European flag

Euroopan unionin
virallinen lehti

FI

C-sarja


C/2025/454

21.1.2025

Erään viinialan nimityksen tuote-eritelmän vakiomuutoksen hyväksymistä koskevan tiedonannon julkaiseminen (komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/33 17 artiklan 2 ja 3 kohta)

(C/2025/454)

Tämä tiedonanto julkaistaan komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/33 (1) 17 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

VAKIOMUUTOKSEN HYVÄKSYNNÄN TIEDOKSI ANTAMINEN

”Coteaux de Die”

PDO-FR-A0397-AM02

Tiedonannon päivämäärä: 21.10.2024

HYVÄKSYTYN MUUTOKSEN KUVAUS JA PERUSTELUT

1.   Merkinnät

Tuote-eritelmän I luvun XII kohdassa ”Esillepanoa ja merkintöjä koskevat säännöt” olevaa 2 alakohtaa ”Erityissäännökset” täydennetään sisällyttämällä siihen merkintäsäännöt, jotka koskevat viittausta laajempaan maantieteelliseen yksikköön ”Vignobles de la Vallée du Rhône” asianomaisten suojelu- ja hallintoelinten välisen sopimuksen mukaisesti. Tämän tiedon on oltava samassa visuaalisessa kentässä pakollisten tietojen kanssa. Se on painettava samalla kirjasinlajilla ja värillä kuin alkuperänimityksessä on käytetty, ja sen kirjasinkoko saa olla enintään kaksi kolmasosaa alkuperänimityksen kirjasinkoosta.

Muutos lisätään yhtenäisen asiakirjan kohtaan ”Lisäedellytykset”.

2.   Maantieteellinen alue

Tuote-eritelmän I luvun IV kohdassa ”Alueet, joilla eri tuotantovaiheet toteutetaan” olevaa 1 alakohtaa ”Maantieteellinen alue” muutetaan päivittämällä ja korjaamalla siinä lueteltuja kuntien nimiä. Maantieteellinen alue ei muutu.

Kohdasta on poistettu Aix-en-Diois’n ja Molière-Glandazin kunnat, ja siihen on lisätty Solaure en Diois’n kunta.

Kuntien nimiä koskevat korjaukset tehdään myös yhtenäisen asiakirjan kohtaan ”Rajattu maantieteellinen alue”.

3.   Valvontaelintä koskevat tiedot

Tuote-eritelmän III luvun II kohtaa ”Valvontaelintä koskevat tiedot” päivitetään täsmentämällä, että tuote-eritelmän noudattamisen tarkastukset on tehtävä hyväksytyn tarkastussuunnitelman mukaisesti ja valvontaviranomaisen (Institut national de l’origine et de la qualité, INAO) valtuuttaman kolmannen osapuolen toimesta, mikä takaa tarkastusten pätevyyden, puolueettomuuden ja riippumattomuuden.

Päivitys ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

1.   Nimi/nimet

Coteaux de Die

2.   Maantieteellisen merkinnän tyyppi

SAN – Suojattu alkuperänimitys

3.   Rypäletuotteiden luokat

1.

Viini

3.1   Yhdistetyn nimikkeistön koodi

—

22 – JUOMAT, ETYYLIALKOHOLI (ETANOLI) JA ETIKKA

2204 – Tuoreista rypäleistä valmistettu viini, myös väkevöity viini; rypäleen puristemehu (grape must), muu kuin nimikkeeseen 2009 kuuluva

4.   Viinin/viinien kuvaus

LYHYT KIRJALLINEN KUVAUS

Alkuperänimitystä ”Coteaux de Die” käytetään yksinomaan Clairette B -lajikkeen rypäleistä valmistettujen kuohumattomien valkoviinien yhteydessä. Rypäleiden sokeripitoisuus on yli 170 grammaa yhtä puristemehulitraa kohden. Viinien luonnollinen alkoholipitoisuus on vähintään 10,5 tilavuusprosenttia. Käymisen jälkeen viinien käymiskykyisten sokerien pitoisuus (glukoosi ja fruktoosi) ei saa ylittää kokonaishappopitoisuutta, joka ilmaistaan grammoina viinihappoa litrassa, lisättynä 2 grammalla, ja se saa olla enintään 6 grammaa käymiskykyistä sokeria litraa kohden. Viinien kokonaisalkoholipitoisuus on väkevöinnin jälkeen enintään 13 tilavuusprosenttia. Muut analyyttiset perusteet ovat unionin sääntelyn mukaisia.

Viinien väri on yleensä vaalea, ja niissä on elegantteja, kukkaisia ja hedelmäisiä aromeja, kuten omenan aromi. Suutuntumassa alkoholi ja happamuus ovat tasapainossa.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet

—

Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%) —

—

Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%) —

—

Kokonaishappopitoisuus vähintään (milliekvivalenttia/litra)

—

Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra):

—

Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (milligrammaa/litra): —

5.   Viininvalmistusmenetelmät

5.1   Erityiset viininvalmistusmenetelmät

1.   Viininviljelykäytännöt

Viljelymenetelmä

Kullakin köynnöksellä on enintään 2,20 neliömetriä maa-alaa. Pinta-ala saadaan kertomalla rivien välinen etäisyys köynnösten välisellä etäisyydellä.

Rivien välinen etäisyys on enintään 2,5 metriä.

Köynnösten välisen etäisyyden samalla rivillä on oltava vähintään 0,80 metriä ja enintään 1,50 metriä.

Köynnökset leikataan joko Guyot-leikkauksella tai kannusleikkauksella (Royat-leikkauksella) siten, että kuhunkin köynnökseen jätetään enintään 12 silmua.

Keinokastelu on sallittua.

2.   Viininvalmistusmenetelmät

Erityinen viininvalmistusmenetelmä

Viininvalmistusmenetelmien on oltava sekä EU:n säädöksissä että Ranskan maatalous- ja merikalastuslaissa (Code rural et de la pêche maritime) asetettujen velvoitteiden mukaisia.

5.2   Enimmäistuotokset

60 hehtolitraa hehtaaria kohden

6.   Rajattu maantieteellinen alue

Viinirypäleet on korjattava ja viiniytettävä sekä viini valmistettava ja kypsytettävä seuraavien Drômen departementin kuntien alueella: Aouste-sur-Sye, Aubenasson, Aurel, Barsac, Barnave, Beaufort-sur-Gervanne, Châtillon-en-Diois, Die, Espenel, Laval-d’Aix, Luc-en-Diois, Menglon, Mirabel-et-Blacons, Montclar-sur-Gervanne, Montlaur-en-Diois, Montmaur-en-Diois, Piegros-la-Clastre, Ponet-et-Saint-Auban, Pontaix, Poyols, Recoubeau-Jansac, Saillans, Saint-Benoît-en-Diois, Saint-Roman, Saint-Sauveur-en-Diois, Sainte-Croix, Suze, Solaure en Diois, Vercheny ja Véronne.

7.   Rypälelajike/rypälelajikkeet

Clairette B

8.   Yhteyden/yhteyksien kuvaus

Maantieteellinen alue sijaitsee Valencen kunnan kaakkoispuolella, Alppien eteläisten alarinteiden pohjoisosassa. Vercorsin eteläpuolella Drômejoen laakson ilmastossa on välimerenilmaston kaltaisia piirteitä, joita läheiset vuoret lieventävät. Tänne on kehittynyt viinialue, jolla viljellään pääasiassa eteläisiä rypälelajikkeita, kuten Clairette B -lajiketta.

Asiantuntijat ovat mukauttaneet näitä lajikkeita ja löytäneet ominaisuudet, jotka soveltuvat parhaiten viininviljelyyn merkeli- tai kalkkikivimaista muodostuvilla rinteillä (joista paikalliset käyttävät nimitystä serres) ja mäenrinteillä, joilla on erinomainen sijainti ja kyky läpäistä vettä. Vaikeuksien ja fyysisten rajoitteiden myötä viininviljelijät ovat saaneet kokemusta ja taitotietoa näiden lajikkeiden mukauttamisesta erilaisiin tilanteisiin. Kvartäärikaudella kivisen maaperän muodostamia penkereitä, alluviaalisia keiloja ja kalkkikiviharjanteiden alla olevaa vyörysoraikkoa suositaan yleensä Clairette B -lajikkeen viljelyssä. Tätä lajiketta viljellään yleisesti Provencen alueella. Täällä alueen rajalla ilmasto on suotuisa lajin kypsymisen suhteen. Tämä tuo viiniin hapokkuutta ja hienostuneita aromeja.

Tuottajille on kehittynyt sukupolvien ajan taitotietoa kuohuviinien ja kuohumattomien viinien valmistuksesta eri tekniikoilla. Kaikki nämä viinit saivat maineensa nimellä ”Clairette de Die”.

Huolimatta siitä, että viinitarhoja on ollut olemassa ja tuote on saanut mainetta jo antiikin aikana, Diessä valmistettu viini tunnettiin pitkään huonosti. Clairette de Die -viiniä juotiin 1400–1700-luvuilla pääasiassa siellä, missä sitä tuotettiin, tai läheisillä Diois’n, Dévoluyn, Trièvesin ja Vercorsin vuorilla. Erästä vuodelta 1748 peräisin olevaa tekstiä voidaan pitää todisteena viinin maineesta ympäröivillä alueilla. Mensissä Trièvesin kunnassa eräs asiakas tilasi viiniä ja kirjoitti: ”Koska tiedän, että Clerete de Die -viinin, etenkin hyvän sellaisen, käyminen keskeytetään aina ennen kuin se on loppunut.”

Vuonna 1781 ranskalainen geologi Faujas de Saint-Fonds kirjoitti teoksessaan Histoire Naturelle de la Province du Dauphiné (”Dauphinén maakunnan luonnonhistoria”): ”Tässä maakunnassa valmistetaan edelleen maineikkaita viinejä, esimerkiksi Dien kuohuviiniä.”

Tämä maine suojattiin oikeudellisesti jo varhain, 21. huhtikuuta 1910 annetulla asetuksella, jossa myönnettiin säännelty alkuperänimitys (appellation d’origine réglementée) ”Clairette de Die”. Myöhemmin, vuonna 1942, myönnettiin tarkistettu alkuperänimitys (appellation d’origine contrôlée) ”Clairette de Die”. Tämän jälkeen viininviljely lisääntyi nopeasti ja viinitarhojen ympärille syntyi paikallinen yhteisö.

Yhteisö hyödynsi hyvin taitotietoa, jota oli saatu alueella perinteisesti käytetyistä rypälelajikkeista valmistettavien kuohuviinien ja kuohumattomien viinien valmistuksesta. Tuohon aikaan nimityksillä ”Clerete” tai ”Clairette de Die” tarkoitettiin useita valkoviinejä, myös osittain käyneestä puristemehusta tai perusviineistä valmistettuja kuohuviinejä ja kuohumattomia viinejä. Kaikki näistä viineistä valmistettiin Muscat à petits grains B- ja Clairette B -lajikkeista, mutta suhteet vaihtelivat.

Paikallinen yhteisö halusi kuitenkin saattaa nämä viinit helpommin kuluttajien saataville. Ensin vahvistettiin valkoisten kuohuviinien tuotantoprosessi. Seuraavaksi, 26. maaliskuuta 1993 annetulla asetuksella, vahvistettiin kuohuviinien kanssa samalla maantieteellisellä alueella tuotettuihin kuohumattomiin viineihin liitetyt ominaisluonne ja taitotieto ja myönnettiin tarkistettu alkuperänimitys ”Coteaux de Die”. Sillä tarkoitetaan ainoastaan Clairette B -rypälelajikkeesta valmistettua kuohumatonta valkoviiniä. Koska rypäleiden kypsymisaika on pidempi kuin kuohuviinien valmistukseen käytettyjen rypäleiden kypsymisaika, näitä viinejä tuotetaan ainoastaan niinä vuosina, joina ilmasto-olosuhteet ovat sellaiset, että viinit voivat päästä parhaiten oikeuksiinsa.

Viinien väri on yleensä vaalea, ja niissä on elegantteja, kukkaisia ja hedelmäisiä aromeja, kuten omenan aromi. Suutuntumassa alkoholi ja happamuus ovat tasapainossa.

Diois’n alueella harjoitettu vähäinen teollisuus, kuten kangas-, paperi- ja silkkiteollisuus, loppui 1900-luvun alussa. Sen seurauksena Diois’n viinintuotannosta, suojattu alkuperänimitys ”Coteaux de Die” mukaan lukien, oli muodostunut vuoteen 2010 mennessä laakson pääasiallinen talouden ala.

9.   Olennaiset lisäedellytykset (pakkaaminen, merkinnät, muut vaatimukset)

Oikeudellinen kehys:

Kansallinen lainsäädäntö

Lisäedellytyksen tyyppi:

Merkintöihin liittyvät täydentävät määräykset

Edellytyksen kuvaus:

a)

Vapaaehtoiset merkinnät kirjoitetaan etiketeissä kirjaimin, jotka ovat kooltaan eli korkeudeltaan, leveydeltään ja paksuudeltaan enintään kaksi kertaa niin suuret kuin kirjaimet, joilla tarkistettu alkuperänimitys kirjoitetaan.

b)

Tarkistetulla alkuperänimityksellä varustettujen viinien merkinnöissä voidaan mainita pienemmän maantieteellisen yksikön nimi edellyttäen, että

—

kyseessä on kiinteistörekisteriin kirjattu paikka

—

paikka on mainittu sadonkorjuuilmoituksessa.

Kiinteistörekisterialueen nimi kirjoitetaan välittömästi suojatun alkuperänimityksen jälkeen kirjaimin, jotka saavat olla korkeudeltaan ja leveydeltään enintään puolet kirjaimista, joilla suojattu alkuperänimitys kirjoitetaan.

c)

Suojatun alkuperänimityksen saaneiden viinien merkinnöissä voidaan täsmentää suurempi maantieteellinen yksikkö ”Vignobles de la Vallée du Rhône” asianomaisten eri alkuperänimitysten suojelusta ja hallinnoinnista vastaavien elinten välillä allekirjoitetussa sopimuksessa täsmennettyjen edellytysten mukaisesti.

Tämän tiedon on oltava samassa visuaalisessa kentässä pakollisten tietojen kanssa. Se on painettava samalla kirjasinlajilla ja värillä kuin alkuperänimityksessä on käytetty, ja sen kirjasinkoko saa olla enintään kaksi kolmasosaa alkuperänimityksen kirjasinkoosta.

Linkki tuote-eritelmään

https://info.agriculture.gouv.fr/gedei/site/bo-agri/document_administratif-773c6ccd-2ed8-4dbd-b6fd-98a1716b9e22


(1)   EUVL L 9, 11.1.2019, s. 2.


ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2025/454/oj

ISSN 1977-1053 (electronic edition)