European flag

Euroopan unionin
virallinen lehti

FI

L-sarja


2026/2497

11.11.2026

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2026/2497,

annettu 10 päivänä marraskuuta 2026,

väliaikaisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta, Meksikosta, Vietnamista ja Uzbekistanista peräisin olevien kupariputkien tuonnissa

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 8 päivänä kesäkuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 (1), jäljempänä ’perusasetus’, ja erityisesti sen 7 artiklan,

on kuullut jäsenvaltioita,

sekä katsoo seuraavaa:

1.   MENETTELY

1.1   Vireillepano

(1)

Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, pani 12 päivänä maaliskuuta 2026 vireille Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, Meksikon yhdysvalloista, jäljempänä ’Meksiko’, Vietnamin sosialistisesta tasavallasta, jäljempänä ’Vietnam’, ja Uzbekistanin tasavallasta, jäljempänä ’Uzbekistan’, jäljempänä yhdessä ’asianomaiset maat’, peräisin olevien kupariputkien tuontia koskevan polkumyyntitutkimuksen perusasetuksen 5 artiklan nojalla. Tutkimus pantiin vireille sen jälkeen, kun EU Copper Tubes Defence Committee, jäljempänä ’valituksen tekijät’ tai ’EUCTDC’, oli 26 päivänä tammikuuta 2026 tehnyt perusasetuksen 5 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun valituksen unionin tuotannonalan puolesta.

(2)

Vireillepanoa perusteltiin valituksessa esitetyllä näytöllä sekä polkumyynnistä että siitä aiheutuneesta merkittävästä vahingosta, kuten Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistussa vireillepanoilmoituksessa (2), jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’, eritellään.

1.2   Kirjaaminen

(3)

Komissio asetti tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin kirjaamisvelvoitteen alaiseksi komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2026/1161 (3), jäljempänä ’kirjaamista koskeva asetus’.

1.3   Asianomaiset osapuolet

(4)

Vireillepanoilmoituksessa komissio pyysi asianomaisia osapuolia osallistumaan tutkimukseen. Lisäksi komissio ilmoitti tutkimuksen vireillepanosta valituksen tekijöille, tiedossa oleville unionin tuottajille, vientiä harjoittaville tuottajille, Kiinan, Meksikon, Vietnamin ja Uzbekistanin viranomaisille sekä muille tiedossa oleville sidosryhmille – kuten tuojille, käyttäjille ja toimialajärjestöille – ja pyysi niitä osallistumaan. Kaikille asianomaisille osapuolille annettiin mahdollisuus esittää huomautuksia vireillepanosta ja pyytää kuulemista komission tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa.

1.4   Vireillepanoa koskevat huomautukset

(5)

Vireillepanosta esittivät huomautuksia Uzbekistanin viranomaiset ja kolme uzbekistanilaista vientiä harjoittavaa tuottajaa eli JV Sharq Tubes LLC, ICG Infinity Copper Group LLC ja Angren Pipe Plant LLC. Osapuolet väittivät huomautuksissaan, että a) tutkimus olisi päätettävä Uzbekistanin osalta, koska sen markkinaosuus on merkityksetön; ja b) edellytykset sille, että Uzbekistania arvioitaisiin vahinkoanalyysissa kumulatiivisesti yhdessä muiden viejämaiden kanssa, eivät täyty. Kun lisäksi otetaan huomioon, että huomautuksissa kyseenalaistettiin tietyt valituksen tekijöiden antamat tiedot muttei itse tutkimuksen vireillepanoa, näitä väitteitä käsitellään osana 4 jakson vahinkoanalyysia.

1.5   Otanta

(6)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se saattaa soveltaa asianomaisiin osapuoliin otantaa perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti.

Unionin tuottajia koskeva otanta

(7)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa osapuolille, että se oli valinnut alustavasti otoksen unionin tuottajista. Otos valittiin tuotanto- ja myyntimäärän perusteella, ja siihen kuului kolme unionin tuottajaa.

(8)

Otokseen valittujen unionin tuottajien osuus samankaltaisen tuotteen arvioidusta kokonaistuotanto- ja kokonaismyyntimäärästä unionissa oli yli 40 prosenttia. Komissio kehotti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia alustavasta otoksesta. Otoksesta ei esitetty huomautuksia. Lopullisen otoksen katsottiin edustavan unionin tuotannonalaa.

Etuyhteydettömiä tuojia koskeva otanta

(9)

Voidakseen päättää otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valita otoksen komissio pyysi etuyhteydettömiä tuojia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa mainitut tiedot.

(10)

Yksikään etuyhteydetön tuoja ei toimittanut pyydettyjä tietoja eikä suostunut osallistumaan otokseen. Sen vuoksi etuyhteydettömiin tuojiin ei sovellettu otantaa.

Kiinassa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia koskeva otanta

(11)

Kupariputkien maailmanmarkkinoita hallitsee kolme suurta kiinalaista monikansallista konsernia: Golden Dragon Precise Copper Tube Group Inc, jäljempänä ’Dragon Copper Tubes Group’, Jintian Group ja Hailiang Group. Näiden konsernien vientiä harjoittavat tuottajat sijaitsevat kolmessa asianomaisista maista eli Kiinassa, Meksikossa ja Vietnamissa, ja kaikki tämän tutkimuksen otokseen valitut vientiä harjoittavat tuottajat (lukuun ottamatta Uzbekistanissa toimivia tuottajia) kuuluvat johonkin näistä konserneista.

(12)

Voidakseen päättää otannan tarpeellisuudesta komissio pyysi kaikkia Kiinassa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa mainitut tiedot. Lisäksi komissio pyysi Kiinan kansantasavallan edustustoa Euroopan unionissa nimeämään muita vientiä harjoittavia tuottajia, jotka saattaisivat haluta osallistua tutkimukseen, ja/tai ottamaan yhteyttä niihin.

(13)

Vastauksena vireillepanoilmoitukseen neljä Kiinassa toimivaa vientiä harjoittavaa tuottajaa, jotka kuuluvat kahteen konserniin, toimitti pyydetyt tiedot ja suostui osallistumaan otokseen.

(14)

Tässä vaiheessa käytettävissä olevien tietojen perusteella näiden kiinalaisten yritysten viennin kokonaismäärä, joka käsittää sekä suoran viennin että etuyhteydessä olevien ja etuyhteydettömien kauppiaiden kautta tapahtuneen viennin, oli [3–5] prosenttia Kiinasta unioniin suuntautuneen kupariputkien viennin arvioidusta kokonaismäärästä tutkimusajanjaksolla (4). Koska otantaa koskevat vastaukset toimittaneiden vientiä harjoittavien tuottajien vienti unioniin oli vähäistä, komissio päätteli, ettei edustavaa otosta voitu valita perusasetuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

(15)

Perusasetuksen 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti kaikkia tiedossa olleita vientiä harjoittavia tuottajia ja asianomaisen maan viranomaisia kuultiin otannan tekemättä jättämisestä.

(16)

Ningbo Jintian Copper Tube Co. Ltd., Kiina, jäljempänä ’Jintian China’, esitti huomautuksia otannan tekemättä jättämisestä. Se väitti, että tutkimusajanjakson aikaisen tuonnin laskemiseen käytettyyn HS-koodiin sisältyi useita tuotteita, jotka eivät kuulu tämän tutkimuksen piiriin. Näin ollen vertailukohtana käytetty viennin kokonaismäärä oli sen mukaan yliarvioitu, mikä tarkoittaa, että yhteistyössä toimineiden yritysten osuus kaikesta tarkasteltavana olevan tuotteen viennistä Kiinasta EU:hun oli todellisuudessa suurempi kuin arvioitu [3–5] prosenttia.

(17)

Otoksesta päätettäessä komissio teki arvionsa tuonnin määrästä valituksessa esitetyn menetelmän perusteella. Koska tarkasteltavana oleva tuote kuuluu CN-koodiin 7411 10 90 , johon kuuluu myös muita tuotteita, valituksessa esitettiin arvio, jonka mukaan tarkastelun kohteena oleva tuote edustaa noin 50–60 prosenttia kaikesta kyseiseen CN-koodiin kuuluvien tuotteiden tuonnista. Valituksen tekijä perusti arvionsa unionin tuottajien toimittamiin tietoihin, asiakkaidensa kanssa käymäänsä yhteydenpitoon sekä tekemäänsä markkina-analyysiin, jossa se hyödynsi ulkoisilta lähteiltä saatuja markkinakertomuksia ja tilastotietoja kunkin asianomaisen maan viennistä ja tuonnista (5). Komissio määritti Kiinan kansantasavallasta tulevan tuonnin määrän kyseisen arvion perusteella. Jintian China ei kiistänyt valituksessa käytettyä menetelmää eikä esittänyt mitään vaihtoehtoista menetelmää. Komissio hylkäsi sen vuoksi väitteet ja vahvisti, ettei edustavaa otosta voitu valita perusasetuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

(18)

Komissio ilmoitti 7 päivänä huhtikuuta 2026 Kiinan kansantasavallan viranomaisille, jäljempänä ’Kiinan viranomaiset’, päätöksestään soveltaa perusasetuksen 18 artiklaa yhdessä perusasetuksen 17 artiklan 4 kohdan kanssa, koska vientiä harjoittavat tuottajat kieltäytyivät merkittävässä määrin yhteistyöstä. Sen vuoksi komissio teki Kiinassa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia koskevat päätelmänsä perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettävissä olevien tietojen perusteella.

(19)

Kiinan viranomaiset korostivat huomautuksissaan, että menettelyyn osallistumista varten ilmoittautuneille kiinalaisille yrityksille olisi niiden vientimäärästä riippumatta määritettävä yksilöllinen polkumyyntimarginaali, joka perustuu niiden vastauksiin eikä käytettävissä oleviin tietoihin. Komissio totesi, että kaikille yhteistyössä toimineille vientiä harjoittaville tuottajille oli otannan tuloksia koskevassa muistiossa asianmukaisesti ilmoitettu, että niiden olisi täytettävä vientiä harjoittaville tuottajille tarkoitettu kyselylomake, jos ne haluavat pyytää yksilöllistä polkumyyntimarginaalia.

Meksikossa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia koskeva otanta

(20)

Voidakseen päättää otannan tarpeellisuudesta komissio pyysi kaikkia Meksikossa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa mainitut tiedot. Lisäksi komissio pyysi Meksikon yhdysvaltojen edustustoa Euroopan unionissa nimeämään muita vientiä harjoittavia tuottajia, jotka saattaisivat haluta osallistua tutkimukseen, ja/tai ottamaan yhteyttä niihin.

(21)

Yksi Meksikossa toimiva vientiä harjoittava tuottaja, GD Affiliates de RL de CV, jäljempänä ’GDA’, toimitti pyydetyt tiedot ja suostui osallistumaan otokseen. GDA on Dragon Copper Tubes Groupin tytäryhtiö, ja sen osuus Meksikosta EU:hun suuntautuneesta kokonaisviennistä tutkimusajanjaksolla oli 100 prosenttia.

(22)

Sen vuoksi komissio päätti, ettei otanta ollut tarpeen. Sen vuoksi ilmoittautunutta vientiä harjoittavaa tuottajaa pyydettiin toimittamaan vastaukset kyselylomakkeeseen.

Uzbekistanissa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia koskeva otanta

(23)

Voidakseen päättää otannan tarpeellisuudesta komissio pyysi kaikkia Uzbekistanissa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa mainitut tiedot. Lisäksi komissio pyysi Uzbekistanin tasavallan edustustoa Euroopan unionissa nimeämään muita vientiä harjoittavia tuottajia, jotka saattaisivat haluta osallistua tutkimukseen, ja/tai ottamaan yhteyttä niihin.

(24)

Kolme Uzbekistanissa toimivaa vientiä harjoittavaa tuottajaa toimitti pyydetyt tiedot ja suostui osallistumaan otokseen: JV Sharq Tubes LLC, ICG Infinity Copper Group LLC ja Angren Pipe Plant LLC. Niiden osuus Uzbekistanista EU:hun suuntautuneesta kokonaisviennistä tutkimusajanjaksolla oli 100 prosenttia.

(25)

Komissio päätti tutkia kyseisiä kolmea vientiä harjoittavaa tuottajaa, minkä vuoksi otanta ei ollut tarpeen. Sen vuoksi kaikkia kolmea vientiä harjoittavaa tuottajaa pyydettiin toimittamaan vastaukset kyselylomakkeeseen.

Vietnamissa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia koskeva otanta

(26)

Voidakseen päättää otannan tarpeellisuudesta komissio pyysi kaikkia Vietnamissa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa mainitut tiedot. Lisäksi komissio pyysi Vietnamin sosialistisen tasavallan edustustoa nimeämään muita vientiä harjoittavia tuottajia, jotka saattaisivat haluta osallistua tutkimukseen, ja/tai ottamaan yhteyttä niihin.

(27)

Neljä Vietnamissa toimivaa vientiä harjoittavaa tuottajaa toimitti pyydetyt tiedot ja suostui osallistumaan otokseen.

(28)

Komissio valitsi perusasetuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti kahden vientiä harjoittavan tuottajan otoksen. Hailiang (Vietnam) Copper Manufacturing Co., Ltd, jäljempänä ’Hailiang Vietnam’, joka on kiinalaisen Hailiang Groupin tytäryhtiö, ja Jintian Copper Industrial (Vietnam) Company Limited, jäljempänä ’Jintian Vietnam’, joka on kiinalaisen Jintian Groupin tytäryhtiö. Valinta perustui unioniin suuntautuneen viennin suurimpaan edustavaan määrään, jota voitiin kohtuudella tutkia käytettävissä olevassa ajassa. Tässä vaiheessa käytettävissä olevien tietojen perusteella otoksen osuus kaikkien yhteistyössä toimineiden vietnamilaisten vientiä harjoittavien tuottajien kokonaisviennistä oli yli 90 prosenttia.

(29)

Yksi otoksen ulkopuolisista vietnamilaisista vientiä harjoittavista tuottajista, Toan Phat Copper Tube Joint Stock Company, esitti otoksen valinnasta huomautuksia ja väitti, että jos otokseen otettaisiin kaksi kiinalaisomisteista yritystä, kuten Hailiang Vietnam ja Jintian Vietnam, joiden tuotanto Vietnamissa sijaitsi vientiteollisuuden vapaa-alueilla, tämä johtaisi havaintoihin, jotka eivät kuvasta Toan Phatin tilannetta. Yritys väitti myös, että vaikka komissio oli rajoittanut otokseen valittujen yritysten määrän Vietnamissa kahteen, koska rajoitteena oli se, mitä ”voidaan kohtuudella tutkia käytettävissä olevassa ajassa”, Uzbekistanissa otokseen oli valittu kolme yritystä, ja koska yhteistyö Kiinassa oli vähäistä, resursseja olisi pitänyt vapautua niin, että Toan Phat olisi voitu ottaa otokseen.

(30)

Komissio katsoi, että koska otokseen valitut kaksi vietnamilaisyritystä olivat ylivoimaisesti suurimmat tarkasteltavana olevan tuotteen viejät unioniin, niiden omistusrakenne ja tuotantojärjestelyt edustivat koko markkinoita. Komissio totesi, että se, missä määrin otoksen laajentaminen oli kohtuullista, ei riippunut yksinomaan siitä, kuinka monta yritystä muissa maissa oli valittu otokseen.

1.6   Yksilöllinen marginaali

(31)

Yksi kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja, Jintian China, pyysi perusasetuksen 17 artiklan 3 kohdan mukaista yksilöllistä tarkastelua ja toimitti kyselylomakevastauksen. Koska vain yksi yritys toimitti asianmukaisesti ja oikea-aikaisesti kyselylomakevastauksen, joka voitiin todentaa perusasetuksen 16 artiklan 1 kohdan mukaisesti, komissio päätti laskea Jintian Chinalle yksilöllisen marginaalin.

1.7   Kyselylomakevastaukset ja tarkastuskäynnit

(32)

Komissio lähetti Kiinan viranomaisille kyselylomakkeen, joka koski perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymistä Kiinassa.

(33)

Valituksen tekijä toimitti valituksessa riittävää näyttöä perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaisista tarkasteltavana olevan tuotteen raaka-aineisiin liittyvistä vääristymistä Kiinassa ja Vietnamissa. Kuten vireillepanoilmoituksessa todettiin, tutkimus kattaa tällaiset raaka-aineisiin liittyvät vääristymät, jotta voidaan määrittää, sovelletaanko Kiinaan ja Vietnamiin perusasetuksen 7 artiklan 2 vai 2 a kohdan säännöksiä. Tästä syystä komissio lähetti asiaa koskevia täydentäviä kyselylomakkeita Kiinan ja Vietnamin viranomaisille.

(34)

Komissio lähetti kyselylomakkeet otokseen valituille unionin tuottajille, otokseen valituille asianomaisten maiden vientiä harjoittaville tuottajille, valituksen tekijöille (’makrokyselylomake’), tiedossa oleville tuojille ja käyttäjille. Samat kyselylomakkeet asetettiin saataville verkossa (6) vireillepanopäivänä.

(35)

Komissio hankki ja tarkasti kaikki polkumyynnin, sen aiheuttaman vahingon ja unionin edun alustavaa määrittämistä varten tarpeellisina pitämänsä tiedot. Perusasetuksen 16 artiklan mukaisia tarkastuskäyntejä tehtiin seuraavien tahojen tiloihin:

 

Unionin tuottajat ja valituksen tekijät:

—

ELVALHALCOR S.A., Oinofyta, Viotia, Kreikka

—

FEINROHREN SPA, Passirano, Italia

—

Wieland-Werke AG, Ulm, Saksa

—

EU Copper Tubes Defence Committee, jäljempänä ’EUCTDC’, Bryssel, Belgia

 

Kiinassa toimivat vientiä harjoittavat tuottajat:

—

Ningbo Jintian Copper Tube Co. Ltd., jäljempänä ’Jintian China’, Ningbo, Kiina, ja sen etuyhteydessä oleva yritys Hongkong Maytime International Industry Limited, Hongkong

 

Vientiä harjoittavat tuottajat Meksikossa:

—

GD Affiliates de RL de CV, jäljempänä ’GDA’, ja GD Copper S de RL de CV, jäljempänä ’GDC’, Toluca, Meksiko, ja niiden etuyhteydessä olevat yritykset, jäljempänä yhdessä ’GD Group’

—

Hong Kong GD Trading Company Limited, jäljempänä ’HKGD’, Shanghai, Kiina, ja GD Copper (U.S.A.), Inc., jäljempänä ’GDUS’, Pine Hill, Alabama, Yhdysvallat

 

Vientiä harjoittavat tuottajat Uzbekistanissa:

—

ICG Infinity Copper Group LLC, Taškent, Uzbekistan, ja sen etuyhteydessä oleva tuottaja Metal Processing Technology LLC, Taškent, Uzbekistan

—

Angren Pipe Plant LLC, Markaziy Kurgon, Uzbekistan

—

JV Sharq Tubes LLC, Chirchik, Uzbekistan

 

Vientiä harjoittava tuottaja edustavassa maassa

—

Komissio teki etätarkastuksen yrityksessä Wieland Copper Products, LLC, Pine Hall, Yhdysvallat.

 

Vientiä harjoittavat tuottajat Vietnamissa

—

Hailiang Copper Manufacturing Co., Ltd, Tan Phuoc, Vietnam

—

Jintian Copper Industrial Company Limited, Tan Phuoc, Vietnam

—

Lisäksi komissio teki etätarkastuksen seuraaviin vientiä harjoittaviin tuottajiin etuyhteydessä olevissa yrityksissä: Hailiang Copper Manufacturing Co., Ltd (Hong Kong Hailiang Metal Trading Limited (Hongkong)), Jintian Copper Industrial Company Limited (Hongkong Maytime International Industry Limited (Hongkong) ja Jintian International Industry Pte. Ltd (Singapore)).

1.8   Tutkimusajanjakso ja tarkastelujakso

(36)

Polkumyyntiä ja vahinkoa koskeva tutkimus kattoi 1 päivän tammikuuta 2025 ja 31 päivän joulukuuta 2025 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’. Vahinkoa koskevaan arvioon vaikuttavien kehityssuuntausten tarkastelu kattoi 1 päivän tammikuuta 2022 ja tutkimusajanjakson päättymisen välisen jakson, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

2.   TUTKIMUKSEN KOHTEENA OLEVA TUOTE, TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE

2.1   Tutkimuksen kohteena oleva tuote

(37)

Tutkimuksen kohteena oleva tuote on puhdistetusta kuparista valmistetut putket, jotka ovat kerroksittain keloille käärittyjä, joko sileitä tai sisäurilla varustettuja, mutta ei enempää jalostettuja, jäljempänä ’kupariputket’.

(38)

Tuottajat voivat käyttää kupariputkien valmistukseen kuparimalmista saatuja katodeja, kupariromua tai niiden sekoitusta. Valmistuksessa on tyypillisesti kolme vaihetta: raaka-aineen sulatus, sulan kuparin valu ja viimeistely, johon kuuluu vetäminen haluttuun halkaisijaan ja seinämänpaksuuteen sekä hehkutus, jolla tuotteen kovuus säädetään asiakkaan tarpeiden mukaiseksi (7). Tämän jälkeen tuote kääritään kerroksittain keloille.

(39)

Kupariputkia käytetään hyvin monenlaisissa sovelluksissa kuparin fysikaalis-kemiallisten ominaisuuksien, bakteriostaattisuuden sekä palon- ja korroosionkestävyyden vuoksi. Niitä käytetään lämmitys-, ilmanvaihto-, ilmastointi- ja jäähdytysalalla, jäljempänä ’HVACR-ala’, sekä saniteettialan, lääketieteellisten ja teollisuuden sovelluksissa. Kupariputket ovat myös keskeinen komponentti eräissä uusiutuvan energian verkoissa (8).

2.2   Tarkasteltavana oleva tuote

(40)

Tarkasteltavana oleva tuote on Kiinasta, Meksikosta, Vietnamista ja Uzbekistanista peräisin oleva tutkimuksen kohteena oleva tuote, joka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodiin ex 7411 10 90 (Taric-koodi 7411 10 90 10), jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’.

2.3   Samankaltainen tuote

(41)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että seuraavilla tuotteilla on samat fyysiset, kemialliset ja tekniset perusominaisuudet ja peruskäyttötarkoitukset:

—

unioniin viety tarkasteltavana oleva tuote;

—

asianomaisten maiden kotimarkkinoilla tuotettu ja myyty tutkimuksen kohteena oleva tuote; sekä

—

unionin tuotannonalan unionissa tuottama ja myymä tutkimuksen kohteena oleva tuote.

(42)

Komissio päätti tässä vaiheessa, että kyseiset tuotteet ovat näin ollen perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja samankaltaisia tuotteita.

2.4   Tuotteen määritelmää koskevat väitteet

(43)

Jintian Vietnam ja Jintian China pyysivät komissiota vahvistamaan, että suorat kupariputket, kiekkokelat, eristetyt tai pinnoitetut kupariputket ja kapillaarikupariputket eivät kuulu tutkimuksen piiriin. Myös Hailiang Vietnam väitti, että kapillaarikupariputket jäävät tuotteen määritelmän ulkopuolelle.

(44)

Komissio vahvisti, että suorat kupariputket, kiekkokelat ja eristetyt tai pinnoitetut kupariputket eivät vastanneet tutkimuksen kohteena olevan tuotteen kuvausta eivätkä sen vuoksi kuuluneet tutkimuksen piiriin.

(45)

Kapillaarikupariputkien eli virtauksen tarkkaan säätöön valmistettujen, halkaisijaltaan hyvin pienten kupariputkien osalta Jintian Vietnam ja Jintian China selittivät, että niiden keskeinen ominaisuus on erittäin pieni ulkohalkaisija, tavallisesti 1–3,6 millimetriä, ja että ne valmistetaan vetämällä kerroksittain keloille käärittyjä putkia useaan kertaan erittäin tarkasti. Koska tämä on kupariputkien jatkojalostusvaihe, nämä tuotteet jäisivät tutkimuksen kohteena olevan tuotteen määritelmän mukaan tutkimuksen piirin ulkopuolelle.

(46)

Hailiang Vietnam väitti, että kapillaariputket ovat loppupään tuotteita, jotka valmistetaan jatkojalostamalla tutkimuksen kohteena olevia kerroksittain keloille käärittyjä putkia. Yritys selitti myös, että kupariputket ja kapillaariputket ovat teknisesti ja kaupallisesti erillisiä tuotteita, joiden toiminnot, tuotantoprosessit, sovellettavat teollisuusstandardit, fyysinen ulkonäkö, loppukäyttökohteet ja hintataso eroavat toisistaan.

(47)

Valituksen tekijät väittivät, että kapillaariputket oli valituksessa jätetty tutkimuksen kohteena olevan tuotteen määritelmän ulkopuolelle, koska niitä ei yleensä toimiteta kerroksittain keloille käärittyinä vaan ohuina keloina tai toiminnalliseen käyttöön katkaistuina kappaleina. Jos pienihalkaisijaisia kupariputkia kuitenkin myydään kerroksittain keloille käärittyinä, ne ovat valituksen tekijöiden mukaan edelleen tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta riippumatta siitä, minkä myyntinimikkeen tuottaja on niille antanut.

(48)

Komissio selvensi, että kapillaarikupariputket kuuluvat tutkimuksen piiriin, kunhan niitä myydään kerroksittain keloille käärittyinä. Vaikka näiden putkien väitetty erottava ominaisuus on pieni ulkohalkaisija, komissio totesi, että putkien halkaisijaa ei ole rajoitettu tuotekuvauksessa eikä tuotteen valvontakoodissa, jäljempänä ’PCN-koodi’. Lisäksi määritettäessä, vastaako tuote tuotekuvausta, on tukeuduttava havaittaviin fyysisiin ja teknisiin ominaisuuksiin. Esimerkiksi pinnoitteen lisääminen edellyttää jatkojalostusta ja on selvästi havaittavissa lopputuotteissa, jotka eivät enää vastaa tuotekuvausta ja joiden katsotaan sen vuoksi jäävän tutkimuksen piirin ulkopuolelle. Sitä vastoin se, että tuottaja päättää käyttää kerroksittain keloille käärittyjä putkia tuotantonsa välivaiheessa, ei voi johtaa siihen, että tuote jätetään tutkimuksen piirin ulkopuolelle, jos tällaisen käytön ja jatkojalostuksen seurauksena lopputuotteille ei synny havaittavia fyysisiä ja teknisiä ominaisuuksia, jotka jäävät tuotteen määritelmän ulkopuolelle. Ainoa havaittava ero kerroksittain keloille käärittyinä myytävien kapillaariputkien ja muiden kerroksittain keloille käärittyinä myytävien putkien välillä onkin putkien pienempi halkaisija, joka vastaa edelleen tuotekuvausta. Näistä syistä komissio hylkäsi nämä väitteet tutkimuksen tässä vaiheessa. Komissio totesi myös, että tutkimusajanjakson aikana asianomaisista maista ei tuotu lainkaan kupariputkia, joita voitaisiin pitää kapillaariputkina, tai tuonti oli vähäistä, minkä vuoksi niiden jättäminen tuotteen määritelmän ulkopuolelle ei vaikuttaisi merkittävästi tutkimuksen päätelmiin.

(49)

Entalpia Europe Sp. Z o. o., joka on kupariputkien käyttäjä ja joka valmistaa eristettyjä kupariputkia, pyysi, että tutkimuksen tuotteen määritelmää laajennettaisiin koskemaan valmiiden eristettyjen kupariputkien tuontia. Vaihtoehtoisesti yritys pyysi vapautusta kupariputkiin sovellettavista polkumyyntitulleista, koska se ei toiminnallaan kilpaile unionin tuotannonalan kanssa. Yritys väitti, että asianomaisten maiden vientiä harjoittavat tuottajat voisivat kiertää polkumyyntitulleja viemällä tutkimuksen kohteena olevan tuotteen sijaan valmiita eristettyjä kupariputkia, mikä lisäisi kilpailua yrityksen tuotteen kanssa ja veisi pohjan sen äskettäin tekemiltä investoinneilta.

(50)

Komissio totesi kuitenkin, että eristetyt kupariputket eivät kuulu johdanto-osan 37 kappaleessa esitettyyn tuotteen määritelmään eivätkä tässä asiassa tehdyn valituksen piiriin, eikä unionin tuotannonala sen vuoksi ole esittänyt sellaista näyttöä polkumyynnistä ja siitä aiheutuvasta vahingosta, joka oikeuttaisi eristettyjä kupariputkia koskevan tutkimuksen. Sen vuoksi väite hylättiin.

(51)

Komissio totesi, että toimenpiteiden vaikutuksia seurataan niiden käyttöönoton jälkeen ja että komissio voi panna vireille toimenpiteiden kiertämistä koskevan tutkimuksen, jos edellytykset täyttyvät. Sen vuoksi väite hylättiin.

3.   POLKUMYYNTI

3.1   Kiina

3.1.1   Menettely normaaliarvon määrittämiseksi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaisesti

(52)

Koska tutkimuksen vireillepanovaiheessa saatavilla oli riittävästi näyttöä, joka viittasi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymiseen Kiinassa, komissio piti asianmukaisena, että tutkimus pannaan vireille kyseisen maan vientiä harjoittavien tuottajien osalta perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaisesti.

(53)

Tarvittavien tietojen keräämiseksi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mahdollista soveltamista varten komissio pyysi vireillepanoilmoituksessa kaikkia Kiinassa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia toimittamaan tietoja kupariputkien tuotantoon käytetyistä tuotantopanoksista. Neljä vientiä harjoittavaa tuottajaa, jotka kuuluvat kahteen konserniin, toimitti pyydetyt tiedot.

(54)

Komissio lähetti kyselylomakkeen Kiinan viranomaisille. Lisäksi komissio pyysi vireillepanoilmoituksen 5.3.2 kohdassa kaikkia asianomaisia osapuolia esittämään näkökantansa, toimittamaan tietoja ja esittämään asiaa tukevaa näyttöä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamisen osalta 37 päivän kuluessa vireillepanoilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Kiinan viranomaisilta ei saatu vastausta kyselylomakkeeseen, eikä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamisesta saatu huomautuksia määräajassa. Tämän jälkeen komissio ilmoitti Kiinan viranomaisille, että se käyttäisi perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettävissä olevia tietoja määrittäessään, esiintyykö Kiinassa merkittäviä vääristymiä.

(55)

Vireillepanoilmoituksen 5.3.2 kohdassa komissio täsmensi myös, että sen saatavilla olevien tietojen perusteella Thaimaa oli yksi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukainen mahdollinen edustava maa vääristymättömiin hintoihin tai vertailuarvoihin perustuvan normaaliarvon määrittämiseksi. Komissio totesi tarkastelevansa myös muita mahdollisesti soveltuvia edustavia maita perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa säädettyjen edellytysten mukaisesti. Komissio myös täsmensi vireillepanoilmoituksessa, että saatavilla olevan näytön perusteella saattaa olla tarpeen valita perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan nojalla asianmukainen edustava maa, jotta voidaan määrittää normaaliarvo vääristymättömien hintojen tai vertailuarvojen perusteella.

3.1.2   Normaaliarvo

(56)

Perusasetuksen 2 artiklan 1 kohdan mukaan ”[n]ormaaliarvo perustuu tavallisesti viejämaan riippumattomien asiakkaiden tavanomaisessa kaupankäynnissä maksamiin tai maksettaviksi tuleviin hintoihin”.

(57)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdassa kuitenkin todetaan, että ”[j]os – – päätetään, että ei ole asianmukaista käyttää viejämaan kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia kyseisessä maassa esiintyvien b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien vuoksi, normaaliarvo muodostetaan yksinomaan vääristymättömiä hintoja tai vertailuarvoja osoittavien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella” ja ”[m]uodostettuun normaaliarvoon on sisällytettävä vääristymätön ja kohtuullinen määrä hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksia sekä voittoa”.

(58)

Kuten jäljempänä selitetään, komissio päätteli tässä tutkimuksessa, että perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltaminen oli asianmukaista, kun otetaan huomioon saatavilla oleva näyttö sekä Kiinan viranomaisten ja vientiä harjoittavien tuottajien kieltäytyminen yhteistyöstä.

3.1.2.1   Merkittävien vääristymien esiintyminen

(59)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa säädetään seuraavaa: ”Merkittäviä vääristymiä ovat vääristymät, joita syntyy, kun ilmoitetut hinnat tai kustannukset, mukaan lukien raaka-aine- ja energiakustannukset, eivät määräydy vapaiden markkinavoimien perusteella, koska valtion merkittävä puuttuminen vaikuttaa niihin. Merkittävien vääristymien olemassaoloa arvioitaessa huomioon on otettava muun muassa vaikutus, joka yhdellä tai useammalla seuraavista tekijöistä mahdollisesti on:

—

kyseinen markkina on merkittävässä määrin sellaisten yritysten ylläpitämä, jotka toimivat viejämaan viranomaisten omistuksessa tai hallinnassa taikka joiden politiikkoja nämä viranomaiset valvovat tai ohjaavat;

—

valtion läsnäolo yrityksissä, mikä mahdollistaa valtion puuttumisen hintoihin tai kustannuksiin;

—

syrjivät julkiset politiikat tai toimenpiteet, joilla suositaan kotimaisia tavarantoimittajia tai vaikutetaan muutoin vapaisiin markkinavoimiin;

—

konkurssi-, yhtiö- ja varallisuuslainsäädännön puuttuminen, syrjivä soveltaminen tai sen riittämätön täytäntöönpano;

—

palkkakustannusten vääristyminen;

—

mahdollisuus saada rahoitusta, jonka myöntävät instituutiot, jotka toteuttavat julkisen politiikan tavoitteita tai toimivat muulla tavoin niin, etteivät ne ole valtiosta riippumattomia.”

(60)

Koska perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa oleva luettelo ei ole kumulatiivinen, sen kaikkien kohtien ei tarvitse toteutua, jotta merkittävien vääristymien esiintyminen voidaan todeta. Lisäksi samoja tosiasiallisia olosuhteita voidaan käyttää yhden tai useamman luetteloon kuuluvan tekijän esiintymisen osoittamiseen.

(61)

Mahdollinen päätelmä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdassa tarkoitetuista merkittävistä vääristymistä on kuitenkin tehtävä kaiken käytettävissä olevan näytön perusteella. Vääristymien esiintymistä koskevassa kokonaisarvioinnissa voidaan ottaa huomioon myös viejämaan yleinen toimintaympäristö ja tilanne, etenkin jos kyseisen viejämaan taloudellisen ja hallinnollisen rakenteen perustekijät antavat valtiolle merkittävän vallan puuttua talouteen siten, että hinnat ja kustannukset eivät ole markkinavoimien vapaan kehityksen tulosta.

(62)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan c alakohdassa säädetään, että ”[k]un komissiolla on perusteltuja todisteita b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien mahdollisesta olemassaolosta tietyssä maassa tai kyseisen maan tietyllä sektorilla ja kun on aiheellista tämän asetuksen tehokkaan soveltamisen kannalta, komissio laatii ja julkistaa raportin, jossa kuvataan b alakohdassa tarkoitettuja markkinaolosuhteita kyseisessä maassa tai kyseisellä sektorilla, ja päivittää sitä säännöllisesti”.

(63)

Komissio on laatinut tämän säännöksen nojalla Kiinaa koskevan maaraportin (9), jäljempänä ’maaraportti’, joka sisältää näyttöä valtion merkittävästä puuttumisesta toimintaan talouden monilla tasoilla, muun muassa erityisistä vääristymistä monien keskeisten tuotannontekijöiden (kuten maan, energian, pääoman, raaka-aineiden ja työvoiman) osalta ja valikoiduilla sektoreilla (kuten kemiansektorilla). Vireillepanon yhteydessä asianomaisia osapuolia pyydettiin todistamaan vääräksi tutkimuksen asiakirja-aineistoon sisältyvä näyttö, esittämään siitä huomautuksia tai täydentämään sitä. Kiinaa koskeva maaraportti liitettiin vireillepanovaiheessa tutkimuksen asiakirja-aineistoon. Myös valitukseen sisältyi maaraporttia täydentävää merkityksellistä näyttöä.

(64)

Valituksen tekijä huomautti, että Kiina on sosialistinen markkinatalous, jota on kehitetty Kiinan kommunistisen puolueen johdolla ja jossa valtio voi puuttua talouteen merkittävästi. Kiinan valtion ja Kiinan kommunistisen puolueen rakenteet ovat toisiinsa kietoutuneita kaikilla tasoilla (lainsäädäntö, instituutiot ja henkilöt). Kiinan viranomaiset harjoittavat interventionistista talouspolitiikkaa sellaisten tavoitteiden saavuttamiseksi, jotka ovat yhdenmukaisia Kiinan kommunistisen puolueen vahvistaman poliittisen ohjelman kanssa eivätkä niinkään heijasta vapaiden markkinoiden taloudellisia olosuhteita. Kiinan viranomaiset käyttävät monenlaisia interventionistisia talousvälineitä, joita ovat muun muassa teollisuuden suunnittelujärjestelmä, rahoitusjärjestelmä sekä sääntely-ympäristön eri osa-alueet.

(65)

Valituksessa muistutettiin seuraavista seikoista, joista aiheutuu merkittäviä vääristymiä.

(66)

Ensinnäkin Kiinan kupariputkialaa tukee valtion puuttuminen tuotantoketjun alku- ja loppupään markkinoihin, mikä vääristää merkittävästi tuotantoprosessissa käytettävien raaka-aineiden kustannuksia. Valituksen tekijä totesi maaraporttiin vedoten, että Kiinassa tuotetaan eniten kuparia maailmassa ja että sen tuotanto on 38 prosenttia maailman tuotannosta. Tämä hallitseva asema johtuu maan nopeasta teollistumisesta ja valtion puuttumisesta toimintaan. Kiinan viranomaiset ovat äskettäin hyväksyneet kuparisuunnitelman (2025–2027), jonka tavoitteena on ”edistää kupariteollisuuden laadukasta kehitystä ja tukea paremmin valmistavan teollisuuden keskeisiä tuotantoketjuja”, mikä kuvastaa sitä, että Kiinalle ”kupari on tärkeä perusraaka-aine ja strateginen voimavara, joka liittyy läheisesti kansantalouden kehitykseen”. Lisäksi vuonna 2021 hyväksytyssä 14. viisivuotissuunnitelmassa on määritelty eräitä keskeisiä alakohtaisia suunnitelmia, jotka liittyvät raaka-ainealoihin, myös kuparin kaltaisiin värimetalleihin. Tässä 14. viisivuotissuunnitelmassa määritellään myös useita maakuntatason viisivuotissuunnitelmia, jotka sisältävät suunnittelupolitiikan toimenpiteitä maakuntatasolla ja alakohtaisesti. Valituksen tekijä väittää, että nämä politiikkatoimet, joilla pyritään lisäämään kuparimetallin tarjontaa Kiinassa, alentavat kuparimetallin hintaa Kiinassa ja hyödyttävät välillisesti kupariputkien tuottajia alentamalla keinotekoisesti niiden tuotantokustannuksia. Lisäksi valituksen tekijä huomautti, että kuparipanosten ja tuotantoketjun loppupään valmiiden tuotteiden kotimarkkinoita vääristävät vientipolitiikan toimet, kuten vientitullit ja -kiintiöt. Myös varastojen kerryttämisellä on huomattava vaikutus eräiden hyödykkeiden, kuten kuparin, hintoihin ja saatavuuteen. Valituksen tekijä väitti, että tuotantoketjun loppupään toimialojen, kuten uusiutuvan energian ja ympäristöhyödykkeiden alojen, merkittävät vääristymät vaikuttavat kupariputkialaan.

(67)

Toiseksi Kiinan kupariputkimarkkinat ovat merkittävässä määrin sellaisten yritysten ylläpitämät, jotka toimivat viejämaan viranomaisten omistuksessa tai hallinnassa taikka joiden politiikkoja nämä viranomaiset valvovat tai ohjaavat. Valtion omistamat yritykset ovat olennainen osa Kiinan taloutta. Kiinan viranomaiset ja Kiinan kommunistinen puolue ylläpitävät rakenteita, joilla ne varmistavat jatkuvan vaikutusvaltansa valtion omistamiin yrityksiin. Kiinan kaivosala on perinteisesti ollut suurelta osin valtion määräysvallassa. Vaikka kaivos- ja metallialojen yksityistäminen on lisääntynyt, Kiinan viranomaiset puuttuvat edelleen vahvasti näillä aloilla toimivien yritysten toimintaan ja käyttävät niissä määräysvaltaa.

(68)

Kolmanneksi valtion läsnäolo kupariputkialan yrityksissä antaa viranomaisille myös mahdollisuuden puuttua hintoihin ja/tai kustannuksiin. Valituksen tekijä viittasi maaraporttiin ja muistutti, että valtion viranomaisten oikeus nimittää ja erottaa valtion omistamien yritysten johtoon kuuluvia avainhenkilöitä sekä yrityksissä toimivat kommunistisen puoleen solut ovat kanavia, joiden kautta valtio voi puuttua liiketoimintapäätöksiin. Lisäksi valtion läsnäolo rahoitusmarkkinoilla ja sen puuttuminen niiden toimintaan samoin kuin raaka-aineiden ja tuotantopanosten tarjoamiseen vääristävät markkinoita entisestään.

(69)

Neljänneksi Kiinan viranomaiset toteuttavat syrjiviä julkisia politiikkoja tai toimenpiteitä, joilla suositaan kotimaisia tavarantoimittajia tai vaikutetaan muulla tavoin vapaisiin markkinavoimiin. Talouden ja yhteiskunnan kehitystä koskevassa 14. viisivuotissuunnitelmassa asetetaan kehitystavoitteita, annetaan ohjeita tuotantotavoitteista toimialalohkoittain, värimetalliteollisuus mukaan lukien, sekä asetetaan tuotantokapasiteetti ja yritysten päätökset valtion valvontaan.

(70)

Viidenneksi kupariputkialaan, kuten muihinkin Kiinan talouden aloihin, kohdistuu vääristymiä, jotka johtuvat Kiinan konkurssi-, yhtiö- ja varallisuuslainsäädännön syrjivästä soveltamisesta tai riittämättömästä täytäntöönpanosta. Valituksen tekijä väitti maaraporttiin vedoten, että Kiinan konkurssijärjestelmä ei vaikuta pystyvän toteuttamaan riittävästi omia päätavoitteitaan. Esimerkiksi konkurssien määrä on edelleen äärimmäisen alhainen suhteessa maan talouden kokoon. Omistusoikeusjärjestelmän puutteet ovat myös erityisen ilmeisiä suhteessa maanomistukseen ja maankäyttöoikeuksiin Kiinassa. Valtio omistaa kaiken maan, ja sen jakaminen riippuu täysin valtiosta. Lisäksi viranomaiset pyrkivät usein maata jakaessaan erityisiin poliittisiin tavoitteisiin, kuten taloussuunnitelmien täytäntöönpanoon.

(71)

Kuudenneksi myös kupariputkialan palkkakustannukset ovat vääristyneitä. Markkinoihin perustuvien palkkojen järjestelmä ei voi täysin kehittyä Kiinassa, koska työntekijöillä ja työnantajilla ei ole oikeutta järjestäytyä kollektiivisesti. Kansallisen lainsäädännön mukaan toiminnassa on vain yksi ammattijärjestö. Kyseinen järjestö ei ole kuitenkaan riippumaton valtion viranomaisista, ja sen osallistuminen työehtosopimusneuvotteluihin ja työntekijöiden oikeuksien suojeluun on edelleenkin vähäistä. Lisäksi Kiinan työvoiman liikkuvuutta rajoitetaan kotitalouksien rekisteröintijärjestelmällä. Nämä seikat vääristävät palkkakustannuksia Kiinassa.

(72)

Seitsemänneksi kupariputkien tuottajilla on mahdollisuus saada rahoitusta, jonka myöntävät instituutiot, jotka toteuttavat julkisen politiikan tavoitteita tai toimivat muulla tavoin niin, etteivät ne ole valtiosta riippumattomia. Kiinan rahoitusjärjestelmälle on ominaista valtion omistamien pankkien vahva asema; rahoitusta myöntäessään nämä pankit ottavat huomioon muita kriteereitä kuin hankkeen taloudellisen elinkelpoisuuden. Rahoitusalan ulkopuolella toimivat valtion omistamat yritykset ovat edelleen sidoksissa valtioon omistajuuden lisäksi myös henkilösuhteiden kautta ja siten, että ne panevat täytäntöön viranomaisten suunnittelemaa julkista politiikkaa Lisäksi valituksen tekijä totesi, että joukkolaina- ja luottoluokitukset ovat usein vääristyneitä. Lainakustannukset on pidetty keinotekoisen alhaisina investointien lisäämiseksi. Vaikka nimelliskorot vapautettiin lokakuussa 2015, hintasignaalit eivät edelleenkään synny vapaiden markkinavoimien vaikutuksesta, vaan niihin vaikuttavat valtiosta johtuvat vääristymät. Viimeiseksi luottojen lisääntyminen Kiinassa viittaa siihen, että pääoman kohdentamisen tehokkuus on heikkenemässä ilman merkkejä luotonannon kiristymisestä, jota voitaisiin odottaa vääristymättömässä markkinaympäristössä.

(73)

Valituksen tekijä totesi maaraporttiin vedoten, että edellä mainitut vääristymät ovat systeemisiä. Käytettävissä oleva näyttö osoittaa, että edellä kuvatut tosiseikat sekä Kiinan järjestelmän ominaisuudet koskevat koko maata ja kaikkia talouden toimialoja. Kupariputkien tuotannon tuotantopanoskustannukset ovat vääristyneitä, koska valtion merkittävä puuttuminen toimintaan vaikuttaa niiden hinnanmuodostukseen. Lisäksi valtion osallistuminen energia-alan toimintaan on erityisen merkityksellistä, koska kupariputkien tuotanto on erittäin energiaintensiivistä. Tämän lisäksi tuotantopanosten toimittajat työllistävät työvoimaa, johon kohdistuu vääristymiä.

(74)

Yhteenvetona valituksen tekijä väitti, että kupariputkialalla esiintyy perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdassa tarkoitettuja merkittäviä vääristymiä.

(75)

Komissio tarkasteli, oliko Kiinan kotimarkkinoiden hintojen ja kustannusten käyttäminen asianmukaista perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymisen vuoksi. Komission tarkastelu perustui asiakirja-aineistossa olevaan näyttöön. Asiakirja-aineistossa oleva näyttö sisältää myös julkisesti saatavilla oleviin lähteisiin perustuvaan maaraporttiin sisältyvän näytön.

(76)

Analyysissa tarkasteltiin merkittävää valtion puuttumista Kiinan talouteen yleisesti mutta myös erityistä markkinatilannetta asianomaisella sektorilla, tarkasteltavana oleva tuote mukaan lukien. Komissio täydensi tätä näyttöä omalla tutkimuksellaan perusteista, jotka ovat merkityksellisiä, jotta merkittävien vääristymien esiintyminen Kiinassa voidaan vahvistaa.

3.1.2.1.1    Kiinan kotimarkkinoiden hintoihin ja kustannuksiin vaikuttaa merkittäviä vääristymiä

(77)

Kiinan talousjärjestelmä perustuu niin kutsuttuun sosialistisen markkinatalouden käsitteeseen. Käsite on kirjattu Kiinan perustuslakiin ja määrittää Kiinan talouden ohjausjärjestelmää. Perusperiaatteena on ”tuotantovälineiden sosialistinen julkinen omistajuus eli koko kansan omistajuus ja työntekijöiden kollektiivinen omistajuus” (10).

(78)

Valtion omistuksessa olevaa taloutta pidetään ”kansantalouden johtavana voimana”, ja valtion tehtävänä on ”varmistaa sen lujittaminen ja kasvu” (11). Valtion omaisuuserien valvonta- ja hallintokomissio (SASAC) on vahvistanut, että keskeisten yritysten kokonaisvarallisuus kasvoi 14. viisivuotiskauden aikana 44,6 prosenttia 13. viisivuotiskauteen verrattuna, mikä ”edistää tehokkaasti teollisen ketjun alku- ja loppupään yritysten integroitua kehitystä ja antaa vankan pohjan Kiinan tärkeimpien taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen liittyvien tavoitteiden ja tehtävien menestyksekkäälle toteuttamiselle” (12).

(79)

Kiinan talouden yleinen perusta ei pelkästään mahdollista valtion merkittävää puuttumista talouden toimintaan, vaan tällainen puuttuminen on sen nimenomainen tehtävä. Käsitys julkisen omistajuuden paremmuudesta yksityisomistukseen nähden vallitsee koko oikeusjärjestelmässä, ja sitä korostetaan yleisenä periaatteena kaikessa keskeisessä lainsäädännössä.

(80)

Kiinan varallisuuslainsäädäntö on tästä oiva esimerkki: Siinä viitataan sosialismin ensisijaisuuteen ja annetaan valtiolle tehtäväksi pitää yllä talouden perusjärjestelmää, jossa julkisella omistajuudella on hallitseva asema. Muita omistajuusmuotoja siedetään, ja laissa annetaan mahdollisuus kehittää niitä rinnakkain valtion omistajuuden kanssa (13).

(81)

Lisäksi Kiinan lainsäädännön mukaan sosialistista markkinataloutta kehitetään Kiinan kommunistisen puolueen johtamana. Kiinan valtion ja Kiinan kommunistisen puolueen rakenteet ovat toisiinsa kietoutuneita kaikilla tasoilla (lainsäädäntö, instituutiot ja henkilöt). Ne muodostavat kokonaisuuden, jossa kommunistisen puolueen ja valtion rooleja ei voida erottaa toisistaan.

(82)

Kiinan perustuslakia muutettiin maaliskuussa 2018, ja kommunistisen puolueen johtoasemasta tuli entistä näkyvämpi, kun se vahvistettiin perustuslain 1 §:ssä.

(83)

Säännöksen ensimmäisen virkkeen ”[s]osialistinen järjestelmä on Kiinan kansantasavallan perusjärjestelmä” perään lisättiin virke ”[k]iinalaisen sosialismin määräävä ominaisuus on Kiinan kommunistisen puolueen johtoasema” (14). Tämä osoittaa Kiinan kommunistisen puolueen kiistämättömän ja jatkuvasti kasvavan määräysvallan Kiinan talousjärjestelmässä.

(84)

Tämä johtoasema ja määräysvalta on olennainen osa kiinalaista järjestelmää ja menee selvästi pidemmälle kuin muissa sellaisissa maissa, joissa valtiolla on laaja makrotaloudellinen määräysvalta vapaiden markkinavoimien toiminnan rajoissa.

(85)

Kiinan valtio harjoittaa interventionistista talouspolitiikkaa sellaisten tavoitteiden saavuttamiseksi, jotka ovat yhdenmukaisia Kiinan kommunistisen puolueen vahvistaman poliittisen ohjelman kanssa eivätkä niinkään heijasta vapaiden markkinoiden taloudellisia olosuhteita (15). Kiinan viranomaiset käyttävät monenlaisia interventionistisia talousvälineitä, joita ovat muun muassa teollisuuden suunnittelujärjestelmä, rahoitusjärjestelmä sekä kaikki eri säädöksiin sisältyvät politiikkatavoitteet.

(86)

Ensinnäkin yleisen hallinnollisen valvonnan tasolla Kiinan taloutta ohjataan monimutkaisella teollisuuden suunnittelujärjestelmällä, joka vaikuttaa kaikkeen taloudelliseen toimintaan maassa. Kaikki nämä suunnitelmat kattavat laajasti eri aloja ja risteäviä toimintalinjoja, ja niitä esiintyy hallinnon kaikilla tasoilla.

(87)

Maakuntatason suunnitelmat ovat yksityiskohtaisia, kun taas kansallisen tason suunnitelmissa asetetaan laajempia tavoitteita. Suunnitelmissa täsmennetään myös keinot tuotannonalojen ja sektoreiden tukemiseksi sekä määräajat, joissa tavoitteet on saavutettava. Joissakin suunnitelmissa asetetaan edelleen täsmällisiä tuotostavoitteita.

(88)

Suunnitelmissa tuodaan esiin (positiivisesti tai negatiivisesti) yksittäisiä teollisuuden sektoreita ja/tai hankkeita prioriteetteina valtion prioriteettien mukaan ja niille osoitetaan tiettyjä kehittämistavoitteita (esimerkiksi teollisuuden päivittäminen tai kansainvälinen laajentuminen).

(89)

Talouden toimijoiden – niin yksityisten kuin valtion omistuksessa olevienkin – on mukautettava liiketoimintaansa suunnittelujärjestelmän mukaiseksi. Tämä johtuu suunnitelmien sitovasta luonteesta mutta myös siitä, että Kiinan viranomaiset hallinnon kaikilla tasoilla noudattavat suunnittelujärjestelmää ja käyttävät niille annettua valtaa kannustamalla talouden toimijoita noudattamaan suunnitelmissa asetettuja prioriteetteja (16).

(90)

Toiseksi rahoitusresurssien tasolla Kiinan rahoitusjärjestelmää hallitsevat valtion omistamat liikepankit ja poliittiset pankit. Suunnitellessaan ja toteuttaessaan antolainauspolitiikkaansa näiden pankkien on noudatettava valtion teollisuuspolitiikan tavoitteita sen sijaan, että ne arvioisivat ensisijaisesti tietyn hankkeen taloudelliset ansiot (17).

(91)

Sama koskee Kiinan rahoitusjärjestelmän muita osatekijöitä, kuten osakemarkkinoita, joukkolainamarkkinoita ja yksityisen pääoman markkinoita. Myös nämä rahoitussektorin osat on institutionaalisesti ja operatiivisesti järjestetty niin, että ne eivät pyri maksimoimaan rahoitusmarkkinoiden tehokasta toimintaa, vaan niin, että varmistetaan valvonta ja mahdollistetaan valtion ja kommunistisen puolueen puuttuminen niiden toimintaan (18).

(92)

Kolmanneksi valtion puuttuminen talouden toimintaan saa monenlaisia muotoja sääntely-ympäristön tasolla. Esimerkiksi julkisia hankintoja koskevilla säännöillä pyritään usein poliittisiin tavoitteisiin eikä taloudelliseen tehokkuuteen, ja näin heikennetään markkinatalouden periaatteita niiden alalla. Sovellettavassa lainsäädännössä todetaan nimenomaisesti, että julkisia hankintoja on tehtävä niin, että helpotetaan valtion politiikassa asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Näiden tavoitteiden luonnetta ei kuitenkaan ole määritelty, joten päätöksentekoelimillä on laaja harkintavalta (19).

(93)

Myös investoinneissa Kiinan valtiolla on merkittävä määräys- ja vaikutusvalta sekä valtion että yksityisten investointien kohteiden ja laajuuden osalta. Viranomaiset käyttävät investointien seurantaa samoin kuin investointeihin liittyviä erilaisia kannustimia, rajoituksia ja kieltoja merkittävänä välineenä teollisuuspolitiikan tavoitteiden tukemisessa, esimerkiksi säilyttämällä valtion määräysvallan keskeisillä sektoreilla tai pönkittämällä kotimaista teollisuutta (20).

(94)

Kiinan taloudellinen malli perustuu siis tiettyihin perusolettamuksiin, jotka toimivat perustana valtion puuttumiselle toimintaan ja kannustavat siihen. Tällainen merkittävä valtion puuttuminen toimintaan ei sovi yhteen vapaiden markkinavoimien toiminnan kanssa, minkä tuloksena resurssien tehokas jakaminen vääristyy eikä ole markkinaperiaatteiden mukaista (21).

3.1.2.1.2    Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaiset merkittävät vääristymät: kyseinen markkina on merkittävässä määrin sellaisten yritysten ylläpitämä, jotka toimivat viejämaan viranomaisten omistuksessa tai määräysvallassa taikka joiden politiikkoja nämä viranomaiset valvovat tai ohjaavat

(95)

Kiinassa valtion omistuksessa, määräysvallassa ja/tai poliittisessa valvonnassa tai ohjauksessa toimivat yritykset muodostavat olennaisen osan taloudesta.

(96)

Tarkasteltavana olevan tuotteen alalla toimii pääasiassa yksityisiä yrityksiä, kuten Changzhou Enreach Copper Co. (22), Zhejiang Hailiang Co. Ltd (23) tai Ningbo Jintian Copper (Group) Co., Ltd (24). Lisäksi kupari on keskeinen tuotantopanos kupariputkien valmistuksessa, ja sen vuoksi kuparisektorin valtion omistusta koskevat havainnot ovat merkityksellisiä: kuparisektorin merkittävimpien toimijoiden joukossa on useita valtion omistamia yrityksiä, kuten China Copper Corporation (25), jossa määräysvaltaa käyttää Chinalco (26), joka on valtion omaisuuden valvonta- ja hallintokomission eli SASACin (27) alainen valtion omistama yritys, tai China Minmetals Corp (28)., joka on toinen SASACin alainen valtion omistama yritys (29).

(97)

Kiinan kommunistisen puolueen puuttumisesta operatiiviseen päätöksentekoon on kuitenkin tullut normaali käytäntö paitsi valtion omistamissa yrityksissä myös yksityisissä yrityksissä (30), ja Kiinan kommunistinen puolue hallitsee lähes kaikkia maan talouden osa-alueita. Valtion vaikutusvalta yrityksissä kommunistisen puolueen rakenteiden kautta on myös johtanut siihen, että talouden toimijat ovat käytännössä valtion määräysvallassa ja poliittisen valvonnan alaisia, kun otetaan huomioon, kuinka tiukasti Kiinan valtio ja puoluerakenteet ovat kietoutuneet yhteen.

(98)

Lisäksi tarkasteltavana olevan tuotteen alaan kohdistuu useita valtion politiikkatoimia, kuten raaka-aineteollisuuden kehittämistä koskeva 14. viisivuotissuunnitelma (31), jossa edellytetään, että ”estetään suunnitelmaton ja hallitsematon kehitys kuparin sulatuksen alalla” (32) ja että ”keskitytään teollisuuden alasektoreihin tai keskeisiin tuotteisiin, joilla on vahva teollinen perusta, merkittäviä suhteellisia etuja ja johtavaa teknologiaa, [...] hyödynnetään keskeisten yritysten johtavaa asemaa teollisuuden tuotantoketjussa [...] ja luodaan useita toimialaklustereita [...] värimetallien alalla” (33).

(99)

Samoin värimetalliteollisuuden vakaata kasvua koskevalla työsuunnitelmalla vuosiksi 2025–2026 (34) pyritään varmistamaan, että ”värimetalliteollisuuden tuottama lisäarvo kasvaa vuosina 2025–2026 keskimäärin noin 5 prosenttia vuodessa ja talouskehitys pysyy myönteisenä, [että] kymmenen värimetallin tuotanto kasvaa keskimäärin noin 1,5 prosenttia vuodessa [ja että] kotimaisten luonnonvarojen, kuten kuparin, kehittämisessä (?) edistytään myönteisesti” (35).

(100)

Tarkemmin sanottuna kupariteollisuuden laadukasta kehitystä koskevassa täytäntöönpanosuunnitelmassa (2025–2027) (36) edellytetään, että ”teollisuus- ja toimitusketjujen häiriönsietokyky ja turvallisuus paranevat merkittävästi vuoteen 2027 mennessä”. Suunnitelman mukaan ”kupariraaka-aineiden toimitusvarmuutta vahvistetaan jatkuvasti, ja tavoitteena on kasvattaa kotimaisia kuparimalmivaroja 5–10 prosentilla [ja] jatkuvasti tehostaa teknologista innovointia, jolloin keskeisissä prosesseissa saavutetaan läpimurtoja” (37). Täytäntöönpanosuunnitelmassa asetetaan myös tavoitteeksi, että ”kasvatetaan laadukkaiden kupariteollisuuden yritysten määrää ja optimoidaan tuotantorakennetta entisestään” (38). Viime kädessä Kiinan viranomaiset pyrkivät varmistamaan, että vuoteen 2035 mennessä Kiinan kuparialan ”teollisuusketju on maailman johtava [...] ja muodostuu kehitysmalli, jolle ovat ominaisia järkevä tuotantorakenne, korkeatasoinen teknologinen innovointi, hyvä laatu ja tehokkuus sekä vahva maailmanlaajuinen kilpailukyky” (39).

(101)

Uudet kuparinsulatusteknologiat mainitaan myös teollisuuden rakennemuutoksia koskevassa ohjeistavassa luettelossa (vuoden 2024 painos) (40) yhtenä kannustettavista tuotannonaloista. Luettelosta ilmenee valtion täysimittainen puuttuminen kuparialan toimintaan. Samassa luettelossa mainitaan rajoitettujen toimialojen joukossa ”kuparinsulatushankkeet, joiden kapasiteetti on alle 100 000 tonnia vuodessa”, (41).

(102)

Valtion määräysvalta ja poliittinen valvonta näkyvät myös sektorin toimialajärjestöjen tasolla (42).

(103)

Esimerkiksi Kiinan värimetallien valmistusteollisuuden järjestö (CNFA) (43) toteaa perussääntönsä 2 artiklassa, että järjestön tarkoituksena on ”noudattaa puolueen peruslinjaa ja erilaisia toimintalinjoja, palvella valtiota, toimialaa, yrityksiä [...] [ja] hoitaa täysipainoisesti tehtäväänsä valtion neuvonantajana ja avustajana” (44).

(104)

Lisäksi 3 artiklassa todetaan, että CNFA ”toimii yleisesti Kiinan kommunistisen puolueen alaisuudessa” ja ”perustaa Kiinan kommunistisen puolueen yksikön, harjoittaa puoluetoimintaa ja tarjoaa tarvittavat puitteet puolueyksikön toiminnalle”. CNFA myös ”hyväksyy, että siviiliasiainministeriö ja toimialan hallinnosta vastaava osasto ohjaavat ja valvovat sen liiketoimintaa” (45).

(105)

Zhejiang Hailiang Co. Ltd, Ningbo Jintian Copper (Group) Co., Ltd. ja Chinalco ovat CNFA:n jäseniä (46). Vain kaksi ensin mainittua konsernia vastasi otantalomakkeeseen.

(106)

Näin ollen myöskään yksityisessä omistuksessa olevat tarkasteltavana olevan tuotteen alalla toimivat tuottajat eivät voi toimia markkinaehdoin. Sekä julkisessa että yksityisessä omistuksessa oleviin alan yrityksiin kohdistetaan poliittista valvontaa ja ohjausta.

3.1.2.1.3    Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan toisen luetelmakohdan mukaiset merkittävät vääristymät: valtion läsnäolo yrityksissä, mikä mahdollistaa valtion puuttumisen hintoihin tai kustannuksiin

(107)

Kiinan viranomaiset voivat puuttua hintoihin ja kustannuksiin, koska valtio on edustettuna yrityksissä. Kiinan kommunistisen puolueen solut sekä valtion omistamissa että yksityisissä yrityksissä ovat merkittävä kanava, jonka kautta valtio voi puuttua liiketoimintaa koskeviin päätöksiin.

(108)

Kiinan yhtiölain mukaan jokaiseen yritykseen on perustettava kommunistisen puolueen yksikkö (jossa on kommunistisen puolueen peruskirjan mukaisesti vähintään kolme kommunistisen puolueen jäsentä (47)) ja yrityksen on tarjottava tarvittavat puitteet puolueyksikön toiminnalle.

(109)

Aiemmin tätä vaatimusta ei ilmeisesti ole aina noudatettu tai pantu tiukasti täytäntöön. Ainakin vuodesta 2016 lähtien kommunistinen puolue on kuitenkin pitänyt tiukemmin kiinni poliittisesta ja periaatteellisesta oikeudestaan (48) valvoa yritysten liiketoimintaan liittyviä päätöksiä muun muassa kohdistamalla painetta yksityisiin yrityksiin, jotta nämä asettaisivat patriotismin etusijalle ja noudattaisivat puoluekuria (49).

(110)

Jo vuonna 2017 raportoitiin, että puoluesoluja oli 70 prosentissa noin 1,86 miljoonasta yksityisomistuksessa olevasta yrityksestä, ja Kiinan kommunistisen puolueen organisaatiot pyrkivät yhä vahvemmin saamaan lopullisen sananvallan niiden yritysten liiketoimintapäätöksistä, joissa puolueorganisaatiot olivat läsnä (50). Edellä mainittuja sääntöjä sovelletaan yleisesti Kiinan taloudessa kaikilla sektoreilla, ja niitä noudattavat myös tarkasteltavana olevan tuotteen tuottajat ja tuotantopanosten toimittajat.

(111)

Lisäksi 15 päivänä syyskuuta 2020 julkaistiin kommunistisen puolueen keskuskomitean suuntaviivat (”General Office of CCP Central Committee’s Guidelines on stepping up the United Front work in the private sector for the new era”) (51), jäljempänä ’suuntaviivat’, jolla laajennettiin edelleen puoluekomiteoiden asemaa yksityisissä yrityksissä.

(112)

Näiden suuntaviivojen II.4 jakson mukaan ”on lisättävä puolueen yleistä valmiutta johtaa yhteiseen rintamaan liittyvää työtä yksityissektorilla ja tehostaa toimia alalla” ja III.6 jakson mukaan ”on tehostettava edelleen puolueen vahvistamista yksityisyrityksissä sekä annettava puoluesoluille mahdollisuus toimia tehokkaasti linnoituksena ja puolueen jäsenille mahdollisuus toimia eturintamassa ja edelläkävijöinä”. Toisin sanoen suuntaviivoilla korostetaan ja pyritään vahvistamaan kommunistisen puolueen roolia yrityksissä ja muissa yksityissektorin yksiköissä (52).

(113)

Tutkimuksessa vahvistettiin, että myös kuparisektorilla on johtotehtävissä henkilöitä, jotka ovat samalla Kiinan kommunistisen puolueen jäseniä tai hoitavat puoluetehtäviä. Esimerkiksi yksi Zhejiang Hailiang Co. Ltd:n hallituksen jäsenistä, joka on myös yrityksen määräysvaltaa käyttävän osakkaan Hailiang Group Co., Ltd.:n varatoimitusjohtaja, on Kiinan kommunistisen puolueen jäsen (53).

(114)

Lisäksi Dongfang Run’an Groupin (joka on yhden keskeisen kupariputkien tuottajan, Changzhou Enreach Copper Co.:n (54), holdingyhtiö) hallituksen puheenjohtaja on Kiinan kommunistisen puolueen jäsen (55), jolle on myös myönnetty kunnianosoitus ”Outstanding Builder of Socialism with Chinese Characteristics Among Non-Public Sector Figures in Jiangsu Province” (56).

(115)

Lisäksi China Copper Corporationin hallituksen puheenjohtaja toimii myös holdingyhtiö Chinalcon varatoimitusjohtajana ja puolueen johtoryhmän jäsenenä (57). Tämän lisäksi China Copper Corporationin toimitusjohtaja toimii myös puoluesihteerinä (58). Tarkemmin sanottuna China Copper Corporationin puoluekomitea ilmoittaa keskittyneensä viime vuosina siihen, että ”puolueen vaikutusvallan laajentaminen integroidaan syvällisesti tuotantoon ja liiketoimintaan”, ja hyväksyneensä hankkeita sen jälkeen, kun ”puolueorganisaatiot ovat useilla tasoilla tarkastaneet ne” (59).

(116)

Valtion läsnäolo rahoitusmarkkinoilla ja sen puuttuminen niiden toimintaan samoin kuin raaka-aineiden ja tuotantopanosten tarjoamiseen vääristävät markkinoita entisestään (60). Näin ollen valtion läsnäolo yrityksissä kuparisektorilla ja muilla sektoreilla (kuten rahoitus- ja tuotantopanossektoreilla) antaa Kiinan viranomaisille mahdollisuuden puuttua hintoihin ja kustannuksiin.

3.1.2.1.4    Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan kolmannen luetelmakohdan mukaiset merkittävät vääristymät: syrjivät julkiset politiikat tai toimenpiteet, joilla suositaan kotimaisia tavarantoimittajia tai vaikutetaan muutoin vapaisiin markkinavoimiin

(117)

Kiinan talouden suuntaa ohjaa merkittävässä määrin pitkälle viety suunnitelmajärjestelmä, jossa esitetään prioriteetteja ja vahvistetaan tavoitteet, joihin keskus-, alue- ja paikallishallintojen on keskityttävä. Kaikilla hallinnon tasoilla on tällaisia suunnitelmia, jotka kattavat käytännöllisesti katsoen kaikki talouden sektorit. Suunnitteluvälineissä asetetut tavoitteet ovat sitovia, ja viranomaiset kullakin hallinnon tasolla valvovat, että alemmat hallintotasot panevat suunnitelmat täytäntöön.

(118)

Kiinan suunnittelujärjestelmän tuloksena resursseja ohjataan sektoreille, jotka valtio on nimennyt strategisiksi tai muutoin poliittisesti merkittäviksi, eikä niitä jaeta markkinavoimien perusteella (61).

(119)

Kiinan viranomaiset ovat toteuttaneet useita politiikkatoimia, joilla ohjataan tarkasteltavana olevan tuotteen alan toimintaa.

(120)

Raaka-aineteollisuuden kehittämistä koskevan 14. viisivuotissuunnitelman (62) tavoitteena on ”säännellä tiukasti uutta kapasiteettia”, ja siinä edellytetään, että ”[p]aikallishallinnot sisällyttävät suunnitelman keskeisen sisällön ja merkittävät hankkeet keskeisiin paikallisiin työjärjestelyihin”. Lisäksi Kiinan viranomaiset pyrkivät vahvistamaan politiikan koordinointia ja ”hyödyntämään täysin suunnitelman ohjaavaa asemaa sekä vahvistamaan koordinointia ja yhteistyötä finanssi-, vero-, rahoitus-, investointi-, tuonti-, vienti-, energia-, ympäristö-, luonnonvara- ja hintapolitiikan sekä teollisuuspolitiikan välillä” (63).

(121)

Kupariteollisuuden laadukasta kehitystä koskevan täytäntöönpanosuunnitelman (2025–2027) (64) mukaan Kiinan viranomaiset aikovat ”[n]opeuttaa keskeisiin teknologioihin liittyviä läpimurtoja [ja o]hjata kuparimateriaalia tuottavia yrityksiä tekemään yhteistyötä tutkimuslaitosten ja tuotantoketjun loppupään sovellusyritysten kanssa suorituskykyisten kupariseosmateriaalien valmistusteknologioiden tutkimus- ja kehitystyössä ja teollisessa soveltamisessa [sekä n]opeuttaa sellaisten keskeisten laitteiden kehittämistä kuin uuden sukupolven tarkkuuskupariputkien jatkuvavalu- ja valssaustuotantolinjat” (65). Tätä varten julkisten viranomaisten odotetaan ”vahvistavan finanssi-, vero-, rahoitus-, investointi-, tuonti- ja vientipolitiikan sekä teollisuuspolitiikan välistä koordinointia ja yhteistyötä, jotta politiikkatoimien vaikutukset voimistuisivat entisestään”. Lisäksi ”[v]iranomaisten olisi [...] ohjattava rahoituslaitoksia antamaan kohdennettua ja tehokasta tukea alan standardit täyttävien merkittävien kupariteollisuushankkeiden toteuttamiseen ja uudistamiseen”) sekä ”[t]ehostettava asiaankuuluvien valtion omistamien [yritysten] arviointia ja ohjausta” (66).

(122)

Vastaavasti maakuntatasolla Jiangxin värimetalliteollisuuden laadukasta kehitystä koskevan 14. viisivuotissuunnitelman (67) mukaan julkishallinnon viranomaisten on määrä muokata sektorin teollisuusrakennetta seuraavasti: ”rakennetaan teollisuusjärjestelmä, jolle ovat ominaisia suhteellisen keskittyneet toimialat, kattavat teollisuusketjut, toisiaan täydentävät edut ja koordinoitu kehitys” (68).

(123)

Kunnallisella tasolla Kunmingin kaupunki on allekirjoittanut strategisen yhteistyösopimuksen China Copper Corporationin (69) kanssa varmistaakseen, että ”molemmat osapuolet yhdenmukaistavat toimintansa tiiviisti värimetalliteollisuuden laadukasta kehitystä koskevien kansallisten ja Yunnanin maakunnan tason strategisten suunnitelmien kanssa” (70).

(124)

Näillä ja muilla keinoilla Kiinan viranomaiset ohjaavat ja kontrolloivat lähes kaikkia alan kehittämisen ja toiminnan osatekijöitä ja tuotantoketjun alkupään tuotantopanoksia.

(125)

Yhteenvetona voidaan todeta, että Kiinan viranomaiset ovat toteuttaneet toimenpiteitä saadakseen toimijat noudattamaan sektorille asetettuja julkisen politiikan tavoitteita. Tällaisilla toimenpiteillä estetään markkinavoimia toimimasta vapaasti.

3.1.2.1.5    Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan neljännen luetelmakohdan mukaiset merkittävät vääristymät: konkurssi-, yhtiö- ja varallisuuslainsäädännön puuttuminen, syrjivä soveltaminen tai sen riittämätön täytäntöönpano

(126)

Asiakirja-aineistossa olevien tietojen perusteella Kiinan konkurssijärjestelmä ei vaikuta pystyvän toteuttamaan riittävästi omia päätavoitteitaan eli selvittämään oikeudenmukaisesti saatavia ja velkoja eikä turvaamaan velallisten ja velkojien laillisia oikeuksia ja etuja. Tämä vaikuttaa juontavan juurensa siitä, että vaikka Kiinan konkurssilainsäädäntö virallisesti perustuu samoihin periaatteisiin kuin vastaava lainsäädäntö muissa maissa, Kiinan järjestelmälle on ominaista järjestelmällinen heikko täytäntöönpano.

(127)

Konkurssien lukumäärä on äärimmäisen alhainen suhteessa maan talouden kokoon eikä vähiten sen vuoksi, että maksukyvyttömyysmenettelyihin liittyy lukuisia puutteita, jotka käytännössä estävät konkurssimenettelyt. Lisäksi valtion rooli maksukyvyttömyysmenettelyissä on edelleen vahva ja aktiivinen, ja sillä on usein suora vaikutus menettelyn lopputulokseen (71).

(128)

Omistusoikeusjärjestelmän puutteet ovat myös erityisen ilmeisiä suhteessa maanomistukseen ja maankäyttöoikeuksiin Kiinassa (72). Valtio omistaa kaiken maan (kollektiivisesti omistettu maa maaseudulla ja valtion omistama maa kaupunkialueilla), ja sen jakaminen riippuu täysin valtiosta. Voimassa on säännöksiä, joiden tavoitteena on myöntää maankäyttöoikeuksia avoimesti ja markkinahinnoilla, esimerkiksi tarjouskilpailumenettelyillä. Näitä säännöksiä kuitenkin laiminlyödään säännöllisesti, ja tietyt ostajat voivat hankkia maata ilmaiseksi tai alle markkinahintojen (73). Lisäksi viranomaiset pyrkivät usein maata jakaessaan erityisiin poliittisiin tavoitteisiin, kuten taloussuunnitelmien täytäntöönpanoon (74).

(129)

Kiinan talouden muiden sektorien tapaan tarkasteltavana olevan tuotteen tuottajiin sovelletaan Kiinan konkurssi-, yhtiö- ja varallisuuslainsäädäntöä. Tämän vuoksi konkurssi- ja varallisuuslainsäädännön syrjivästä soveltamisesta tai riittämättömästä täytäntöönpanosta johtuvat ylhäältä alaspäin suuntautuvat vääristymät vaikuttavat myös näihin yrityksiin. Käytettävissä olevan näytön perusteella nämä seikat vaikuttavat koskevan täysin myös kuparisektoria. Tässä tutkimuksessa ei tullut esiin mitään, mikä asettaisi nämä havainnot kyseenalaisiksi.

(130)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että konkurssi- ja varallisuuslainsäädännön soveltaminen oli syrjivää tai täytäntöönpano puutteellista tarkasteltavana olevan tuotteen sektorilla.

3.1.2.1.6    Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan viidennen luetelmakohdan mukaiset merkittävät vääristymät: palkkakustannusten vääristyminen

(131)

Markkinoihin perustuvien palkkojen järjestelmä ei voi täysin kehittyä Kiinassa, koska työntekijöillä ja työnantajilla ei ole oikeutta järjestäytyä kollektiivisesti. Kiina ei ole ratifioinut useita Kansainvälisen työjärjestön keskeisiä yleissopimuksia, etenkään niitä, jotka koskevat järjestäytymisoikeutta ja kollektiivista neuvotteluoikeutta (75).

(132)

Kansallisen lainsäädännön mukaan toiminnassa on vain yksi ammattijärjestö. Kyseinen järjestö ei ole kuitenkaan riippumaton valtion viranomaisista, ja sen osallistuminen työehtosopimusneuvotteluihin ja työntekijöiden oikeuksien suojeluun on edelleenkin vähäistä (76). Lisäksi Kiinan työvoiman liikkuvuutta rajoitetaan kotitalouksien rekisteröintijärjestelmällä, joka rajoittaa sosiaaliturva- ja muiden etuuksien täyden saannin kunkin hallinnollisen alueen asukkaisiin.

(133)

Tämän seurauksena työntekijöillä, jotka eivät kuulu paikallisten asukkaiden rekisteriin, on yleensä heikko työllisyysasema ja pienempi palkka kuin asukasrekisteriin kuuluvilla (77). Nämä seikat osoittavat palkkakustannusten olevan vääristyneitä Kiinassa.

(134)

Mitään näyttöä ei esitetty siitä, etteikö kupariputkialaan sovellettaisi edellä kuvattua Kiinan työlainsäädäntöjärjestelmää. Palkkakustannusten vääristymät vaikuttavat sen vuoksi alaan sekä suoraan (tarkasteltavana olevaa tuotetta tai sen tuotannon pääraaka-ainetta valmistettaessa) että välillisesti (kun ala saa tuotantopanoksia yrityksiltä, joihin sovelletaan samaa Kiinan työlainsäädäntöjärjestelmää).

3.1.2.1.7    Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan kuudennen luetelmakohdan mukaiset merkittävät vääristymät: mahdollisuus saada rahoitusta, jonka myöntävät instituutiot, jotka toteuttavat julkisen politiikan tavoitteita tai toimivat muulla tavoin niin, etteivät ne ole valtiosta riippumattomia

(135)

Yritystoimijoiden pääomansaantiin Kiinassa kohdistuu useita vääristymiä.

(136)

Kiinan rahoitusjärjestelmälle on ensinnäkin ominaista, että siinä ovat vahvassa asemassa valtion omistamat pankit (78), jotka rahoitusta myöntäessään ottavat huomioon muita perusteita kuin hankkeen taloudellisen elinkelpoisuuden. Rahoitusalan ulkopuolella toimivien valtion omistamien yritysten tavoin pankit ovat sidoksissa valtioon omistajuuden lisäksi myös henkilökohtaisten suhteiden kautta (Kiinan kommunistinen puolue nimittää valtion omistamien suurten rahoituslaitosten johtajat) (79), ja pankit panevat säännöllisesti täytäntöön viranomaisten suunnittelemaa julkista politiikkaa.

(137)

Näin toimiessaan pankit noudattavat selkeää oikeudellista velvoitetta harjoittaa liiketoimintaansa kansantalouden ja yhteiskunnallisen kehityksen tarpeiden mukaisesti ja valtion teollisuuspolitiikan ohjauksessa (80). Eri säännöksissä viitataan kyllä tarpeeseen noudattaa tavanomaisia pankkitoimintaan liittyviä käyttäytymis- ja vakavaraisuussääntöjä, kuten tarpeeseen tutkia lainan ottajan luottokelpoisuus. Muun muassa kaupan suojatoimenpiteitä koskevien tutkimusten päätelmistä saatu mittava näyttö kuitenkin osoittaa, että näillä säännöksillä on vain toissijainen rooli erilaisten oikeudellisten välineiden soveltamisessa.

(138)

Myös viimeaikainen kehitys havainnollistaa, kuinka laajalle valtion vaikutusvalta Kiinan rahoituslaitoksiin ulottuu: Kiinan viranomaiset ilmoittivat maaliskuussa 2025 laskeneensa liikkeeseen 500 miljardin juan renminbin arvosta valtionobligaatioita, joiden kautta annetaan merkittävää taloudellista tukea suurille pankeille, kuten Bank of China-, China Construction Bank-, Bank of Communications- ja Postal Savings Bank of China -pankille. Tällä toimenpiteellä pyrittiin vakauttamaan näiden laitosten tilannetta kannattavuuden heikentyessä ja nettokorkomarginaalien laskettua ennätyksellisen alhaisiksi, ja se on esimerkki valtion ennakoivista toimista talouden vakauden ylläpitämiseksi (81).

(139)

Kiinan viranomaiset ovat myös tehneet selväksi, että kommunistisen puolueen on valvottava myös yksityisten liikepankkien päätöksiä, joiden on oltava kansallisen politiikan mukaisia. Yksi pankkitoiminnan ohjaukseen liittyvistä valtion kolmesta yleisestä tavoitteesta onkin puolueen johtoaseman lujittaminen pankki- ja vakuutusalalla, myös yritysten operatiivisessa toiminnassa ja johtamiseen liittyvissä asioissa (82). Kaupallisten pankkien suoriutumisen arviointiperusteissa on myös otettava nyt huomioon etenkin se, miten pankit ”edistävät kansallisia kehitystavoitteita ja reaalitaloutta”, ja erityisesti se, miten ne ”palvelevat strategisia ja uusia tuotannonaloja” (83).

(140)

Lisäksi taloudellisten resurssien jakamisen osalta käytössä on useita toimenpiteitä, joilla pyritään lisäämään edelleen yksityisiä investointeja (84). Tältä osin Kiinan viranomaiset pyrkivät ”kasvattamaan keskushallinnon talousarvioresursseja kriteerit täyttävien yksityisten investointihankkeiden tukemiseksi sekä toimimaan aktiivisesti ohjaavassa ja johtavassa roolissa”. Lisäksi Kiinan viranomaiset aikovat ”hyödyntää tehokkaasti uusia toimintapoliittisia rahoitusvälineitä [sekä] tukea useita kriteerit täyttäviä yksityisiä investointihankkeita tärkeillä tuotannonaloilla ja keskeisillä alueilla” (85).

(141)

Lisäksi joukkolaina- ja luottoluokitukset ovat usein vääristyneitä monista syistä, kuten siksi, että yrityksen strateginen merkitys Kiinan valtiolle ja mahdollisen epäsuoran valtiontakauksen vahvuus vaikuttavat riskinarviointiin (86). Tähän liittyy myös muita sääntöjä, jotka ohjaavat rahoitusta sektoreille, jotka valtio on nimennyt kannustettaviksi tai muutoin tärkeiksi (87). Tämän tuloksena lainanannossa suositaan valtion omistamia yrityksiä, suuria yksityisiä, joilla on hyvät suhteet, sekä keskeisillä tuotannonaloilla toimivia yrityksiä, mikä viittaa siihen, että pääoman saatavuus ja kustannukset eivät ole kaikille markkinatoimijoille samat.

(142)

Toiseksi lainojen kustannukset on pidetty keinotekoisen alhaisina investointien lisäämiseksi. Tämä on johtanut pääomasijoitusten liialliseen käyttöön ja sijoitusten tuottojen jatkuvaan pienemiseen. Osoituksena tästä on yritysten velkaantumisasteen kohoaminen valtion sektorilla kannattavuuden jyrkästä heikentymisestä huolimatta. Tämä viittaa siihen, että pankkijärjestelmässä toiminnassa oleva mekanismi ei toimi normaalien kaupallisten reaktioiden mukaisesti.

(143)

Kolmanneksi vaikka nimelliskorot teoriassa vapautettiin lokakuussa 2015, hintasignaalit eivät edelleenkään synny vapaiden markkinavoimien vaikutuksesta, vaan niihin vaikuttavat valtiosta johtuvat vääristymät. Enintään viitekoron suuruisina myönnettävien lainojen osuus oli vuoden 2018 lopussa edelleen vähintään kolmannes kaikesta lainanannosta (88). Kiinan viralliset tiedotusvälineet ovat äskettäin raportoineet, että Kiinan kommunistinen puolue vaati ”lainamarkkinoiden korkotason laskemista” (89). Keinotekoisen alhaiset korot johtavat alihinnoitteluun ja tämän seurauksena liialliseen ja osin tehottomaan pääoman käyttöön.

(144)

Yleinen luottojen lisääntyminen Kiinassa viittaa siihen, että pääoman kohdentamisen tehokkuus on heikkenemässä ilman merkkejä luotonannon kiristymisestä, jota voitaisiin odottaa vääristymättömässä markkinaympäristössä. Tämän seurauksena järjestämättömien lainojen määrä on lisääntynyt nopeasti ja Kiinan viranomaiset ovat useaan otteeseen valinneet toimintalinjakseen joko maksukyvyttömyystapahtumien välttämisen, mikä on johtanut niin kutsuttujen zombie-yritysten syntymiseen, tai velan siirtämisen (esimerkiksi sulautumien kautta tai muuntamalla velan osakkeiksi), jolloin ei välttämättä poisteta velkaongelmaa tai puututa sen juurisyihin.

(145)

Markkinoiden vapauttamiseksi toteutetuista toimista huolimatta Kiinan yritysluottojärjestelmään vaikuttavat merkittävät vääristymät, jotka johtuvat valtion edelleen merkittävästä roolista pääomamarkkinoilla. Sen vuoksi valtion merkittävä puuttuminen rahoitusjärjestelmään vaikuttaa voimakkaasti markkinaolosuhteisiin kaikilla tasoilla.

(146)

Tässä tutkimuksessa ei esitetty näyttöä siitä, että tarkasteltavana olevan tuotteen alaan ei vaikuttaisi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan kuudennessa luetelmakohdassa tarkoitettu valtion puuttuminen rahoitusjärjestelmän toimintaan. Sen vuoksi valtion merkittävä puuttuminen rahoitusjärjestelmään vaikuttaa voimakkaasti markkinaolosuhteisiin kaikilla tasoilla.

3.1.2.1.8    Kuvattujen vääristymien systeeminen luonne

(147)

Komissio totesi, että päivitetyssä maaraportissa kuvatut vääristymät ovat ominaisia Kiinan taloudelle. Käytettävissä oleva näyttö osoittaa, että edellä ja päivitetyn maaraportin I osiossa kuvatut tosiseikat sekä Kiinan järjestelmän ominaisuudet koskevat koko maata ja kaikkia talouden toimialoja. Sama koskee tuotannontekijöitä, kuten edellä ja päivitetyn maaraportin II osiossa esitetään.

(148)

Komissio muistuttaa myös, että tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantoon tarvitaan tiettyjä tuotantopanoksia. Kun tarkasteltavana olevan tuotteen tuottajat ostavat näitä tuotantopanoksia, niiden maksamat hinnat (jotka kirjataan niiden kustannuksina) ovat selvästi alttiina samoille, jo aikaisemmin mainituille systeemisille vääristymille. Esimerkkinä voidaan mainita, että tuotantopanosten toimittajat työllistävät työvoimaa, johon kohdistuu vääristymiä. Ne saattavat myös lainata rahaa, johon kohdistuu rahoitussektorista tai pääoman jakamisesta johtuvia vääristymiä. Lisäksi niihin sovelletaan suunnittelujärjestelmää, jota toteutetaan hallinnon kaikilla tasoilla ja kaikilla talouden sektoreilla. Nämä vääristymät kuvataan yksityiskohtaisesti edellä. Komissio huomautti, että näiden vääristymien taustalla olevaa sääntelykehystä sovelletaan yleisesti ja että kyseisiä sääntöjä sovelletaan kupariputkien tuottajiin siinä missä muihinkin kiinalaisiin talouden toimijoihin. Sen vuoksi vääristymät vaikuttavat suoraan tarkasteltavana olevan tuotteen kustannusrakenteeseen.

(149)

Tämä tarkoittaa paitsi sitä, että tarkasteltavana olevan tuotteen kotimarkkinoiden myyntihintoja ei voida käyttää perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan nojalla, myös sitä, että vaikutukset kohdistuvat kaikkiin tuotantopanosten (muun muassa raaka-aineiden, energian, maan, rahoituksen ja työvoiman) kustannuksiin, koska valtion merkittävä puuttuminen toimintaan vaikuttaa niiden hinnanmuodostukseen (ks. päivitetyn maaraportin I ja II osio).

(150)

Pääoman myöntämiseen, maankäyttöoikeuksiin, työvoimaan, energiaan ja raaka-aineisiin liittyvää valtion puuttumista toimintaan esiintyy kaikkialla Kiinassa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että merkittäviä vääristymiä kohdistuu myös tuotantopanokseen, joka on tuotettu Kiinassa yhdistämällä erilaisia tuotannontekijöitä. Sama koskee tuotantopanoksen tuotantopanosta ja niin edelleen.

(151)

Kiinan viranomaiset tai vientiä harjoittavat tuottajat eivät ole esittäneet tässä tutkimuksessa mitään vastakkaista näyttöä tai väitettä.

3.1.2.2   Edustava maa

3.1.2.2.1    Yleiset huomautukset

(152)

Edustavan maan valinta perustui seuraaviin perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisiin kriteereihin:

—

Kiinan taloudellista kehitystä vastaava taso; tätä varten komissio käytti maita, joiden bruttokansantulo henkeä kohti on Maailmanpankin tietokannan (90) perusteella samanlainen kuin Kiinalla;

—

tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuottaminen kyseisessä maassa;

—

asiaa koskevien tietojen helppo saatavuus edustavassa maassa;

—

jos mahdollisia edustavia maita on useampi kuin yksi, etusijalle asetettiin tarvittaessa maa, jossa sosiaaliturva ja ympäristönsuojelu ovat riittävällä tasolla.

(153)

Komissio julkaisi 7 päivänä heinäkuuta 2026 asiakirja-aineistoon liitettävän muistion normaaliarvon määrittämisessä käytettävistä lähteistä, jäljempänä ’muistio’. Kyseisessä muistiossa komissio esitti luettelon kaikista tuotannontekijöistä, kuten raaka-aineista, työvoimasta ja energiasta, joita tarkasteltavana olevan tuotteen tuotannossa käytetään. Tässä muistiossa kuvataan myös asiaankuuluvien kriteerien perustana olevat tosiseikat ja näyttö, ja siinä ilmoitettiin asianomaisille osapuolille mahdolliset asianmukaiset edustavat maat käsiteltävänä olevassa tapauksessa, jos perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintyminen vahvistuisi.

Kiinan talouden kehitystasoa vastaava taso

(154)

Muistiossa komissio yksilöi Brasilian, Etelä-Afrikan, Malesian, Meksikon, Serbian, Thaimaan ja Turkin maiksi, joissa tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta tiedettiin tuotettavan ja joiden talouden kehitystaso vastaa Maailmanpankin mukaan Kiinan tasoa, eli Maailmanpankki on luokitellut ne kaikki bruttokansantulon perusteella ”ylemmän keskitulotason” maiksi.

(155)

Muistiossa yksilöidyistä maista ei saatu huomautuksia.

Asiaa koskevien tietojen helppo saatavuus edustavassa maassa

(156)

Komissio totesi muistiossa, että oli tarkistettava tietojen saatavuus ja erityisesti se, olivatko tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuottajien taloustiedot helposti saatavilla.

(157)

Komissio analysoi johdanto-osan 154 kappaleessa mainittujen seitsemän mahdollisen edustavan maan tuontitilastot, jotka koskivat pääasiallista tuotantopanosta eli kuparikatodeja, joiden osuus tuotantokustannuksista on yli 95 prosenttia, sekä kuparijätteitä ja -romua. Tilastoista kävi ilmi, että mainituissa seitsemässä maassa sekä kuparikatodit että kupariromu tuodaan enimmäkseen muista maista kuin Kiinasta, Venäjältä tai Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/755 (91) liitteessä I luetelluista maista.

(158)

Brasilian osalta komissio yksilöi kaksi brasilialaista tuottajaa: Termomecanica (92) ja Paranapanema (93). Termomecanican osalta komissio ei löytänyt tutkimusajanjaksolta saatavilla olevia taloustietoja (viimeisimmät olivat vuodelta 2023), ja Paranapaneman viimeisimmät taloustiedot (2024) taas osoittivat tappiota. Koska komissio ei löytänyt näyttöä tutkimuksen kohteena olevan tuotteen kannattavasta tuotannosta Brasiliassa, se päätteli alustavasti, että Brasiliaa ei voida pitää asianmukaisena edustavana maana tässä tutkimuksessa.

(159)

Malesian osalta valituksen tekijä ja komissio yksilöivät kaksi tuottajaa: KMCT Corporation ja MetTube. Komissio ei pystynyt löytämään KMCT:n osalta saatavilla olevia taloustietoja. MetTuben viimeisimmät saatavilla olevat taloustiedot (2024) osoittivat, että yritys pääsi vain nollatulokseen (voitto < 1 %). Koska komissio ei löytänyt näyttöä tutkimuksen kohteena olevan tuotteen kannattavasta tuotannosta Malesiassa, se päätteli, että Malesiaa ei voida pitää asianmukaisena edustavana maana tässä tutkimuksessa.

(160)

Meksikon osalta komissio yksilöi kolme tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuottajaa: GDA, Industrias Unidas, S.A. de C.V., jäljempänä ’IUSU’, ja Elementia Materiales, S.A.P.I. DE C.V., jäljempänä ’Elementia’. GDA on kuitenkin etuyhteydessä erääseen toiseen Kiinassa toimivaan vientiä harjoittavaan tuottajaan, eikä sitä sen vuoksi voitu ottaa huomioon, sillä tämä seikka saattaa vaarantaa sen taloustietojen luotettavuuden. Komissio ei löytänyt IUSU:n osalta helposti saatavilla olevia taloustietoja. Komissio löysi Elementian osalta helposti saatavilla olevia tietoja, mutta tilinpäätöksen mukaan yrityksen metalliliiketoimintayksikkö ei ollut kannattava. Koska komissio ei löytänyt näyttöä siitä, että Meksikossa olisi tutkimuksen kohteena olevan tuotteen kannattavaa tuotantoa, johon Kiinassa havaitut vääristymät eivät olisi vaikuttaneet, komissio ei pitänyt Meksikoa asianmukaisena edustavana maana.

(161)

Kummastakaan Etelä-Afrikan kahdesta tuottajasta, Maksal Tubes (Pty) Ltd.:stä (94) ja Copper Tubing Africa (Pty) Ltd.:stä (95), ei ollut helposti saatavilla olevia taloustietoja. Koska komissio ei löytänyt näyttöä tutkimuksen kohteena olevan tuotteen kannattavasta tuotannosta Etelä-Afrikassa, se päätteli, että Etelä-Afrikkaa ei voida pitää asianmukaisena edustavana maana tässä tutkimuksessa.

(162)

Thaimaan osalta komissio yksilöi yhden tuottajan, Loyal Hailiang Copper (Thailand) Co., Ltd.:n, jonka vuotta 2024 koskevat tiedot olivat helposti saatavilla. Nämä tiedot eivät kuitenkaan kata tutkimusajanjaksoa. Lisäksi yritys on etuyhteydessä samassa menettelyssä tutkittavaan kiinalaiseen vientiä harjoittavaan tuottajaan, Zhejiang Hailiang Co., Ltd.:hen, mikä voi vaarantaa sen taloustietojen luotettavuuden. Komissio totesi myös, että Kiinasta tuotujen kuparikatodien osuus Thaimaan kuparikatodien kokonaistuonnista oli 25 prosenttia. Näistä syistä Thaimaata ei pidetty asianmukaisena edustavana maana.

(163)

Turkin osalta komissio yksilöi kaksi tuottajaa, Sarkuysanin (96) ja Ulusoy Bakır ve Metal Sanayi ve Ticaret A.Ş.:n, jäljempänä ’Ulusoy’ (97). Näiden tuottajien taloustiedot eivät kuitenkaan olleet helposti saatavilla, minkä vuoksi tuottajia ei voitu pitää soveltuvina myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten sekä voiton määrittämiseen. Koska komissio ei löytänyt näyttöä tutkimuksen kohteena olevan tuotteen kannattavasta tuotannosta Turkissa, se päätteli, että Turkkia ei voida pitää asianmukaisena edustavana maana tässä tutkimuksessa.

(164)

Komissio yksilöi vain yhden tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuottajan, jonka helposti saatavilla olevista tilinpäätöstiedoista ilmeni kohtuullinen kannattavuus kaudella, joka ajoittuu kokonaan päällekkäin tutkimusajanjakson kanssa. Tämä tuottaja on serbialainen yritys VALJAONICA BAKRA SEVOJNO AD SEVOJNO (98).

(165)

Edellä esitetyn perusteella komissio ilmoitti muistiossa asianomaisille osapuolille aikomuksestaan käyttää Serbiaa asianmukaisena edustavana maana ja serbialaisen yrityksen VALJAONICA BAKRA SEVOJNO AD SEVOJNO taloudellisia tietoja perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaisesti vääristymättömien hintojen tai vertailuarvojen lähteenä normaaliarvon laskemista varten.

(166)

Asianomaisia osapuolia pyydettiin esittämään huomautuksia Serbian soveltuvuudesta edustavaksi maaksi ja yrityksen VALJAONICA BAKRA SEVOJNO AD SEVOJNO soveltuvuudesta edustavan maan tuottajaksi.

(167)

Muistion antamisen jälkeen EUCTDC kannatti yleisesti Serbian valitsemista edustavaksi maaksi. EUCTDC kuitenkin väitti, etteivät edustavassa maassa toimivan valitun tuottajan taloudelliset tiedot osoittaneet kohtuullista voittoa tutkimusajanjaksolla, jonka aikana voitto oli EUCTDC:n mukaan 2 prosenttia. Se pyysi komissiota käyttämään aiempaa 7 prosentin voittoa tai oikaisemaan voiton 6 prosenttiin tai käyttämään tutkimuksen kohteena olevan tuotteen serbialaisen jakelijan taloudellisia tietoja.

(168)

EUCTDC väitti, että 2 prosentin voittomarginaali ei ole kohtuullinen eikä sen vuoksi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukainen. Se väitti lisäksi, että kohtuullista voittoa koskevaa mainintaa olisi tulkittava yhdessä perusasetuksen 7 artiklan 2 c kohdan kanssa, jossa vahvistetaan vähimmäistavoitevoitto normaaleissa kilpailuolosuhteissa.

(169)

Komissio muistutti, että kun normaaliarvo muodostetaan laskennallisesti, kohtuullisen voiton määrittämiselle ei ole vähimmäis- eikä enimmäiskynnystä. Kohtuullinen voitto määritetään kyseessä olevan tapauksen olosuhteiden ja parhaiden käytettävissä olevien taloudellisten tietojen perusteella. Voittoa ei tarvitse asettaa 6 prosentin vähimmäistasolle, sillä sitä sovelletaan unionin tuotannonalan tavoitevoittoon eikä edustavan maan voittoon (99). Sen vuoksi komissio hylkäsi vaatimuksen oikaista voitto tasolle, joka vastaa unionin tuotannonalan tavoitevoiton laskemisessa käytettyä vähimmäistavoitevoittoa.

(170)

EUCTDC väitti muistiota koskevissa huomautuksissaan, että serbialaisen yrityksen kannattavuus oli heikentynyt vuosien 2022 ja 2025 välillä 7 prosentista 2 prosenttiin, mikä toi esiin painetta, jota tutkimuksen kohteena olevan tuotteen aasialaiset toimittajat aiheuttivat alueella. Tästä syystä EUCTDC ehdotti, että käytettäisiin vuoden 2022 voittoa tai neljän viimeisen vuoden keskimääräistä voittoa. EUCTDC ei esittänyt näyttöä siitä, että tällaista painetta olisi ollut. Komissio ei myöskään löytänyt tällaista näyttöä eikä havainnut, että tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuonti Kiinasta Serbiaan olisi kasvanut vuoden 2022 jälkeisenä aikana. Sen vuoksi komissio hylkäsi vaatimuksen käyttää näin kaukana tutkimusajanjaksosta olevan vuoden 2022 voittoa tai edeltävän neljän vuoden jakson keskimääräistä voittoa.

(171)

Kun kuitenkin otetaan huomioon, että tutkimusajanjaksolla saatu voitto todella oli alhainen ja erityisesti se, että se oli pienempi kuin voitto, jonka useimmat yhteistyössä toimineet vientiä harjoittavat tuottajat muissa maissa kuin Kiinassa saivat tutkimuksen kohteena olevan tuotteen myynnistä kotimarkkinoillaan riippumattomille asiakkaille, komissio päätyi käyttämään lähimpänä tutkimusajanjaksoa ollutta vuotta, jona voitto oli kohtuullinen. Komissio katsoi, että taloudelliset tiedot vuodelta 2024, joka oli tutkimusajanjaksoa edeltävä vuosi, jolloin VALJAONICA BAKRA SEVOJNO AD SEVOJNO kirjasi 5 prosentin voiton ja 11 prosentin myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset, joita pidettiin kohtuullisina, koska ne kuvastivat tarkemmin tarkasteltavana olevan tuotteen alan tuottajien keskimääräistä taloudellista tulosta. Voiton sekä myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten yhteismäärä oli samankaltaisella tasolla kuin tutkimusajanjakson aikana, ja itse voiton katsottiin olevan kohtuullisella tasolla.

(172)

Vaikka tutkimuksessa jouduttiin käyttämään vuoden 2024 tietoja, VALJAONICA BAKRA SEVOJNO AD SEVOJNO on edelleen ainoa tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuottaja, jonka helposti saatavilla olevien taloudellisten tietojen perusteella voidaan osoittaa kohtuullinen voitto ja kohtuulliset myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset. Kuten johdanto-osan 162 kappaleessa selitetään, myös Thaimaassa sijaitsevalla LOYAL HAILIANG COPPER (THAILAND) CO LTD:llä oli helposti saatavilla olevat taloudelliset tiedot vuodelta 2024, mutta yritystä ei voitu käyttää asianmukaisena vertailukohtana, koska se on etuyhteydessä toiseen kiinalaiseen vientiä harjoittavaan tuottajaan eikä sitä sen vuoksi pidetty luotettavana.

(173)

Muistiota koskevissa huomautuksissaan ja muistiossa esittämiensä tilastotietojen perusteella Jintian China väitti, että Turkki on Serbiaa sopivampi edustava maa, koska tuotujen kuparikatodien määrä on 12 kertaa suurempi kuin Serbiassa ja koska Jintian Chinan mukaan Turkin keskimääräinen tuontihinta on ”neutraalimpi” kuin Serbian, sillä suurempi tuontimäärä pienentää satunnaisten tekijöiden merkitystä.

(174)

Vastauksena Jintian Chinan huomautuksiin EUCTDC vastusti näkemystä, jonka mukaan Turkkia olisi pidettävä asianmukaisena edustavana maana. Se väitti, että vaikka tuotujen kuparikatodien määrä oli suurempi kuin Serbiassa, keskimääräinen tuontihinta oli alempi kuin kuparikatodien keskimääräinen vuotuinen hinta Lontoon metallipörssissä, jäljempänä ’LME-hinta’, ja alempi kuin useimmissa muissa mahdollisissa edustavissa maissa havaitut hinnat (Malesiaa ja Brasiliaa lukuun ottamatta). Koska LME-hinta noteerataan noudettuna-tasolla, todellisen tuontihinnan pitäisi olla vielä korkeampi. Tämän vuoksi EUCTDC katsoi, ettei kuparikatodien tuontihintoja Turkissa voida pitää edustavina.

(175)

Komissio on analysoinut tärkeimpien tuotantopanosten tuontia kaikista seitsemästä mahdollisesta edustavasta maasta. Kuten edellä johdanto-osan 159 ja 162 kappaleessa on jo todettu, komissio katsoi, että Malesia ja Thaimaa eivät ole asianmukaisia. Komissio ei havainnut mitään syytä katsoa, ettei Serbian tuonti olisi edustavaa. Jintian China ei esittänyt mitään näyttöä eikä perusteluja, jotka muuttaisivat tätä kantaa. Taloudellisia tietoja ei ole helposti saatavilla, ja pelkkä havainto siitä, että Serbiaa huomattavasti suurempi Turkki tuo suurempia määriä, ei ole uusi tieto eikä merkityksellinen kriteeri arvioitaessa Serbian tuonnin edustavuutta.

(176)

Jintian China väitti myös, ettei Turkkia tulisi sulkea pois mahdollisena edustavana maana sillä perusteella, ettei tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuottajan taloudellisia tietoja ollut helposti saatavilla. Jintian China toimitti Sarkuysanin tilinpäätöksen; Sarkuysan on yksi Turkissa yksilöidyistä tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuottajista. Tästä syystä Turkki oli Jintian Chinan mielestä sopiva edustava maa.

(177)

Jintian Chinan toimittama tilinpäätös kattaa kyllä tutkimusajanjakson ja on helposti saatavilla. Se on kuitenkin koko konsernin konsolidoitu tilinpäätös. Konserniin kuuluu useita tytäryhtiöitä, jotka hoitavat eri tehtäviä ja valmistavat monenlaisia tuotteita. Mikä tärkeintä, tytäryhtiöt, joiden taloudelliset tulokset sisältyvät konsolidoituun tilinpäätökseen, sijaitsevat eri maissa, kuten Bulgariassa, Saksassa ja Yhdysvalloissa. Sen vuoksi voittoa sekä myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia ei voitu kohdentaa yksinomaan tutkimuksen kohteena olevan tuotteen vientiä harjoittavalle tuottajalle mahdollisessa edustavassa maassa.

(178)

Sen vuoksi komissio ei löytänyt perusteita pitää Turkkia Serbiaa sopivampana edustavana maana.

Sosiaaliturvan ja ympäristönsuojelun taso

(179)

Kun kaikkien edellä mainittujen tekijöiden perusteella oli vahvistettu, että Serbia on ainoa käytettävissä oleva asianmukainen edustava maa, sosiaaliturvan ja ympäristönsuojelun tasosta ei ollut tarpeen tehdä arviointia perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan viimeisen virkkeen mukaisesti.

3.1.2.2.2    Päätelmät

(180)

Edellä esitetyn analyysin perusteella Serbia täyttää perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa säädetyt kriteerit, minkä perusteella sitä voidaan pitää asianmukaisena edustavana maana.

3.1.2.3   Vääristymättömien kustannusten määrittämisessä käytetyt lähteet

(181)

Komissio luetteli muistiossa tuotannontekijät (muun muassa raaka-aineet, energia ja työvoima), joita vientiä harjoittavat tuottajat käyttävät tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuotannossa, ja kehotti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia ja ehdottamaan julkisesti saatavilla olevia tietoja kunkin muistiossa mainitun tuotannontekijän vääristymättömistä arvoista.

(182)

Komissio totesi, että voidakseen muodostaa normaaliarvon perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti se käyttää GTA-tietokantaa määrittääkseen useimpien tuotannontekijöiden, etenkin raaka-aineiden, vääristymättömät kustannukset. Lisäksi komissio totesi, että se käyttää Serbian tasavallan tilastoviraston (100) ja ILOn (101) tietoja määrittääkseen työvoiman ja energian (sähkö (102) ja maakaasu (103)) vääristymättömät kustannukset.

(183)

Muistiossa komissio ilmoitti asianomaisille osapuolille myös, että koska joidenkin raaka-aineiden painoarvo kaikista tuotantokustannuksista oli mitättömän vähäinen, kyseiset vähäpätöiset erät luokiteltiin kulutushyödykkeiksi. Lisäksi komissio ilmoitti, että se laskee kulutushyödykkeiden prosenttiosuuden raaka-aineiden kokonaiskustannuksista (5 prosenttia) ja soveltaa tätä osuutta raaka-aineiden uudelleen laskettuihin kustannuksiin käytettäessä asianmukaisen edustavan maan vääristymättömiä vertailuarvoja.

3.1.2.3.1    Tuotannontekijät

(184)

Ottaen huomioon kaikki asianomaisten osapuolten toimittamat ja tarkastuskäynneillä kerätyt tiedot, yksilöitiin seuraavat tuotannontekijät ja niiden lähteet normaaliarvon määrittämiseksi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti:

Taulukko 1

Tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuotannontekijät

Tuotannontekijä

Tavaran koodi

Lähde

Vääristymätön arvo

(CNY)

Mittayksikkö

Raaka-aineet

Kuparikatodi

7403 11

GTA

77,19

kg

Kulutushyödykkeet

Työvoima

Työvoima

Ei sovelleta

Serbian tasavallan tilastovirasto (104) ja ILO (105)

74,96

tunti (h)

Energia

Sähkö

Ei sovelleta

Serbian energiavirasto (106)

0,90

kWh

Maakaasu

Ei sovelleta

Serbian energiavirasto (107)

0,31

kWh

(104)  https://www.stat.gov.rs/en-US/oblasti/trziste-rada/zarade.

(105)  https://ilostat.ilo.org/data/?cat_mode=subject

(106)  https://www.aers.rs/media/Files/Izvestaji/Godisnji/Izvestaj%20Agencije%202025.pdf.

(107)  https://www.aers.rs/media/Files/Izvestaji/Godisnji/Izvestaj%20Agencije%202025.pdf.

(185)

Komissio sisällytti laskelmiin tuotannollisten yleiskulujen arvon kattamaan kustannukset, jotka eivät sisältyneet edellä tarkoitettuihin tuotannontekijöihin. Tämän määrän määrittämiseksi komissio käytti valituksen tekijän toimittamia tietoja valmistuskustannuksista, joita ei ollut sisällytetty edellä tarkoitettuihin yksittäisiin tuotannontekijöihin. Yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan osalta komissio käytti valituksen tekijän toimittamia tietoja. Menetelmää selitetään tarkemmin 3.1.2.3.6 jaksossa.

3.1.2.3.2    Raaka-aineet

(186)

Voidakseen määrittää raaka-aineiden vääristymättömät hinnat edustavan maan tuottajan tehtaalle toimitettuna komissio käytti perustana edustavaan maahan tulevan tuonnin painotettua keskimääräistä hintaa (GTA:n mukaan), johon lisättiin tuontitullit ja kuljetuskustannukset. Edustavan maan tuontihinta määritettiin kaikista kolmansista maista tulevan tuonnin painotettujen keskimääräisten yksikköhintojen perusteella.

(187)

Yhteistyössä toimineelle vientiä harjoittavalle tuottajalle aiheutuneet ja valituksessa esitetyt tosiasialliset kustannukset muodostivat useiden tuotannontekijöiden osalta mitättömän pienen osan kaikista raaka-ainekustannuksista tutkimusajanjaksolla. Koska niiden osalta käytetyllä arvolla ei ollut – käytetystä lähteestä riippumatta – tuntuvaa vaikutusta polkumyyntimarginaalia koskeviin laskelmiin, komissio päätti sisällyttää nämä kustannukset kulutushyödykkeisiin, kuten johdanto-osan 183 kappaleessa todetaan.

(188)

Komissio sovelsi edustavassa maassa voimassa olevia asiaankuuluvia tuontitulleja määrittääkseen raaka-aineiden vääristymättömän hinnan perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa säädetyllä tavalla.

(189)

Jintian Chinan osalta komissio ilmaisi Jintian Chinalle raaka-aineiden hankinnasta aiheutuneet kuljetuskustannukset prosentteina näiden raaka-aineiden tosiasiallisista kustannuksista ja sovelsi sitten samaa prosenttiosuutta samojen raaka-aineiden vääristymättömiin kustannuksiin saadakseen vääristymättömät kuljetuskustannukset. Komissio katsoi, että vientiä harjoittavan tuottajan raaka-aineiden ja ilmoitettujen kuljetuskustannusten suhdetta voitiin kohtuudella käyttää tässä tutkimuksessa arviona raaka-aineiden vääristymättömistä kuljetuskustannuksista toimitettuna yrityksen tehtaalle.

(190)

Lisäksi komissio arvioi yhteistyöhön osallistumattomalle vientiä harjoittavalle tuottajalle raaka-aineiden hankinnasta aiheutuneet kuljetuskustannukset prosentteina raaka-aineiden vääristymättömistä kustannuksista saadakseen vääristymättömät kuljetuskustannukset.

3.1.2.3.3    Työvoima

(191)

Serbian tasavallan tilastovirasto julkaisee yksityiskohtaisia tietoja Serbian eri talouden alojen palkoista. Komissio käytti viimeisimpiä saatavilla olevia, vuotta 2025 koskevia tilastoja perusmetallien valmistuksen alan keskimääräisistä työvoimakustannuksista, jotka sisältävät kupariputkialan työvoimakustannukset (108). Valmistusteollisuuden keskimääräisen työajan osalta komissio käytti ILOn tilastoja (109).

3.1.2.3.4    Sähkö

(192)

Serbian energiavirasto julkaisee yrityksiltä (teollisuuskäyttäjiltä) Serbiassa veloitettavan sähkön hinnan (110). Komissio käytti viraston julkaisemia, vuotta 2025 koskevia tietoja teollisuussähkön hinnoista vastaavassa kulutusluokassa.

3.1.2.3.5    Maakaasu

(193)

Serbian energiavirasto julkaisee teollisuuskäyttäjiltä Serbiassa veloitettavan maakaasun hinnan (111). Komissio käytti vastaavan kulutusluokan hintatietoja tutkimusajanjakson ajalta.

3.1.2.3.6    Tuotannolliset yleiskulut, myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset sekä voitto

(194)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaan ”[m]uodostettuun normaaliarvoon on sisällytettävä vääristymätön ja kohtuullinen määrä hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksia sekä voittoa”. Lisäksi on vahvistettava tuotannolliset yleiskulut kattamaan kustannukset, jotka eivät sisälly edellä mainittuihin tuotannontekijöihin.

(195)

Koska kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, komissio käytti perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettävissä olevia tietoja voidakseen määrittää vääristymättömän arvon tuotannollisille yleiskuluille. Komissio vahvisti valituksen esittäjän tietojen perusteella tuotannollisten yleiskulujen osuuden kaikista valmistus- ja työvoimakustannuksista. Kyseistä prosenttiosuutta sovellettiin sitten valmistuskustannusten vääristymättömään arvoon, jotta voitiin määrittää vääristymätön arvo tuotannollisille yleiskuluille tuotetun mallin mukaan.

(196)

Jintian Chinan tapauksessa tälle vientiä harjoittavalle tuottajalle aiheutuneet tuotannolliset yleiskulut ilmaistiin osuutena tosiasiallisesti aiheutuneista valmistuskustannuksista. Näin saatua prosenttiosuutta sovellettiin vääristymättömiin valmistuskustannuksiin.

(197)

Vääristymättömien ja kohtuullisten myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten ja voiton määrittämisessä komissio käytti Orbis-tietokannasta poimittuja VALJAONICA BAKRA SEVOJNO AD SEVOJNOn taloustietoja vuodelta 2024.

3.1.2.3.7    Laskelmat

(198)

Edellä esitetyn perusteella komissio muodosti tuotelajikohtaisen laskennallisen normaaliarvon noudettuna-tasolla perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti.

(199)

Ensin komissio määritti vääristymättömät valmistuskustannukset. Koska vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, komissio käytti valituksen tekijän valituksessa esittämiä tietoja ja kahden vientiä harjoittavan konsernin toimittamia panoslomakkeita kunkin tuotannontekijän (raaka-aineet ja työvoima) käytöstä tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuotannossa.

(200)

Jintian Chinan osalta komissio sovelsi vääristymättömiä yksikkökustannuksia yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan yksittäisten tuotannontekijöiden tosiasialliseen kulutukseen. Kulutusmäärät tarkastettiin tarkastuskäynnin aikana. Komissio kertoi kulutuskertoimet edustavan maan vääristymättömillä yksikkökustannuksilla (ks. 3.1.2.2 jakso).

(201)

Määritettyään vääristymättömät valmistuskustannukset komissio lisäsi niihin tuotannolliset yleiskulut, myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset ja voiton (ks. johdanto-osan 194–197 kappale).

(202)

Tämän jälkeen komissio lisäsi keskimääräiset tuotannolliset yleiskulut (ks. johdanto-osan 195 kappale) vääristymättömiin valmistuskustannuksiin, ja näin saatiin vääristymättömät tuotantokustannukset.

(203)

Edellisessä johdanto-osan kappaleessa kuvatulla tavalla määritettyihin tuotantokustannuksiin komissio sovelsi VALJAONICA BAKRA SEVOJNO AD SEVOJNOn myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia sekä voittoa. Myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset ilmaistuina prosentteina myytyjen hyödykkeiden kustannuksista ja sovellettuina vääristymättömiin tuotantokustannuksiin olivat 11 prosenttia. Voitto ilmaistuna prosentteina myytyjen hyödykkeiden kustannuksista ja sovellettuna vääristymättömiin tuotantokustannuksiin oli 5 prosenttia.

(204)

Tämän perusteella komissio muodosti tuotelajikohtaisen laskennallisen normaaliarvon noudettuna-tasolla perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti.

3.1.3   Vientihinta

3.1.3.1   Jintian China

(205)

Yhteistyössä toiminut vientiä harjoittava tuottaja Jintian China vei tuotetta unioniin siihen etuyhteydessä olevan hongkongilaisen kauppiaan kautta, minkä vuoksi ensimmäisen riippumattoman asiakkaan unionissa maksamaa tai maksettavaa hintaa oikaistiin, kuten 3.1.5.1 jaksossa selitetään.

3.1.3.2   Muut vientiä harjoittavat tuottajat

(206)

Kuten johdanto-osan 11–17 kappaleessa selitetään, kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät juuri toimineet yhteistyössä, minkä vuoksi vientihinta perustui käytettävissä oleviin tietoihin perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti. Näin ollen vientihinta perustui tarkasteltavana olevan tuotteen Kiinasta unioniin suuntautuvan tuonnin keskimääräiseen hintaan, joka vahvistetaan jäljempänä 4.4 jaksossa, ja se mukautettiin noudettuna-tasolle vähentämällä siitä valituksessa ilmoitettu meri- ja sisämaarahti.

3.1.4   Vertailu

(207)

Perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdassa edellytetään, että komissio vertailee tasapuolisesti normaaliarvoa ja vientihintaa samassa kaupan portaassa ja ottaa huomioon hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat eroavuudet. Tarkasteltavana olevassa tapauksessa komissio päätti vertailla normaaliarvoa ja vientihintaa noudettuna-tasoa vastaavalla kaupan portaalla. Kuten jäljempänä selitetään tarkemmin, normaaliarvoa ja vientihintaa oikaistiin tarvittaessa, jotta i) se voitiin saattaa noudettuna-tasolle ja jotta ii) voitiin ottaa huomioon hintoihin ja siten niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat väitetyt ja osoitetut eroavuudet.

3.1.4.1   Normaaliarvoon tehdyt oikaisut

(208)

Kuten johdanto-osan 198 kappaleessa selitetään, normaaliarvo muodostettiin noudettuna-tasoa vastaavalla kaupan portaalla käyttämällä tuotantokustannuksia sekä myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia ja voittoa, joita pidettiin kohtuullisina kyseisellä kaupan portaalla. Sen vuoksi normaaliarvon saattamiseksi noudettuna-tasolle ei ollut tarpeen tehdä oikaisuja.

3.1.4.1.1    Jintian China

(209)

Jintian China toi maahan raaka-aineita ja myi tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta sisäisen jalostuksen tullimenettelyssä. Kiinan nykyisen verotusmenetelmän mukaisesti vientimyynnin ei-palautettava arvonlisävero määritetään vähentämällä verosta vapautettujen tuotujen tuotantopanosten arvo viennin kokonaisarvosta. Näin ollen komissio sovelsi perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan k alakohtaa tähän unioniin viedyn tuotteen lisäarvoon. Komissio ei myöskään nähnyt perustetta tehdä normaaliarvoon Jintian Chinan osalta muita oikaisuja, eikä yritys vaatinut tällaisia oikaisuja.

3.1.4.1.2    Muut vientiä harjoittavat tuottajat

(210)

Lisäksi komissio teki muiden vientiä harjoittavien tuottajien osalta perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan k alakohdan mukaisen oikaisun, jolla otettiin huomioon välillisten verojen erotus Kiinasta unioniin suuntautuvan vientimyynnin ja normaaliarvon välillä, kun arvonlisävero ja vastaavat välilliset verot on jätetty pois. Kupariputkia vievät yritykset eivät olleet oikeutettuja saamaan palautusta tuotantopanoksista kertyvästä arvonlisäverosta, joka liittyi tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuotantoa varten ostettuihin raaka-aineisiin. Sen vuoksi vientimyynnin ja normaaliarvon välinen välillisten verojen erotus oli 13 prosenttia, ja tehtiin vastaava oikaisu.

3.1.5   Vientihintaan tehdyt oikaisut

3.1.5.1   Jintian China

(211)

Jotta vientihinta voitiin saattaa noudettuna-tasoa vastaavalle kaupan portaalle, tehtiin oikaisuja rahti-, vakuutus-, käsittely-, lastaus- ja liitännäiskustannusten huomioon ottamiseksi.

(212)

Oikaisuja tehtiin hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavien tekijöiden eli luottokustannusten ja pankkimaksujen osalta.

(213)

Jintian China harjoitti unioniin suuntautuvaa vientiä etuyhteydessä olevan hongkongilaisen kauppiaan kautta. Näin ollen perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan i alakohdan mukainen palkkioita koskeva oikaisu oli perusteltu. Kauppias vastasi asiakassuhteista, erityisesti asiakasyhteyksien ylläpitämisestä ja luomisesta, tilausten ja liiketoimien hallinnoinnista sekä myyntiin liittyvien kuljetusten, rahdin ja vakuutusten järjestämisestä. Kauppias sai näiden toimintojen suorittamisesta korvauksen. Sen vuoksi komissio katsoi, että kauppiaan tehtävät olivat samantyyppisiä kuin palkkioperusteisesti toimivan edustajan tehtävät. Kauppiaan ja tuottajan välisen suhteen huomioon ottaen komissio määritti palkkion määrän etuyhteydessä olevan kauppiaan todellisten myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten ja 10 prosentin nimellisen voiton perusteella.

(214)

Tämän voiton osalta on todettava, ettei yksikään etuyhteydetön tuoja toiminut yhteistyössä tässä menettelyssä. Komissiolla ei ole tietoja etuyhteydettömiltä kauppiailta, jotka käyvät kauppaa samalla tai samankaltaisella tuotteella kuin tutkimuksen kohteena oleva tuote. Sen vuoksi komissio turvautui tarkasteltavana olevaa tuotetta mahdollisimman lähellä olevaan tuotteeseen eli ruostumattomasta teräksestä valmistettuihin kylmävalssattuihin litteisiin tuotteisiin, jäljempänä ’SSCR-tuotteet’, joille on niin ikään ominaista vastaavan metallipanoksen suuri osuus. Sen vuoksi komissio tukeutui alustavasti voittoon, jota pidettiin kohtuullisena äskettäin tehdyssä SSCR-tuotteiden tuontia koskeneessa palautustutkimuksessa (112). Kyseisessä tutkimuksessa etuyhteydettömien tuojien voitto oli 10 ja 13 prosentin välillä, ja komissio päätti varovaisuussyistä soveltaa vaihteluvälin alarajaa.

3.1.5.2   Muut vientiä harjoittavat tuottajat

(215)

Muiden vientiä harjoittavien tuottajien vientihinta on määritetty noudettuna-tasolla, kuten johdanto-osan 206 kappaleessa selitetään.

(216)

Tutkimuksen aikana kerättyjen tietojen perusteella komissio totesi, että kaikki tiedossa olevat kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat toimivat samankaltaisen mallin mukaisesti kuin Jintian China ja myyvät tarkasteltavana olevaa tuotetta Kiinassa tai kolmansissa maissa toimivien etuyhteydessä olevien kauppiaiden kautta. Sen vuoksi komissio päätti soveltaa kaikkiin muihin yrityksiin samaa oikaisua, jota sovelletaan Jintian Chinaan ja joka selitetään johdanto-osan 213 kappaleessa. Komissio määritti myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten määrän yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittaviin tuottajiin etuyhteydessä olevien kauppiaiden ilmoittamien keskimääräisten myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten perusteella kaikissa tämän tutkimuksen kohteena olevissa maissa. Nimellisen voiton osalta komissio sovelsi 10:tä prosenttia, kuten johdanto-osan 214 kappaleessa todetaan.

3.1.6   Polkumyyntimarginaalit

(217)

Kuten johdanto-osan 18 kappaleessa selitetään, komissio päätti soveltaa 18 artiklaa polkumyynnin määrittämisessä muiden kuin vientiä harjoittavan tuottajan Jintian China osalta, jolle laskettiin yksilöllinen marginaali.

3.1.6.1   Jintian China

(218)

Komissio vertasi Jintian Chinan samankaltaisen tuotteen kunkin tuotelajin painotettua keskimääräistä normaaliarvoa tarkasteltavana olevan tuotteen vastaavan tuotelajin painotettuun keskimääräiseen vientihintaan perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdan mukaisesti.

3.1.6.2   Muut vientiä harjoittavat tuottajat

(219)

Komissio määritti kaikkien muiden yritysten polkumyyntimarginaalin käytettävissä olevien tietojen perusteella ja käytti oikaisuun valituksen tekijän ja yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien toimittamia tietoja, kuten johdanto-osan 216 kappaleessa selitetään. Tämän jälkeen komissio vertasi samankaltaisen tuotteen kunkin tuotelajin keskimääräistä normaaliarvoa tarkasteltavana olevan tuotteen vastaavan tuotelajin painotettuun keskimääräiseen vientihintaan perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdan mukaisesti.

(220)

Väliaikaiset polkumyyntimarginaalit – ilmaistuina prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana – ovat seuraavat:

Yritys

Väliaikainen polkumyyntimarginaali

Ningbo Jintian Copper Tube Co., Ltd

33,5  %

Kaikki muu Kiinasta peräisin oleva tuonti

51,5  %

3.2   Meksiko

3.2.1   Normaaliarvo

(221)

Komissio tutki ensin, oliko yhteistyössä toimineen Meksikon tuottajan GDA:n kotimarkkinamyynnin kokonaismäärä edustava perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Kotimarkkinamyyntiä pidetään edustavana, jos samankaltaisen tuotteen riippumattomille asiakkaille suuntautuvan kotimarkkinamyynnin kokonaismäärä vientiä harjoittavaa tuottajaa kohden on vähintään 5 prosenttia sen tarkasteltavana olevan tuotteen kokonaisvientimäärästä unioniin tutkimusajanjakson aikana. Tämän perusteella otokseen valitun vientiä harjoittavan tuottajan samankaltaisen tuotteen kokonaismyynti kotimarkkinoilla todettiin edustavaksi.

(222)

Tämän jälkeen komissio yksilöi ne kotimarkkinoilla myydyt tuotelajit, jotka olivat samanlaisia kuin yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan unioniin vietäviksi myymät tuotelajit tai niihin verrattavissa.

(223)

Seuraavaksi komissio tutki, oliko kyseisen yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan GDA kotimarkkinamyynti kunkin sellaisen tuotelajin osalta, joka oli samanlainen kuin unioniin vietäviksi myydyt tuotelajit tai verrattavissa niihin, edustavaa perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Tuotelajin kotimarkkinamyynti on edustavaa, jos kyseisen tuotelajin riippumattomille asiakkaille suuntautuvan kotimarkkinamyynnin kokonaismäärä tutkimusajanjakson aikana on vähintään viisi prosenttia samanlaisen tai siihen verrattavissa olevan tuotelajin kokonaisvientimäärästä unioniin. Komissio totesi, että kaikkien sellaisten tuotelajien osalta, jotka olivat samanlaisia kuin unioniin vietäviksi myydyt tuotelajit tai verrattavissa niihin, riippumattomille asiakkaille suuntautuvan kotimarkkinamyynnin kokonaismäärä tutkimusajanjakson aikana oli vähintään 5 prosenttia samanlaisen tai siihen verrattavissa olevan tuotelajin kokonaisvientimäärästä unioniin. Kotimarkkinamyynti oli siis edustavaa perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(224)

Seuraavaksi komissio määritti kunkin tuotelajin osalta kotimarkkinoiden riippumattomille asiakkaille suuntautuvan kannattavan myynnin osuuden tutkimusajanjaksolla, jotta se voisi päättää, käytetäänkö normaaliarvon laskemisessa tosiasiallista kotimarkkinamyyntiä perusasetuksen 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

(225)

Normaaliarvo perustuu kunkin tuotelajin tosiasialliseen kotimarkkinahintaan riippumatta siitä, oliko myynti kannattavaa vai ei, jos

a)

vähintään laskettuja tuotantokustannuksia vastaavalla nettomyyntihinnalla tapahtuneen tuotelajin myynnin määrä oli yli 80 prosenttia tämän tuotelajin kokonaismyyntimäärästä; sekä

b)

tuotelajin painotettu keskimääräinen myyntihinta vastaa vähintään yksikkökohtaisia tuotantokustannuksia.

(226)

Tässä tapauksessa normaaliarvo on kyseisen tuotelajin koko kotimarkkinamyynnin hintojen painotettu keskiarvo tutkimusajanjakson aikana.

(227)

Normaaliarvo on pelkästään tuotelajien kannattavan kotimarkkinamyynnin tuotelajikohtainen tosiasiallinen kotimarkkinahinta tutkimusajanjakson aikana, jos

a)

tuotelajin kannattavan myynnin määrä on enintään 80 prosenttia tämän tuotelajin kokonaismyyntimäärästä; tai

b)

tuotelajin painotettu keskimääräinen hinta alittaa yksikkökohtaiset tuotantokustannukset.

(228)

GD Groupin toimintarakenne on seuraava: GDA tuottaa tarkasteltavana olevaa tuotetta Meksikossa ja jalostaa HKGD:n toimittamat ja omistamat raaka-aineet. HKGD omistaa lopputuotteen ja maksaa GDA:lle jalostusmaksun (”maquila”) kupariputkien valmistuksesta. HKGD myy tarkasteltavana olevaa tuotetta GDC:lle kotimarkkinamyyntiä varten tai GDUS:lle kotimarkkinamyyntiä ja unioniin suuntautuvaa vientimyyntiä varten.

(229)

Komission tutkimuksessa havaittiin, että tiedot, jotka GD Group toimitti asianomaisten yritysten tuotantokustannusten sekä myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten määrittämistä varten, olivat puutteellisia ja epätarkkoja eikä niitä voitu tarkastaa ja että ne oli toimitettu osittain sovittuja määräaikoja noudattamatta. GD Group toimittavat tiedot olivat epätäydellisiä, epätarkkoja ja harhaanjohtavia perusasetuksen 18 artiklassa tarkoitetulla tavalla etenkin HKGD:n, GDUS:n ja GDA:n valmistuskustannusten kokonaismäärän määrittämistä ja myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten kohdentamista koskevien tietojen osalta. Komission tutkimuksessa havaittiin, että yritys ei ollut sisällyttänyt tarkastuskäynnin havaintoja toimittamaansa lopulliseen versioon tuotantokustannuksista sekä myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksista. Tällä oli olennainen vaikutus tuotantokustannuksiin sekä myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksiin. Sen vuoksi komissio lähetti 7 päivänä syyskuuta 2026 18 artiklan mukaisen yhteistyöstä kieltäytymistä koskevan kirjeen, jäljempänä ’18 artiklan mukainen kirje’. Syyskuun 15 päivänä 2026 saadun vastauksen jälkeen komissio määritti kustannukset ja sisällytti niihin tarkastuksessa tehdyt havainnot sekä tarkisti vastaavasti tuotantokustannuksia ja myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia.

(230)

GD Group esitti 15 päivänä syyskuuta 2026 huomautuksia sille lähetetystä 18 artiklan mukaisesta kirjeestä ja myönsi, että GD Groupin tutkimuksen aikana laatimat valmisteluasiakirjat eivät kaikki olleet tarkkoja, koska tarkastuksen aikana oli tehty korjauksia, kohdentamismenetelmästä oli ollut erimielisyyksiä ja tuotantokustannuksia koskevat asiakirjat oli toimitettu vasta Meksikossa tehdyn tarkastuksen lopussa pyydetyn päivämäärän jälkeen. GD Group kuitenkin kiisti, että 18 artiklan soveltaminen olisi perusteltua, koska se antoi komissiolle kaikki tarvittavat tiedot eikä toimittanut vääriä tietoja tai huomattavasti vaikeuttanut tutkimusta. GD Group väitti tehneensä yhteistyötä kaikilla tarkastuskäynneillä, vaikka ne olivat ”epätavallisen vaativia”, ja katsoo edelleen toimineensa täysin yhteistyössä. Yritys väitti, että erot johtuivat kaavoista, luokitteluista, eri versioista tai valuuttakurssimuunnoksista ja että avoimiksi olivat jääneet ainoastaan ”yksittäiset kysymykset, jotka koskivat kirjanpitoluokittelua, kohdentamismenetelmää, versionhallintaa ja tiettyjen liiketoimien selittämistä”.

(231)

Lisäksi GD Group huomautti, ettei 18 artiklan aiottu soveltaminen ole perusteltua, koska 18 artiklan 1 kohta sallii käytettävissä olevien tietojen käyttämisen mutta ei ole sääntö, jonka mukaan jokaisen valmisteluasiakirjan olisi oltava virheetön tai jokaisen kohdentamisvalinnan olisi vastattava komission suosimaa menetelmää.

(232)

Lisäksi GD Group huomautti samassa kirjeessä, että 18 artiklan 3 kohdan mukaan tietoja ei saa jättää huomiotta, vaikka ne eivät olisi parhaita mahdollisia, ja että 18 artiklan 4 kohdassa säädetään tärkeästä menettelyllisestä takeesta, jonka mukaan osapuolelle on ilmoitettava tietojen hylkäämisen syyt ja sille on annettava mahdollisuus toimittaa lisäselvitykset asetetussa määräajassa. GD Group huomautti myös, että WTO:n riitojenratkaisupaneelien ja WTO:n sääntöjen mukaan käytettävissä olevat tiedot ovat keino paikata todellisia tietoaukkoja eivätkä rangaistus, ja se kuvasi yhteistyötä ”kaksisuuntaiseksi prosessiksi”, jossa otetaan huomioon käytännön vaikeudet. GD Group väitti, että se, että tietoihin on tehty korjaus ja että valmistuskustannuksia koskevista tiedoista ja taulukon G (kyselylomakevastaus) kohdentamisesta on menetelmällisiä erimielisyyksiä, ei oikeuta hylkäämään tarkastettuja tietoja kokonaisuudessaan. GD Groupin mukaan komission on sen sijaan yksilöitävä ne tiedot, jotka väitetysti puuttuvat tai ovat käyttökelvottomia, ja selvitettävä, voidaanko toimitettujen tietojen perusteella silti tehdä kohtuullisen oikea päätelmä.

(233)

GD Group totesi lopuksi, ettei kyse ole selvästä yhteistyön puutteesta, sillä se oli vastannut puutteita koskeviin kirjeisiin sekä kyselylomakkeisiin, järjestänyt kolme tarkastuskäyntiä kolmessa maanosassa ja osallistunut niihin, antanut tutkimusryhmälle mahdollisuuden tutustua kirjanpitojärjestelmiin ja asiakirjoihin, tarkistanut valmisteluasiakirjat ja asettanut asiantuntevaa meksikolaista henkilöstöä käytettäväksi etäyhteyden välityksellä koko GDUS:n tarkastuksen ajan (GD Groupin mukaan fyysistä läsnäoloa tässä tarkastuksessa oli pyydetty vasta vähän ennen käyntiä). GD Groupin mukaan komission kirjauksista ilmeni, että kaikki GDUS:n osiot oli tarkastettu ja tarkastus oli saatu päätökseen ajoissa. Sen vuoksi GD Group pyysi, ettei komissio soveltaisi 18 artiklaa valmistuskustannuksiin eikä taulukkoon G. GD Group pyysi sen sijaan, että mahdolliset oikaisut rajattaisiin yksittäisiin eriin ja tehtäisiin mahdollisuuksien mukaan jo käytettävissä olevien tarkastettujen tietojen perusteella 18 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

(234)

Komissio totesi, että GD Groupin huomautukset vahvistivat, että tiedoissa oli epätarkkuuksia ja puutteita eikä niissä esitetty uutta asiasisältöä, todennettavissa olevia tosiseikkoja eikä uusia perusteluja. Lisäksi komissio totesi, että GD Groupille 8 päivänä kesäkuuta 2026 lähetetyissä tarkastusta edeltävissä kirjeissä oli pyydetty avainhenkilöitä olemaan käytettävissä lyhyellä varoitusajalla ja että komissiolle ilmoitettiin vasta GDUS:n tarkastuskäynnin alussa, ettei tiloissa olisi paikalla henkilöstöä, joka on perehtynyt GDUS:n vastauksiin ja unioniin suuntautuvaa myyntiä koskeviin tietoihin. GD Group oli nimittäin vakuuttanut, että sen avainhenkilöt matkustaisivat GDUS:n tiloihin tarkastuskäyntejä varten.

(235)

Lisäksi komissio totesi, että kyselylomakkeisiin ja puutteita koskeviin kirjeisiin annetuissa vastauksissa oli useita puutteita, jotka oli pyydetty korjaamaan tai täydentämään ennen tarkastuskäyntejä, mutta komission toistuvista pyynnöistä huolimatta ne korjattiin tai niitä täydennettiin vain osittain tarkastuskäyntien aikana.

(236)

Komissio pani merkille myös GD Groupin kirjeessään 15 päivänä syyskuuta 2026 toimittamat lisätiedot ja selvennykset. Komissio ei kuitenkaan voinut tarkastaa näitä tietoja, koska GDA:n, GDC:n, GDUS:n ja HKGD:n tarkastuskäynnit olivat päättyneet. Komissio myös totesi, että GD Groupin toimittamat lisätiedot ja esittämät väitteet eivät kuitenkaan vaikuttaisi johdanto-osan 229 kappaleessa esitettyihin komission päätelmiin valmistuksen kokonaiskustannusten määrittämistä sekä myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten kohdentamista varten toimitetuista puutteellisista, epätarkoista ja harhaanjohtavista tiedoista.

(237)

Näin ollen komissio katsoo, että sillä on riittävät perusteet soveltaa 18 artiklan 1 kohdan mukaisesti käytettävissä olevia tietoja, kuten 18 artiklan mukaisessa kirjeessä selitettiin, ja ne on esitetty tiivistetysti johdanto-osan 229 kappaleessa. Sen vuoksi komissio oikaisi ja täydensi ensimmäiselle riippumattomalle asiakkaalle suuntautuneen kotimarkkinamyynnin tuotantokustannuksia sekä myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia GD Groupin asiakirjoista saatujen käytettävissä olevien tietojen ja tarkastuskäynneillä kerättyjen tietojen perusteella. Käytettävissä olevina tietoina ei käytetty ulkopuolisia tietoja. Komissio käytti korjattuja ja täydellisiä asiakirjoja kotimarkkinamyynnin kannattavuustestissä.

(238)

Kun kaikki edellä selostetut tarvittavat korjaukset oli tehty, kotimarkkinamyynnin analysointi osoitti, että alle 80 prosenttia koko kotimarkkinamyynnistä oli kannattavaa ja että painotettu keskimääräinen myyntihinta ylitti tuotantokustannukset. Sen vuoksi normaaliarvo laskettiin ainoastaan kannattavan myynnin painotettuna keskiarvona, lukuun ottamatta yhtä tuotelajia, jonka osalta yli 80 prosenttia koko kotimarkkinamyynnistä oli kannattavaa ja normaaliarvo laskettiin tutkimusajanjakson kaiken kotimarkkinamyynnin hintojen painotettuna keskiarvona.

3.2.2   Vientihinta

(239)

Kuten johdanto-osan 228 kappaleessa selitetään, yhteistyössä toiminut tuottaja, GDA, käytti unioniin viennissä unionin ulkopuolella sijaitsevia etuyhteydessä olevia yrityksiä HKGD ja GDUS.

(240)

HKGD:n osalta tehtiin perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan i alakohdan mukainen tuotteen omistajan ja ensimmäisen myyjän palkkioita koskeva oikaisu. HKGD myi voittomarginaalilla tarkasteltavana olevaa tuotetta GDUS:lle unioniin vietäväksi. Sen vuoksi komissio totesi, että kauppias toimi palkkioperusteisena edustajana. Kauppiaan ja tuottajan välisen suhteen huomioon ottaen komissio määritti palkkion määrän etuyhteydessä olevan kauppiaan todellisten myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten ja 10 prosentin nimellisen voiton perusteella.

(241)

Tämän voiton osalta on todettava, ettei yksikään etuyhteydetön tuoja toiminut yhteistyössä tässä menettelyssä. Komissiolla ei ole tietoja etuyhteydettömiltä kauppiailta, jotka käyvät kauppaa samalla tai samankaltaisella tuotteella kuin tutkimuksen kohteena oleva tuote. Sen vuoksi komissio turvautui tarkasteltavana olevaa tuotetta mahdollisimman lähellä olevaan tuotteeseen eli ruostumattomasta teräksestä valmistettuihin kylmävalssattuihin litteisiin tuotteisiin, jäljempänä ’SSCR-tuotteet’, joille on niin ikään ominaista vastaavan metallipanoksen suuri osuus. Sen vuoksi komissio tukeutui alustavasti voittoon, jota pidettiin kohtuullisena äskettäin tehdyssä SSCR-tuotteiden tuontia koskeneessa palautustutkimuksessa (113). Kyseisessä tutkimuksessa etuyhteydettömien tuojien voitto oli 10 ja 13 prosentin välillä, ja komissio päätti varovaisuussyistä soveltaa vaihteluvälin alarajaa.

(242)

GDUS:n osalta katsottiin, että koska sen tehtävät koostuivat pääasiassa laskujen laatimisesta ja tulojen perimisestä eikä se saanut jälleenmyynnistä palkkiota, sen tehtävät eivät olleet samankaltaisia kuin 2 artiklan 10 kohdan i alakohdassa tarkoitetun edustajan tehtävät.

(243)

Sen vuoksi vientihinta oli perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti unioniin vietäväksi myydystä tarkasteltavana olevasta tuotteesta tosiasiallisesti maksettu tai maksettava hinta.

3.2.3   Vertailu

(244)

Perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdassa edellytetään, että komissio vertailee tasapuolisesti normaaliarvoa ja vientihintaa samassa kaupan portaassa ja ottaa huomioon hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat eroavuudet. Tarkasteltavana olevassa tapauksessa komissio päätti verrata yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan normaaliarvoa ja vientihintaa noudettuna-tasoa vastaavalla kaupan portaalla. Kuten jäljempänä selitetään tarkemmin, normaaliarvoa ja vientihintaa oikaistiin tarvittaessa, jotta i) se voitiin saattaa noudettuna-tasolle ja jotta ii) voitiin ottaa huomioon hintoihin ja siten niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat väitetyt ja osoitetut eroavuudet.

3.2.3.1   Normaaliarvoon tehdyt oikaisut

(245)

Jotta normaaliarvo voitiin saattaa noudettuna-tasoa vastaavalle kaupan portaalle, siihen tehtiin oikaisuja rahti- ja vakuutuskustannusten huomioon ottamiseksi.

Oikaisuja tehtiin hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavien tekijöiden eli luotto- ja pakkauskustannusten osalta.

3.2.4   Vientihintaan tehdyt oikaisut

(246)

Jotta vientihinta voitiin saattaa noudettuna-tasoa vastaavalle kaupan portaalle, tehtiin oikaisuja tulli- ja muiden tuontimaksujen sekä rahti-, vakuutus-, käsittely-, lastaus- ja liitännäiskustannusten, myös pakkauskulujen ja varastovuokrien, huomioon ottamiseksi.

(247)

Oikaisuja tehtiin hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavien tekijöiden eli luotto- ja pakkauskustannusten osalta.

3.2.5   Polkumyyntimarginaalit

(248)

Komissio vertasi yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan samankaltaisen tuotteen kunkin tuotelajin painotettua keskimääräistä normaaliarvoa tarkasteltavana olevan tuotteen vastaavan tuotelajin painotettuun keskimääräiseen vientihintaan perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdan mukaisesti.

(249)

Yhteistyössä toimimisen aste on tässä tapauksessa korkea, koska yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan viennin määrä oli itse asiassa noin 100 prosenttia koko unioniin tuonnin määrästä tutkimusajanjaksolla. Tämän perusteella komissio päätti asettaa yhteistyöhön osallistumattomien vientiä harjoittavien tuottajien polkumyyntimarginaalin ainoan yhteistyössä toimineen yrityksen polkumyyntimarginaalin tasolle.

(250)

Tämän perusteella väliaikaiset painotetut keskimääräiset polkumyyntimarginaalit – ilmaistuina prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana – ovat seuraavat:

Yritys

Väliaikainen polkumyyntimarginaali

GD Affiliates de RL de CV

32,2  %

Kaikki muu Meksikosta peräisin oleva tuonti

32,2  %

3.3   Uzbekistan

3.3.1   Menettely normaaliarvon määrittämiseksi perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan mukaisesti

(251)

Koska Uzbekistan ei ole WTO:n jäsen ja se luetellaan asetuksen (EU) 2015/755 liitteessä I, normaaliarvo on perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan mukaisesti määritettävä asianmukaisessa edustavassa maassa käytettävän hinnan tai muodostetun arvon perusteella.

(252)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan mukaisesti asianmukaisen edustavan maan valinnan on perustuttava a) vähintään yhden kyseisessä maassa toimivan tutkimuksen kohteena olevan tuotteen viejän ja tuottajan yhteistyöhön, ja b) tarvittaessa käytetään saman tutkimuksen kohteena olevaa asianmukaista edustavaa maata, ja c) jos mahdollisia edustavia maita on useampi kuin yksi, etusijalle asetetaan tarvittaessa maat, joissa sosiaaliturva ja ympäristönsuojelu ovat riittävällä tasolla.

(253)

Näin ollen komissio yksilöi kaikki maat, joissa vähintään yksi tutkimuksen kohteena olevan tuotteen viejä ja tuottaja oli halukas toimimaan yhteistyössä tutkimuksessa jälkiarviointia varten.

Edustavan maan valinta

(254)

Komissio kehotti vireillepanoilmoituksen 5.3.3 kohdassa kaikkia asianomaisia osapuolia ehdottamaan asianmukaista edustavaa maata tai asianmukaisia edustavia maita perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan soveltamiseksi ja ilmoittamaan tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuottajien nimet kyseisissä maissa. Komissio kehotti myös kaikkia tutkimuksen piiriin kuuluvia Vietnamissa ja Meksikossa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia ilmoittamaan, ovatko ne halukkaita toimimaan yhteistyössä Uzbekistanin normaaliarvon laskemiseksi. Kaksi yritystä, Jintian Vietnamissa ja GDA Meksikossa, vastasi myönteisesti.

(255)

Komissio otti 27 päivänä huhtikuuta 2026 yhteyttä kaikkiin muihin tiedossa oleviin tuottajiin kaikissa mahdollisissa edustavissa maissa Kiinaa lukuun ottamatta (114). Koska valituksessa toimitettu näyttö viittasi siihen, että kiinalaisiin kupariputkien tuottajiin saattaa kohdistua perusasetuksen 2 artiklan 6 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja merkittäviä vääristymiä, Kiinassa toimiviin tuottajiin ei aluksi otettu yhteyttä, vaan komissio lykkäsi arviointiaan siihen, että tutkimuksessa selviäisi, esiintyykö tällaisia vääristymiä.

(256)

Yksi Turkissa sijaitseva tuottaja, Ulusoy Bakır ve Metal A.Ş, vastasi myönteisesti, ja se liittyi näin niiden kahden Vietnamissa ja Meksikossa toimivan tuottajan joukkoon, jotka olivat jo ilmoittaneet olevansa halukkaita toimimaan yhteistyössä Uzbekistanin normaaliarvon laskemisessa. Tämän jälkeen ilmoittautui Amerikan yhdysvalloissa sijaitseva tuottaja Wieland Copper Products LLC, jäljempänä ’Wieland US’, ja lupautui toimimaan yhteistyössä.

(257)

Komissio ilmoitti aluksi asianomaisille osapuolille 20 päivänä toukokuuta 2026 asiakirja-aineistoon liitetyllä muistiolla, että se aikoi käyttää Turkissa sijaitsevaa tuottajaa tietolähteenä normaaliarvoa määritettäessä, ja kehotti osapuolia esittämään huomautuksia.

(258)

Lisäksi komissio totesi, että sekä Jintian Vietnam että GDA ovat etuyhteydessä tässä tutkimuksessa tarkoitettuihin kiinalaisiin vientiä harjoittaviin tuottajiin ja että Jintian Vietnamin ja GDA:n yritysrakenteeseen sekä myynti- ja hankintavirtoihin liittyi tiettyjä olosuhteita, jotka saattoivat vaikuttaa tutkimuksen kohteena olevan tuotteen normaaliarvoon, joka määritetään perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan mukaisesti.

(259)

Vaikka turkkilainen tuottaja vastasi aluksi polkumyyntiä koskevaan kyselylomakkeeseen, toimitetut tiedot todettiin kuitenkin puutteellisiksi, eivätkä ne sisältäneet tietoja, joita normaaliarvon laskeminen olisi edellyttänyt. Tämän jälkeen komissio lähetti turkkilaiselle yritykselle puutteita koskevan kirjeen, jossa se pyysi puuttuvia tietoja. Koska yritys ei vastannut asetetussa määräajassa ja lopetti yhteistyön, komissio joutui poistamaan tämän tuottajan mahdollisten edustavien tuottajien luettelosta.

(260)

Wieland US puolestaan toimitti kyselylomakkeeseen vastauksen, joka sisälsi normaaliarvon laskemiseen tarvittavat tiedot. Wieland US on pääasiassa kotimarkkinoihinsa keskittyvä kupariputkien tuottaja, jonka tuotantokapasiteetti on samaa suuruusluokkaa kuin uzbekistanilaisilla tuottajilla ja jonka rakenne ja tuotantoprosessi ovat samankaltaiset kuin niillä. Tämän vuoksi komissio ilmoitti 8 päivänä syyskuuta 2026 asianomaisille osapuolille asiakirja-aineistoon liitetyllä muistiolla, että turkkilaisen yrityksen poistamisen jälkeen Yhdysvalloissa sijaitsevaa tuottajaa aiottiin käyttää edustavana tuottajana, ja kehotti osapuolia esittämään huomautuksia (115).

(261)

Komissio vahvisti tutkimuksen aikana, että Vietnamissa sovelletaan kuparimateriaaleihin vientitulleja, joiden suuruus on 10–22 prosenttia. Jintian Vietnam kuitenkin sijaitsee vientiteollisuuden vapaa-alueella, joka on käytännössä tullivapaa alue. Jintian Vietnamiin ei siis sovelleta näitä veroja, eikä sitä siksi jätetty tällä perusteella huomiotta edustavana tietolähteenä. Yrityksen sijoittautuminen tälle vientijalostusyrityksille tarkoitetulle erityistalousalueelle ja siellä toimiminen viittasi kuitenkin selvästi siihen, että yritys oli suuntautunut ensisijaisesti vientiin, ja se tekikin hyvin vähän kotimarkkinamyyntiä. Lisäksi sen toiminta perustui konsernin sisäisten ostojen ja jälleenmyyntien monimutkaiseen järjestelmään, joka poikkesi merkittävästi uzbekistanilaisten tuottajien ja Wieland US:n suorista osto- ja myyntitoimista. Näin ollen komissio katsoi, että Jintian Vietnam ei ollut asianmukainen tietolähde normaaliarvon määrittämistä varten.

(262)

Myöskään meksikolaista vientiä harjoittavaa tuottajaa GDA:ta ei voitu perustellusti käyttää normaaliarvon määrittämisessä, sillä sen normaaliarvon määrittämisessä oli sovellettu käytettävissä olevia tietoja, kuten edellä johdanto-osan 228–237, kappaleessa tuotiin esiin.

(263)

Komissio vahvisti sen vuoksi alustavassa vaiheessa, että Wieland US oli asianmukaisin edustava tuottaja.

Edustavan tuottajan valintaa koskevat huomautukset

(264)

Menettelyn vireillepanon jälkeen ICG Infinity Copper Group LLC, Angren Pipe Plant LLC ja JV Sharq Tubes LLC, jäljempänä ’uzbekistanilaiset tuottajat’, esittivät näkemyksenään, että komission olisi valittava edustavaksi maaksi joko Intia tai Vietnam, koska näiden maiden kupariputkiala on samankaltainen kuin Uzbekistanin kupariputkiala ja koska niiden taloudellisen kehityksen luokitus on samankaltainen. (116), (117). Tämän tueksi uzbekistanilaiset tuottajat väittivät, että edustavaa maata valittaessa olisi otettava huomioon taloudellinen vertailukelpoisuus, koska se vaikuttaa tuotantokustannuksiin ja tuotannon rakenteeseen ja koska sillä on merkitystä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan kannalta, jolla on sama tavoite kuin 2 artiklan 7 kohdalla, eli normaaliarvon laskeminen kolmannen maan edustavien hintojen perusteella. Lisäksi uzbekistanilaiset tuottajat esittivät seuraavat huomautukset:

a)

Vietnamia olisi harkittava edustavaksi maaksi vain, jos komissio ei päättele, että on olemassa raaka-aineisiin liittyviä vääristymiä, joiden vuoksi kustannukset ja hinnat eivät ole luotettavia;

b)

Intiasta on yksilöity kupariputkien tuottaja, joka saattaisi olla halukas tekemään yhteistyötä tutkimuksessa;

c)

Meksiko olisi valittava vain, jos komissio toteaa, että Vietnamissa vallitsee erityinen markkinatilanne eikä Intiasta ole käytettävissä yhtään tuottajaa. Tältä osin uzbekistanilaiset tuottajat väittivät, että GD Mexicolla, joka oli tässä vaiheessa ainoa Meksikossa yksilöity tuottaja, oli suuri tuotantokapasiteetti ja kansainvälinen rakenne ja että maan taloudenkehitystaso oli korkeampi (118), minkä vuoksi Meksiko oli kaikista vaihtoehdoista vähiten soveltuva vertailukohta.

(265)

Kun Turkki oli alustavasti valittu edustavaksi maaksi (119) ja Wieland US oli ilmoittanut olevansa halukas toimimaan yhteistyössä tutkimuksessa, valituksen tekijä esitti huomautuksia ja väitti, että Yhdysvallat olisi valittava Turkin sijasta asianmukaiseksi edustavaksi maaksi seuraavista syistä:

a)

Yhdysvaltojen kotimaisilla kupariputkimarkkinoilla vallitseva voimakas sisäinen kilpailu, jonka ansiosta hinnat määräytyvät tavanomaisten markkinavoimien mukaan, vaikka kupariputkiin sovelletaan tuontitulleja.

b)

Turkin metallurgisille toimialoille myönnetty merkittävä valtion tuki, jolla pyritään suojelemaan kotimaista tuotantoa ja vientiä.

c)

Ulkoinen hintapaine, jota kupariputkien halpahintainen tuonti Kiinasta, Vietnamista ja Uzbekistanista aiheuttaa tarkasteltavana olevan tuotteen turkkilaisille tuottajille ja joka voisi vaikuttaa yhteistyössä toimineen turkkilaisen tuottajan kustannus- ja kannattavuusrakenteeseen.

d)

Taloudellisen vakauden sekä ympäristönsuojelun ja sosiaaliturvan korkeampi taso Yhdysvalloissa Turkkiin verrattuna.

(266)

Uzbekistanilaiset tuottajat kiistivät valituksen tekijöiden väitteet (120), joiden mukaan Yhdysvaltojen sosiaaliturvan ja ympäristönsuojelun taso oli korkeampi sen perusteella, että Yhdysvallat on osapuolena ILOn yleissopimuksissa ja merkittävissä ympäristösopimuksissa ja on ratifioinut ne. Ne totesivat, että etusija olisi annettava tutkimuksen kohteena olevien maiden vientiä harjoittaville tuottajille, ja väittivät myös, että komissio on viimeaikaisissa tapauksissa hylännyt inflaatioon vedoten esitetyt vastaväitteet Turkin valitsemisesta edustavaksi maaksi. Lisäksi uzbekistanilaiset tuottajat väittivät, että unionin tuomioistuimet ovat aiemmin (121) katsoneet, että toimielinten on etsittävä kolmas maa, jossa samankaltaisen tuotteen hinnat muodostuvat mahdollisimman samankaltaisissa olosuhteissa kuin viejämaassa, ja vertasivat tämän jälkeen Wieland US:n tuotantorakennetta komission arvioon GDA:n tuotantorakenteesta. Uzbekistanilaisten tuottajien mukaan Wieland olisi jätettävä huomiotta edustavana tietolähteenä, koska sen tuotantorakenne (useassa toimipaikassa toimiva, vertikaalisesti integroitunut monikansallinen konserni, joka tekee myös konsernin sisäistä myyntiä) ja kustannusrakenne (riippuvainen kierrätetystä kuparista ja kupariromusta) poikkeavat olennaisesti uzbekistanilaisten tuottajien vastaavista rakenteista.

(267)

Lisäksi uzbekistanilaiset tuottajat esittivät, että Wieland US sai mahdollisesti huomattavaa julkista tukea, ja luettelivat useita konsernin toimintoja, jotka oli valittu liittovaltion tuen tai kannustinpakettien saajiksi. Uzbekistanilaiset tuottajat väittivät myös, että kuparipuolivalmisteiden tuonnille elokuussa 2025 käyttöön otettu 50 prosentin tulli (122) , (123) saattaa vaikuttaa sekä kustannuksiin että voittoihin, mikä tosiasiassa vääristäisi Wielandin tietojen perusteella laskettua normaaliarvoa, vaikka valituksen tekijä väittää Yhdysvaltojen tuottajien toimivan kilpailluilla kotimarkkinoilla. Lopuksi uzbekistanilaiset tuottajat esittivät huomautuksia siitä, että Wieland US oli valittu normaaliarvon määrittämisessä käytettäväksi tietolähteeksi. Komissio ei kuitenkaan voinut käsitellä näitä huomautuksia tutkimuksen tässä vaiheessa, koska ne esitettiin vain kolme viikkoa ennen ennakkoilmoituksen lakisääteistä määräaikaa ja vasta sen jälkeen, kun Uzbekistanin normaaliarvon lähteitä koskevassa toisessa muistiossa (124) asetettu huomautusten määräaika oli umpeutunut.

(268)

Komissio hylkäsi kaikki väitteet, jotka koskivat Turkin valintaa asianmukaiseksi edustavaksi maaksi, koska kuten johdanto-osan 261 kappaleessa selitetään, maan ainoa yhteistyössä toiminut yritys ei toimittanut normaaliarvon laskemiseen tarvittavia tietoja.

(269)

Siltä osin kuin väitettiin, että Wieland US hyötyy konsernin sisäisistä ostokanavista, komissio selitti, että etuyhteydessä olevilta toimittajilta oli ostettu vain vähäinen määrä raaka-aineita (alle 20 %) ja että etuyhteydettömiltä ja etuyhteydessä olevilta toimittajilta ostettujen raaka-aineiden hinnoissa ei havaittu juuri lainkaan eroa. Jintian Vietnam sen sijaan osti 100 prosenttia raaka-aineistaan etuyhteydessä olevilta toimittajilta. Tästä seuraa, että jos komissio katsoisi konsernin sisäisistä ostokanavista hyötymisen riittävän siihen, että yrityksen valinta edustavaksi tuottajaksi on epäasianmukainen, Jintian Vietnamia olisi pidettävä vähiten edustavana vaihtoehtona.

(270)

Kuten komissio totesi edustavan maan valintaa koskevassa toisessa asiakirja-aineistoon liitetyssä muistiossa, Wielandin rakenne ja tuotantoprosessi olivat samankaltaiset kuin Uzbekistanin tuottajilla. Tuotantoprosessin ja kotimarkkinamyynnin osalta Wieland US toimii itsenäisenä yrityksenä kotimarkkinoillaan. Suurin osa sen raaka-aineista ostetaan riippumattomasti ja etuyhteydettömiltä toimittajilta, ja yritys hoitaa kotimarkkinamyyntinsä etuyhteydettömille asiakkaille yksinomaan itse. Tässä yhteydessä komissio toisti johdanto-osan 267 kappaleessa esittämänsä havainnot, joiden mukaan vientiteollisuuden vapaa-alueella sijaitsevan ja perustamisestaan lähtien vientimarkkinoille suuntautuneen vietnamilaisen tuottajan myynti- ja tuotantorakenne edusti uzbekistanilaisten tuottajien kotimarkkinamyynnin tilannetta paljon huonommin kuin Wieland US:n rakenne. Itse asiassa Jintianin myynnistä alle kolme prosenttia suuntautui tutkimusajanjakson aikana kotimarkkinoille, mikä viittaa siihen, että tämä myynti oli yritykselle toissijaista, ja vaikutti myös sen arviointiin, voidaanko yritystä pitää edustavana normaaliarvoa laskettaessa. Sen sijaan uzbekistanilaisten tuottajien kotimarkkinamyynnin osuus niiden kokonaismyynnistä oli merkittävä eli kaikkiaan yli 15 prosenttia. Tämä ero vaikutti normaaliarvon määrittämisessä käytetyn kotimarkkinamyynnin edustavuuteen, koska Jintianilla ei ollut ollenkaan kotimarkkinamyyntiä useiden uzbekistanilaisten tuottajien viemien tuotelajien osalta, kun taas Wieland US:llä oli.

(271)

Komissio muistutti uzbekistanilaisia tuottajia siitä, että perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdassa tarkoitettu vaatimus asianmukaisen edustavan maan samankaltaisesta talouden kehityksen tasosta ei sisälly 2 artiklan 7 kohtaan, jonka nojalla normaaliarvo määritetään WTO:hon kuulumattomista maista peräisin olevalle tuonnille. Normaaliarvon määrittämistä koskevat säännökset perustuvat sovellettavaan lainsäädäntöön eivätkä sen väitettyjen tavoitteiden perusteella tehtyihin päätelmiin, joten väite on perusteeton.

(272)

Sekä Yhdysvalloissa että Vietnamissa voimassa olevista politiikkatoimien osalta komissio ilmoitti uzbekistanilaisille tuottajille tutkineensa sekä Jintian Vietnamin että Wieland US:n tuotantokustannukset ja kotimarkkinamyynnin hinnoittelun selvittääkseen kyseisten politiikkatoimien mahdolliset vääristävät vaikutukset kummassakin maassa. Komissio totesi, ettei se ollut löytänyt näyttöä siitä, että kyseisissä tapauksissa jommankumman yrityksen kustannukset ja hinnat eivät olisi olleet tavanomaisen markkinatoiminnan tulosta.

(273)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan mukaisesta velvoitteesta valita asianmukainen edustava maa, joka on saman tutkimuksen kohteena, komissio toteaa, että tämä vaatimus riippuu siitä, ovatko mahdolliset asianmukaiset edustavat maat asianmukaisia. Tässä tapauksessa Yhdysvallat on Vietnamia asianmukaisempi edustava maa, kuten johdanto-osan 267 ja 276–278 kappaleessa selitetään.

(274)

Sen vuoksi komissio valitsi Yhdysvallat perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdassa tarkoitetuksi asianmukaisimmaksi edustavaksi maaksi.

3.3.2   Normaaliarvo (edustava maa)

(275)

Normaaliarvo määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan mukaisesti Wieland US:n toimittaman kyselylomakevastauksen perusteella.

(276)

Komissio tutki ensiksi perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti, oliko samankaltaisen tuotteen kotimarkkinamyynnin kokonaismäärä riippumattomille asiakkaille Yhdysvalloissa edustava. Tätä varten kotimarkkinamyynnin kokonaismäärää verrattiin siihen tarkasteltavana olevan tuotteen kokonaismäärään, jonka uzbekistanilaiset vientiä harjoittavat tuottajat veivät unioniin. Tällä perusteella komissio katsoi, että samankaltaista tuotetta myytiin edustavia määriä Yhdysvaltojen markkinoilla. Toiseksi komissio yksilöi Yhdysvaltojen tuottajan edustavan maan kotimarkkinoilla myymät tuotelajit, jotka olivat samanlaisia kuin uzbekistanilaisten vientiä harjoittavien tuottajien unioniin vietäväksi myymät tuotelajit tai suoraan verrattavissa niihin. Komissio vertasi tuotelajikohtaisesti Yhdysvaltojen myyntimäärää uzbekistanilaisten vientiä harjoittavien tuottajien unioniin suuntautuneeseen vientiin. Vertailu osoitti, että kaikkia tuotelajeja yhtä lukuun ottamatta myytiin Yhdysvalloissa edustavia määriä.

(277)

Tämän jälkeen komissio tutki edustavan maan tuottajan osalta, voitiinko kunkin samankaltaisen tuotteen tuotelajin kotimarkkinamyynnin katsoa tapahtuneen perusasetuksen 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti tavanomaisessa kaupankäynnissä. Tätä varten määritettiin kunkin tuotelajin osalta tutkimusajanjaksolla kotimarkkinoilla riippumattomille asiakkaille suuntautuneen kannattavan myynnin osuus. Yhdysvaltalaisen tuottajan tutkimusajanjaksolla tuottaman kunkin tuotelajin tuotantokustannukset määritettiin. Myyntitapahtumia pidettiin kannattavina, jos yksikköhinta oli vähintään tuotantokustannusten tasolla.

(278)

Jos vähintään laskettuja tuotantokustannuksia vastaavalla nettomyyntihinnalla tapahtuneen tuotelajin myynnin määrä oli yli 80 prosenttia kyseisen tuotelajin kokonaismyyntimäärästä ja jos kyseisen tuotelajin painotettu keskimääräinen myyntihinta oli vähintään yhtä suuri kuin tuotantokustannukset, normaaliarvo perustui todelliseen kotimarkkinahintaan. Tämä hinta laskettiin kyseisen tuotelajin tutkimusajanjaksolla tapahtuneen kaiken kotimarkkinamyynnin hintojen painotettuna keskiarvona. Kaikkien edustavan maan tuottajan myymien tuotelajien osalta tuotelajin kannattavan myynnin määrä oli vähintään 80 prosenttia kyseisen tuotelajin kokonaismyyntimäärästä.

(279)

Sen Uzbekistanista unioniin viedyn tuotelajin osalta, jota ei myyty Yhdysvalloissa, komissio ei löytänyt riittävän yksityiskohtaisia tietoja kyseisen tuotelajin hinnoista Yhdysvaltojen kotimarkkinoilla. Siksi normaaliarvo muodostettiin sitä lähimmin vastaavan, Yhdysvalloissa myydyn tuotelajin perusteella. Kaikkien muiden tuotelajien osalta normaaliarvo perustui yhteistyössä toimineen yhdysvaltalaisen tuottajan todelliseen kotimarkkinahintaan.

3.3.3   Vientihinta

(280)

Yhteistyössä toimineet kolme vientiä harjoittavaa tuottajaa veivät unioniin suoraan riippumattomille asiakkaille. Sen vuoksi vientihinta oli perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti unioniin vietäväksi myydystä tarkasteltavana olevasta tuotteesta tosiasiallisesti maksettu tai maksettava hinta.

3.3.4   Vertailu

(281)

Perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdassa edellytetään, että komissio vertailee tasapuolisesti normaaliarvoa ja vientihintaa samassa kaupan portaassa ja ottaa huomioon hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat eroavuudet. Tarkasteltavana olevassa tapauksessa komissio päätti verrata yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien normaaliarvoa ja vientihintaa noudettuna-tasoa vastaavalla kaupan portaalla. Kuten jäljempänä selitetään tarkemmin, normaaliarvoa ja vientihintaa oikaistiin tarvittaessa, jotta i) se voitiin saattaa noudettuna-tasolle ja jotta ii) voitiin ottaa huomioon hintoihin ja siten niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat väitetyt ja osoitetut eroavuudet.

3.3.4.1   Normaaliarvoon tehdyt oikaisut

(282)

Jotta normaaliarvo voitiin saattaa noudettuna-tasoa vastaavalle kaupan portaalle, tehtiin oikaisu pakkauskustannusten huomioon ottamiseksi.

3.3.5   Vientihintaan tehdyt oikaisut

(283)

Jotta vientihinta voitiin saattaa noudettuna-tasoa vastaavalle kaupan portaalle, tehtiin oikaisuja rahti- ja muiden vientikustannusten, kuten vakuutusten, alkuperätodistusten ja vienti-ilmoitusmaksujen, huomioon ottamiseksi.

(284)

Hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavia tekijöitä oikaistiin luottokustannusten ja pankkimaksujen huomioon ottamiseksi.

3.3.6   Polkumyyntimarginaalit

(285)

Komissio vertasi kolmen tiedossa olleen yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan samankaltaisen tuotteen kunkin tuotelajin painotettua keskimääräistä normaaliarvoa tarkasteltavana olevan tuotteen vastaavan tuotelajin painotettuun keskimääräiseen vientihintaan perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdan mukaisesti. Yhteistyössä toimimisen aste on tässä tapauksessa korkea, koska kaikki tiedossa olevat tarkasteltavana olevan tuotteen viejät Uzbekistanissa toimivat tutkimuksessa yhteistyössä. Tämän perusteella komissio päätti asettaa yhteistyöhön osallistumattomia vientiä harjoittavia tuottajia koskevan polkumyyntimarginaalin sen yhteistyössä toimineen yrityksen tasolle, jonka polkumyyntimarginaali oli korkein.

(286)

Väliaikaiset polkumyyntimarginaalit – ilmaistuina prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana – ovat seuraavat:

Yritys

Väliaikainen polkumyyntimarginaali

ICG Infinity Copper Group LLC ja siihen etuyhteydessä oleva tuottaja

Metal Processing Technology LLC

36,8  %

Angren Pipe Plant LLC

31,1  %

JV Sharq Tubes LLC

36,2  %

Kaikki muu Uzbekistanista peräisin oleva tuonti

36,8  %

3.4   Vietnam

3.4.1   Normaaliarvo

(287)

Komissio tutki ensin, oliko kunkin otokseen valitun, yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan kotimarkkinamyynnin kokonaismäärä edustava perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Tämän perusteella kunkin otokseen valitun vientiä harjoittavan tuottajan samankaltaisen tuotteen kokonaismyynti kotimarkkinoilla todettiin edustavaksi.

(288)

Tämän jälkeen komissio yksilöi ne kotimarkkinoilla myydyt tuotelajit, jotka olivat samanlaisia kuin niiden vientiä harjoittavien tuottajien, joiden kotimarkkinamyynti oli edustavaa, unioniin vietäviksi myymät tuotelajit tai verrattavissa niihin.

(289)

Seuraavaksi komissio tutki, oliko kunkin yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan kotimarkkinamyynti kunkin sellaisen tuotelajin osalta, joka on samanlainen kuin unioniin vietäviksi myydyt tuotelajit tai verrattavissa niihin, edustavaa perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Komissio totesi, että useita tuotelajeja ei myyty edustavassa määrin.

(290)

Seuraavaksi komissio määritti kunkin tuotelajin osalta kotimarkkinoiden riippumattomille asiakkaille suuntautuvan kannattavan myynnin osuuden tutkimusajanjaksolla, jotta se voisi päättää, käytetäänkö normaaliarvon laskemisessa tosiasiallista kotimarkkinamyyntiä perusasetuksen 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

(291)

Kotimarkkinamyyntiä koskeva analyysi osoitti, että kummankin vientiä harjoittavan tuottajan koko kotimarkkinamyynnistä yli 96 prosenttia oli kannattavaa ja että painotettu keskimääräinen myyntihinta ylitti tuotantokustannukset. Sen vuoksi normaaliarvo laskettiin suurimmalle osalle liiketoimista tutkimusajanjakson koko kotimarkkinamyynnin hintojen painotettuna keskiarvona ja osalle niistä pelkästään kannattavan myynnin painotettuna keskiarvona.

(292)

Niille tuotelajeille, joiden kannattavaa myyntiä ei voitu määritellä, komissio muodosti normaaliarvon laskennallisesti. Joissakin tapauksissa, joissa samankaltaisen tuotteen jotakin tuotelajia ei myyty lainkaan tavanomaisessa kaupankäynnissä, komissio etsi tavanomaisen kaupankäynnin hinnoille vaihtoehtoisia lähteitä. Koska muilla otokseen valituilla tuottajilla ei ollut kotimarkkinamyyntiä tai muiden otokseen valittujen tuottajien kotimarkkinamyyntihintaa kyseiselle tuotelajille ei voitu ilmoittaa merkityksellisellä tavalla loukkaamatta kyseisen tuottajan tietojen luottamuksellisuutta eikä kyseisten tuotelajien hinnoista ollut saatavilla muita lähteitä, komissio muodosti asianomaisten tuotelajien normaaliarvon laskennallisesti perusasetuksen 2 artiklan 3 ja 6 kohdan mukaisesti.

(293)

Laskennallinen normaaliarvo muodostettiin lisäämällä otokseen valittujen, yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien samankaltaisen tuotteen keskimääräisiin tuotantokustannuksiin tutkimusajanjakson aikana seuraavat:

a)

painotetut keskimääräiset myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset, jotka aiheutuivat otokseen valittujen yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien samankaltaisen tuotteen kotimarkkinamyynnistä tavanomaisessa kaupankäynnissä tutkimusajanjakson aikana; sekä

b)

painotettu keskimääräinen voitto, jonka otokseen valitut yhteistyössä toimineet vientiä harjoittavat tuottajat saivat samankaltaisen tuotteen kotimarkkinamyynnistä tavanomaisessa kaupankäynnissä tutkimusajanjakson aikana.

(294)

Yhden sellaisen tuotelajin osalta, jota ei myyty kotimarkkinoilla edustavia määriä, lisättiin kyseisen tuotelajin kotimarkkinoilla tavanomaisessa kaupankäynnissä suoritettujen liiketoimien keskimääräiset myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset sekä keskimääräinen voitto. Niiden tuotelajien osalta, joita ei myyty kotimarkkinoilla lainkaan, lisättiin kaikkien tavanomaisessa kaupankäynnissä kotimarkkinoilla suoritettujen liiketoimien painotetut keskimääräiset myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset sekä keskimääräinen voitto.

3.4.2   Vientihinta

(295)

Otokseen valitut vientiä harjoittavat tuottajat veivät unioniin joko suoraan riippumattomille asiakkaille, unionin ulkopuolella sijaitsevien etuyhteydessä olevien kauppiaiden kautta tai unionissa tuojina toimivien etuyhteydessä olevien kauppiaiden kautta.

(296)

Jos tarkasteltavana olevaa tuotetta myytiin vientiin suoraan riippumattomille asiakkaille unionissa, vientihinta oli perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti unioniin vietäväksi myydystä tarkasteltavana olevasta tuotteesta tosiasiallisesti maksettu tai maksettava hinta.

(297)

Kun tarkasteltavana olevaa tuotetta vietiin unioniin tuojina toimivien, unionissa sijaitsevien etuyhteydessä olevien yritysten kautta, vientihinta muodostettiin perusasetuksen 2 artiklan 9 kohdan mukaisesti sen hinnan perusteella, jolla tuotu tuote jälleenmyytiin ensimmäistä kertaa riippumattomille asiakkaille unionissa. Tällöin hintaa oikaistiin kaikilla tuonnin ja jälleenmyynnin välillä aiheutuneilla kustannuksilla, kuten myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksilla, ja hintaan lisättiin kohtuullinen voittomarginaali, joka määritettiin SSCR-tuotteita koskevan äskettäisen palautustutkimuksen perusteella (eli 10 %).

(298)

Yksi etuyhteydessä oleva tuoja unionissa jatkojalosti tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta ennen sen myyntiä unionin markkinoilla. Koska jalostusyrityksen myymät tuotelajit eivät olleet samoja kuin unioniin tuodut tuotelajit ja koska tuodun tuotteen vientihinnan määrittäminen noudettuna-tasolla oli monimutkaista, komissio katsoi tarvitsevansa lisätietoja voidakseen laskea polkumyyntimarginaalin näille liiketoimille. Näin ollen komissio otti yhteyttä jalostusyritykseen ja pyysi kyseisiä tietoja. Tutkimuksen ajoituksen vuoksi tietoja ei voitu kerätä ennen kuin väliaikainen vahinkomarginaali oli määritettävä. Siksi komissio päätti, että tätä myyntiä arvioidaan myöhemmin, kun kaikki tarvittavat tiedot ovat saatavilla.

3.4.3   Vertailu

(299)

Perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdassa edellytetään, että komissio vertailee tasapuolisesti normaaliarvoa ja vientihintaa samassa kaupan portaassa ja ottaa huomioon hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat eroavuudet. Tarkasteltavana olevassa tapauksessa komissio päätti verrata otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien normaaliarvoa ja vientihintaa noudettuna-tasoa vastaavalla kaupan portaalla. Kuten jäljempänä selitetään tarkemmin, normaaliarvoa ja vientihintaa oikaistiin tarvittaessa, jotta i) se voitiin saattaa noudettuna-tasolle ja jotta ii) voitiin ottaa huomioon hintoihin ja siten niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat väitetyt ja osoitetut eroavuudet.

(300)

Jintian Vietnamin ja sen Hongkongissa sijaitsevan etuyhteydessä olevan kauppiaan osalta tehtiin perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan i alakohdan mukainen oikaisu. Kauppias vastasi asiakassuhteista, erityisesti asiakasyhteyksien ylläpitämisestä ja luomisesta, tilausten ja liiketoimien hallinnoinnista sekä myyntiin liittyvien kuljetusten, rahdin ja vakuutusten järjestämisestä. Kauppias sai osallisuudestaan korvauksen. Sen vuoksi komissio katsoi, että kauppiaan tehtävät olivat samantyyppisiä kuin palkkioperusteisesti toimivan edustajan tehtävät.

(301)

Hailiang Vietnamin tapauksessa tutkimuksen tulokset osoittivat, että kauppias toteutti markkinointi- ja myynninedistämiskampanjoita ja oli vastuussa etuyhteydettömille asiakkaille suuntautuneen myynnin hinnan määrittämisestä ja muista myynnin koordinointitehtävistä. Kauppias sai osallisuudestaan korvauksen. Asiakkaat tekivät tilauksensa suoraan kauppiaalle, joka sitten hankki tarkasteltavana olevan tuotteen konserniin kuuluvilta eri yrityksiltä ja sai voittoa palveluistaan. Sen vuoksi komissio katsoi, että kauppiaan tehtävät olivat samantyyppisiä kuin edustajan tehtävät.

(302)

Näin ollen silloin, kun tarkasteltavana olevaa tuotetta vietiin unioniin unionin ulkopuolella sijaitsevien etuyhteydessä olevien kauppiaiden kautta, vientihintoja oikaistiin vähentämällä niistä kunkin etuyhteydessä olevan kauppiaan myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia vastaava määrä sekä kohtuullinen voittomarginaali, joka määritettiin SSCR-tuotteita koskevan äskettäisen palautustutkimuksen perusteella (eli 10 %) (125).

3.4.3.1   Normaaliarvoon tehdyt oikaisut

(303)

Kuten johdanto-osan 299 kappaleessa kerrotaan, normaaliarvo laskettiin useimmille tuotelajeille tutkimusajanjakson koko kotimarkkinamyynnin hintojen painotettuna keskiarvona ja osalle niistä pelkästään kannattavan myynnin painotettuna keskiarvona. Jotta kotimaan menettely voitiin saattaa noudettuna-tasoa vastaavalle kaupan portaalle, tehtiin oikaisuja kotimaan kuljetusten huomioon ottamiseksi.

(304)

Sen myynnin osalta, jonka laskennallinen normaaliarvo muodostettiin käyttämällä tuotantokustannuksia sekä myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia ja voittoa, niitä pidettiin kohtuullisina kyseisellä kaupan portaalla. Sen vuoksi normaaliarvon saattamiseksi noudettuna-tasolle ei ollut tarpeen tehdä muita oikaisuja.

(305)

Kotimaisen kauppiaan kautta käydyn kaupan osalta tehtiin oikaisuja normaaliarvon saattamiseksi noudettuna-tasolle. Lisäksi tehtiin oikaisuja luottokustannusten, pankkimaksujen ja alennusten huomioon ottamiseksi. Komissio totesi, ettei normaaliarvoon ollut syytä tehdä muita oikaisuja.

3.4.4   Vientihintaan tehdyt oikaisut

(306)

Jotta vientihinta voitiin saattaa noudettuna-tasoa vastaavalle kaupan portaalle, tehtiin oikaisuja rahti-, vakuutus-, käsittely-, lastaus- ja liitännäiskustannusten sekä muiden vientikustannusten huomioon ottamiseksi.

(307)

Oikaisuja tehtiin hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavien tekijöiden eli luottokustannusten, pankkimaksujen ja palkkioiden osalta.

3.4.5   Polkumyyntimarginaalit

(308)

Komissio vertasi otokseen valittujen yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien samankaltaisen tuotteen kunkin tuotelajin painotettua keskimääräistä normaaliarvoa tarkasteltavana olevan tuotteen vastaavan tuotelajin painotettuun keskimääräiseen vientihintaan perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdan mukaisesti.

(309)

Tämän perusteella väliaikaiset painotetut keskimääräiset polkumyyntimarginaalit – ilmaistuina prosentteina asianmukaisesta CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana – ovat seuraavat:

Yritys

Väliaikainen polkumyyntimarginaali

Jintian Copper Industrial Company Limited

13,8  %

Hailiang (Vietnam) Copper Manufacturing Co., Ltd

20,4  %

(310)

Otoksen ulkopuolisten yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien osalta komissio laski painotetun keskimääräisen polkumyyntimarginaalin perusasetuksen 9 artiklan 6 kohdan mukaisesti. Näin ollen kyseinen marginaali määritettiin otokseen kuuluneiden vientiä harjoittavien tuottajien marginaalien perusteella ottamatta huomioon vientiä harjoittavien tuottajien nolla- ja vähimmäistason marginaaleja ja perusasetuksen 18 artiklassa tarkoitetuissa olosuhteissa määritettyjä marginaaleja.

(311)

Tämän perusteella otoksen ulkopuolisten yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien väliaikainen polkumyyntimarginaali on 18 prosenttia.

(312)

Yhteistyössä toimimisen aste on tässä tapauksessa korkea, koska yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien viennin määrä oli noin 90 prosenttia koko tuonnin määrästä tutkimusajanjaksolla. Tämän perusteella komissio päätti vahvistaa yhteistyöstä kieltäytyneiden vientiä harjoittavien tuottajien polkumyyntimarginaalin samaksi kuin sen yhteistyössä toimineen, yksilöllisesti tarkastellun otokseen valitun yrityksen, jonka polkumyyntimarginaali oli korkein.

(313)

Väliaikaiset polkumyyntimarginaalit – ilmaistuina prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana – ovat seuraavat:

Yritys

Väliaikainen polkumyyntimarginaali

Jintian Copper Industrial Company Limited

13,8  %

Hailiang (Vietnam) Copper Manufacturing Co., Ltd

20,4  %

Muut yhteistyössä toimineet yritykset Vietnamissa

17,4  %

Kaikki muu Vietnamista peräisin oleva tuonti

20,4  %

4.   VAHINKO

4.1   Unionin tuotannonalan ja unionin tuotannon määritelmä

(314)

Samankaltaista tuotetta valmisti tutkimusajanjaksolla 11 tuottajaa unionissa. Nämä tuottajat muodostavat perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ”unionin tuotannonalan”.

(315)

Unionin kokonaistuotannoksi tutkimusajanjaksolla vahvistettiin noin 110 000 tonnia. Komissio määritti luvun kaikkien unionin tuotannonalaa koskevien saatavilla olleiden tietojen perusteella, mukaan lukien otokseen valittujen unionin tuottajien tarkastetut tiedot, otoksen ulkopuolisten unionin tuottajien toimittamat tiedot sekä julkiset tiedot. Kuten johdanto-osan 8 kappaleessa todetaan, kolmen otokseen valitun unionin tuottajan osuus samankaltaisen tuotteen unionin kokonaistuotannosta oli yli 40 prosenttia.

4.2   Unionin markkinoiden määrittäminen

(316)

Unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon sekä kulutuksen ja erilaisten unionin tuotannonalan tilanteeseen liittyvien taloudellisten indikaattorien määrittämiseksi komissio tutki, olisiko unionin tuotannonalan samankaltaisen tuotteen tuotannon myöhempi käyttötarkoitus otettava huomioon tarkastelussa ja missä määrin.

(317)

Komissio totesi, että osa (noin 15 prosenttia) otokseen valittujen unionin tuottajien tuotannosta oli tarkoitettu kytkösmarkkinoilla tapahtuvaan käyttöön, tarkemmin sanottuna pinnoitettujen tai eristettyjen kupariputkien tuotantoon. Nämä jatkojalostetut tuotteet valmistettiin joko kupariputket valmistavassa yrityksessä tai toisessa samaan konserniin kuuluvassa yrityksessä, joka ei tosiasiassa voinut vapaasti valita toimittajaansa.

(318)

Kytkösmarkkinoiden ja vapaiden markkinoiden välinen ero on olennainen vahinkoanalyysin kannalta, sillä kytkösmarkkinoilla käytettäviksi tarkoitetut tuotteet eivät kilpaile suoraan tuotujen tuotteiden kanssa. Sitä vastoin vapailla markkinoilla myytäviksi tarkoitetut tuotteet kilpailevat suoraan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin kanssa.

(319)

Jotta unionin tuotannonalasta saataisiin mahdollisimman täydellinen kuva, komissio hankki tietoja tuotteen koko tuotannosta ja määritteli, oliko tuotanto tarkoitettu kytkösmarkkinoille vai vapaille markkinoille.

(320)

Komissio tarkasteli tiettyjä unionin tuotannonalaan liittyviä taloudellisia indikaattoreita vapaita markkinoita koskevien tietojen perusteella. Nämä indikaattorit ovat myyntimäärä ja myyntihinnat unionin markkinoilla, markkinaosuus, kasvu, vientimäärä ja -hinnat, kannattavuus ja investointien tuotto. Mikäli mahdollista ja perusteltua, tämän tarkastelun tuloksia verrattiin kytkösmarkkinoita koskeviin tietoihin, jotta unionin tuotannonalan tilanteesta saatiin kattava kuva.

(321)

Sen sijaan muita taloudellisia indikaattoreita voitiin tutkia mielekkäästi ainoastaan ottamalla huomioon koko toiminta, mukaan lukien unionin tuotannonalan kytkösmarkkinoilla tapahtuva käyttö. Näitä muita indikaattoreita ovat tuotanto, kapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste, investoinnit, varastot, työllisyys, tuottavuus, palkat, kassavirta ja pääoman saanti. Nämä indikaattorit riippuvat koko tuotantotoiminnasta riippumatta siitä, käytetäänkö tuotanto kytkösmarkkinoilla vai myydäänkö se vapailla markkinoilla.

4.3   Unionin kulutus

(322)

Komissio määritti unionin kulutuksen lisäämällä unionin tuotannonalan myyntiin kaiken tuonnin.

(323)

Unionin kulutus kehittyi seuraavasti:

Taulukko 2

Unionin kulutus (tonnia)

 

2022

2023

2024

Tutkimusajanjakso

Unionin kulutus yhteensä

[128 000 – 146 000 ]

[120 000 – 136 000 ]

[118 000 – 134 000 ]

[118 000 – 134 000 ]

Indeksi

100

93

92

92

Vapaat markkinat

[114 000 – 129 000 ]

[104 000 – 118 000 ]

[102 000 – 115 000 ]

[103 000 – 116 000 ]

Indeksi

100

92

89

90

Kytkösmarkkinat

[14 000 – 18 000 ]

[15 000 – 18 000 ]

[16 000 – 19 000 ]

[15 000 –18 000 ]

Indeksi

100

105

110

105

Lähde:

Ks. tuontia ja unionin myyntiä koskevat lähteet vastaavista taulukoista.

(324)

Kupariputkien kysyntä on vahvasti sidoksissa HVACR-alaan (lämmitys, ilmanvaihto, ilmastointi ja jäähdytys) ja laajemmin rakennusteollisuuteen.

(325)

Kupariputkien kokonaiskulutus unionissa väheni tarkastelujakson aikana 8 prosenttia. Kulutus oli aluksi vuonna 2022 suhteellisen suurta lähinnä siksi, että covid-19-taantumaa seurasi voimakas elpyminen, joka vaikutti myönteisesti myös HVACR-alaan. Vuonna 2023 kulutus kuitenkin väheni 7 prosenttia ja pysyi vuosina 2024 ja 2025 (tutkimusajanjakso) pääosin vakaana tällä tasolla. Kulutus vapailla markkinoilla kehittyi samansuuntaisesti ja väheni tarkastelujakson aikana kaikkiaan 10 prosenttia.

4.4   Tuonti asianomaisista maista

4.4.1   Asianomaisista maista peräisin olevan tuonnin vaikutusten kumulatiivinen arviointi

(326)

Komissio tutki perusasetuksen 3 artiklan 4 kohdan mukaisesti, olisiko asianomaisista maista peräisin olevan tuotteen tuontia arvioitava kumulatiivisesti.

(327)

Kustakin asianomaisesta maasta peräisin olevan tuonnin suhteen osoitettu polkumyyntimarginaali ylitti perusasetuksen 9 artiklan 3 kohdassa säädetyn vähimmäistason. Kustakin asianomaisesta maasta peräisin olevan tuonnin määrä ei ollut vähäpätöinen.

(328)

Asianomaisista maista polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin väliset sekä toisaalta asianomaisista maista polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja unionin samankaltaisen tuotteen väliset kilpailuedellytykset olivat samankaltaiset. Tarkemmin sanottuna tuodut tuotteet kilpailivat sekä keskenään että unionissa tuotettujen kupariputkien kanssa, koska niitä myydään suurelta osin samojen myyntikanavien kautta ja samankaltaisille asiakasryhmille.

(329)

Sen vuoksi kaikki perusasetuksen 3 artiklan 4 kohdassa esitetyt perusteet täyttyivät ja kaikista asianomaisista maista tulevaa tuontia tarkasteltiin kumulatiivisesti vahingon määrittämistä varten.

4.4.2   Asianomaisista maista tulevan tuonnin määrä ja markkinaosuus

(330)

Koska CN-koodiin 7411 10 90 ei kuulu ainoastaan tutkimuksen kohteena oleva tuote, komissio määritti asianomaisista maista tulevan tuonnin määrän käyttämällä seuraavia lähteitä: Meksikon, Vietnamin ja Uzbekistanin osalta, joiden viennistä unioniin otokseen valitut vientiä harjoittavat tuottajat vastasivat kokonaan tai lähes kokonaan, komissio käytti Eurostatin tietoja yhdessä otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien tarkastettujen tietojen kanssa. Kiinan osalta, jossa yhteistyössä toimimisen aste oli alhainen, tuonti laskettiin käyttämällä Eurostatin tietoja yhdessä valituksessa esitetyn arvion kanssa, jonka mukaan 53 prosenttia CN-koodiin 7411 10 90 kuuluvasta tuonnista koskee tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta.

(331)

Tuonnin markkinaosuus määritettiin prosenttiosuutena 4.3 jaksossa esitetystä unionin kulutuksesta vapailla markkinoilla.

(332)

Tuonti asianomaisista maista unioniin kehittyi seuraavasti:

Taulukko 3

Tuontimäärä (tonnia) ja markkinaosuus

 

2022

2023

2024

Tutkimusajanjakso

Kiinasta tulevan tuonnin määrä (tonnia)

4 598

4 501

3 949

4 411

Indeksi

100

98

86

96

Markkinaosuus (%)

[3,58 –4,03 ]

[3,83 –4,29 ]

[3,45 –3,86 ]

[3,83 –4,26 ]

Meksikosta tulevan tuonnin määrä (tonnia)

8 840

8 533

7 626

9 445

Indeksi

100

97

86

107

Markkinaosuus (%)

[6,88 –7,75 ]

[7,26 –8,14 ]

[6,66 –7,45 ]

[8,19 –9,12 ]

Vietnamista tulevan tuonnin määrä (tonnia)

8 426

10 773

11 001

13 932

Indeksi

100

128

131

165

Markkinaosuus (%)

[6,56 –7,39 ]

[9,17 –10,28 ]

[9,6 –10,75 ]

[12,08 –13,45 ]

Uzbekistanista tulevan tuonnin määrä (tonnia)

0

152

1 937

1 152

Indeksi

–

100

1 272

756

Markkinaosuus (%)

0,00

[0,01 –0,20 ]

[1,6 –1,9 ]

[1,0 –1,11 ]

Tuonti kaikista asianomaisista maista (tonnia)

21 864

23 959

24 514

28 939

Indeksi

100

110

112

132

Markkinaosuus (%)

[17 –20 ]

[20 –23 ]

[21 –24 ]

[25 –28 ]

Lähde:

Eurostat ja otokseen valittujen viejien kyselylomakevastaukset.

(333)

Tuonti asianomaisista maista kasvoi tarkastelujaksolla absoluuttisena määränä 32 prosenttia. Kasvua vauhditti tuonti Vietnamista (kasvua 65 %) ja Meksikosta (kasvua 7 %) erityisesti vuodesta 2024 vuoteen 2025 (tutkimusajanjakso), kun taas tuonti Kiinasta pysyi vakaana. Tuonti Uzbekistanista kasvoi merkittävästi, mutta absoluuttisesti tarkasteltuna se pysyi vähäisenä ja väheni tutkimusajanjaksolla edelliseen vuoteen verrattuna.

(334)

Tuontimäärien kasvu johti siihen, että asianomaisten maiden markkinaosuus vapailla markkinoilla kasvoi tarkastelujaksolla noin 8 prosenttiyksikköä.

4.5   Asianomaisista maista tulevan tuonnin hinnat, hinnan alittavuus ja hinnankorotusten estyminen

(335)

Komissio määritti tuonnin hinnat Eurostatin tietojen perusteella. Komissio otti huomioon valituksessa esitetyn arvion, jonka mukaan muiden tuotteiden kuin tutkimuksen kohteena olevan tuotteen hinnat ovat 25 prosenttia korkeammat.

(336)

Tuonnin hinnan alittavuus määritettiin yhteistyössä toimineilta unionin tuottajilta ja yhteistyössä toimineilta vientiä harjoittavilta tuottajilta saatujen tietojen perusteella.

(337)

Asianomaisista maista unioniin tulevan tuonnin painotetut keskimääräiset hinnat kehittyivät seuraavasti:

Taulukko 4

Tuontihinnat (EUR/tonni) ja LME-hinnat

 

2022

2023

2024

Tutkimusajanjakso

Kuparin keskimääräinen maailmanmarkkinahinta (126)

8 385

7 852

8 446

8 820

Indeksi

100

94

101

105

Tuonti Kiinasta

9 828

9 247

9 500

9 506

Indeksi

100

94

97

97

Tuonti Meksikosta

10 201

9 222

9 362

9 483

Indeksi

100

90

92

93

Tuonti Vietnamista

10 298

9 117

9 522

9 563

Indeksi

100

89

92

93

Tuonti Uzbekistanista

–

8 487

8 978

9 349

Indeksi

–

100

106

110

Kaikki asianomaiset maat (keskiarvo)

10 160

9 175

9 426

9 519

Indeksi

100

90

93

94

(126)  Lähde: https://fred.stlouisfed.org/data/PCOPPUSDA, muunnettu euroiksi keskimääräisellä vuotuisella EUR/USD-valuuttakurssilla.

Lähde:

Eurostat.

(338)

Tuontihintojen kehitystä on tarkasteltava ottaen huomioon kuparin maailmanmarkkinahintojen kehitys; maailmanmarkkinahinnat nousivat tarkastelujaksolla hieman (5 %) (ks. edellä olevan taulukon ensimmäinen rivi).

(339)

Kiinasta peräisin olevien kupariputkien tuontihinnat pysyivät tarkastelujakson aikana vakaina. Uzbekistanista tulevan tuonnin hinnat ovat nousseet kuparin keskimääräisten maailmanmarkkinahintojen mukaisesti, kun taas sekä Vietnamista että Meksikosta tulevan tuonnin hinnat ovat laskeneet 7 prosenttia. Sen vuoksi Vietnamista ja Meksikosta peräisin olevan, tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuontihinnat ovat suhteellisesti (kuparin keskimääräiset maailmanmarkkinahinnat huomioon ottaen) tosiasiassa laskeneet tarkastelujakson aikana noin 12 prosenttia. Kaikkien asianomaisten maiden osalta tuontihinnat ovat laskeneet tarkastelujakson aikana 6 prosenttia (noin 11 prosenttia suhteellisesti tarkasteltuna eli kun otetaan huomioon kuparin hinnan kehitys).

(340)

Komissio määritti hinnan alittavuuden tutkimusajanjakson aikana vertaamalla seuraavia:

(1)

otokseen valittujen unionin tuottajien etuyhteydettömiltä asiakkailta unionin markkinoilla veloittamat tuotelajikohtaiset painotetut keskimääräiset myyntihinnat, jotka on oikaistu noudettuna-tasolle; sekä

(2)

vastaavat asianomaisten maiden otokseen valittujen yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien ensimmäiseltä riippumattomalta asiakkaalta unionin markkinoilla veloittamat tuotelajikohtaiset painotetut keskimääräiset hinnat, jotka on määritetty CIF-tasolla ja oikaistu asianmukaisesti tuonnin jälkeisten kustannusten huomioon ottamiseksi.

(341)

Hintoja, jotka oikaistiin tarvittaessa ja joista oli vähennetty alennukset ja hyvitykset, verrattiin tuotelajeittain samassa kaupan portaassa tapahtuneiden liiketoimien osalta. Vertailun tulos ilmaistiin prosentteina otokseen valittujen unionin tuottajien teoreettisesta liikevaihdosta tutkimusajanjaksolla. Tulos osoitti, että unionin markkinoilla Uzbekistanista peräisin olevan tuonnin painotettu keskimääräinen hinnan alittavuuden marginaali oli 8,51 prosenttia, Vietnamista peräisin olevan tuonnin 8,22 prosenttia, Meksikosta peräisin olevan tuonnin 9,45 prosenttia ja Kiinasta peräisin olevan tuonnin 16,36 prosenttia sekä kaikista asianomaisista maista peräisin olevan tuonnin kokonaisuudessaan 9,93 prosenttia. Lähes koko tuontimäärän todettiin alittavan unionin tuotannonalan hinnat.

(342)

Lisäksi neljästä asianomaisesta maasta tulevan tuonnin hinnat alittivat unionin tuotantokustannukset (ks. jäljempänä taulukko 8) vuodesta 2023 tutkimusajanjakson loppuun. Alhaiset tuontihinnat aiheuttivat merkittävän hinnankorotusten estymisen unionin markkinoilla, mikä esti unionin tuotannonalaa mukauttamasta hintojaan tuotantokustannusten muutoksiin.

4.6   Unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne

4.6.1   Yleiset huomautukset

(343)

Tutkittaessa polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutusta unionin tuotannonalaan arvioitiin perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti kaikki taloudelliset indikaattorit, jotka vaikuttivat unionin tuotannonalan tilanteeseen tarkastelujaksolla.

(344)

Unionin tuotannonalalle mahdollisesti aiheutuneen vahingon määrittämiseen käytettiin otantaa, kuten johdanto-osan 7 kappaleessa mainitaan.

(345)

Vahingon määrittämistä varten komissio erotti toisistaan makro- ja mikrotaloudelliset vahinkoindikaattorit.

(346)

Komissio arvioi makrotaloudelliset indikaattorit niiden tietojen perusteella, jotka sisältyivät valituksen tekijöiden vastaukseen komission makrokyselylomakkeeseen ja joita oli tarkistettu ja täydennetty ja jotka oli täsmennetty seuraavien perusteella:

a)

otokseen valittujen unionin tuottajien tarkastetut kyselylomakevastaukset;

b)

tarkastetut kyselylomakevastaukset niiltä otoksen ulkopuolisilta unionin tuottajilta, jotka ovat etuyhteydessä yhteistyössä toimineisiin vientiä harjoittaviin tuottajiin, täydennettyinä näiden tuottajien vastauksilla puutteita koskeviin kirjeisiin;

c)

julkisesti saatavilla olevat tiedot niistä unionin tuottajista, jotka eivät toimineet yhteistyössä tutkimuksessa.

(347)

Mikrotaloudelliset indikaattorit komissio arvioi otokseen valituilta unionin tuottajilta saatuihin kyselylomakevastauksiin sisältyneiden tietojen perusteella. Tiedot koskivat otokseen valittuja unionin tuottajia. Kummankin tietokokonaisuuden todettiin edustavan unionin tuotannonalan taloudellista tilannetta.

(348)

Makrotaloudellisia indikaattoreita ovat tuotanto, tuotantokapasiteetti, kapasiteetin käyttöaste, myyntimäärä, markkinaosuus, kasvu, työllisyys, tuottavuus, polkumyyntimarginaalin merkittävyys ja toipuminen aiemman polkumyynnin vaikutuksista.

(349)

Mikrotaloudelliset indikaattorit ovat keskimääräiset yksikköhinnat, yksikkökustannukset, työvoimakustannukset, varastot, kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto ja pääoman saanti.

4.6.2   Makrotaloudelliset indikaattorit

4.6.2.1   Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

(350)

Unionin kokonaistuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 5

Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

 

2022

2023

2024

Tutkimusajanjakso

Tuotantomäärä (tonnia)

[118 100 – 137 900 ]

[104 600 – 122 100 ]

[104 000 – 121 400 ]

[98 300 –114 800 ]

Indeksi

100

89

88

83

Tuotantokapasiteetti (tonnia)

[172 400 – 201 200 ]

[172 400 –201 200 ]

[172 700 – 201 600 ]

[172 200 – 201 000 ]

Indeksi

100

100

100

100

Kapasiteetin käyttöaste

68  %

61  %

60  %

57  %

Lähde:

vastaukset makrokyselylomakkeeseen ja otokseen valittujen unionin tuottajien kyselylomakkeisiin, vastaus otoksen ulkopuolisten, yhteistyössä toimineisiin vientiä harjoittaviin tuottajiin etuyhteydessä olevien unionin tuottajien kyselylomakkeeseen, muita unionin tuottajia koskevat julkisesti saatavilla olevat tiedot.

(351)

Unionin tuottajien tuotantokapasiteetti pysyi tarkastelujakson aikana suurelta osin ennallaan. Havaitut vähäiset muutokset johtuvat suunnitelluista tai suunnittelemattomista kunnossapitokatkoista, koska unionin tuottajat eivät toteuttaneet merkittäviä investointeja tai divestointeja, jotka olisivat muuttaneet kapasiteettia.

(352)

Unionin tuotanto väheni tarkastelujaksolla 17 prosenttia: se oli 118 100–137 900 tonnia vuonna 2022 ja 98 300–114 800 tonnia tutkimusajanjaksolla. Kulutus on vähentynyt tarkastelujaksolla, kuten 4.3 jaksossa selitetään, mutta tuotanto on vähentynyt huomattavasti enemmän. Tämä johtuu siitä, että tuonti asianomaisista maista kasvoi merkittävästi sekä suhteellisesti että absoluuttisesti ja syrjäytti unionin tuotannonalan tuotantoa.

(353)

Tuotannon vähenemisen seurauksena kapasiteetin käyttöaste laski tarkastelujaksolla 11 prosenttiyksikköä eli 68 prosentista 57 prosenttiin.

4.6.2.2   Myyntimäärä ja markkinaosuus

(354)

Unionin tuotannonalan myyntimäärä ja markkinaosuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 6

Myyntimäärä ja markkinaosuus

 

2022

2023

2024

Tutkimusajanjakso

Kokonaismyyntimäärä unionin markkinoilla sekä käyttö kytkösmarkkinoilla (tonnia)

[100 000 – 117 000 ]

[91 000 – 106 000 ]

[89 000 – 104 000 ]

[85 000 –99 000 ]

Indeksi

100

90

89

85

Kytkösmarkkinoille suuntautuva myynti ja kytkösmarkkinoilla tapahtuva käyttö

[14 000 – 17 000 ]

[15 000 – 17 000 ]

[16 000 – 18 000 ]

[15 000 – 17 000 ]

Indeksi

100

105

110

105

Myynti vapailla markkinoilla

[86 000 – 100 000 ]

[75 000 – 88 000 ]

[73 000 – 85 000 ]

[70 000 – 81 000 ]

Indeksi

100

88

85

81

Myynti vapailla markkinoilla, markkinaosuus (%)

[75 –84 ]

[72 –80 ]

[71 –80 ]

[68 –75 ]

Lähde:

vastaukset makrokyselylomakkeeseen ja otokseen valittujen unionin tuottajien kyselylomakkeisiin, vastaus otoksen ulkopuolisten, yhteistyössä toimineisiin vientiä harjoittaviin tuottajiin etuyhteydessä olevien unionin tuottajien kyselylomakkeeseen, muita unionin tuottajia koskevat julkisesti saatavilla olevat tiedot.

(355)

Unionin tuotannonalan myynti vapailla markkinoilla väheni tarkastelujakson aikana 19 prosenttia: se oli noin 86 000–100 000 tonnia vuonna 2022 ja noin 70 000–81 000 tonnia tutkimusajanjaksolla. Unionin tuotannonalan vastaava markkinaosuus pieneni 8 prosenttiyksikköä, mikä osoittaa, että asianomaisista maista peräisin oleva tuonti, joka kasvoi samana ajanjaksona 8 prosenttiyksikköä, oli keskeinen tekijä unionin tuotannonalan myynnin vähenemisessä.

(356)

Unionin tuotannonala korvasi vapailla markkinoilla menettämäänsä myyntiä lisäämällä kytkösmarkkinamyyntiään ja kytkösmarkkinoilla tapahtuvaa käyttöään, mutta vain hyvin pieneltä osin eli noin 1 000 tonnilla tarkastelujakson aikana.

4.6.2.3   Kasvu

(357)

Koska tuotantomäärät, myyntimäärät ja markkinaosuus pienenivät, on selvää, että unionin tuotannonalan kasvu oli tarkastelujakson aikana negatiivista sekä absoluuttisesti että suhteessa markkinoiden kokonaiskasvuun.

4.6.2.4   Työllisyys ja tuottavuus

(358)

Työllisyys ja tuottavuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 7

Työllisyys ja tuottavuus

 

2022

2023

2024

Tutkimusajanjakso

Työntekijöiden määrä

1 177

1 149

1 084

1 041

Indeksi

100

98

92

88

Tuottavuus (tonnia/työntekijä)

[100 –120 ]

[90 –110 ]

[90 –120 ]

[90 –120 ]

Indeksi

100

91

96

94

Lähde:

otokseen valittujen unionin tuottajien kyselylomakevastaukset.

(359)

Työllisyys väheni tarkastelujakson aikana noin 140 työntekijällä eli 12 prosentilla työvoimasta. Unionin tuotannonala on yleisesti ottaen pystynyt välttämään merkittäviä irtisanomisia, ja se vähensi kupariputkien tuotannon työntekijöitä siirtämällä henkilöstöä muihin tehtäviin ja jättämällä yrityksestä lähtenyttä henkilöstöä korvaamatta. Työntekijöiden vähennys ei täysin vastannut tuotannon vähenemistä, minkä seurauksena tuottavuus heikkeni hieman eli noin 6 prosenttia.

4.6.2.5   Polkumyyntimarginaalin merkittävyys ja toipuminen aiemmasta polkumyynnistä

(360)

Kaikki polkumyyntimarginaalit olivat merkittävästi vähimmäistasoa suurempia. Tosiasiallisten polkumyyntimarginaalien vaikutus unionin tuotannonalaan oli merkittävä, kun otetaan huomioon asianomaisesta maasta tulevan tuonnin määrä ja hinnat.

(361)

Tämä on ensimmäinen tarkasteltavana olevaa tuotetta koskeva polkumyyntitutkimus. Näin ollen käytettävissä ei ollut tietoja, joiden pohjalta mahdollisen aiemman polkumyynnin vaikutuksia olisi voitu arvioida.

4.6.3   Mikrotaloudelliset indikaattorit

4.6.3.1   Hinnat ja niihin vaikuttavat tekijät

(362)

Otokseen valittujen unionin tuottajien painotetut keskimääräiset yksikkömyyntihinnat etuyhteydettömille asiakkaille unionissa kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 8

Myyntihinnat unionissa

 

2022

2023

2024

Tutkimusajanjakso

Keskimääräinen yksikkömyyntihinta vapailla markkinoilla (euroa/tonni)

9 907

9 604

9 632

9 895

Indeksi

100

97

97

100

Yksikkökohtaiset tuotantokustannukset (euroa/tonni)

9 865

9 513

9 784

10 134

Indeksi

100

96

99

103

Kuparin keskimääräinen maailmanmarkkinahinta (euroa/tonni) (127)

8 385

7 852

8 446

8 820

Indeksi

100

94

101

105

(127)  Lähde: https://fred.stlouisfed.org/data/PCOPPUSDA, muunnettu euroiksi keskimääräisellä vuotuisella EUR/USD-valuuttakurssilla.

Lähde:

otokseen valittujen unionin tuottajien kyselylomakevastaukset.

(363)

Unionin tuotannonalan hinnat pysyivät vakaina tarkastelujakson alun ja lopun välillä; ne laskivat hieman vuodesta 2022 vuoteen 2023 ja nousivat vastaavasti hieman vuodesta 2024 vuoteen 2025. Hintojen vakautta tarkasteltaessa on otettava huomioon, että tuotantokustannukset kasvoivat.

(364)

Tuotantokustannukset kasvoivat tarkastelujaksolla kaiken kaikkiaan 3 prosenttia. Tuotantokustannusten vaihtelut kyseisellä jaksolla kuvastavat pääasiassa kuparin maailmanmarkkinahinnan vastaavia muutoksia, sillä kuparin osuus lopputuotteen kustannuksista on jopa 90 prosenttia. Vaihtelut kuvastavat myös unionin tuottajien toimintakustannusten muutoksia, muun muassa työvoima- ja energiakustannusten kasvua sekä tehokkuuden paranemisesta johtuvaa kustannusten pienenemistä.

(365)

Kaiken kaikkiaan unionin tuotannonala ei pystynyt korottamaan hintojaan kustannusten kasvua vastaavasti eikä säilyttämään positiivista voittomarginaalia. Myyntihinnat laskivat itse asiassa vuodesta 2024 alkaen alle yksikkökohtaisten tuotantokustannusten.

(366)

Kuten edellä 4.5 jaksossa todetaan, erityisesti polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin lisääntymisen katsottiin vaikuttaneen unionin myyntihintoihin, koska se pitkälti esti hintojen korotukset.

(367)

Muita merkittäviä hintoihin vaikuttavia tekijöitä ei havaittu.

4.6.3.2   Työvoimakustannukset

(368)

Otokseen valittujen unionin tuottajien keskimääräiset työvoimakustannukset kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 9

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti

 

2022

2023

2024

Tutkimusajanjakso

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti (euroa)

56 746

57 575

61 469

66 136

Indeksi

100

101

108

117

Lähde:

otokseen valittujen unionin tuottajien kyselylomakevastaukset.

(369)

Unionin työvoimakustannukset kasvoivat tarkastelujaksolla merkittävästi: vuonna 2022 ne olivat 56 746 euroa työntekijää kohden ja tutkimusajanjaksolla 66 136 euroa työntekijää kohden. Tämä 17 prosentin kasvu selittyy suurelta osin unionissa samana ajanjaksona vallinneella yleisellä inflaatiopaineella, joka liittyi energian hintojen nousuun.

4.6.3.3   Varastot

(370)

Otokseen valittujen unionin tuottajien varastot kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 10

Varastot

 

2022

2023

2024

Tutkimusajanjakso

Loppuvarastot (tonnia)

3 475

4 460

5 620

4 591

Indeksi

100

128

162

132

Loppuvarastot prosentteina tuotannosta

[4 –7  %]

[7 –10  %]

[8 –13  %]

[7 –10  %]

Lähde:

otokseen valittujen unionin tuottajien kyselylomakevastaukset.

(371)

Varastot kasvoivat 3 475 tonnista vuoden 2022 lopussa 4 591 tonniin vuoden 2025 lopussa, eli niiden osuus kunkin vuoden tuotannosta kasvoi 4–7 prosentista 7–10 prosenttiin. Koska unionin tuotannonala tuottaa yleensä tilauksesta eikä varastoon, kasvua voidaan pitää merkitykseltään vähäisenä.

4.6.3.4   Kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto ja pääoman saanti

(372)

Otokseen valittujen unionin tuottajien kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 11

Kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto

 

2022

2023

2024

Tutkimusajanjakso

Etuyhteydettömille asiakkaille unionissa tapahtuneen myynnin kannattavuus (% liikevaihdosta)

1,0  %

0,3  %

-1,1  %

-1,5  %

Kassavirta (euroa)

22 288 956

14 815 422

5 698 287

139 884

Indeksi

100

66

26

1

Investoinnit (euroa)

8 138 925

5 950 296

6 673 246

7 261 946

Indeksi

100

73

82

89

Investointien tuotto

18  %

8  %

7  %

-3  %

Indeksi

100

48

37

-17

Lähde:

otokseen valittujen unionin tuottajien kyselylomakevastaukset.

(373)

Komissio määritti otokseen valittujen unionin tuottajien kannattavuuden ilmaisemalla samankaltaisen tuotteen myynnistä etuyhteydettömille asiakkaille unionissa saadun nettovoiton ennen veroja prosentteina tämän myynnin liikevaihdosta.

(374)

Kuten johdanto-osan 363–365 kappaleessa selitetään, unionin myyntihinta laski vuodesta 2024 alkaen alle yksikkökohtaisten tuotantokustannusten. Tämä myynnin ja kustannusten välinen suhde näkyi kaikilta osin unionin tuotannonalan kannattavuudessa, joka oli vuonna 2022 aluksi positiivinen eli 1 prosentti ja laski sitten jatkuvasti tarkastelujakson aikana, kunnes se oli tutkimusajanjaksolla –1,5 prosenttia.

(375)

Nettokassavirralla tarkoitetaan yritysten kykyä rahoittaa itse toimintaansa. Heikkenevä kannattavuus vaikutti selvästi unionin tuotannonalan nettokassavirtaan, joka oli vuonna 2022 terveellä, noin 22 miljoonan euron tasolla mutta romahti tutkimusajanjaksolla vain 140 000 euroon.

(376)

Otokseen valitut unionin tuottajat onnistuivat investoimaan koko tarkastelujakson ajan jonkin verran eli noin 6–8 miljoonaa euroa vuodessa. Investoinnit koskivat kuitenkin olemassa olevien laitteiden korvaamista tai nykyaikaistamista eivätkä niinkään tuotantokapasiteetin tai tuotevalikoiman laajentamista. Kyse oli sen vuoksi vähimmäisinvestoinneista, joita unionin tuottajat tarvitsivat voidakseen jatkaa toimintaansa ja pysyä markkinoilla ainakin lyhyellä aikavälillä.

(377)

Investointien tuotto on voitto prosentteina investointien nettokirjanpitoarvosta. Kannattavuuden tavoin investointien tuotto lähti vuoden 2022 terveeltä 18 prosentin tasolta mutta muuttui tutkimusajanjaksolla negatiiviseksi ja oli –3 prosenttia.

(378)

Minkä tahansa yrityksen pääoman saanti riippuu ratkaisevasti siitä, millaisia odotuksia markkinoilla on sen taloudellisesta tuloksesta. Negatiivisen kannattavuuden, ehtyvien kassavirtojen ja selvästi pääomakustannusten alle jäävän tuoton vuoksi yritys ei voisi saada uutta pääomaa sen enempää lainanoton kuin oman pääoman ehtoisen rahoituksen avulla. Tästä seuraa, että unionin tuotannonalan taloudellisen tuloksen heikkenemisellä tarkastelujaksolla oli voimakas kielteinen vaikutus tuotannonalan pääoman saantiin.

4.7   Asianomaisten osapuolten esittämät huomautukset

(379)

Otokseen valitut kolme uzbekistanilaista vientiä harjoittavaa tuottajaa eli Infinity Copper Group, Angren Pipes ja Sharq Tubes, jäljempänä ’uzbekistanilaiset tuottajat’, sekä Uzbekistanin viranomaiset väittivät, että tutkimus olisi perusasetuksen 9 artiklan 3 kohdan mukaisesti päätettävä Uzbekistanin osalta, koska Uzbekistanista tuleva tuonti jää todennäköisesti alle perusasetuksen 5 artiklan 7 kohdassa vahvistetun 1 prosentin vähimmäistason ja vahinkoa olisi sen vuoksi pidettävä merkityksettömänä.

(380)

Uzbekistanilaiset tuottajat ja Uzbekistanin viranomaiset väittivät Uzbekistanin markkinaosuutta koskevan väitteensä tueksi, että valituksessa yliarvioitiin tarkasteltavana olevan tuotteen tuontimäärä Uzbekistanista ja todennäköisesti aliarvioitiin unionin tuottajien myynti. Makrokyselylomakkeen vastausten toimittamisen jälkeen ne väittivät edelleen, että valituksen tekijän toimittamat tiedot olivat epätarkkoja, minkä seurauksena unionin kulutus oli aliarvioitu merkittävästi. Väitetyt epätarkkuudet koskivat pääasiassa unionin tuottajien ja erityisesti Seravallen, Cuprumfoman, HME Germanyn ja HME Spainin tuotanto-, kapasiteetti- ja myyntilukuja, joiden osalta valituksen tekijä oli käyttänyt omia arvioitaan, koska sillä ei ollut pääsyä yritysten itsensä toimittamiin tietoihin.

(381)

Uzbekistanilaiset tuottajat ja Uzbekistanin viranomaiset väittivät myös, ettei makrokyselylomakkeeseen annettuun vastaukseen ollut sisällytetty tietoja kolmesta yrityksestä, jotka vaikuttavat olevan tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuottajia unionissa, eli Luvatasta, Barth Metallwerkestä ja Standard Metallista. Osapuolet viittasivat yritysten www-sivuilla oleviin julkisiin tietoihin, joiden perusteella voidaan olettaa, että yritykset ovat unionin tuottajia. Erityisesti Luvatan osalta osapuolet viittasivat yritykseltä hiljattain saatuun sähköpostivastaukseen, jossa yritys oli vahvistanut tuottavansa kupariputkia.

(382)

Markkinaosuudesta uzbekistanilaiset tuottajat ja Uzbekistanin viranomaiset väittivät lisäksi, että kytkösmarkkinoilla tapahtuva käyttö ja kytkösmarkkinamyynti olisi otettava huomioon, kun määritetään unionin kokonaiskulutus, jota käytetään markkinaosuuden laskennassa nimittäjänä. Väitettään perustellakseen osapuolet viittasivat muun muassa BDO-tutkimukseen (128) ja MEG-tutkimukseen (129), joissa komissio oli niiden mukaan toiminut näin.

(383)

Sen väitteen lisäksi, että tutkimus olisi päätettävä Uzbekistanin osalta 9 artiklan 3 kohdan nojalla, uzbekistanilaiset tuottajat ja Uzbekistanin viranomaiset väittivät myös, että komission olisi arvioitava Uzbekistanista tuleva tuonti erillään muista asianomaisista maista tulevasta tuonnista, koska perusasetuksen 3 artiklan 4 kohdassa säädetyt kumulatiivisen arvioinnin edellytykset eivät täyty. Jos markkinaosuus on hieman yli 1 prosentin, komission ei näiden osapuolten mukaan olisi automaattisesti arvioitava maan tuontia kumulatiivisesti, vaan sen olisi tehtävä tapauskohtainen analyysi. Lisäksi Uzbekistanista tuotujen tuotteiden, muista maista tuotujen tuotteiden ja unionin tuottajien tuottamien tuotteiden väliset kilpailuedellytykset ovat sellaiset, että kumulatiivinen arviointi ei ole asianmukainen.

(384)

Kilpailuedellytyksiä koskevan väitteensä tueksi uzbekistanilaiset tuottajat ja Uzbekistanin viranomaiset esittivät, että toisin kuin valituksessa väitetään, uzbekistanilaiset tuottajat eivät ole kiinalaisomistuksessa eivätkä ne ole etuyhteydessä Kiinassa, Meksikossa ja Vietnamissa toimivien vientiä harjoittavien tuottajien kiinalaisiin omistajiin. Lisäksi ne väittivät, että Uzbekistanin vienti on vähenemässä ja että Uzbekistanilla ei joka tapauksessa ole kykyä (sijainnista ja logistiikasta johtuvien rajoitusten vuoksi) eikä kannustimia (asiaankuuluvien valtiontukien päättymisen vuoksi) viedä suuria määriä Euroopan unioniin.

(385)

Valituksen tekijä esitti näistä kannanotoista huomautuksia, joissa se hylkäsi uzbekistanilaisten tuottajien ja Uzbekistanin viranomaisten väitteet ja pysyi kannassaan, että sen makrokyselylomakkeeseen antamaan vastaukseen sisältyneet tiedot olivat luotettava perusta unionin myynnin, unionin kulutuksen ja markkinaosuuksien laskemiselle.

(386)

Komissio käsitteli väitteitä aloittaen tosiseikoista ja menetelmistä, joita se käytti unionin kulutuksen ja markkinaosuuksien laskemiseen.

(387)

Unionin kulutus saadaan laskemalla yhteen unionin myynti ja kaikki tuonti. Tuonnin osalta käytetyt tiedot ja menetelmä selitetään 4.4.2 jaksossa (tuonti asianomaisista maista) ja 5.2.1 jaksossa (tuonti muista kuin asianomaisista maista).

(388)

Unionin myynnin osalta komissio selvensi, että tietoja, jotka valituksen tekijä oli toimittanut makrokyselylomakkeeseen antamassaan vastauksessa, oli tarkistettu seuraavin perustein:

a)

Feinrohrenin, Wieland Werke AG:n ja ElvalHalcorin (kolme otokseen valittua unionin tuottajaa) osalta komissio käytti tietoja, jotka nämä yritykset olivat toimittaneet kyselylomakkeeseen antamissaan vastauksissa ja jotka oli tarkastettu kunkin yrityksen tarkastuskäynnillä.

b)

Wieland Austrian, Silmetin, La Fargan ja Cuporin osalta komissio käytti tietoja, jotka nämä yritykset olivat toimittaneet suoraan valituksen tekijälle, kuten makrokyselylomakkeeseen annetun vastauksen tarkastuksessa vahvistettiin.

c)

HME Germanyn ja HME Spainin osalta komissio käytti alustavasti tietoja, jotka nämä yritykset olivat toimittaneet vastauksessaan komission kirjeeseen, jossa ilmoitettiin puutteista niiden kanssa etuyhteydessä olevan vientiä harjoittavan tuottajan Hailiang Vietnamin kyselylomakkeeseen antamassa vastauksessa. Myös nämä tiedot tarkastetaan paikan päällä tutkimuksen kuluessa.

d)

Niiden otoksen ulkopuolisten unionin tuottajien osalta, jotka eivät olleet toimittaneet tietoja suoraan valituksen tekijälle, käytettiin julkisesti saatavilla oleviin tietoihin perustuvia arvioita. Näitä olivat erityisesti seuraavat:

(i)

Serravallen osalta komissio arvioi yrityksen kapasiteetiksi 15 000 tonnia vuodessa. Arvio perustui yrityksen ilmoitukseen, jonka mukaan sen kapasiteetti on 400 km päivässä (130), mikä vastaa noin 20 000 tonnia vuodessa, sekä komission arvioon, että koko vuoden aikana tästä kapasiteetista olisi käytettävissä keskimäärin vain noin 75 prosenttia, kun otetaan huomioon suunnitellut ja suunnittelemattomat katkokset. Tuotanto arvioitiin sen julkisen ilmoituksen perusteella, joka on annettu yrityksen vuoden 2024 kestävyysraportissa (131) ja jonka mukaan vuoden 2024 tuotanto oli 7 144 tonnia ja vuoden 2025 tuotanto 6 562 tonnia. Yrityksen kytkösmarkkinoilla tapahtuva käyttö ja kytkösmarkkinamyynti laskettiin tuotannon perusteella käyttäen kytkösmarkkinamyynnin ja kytköskäytön keskimääräistä osuutta tuotannosta niissä muissa yrityksissä, joilla oli kytköskäyttöä tai kytkösmarkkinamyyntiä ja jotka olivat toimittaneet omat tietonsa. Vientimyynti laskettiin tuotannon perusteella käyttäen vientimyynnin keskimääräistä osuutta tuotannosta niillä muilla yrityksillä, joilla oli vientimyyntiä ja jotka olivat toimittaneet omat tietonsa. Myynti unionissa laskettiin vähentämällä tuotannosta kytkösmarkkinoilla tapahtuva käyttö ja kytkösmarkkinamyynti sekä vientimyynti.

(ii)

Cuprumfoman osalta komissio arvioi yrityksen kapasiteetiksi niin ikään 15 000 tonnia vuodessa sellaisen markkinatutkimuksen (132) perusteella, joka antoi olettaa, että yritys kuului tuotantomäärältään samaan luokkaan kuin Serravalle. Tuotanto laskettiin omat tietonsa toimittaneiden muiden yritysten kapasiteetin käyttöasteen perusteella. Kytkösmarkkinoilla tapahtuva käyttö ja kytkösmarkkinamyynti, vientimyynti ja myynti unionissa laskettiin samoin perustein kuin Serravallen osalta.

e)

Luvatan, Barth Metallwerken ja Standard Metallin osalta komissio totesi, että vaikka uzbekistanilaiset osapuolet esittivät joitakin viitteitä siitä, että näillä yrityksillä saattoi edelleen olla kapasiteettia tuottaa tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta, ne eivät esittäneet mitään vakuuttavaa näyttöä siitä, että yritykset olisivat tosiasiassa tuottaneet sitä tutkimusajanjakson aikana, eivätkä edes yrittäneet arvioida oletetun tuotannon ja myynnin määrää. Luvatan osalta komissio totesi, että Luvata on itse asiassa yritysryhmä, joka tuottaa kuparituotteita kymmenessä tuotantolaitoksessa useissa Euroopan, Aasian sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikan maissa, ja että yrityksen lausunnossa olisi voitu viitata Luvata-konsernin toimintaan muissa unionin ulkopuolisissa maissa. Vaikka lausunto olisikin koskenut tuotantoa unionissa, vastauksesta ei käy selvästi ilmi, koskiko se kerroksittain keloille käärittyjä putkia vai muuntyyppisiä kupariputkia ja oliko tutkimusajanjakson aikana todellista tuotantoa. Lopuksi komissio totesi, ettei yhtäkään näistä kolmesta yrityksestä löytynyt toimittajaluettelosta, jonka tutkimuksessa yhteistyössä toimineet unionin käyttäjät olivat toimittaneet osana kyselylomakkeeseen antamaansa vastausta. Tämän vuoksi komissio katsoi, ettei olisi asianmukaista osoittaa näille kolmelle yritykselle mitään nollaa suurempaa kapasiteetti-, tuotanto- tai myyntimäärää.

(389)

Edellä esitetyn perusteella komissio katsoi, että vaikka valituksessa tai makrokyselylomakkeeseen annetussa vastauksessa olisi ollut joitakin epätarkkuuksia, komission laskelmat unionin kulutuksesta ja sen vuoksi myös markkinaosuuksista perustuivat parhaisiin käytettävissä oleviin tietoihin ja olivat luotettavia.

(390)

Väitteestä, jonka mukaan markkinaosuuksien laskemisessa olisi käytettävä unionin kokonaiskulutusta kytkösmarkkinat mukaan lukien, komissio totesi, että kyseessä on tapauskohtainen arviointi. Kuten johdanto-osan 318 kappaleessa selitetään, tässä tapauksessa kytkösmarkkinoilla käytettäviksi tarkoitetut tuotteet eivät kilpaile suoraan tuotujen tuotteiden kanssa. Sitä vastoin vapailla markkinoilla myytäviksi tarkoitetut tuotteet kilpailevat suoraan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin kanssa. Sen vuoksi markkinaosuuksien laskemisen kannalta merkityksellinen mittari on unionin kulutus vapailla markkinoilla.

(391)

Kumulatiivisen arvioinnin edellytyksistä, joista säädetään perusasetuksen 3 artiklan 4 kohdassa, komissio totesi, että kuten unionin tuomioistuimet ovat vahvistaneet (133), sillä on jonkinasteista harkintavaltaa arvioidessaan, onko tuonti merkityksetöntä. Tässä tapauksessa komissio totesi Uzbekistanin yli 1 prosentin markkinaosuuden lisäksi, että Uzbekistanista tuleva tuonti kasvoi tarkastelujakson aikana kaiken kaikkiaan nopeasti ja että kasvu tapahtui kokonaisuudessaan supistuvilla unionin markkinoilla. Lisäksi nämä määrät tulivat unionin markkinoille erittäin alhaisilla hinnoilla, jopa alhaisemmilla kuin muiden asianomaisten maiden hinnat, erityisesti vuosina 2023 ja 2024, minkä vuoksi ne aiheuttivat merkittävää painetta unionin tuotannonalan hintoihin. Tämän vuoksi komissio katsoi tässä vaiheessa, ettei Uzbekistanin markkinaosuus ole merkityksetön.

(392)

Kilpailuedellytysten osalta komissio totesi, että riippumatta omistuksesta tai mahdollisista tekijöistä, joiden väitetään vaikuttavan uzbekistanilaisten tuottajien kykyyn ja kannustimiin viedä tuotteita unioniin, tutkimus on osoittanut, että Uzbekistanista tutkimusajanjakson aikana tuodut tuotteet ovat hyvin samankaltaisia kuin muista asianomaisista maista tuodut tuotteet ja unionin tuotannonalan valmistamat tuotteet. Tämä käy ilmi siitä, että kaikki tuotteen valvontakoodit (PCN-koodit), joihin Uzbekistanista tutkimusajanjakson aikana tuodut tuotteet kuuluivat, olivat yhteisiä myös muista asianomaisista maista tuoduille tuotteille sekä unionin tuotannonalan valmistamille tuotteille. Lisäksi Uzbekistanista tuodut tuotteet tulivat unioniin hinnoin, jotka olivat yleisesti verrattavissa muista asianomaisista maista tuotujen tuotteiden hintoihin ja jotka alittivat unionin tuotannonalan hinnat 4,16 prosentilla. Lopuksi, kuten edellä johdanto-osan 328 kappaleessa todettiin, tuotteita myytiin suurelta osin samojen myyntikanavien kautta ja samankaltaisille asiakasryhmille.

(393)

Edellä esitetyn perusteella komissio pysyi kannassaan, että perusasetuksen 3 artiklan 4 kohdassa säädetyt edellytykset vahingon kumulatiiviselle arvioinnille, joka kattaa myös Uzbekistanista tulevan tuonnin, täyttyvät. Sen vuoksi se hylkäsi uzbekistanilaisten tuottajien ja Uzbekistanin viranomaisten väitteet.

(394)

Väitteestä, jonka mukaan Uzbekistania koskeva tutkimus olisi päätettävä 9 artiklan 3 kohdan nojalla, komissio totesi, että koska neljästä asianomaisesta maasta tuleva tuonti on arvioitu kumulatiivisesti, perusasetuksen 9 artiklan 3 kohdan viittaus tuontimääriin vahingon arvioinnissa ei tässä tapauksessa koske yksittäisten maiden tuontimääriä. Viittaus koskee asianomaisista maista tulevan tuonnin kokonaismääriä, ja ne ovat selvästi suuremmat kuin perusasetuksen 5 artiklan 7 kohdassa vahvistetut määrät. Sen vuoksi myös tämä väite hylättiin.

4.8   Vahinkoa koskevat päätelmät

(395)

Lähes kaikki makro- ja mikroindikaattorit osoittavat, että unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne heikkeni tarkastelujakson aikana huomattavasti, ja heikkenemistä voidaan pitää vahingollisena ainakin vuodesta 2023 alkaen.

(396)

Unionin tuotannonala menetti vähitellen tuotantomääriä, myyntimääriä ja markkinaosuutta. Lisäksi vaikka se onnistuikin hillitsemään ja pienentämään toimintakustannuksiaan, se ei pystynyt pitämään hintojaan korkeampina kuin yksikkökohtaiset tuotantokustannukset, joihin kuparin maailmanmarkkinahinnan muutokset vaikuttivat.

(397)

Vahinko näkyi vielä selvemmin unionin tuotannonalan taloudellisessa tuloksessa vuodesta 2023 alkaen, jolloin tuotannonala alkoi tuottaa tappiota ja sen kassavirta romahti lähes nollaan.

(398)

Unionin tuotannonala onnistui ylläpitämään riittävää investointitasoa vanhojen laitteiden korvaamiseksi ja toiminnan jatkamiseksi. Koska tuotannonala alkoi kuitenkin tuottaa tappiota vuodesta 2023 alkaen, investointien tuotto muuttui negatiiviseksi.

(399)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli tässä vaiheessa, että unionin tuotannonalalle on aiheutunut perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa.

5.   SYY-YHTEYS

(400)

Perusasetuksen 3 artiklan 6 kohdan mukaisesti komissio tutki, oliko asianomaisista maista polkumyynnillä tapahtunut tuonti aiheuttanut merkittävää vahinkoa unionin tuotannonalalle. Komissio tutki perusasetuksen 3 artiklan 7 kohdan mukaisesti myös, olisivatko muut tiedossa olleet tekijät voineet samaan aikaan aiheuttaa vahinkoa unionin tuotannonalalle. Komissio varmisti, ettei mitään muiden tekijöiden kuin asianomaisista maista polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin aiheuttamaa mahdollista vahinkoa pidetä polkumyynnillä tapahtuvasta tuonnista johtuvana. Nämä tekijät ovat muista kuin asianomaisista maista tuleva tuonti, suljettu käyttö, unionin tuotannonalan vientitoiminta ja kulutuksen kehitys.

5.1   Polkumyyntituonnin vaikutukset

(401)

Kuten 4.6 jaksossa on osoitettu, tarkastelujakson aikana unionin tuotannonala menetti markkinaosuuttaan ja sen tuotanto- ja myyntimäärät supistuivat. Samalla se menetti kyvyn pitää hintansa tuotantokustannustensa yläpuolella.

(402)

Tämä heikkeneminen tapahtui samaan aikaan, kun asianomaisista maista polkumyynnillä tuleva tuonti lisääntyi ja siitä aiheutuva kilpailu kiristyi. Näistä maista tulevan tuonnin määrä kasvoi tutkimusajanjakson aikana tasaisesti ja merkittävästi, absoluuttisina määrinä 32 prosenttia ja markkinaosuudella mitattuna lähes 8 prosenttiyksikköä.

(403)

Samaan aikaan tämän polkumyynnillä tulevan tuonnin hinnat olivat unionin tuotannonalan hintoihin verrattuna huomattavasti vähemmän herkkiä kuparin hintojen nousulle. Vaikka kuparin maailmanmarkkinahinnat nousivat tarkastelujaksolla 5 prosenttia, asianomaisista maista tulevan tuonnin hinnat laskivat 6 prosenttia. Tämän seurauksena ne eivät ainoastaan alittaneet unionin tuotannonalan hintoja vaan laskivat vuodesta 2023 alkaen myös alle unionin tuotannonalan kustannustason, mikä esti voimakkaasti unionin tuotannonalan hintojen nousua.

(404)

Tästä seuraa, että unionin tuotannonalan tilanteen heikkeneminen tarkastelujakson aikana johtuu sekä määrä- että hintavaikutuksista, jotka liittyvät asianomaisista maista polkumyynnillä tulevan tuonnin lisääntymiseen.

(405)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että asianomaisista maista polkumyynnillä tapahtunut tuonti aiheutti merkittävää vahinkoa unionin tuotannonalalle.

5.2   Muiden tekijöiden vaikutukset

5.2.1   Tuonti kolmansista maista

(406)

Koska CN-koodi 7411 10 90 ei kata ainoastaan tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta, komissio määritti kolmansista maista tulevan tuonnin määrän Eurostatin tietojen perusteella. Komissio laski erityisesti Turkista ja (yhteisesti) kaikista muista kolmansista maista kuin Thaimaasta tarkastelujakson aikana tulleen tuonnin käyttämällä suhdelukua, joka saatiin vertaamalla tutkimuksen vireillepanon jälkeen Taric-koodilla 7411 10 90 10 (tutkimuksen kohteena oleva tuote) ilmoitettuja määriä CN-koodiin 7411 10 90 kuuluviin kokonaismääriin. Nämä suhdeluvut olivat Turkin osalta 47 prosenttia ja kaikkien muiden kolmansien maiden osalta 71 prosenttia. Koska Thaimaasta tulleita määriä ei ollut ilmoitettu Taric-koodilla 7411 10 90 10, komissio katsoi, että Thaimaan osalta koko CN-koodilla 7411 10 90 ilmoitettu määrä oli tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta.

(407)

Muista kolmansista maista tulevan tuonnin määrä kehittyi tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 12

Tuonti kolmansista maista

Maa

 

2022

2023

2024

Tutkimusajanjakso

Turkki

Määrä (tonnia)

1 935

1 951

2 244

2 537

 

Indeksi

100

101

116

131

 

Markkinaosuus

[1,51 –1,7  %]

[1,66 –1,86  %]

[1,96 –2,19  %]

[2,2 –2,45  %]

 

Keskihinta

10 122

9 552

9 989

10 593

 

Indeksi

100

94

99

105

Thaimaa

Määrä (tonnia)

1 589

1 490

859

638

 

Indeksi

100

94

54

40

 

Markkinaosuus

[1,24 –1,39  %]

[1,27 –1,42  %]

[0,75 –0,84  %]

[0,55 –0,62  %]

 

Keskihinta

12 595

10 816

10 997

10 916

 

Indeksi

100

86

87

87

Muut kolmannet maat

Määrä (tonnia)

2 390

1 781

1 429

1 303

 

Indeksi

100

75

60

54

 

Markkinaosuus

[1,86 –2,1  %]

[1,52 –1,7  %]

[1,25 –1,4  %]

[1,13 –1,26  %]

 

Keskihinta

10 701

9 943

10 422

11 247

 

Indeksi

100

93

97

105

Kaikki kolmannet maat yhteensä asianomaisia maita lukuun ottamatta

Määrä (tonnia)

5 914

5 222

4 533

4 477

 

Indeksi

100

88

77

76

 

Markkinaosuus

[4,6 –5,18  %]

[4,45 –4,98  %]

[3,96 –4,43  %]

[3,88 –4,32  %]

 

Keskihinta

11 020

10 046

10 317

10 829

 

Indeksi

100

91

95

100

Lähde: Eurostat.

(408)

Asianomaisten maiden lisäksi suurimmat tuontimäärät tarkastelujaksolla olivat peräisin Turkista ja Thaimaasta.

(409)

Kuten edellä olevasta taulukosta 12 – Tuonti kolmansista maista – käy ilmi, tuonti Turkista kasvoi tarkastelujaksolla 31 prosenttia, mutta absoluuttisesti mitattuna se pysyi kohtuullisella tasolla ja oli tutkimusajanjaksolla 2 537 tonnia. Tuonti Thaimaasta sen sijaan väheni samalla jaksolla 60 prosenttia, ja tutkimusajanjaksolla se oli vain 638 tonnia. Tuonti muista kolmansista maista väheni 46 prosenttia, ja tutkimusajanjaksolla se oli yhteensä noin 1 300 tonnia.

(410)

Ratkaisevaa on, että Turkista, Thaimaasta ja kaikista muista kolmansista maista yhteensä peräisin olevan tuonnin hinnat pysyivät koko tarkastelujakson ajan korkeampina kuin asianomaisista maista peräisin olevan tuonnin hinnat ja erityisesti unionin tuotannonalan hinnat ja kustannukset.

(411)

Tästä seuraa, ettei kyseisistä maista peräisin oleva tuonti ole voinut yksittäin eikä yhdessä myötävaikuttaa unionin tuotannonalan kärsimään vahinkoon.

5.2.2   Kulutus

(412)

Kuten taulukosta 2 – Unionin kulutus (tonnia) – käy ilmi, unionin kokonaiskulutus väheni tarkastelujaksolla 8 prosenttia, kun taas kulutus vapailla markkinoilla väheni 10 prosenttia.

(413)

Vaikka tämä kulutuksen väheneminen on voinut vaikuttaa vähäisessä määrin unionin tuotannonalan myyntimäärien vähenemiseen, suurin osa tästä vähenemisestä johtui polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista, jonka markkinaosuus kasvoi merkittävästi unionin tuotannonalan kustannuksella.

(414)

Lisäksi tutkimuksessa kävi ilmi, että unionin tuotannonalan tuotantokustannukset vaihtelevat huomattavasti, koska ne ovat suoraan sidoksissa tuotantomäärään. Niihin kuuluvat paitsi kuparikustannukset (joiden osuus kokonaistuotantokustannuksista on edellä selitetyn mukaisesti jopa 90 %) myös muut muuttuvat toimintakustannukset, kuten energia- ja välittömät työvoimakustannukset. Sen sijaan kiinteiden kustannusten osuus kokonaistuotantokustannuksista on vain hyvin pieni.

(415)

Tämän vuoksi kulutuksen väheneminen ei ole voinut merkittävästi vaikuttaa unionin tuotannonalan heikkenevään kannattavuuteen, joka määräytyy pääasiassa sen mukaan, missä suhteessa muuttuvat kustannukset ovat katteeseen, jonka unionin tuotannonala pystyy veloittamaan näiden kustannusten lisäksi.

(416)

Tässä tapauksessa unionin tuotannonalan kannattavuus muuttui negatiiviseksi, koska asianomaisista maista peräisin oleva halpahintainen tuonti esti hintojen nousun, eikä unionin tuotannonala sen vuoksi pystynyt säilyttämään positiivista katetta.

(417)

Tästä seuraa, että unionin kulutuksen väheneminen vaikutti unionin tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon vähäisessä määrin tai ei lainkaan. Näin vähäinen vaikutus ei heikennä syy-yhteyttä asianomaisista maista polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon välillä.

5.2.3   Käyttö kytkösmarkkinoilla

(418)

Kuten johdanto-osan 324 kappaleessa mainitaan, komissio totesi, että osa otokseen valittujen unionin tuottajien tuotannosta oli tarkoitettu kytkösmarkkinoilla tapahtuvaan käyttöön, tarkemmin sanottuna pinnoitettujen tai eristettyjen kupariputkien tuotantoon. Komissio tutki, olisivatko tutkimuksen kohteena olevan tuotteen käyttöön kytkösmarkkinoilla liittyvät kehityssuuntaukset voineet vaikuttaa unionin tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon.

(419)

Kuten taulukosta 6 käy ilmi, unionin tuotannonalan käyttö kytkösmarkkinoilla oli edelleen pieni osa sen kupariputkien kokonaistuotannosta, ja se kasvoi tarkastelujaksolla hieman eli 5 prosenttia.

(420)

Kytkösmarkkinoilla käytettäväksi valmistetut tuotteet ovat arvokkaampia, tuonti kilpailee niiden kanssa vähemmän ja ne vaikuttavat tyypillisesti myönteisesti unionin tuottajien tuloihin ja kannattavuuteen.

(421)

Sen vuoksi mikään ei viittaa siihen, että kytkösmarkkinoilla tapahtuvan käytön kehitys olisi millään tavalla vaikuttanut unionin tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon.

5.2.4   Unionin tuotannonalan vientitoiminta

(422)

Unionin tuottajien viennin määrä kehittyi tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 13

Otokseen valittujen unionin tuottajien vientitoiminta

 

2022

2023

2024

Tutkimusajanjakso

Vientimäärä (tonnia)

17 580

12 971

14 233

13 486

Indeksi

100

74

81

77

Keskihinta (tonni)

10 166

9 782

10 064

10 251

Indeksi

100

96

99

101

Lähde:

Makrokyselylomakkeeseen toimitettu vastaus.

(423)

Unionin tuotannonalan vientimäärät vähenivät noin 17 500 tonnista vuonna 2022 noin 13 500 tonniin vuonna 2025 (tutkimusajanjakso) eli 23 prosenttia, sillä kilpailu kiristyi tarkastelujakson aikana myös kansainvälisillä markkinoilla.

(424)

Vaikka tätä 4 000 tonnin laskua ei voida pitää merkityksettömänä, se on kuitenkin absoluuttisesti huomattavasti pienempi kuin myyntimäärien väheneminen unionin markkinoilla, mikä johtui polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista.

(425)

Lisäksi, kuten edellä todettiin, kiinteät tuotantokustannukset ja sen vuoksi mittakaavaedut ovat kupariputkien tuotannossa hyvin vähäiset. Siksi vientimäärien väheneminen ei ole voinut myötävaikuttaa merkittävästi unionin tuotannonalan kannattavuuden heikkenemiseen unionissa.

(426)

Näin ollen voidaan päätellä, että unionin tuotannonalan vientitoiminta on voinut myötävaikuttaa unionin tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon vain vähäisessä määrin, jos lainkaan. Näin vähäinen vaikutus ei heikennä syy-yhteyttä asianomaisista maista polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon välillä.

5.2.5   Muiden tekijöiden vaikutuksen kumulatiivinen arviointi

(427)

Edellä esitetystä seuraa, että ainoat tekijät, jotka ovat voineet myötävaikuttaa unionin tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon, olivat unionin kulutuksen vähäinen pieneneminen ja viennin väheneminen. Kummankin tekijän myötävaikutuksen katsottiin kuitenkin olevan korkeintaan vähäinen, eikä vaikutus sen vuoksi voisi heikentää unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon ja asianomaisista maista polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin välistä syy-yhteyttä.

5.2.6   Asianomaisten osapuolten esittämät huomautukset

(428)

Emmedi esitti huomautuksia syy-yhteydestä.

(429)

Emmedi väitti, että on olemassa muita tekijöitä, jotka ovat todennäköisesti aiheuttaneet vahinkoa. Se viittasi erityisesti Italian kuparimarkkinoilla tapahtuneeseen rakennemuutokseen eli niiden merkittävään supistumiseen viime vuosikymmeninä sekä kysynnän yleiseen hidastumiseen rakennusalalla. Se viittasi myös kolmansista maista tulevaan tuontiin, kuparihintojen epävakauteen Lontoon metallipörssissä, EU:n energiakustannusten nousuun ja EU:n tuottajien kaupallisiin strategioihin. Emmedi pyysi, että polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista johtuva vahingon osuus analysoitaisiin ja erotettaisiin perusasetuksen 3 artiklan 7 kohdan mukaisesti näistä tekijöistä, myös alhaisemman tullin säännön mahdollista soveltamista varten.

(430)

Komissio arvioi kulutuksen vähenemistä vahingon mahdollisena syynä 5.2.2 jaksossa. Lisäksi se arvioi kolmansista maista tulevan tuonnin vaikutuksia 5.2.1 jaksossa. Se katsoi, että näiden tekijöiden vaikutus unionin tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon oli olematon tai hyvin vähäinen.

(431)

Kuparin hintaheilunnasta Lontoon metallipörssissä komissio totesi, että se on kupariputkiliiketoiminnalle ominainen piirre. Emmedi ei ole selittänyt, miten hintojen heilunta olisi voinut vaikuttaa vahinkoon eikä miten tämä heilunta on muuttunut tarkastelujaksolla.

(432)

EU:n energiakustannusten noususta komissio totesi, että se ei ole asianomaisista maista tulevaan tuontiin liittymätön erillinen tekijä. Unionin tuotannonala olisi pystynyt siirtämään nämä hinnankorotukset asiakkailleen nostamalla hintojaan muttei tehnyt niin, koska nimenomaan polkumyyntituonti aiheutti painetta hintoihin.

(433)

Emmedi ei selittänyt, mitä se tarkoitti unionin tuottajien kaupallisilla strategioilla ja miten ne olisivat voineet aiheuttaa vahinkoa niitä käyttöön ottaneille yrityksille.

(434)

Edellä esitetyn perusteella komissio hylkäsi Emmedin väitteet ja totesi myös, että perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti alhaisemman tullin säännön tavoitteena ei ole mukauttaa tullia vahinkoa aiheuttavien eri tekijöiden perusteella vaan asettaa tulli tasolle, joka olisi riittävä vahingon poistamiseksi.

5.3   Syy-yhteyttä koskevat päätelmät

(435)

Unionin tuotannonalan tilanne heikkeni tarkastelujakson aikana samaan aikaan, kun asianomaisista maista polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin määrä kasvoi merkittävästi. Tuonnin määrällisen lisääntymisen lisäksi sen hinnat alittivat unionin tuotannonalan hinnat ja painoivat niitä alaspäin. Sen vuoksi unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon ja polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin välillä on selvä syy-yhteys.

(436)

Komissio erotti polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vahingollisista vaikutuksista kaikkien sellaisten tiedossa olleiden tekijöiden vaikutukset, jotka vaikuttivat unionin tuotannonalan tilanteeseen. Unionin kulutuksen pienen supistumisen ja vientimäärien vähenemisen vaikutukset unionin tuotannonalan tilanteeseen olivat vähäisiä verrattuna polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vaikutuksiin. Lisäksi on selvää, että kytkösmarkkinoilla tapahtuvalla käytöllä ja kolmansista maista tulevalla tuonnilla ei ollut minkäänlaista kielteistä vaikutusta unionin tuotannonalaan.

(437)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli tässä vaiheessa, että asianomaisista maista polkumyynnillä tapahtunut tuonti aiheutti merkittävää vahinkoa unionin tuotannonalalle ja että muut tekijät erikseen tai yhdessä tarkasteltuina eivät heikentäneet tätä syy-yhteyttä polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja merkittävän vahingon välillä. Vahinko ilmeni pääasiassa tuotanto- ja myyntimäärien pienenemisenä sekä markkinaosuuden menetyksenä, negatiivisena kannattavuutena ja kassavirran pienenemisenä.

6.   TOIMENPITEIDEN TASO

(438)

Määrittääkseen toimenpiteiden tason komissio tutki, olisiko polkumyyntimarginaalia alempi toimenpiteiden taso riittävä polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon poistamiseksi.

(439)

Nyt käsillä olevassa tapauksessa valituksen tekijät väittivät, että perusasetuksen 7 artiklan 2 a kohdassa tarkoitettuja raaka-aineisiin liittyviä vääristymiä esiintyi kahdessa tutkimuksen kohteena olevassa maassa eli Kiinassa ja Vietnamissa. Näitä maita koskeva arviointi sisältyy 6.2 jaksoon.

6.1   Unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon poistamiseen riittävän marginaalin tarkastelu Meksikon ja Uzbekistanin osalta

(440)

Komissio määritti ensin tullin tason, joka oli tarpeen unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon poistamiseksi ilman perusasetuksen 7 artiklan 2 a kohdassa tarkoitettuja vääristymiä. Tässä tapauksessa vahinko poistuisi, jos unionin tuotannonala voisi saavuttaa tavoitevoiton myymällä tavoitehinnalla perusasetuksen 7 artiklan 2 c ja 2 d kohdan mukaisesti.

(441)

Tavoitevoiton määrittämiseksi komissio otti perusasetuksen 7 artiklan 2 c kohdan mukaisesti huomioon seuraavat tekijät: kannattavuustaso ennen tutkimuksen kohteena olevista maista peräisin olevan tuonnin kasvua, kannattavuustaso, joka tarvitaan kustannusten ja investointien, tutkimuksen ja kehittämisen (T&K) ja innovoinnin kattamiseen kokonaan, sekä kannattavuustaso, jollaista voidaan odottaa normaaleissa kilpailuolosuhteissa. Kyseinen marginaali ei saa olla alle kuusi prosenttia.

(442)

Tavanomaisen voiton määrittämistä koskevat tiedot sisällytettiin otokseen valituille unionin tuottajille lähetettyihin kyselylomakkeisiin. Tähän sisältyi samankaltaisen tuotteen kannattavuus tutkimusajanjaksoa edeltäneiltä kymmeneltä vuodelta. Unionin tuottajat eivät kuitenkaan pystyneet toimittamaan täydellisiä tietoja, eikä toimitettuja tietoja voitu tarkastaa. Lisäksi unionin tuotannonala oli koko tarkastelujakson ajan vain niukasti kannattava tai tappiollinen, kuten taulukosta 11 käy ilmi.

(443)

Eräät otokseen valitut unionin tuottajat väittivät, että niiden investointien, tutkimus- ja kehitystoiminnan ja innovoinnin taso tarkastelujaksolla olisi ollut korkeampi tavanomaisissa kilpailuolosuhteissa. Tuottajat eivät kuitenkaan kyenneet yksilöimään näitä väitteitä määrällisesti. Sen vuoksi pääteltiin, että tavoitevoitoksi olisi asetettava 6 prosenttia perusasetuksen 7 artiklan 2 c kohdan mukaisesti.

(444)

Viimeisenä komissio arvioi perusasetuksen 7 artiklan 2 d kohdan mukaisesti kustannukset, joita unionin tuotannonalalle koituu monenvälisistä ympäristösopimuksista ja niihin liitetyistä pöytäkirjoista, joissa unioni on osapuolena, sekä liitteessä I a luetelluista ILOn yleissopimuksista perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisena toimenpiteen soveltamisaikana. Koska unionin tuottajat eivät pystyneet toimittamaan täydellisiä tietoja, vahinkoa aiheuttamattomiin hintoihin ei lisätty muita kustannuksia.

(445)

Tämän perusteella komissio laski unionin tuotannonalan samankaltaisen tuotteen vahinkoa aiheuttamattoman noin 10 200–12 300 euron tonnikohtaisen hinnan soveltamalla edellä mainittua tavoitevoittomarginaalia (ks. johdanto-osan 443 kappale) otokseen valittujen unionin tuottajien tuotantokustannuksiin tutkimusajanjaksolla.

(446)

Sen jälkeen komissio määritti vahinkomarginaalin tason vertaamalla hinnan alittavuuden laskemisessa määritettyä asianomaisten maiden yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien painotettua keskimääräistä tuontihintaa tuotelajeittain otokseen valittujen unionin tuottajien unionin markkinoilla tutkimusajanjaksolla myymän samankaltaisen tuotteen painotettuun keskimääräiseen vahinkoa aiheuttamattomaan hintaan. Vertailun tuloksena saatu hintaero ilmaistiin prosentteina painotetusta keskimääräisestä CIF-tuontiarvosta.

(447)

Vahingon korjaava taso määritellään ”muiden yhteistyössä toimineiden yritysten” ja ”kaiken muun Meksikosta ja Uzbekistanista peräisin olevan tuonnin” osalta samalla tavoin kuin näitä yrityksiä ja tätä tuontia koskeva polkumyyntimarginaali (ks. johdanto-osan 254–256 kappale Meksikon osalta ja 291 ja 292 kappale Uzbekistanin osalta).

(448)

Näiden laskelmien tulos esitetään jäljempänä olevassa taulukossa.

Maa

Yritys

Polkumyyntimarginaali (%)

Vahinkomarginaali (%)

Meksiko

GD Affiliates de RL de CV

32,2

18,2

Kaikki muu Meksikosta peräisin oleva tuonti

32,2

18,2

Uzbekistan

ICG Infinity Copper Group LLC

Metal Processing Technology LLC

36,7

11

Angren Pipe Plant LLC

31,1

5,6

JV Sharq Tubes LLC

37,6

6,8

Kaikki muu Uzbekistanista peräisin oleva tuonti

37,6

11

6.2   Unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon poistamiseen riittävän marginaalin tarkastelu Kiinan ja Vietnamin osalta

6.2.1   Polkumyyntimarginaalin ja vahinkomarginaalin vertailu

(449)

Perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti komissio tutki ensin Kiinan ja Vietnamin osalta, oliko alustavasti vahvistettu polkumyyntimarginaali suurempi kuin unionin tuotannonalalle koituneen vahingon poistamiseksi riittävä marginaali. Tätä varten vertailtiin yhteistyössä toimineiden Vietnamin vientiä harjoittavien tuottajien painotettua keskimääräistä tuontihintaa edellä 6.1 kohdassa selvitettyyn unionin tuotannonalan tavoitehintaan.

(450)

Vahingon korjaava taso määritellään ”muiden yhteistyössä toimineiden yritysten” ja ”kaiken muun Vietnamista peräisin olevan tuonnin” osalta samalla tavoin kuin näitä yrityksiä ja kyseistä tuontia koskeva polkumyyntimarginaali (ks. johdanto-osan 308 ja 313 kappale). Kiinasta peräisin olevan tuonnin osalta komissio määritti vahinkomarginaalin tason sen korkeimman marginaalin perusteella, joka oli määritetty kullekin yhteistyössä toimineen Kiinan vientiä harjoittavan tuottajan viemälle tuotelajille.

(451)

Näiden laskelmien tulos esitetään jäljempänä olevassa taulukossa.

Maa

Yritys

Polkumyyntimarginaali (%)

Vahinkomarginaali (%)

Kiina

Ningbo Jintian Copper Tube Co. Ltd.

33,5

13,8

Kaikki muu Kiinasta peräisin oleva tuonti

51,5

17,3

Vietnam

Hailiang (Vietnam) Copper Manufacturing Co., Ltd

20,4

12,3

Jintian Copper Industrial Company Limited

13,8

14,4

Muut yhteistyössä toimineet yritykset Vietnamissa

17,4

13,3

Kaikki muu Vietnamista peräisin oleva tuonti

20,6

14,4

(452)

Koska Kiinan vientiä harjoittaville tuottajille ja tietyille Vietnamin vientiä harjoittaville tuottajille laskettu vahinkomarginaali oli alhaisempi kuin polkumyyntimarginaali, komissio tarkasteli perusasetuksen 7 artiklan 2 a kohdan nojalla, liittyykö tutkimuksen kohteena olevaan tuotteeseen raaka-aineita koskevia vääristymiä.

6.2.2   Raaka-aineisiin liittyvät vääristymät

6.2.2.1   Raaka-aineisiin liittyvät vääristymät Kiinassa

(453)

Valituksessa esitetyn näytön mukaan Kiinassa sovelletaan vientitulleja kuparikatodeihin, -romuun tai -aihioihin (tai kuparikatodien ja -romun yhdistelmään), joiden osuus tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantokustannuksista on 75–90 prosenttia.

(454)

Komissio yksilöi ensin tärkeimmät raaka-aineet, joita yhteistyössä toiminut vientiä harjoittava tuottaja käytti tarkasteltavana olevan tuotteen tuotannossa. Tärkeimmiksi raaka-aineiksi katsottiin ne, jotka todennäköisesti muodostavat vähintään 17 prosenttia tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantokustannuksista. Komissio totesi, että tärkeimmän raaka-aineen eli kuparikatodien kustannukset muodostavat yli 90 prosenttia tuotantokustannuksista.

(455)

Tämän jälkeen komissio tutki, vääristikö jokin seuraavista perusasetuksen 7 artiklan 2 a kohdassa tarkoitetuista toimenpiteistä jotakin tarkasteltavana olevan tuotteen tuotannossa käytetyistä tärkeimmistä raaka-aineista: kaksoishintajärjestelyt, vientitullit, viennin lisäverot, vientikiintiöt, vientikiellot, vientiverot, lupavaatimukset, vähimmäisvientihinnat, arvonlisäveron palautusten pienennykset tai poistamiset, viejien tulliselvityspaikkoja koskevat rajoitukset, hyväksyttyjen viejien luettelot, kotimarkkinoita koskevat vaatimukset tai raaka-aineen louhiminen kytköskäyttöön. Tätä varten komissio käytti julkisesti saatavilla olevaa Kiinan tullitariffi- ja verotietokantaa (134).

(456)

Komissio totesi, että kuparikatodeihin sovelletaan vientiveroa ja että lisäksi niiden arvonlisäveron palautus on poistettu.

(457)

Tämän jälkeen komissio vertasi kuparikatodien hintaa edustavilla kansainvälisillä markkinoilla eli Serbiassa sovellettuihin hintoihin. Yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien kotimarkkinoilta ostetuista kuparikatodeista maksamia hintoja verrattiin taulukossa 1 vahvistettuihin kuparikatodien hintoihin. Vertailu osoitti, että kansainvälisillä markkinoilla sovelletut hinnat olivat [6–8] prosenttia korkeampia kuin Kiinassa. Koska kuparikatodien osuus kokonaiskustannuksista on yli 90 prosenttia, raaka-aineiden hintojen [6–8] prosentin nousu kasvattaisi tuotteen kokonaiskustannuksia yli 5 prosenttia. Koska vastaavanlaisen tuotteen tuottajan voittomarginaali edustavassa maassa on vain 5 prosenttia, tällainen kustannusmuutos vaikuttaisi kannattavuuteen olennaisen haitallisesti, ja hintaeroa pidetään sen vuoksi merkittävänä.

(458)

Koska muut kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, Kiinan kotimarkkinoiden hintatasot määritettiin niiden kuparikatodien ostoliiketoimien perusteella, jotka ainoa yhteistyössä toiminut viejä Jintian China oli ilmoittanut. Edellä olevassa johdanto-osan kappaleessa esitetyt havainnot laajennettiin koskemaan kaikkia kiinalaisia vientiä harjoittavia tuottajia.

(459)

Sen vuoksi komissio päätteli, että kuparikatodeihin kohdistuu perusasetuksen 7 artiklan 2 a kohdassa tarkoitettu vääristymä.

6.2.2.2   Raaka-aineisiin liittyvät vääristymät Vietnamissa

(460)

Valituksessa esitetyn näytön mukaan Vietnamissa sovelletaan 10–22 prosentin vientitulleja kuparikatodeihin, joiden osuus tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantokustannuksista on yli 75 prosenttia.

(461)

Kuten edellä johdanto-osan 460 kappaleessa esitetään, komissio totesi, että kuparikatodit olivat tärkein raaka-aine, kun tarkasteltiin niiden osuutta tuotantokustannuksista.

(462)

Tämän jälkeen komissio tutki, vääristikö jokin seuraavista perusasetuksen 7 artiklan 2 a kohdassa tarkoitetuista toimenpiteistä jotakin tarkasteltavana olevan tuotteen tuotannossa käytetyistä tärkeimmistä raaka-aineista: kaksoishintajärjestelyt, vientitullit, viennin lisäverot, vientikiintiöt, vientikiellot, vientiverot, lupavaatimukset, vähimmäisvientihinnat, arvonlisäveron palautusten pienennykset tai poistamiset, viejien tulliselvityspaikkoja koskevat rajoitukset, hyväksyttyjen viejien luettelot, kotimarkkinoita koskevat vaatimukset tai raaka-aineen louhiminen kytköskäyttöön. Tätä varten komissio tarkasteli tietoja, jotka Vietnamin viranomaiset olivat toimittaneet kyselylomakkeeseen antamassaan vastauksessa, sekä muita saatavilla olevia lähteitä, kuten maan tullitariffia ja vientiteollisuuden vapaa-alueille sijoittautuneisiin yrityksiin sovellettavaa lainsäädäntöä (135).

(463)

Vietnamin viranomaiset esittivät suullisia ja kirjallisia huomautuksia (136), joissa ne totesivat, että kuparimalmin ja -katodien riittämätön tarjonta Vietnamin kotimarkkinoilla sai tarkasteltavana olevan tuotteen tuottajat hankkimaan niitä kansainvälisiltä markkinoilta, ja väittivät seuraavaa:

(464)

Vietnam ei ollut kuparikatodien toimittaja, koska siellä ei ole riittävästi erikoistuneita jalostamoja eikä korkealaatuista kuparimalmia, jotta yritykset voisivat hankkia kuparikatodeja kotimarkkinoilta.

(465)

Koska vietnamilaiset tuottajat ovat pääasiassa riippuvaisia tuontikuparista, vientitullit eivät vaikuttaneet tuotantokustannuksiin eivätkä antaneet Vietnamissa toimiville kupariputkien viejille epäoikeudenmukaista etua.

(466)

Komissio totesi, että kuparikatodeihin, -romuun ja -malmiin sovellettiin vientitulleja, jotka olivat kuparikatodien osalta 1–20 prosenttia, kupariromun osalta 22 prosenttia ja kuparimalmin osalta 40 prosenttia.

(467)

Tämän jälkeen komissio vertasi otokseen valittujen yritysten ostamien kuparikatodien hintaa edustavien kansainvälisten markkinoiden hintoihin (eli Lontoon metallipörssin hintoihin).

(468)

Komissio päätteli, että voimassa olleet vientitullit eivät vaikuttaneet kahden otokseen valitun vientiä harjoittavan tuottajan maksamiin raaka-aineiden hintoihin, koska kumpikaan yritys ei hankkinut kuparikatodeja Vietnamista eikä kuparikatodien tuonnille maahan ollut tutkimusajanjaksolla voimassa tulleja.

(469)

Muiden Vietnamin tuottajien osalta komissio totesi, että asiakirja-aineistossa olevien tietojen mukaan nämä tuottajat tuskin pystyivät hankkimaan kuparikatodeja Vietnamista. Asiakirja-aineistoon ei myöskään sisälly näyttöä, joka osoittaisi, että kotimarkkinahintojen ja kansainvälisten markkinoiden hintojen välillä olisi merkittävä hintaero. Näillä perusteilla komissio katsoi voivansa olettaa, etteivät vientitullit vaikuttaneet muihin vientiä harjoittaviin tuottajiin.

(470)

Komissio päätteli, että kuparikatodeihin (puhdistettuihin ja romusta valmistettuihin) kohdistui periaatteessa perusasetuksen 7 artiklan 2 a kohdassa tarkoitettu vääristymä. Tämän vääristymän ei kuitenkaan todettu vaikuttavan otokseen valittuihin vientiä harjoittaviin tuottajiin.

6.2.3   Unionin etu perusasetuksen 7 artiklan 2 b kohdan mukaisesti

(471)

Perusasetuksen 7 artiklan 2 b kohdan mukaisesti komissio tutki, voisiko se selvästi päätellä, että on unionin edun mukaista määrittää Kiinan osalta väliaikaisten tullien määrä perusasetuksen 7 artiklan 2 a kohdan mukaisesti. Unionin edun määrittäminen perustui kaikkien tämän tutkimuksen kannalta merkityksellisten tietojen arviointiin, mukaan lukien tiedot viejämaan käyttämättömästä kapasiteetista, raaka-aineita koskevasta kilpailusta ja vaikutuksesta unionin yritysten toimitusketjuihin.

6.2.3.1   Viejämaan käyttämätön kapasiteetti

(472)

Valituksessa esitettyjen tietojen mukaan tutkimuksen kohteena olevan tuotteen maailmanlaajuisen ylikapasiteetin arvioidaan olevan [1 000 000–1 500 000] tonnia, josta [500 000–900 000] tonnia on Kiinassa (137). Nämä määrät ovat 4,5–8 kertaa niin suuret kuin unionissa kulutettujen kupariputkien määrä.

(473)

Lisäksi vallitsee yleinen yksimielisyys siitä, että Kiinan rakennusteollisuus on vakavassa taantumassa, mikä lisää kiinalaisten kupariputkituottajien kannustimia etsiä vientimahdollisuuksia (138).

(474)

Useat maat ovat määränneet kaupan suojatoimenpiteitä Kiinasta peräisin oleville kupariputkille. Kanada on soveltanut polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä vuodesta 2013. Myös Yhdysvalloissa on voimassa polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä, ja 232 §:n nojalla tehdyn tutkimuksen seurauksena kaikkeen Yhdysvaltoihin suuntautuvaan kuparipuolivalmisteiden ja kuparia runsaasti sisältävien johdannaistuotteiden tuontiin on elokuusta 2025 alkaen sovellettu 50 prosentin tulleja. Lisäksi Etelä-Korea määräsi vuonna 2023 polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä, jotka koskivat Kiinasta tuotavia saumattomia kupariputkia (139).

(475)

Sen vuoksi on selvää, että Kiinassa toimivilla tuottajilla on huomattavasti käyttämätöntä kapasiteettia ja vientipotentiaalia. EU:n markkinoiden suuren koon vuoksi EU on houkutteleva kohde kupariputkien halpahintaiselle tuonnille.

6.2.3.2   Kilpailu raaka-aineista

(476)

Kuten johdanto-osan 456 kappaleessa mainitaan, komissio totesi, että kuparikatodeihin sovellettiin vientiveroa ja lisäksi niiden arvonlisäveron palautus on poistettu ja että kuparikatodien hinnat kansainvälisillä markkinoilla olivat korkeammat kuin Kiinassa. Kiinalaiset kupariputkien tuottajat siis hyötyvät siitä, että kuparikatodeja on saatavilla kansainvälisen markkinatason alittavilla hinnoilla, mikä antaa niille huomattavan kustannusedun.

(477)

Unionin tuottajat sen sijaan ostavat kuparikatodeja vapailta markkinoilta, joilla hintoihin vaikuttavat maailmanlaajuisen kysynnän ja tarjonnan dynamiikka, energiakustannukset ja geopoliittiset tekijät. Sen vuoksi unionin tuotannonala oli epäedullisessa asemassa kiinalaisiin vientiä harjoittaviin tuottajiin nähden.

6.2.3.3   Vaikutus unionin yritysten toimitusketjuihin

(478)

Polkumyyntitullien käyttöönotolla Kiinasta unioniin tuotaville kupariputkille odotetaan olevan vähäinen vaikutus toimitusketjuun. Kuten taulukosta 5 – Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste – käy ilmi, unionin tuotannonalan käyttämätön kapasiteetti oli tutkimusajanjaksolla yli 80 000 tonnia. Käyttämätön kapasiteetti oli huomattavasti suurempi kuin Kiinasta saman ajanjakson aikana tulleen tuonnin määrä. Näin ollen unionin tuotannonala pystyy korvaamaan Kiinasta tulevan tuonnin omalla tuotannollaan ja jopa kattamaan tutkimuksen kohteena olevan tuotteen koko kysynnän unionissa. Lisäksi Kiina ja kaikki muut asianomaiset maat voivat edelleen viedä unioniin tasapuolisin, vääristymättömin hinnoin.

(479)

Unionin käyttäjät voisivat myös edelleen hankkia tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta muista kolmansista maista, kuten Japanista, Thaimaasta, Yhdysvalloista, Turkista tai Intiasta (140).

(480)

Tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta olisi siis riittävästi saatavilla käyttäjille, vaikka tuonti Kiinasta vähenisi. Näin ollen unionin käyttäjien arvoketjuissa ei odoteta esiintyvän häiriöitä.

6.2.3.4   Päätelmä unionin edusta perusasetuksen 7 artiklan 2 b kohdan mukaisesti

(481)

Arvioituaan kaikki tähän tutkimukseen liittyvät merkitykselliset tiedot komissio päätteli, että on unionin edun mukaista määrittää väliaikaisten tullien määrä perusasetuksen 7 artiklan 2 a kohdan mukaisesti.

(482)

Edellä esitetyn analyysin perusteella komissio päätteli, että perusasetuksen 7 artiklan 2 a kohdan mukaisesti on unionin edun mukaista asettaa väliaikaiset tullit Kiinan osalta polkumyyntimarginaalin tasolle, jollei jäljempänä 7 jaksossa esitetyistä 21 artiklaan liittyvistä lisänäkökohdista muuta johdu.

7.   UNIONIN ETU

(483)

Päätettyään soveltaa perusasetuksen 7 artiklan 2 a kohtaa Kiinan osalta komissio tutki perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti myös, voiko se päätellä kiistattomasti, että tässä tapauksessa ei ole unionin edun mukaista hyväksyä kaikkia asianosaisia maita koskevia toimenpiteitä vahingollisen polkumyynnin vahvistamisesta huolimatta. Unionin etua määritettäessä arvioitiin kaikki asiaan liittyvät etunäkökohdat, mukaan lukien unionin tuotannonalan, tuotantoketjun alkupään toimittajien, tuojien ja käyttäjien edut.

7.1   Unionin tuotannonalan etu

(484)

Unionissa on 11 kupariputkia valmistavaa yritystä, jotka työllistävät 1 049 henkilöä (kokoaikaiseksi muutettuna). Tuottajat sijaitsevat Itävallassa, Suomessa, Saksassa, Kreikassa, Italiassa ja Espanjassa. Yli 63 prosenttia unionin kokonaistuotannosta tuki nimenomaisesti tutkimuksen vireillepanoa, eikä yksikään unionin tuottaja ilmaissut vastustavansa sitä.

(485)

Tutkimus on osoittanut, että unionin tuotannonalalle aiheutuu merkittävää vahinkoa asianomaisista maista polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vuoksi. Kuten edellä 4.8 jaksossa päätellään, unionin koko tuotannonalan tilanne heikkeni, koska asianomaisista maista alhaisin hinnoin polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin määrä kasvoi. Polkumyynnillä tapahtuva halpatuonti on kasvattanut jatkuvasti markkinaosuuttaan unionissa unionin tuotannonalan kustannuksella ja estänyt unionin tuotannonalaa nostamasta hintojaan kohtuullisen kannattavalle tasolle, jolla se voisi saavuttaa tavoitevoiton.

(486)

Toimenpiteiden käyttöönotto nostaa tuontihintoja ja palauttaa tasapuoliset toimintaedellytykset unionin markkinoille. Tämän myötä unionin tuotannonalan odotetaan voivan toipua vahingollisesta tilanteesta ja saada takaisin ainakin osan polkumyynnillä tapahtuvalle tuonnille menetetystä markkinaosuudesta. Myynti voi tapahtua oikeudenmukaisilla hinnoilla, jolloin sen kannattavuus voi kohentua kestävälle tasolle ja elpyä.

(487)

Jos toimenpiteitä ei otettaisi käyttöön, jo merkittävää vahinkoa kärsineen unionin tuotannonalan tilanne pahenisi, eikä tuotannonala ole riittävän vahva kestämään enää polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin lisääntymistä hinnoin, jotka alittavat jopa unionin tuotannonalan tuotantokustannukset. Jos toimenpiteitä ei oteta käyttöön, asianomaisista maista tulevan, alhaisin hinnoin polkumyynnillä tapahtuvan kupariputkien tuonnin voidaan olettaa lisääntyvän edelleen. Tässä tilanteessa unionin tuotannonala ei pystyisi nostamaan hintojaan kannattavalle tasolle ja menettäisi edelleen myyntiä polkumyynnillä tapahtuvalle tuonnille, minkä seurauksena tuotantolaitoksia suljettaisiin lisää (141).

(488)

Sen vuoksi komissio päätteli tässä vaiheessa, että väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönotto olisi unionin tuotannonalan edun mukaista.

7.2   Tuotantoketjun alkupään toimittajien etu

(489)

Toimenpiteiden unionin tuotannonalaan kohdistuvien vaikutusten lisäksi valituksen tekijä ilmoitti, että tuonnin aiheuttama epäreilu kilpailu saattaa johtaa siihen, että unionissa joudutaan sulkemaan kuparivalimoita, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä Euroopan kuparihuollon kannalta (142).

(490)

Koska komission käytettävissä ei ollut lisätietoja, se päätteli edellä esitetyn perusteella tässä vaiheessa, että väliaikaisten polkumyyntitullien käyttöönotto olisi myös unionin kupariputkialan toimittajien edun mukaista.

7.3   Etuyhteydettömien tuojien etu

(491)

Tutkimuksen vireillepanon yhteydessä otettiin yhteyttä useisiin etuyhteydettömiin tuojiin, ja niitä pyydettiin toimimaan yhteistyössä. Yksikään etuyhteydetön tuoja ei toimittanut komissiolle vireillepanoilmoituksen liitteessä pyydettyjä tietoja määräajassa, ja komissio päätti, ettei otanta ollut tarpeen.

(492)

Kupariputkien tuoja ja käyttäjä Emmedi Metalli Srl toimitti 14 päivänä elokuuta 2026 vastauksen etuyhteydettömille tuojille tarkoitettuun kyselylomakkeeseen. Koska kyselyvastaus toimitettiin lähes viisi kuukautta vireillepanoilmoituksessa asetetun lakisääteisen määräajan jälkeen, komissio jätti sen huomiotta.

(493)

Koska etuyhteydettömät tuojat eivät toimineet yhteistyössä, komissio ei pystynyt määrittämään polkumyyntitullien täsmällistä vaikutusta niiden liiketoimintaan.

(494)

Unionin tuojat voivat joka tapauksessa edelleen tuoda kupariputkia asianomaisista maista, koska tutkimuksen tarkoituksena ei ole pysäyttää tuontia vaan palauttaa tasapuolinen kilpailu puuttumalla polkumyynnillä tapahtuvaan tuontiin. Lisäksi tuojat voisivat edelleen hankkia tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta muista kolmansista maista, kuten Japanista, Thaimaasta, Yhdysvalloista, Turkista tai Intiasta. Vaikka polkumyyntitoimenpiteillä on todennäköisesti jonkinlainen kielteinen vaikutus tuojiin, komissio katsoi myös, että tuojat kykenevät kattamaan osan tullista johtuvasta kustannusten kasvusta tai siirtämään osan siitä asiakkailleen.

(495)

Sen vuoksi komissio päätteli tässä vaiheessa, että toimenpiteiden käyttöönotto ei vaikuttaisi etuyhteydettömiin tuojiin suhteettomasti.

7.4   Käyttäjien etu

(496)

Kupariputkien käyttäjiä ilmoittautui 19. Viisi käyttäjää toimitti vastaukset kyselylomakkeeseen, ja useat muut esittivät huomautuksia.

(497)

Käyttäjien kyselylomakevastauksissa toimitettujen tarkastamattomien tietojen perusteella tutkimuksen kohteena olevan tuotteen osuus oli 3,2–18,5 prosenttia niiden tuotteiden valmistuksen kokonaiskustannuksista, joissa sitä käytetään. Vaikka kaikki vastanneet käyttäjät ilmoittivat tuottaneensa voittoa, kannattavuuseroja tarkastellaan tarkemmin tutkimuksen aikana.

(498)

Useimmat huomautuksia esittäneet yritykset kannattivat voimakkaasti tutkimusta ja polkumyyntitullien käyttöönottoa sekä korostivat luotettavien paikallisten toimittajien merkitystä ja riskejä, joita riippuvuus epävakaista kansainvälisistä toimitusketjuista aiheuttaa. Kaksi yritystä suositteli, että mahdolliset toimenpiteet olisi huolellisesti tasapainotettava ja tarkasteltava, jotta ne eivät vaikuttaisi kielteisesti tuotantoketjun loppupään toimialojen kilpailukykyyn ja elinkelpoisuuteen eivätkä olisi ristiriidassa EU:n laajempien politiikkatavoitteiden kanssa, joita ovat muun muassa kestävyys, teollinen kilpailukyky ja toimitusketjujen resilienssi.

(499)

Lisäksi unionissa ei ole kupariputkien toimituspulan riskiä, kuten johdanto-osan 479 kappaleessa selitetään.

(500)

Sen vuoksi komissio päätteli tässä vaiheessa saatavilla olevien tietojen perusteella, että toimenpiteiden käyttöönotto ei vaikuttaisi käyttäjiin suhteettomasti.

7.5   Unionin etua koskevat päätelmät

(501)

Edellä esitetyn perusteella komissio tuli siihen johtopäätökseen, ettei tässä vaiheessa tutkimusta ole pakottavia syitä todeta, ettei olisi unionin edun mukaista ottaa käyttöön toimenpiteitä Kiinasta, Meksikosta, Vietnamista ja Uzbekistanista peräisin olevien kupariputkien tuonnissa.

8.   VÄLIAIKAISET POLKUMYYNTITOIMENPITEET

(502)

Polkumyyntiä, vahinkoa, syy-yhteyttä, toimenpiteiden tasoa ja unionin etua koskevien komission päätelmien perusteella olisi otettava käyttöön väliaikaiset toimenpiteet, jotta polkumyynnillä tapahtuva tuonti ei aiheuttaisi enempää vahinkoa unionin tuotannonalalle.

(503)

Väliaikaiset polkumyyntitoimenpiteet olisi otettava käyttöön Meksikosta, Vietnamista ja Uzbekistanista peräisin olevien kupariputkien tuonnissa perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdassa säädetyn alhaisempaa tullin määrää koskevan säännön mukaisesti. Komissio vertasi vahinkomarginaaleja ja polkumyyntimarginaaleja edellä johdanto-osan 448 ja 451 kappaleessa. Tullien määrä asetettiin polkumyynti- ja vahinkomarginaaleista alemman suuruiseksi.

(504)

Kiinasta peräisin olevien kupariputkien tuonnissa olisi otettava käyttöön väliaikaiset polkumyyntitoimenpiteet perusasetuksen 7 artiklan 2 a kohdan mukaisesti. Komissio päätteli johdanto-osan 482 kappaleessa, että asianmukainen taso vahingon poistamiseksi olisi polkumyyntimarginaalin taso.

(505)

Edellä esitetyn perusteella väliaikaiset polkumyyntitullit – ilmaistuina CIF-hintana unionin rajalla tullaamattomana – ovat seuraavat:

Maa

Yritys

Väliaikainen polkumyyntitulli

Kiinan kansantasavalta

Ningbo Jintian Copper Tube Co. Ltd.

33,5  %

Kaikki muu Kiinan kansantasavallasta peräisin oleva tuonti

51,5  %

Meksiko

GD Affiliates de RL de CV

18,2  %

Kaikki muu Meksikosta peräisin oleva tuonti

18,2  %

Vietnam

Jintian Copper Industrial Company Limited

13,8  %

Hailiang (Vietnam) Copper Manufacturing Co., Ltd

12,3  %

Muut yhteistyössä toimineet yritykset Vietnamissa

13,3  %

Kaikki muu Vietnamista peräisin oleva tuonti

14,4  %

Uzbekistan

ICG Infinity Copper Group LLC

Metal Processing Technology LLC

11  %

Angren Pipe Plant LLC

5,6  %

JV Sharq Tubes LLC

6,8  %

Kaikki muu Uzbekistanista peräisin oleva tuonti

11  %

(506)

Tässä asetuksessa yrityksille vahvistetut yksilölliset polkumyyntitullit määritettiin tämän tutkimuksen päätelmien perusteella. Näin ollen ne kuvastavat kyseisten yritysten tutkimuksen aikaista tilannetta. Kyseisiä tulleja voidaan soveltaa yksinomaan asianomaisista maista peräisin olevan ja nimettyjen oikeushenkilöiden tuottaman tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin. Jos yritystä ei ole erikseen mainittu tämän asetuksen artiklaosassa (mukaan lukien erikseen mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat yritykset), sen tuottaman tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin olisi sovellettava ”kaikkeen muuhun asianomaisesta maasta peräisin olevaan tuontiin” sovellettavaa tullia. Siihen ei saisi soveltaa yksilöllisiä polkumyyntitulleja.

(507)

Tullien väliset erot aiheuttavat toimenpiteiden kiertämisen riskin, ja sen minimoimiseksi tarvitaan erityisiä toimenpiteitä, joiden avulla voidaan varmistaa yksilöllisten polkumyyntitullien soveltaminen. Yksilöllisiä polkumyyntitulleja sovelletaan ainoastaan, jos jäsenvaltioiden tulliviranomaisille esitetään pätevä kauppalasku. Laskun on täytettävä tämän asetuksen 1 artiklan 3 kohdassa esitetyt vaatimukset. Ennen tällaisen kauppalaskun esittämistä tuontiin olisi sovellettava ”kaikkeen muuhun asianomaisesta maasta peräisin olevaan tuontiin” sovellettavaa polkumyyntitullia.

(508)

Tämän laskun esittäminen on välttämätöntä, jotta jäsenvaltioiden tulliviranomaiset voivat soveltaa tuontiin yksilöllisiä polkumyyntitulleja, mutta se ei ole ainoa tekijä, jonka tulliviranomaiset ottavat huomioon. Vaikka jäsenvaltioiden tulliviranomaisille esitettäisiin lasku, joka täyttää kaikki tämän asetuksen 1 artiklan 3 kohdassa esitetyt vaatimukset, tulliviranomaisten on tehtävä tavanomaiset tarkastukset ja ne voivat – kuten kaikissa muissakin tapauksissa – vaatia lisäasiakirjoja (esimerkiksi lähetysasiakirjat) varmentaakseen vakuutukseen sisältyvien tietojen paikkansapitävyyden ja varmistaakseen, että alhaisemman tullin soveltaminen on perusteltua tullilainsäädännön mukaisesti.

(509)

Jos sellaisen yrityksen vientimäärä, johon sovelletaan alhaisempaa yksilöllistä polkumyyntitullia, kasvaa huomattavasti asianomaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen, viennin kasvun sellaisenaan voidaan katsoa olevan perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu toimenpiteiden käyttöönotosta johtuva kaupan rakenteen muutos. Tällaisessa tilanteessa, jos asiaa koskevat edellytykset täyttyvät, voidaan käynnistää toimenpiteiden kiertämisen vastainen tutkimus. Tutkimuksessa voidaan tutkia muun muassa sitä, olisiko yksilölliset tullit syytä poistaa ja olisiko niiden sijasta otettava käyttöön koko maata koskeva tulli.

9.   KIRJAAMINEN

(510)

Kuten johdanto-osan 3 kappaleessa mainitaan, komissio asetti tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin kirjaamisvelvoitteen alaiseksi. Kirjaaminen toteutettiin, jotta olisi mahdollista kantaa tullit taannehtivasti perusasetuksen 10 artiklan 4 kohdan nojalla.

(511)

Alustavassa vaiheessa tehtyjen päätelmien perusteella tuonnin kirjaaminen olisi lopetettava/keskeytettävä.

(512)

Menettelyn tässä vaiheessa ei ole tehty päätöstä polkumyyntitoimenpiteiden mahdollisesta taannehtivasta soveltamisesta.

10.   ALUSTAVAN VAIHEEN TIEDOT

(513)

Komissio ilmoitti perusasetuksen 19 a artiklan mukaisesti asianomaisille osapuolille väliaikaisten tullien suunnitellusta käyttöönotosta. Nämä tiedot asetettiin myös yleisön saataville kauppapolitiikan pääosaston verkkosivustolla. Asianomaisille osapuolille annettiin kolme työpäivää aikaa esittää huomautuksia erityisesti niille ilmoitettujen laskelmien paikkansapitävyydestä.

(514)

Jintian China, EUTCDC ja GDA esittivät ennakkoilmoituksesta huomautuksia, jotka koskivat polkumyyntimarginaalin laskemiseen käytettyä menetelmää. Koska nämä huomautukset eivät koske suoraan laskelmien oikeellisuutta, niitä käsitellään tarvittaessa tutkimuksen lopullisessa vaiheessa.

(515)

Sharq Tubes ilmoitti komissiolle rahtikustannuksia koskevasta kirjoitusvirheestä, jonka se oli tehnyt kyselyvastauksessaan. Komissio tutki väitteen ja teki vastaavat oikaisut vientihintoihin.

(516)

Jintian Vietnam toimitti huomautuksia, joissa todettiin, että siihen etuyhteydessä olevan kauppiaan myynti-, yleis- ja hallintokustannukset oli laskettu toiselta etuyhteydessä olevalta yritykseltä saatujen tietojen perusteella. Yritys pyysi myös, että siihen etuyhteydessä olevaan kauppiaaseen sovellettava voittotaso tarkistettaisiin ja että tavanomainen kaupankäynti määritettäisiin kuukausikohtaisten tietojen perusteella.

(517)

Komissio tarkisti myynti-, yleis- ja hallintokustannuksia koskevat luvut ja teki tarvittavat mukautukset. Kaikkien muiden väitteiden osalta komissio totesi, että kuten kaikille otokseen valituille yrityksille 14 päivänä lokakuuta 2026 lähetetyssä saatekirjeessä todetaan, ennakkoilmoitusvaiheessa huomautusten olisi rajoituttava laskelmien tarkkuuteen, ja mahdolliset muut huomautukset otetaan huomioon vasta väliaikaisten toimenpiteiden ilmoittamisen jälkeen. Näin ollen yritykseen etuyhteydessä olevan kauppiaan voittomarginaalin laskentaperusteita ja kuukausikohtaisten tietojen käyttöä koskevat huomautukset jätettiin huomiotta.

(518)

Hailiang Vietnam totesi, että vahinko- ja polkumyyntimarginaalien laskemiseen käytetyt kokonaismäärät erosivat toisistaan. Komissio selitti, että määrällinen ero vastasi varastojen myyntiä, ja oikaisi polkumyyntilaskelmiaan jättääkseen ne arvioinnin ulkopuolelle.

11.   LOPPUSÄÄNNÖKSET

(519)

Moitteettoman hallinnon varmistamiseksi komissio kehottaa asianomaisia osapuolia esittämään kirjallisia huomautuksia ja/tai pyytämään kuulemista komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa vahvistetussa määräajassa.

(520)

Väliaikaisten tullien käyttöönottoa koskevat päätelmät ovat alustavia, ja niitä voidaan muuttaa tutkimuksen lopullisessa vaiheessa,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1.   Otetaan käyttöön väliaikainen polkumyyntitulli Kiinan kansantasavallasta, Meksikosta, Vietnamista ja Uzbekistanista peräisin olevien, tällä hetkellä CN-koodiin ex 7411 10 90 (Taric-koodi 7411 10 90 10) kuuluvien puhdistetusta kuparista valmistettujen putkien, jotka ovat kerroksittain keloille käärittyjä, joko sileitä tai sisäurilla varustettuja, mutta ei enempää jalostettuja, tuonnissa.

2.   Vapaasti unionin rajalla tullaamattomana -nettohintaan sovellettavat väliaikaiset polkumyyntitullit ovat seuraavien yritysten tuottaman 1 kohdassa kuvatun tuotteen osalta seuraavat:

Alkuperämaa

Yritys

Väliaikainen polkumyyntitulli

Taric-lisäkoodi

Kiinan kansantasavalta

Ningbo Jintian Copper Tube Co., Ltd

33,5  %

88GX

Kaikki muu Kiinan kansantasavallasta peräisin oleva tuonti

51,5  %

8999

Meksiko

GD Affiliates de RL de CV

18,2  %

88GY

Kaikki muu Meksikosta peräisin oleva tuonti

18,2  %

8999

Uzbekistan

ICG Infinity Copper Group LLC

Metal Processing Technology LLC

11  %

88GZ

Angren Pipe Plant LLC

5,6  %

88HA

JV Sharq Tubes LLC

6,8  %

88HB

Kaikki muu Uzbekistanista peräisin oleva tuonti

11  %

8999

Vietnam

Jintian Copper Industrial Company Limited

13,8  %

88HC

Hailiang (Vietnam) Copper Manufacturing Co., Ltd

12,3  %

88HD

Muut yhteistyössä toimineet yritykset Vietnamissa

13,3  %

Katso liite

Kaikki muu Vietnamista peräisin oleva tuonti

14,4  %

8999

3.   Edellä 2 kohdassa mainituille yrityksille määritetyn yksilöllisen polkumyyntitullin soveltaminen edellyttää, että jäsenvaltioiden tulliviranomaisille esitetään pätevä kauppalasku, jossa on oltava kauppalaskun laatineen tahon nimellä ja tehtävänimikkeellä yksilöidyn työntekijän päiväämä ja allekirjoittama vakuutus seuraavassa muodossa: ”Allekirjoittanut vahvistaa, että tässä laskussa tarkoitetut, Euroopan unioniin vietäväksi myydyt kupariputket, (määrä tonneina), on valmistanut (yrityksen nimi ja osoite), (Taric-lisäkoodi), (asianomainen maa). Allekirjoittanut vakuuttaa, että tässä laskussa ilmoitetut tiedot ovat täydelliset ja paikkansapitävät.” Ennen tällaisen kauppalaskun esittämistä sovelletaan kaikkeen muuhun asianomaisesta maasta peräisin olevaan tuontiin sovellettavaa tullia.

4.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetun tuotteen luovutus vapaaseen liikkeeseen unionissa edellyttää väliaikaisen tullin määrää vastaavan vakuustalletuksen antamista.

5.   Jollei toisin säädetä, sovelletaan tulleja koskevia voimassa olevia säännöksiä ja määräyksiä.

2 artikla

1.   Asianomaisten osapuolten on toimitettava tätä asetusta koskevat kirjalliset huomautuksensa komissiolle 15 kalenteripäivän kuluessa tämän asetuksen voimaantulopäivästä.

2.   Asianomaisten osapuolten, jotka haluavat pyytää kuulemista komission kanssa, on tehtävä sitä koskeva pyyntö 5 kalenteripäivän kuluessa tämän asetuksen voimaantulopäivästä.

3.   Asianomaisia osapuolia, jotka haluavat pyytää kuulemista kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa, kehotetaan tekemään sitä koskeva pyyntö 5 kalenteripäivän kuluessa tämän asetuksen voimaantulopäivästä. Kuulemisesta vastaava neuvonantaja voi tutkia tämän määräajan jälkeen jätetyt pyynnöt ja tarvittaessa päättää hyväksyä ne.

3 artikla

1.   Tulliviranomaiset velvoitetaan lopettamaan täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2026/1161 1 artiklan mukaisesti tapahtuva tuonnin kirjaaminen.

2.   Kerätyt tiedot tuotteista, jotka ovat tulleet EU:hun kulutettaviksi enintään 90 päivää ennen tämän asetuksen voimaantuloa, on säilytettävä mahdollisten lopullisten toimenpiteiden voimaantuloon asti tai tämän menettelyn päättämiseen asti.

4 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 10 päivänä marraskuuta 2026.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Ursula VON DER LEYEN


(1)   EUVL L 176, 30.6.2016, s. 21, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2016/1036/oj.

(2)  Kiinan kansantasavallasta, Meksikosta, Vietnamista ja Uzbekistanista peräisin olevien kupariputkien tuontia koskevan polkumyynnin vastaisen menettelyn vireille panemista koskeva ilmoitus (EUVL C, C/2026/1506, 12.3.2026, ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2026/1506/oj).

(3)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2026/1161, annettu 22 päivänä toukokuuta 2026, Kiinan kansantasavallasta, Meksikosta, Vietnamista ja Uzbekistanista peräisin olevien kupariputkien tuonnin asettamisesta kirjaamisvelvoitteen alaiseksi kirjaamisvelvoitteen kohteena olevaa tuontia koskevien polkumyyntitullien kantamisen mahdollistamiseksi (EUVL L, 2026/1161, 26.5.2026, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2026/1161/oj).

(4)  Tuonnin Kiinasta EU:hun arvioidaan olleen tutkimusajanjaksolla 4 000 tonnia – ks. valituksen 332 kohta.

(5)  Valituksen 287 kohta.

(6)   https://tron.trade.ec.europa.eu/investigations/case-view?caseId=2847.

(7)  Valitus, 20–31 kohta.

(8)  Valitus, 32–40 kohta.

(9)  Komission yksiköiden valmisteluasiakirja ”Significant Distortions in the Economy of the People’s Republic of China for the purposes of Trade Defence Investigations”, 10.4.2024, SWD(2024) 91 final.

(10)  Maaraportti, 2 luku, s. 7.

(11)  Maaraportti, 2 luku, s. 7–8.

(12)  Ks. http://finance.people.com.cn/n1/2026/0128/c1004-40654753.html (sivustolla käyty 19.6.2026).

(13)  Maaraportti, 2 luku, s. 10–18.

(14)  Saatavilla osoitteessa http://www.npc.gov.cn/zgrdw/englishnpc/Constitution/node_2825.htm (sivustolla käyty 19.6.2024).

(15)  Maaraportti, 2 luku, s. 29–30.

(16)  Maaraportti, 4 luku, s. 57–92.

(17)  Maaraportti, 6 luku, s. 149–150.

(18)  Maaraportti, 6 luku, s. 153–-171.

(19)  Maaraportti, 7 luku, s. 204–205.

(20)  Maaraportti, 8 luku, s. 207–208 ja 242–243.

(21)  Maaraportti, 2 luku, s. 19–24; 4 luku, s. 69 ja 99–100; 5 luku, s. 130–131.

(22)  Ks. https://www.enreach.com.cn/about_14/ (sivustolla käyty 19.6.2026).

(23)  Ks. Zhejiang Hailiang Co. Ltd:n vuosikertomus 2025, s. 107, saatavilla osoitteessa http://file.finance.sina.com.cn/211.154.219.97:9494/MRGG/CNSESZ_STOCK/2026/2026-4/2026-04-29/12269645.PDF (sivustolla käyty 19.6.2026).

(24)  Ks. Ningbo Jintian Copper (Group) Co., Ltd:n vuosikertomus 2025, s. 72, saatavilla osoitteessa http://file.finance.sina.com.cn/211.154.219.97:9494/MRGG/CNSESH_STOCK/2026/2026-4/2026-04-24/12156933.PDF (sivustolla käyty 19.6.2026).

(25)  Ks. https://zgty.chinalco.com.cn/ (sivustolla käyty 19.6.2026).

(26)  Ks. Chinalcon vuosikertomus 2025, s. 253, saatavilla osoitteessa https://www.chalco.com.cn/tzzgx/thygg/202603/P020260330341392300660.pdf (sivustolla käyty 19.6.2026).

(27)  Ks. http://wap.sasac.gov.cn/n2588045/n27271785/n27271792/c14159097/content.html (sivustolla käyty 19.6.2026).

(28)  Ks. https://www.minmetals.com/ (sivustolla käyty 19.6.2026).

(29)  Ks. http://wap.sasac.gov.cn/n2588045/n27271785/n27271792/c14159097/content.html (sivustolla käyty 19.6.2026).

(30)  Kiinan kommunistisen puolueen peruskirjan 33 § ja Kiinan yhtiölain 19 §. Ks. maaraportti, 3 luku, s. 47–50.

(31)  Ks. https://www.gov.cn/zhengce/zhengceku/2021-12/29/5665166/files/90c1c79a00b44c67b59c29392476c862.pdf (sivustolla käyty 22.6.2026).

(32)  Ks. edellinen alaviite, IV.1 jakso, s. 12.

(33)  Ks. edellinen alaviite, IV.2 jakso, s. 14.

(34)  Ks. https://www.gov.cn/lianbo/bumen/202509/P020250928687723775593.pdf (sivustolla käyty 22.6.2026).

(35)  Ks. edellinen alaviite, II jakso, s. 2.

(36)  Ks. https://www.ncsti.gov.cn/zcfg/zcwj/202502/t20250212_195423.html, (sivustolla käyty 22.6.2026).

(37)  Ks. edellinen alaviite, I jakso.

(38)  Ks. edellinen alaviite, I jakso.

(39)  Ks. edellinen alaviite, I jakso.

(40)  Ks. https://www.ndrc.gov.cn/xxgk/zcfb/fzggwl/202312/t20231229_1362999.html, s. 22 (sivustolla käyty 24.6.2026).

(41)  Ks. edellinen alaviite, s. 91.

(42)  Maaraportti, 2 luku, s. 24–27.

(43)  Ks. https://www.cnfa.net.cn/ (sivustolla käyty 22.6.2026).

(44)  Ks. https://www.cnfa.net.cn/about/1546.aspx (sivustolla käyty 22.6.2026).

(45)  Ks. edellinen alaviite (sivustolla käyty 22.6.2026).

(46)  Ks. https://www.cnfa.net.cn/roster.aspx (sivustolla käyty 26.6.2026).

(47)  Maaraportti, 3 luku, s. 40.

(48)  Ks. esimerkiksi Blanchette, J., ”Xi's Gamble: The Race to Consolidate Power and Stave off Disaster”, Foreign Affairs, vol. 100, nro 4, heinä-/elokuu 2021, s. 10–19.

(49)  Maaraportti, 3 luku, s. 41.

(50)  Saatavilla osoitteessa https://www.reuters.com/article/us-china-congress-companies-idUSKCN1B40JU (sivustolla käyty 22.6.2026).

(51)  ”General Office of CCP Central Committee’s Guidelines on stepping up the United Front work in the private sector for the new era”, saatavilla osoitteessa www.gov.cn/zhengce/2020-09/15/content_5543685.htm (sivustolla käyty 22.6.2026).

(52)  Financial Times (2020), ”Chinese Communist Party asserts greater control over private enterprise”, saatavilla osoitteessa https://www.ft.com/content/582411f6-fc3b-4e4d-9916-c30a29ad010e?syn-25a6b1a6=1 (sivustolla käyty 22.6.2026).

(53)  Ks. Zhejiang Hailiang Co. Ltd:n vuosikertomus 2025, s. 60, saatavilla osoitteessa http://file.finance.sina.com.cn/211.154.219.97:9494/MRGG/CNSESZ_STOCK/2026/2026-4/2026-04-29/12269645.PDF (sivustolla käyty 22.6.2026).

(54)  Ks. https://www.cnfa.net.cn/institute/show-2672.aspx (sivustolla käyty 22.6.2026).

(55)  Ks. https://js.news.cn/20250609/01a98f2d767044798192f9a068694b0d/c.html (sivustolla käyty 22.6.2026).

(56)  Ks. https://finance.sina.com.cn/roll/2025-11-10/doc-infwwvuv1539830.shtml (sivustolla käyty 22.6.2026).

(57)  Ks. https://zgty.chinalco.com.cn/gywm/gsld/ (sivustolla käyty 22.6.2026).

(58)  Ks. edellinen alaviite.

(59)  Ks. https://zgty.chinalco.com.cn/xwzx/gsyw/202606/t20260612_171520.html (sivustolla käyty 22.6.2026).

(60)  Maaraportti, 14 luku, 14.1–14.3 jakso.

(61)  Maaraportti, 4 luku, s. 56–57 ja 99–100.

(62)  Ks. https://www.gov.cn/zhengce/zhengceku/2021-12/29/5665166/files/90c1c79a00b44c67b59c29392476c862.pdf (sivustolla käyty 22.6.2026).

(63)  Ks. edellinen alaviite. IV.1m jakso, s. 12, ja VI.2 jakso, s. 25.

(64)  Ks. https://www.ncsti.gov.cn/zcfg/zcwj/202502/t20250212_195423.html, (sivustolla käyty 22.6.2026).

(65)  Ks. edellinen alaviite. VIII jakso.

(66)  Ks. edellinen alaviite. XIII ja XIV jakso.

(67)  Ks. Jiangxin värimetalliteollisuuden laadukasta kehitystä koskeva 14. viisivuotissuunnitelma.

(68)  Ks. edellinen alaviite, III.1 jakso.

(69)  Ks. https://www.sohu.com/a/970930639_121106902 (sivustolla käyty 22.6.2026).

(70)  Ks. edellinen alaviite.

(71)  Maaraportti, 6 luku, s. 171–179.

(72)  Maaraportti, 9 luku, s. 260–261.

(73)  Maaraportti, 9 luku, s. 257–260.

(74)  Maaraportti, 9 luku, s. 252–254.

(75)  Maaraportti, 13 luku, s. 360–361 ja 364–370.

(76)  Maaraportti, 13 luku, s. 366.

(77)  Maaraportti, 13 luku, s. 370–373.

(78)  Maaraportti, 6 luku, s. 137–140.

(79)  Maaraportti, 6 luku, s. 146–149.

(80)  Maaraportti, 6 luku, s. 149.

(81)  Ks. Kiinan valtiovarainministeriön virallinen ilmoitus viranomaisten tilapäistuesta pankeille, saatavilla osoitteessa https://www.mof.gov.cn/zhengwuxinxi/caizhengxinwen/202503/t20250329_3961036.htm (sivustolla käyty 5.6.2026).

(82)  Kiinan pankki- ja vakuutussääntelykomissio (28.8.2020) – Three-year action plan for improving corporate governance of the banking and insurance sectors (2020–2022), saatavilla osoitteessa: http://www.scio.gov.cn/xwfb/gwyxwbgsxwfbh/wqfbh_2284/2021n_2711/2021n07y14r/wjxgzc_3574/202208/t20220808_312682.html (sivustolla käyty 4.6.2026). Suunnitelmassa kehotetaan ”toteuttamaan edelleen henkeä, jota pääsihteeri Xi Jinpingin finanssisektorin yritysten hallinnointia ja ohjausta koskevan uudistuksen edistämistä käsittelevä puhe ilmentää”. Suunnitelman II jaksossa pyritään lisäksi tukemaan puolueen johtoaseman luonnollista yhdentymistä yritysten hallinnointiin ja ohjaukseen seuraavasti: ”puolueen johtoaseman yhdentymisestä yritysten hallinnointiin ja ohjaukseen tehdään järjestelmällisempää ja vakiintuneempaa, ja se perustuu aiempaa enempää menettelyihin […] Merkittävistä operatiivisista ja johtamiseen liittyvistä kysymyksistä on keskusteltava puoluekomiteassa ennen kuin yrityksen hallitus tai ylempi johto päättää niistä.”

(83)  Kiinan pankki- ja vakuutussääntelykomissio (15.12.2020) – Notice on the Commercial banks performance evaluation method, saatavilla osoitteessa https://jrs.mof.gov.cn/zhengcefabu/cwjx/202101/t20210104_3638904.htm (sivustolla käyty 4.6.2026).

(84)  Ks. https://www.gov.cn/zhengce/content/202511/content_7047643.htm (sivustolla käyty 5.6.2026).

(85)  Ks. edellinen alaviite, 11 jakso.

(86)  Maaraportti, 6 luku, s. 157–158.

(87)  Maaraportti, 6 luku, s. 150–152, 156–160 ja 165–171.

(88)  OECD (2019), OECD Economic Surveys: China 2019, OECD Publishing, Pariisi. s. 29, saatavilla osoitteessa

https://doi.org/10.1787/eco_surveys-chn-2019-en (sivustolla käyty 22.6.2026).

(89)  Ks: https://www.mof.gov.cn/zhengwuxinxi/caizhengxinwen/202006/t20200618_3534446.htm (sivustolla käyty 5.6.2026).

(90)  Maailmanpankin avoin data – Upper Middle Income, https://data.worldbank.org/income-level/upper-middle-income.

(91)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/755, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2015, tiettyjen kolmansien maiden tuontiin sovellettavasta yhteisestä menettelystä, EUVL L 123, 19.5.2015, s. 33, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2015/755/oj). Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan mukaan näiden maiden kotimarkkinahintoja ei voida käyttää normaaliarvon määrittämiseen.

(92)   https://www.termomecanica.com.br/EN/termomecanica.

(93)   https://www.paranapanema.com.br/en/our-products/paranapanema/.

(94)   https://www.maksal.com/.

(95)   https://coppertubing.co.za/.

(96)   https://sarkuysan.com/en/product/product-copper-tube-page.

(97)   https://www.uci.com.tr/products.

(98)   https://vbs.co.rs.

(99)  Esimerkiksi lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan titaanidioksidin tuonnissa ja kyseisessä tuonnissa käyttöönotetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta 17 päivänä joulukuuta 2024 annetussa komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2025/4 kohtuullisena oli pidetty 4,24 prosentin voittoa (EUVL L, 2025/4, 9.1.2025, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2025/4/oj, johdanto-osan 171 kappale).

(100)   https://www.stat.gov.rs/en-US/oblasti/trziste-rada/zarade.

(101)   https://ilostat.ilo.org/data/?cat_mode=subject.

(102)   https://www.eps.rs/cir/snabdevanje/Pages/cene.aspx.

(103)   https://www.srbijagas.com/?page_id=2562.

(108)   https://www.stat.gov.rs/en-US/oblasti/trziste-rada/zarade.

(109)   https://ilostat.ilo.org/data/?cat_mode=subject.

(110)   https://www.aers.rs/media/Files/Izvestaji/Godisnji/Izvestaj%20Agencije%202025.pdf.

(111)   https://www.aers.rs/media/Files/Izvestaji/Godisnji/Izvestaj%20Agencije%202025.pdf.

(112)  Palautustutkimus RF86-01: komission täytäntöönpanopäätös C(2026) 3105 final, annettu 20 päivänä toukokuuta 2026, https://tron.trade.ec.europa.eu/investigations/case-history?caseId=2484#RF86-01.

(113)  Palautustutkimus RF86-01: komission täytäntöönpanopäätös C(2026) 3105 final, annettu 20 päivänä toukokuuta 2026, https://tron.trade.ec.europa.eu/investigations/case-history?caseId=2484#RF86-01.

(114)   27.4.2026 annettu tiedonanto, tallennusnumero: t26.003023, ja asiakirja-aineistoon 8.5.2026 liitetty muistio, tallennusnumero t26.003356.

(115)  Asiakirja-aineistoon 8.9.2026 liitetty muistio, tallennusnumero:

(116)   t26.002008.

(117)  Maailmanpankkiryhmä, Lower Middle Income, https://data.worldbank.org/country/lower-middle-income.

(118)  Maailmanpankkiryhmä, Upper Middle Income, https://data.worldbank.org/country/upper-middle-income.

(119)  t26.003907.

(120)  t26.004103.

(121)  Unionin tuomioistuimen tuomio 22.3.2012, GLS, C-338/10, ECLI:EU:C:2012:158, 20–22 kohta; unionin tuomioistuimen tuomio 10.9.2015, Fliesen-Zentrum Deutschland, C-687/13, ECLI:EU:C:2015:573, 49 kohta.

(122)   Fact Sheet: President Donald J. Trump Takes Action to Address the Threat to National Security from Imports of Copper – The White House.

(123)  Niin sanottuja kuparin 232-tulleja sovelletaan tuotaviin kuparipuolivalmisteisiin, kuten kupariputkiin, -lankoihin, -tankoihin ja -levyihin sekä kuparisiin putkiliittimiin, kaapeleihin, liittimiin ja sähkökomponentteihin. Niitä ei sovelleta tuotantopanoksiin, kuten kuparimalmeihin, -rikasteisiin, -kiviin, -katodeihin ja -anodeihin.

(124)  Asiakirja-aineistoon 8.9.2026 liitetty muistio (asetettu saataville asiakirja-aineistossa 9.9.2026) (t26.007340), jossa osapuolia pyydetään esittämään huomautuksensa kymmenen päivän kuluessa siitä päivästä, jona muistio asetetaan saataville asianomaisten osapuolten tarkastettavissa olevassa asiakirja-aineistossa. Uzbekistanilaiset tuottajat toimittivat vastauksensa 21 päivänä syyskuuta 2026 eli asetetun kymmenen päivän määräajan jälkeen.

(125)  Ks. myös edellä johdanto-osan 219 kappale ja 20 päivänä toukokuuta 2026 annettu komission täytäntöönpanopäätös C(2026) 3105 final.

(127)  Lähde: https://fred.stlouisfed.org/data/PCOPPUSDA, muunnettu euroiksi keskimääräisellä vuotuisella EUR/USD-valuuttakurssilla.

(128)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2026/270, annettu 4 päivänä helmikuuta 2026, väliaikaisten polkumyyntitullien käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta, Saudi-Arabiasta ja Amerikan yhdysvalloista peräisin olevan 1,4-butaanidiolin tuonnissa (EUVL L, 2026/270, 5.2.2026, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2026/270/oj).

(129)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2021/939, annettu 10 päivänä kesäkuuta 2021, väliaikaisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Amerikan yhdysvalloista ja Saudi-Arabian kuningaskunnasta peräisin olevan etyleeniglykolin tuonnissa (EUVL L 205, 11.6.2021, s. 4, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2021/939/oj).

(130)   https://www.sctubes.com/en/about-us.

(131)  Ks. https://www.kme.com/fileadmin/DOWNLOADCENTER/ABOUT%20US/4%20Commitments/Sustainability_Report_2025/KME_2026_SCT_-_TMX_ENG.pdf, s. 22.

(132)   https://www.coppercouncil.org/wp-content/uploads/2022/02/TS22-Di-Cosimo.pdf.

(133)  Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 12.3.2020, Eurofer v. Euroopan komissio, T-835/17, ECLI:EU:T:2020:96, 82 kohta.

(134)   https://www.transcustoms.cn/.

(135)  Vienti- ja tuontitulleista annettu laki nro 107/2016/QH13, tullilaki nro 54/2014/QH13, asetus nro 35/2022/ND-CP, asetus nro 08/2015/ND-CP ja kiertokirje nro 38/2015/TT-BTC.

(136)  Ks. TRON-viite t26.007930.

(137)  Valitus, 302 kohta.

(138)  Valitus, 307 kohta.

(139)  Valitus, 348 kohta.

(140)  Valitus, 501 kohta.

(141)  Valitus, 413 kohta.

(142)  Valitus, 497 kohta.


LIITE

Yhteistyössä toimineet mutta otoksen ulkopuoliset vientiä harjoittavat tuottajat

Maa

Nimi

Taric-lisäkoodi

Vietnam

LS Metal Vilna LLC

88HE

TOAN PHAT COPPER TUBE Joint Stock Company

88HF


ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2026/2497/oj

ISSN 1977-0812 (electronic edition)