24.9.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 340/444


EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2021/1657,

annettu 29 päivänä huhtikuuta 2021,

joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan Euroopan unionin viraston (eu-LISA) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2019

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—

ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan Euroopan unionin viraston (eu-LISA) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2019,

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—

ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon,

—

ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0098/2021),

A.

toteaa, että vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan Euroopan unionin viraston (eu-LISA) tulo- ja menotaulukon (1) mukaan sen lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2019 oli 288 403 000 euroa, mikä tarkoittaa merkittävää 40,23 prosentin lisäystä vuoteen 2018 verrattuna; toteaa, että lisäys johtui vuodelta 2018 siirretystä määrästä sekä lisääntyneestä työtaakasta ja henkilökunnasta; toteaa, että viraston talousarvio rahoitetaan lähes yksinomaan unionin talousarviosta;

B.

ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin toteaa kertomuksessaan viraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2019 saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että viraston tilit ovat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet ovat lailliset ja sääntöjenmukaiset;

Talousarvio- ja varainhallinto

1.

pitää valitettavana, että varainhoitovuonna 2019 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena talousarvion toteutusaste oli 44,51 prosenttia, mikä merkitsee 30,67 prosentin vähennystä vuoteen 2018 verrattuna; toteaa alhaisen toteutusasteen aiheutuneen siitä, että komission laatimissa säädöksiin liittyvissä rahoitusselvityksissä esitettyjen uusien tehtävien talousarviosuunnitelma ei vastannut asianomaisten säädösten tosiasiallisen voimaantulon tai myöhempien säädösten päätökseen saattamisen päivämäärää, sekä tiettyjen säädösten myöhäisestä hyväksymisestä ja voimaantulosta; toteaa, että alhaisen toteutusasteen seurauksena virasto palautti komissiolle 66 miljoonaa euroa maksumäärärahoina, mukaan lukien 23 miljoonaa euroa, joita talousarviota laadittaessa ei pyydetty, ja siirsi seuraavalle vuodelle 159 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoina, minkä hallintoneuvosto hyväksyi; toteaa, että tämä asettaa kyseenalaisiksi komission laatimien säädöksiin liittyvien rahoitusselvitysten suunnitteluoletukset; toteaa, että huomattavien määrärahojen sisällyttäminen talousarvioon vielä hyväksymättömän lainsäädännön täytäntöönpanoa varten aiheuttaa vakavan riskin määrärahojen tehokkaalle käytölle, mikä koskee erityisesti määrärahoja, joita virasto ei ole pyytänyt; toteaa, että tilintarkastustuomioistuin raportoi talousarvion toteuttamista koskevasta ongelmasta myös varainhoitovuonna 2018; toteaa, että viraston vastauksen mukaan riskeistä, jotka liittyvät määrärahojen sisällyttämiseen viraston talousarvioon vielä hyväksymättömän lainsäädännön osalta, raportoidaan järjestelmällisesti hallintoneuvostolle; kehottaa virastoa yhdessä komission kanssa huolehtimaan siitä, että talousarviosuunnittelu mukautetaan paremmin säädösten aikatauluun; kehottaa komissiota ottamaan viraston mukaan säädöksiin liittyvien rahoitusselvitysten laatimiseen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa; panee lisäksi merkille, että maksumäärärahojen käyttöaste oli 92,28 prosenttia, mikä merkitsee 1,80 prosentin vähennystä vuoteen 2018 verrattuna;

2.

toteaa vastuuvapauden myöntävän viranomaisen edellisenä vuonna viraston uusien toimitilojen rakentamisesta Strasbourgiin tehtyyn sopimukseen esittämän huomautuksen seurannan osalta, että virasto rekisteröi 15. toukokuuta 2018 ja 15. helmikuuta 2019 Strasbourgin ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimeen vastinekirjelmät, ja että neuvottelut tuomioistuimen ulkopuolisen ratkaisun aikaansaamiseksi aloitettiin uudelleen huhtikuussa 2019; toteaa, että joulukuun 2019 ja huhtikuun 2020 välillä tapahtui kummankin tapauksen osalta toinen kirjelmien vaihto Strasbourgin hallintotuomioistuimessa (taloudellinen vaatimus ja oikeudellinen haltuunotto) ja että 20. toukokuuta 2020 tuomioistuin vahvisti, että esitutkinta oli kummankin tapauksen osalta ohi; panee merkille, että kumpaakin tapausta koskevat kuulemiset järjestettiin 23. heinäkuuta 2020 ja että hallintotuomioistuin hylkäsi molemmat kanteet kokonaisuudessaan; panee merkille, että kantaja jätti 22. syyskuuta 2020 kaksi muutoksenhakua Nancyn hallintotuomioistuimen käsiteltäväksi; panee merkille, että määräaika, johon mennessä viraston oli toimitettava vastineensa Nancyn hallintotuomioistuimelle, oli 10. helmikuuta 2021; kehottaa virastoa ilmoittamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle heti, kun Nancyn hallintotuomioistuin on antanut päätöksensä;

Toiminnan tuloksellisuus

3.

panee tyytyväisenä merkille, että virasto käyttää tiettyjä välineitä, kuten keskeisiä tulosindikaattoreita, arvioidakseen toiminnallaan saatua lisäarvoa ja parantaakseen talousarvion hallinnointia, kuten turvallisuustesteissä havaittujen kriittisten puutteiden määrä, varmistetuilla turvallisuustarkastuksilla käsiteltyjen havaittujen turvallisuusriskien osuus ja vuotuisessa työohjelmassa yksilöityjen toteutettujen tai aikataulussa olevien toimien suhde;

4.

kehottaa virastoa tarkistamaan ja päivittämään säännöllisesti tuloksellisuusmittausjärjestelmäänsä ja keskeisiä tulosindikaattoreitaan, jotta voidaan varmistaa viraston tehokas panos unionin politiikkoihin ja sen asiantuntemus unionin tasolla; kannustaa virastoa analysoimaan tuloksellisuusmittausten tuloksia huolellisesti ja hyödyntämään tätä analyysiä strategiansa ja toimintosuunnittelunsa parantamiseksi;

5.

korostaa, että virasto edistää merkittävästi Euroopan turvallisuutta soveltamalla tiukinta mahdollista tietoturvaa ja tietosuojaa sille uskottuihin tietoihin, tarjoamalla korkealaatuisia palveluja ja auttamalla sovittamaan jäsenvaltioiden tekniset valmiudet niiden tarpeisiin; kiinnittää huomiota siihen, että on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet, jotta vältetään käsiteltyihin tietoihin kohdistuvat riskit; muistuttaa, että viraston valmiuksia parantaa nykyisiä ja kehittää uusia tietojärjestelmiä lisättiin sen joulukuussa 2018 voimaan tulleella uudella toimeksiannolla; muistuttaa, että vuosi 2019 oli ensimmäinen kokonainen vuosi asetuksen (EU) 2018/1726 (2) voimaantulon jälkeen, ja suhtautuu myönteisesti viraston pyrkimyksiin mukautua näihin uusiin sääntöihin;

6.

toteaa tyytyväisenä, että viraston tavoitteena on varmistaa kustannustehokkuus ja mittakaavaetu yhdistämällä resursseja muiden virastojen kanssa ja niiden kautta osallistumalla toimielinten yhteisiin tarjouskilpailuihin ja sopimusjärjestelyihin muiden palveluntarjoajien kanssa hallinnollisten kustannusten vähentämiseksi ja horisontaalisten palvelujen päällekkäisyyden välttämiseksi; kannustaa virastoa laajentamaan osallistumistaan toimielinten väliseen yhteistyöhön myös kyberturvallisuuden ja ekologisen siirtymän aloilla; panee merkille, että virasto tekee tiivistä yhteistyötä oikeus- ja sisäasioiden virastojen kanssa ja että Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston, Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön viraston, Euroopan unionin lainvalvontayhteistyöviraston, Euroopan unionin lainvalvontakoulutusviraston, Euroopan unionin perusoikeusviraston, Euroopan unionin kyberturvallisuusviraston ja Euroopan unionin raja- ja merivartioviraston kanssa on laadittu työjärjestelyjä ja yhteistyösuunnitelmia; kannustaa ja kehottaa virastoa lisäämään ja laajentamaan edelleen aktiivisesti yhteistyötä ja hyvien käytäntöjen vaihtoa unionin muiden virastojen kanssa tehokkuuden parantamiseksi erityisesti henkilöresurssien, kiinteistöjen hallinnoinnin, tietotekniikkapalvelujen ja turvallisuuden aloilla;

7.

toteaa vastuuvapauden myöntävän viranomaisen vuonna 2018 esittämien huomautusten ja huomioiden perusteella, että virasto hallinnoi kolmea erillistä, integroimatonta ja laaja-alaista tietojärjestelmää ja että näitä järjestelmiä koskevista erillisistä oikeudellisista kehyksistä johtuvat erilaiset kehitysaikataulut ja rajoitukset ovat johtaneet siihen, että tietojärjestelmiä on kehitetty erillisinä ja integroimattomasti; panee merkille, että virasto on käynnistänyt laaja-alaisen teknisen puitetarjouskilpailun, jonka tarkoituksena on lisätä merkittävästi tehokkuutta ja mittakaavaetuja ja ottaa paremmin huomioon operatiivisen osaston uusi organisaatiorakenne, ja kehottaa virastoa raportoimaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle saavutetusta edistyksestä;

8.

panee merkille, että virasto käynnisti vuonna 2019 uudistusohjelman nimeltä eu-LISA 2.0, jonka tavoitteena on yhdenmukaistaa viraston organisaatio uuden toimeksiannon ja vastuiden kanssa ja samalla varmistaa, että uudelleenjärjestelyhanke on avoin, läpinäkyvä ja viraston henkilöstöä osallistava; panee merkille, että virasto saattoi päätökseen organisaatiorakenteensa muutoksen 1. syyskuuta 2019 ja että operatiivisen osaston sekä hallinnointi- ja ohjausosaston täysin uudet organisaatiorakenteet on suunniteltu ja pantu täytäntöön;

9.

pitää myönteisenä viraston käyttöön ottamaa uutta organisaatiorakennetta, jolla vahvistetaan operatiivisen suunnittelun ja sen perustana olevien hankintojen edellyttämiä valmiuksia, mukaan lukien oikeudellisen ja teknisen panoksen antaminen; kehottaa kuitenkin lisätoimiin, joilla varmistetaan julkisia hankintoja koskevien sääntöjen noudattaminen ja tarkempi sisäinen valvonta ja raportointi;

10.

on tyytyväinen edistymiseen tilintarkastustuomioistuimen aiempina vuosina antamien suositusten täytäntöönpanossa ja siihen, että virasto on vuoden 2019 alusta asti julkaissut työpaikkailmoituksensa Euroopan unionin henkilöstövalintatoimiston verkkosivustolla;

Henkilöstöpolitiikka

11.

panee huolestuneena merkille, että 31. joulukuuta 2019 henkilöstötaulukon toimista oli pantu täytäntöön vain 89,53 prosenttia ja että unionin talousarviossa hyväksytyistä 172 väliaikaisesta toimesta 154 oli täytettynä (verrattuna 136 hyväksyttyyn toimeen vuonna 2018); panee merkille, että vuonna 2019 viraston palveluksessa työskenteli lisäksi 61 sopimussuhteista toimihenkilöä ja 8 kansallista asiantuntijaa;

12.

panee huolestuneena merkille sukupuolten epätasapainon vuonna 2019 ylemmässä johdossa, hallintoneuvostossa (50 miestä ja 8 naista) ja henkilöstön keskuudessa; kehottaa virastoa tehostamaan toimiaan sukupuolten tasapainon saavuttamiseksi kaikilla tasoilla; pyytää komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan huomioon, että on tärkeää varmistaa sukupuolten tasapuolinen edustus nimitettäessä jäseniä viraston hallintoneuvostoon;

13.

kannustaa virastoa kehittämään edelleen pitkän aikavälin henkilöstöhallinnon kehystä, jossa käsitellään työ- ja yksityiselämän tasapainoa, elinikäistä ohjausta ja urakehitystä, sukupuolten tasapuolista edustusta, etätyötä, maantieteellistä tasapainoa sekä vammaisten henkilöiden palvelukseenottoa ja integrointia;

14.

panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan rekrytointimenettelyjen tarkastus osoitti, että hakemusten arviointi kelpoisuusperusteiden perusteella ei aina ollut riittävän tiukkaa, mikä johti eräässä tapauksessa hakijoiden eriarvoiseen kohteluun; toteaa viraston vastauksen perusteella, että virasto myöntää tämän havainnon ja sitoutuu varmistamaan, että kaikkia hakijoita kohdellaan tasapuolisesti;

15.

panee merkille, että viraston työmäärä on kasvanut merkittävästi vuosien mittaan ja että henkilöstön vähäinen määrä on edelleen yksi viraston suurimmista haasteista sekä lyhyen että pitkän aikavälin näkökulmasta; panee merkille, että virasto odotti henkilöstön määrän kasvavan yli 300 työntekijään vuoden 2020 loppuun mennessä; toteaa, että tällainen henkilöstön lisäys edellyttää parlamentin ja neuvoston hyväksyntää ja että virasto pyrkii lieventämään tästä henkilöstön rajallisesta määrästä aiheutuvia vaikutuksia priorisoimalla tehtäviä uudelleen ja nopeuttamalla palvelukseenottoa; toteaa, että nykyisen käytännön mukaan säädöksen täytäntöönpanoon tarvittava henkilöstö otetaan palvelukseen vasta sen jälkeen, kun säädös on tullut voimaan, ja tällöin olemassa olevan henkilöstön odotetaan huolehtivan säädöksen täytäntöönpanoa valmistelevista toimista, mikä koettelee viraston ydinryhmän kapasiteettia ja voi vaarantaa viraston päivittäisistä tehtävistä suoriutumisen; kehottaa komissiota sallimaan, että osa henkilöstöstä voidaan ottaa palvelukseen etukäteen säädösehdotuksen mukaisesti, jotta virasto voi valmistautua säädöksen täytäntöönpanoon tehokkaasti;

16.

panee merkille vaikeudet, joita virastolla on ollut pätevän henkilöstön palvelukseenotossa ja tällaisen henkilöstön pitkäaikaisessa palveluksessa pitämisessä; korostaa, että unionin virkamiesten ja muun henkilöstön palkkoihin ja eläkkeisiin sovellettavaa korjauskerrointa koskeva vuotuinen päätös on tärkeässä asemassa tässä asiassa; korostaa, että korjauskertoimet vaihtelevat huomattavasti jäsenvaltiosta toiseen, mikä vaikuttaa vakavasti alhaisen korjauskertoimen jäsenvaltioissa sijaitsevien virastojen kykyyn ottaa palvelukseen ja pitää palveluksessa henkilöstöä ja asiantuntemusta; kehottaa komissiota harkitsemaan mahdollisuutta ottaa käyttöön erilaisia korjauskertoimia, jotka perustuvat pikemminkin alueelliseen kuin kansalliseen arviointiin; korostaa, että alhaisen korjauskertoimen jäsenvaltioissa sijaitsevien virastojen päätoimipaikka sijaitsee yleensä pääkaupungissa, jossa elin- ja asumiskustannukset ovat huomattavasti korkeammat kuin muualla kyseisessä jäsenvaltiossa;

17.

panee merkille, että viraston toiminnan laajuuden ja monimutkaisuuden vuoksi se ei voi välttää käyttämästä yksityisiä toimeksisaajia ja että virasto käyttää 96 ulkoisen palveluntarjoajan palveluita, pois luettuina niiden yritysten henkilöstö, joiden kanssa on tehty sopimus viraston tukemisesta nykyisten järjestelmien operatiivisessa hallinnoinnissa tai uusien järjestelmien kehittämisessä; panee merkille, että virasto haki vuonna 2019 hyväksyntää lisätoimihenkilöille (17 sopimussuhteista toimihenkilöä), mutta komissio ei antanut tällaista hyväksyntää; toteaa, että riippuvuutta yksityisistä toimeksisaajista voidaan vähentää vain kasvattamalla huomattavasti henkilöstön määrää viraston sisällä nykyisessä henkilöstötaulukossa esitettyjä lukuja enemmän;

18.

panee merkille, että virasto on hyväksynyt toimintaperiaatteet, joilla suojellaan työntekijöiden ihmisarvoa ja ehkäistään häirintää; panee merkille, että henkilöstön jäsenen lokakuussa 2018 esittämän pyynnön johdosta virasto käynnisti vuonna 2019 hallinnollisen tutkimuksen, joka valmistui syyskuussa 2019 ja jonka tuloksena oli kurinpitoseuraamus; panee merkille, että kyseistä kurinpitoseuraamusta vastaan tehtiin valitus ja että virasto vastasi siihen 3. elokuuta 2020; panee merkille, että asianomainen henkilöstön jäsen vei asian yleisen tuomioistuimen käsiteltäväksi; kehottaa virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle kesäkuuhun 2021 mennessä saavutetusta edistyksestä ja tarvittaessa korjaavista toimenpiteistä, jotka on toteutettu yleisen tuomioistuimen lopullisen päätöksen jälkeen; panee merkille, että häirintäyhdyshenkilöiltä saatujen tietojen perusteella vuonna 2019 ilmoitettiin yhdeksästä häirintätapauksesta, mutta mikään tapauksista ei johtanut siihen, että henkilöstön jäsen olisi pyytänyt tukea virallisen tai epävirallisen menettelyn välityksellä;

Hankinnat

19.

panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan ”Schengenin tietojärjestelmän toimintaa korjaavaa kunnossapitoa” (MWS) koskevan puitesopimuksen perusteella tehty 284 000 euron maksu koski ajanjaksoa, joka ei kuulu puitesopimuksen voimassaoloajan piiriin, ja ei näin ollen ollut sopimuksen määräysten mukainen; toteaa, että viraston vastauksen mukaan kyse on ollut Schengenin tietojärjestelmän korjaavan kunnossapidon laajentamisesta väistämättömistä operatiivisista syistä ja että tämä oli jo sisällytetty viraston varainhoitovuoden 2018 tilinpäätöstä koskevaan kertomukseen, ja että korjaavia toimia ei voitu toteuttaa;

20.

toteaa tilintarkastustuomioistuimen edellisvuotta koskevien havaintojen seurannan osalta, että MWS-sopimuksen tarjouseritelmissä esitetty arviointikaava oli erilainen kuin tarjoajia koskevassa kysymys- ja vastausasiakirjassa ilmoitettu arviointikaava ja että viraston olisi vahvistettava hankintoihin liittyvää sisäistä valvontaa; toteaa, että viraston seurannan mukaan hankintaprosessissa ei ole toteutettu jälkiarviointia, koska sitä varten ei ole varattu henkilöresursseja, mutta virasto on toteuttanut toimia, joilla pyritään lieventämään tarkastelussa ilmennyttä riskiä vahvistamalla sopimuksiin ja toimittajiin liittyviä hallinnointivalmiuksia ja siirtämällä tarjouksen valmistelusta ja arvioinnista vastaavaa henkilöstöä muihin operatiivisiin tehtäviin;

21.

toteaa tilintarkastustuomioistuimen edellisvuotta koskevien havaintojen seurannan osalta, että virasto korotti puitesopimuksen hintoja muuttamatta sitä muilta osin ja jatkoi yhtä erityissopimusta puitesopimuksen voimassaolon päätyttyä; panee merkille, että virasto toteutti toimia, joilla pyritään vahvistamaan hallinnointivalmiuksia sopimuksiin ja toimittajiin liittyen;

Eturistiriitojen ennaltaehkäisy ja hallinta, etiikka sekä avoimuus

22.

panee merkille viraston nykyiset toimet ja jatkuvat pyrkimykset avoimuuden, eturistiriitojen ennaltaehkäisyn ja hallinnan sekä väärinkäytösten paljastajien suojelun varmistamiseksi; toteaa, että virasto on ottanut käyttöön sääntöjä henkilöstön jäsenten eturistiriitojen ennaltaehkäisemiseksi ja hallitsemiseksi; panee merkille, että virasto järjesti vuonna 2019 yhden etiikkaa ja lahjomattomuutta koskevan koulutustilaisuuden, jossa keskityttiin Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) edustajan esitykseen väärinkäytösten paljastamisesta ja petoksista, kaksi etiikkaa ja menettelysääntöjä koskevaa koulutustilaisuutta, joissa käsiteltiin häirinnän ennaltaehkäisyä ja väärinkäytösten paljastamista ja joihin viraston häirintäyhdyshenkilöt osallistuivat, sekä kolme koulutustilaisuutta eturistiriitojen hallinnasta; toteaa, että vuonna 2019 henkilöstön jäsenet, jotka nimitettiin operatiivisten ja varainhoidollisten järjestelmien tehtäviin tai tarkastukseen, ja uudet tulokkaat, tekivät 106 ilmoitusta sidonnaisuuksista, joista 21:ssä ilmoitettiin sidonnaisuudesta, ja että yhtä toimihenkilöä kehotettiin olemaan osallistumatta useisiin toimiin eturistiriitojen ehkäisemistä koskevien sääntöjen noudattamiseksi; toteaa, että hallintoneuvoston odotettiin hyväksyvän kesäkuussa 2020 eturistiriitoja koskevat uudet säännöt, joita sovellettaisiin viraston koko henkilöstöön, myös sen ylimpään johtoon; kehottaa virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle asian edistymisestä kesäkuuhun 2021 mennessä;

23.

korostaa, että unionin toimielimiin ja virastoihin sovellettavaa nykyistä eettistä kehystä haittaavat merkittävästi sen hajanaisuus ja olemassa olevien säännösten koordinoinnin puute; korostaa, että näitä kysymyksiä olisi käsiteltävä vahvistamalla yhteinen eettinen kehys, jolla varmistetaan tiukkojen eettisten normien soveltaminen kaikkiin unionin toimielimiin ja virastoihin;

24.

korostaa, että tietyt virkamiehet täyttävät eturistiriitojen puuttumista koskevat ilmoitukset ja arvioivat eettisten normien noudattamisen itse; painottaa kuitenkin, että tällaiset omat ilmoitukset ja arviot eivät riitä ja siksi tarvitaan täydentävää valvontaa;

25.

panee merkille, että viraston vastauksen mukaan sen hallintoneuvoston jäsenten ansioluettelojen julkaisemiseen ei ole oikeudellista velvoitetta; korostaa tässä yhteydessä, että unionin virastojen olisi näytettävä esimerkkiä avoimuudessa, ja kehottaa hallintoneuvoston jäseniä julkaisemaan ansioluettelonsa viraston verkkosivustolla; toteaa, että virasto kannustaa edelleen hallintoneuvoston edustajia toimittamaan ansioluettelot avoimuuden lisäämiseksi; kehottaa virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle asian edistymisestä kesäkuuhun 2021 mennessä;

Sisäinen valvonta

26.

panee merkille, että vuonna 2019 suoritetun viraston henkilöstön palvelukseenottoa, rakenteellisten palveluntarjoajien hallinnointia ja sitoutumista sekä organisaation etiikkaa koskevan tarkastuksen tuloksena sisäinen tarkastus toi esille kaksi erittäin tärkeää kysymystä; panee merkille, että virasto ottaa käyttöön suosituksia koskevan toimintasuunnitelman; kehottaa virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tarkastuksen suositusten täytäntöönpanosta;

27.

toteaa vastuuvapauden myöntävän viranomaisen avoimena oleviin tarkastussuosituksiin liittyvien huomautusten ja huomioiden osalta, että vuoden 2019 lopussa tarkastussuositusten täytäntöönpanoaste oli 62 prosenttia (21 suositusta 34:stä täytäntöönpantu); toteaa, että vuoden 2019 lopussa avoimena oli yhteensä 32 suositusta, joista yksikään ei ollut ”kriittinen”; toteaa, että virasto toteutti vuonna 2020 määrätietoisia ja kiireellisiä toimia viivästyneisiin suosituksiin puuttumiseksi, mukaan lukien toteuttamisen tavoiteajankohtien tarkistaminen; kehottaa virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tarkastuksessa annettujen suositusten täytäntöönpanosta kesäkuuhun 2021 mennessä;

28.

ottaa huomioon, että virasto hyväksyi ja otti käyttöön uuden sisäisen valvonnan kehyksen alkuvuonna 2019;

29.

korostaa, että on tärkeää lisätä viraston sisäisen toiminnan ja hallinnoinnin digitalisaatiota; korostaa, että viraston on jatkossakin toimittava tässä suhteessa ennakoivasti, jottei unionin virastojen välille pääse missään tapauksessa syntymään digitaalista kuilua; kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että on toteutettava kaikki tarvittavat turvatoimet, jotta vältetään viraston käsittelemien tietojen verkkoturvallisuuteen kohdistuvat riskit;

30.

panee merkille viraston kyberturvallisuuden ja tietosuojan parantamiseksi toteutetut toimet;

Muita huomautuksia

31.

toteaa, että ennakoidessaan Yhdistyneen kuningaskunnan eroamista unionista virasto teki kaikki tarvittavat valmistelut Yhdistyneen kuningaskunnan irtaantumiseksi ja sitä koskevien tietojen poistamiseksi Schengenin tietojärjestelmästä ja Euroopan turvapaikanhakijoiden sormenjälkitietokannasta oikeudellisen kehyksen edellyttämällä tavalla; toteaa, että virasto on tehnyt tarvittavat valmistelut sopimukseen Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan eroamisesta Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä (3) sisältyvien määräysten ja komission ohjeiden soveltamiseksi koskien Yhdistyneen kuningaskunnan osallistumista viraston hallintoelimiin, henkilöstöhallintoon, tilastointiin ja muihin asiaankuuluviin asioihin;

32.

panee tyytyväisenä merkille, että virasto oli aktiivisesti läsnä verkossa vuonna 2019; kannustaa virastoa tiedottamaan edelleen työstään, tutkimuksestaan ja toimistaan yleisen näkyvyyden lisäämiseksi;

33.

viittaa vastuuvapauden myöntämistä koskevaan päätökseen liittyvien muiden, luonteeltaan yleisten huomautusten osalta erillisvirastojen toiminnan tuloksellisuudesta, varainhoidosta ja sen valvonnasta 29. huhtikuuta 2021 (4) antamaansa päätöslauselmaan.

(1)   EUVL C 107, 31.3.2020, s. 172.

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1726, annettu 14. marraskuuta 2018, vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavasta Euroopan unionin virastosta (eu-LISA) sekä asetuksen (EY) N:o 1987/2006 ja neuvoston päätöksen 2007/533/YOS muuttamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1077/2011 kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 99).

(3)   EUVL L 29, 31.1.2020, s. 7.

(4)  Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2021)0215.