<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><JUDGMENT xmlns:fmx="http://opoce" xmlns:xsi="http://www.w3.org/2001/XMLSchema-instance" xsi:noNamespaceSchemaLocation="http://formex.publications.europa.eu/schema/formex-05.58-20161101.xd"><BIB.JUDGMENT><REF.CASE FILE="n.a."><NO.CASE>T-128/17</NO.CASE></REF.CASE><NO.CELEX>62017TJ0128</NO.CELEX><NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:T:2018:969">EU:T:2018:969</NO.ECLI><NO.SEQ>0001</NO.SEQ><PAGE.FIRST.ECR>1</PAGE.FIRST.ECR><PAGE.SEQ>1</PAGE.SEQ><PAGE.LAST.ECR>14</PAGE.LAST.ECR><PAGE.TOTAL>14</PAGE.TOTAL><AUTHOR>T</AUTHOR></BIB.JUDGMENT><CURR.TITLE><PAGE.HEADER><P><HT TYPE="SC">Tuomio <DATE ISO="20181214">14.12.2018</DATE> – Asia T-128/17</HT></P><P><HT TYPE="SC">Torné v. komissio</HT></P></PAGE.HEADER></CURR.TITLE><TITLE><TI><P><HT TYPE="UC">Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio</HT> (kolmas jaosto)</P><P><DATE ISO="20181214">14 päivänä joulukuuta 2018</DATE><NOTE NUMBERING="STAR" TYPE="FOOTNOTE" NOTE.ID="E0001"><P>Oikeudenkäyntikieli: ranska.</P></NOTE></P><P>[Teksti oikaistu <DATE ISO="20190122">22.1.2019</DATE> annetulla määräyksellä]</P></TI></TITLE><INTERMEDIATE><INDEX IDX.CLOSE="" SEPARATOR=" – " IDX.OPEN=""><KEYWORD>Henkilöstö</KEYWORD><KEYWORD>Virkamiehet</KEYWORD><KEYWORD>Vuoden 2014 henkilöstösääntöuudistus</KEYWORD><KEYWORD>Henkilökohtaisista syistä myönnetty virkavapaus</KEYWORD><KEYWORD>Samanaikainen palvelussuhde väliaikaisena toimihenkilönä</KEYWORD><KEYWORD>Tiettyjä eläkeoikeuksien laskentaa koskevia yksityiskohtaisia sääntöjä koskevat siirtymätoimenpiteet</KEYWORD><KEYWORD>Ennakollista päätöstä koskeva pyyntö</KEYWORD><KEYWORD>Virkamiehelle vastainen toimi</KEYWORD><KEYWORD>Siirtymätoimenpiteiden tarkoitus</KEYWORD><KEYWORD>Henkilöllinen soveltaminen</KEYWORD><KEYWORD>Palvelukseentulo</KEYWORD></INDEX></INTERMEDIATE><JUDGMENT.INIT><P>Asiassa T-128/17,</P></JUDGMENT.INIT><PARTIES><PLAINTIFS><P><HT TYPE="BOLD">Isabel Torné</HT>, Euroopan komission virkamies, kotipaikka Algés (Portugali), edustajinaan asianajajat S. Orlandi ja T. Martin,</P><PARTY.STATUS>kantajana,</PARTY.STATUS></PLAINTIFS><INTERVENERS><P>jota tukevat</P><P><HT TYPE="BOLD">Energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirasto (ACER)</HT>, asiamiehenään aluksi S. Manessi, sittemmin P. Martinet, avustajinaan asianajajat S. Orlandi ja T. Martin,</P><P><HT TYPE="BOLD">Euroopan raja- ja merivartiovirasto (Frontex)</HT>, asiamiehinään H. Caniard ja S. Drew, avustajinaan asianajajat S. Orlandi ja T. Martin,</P><P><HT TYPE="BOLD">Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaava eurooppalainen virasto (eu-LISA)</HT>, asiamiehenään M. Chiodi, avustajinaan asianajajat D. Waelbroeck ja A. Duron,</P><P><HT TYPE="BOLD">Euroopan meriturvallisuusvirasto (EMSA)</HT>, asiamiehenään S. Dunlop, avustajinaan asianajajat S. Orlandi ja T. Martin,</P><P><HT TYPE="BOLD">Euroopan pankkiviranomainen (EPV)</HT>, asiamiehinään S. Giordano ja J. Overett Somnier,</P><P><HT TYPE="BOLD">Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen (ESMA)</HT>, asiamiehinään A. Lorenzet ja N. Vasse, avustajinaan asianajajat S. Orlandi ja T. Martin,</P><P>ja</P><?PAGE NO="2"?><P><HT TYPE="BOLD">Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto (EASO)</HT>, asiamiehenään aluksi W. Stevens, sittemmin M. Vitsa, avustajanaan asianajaja A. Duron,</P><PARTY.STATUS>väliintulijoina,</PARTY.STATUS></INTERVENERS><AGAINST>vastaan</AGAINST><DEFENDANTS><P><HT TYPE="BOLD">Euroopan komissio</HT>, asiamiehinään aluksi G. Berscheid ja A.-C. Simon, sittemmin Berscheid ja L. Radu Bouyon ja lopuksi Berscheid ja B. Mongin,</P><PARTY.STATUS>vastaajana,</PARTY.STATUS></DEFENDANTS></PARTIES><P>jossa on kyse SEUT 270 artiklaan perustuvasta kanteesta, jossa vaaditaan kumoamaan komission päätös, jossa hylättiin kantajan <DATE ISO="20151216">16.12.2015</DATE> tekemä hakemus sellaisen ennakollisen päätöksen tekemisestä, jossa vahvistetaan hänen palvelukseentulopäivänsä, jota tarkoitetaan Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevissa siirtymäsäännöksissä, jotka koskevat tiettyjä eläkeoikeuksien laskentaa koskevia yksityiskohtaisia sääntöjä,</P><PREAMBLE><PREAMBLE.INIT><P>UNIONIN YLEINEN TUOMIOISTUIN (kolmas jaosto),</P><P>toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja S. Frimodt Nielsen sekä tuomarit I. S. Forrester ja E. Perillo (esittelevä tuomari),</P><P>kirjaaja: L. Ramette,</P></PREAMBLE.INIT><GR.VISA><VISA>ottaen huomioon asian käsittelyn kirjallisessa vaiheessa ja <DATE ISO="20181016">16.10.2018</DATE> pidetyssä istunnossa esitetyn,</VISA></GR.VISA><PREAMBLE.FINAL>on antanut seuraavan</PREAMBLE.FINAL></PREAMBLE><CONTENTS.JUDGMENT><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD">tuomion</HT></P></TI></TITLE></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD">Asian tausta</HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0001"><NO.P>1</NO.P><TXT>Kantaja Isabel Torné nimitettiin <DATE ISO="20060416">16.4.2006</DATE> Euroopan komission virkamieheksi palkkaluokkaan A 6, josta on myöhemmin tullut palkkaluokka AD 6.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0002"><NO.P>2</NO.P><TXT>Kantaja, joka oli tuolloin luokiteltu palkkaluokkaan AD 8 palkkatasolle 1, sai <DATE ISO="20120201">1.2.2012</DATE> alkaen omasta pyynnöstään palkatonta virkavapaata henkilökohtaisten syiden vuoksi Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen (jäljempänä henkilöstösäännöt) 40 artiklan säännösten perusteella.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0003"><NO.P>3</NO.P><TXT>Samana päivänä kantaja kuitenkin otettiin Euroopan unionin muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen (jäljempänä palvelussuhteen ehdot), sellaisina kuin ne olivat tuolloin voimassa, 2 artiklan a alakohdan perusteella tehdyllä työsopimuksella Euroopan raja- ja merivartioviraston (Frontex) palvelukseen väliaikaiseksi toimihenkilöksi tehtäväryhmään AD palkkaluokkaan 12 palkkatasolle 2 hoitamaan päällikön tehtävää Henkilöstö ja palvelut -yksikköön.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0004"><NO.P>4</NO.P><TXT>Melkein kaksi vuotta tämän jälkeen Euroopan unionin lainsäätäjä muutti henkilöstösääntöjä ja palvelussuhteen ehtoja (jäljempänä vuoden 2014 uudistus). Henkilöstösääntöjen uuden 77 artiklan, jota palvelussuhteen ehtojen 39 artiklan 1 kohdassa olevan viittauksen johdosta sovelletaan myös väliaikaisiin toimihenkilöihin, toisessa kohdassa määritellään uusi vuotuinen eläkeoikeuksien<?PAGE NO="3"?> karttumaprosentti siten, että aikaisempi 1,9 prosentin karttuma muuttuu epäedullisemmaksi 1,8 prosentin karttumaksi. Henkilöstösääntöjen saman 77 artiklan viidennessä kohdassa on lisäksi säädetty, että eläkeikä nousee 63 vuodesta 66 vuoteen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0005"><NO.P>5</NO.P><TXT>Henkilöstösääntöjen aikaisempien ja uusien säännösten välille on myös säädetty siirtymäjärjestely. Henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan, <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0001" ID="QS0001"/>Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavia siirtymätoimenpiteitä<QUOT.END REF.START="QS0001" CODE="201D" ID="QE0001"/> koskevan 21 artiklan toisessa kohdassa säädetään siten ensinnäkin, että virkamies, <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0002" ID="QS0002"/>joka on tullut palvelukseen 1 päivän toukokuuta 2004 ja 31 päivän joulukuuta 2013 välisenä aikana<QUOT.END REF.START="QS0002" CODE="201D" ID="QE0002"/>, saa uuden 77 artiklan voimaantulosta huolimatta edelleen eläkeoikeuksia vuotuisen 1,9 prosentin karttuman mukaisesti.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0006"><NO.P>6</NO.P><TXT>Lisäksi henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 22 artiklan 1 kohdan neljännen alakohdan sanamuodon mukaan <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0003" ID="QS0003"/>[s]ellaisen virkamiehen eläkeikä, joka on vähintään 45-vuotias <DATE ISO="20140501">1 päivänä toukokuuta 2014</DATE> ja on tullut palvelukseen 1 päivän toukokuuta 2004 ja 31 päivän joulukuuta 2013 välisenä aikana, on kuitenkin edelleen 63 vuotta<QUOT.END REF.START="QS0003" CODE="201D" ID="QE0003"/>.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0007"><NO.P>7</NO.P><TXT>Kuten [henkilöstösääntöjen] ja [palvelussuhteen ehtojen] muuttamisesta <DATE ISO="20131022">22.10.2013</DATE> annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1023/2013 (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="287" PAGE.FIRST="15" DATE.PUB="2013">EUVL 2013, L 287, s. 15</REF.DOC.OJ>) johdanto-osan 34 perustelukappaleessa täsmennetään ja kun otetaan huomioon virastoissa työskentelevän väliaikaisen henkilöstön suuri määrä ja tarve määritellä tällä erityisellä sektorilla johdonmukainen henkilöstöpolitiikka, palvelusuhteen ehtojen 2 artiklan f alakohdalla otettiin lisäksi käyttöön uusi virastojen palveluksessa olevien väliaikaisten toimihenkilöiden ryhmä (jäljempänä virastojen toimihenkilöt) ja tämän uuden ryhmän osalta määriteltiin joukko erityissääntöjä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0008"><NO.P>8</NO.P><TXT>Tämän johdosta kantajan Frontex-viraston kanssa tekemä työsopimus muutettiin <DATE ISO="20140101">1.1.2014</DATE> alkaen suoraan lainsäädännön nojalla palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan f alakohdan mukaiseksi väliaikaisen toimihenkilön työsopimukseksi palvelussuhteen ehtojen soveltamisalaan kuuluviin toimihenkilöihin sovellettavia siirtymäsäännöksiä koskevassa palvelussuhteen ehtojen liitteessä olevan 6 artiklan mukaisesti.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0009"><NO.P>9</NO.P><TXT>[Oikaistu <DATE ISO="20190122">22.1.2019</DATE> annetulla määräyksellä] Kantaja lähti <DATE ISO="20150601">1.6.2015</DATE> Frontexin palveluksesta, ja hänet otettiin samana päivänä Euroopan meriturvallisuusviraston (EMSA) palvelukseen Corporate services -osaston päälliköksi palvelusuhteen ehtojen 2 artiklan f alakohdan mukaisella työsopimuksella. Työsopimuksen 3 artiklassa määrättiin, että kantaja luokitellaan edelleen palkkaluokkaan AD 12 palkkatasolle 3 ja että hän säilyttää virkaikänsä <DATE ISO="20120201">1.2.2012</DATE> mukaisessa palkkaluokassa ja <DATE ISO="20140201">1.2.2014</DATE> mukaisella palkkatasolla. Työsopimuksen 4 artiklan mukaan sen voimassaoloajan päättymispäivä on sama kuin kantajan edellisessä Frontexin kanssa tekemässä työsopimuksessa määrätty päättymispäivä eli <DATE ISO="20170131">31.1.2017</DATE>. Työsopimus uusittiin 5 artiklansa mukaisesti virastojen toimihenkilöihin sovellettavin ehdoin, minkä johdosta kantaja on jatkanut työskentelyään EMSAssa tähän päivään saakka.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0010"><NO.P>10</NO.P><TXT>On lisäksi todettava, että palvelussuhteen ehtojen soveltamisalaan kuuluviin toimihenkilöihin sovellettavia siirtymäsäännöksiä koskevassa palvelussuhteen ehtojen liitteessä olevan 1 artiklan 1 kohdassa säädetään erityisesti, että henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevien 21 ja 22 artiklan edellä 5 ja 6 kohdassa mainittuja säännöksiä eli jatkuvuutta vuotuisen karttumaprosentin osalta (21 artikla) ja jatkuvuutta eläkeiän osalta (22 artikla) sovellettiin soveltuvin osin henkilöstöön, joka oli <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0004" ID="QS0004"/>palveluksessa<QUOT.END REF.START="QS0004" CODE="201D" ID="QE0004"/> <DATE ISO="20131231">31.12.2013</DATE>.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD">Oikeudenkäyntiä edeltävä menettely</HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0011"><NO.P>11</NO.P><TXT>Kantaja teki <DATE ISO="20151216">16.12.2015</DATE> henkilöstösääntöjen 90 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun hakemuksen komission henkilökohtaisten etuuksien hallinnointi- ja maksutoimiston (PMO) johtajalle saadakseen työsopimusten tekemiseen toimivaltaiselta viranomaiselta päätöksen, jossa vahvistetaan ennakolta tietyt hänen eläkeoikeuksiensa laskentaperusteet (jäljempänä <DATE ISO="20151216">16.12.2015</DATE> tehty hakemus). Kantaja pyysi<?PAGE NO="4"?> pääasiallisesti sen vahvistamista, että vuoden 2014 uudistuksen voimaantulon jälkeen häneen edelleen sovelletaan EMSAn palvelukseen siirtymisestä huolimatta eläkeoikeuksien vuotuista karttumaprosenttia 1,9 ja ennen <DATE ISO="20140101">1.1.2014</DATE> voimassa ollutta 63 vuoden eläkeikää.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0012"><NO.P>12</NO.P><TXT>Kyseinen <DATE ISO="20151216">16.12.2015</DATE> tehty hakemus hylättiin ensin implisiittisesti <DATE ISO="20160416">16.4.2016</DATE> ja tämä hylkäävä päätös vahvistettiin <DATE ISO="20160429">29.4.2016</DATE> nimenomaisella hylkäävällä päätöksellä, joka sisältyi PMO:n Eläkkeet-yksikön päällikön muistioon (jäljempänä <DATE ISO="20160429">29.4.2016</DATE> päivätty muistio tai riidanalainen päätös).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0013"><NO.P>13</NO.P><TXT>PMO:n Eläkkeet-yksikön päällikkö ilmoitti <DATE ISO="20160429">29.4.2016</DATE> päivätyssä muistiossa kantajalle pääasiallisesti, että päätös, jonka tekemistä kantaja pyysi, voitiin hallinnollisesti tehdä <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0005" ID="QS0005"/>vasta [hänen] työskentelyn[sä] päättyessä ja sen aseman perusteella, jossa [hän] on työskentelyn päättyessä<QUOT.END REF.START="QS0005" CODE="201D" ID="QE0005"/>.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0014"><NO.P>14</NO.P><TXT>Tässä <DATE ISO="20160429">29.4.2016</DATE> päivätyssä muistiossa täsmennettiin kuitenkin, että <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0006" ID="QS0006"/>uusia henkilöstösääntöjen sääntöjä [sovellettiin], jos toimihenkilön urassa [oli] katkos<QUOT.END REF.START="QS0006" CODE="201D" ID="QE0006"/>, että <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0007" ID="QS0007"/>[t]yönantajan vaihtumista pidet[tiin] tällaisena katkoksena<QUOT.END REF.START="QS0007" CODE="201D" ID="QE0007"/>, että <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0008" ID="QS0008"/>[tämä tarkoitti], että työskentelyjaksoon, joka [seurasi] EMSAn kanssa tehtyä työsopimusta, sovellet[tiin] [kyseisen] työsopimuksen alkamisajankohtana voimassa ol[leita] henkilöstösääntöjen sääntöjä<QUOT.END REF.START="QS0008" CODE="201D" ID="QE0008"/>, ja että <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0009" ID="QS0009"/>[t]ältä työskentelyjaksolta eläkeoikeudet määritetään 66 vuoden [eläke]iän ja 1,80 prosentin karttuman perusteella<QUOT.END REF.START="QS0009" CODE="201D" ID="QE0009"/>.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0015"><NO.P>15</NO.P><TXT>Kyseisessä <DATE ISO="20160429">29.4.2016</DATE> päivätyssä muistiossa tähdennettiin vielä myös, että kantaja <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0010" ID="QS0010"/>säilytt[i] komission virkamiehen asemaan[sa] perustuvat oikeu[tensa], sillä [hän ei ollut] luopunut tästä asemasta<QUOT.END REF.START="QS0010" CODE="201D" ID="QE0010"/>.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0016"><NO.P>16</NO.P><TXT>Kantaja teki <DATE ISO="20160718">18.7.2016</DATE> työsopimusten tekemiseen toimivaltaiselle viranomaiselle henkilöstösääntöjen 90 artiklan 2 kohdan mukaisen valituksen <DATE ISO="20151216">16.12.2015</DATE> tehtyyn hakemukseen annetusta vastauksesta. Työsopimusten tekemiseen toimivaltainen viranomainen jätti <DATE ISO="20161116">16.11.2016</DATE> tekemällään päätöksellä valituksen tutkimatta pääasiallisesti sillä perusteella, ettei <DATE ISO="20160429">29.4.2016</DATE> päivätty muistio ollut päätös vaan pelkkää henkilöstösääntöjen nykyisiin sääntöihin perustuvaa tietoa.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD">Oikeudenkäynti ja asianosaisten ja väliintulijoiden vaatimukset</HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0017"><NO.P>17</NO.P><TXT>Kantaja nosti käsiteltävän kanteen unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon <DATE ISO="20170227">27.2.2017</DATE> toimittamallaan kannekirjelmällä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0018"><NO.P>18</NO.P><TXT>Kantaja pyysi unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon samana päivänä toimittamallaan erillisellä asiakirjalla unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 69 artiklan c alakohdan mukaisesti asian käsittelyn lykkäämistä odotettaessa, että asian T-769/16, Picard v. komissio käsittelyn päättävä tuomio tulee lainvoimaiseksi. Kolmannen jaoston puheenjohtaja hyväksyi komissiota kuultuaan pyynnön <DATE ISO="20170405">5.4.2017</DATE> tekemällään päätöksellä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0019"><NO.P>19</NO.P><TXT>Komissio esitti unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon <DATE ISO="20170321">21.3.2017</DATE> toimittamallaan asiakirjalla oikeudenkäyntiväitteen työjärjestyksen 130 artiklan 1 kohdan nojalla.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0020"><NO.P>20</NO.P><TXT>Energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirasto (ACER), Frontex, vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaava eurooppalainen virasto (eu-LISA), EMSA, Euroopan pankkiviranomainen (EPV), Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen (ESMA) ja Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto (EASO) pyysivät unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon <DATE ISO="20170615">15.6.2017</DATE> toimittamillaan asiakirjoilla saada osallistua oikeudenkäyntiin tukeakseen kantajan vaatimuksia.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0021"><NO.P>21</NO.P><TXT>Varsinaisia asianosaisia kuultuaan kolmannen jaoston puheenjohtaja päätti työjärjestyksen 70 artiklan 2 kohdan mukaisesti <DATE ISO="20170718">18.7.2017</DATE> tekemällään päätöksellä, että asian käsittelyä jatketaan.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0022"><NO.P>22</NO.P><TXT>Kantaja esitti <DATE ISO="20170901">1.9.2017</DATE> huomautuksensa komission oikeudenkäyntiväitteestä (ks. edellä 19 kohta).</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="5"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0023"><NO.P>23</NO.P><TXT>Unionin yleisen tuomioistuimen <DATE ISO="20171005">5.10.2017</DATE> antamalla määräyksellä oikeudenkäyntiväite yhdistettiin pääasiaan.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0024"><NO.P>24</NO.P><TXT>Komissio toimitti vastinekirjelmän <DATE ISO="20171120">20.11.2017</DATE>. Kantaja ilmoitti <DATE ISO="20171206">6.12.2017</DATE> päivätyllä kirjeellään, ettei hän aio toimittaa vastausta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0025"><NO.P>25</NO.P><TXT>Kolmannen jaoston puheenjohtajan <DATE ISO="20171213">13.12.2017</DATE> antamalla määräyksellä ACER, Frontex, eu-LISA, EMSA, EPV, ESMA ja EASO hyväksyttiin väliintulijoiksi tukemaan kantajan vaatimuksia.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0026"><NO.P>26</NO.P><TXT>Väliintulijat toimittivat väliintulokirjelmänsä <DATE ISO="20180126">26.</DATE> ja <DATE ISO="20180127">27.1.2018</DATE>. Kantaja ilmoitti kirjeitse <DATE ISO="20180212">12.2.2018</DATE>, ettei hän aio esittää niistä huomautuksia, ja komissio esitti huomautuksensa väliintulokirjelmistä <DATE ISO="20180215">15.2.2018</DATE>.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0027"><NO.P>27</NO.P><TXT>Kantaja esitti <DATE ISO="20180226">26.2.2018</DATE> päivätyllä kirjeellä työjärjestyksen 106 artiklan 2 kohdan mukaisesti perustellun pyynnön, että häntä kuultaisiin asianosaisten kuulemiseksi pidettävässä istunnossa. Unionin yleinen tuomioistuin hyväksyi pyynnön ja aloitti asian käsittelyn suullisen vaiheen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0028"><NO.P>28</NO.P><TXT>EPV ilmoitti unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon <DATE ISO="20181010">10.10.2018</DATE> toimitetulla kirjeellä unionin yleiselle tuomioistuimelle, ettei se osallistu istuntoon.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0029"><NO.P>29</NO.P><TXT>Unionin yleinen tuomioistuin kehotti prosessinjohtotoimella komissiota vastaamaan kirjalliseen kysymykseen. Komissio noudatti pyyntöä asetetussa määräajassa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0030"><NO.P>30</NO.P><TXT>Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin</TXT><P><LIST TYPE="NDASH"><ITEM><P>kumoaa riidanalaisen päätöksen</P></ITEM><ITEM><P>velvoittaa komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.</P></ITEM></LIST></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0031"><NO.P>31</NO.P><TXT>Komissio vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin</TXT><P><LIST TYPE="NDASH"><ITEM><P>jättää kanteen tutkimatta, koska tutkittavaksi ottamisen edellytykset selvästi puuttuvat</P></ITEM><ITEM><P>toissijaisesti hylkää kanteen perusteettomana</P></ITEM><ITEM><P>velvoittaa kantajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.</P></ITEM></LIST></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0032"><NO.P>32</NO.P><TXT>Väliintulijat vaativat, että unionin yleinen tuomioistuin</TXT><P><LIST TYPE="NDASH"><ITEM><P>kumoaa riidanalaisen päätöksen</P></ITEM><ITEM><P>velvoittaa komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.</P></ITEM></LIST></P></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD">Oikeudellinen arviointi</HT></P></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Tutkittavaksi ottaminen</HT></HT></P></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><P><HT TYPE="ITALIC">Asianosaisten ja väliintulijoiden lausumat</HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0033"><NO.P>33</NO.P><TXT>Komissio väittää, että koska kantajalle vastaista tointa ei ole, kanteen tutkittavaksi ottamisen edellytykset selvästi puuttuvat.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="6"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0034"><NO.P>34</NO.P><TXT>Komissio muistuttaa aluksi, ettei missään henkilöstösääntöjen säännöksessä nimenomaisesti aseteta kyseiselle toimielimelle velvollisuutta, että sen on sellaisen virkamiehen osalta, joka on sitä pyytänyt ennen tosiasiallista eläkkeelle siirtymistään, ennakolta vahvistettava tietyt hänen eläkeoikeuksiensa määrän laskentaperusteet. Komission mukaan on päinvastoin niin, ettei henkilöstösäännöissä mitenkään vahvisteta tällä alalla eräänlaista periaatetta, jonka mukaan eläkeoikeudet määritetään varmasti ennen eläkkeelle siirtymispäivää. Henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevassa 40 artiklassa säädetään siten, että virkamiehen eläke maksetaan, kun hän pääsee eläkkeelle.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0035"><NO.P>35</NO.P><TXT>Komissio väittää näin ollen ensinnäkin, ettei <DATE ISO="20160429">29.4.2016</DATE> päivätty muistio ole käsiteltävässä asiassa päätös eli virkamiehelle vastainen toimi vaan pelkkää henkilöstösääntöjen sääntöihin perustuvaa tietoa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0036"><NO.P>36</NO.P><TXT>Toiseksi komissio väittää, ettei hallintoviranomainen <DATE ISO="20151216">16.12.2015</DATE> tehdyn hakemuksen tekoajankohtana tiennyt kaikkia kantajan tulevien eläkeoikeuksien laskentaperusteita, eikä sillä sitä paitsi ole niitä tiedossaan tälläkään hetkellä. Komission mukaan niiden tietojen perusteella, jotka koskevat kantajan palvelukseentulopäivää sekä sitä, minkä ikäinen kantaja oli vuoden 2014 uudistuksen tullessa voimaan, se pystyy enintään arvioimaan näiden eläkeoikeuksien määrän.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0037"><NO.P>37</NO.P><TXT>Komissio katsoo, että kantajaan sovellettava säännöstö, johon saattaa mahdollisesti sisältyä muita tällä välin hyväksyttäviä siirtymäsääntöjä, on lopullisesti varmuudella tiedossa vasta silloin, kun kantaja lähtee eläkkeelle, ja kantajan koko ura voidaan vasta tässä tilanteessa ottaa lopullisesti huomioon vanhuuseläkkeen määrän laskemiseksi.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0038"><NO.P>38</NO.P><TXT>Komission mukaan nykyinen eläkeoikeuksien vuotuinen karttumaprosentti voi mahdollisesti vielä vaihdella ajan myötä ja kantajalle voi myös kertyä eläkeoikeuksia, jotka eriytyvät hänen urakehityksensä mukaisesti, kuten esimerkiksi henkilöstösääntöjen 77 artiklan kolmannessa kohdassa säädetään tilapäisen muihin tehtäviin siirron osalta. Eläkeikää puolestaan arvioidaan viiden vuoden välein tehtävässä vakuutusmatemaattisessa arvioinnissa, jolla on henkilöstösääntöjen 83 a artiklan 3 kohdan mukaan tarkoitus nimenomaan varmistaa unionin eläkejärjestelmän tasapaino. Sitä, että tämä tekijä nousee ajan myötä, ei näin ollen voida sulkea pois ennen kantajan eläkkeelle siirtymistä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0039"><NO.P>39</NO.P><TXT>Kolmanneksi komissio väittää, että vaikka tietyt kantajan eläkeoikeuksien laskentaperusteet olisivat jo olleet tiedossa, kun hakemus tehtiin <DATE ISO="20151216">16.12.2015</DATE>, kanne on kuitenkin jätettävä tutkimatta, koska eläkeoikeudet ovat <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0011" ID="QS0011"/>muodostumassa<QUOT.END REF.START="QS0011" CODE="201D" ID="QE0011"/>, joten niiden sisältö voidaan vahvistaa <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0012" ID="QS0012"/>lopullisella<QUOT.END REF.START="QS0012" CODE="201D" ID="QE0012"/> päätöksellä vasta, kun kantaja siirtyy eläkkeelle.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0040"><NO.P>40</NO.P><TXT>Komissio toteaa lopuksi, että tämä ratkaisu on <DATE ISO="19920212">12.2.1992</DATE> annetussa tuomiossa <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>Pfloeschner v. komissio</NAME.CASE> (<NO.CASE>T-6/91</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:T:1992:13">EU:T:1992:13</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0026">26</REF.NP.ECR> ja <REF.NP.ECR REF="NP0027">27</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>) esitetyn ratkaisun mukainen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0041"><NO.P>41</NO.P><TXT>Istunnossa komissio on lisäksi tähdentänyt tässä yhteydessä, että <DATE ISO="19790201">1.2.1979</DATE> annettu tuomio <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>Deshormes v. komissio</NAME.CASE> (<NO.CASE>17/78</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:1979:24">EU:C:1979:24</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0010">10</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>), jossa yhteisöjen tuomioistuin katsoi, että eläkeoikeuksien laskentaperusteen vahvistaminen ennakolta oli asianomaiselle vastainen toimi, liittyi erityiseen asiayhteyteen, joka ei ole käsiteltävässä asiassa merkityksellinen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0042"><NO.P>42</NO.P><TXT>Kantaja, jota väliintulijat tukevat, katsoo sitä vastoin, että henkilöstösääntöjen 90 artiklan 1 kohdan mukaisesti <DATE ISO="20151216">16.12.2015</DATE> tehtyyn hakemukseen annettu vastaus on hänelle vastainen toimi, koska vastauksessa jätetään henkilöstösääntöjen 90 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuin tavoin tekemättä henkilöstösäännöissä edellytetty toimenpide. Kantaja katsoo myös, että <DATE ISO="20160429">29.4.2016</DATE> päivätty muistio on hänelle vastainen toimi sisältönsä vuoksi, koska siinä evätään kyseisten siirtymäsäännösten soveltaminen häneen.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><?PAGE NO="7"?><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><P><HT TYPE="ITALIC">Unionin yleisen tuomioistuimen arviointi asiasta</HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0043"><NO.P>43</NO.P><TXT>Aluksi on muistutettava, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0013" ID="QS0013"/>henkilölle vastaisina toimina voidaan pitää vain toimia, joilla on sitovia oikeusvaikutuksia, jotka vaikuttavat suoraan ja välittömästi niiden, joita asia koskee, oikeusasemaan muuttaen [myös] selvästi näiden oikeusasemaa<QUOT.END REF.START="QS0013" CODE="201D" ID="QE0013"/> (ks. tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20151013">13.10.2015</DATE>, <NAME.CASE>komissio v. Verile ja Gjergji</NAME.CASE>, <NO.CASE>T-104/14 P</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:T:2015:776">EU:T:2015:776</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0028">28</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> oikeuskäytäntöviittauksineen).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0044"><NO.P>44</NO.P><TXT>Tässä tapauksessa on kiistatonta, että siltä osin kuin on kyse <DATE ISO="20151216">16.12.2015</DATE> tehdyn hakemuksen kohteesta, PMO:n Eläkkeet-yksikön päällikkö otti <DATE ISO="20160429">29.4.2016</DATE> päivätyssä muistiossaan selvästi kantaa kantajan tulevien eläkeoikeuksien määrän laskentaperusteiden eli yhtäältä näiden oikeuksien vuotuisen karttumaprosentin ja toisaalta kantajan eläkeiän muuttumiseen. Komission mukaan näistä muutoksista päätettiin lisäksi kantajan työnantajan vaihtumisen vuoksi, sillä työnantaja oli vaihtunut vuoden 2014 uudistuksen voimaantulon jälkeen (ks. edellä 13 kohta). Komissio katsoo siis, että se, että PMO mukautti tiettyjä, kantajan eläkeoikeuksia laskettaessa huomioon otettavia tekijöitä, johtuu tästä työnantajan vaihtumisesta eli kantajan työsopimussuhteessa tapahtuneesta olennaisesta muutoksesta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0045"><NO.P>45</NO.P><TXT>On kuitenkin todettava, että sisältönsä puolesta tällaisen kannanoton ei voida katsoa sisältävän pelkkiä tietoja eläkeoikeuksia ja niiden laskentatapaa koskevien henkilöstösäännösten säännösten ulottuvuudesta vuoden 2014 uudistuksen voimaantulon jälkeen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0046"><NO.P>46</NO.P><TXT>PMO:n Eläkkeet-yksikön päällikkö nimittäin toteaa <DATE ISO="20160429">29.4.2016</DATE> päivätyssä muistiossaan kantajalle, että sen johdosta, että kantaja teki EMSAn kanssa <DATE ISO="20150601">1.6.2015</DATE> uuden työsopimuksen, nimenomaan tätä päivämäärää oli pidettävä <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0014" ID="QS0014"/>palvelukseentulopäivänä<QUOT.END REF.START="QS0014" CODE="201D" ID="QE0014"/> vuoden 2014 uudistuksen yhteydessä säädettyä siirtymäjärjestelyä sovellettaessa. Tästä seuraa käytännössä yhtäältä, että tämän muistion perusteella kantajan eläkeikä on sellaisenaan nyt 66 vuotta (63 vuoden sijasta), ja toisaalta, että hänen eläkeoikeuksiensa vuotuinen karttuma on samasta päivästä lukien muuttunut 1,9 prosentista 1,8 prosenttiin.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0047"><NO.P>47</NO.P><TXT>Kyseisessä <DATE ISO="20160429">29.4.2016</DATE> päivätyssä muistiossa todetaan tältä osin myös, että vuoden 2014 uudistuksen yhteydessä käyttöön otetuissa siirtymäsäännöksissä tarkoitetun palvelukseentulopäivän vahvistaminen kantajan osalta <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0015" ID="QS0015"/>merkitsee, että EMSAn kanssa tehdyn työsopimuksen tekemistä seuranneelta työskentelyajalta [eli <DATE ISO="20150601">1.6.2015</DATE> lähtien] [kantajaan] sovellettavat henkilöstösääntöjen säännöt [ovat nimenomaan ne, jotka olivat voimassa sen] työsopimuksen alkamisajankohtana<QUOT.END REF.START="QS0015" CODE="201D" ID="QE0015"/>, jonka kantaja teki EMSAn kanssa (ks. edellä 13 kohta).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0048"><NO.P>48</NO.P><TXT>Edellä mainitulla <DATE ISO="20160429">29.4.2016</DATE> päivätyllä muistiolla on näin ollen oikeusvaikutuksia, jotka vaikuttavat kantajan hallinnolliseen tilanteeseen välittömästi ja lopullisesti sen vuoksi, että tällä päätöksellä komissio sulkee kantajan henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevilla 21 ja 22 artiklalla käyttöön otetun siirtymäjärjestelyn ulkopuolelle ja soveltaa häneen eläkeoikeuksien vuotuista karttumaprosenttia ja eläkeikää, sellaisina kuin näitä muutettiin vuoden 2014 uudistuksella. Tässä yhteydessä on lisäksi merkityksetöntä, että tällainen päätös voidaan panna täytäntöön vasta tulevaisuudessa ja että sen vaikutukset lykätään näin ollen myöhempään (ks. vastaavasti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="19790201">1.2.1979</DATE>, <NAME.CASE>Deshormes v. komissio</NAME.CASE>, <NO.CASE>17/78</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:1979:24">EU:C:1979:24</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0010">10</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0049"><NO.P>49</NO.P><TXT>Kantajalle vastainen toimi on näin ollen nimenomaan <DATE ISO="20160429">29.4.2016</DATE> päivätty muistio, jossa vahvistetaan kantajan palvelukseentulopäivä, eikä sen soveltaminen kantajan eläkeoikeuksien myöhempään laskentaan, kun ne maksetaan hänen siirtyessään lopullisesti eläkkeelle.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0050"><NO.P>50</NO.P><TXT>On lisäksi todettava, että – toisin kuin <DATE ISO="19920212">12.2.1992</DATE> annetussa tuomiossa <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>Pfloeschner v. komissio</NAME.CASE> (<NO.CASE>T-6/91</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:T:1992:13">EU:T:1992:13</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0027">27</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>) tarkastellussa tilanteessa – työsopimusten tekemiseen toimivaltainen viranomainen, jonka käsiteltäväksi <DATE ISO="20151216">16.12.2015</DATE> tehty hakemus oli saatettu, oli kantajan työsopimussuhteen muuttumisen johdosta velvollinen tekemään päätöksen, jossa todetaan, sovelletaanko asianomaiseen henkilöön henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevissa 21 ja 22 artiklassa<?PAGE NO="8"?> säädettyjä siirtymäsäännöksiä, koska kyseisellä työsopimusten tekemiseen toimivaltaisella viranomaisella oli käytettävissään kantajan hallinnollista tilannetta koskevat tosiseikat, jotka olivat varmoja ja muuttumattomia.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0051"><NO.P>51</NO.P><TXT>Tämän vuoksi on todettava, että kantajan palvelukseentulopäivä, jonka PMO on selvästi halunnut vahvistaa sen perusteella, miten se itse tulkitsee sovellettavia siirtymäsäännöksiä, ja seuraukset, joita tällaisella vahvistamisella on ollut suhteessa hallinnollisiin edellytyksiin, jotka ennen tätä päivämäärää koskivat kantajaa unionin eläkejärjestelmään kuuluvana, ovat omiaan vaikuttamaan kantajan oikeusasemaan välittömästi ja suoraan (ks. vastaavasti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="19790201">1.2.1979</DATE>, <NAME.CASE>Deshormes v. komissio</NAME.CASE>, <NO.CASE>17/78</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:1979:24">EU:C:1979:24</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0010">10</REF.NP.ECR>–<REF.NP.ECR REF="NP0017">17</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0052"><NO.P>52</NO.P><TXT>Tästä seuraa, että edellä 43 kohdassa lainatun oikeuskäytännön mukaisesti komission vastaus <DATE ISO="20151216">16.12.2015</DATE> tehtyyn hakemukseen on henkilöstösääntöjen 90 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu asianomaiselle vastainen toimi.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0053"><NO.P>53</NO.P><TXT>Komission oikeudenkäyntiväite on näin ollen hylättävä.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Asiakysymys</HT></HT></P></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><P><HT TYPE="ITALIC">Asianosaisten ja väliintulijoiden lausumat</HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0054"><NO.P>54</NO.P><TXT>Kantaja, jota väliintulijat tukevat, väittää pääasiallisesti, että komission kannalla, jonka mukaan häneen ei työnantajansa vaihtumisen vuoksi sovelleta henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevissa 21 ja 22 artiklassa säädetyissä siirtymäsäännöksissä vahvistettuja arviointiperusteita, jotka koskevat eläkeoikeuksien kertymistä ja lakisääteistä eläkeikää, ei siten pelkästään rikota näitä säännöksiä vaan myös loukataan virastojen toimihenkilöiden työskentelyn ja uran jatkuvuuden periaatetta sekä oikeusvarmuuden, taannehtivuuskiellon ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteita. Kantajan mukaan tällainen kanta on myös hänen EMSAn kanssa tekemänsä työsopimuksen ehtojen vastainen ja väliaikaisten toimihenkilöiden palvelukseen ottamista koskevien EMSAn <DATE ISO="20150325">25.3.2015</DATE> antamien yleisten täytäntöönpanosääntöjen vastainen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0055"><NO.P>55</NO.P><TXT>Kantajan mukaan unionin lainsäätäjä on lisäksi luonut uuden virastojen väliaikaisten toimihenkilöiden ryhmän, joka kuuluu palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan f alakohdan alaisuuteen, nimenomaan täyttääkseen olemassa olevien unionin eri virastojen erityistarpeet, jotta erityisesti taattaisiin työpaikkojen houkuttelevuus niin sanotuilla <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0016" ID="QS0016"/>virastojen yhteisillä<QUOT.END REF.START="QS0016" CODE="201D" ID="QE0016"/> avointen työpaikkojen markkinoilla ja edistettäisiin siten asianomaisten liikkuvuutta ja samaan aikaan taattaisiin näille toimihenkilöille työskentelyn ja uran jatkuvuus liikkuvuuden yhteydessä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0056"><NO.P>56</NO.P><TXT>Kantaja ja väliintulijat ovat lopuksi tähdentäneet istunnossa, että unionin palveluksessa olevat virkamiehet, väliaikaiset toimihenkilöt ja sopimussuhteiset toimihenkilöt kuuluivat kaikki samaan yhdenmukaiseen unionin eläkejärjestelmään. Henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevien siirtymäsäännösten soveltamisala on määritelty selvästi. Se kattaa henkilöt, jotka ovat kuuluneet tähän järjestelmään ja maksaneet siihen maksuja ennen <DATE ISO="20140101">1.1.2014</DATE>. Toimielimen, elimen tai viraston vaihtumisella ei näin ollen ole mitään vaikutusta eläkejärjestelmään kuulumiseen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0057"><NO.P>57</NO.P><TXT>Komissio kiistää näiden väitteiden paikkansapitävyyden. Vaikka se myöntää, että palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan f alakohdalla on luotu uusi väliaikaisten toimihenkilöiden ryhmä erityisesti virastojen välisen liikkuvuuden edistämiseksi, virastojen toimihenkilöt eivät kuitenkaan muodosta itsenäistä väliaikaisten toimihenkilöiden ryhmää. Näihin toimihenkilöihin päinvastoin sovelletaan – kuten kaikkiin unionin toimihenkilöihin kaikki ryhmät mukaan lukien – palvelussuhteen ehtojen sovellettavia yleisiä säännöksiä ilman erityisiä poikkeuksia. Oikeuden nykytilassa uran jatkuvuuden<?PAGE NO="9"?> periaatetta on näin ollen rajoitettu eläkeoikeuksien osalta, eikä se automaattisesti ulotu eläkkeen saamisen edellytyksiin ja eläkkeen laskemiseen. Tällainen laajennus ei missään tapauksessa voi olla implisiittinen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0058"><NO.P>58</NO.P><TXT>Komissio toteaa, että hallintomenojen pienentämistä koskevan tavoitteen, johon unionin lainsäätäjä aivan erityisesti pyrkii, noudattamiseksi vuoden 2004 uudistuksella ei ole poistettu kaikkia <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0017" ID="QS0017"/>virastojen yhteisten markkinoiden<QUOT.END REF.START="QS0017" CODE="201D" ID="QE0017"/> esteitä. Asetuksessa N:o 1023/2013 ei siis ole nimenomaista säännöstä, jossa säädettäisiin virastojen toimihenkilöiden uran jatkuvuutta koskevasta periaatteesta eläkeoikeuksien laskemisen osalta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0059"><NO.P>59</NO.P><TXT>Komissio väittää näin ollen, ettei se itse eivätkä virastot ja asianomaiset toimihenkilöt voineet työsopimuksella tai hallintoteitse sivuuttaa vuoden 2014 uudistuksen tavoitteita tukeutumalla palvelussuhteen ehtojen liitteessä olevan 1 artiklan sekä henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevien 21 ja 22 artiklan teleologiseen tulkintaan. Todellisuudessa tällaisesta tulkinnasta seuraisi, että unionin lainsäätäjän haluamat talousarviosäästöt pienentyisivät tai osittain kumoutuisivat, koska se viivästyttäisi henkilöstösääntöjen 77 artiklan uusien säännösten soveltamista.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0060"><NO.P>60</NO.P><TXT>Komissio on istunnossa väittänyt, ettei henkilöstösäännöissä myöskään säädetä eläkeoikeuksia koskevasta jatkuvuusperiaatteesta. Asetuksen N:o 1023/2013 johdanto-osan 29 perustelukappaleessa viitataan yleisluonteisesti siihen, että uusia sääntöjä sovelletaan vähitellen siirtymäjärjestelyjen avulla. Siltä osin kuin on kyse eläkeoikeuksista, henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevat 21 ja 22 artikla, joissa otetaan käyttöön <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0018" ID="QS0018"/>palvelukseentuloa<QUOT.END REF.START="QS0018" CODE="201D" ID="QE0018"/> koskeva arviointiperuste, ovat tässä yhteydessä sitä paitsi täsmällisiä ja aukottomia.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0061"><NO.P>61</NO.P><TXT>Komissio toteaa lisäksi, että henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevat 21 ja 22 artikla ovat samalla sekä siirtymätoimenpiteitä että taloudellisia toimenpiteitä, minkä vuoksi niitä on tulkittava suppeasti, koska ne ovat poikkeus henkilöstösääntöjen 77 artiklan välittömän soveltamisen periaatteesta, ja koska niillä säännellään taloudellisen edun myöntämistä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0062"><NO.P>62</NO.P><TXT>Komissio on tästä näkökulmasta todennut istunnossa myös, että henkilöstösääntöjen liitteessä XIII oleva 28 artikla, jossa säädetään, että toimihenkilölle, jonka työsopimus oli alkanut ennen <DATE ISO="20140101">1.1.2014</DATE>, kertyneiden eläkeoikeuksien vakuutusmatemaattinen tarkistus tehdään, kun hänet nimitetään virkamieheksi mainitun ajankohdan jälkeen, osoittaa, että jollei tämän artiklan kaltaisia erityissäännöksiä ole, on sovellettava yleisesti siirtymäsäännöksiä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0063"><NO.P>63</NO.P><TXT>Kantajan nimenomaisen tilanteen osalta komissio katsoo kuitenkin ensinnäkin, että sen SEUT 335 artiklassa vahvistetun periaatteen mukaan, että unionin toimielimet ovat hallinnollisesti riippumattomia erityisesti henkilöstöhallinnossaan, kantajaa ei voida pitää unionin työntekijänä vaan vasta <DATE ISO="20151216">16.12.2015</DATE> tehdystä hakemuksesta lukien EMSAn toimihenkilönä (tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20140121">21.1.2014</DATE>, <NAME.CASE>Van Asbroeck v. parlamentti</NAME.CASE>, <NO.CASE>F-102/12</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:F:2014:4">EU:F:2014:4</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0029">29</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>). Koska unionin virastot ovat oikeussubjekteja, niiden toimihenkilöiden työnantajana ei toisin sanoen voi samaan aikaan olla sekä virasto että unioni.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0064"><NO.P>64</NO.P><TXT>Komissio katsoo tämän johdosta, että kun otetaan huomioon käsiteltävään asiaan sovellettavat oikeussäännöt, kantajan päätöksestä johtuva työnantajan vaihtuminen on väistämättä aineellisesti katkaissut hänen aikaisemman työsuhteensa ja siten hänen uransa jatkuvuuden. Palvelussuhteen ehtojen 55 artikla, jonka mukaan asianomainen toimihenkilö voi säilyttää luokittelunsa palkkaluokkaan ja palkkatasolle sekä ikälisänsä näissä, eroaa tältä osin henkilöstösääntöjen 32 artiklan 3 kohdasta, jossa säädetään ikälisien säilymisestä, kun on kyse väliaikaisestä toimihenkilöstä, joka nimitetään saman toimielimen virkamieheksi ja <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0019" ID="QS0019"/>jonka osalta tietty uran jatkuvuus on loogista ja luonnollista<QUOT.END REF.START="QS0019" CODE="201D" ID="QE0019"/>.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0065"><NO.P>65</NO.P><TXT>Komission mukaan palvelussuhteen ehtojen 55 artiklassa tunnustettu rajoitettu uran jatkuvuuden periaate on pelkkä poikkeus yleissäännöstä, jonka mukaan uran jatkuvuus ei koske toimielintä tai virastoa vaihtavia väliaikaisia toimihenkilöitä.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="10"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0066"><NO.P>66</NO.P><TXT>Komissio katsoo toiseksi, että oikeuskäytännössä vahvistetaan, ettei <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0020" ID="QS0020"/>palveluksen jatkuvuuden periaatetta<QUOT.END REF.START="QS0020" CODE="201D" ID="QE0020"/> ole väliaikaisten toimihenkilöiden osalta, sillä tämä periaate on pääsääntöisesti olemassa vain virkamiesten osalta sen henkilöstösääntöihin perustuvan suhteen perusteella, jonka nimittämiskirja luo virkamiehille. Henkilöstösääntöjen 8 artiklassa nimittäin todetaan nimenomaisesti, että toiseen toimielimeen siirretyn virkamiehen <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0021" ID="QS0021"/>katsotaan palvelleen unioniin liittyvän uransa jälkimmäisessä toimielimessä<QUOT.END REF.START="QS0021" CODE="201D" ID="QE0021"/>.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0067"><NO.P>67</NO.P><TXT>Komissio katsoo siten, etteivät unionin tuomioistuimet tunnustaneet <DATE ISO="20150916">16.9.2015</DATE> annetussa tuomiossa <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>EMA v. Drakeford</NAME.CASE> (<NO.CASE>T-231/14 P</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:T:2015:639">EU:T:2015:639</NO.ECLI></REF.DOC.ECR>) suinkaan väliaikaisten toimihenkilöiden osalta uran jatkuvuutta työnantajan vaihtuessa vaan ne pelkästään totesivat saman viraston kanssa tehtyjen useiden peräkkäisten täysin samanlaisten työsopimusten jatkuvuuden palvelussuhteen ehtojen 8 artiklan perusteella, sillä tämän säännöksen tarkoituksena on nimenomaan estää määräaikaisten työsopimusten väärinkäyttö. Komissio toteaa, että <DATE ISO="20150429">29.4.2015</DATE> annetusta tuomiosta <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>Todorova Androva v. neuvosto</NAME.CASE> (<NO.CASE>F-78/12</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:F:2015:37">EU:F:2015:37</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0051">51</REF.NP.ECR> ja <REF.NP.ECR REF="NP0053">53</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>) ilmenee sitä paitsi, että jos unionin lainsäätäjä ei ole säätänyt siitä nimenomaisesti, toimihenkilön, josta on tullut virkamies, uraan ei liity mitään hallinnollista jatkuvuutta. Sen sijaan <DATE ISO="20080401">1.4.2008</DATE> annetussa tuomiossa <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>Maruko</NAME.CASE> (<NO.CASE>C-267/06</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2008:179">EU:C:2008:179</NO.ECLI></REF.DOC.ECR>) pelkästään vahvistetaan, ettei uusi sääntö vaikuta työsopimuksen perusteella lopullisesti saavutettuihin oikeuksiin ja että näin ollen noudatetaan palkan ja eläkkeen välisen suhteen periaatetta. Komissio toteaa vielä, että <DATE ISO="20121205">5.12.2012</DATE> annettu tuomio <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>Grazyte v. komissio</NAME.CASE> (<NO.CASE>F-76/11</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:F:2012:173">EU:F:2012:173</NO.ECLI></REF.DOC.ECR>) vahvistaa, ettei ennen vuoden 2014 uudistusta ollut olemassa viraston toiseen virastoon siirtämien toimihenkilöiden suojaa, ja osoittaa, etteivät virastojen toimihenkilöitä koskevat erityissäännökset riitä luomaan todellista <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0022" ID="QS0022"/>aineellista jatkuvuutta<QUOT.END REF.START="QS0022" CODE="201D" ID="QE0022"/> eri virastojen kanssa tehtyjen työsopimusten välille.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0068"><NO.P>68</NO.P><TXT>Näistä samoista syistä komissio väittää lopuksi, että eläkeoikeuksien vuotuista karttumaprosenttia ja eläkeikää koskevien uusien sääntöjen soveltamisella ei loukata oikeuksia, jotka kantaja oli saavuttanut, ennen kuin EMSA otti hänet palvelukseensa, eikä myöskään oikeusvarmuuden ja taannehtivuuskiellon periaatteita (tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20160719">19.7.2016</DATE>, <NAME.CASE>Stips v. komissio</NAME.CASE>, <NO.CASE>F-131/15</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:F:2016:154">EU:F:2016:154</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0041">41</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>). Koska kantajan Frontexissa hoitaman toimen ja EMSAssa hoitaman toimen välillä ei ole aineellista jatkuvuutta, kantajaa ei myöskään millään tavalla syrjitä suhteessa hänen työtovereihinsa, jotka eivät siirtyneet virastosta toiseen.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><P><HT TYPE="ITALIC">Unionin yleisen tuomioistuimen arviointi asiasta</HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0069"><NO.P>69</NO.P><TXT>On todettava, että kantaja, joka nimitettiin komission virkamieheksi <DATE ISO="20060416">16.4.2006</DATE>, asetettiin henkilökohtaisista syistä myönnetylle virkavapaalle <DATE ISO="20120601">1.6.2012</DATE>. Viimeksi mainittuna päivänä Frontex otti hänet palvelukseensa väliaikaiseksi toimihenkilöksi, minkä jälkeen hän teki EMSAn kanssa työsopimuksen vuonna 2015 eli sen jälkeen, kun vuoden 2014 uudistusta oli <DATE ISO="20140101">1.1.2014</DATE> alettu soveltaa (ks. edellä 9 kohta).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0070"><NO.P>70</NO.P><TXT>Ennen kuin ryhdytään tarkastelemaan asianosaisten lausumia, on lisäksi syytä palauttaa mieleen henkilöstösääntöjen 77 artiklan uusien säännösten ajallinen ja henkilöllinen soveltamisala erityisesti henkilöstösääntöjen liitteessä XIII säädettyjen siirtymäaikaa koskevien oikeussääntöjen valossa.</TXT></NP.ECR><GR.SEQ LEVEL="4"><TITLE><TI><NP><NO.P>–</NO.P><TXT><HT TYPE="ITALIC">Henkilöstösääntöjen 77 artiklan uusien säännösten, jotka otettiin käyttöön vuoden 2014 uudistuksella, ajallinen ja henkilöllinen soveltamisala</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0071"><NO.P>71</NO.P><TXT>Ajallisesta soveltamisesta on aluksi todettava, että kaikkia lainsäädännön muutoksia sovelletaan lähtökohtaisesti kumotun lainsäädännön voimassa ollessa syntyneiden tilanteiden tuleviin vaikutuksiin, jollei lainsäätäjä ole säätänyt tästä nimenomaista poikkeusta. Toisin on vain tilanteissa, jotka ovat syntyneet ja lopullisesti toteutuneet aikaisemman lainsäädännön voimassa ollessa, sillä tämä on saanut aikaan saavutettuja oikeuksia (tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20151013">13.10.2015</DATE>, <NAME.CASE>komissio v. Verile ja Gjergji</NAME.CASE>, <NO.CASE>T-104/14 P</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:T:2015:776">EU:T:2015:776</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0152">152</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="11"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0072"><NO.P>72</NO.P><TXT>Siltä osin kuin on kyse ensinnäkin henkilöstösääntöjen uuden 77 artiklan ajallisesta soveltamisalasta, on näin ollen todettava, että toisin kuin kantaja väittää (ks. edellä 54 kohta), tämän artiklan välitön soveltaminen ei voi olla oikeusvarmuuden ja taannehtivuuden kiellon periaatteiden vastaista.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0073"><NO.P>73</NO.P><TXT>Henkilöstösääntöjen uusi 77 artikla ei nimittäin vaikuta sen enempää ennen <DATE ISO="20140101">1.1.2014</DATE> eli ennen artiklan voimaantuloa suoritetun palvelun perusteella 1,9 prosentin suuruisina saavutettuihin eläkeoikeuksiin kuin niiden virkamiesten ja toimihenkilöiden oikeuksiin, jotka ovat pyytäneet päästä eläkkeelle lainmukaisessa 63 vuoden iässä ja joiden eläke vahvistettiin ennen <DATE ISO="20140101">1.1.2014</DATE> (henkilöstösääntöjen liitteessä XIII oleva 24 a artikla). Unionin lainsäätäjän vuoden 2014 uudistuksen yhteydessä käyttöön ottamien uusien sääntöjen soveltamisalaan voivat nimittäin kuulua vain tilanteet, jotka eivät uudistuksen voimaan tullessa olleet vielä lopullisesti muodostuneet, eli eläkeoikeudet, jotka vastaavat uusien sääntöjen alaisuudessa suoritettua palvelua, sekä <DATE ISO="20140101">1.1.2014</DATE> jälkeen tapahtuneet eläkkeelle siirtymiset, siltä osin kuin on kyse virkamiehistä ja toimihenkilöistä, joihin ei sovelleta siirtymäjärjestelyä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0074"><NO.P>74</NO.P><TXT>Siltä osin kuin on toiseksi kyse henkilöstösääntöjen uuden 77 artiklan henkilöllisestä soveltamisalasta, on todettava, että unionin lainsäätäjä vahvisti vuoden 2014 uudistuksen yhteydessä <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0023" ID="QS0023"/>siirtymäjärjestelyt, jotta uusia sääntöjä ja toimenpiteitä voidaan ryhtyä soveltamaan vähitellen, samalla kun otetaan [kuitenkin] huomioon ennen näiden henkilöstösääntöjen muutosten voimaantuloa palvelukseen otetun henkilöstön saavutetut edut ja oikeutetut odotukset<QUOT.END REF.START="QS0023" CODE="201D" ID="QE0023"/>, kuten asetuksen N:o 1023/2013 johdanto-osan 29 perustelukappaleessa todetaan.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0075"><NO.P>75</NO.P><TXT>Koska tässä asiassa on kyse eläkeoikeuksien laskentaa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä, on todettava, että henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevissa 21 artiklassa ja 22 artiklan 1 kohdassa, joita palvelussuhteen ehtojen liitteessä olevan 1 artiklan 1 kohdan nojalla sovelletaan käsiteltävään asiaan soveltuvin osin, täsmennetään, että virkamiehellä, joka tuli palvelukseen <DATE ISO="20040501">1.5.2004</DATE> ja <DATE ISO="20131231">31.12.2013</DATE> välisenä aikana, on oikeus eläkeoikeuksien vuotuiseen karttumiseen 1,9 prosentin mukaan ja että jos hän kantajan tavoin on <DATE ISO="20140501">1.5.2014</DATE> vähintään 45-vuotias, hänen lakisääteinen eläkeikänsä on edelleen 63 vuotta.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="4"><TITLE><TI><NP><NO.P>–</NO.P><TXT><HT TYPE="ITALIC">Palvelukseentulon käsite</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0076"><NO.P>76</NO.P><TXT>Tästä seikasta on aluksi todettava, ettei sen enempää henkilöstösäännöissä kuin palvelussuhteen ehdoissa määritellä edellä 74 ja 73 kohdassa mainituissa siirtymäsäännöksissä mainittua palvelukseentulon käsitettä nimenomaisesti, minkä komissio on sitä paitsi myös vahvistanut istunnossa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0077"><NO.P>77</NO.P><TXT>Tähän asiaan sovellettavassa lainsäädännössä on kuitenkin sellaisia riittävän selviä ja täsmällisiä viitteitä ja jopa arviointiperusteita, joiden perusteella palvelukseentulon käsitteen sisältö pystytään määrittelemään tulkitsemalla tätä lainsäädäntöä systemaattisesti. Erityisesti palvelussuhteen ehtojen liitteessä olevan 1 artiklan 1 kohdasta, jossa muun henkilöstön osalta viitataan henkilöstösääntöjen liitteessä XIII säädettyjen sääntöjen soveltamiseen soveltuvin osin, ilmenee, että unionin koko henkilöstöön sovelletaan näitä siirtymäsääntöjä samoin edellytyksin erottelematta heitä työsuhteen luonteen perusteella eli sen perusteella, perustuuko työsuhde henkilöstösääntöihin vai työsopimukseen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0078"><NO.P>78</NO.P><TXT>Koska unionin lainsäätäjä on siten nimenomaisesti ottanut käyttöön unionin virkamiesten ja muun henkilöstön osalta yhdenmukaisen siirtymäjärjestelyn, palvelukseentulon käsitteen tulkinnan on perustuttava samoihin periaatteisiin kuin työsuhde siitä riippumatta, perustuuko se henkilöstösääntöihin vai työsopimukseen, tämän kuitenkaan rajoittamatta henkilöstösääntöjen ja palvelussuhteen ehtojen niiden sääntöjen huomioon ottamista, joissa määritellään kutakin henkilöstöryhmää koskeva oma järjestely.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="12"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0079"><NO.P>79</NO.P><TXT>Oikeuskäytännön mukaan palvelukseentulon käsitettä tulkittaessa on tarkemmin sanottuna otettava huomioon paitsi sanamuoto, jolla se on ilmaistu, myös tavoitteet, joihin henkilöstösäännöillä ja palvelussuhteen ehdoilla pyritään, sekä niillä käyttöön otettu järjestelmä, jonka osa tämä käsite on (ks. vastaavasti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20150429">29.4.2015</DATE>, <NAME.CASE>Todorova Androva v. neuvosto</NAME.CASE>, <NO.CASE>F-78/12</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:F:2015:37">EU:F:2015:37</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0049">49</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0080"><NO.P>80</NO.P><TXT>Tästä seuraa, että merkityksellisten siirtymäsäännösten suppea tulkinta, jonka välttämättömyyteen komissio on edellä vedonnut aiheellisesti (ks. edellä 61 kohta) sen vuoksi, että ne ovat poikkeus (tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20130117">17.1.2013</DATE>, <NAME.CASE>komissio v. Espanja</NAME.CASE>, <NO.CASE>C-360/11</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2013:17">EU:C:2013:17</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0018">18</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>), ja niiden talousarviovaikutusten vuoksi (tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20050630">30.6.2005</DATE>, <NAME.CASE>Olesen v. komissio</NAME.CASE>, <NO.CASE>T-190/03</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:T:2005:264">EU:T:2005:264</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0048">48</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>), ei saa kuitenkaan olla ristiriidassa niiden tavoitteiden kanssa, joihin unionin lainsäätäjä pyrkii, eikä henkilöstösäännöillä ja palvelussuhteen ehdoilla käyttöön otetun järjestelmän kanssa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0081"><NO.P>81</NO.P><TXT>Käsiteltävässä asiassa kyseessä olevat siirtymäsäännökset koskevat unionin eläkejärjestelmän erityisalaa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0082"><NO.P>82</NO.P><TXT>Unionin eläkejärjestelmä, sellaisena kuin siitä säädetään henkilöstösääntöjen V osastossa olevan 3 luvun merkityksellisissä säännöksissä sekä henkilöstösääntöjen liitteessä VIII, on kuitenkin yhteinen unionin virkamiehille, väliaikaisille toimihenkilöille ja sopimussuhteisille toimihenkilöille siitä riippumatta, perustuuko työsuhde henkilöstösääntöihin vai työsopimukseen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0083"><NO.P>83</NO.P><TXT>[Oikaistu <DATE ISO="20190122">22.1.2019</DATE> annetulla määräyksellä] Erityisesti henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevassa 2 artiklassa, joka koskee <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0024" ID="QS0024"/>[e]läkejärjestelmää koskevia yksityiskohtaisia sääntöjä<QUOT.END REF.START="QS0024" CODE="201D" ID="QE0024"/>, säädetään, että <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0025" ID="QS0025"/>[v]anhuuseläke lasketaan virkamiehen palvelusvuosien kokonaismäärän perusteella<QUOT.END REF.START="QS0025" CODE="201D" ID="QE0025"/>. Tässä liitteessä olevassa seuraavassa 3 artiklassa täsmennetään tässä yhteydessä lisäksi, että edellyttäen, että asianomainen on maksanut unionin eläkejärjestelmään säädetyt eläkemaksut palvelusajaltaan, palvelusvuosia laskettaessa otetaan huomioon <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0026" ID="QS0026"/>palvelusaika virkamiehenä jossakin toimielimessä<QUOT.END REF.START="QS0026" CODE="201D" ID="QE0026"/> sekä <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0027" ID="QS0027"/>kertynyt palvelusaika muihin toimihenkilöihin sovellettavien palvelussuhteen ehtojen mukaisessa asemassa<QUOT.END REF.START="QS0027" CODE="201D" ID="QE0027"/>.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0084"><NO.P>84</NO.P><TXT>Komissio on unionin yleisen tuomioistuimen kirjalliseen kysymykseen vastatessaan lisäksi vahvistanut, että tässä tapauksessa kantaja oli maksanut palvelukseentulostaan lähtien keskeytyksettä eläkemaksuja unionin eläkejärjestelmään ensin virkamiehenä ja sen jälkeen Frontexin vuonna 2012 palvelukseen ottamana väliaikaisena toimihenkilönä ja viimeksi EMSAn 2015 palvelukseen ottamana väliaikaisena toimihenkilönä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0085"><NO.P>85</NO.P><TXT>Tästä seuraa, että sen henkilöstösääntöihin perustuvan, edelleen voimassa olevan työsuhteen johdosta, joka kantajalla on komissioon, ja tämän seurauksena sen johdosta, että kantaja on edelleen kuulunut unionin eläkejärjestelmään myös henkilökohtaisista syistä myönnetyn virkavapaan aikana, sitä, että kantaja ensin otettiin vuonna 2012 Frontexin palvelukseen väliaikaiseksi toimihenkilöksi ja sen jälkeen vuonna 2015 EMSAn palvelukseen väliaikaiseksi toimihenkilöksi, ei voida pitää uutena palvelukseentulona, siltä osin kuin on kyse kantajan kuulumisesta kyseiseen eläkejärjestelmään, tämän tietenkään vaikuttamatta mahdollisiin maksujen määrien vaihteluihin, jotka liittyvät hänen peruspalkkansa muuttumiseen esimerkiksi sen johdosta, että hänen hallinnollinen asemansa muuttui henkilökohtaisista syistä myönnetyllä virkavapaalla olevaksi virkamieheksi tai väliaikaiseksi toimihenkilöksi, jonka palkkaluokka on korkeampi kuin se, joka hänellä oli henkilökohtaisista syistä myönnetyllä virkavapaalla olevana virkamiehenä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0086"><NO.P>86</NO.P><TXT>Komissio nimittäin täsmensi edellä 84 kohdassa mainitussa vastauksessaan tässä yhteydessä myös, että palvelussuhteen ehtojen 41 artiklan mukaan unionin eläkejärjestelmään maksettavan eläkemaksun prosentti (joka on prosenttiosuus peruspalkasta) <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0028" ID="QS0028"/>on sama siitä riippumatta, onko työntekijä virkamies vai väliaikainen toimihenkilö<QUOT.END REF.START="QS0028" CODE="201D" ID="QE0028"/>. Kantajan nimenomaisessa tapauksessa on näin ollen todettava, että vaikka – kuten komissio on tuonut esiin – <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0029" ID="QS0029"/>[kantajan] peruspalkka on vaihdellut merkittävästi, koska hän oli palkkaluokan AD 8 palkkatason 1 virkamies, kun hän otti henkilökohtaisista syistä myönnettyä virkavapaata työskennelläkseen Frontexin palveluksessa palkkaluokan AD 12 palkkatason 2<?PAGE NO="13"?> väliaikaisena toimihenkilönä[, minkä jälkeen] EMSA otti hänet palvelukseensa palkkaluokkaan AD 12 palkkatasolle 3<QUOT.END REF.START="QS0029" CODE="201D" ID="QE0029"/>, hän ei kuitenkaan missään vaiheessa lakannut kuulumasta kyseiseen eläkejärjestelmään ja maksamasta siihen maksuja juuri näiden erisuuruisten peruspalkkojen mukaisesti.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0087"><NO.P>87</NO.P><TXT>Näin ollen kantaja on huolimatta henkilökohtaisista syistä myönnetystä virkavapaastaan ja siitä, että hän myöhemmin työskenteli ensin Frontexin palveluksessa tästä henkilökohtaisista syistä myönnetystä virkavapaasta lähtien ja sen jälkeen EMSAn palveluksessa, hallinnollisesti ja erityisesti unionin eläkejärjestelmään kuulumisen osalta edelleen komission virkamies, ja hän tuli tämän toimielimen <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0030" ID="QS0030"/>palvelukseen<QUOT.END REF.START="QS0030" CODE="201D" ID="QE0030"/> vuonna 2006, minkä johdosta hänestä tuli unionin virkamies. Henkilöstösääntöjen 1 a artiklassa nimittäin säädetään, että <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0031" ID="QS0031"/>[n]äissä henkilöstösäännöissä tarkoitetaan <QUOT.START CODE="2019" REF.END="QE0032" ID="QS0032"/>unionin virkamiehellä<QUOT.END REF.START="QS0032" CODE="2019" ID="QE0032"/> henkilöä, joka on nimitetty näissä henkilöstösäännöissä säädetyllä tavalla vakinaisen viran haltijaksi yhteen unionin toimielimistä kyseisen toimielimen nimittävän viranomaisen laatiman asiakirjan nojalla<QUOT.END REF.START="QS0031" CODE="201D" ID="QE0031"/>.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0088"><NO.P>88</NO.P><TXT>On lisäksi todettava, että henkilöstösääntöjen ja palvelussuhteen ehtojen yleisissä puitteissa henkilön tulo unionin palvelukseen tapahtuu väistämättä päivänä, jona hän nimittämiskirjan perusteella, jos hän on kantajan tavoin virkamies (ks. edellä lainattu 1 a artikla), alkaa hoitaa hänelle osoitettuja tehtäviä, ja näin on siihen saakka, että toteutetaan vastaava tai vastakkainen hallintotoimi, joka johtaa siihen, mitä henkilöstösäännöissä itsessään eli III osastossa olevassa 4 luvussa luonnehditaan <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0033" ID="QS0033"/>tehtävien lopulliseksi päättymiseksi<QUOT.END REF.START="QS0033" CODE="201D" ID="QE0033"/>.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0089"><NO.P>89</NO.P><TXT>Virkamiesten osalta tällaista tehtävien lopullista päättymistä tarkoittavat esimerkiksi irtisanoutumisilmoitus (henkilöstösääntöjen 48 artikla), eläkkeelle siirtäminen (henkilöstösääntöjen 50 artikla), epäpätevyyden vuoksi tapahtuva irtisanominen (henkilöstösääntöjen 51 artikla), eläkkeelle siirtämistä koskeva päätös (henkilöstösääntöjen 52 artikla) ja kuolema (henkilöstösääntöjen 47 artikla). Henkilökohtaisista syistä myönnetty virkavapaus ei sitä vastoin ole sellainen hallinnollinen asema, joka johtaa <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0034" ID="QS0034"/>tehtävien lopulliseen päättymiseen<QUOT.END REF.START="QS0034" CODE="201D" ID="QE0034"/>.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0090"><NO.P>90</NO.P><TXT>Näin ollen on todettava, että vaikka oletettaisiin, että kantaja on samalla, kun hän on henkilökohtaisista syistä myönnetylle virkavapaalle siirtämisensä jälkeen edelleen komission vakinainen virkamies, <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0035" ID="QS0035"/>tullut palvelukseen<QUOT.END REF.START="QS0035" CODE="201D" ID="QE0035"/> uudelleen sen johdosta, että hänet otettiin EMSAn palvelukseen <DATE ISO="20150601">1.6.2015</DATE>, jolloin vuoden 2014 uudistus oli jo voimassa, tämän uuden <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0036" ID="QS0036"/>palvelukseentulon<QUOT.END REF.START="QS0036" CODE="201D" ID="QE0036"/> vaikutusta voidaan arvioida vain suhteessa puitteisiin ja tavoitteisiin, jotka ovat ominaisia eläkeoikeuksien karttumaprosentin (1,8 prosenttia) ja eläkeiän (66 vuotta) määrittämistä koskeville uusille säännöksille, sillä tavoitteena on, että <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0037" ID="QS0037"/>[eläkeoikeuksia koskevia] uusia sääntöjä ja toimenpiteitä [sovelletaan] – –, samalla kun [kuitenkin] otetaan huomioon ennen [vuoden 2014 uudistuksen] voimaantuloa palvelukseen otetun henkilöstön saavutetut edut ja oikeutetut odotukset<QUOT.END REF.START="QS0037" CODE="201D" ID="QE0037"/>.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0091"><NO.P>91</NO.P><TXT>On siten todettava, että vaikka tavoitteena, johon kyseisillä siirtymäsäännöillä pyritään, on varmasti ollut myös unionin hallintomenoihin liittyvien talousarviokustannuksien hillitseminen, näillä säännöillä ei kuitenkaan saa loukata ennen vuoden 2014 uudistuksen voimaantuloa <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0038" ID="QS0038"/>palvelukseen otetun<QUOT.END REF.START="QS0038" CODE="201D" ID="QE0038"/> henkilöstön kaikkien ryhmien saavutettuja etuja ja oikeutettuja odotuksia (ks. edellä 74 kohta).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0092"><NO.P>92</NO.P><TXT>Tältä kannalta on siis todettava, että kantaja on sen jälkeen, kun hänet vuonna 2006 nimitettiin komission virkamieheksi, ollut keskeytyksettä unionin palveluksessa ja hän on koko sen ajan, jonka hän on ollut palvelussuhteessa unioniin, ja siitä huolimatta, että hän on henkilökohtaisista syistä myönnetyllä virkavapaalla olevan virkamiehen asemassa, ehdottomasti säilyttänyt henkilöstösääntöjen 83 artiklassa säädetyn jäsenyytensä unionin eläkejärjestelmässä ja maksanut maksuja tähän eläkejärjestelmään niiden maksujen perusteella, jotka vähennettiin kuukausipalkoista, joihin hänellä oli oikeus ensin komission virkamiehenä ja sen jälkeen jatkuvuuden katkeamatta unionin toimihenkilönä, siitä lähtien kun hänen otettiin ensin Frontexin palvelukseen <DATE ISO="20120201">1.2.2012</DATE> ja sitten EMSAn palvelukseen <DATE ISO="20150601">1.6.2015</DATE>.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="14"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0093"><NO.P>93</NO.P><TXT>[Oikaistu <DATE ISO="20190122">22.1.2019</DATE> annetulla määräyksellä] Tässä tilanteessa on näin ollen todettava, että kyseessä olevien siirtymätoimenpiteiden soveltamiseksi on katsottava, että kantaja <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0039" ID="QS0039"/>tuli<QUOT.END REF.START="QS0039" CODE="201D" ID="QE0039"/> unionin <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0040" ID="QS0040"/>palvelukseen<QUOT.END REF.START="QS0040" CODE="201D" ID="QE0040"/> <DATE ISO="20040501">1.5.2004</DATE> ja <DATE ISO="20131231">31.12.2013</DATE> välisenä aikana ja että koska hän on viimeksi mainitun päivämäärän jälkeen edelleen palveluksessa, hänellä on oikeus siihen, että häneen sovelletaan mainituissa siirtymäsäännöksissä vahvistettuja ehtoja, jotka koskevat yhtäältä 1,9 prosentin suuruista eläkeoikeuksien karttumaa ja toisaalta 63 vuoden eläkeikää.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0094"><NO.P>94</NO.P><TXT>Edellä esitetyn perusteella on hyväksyttävä henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevien 21 ja 22 artiklan rikkomista koskevat kanneperusteet ja kumottava riidanalainen päätös ilman, että on tarpeen tutkia muita kanneperusteita.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ></GR.SEQ></GR.SEQ></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD">Oikeudenkäyntikulut</HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0095"><NO.P>95</NO.P><TXT>Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 134 artiklan 1 kohdan mukaan asianosainen, joka häviää asian, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jos vastapuoli on sitä vaatinut.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0096"><NO.P>96</NO.P><TXT>Koska komissio on hävinnyt asian, se vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan ja se velvoitetaan korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut kantajan vaatimusten mukaisesti.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0097"><NO.P>97</NO.P><TXT>Työjärjestyksen 138 artiklan 1 kohdan, kun se luetaan yhdessä työjärjestyksen 1 artiklan 2 kohdan f alakohdan kanssa, mukaan unionin elimet ja laitokset, jotka ovat asiassa väliintulijoina, vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan. Väliintulijat vastaavat siis omista oikeudenkäyntikuluistaan.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><JURISDICTION><INTRO><P>Näillä perusteilla</P><P>UNIONIN YLEINEN TUOMIOISTUIN (kolmas jaosto)</P><P>on ratkaissut asian seuraavasti:</P></INTRO><LIST TYPE="ARAB"><ITEM><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD">1)</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD">Euroopan komission <DATE ISO="20160416">16.4.2016</DATE> tekemä päätös, joka on vahvistettu henkilökohtaisten etuuksien hallinnointi- ja maksutoimiston (PMO) <DATE ISO="20160429">29.4.2016</DATE> päivätyllä muistiolla, kumotaan.</HT></TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD">2)</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD">Komissio vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan Isabel Tornén oikeudenkäyntikulut.</HT></TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD">3)</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD">Energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirasto (ACER), Euroopan raja- ja merivartiovirasto (Frontex), vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaava eurooppalainen virasto (eu-LISA), Euroopan meriturvallisuusvirasto (EMSA), Euroopan pankkiviranomainen (EPV), Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen (ESMA) ja Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto (EASO) vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.</HT></TXT></NP></ITEM></LIST></JURISDICTION></CONTENTS.JUDGMENT><SIGNATURE.CASE><SIGNATORY><P>Frimodt Nielsen</P></SIGNATORY><SIGNATORY><P>Forrester</P></SIGNATORY><SIGNATORY><P>Perillo</P></SIGNATORY><P>Julistettiin Luxemburgissa 14. päivänä joulukuuta 2018.</P><SIGNATORY><P>kirjaaja</P><P>E. Coulon</P></SIGNATORY><SIGNATORY><P>puheenjohtaja</P><P>S. Gervasoni</P></SIGNATORY></SIGNATURE.CASE></JUDGMENT>