1

Kantajat Guangdong Haomei New Materials Co. Ltd ja Guangdong King Metal Light Alloy Technology Co. Ltd vaativat yhtäältä SEUT 263 artiklan perusteella kumoamaan ensisijaisesti lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien pursotettujen alumiiniprofiilien tuonnissa ja kyseisessä tuonnissa käyttöönotetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta 29.3.2021 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/546 (EUVL 2021, L 109, s. 1; jäljempänä riidanalainen asetus) siltä osin kuin se koskee kantajia ja kumoamaan toissijaisesti polkumyynnillä muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 8.6.2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 (EUVL 2016, L 176, s. 21; jäljempänä perusasetus), ja toisaalta SEUT 268 artiklan perusteella korvaamaan kantajille riidanalaisen asetuksen ja perusasetuksen soveltamisesta aiheutuneen vahingon.

I 

Asian tausta

2

Kantajat ovat Kiinan oikeuden mukaan perustettuja yhtiöitä, jotka toimivat puolivalmiiden alumiinituotteiden tuotannon alalla ja valmistavat ja vievät Euroopan unioniin pursotettuja alumiiniprofiileja.

3

European Aluminium ‑järjestö, jonka osuus pursotettujen alumiiniprofiilien kokonaistuotannosta unionissa oli yli 25 prosenttia, teki 3.1.2020 Euroopan komissiolle valituksen polkumyynnistä ja siitä aiheutuneesta merkittävästä vahingosta.

4

Komissio julkaisi 14.2.2020 ilmoituksen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien pursotettujen alumiiniprofiilien tuontia koskevan polkumyynnin vastaisen menettelyn vireillepanosta (EUVL 2020, C 51, s. 26) perusasetuksen 5 artiklan nojalla.

5

Polkumyyntiä ja siitä aiheutunutta vahinkoa koskevan tutkimuksen kohteena olivat ”tangot, profiilit (myös profiiliputket) ja putket, kokoamattomat, myös rakenteissa käytettäviksi valmistetut (esim. määrämittoihin leikatut, poratut, taivutetut, viistotut, kierteitetyt), jotka on valmistettu alumiinista, myös alumiiniseoksesta, jonka alumiinipitoisuus on enintään 99,3 prosenttia”. Näihin tuotteisiin kuuluivat tavallisesti ”pursotetuiksi alumiiniprofiileiksi” kutsutut tuotteet, ja tällä nimityksellä viitattiin niiden yleisimpään valmistusprosessiin, vaikka niitä voitiin valmistaa muillakin tavoin, esimerkiksi valssaamalla, takomalla tai valamalla.

6

Polkumyyntiä ja siitä aiheutunutta vahinkoa koskeva tutkimus kattoi 1.1.2019 ja 31.12.2019 välisen ajanjakson (jäljempänä tutkimusajanjakso). Vahinkoa koskevaan arvioon vaikuttava kehityssuuntausten tarkastelu kattoi 1.1.2016 ja tutkimusajanjakson päättymisen välisen ajan (jäljempänä tarkastelujakso).

7

Komissio sisällytti 26.2.2020 päivätyllä kirjeellä kantajat analyysissään huomioon otettujen vientiä harjoittavien tuottajien otokseen.

8

Kantajat esittivät huomautuksia 6.4. ja 29.5.2020. Ne toimittivat komissiolle 6.–29.4.2020 asiaa koskevat täytetyt kyselylomakkeet liitteineen, jotka sisälsivät vaaditut tiedot. Etätarkastuksia tehtiin 3.6., 5.6. ja 12.6.2020, ja niiden tarkoituksena oli toimitetun kirjanpitoaineiston tarkastaminen ja muiden asiakirjojen esittäminen.

9

European Aluminiumin pyynnöstä komissio antoi Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien pursotettujen alumiiniprofiilien tuonnin kirjaamisvelvoitteesta 21.8.2020 täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2020/1215 (EUVL 2020, L 275, s. 16). Kantajat nostivat 30.9.2020 tästä täytäntöönpanoasetuksesta SEUT 263 artiklaan perustuvan kumoamiskanteen. Unionin yleinen tuomioistuin totesi 22.12.2021 antamassaan määräyksessä Guangdong Haomei New Materials ja Guangdong King Metal Light Alloy Technology v. komissio (T‑604/20, ei julkaistu, EU:T:2021:952), että lausunnon antaminen kanteesta raukeaa oikeussuojan tarpeen lakkaamisen vuoksi.

10

Komissio ilmoitti 22.9.2020 kantajille väliaikaisen polkumyyntitullin mahdollisesta käyttöönotosta. Kantajat esittivät uusia huomautuksia 25.9.2020.

11

Komissio antoi väliaikaisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien pursotettujen alumiiniprofiilien tuonnissa 12.10.2020 täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2020/1428 (EUVL 2020, L 336, s. 8; jäljempänä väliaikaista tullia koskeva asetus). Kantajille määrätty väliaikainen polkumyyntitulli oli 30,4 prosenttia.

12

Kantajat nostivat 14.12.2020 väliaikaista tullia koskevasta asetuksesta SEUT 263 artiklaan perustuvan kumoamiskanteen. Unionin yleinen tuomioistuin jätti kyseisen kanteen tutkimatta 22.12.2021 antamallaan määräyksellä Guangdong Haomei New Materials ja Guangdong King Metal Light Alloy Technology v. komissio (T‑725/20, ei julkaistu, EU:T:2021:957).

13

Komissio toimitti 22.12.2020 kantajille lopulliset päätelmänsä, jotka sisälsivät sen olennaisina pitämät tosiseikat ja toteamukset ja joiden perusteella se aikoi soveltaa lopullisia polkumyyntitulleja Kiinasta peräisin olevien pursotettujen alumiiniprofiilien tuontiin. Kantajat esittivät huomautuksensa lopullisista päätelmistä 7.1.2021.

14

Komissio antoi 8.2.2021 asianomaisille osapuolille tiedoksi täydentävät lopulliset päätelmät tuodakseen esiin, että Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan unionista eroamisen jälkeen unionin markkinoihin kuului enää 27 jäsenvaltiota. Kantajat esittivät 16.2.2021 huomautuksensa täydentävistä lopullisista päätelmistä.

15

Komissio antoi riidanalaisen asetuksen 29.3.2021. Riidanalaisen asetuksen 1 artiklan 2 kohdassa vahvistettiin kantajiin sovellettavaksi lopulliseksi polkumyyntitulliksi 21,2 prosenttia.

II 

Asianosaisten ja väliintulijoiden vaatimukset

16

Kantajat vaativat Airoldi Metalli SpA:n (jäljempänä Airoldi) tukemana, että unionin yleinen tuomioistuin

–

kumoaa riidanalaisen asetuksen niitä koskevin osin

–

toissijaisesti kumoaa perusasetuksen

–

velvoittaa komission korvaamaan perusasetuksen ja riidanalaisen asetuksen soveltamisesta aiheutuneen vahingon

–

velvoittaa komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

17

Komissio vaatii Euroopan parlamentin tukemana, että unionin yleinen tuomioistuin

–

jättää vahingonkorvauskanteen tutkimatta

–

jättää perusasetuksen kumoamista koskevan kanteen tutkimatta tai ainakin hylkää sen perusteettomana

–

hylkää riidanalaista asetusta koskevan kumoamiskanteen perusteettomana

–

velvoittaa kantajat korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

III 

Oikeudellinen arviointi

C 

Ensimmäinen vaatimuskohta, joka koskee riidanalaisen asetuksen kumoamista kantajia koskevin osin

33

Kantajat vetoavat kanteensa tueksi viiteen kanneperusteeseen, jotka voidaan tiivistää lähinnä seuraavasti:

–

ensimmäinen koskee hyvän hallinnon periaatteen loukkaamista ja harkintavallan väärinkäyttöä

–

toinen koskee puolustautumisoikeuksien loukkaamista ja virheitä, joita komissio teki tarkasteltavana olevan tuotteen määrittelyssä sekä Kiinan markkinoilla esiintyvien merkittävien vääristymien, edustavan maan ja normaaliarvon määrittämisessä

–

kolmas koskee virheitä, joita komissio teki todetessaan, että unionin tuotannonalalle oli aiheutunut vahinkoa polkumyynnistä ja että sen ja vahingon välillä oli syy-yhteys

–

neljäs ja viides kanneperuste koskevat kantajien perusoikeuksien loukkaamista sekä kansainvälisen oikeuden ja Roomassa 4.11.1950 allekirjoitetun ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen (jäljempänä Euroopan ihmisoikeussopimus) rikkomista.

2. 

Toinen kanneperuste, joka koskee puolustautumisoikeuksien loukkaamista ja virheitä, joita komissio teki tarkasteltavana olevan tuotteen määrittelyssä sekä Kiinan markkinoilla esiintyvien merkittävien vääristymien, edustavan maan ja normaaliarvon määrittämisessä

44

Toisessa kanneperusteessa on seitsemän osaa, joista ensimmäinen koskee lähinnä kantajien puolustautumisoikeuksien loukkaamista, toinen ja kolmas, joita on tarkasteltava yhdessä, tarkasteltavana olevan tuotteen määrittelyssä tehtyjä virheitä, neljäs Kiinan markkinoilla esiintyvien merkittävien vääristymien määrittämisessä tehtyjä virheitä, viides ja kuudes, joita on tarkasteltava yhdessä, Turkin valinnassa edustavaksi maaksi tehtyä virhettä ja seitsemäs normaaliarvon virheellistä määrittämistä.

b) 

Tarkasteltavana olevan tuotteen määritteleminen

55

Toisen kanneperusteen toisessa ja kolmannessa osassa kantajat arvostelevat komissiota siitä, että se piti Kiinasta peräisin olevia pursotettuja alumiiniprofiileja yhtenä tuotteena. Kantajien mukaan komissio käytti virheellistä tekniikkaa, nk. fysikaalis-kemiallista arviointia, ja ylitti harkintavaltansa rajat määritellessään tarkasteltavana olevan tuotteen. Kantajat väittävät valmistavansa tuhansia pursotettujen alumiiniprofiilien tuotetyyppejä, ja tästä syystä ne katsovat, että näiden tuotteiden välillä on tehtävä eroja, koska konserni, johon ne kuuluvat, toimii pienillä erikoismarkkinoilla, jotka jäävät unionin tuottajien kattamien markkinoiden ulkopuolelle.

56

Tästä on todettava, että perusasetuksen 1 artiklasta, jonka otsikko on ”Periaatteet” ja jonka 1 kohdan mukaan kyse on ”polkumyynnillä [tuodusta tuotteesta], jos tuotteen luovuttaminen vapaaseen liikkeeseen unionissa aiheuttaa vahinkoa”, ilmenee, että polkumyyntitutkimus koskee tiettyä tuotetta. Unionin toimielimet määrittelivät tämän ”tarkasteltavana olevan tuotteen” polkumyyntitutkimuksen vireillepanon yhteydessä. Perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdan mukaan ilmaisulla ”samankaltainen tuote” tarkoitetaan tuotetta, joka on identtinen, toisin sanoen samanlainen kuin tarkasteltavana oleva tuote, tai sellaisen tuotteen puuttuessa muuta tuotetta, joka, vaikka se ei ole kaikissa suhteissa samanlainen, muistuttaa ominaispiirteiltään kyseistä tuotetta.

57

Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan polkumyyntitutkimuksessa tarkasteltavana olevan tuotteen määrittelemisen tarkoituksena on auttaa sellaisten tuotteiden luettelon laatimisessa, joille mahdollisesti määrätään polkumyyntitulli. Tätä varten toimielimet voivat ottaa huomioon useita seikkoja, kuten muun muassa tuotteiden fyysiset, tekniset ja kemialliset ominaisuudet, tuotteiden käyttötarkoituksen, vaihdettavuuden, käsityksen, joka kuluttajilla on niistä, jakelukanavat, valmistusprosessin, tuotantokustannukset ja laadun (tuomio 13.9.2010, Whirlpool Europe v. neuvosto, T‑314/06, EU:T:2010:390, 138 kohta ja tuomio 11.9.2014, Gold East Paper ja Gold Huasheng Paper v. neuvosto, T‑444/11, EU:T:2014:773, 329 kohta).

58

Tästä seuraa, että tuotteet, jotka eivät ole identtisiä, voidaan tietyin edellytyksin ryhmitellä samaan tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmään ja ne voivat olla saman polkumyyntitutkimuksen kohteena. Perusasetuksessa ei varsinaisesti edellytä, että tarkasteltavana olevan tuotteen käsitteellä viitataan välttämättä tuotteeseen kokonaisuutena, jonka pitää olla homogeeninen ja sisältää samankaltaisia tuotteita (ks. analogisesti tuomio 17.3.2016, Portmeirion Group, C‑232/14, EU:C:2016:180, 42 kohta). Tarkasteltavana olevan tuotteen määritteleminen tutkimuksen aloittamisvaiheessa ei estä unionin toimielimiä jakamasta tätä tuotetta eri tyyppeihin tai eri tyyppien malleihin tai vertailemasta tuotteen hintaa unionin markkinoilla ja tuontihintaa kunkin mallin tai tyypin osalta (ks. analogisesti tuomio 5.4.2017, Changshu City Standard Parts Factory ja Ningbo Jinding Fastener v. neuvosto, C‑376/15 P ja C‑377/15 P, EU:C:2017:269, 59 kohta).

59

Lisäksi väitteen, jonka mukaan tarkasteltavana oleva tuote on määritelty virheellisesti, on perustuttava lausumiin, jotka osoittavat joko, että toimielimet ovat arvioineet virheellisesti merkityksellisiksi katsomansa tekijät tai että muiden merkityksellisempien tekijöiden soveltaminen edellyttää tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmän rajoittamista (tuomio 13.9.2010, Whirlpool Europe v. neuvosto, T‑314/06, EU:T:2010:390, 141 kohta).

60

Tällaisessa valvonnassa on otettava huomioon se, että kaupallisten suojatoimenpiteiden alalla unionin toimielimillä on laaja harkintavalta, koska ne taloudelliset, poliittiset ja oikeudelliset tilanteet, joita niiden on arvioitava, ovat monitahoisia (ks. tuomio 18.10.2018, Gul Ahmed Textile Mills v. neuvosto, C‑100/17 P, EU:C:2018:842, 63 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen). Tästä on todettava, että koska on jo katsottu, että samankaltaisen tuotteen määrittäminen kuului toimielimille myönnetyn laajan harkintavallan piiriin ja että siihen nähden oli harjoitettava rajoitettua valvontaa, samaa lähestymistapaa on noudatettava valvottaessa sitä, onko tarkasteltavana olevan tuotteen määrittäminen perusteltu (tuomio 10.10.2012, Gem-Year ja Jinn-Well Auto-Parts (Zhejiang) v. neuvosto, T‑172/09, ei julkaistu, EU:T:2012:532, 62 kohta).

61

Kuten kantajat perustellusti korostavat, komission harkintavaltaa on kuitenkin tältä osin rajoitettu. Unionin yleinen tuomioistuin valvoo komission tekemiä arviointeja ja varmistaa tässä yhteydessä, että sovellettavia oikeussääntöjä on noudatettu, että ne tosiseikat, joiden perusteella riitautettu valinta on tehty, pitävät aineellisesti paikkansa ja että näitä tosiseikkoja ei ole arvioitu ilmeisen virheellisesti tai ettei harkintavaltaa ole käytetty väärin (ks. tuomio 17.12.2008, HEG ja Graphite India v. neuvosto, T‑462/04, EU:T:2008:586, 120 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

62

On siis tutkittava, onko komissio käsiteltävässä asiassa ylittänyt laajan harkintavaltansa rajat katsoessaan, että tarkasteltavana oleviin tuotteisiin kuuluvat ”tangot, profiilit (myös profiiliputket) ja putket, kokoamattomat, myös rakenteissa käytettäviksi valmistetut (esim. määrämittoihin leikatut, poratut, taivutetut, viistotut, kierteitetyt), jotka on valmistettu alumiinista, myös alumiiniseoksesta, jonka alumiinipitoisuus on enintään 99,3 prosenttia”, joita kutsutaan tavallisesti ”pursotetuksi alumiiniprofiileiksi” (ks. väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 38 ja 40 perustelukappale, jotka vahvistetaan riidanalaisen asetuksen johdanto-osan 94 perustelukappaleessa, jollei kyseisen asetuksen johdanto-osan 90–93 perustelukappaleessa annetuista tarkemmista tiedoista muuta johdu). Komissio korosti, että tarkasteltavana olevaa tuotetta oli pidettävä yhtenä tuotteena (riidanalaisen asetuksen johdanto-osan 56 ja 197 perustelukappale).

63

Komissio perusteli tätä valintaa riidanalaisen asetuksen johdanto-osan 56 perustelukappaleessa selittämällä, että tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmän piiriin kuuluvilla tuotteilla oli samat fyysiset, tekniset ja kemialliset perusominaisuudet kuin tarkasteltavana olevalla tuotteella.

64

Tarkasteltavana olevan tuotteen määrittelyssä käytetystä menetelmästä on todettava, että komissio täsmensi riidanalaisen asetuksen johdanto-osan 56 ja 69 perustelukappaleessa, että vaikka tiettyjä pursotettuja tuotteita voitiinkin käyttää vain tiettyyn käyttötarkoitukseen, tämä johtui siitä, että kyseiset tuotteet oli tehty mittatilaustyönä nimenomaisesti niiden aiottua käyttötarkoitusta varten. Komissio otti huomioon sen, että kaupallisissa käytännöissä tehtiin useita eroja esimerkiksi kovien ja pehmeiden seosten, keskisuurten ja suurten profiilien sekä vakioprofiilien ja tiettyihin tarkoituksiin käytettävien pursotettujen erityisprofiilien välillä. Vaikka monet tuottajat toimivat useiden näiden tuoteluokkien alalla, niiden tuotanto perustuu laitteiden teknisiin ominaisuuksiin ja eri asiakkaiden vaatimuksiin. Tutkimuksen jälkeen komissio päätteli erityisesti seosten osalta, että oli olemassa useita alumiiniseoksia ja että eri seokset voivat olla sopivia tiettyä käyttötarkoitusta varten. Komissio otti huomioon eri osapuolten esittämän väitteen, jonka mukaan markkinat oli erotettava toisistaan edellä mainittujen kriteerien perusteella. Kun otetaan huomioon, ettei eri tuotteiden välillä ole selvää jakolinjaa tai selviä erottelevia kriteereitä, joiden perusteella segmenttianalyysi voitaisiin tehdä, komissio päätteli kuitenkin, että polkumyyntiä ja vahinkoa oli arvioitava koko unionin tuotannonalan osalta tarkastelemalla kaikkia pursotettujen alumiiniprofiilituotteiden tyyppejä yhdessä ja varmistamalla asianomaisten tuotteiden asianmukainen vertailukelpoisuus.

65

Komissio muistutti riidanalaisen asetuksen johdanto-osan 61 perustelukappaleessa, ettei se ollut kiistänyt sitä, että useat pursotetut alumiiniprofiilit, mukaan lukien rautateillä käytettävät, ovat monimutkaisia, eikä sitä, että eri tuotelajeilla voi olla erilaisia erityisominaisuuksia, käyttötarkoituksia tai tuotantoprosesseja, että niissä voidaan noudattaa erilaisia tuotestandardeja tai että kaikki tuotelajit eivät välttämättä ole yleisesti keskenään vaihdettavissa. Tuotelajikohtaisia erityisominaisuuksia koskevien tietojen perusteella ei voitu kumota sitä tosiseikkaa, että tarkasteltavana olevilla tuotetyypeillä oli samat fyysiset, kemialliset ja tekniset perusominaisuudet siitä riippumatta, millä alalla niitä käytettiin. Lisäksi komissio totesi riidanalaisen asetuksen johdanto-osan 197 perustelukappaleessa, että unionin tuotannonala toimi kovien ja pehmeiden seosten, keskisuurten ja suurten profiilien sekä vakio- ja erikoisprofiilien markkinoilla ja että ja siihen kohdistui kilpailua Kiinasta tulevasta polkumyyntituonnista kaikkien näiden tuotetyyppien osalta. Se korosti myös, että sekä unionin että kiinalaiset tuottajat voivat tuottaa useita tuotetyyppejä ja voivat päättää keskittyä joihinkin niistä, kun se on markkinaolosuhteiden kannalta mahdollista.

66

Komission analyysiä tarkasteltaessa ilmenee, että se on ottanut huomioon useita edellä 57 kohdassa mainitussa oikeuskäytännössä tarkoitettuja merkityksellisiä seikkoja, kuten tuotteiden fyysiset, tekniset ja kemialliset ominaisuudet, niiden käyttötarkoituksen, niiden keskinäisen vaihdettavuuden, asiakkaiden kysynnän ja valmistusprosessin.

67

Kantajat eivät myöskään ole osoittaneet sen säännön mukaisesti, että todistustaakka on kantajalla, jonka on esitettävä ratkaisevat todisteet väitteensä tueksi (ks. tuomio 19.9.2019, Zhejiang Jndia Pipeline Industry v. komissio, T‑228/17, EU:T:2019:619, 127 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen), että komissio oli tehnyt virheen arvioidessaan merkityksellisiksi katsomansa tekijät, eivätkä sitä, mitkä muut merkityksellisemmät tekijät olisi niiden mukaan pitänyt ottaa huomioon. Sillä, että kantajien hinnat olivat unionin tuottajien hintojen mukaiset tai niitä korkeammat, ei toteen näytettynäkään ole merkitystä tämän analyysin kannalta.

68

Kantajat eivät siten ole osoittaneet, että komissio teki ilmeisen arviointivirheen määritellessään tarkasteltavana olevan tuotteen. Toisen kanneperusteen toinen ja kolmas osa on näin ollen hylättävä.

c) 

Kiinan markkinoilla esiintyvät merkittävät vääristymät

69

Kantajat väittävät Airoldin tukemana, että komission niiden tuotteille määräämät tasoitustullit perustuvat epämääräiseen ja hypoteettiseen analyysiin, jossa tukeudutaan 20.12.2017 päivättyyn komission yksiköiden valmisteluasiakirjaan ”Significant Distortions in the Economy of the People’s Republic of China for the purposes of Trade Defence Investigations” (Merkittävät vääristymät Kiinan kansantasavallan taloudessa kaupan suojatoimia koskevia tutkimuksia varten) (SWD(2017) 483 final/2; jäljempänä Kiinan markkinoiden merkittäviä vääristymiä koskeva raportti), ja että se on jättänyt huomiotta kantajien esittämän näytön. Kantajien mukaan viejiä on kuitenkin voitava kuulla ja niiden on voitava osoittaa, ettei vääristymiä ei niiden tapauksessaan esiinny.

70

Airoldi puolestaan kiistää komission käyttämän Kiinan markkinoiden merkittäviä vääristymiä koskevan raportin laillisuuden, koska se ei Airoldin mukaan täytä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan c alakohdan vaatimuksia.

71

Komissio väittää, että Airoldin väite, jolla se riitauttaa Kiinan markkinoiden merkittäviä vääristymiä koskevan raportin laillisuuden, on jätettävä tutkimatta, koska kantajat eivät ole esittäneet sitä.

72

Tästä on muistettava, että tuotteen normaaliarvon määrittäminen on yksi niistä olennaisista vaiheista, joiden avulla mahdollisen polkumyynnin olemassaolo on voitava todeta. Perusasetuksen 2 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetään tästä, että ”normaaliarvo perustuu tavallisesti viejämaan riippumattomien asiakkaiden tavanomaisessa kaupankäynnissä maksamiin tai maksettaviksi tuleviin hintoihin”.

73

On myös todettava, että sekä mainitun säännöksen sanamuodosta että sen systematiikasta käy ilmi, että normaaliarvon määrittämisessä on lähtökohtaisesti ensisijaisesti käytettävä tavanomaisen kaupankäynnin yhteydessä tosiasiallisesti maksettua tai maksettavaa hintaa (tuomio 1.10.2014, neuvosto v. Alumina, C‑393/13 P, EU:C:2014:2245, 20 kohta). Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaan tästä periaatteesta voidaan nimittäin poiketa vain, kun ei ole asianmukaista käyttää viejämaan kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia kyseisessä maassa esiintyvien merkittävien vääristymien vuoksi (ks. vastaavasti ja analogisesti tuomio 1.10.2014, neuvosto v. Alumina, C‑393/13 P, EU:C:2014:2245, 20 kohta).

74

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa merkittävien vääristymien käsitteestä esitetyn määritelmän mukaan tällaisia ovat ”vääristymät, joita syntyy, kun ilmoitetut hinnat tai kustannukset, mukaan lukien raaka-aine- ja energiakustannukset, eivät määräydy vapaiden markkinavoimien perusteella, koska valtion merkittävä puuttuminen vaikuttaa niihin”, ja siinä esitetään suuntaa antava luettelo tekijöistä, jotka voidaan ottaa huomioon analysoitaessa tällaisien vääristymien esiintymistä.

75

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan c alakohdassa säädetään seuraavaa:

76

Merkittävien vääristymien käsite ja normaaliarvon laskentamenetelmä silloin, kun tällaisia vääristymiä esiintyy viejämaassa, sisällytettiin perusasetukseen perusasetuksen ja muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuetulta tuonnilta suojautumisesta annetun asetuksen (EU) 2016/1037 muuttamisesta 12.12.2017 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2017/2321 (EUVL 2017, L 338, s. 1; jäljempänä perusasetuksen muutosasetus).

77

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan säännöksistä ilmenee, että kun komissio laatii raportin, jossa kuvataan viejämaan markkinaolosuhteita, se ottaa merkittävien vääristymien esiintymistä koskevassa arvioinnissaan huomioon saman asetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa mainitut tekijät.

78

Tältä osin on korostettava, että laaja harkintavalta, jota unionin toimielimillä on kaupallisten suojatoimenpiteiden alalla, koska ne taloudelliset ja poliittiset tilanteet, joita toimielinten on arvioitava, ovat monitahoisia (ks. tuomio 18.10.2018, Gul Ahmed Textile Mills v. neuvosto, C‑100/17 P, EU:C:2018:842, 63 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen), koskee myös perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien määrittämistä ja päätöstä laatia mainitun asetuksen 2 artiklan 6 a kohdan c alakohdassa tarkoitettu raportti. Sama koskee kyseessä olevassa maassa esiintyviä oikeudellisia ja poliittisia tilanteita, joita unionin toimielinten on arvioitava voidakseen määrittää, toimiiko vientiä harjoittava yritys markkinataloudessa ilman merkittävää valtion puuttumista (ks. analogisesti tuomio 11.9.2014, Gold East Paper ja Gold Huasheng Paper v. neuvosto, T‑443/11, EU:T:2014:774, 163 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

79

On joka tapauksessa niin, että vaikka kauppapoliittisten suojatoimenpiteiden ja erityisesti polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden alalla unionin tuomioistuimet eivät voikaan puuttua unionin viranomaisille kuuluvaan harkintaan, niiden on kuitenkin varmistettava, että toimielimet ovat ottaneet huomioon kaikki asiaankuuluvat seikat ja että ne ovat arvioineet asian käsittelyn perustana olevan aineiston riittävän huolellisesti (ks. analogisesti tuomio 11.9.2014, Gold East Paper ja Gold Huasheng Paper v. neuvosto, T‑443/11, EU:T:2014:774, 164 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

80

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan c alakohdan mukaan maan markkinaolosuhteita koskeva raportti ja sen perustana oleva näyttö sisällytetään tutkimuksen asiakirja-aineistoon. Arvioidessaan merkittävien vääristymien esiintymistä komissio ottaa huomioon kaiken tutkimuksen asiakirja-aineistossa esitetyn merkityksellisen näytön, myös sen, johon asianomaiset osapuolet vetoavat. Kun mainittua säännöstä tulkitaan perusasetuksen muutosasetuksen johdanto-osan seitsemännen perustelukappaleen valossa, se tarkoittaa, että arvioidessaan merkittävien vääristymien esiintymistä kolmannessa maassa komission on kiinnitettävä asianmukaista huomiota kaikkeen kyseisen maan viejien ja tuottajien kotimarkkinoilla vallitsevia olosuhteita koskevaan asiaankuuluvaan näyttöön, joka on sisällytetty asiakirja-aineistoon ja jota koskevia huomautuksia asianomaisilla osapuolilla on ollut mahdollisuus esittää. Jos perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan c alakohdassa tarkoitetusta raportista, joka on sisällytetty asiakirja-aineistoon, ilmenee, että asianomaisen maan kotimarkkinoilla esiintyy merkittäviä vääristymiä, komission on annettava sen viejille ja tuottajille mahdollisuus kyseenalaistaa nämä toteamukset, ja se voi tehdä tästä kysymyksestä päätelmiä vasta tutkittuaan asianmukaisesti näytön, jota ne esittävät erityisesti osoittaakseen, että niiden hinnat ja kustannukset kotimarkkinoilla eivät ole vääristyneet.

81

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdalla käyttöön otetussa järjestelmässä toteamuksista, jotka esitetään tässä säännöksessä tarkoitetussa kertomuksessa, voi siten mahdollisesti seurata, että tuottajalla, joka haluaa tulla tunnetuksi yrityksenä, jonka hinnat kotimarkkinoilla eivät ole vääristyneet, on velvollisuus esittää vastanäyttöä. Komission on kuitenkin joka tapauksessa arvioitava, riittävätkö tuottajan toimittamat seikat osoittamaan tämän, ja unionin tuomioistuinten on tarkistettava, ettei tämä arvio ole ilmeisen virheellinen (ks. analogisesti tuomio 11.9.2014, Gold East Paper ja Gold Huasheng Paper v. neuvosto, T‑443/11, EU:T:2014:774, 165 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

82

Lisäksi unionin oikeuden yleisiin periaatteisiin kuuluvasta hyvän hallinnon periaatteesta johtuu, että todistustaakka, joka voidaan perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan c alakohdan nojalla asettaa vientiä harjoittaville tuottajille, ei saa olla kohtuuton (ks. analogisesti tuomio 11.9.2014, Gold East Paper ja Gold Huasheng Paper v. neuvosto, T‑443/11, EU:T:2014:774, 166 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

83

Väitteitä, joita kantajat ja Airoldi ovat esittäneet komission analyysistä, joka koskee merkittävien vääristymien esiintymistä Kiinan markkinoilla, on tutkittava näiden seikkojen valossa.

84

Ensiksi on tutkittava Airoldin väitteet, joiden mukaan Kiinan markkinoiden merkittäviä vääristymiä koskeva raportti ei ole perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan c alakohdassa asetettujen vaatimusten mukainen, koska se on pelkkä komission yksiköiden valmisteluasiakirja.

85

Komissio väittää, että nämä Airoldin väitteet on jätettävä tutkimatta, koska ne ylittävät kantajien kanneperusteissa ja vaatimuksissa määritellyt rajat.

86

Tästä on muistutettava, että unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 142 artiklan 1 kohdassa määrätään, että väliintulokirjelmän vaatimusten tarkoituksena voi olla ainoastaan jonkin asianosaisen vaatimusten tukeminen kokonaan tai osittain.

87

Oikeuskäytännön mukaan osapuoli, joka on hyväksytty oikeusriidassa väliintulijaksi, ei voi muuttaa oikeusriidan kohdetta, sellaisena kuin se on rajattu asianosaisten vaatimuksissa ja perusteissa. Tästä seuraa, että tutkittavaksi voidaan ottaa vain ne väliintulijan argumentit, jotka kuuluvat kyseisissä vaatimuksissa ja perusteissa määriteltyyn yhteyteen (tuomio 7.10.2014, Saksa v. neuvosto, C‑399/12, EU:C:2014:2258, 27 kohta). Vaikka työjärjestyksen 145 artiklan 2 kohdan b alakohdassa määrätään, että väliintulokirjelmässä on mainittava oikeudelliset perusteet ja perustelut, joihin väliintulija vetoaa, tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, että väliintulija voisi vedota vapaasti uusiin perusteisiin, jotka ovat eri perusteita kuin ne, joihin kantaja on vedonnut. Kyseinen määräys liittyy nimittäin väliintulomenettelyn osalta vahvistettuihin rajoituksiin, ja sitä on tarkasteltava yhdessä työjärjestyksen 142 artiklan valossa; tämän artiklan mukaan väliintulon tarkoituksena voi olla ainoastaan jonkin asianosaisen vaatimusten tukeminen kokonaan tai osittain, väliintulo liittyy pääasian oikeudenkäyntiin ja väliintulijan on hyväksyttävä asia sellaisena kuin se on väliintulohetkellä (tuomio 10.11.2016, DTS Distribuidora de Televisión Digital v. komissio, C‑449/14 P, EU:C:2016:848, 121 kohta).

88

Asiassa, joka johti 13.3.2019 annettuun tuomioon Puola v. parlamentti ja neuvosto (C‑128/17, EU:C:2019:194), jonka kohteena oli direktiivin kumoaminen, kantajana ollut jäsenvaltio väitti lisäksi, ettei se ollut saanut tarvittavia tietoja, jotta se olisi voinut osallistua tehokkaasti riidanalaisen direktiivin antamiseen johtaneeseen menettelyyn. Väliintulijana oleva jäsenvaltio puolestaan väitti, että lainsäädäntömenettelyä ei ollut käyty Euroopan unionin neuvoston työjärjestyksen mukaisesti, sillä tietyt tiedot ja asiakirjat toimitettiin myöhässä. Unionin tuomioistuin totesi, että väliintulijana olevan jäsenvaltion näin esittämät väitteet eivät kuuluneet varsinaisen asianosaisen, jota väliintulija oli tukenut, vaatimuksissa ja perusteissa määriteltyyn yhteyteen ja että ne oli näin ollen jätettävä tutkimatta (tuomio 13.3.2019, Puola v. parlamentti ja neuvosto, C‑128/17, EU:C:2019:194, 78–80 kohta).

89

Voidakseen päättää Airoldin esittämien väitteiden tutkittavaksi ottamisesta unionin yleisen tuomioistuimen on siis tarkistettava, kuuluvatko ne siihen yhteyteen, joka on määritelty kantajien vaatimuksissa ja perusteissa, joita Airoldi tukee väliintulijana.

90

Nyt käsiteltävässä asiassa Airoldi kyseenalaistaa väitteillään, joiden tutkittavaksi ottamisen komissio on riitauttanut, sen, onko Kiinan markkinoiden merkittäviä vääristymiä koskeva raportti perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan c alakohdan mukainen. Airoldi väittää ensinnäkin, että Kiinan markkinoiden merkittäviä vääristymiä koskeva raportti on vain komission kauppapolitiikan pääosaston yksiköiden valmisteluasiakirja, jota komission jäsenten kollegio ei näytä hyväksyneen missään menettelyssä. Kyse on Airoldin mukaan komission kauppapolitiikan pääosaston yksiköiden sisäisestä hallinnollisesta asiakirjasta, jota muut komission yksiköt eivät ole tarkistaneet. Airoldi väittää toiseksi, että raporttia ei ole julkaistu perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan c alakohdan vaatimusten mukaisesti, koska se on julkaistu vain englanniksi komission kauppapolitiikan pääosaston internetsivustolla. Airoldi väittää kolmanneksi, että raporttia ei myöskään ole päivitetty ja että sen sisältämät tiedot ovat vuodelta 2017.

91

Airoldi täsmensi istunnossa riitauttavansa näillä väitteillä Kiinan markkinoiden merkittäviä vääristymiä koskevan raportin laatimismenettelyn laillisuuden. Se väitti raportin olevan yleisesti sovellettava asiakirja, joka oli laadittu sääntöjenvastaisesti, ja että siinä esitettyjä väitteitä oli tulkittava siten, että ne oli esitetty SEUT 277 artiklassa tarkoitetun lainvastaisuusväitteen tueksi.

92

Näillä väitteillä Airoldi esittää tosiasiassa uuden kanneperusteen normaaliarvon laskemista riidanalaisessa asetuksessa koskevan arvostelun tueksi. Ensimmäisen kanneperusteen ensimmäisessä osassa ja toisen kanneperusteen neljännessä osassa kantajat kylläkin kyseenalaistavat komission päätelmät, jotka perustuvat Kiinan markkinoiden merkittäviä vääristymiä koskevaan raporttiin, ja väittävät toisen kanneperusteensa seitsemännessä osassa myös, että komissio on määrittänyt normaaliarvon virheellisesti kyseisen raportin perusteella. Ne eivät kuitenkaan esitä mitään lainvastaisuutta koskevaa kanneperustetta siitä, että Kiinan markkinoiden merkittäviä vääristymiä koskeva raportti, johon ne useaan otteeseen viittaavat, olisi lainvastainen. Erityisesti kannekirjelmän 115 kohdassa ne kyseenalaistavat vain sen, ettei raportissa ole analysoitu yksityiskohtaisesti niiden itsensä noudattamia edellytyksiä.

93

Kantajat täsmensivät istunnossa, että niiden mukaan Kiinan markkinoiden merkittäviä vääristymiä koskevalla raportilla ei ollut oikeusvaikutuksia. Ne väittivät, etteivät ne riitauttaneet kyseisen raportin lainmukaisuutta.

94

Tästä seuraa, että Airoldin väitteet koskevat sellaista riidanalaisen asetuksen näkökohtaa, jota kantajat eivät ole riitauttaneet, eli Kiinan markkinoiden merkittäviä vääristymiä koskevan raportin, jonka perusteella riidanalainen asetus annettiin, laadintamenettelyn lainmukaisuutta. Kantajien väitteet, jotka koskevat yksinomaan kyseisen raportin käyttöä, perustuvat kuitenkin olettamaan, jonka mukaan raportti on pätevä. Tästä seuraa, että Airoldin esittämä peruste ei kuulu kantajien vaatimuksissa ja perusteissa määriteltyyn yhteyteen.

95

Toisin kuin Airoldi väitti istunnossa, unionin yleinen tuomioistuin ei voi tutkia viran puolesta nyt käsiteltävässä asiassa esitetyn kaltaista lainvastaisuusväitettä, koska se ei ole oikeusjärjestyksen perusteisiin kuuluva peruste.

96

Näin ollen tämä Airoldin esittämä peruste ja sen tueksi esitetyt väitteet on jätettävä tutkimatta, ja ne on hylättävä sellaisinaan.

97

Toiseksi on tutkittava kantajien väitteet, joiden mukaan komissio oli määrännyt niille tasoitustulleja Kiinan taloudesta tehdyn kielteisen kokonaisarvioinnin ja Kiinan markkinoiden merkittäviä vääristymiä koskevaan raporttiin perustuvan epämääräisen ja hypoteettisen analyysin perusteella. Kantajat väittävät, että menettely perustuu epämääräisiin ja mahdollisiin tosiseikkoihin ja ettei kantajia koskeva tutkinta perustu tosiseikkoihin vaan ennakkokäsityksiin.

98

Tästä on muistutettava, että – kuten edellä 78 ja 80 kohdassa todettiin – yhtäältä komissiolla on laaja harkintavalta sen määrittäessä, onko kyse perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitetuista merkittävistä vääristymistä, ja toisaalta sen on kiinnitettävä huomiota kaikkeen asiaankuuluvaan näyttöön, joka koskee kyseessä olevan maan viejien ja tuottajien kotimarkkinoilla vallitsevia olosuhteita, ja annettava näille viejille ja tuottajille mahdollisuus osoittaa vakuuttavasti, että niiden hinnat ja kustannukset kotimarkkinoilla eivät ole vääristyneet.

99

Käsiteltävässä asiassa komissio mainitsi riidanalaisen asetuksen johdanto-osan 139 perustelukappaleessa todenneensa merkittäviä vääristymiä tarkasteltavana olevien tuotteiden sektorilla, joten perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltaminen oli asianmukaista. Tältä osin komissio viittasi väliaikaista tullia koskevan asetuksen 3.2.1 kohdassa arviointiin, joka koski merkittävien vääristymien esiintymistä Kiinan alumiinisektorilla, tarkasteltavana oleva tuote mukaan luettuna.

100

Tarkemmin sanottuna komissio analysoi väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa kohta kohdalta eri tekijöitä, jotka on erityisesti otettava huomioon perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan nojalla, eli sellaisen markkinan olemassaoloa, joka on merkittävässä määrin sellaisten yritysten ylläpitämä, jotka toimivat viejämaan viranomaisten omistuksessa tai hallinnassa taikka joiden politiikkoja nämä viranomaiset valvovat tai ohjaavat (väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 98–104 perustelukappale), valtion läsnäoloa yrityksissä, mikä mahdollistaa valtion puuttumisen hintoihin tai kustannuksiin (väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 105–112 perustelukappale), syrjiviä julkisia politiikkoja tai toimenpiteitä, joilla suositaan kotimaisia tavarantoimittajia tai vaikutetaan muutoin vapaisiin markkinavoimiin (väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 113–135 perustelukappale), konkurssi-, yhtiö- ja varallisuuslainsäädännön puuttumista, syrjivää soveltamista tai sen riittämätöntä täytäntöönpanoa (väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 136–140 perustelukappale), palkkakustannusten vääristymistä (väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 141 ja 142 perustelukappale) ja mahdollisuutta saada rahoitusta, jonka myöntävät instituutiot, jotka toteuttavat julkisen politiikan tavoitteita tai toimivat muulla tavoin niin, etteivät ne ole valtiosta riippumattomia (väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 143–153 perustelukappale). Komissio päätteli tästä, että kun otetaan huomioon myös se, että Kiinan viranomaiset eivät toimineet yhteistyössä, ei ollut asianmukaista käyttää kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia normaaliarvon määrittämiseen tässä tapauksessa (väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 157 perustelukappale).

101

Analyysissään komissio otti huomioon Kiinan markkinoiden merkittäviä vääristymiä koskevan raportin, joka oli sisällytetty asiakirja-aineistoon (väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 73 perustelukappale), European Aluminiumin tekemään valitukseen sisältyvät tutkimukset ja raportit (väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 74 perustelukappale) eli Kiinassa toimivan Euroopan unionin kauppakamarin raportin Kiinan ylikapasiteetista, Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) asiakirjan ”Measuring distortions in international markets: the aluminium value chain” (Kansainvälisten markkinoiden vääristymien arviointi: alumiinin arvoketju) (OECD Trade Policy Papers, nro 218, Pariisi) ja lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen alumiinifoliorullien tuonnissa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen 4.6.2019 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/915 (EUVL 2019, L 146, s. 63). Väliaikaista tullia koskevan asetuksen useista perustelukappaleista ja alaviitteistä ilmenee, että komissio otti huomioon myös erilaisia saatavilla olleita tietoja, jotka olivat peräisin uutistoimistoilta, Kiinan asiakirjoja ja verkkosivustoja sekä Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) työasiakirjan, jonka otsikko on ”Resolving China’s Corporate Debt Problem” (Kiinan yritysten velkaantumisongelmien ratkaiseminen) (WP/16/203) (väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 91–156 perustelukappale).

102

Kiinan viranomaiset eivät esittäneet huomautuksia eivätkä toimittaneet menettelyn alkuvaiheessa tietoja, joilla olisi voitu kumota asiakirja-aineistossa esitetty näyttö, ja komissio ilmoitti niille aikomuksestaan soveltaa perusasetuksen 18 artiklaa, jonka nojalla päätelmiä voidaan tehdä käytettävissä olevien tietojen perusteella (väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 66 ja 76 perustelukappale).

103

Kantajat esittivät tätä asiaa koskevia huomautuksia ennen väliaikaista tullia koskevan asetuksen antamista (väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 77 perustelukappale) sekä väliaikaista tullia koskevaan asetukseen liittyviä huomautuksia (riidanalaisen asetuksen johdanto-osan 95 ja 96 perustelukappale).

104

Kiinan markkinoiden eri näkökohtia koskevasta analyysistä, saatavilla olleiden tarkasteltujen tietojen monipuolisista lähteistä, jotka eivät rajoitu Kiinan markkinoiden merkittäviä vääristymiä koskevaan raporttiin, ja näiden lähteiden perusteella tehdyistä päätelmistä ilmenee, että komissio, joka ei suinkaan tyytynyt epämääräiseen ja hypoteettiseen analyysiin, kuten kantajat väittävät, vaan perusti päätelmänsä Kiinan markkinoilla esiintyvistä merkittävistä vääristymistä saatavilla olevien merkityksellisten tietojen puolueettomaan analyysiin, tutki huolellisesti ja puolueettomasti kaikki kyseiseen asiaan liittyvät merkitykselliset seikat eikä ylittänyt sille asiaa koskevassa oikeuskäytännössä annettua laajaa harkintavaltaa (ks. edellä 77 kohta).

105

Kolmanneksi kantajat väittävät, että merkittävien vääristymien esiintymistä Kiinan markkinoilla ei voida pitää automaattisesti toteen näytettynä kaikkien asianomaisten viejien osalta. Osapuolilla, joita asia koskee, on oikeus tulla kuulluksi osoittaakseen, ettei niiden osalta esiinny vääristymiä. Kantajien mukaan komissio ei ottanut huomioon niiden esittämiä todisteita.

106

Komissio ei kantajien mukaan ottanut huomioon ensinnäkään sitä, että niiden hinnat Euroopan markkinoilla ovat yhdenmukaiset eurooppalaisten tuottajien hintojen kanssa, että eurooppalaisten pursotettujen tuotteiden keskihinnan laskentamenetelmä on ilmeisen virheellinen ja että merkityksellisten markkinoiden markkinaosuudet Euroopassa ovat muuttuneet.

107

Kuten komissio perustellusti korostaa ja kuten kantajat myönsivät istunnossa, niiden eurooppalaisilla markkinoilla käyttämillä hinnoilla ei kuitenkaan ole merkitystä laskettaessa normaaliarvoa, joka perustuu viejämaan hintoihin (perusasetuksen 2 artiklan 1 kohta) tai asianmukaisen edustavan maan vastaaviin tuotanto- ja myyntikustannuksiin (perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohta). Kantajien eurooppalaisilla markkinoilla käyttämillä hinnoilla ei myöskään ole merkitystä määritettäessä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymistä, sillä sen osalta merkityksellinen arviointiperuste on käsiteltävässä asiassa se, vaikuttavatko Kiinan markkinoiden merkittävät vääristymät pursotettujen alumiiniprofiilien alaan.

108

Nämä väitteet on siten hylättävä.

109

Kantajat väittävät toiseksi näyttäneensä toteen, etteivät ne ole tutkimusajanjakson aikana saaneet rahoitusta edullisemmin ehdoin eivätkä hyötyneet suosituimmuuspolitiikasta, ja esittävät tietoja, jotka koskevat niiden kyseisen ajanjakson aikana saaman rahoituksen korkotasoa. Kantajien mukaan komissio ei ole ottanut näitä seikkoja huomioon riidanalaisen asetuksen johdanto-osan 103 perustelukappaleessa.

110

Riidanalaisen asetuksen johdanto-osan 103 perustelukappaleesta ilmenee kuitenkin, että komissio on ottanut huomioon sen, että lainat ovat valtiollisten pankkien myöntämiä, eikä näiden lainojen korkotasoa. Vaikka korkotaso on merkittävä muuttuja, se on vain yksi huomioon otettavista seikoista määritettäessä, onko kyse edullisesta rahoituksesta. Ratkaisevia voivat olla myös muut seikat, kuten rahoituksen saannin ehdot, rahoitettujen yhteisöjen vakavaraisuusvaatimukset sekä käsittely- ja maksuajat. Kantajien väitteet, jotka rajoittuvat niiden rahoitukseen sovellettuun korkoon, eivät siis riitä kumoamaan komission päättelyä.

111

Kolmanneksi kantajat väittävät, ettei komissio ole antanut niille tilaisuutta osoittaa, etteivät niiden hinnat ole vääristyneet.

112

Tästä on riittävää todeta, että kuten edellä 10 ja 13 kohdasta ilmenee, kantajilla oli tilaisuus esittää huomautuksensa Kiinan markkinoiden merkittävistä vääristymistä sekä ennen väliaikaista tullia koskevan asetuksen että ennen riidanalaisen asetuksen antamista. Lisäksi näistä asetuksista ilmenee, että osassa jaksoista, jotka koskevat Kiinan markkinoiden merkittävien vääristymien arviointia, käsitellään kantajien väitteisiin annettuja vastauksia.

113

Näin ollen kantajille on annettu tilaisuus esittää tehokkaasti kantansa väitettyjen tosiseikkojen ja olosuhteiden paikkansapitävyydestä ja merkityksellisyydestä ja niistä todisteista, joita komissio käyttää Kiinan markkinoiden merkittäviä vääristymiä koskevan toteamuksensa tukena. Kantajat eivät sitä paitsi tuo esiin mitään todistetta, johon ne eivät olisi voineet vedota ja jota ne eivät olisi päässeet esittämään komissiolle (ks. vastaavasti tuomio 12.12.2014, Crown Equipment (Suzhou) ja Crown Gabelstapler v. neuvosto, T‑643/11, EU:T:2014:1076, 42 kohta).

114

Kantajat eivät myöskään esitä edellä 106–110 kohdassa tutkittujen todisteiden lisäksi yksityiskohtaisemmin muita todisteita, joita komissio ei niiden väitteiden mukaan ottanut huomioon. Näin ollen kyseinen peruste ei ole riittävän täsmällinen, jotta vastaaja voi valmistella puolustuksensa ja unionin yleinen tuomioistuin voi ratkaista kanteen, ja se on jätettävä tutkimatta (ks. vastaavasti tuomio 19.9.2019, Zhejiang Jndia Pipeline Industry v. komissio, T‑228/17, EU:T:2019:619, 166 ja167 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

115

Kantajat lisäsivät neljänneksi istunnossa, ettei niitä kuultu Kiinan markkinoiden merkittäviä vääristymiä koskevan raportin laatimisen yhteydessä, ja väittävät sen käyttämisen niiden tapauksessa loukkaavan puolustautumisoikeuksiaan.

116

Tästä on muistutettava, että työjärjestyksen 84 artiklan 1 kohdan mukaan asian käsittelyn kuluessa ei saa vedota uuteen perusteeseen, ellei se perustu asian käsittelyn aikana ilmenneisiin oikeudellisiin seikkoihin ja tosiseikkoihin tai ellei sillä laajenneta aikaisemmin – nimenomaisesti tai implisiittisesti – kannekirjelmässä esitettyä perustetta, jolla on läheinen yhteys tähän perusteeseen (ks. tuomio 7.11.2019, Intas Pharmaceuticals v. EUIPO – Laboratorios Indas (INTAS), T‑380/18, EU:T:2019:782, 26 kohta (ei julkaistu) oikeuskäytäntöviittauksineen). Oikeuskäytännön mukaan työjärjestyksen 84 artiklan 1 kohtaa sovelletaan yhtä lailla väitteisiin tai perusteluihin. Sellaisen kanneperusteen otsikon yleisluonteisuus, johon kannekirjelmävaiheessa on vedottu, ei myöskään voi kattaa sitä, että oikeudenkäynnin myöhemmässä vaiheessa kehitellään erityisiä perusteluja, jotka eivät riittävän läheisesti liity kyseisessä kannekirjelmässä esiin tuotuihin perusteluihin (ks. tuomio 14.7.2021, AQ v. eu-LISA, T‑164/19, ei julkaistu, EU:T:2021:456, 59 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

117

Käsiteltävässä asiassa on todettava, ettei kannekirjelmästä ilmene, että siinä olisi esitetty edellä 115 kohdassa kuvatun kaltainen puolustautumisoikeuksien loukkaamista koskeva väite. Kuten edellä 92–94 kohdassa todettiin, kantajat eivät ole kirjelmissään kyseenalaistaneet Kiinan markkinoiden merkittäviä vääristymiä koskevan raportin laatimismenettelyn laillisuutta.

118

Joka tapauksessa on yhtäältä niin, että perusasetuksessa ei säädetä, että niitä kolmannen maan vientiä harjoittavia tuottajia, joita kyseisen asetuksen 2 artiklan 6 a kohdan c alakohdassa tarkoitettu raportti koskee, on kuultava laadittaessa tätä raporttia, joka on yleisesti sovellettava asiakirja ja jota voidaan soveltaa useisiin tapauksiin. Toisaalta kantajien oikeuksia kunnioitettiin täysin, kun oli kyse Kiinan markkinoiden merkittäviä vääristymiä koskevan raportin soveltamisesta, kuten edellä 103 ja 105 kohdasta ilmenee.

119

Näin ollen kantajien istunnossa esittämä väite, jota on pidettävä uutena ja joka on siten jätettävä tutkimatta, on joka tapauksessa hylättävä perusteettomana.

120

Nämä kantajien väitteet ja samalla koko toisen kanneperusteen neljäs osa on siis hylättävä.

d) 

Turkin valinta edustavaksi maaksi

121

Toisen kanneperusteen viidennessä ja kuudennessa osassa kantajat väittävät ensinnäkin komission todenneen virheellisesti, että Kiinan markkinoilla esiintyy merkittäviä vääristymiä, eivätkä nämä vääristymät missään tapauksessa koske kantajia. Niiden mukaan komissio teki näin ollen virheen käyttäessään edustavaa maata normaaliarvon laskemiseksi. Edustavan maan valintaa ei kantajien mukaan myöskään käsitelty kontradiktorisessa menettelyssä.

122

Tältä osin on todettava, että kantajien väitteet, jotka koskevat komission toteamusta Kiinan markkinoilla esiintyvistä merkittävistä vääristymistä, on hylätty toisen kanneperusteen kolmannen ja neljännen osan tarkastelun yhteydessä. Kuten komissio lisäksi väittää, se julkaisi 16.3.2020 asiakirja-aineistoon sisältyvän ensimmäisen muistion, joka koski normaaliarvon määrittämisessä käytettyjä lähteitä ja jossa se yksilöi vääristymättömien hintojen tai vertailuarvojen valintaa osoittavien kriteerien perusteella useita mahdollisia edustavia maita. Komissiolle esitettiin huomautuksia ensimmäisestä muistiosta, ja se julkaisi 25.6.2020 toisen muistion, jossa se vastasi huomautuksiin ja ilmoitti asianomaisille osapuolille aikovansa valita Turkin edustavaksi maaksi.

123

Koska kantajat eivät tämän osan yhteydessä esitä tältä osin lisäväitteitä, nämä väitteet on hylättävä.

124

Kantajat väittävät toiseksi, että Turkki on valittu edustavaksi maaksi virheellisesti.

125

Tässä yhteydessä on muistutettava, että perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdassa säädetään, että jos päätetään, että ei ole asianmukaista käyttää viejämaan kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia kyseisessä maassa esiintyvien merkittävien vääristymien vuoksi, normaaliarvo muodostetaan yksinomaan vääristymättömiä hintoja tai vertailuarvoja osoittavien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella. Tätä varten komissio voi käyttää lähteenä muun muassa asianmukaisen edustavan maan, jonka talouden kehitystaso on samankaltainen kuin viejämaan, vastaavia tuotanto- ja myyntikustannuksia.

126

Tämä säännös lisättiin perusasetukseen sen muutosasetuksella, jolla myös korvattiin perusasetuksen entisen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan säännökset, joiden mukaan ”soveltuva kolmas maa, joka on markkinatalousmaa, [valittiin] hyväksyttävällä tavalla ottaen huomioon kaikki valintahetkellä käytettävissä olevat luotettavat tiedot”. Säännösten sanamuodosta ilmenee, että perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdalla ja saman asetuksen entisen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdalla on sama tavoite eli normaaliarvon laskentamenetelmän määrittäminen sellaisista maista peräisin olevan tuonnin osalta, joiden hintoja ja kustannuksia kotimarkkinoilla ei voida ottaa huomioon asianomaisen maan markkinaolosuhteiden vuoksi. Näiden kahden säännöksen sanamuoto on kuitenkin erilainen, mikä tarkoittaa, kuten komissio perustellusti korostaa, että oikeuskäytäntöä, jossa tulkitaan perusasetuksen entisen 2 artiklan 7 kohdan a alakohtaa, voidaan soveltaa vain osittain perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohtaa tulkittaessa. Viimeksi mainitussa säännöksessä esitetään nimittäin erilainen määritelmä edustavasta maasta, jonka on oltava ”asianmukainen” ja jonka ”talouden kehitystason on oltava samankaltainen kuin viejämaan”. Tässä samassa säännöksessä täsmennetään, että huomioon otettavien tietojen on oltava ”asiaankuuluvia” tietoja, jos niitä on saatavilla. Lisäksi säännöksessä otetaan käyttöön useiden asianmukaisten edustavien maiden väliseen järjestykseen liittyvä seikka, kun siinä täsmennetään, että edustavan maan valinnassa on asetettava etusijalle maat, ”joissa sosiaaliturva ja ympäristönsuojelu ovat riittävällä tasolla”.

127

Näin ollen on niin, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan unionin toimielimillä on laaja harkintavalta, joka liittyy normaaliarvon määrittämiseen muille kuin markkinatalousmaille (ks. tuomio 19.9.2019, Zhejiang Jndia Pipeline Industry v. komissio, T‑228/17, EU:T:2019:619, 126 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen) ja että vertailumaan valinta kuuluu myös sen laajan harkintavallan piiriin, joka unionin toimielimillä on yhteisen kauppapolitiikan alalla niiden taloudellisten ja poliittisten tilanteiden, joita niiden on arvioitava, monitahoisuuden takia (ks. tuomio 29.7.2019, Shanxi Taigang Stainless Steel v. komissio, C‑436/18 P, EU:C:2019:643, 30 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen). Tätä oikeuskäytäntöä sovelletaan myös perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohtaan, jossa kuitenkin rajoitetaan komission harkintavaltaa sikäli, että valitun maan taloudellisen kehitystason on oltava samankaltainen kuin viejämaan.

128

On myös katsottu, että oli tarkistettava, ettei komissio ollut jättänyt huomiotta olennaisia tai merkityksellisiä seikkoja pitäessään tietyn maan valitsemista asianmukaisena ja että kaikki asiakirja-aineistoon liittyvät seikat oli tutkittu riittävän huolellisesti, jotta voitiin katsoa, että tarkasteltavana olevan tuotteen normaaliarvo oli määritetty asianmukaisella ja kohtuullisella tavalla (ks. tuomio 10.9.2015, Fliesen-Zentrum Deutschland, C‑687/13, EU:C:2015:573, 51 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen ja tuomio 23.4.2018, Shanxi Taigang Stainless Steel v. komissio, T‑675/15, ei julkaistu, EU:T:2018:209, 32 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen; ks. vastaavasti myös tuomio 29.5.1997, Rotexchemie, C‑26/96, EU:C:1997:261, 23 ja 24 kohta). Tätä oikeuskäytäntöä voidaan soveltaa tilanteisiin, joissa viejämaassa esiintyvien merkittävien vääristymien vuoksi on perusteltua käyttää asianmukaisesta edustavasta maasta peräisin olevia tietoja normaaliarvon laskennassa, mikä edellyttää myös monitahoisten taloudellisten ja poliittisten tilanteiden tarkastelua.

129

Kuten perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdasta ilmenee, unionin tuomioistuinten on lisäksi varmistuttava siitä, että komissio ei ole jättänyt huomiotta olennaisia seikkoja todetessaan valitun maan asianmukaisuuden. Tätä varten kyseisten toimielinten tehtävänä on muut tarjoutuvat mahdollisuudet huomioon ottaen löytää kolmas maa, jonka talouden kehitystaso on samankaltainen kuin viejämaan. Jos helposti saatavilla olevien tietojen perusteella on mahdollista valita useampia maita, komissio tekee vertailevan analyysin näistä eri maista ja asettaa etusijalle maat, joissa sosiaaliturva ja ympäristönsuojelu ovat riittävällä tasolla.

130

Käsiteltävässä asiassa komissio julkaisi 16.3.2020 asiakirja-aineistoon sisältyvän ensimmäisen muistion, joka koski normaaliarvon määrittämisessä käytettyjä lähteitä ja jossa se yksilöi vääristymättömien hintojen tai vertailuarvojen valintaa osoittavien kriteerien perusteella seuraavat mahdolliset edustavat maat: Brasilia, Ecuador, Iranin islamilainen tasavalta, Kazakstan, Kolumbia, Malesia, Mauritius, Meksiko, Montenegro, Serbia, Sri Lanka, Thaimaa, Turkki ja Venäjä (väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 35 ja 161 perustelukappale). Komissio ilmoitti sille esitettyjen huomautusten jälkeen 25.6.2020 päivätyllä muistiolla asianomaisille osapuolille aikovansa valita Turkin edustavaksi maaksi (väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 37 ja 164 perustelukappale). Edustavan maan valintaperusteet olivat ensinnäkin talouden samankaltainen kehitystaso kuin Kiinassa, toiseksi tutkimuksen kohteena olevan tuotteen valmistaminen edustavassa maassa ja kolmanneksi julkisesti käytettävissä olevien olennaisten tietojen saatavuus edustavassa maassa (väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 159 perustelukappale). Komissio muistutti, että tarvittaessa etusija annetaan maalle, jossa sosiaaliturva ja ympäristönsuojelu ovat riittävällä tasolla (väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 159 perustelukappale). Tarkasteltuaan huomautuksia, joita asianomaiset osapuolet esittivät lopullisten päätelmien jälkeen, komissio vahvisti riidanalaisen asetuksen johdanto-osan 152 perustelukappaleessa Turkin valinnan edustavaksi maaksi.

131

Tässä yhteydessä on niin, että kun otetaan huomioon se, että todistustaakka on kantajalla, jonka on esitettävä ratkaisevat todisteet väitteensä tueksi (ks. tuomio 19.9.2019, Zhejiang Jndia Pipeline Industry v. komissio, T‑228/17, EU:T:2019:619, 127 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen), on tarkistettava, ovatko kantajat esittäneet todisteita, joilla voidaan osoittaa, että komissio teki ilmeisen arviointivirheen valitessaan Turkin edustavaksi maaksi.

132

Kantajat väittävät komission valinneen Turkin edustavaksi maaksi European Aluminiumin esimerkin mukaisesti. Ne väittävät, että valinnassa ei oteta huomioon Kiinan ja Turkin asukaslukua eikä kotimaista kysyntää, joka mittakaavaedun periaatteen perusteella merkitsee niiden mukaan sitä, että tuotannon kasvu johtaa kiinteiden kustannusten pienenemiseen. Kantajien mukaan tämä valinta ei täytä perusteita, jotka on vahvistettu aikaisemmassa oikeuskäytännössä, jonka mukaan unionin toimielinten tehtävänä on kaikki mahdolliset vaihtoehdot huomioon ottaen yrittää löytää kolmas maa, jossa samankaltaisen tuotteen hinta muodostuu olosuhteissa, jotka ovat mahdollisimman pitkälti verrattavissa viejämaan olosuhteisiin, sillä edellytyksellä, että kyse on markkinatalousmaasta (tuomio 10.9.2015, Fliesen-Zentrum Deutschland, C‑687/13, EU:C:2015:573, 49 kohta).

133

Tältä osin on todettava, että oikeuskäytäntö, johon kantajat vetoavat, koskee perusasetuksen entisen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan nojalla sellaisen kolmannen maan valintaa, joka on markkinatalousmaa. Näin ollen kaikkia 10.9.2015 annetussa tuomiossa Fliesen-Zentrum Deutschland (C‑687/13, EU:C:2015:573) vahvistettuja muuttujia ei voida automaattisesti soveltaa sellaisinaan perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohtaan. Tarkemmin sanoen viimeksi mainitussa säännöksessä edellytetään, että asianmukaisen edustavan maan ”talouden kehitystaso on samankaltainen kuin viejämaan” eikä että se on markkinatalousmaa, ja säädetään täydentävästä muuttujasta, joka liittyy siihen, että sosiaaliturva ja ympäristönsuojelu ovat riittävällä tasolla. Tästä seuraa, että peruste, jota nyt on noudatettava, on samankaltainen talouden kehityksen taso kuin viejämaassa. Perusasetuksen entisen 2 artiklan 7 kohdan a alakohtaan liittyvän oikeuskäytännön olennaista sisältöä eli sitä, että komission on tukeuduttava kolmanteen maahan, jossa samankaltaisen tuotteen hinta muodostuu olosuhteissa, jotka ovat mahdollisimman pitkälti verrattavissa viejämaan olosuhteisiin, sovelletaan edelleen tämän perusteen mukaisesti komissiolle edellä 127 kohdassa mainitun oikeuskäytännön nojalla kuuluvan huolellisuusvelvollisuuden mukaisesti.

134

Komissio valitsi Turkin edustavaksi maaksi edellä 130 kohdassa esitettyjen kriteerien perusteella. Näistä kriteereistä ensimmäinen on samankaltainen talouden kehitystaso kuin Kiinassa. Komissio selitti väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 159 perustelukappaleessa käyttäneensä maita, joiden bruttokansantulo on Maailmanpankin tietokannan perusteella samanlainen kuin Kiinalla. Se täsmensi riidanalaisen asetuksen johdanto-osan 151 perustelukappaleessa, että Turkin kehitystaso oli Maailmanpankin luokituksen mukaan samanlainen kuin Kiinan (ylemmän keskitulotason maa) ja että se oli sen vuoksi asianmukainen edustava maa. Komissio otti huomioon myös sen tutkimuksesta ilmenevän seikan, että Turkissa valmistettiin pursotettuja alumiiniprofiileja molemman tyyppisistä seoksista, sekä pehmeistä että kovista.

135

Kantajat eivät riitauta sitä, että Turkin kehitystaso on samankaltainen kuin Kiinan. Kantajien perustelut, jotka perustuvat mittakaavaetuja koskevaan väitteeseen, jonka mukaan Kiinan asukasluku on suurempi kuin Turkin ja kotimainen kysyntä on erilaista, eivät voi horjuttaa komission toteamuksia. Yhtäältä on niin, että perusasetuksesta ei ilmene, että komission olisi edustavaa maata valitessaan otettava huomioon maiden väkiluku. Toisaalta on niin, että koska Kiina on maailman väkirikkain maa, olisi kohtuutonta vaatia komissiota valitsemaan edustavaksi maaksi maa, jolla on vastaava väkiluku. Samasta syystä myöskään kantajien väitettä, joka koskee kotimaista kysyntää ja mittakaavaetua, ei voida hyväksyä.

136

Näin ollen kantajat eivät ole osoittaneet, että komissio teki ilmeisen arviointivirheen valitessaan Turkin edustavaksi maaksi.

137

Kantajat väittävät kolmanneksi, että viitemaan valinnassa käytetyt perustelut ovat puutteelliset. Kantajien mukaan komissio ei täsmentänyt, miksi väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa mainittujen turkkilaisten tuottajien käyttämää hintaa voitaisiin pitää vertailukohtana, eikä selittänyt näiden yritysten hinnanmuodostusprosessia. Kantajien mukaan komissio ei myöskään perustellut riidanalaisessa asetuksessa Turkin vertailukelpoisuutta edustavana maana eikä ottanut huomioon niiden huomautuksia, jotka koskivat eroja valmistettujen tuotteiden tyypeissä ja määrissä.

138

Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan perustelujen puuttumista tai riittämättömyyttä on pidettävä olennaisten menettelymääräysten rikkomista koskevana kanneperusteena, joka on sellaisena pidettävä erillään riidanalaisen päätöksen perustelujen virheellisyyttä koskevasta kanneperusteesta, joka on sitä vastoin käsiteltävä tutkittaessa päätöksen aineellista oikeellisuutta (tuomio 19.6.2009, Qualcomm v. komissio, T‑48/04, EU:T:2009:212, 175 kohta ja tuomio 18.10.2016, Crown Equipment (Suzhou) ja Crown Gabelstapler v. neuvosto, T‑351/13, ei julkaistu, EU:T:2016:616, 110 kohta). SEUT 296 artiklan toisen kohdan mukaisista perusteluista on selkeästi ja yksiselitteisesti ilmettävä toimen antaneen toimielimen päättely siten, että niille, joita toimi koskee, selviävät sen syyt ja että toimivaltainen tuomioistuin voi tutkia toimen laillisuuden (tuomio 30.9.2003, Eurocoton ym. v. neuvosto, C‑76/01 P, EU:C:2003:511, 88 kohta ja tuomio 12.12.2014, Crown Equipment (Suzhou) ja Crown Gabelstapler v. neuvosto, T‑643/11, EU:T:2014:1076, 129 kohta (ei julkaistu)).

139

Toimielimillä ei sitä vastoin ole velvollisuutta ottaa väliaikaisen tai lopullisen asetuksensa perusteluissa kantaa kaikkiin niihin tosiseikkoihin ja oikeudellisiin seikkoihin, joihin asianomaiset ovat vedonneet hallinnollisessa menettelyssä (ks. tuomio 25.10.2011, Transnational Company ”Kazchrome” ja ENRC Marketing v. neuvosto, T‑192/08, EU:T:2011:619, 256 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

140

Tässä yhteydessä on huomautettava, että komissio on väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 159–165 perustelukappaleessa ja riidanalaisen asetuksen johdanto-osan 142–152 perustelukappaleessa esittänyt selkeästi ja yksiselitteisesti edustavan maan valinnan kannalta merkitykselliset perusteet ja Turkin valintaan johtaneet syyt. Komissio esitti nimittäin aluksi valintaperusteet (väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 159 perustelukappale), esitti luettelon mahdollisista edustavista maista (väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 161 perustelukappale), selitti menettelyn asianomaisten osapuolten kuulemiseksi (väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 160–163 perustelukappale ja riidanalaisen asetuksen johdanto-osan 143 ja 144 perustelukappale) ja selitti, miksi tiettyjen asianomaisten osapuolten huomautuksia ei voitu hyväksyä (väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 163 ja 164 perustelukappale ja riidanalaisen asetuksen johdanto-osan 145–151 perustelukappale). Komissio selitti siten, että molempia seostyyppejä, pehmeitä ja kovia, valmistettiin Turkissa (väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 164 perustelukappale), että tulliliitto ei voinut tehdä Turkista epäsoveltuvaa valintaa edustavaksi maaksi (riidanalaisen asetuksen johdanto-osan 147 perustelukappale), että Turkki oli saatavilla olevien tietojen perusteella asianmukaisin edustava maa ympäristönsuojelua ja sosiaaliturvaa koskevien vaatimusten osalta (riidanalaisen asetuksen johdanto-osan 148 perustelukappale) ja että Turkin kehitystaso oli Maailmanpankin luokituksen mukaan samanlainen kuin Kiinan (riidanalaisen asetuksen johdanto-osan 151 perustelukappale).

141

Lisäksi väitteellä, jonka mukaan komissio jätti huomiotta kantajien huomautukset, jotka koskivat eroja valmistettujen tuotteiden tyypeissä ja määrissä, pyritään kyseenalaistamaan riidanalaisen asetuksen perustelut. Se hylättiin edellä 51 ja 56–68 kohdassa.

142

Kun otetaan huomioon, etteivät toimielimet ole velvollisia vastaamaan kaikkiin niihin tosiseikkoihin ja oikeudellisiin seikkoihin, joihin asianomaiset ovat vedonneet hallinnollisessa menettelyssä, kantajat eivät voi arvostella komissiota perusteluvelvollisuuden laiminlyönnistä.

143

Näin ollen nämä kantajien väitteet ja toisen kanneperusteen viides ja kuudes osa on hylättävä kokonaisuudessaan.

3. 

Kolmas kanneperuste, jonka mukaan komissio teki virheitä todetessaan unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon ja syy-yhteyden olemassaolon

153

Kantajat vetoavat kolmannessa kanneperusteessaan lähinnä neljään osaan, ja kantajia tukeva Airoldi vetoaa myös kahteen osaan.

154

Aluksi on muistutettava, että perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdassa vahingon käsitteellä tarkoitetaan, jollei toisin ilmoiteta, muun muassa unionin tuotannonalalle aiheutunutta merkittävää vahinkoa tai unionin tuotannonalaan kohdistuvaa merkittävän vahingon uhkaa, ja siinä viitataan saman artiklan säännöksiin tämän käsitteen tulkitsemiseksi.

155

Perusasetuksen 3 artiklan 2 kohdassa säädetään vahingon määrityksestä. Sen on perustuttava selkeään näyttöön ja siihen on sisällyttävä puolueeton tarkastelu yhtäältä polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin määrästä ja tämän tuonnin vaikutuksesta samankaltaisten tuotteiden hintoihin unionin markkinoilla ja toisaalta tämän tuonnin seurausvaikutuksista unionin tuotannonalaan.

156

Perusasetuksen 3 artiklan 3 kohdassa säädetään, että polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin määrän osalta on ”harkittava, onko polkumyynnillä tapahtuva tuonti lisääntynyt merkittävästi joko absoluuttisesti tai suhteessa unioniin tuotantoon tai kulutukseen”, että ”tutkittaessa polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vaikutusta hintoihin on harkittava, onko polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin osalta esiintynyt huomattavaa alihinnoittelua suhteessa unionin tuotannonalan samankaltaisen tuotteen hintaan tai onko tällaisen tuonnin vaikutuksesta muutoin ilmennyt merkittävää hintojen alenemista tai onko tuonti huomattavassa määrin estänyt sellaisia hinnankorotuksia, jotka muuten olisi tehty” ja että ”yksi tai useampi kyseisistä tekijöistä ei välttämättä ole ratkaiseva”.

157

Perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa säädetään, että tutkittaessa polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vaikutusta kyseessä olevaan unionin tuotannonalaan on otettava huomioon kaikki olennaiset taloudelliset tekijät ja seikat, jotka vaikuttavat kyseisen tuotannonalan tilanteeseen, kun taas perusasetuksen 3 artiklan 6 kohdassa täsmennetään, että unionin toimielinten on kaikkien unionin tuotannonalan tilanteeseen liittyvien olennaisten todisteiden avulla osoitettava, että kyseiselle tuotannonalalle on aiheutunut vahinkoa. Kyseisessä artiklassa säädetään erityisesti, että tällainen näyttö merkitsee sen osoittamista, että artiklan 3 kohdassa tarkoitetuilla määrillä tai hinnoilla on unionin tuotannonalaan vaikutusta 5 kohdassa tarkoitetussa merkityksessä ja että tämä vaikutus on sellaista, että sitä voidaan pitää merkittävänä (ks. analogisesti tuomio 19.12.2013, Transnational Company ”Kazchrome” ja ENRC Marketing v. neuvosto, C‑10/12 P, ei julkaistu, EU:C:2013:865, 49 kohta).

158

Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan vahingon määrittäminen edellyttää monitahoisten taloudellisten kysymysten arviointia. Toimielimillä on tämän arvioinnin osalta laaja harkintavalta (ks. tuomio 7.5.1991, Nakajima v. neuvosto, C‑69/89, EU:C:1991:186, 86 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen ja tuomio 11.9.2014, Gold East Paper ja Gold Huasheng Paper v. neuvosto, T‑444/11, EU:T:2014:773, 226 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen). Tällaista arviointia koskevassa tuomioistuinvalvonnassa on näin ollen rajoituttava tarkistamaan, että sovellettavia oikeussääntöjä on noudatettu, että arvioinnin perustaksi hyväksytyt tosiseikat ovat aineellisesti paikkansapitäviä, että näitä tosiseikkoja arvioitaessa ei ole tehty ilmeistä virhettä ja että harkintavaltaa ei ole käytetty väärin. Näin on etenkin silloin, kun polkumyyntitutkimuksessa määritetään niitä tekijöitä, jotka aiheuttavat vahinkoa unionin tuotannonalalle (ks. tuomio 20.1.2022, komissio v. Hubei Xinyegang Special Tube, C‑891/19 P, EU:C:2022:38, 36 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

159

Lisäksi kantajien on esitettävä sellainen näyttö, jonka perusteella unionin yleinen tuomioistuin voi todeta, että komissio on tehnyt ilmeisen arviointivirheen vahingon arvioinnissa (ks. vastaavasti tuomio 11.9.2014, Gold East Paper ja Gold Huasheng Paper v. neuvosto, T‑444/11, EU:T:2014:773, 228 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

160

Kantajien kolmatta kanneperustetta on tutkittava näiden periaatteiden valossa.

a) 

Unionin tuotannonalan tilanteeseen vaikuttavat taloudelliset tekijät ja seikat

161

Kolmannen kanneperusteen ensimmäisessä osassa kantajat esittävät lähinnä neljä väitettä, joissa ne vetoavat siihen, että komissio on arvioinut virheellisesti unionin tuotannonalan tilanteeseen vaikuttavia eri taloudellisia tekijöitä ja seikkoja.

1) 

Unionin tuotannonalan markkinaosuuden huomioon ottaminen

162

Kantajien ensimmäisen väitteen mukaan unionin tuottajien markkinaosuus on yli 85 prosenttia. Unionin tuomioistuimen ja unionin yleisen tuomioistuimen oikeuskäytännöstä ilmenee kantajien mukaan kuitenkin, että kun unionin tuottajilla on merkittävä markkinaosuus, kyse ei ole unionin tuotannonalalle aiheutuneesta vahingosta. Kantajat väittävät, että unionin tuotannonalan suuri markkinaosuus antaa sille luonnollisesti vahvan aseman, jolloin unionin yritysten ei voida todeta olevan haavoittuvassa asemassa.

163

Tältä osin on huomautettava, että – kuten edellä 154–159 kohdasta ilmenee – perusasetuksessa ei säädetä mistään unionin tuotannonalan markkinaosuuden raja-arvosta, jonka alittuessa kyseiselle tuotannonalalle ei voida katsoa aiheutuneen mainitun asetuksen 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa. Lisäksi komissiolla on tältä osin laaja harkintavalta.

164

Näin ollen on kiistatonta, että unionin tuotannonalan markkinaosuuden kehitys on huomattavan tärkeä tekijä arvioitaessa sitä, onko kyseiselle tuotannonalalle aiheutunut merkittävää vahinkoa (ks. vastaavasti tuomio 14.3.2007, Aluminium Silicon Mill Products v. neuvosto, T‑107/04, EU:T:2007:85, 65 kohta).

165

Lisäksi on muistutettava, että jos toimielinten tutkimusten perusteella päätellään, että unionin tuotannonalalle aiheutunut vahinko on merkittävä, ei vaadita, että kaikki olennaiset taloudelliset tekijät ja seikat osoittavat kielteistä suuntausta (tuomio 25.10.2011, CHEMK ja KF v. neuvosto, T‑190/08, EU:T:2011:618, 114 kohta). Pelkästään se, että tietyt vahinkotekijät ovat kehittyneet parempaan suuntaan tarkastelujaksolla, ei myöskään merkitse, ettei unionin tuotannonalalle olisi aiheutunut merkittävää vahinkoa (tuomio 23.4.2018, Shanxi Taigang Stainless Steel v. komissio, T‑675/15, ei julkaistu, EU:T:2018:209, 93 kohta); ks. vastaavasti myös tuomio 30.3.2000, Miwon v. neuvosto (T‑51/96, EU:T:2000:92, 105 kohta).

166

Todetakseen käsiteltävässä asiassa, että unionin tuotannonalalle on aiheutunut merkittävää vahinkoa, komissio analysoi riidanalaisen asetuksen 4 ja 5 jaksossa polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vaikutuksia arvioimalla erilaisia taloudellisia indikaattoreita perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

167

Riidanalaisen asetuksen johdanto-osan 229 perustelukappaleessa esitetystä taulukosta 5 ilmenee, että unionin tuotannonalan vapaille markkinoille suuntautuvan myynnin markkinaosuus oli 84,4 prosenttia tutkimusajanjaksolla ja että se supistui 4 prosenttia tarkastelujaksolla. Komissio esitti myös taulukon, jossa otettiin huomioon Yhdistyneen kuningaskunnan ero unionista (ks. riidanalaisen asetuksen johdanto-osan 35 perustelukappale), vaikka sen ero astui voimaan tutkimusajanjakson ja tarkastelujakson jälkeen. Riidanalaisen asetuksen johdanto-osan 275 perustelukappaleessa esitetystä taulukosta 5a ilmenee, että kun Yhdistynyttä kuningaskuntaa ei oteta huomioon, unionin tuotannonalan markkinaosuus oli 85,4 prosenttia tutkimusajanjaksolla ja se oli supistunut 3,0 prosenttiyksikköä tarkastelujaksolla.

168

Riidanalaisen asetuksen johdanto-osan 226 ja 227 perustelukappaleessa selitetään, että unionin vapaiden markkinoiden kulutus kasvoi 6 prosenttia, ja tämä kasvuprosentti vahvistettiin unionin tuotannonalan osalta – ottamatta huomioon Yhdistynyttä kuningaskuntaa – riidanalaisen asetuksen johdanto-osan 271 perustelukappaleessa esitetyssä taulukossa 4a.

169

Komissio vahvisti riidanalaisen asetuksen johdanto-osan 254 perustelukappaleessa väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 271–274 perustelukappaleessa esitetyt toteamukset unionin tuotannonalan tilanteesta. Kyse on erityisesti seuraavista toteamuksista:

170

Näistä seikoista ilmenee, että komissio otti asianmukaisesti huomioon unionin tuotannonalan suuren markkinaosuuden ja tiettyjen positiivista suuntausta osoittavien indikaattorien olemassaolon. Kantajat eivät ole esittäneet mitään väitteitä tai todisteita, joilla voitaisiin osoittaa, että komission riidanalaisen asetuksen johdanto-osan 271 ja 272 perustelukappaleessa esittämät väitteet, erityisesti vaikutuksesta hintoihin, olisivat ilmeisen virheellisiä. Ne eivät siis ole osoittaneet, että – kun otetaan huomioon edellä 163–165 kohdassa esitetyt periaatteet – komissio olisi tehnyt ilmeisen arviointivirheen todetessaan unionin tuotannonalan markkinaosuuden negatiivisen kehityksen ja sen, että kyseiselle tuotannonalalle oli aiheutunut merkittävää vahinkoa, kun se otti huomioon kaikki asian kannalta merkitykselliset indikaattorit ja erityisesti markkinaosuuksien menetyksen ja unionin tuotannonalan kannattavuuden heikkenemisen. Komissio päinvastoin korosti, että myyntimäärä oli kasvanut vain 2 prosenttia (ks. väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 245 perustelukappaleessa esitetty taulukko 5), kun unionin kulutus oli kasvanut 6 prosenttia (ks. riidanalaisen asetuksen johdanto-osan 226 perustelukappaleessa esitetty taulukko 4) ja että hintojen nousu ei ollut pysynyt kustannusten nousun tahdissa (ks. väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 256 perustelukappaleessa esitetty taulukko 7).

171

Tätä päätelmää ei voida kyseenalaistaa kantajien mainitsemalla unionin tuomioistuimen ja unionin yleisen tuomioistuimen oikeuskäytännöllä, kuten komissio perustellusti korostaa.

172

On totta, että 4.2.2021 annetussa tuomiossa eurocylinder systems (C‑324/19, EU:C:2021:94) ja 29.1.2014 annetussa tuomiossa Hubei Xinyegang Steel v. neuvosto (T‑528/09, EU:T:2014:35), jotka koskevat lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta tiettyjen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien raudasta tai teräksestä valmistettujen saumattomien putkien tuonnissa sekä tässä tuonnissa käyttöön otetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta 24.9.2009 annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 926/2009 (EUVL 2009, L 262, s. 19), myönnettiin unionin tuotannonalan markkinaosuuksiin liittyvän tekijän merkitys vahingon määrittämisessä.

173

Sekä 4.2.2021 annetun tuomion eurocylinder systems (C‑324/19, EU:C:2021:94) että 29.1.2014 annetun tuomion Hubei Xinyegang Steel v. neuvosto (T‑528/09, EU:T:2014:35) keskeinen ohje on, että eri indikaattoreita, mukaan lukien unionin tuotannonalan markkinaosuus, ei saada ymmärtää muista seikoista erillään vaan yhtenä kokonaisuutena (ks. vastaavasti tuomio 4.2.2021, eurocylinder systems, C‑324/19, EU:C:2021:94, 49 kohta ja tuomio 29.1.2014, Hubei Xinyegang Steel v. neuvosto, T‑528/09, EU:T:2014:35, 61–63 kohta).

174

Lisäksi 4.2.2021 annettuun tuomioon eurocylinder systems (C‑324/19, EU:C:2021:94) ja 29.1.2014 annettuun tuomioon Hubei Xinyegang Steel v. neuvosto (T‑528/09, EU:T:2014:35) johtaneissa asioissa taloudelliset tekijät, lukuun ottamatta unionin tuotannonalan markkinaosuuden kehittymistä, olivat kaikki positiivisia (tuomio 29.1.2014, Hubei Xinyegang Steel v. neuvosto, T‑528/09, EU:T:2014:35, 59–61 kohta). Nyt käsiteltävässä asiassa väliaikaista tullia koskevasta asetuksesta ilmenee kuitenkin, että kapasiteetin käyttöaste (väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 240 perustelukappaleessa esitetty taulukko 4), unionin tuotannonalan kannattavuus ja investointien tuotto (väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 265 perustelukappaleessa esitetty taulukko 10) olivat heikentyneet tarkastelujaksolla.

175

Lisäksi otteet, jotka ovat peräisin 4.2.2021 annetusta tuomiosta eurocylinder systems (C‑324/19, EU:C:2021:94) ja 29.1.2014 annetusta tuomiosta Hubei Xinyegang Steel v. neuvosto (T‑528/09, EU:T:2014:35) ja joihin kantajat viittasivat, koskevat vahinkoon liittyvää eri näkökohtaa eli unionin tuotannonalan haavoittuvan tilan arviointia tutkimusajanjakson lopussa merkittävän vahingon uhkan toteamista varten.

176

Lisäksi 2.5.1995 annettu tuomio NTN Corporation ja Koyo Seiko v. neuvosto (T‑163/94 ja T‑165/94, EU:T:1995:83), johon kantajat vetosivat, koskee tilannetta, jossa neuvosto oli tehnyt aineellisia virheitä, jotka osoittivat markkinoiden todellisen kehityksen vastaisia suuntauksia (ks. kyseisen tuomion 114 kohta) ja jollaisten tekemisestä ei käsiteltävässä asiassa ole esitetty väitteitä. Siltä osin kuin on kyse 14.3.2007 annetusta tuomiosta Aluminium Silicon Mill Products v. neuvosto (T‑107/04, EU:T:2007:85), johon kantajat myös vetoavat, on todettava sen koskevan tilannetta, jossa neuvosto oli tehnyt tosiseikkoja koskevan virheen antaessaan unionin tuotannonalan markkinaosuuden kehityksestä kuvan, joka oli ristiriidassa väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa annettujen tietojen kanssa (ks. mainitun tuomion 63–66 kohta).

177

Airoldi kuitenkin väittää ensinnäkin, että vahinkoa koskevat tiedot, erityisesti unionin tuotannonalan markkinaosuutta koskevat tiedot, ovat virheellisiä, koska tutkimuksen lopullisessa vaiheessa ei toimitettu uusia tietoja eri tekijöistä, kuten tuotantomäärästä. Airoldi tarkastelee tätä väitettä siihen nähden, että suuri osa CN-koodiin 7610 90 90 kuuluvasta tuonnista, johon kuuluu myös tutkimuksen ulkopuolelle jääviä tuotteita (ks. riidanalaisen asetuksen johdanto-osan 202 perustelukappale), on loppunut, ja että Yhdistynyt kuningaskunta on eronnut unionista.

178

Aluksi on todettava, että nämä Airoldin väitteet liittyvät kantajien kanneperusteeseen, joka koskee unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon arviointia. Se koskee tarkemmin sanottuna unionin tuotannonalan tilanteeseen vaikuttavia eri tekijöitä ja seikkoja, joita kantajat käsittelevät kolmannen kanneperusteensa ensimmäisessä osassa.

179

Tästä seuraa, että toisin kuin komissio väittää, nämä väitteet kuuluvat edellä 87 kohdassa mainitun oikeuskäytännön mukaisesti kantajien vaatimuksissa ja perusteissa määriteltyyn yhteyteen. Ne on siis otettava tutkittaviksi.

180

Näin ollen, kuten komissio toteaa, riidanalaisen asetuksen johdanto-osan 278 perustelukappaleessa selitetään, että unionin tuotannonalan myyntimäärän Yhdistyneen kuningaskunnan markkinoilla arvioitiin olevan noin 2 prosenttia kyseisen tuotannonalan kokonaismyynnistä, eikä tällaisella määrällä voi olla merkittävää vaikutusta unionin tuotannonalan taloudellisiin indikaattoreihin. Riidanalaisessa asetuksessa todetaan tästä, että unionin tuotannonalaan liittyvät indikaattorit ovat edustavia, myös kun otetaan huomioon Yhdistyneen kuningaskunnan ero unionista, ja että ne on vahvistettu, samoin kuin tällä perusteella tehdyt päätelmät. Lisäksi komissio laski uudelleen unionin tuotannonalan markkinaosuuden, josta se jätti pois Yhdistyneessä kuningaskunnassa todetun markkinaosuuden (ks. riidanalaisen asetuksen johdanto-osan 275 perustelukappaleessa esitetty taulukko 5). Komissio otti myös huomioon osan CN-koodiin 7610 90 90 kuuluvan tuonnin loppumisesta, kuten riidanalaisen asetuksen johdanto-osan 202–216 perustelukappaleesta sekä riidanalaisen asetuksen johdanto-osan 208, 217 ja 220 perustelukappaleessa olevista taulukoista 1, 2 ja 3 ilmenee.

181

Airoldi ei esitä väitteitä osoittaakseen, että nämä komission selitykset ovat ilmeisen virheellisiä ja että mukautukset olisivat olleet tarpeen. Kun otetaan huomioon Airoldille kuuluva todistustaakka, nämä väitteet on näin ollen hylättävä.

182

Airoldi väittää toiseksi myös, että jos komissio olisi ottanut huomioon alumiinimarkkinoiden segmentoitumisen, niiden CN-koodin 7610 90 90 mukaisesti tuotujen tuotteiden vähenemisen, joista väitettiin aiheutuneen vahinkoa, unionin tuotannonalan markkinaosuuden kasvun 81,1 prosentista 85,4 prosenttiin ja Kiinasta tulevan tuonnin vähenemisen 9,6 prosentista 5 prosenttiin väliaikaista tullia koskevan asetuksen ja riidanalaisen asetuksen antamisen välisenä aikana, se olisi todennut, että unionin tuotannonalan asema oli todellisuudessa vahvistunut.

183

On todettava uudestaan, että nämä Airoldin väitteet liittyvät kantajien kanneperusteeseen, joka koskee unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon arviointia, ja koskevat tarkemmin sanottuna unionin tuotannonalan tilanteeseen vaikuttavia eri tekijöitä ja seikkoja, joita kantajat käsittelevät kolmannen kanneperusteensa ensimmäisessä osassa. Ne liittyvät myös toisen kanneperusteen toiseen ja kolmanteen osaan, joissa kantajat arvostelevat komissiota siitä, että se katsoi Kiinasta peräisin olevien pursotettujen alumiiniprofiilien olevan yksi tuote.

184

Tästä seuraa, että nämä väitteet kuuluvat edellä 87 kohdassa mainitun oikeuskäytännön mukaisesti kantajien vaatimuksissa ja perusteissa määriteltyyn yhteyteen. Toisin kuin komissio väittää, ne on siis otettava tutkittaviksi.

185

Näin ollen – kuten komissio toteaa – riidanalaisen asetuksen johdanto-osan 56 perustelukappaleessa selitetään, miksi tarkasteltavana olevaa tuotetta pidetään yhtenä tuotteena (ks. edellä 62 ja 63 kohta). Komissio otti lisäksi huomioon osan CN-koodiin 7610 90 90 kuuluvan tuonnin loppumisesta, kuten riidanalaisen asetuksen johdanto-osan 202–216 perustelukappaleesta sekä riidanalaisen asetuksen johdanto-osan 208, 217 ja 220 perustelukappaleessa olevista taulukoista 1, 2 ja 3 ilmenee.

186

Väitteestä, joka koskee Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuuden pienentymistä ja unionin tuotannonalan markkinaosuuden kasvua, on todettava seuraavaa.

187

Väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 245 perustelukappaleessa esitetystä taulukosta 5 ilmenee, että menettelyn tässä vaiheessa komissio oli arvioinut unionin tuotannonalan markkinaosuudeksi vapailla markkinoilla tutkimusajanjaksolla 81,1 prosenttia. Hallinnollisen menettelyn päätteeksi tätä lukua tarkistettiin ylöspäin 84,4 prosenttiin Kiinasta tulevan tuonnin määrien tarkistamisen jälkeen (ks. riidanalaisen asetuksen johdanto-osan 229 ja 230 perustelukappaleessa esitetty taulukko 5). Markkinaosuus, johon Airoldi vetoaa, eli 85,4 prosenttia, koskee unionin tuotannonalan markkinaosuutta vapailla markkinoilla tutkimusajanjaksolla, ottaen kuitenkin huomioon Yhdistyneen kuningaskunnan eron unionista (ks. riidanalaisen asetuksen johdanto-osan 275 perustelukappaleessa esitetty taulukko 5). Tästä seuraa yhtäältä, että Airoldin esittämät luvut eivät ole suoraan vertailukelpoisia, koska ne koskevat eri maantieteellistä aluetta. Toisaalta komissio selitti riidanalaisen asetuksen johdanto-osan 276 perustelukappaleessa, että vaikka unionin tuotannonalan markkinaosuus arvioitiin hieman korkeammaksi tarkastelujaksolla, sen markkinaosuus oli silti supistunut 3,0 prosenttiyksikköä.

188

Samat toteamukset pätevät Kiinasta tulevan tuonnin vähenemiseen. Verratessaan väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa huomioon otettuja tietoja riidanalaisen asetuksen tietoihin Airoldi ei nimittäin yhtäältä ota huomioon Yhdistynyttä kuningaskuntaa (ks. väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 225 perustelukappaleessa esitetty taulukko 2 ja riidanalaisen asetuksen johdanto-osan 262 perustelukappaleessa esitetty taulukko 2a). Komissio katsoi toisaalta riidanalaisen asetuksen johdanto-osan 263 perustelukappaleessa, että oikaistujen tuontimäärien perusteella voitiin sekä suhteellisesti että absoluuttisesti mitattuna todeta, että tuonnin määrä oli merkittävä ja että sen markkinaosuus oli 5 prosenttia tutkimusajanjaksolla. Kiinasta tuleva tuonti oli lisääntynyt absoluuttisina lukuina mitattuna tarkastelujaksolla 56 prosenttia ja polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin markkinaosuus kasvanut tarkastelujaksolla yhteensä 48 prosenttia.

189

Airoldi ei esitä väitteitä osoittaakseen, että nämä komission toteamukset ovat ilmeisen virheellisiä ja että unionin tuotannonalan asema oli todellisuudessa vahvistunut. Kun otetaan huomioon Airoldille kuuluva todistustaakka, nämä väitteet on näin ollen hylättävä.

190

Ensimmäinen väite on siten hylättävä.

2) 

Unionin tuotannonalan kasvu ja kannattavuus

191

Kantajien toisen väitteen mukaan komissio poikkesi polkumyyntilainsäädännön tavoitteesta todetessaan, että unionin tuotannonalalle oli aiheutunut vahinkoa tilanteessa, jossa unionin tuotannonalan kulutus ja kannattavuus olivat voimakkaassa kasvussa.

192

Unionin vapaiden markkinoiden kulutuksen osalta on tässä yhteydessä kuitenkin kiistatonta, että kulutus kasvoi 6 prosenttia tarkastelujakson aikana (ks. riidanalaisen asetuksen johdanto-osan 226 perustelukappaleessa esitetty taulukko 4 ja riidanalaisen asetuksen johdanto-osan 271 perustelukappaleessa esitetty taulukko 4a (unionin tuotannonala), lukuun ottamatta Yhdistynyttä kuningaskuntaa).

193

Sen toteamiseksi, että unionin tuotannonalalle aiheutuu vahinkoa, joka oikeuttaa polkumyyntitullien käyttöönoton, ei kuitenkaan vaadita, että kaikki olennaiset taloudelliset tekijät ja seikat osoittavat kielteistä suuntausta (tuomio 25.10.2011, CHEMK ja KF v. neuvosto, T‑190/08, EU:T:2011:618, 114 kohta).

194

Komissio myös täsmensi unionin kulutuksen kasvua toteamalla, että vaikka se oli kasvanut tarkastelujaksolla, se oli laskenut vuoden 2018 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana (ks. väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 216 perustelukappale ja riidanalaisen asetuksen johdanto-osan 226 perustelukappaleessa esitetty taulukko 4). Ennen kaikkea komissio korosti lisäksi perustellusti väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 271 perustelukappaleessa, että saatavilla olevien tietojen perusteella unionin tuotannonala oli menettänyt markkinaosuuttaan kysynnän kasvusta huolimatta.

195

Unionin tuotannonalan kannattavuudesta on todettava, että väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 265 perustelukappaleessa esitetystä taulukosta 10 ilmenee, että vaikka kannattavuus oli 2 prosenttia tutkimusajanjaksolla, se aleni 4,9 prosentista 2 prosenttiin tarkastelujaksolla. Komissio saattoi päätellä tästä, että hinnankorotukset olivat estyneet tilanteessa, jossa – kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 275 perustelukappaleessa esitetystä taulukosta 7 ilmenee – unionin tuotannonalan hinnat olivat nousseet vähemmän kuin kustannukset.

196

Edellä esitetyn perusteella kantajat eivät ole osoittaneet, että komissio teki ilmeisen arviointivirheen todetessaan, että unionin tuotannonalalle oli aiheutunut merkittävää vahinkoa huolimatta unionin kulutuksen kasvusta ja unionin tuotannonalan 2 prosentin kannattavuudesta.

197

Kantajien toinen väite on näin ollen hylättävä.

3) 

Kiinasta tulevan tuonnin hinnan ja määrän huomioon ottaminen

198

Kantajien kolmannen väitteen mukaan komissio on ensinnäkin painottanut Kiinasta tuotujen tuotteiden hintaa, mutta ei ole myöntänyt tuontimäärien merkitystä. Toiseksi riidanalaisen asetuksen johdanto-osan 201 ja 249 perustelukappale ovat kantajien mukaan ristiriidassa keskenään tämän kysymyksen osalta.

199

Tämä kantajien väite perustuu riidanalaisen asetuksen virheelliseen tulkintaan.

200

Ensinnäkin riidanalaisen asetuksen 4.3 jaksosta, jonka otsikko on ”Tuonti asianomaisesta maasta”, ja erityisesti taulukoista 1, 2 ja 3 ilmenee, että komissio on ottanut tasapainoisesti huomioon Kiinasta tuotujen tuotteiden hintojen lisäksi näiden tuotteiden tuontimäärät.

201

Toiseksi riidanalaisen asetuksen johdanto-osan 201 ja 249 perustelukappale eivät ole ristiriidassa keskenään, koska niissä käsitellään eri kysymyksiä. Riidanalaisen asetuksen johdanto-osan 201 perustelukappaleessa, jonka otsikko on ”Yleistä”, selitetään muun muassa, että ”epätavallisen alhaiset kiinalaiset hinnat – – aiheuttivat jatkuvaa painetta [ja että] tällä paineella oli monia vaikutuksia[, koska] se muun muassa alensi unionin tuotannonalan hintoja, esti raaka-aineen (alumiinin) kansainvälisen hinnankorotuksen huomioon ottamisen näissä hinnoissa ja pienensi tuottavuutta” ja että ”tällaisen vahingollisen tilanteen syntymiseen ei tarvita mittavia tuontimääriä[, koska] suhteellisen vähäinenkin tuonti tai halpatuonnin merkittävän määrän olemassaolo (mikä pätee kiistatta tähän tapaukseen) – riittää alhaisen hintakaton asettamiseen, mikä vaikuttaa koko markkinoihin”.

202

Riidanalaisen asetuksen johdanto-osan 249 perustelukappaleessa komissio sitä vastoin vastaa väitteisiin, joilla konserni, johon kantajat kuuluvat, oli kiistänyt merkittävän vahingon aiheutumisen sillä perusteella, että komission tekemät hintavertailut eivät olleet asianmukaisia. Tästä komissio huomautti seuraavaa:

203

Tästä seuraa, ettei komissio tehnyt ilmeistä arviointivirhettä eikä myöskään toiminut ristiriitaisesti hyväksyessään riidanalaisen asetuksen johdanto-osan 201 ja 249 perustelukappaleen, jotka koskevat eri aiheita.

204

Kantajien kolmas väite on näin ollen hylättävä.

4) 

Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuuden kasvu

205

Neljännessä väitteessään kantajat vetoavat useissa perusteluissaan siihen, että komissio teki virheitä ottaessaan huomioon Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuuden.

206

Kantajat väittävät ensinnäkin, että 8.2.2021 päivättyjen täydentävien lopullisten päätelmien jälkeen Kiinasta tuotujen tarkasteltavana olevien tuotteiden määrä väheni yli 300 000 tonnista (menettelyn alussa) 128 853 tonniin. Tässä yhteydessä komissio ei kantajien mukaan ottanut huomioon tätä laskua eikä muuttanut millään tavalla vahinkoa ja polkumyyntiä koskevaa arviointiaan.

207

Kuten riidanalaisen asetuksen johdanto-osan 262 perustelukappaleessa esitetystä taulukosta 2a ilmenee, 128 853 tonnia viittaa kahdeksaan CN-koodiin kuuluvan tuonnin määrään tutkimusajanjaksolla, kun otetaan huomioon Yhdistyneen kuningaskunnan ero unionista. Kiinasta unioniin tulevan tuonnin kokonaismäärä oli samalla ajanjaksolla ja samoin perustein 152 551 tonnia ja Kiinan markkinaosuus 5 prosenttia (ks. riidanalaisen asetuksen johdanto-osan 262 perustelukappaleessa esitetty taulukko 2a). Kun Yhdistyneen kuningaskunnan eroa unionista ei oteta huomioon, Kiinasta tulevan kahdeksaan CN-koodiin kuuluvan tuonnin määrä oli 164 641 tonnia ja Kiinasta tulevan tuonnin kokonaismäärä 191 981 tonnia ja Kiinan markkinaosuus 6,2 prosenttia (ks. riidanalaisen asetuksen johdanto-osan 217 perustelukappaleessa esitetty taulukko 2). On kiistatonta, että nämä luvut ovat selvästi alhaisemmat kuin väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 225 perustelukappaleessa esitetyn taulukon 2 luvut: Kiinasta tulevan tuonnin määrä oli tutkimusajanjakson aikana 309 853 tonnia ja Kiinan markkinaosuus 9,6 prosenttia.

208

Näin ollen on ensinnäkin todettava, että kantajien väite perustuu siihen, että ne vertaavat toisiinsa yhtäältä riidanalaisessa asetuksessa todetun, Kiinasta tulevan kahdeksaan CN-koodiin kuuluvan tuonnin määrää tutkimusajanjaksolla, kun otetaan huomioon Yhdistyneen kuningaskunnan ero unionista, ja toisaalta Kiinasta tulevan tuonnin kokonaismäärää väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa ja ennen mukautuksia. Tästä johtuen vertailu perustuu lukuihin, jotka koskevat erilaisia aineellisia soveltamisaloja ja maantieteellisiä alueita vastaavia määriä ja joita ei voida suoraan vertailla keskenään.

209

Toiseksi on todettava – kuten komissio perustellusti korostaa – että vaikka Kiinasta tulevaa tuontia koskevia lukuja tarkistettiin alaspäin yhteen CN-koodiin liittyvien näkemyserojen vuoksi, komissio pystyi käytettävissä olevien tietojen perusteella vahvistamaan, että Kiinasta tulevan tuonnin kokonaismäärä oli edelleen merkittävä ja että kasvu oli kehittynyt samalla tavalla kuin tutkimuksen alustavassa vaiheessa.

210

Komissio nimittäin tarkisti lukuja alaspäin sen jälkeen, kun Kiinasta tulevia tuontimääriä oli analysoitu tarkemmin CN-koodiin 7610 90 90, johon kuuluu myös tutkimuksen ulkopuolelle jääviä tuotteita, liittyvien ristiriitaisten näkemysten vuoksi (ks. riidanalaisen asetuksen johdanto-osan 202 perustelukappale). Komissio katsoi, että Kiinasta tulevan tuonnin osuus oli edelleen merkittävä (riidanalaisen asetuksen johdanto-osan 203 perustelukappale) ja että vaikka Kiinan markkinaosuutta tarkistettiin alaspäin tämän seurauksena, tuonti oli edelleen merkittävää ja kasvun suuntaus oli sama kuin alustavassa vaiheessa oli todettu (riidanalaisen asetuksen johdanto-osan 213 perustelukappale). Analysoituaan eri tekijöitä ja asianomaisten osapuolten väitteitä riidanalaisen asetuksen johdanto-osan 208–249 perustelukappaleessa komissio totesi saman asetuksen johdanto-osan 252 perustelukappaleessa, että keskeiset indikaattorit, jotka osoittivat vahingon tässä tutkimuksessa, osoittivat edelleen vahingon, vaikka Kiinasta tulevan tuonnin arvioinnista oli jätetty pois yhteen CN-koodiin kuuluva tuonti.

211

Näin ollen kantajat väittävät virheellisesti, että komissio ei ottanut huomioon Kiinasta tulevan tuonnin määrien tarkistamista alaspäin. Niiden väitteet on siis hylättävä.

212

Kantajat väittävät toiseksi, että Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuus kasvoi vain 49 prosenttia vuoden 2016 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana, mikä on niiden mukaan erittäin vähäinen määrä, jota ei voida pitää uhkana unionin tuotannonalalle, jonka tulos on vakaa ja positiivinen. Markkinaosuuden kasvulla ei niiden mukaan myöskään ole merkitystä, koska lähtökohtana käytetty markkinaosuus on absoluuttisena arvona mitattuna minimaalinen eli alle 15 prosenttia.

213

On ensinnäkin korostettava, että kantajat väittävät perusteettomasti Kiinasta tulevan tuonnin alle 15 prosentin markkinaosuuden olevan minimaalinen. Vaikka perusasetuksen 5 artiklan 7 kohdassa nimittäin säädetään, että menettelyä ei saa aloittaa, kun maasta tuleva tuonti edustaa alle yhden prosentin markkinaosuutta, Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuus on huomattavasti tätä prosenttiosuutta suurempi (ks. riidanalaisen asetuksen johdanto-osan 217 perustelukappaleessa esitetty taulukko 2 ja riidanalaisen asetuksen johdanto-osan 262 perustelukappaleessa esitetty taulukko 2a). Perusasetuksessa ei säädetä muusta markkinaosuuden raja-arvosta, jonka perusteella voitaisiin todeta, että kolmannesta maasta tuleva tuonti ei ole omiaan aiheuttamaan vahinkoa.

214

Toiseksi on todettava, että Kiinasta tulevan tuonnin kokonaismäärä kasvoi 49 prosenttia vuoden 2016 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana ja että saman tuonnin markkinaosuus kasvoi 41 prosenttia vuoden 2016 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana. Tätä kasvua ei voida pitää vähäisenä eivätkä kantajat esitä väitteitä, joilla tämä toteamus voitaisiin kyseenalaistaa.

215

Kolmanneksi on niin, että kantajien väitteet, jotka koskevat unionin tuotannonalan tilannetta, on hylätty edellä 162–197 kohdassa, eivätkä ne esitä nyt käsiteltävän väitteen yhteydessä muita väitteitä, joiden perusteella voitaisiin Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuuden kannalta tarkasteltuna todeta, että komissio on tehnyt ilmeisen arviointivirheen.

216

Nämä kantajien väitteet on näin ollen hylättävä.

217

Kantajat väittävät kolmanneksi, että Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuus kasvoi kolmansien maiden tuottajien eikä unionin tuottajien kustannuksella. Hydro Groupin vuosikertomuksista ilmenee kantajien mukaan lisäksi, että Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuuden neljän prosenttiyksikön kasvu, jonka väitettiin tapahtuneen, oli saattanut tapahtua kyseisen konsernin, joka on Norjan oikeuden mukaan perustettu yhtiö eikä unionin tuottaja, markkinaosuuksien kustannuksella.

218

Tältä osin tiedot, joihin kantajat vetoavat kannekirjelmän 140 ja 141 kohdassa ja jotka koskevat muista kolmansista maista kuin Kiinasta tulevaa tuontia ja Kiinasta tulevaa tuontia, ovat peräisin – kuten kantajat täsmensivät istunnossa – riidanalaisen asetuksen johdanto-osan 262 perustelukappaleessa esitetystä taulukosta 2a (nämä tiedot eivät koske tuonnin kokonaismäärää vaan kahdeksaan CN-koodiin kuuluvaa tuontia) ja riidanalaisen asetuksen johdanto-osan 304 perustelukappaleessa esitetystä taulukosta 6a, ja niissä otetaan huomioon Yhdistyneen kuningaskunnan ero unionista.

219

Taulukoihin sisältyvistä tiedoista käy ilmi, että muista kolmansista maista kuin Kiinasta tulevan tuonnin kokonaismäärä kasvoi 238 937 tonnista vuonna 2016 tutkimusajanjaksolla 295 248 tonniin, jolloin kyseisen tuonnin markkinaosuus kasvoi 8,2 prosentista 9,6 prosenttiin, kun taas Kiinasta tulevan tuonnin kokonaismäärä kasvoi 97 535 tonnista vuonna 2016 tutkimusajanjaksolla 152 551 tonniin, jolloin sen markkinaosuus kasvoi 3,4 prosentista 5 prosenttiin. Vaikka on kiistatonta – kuten myös kantajien esittämistä tiedoista ilmenee – että muista kolmansista maista kuin Kiinasta tuleva tuonti väheni vuoden 2017 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana, muista kolmansista maista kuin Kiinasta ja Kiinasta tulevat vuotuiset tonnimäärät yhteenlaskettuina osoittavat kasvun olleen jatkuvaa (eikä vakaata, kuten kantajat väittävät). Tästä ilmenee, että Kiinasta tulevan tuonnin määrän kasvu ylittää muista kolmansista maista kuin Kiinasta tulevan tuonnin määrän vähenemisen.

220

Riidanalaisen asetuksen johdanto-osan 217 perustelukappaleessa esitetystä taulukosta 2 ilmenee lisäksi, että tarkastelujakson aikana Kiinasta tulevan tuonnin kokonaismäärä kasvoi 49 prosenttia (tai 56 %, kun otetaan huomioon Yhdistyneen kuningaskunnan ero unionista, kuten riidanalaisen asetuksen johdanto-osan 262 perustelukappaleessa esitetystä taulukosta 2a ilmenee). Samanaikaisesti sekä riidanalaisen asetuksen johdanto-osan 229 perustelukappaleessa esitetystä taulukosta 5 että saman asetuksen johdanto-osan 275 perustelukappaleessa esitetystä taulukosta 5a ilmenee, että unionin tuotannonalan markkinaosuus supistui samalla ajanjaksolla.

221

Kantajien väitteitä, joiden mukaan Kiinasta tuleva tuonti on saattanut tapahtua Norjan oikeuden mukaan perustetun Hydro Group ‑yhtiön markkinaosuuksien kustannuksella, ei voida hyväksyä.

222

Vaikka Hydro Groupia koskevat väitteet näytettäisiin toteen, ne eivät tue kantajien esittämää väitettä, koska – kuten komissio toteaa kantajien sitä kiistämättä – Hydro Group on osa unionin tuotannonalaa ja koska yksi konsernin yhtiöistä eli Hydro Extrusion Hungary k.f.t, jonka kotipaikka on Székesfehérvár (Unkari), kuului otokseen valittuihin unionin tuottajiin, kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 22 perustelukappaleesta ilmenee.

223

Näin ollen on hylättävä väite siitä, että Kiinasta tuleva tuonti ei kasvanut unionin tuotannonalan myynnin kustannuksella vaan muista kolmansista maista kuin Kiinasta tulevan tuonnin kustannuksella.

224

Näin ollen nämä kantajien väitteet ja samalla koko kolmannen kanneperusteen ensimmäinen osa on hylättävä.

IV 

Oikeudenkäyntikulut

270

Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 134 artiklan 1 kohdan mukaan asianosainen, joka häviää asian, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jos vastapuoli on sitä vaatinut. Koska kantajat ovat hävinneet asian, ne on velvoitettava vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan ja korvaamaan komission oikeudenkäyntikulut komission vaatimusten mukaisesti.

271

Työjärjestyksen 138 artiklan 1 kohdan mukaan toimielimet, jotka ovat asiassa väliintulijoina, vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan, joten parlamentti vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.

272

Työjärjestyksen 138 artiklan 3 kohdan mukaan unionin yleinen tuomioistuin voi määrätä, että muu kuin 1 ja 2 kohdassa mainittu väliintulija vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan. Koska Airoldi on osallistunut oikeudenkäyntiin väliintulijana tukeakseen kantajia, jotka ovat hävinneet asian, se vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.

1)

Kanne hylätään.

2)

Guangdong Haomei New Materials Co. Ltd ja Guangdong King Metal Light Alloy Technology Co. Ltd vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja ne velvoitetaan korvaamaan Euroopan komissiolle aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

3)

Euroopan parlamentti ja Airoldi Metalli SpA vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.