksen siitä, että se tarjoaa koko Saksan liittotasavallan alueella tällaisia virallisia tiedoksiantoja koskevia palveluja sovellettavien menettelysääntöjen ja lakien mukaisesti ja Bundesnetzagenturin (liittovaltion verkkovirasto, Saksa) tätä tarkoitusta varten myöntämien lupien mukaisesti.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0027"><NO.P>27</NO.P><TXT>Liittovaltion keskusverovirasto hylkäsi tämän hakemuksen <DATE ISO="20100804">4.8.2010</DATE> tekemällään päätöksellä sillä perusteella, että sen kohteena oleva palvelu ei kuulunut postin yleispalvelun piiriin.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="8"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0028"><NO.P>28</NO.P><TXT>Finanzgericht Köln (Kölnin verotuomioistuin, Saksa) vahvisti Eisenbeisin nostaman kanteen johdosta arvonlisäverovapautusten epäämisen kaikkien kyseessä olevien palvelusuoritusten osalta samoin perustein kuin liittovaltion keskusverovirasto.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0029"><NO.P>29</NO.P><TXT>Eisenbeis teki tästä ratkaisusta ennakkoratkaisua pyytäneeseen tuomioistuimeen eli Bundesfinanzhofiin Revision-valituksen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0030"><NO.P>30</NO.P><TXT>Bundesfinanzhof on samoin perustein kuin asiassa C‑4/18 päättänyt lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:</TXT><QUOT.S LEVEL="1"><LIST TYPE="OTHER"><ITEM><NP><NO.P><QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0033" ID="QS0033"/>1)</NO.P><TXT>Onko julkisoikeudellisten säännösten (prosessioikeutta ja hallintotoimen tiedoksiantoa sääntelevien lakien säännökset – postilain – – 33 §:n 1 momentti) mukainen asiakirjojen virallinen tiedoksianto [direktiivin 97/67] 3 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu postin yleispalveluun kuuluva palvelu?</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>2)</NO.P><TXT>Jos ensimmäiseen kysymykseen vastataan myöntävästi:</TXT><P>Onko elinkeinonharjoittaja, joka suorittaa julkisoikeudellisten säännösten mukaisia asiakirjojen virallisia tiedoksiantoja, [direktiivin 97/67] 2 artiklan 13 alakohdassa tarkoitettu yleispalvelujen tarjoaja, joka huolehtii kokonaan tai osittain postin yleispalveluun kuuluvista palveluista, ja onko nämä palvelut vapautettu verosta [direktiivin 2006/112] 132 artiklan 1 kohdan a alakohdan nojalla?<QUOT.END REF.START="QS0033" CODE="201D" ID="QE0033"/></P></NP></ITEM></LIST></QUOT.S></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0031"><NO.P>31</NO.P><TXT>Asiat C‑4/18 ja C‑5/18 yhdistettiin unionin tuomioistuimen presidentin <DATE ISO="20180201">1.2.2018</DATE> antamalla määräyksellä kirjallista ja suullista käsittelyä sekä tuomion antamista varten.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD">Ennakkoratkaisukysymysten tarkastelu</HT></P></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Ennakkoratkaisupyyntöjen tutkittavaksi ottaminen</HT></HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0032"><NO.P>32</NO.P><TXT>Pääasioiden valittajat väittävät, ettei ennakkoratkaisupyyntöjä voida ottaa tutkittavaksi.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0033"><NO.P>33</NO.P><TXT>Ne väittävät erityisesti yhtäältä, että koska esitetyillä kysymyksillä pyritään selvittämään, voidaanko direktiivin 2006/112 132 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädettyä vapautusta soveltaa pääasioissa kyseessä olevan kaltaisiin liiketoimiin, nämä kysymykset ovat tarpeettomia pääasioiden ratkaisun kannalta. On nimittäin niin, että koska vastaus on, että pääasioissa kyseessä olevien suoritusten on katsottava kuuluvan yleispalvelujen alaan ja että pääasioissa kyseessä olevan kaltaisia postipalvelujen tarjoajia on pidettävä yleispalvelujen tarjoajina, nämä palvelut on väistämättä vapautettava verosta tämän säännöksen nojalla.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0034"><NO.P>34</NO.P><TXT>Toisaalta asiaa C‑5/18 koskevassa pääasian oikeusriidassa ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin on kyseisten valittajien mukaan jo <DATE ISO="20161215">15.12.2016</DATE> antamallaan määräyksellä katsonut, että virallisten tiedoksiantojen toimittaminen kuului arvolisäverosta vapautettuihin yleispalveluihin. Tästä määräyksestä seuraa valittajien mukaan se, että kyseisellä tuomioistuimella ei ollut mitään epäilystä nyt käsiteltävien ennakkoratkaisupyyntöjen kohteena olevien unionin oikeuden säännösten tulkinnasta, joten sen ei olisi tarvinnut esittää unionin tuomioistuimelle SEUT 267 artiklaan perustuvaa ennakkoratkaisupyyntöä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0035"><NO.P>35</NO.P><TXT>Tästä on huomautettava, että unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan SEUT 267 artiklassa käyttöön otetussa unionin tuomioistuimen ja kansallisten tuomioistuinten välisessä yhteistyössä yksinomaan kansallisen tuomioistuimen, jossa asia on vireillä ja joka vastaa annettavasta ratkaisusta, tehtävänä on asian erityispiirteiden perusteella harkita, onko ennakkoratkaisu tarpeen asian ratkaisemiseksi ja onko sen unionin tuomioistuimelle esittämillä kysymyksillä merkitystä asian<?PAGE NO="9"?> kannalta. Jos esitetyt kysymykset koskevat unionin oikeuden tulkintaa, unionin tuomioistuimen on siten lähtökohtaisesti ratkaistava ne (tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20190305">5.3.2019</DATE>, <NAME.CASE>Eesti Pagar</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑349/17</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2019:172">EU:C:2019:172</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0047">47</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> oikeuskäytäntöviittauksineen).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0036"><NO.P>36</NO.P><TXT>Tästä seuraa, että unionin oikeutta koskevilla kysymyksillä oletetaan olevan merkitystä asian ratkaisemisen kannalta. Unionin tuomioistuin voi jättää tutkimatta kansallisen tuomioistuimen esittämän ennakkoratkaisukysymyksen ainoastaan, jos on ilmeistä, että pyydetyllä unionin oikeuden tulkitsemisella ei ole mitään yhteyttä kansallisessa tuomioistuimessa käsiteltävän asian tosiseikkoihin tai kohteeseen, jos kyseinen ongelma on luonteeltaan hypoteettinen taikka jos unionin tuomioistuimella ei ole tiedossaan niitä tosiseikkoja ja oikeudellisia seikkoja, jotka ovat tarpeen, jotta se voisi antaa hyödyllisen vastauksen sille esitettyihin kysymyksiin (tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20190305">5.3.2019</DATE>, <NAME.CASE>Eesti Pagar</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑349/17</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2019:172">EU:C:2019:172</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0048">48</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> oikeuskäytäntöviittauksineen).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0037"><NO.P>37</NO.P><TXT>Nyt käsiteltävissä asioissa on todettava tämän tuomion 33 kohdassa esitetystä väitteestä, että unionin tuomioistuimen tiedossa olevista seikoista ilmenee, että ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen käsiteltäväksi on saatettu riita-asiat, joiden yhteydessä sen on ratkaistava, olisiko DIREKTexpress Holdingin ja JUREXin toteuttamat virallisia tiedoksiantoja koskevat toimet pitänyt vapauttaa arvonlisäverosta direktiivin 2006/112 132 artiklan 1 kohdan a alakohdan nojalla. Ennakkoratkaisupyynnöstä ilmenee tältä osin, että kyseinen tuomioistuin katsoo, että unionin tuomioistuimen vastaus esitettyihin kysymyksiin on ratkaiseva näiden riitojen ratkaisemiseksi. Näin ollen ei ole niin, että unionin tuomioistuimen vastaus esitettyihin kysymyksiin ei olisi tarpeen, jotta ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin voisi antaa tuomionsa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0038"><NO.P>38</NO.P><TXT>Pääasioiden valittajien väitteestä, joka on esitetty tämän tuomion 34 kohdassa, on riittävää todeta, että ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin toteaa ennakkoratkaisupyynnöissään, että se on epävarma siitä, miten unionin tuomioistuin vastaa esitettyihin kysymyksiin. Nämä osapuolet eivät myöskään ole esittäneet seikkoja, jotka voisivat kyseenalaistaa edellisessä kohdassa esitetyt toteamukset siitä, että ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen käsiteltäväksi on saatettu vireillä olevat oikeusriidat, joiden ratkaiseminen riippuu unionin tuomioistuimen esitettyihin kysymyksiin antamista vastauksista.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0039"><NO.P>39</NO.P><TXT>Näin ollen ennakkoratkaisupyynnöt voidaan ottaa tutkittaviksi kokonaisuudessaan.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Asiakysymys</HT></HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0040"><NO.P>40</NO.P><TXT>Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin kysyy kysymyksillään, jotka on käsiteltävä yhdessä, onko direktiivin 97/67 2 artiklan 13 alakohtaa ja 3 artiklaa tulkittava siten, että pääasioissa kyseessä olevan kaltaisia kirjelähetysten jakeluun liittyvien palvelujen tarjoajia, joilla on tämän palvelun tarjoamisen oikeuttavan kansallisen luvan haltijoina velvollisuus toimittaa kansallisen oikeuden säännösten mukaisesti tuomioistuinten tai hallintoviranomaisten asiakirjojen virallisia tiedoksiantoja, pidettävä näissä säännöksissä tarkoitettuina <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0034" ID="QS0034"/>yleispalvelun tarjoajina<QUOT.END REF.START="QS0034" CODE="201D" ID="QE0034"/> siten, että nämä palvelut on vapautettava arvonlisäverosta direktiivin 2006/112 132 artiklan 1 kohdan a alakohdan nojalla julkisen postilaitoksen suorittamina palveluina.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0041"><NO.P>41</NO.P><TXT>Aluksi on huomautettava, että direktiivin 2006/112 132 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaan julkisen postilaitoksen palvelujen suoritukset ja niihin liittyvät tavaroiden luovutukset on vapautettu arvonlisäverosta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0042"><NO.P>42</NO.P><TXT>Kuten unionin tuomioistuin on jo aiemmin katsonut, vaikka direktiivin 2006/112 2–9 luvussa säädettyjä vapautuksia sovelletaan direktiivin 131 artiklan nojalla muun muassa niillä edellytyksillä, jotka jäsenvaltiot asettavat vapautusten oikeaksi ja selkeäksi soveltamiseksi sekä mahdollisten veropetosten, veron kiertämisen ja muiden väärinkäytösten estämiseksi, nämä edellytykset eivät voi<?PAGE NO="10"?> vaikuttaa vapautusten sisällön määrittelyyn (ks. vastaavasti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20010111">11.1.2001</DATE>, <NAME.CASE>komissio v. Ranska</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑76/99</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2001:12">EU:C:2001:12</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0026">26</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> ja tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20050526">26.5.2005</DATE>, <NAME.CASE>Kingscrest Associates ja Montecello</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑498/03</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2005:322">EU:C:2005:322</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0024">24</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0043"><NO.P>43</NO.P><TXT>Direktiivin 2006/112 132 artiklassa säädetyt vapautukset ovat nimittäin unionin oikeuden itsenäisiä käsitteitä ja näin ollen ne on määriteltävä yhdenmukaisesti Euroopan unionin tasolla (ks. vastaavasti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20050526">26.5.2005</DATE>, <NAME.CASE>Kingscrest Associates ja Montecello</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑498/03</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2005:322">EU:C:2005:322</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0022">22</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> ja tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20160121">21.1.2016</DATE>, <NAME.CASE>Les Jardins de Jouvence</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑335/14</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2016:36">EU:C:2016:36</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0047">47</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0044"><NO.P>44</NO.P><TXT>Tältä kannalta katsoen tietyn liiketoimen arvonlisäverollisuus tai verottomuus ei riipu siitä, miten sitä on luonnehdittu kansallisessa oikeudessa (tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20050526">26.5.2005</DATE>, <NAME.CASE>Kingscrest Associates ja Montecello</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑498/03</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2005:322">EU:C:2005:322</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0025">25</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> ja tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20070614">14.6.2007</DATE>, <NAME.CASE>Haderer</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑445/05</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2007:344">EU:C:2007:344</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0025">25</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0045"><NO.P>45</NO.P><TXT>Lisäksi unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan direktiivin 2006/112 132 artiklassa säädettyjen kaltaisten vapautusten määrittelyyn käytettyä sanamuotoa on tulkittava suppeasti, koska vapautuksella poiketaan pääsäännöstä, jonka mukaan arvonlisäveroa peritään jokaisesta verovelvollisen vastikkeellisesta suorituksesta. Näiden ilmaisujen tulkinnan on kuitenkin sovittava yhteen mainituille vapautuksille asetettujen tavoitteiden kanssa, ja siinä on noudatettava yhteiseen arvonlisäverojärjestelmään kuuluvaa verotuksen neutraalisuuden periaatetta. Näin ollen kyseinen suppeaa tulkintaa koskeva sääntö ei kuitenkaan tarkoita, että vapautusten määrittelemiseksi käytettyä sanamuotoa tulisi tulkita siten, että vapautukset menettäisivät tavoitellut vaikutuksensa (ks. vastaavasti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20170921">21.9.2017</DATE>, <NAME.CASE>Aviva</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑605/15</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2017:718">EU:C:2017:718</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0030">30</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> ja tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20171026">26.10.2017</DATE>, <NAME.CASE>The English Bridge Union</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑90/16</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2017:814">EU:C:2017:814</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0020">20</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0046"><NO.P>46</NO.P><TXT>Tässä yhteydessä on todettava, että direktiivin 2006/112 132 artikla sisältyy direktiivin IX osaston 2 lukuun, jonka otsikko on <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0035" ID="QS0035"/>Tiettyjen yleishyödyllisten toimintojen vapautukset<QUOT.END REF.START="QS0035" CODE="201D" ID="QE0035"/>. Näin ollen tässä artiklassa säädettyjen vapautusten päämääränä on suosia tiettyjä yleishyödyllisiä toimintoja, kuten kyseisen artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen julkisen postilaitoksen palvelujen tarjoamista.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0047"><NO.P>47</NO.P><TXT>Erityisesti tämän päämäärän luonteesta seuraa, että vapautusta ei voida soveltaa erityisiin palveluihin, jotka ovat erotettavissa yleishyödyllisestä palvelusta ja joihin kuuluvat ne palvelut, joilla vastataan talouden toimijoiden erityisiin tarpeisiin (ks. vastaavasti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20090423">23.4.2009</DATE>, <NAME.CASE>TNT Post UK</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑357/07</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2009:248">EU:C:2009:248</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0046">46</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> oikeuskäytäntöviittauksineen).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0048"><NO.P>48</NO.P><TXT>Näin ollen julkisen postilaitoksen palvelun suorituksia, joiden ehdot on neuvoteltu yksilöllisesti, ei voida pitää direktiivin 2006/112 132 artiklan 1 kohdan a alakohdan nojalla arvonlisäverosta vapautettuina. Tällaiset palvelut vastaavat juuri luonteensa perusteella kyseisten käyttäjien erityisiin tarpeisiin (ks. vastaavasti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20090423">23.4.2009</DATE>, <NAME.CASE>TNT Post UK</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑357/07</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2009:248">EU:C:2009:248</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0047">47</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0049"><NO.P>49</NO.P><TXT>Lisäksi on todettava, että tämän tuomion 46 kohdassa esitetty yleinen tavoite tarkoittaa postialalla erityisempää tavoitetta tarjota alennettuun hintaan väestön keskeisiä tarpeita vastaavia postipalveluja. Unionin oikeuden nykytilassa tällainen tavoite vastaa pääasiallisesti direktiivillä 97/67 tavoiteltua päämäärää eli postin yleispalvelun tarjoamista (ks. vastaavasti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20090423">23.4.2009</DATE>, <NAME.CASE>TNT Post UK</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑357/07</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2009:248">EU:C:2009:248</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0033">33</REF.NP.ECR> ja <REF.NP.ECR REF="NP0034">34</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0050"><NO.P>50</NO.P><TXT>Tästä unionin tuomioistuin on jo katsonut, että direktiivin 2006/112 132 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuna julkisena postilaitoksena on pidettävä jokaista toimijaa, joka, riippumatta siitä, onko se julkinen vai yksityinen, sitoutuu tarjoamaan väestön keskeisiä tarpeita vastaavia palveluja ja siten käytännössä huolehtimaan jäsenvaltion alueella kokonaan tai osittain postin yleispalvelusta, sellaisena kuin se on määritelty direktiivin 97/67 3 artiklassa (ks. vastaavasti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20090423">23.4.2009</DATE>, <NAME.CASE>TNT Post UK</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑357/07</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2009:248">EU:C:2009:248</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0036">36</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> ja tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20150421">21.4.2015</DATE>, <NAME.CASE>komissio v. Ruotsi</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑114/14</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2015:249">EU:C:2015:249</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0028">28</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="11"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0051"><NO.P>51</NO.P><TXT>Kyseisestä postin yleispalvelun käsitteestä on todettava, että vaikka tällaisen palvelun rajat on määritelty direktiivin 97/67 3 artiklan 1 kohdassa, jonka mukaan tällainen palvelu muodostuu tietynlaatuisten postipalvelujen pysyvästä tarjonnasta kaikille käyttäjille kohtuullisin hinnoin jäsenvaltioiden koko alueella, kyseisen artiklan 4 kohdassa säädetään, että kunkin jäsenvaltion on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että yleispalvelu kattaa vähintään ne suoritukset, jotka muodostuvat sellaisten postilähetysten ja postipakettien keräilystä, lajittelusta, kuljetuksesta ja jakelusta, joiden paino ei ylitä kyseisessä säännöksessä mainittua painoa, sekä kirjattuja lähetyksiä koskevat palvelut ja vakuutettuja lähetyksiä koskevat palvelut. Direktiivin 97/67 2 artiklan 4–6 ja 9 alakohdassa annetaan eri määritelmien avulla tällaisen vähimmäispalvelun sisältöä koskevia lisätietoja.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0052"><NO.P>52</NO.P><TXT>Ennakkoratkaisupyynnöistä ilmenee, että pääasioissa kyseessä olevat palvelut muodostuvat tuomioistuinmenettelyihin ja hallinnollisiin menettelyihin liittyvien asiakirjojen virallisista tiedoksiannoista. Tällaiseen tiedoksiantoon sovellettavien sääntöjen mukaan tiedoksi annettavasta asiakirjasta tehdään toimeksianto postilaitokselle tai vastaavalle palveluntarjoajalle. Kyseinen asiakirja on suljetussa kirjekuoressa, ja siihen liitetään tiedoksiantotodistusta koskeva lomake, joka palautetaan tiedoksiantamisen jälkeen toimeksiannon antaneelle taholle. Ennakkoratkaisupyynnöistä ilmenee myös, että virallisia tiedoksiantoja suorittava palveluntarjoaja ei anna minkäänlaista kiinteämääräistä vakuutta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0053"><NO.P>53</NO.P><TXT>Direktiivin 97/67 3 artiklan 4 kohdan sanamuodosta ja erityisesti siinä käytetystä ilmauksesta <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0036" ID="QS0036"/>vähintään<QUOT.END REF.START="QS0036" CODE="201D" ID="QE0036"/> ilmenee kuitenkin, että vaikka jäsenvaltion on ainakin huolehdittava siitä, että siinä mainitut palvelut suoritetaan, muiden postipalvelujen voidaan myös katsoa mahdollisesti kuuluvan tämän jäsenvaltion takaamaan yleispalveluun.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0054"><NO.P>54</NO.P><TXT>Näin ollen ilman, että on tarpeen tutkia sitä, kuuluvatko DIREKTexpress Holdingin ja JUREXin suorittamien kaltaiset palvelut johonkin sellaisten postipalvelujen erityisryhmistä, joihin direktiivin 97/67 3 artiklan 4 kohdassa viitataan, nyt käsiteltävissä asioissa on todettava, että näitä palveluja voidaan niiden omien ominaispiirteiden ja niiden suorittamisen asiayhteyden vuoksi pitää joka tapauksessa yleispalveluun kuuluvina, sellaisena kuin se on määritelty tässä artiklassa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0055"><NO.P>55</NO.P><TXT>Tästä on huomautettava aluksi, että unionin tuomioistuin on jo todennut, että toimijoita, jotka huolehtivat kokonaan tai osaksi postin yleispalvelusta, koskee erityinen oikeudellinen sääntely, joka sisältää erityisiä velvoitteita. <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0037" ID="QS0037"/>Julkisen postilaitoksen<QUOT.END REF.START="QS0037" CODE="201D" ID="QE0037"/> ja muiden toimijoiden välinen ero ei nimittäin liity suoritettujen palvelujen luonteeseen vaan siihen, että toimijoita koskee tällainen sääntely (ks. vastaavasti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20150421">21.4.2015</DATE>, <NAME.CASE>komissio v. Ruotsi</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑114/14</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2015:249">EU:C:2015:249</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0033">33</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0056"><NO.P>56</NO.P><TXT>Nyt käsiteltävissä asioissa unionin tuomioistuimen tiedossa olevista seikoista ilmenee, että DIREKTexpress Holdingin ja JUREXin oli merkityksellisen ajanjakson aikana tosiasiallisesti noudatettava sääntöjä, jotka eivät perustu yksittäisiin neuvotteluihin vaan Saksan lainsäädännön mukaisiin erityisiin velvoitteisiin.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0057"><NO.P>57</NO.P><TXT>Erityisesti tämän lainsäädännön mukaan sellaisen toimiluvan haltija, joka oikeuttaa tarjoamaan kirjelähetysten viralliseen tiedoksiantoon liittyviä palveluja, on hallinnollisia tiedoksiantoja sääntelevien menettelysääntöjen ja lakien nojalla velvollinen antamaan virallisesti tiedoksi asiakirjoja niiden painosta riippumatta. Lisäksi tällaisen luvanhaltijan palkkioon sovelletaan kyseisessä lainsäädännössä säädettyjä vaatimuksia, ja toimivaltaisen kansallisen viranomaisen on hyväksyttävä se. Myös unionin tuomioistuimen tiedossa olevista seikoista käy ilmi, että tuomioistuinratkaisujen virallinen tiedoksi antaminen käynnistää kanteen nostamiselle varatut määräajat ja merkitsee julkisen palvelun hoitamista, koska Saksan lainsäädännön mukaan silloin, kun kirjelähetysten tiedoksiantoon liittyvien palvelujen tarjoajan on toimitettava virallinen tiedoksianto, sillä on julkisen viranomaisen toimivaltuudet, jotta se voi noudattaa velvoitteitaan.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="12"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0058"><NO.P>58</NO.P><TXT>Tästä seuraa, että näiden palvelujen tarkoituksena ei myöskään ole vastata talouden toimijoiden tai tiettyjen muiden yksittäisten käyttäjien erityistarpeisiin vaan varmistaa hyvä oikeudenkäyttö siltä osin kuin näillä palveluilla mahdollistetaan tuomioistuinmenettelyihin ja hallinnollisiin menettelyihin liittyvien asiakirjojen virallinen tiedoksianto.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0059"><NO.P>59</NO.P><TXT>Tämän jälkeen on todettava direktiivin 97/67 3 artiklan 1 kohdassa säädetystä edellytyksestä, jonka mukaan yleispalvelu tarjotaan <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0038" ID="QS0038"/>kaikille käyttäjille<QUOT.END REF.START="QS0038" CODE="201D" ID="QE0038"/>, että kuten ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin huomauttaa, pääasioissa kyseessä olevassa Saksan lainsäädännössä tarkoitettujen virallisten tiedoksiantojen toimeksiantajia ovat lähinnä tuomioistuimet ja hallintoviranomaiset. Tästä seuraa, että kaikki yksityiset henkilöt eivät voi vaatia näitä tiedoksiantoja, vaan ne ovat pääosin julkisten laitosten käytettävissä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0060"><NO.P>60</NO.P><TXT>Tämä seikka ei kuitenkaan millään tavalla ole esteenä sille, että edellytys, johon edellisessä kohdassa on viitattu, täyttyy nyt käsiteltävissä asioissa. Erityisesti on todettava ensinnäkin, kuten komissio on perustellusti toteaa kirjallisissa huomautuksissaan, että direktiivin 97/67 2 artiklan 17 alakohdassa tarkoitettuja postipalvelun käyttäjiä eivät ole pelkästään tällaista palvelua lähettäjinä käyttävät luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt, vaan myös näiden palvelujen vastaanottajat.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0061"><NO.P>61</NO.P><TXT>Toiseksi on niin, että vaikka viralliset tiedoksiannot tehdään julkisten laitosten tekemien toimeksiantojen perusteella, viimeksi mainittujen toiminnan tarkoituksena ei kuitenkaan ole omiin erityistarpeisiinsa vastaaminen vaan sen oikeusjärjestelmän tai hallintojärjestelmän, johon ne kuuluvat, toimivuus. Tämä toiminta tapahtuu siis kaikkien niiden lukuun, joita koskee kyseinen mahdollisuus tehdä tiedoksianto tämän tuomion 52 kohdassa mainittua menettelyä noudattaen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0062"><NO.P>62</NO.P><TXT>Kolmanneksi on todettava, kuten myös komissio perustellusti korostaa, että virallisia tiedoksiantoja koskeva palvelu on vain yksi osa yleispalvelua, jonka jäsenvaltion on taattava, ja jäsenvaltiolla on myös vapaus nimetä direktiivin 97/67 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti useita palveluntarjoajia varmistamaan yleispalvelun eri osat tai kattamaan valtion alueen eri osat.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0063"><NO.P>63</NO.P><TXT>Lopuksi on todettava, että unionin tuomioistuimelle esitetyistä seikoista käy ilmi, että asiakirjojen virallista tiedoksiantoa koskevat palvelut, joiden toimittajalla on ehdottomasti oltava kirjelähetysten tiedoksiantopalveluja koskeva lupa, on ilmeisesti niitä sääntelevän kansallisen lainsäädännön mukaan tarjottava kohtuullisin hinnoin ja koko Saksan alueella, mikä ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on kuitenkin tarkastettava.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0064"><NO.P>64</NO.P><TXT>Näissä olosuhteissa pääasioissa kyseessä olevien kaltaisten palvelujen on katsottava täyttävän Saksan väestön keskeisiä tarpeita tämän tuomion 49 kohdassa mainitun postialan erityisen tavoitteen mukaisesti.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0065"><NO.P>65</NO.P><TXT>Edellä esitetyn perusteella on katsottava, että DIREKTexpress Holdingin ja JUREXin kaltaiset talouden toimijat, joilla – mikä käy ilmi unionin tuomioistuimen tiedossa olevista seikoista mutta mikä ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on tarkistettava – kummallakin oli lupa tarjota kirjelähetysten viralliseen tiedoksiantoon liittyviä palveluja ja joiden oli näin ollen taattava kaikkialla Saksassa virallisia tiedoksiantoja koskevat palvelut tämän tuomion 57 kohdassa esitettyjen erityisten edellytysten mukaisesti, takaavat osan postin yleispalvelusta direktiivin 97/67 3 artiklassa tarkoitetulla tavalla. Tämän tuomion 50 kohdasta käykin ilmi, että koska nämä palvelusuoritukset ovat osa mainittua palvelua, tällaisten talouden toimijoiden on katsottava olevan direktiivin 2006/112 132 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja julkisia postilaitoksia, kun ne tarjoavat mainittuja palveluja, joten nämä palvelut on vapautettava arvonlisäverosta viimeksi mainitun säännöksen nojalla.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="13"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0066"><NO.P>66</NO.P><TXT>Näitä toteamuksia ei voida kyseenalaistaa sillä, että pääasioissa kyseessä olevan kansallisen lainsäädännön mukaan kyseisten palvelujen ei katsota kuuluvan yleispalveluun. Kuten tämän tuomion 42–44 kohdasta nimittäin käy ilmi, tietyn liiketoimen luokittelu kansallisessa oikeudessa ei voi johtaa siihen, että toimesta kannetaan arvonlisäveroa, kun se taas unionin oikeuden nojalla on vapautettu arvonlisäverosta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0067"><NO.P>67</NO.P><TXT>Sama koskee sitä Suomen hallituksen kirjallisissa huomautuksissaan korostamaa seikkaa, että DIREKTexpress Holdingin ja JUREXin nimiä ei ollut ilmoitettu komissiolle palvelujen tarjoajina, jotka tarjoavat osan postin yleispalvelusta, toisin kuin direktiivin 97/67 4 artiklan 2 kohdassa säädetty velvollisuus edellyttää.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0068"><NO.P>68</NO.P><TXT>Erityisesti tämän ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti, mikäli sen oletetaan pitävän paikkansa, ei voi yksinään johtaa siihen, että jäsenvaltiot voisivat vapaasti estää direktiivin 2006/112 132 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädetyn vapautuksen soveltamisen, vaikka kyseessä olisivat postin yleispalvelun alaan kuuluvat palvelut. Tällaisen mahdollisuuden antaminen jäsenvaltioille saattaisi johtaa siihen, että jätettäisiin huomiotta paitsi tämän tuomion 42–44 kohdassa esitetty oikeuskäytäntö, myös verotuksen neutraalisuuden periaate, joka estää sen, että samoja liiketoimia suorittavia talouden toimijoita kohdeltaisiin eri tavoin arvonlisäverotuksessa (ks. viimeksi mainitun osalta tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20070628">28.6.2007</DATE>, <NAME.CASE>JP Morgan Fleming Claverhouse Investment Trust ja The Association of Investment Trust Companies</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑363/05</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2007:391">EU:C:2007:391</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0046">46</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> oikeuskäytäntöviittauksineen).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0069"><NO.P>69</NO.P><TXT>Direktiivin 97/67 3 artiklan 7 kohta, jonka mukaan yleispalveluun kuuluvat sekä kotimaan- että ulkomaanpalvelut, ei myöskään horjuta tämän tuomion 65 kohdassa esitettyjä toteamuksia.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0070"><NO.P>70</NO.P><TXT>Vaikka on totta, että tämän säännöksen seurauksena ulkomaan postipalvelut sisällytetään yleispalvelun käsitteeseen, sellaisena kuin se on määritelty direktiivin 97/67 3 artiklassa, mainittua säännöstä ei pelkästään tästä syystä voida tulkita siten, että sen seurauksena pääasioissa kyseessä olevien kaltaiset kotimaanpalvelut jäisivät tämän käsitteen soveltamisalan ulkopuolelle sillä perusteella, että kyseessä olevan palvelun tarjoajan näitä palveluja koskeva tarjonta ei kata ulkomaanpalveluja. On nimittäin riittävää todeta, että – kuten tämän tuomion 62 kohdasta ilmenee – se, että jäsenvaltio voi vapaasti nimetä useita palveluntarjoajia yleispalvelun eri osien tai valtion eri alueiden kattamiseksi, merkitsee sitä, että kyseinen jäsenvaltio voi päättää, että se antaa tietyn toimijan tehtäväksi vain pääasioissa kyseessä olevan virallisia tiedoksiantoja koskevan palvelun, joka kattaa ainoastaan kyseessä olevan jäsenvaltion alueen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0071"><NO.P>71</NO.P><TXT>Kaiken edellä esitetyn perusteella on esitettyihin kysymyksiin vastattava, että direktiivin 97/67 2 artiklan 13 alakohtaa ja 3 artiklaa on tulkittava siten, että pääasioissa kyseessä olevan kaltaisten kirjelähetysten jakelusta vastaavien palveluntarjoajien, joilla on tähän palveluun oikeuttavan kansallisen toimiluvan haltijoina velvollisuus toimittaa kansallisen oikeuden säännösten mukaisesti tuomioistuimen tai hallintoviranomaisten asiakirjojen virallisia tiedoksiantoja, on katsottava olevan näissä säännöksissä tarkoitettuja yleispalvelun tarjoajia, ja näin ollen nämä palvelut on vapautettava arvonlisäverosta direktiivin 2006/112 132 artiklan 1 kohdan a alakohdan nojalla julkisen postilaitoksen suorittamina palveluina.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD">Oikeudenkäyntikulut</HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0072"><NO.P>72</NO.P><TXT>Pääasioiden asianosaisten osalta asioiden käsittely unionin tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet muille kuin näille asianosaisille huomautusten esittämisestä unionin tuomioistuimelle, ei voida määrätä korvattaviksi.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><?PAGE NO="14"?><JURISDICTION><INTRO>Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (viides jaosto) on ratkaissut asiat seuraavasti:</INTRO><P><HT TYPE="BOLD">Yhteisön postipalvelujen sisämarkkinoiden kehittämistä ja palvelun laadun parantamista koskevista yhteisistä säännöistä <DATE ISO="19971215">15.12.1997</DATE> annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 97/67/EY, sellaisena kuin se on muutettuna <DATE ISO="20080220">20.2.2008</DATE> annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2008/6/EY, 2 artiklan 13 alakohtaa ja 3 artiklaa on tulkittava siten, että pääasioissa kyseessä olevan kaltaisten kirjelähetysten jakelusta vastaavien palveluntarjoajien, joilla on tähän palveluun oikeuttavan kansallisen toimiluvan haltijoina velvollisuus toimittaa kansallisen oikeuden säännösten mukaisesti tuomioistuimen tai hallintoviranomaisten asiakirjojen virallisia tiedoksiantoja, on katsottava olevan näissä säännöksissä tarkoitettuja yleispalvelun tarjoajia, ja näin ollen nämä palvelut on vapautettava arvonlisäverosta yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä <DATE ISO="20061128">28.11.2006</DATE> annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY 132 artiklan 1 kohdan a alakohdan nojalla julkisen postilaitoksen suorittamina palveluina.</HT></P></JURISDICTION></CONTENTS.JUDGMENT><SIGNATURE.CASE><SIGNATORY><P>Allekirjoitukset</P></SIGNATORY></SIGNATURE.CASE></JUDGMENT>