Bryssel 7.6.2022

COM(2022) 266 final

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

Vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2020/2093 4 artiklan mukaisesti monivuotiseen rahoituskehykseen tehtävä tekninen mukautus vuodeksi 2023


KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

Vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2020/2093 4 artiklan mukaisesti monivuotiseen rahoituskehykseen tehtävä tekninen mukautus vuodeksi 2023

1.Johdanto

Tässä tiedonannossa ilmoitetaan budjettivallan käyttäjälle vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2020/2093 1 , jäljempänä ’rahoituskehysasetus’, 4 artiklan mukaisesti rahoituskehykseen ennen vuoden 2023 talousarviomenettelyä tehdyn teknisen mukautuksen tulokset. Teknisessä mukautuksessa vahvistetaan erityisesti käypinä hintoina ilmaistut menojen enimmäismäärät, jotka perustuvat kiinteään 2 prosentin deflaatiokertoimeen rahoituskehysasetuksen 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

Tiedonannossa esitetään uusimpien talousennusteiden 2 pohjalta myös Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä annetun, tämän tiedonannon antamishetkellä voimassa olevan neuvoston päätöksen mukaisesti vahvistettuun omien varojen enimmäismäärään nähden jäävän liikkumavaran laskenta.

Tässä tiedonannossa esitetään myös rahoituskehysasetuksen 11 artiklan 1 kohdan a ja c alakohdan mukaisesti käytettävissä olevat yhden ainoan liikkumavaravälineen määrät, rahoituskehysasetuksen 11 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukainen maksumäärärahojen enimmäismäärän mukauttaminen sekä rahoituskehysasetuksen 5 artiklan mukaiset ohjelmakohtaiset mukautukset.

Rahoituskehysasetuksen 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti komissio laatii rahoituskehyksen teknisen mukautuksen ja ilmoittaa tulokset budjettivallan käyttäjälle vuosittain ennen vuoden n + 1 talousarviomenettelyä.

Rahoituskehysasetuksen 4 artiklan 4 kohdan mukaisesti ja rajoittamatta saman asetuksen 6 ja 7 artiklan soveltamista rahoituskehykseen ei tehdä muita kyseessä olevaa vuotta koskevia teknisiä mukautuksia varainhoitovuoden aikana eikä sitä seuraavina vuosina jälkikäteen tehtävinä korjauksina.

2.Rahoituskehystaulukon mukauttamismenettely (liite – taulukot 1 ja 2)

Taulukossa 1 (liite) on esitetty rahoituskehysasetuksen mukainen EU:n monivuotinen rahoituskehys vuoden 2018 hintoina kyseisen asetuksen 2 artiklan 1 kohdan, 5 artiklan 2 kohdan ja 11 artiklan mukaisesti mukautettuna.

Taulukossa 2 (liite) on esitetty mukautettu EU:n monivuotinen rahoituskehys käypinä hintoina.

Prosentteina suhteessa unionin bruttokansantuloon (BKTL) ilmaistu rahoituskehys on tarkistettu tuoreimpien talousennusteiden perusteella. Näin ollen EU:n vuoden 2023 BKTL on 16 342 510 miljoonaa euroa käypinä hintoina.

2.1.Monivuotiseen rahoituskehykseen tehtävän vuotta 2023 koskevan teknisen mukautuksen tärkeimmät tulokset

Monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistettu maksusitoumusmäärärahojen yhteenlaskettu vuoden 2023 enimmäismäärä (182 667 miljoonaa euroa käypinä hintoina) on 1,12 prosenttia suhteessa BKTL:oon. Monivuotisen rahoituskehyksen mukainen maksumäärärahojen yhteenlaskettu enimmäismäärä on 168 575 miljoonaa euroa käypinä hintoina (1,03 % suhteessa BKTL:oon).

Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä 14. joulukuuta 2020 annettu neuvoston päätös (EU, Euratom) 2020/2053 3 tuli voimaan 1. kesäkuuta 2021. Sitä sovelletaan takautuvasti 1. tammikuuta 2021 alkaen. Maksumäärärahojen osalta vahvistettu omien varojen enimmäismäärä on 2,00 prosenttia kaikkien jäsenvaltioiden yhteenlasketusta BKTL:sta. Tästä määrästä 0,60 prosenttiyksikköä on väliaikainen korotus, jonka ainoana tarkoituksena on kattaa kaikki Euroopan unionin elpymisvälineestä 4 aiheutuvat vastuut.

Näin ollen monivuotisen rahoituskehyksen mukaisen maksumäärärahojen enimmäismäärän ja maksumäärärahojen osalta vahvistetun omien varojen enimmäismäärän välille jäisi vuonna 2023 kaikkiaan 158 275 miljoonan euron liikkumavara, joka on 0,97 prosenttia suhteessa BKTL:oon. 5

Seuraavassa taulukossa esitetään vuosien 2021–2027 osalta tiedot prosentteina suhteessa BKTL:oon ilmaistusta liikkumavarasta monivuotisen rahoituskehyksen mukaisen maksumäärärahojen enimmäismäärän ja maksumäärärahojen osalta vahvistetun omien varojen enimmäismäärän välillä.

Prosentteina suhteessa EU:n BKTL:oon

2021

2022 6

2023

2024

2025

2026

2027

2021–2027

Rahoituskehyksen mukainen maksumäärärahojen enimmäismäärä

1,18 %

1,14 %

1,03 %

0,99 %

0,96 %

0,94 %

0,93 %

1,02 %

Neuvoston päätöksen (EU, Euratom) 2020/2053 mukaiseen omien varojen enimmäismäärään (2,00 % suhteessa BKTL:oon) nähden jäävä liikkumavara

0,02 %

0,86 %

0,97 %

1,01 %

1,04 %

1,06 %

1,07 %

0,98 % 7

2.2.Otsakkeen 3 alaenimmäismäärän mukauttaminen

Rahoituskehysasetuksen 2 artiklan 1 kohdassa säädetään, että otsakkeeseen 3 sisältyvää, markkinoihin liittyviä menoja ja suoria tukia (yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) ensimmäinen pilari) koskevaa vuosien 2021–2027 alaenimmäismäärää mukautetaan YMP:n ensimmäisen ja toisen pilarin välisten siirtojen jälkeen sen säädöksen mukaisesti, jossa nämä siirrot vahvistetaan. Otsakkeen 3 maksusitoumusmäärärahojen yhteenlaskettu enimmäismäärä sen sijaan ei muutu.

Otsakkeen 3 alaenimmäismäärää mukautetaan kolmannen kerran 8 monivuotiseen rahoituskehykseen vuoden 2023 osalta tehdyn teknisen mukautuksen yhteydessä.

Jäsenvaltioiden oli toimitettava siirtoilmoitukset komissiolle viimeistään 1. elokuuta 2021. Tulokset esitettiin 8. marraskuuta 2021 annetussa komission delegoidussa asetuksessa (EU) 2022/42 9 ja 15. helmikuuta 2022 annetussa komission delegoidussa asetuksessa (EU) 2022/648 10 . Nämä siirrot kattoivat tukien alentamisen ja pilareiden välisen jouston asetuksen (EU) N:o 1307/2013 11  11 artiklan 1 kohdan, 11 artiklan 6 kohdan neljännen alakohdan, 14 artiklan 1 kohdan seitsemännen alakohdan ja 14 artiklan 2 kohdan seitsemännen alakohdan mukaisesti. Nämä mukautukset vaikuttavat asetuksen (EU) 2021/2115 12 soveltamiseen vuoden 2023 osalta.

Käypinä hintoina ilmaistut otsakkeen 3 alaenimmäismäärän muutokset muunnetaan vuoden 2018 hinnoiksi, jotta voidaan mukauttaa vuoden 2018 hintoina laadittua rahoituskehystaulukkoa. Siirtojen nettomäärä muunnetaan tätä varten ensin vuoden 2018 hinnoiksi käyttämällä kiinteää 2 prosentin vuotuista deflaatiokerrointa. Tulos pyöristetään, jotta saadaan mukautettu alaenimmäismäärä miljoonina euroina. Pyöristyksellä varmistetaan, että monivuotiseen rahoituskehykseen sisältyvä alaenimmäismäärä on aina suurempi kuin Euroopan maatalouden tukirahaston (maataloustukirahasto) vuotuisista määrärahoista menoihin käytettävissä oleva nettomäärä. Tuloksena oleva vähäinen ero ei muodosta käytettävissä olevaa liikkumavaraa, vaan se on yksinomaan pyöristämiseen liittyvä laskennallinen ero. Komissio käyttää kunkin varainhoitovuoden talousarviossa maataloustukirahaston menoihin käytettävissä olevia tarkkoja nettomääriä.

Seuraavassa taulukossa esitetään YMP:n kahden pilarin välisten siirtojen nettotulos (miljoonina euroina) ja niiden vaikutus otsakkeen 3 alaenimmäismäärään.

Maataloustukirahaston alaenimmäismäärä (markkinoihin liittyvät menot ja suorat tuet) siirtojen jälkeen (käypinä ja vuoden 2018 hintoina)

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

2021–2027

- käypinä hintoina -

Otsakkeen 3 alkuperäinen alaenimmäismäärä

40 925,000

41 257,000

41 518,000

41 649,000

41 782,000

41 913,000

42 047,000

291 091,000

Otsakkeen 3 alaenimmäismäärä viimeisessä teknisessä mukautuksessa (2022)

40 368,000

41 257,000

41 518,000

41 649,000

41 782,000

41 913,000

42 047,000

290 534,000

Tähänastiset nettosiirrot

–557,046

–618,811

–1 175,857

Nettomäärä tässä teknisessä mukautuksessa (2023)

–825,789

–825,789

Nettosiirrot (pilarista I pilariin II) verrattuna alkuperäiseen alaenimmäismäärään

–557,046

–618,811

–825,789

0,000

0,000

0,000

0,000

–2 001,646

Maataloustukirahaston nettomäärä kaikkien siirtojen jälkeen

40 367,954

40 638,189

40 692,211

41 649,000

41 782,000

41 913,000

42 047,000

289 089,354

Otsakkeen 3 alaenimmäismäärä siirtojen jälkeen

40 368,000

40 639,000

40 693,000

41 649,000

41 782,000

41 913,000

42 047,000

289 091,000

Pyöristysero

0,046

0,811

0,789

0,000

0,000

0,000

0,000

1,646

Ero alkuperäiseen enimmäismäärään kaikkien siirtojen jälkeen

–557,000

–618,000

–825,000

0,000

0,000

0,000

0,000

–2 000,000

- vuoden 2018 hintoina -

Otsakkeen 3 alkuperäinen alaenimmäismäärä

38 564,000

38 115,000

37 604,000

36 983,000

36 373,000

35 772,000

35 183,000

258 594,000

Otsakkeen 3 alaenimmäismäärä viimeisessä teknisessä mukautuksessa (2022)

38 040,000

38 115,000

37 604,000

36 983,000

36 373,000

35 772,000

35 183,000

258 070,000

Tähänastiset nettosiirrot

–524,375

–571,595

–1 095,970

Nettomäärä tässä teknisessä mukautuksessa (2023)

–747,811

–747,811

Nettosiirrot (pilarista I pilariin II) verrattuna alkuperäiseen alaenimmäismäärään

–524,375

–571,595

–747,811

0,000

0,000

0,000

0,000

–1 843,781

Maataloustukirahaston nettomäärä kaikkien siirtojen jälkeen

38 039,625

37 543,405

36 856,189

36 983,000

36 373,000

35 772,000

35 183,000

256 750,219

Otsakkeen 3 alaenimmäismäärä siirtojen jälkeen

38 040,000

37 544,000

36 857,000

36 983,000

36 373,000

35 772,000

35 183,000

256 752,000

Pyöristysero

0,375

0,595

0,811

0,000

0,000

0,000

0,000

1,781

Ero alkuperäiseen enimmäismäärään kaikkien siirtojen jälkeen

–524,000

–571,000

–747,000

0,000

0,000

0,000

0,000

–1 842,000

2.3.Rahoituskehysasetuksen 5 artiklan 2 kohdan mukaiset ohjelmakohtaiset mukautukset

Rahoituskehysasetuksen 5 artiklan 2 kohdan ja 4 artiklan 1 kohdan e alakohdan mukaisesti tässä tiedonannossa esitetään vuotta 2023 koskeva laskelma rahoituskehysasetuksen liitteessä II tarkoitettujen ohjelmien lisämäärärahoista sekä siitä johtuva maksusitoumus- ja maksumäärärahojen enimmäismäärien tarkistus ylöspäin.

Neuvoston asetusten (EY) N:o 1/2003 13 ja (EY) N:o 139/2004 14 mukaisesti määrätyistä sakoista (ja niihin liittyvistä koroista) saadut tulot, jotka kirjattiin varainhoitovuoden loppuun mennessä tuloina talousarvioon, ovat vuoden 2021 osalta 1 233 miljoonaa euroa 15 (1 117 miljoonaa euroa vuoden 2018 hintoina). Määrä alittaa lisämäärärahoille vuoden 2018 hintoina vahvistetun 1 500 miljoonan euron vähimmäismäärän. Näin ollen kyseinen vähimmäismäärä muodostaa vuoden 2023 osalta mukautuksen kokonaismäärän vuoden 2018 hintoina.

Mukautus on käypinä hintoina 1 657 miljoonaa euroa, kun on sovellettu 2 prosentin vuotuista deflaatiokerrointa ja pyöristetty määrä miljooniksi euroiksi monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärien ilmaisemisessa noudatettavan käytännön mukaisesti. Määrä vastaa maksusitoumusmäärärahojen kokonaisenimmäismäärään ja maksumäärärahojen enimmäismäärään vuoden 2023 osalta tehtävää tarkistusta ylöspäin.

Mukautuksen erittely monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeittain ja ohjelmittain perustuu rahoituskehysasetuksen liitteessä II olevan taulukon sarakkeeseen ”Jakoperuste”. Yksittäisiä maksusitoumusmäärärahojen enimmäismääriä koskevat mukautukset pyöristetään lähimpään miljoonaan euroon. 16

MAKSUSITOUMUSMÄÄRÄRAHOJEN ENIMMÄISMÄÄRÄ:

Käypinä hintoina

Vuoden 2018 hintoina

1. Sisämarkkinat, innovointi ja digitaalitalous

602 000 000

545 000 000

Horisontti Eurooppa

451 500 000

408 750 000

InvestEU-rahasto

150 500 000

136 250 000

2b. Palautumiskyky ja arvot

904 000 000

819 000 000

EU4Health

437 302 384

395 912 558

Erasmus+

256 202 383

232 112 557

Luova Eurooppa

90 317 140

81 824 931

Perusoikeudet ja arvot

120 478 093

109 149 954

4. Muuttoliike ja rajaturvallisuus

151 000 000

136 000 000

Yhdennetyn rajaturvallisuuden rahasto

151 000 000

136 000 000

Maksusitoumusmäärärahojen kokonaisenimmäismäärä:

1 657 000 000

1 500 000 000

MAKSUMÄÄRÄRAHOJEN ENIMMÄISMÄÄRÄ:

1 657 000 000

1 500 000 000

2.4.Maksumäärärahojen enimmäismäärän mukauttaminen 4 artiklan 1 kohdan d alakohdan ja 11 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti – yksi ainoa liikkumavaraväline

Rahoituskehysasetuksen 4 artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaan teknisen mukautuksen on sisällettävä asetuksen 11 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettujen yhden ainoan liikkumavaravälineen maksumäärärahojen enimmäismäärän mukautus.

Rahoituskehysasetuksen 11 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti tämä mukautus tehdään ensimmäisen kerran vuonna 2022 (vuotta 2023 koskevan teknisen mukautuksen yhteydessä).

Vuoden 2021 maksumäärärahojen enimmäismäärä oli 166 140 miljoonaa euroa käypinä hintoina. Suoritetut maksut olivat 165 587 miljoonaa euroa vuonna 2021. Tähän määrään on lisättävä vuodelta 2021 vuodelle 2022 siirretyt määrät (2 226 miljoonaa euroa), sillä ne katsotaan toteutuneiksi määriksi.

Erityisrahoitusvälineisiin liittyvät maksut ja siirretyt määrärahat (4 316 miljoonaa euroa) jätetään toteutuksen ulkopuolelle, sillä ne eivät rahoituskehysasetuksen 3 artiklan 2 kohdan mukaan sisälly monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismääriin. Sen vuoksi yhden ainoan liikkumavaravälineen laskennassa käytettävä suoritettujen maksujen määrä on 163 496 miljoonaa euroa.

Vuoden 2021 maksumäärärahojen enimmäismäärään nähden jäljelle jäävä liikkumavara on 2 644 miljoonaa euroa käypinä hintoina.

Seuraavassa taulukossa esitetään tarkemmat tiedot yhteen ainoaan liikkumavaravälineeseen sisältyvän, rahoituskehysasetuksen 11 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun määrän laskennasta.

Yksi ainoa liikkumavaraväline (11 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettu määrä) (maksut)

miljoonaa. euroa

 

2021

 

 

 

(1)

Maksumäärärahojen enimmäismäärä (vuoden 2018 hintoina) ennen liikkumavaravälinettä (11 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettu määrä)

156 557,0

(2)

Maksumäärärahojen enimmäismäärä (käypinä hintoina) ennen liikkumavaravälinettä (11 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettu määrä)

166 140,0

(3)

Yhden ainoan liikkumavaravälineen (11 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettu määrä) käyttöönotto maksumäärärahoina (+/-)

0,0

(4) = (2) + (3)

YHTEENLASKETTU ENIMMÄISMÄÄRÄ SUHTEESSA HYVÄKSYTYN TALOUSARVION TOTEUTUKSEEN

166 140,0

(5)

Hyväksytystä talousarviosta suoritetut maksut

165 586,5

(6)

Hyväksytystä talousarviosta suoritetut maksut (EGR)

9,7

(7)

Hyväksytystä talousarviosta suoritetut maksut (solidaarisuus- ja hätäapuvaraus / EUSR)

791,4

(8)

Hyväksytystä talousarviosta suoritetut maksut (solidaarisuus- ja hätäapuvaraus / hätäapuvaraus)

455,5

(9)

Hyväksytystä talousarviosta suoritetut maksut (brexit-mukautusvaraus)

407,2

(10)

Hyväksytystä talousarviosta suoritetut maksut (joustoväline)

1 286,6

(11) = (6) + (7) + (8) +

+ (9) + (10)

Hyväksytystä talousarviosta erityisrahoitusvälineiden osalta suoritetut maksut

2 950,4

(12)

Siirrot vuodelta n vuodelle n + 1

2 225,5

(13)

Siirto vuodelta n vuodelle n + 1 (EGR)

0,0

(14)

Siirto vuodelta n vuodelle n + 1 (solidaarisuus- ja hätäapuvaraus)

74,5 

(15)

Siirto vuodelta n vuodelle n + 1 (brexit-mukautusvaraus)

1 290,7 

(16) = (13) + (14) + (15)

Siirrot erityisrahoitusvälineiden osalta

1 365,2

(17)

Peruuntuneet siirrot vuodelta n – 1 vuodelle n

0,0 

(18)

Peruuntuneet siirrot vuodelta n – 1 vuodelle n (EGR)

0,0 

(19)

Peruuntuneet siirrot vuodelta n – 1 vuodelle n (solidaarisuus- ja hätäapuvaraus)

0,0 

(20)

Peruuntuneet siirrot vuodelta n – 1 vuodelle n (brexit-mukautusvaraus)

0,0 

(21) = (18) + (19) + (20)

Peruuntuneet siirrot erityisrahoitusvälineiden osalta

0,0 

(22) = (5) + (12) - (17)

KAIKKI SUORITETUT MAKSUT VUONNA n + SIIRROT VUODELTA n VUODELLE n + 1 – PERUUNTUNEET SIIRROT VUODELTA n – 1

167 812,0 

(23) = (11) + (16) – (21)

Erityisrahoitusvälineet: suoritetut yhteensä + siirretyt – peruuntuneet siirrot

4 315,6 

(24) = (4) – (22) + (23)

Jäljelle jäävä liikkumavara

2 643,6

(25) = (24) pyöristettynä miljooniin

Yksi ainoa liikkumavaraväline (11 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettu määrä)  
(käypinä hintoina)

2 644,0

 (26) = (25) mukautettuna vuoden 2018 hintoihin käyttäen 2 %:n deflaatiokerrointa ja pyöristettynä miljooniin

 Yksi ainoa liikkumavaraväline (11 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettu määrä)  
(vuoden 2018 hintoina)

2 492,0

Yhteen ainoaan liikkumavaravälineeseen sisältyvä rahoituskehysasetuksen 11 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettu määrä on vuoden 2018 hintoina 2 492 miljoonaa euroa. Kun otetaan huomioon 11 artiklan 3 kohdan säännökset, tämä määrä on vähennettävä maksumäärärahojen vuoden 2021 enimmäismäärästä. Yhteen ainoaan liikkumavaravälineeseen sisältyvä rahoituskehysasetuksen 11 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettu määrä siirretään vuoden 2022 maksumäärärahojen enimmäismäärään (1 246 miljoonaa euroa) ja vuoden 2023 maksumäärärahojen enimmäismäärään (1 246 miljoonaa euroa). Näin ollen vuosien 2021–2027 yhteenlaskettu maksumäärärahojen enimmäismäärä vuoden 2018 hintoina pysyy muuttumattomana.

Rahoituskehysasetuksen 4 artiklan 2 kohdassa todetaan, että yhteen ainoaan liikkumavaravälineeseen sisältyvän, 11 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun määrän ja maksumäärärahojen enimmäismäärään tehtävän vastaavan mukautuksen laskennassa käytetään 2 prosentin deflaatiokerrointa. Näin ollen vuoden 2021 enimmäismäärästä (käypinä hintoina) vähennetään 2 644 miljoona euroa, kun taas vuoden 2022 enimmäismäärään (käypinä hintoina) lisätään 1 349 miljoonaa euroa ja vuoden 2023 enimmäismäärään 1 376 miljoonaa euroa. Rahoituskehysasetuksen 11 artiklan 1 kohdan b alakohdan soveltamisen seurauksena vuosien 2021–2027 yhteenlaskettu maksumäärärahojen enimmäismäärä on käypinä hintoina 1 196 916 miljoonaa euroa.

Seuraavassa taulukossa esitetään tarkemmat tiedot 11 artiklan 1 kohdan b alakohtaan perustuvasta maksumäärärahojen enimmäismäärän mukautuksesta.

Enimmäismäärien mukauttaminen yhden ainoan liikkumavaravälineen perusteella (11 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettu määrä)

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

2021–2027

Maksumäärärahojen alkuperäinen enimmäismäärä (asetuksen 2020/2093 liite I)

 

 

 

 

 

 

 

 

vuoden 2018 hintoina

156 557

154 822

149 936

149 936

149 936

149 936

149 936

1 061 058

käypinä hintoina

166 140

167 585

165 542

168 853

172 230

175 674

179 187

1 195 211

Maksumäärärahojen enimmäismäärä sellaisena kuin se on viimeksi mukautettuna (7 artiklan mukainen mukautus, COM(2022) 80, 28.1.2022)

 

 

 

 

 

 

 

 

vuoden 2018 hintoina

156 557

156 322

149 936

149 936

149 936

149 936

149 936

1 062 558

käypinä hintoina

166 140

169 209

165 542

168 853

172 230

175 674

179 187

1 196 835

Yksi ainoa liikkumavaraväline (1 kohdan b alakohdassa tarkoitettu määrä), vuosi 2021

 

 

 

 

 

 

 

 

maksumäärärahojen enimmäismäärän mukautus (vuoden 2018 hintoina)

–2 492

1 246

1 246

 

 

0

maksumäärärahojen enimmäismäärän mukautus (käypinä hintoina)

–2 644

1 349

1 376

 

 

81

11 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti mukautettu maksumäärärahojen enimmäismäärä (vuotta 2023 koskeva tekninen mukautus)

 

 

 

 

 

 

 

 

vuoden 2018 hintoina

154 067

157 568

151 182

149 936

149 936

149 936

149 936

1 062 558

käypinä hintoina

163 496

170 558

166 918

168 853

172 230

175 674

179 187

1 196 916

3.Erityisrahoitusvälineet 

Erityisrahoitusvälineet jäävät vuosien 2021–2027 monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistettujen menojen enimmäismäärien ulkopuolelle. Näillä välineillä pyritään varmistamaan, että poikkeuksellisiin ja odottamattomiin tapahtumiin voidaan reagoida nopeasti ja että sovituista menojen enimmäismääristä voidaan jonkin verran joustaa tietyissä rahoituskehysasetuksessa säädetyissä rajoissa.

3.1.Temaattiset erityisrahoitusvälineet

3.1.1.Euroopan globalisaatiorahasto

Työttömiksi jääneille työntekijöille tarkoitetusta Euroopan globalisaatiorahastosta (EGR) 17 voidaan rahoituskehysasetuksen 8 artiklan mukaan ottaa vuosittain käyttöön enintään 186 miljoonaa euroa vuoden 2018 hintoina. Vuonna 2023 rahastosta voidaan näin ollen ottaa käyttöön 205,4 miljoonaa euroa käypinä hintoina 18 . Edellisenä vuonna käyttämättä jääneitä määriä ei voida siirtää seuraaville vuosille.

Seuraavassa taulukossa esitetään tarkemmin Euroopan globalisaatiorahastosta vuosittain käytettävissä olevat määrät sekä vuonna 2021 käyttöön otettu määrä.

Euroopan globalisaatiorahasto työttömiksi jääneille työntekijöille (EGR) – sitoumukset

milj. euroa

 

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

Yhteensä

Vuotuiset määrät vuoden 2018 hintoina

186,0

186,0

186,0

186,0

186,0

186,0

186,0

1 302,0

Vuotuiset määrät käypinä hintoina

197,4

201,3

205,4

209,5

213,7

217,9

222,3

1 467,4

Vuotuinen käyttöön otettu määrä

24,0

24,0

Peruuntunut

173,4

173,4

3.1.2.Solidaarisuus- ja hätäapuvaraus

Rahoituskehysasetuksen 9 artiklan mukaan solidaarisuus- ja hätäapuvarauksesta voidaan ottaa vuosittain käyttöön enintään 1 200 miljoonaa euroa vuoden 2018 hintoina. Vuonna 2023 rahastosta voidaan näin ollen ottaa käyttöön 1 324,9 miljoonaa euroa käypinä hintoina. Edellisenä vuonna käyttämättä jääneet määrät voidaan siirtää seuraavalle vuodelle. Vuotuisesta määrästä käytetään ensin edelliseltä vuodelta peräisin olevat määrät. Kaikki sellaiset osuudet vuoden n vuotuisesta määrästä, joita ei käytetä vuoden n + 1 kuluessa, peruuntuvat.

Vuoden 2021 lopussa käyttämättä jäänyt 40 776 273 euron määrä siirrettiin vuodelta 2021 vuodelle 2022.

Seuraavassa taulukossa esitetään tarkemmin solidaarisuus- ja hätäapuvarauksesta vuosittain käytettävissä olevat määrät sekä käyttöön otetut määrät.

Solidaarisuus- ja hätäapuvaraus – sitoumukset

milj. euroa

 

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

Yhteensä

Vuotuiset määrät vuoden 2018 hintoina

1 200,0

1 200,0

1 200,0

1 200,0

1 200,0

1 200,0

1 200,0

8 400,0

Vuotuiset määrät käypinä hintoina

1 273,5

1 298,9

1 324,9

1 351,4

1 378,4

1 406,0

1 434,1

9 467,2

Siirretty edelliseltä varainhoitovuodelta

48,0

40,8

Otettu käyttöön etupainotteisesti seuraavalta varainhoitovuodelta (EUSR)

-

Vuotuinen käyttöön otettu määrä

1 280,7

1 280,7

Siirretty seuraavalle varainhoitovuodelle

40,8

Peruuntunut

-

3.1.3.Brexit-mukautusvaraus

Rahoituskehysasetuksen 10 artiklan mukaan brexit-mukautusvarauksesta voidaan ottaa vuosina 2021–2025 käyttöön yhteensä enintään 5 000 miljoonaa euroa vuoden 2018 hintoina tai 5 470,4 miljoonaa euroa käypinä hintoina asiaankuuluvassa välineessä vahvistettujen edellytysten mukaisesti.

Brexit-mukautusvarausta varten vuosittain osoitettavat määrät vahvistetaan asiaankuuluvassa perussäädöksessä 19 . Seuraavassa taulukossa esitetään tarkemmin maksusitoumusmäärärahojen vuotuiset kokonaismäärät ja vuonna 2021 käyttöön otettu määrä:

Brexit-mukautusvaraus – sitoumukset

milj. euroa

 

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

Yhteensä

Vuotuiset määrät vuoden 2018 hintoina

1 600,0

1 200,0

1 200,0

1 000,0

5 000,0

Vuotuiset määrät käypinä hintoina

1 697,9

1 298,9

1 324,9

1 148,7

5 470,4

Vuotuinen käyttöön otettu määrä

1 697,9

1 697,9

3.2.Muut kuin temaattiset erityisrahoitusvälineet

3.2.1.Yksi ainoa liikkumavaraväline

3.2.1.1. Rahoituskehysasetuksen 11 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen yhdestä ainoasta liikkumavaravälineestä käytettävissä olevien maksusitoumusmäärärahojen määrä

Rahoituskehysasetuksen 4 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaan komissio laskee ja ilmoittaa osana monivuotisen rahoituskehyksen vuotuista teknistä mukautusta 11 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitettujen yhdestä ainoasta liikkumavaravälineestä käytettävissä olevien maksusitoumusmäärärahojen määrän. Määrä lasketaan ensimmäistä kertaa tässä tiedonannossa.

Rahoituskehysasetuksen 11 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädetään, että monivuotisessa rahoituskehyksessä vuoden n – 1 maksusitoumusmäärärahojen enimmäismääriin nähden jääviä liikkumavaroja vastaavat määrät otetaan käyttöön siten, että ylitetään monivuotisessa rahoituskehyksessä vuosiksi 2022–2027 vahvistettujen maksusitoumusmäärärahojen enimmäismäärät.

Varainhoitovuotta 2021 koskevassa EU:n lopullisessa talousarviossa maksusitoumusmäärärahojen enimmäismääriin nähden jäävä liikkumavara on 629,0 miljoonaa euroa käypinä hintoina. Erityisrahoitusvälineiden maksusitoumusmäärärahoja (ml. 11 artiklan 1 kohdan a ja c alakohdassa tarkoitettujen yhden ainoan liikkumavaravälineen määrien käyttöönotto) ei oteta huomioon, koska ne otetaan talousarvioon rahoituskehysasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti siten, että ylitetään monivuotisen rahoituskehyksen asianomaiset enimmäismäärät.

Teknisen mukautuksen laskennassa käytetään rahoituskehysasetuksen 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti 2 prosentin vuosittaista deflaatiokerrointa. Vuodelta 2021 jäljelle jäävä liikkumavara, joka siirretään käytettäväksi vuodelle 2022, on käypinä hintoina 629,0 miljoonaa euroa vuonna 2021 ja 641,5 miljoonaa euroa vuonna 2022. Jos yhtä ainoaa liikkumavaravälinettä ei käytetä vuonna 2022, siitä on vuonna 2023 käytettävissä 654,4 miljoonaa euroa (käypinä hintoina vuonna 2023).

Seuraavassa taulukossa esitetään tarkemmat tiedot vuodelta 2021 peräisin olevan yhden ainoan liikkumavaravälineen laskennasta.

Yksi ainoa liikkumavaraväline (11 artiklan 1 kohdan a alakohta), vuodelta 2021

miljoonaa euroa, käypinä hintoina

(1)

Maksusitoumusmäärärahojen enimmäismäärä 2021 (tilanne 31.12.2021)

163 483,000

(2)

Vuoden 2021 talousarviossa hyväksytyt kokonaismäärärahat

166 833,206

(3)= (4)+(5)+(6)+

+(7)+(8)+(9)

josta erityisrahoitusvälineet:

3 979,172

(4)

Solidaarisuus- ja hätäapuvaraus (EUSR + hätäapuvaraus)

1 321,432

(5)

Euroopan globalisaatiorahasto

197,385

(6)

Brexit-mukautusvaraus

1 697,933

(7)

Joustoväline

762,423

(8)

Yksi ainoa liikkumavaraväline (11 artiklan 1 kohdan c alakohta), käyttöönotto vuonna 2021 (josta on vähennetty vuonna 2021 kompensoidut määrät)

-

(9)

Yksi ainoa liikkumavaraväline (11 artiklan 1 kohdan a alakohta), käyttöönotto vuonna 2021

ei sovelleta

(10)= (1)-(2)+(3)

Yksi ainoa liikkumavaraväline (11 artiklan 1 kohdan a alakohta) vuonna 2021 (käypinä hintoina)

628,966

(11)

Yksi ainoa liikkumavaraväline (11 artiklan 1 kohdan a alakohta) (vuoden 2018 hintoina)

592,689

(12) = (10)*1,02

Yksi ainoa liikkumavaraväline (11 artiklan 1 kohdan a alakohta), vuonna 2022 käytettävissä oleva määrä (käypinä hintoina)

641,545

(13)= (12)*1,02

Yksi ainoa liikkumavaraväline (11 artiklan 1 kohdan a alakohta), vuonna 2023 käytettävissä oleva määrä (käypinä hintoina)

654,376

3.2.1.2. Rahoituskehysasetuksen 11 artiklan 1 kohdan a ja c alakohdan mukaisesti yhdestä ainoasta liikkumavaravälineestä käyttöön otettavissa olevien maksusitoumus- ja maksumäärärahojen kokonaisenimmäismäärät

Rahoituskehysasetuksen 11 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitettu kokonaisenimmäismäärä on 0,04 prosenttia suhteessa EU:n BKTL:oon eli 6 537,0 miljoonaa euroa vuonna 2023.

Rahoituskehysasetuksen 11 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettu kokonaisenimmäismäärä on 0,03 prosenttia suhteessa EU:n BKTL:oon eli 4 902,8 miljoonaa euroa vuonna 2023.

3.2.2.Joustoväline

Rahoituskehysasetuksen 12 artiklan mukaan joustovälineestä voidaan ottaa vuosittain käyttöön enintään 915 miljoonaa euroa vuoden 2018 hintoina. Vuonna 2023 joustovälineestä voidaan näin ollen ottaa käyttöön 1 010,2 miljoonaa euroa käypinä hintoina. Kahden edellisen vuoden käyttämättä jääneet vuotuiset määrät voidaan siirtää seuraavalle vuodelle.

Seuraavassa taulukossa esitetään tarkemmin joustovälineestä maksusitoumusmäärärahoina vuosittain käyttöön otettavissa olevat määrät ja käyttöön otetut määrät vuoden 2022 hyväksyttyyn talousarvioon 20 asti.

Joustoväline

milj. euroa

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

Yhteensä

Vuotuiset määrät vuoden 2018 hintoina

915,0

915,0

915,0

915,0

915,0

915,0

915,0

6 405,0

Vuotuiset määrät käypinä hintoina

971,0

990,4

1 010,2

1 030,4

1 051,0

1 072,1

1 093,5

7 218,7

Siirretty edelliseltä varainhoitovuodelta

-

208,6

Vuotuinen käyttöön otettu määrä

762,4

368,4

1 130,9

Siirretty seuraavalle varainhoitovuodelle

208,6

Peruuntunut

-

Vuoden 2022 hyväksytyssä talousarviossa ja sitä edeltävässä talousarviossa joustovälineestä käyttöön otettujen määrien sekä vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen (MRK) puitteissa käyttöön otetuista varoista jäljellä olevien määrien maksuaikataulu esitetään seuraavassa taulukossa:

Joustoväline – maksuprofiili (käypinä hintoina)

milj. euroa

Varojen alkuperä

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

Yhteensä

MRK 2014–2020

583,0

207,1

122,2

0,0

0,0

0,0

0,0

912,3

2021

703,5

40,9

10,3

7,6

0,0

0,0

0,0

762,4

2022

219,2

62,7

49,8

36,7

368,4

Yhteensä

1 286,6

467,2

195,2

57,4

36,7

0,0

0,0

2 043, 2



4.Yhteenvetotaulukko ja päätelmät

Seuraavissa taulukoissa esitetään yhteenveto rahoituskehysasetuksen 2 artiklan 1 kohtaan, 5 artiklaan ja 11 artiklan 1 kohdan b alakohtaan perustuvista muutoksista monivuotisen rahoituskehyksen maksusitoumus- ja maksumäärärahojen enimmäismääriin käypinä hintoina ja vuoden 2018 hintoina tämän tiedonannon mukaisesti:

miljoonaa euroa, käypinä hintoina

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

2021–2027

1. Sisämarkkinat, innovointi ja digitaalitalous

602

602

2. Koheesio, palautumiskyky ja arvot

904

904

2a. Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio

0

2b. Palautumiskyky ja arvot

904

904

3. Luonnonvarat ja ympäristö

0

josta: Markkinoihin liittyvät menot ja suorat tuet

–825

–825

4. Muuttoliike ja rajaturvallisuus

151

151

5. Turvallisuus ja puolustus

0

6. Naapurialueet ja muu maailma

0

7. EU:n yleinen hallinto

0

josta: Toimielinten hallintomenot

0

Maksusitoumusmäärärahojen muutos yhteensä

0

0

1 657

0

0

0

0

1 657

Maksumäärärahojen muutos yhteensä

–2 644

1 349

3 033

0

0

0

0

1 738

miljoonaa euroa, vuoden 2018 hintoina

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

2021–2027

1. Sisämarkkinat, innovointi ja digitaalitalous

545

545

2. Koheesio, palautumiskyky ja arvot

819

819

2a. Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio

0

2b. Palautumiskyky ja arvot

819

819

3. Luonnonvarat ja ympäristö

0

josta: Markkinoihin liittyvät menot ja suorat tuet

–747

–747

4. Muuttoliike ja rajaturvallisuus

136

136

5. Turvallisuus ja puolustus

0

6. Naapurialueet ja muu maailma

0

7. EU:n yleinen hallinto

0

josta: Toimielinten hallintomenot

0

Maksusitoumusmäärärahojen muutos yhteensä

0

0

1 500

0

0

0

0

1 500

Maksumäärärahojen muutos yhteensä

–2 492

1 246

2 746

0

0

0

0

1 500

(1)     EUVL L 433I, 22.12.2020, s. 11 .
(2)    Euroopan komissio, Euroopan talousennuste, kevät 2022: European Economic Forecast. Spring 2022 | European Commission (europa.eu) , ( https://ec.europa.eu/info/publications/european-economic-forecast-spring-2022_en ).
(3)    EUVL L 424, 15.12.2020, s. 1.
(4)    Neuvoston asetus (EU) 2020/2094, annettu 14 päivänä joulukuuta 2020, Euroopan unionin elpymisvälineen perustamisesta covid-19-kriisin jälkeisen elpymisen tukemiseksi (EUVL L 433I, 22.12.2020, s. 23).
(5)    Erityinen liikkumavara, joka perustuu omien varojen enimmäismäärän väliaikaiseen korotukseen (0,60 % kaikkien jäsenvaltioiden yhteenlasketusta BKTL:sta), riippuu Euroopan unionin elpymisvälineestä aiheutuvia vastuita varten vuodeksi 2023 hyväksyttävistä menoista ja niiden rahoittamiseksi tarvittavista omista varoista.
(6)    Rahoituskehysasetuksen 4 artiklan 4 kohdan mukaisesti monivuotisen rahoituskehyksen mukaisiin vuosien 2021 ja 2022 maksumäärärahojen enimmäismääriin ja liikkumavaroihin ei tehdä enää muita mukautuksia Euroopan parlamentille ja neuvostolle 18.12.2020 ilmoitetun vuotta 2021 koskevan teknisen mukautuksen (COM(2020)848 final) ja 7.6.2021 ilmoitetun vuotta 2022 koskevan teknisen mukautuksen (COM(2021)365 final) jälkeen.
(7)    Prosenttiosuus on saatu vähentämällä monivuotisen rahoituskehyksen mukaisten maksumäärärahojen vuotuisten enimmäismäärien keskiarvo kultakin rahoituskehyskauden 2021–2027 vuodelta (eli 1,02 % kaikkien jäsenvaltioiden yhteenlasketusta BKTL:sta) maksumäärärahojen osalta vahvistetusta omien varojen enimmäismäärästä (2,00 % kaikkien jäsenvaltioiden yhteenlasketusta BKTL:sta), jota sovelletaan koko kauden 2021–2027 ajan.
(8)    Ensimmäinen mukautus esitettiin monivuotiseen rahoituskehykseen vuoden 2021 osalta tehdyssä teknisessä mukautuksessa (COM(2020)848 final) 18. joulukuuta 2020. Vuotta 2022 koskeva mukautus esitettiin 4. kesäkuuta 2021 (COM(2021)365).
(9)    Komission delegoitu asetus (EU) 2022/42, annettu 8 päivänä marraskuuta 2021, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1307/2013 liitteiden II ja III muuttamisesta siltä osin kuin on kyse tiettyjen jäsenvaltioiden kalenterivuoden 2022 suoria tukia koskevista kansallisista enimmäismääristä ja nettoenimmäismääristä.
(10)    Komission delegoitu asetus (EU) 2022/648, annettu 15 päivänä helmikuuta 2022, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/2115 liitteen XI muuttamisesta maaseudun kehittämisen interventiotyyppeihin varainhoitovuonna 2023 myönnettävän unionin tuen määrän osalta.
(11)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1307/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmissä viljelijöille myönnettäviä suoria tukia koskevista säännöistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 637/2008 ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 608). Asetuksen 11 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on alennettava suorien tukien määrää vähintään 5 prosentilla 150 000 euroa ylittävän määrän osalta. Asetuksen 11 artiklan 6 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle viimeistään 1. elokuuta 2021 päätöksensä kalenterivuoden 2022 tukien alentamisesta sekä mahdollinen alentamisesta johtuva arvioitu tulo. Asetuksen 14 artiklan 1 kohdassa säädetään, että jäsenvaltiot voivat päättää asettaa tietyn osuuden suoria tukia koskevista vuotuisista kansallisista enimmäismääristään saataville käytettäväksi lisätukena maaseuturahastosta. Asetuksen (EU) N:o 1307/2013 14 artiklan 2 kohdassa säädetään, että jäsenvaltiot voivat päättää asettaa saataville suorina tukina tietyn prosenttiosuuden maaseuturahaston määrärahoistaan.
(12)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/2115, annettu 2 päivänä joulukuuta 2021, jäsenvaltioiden yhteisen maatalouspolitiikan nojalla laadittavien, Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) rahoitettavien strategiasuunnitelmien (YMP:n strategiasuunnitelmat) tukea koskevista säännöistä sekä asetusten (EU) N:o 1305/2013 ja (EU) N:o 1307/2013 kumoamisesta.
(13)    Neuvoston asetus (EY) N:o 1/2003, annettu 16 päivänä joulukuuta 2002, perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklassa vahvistettujen kilpailusääntöjen täytäntöönpanosta ( EYVL L 1, 4.1.2003, s. 1 ).
(14)    Neuvoston asetus (EY) N:o 139/2004, annettu 20 päivänä tammikuuta 2004, yrityskeskittymien valvonnasta (”EY:n sulautuma-asetus”) ( EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1 ).
(15)    Vuoden 2021 alustavan tilinpäätöksen perusteella (420 ja 424 artikla), kun on ensin vähennetty Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan eroamisesta Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä tehdyn sopimuksen 141 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu vuoden n – 1 osalta kerätty määrä.
(16)    Sitä otsaketta koskeva määrä, jonka osuus on suurin, määritetään mukautuksen kokonaismäärän ja kaikkia muita otsakkeita koskevien määrien summan erotuksena pyöristyseron välttämiseksi.
(17)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/691, annettu 28 päivänä huhtikuuta 2021, Euroopan globalisaatiorahastosta (EGR) työttömiksi jääneille työntekijöille ja asetuksen (EU) N:o 1309/2013 kumoamisesta (EUVL L 153, 3.5.2021, s. 48).
(18)    Rahoituskehysasetuksen mukaisesti muuntamisessa käytetään kiinteää 2 prosentin vuotuista deflaatiokerrointa. Käypinä hintoina laskettu tulos ilmoitetaan miljoonina euroina ja pyöristetään kolmen desimaalin tarkkuudella. Tätä horisontaalista lähestymistapaa sovelletaan kaikkiin erityisrahoitusvälineisiin.
(19)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1755, annettu 6 päivänä lokakuuta 2021, brexit-mukautusvarauksen perustamisesta (EUVL L 357, 8.10.2021, s. 1).
(20)    EUVL L 45, 24.2.2022, s. 1.