<!DOCTYPE html PUBLIC "yes" "xhtml1-strict.dtd">
<html xmlns="http://www.w3.org/1999/xhtml">
<!--GENDOC2XHTML # converter_version: 1.2.11-->
  <head>
    <title>2023-12-202312C121202203400-00-TRA-DOC-FI-CONCL-C-0340-22-202305828-07_00</title>
    <meta content="text/html; charset=utf-8" http-equiv="Content-Type"/>
    <meta content="" name="Gendoc_DGTGeneratedDate"/>
    <meta content="fi-FI" name="Gendoc_Lang"/>
    <meta content="" name="Gendoc_GenerationDate"/>
    <meta content="" name="IsFlattened"/>
    <meta content="1" name="NumProc"/>
    <meta content="Final" name="Gendoc_EditionType"/>
    <meta content="0001" name="Gendoc_CaseNumberSuite"/>
    <meta content="30/07/2024 08:39:33" name="Gendoc_LastVerificationDate"/>
    <meta content="" name="Gendoc_ProcedureNumber"/>
    <meta content="fi" name="Gendoc_LangCode"/>
    <meta content="CNC" name="TypeDoc"/>
    <meta content="dYjYogofTvHL3p+gGGii/mQ77z+autBEKvYwiy2XNLe21GrBBRFgoMyq5KcZquYcfs0zjZPWHPF15vTlYfYwQ4JA4TCV9FdqGyMk5cucVfynCL2MDFui1oJsQXrwGQYpnxgjpmNR0n9DdE3Ci7J+mHpmcbgkAomg1oc+ytBi7to=" name="GenDocUID"/>
    <meta content="P" name="TypeProc"/>
    <meta content="" name="CreateCustomParts"/>
    <meta content="OK" name="ReadyToPublish"/>
    <meta content="akla" name="Gendoc_User"/>
    <meta content="" name="EP_Mode"/>
    <meta content="" name="Gendoc_DGTGenerated"/>
    <meta content="" name="Gendoc_Vademecum"/>
    <meta content="0340" name="NumeroOrdre"/>
    <meta content="2022" name="Annee"/>
    <meta content="P" name="Gendoc_ProcedureType"/>
    <meta content="" name="EP_Version"/>
    <meta content="FI" name="Langue"/>
    <meta content="akla" name="Gendoc_DGTGeneratedUser"/>
    <meta content="FAST_document_go_ok" name="Gendoc_LastVerificationStatus"/>
    <meta content="CNC_C" name="Gendoc_GendocTemplateType"/>
    <meta content="TRUE" name="WithoutAuthorBlockFlatP"/>
    <meta content="GenDoc 21-12-23 14:50:20" name="Created"/>
    <meta content="" name="Canevas3_Vademecum"/>
    <meta content="TRUE" name="WithoutAuthorBlock"/>
    <meta content="" name="Gendoc_CaseYear"/>
    <meta content="false" name="Generation_In_Progress"/>
    <meta content="C" name="Juridiction"/>
    <meta content="ffd419488c1e4e16830d8c12980ada76" name="DocumentIdentifier"/>
    <meta content="0340" name="Gendoc_CaseNumber"/>
    <meta content="ImportedWithoutSource" name="SdlIdentifier"/>
    <meta content="RP" name="NatureAff"/>
    <meta content="RP" name="Gendoc_CaseNature"/>
    <meta content="0001" name="NumSuite"/>
    <meta content="C" name="Gendoc_Juridiction"/>
  </head>
  <body>
    <div style="header">
      <div id="rId25" style="first"/>
      <div id="rId21" style="even">Ratkaisuehdotus – Priit Pikamäe – Asia C‑340/22</div>
      <div id="rId22" style="default">Cofidis</div>
    </div>
    <p class="C36Centre" id="para-1" title="page-1">
      JULKISASIAMIEHEN RATKAISUEHDOTUS
    </p>
    <p class="C36Centre" id="para-2" title="page-1">
      PRIIT PIKAMÄE
    </p>
    <p class="C36Centre" id="para-3" title="page-1">
      13 päivänä heinäkuuta 2023  (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-1" href="#t-1">1</a>
</span>)
      
    </p>
    <p class="C38Centregrasgrandespacement" id="para-4" title="page-1">
      Asia C‑340/22
    </p>
    <p class="C37Centregras" id="para-5" title="page-1">
      Cofidis
    </p>
    <p class="C37Centregras" id="para-6" title="page-1">
      vastaan
    </p>
    <p class="C37Centregras" id="para-7" title="page-1">
      Autoridade Tributária e Aduaneira
    </p>
    <p class="C39Centreespacement" id="para-8" title="page-1">
      (Ennakkoratkaisupyyntö – Tribunal Arbitral Tributário (Centro de Arbitragem Administrativa – CAAD) (veroasioiden välimiesoikeus (hallinnollinen välimiesmenettelykeskus), Portugali)
    </p>
    <p class="C71Indicateur" id="para-9" title="page-1">
      Ennakkoratkaisupyyntö – Välitön verotus – SEUT 49 artikla – Luottolaitoksilta sosiaaliturvan rahoittamiseksi perittävä vero – Veron määräytymisperusteesta tehtävät vähennykset, joita oikeushenkilöt voivat tehdä – Oikeuttaminen – Verotusvallan tasapainoinen jako jäsenvaltioiden välillä
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-10" title="page-2">
      
        <br/>
      
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">1.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Käsiteltävässä asiassa Tribunal Arbitral Tributário (Centro de Arbitragem Administrativa – CAAD) (veroasioiden välimiesoikeus (hallinnollinen välimiesmenettelykeskus), Portugali) on esittänyt unionin tuomioistuimelle ennakkoratkaisupyynnön, joka koskee SEUT 49 artiklan ja luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten elvytys- ja kriisinratkaisukehyksestä sekä neuvoston direktiivin 82/891/ETY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2001/24/EY, 2002/47/EY, 2004/25/EY, 2005/56/EY, 2007/36/EY, 2011/35/EU, 2012/30/EU ja 2013/36/EU ja asetusten (EU) N:o 1093/2010 ja (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta 15.5.2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/59/EU (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-2" href="#t-2">2</a>
</span>) tulkintaa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">2.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin tuomioistuimen pyynnöstä tämä ratkaisuehdotus koskee ainoastaan toista ennakkoratkaisukysymystä. Tämä kysymys tarjoaa unionin tuomioistuimelle tilaisuuden selventää lisää sitä, mikä on SEUT 49 artiklassa vahvistetun sijoittautumisvapauden ulottuvuus välittömän verotuksen alalla ja yleistä etua koskevien pakottavien syiden, joilla kyseisen vapauden rajoitus voidaan oikeuttaa, kuten sen, joka koskee tarvetta säilyttää verotusvallan tasapainoinen jako jäsenvaltioiden välillä, soveltamisala.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asiaa koskevat oikeussäännöt</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin oikeus</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">3.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">SEUT 49 artikla on merkityksellinen käsiteltävässä asiassa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Portugalin oikeus</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">4.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Vuoden 2020 lisätalousarvion hyväksymisestä 24.7.2020 annetun Portugalin tasavallan parlamentin lain nro 27-A/2020 (Lei no 27-A/2020 da Assembleia da República, que aprova o Orçamento Suplementar para 2020) 18 §:ssä ja liitteessä VI on otettu käyttöön pankkisektorilla sovellettava solidaarisuuslisävero (Adicional de Solidariedade sobre o Sector Bancário, jäljempänä ASSB).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">5.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kyseisen lain liitteessä VI olevan 1 §:n 2 momentin ja 9 §:n mukaan kyseisen veron käyttöönoton tarkoituksena oli sosiaaliturvajärjestelmän rahoitusmekanismien vahvistaminen ohjaamalla kyseisestä verosta saatavat tulot kokonaisuudessaan sosiaaliturvajärjestelmän vakauttamisrahastoon (Fundo de Establização Financeira da Segurança Social). Näiden säännösten mukaan ASSB:n käyttöönotolla pyritään kompensoimaan pankkisektorilla rahoituspalveluihin ja rahoitusliiketoimiin yleisesti sovellettavaa arvonlisäverovapautta ja tasataan siten pankkisektorin verorasitusta suhteessa muihin talouden aloihin.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">6.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kyseisessä liitteessä olevan 2 §:n 1 momentin mukaan ASSB-verovelvollisia ovat a) Portugalissa asuvat luottolaitokset, b) muissa valtioissa asuvien luottolaitosten Portugalissa sijaitsevat tytäryhtiöt ja c) muissa valtioissa asuvien luottolaitosten Portugalissa sijaitsevat sivuliikkeet.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">7.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">ASSB:n aineellinen soveltamisala on määritelty kyseisessä liitteessä olevassa 3 §:ssä, jossa säädetään seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-21" title="page-4">
      ”[ASSB:tä] peritään seuraavista [eristä]:
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-22" title="page-4">
      a) verovelvollisten vahvistamat ja hyväksymät vastuut, joista vähennetään tarvittaessa omiin varoihin sisältyvät erät, talletussuojarahastoon, maatalouden keskinäiseen vakuusrahastoon tai talletusten vakuusjärjestelmistä 16.4.2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/49/EU [(EUVL 2014, L 173, s. 149)] 4 artiklan mukaiseen virallisesti hyväksyttyyn talletusten vakuusjärjestelmään tai luottolaitosten ja rahoitusyhtiöiden yleisen järjestelmän (Regime Geral das Instituições de Crédito e Sociedades Financeiras) 156 §:n 1 momentin b kohdan nojalla sellaiseen rinnastettavaan järjestelmään sovellettavan lainsäädännön mukaisissa rajoissa tehdyt talletukset sekä maatalouden keskinäiseen vakuusrahastoon osallistuvien maatalouden luotto-osuuskuntien yhteiskassaan keskinäiseen maatalousrahastoon ja maatalouden osuuskassoihin sovellettavan järjestelmän (Regime Jurídico do Crédito Agrícola Mútuo e das Cooperativas de Crédito Agrícola), joka on 11.1.1991 annetun asetuksen (Decreto-Lei) nro 24/91 liitteenä, 72 §:n mukaisesti tehdyt talletukset
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-23" title="page-4">
      b) verovelvollisten vahvistama taseen ulkopuolisten johdannaisten nimellisarvo.”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">8.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Samassa liitteessä olevassa 4 §:ssä, joka koskee ASSB-veron perusteen määrittämistä, säädetään seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-25" title="page-4">
      ”1. Edellä 3 §:n a kohdassa mainituilla vastuilla tarkoitetaan kaikkia taseeseen sisältyviä eriä, jotka muodostaan tai tyypistään riippumatta ovat velkaa kolmansilta osapuolilta, lukuun ottamatta seuraavia:
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-26" title="page-4">
      a) sovellettavien kirjanpitosääntöjen mukaan omaan pääomaan sisältyvät erät
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-27" title="page-4">
      b) etuuspohjaisia järjestelyjä koskeviin velvoitteisiin perustuvat vastuut
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-28" title="page-4">
      c) talletussuojarahastoon ja maatalouden keskinäiseen vakuusrahastoon tehdyt talletukset, kuitenkin vain siltä osin kuin kyseiset rahastot tosiasiallisesti kattavat ne
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-29" title="page-4">
      d) johdannaisten uudelleenarvostukseen perustuvat vastuut
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-30" title="page-4">
      e) lyhytaikaiset saatavat lukuun ottamatta passiivisen liiketoiminnan tuloja; ja
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-31" title="page-5">
      f) taseesta arvopaperistamisen yhteydessä pois kirjaamattomiin varoihin perustuvat vastuut.
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-32" title="page-5">
      2. Edellä 3 §:n a kohtaan sovelletaan seuraavia määräyksiä:
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-33" title="page-5">
      a) Omien varojen arvo mukaan lukien ensisijainen pääoma (T1) ja toissijainen pääoma (T2) käsittää veron perustaa laskettaessa luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta 26.6.2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 [(EUVL 2013, L 176, s. 1)] toisen osan, sen kymmenennen osan mukaiset siirtymäsäännökset huomioon ottaen, mukaisesti huomioon otettavat positiiviset erät, jotka niin ikään kuuluvat edellä 1 momentissa määritellyn vastuiden käsitteen alaan.
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-34" title="page-5">
      b) Talletussuojarahastoon, maatalouden keskinäiseen vakuusrahastoon tai [direktiivin 2014/49] 4 artiklan mukaiseen virallisesti hyväksyttyyn talletusten vakuusjärjestelmään tai luottolaitosten ja rahoitusyhtiöiden yleisen järjestelmän 156 §:n 1 momentin b kohdan nojalla sellaiseen rinnastettavaan järjestelmään sovellettavan lainsäädännön mukaisissa rajoissa tehdyt talletukset otetaan huomioon vain siltä osin kuin kyseiset rahastot tosiasiallisesti kattavat ne.”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Pääasian tosiseikat, pääasian oikeudenkäynti, ennakkoratkaisukysymykset ja asian käsittely unionin tuomioistuimessa</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">9.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Pääasian valittaja on sellaisen luottolaitoksen, jonka kotipaikka on Ranskassa, portugalilainen sivuliike. Tässä ominaisuudessa se on velvollinen suorittamaan ASSB:tä eli pankkisektorilla sovellettavaa veroa, jonka Portugalin tasavalta on ottanut käyttöön rahoittaakseen sosiaaliturvaa ja palauttaakseen tasapainon kyseisen sektorin, jolla rahoituspalveluihin ja rahoitusliiketoimiin sovelletaan yleisesti arvonlisäverovapautta, verorasituksen ja kaikkien muiden Portugalin talouden alojen verorasituksen välillä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">10.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Valittaja ilmoitti 11.12.2020 vuoden 2020 alkupuoliskolta kertyneen oma-aloitteisesti maksettavan ASSB:n. Tämän perusteella se maksoi 364 229,67 euron suuruisen määrän. Valittaja teki 5.1.2021 verohallinnolle oikaisuvaatimuksen ja vaati kyseisen määrän palauttamista. Verohallinto hylkäsi kyseisen vaatimuksen 21.5.2021 tekemällään päätöksellä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">11.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Valittaja teki 23.8.2021 ennakkoratkaisua pyytäneeseen tuomioistuimeen valituksen kyseisen hylkäämispäätöksen riitauttamiseksi. Se vetosi valituksensa tueksi muun muassa siihen, että ASSB oli ristiriidassa unionin oikeuden kanssa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">12.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Valittajan mukaan erityisesti ASSB:n käyttöön ottaminen oli ristiriidassa direktiivin 2014/59 ja kyseisellä direktiivillä väitetysti toteutetun verotuksen yhdenmukaistamisen kanssa siltä osin kuin kyse oli luottolaitosten kriisinratkaisuun liittyvistä rahoitusosuuksista. Valittajalle nimittäin määrättiin kyseisen direktiivin perusteella vero jo siinä jäsenvaltiossa, jossa sillä on kotipaikka, eli Ranskassa, joten Portugalin tasavalta ei voi määrätä sille samankaltaista veroa, jolla on sama määräytymisperuste.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">13.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Lisäksi valittaja katsoo, että ASSB on SEUT 49 artiklan vastainen, koska se vaikuttaa syrjivästi ulkomaisten luottolaitosten sivuliikkeisiin. Kyseisten sivuliikkeiden, jotka eivät ole oikeushenkilöitä, on mahdotonta vähentää tiettyjä omiin varoihin sisältyviä eriä niiden ASSB-veron määräytymisperusteesta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">14.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tässä asiayhteydessä Tribunal Arbitral Tributário (Centro de Arbitragem Administrativa – CAAD) on päättänyt lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-42" title="page-6">
      ”1) Onko [direktiivi 2014/59] esteenä sille, että toisessa unionin jäsenvaltiossa asuvien rahoituslaitosten sivuliikkeitä verotetaan jäsenvaltiossa Portugalin [ASSB:stä annetun säännöstön] kaltaisen lainsäädännön mukaisesti, jos vero määräytyy oikaistujen velkojen ja taseen ulkopuolisten johdannaisten nimellisarvon perusteella eikä siitä saatavia verotuloja ohjata kriisinratkaisutoimenpiteiden kansallisiin rahoitusmekanismeihin tai yhteisen kriisinratkaisurahaston rahoittamiseen?
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-43" title="page-6">
      2)  Onko SEUT 49 artiklassa määrätty sijoittautumisvapaus esteenä käsiteltävässä asiassa kyseessä olevan, Portugalin [ASSB:stä annetun säännöstön] kaltaiselle lainsäädännölle, jonka nojalla vahvistetuista ja hyväksytyistä vastuista voidaan [asetuksen (EU) N:o 575/2013] toisen osan mukaisesti tämän asetuksen [kymmenennen] osan siirtymäsäännökset huomioon ottaen vähentää tiettyjä ensisijaisen pääoman (T1) ja toissijaisen pääoman (T2) laskennassa huomioon otettavia rahoitusvälineitä, kun tällaisia välineitä voivat laskea liikkeeseen ainoastaan oikeushenkilöt eli eivät toisessa jäsenvaltiossa asuvien luottolaitosten sivuliikkeet?”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">15.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kirjallisia huomautuksia ovat esittäneet Cofidis, Portugalin hallitus ja Euroopan komissio.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">16.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Samat osapuolet ovat esittäneet suulliset lausumansa 20.4.2023 pidetyssä istunnossa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asian tarkastelu</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">17.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kuten johdannossa on todettu, tässä ratkaisuehdotuksessa keskitytään ainoastaan toiseen ennakkoratkaisukysymykseen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toinen kysymys</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">18.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tällä kysymyksellä ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin pyrkii selvittämään pääasiallisesti, onko SEUT 49 artiklassa vahvistettua sijoittautumisvapautta tulkittava siten, että se on esteenä kansalliselle lainsäädännölle, jonka mukaan ainoastaan kotimaiset luottolaitokset ja ulkomaisten luottolaitosten tytäryhtiöt, jotka ovat oikeushenkilöitä, voivat vähentää omat varansa ja niihin rinnastettavat velkainstrumentit niiden vastuista kannettavan veron määräytymisperusteesta ja ulkomaisten luottolaitosten sivuliikkeet, jotka eivät ole oikeushenkilöitä, eivät voi siten tehdä näin.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tutkittavaksi ottaminen</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">19.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Portugalin hallitus on väittänyt kirjallisissa huomautuksissaan, että tämä kysymys on jätettävä tutkimatta, koska se perustuu valittajan väitteeseen, jonka mukaan ulkomaisten luottolaitosten sivuliikkeiden on mahdotonta vähentää omia varojaan niiden ASSB-veron määräytymisperusteesta. Verohallinto on riitauttanut tämän väitteen, joka kuuluu Portugalin oikeuden soveltamisalaan, pääasiassa, ja ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin ei ole vielä tutkinut sitä, joten esitetty kysymys on tässä vaiheessa täysin hypoteettinen ja abstrakti.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">20.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">On muistutettava, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan yksinomaan kansallisen tuomioistuimen tehtävänä on sen käsiteltävänä olevan asian erityispiirteiden perusteella harkita, onko ennakkoratkaisu tarpeen asian ratkaisemiseksi ja onko sen unionin tuomioistuimelle esittämillä kysymyksillä merkitystä asian kannalta. Jos esitetyt kysymykset koskevat unionin oikeuden tulkintaa, näiden kysymysten katsotaan olevan merkityksellisiä ja unionin tuomioistuimella on lähtökohtaisesti velvollisuus vastata niihin. Tällainen merkityksellisyyttä koskeva olettama voidaan kumota ainoastaan, jos on ilmeistä, että pyydetyllä unionin oikeuden tulkitsemisella ei ole mitään yhteyttä pääasian tosiseikkoihin tai kohteeseen, jos kyseinen ongelma on luonteeltaan hypoteettinen taikka jos unionin tuomioistuimella ei ole tiedossaan niitä tosiseikkoja ja oikeudellisia seikkoja, jotka ovat tarpeen, jotta se voisi antaa hyödyllisen vastauksen sille esitettyihin kysymyksiin.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">21.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tältä osin on selvää, että jotta unionin oikeutta voitaisiin tulkita siten, että tulkinta olisi kansalliselle tuomioistuimelle hyödyllinen, kansallisen tuomioistuimen on omalla vastuullaan määritettävä esittämiinsä kysymyksiin liittyvät tosiseikat ja oikeudelliset seikat, joiden paikkansapitävyyden selvittäminen ei ole unionin tuomioistuimen tehtävä. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-3" href="#t-3">3</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">22.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ennakkoratkaisupyynnön 9 kohdasta käy kuitenkin ilmi, että ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin epäilee sitä, sopiiko kyseessä oleva Portugalin lainsäädäntö yhteen sijoittautumisvapauden kanssa, sillä perusteella, että kyseisen lainsäädännön mukaan ulkomaisten luottolaitosten sivuliikkeet eivät voi vähentää omiin varoihin sisältyviä eriä, koska ainoastaan oikeushenkilöt voivat laskea kyseisiä eriä liikkeeseen. Tästä seuraa, että toisin kuin Portugalin hallitus väittää, ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin on jo hyväksynyt valittajan Portugalin oikeuden tulkintaa koskevan väitteen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">23.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tämän perusteella on katsottava, että unionin tuomioistuimella on tiedossaan oikeudelliset seikat, jotka ovat tarpeen, jotta se voi antaa hyödyllisen vastauksen tähän kysymykseen. Kyseinen kysymys ei ole näin ollen luonteeltaan hypoteettinen tai abstrakti, joten kysymyksen merkityksellisyyttä koskevaa olettamaa ei voida kyseenalaistaa. Ehdotan näin ollen, että unionin tuomioistuin ottaa toisen kysymyksen tutkittavaksi.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asiakysymys</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Syrjinnän olemassaolo</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">24.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">SEUT 49 ja SEUT 54 artiklassa taattu sijoittautumisvapaus sisältää niiden jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti perustettujen yhtiöiden, joiden sääntömääräinen kotipaikka, keskushallinto tai päätoimipaikka on Euroopan unionin alueella, oikeuden harjoittaa toimintaansa muissa jäsenvaltioissa tytäryhtiön, sivuliikkeen tai kauppaedustajan liikkeen välityksellä. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-4" href="#t-4">4</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">25.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">SEUT 49 artiklassa kiellettyjä toimenpiteitä ovat unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan kaikki toimenpiteet, joilla estetään sijoittautumisvapauden käyttäminen, haitataan sitä tai tehdään siitä vähemmän houkuttelevaa. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-5" href="#t-5">5</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">26.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toisin sanoen kyseisessä määräyksessä kielletään paitsi yhtiöiden kotipaikkaan perustuva avoin syrjintä myös kaikki missä tahansa muodossa tapahtuva peitelty syrjintä, jossa muita erotteluperusteita käyttämällä päädytään tosiasiassa samaan lopputulokseen. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-6" href="#t-6">6</a>
</span>) Unionin tuomioistuin on erityisesti todennut, että pakollinen maksu, joka perustuu näennäisen objektiiviseen erotteluperusteeseen mutta jolla saatetaan sen ominaispiirteiden vuoksi suurimmassa osassa tapauksia tosiasiallisesti huonompaan asemaan yhtiöt, joiden kotipaikka on toisessa jäsenvaltiossa ja jotka ovat sellaisiin yhtiöihin rinnastettavassa tilanteessa, joiden kotipaikka on kyseisen maksun kantavassa jäsenvaltiossa, merkitsee yhtiöiden kotipaikan sijaintiin perustuvaa, SEUT 49 ja SEUT 54 artiklassa kiellettyä välillistä syrjintää. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-7" href="#t-7">7</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">27.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Käsiteltävässä asiassa on selvää, että kyseessä olevaa Portugalin lainsäädäntöä sovelletaan erotuksetta kotimaisiin luottolaitoksiin, ulkomaisten luottolaitosten portugalilaisiin tytäryhtiöihin ja ulkomaisten luottolaitosten portugalilaisiin sivuliikkeisiin. Veron määräytymisperusteen määrittämistä koskevista säännöistä on todettava, että ASSB:tä kannetaan kyseisten yhtiöiden vastuista eli ”kaikista taseeseen sisältyvistä eristä, jotka muodostaan tai tyypistään riippumatta ovat velkaa kolmansilta osapuolilta”, lukuun ottamatta mahdollisia omiin varoihin sisältyviä eriä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">28.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Valittajan mukaan yksiköt, jotka eivät ole oikeushenkilöitä, kuten ulkomaisten luottolaitosten sivuliikkeet, eivät voi vähentää omia varoja ASSB-veron määräytymisperusteesta, koska kyseisillä yksiköillä ei ole lainsäädännön mukaan omaa pääomaa. Tästä seuraa, että ulkomaiset luottolaitokset, jotka ovat päättäneet sijoittautua Portugaliin sivuliikkeen välityksellä, ovat kyseisen lainsäädännön takia epäedullisemmassa asemassa kuin kotimaiset luottolaitokset ja ulkomaisten luottolaitosten tytäryhtiöt.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">29.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komissio on katsonut kirjallisissa huomautuksissaan, että mahdollinen välillinen syrjintä voisi siten aiheutua sivuliikkeiden, joilla ei voi olla laillisesti omaa pääomaa, koska ne eivät ole oikeushenkilöitä, oikeudellisesta asemasta eikä itse Portugalin lainsäädännöstä. Komission mukaan tällainen tytäryhtiöiden ja sivuliikkeiden erilainen kohtelu kuuluu kuitenkin jäsenvaltioiden verotuksellisen itsemääräämisoikeuden piiriin. Tämän johtopäätöksen tueksi komissio viittaa 10.6.2015 annettuun tuomioon X AB (C‑686/13, EU:C:2015:375; jäljempänä tuomio X AB).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">30.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Mielestäni tämä väite ei ole vakuuttava kahdesta syystä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">31.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Se ei ensinnäkään sovi yhteen merkityksellisen oikeuskäytännön kanssa. Tässä yhteydessä on muistutettava, että oikeuskäytännössä on toistuvasti katsottu tuomiosta komissio v. Ranska (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-8" href="#t-8">8</a>
</span>) lähtien, että koska SEUT 49 artiklan ensimmäisen kohdan toisessa virkkeessä nimenomaisesti annetaan talouden toimijoille mahdollisuus vapaasti valita sopiva oikeudellinen muoto toimintansa harjoittamiseen toisessa jäsenvaltiossa, tätä valinnan vapautta ei voida rajoittaa syrjivillä verosäännöksillä. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-9" href="#t-9">9</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">32.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Yhteisöjen tuomioistuin on tämän jälkeen täsmentänyt tuomiossa CLT-UFA, että vapaudella valita sopiva oikeudellinen muoto on tarkoitus mahdollistaa muun muassa se, että kaikki yhtiöt, joilla on kotipaikka jäsenvaltiossa, voivat avata sivuliikkeen toisessa jäsenvaltiossa harjoittaakseen siellä toimintaansa edellytyksin, jotka ovat samoja kuin tällaisten yhtiöiden tytäryhtiöihin sovellettavat edellytykset. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-10" href="#t-10">10</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">33.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Näin ollen oikeuskäytännöstä ilmenee, että tämä vapaus on esteenä ulkomaisen yhtiön erilaiselle verotukselliselle kohtelulle sen mukaan, harjoittaako se toimintaa vastaanottavassa jäsenvaltiossa tytäryhtiön vai sivuliikkeen välityksellä, koska tämä erilainen kohtelu merkitsee kansalaisuuteen perustuvaa syrjintää. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-11" href="#t-11">11</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">34.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tällaisen tulkinnan taustalla olevan logiikan mukaisesti sivuliikkeet, jotka eivät ole oikeushenkilöitä, ovat pelkkä niiden emoyhtiön ilmentymä ulkomailla, kun taas ulkomaisten yhtiöiden tytäryhtiöt ovat niiden sijoittautumisvaltiossa verotuksellisesti itsenäisiä oikeussubjekteja ja siten kyseisessä valtiossa asuvia yhtiöitä. Näin ollen kansallinen lainsäädäntö, jossa tytäryhtiöitä kohdellaan edullisemmin kuin sivuliikkeitä, johtaa viime kädessä siihen, että kotimaisia yhtiöitä kohdellaan edullisemmin kuin ulkomaisia yhtiöitä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">35.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Yhteisöjen tuomioistuin on ilmaissut tämän samanarvoisuuden täsmällisemmin tuomion Saint-Gobain ZN (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-12" href="#t-12">12</a>
</span>) 44 kohdassa, jonka mukaan ”[u]lkomaisten yhtiöiden sivuliikkeiden ja [kotimaisten] yhtiöiden erilaista kohtelua samoin kuin sivutoimipaikan muodon valinnanvapauden rajoitusta on tarkasteltava [SEUT 49 ja SEUT 54] artiklan yhtenä ja samana rikkomisena”, (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-13" href="#t-13">13</a>
</span>) ja äskettäin 17.5.2017 annetun tuomion X (C‑68/15, EU:C:2017:379) 36 kohdassa, jonka mukaan ”pääasiassa kyseessä olevan kaltaisen kansallisen verolainsäädännön soveltamisessa ulkomaisen yhtiön kotimaiseen tytäryhtiöön on kyse kotimaisen yhtiön verokohtelusta ja toisaalta saman verolainsäädännön soveltamisessa ulkomaisen yhtiön kotimaiseen kiinteään toimipaikkaan[ (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-14" href="#t-14">14</a>
</span>)] on kyse ulkomaisen yhtiön verokohtelusta”.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">36.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toiseksi unionin tuomioistuimen tuomion X AB 33 kohdassa esittämää toteamusta ei nähdäkseni voida – toisin kuin komissio väittää – soveltaa nyt käsiteltävässä asiassa. On tarkasteltava lyhyesti kyseistä tuomiota.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">37.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kyseisessä Ruotsin lainsäädännössä suljettiin yhteisöveron perusteen ulkopuolelle voitot, jotka oli saatu tietyntyyppisten yhtiöiden yhtiöosuuksien luovutuksesta, ja vastaavasti ei säädetty mahdollisuudesta vähentää tällaisista liiketoimista syntyneitä tappioita myöskään siinä tapauksessa, että nämä tappiot aiheutuivat valuuttakurssitappiosta. Kyseisen lainsäädännön mukaan se, olivatko yhtiöt, joiden yhtiöosuudet oli luovutettu, sijoittautuneet Ruotsiin vai toiseen jäsenvaltioon, oli merkityksetöntä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">38.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin tuomioistuin, jonka käsiteltäväksi oli saatettu kysymys siitä, kohdeltiinko sijoituksia, jotka tehtiin yhtiöosuuksien muodossa muussa jäsenvaltiossa kuin Ruotsissa, Ruotsin lainsäädännöstä aiheutuvan valuuttakurssitappioiden vähennysmahdollisuuden puuttumisen takia epäedullisemmin kuin samankaltaisia Ruotsissa tehtyjä sijoituksia, sovelsi kyseisessä 33 kohdassa periaatetta, jonka mukaan sijoittautumisvapautta ei voida ymmärtää siten, että jäsenvaltio olisi pakotettu laatimaan verosääntönsä jonkin toisen jäsenvaltion verosäännöt huomioon ottaen varmistaakseen kaikissa tilanteissa verotuksen, joka poistaa kaikki kansallisista verolainsäädännöistä johtuvat eroavuudet, koska päätökset, jotka yhtiö tekee kaupallisten rakenteiden perustamisesta ulkomaille, voivat tapauksen mukaan olla enemmän tai vähemmän edullisia tai epäedullisia tällaiselle yhtiölle. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-15" href="#t-15">15</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">39.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Käsiteltävä asia eroaa mielestäni kyseisestä asiasta, koska välillinen syrjintä ei johdu siinä valtiossa, jossa on sen yhtiön kotipaikka, jolle sivuliike kuuluu, sovellettavan verotuksen ja kyseisen sivuliikkeen sijaintivaltiossa noudatettavan verotuksen yhteisvaikutuksesta, vaan se johtuu ainoastaan viimeksi mainitusta verotuksesta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">40.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Edellä esitetyn perusteella katson, että se, että yksiköiden, jotka eivät ole oikeushenkilöitä, on mahdotonta merkitä omaa pääomaa taseeseensa ja tältä osin vähentää sitä niiden ASSB-veron määräytymisperusteesta, johtaa siihen, että ulkomaisten luottolaitosten sivuliikkeet asetetaan huonompaan asemaan kuin kotimaiset luottolaitokset ja ulkomaisten luottolaitosten tytäryhtiöt.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">41.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">On kuitenkin huomattava, että Portugalin hallitus on kiistänyt sekä kirjallisissa huomautuksissaan että istunnossa jyrkästi sen väitteen paikkansapitävyyden, jonka mukaan ulkomaisten luottolaitosten sivuliikkeet eivät voi merkitä alkupääomaansa kirjanpitoon omana pääomana. Tarkemmin sanottuna kyseinen hallitus väittää, että tällainen sivuliike voi Portugalin lainsäädännön mukaan vapaasti luokitella ne varat, jotka sille on osoitettu, kirjanpidossaan vastuisiin tai omaan pääomaan sen mukaan, ovatko kyseiset varat mahdollisesti korvausta vai luonteeltaan pysyviä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">42.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tältä osin muistutan, että unionin tuomioistuimen, jolle kansallinen tuomioistuin on esittänyt ennakkoratkaisupyynnön, on pitäydyttävä kansallisen oikeuden tulkinnassa, jonka kyseinen tuomioistuin on sille esittänyt. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-16" href="#t-16">16</a>
</span>) Kuten tässä ratkaisuehdotuksessa on aiemmin selitetty, ennakkoratkaisupyynnöstä ilmenee, että ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin on omaksunut sellaisen Portugalin oikeuden tulkinnan, joka vastaa valittajan tekemää tulkintaa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">43.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Lisäksi ulkomaisten luottolaitosten sivuliikkeitä kohdellaan valittajan mukaan syrjivästi kotimaisiin yhtiöihin nähden, koska on olemassa suuri määrä omiin varoihin rinnastettavissa olevia eriä, joita ainoastaan oikeushenkilöt voivat laskea liikkeeseen. Niitä ovat muun muassa vaihtovelkakirjalainat, tuottosidonnaiset joukkovelkakirjat, lunastusehtoiset etuoikeutetut osakkeet ja ehdollisesti vaihtokelpoiset velkakirjat (contingent convertible bonds). Portugalin hallitus ei ole kiistänyt tätä tulkintaa kirjallisissa huomautuksissaan eikä istunnossa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">44.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Mielestäni ei ole epäilystäkään siitä, että näiden omiin varoihin rinnastettavien velkainstrumenttien arvon vähentäminen ASSB-veron määräytymisperusteesta merkitsee – samoin kuin omien varojen vähentäminen – sitä, että ulkomaisten luottolaitosten sivuliikkeitä kohdellaan epäedullisemmin kuin kotimaisia luottolaitoksia ja ulkomaisten luottolaitosten tytäryhtiöitä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">45.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tästä seuraa, että lainsäädäntö, jolla otettiin käyttöön ASSB, johtaa niihin ulkomaisiin luottolaitoksiin, jotka haluavat sijoittautua Portugaliin sivuliikkeen välityksellä, kohdistuvaan välilliseen syrjintään, joten se kuuluu SEUT 49 artiklassa kiellettyihin toimenpiteisiin. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-17" href="#t-17">17</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">46.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan sijoittautumisvapauden rajoitus voidaan hyväksyä vain, jos se koskee tilanteita, jotka eivät ole objektiivisesti arvioituina toisiinsa rinnastettavissa, tai jos se on oikeutettu yleistä etua koskevan pakottavan syyn johdosta. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-18" href="#t-18">18</a>
</span>) Näin ollen on tarpeen selvittää, kuuluuko pääasiassa kyseessä oleva lainsäädäntö, joka – kuten on todettu – on omiaan rajoittamaan sijoittautumisvapautta, jommankumman tapauksen piiriin.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Se, ovatko tilanteet objektiivisesti arvioituina toisiinsa rinnastettavissa</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">47.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Siltä osin kuin kyse on siitä, ovatko tilanteet objektiivisesti arvioituina toisiinsa rinnastettavissa, vakiintuneesta oikeuskäytännöstä käy ilmi, että rajat ylittävän tilanteen rinnastettavuutta jäsenvaltion sisäiseen tilanteeseen on tutkittava siten, että huomioon otetaan kyseessä olevalla kansallisella verolainsäädännöllä tavoiteltu päämäärä. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-19" href="#t-19">19</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">48.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tältä osin huomautan, että ASSB on otettu käyttöön sosiaaliturvajärjestelmän rahoitusmekanismien vahvistamiseksi ohjaamalla kyseisen veron kantamisesta saatavat tulot sosiaaliturvajärjestelmän vakauttamisrahastoon. Ennakkoratkaisupyynnöstä käy erityisesti ilmi, että ASSB:n käyttöönotolla ja sen soveltamisella ainoastaan pankkisektoriin kompensoidaan rahoituspalveluihin ja rahoitusliiketoimiin yleisesti sovellettavaa arvonlisäverovapautta ja pyritään tasaamaan rahoitusalan verorasitusta suhteessa muihin aloihin.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">49.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kun otetaan huomioon kyseisellä verolainsäädännöllä tavoiteltu päämäärä, ei ole epäilystäkään siitä, että Portugalissa sivuliikkeen välityksellä toimivan ulkomaisen luottolaitoksen tilanne on rinnastettavissa kotimaisen luottolaitoksen tai ulkomaisen luottolaitoksen tytäryhtiön tilanteeseen. Näiden yksiköiden välillä ei ole näin ollen ASSB-veron määräytymisperusteen määrittämistä koskevien sääntöjen osalta minkäänlaista niiden objektiiviseen asemaan liittyvää eroa, jolla voitaisiin perustella erilainen kohtelu. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-20" href="#t-20">20</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Oikeuttamisperusteen olemassaolo</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">50.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Yleistä etua koskevien pakottavien syiden, joilla näin vahvistettu sijoittautumisvapauden rajoitus voidaan oikeuttaa, osalta on muistutettava aluksi, että unionin tuomioistuin on tunnustanut sellaisenaan tarpeen säilyttää verojärjestelmän johdonmukaisuus, tarpeen taata verovalvonnan tehokkuus, tarpeen estää veropetoksia ja tarpeen säilyttää verotusvallan tasapainoinen jako jäsenvaltioiden välillä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">51.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tarve säilyttää verojärjestelmän johdonmukaisuus edellyttää, että kyseessä olevalla lainsäädännöllä myönnetyn veroedun osoitetaan olevan välittömässä yhteydessä siihen, että tämä etu kompensoidaan kantamalla tietty vero. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-21" href="#t-21">21</a>
</span>) Käsiteltävässä asiassa mikään ei viittaa siihen, että kotimaisille luottolaitoksille ja ulkomaisten luottolaitosten tytäryhtiöille sallittua omiin varoihin sisältyvien erien vähentämistä ASSB-veron määräytymisperusteesta kompensoitaisiin kantamalla veroa näiltä luottolaitoksilta ja tytäryhtiöiltä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">52.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tarve säilyttää verovalvonnan tehokkuus merkitsee pääasiallisesti sitä, että jäsenvaltiot saavat soveltaa sellaisia toimia, joiden perusteella verotettava määrä on mahdollista tarkistaa selvästi ja täsmällisesti. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-22" href="#t-22">22</a>
</span>) Mielestäni on selvää, että kyseessä olevalla Portugalin lainsäädännöllä, jossa säädetään sellaisesta veron määräytymisperusteen laskentatavasta, joka johtaa väistämättä korkeampaan tulokseen ulkomaisten luottolaitosten sivuliikkeiden tapauksessa, ei ole minkäänlaista yhteyttä tällaiseen tavoitteeseen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">53.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Käsiteltävässä asiassa ei voida myöskään vedota tarpeeseen estää veropetoksia ja väärinkäytöksiä, koska Portugalin lainsäädännöllä, jolla otettiin käyttöön ASSB, ei erityisesti pyritä, kuten oikeuskäytännössä edellytetään, estämään sellaisia menettelyjä, joilla luodaan ilman taloudellista todellisuuspohjaa olevia täysin keinotekoisia järjestelyjä, joiden tavoitteena on veroetuuden saaminen perusteettomasti. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-23" href="#t-23">23</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">54.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">On vielä tutkittava tarvetta säilyttää verotusvallan tasapainoinen jako jäsenvaltioiden välillä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">55.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tältä osin komissio on väittänyt istunnossa, että välillinen syrjintä, josta sivuliikkeet kärsivät sen takia, että ne eivät voi laskea liikkeeseen omiin varoihin rinnastettavia velkainstrumentteja, saattaisi olla perusteltavissa vaatimuksella taata verotusvallan tasapainoinen jako jäsenvaltioiden välillä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">56.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komissio on muistuttanut tältä osin, että kyseessä olevan Portugalin lainsäädännön mukaan ulkomaisten luottolaitosten tytäryhtiöt voivat vähentää ainoastaan niiden itsensä liikkeeseen laskemien omiin varoihin rinnastettavien velkainstrumenttien arvon ASSB-veron määräytymisperusteesta eivätkä voi vähentää niiden emoyhtiöiden liikkeeseen laskemien instrumenttien arvoa. Samoin sivuliikkeet eivät voi vähentää niiden emoyhtiöiden liikkeeseen laskemien instrumenttien arvoa silloin, kun kyseiset instrumentit eivät liity kyseisten sivuliikkeiden toimintaan.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">57.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tämän lainsäädännöllisen valinnan taustalla oleva tavoite on komission mukaan sen välttäminen, että Portugalissa sivuliikkeen välityksellä toimivilla ulkomaisilla luottolaitoksilla on vapaus valita niiden ASSB-veron määräytymisperusteen laajuus liittämällä kyseisen sivuliikkeen Portugalissa harjoittamaan toimintaan keinotekoisesti omiin varoihin rinnastettavia velkainstrumentteja.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">58.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Vastauksen, jota haluan ehdottaa tähän komission argumenttiin, antaminen edellyttää joidenkin alustavien huomautusten esittämistä verotusvallan tasapainoisen jaon säilyttämisestä jäsenvaltioiden välillä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">59.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin tuomioistuin on tunnustanut verotusvallan tasapainoisen jaon säilyttämisen jäsenvaltioiden välillä – joka on hyväksytty ensimmäisen kerran tuomiossa Marks &amp; Spencer (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-24" href="#t-24">24</a>
</span>) tappioiden kaksinkertaisen käytön ja veronkierron vaaran välttämistä koskevaan tarpeeseen liittyen – sittemmin itsenäiseksi oikeuttamisperusteeksi.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">60.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin tuomioistuin on näin tehdessään ottanut huomioon sen seikan, että välitön verotus on jäsenvaltioiden verotusvallan keskiössä. Koska alaa ei ole yhdenmukaistettu unionin oikeudessa, on nimittäin jäsenvaltioiden asiana vahvistaa verotusvaltansa jakoperusteet tekemällä sopimuksia kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tai yksipuolisin toimenpitein. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-25" href="#t-25">25</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">61.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tämä oikeuttamisperuste ilmentää siten kansainvälisellä tasolla laajalti tunnustettua valtion verotusvallan alueperiaatetta. Täsmällisemmin sanottuna unionin tuomioistuin on hyväksynyt tarpeen säilyttää jäsenvaltioiden välisen verotusvallan tasapainoinen jako muun muassa silloin, kun kyseessä olevalla järjestelmällä pyritään estämään menettelytapoja, jotka ovat omiaan vaarantamaan jäsenvaltion oikeuden käyttää verotusvaltaansa sen alueella toteutettujen toimintojen osalta. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-26" href="#t-26">26</a>
</span>) Esimerkkinä tästä yhtiöille ei voida antaa täyttä vapautta siirtää voittojaan jäsenvaltiosta toiseen tai valita, otetaanko niiden tappiot huomioon siinä jäsenvaltiossa, johon ne ovat sijoittautuneet, vai jossakin toisessa jäsenvaltiossa, sillä perusteella, että tällaisten käytäntöjen seurauksena olisi se, että veron määräytymisperuste kasvaisi jossain jäsenvaltiossa ja pienenisi jossain toisessa jäsenvaltiossa siirrettyjen voittojen tai tappioiden määrää vastaavasti kyseisen yhtiön valinnan mukaisesti. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-27" href="#t-27">27</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">62.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komissio katsoo pääasiallisesti, että kyseessä olevalla lainsäädännöllä pyritään suojaamaan Portugalin valtion verotusvaltaa sen alueella harjoitetun toiminnan osalta, koska kyseisestä lainsäädännöstä seuraa, että Portugalissa sivuliikkeen välityksellä toimivia ulkomaisia luottolaitoksia estetään sisällyttämästä kyseisen sivuliikkeen taseeseen omiin varoihin rinnastettavia velkainstrumentteja, jotka eivät kuulu kyseisen sivuliikkeen Portugalissa harjoittaman toiminnan piiriin, ja siten vähentämästä kyseistä määrää mainitun sivuliikkeen ASSB-veron määräytymisperusteesta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">63.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Mielestäni jäsenvaltioiden välisen verotusvallan tasapainoisen jaon tarpeeseen perustuvaan oikeuttamisperusteeseen ei voida vedota pätevästi komission puoltamalla tavalla.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">64.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">On nimittäin huomautettava, että jäsenvaltion, joka pyrkii vetoamaan siihen, että sen kansallisella lainsäädännöllä pyritään estämään kaikki sen verotusvallan alueellisuuden loukkaukset, on vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan täytettävä johdonmukaisuutta koskeva vaatimus.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">65.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tarkemmin sanottuna kyseisestä oikeuskäytännöstä ilmenee, että silloin, kun jäsenvaltio on päättänyt myöntää veroedun alueelleen sijoittautuneille yhtiöille ja on siten luopunut verotusvaltansa käyttämisestä kyseisiin yhtiöihin nähden, kyseinen valtio ei voi vedota tarpeeseen taata verotusvallan tasapainoinen jako jäsenvaltioiden välillä perustellakseen muuhun jäsenvaltioon sijoittautuneiden yhtiöiden verotuksen. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-28" href="#t-28">28</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">66.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Käsiteltävässä asiassa Portugalin valtio on luopunut verotusvaltansa käyttämisestä silloin, kun se on myöntänyt kotimaisille luottolaitoksille ja ulkomaisten luottolaitosten tytäryhtiöille – joiden osalta muistutan, että ne ovat verotuksellisesti itsenäisiä oikeussubjekteja ja siten kyseisessä valtiossa asuvia yhtiöitä – veroedun, joka muodostuu mahdollisuudesta vähentää omiin varoihin rinnastettavien velkainstrumenttien arvo niiden ASSB-veron määräytymisperusteesta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">67.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tämän perusteella kyseinen valtio ei voi pätevästi vedota verotusvaltansa alueellisuuteen oikeuttaakseen ulkomaisten luottolaitosten sivuliikkeiden, joilla ei ole edellä esitetyistä syistä mahdollisuutta vähentää kyseisten instrumenttien arvoa niiden kyseisen veron määräytymisperusteesta, epäedullisen kohtelun.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ratkaisuehdotus</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">68.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Edellä esitetyn perusteella ehdotan, että unionin tuomioistuin vastaa Tribunal Arbitral Tributárion (Centro de Arbitragem Administrativa – CAAD) esittämään toiseen ennakkoratkaisukysymykseen seuraavasti:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-106" title="page-16">
      SEUT 49 artiklassa vahvistettua sijoittautumisvapautta on tulkittava siten, että se on esteenä kansalliselle lainsäädännölle, jonka mukaan ainoastaan kotimaiset luottolaitokset ja ulkomaisten luottolaitosten tytäryhtiöt, jotka ovat oikeushenkilöitä, voivat vähentää omat varansa ja niihin rinnastettavat velkainstrumentit niiden vastuista kannettavan veron määräytymisperusteesta ja ulkomaisten luottolaitosten sivuliikkeet, jotka eivät ole oikeushenkilöitä, eivät voi siten tehdä näin.
    </p>
    <div/>
  <hr class="note"/>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-1" href="#c-1">1</a>
</span>) Alkuperäinen kieli: ranska.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-2" href="#c-2">2</a>
</span>) EUVL 2014, L 173, s. 190.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-3" href="#c-3">3</a>
</span>) Tuomio 5.3.2019, Eesti Pagar (C‑349/17, EU:C:2019:172, 47–50 kohta).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-4" href="#c-4">4</a>
</span>) Tuomio 16.2.2023, Gallaher (C‑707/20, EU:C:2023:101, 70 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-5" href="#c-5">5</a>
</span>) Tuomio 11.5.2023, Manitou BF ja Bricolage Investissement France (C‑407/22 ja C‑408/22, EU:C:2023:392, 20 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-6" href="#c-6">6</a>
</span>) Tuomio 6.10.2022, Contship Italia (C‑433/21 ja C‑434/21, EU:C:2022:760, 35 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-7" href="#c-7">7</a>
</span>) Tuomio 3.3.2020, Vodafone Magyarország (C‑75/18, EU:C:2020:139, 43 kohta).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-8" href="#c-8">8</a>
</span>) Tuomio 28.1.1986 (270/83, EU:C:1986:37).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-9" href="#c-9">9</a>
</span>) Tuomion 22 kohta.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-10" href="#c-10">10</a>
</span>) Tuomio 23.2.2006 (C‑253/03, EU:C:2006:129, 15 kohta). Ks. myös tuomio 6.9.2012, Philips Electronics UK (C‑18/11, EU:C:2012:532, 14 kohta).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-11" href="#c-11">11</a>
</span>) Ks. tästä julkisasiamies Kokottin ratkaisuehdotus X (C‑68/15, EU:C:2016:886, 24 ja 25 kohta). Ks. tytäryhtiöiden ja sivuliikkeiden toisiinsa rinnastettavuutta koskevasta kriittisestä tarkastelusta erityisesti Wattel, Peter J., ”Corporate tax jurisdiction in the EU with respect to branches and subsidiaries; dislocation distinguished from discrimination and disparity; a plea for territoriality”, EC Tax Review, nro 4, 2003, s. 196.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-12" href="#c-12">12</a>
</span>) Tuomio 21.9.1999 (C‑307/97, EU:C:1999:438).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-13" href="#c-13">13</a>
</span>) Kursivointi tässä.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-14" href="#c-14">14</a>
</span>) On huomattava, että ilmaisua ”kotimainen” kiinteä toimipaikka käytetään kyseisessä tuomion kohdassa ilmaisun ”kyseisessä jäsenvaltiossa toimiva” synonyyminä.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-15" href="#c-15">15</a>
</span>) Unionin tuomioistuin totesi lisäksi, että tämä päätelmä ei ole ristiriidassa 28.2.2008 annetussa tuomiossa Deutsche Shell (C‑293/06, EU:C:2008:129) tehdyn päätelmän kanssa; yhteisöjen tuomioistuin oli katsonut kyseisessä tuomiossa pääasiallisesti, että Saksan lainsäädäntö muodosti sijoittautumisvapauden rajoituksen, koska siinä suljettiin pois mahdollisuus vähentää sellaiset valuuttakurssitappiot, jotka yhtiö, jonka yhtiöjärjestyksen mukainen kotipaikka oli Saksan alueella, kärsi sellaiselle kiinteälle toimipaikalleen, joka sijaitsi jossain toisessa jäsenvaltiossa, antamansa alkupääoman kotiuttamisesta. Unionin tuomioistuimen mukaan asian Deutsche Shell oikeudellinen asiayhteys oli nimittäin erilainen, koska kyseisen asian kohteena olevassa lainsäädännössä säädettiin – toisin kuin Ruotsin lainsäädännössä –, että yleissääntönä valuuttakurssivoitto oli veronalaista ja valuuttakurssitappio vastaavasti vähennyskelpoista. Ks. mm. tuomion X AB 38 kohta.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-16" href="#c-16">16</a>
</span>) Tuomio 27.10.2022, Instituto do Cinema e do Audiovisual (C‑411/21, EU:C:2022:836, 16 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-17" href="#c-17">17</a>
</span>) Tilanne voisi olla toinen, jos ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin päätyisi ASSB-veron määräytymisperusteen eri osia koskevan kokonaisarvioinnin perusteella siihen, että kyseisen veron määräytymisperusteen määrittämistapa johtaisi todellakin siihen, että luottolaitosta, joka haluaa sijoittautua Portugaliin sivuliikkeen välityksellä, ei kohdeltaisi epäedullisemmin kuin kotimaisia yhtiöitä. Ks. tältä osin tuomio 17.5.2017, X (C‑68/15, EU:C:2017:379, 44 kohta). Huomautan kuitenkin, että mikään asiakirja-aineistossa ei näytä osoittavan, että asia olisi näin. </p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-18" href="#c-18">18</a>
</span>) Tuomio 20.12.2017, Deister Holding ja Juhler Holding (C‑504/16 ja C‑613/16, EU:C:2017:1009, 91 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-19" href="#c-19">19</a>
</span>) Tuomio 2.6.2016, Pensioenfonds Metaal en Techniek (C‑252/14, EU:C:2016:402, 48 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-20" href="#c-20">20</a>
</span>) Ks. tuomio 25.2.2021, Novo Banco (C‑712/19, EU:C:2021:137, 26 kohta).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-21" href="#c-21">21</a>
</span>) Tuomio 12.6.2018, Bevola ja Jens W. Trock (C‑650/16, EU:C:2018:424, 45 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-22" href="#c-22">22</a>
</span>) Tuomio 19.7.2012, A (C‑48/11, EU:C:2012:485, 33 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-23" href="#c-23">23</a>
</span>) Tuomio 20.12.2017, Deister Holding ja Juhler Holding (C‑504/16 ja C‑613/16, EU:C:2017:1009, 60 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-24" href="#c-24">24</a>
</span>) Tuomio 13.12.2005 (C‑446/03, EU:C:2005:763).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-25" href="#c-25">25</a>
</span>) Tuomio 18.7.2007, Oy AA (C‑231/05, EU:C:2007:439, 52 kohta; jäljempänä tuomio Oy AA).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-26" href="#c-26">26</a>
</span>) Tuomio 13.10.2022, Finanzamt Bremen (C‑431/21, EU:C:2022:792, 39 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-27" href="#c-27">27</a>
</span>) Ks. vastaavasti tuomio Oy AA, 56 kohta ja tuomio 15.5.2008, Lidl Belgium (C‑414/06, EU:C:2008:278, 34 kohta).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-28" href="#c-28">28</a>
</span>) Ks. erityisesti tuomio 8.11.2007, Amurta (C‑379/05, EU:C:2007:655, 58 ja 59 kohta) ja tuomio 18.6.2009, Aberdeen Property Fininvest Alpha (C‑303/07, EU:C:2009:377, 67 kohta).</p>
</body>
</html>
