<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><CONCLUSION NNC="YES" xmlns:xsi="http://www.w3.org/2001/XMLSchema-instance" xsi:noNamespaceSchemaLocation="http://formex.publications.europa.eu/schema/formex-05.00-20081231.xd"><BIB.CONCLUSION><REF.CASE FILE="ECRCJ2005FIB.0500425501.case.xml"><NO.CASE>C-283/03</NO.CASE></REF.CASE><NO.CELEX>62003C0283</NO.CELEX><NO.SEQ>0004.0001</NO.SEQ><PAGE.FIRST.ECR>4257</PAGE.FIRST.ECR><PAGE.SEQ>1</PAGE.SEQ><PAGE.LAST.ECR>4281</PAGE.LAST.ECR><PAGE.TOTAL>25</PAGE.TOTAL></BIB.CONCLUSION><CURR.TITLE><LEFT>JULKISASIAMIES KOKOTTIN RATKAISUEHDOTUS — ASIA C-283/03</LEFT><RIGHT>KUIPERS</RIGHT></CURR.TITLE><CONTENTS.CONCLUSION><TITLE><TI><P><HT TYPE="UC">Julkisasiamiehen ratkaisuehdotus</HT></P><P><HT TYPE="UC">Juliane Kokott</HT></P><P><DATE ISO="20041216">16 päivänä joulukuuta 2004</DATE><NOTE NOTE.ID="E0001" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Alkuperäinen kieli: saksa.</P></NOTE></P></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><NP><NO.P>I</NO.P><TXT>Johdanto</TXT></NP></TI></TITLE><NP><NO.P>1.</NO.P><TXT>Alankomaissa on voimassa hintajärjestelmä, jonka perusteella meijerit pidättävät vähennyksen tuottajille eli asianomaisille karjankasvattajille heikkolaatuisesta raakamaidosta maksettavasta hinnasta. Näillä hinnanvähennyksillä rahoitetaan samalla maltilliset lisäpalkkiot, joita suoritetaan niille tuottajille, jotka ovat tietyn ajanjakson aikana jatkuvasti toimittaneet meijereille laadultaan moitteetonta raakamaitoa.</TXT></NP><NP><NO.P>2.</NO.P><TXT>Tätä hintajärjestelmää on tutkittava nyt käsiteltävässä asiassa yhteisön oikeuden kannalta. Kuipers, jonka raakamaitoa sen vastaanottanut meijeri piti vuonna 1995 joissain tapauksissa heikkolaatuisena, vastustaa kyseisen meijerin edellä kuvattuja hinnanvähennyksiä. Se pitää kyseisiä vähennyksiä yhteisön oikeuden vastaisina.</TXT></NP><NP><NO.P>3.</NO.P><TXT>Alankomaiden College van Beroep voor het bedrijfsleven (jäljempänä myös kansallinen tuomioistuin) pyytää tässä yhteydessä yhteisöjen tuomioistuimelta yhteisön oikeuteen perustuvan valtiontukia koskevan kiellon (EY 87 artiklan 1 kohta) ja valtiontukien toteuttamista koskevan kiellon (EY 88 artiklan 3 kohta) sekä maito- ja maitotuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä <DATE ISO="19680627">27 päivänä kesäkuuta 1968</DATE> annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 804/68 (jäljempänä asetus N:o 804/68)<NOTE NOTE.ID="E0002" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P><REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="148" DATE.PUB="1968" PAGE.FIRST="13">EYVL L 148, s. 13</REF.DOC.OJ>.</P></NOTE> tulkintaa.</TXT></NP></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><NP><NO.P>II</NO.P><TXT>Asiaa koskevat oikeussäännöt</TXT></NP></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><NP><NO.P>A</NO.P><TXT>Yhteisön oikeus</TXT></NP></TI></TITLE><NP><NO.P>4.</NO.P><TXT>Nyt käsiteltävään asiaan liittyvän yhteisön lainsäädännön muodostavat EY 36 artiklan<?PAGE NO="I-4258"?> 1 kohta, EY 87 artiklan 1 kohta ja EY 88 artiklan 3 kohta sekä asetus N:o 804/68.<NOTE NOTE.ID="E0003" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Asetus N:o 804/68 korvattiin <DATE ISO="20000101">1.1.2000</DATE> lähtien maito- ja maitotuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä <DATE ISO="19990517">17 päivänä toukokuuta 1999</DATE> annetulla asetuksella (EY) N:o 1255/1999 (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="160" DATE.PUB="1999" PAGE.FIRST="48">EYVL I. 160, s. 48</REF.DOC.OJ>; jäljempänä asetus N:o 1255/1999). Pääasian oikeudenkäynnin tosiseikasto koskee kuitenkin vuotta 1995, joten ajallisista syistä siihen sovelletaan edelleen asetusta N:o 804/68.</P></NOTE></TXT></NP><NP><NO.P>5.</NO.P><TXT>EY 36 artiklan 1 kohdan mukaan maataloustuotteiden tuotantoon ja kauppaan sovelletaan kilpailusääntöjä koskevan luvun määräyksiä vain siltä osin kuin neuvosto 37 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti ja niissä määrättyä menettelyä noudattaen sekä ottaen huomioon 33 artiklassa luetellut tavoitteet määrittää.</TXT></NP><NP><NO.P>6.</NO.P><TXT>EY 87 artiklan 1 kohdan sanamuoto on seuraava:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ALINEA><QUOT.START ID="QS0001" REF.END="QE0001" CODE="201D"/>Jollei tässä sopimuksessa toisin määrätä, jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu yhteismarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.<QUOT.END ID="QE0001" REF.START="QS0001" CODE="201D"/></ALINEA></QUOT.S></P></NP><NP><NO.P>7.</NO.P><TXT>EY 88 artiklan 3 kohdassa määrätään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ALINEA><QUOT.START ID="QS0002" REF.END="QE0002" CODE="201D"/>Komissiolle on annettava tieto tuen myöntämistä tai muuttamista koskevasta suunnitelmasta niin ajoissa, että se voi esittää huomautuksensa. Jos komissio katsoo, että tällainen suunnitelma ei 87 artiklan mukaan sovellu yhteismarkkinoille, se aloittaa 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn viipymättä. Jäsenvaltio, jota asia koskee, ei saa toteuttaa ehdottamiaan toimenpiteitä, ennen kuin menettelyssä on annettu lopullinen päätös.<QUOT.END ID="QE0002" REF.START="QS0002" CODE="201D"/></ALINEA></QUOT.S></P></NP><NP><NO.P>8.</NO.P><TXT>Asetuksen N:o 804/68 23 ja 24 artiklan sanamuoto on seuraava:<NOTE NOTE.ID="E0004" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Asetuksen N:o 804/68 23 ja 24 artiklan sisältö on sama kuin asetuksen N:o 1255/1999 37 ja 38 artikla; vrt. myös asetuksen N:o 1255/1999 liite III. Aiemmat EY;n perustamissopimuksen 92-94 artikla, joihin asetuksessa N:o 804/68 viitataan, vastaavat nyttemmin voimassa olevia EY 87-EY 89 artiklaa.</P></NOTE></TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ARTICLE IDENTIFIER="023"><TI.ART><QUOT.START ID="QS0003" REF.END="QE0003" CODE="201D"/>23 artikla</TI.ART><ALINEA>Jollei tässä asetuksessa toisin säädetä, perustamissopimuksen 92-94 artiklaa sovelletaan 1 artiklassa tarkoitettujen tuotteiden tuotantoon ja kauppaan.</ALINEA></ARTICLE><?PAGE NO="I-4259"?><ARTICLE IDENTIFIER="024"><TI.ART>24 artikla</TI.ART><PARAG IDENTIFIER="024.001"><NO.PARAG>1.</NO.PARAG><ALINEA>Jollei perustamissopimuksen 92 artiklan 2 kohdan määräyksistä muuta johdu, kielletään tuet, joiden suuruus vahvistetaan 1 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden hinnan tai määrän mukaan.</ALINEA></PARAG><PARAG IDENTIFIER="024.002"><NO.PARAG>2.</NO.PARAG><ALINEA>Myös kielletään kansalliset toimenpiteet, jotka sallivat 1 artiklassa tarkoitettujen tuotteiden hintojen tasaamisen.<QUOT.END ID="QE0003" REF.START="QS0003" CODE="201D"/></ALINEA></PARAG></ARTICLE></QUOT.S></P><P>Asetuksen N:o 804/68 1 artiklassa mainittuihin tuotteisiin, joihin 24 artiklan 2 kohdassa viitataan, kuuluvat erityisesti maito, kerma, voi, juusto, juustoaine, laktoosi ja laktoosisiirappi.</P></NP><NP><NO.P>9.</NO.P><TXT>Asetuksen N:o 804/68 johdanto-osan 12. perustelukappaleessa todetaan kaiken kaikkiaan seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><P><QUOT.START ID="QS0004" REF.END="QE0004" CODE="201D"/>tiettyjen tukien myöntäminen vaarantaa yhteisten hintojen järjestelmään perustuvien yhtenäismarkkinoiden toteuttamisen; tämän vuoksi maito- ja maitotuotealalla olisi voitava soveltaa niitä perustamissopimuksen määräyksiä, jotka mahdollistavat jäsenvaltioiden myöntämien tukien arvioimisen ja yhteismarkkinoiden kanssa ristiriidassa olevien tukien kieltämisen — —<QUOT.END ID="QE0004" REF.START="QS0004" CODE="201D"/></P></QUOT.S></P></NP><NP><NO.P>10.</NO.P><TXT>Lisäksi on viitattava asetuksen N:o 804/68 3 artiklaan, joka sisältää seuraavat säännökset maidon hinnan vahvistamisesta:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ARTICLE IDENTIFIER="003"><TI.ART><QUOT.START ID="QS0005" REF.END="QE0005" CODE="201D"/>3 artikla</TI.ART><PARAG IDENTIFIER="003.001"><NO.PARAG>1.</NO.PARAG><ALINEA>Yhteisölle vahvistetaan vuosittain ennen 1 päivää elokuuta seuraavana vuonna alkavaksi maidon markkinointivuodeksi maidon tavoitehinta.</ALINEA><ALINEA>— —</ALINEA></PARAG><PARAG IDENTIFIER="003.002"><NO.PARAG>2.</NO.PARAG><ALINEA>Tavoitehinta on se maidon hinta, joka pyritään varmistamaan tuottajien myymän maidon kokonaismäärälle markkinointivuoden aikana yhteisössä ja sen ulkoisilla markkinoilla tarjoutuvien myyntimahdollisuuksien mukaan.</ALINEA></PARAG><?PAGE NO="I-4260"?><PARAG IDENTIFIER="003.003"><NO.PARAG>3.</NO.PARAG><ALINEA>Tavoitehinta vahvistetaan meijeriin toimitetulle ja rasvapitoisuudeltaan 3,7-prosenttiselle maidolle. — —<QUOT.END ID="QE0005" REF.START="QS0005" CODE="201D"/><NOTE NOTE.ID="E0005" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Asetuksen N:o 804/68 3 artiklan 1 kohta korvattiin <DATE ISO="19960701">1.7.1996</DATE> lähtien seuraavalla sanamuodolla: <QUOT.START ID="QS0006" REF.END="QE0006" CODE="201D"/>Yhteisölle vahvistetaan vuosittain maidon tavoitehinta.<QUOT.END ID="QE0006" REF.START="QS0006" CODE="201D"/> (<DATE ISO="19960730">30.7.1996</DATE> annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1587/96, <REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="206" DATE.PUB="1996" PAGE.FIRST="21">EYVL L 206, s. 21</REF.DOC.OJ>). Vaikka <DATE ISO="20000101">1.1.2000</DATE> lähtien voimassa olevan asetuksen N:o 1255/1999 3 artiklaan sisältyy tavoitehintajärjestelmä, siinä ei enää pidetä hinnan vahvistamista vuosittain tarpeellisena.</P></NOTE></ALINEA></PARAG></ARTICLE></QUOT.S></P></NP><NP><NO.P>11.</NO.P><TXT>Pääasiaan liittyvän tosiseikaston tapahtuma-aikana asetuksen N:o 1411/71 5 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa säädettiin lisäksi seuraavaa:<NOTE NOTE.ID="E0006" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Maito- ja maitotuotealan yhteistä markkinajärjestelyä koskevista lisäsäännöistä yhteisen tullitariffin nimikkeeseen 04.01 kuuluvien tuotteiden osalta <DATE ISO="19710629">29 päivänä kesäkuuta 1971</DATE> annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 1411/71 (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="148" DATE.PUB="1971" PAGE.FIRST="4">EYVL L 148, s. 4</REF.DOC.OJ>). Tämä asetus on kumottu <DATE ISO="19980101">1.1.1998</DATE> lukien.</P></NOTE></TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><P><QUOT.START ID="QS0007" REF.END="QE0007" CODE="201D"/>— — kulutukseen tarkoitetun maidon tuottamiseen käytettävään maitoon on sovellettava järjestelmää, jossa maksut määräytyvät laadun mukaan. Tämän järjestelmän on taattava, että kulutukseen tarkoitetun maidon raaka-aineena käytetty maito täyttää tietyt laatua koskevat vaatimukset, mukaan luettuna koostumus.<QUOT.END ID="QE0007" REF.START="QS0007" CODE="201D"/></P></QUOT.S></P></NP></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><NP><NO.P>B</NO.P><TXT>Kansallinen lainsäädäntö</TXT></NP></TI></TITLE><NP><NO.P>12.</NO.P><TXT>Alankomaiden kansallisesta oikeudesta on mainittava erityisesti maataloustuotteiden laadusta annettu laki (Landbouwkwaliteitswet; jäljempänä maataloustuotteiden laadusta annettu laki),<NOTE NOTE.ID="E0007" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Stb. 1971, s. 371, sellaisena kuin se on muutettuna <DATE ISO="19931223">23.12.1993</DATE> annetulla lailla (Stb. 1993, s. 690).</P></NOTE> maataloustuotteiden laadusta annettu asetus — raakamaito ja maitotuotteiden valmistus (Landbouwkwaliteitsbesluit rauwe melk en zuivelbereiding; jäljempänä Alankomaiden maitoalan perusasetus)<NOTE NOTE.ID="E0008" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Stb. 1994, s. 63, sellaisena kuin se on muutettuna <DATE ISO="19950626">26.6.1995</DATE> annetulla asetuksella, Stcrt. 122.</P></NOTE> sekä maataloudesta, ympäristöasioista ja kalastuksesta vastaavan ministeriön maatalouden laadusta antama täytäntöönpanoasetus — meijerimaidon hinnan maksaminen laadun perusteella (Landbouwkwaliteitsregeling uitbetaling van boerderijmelk naar kwaliteit; jäljempänä Alankomaiden maitoalan täytäntöönpanoasetus).<NOTE NOTE.ID="E0009" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Stcrt. 1994, s. 25. Lakannut olemasta voimassa <DATE ISO="20000108">8.1.2000</DATE>.</P></NOTE> Tämän lisäksi viitataan vielä pääasian oikeudenkäynnin vastapuolen Productschap Zuivelin (maito- ja maitotuotealan markkinointijärjestö) antamaan asetukseen ja sen tekemään päätökseen.</TXT></NP><NP><NO.P>13.</NO.P><TXT>Kaikkien näiden säännösten ja määräysten erittäin monimutkainen kokonaisuus ilmenee olennaisilta osin seuraavasta.</TXT></NP><NP><NO.P>14.</NO.P><TXT>Maataloustuotteiden laadusta annetun lain 2 §:n 1 momenttiin, luettuna yhdessä Alankomaiden maitoalan perusasetuksen 3 §:n a kohdan kanssa, sisältyy valtuutus [maatalousjtuotteiden, erityisesti raakamaidon laatua koskevien määräysten antamiseen. Tällaiset määräykset voivat koskea muun muassa hinnan maksamista tuotteiden laadun perusteella.</TXT></NP><?PAGE NO="I-4261"?><NP><NO.P>15.</NO.P><TXT>Maataloustuotteiden laadusta annetun lain 2 §:n 2 momentin f kohdassa, luettuna yhdessä Alankomaiden maitoalan perusasetuksen 3 §:n a ja c kohdan kanssa, sallitaan raakamaidon osalta sellaisen järjestelmän käyttöönotto, jossa hinnanvähennykset ja lisäpalkkiot määräytyvät tuotteen laadun mukaan.</TXT></NP><NP><NO.P>16.</NO.P><TXT>Maataloustuotteiden laadusta annetun lain 8 §:n mukaan yksityisoikeudellisille oikeushenkilöille voidaan antaa valvontatehtäviä ja niiden lisäksi tehtävä tutkia maataloustuotteita sekä panna täytäntöön oikeussäännöt, jotka koskevat hinnan maksamista tuotteiden laadun mukaan. Alankomaiden maitoalan perusasetuksen 3 §:n 1 momentin c kohdan ja 7 §:n mukaan tämä tehtävä annetaan maitoalalla osalta lähinnä Stichting Centraal Orgaan voor Kwaliteitsaangelegenheden in de Zuivel -nimiselle elimelle (jäljempänä COKZ-säätiö),<NOTE NOTE.ID="E0010" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Maitotuotteiden laatuun liittyvistä asioista vastaava keskuselin.</P></NOTE> jonka kotipaikka on Leusdenissa.</TXT></NP><NP><NO.P>17.</NO.P><TXT>Alankomaiden maitoalan täytäntöönpanoasetuksen 2 §:ssä annetaan puolestaan toimivaltaisen markkinointijärjestön — Productschap Zuivelin — tehtäväksi antaa asetuksia meijerimaidon hinnan maksamisesta laadun perusteella muun muassa laaduntarkastuksen, hinnanvähennyksen pidättämisen sekä laatupalkkion maksamisen osalta. Productschap Zuivel antoi maitoalan täytäntöönpanoasetuksen 2 §:n nojalla vuoden 1994 asetuksen maataloustuotteiden laadusta — meijerimaidon hinnan maksaminen laadun perusteella (Landbouwkwaliteitsverordening 1994, Uitbetaling van boerderijmelk naar kwaliteit; jäljempänä vuoden 1994 asetus),<NOTE NOTE.ID="E0011" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>PBO-blad 1994, nro 9. Productschap Zuivel antoi <DATE ISO="19990915">15.9.1999</DATE> uuden asetuksen, jonka nimi oli Zuivelverordening 2000, Uitbetaling van boerderijmelk naar kwaliteit, samenstelling en gewicht ja joka tuli voimaan <DATE ISO="20000101">1.1.2000</DATE>. Sillä kumottiin mm. vuoden 1994 asetus.</P></NOTE> jossa säädetään muun muassa seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ARTICLE IDENTIFIER="002"><TI.ART><QUOT.START ID="QS0008" REF.END="QE0008" CODE="201D"/>2 §</TI.ART><PARAG IDENTIFIER="002.001"><NO.PARAG>1.</NO.PARAG><ALINEA>Meijerimaidon vastaanottaja on velvollinen maksamaan tästä maidosta hinnan kyseessä oleville maidontuottajille sen laadun perusteella ja tällä asetuksella tai sen nojalla annettuja sääntöjä noudattaen.</ALINEA><ALINEA>— —</ALINEA></PARAG><PARAG IDENTIFIER="002.003"><NO.PARAG>3.</NO.PARAG><ALINEA><P>Meijerimaidon vastaanottaja on velvollinen</P><LIST TYPE="alpha"><ITEM><NP><NO.P>a.</NO.P><TXT>tutkituttamaan maidontuottajilta vastaanottamansa meijerimaidon laadun ja</TXT></NP></ITEM><?PAGE NO="I-4262"?><ITEM><NP><NO.P>b.</NO.P><TXT>kirjaamaan a kohdassa tarkoitetun laatututkimuksen tuloksen ja noudattamaan näiden menettelytapojen yhteydessä tällä asetuksella tai sen nojalla annettuja sääntöjä.</TXT></NP></ITEM></LIST></ALINEA></PARAG></ARTICLE><P>— —</P><ARTICLE IDENTIFIER="010"><TI.ART>10 §</TI.ART><PARAG IDENTIFIER="010.001"><NO.PARAG>1.</NO.PARAG><ALINEA>Maidon valvonnasta vastaava viranomainen arvioi laatututkimuksen tulokset noudattaen puheenjohtajan COKZ:aa kuultuaan määräämää järjestelmää, jossa vahvistetaan normit, vähennyspisteet ja pidätettävät hinnanvähennykset.</ALINEA><ALINEA>— —</ALINEA></PARAG></ARTICLE><ARTICLE IDENTIFIER="011"><TI.ART>11 §</TI.ART><PARAG IDENTIFIER="011.001"><NO.PARAG>1.</NO.PARAG><ALINEA>Meijerimaidon vastaanottajat ovat velvollisia suorittamaan laatupalkkion 12 viikoksi vahvistetulta ajanjaksolta maidontuottajille, jotka eivät ole saaneet enempää kuin yhden vähennyspisteen kyseisen ajanjakson aikana ja joiden maidossa ei ole todettu bakteerien lisääntymistä estäviä, maitoon kuulumattomia aineita.— —</ALINEA></PARAG><PARAG IDENTIFIER="011.002"><NO.PARAG>2.</NO.PARAG><ALINEA>Laatupalkkion määrä on vahvistettava 100 maitokilolta puheenjohtajan COKZ:aa kuultuaan määrittelemälle alueelle siten, että laatupalkkioiden kokonaismäärä on kyseisenä ajanjaksona sama tai lähes sama kuin pidätettyjen vähennysten kokonaismäärä.</ALINEA></PARAG></ARTICLE><ARTICLE IDENTIFIER="012"><TI.ART>12 §</TI.ART><ALINEA>Meijerimaidon vastaanottajan on jokaisen näytteenottojakson osalta pidätettävä annettujen vähennyspisteiden kokonaismäärän perusteella puheenjohtajan COKZ:aa kuultuaan vahvistama hinnanvähennys kyseessä olevan maidontuottajan kyseisenä ajanjaksona toimittaman meijerimaidon kokonaismäärästä sekä mahdolliset vähennykset toimituksista, joissa on todettu bakteerien lisääntymistä estäviä, maitoon kuulumattomia aineita.<QUOT.END ID="QE0008" REF.START="QS0008" CODE="201D"/></ALINEA></ARTICLE></QUOT.S></P></NP><NP><NO.P>18.</NO.P><TXT>Productschap voor Zuivelin puheenjohtajan tekemässä päätöksessä, joka on nimeltään Besluit vaststelling frequentie en beoordeling resultaten kwaliteitsonderzoek (päätös laatututkimusten tiheydestä ja niiden tulosten arvioinnista)<NOTE NOTE.ID="E0012" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>PBO-blad 1994, nro 20, s. 25, sellaisena kuin se on muutettuna <DATE ISO="19940719">19.7.1994</DATE> ja <DATE ISO="19950215">15.2.1995</DATE> tehdyillä päätöksillä (PBO-blad, nro 42 ja PBO-blad, nro 15).</P></NOTE> vahvistetaan muun muassa tehtävät hinnanvähennykset. Sen mukaan vähennys on 0,50 Alankomaiden guldenia (NLG) (0,23 euroa) kilolta, kun toimitetussa maidossa todetaan antibioottien jäämiä.</TXT></NP></GR.SEQ></GR.SEQ><?PAGE NO="I-4263"?><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><NP><NO.P>III</NO.P><TXT>Tosiseikasto ja pääasian oikeudenkäynti</TXT></NP></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><NP><NO.P>A</NO.P><TXT>Katsaus Alankomaiden hintajärjestelmän toimintaperiaatteisiin<NOTE NOTE.ID="E0013" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Vrt. tästä erityisesti Alankomaiden hallituksen kirjallisten huomautusten 20-22 kohta ja sen suullisessa käsittelyssä esittämät lausumat.</P></NOTE></TXT></NP></TI></TITLE><NP><NO.P>19.</NO.P><TXT>Alankomaiden meijerit tutkituttavat jatkuvasti niille toimitetun raakamaidon. Laadulliset puutteet otetaan pisteytysjärjestelmässä huomioon vähennyspisteinä, joiden perusteella suoritetaan hinnanvähennys, jonka asianomainen meijeri pidättää itselleen.</TXT></NP><NP><NO.P>20.</NO.P><TXT>Meijerit maksavat laatupalkkion niille maidontuottajille, joiden toimituksille ei 12 viikon ajanjakson aikana ole annettu kaiken kaikkiaan enempää kuin yksi vähennyspiste ja joiden maidossa ei ole myöskään todettu antibioottien jäämiä. COKZ-säätiö laskee tämän palkkion erikseen kultakin jaksolta meijereiden toimittamien tietojen perusteella.</TXT></NP><NP><NO.P>21.</NO.P><TXT>Palkkion suuruus vahvistetaan siinä yhteydessä kultakin 100 kilolta siten, että maksettujen laatupalkkioiden yhteismäärä kyseiseltä ajanjaksolta on sama tai lähes sama kuin pidätettyjen hinnanvähennysten. Mikäli meijeri on tiettynä ajanjaksona pidättänyt kaiken kaikkiaan enemmän hinnanvähennyksiä kuin maksanut laatupalkkioita, se suorittaa erotuksen COKZ-säätiölle, joka puolestaan jakaa sen muille meijereille, joiden tilanne on päinvastainen.</TXT></NP><NP><NO.P>22.</NO.P><TXT>Ennakkoratkaisupyynnöstä ilmenee, että maidon hinta oli Alankomaissa vuonna 1995 71,43 NLG 100 kilolta eli 0,7143 NLG (0,32 euroa) kilolta. Mikäli maidossa todettiin antibioottien jäämiä, hinnasta pidätettiin 0,50 NLG (0,23 euroa) kilolta.</TXT></NP><NP><NO.P>23.</NO.P><TXT>Yhteisöjen tuomioistuin ei ole tietoinen siitä, miten monelta tuottajalta pidätettiin hinnanvähennys kyseisenä ajanjaksona ja miten suuria lisäpalkkiot olivat yksittäistapauksissa. Alankomaiden hallitus on tosin suullisessa käsittelyssä vastannut sille esitettyyn kysymykseen, että palkkiot ovat määrältään varsin vähäisiä, eikä tätä ole kiistetty. Kuipers arvioi, että noin 70-80 prosenttia alankomaalaisista karjankasvattajista saa tällaisia palkkioita maidostaan.</TXT></NP><NP><NO.P>24.</NO.P><TXT>Ennakkoratkaisupyynnön perusteella voidaan lisäksi todeta, että <HT TYPE="ITALIC">kaikkien</HT> laatupalkkioiden osuus <HT TYPE="ITALIC">kaikkien</HT> maidontoimitusten kokonaisarvosta oli Alankomaissa 0,217 prosenttia vuonna 1995; seuraavina vuosina (1996-1999) tämä osuus oli vain kerran hieman suurempi (0,227 prosenttia<?PAGE NO="I-4264"?> vuonna 1996), muutoin aina hieman pienempi (vuosina 1997-1999 se pieneni ja oli 0,196 prosenttia vuonna 1997; 0,185 prosenttia vuonna 1998 ja lopulta 0,174 prosenttia vuonna 1999).</TXT></NP></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><NP><NO.P>B</NO.P><TXT>Pääasian oikeudenkäynti</TXT></NP></TI></TITLE><NP><NO.P>25.</NO.P><TXT>Pääasian valittaja Kuipers on alankomaalainen maitokarjan kasvattaja, joka toimitti vuonna 1995 raakamaitoa Meppelissä sijaitsevalle Zuivelfabriek De Kievit B.V. -nimiselle alankomaalaiselle meijerille. Meijeri ilmoitti Kuipersille <DATE ISO="19950724">24.7.</DATE>, <DATE ISO="19950728">28.7.</DATE>, <DATE ISO="19950808">8.8.</DATE> ja <DATE ISO="19950815">15.8.1995</DATE> päivätyillä kirjeillä, jotka oli otsikoitu <QUOT.START ID="QS0009" REF.END="QE0009" CODE="201D"/>Laatuselvitys<QUOT.END ID="QE0009" REF.START="QS0009" CODE="201D"/>, että hänen toimittamassaan raakamaidossa oli todettu antibiootin jäämiä.<NOTE NOTE.ID="E0014" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Ennakkoratkaisupyynnössä todetaan sanatarkasti <QUOT.START ID="QS0010" REF.END="QE0010" CODE="201D"/>een bacteriegroeiremmende stof<QUOT.END ID="QE0010" REF.START="QS0010" CODE="201D"/> (bakteerien lisääntymistä estävä aine). Kansallinen tuomioistuin esittää lisäksi, että Kuipers itse on oikeudenkäynnissä myöntänyt antaneensa eläimille penisilliiniä mattorauhastulehdusta vastaan.</P></NOTE> Tästä syystä Kuipersin toimittamasta raakamaidosta suoritetusta korvauksesta tehtiin vuoden 1994 asetuksen 12 §:n mukaisesti 0,50 NLG:n (0,23 euron) suuruinen vähennys kilolta ja vastaava rahamäärä — yhteensä <FT TYPE="DECIMAL">5428,95</FT> NLG (<FT TYPE="DECIMAL">2463,55</FT> euroa — pidätettiin.</TXT></NP><NP><NO.P>26.</NO.P><TXT>Kuipers teki aluksi useita tuloksettomia sisäisiä valituksia COKZ-säätiölle. Raad van State, Afdeling bestuursrechtspraak<NOTE NOTE.ID="E0015" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Raad van State, hallinto-oikeudellinen jaosto.</P></NOTE> kumosi toisessa oikeusasteessa siihen mennessä tehdyt hallinnolliset ja tuomioistuinpäätökset ja määräsi muun muassa, että Kuipersin alun perin tekemä oikaisuvaatimus siirrettäisiin Productschap Zuivelille uutta käsittelyä varten.</TXT></NP><NP><NO.P>27.</NO.P><TXT>Productschap Zuivel hylkäsi sille siirretyn Kuipersin oikaisuvaatimuksen <DATE ISO="20001220">20.12.2000</DATE> perusteettomana. Kuipers valitti siitä ennakkoratkaisupyynnön esittäneeseen tuomioistuimeen.</TXT></NP></GR.SEQ></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><NP><NO.P>IV</NO.P><TXT>Ennakkoratkaisupyyntö ja oikeudenkäynti yhteisöjen tuomioistuimessa</TXT></NP></TI></TITLE><NP><NO.P>28.</NO.P><TXT>College van Beroep voor het bedrijfsleven on lykännyt asian käsittelyä <DATE ISO="20030627">27.6.2003</DATE> antamallaan päätöksellä ja esittänyt yhteisöjen tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><LIST TYPE="ARAB"><ITEM><NP><NO.P><QUOT.START ID="QS0011" REF.END="QE0011" CODE="201D"/>1)</NO.P><TXT>Onko nyt käsiteltävän asian kohteena olevan kaltainen meijeriin toimitetun raakamaidon laatuun perustuvia vähennyksiä ja palkkioita koskeva kansallinen järjestelmä yhteensopiva maito- ja maitotuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (ETY) N:o 804/68 ja erityisesti sen 24 artiklan 2 kohdassa (josta on tehtyjen asetuksen muutosten konsolidoinnin jälkeen tullut<?PAGE NO="I-4265"?> asetuksen N:o 1255/1999 38 artiklan 2 kohta) säädetyn <QUOT.START ID="QS0012" REF.END="QE0012" CODE="2019"/>hintojen tasaamista<QUOT.END ID="QE0012" REF.START="QS0012" CODE="2019"/> koskevan kiellon kanssa?</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>2)</NO.P><TXT>Onko nyt käsiteltävän asian kohteena olevan kaltainen meijeriin toimitetun raakamaidon laatupalkkioita koskeva kansallinen järjestelmä yhteensopiva asetuksen N:o 804/68 24 artiklan 1 kohdassa säädetyn tukia koskevan kiellon kanssa?</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>3)</NO.P><TXT>Jos toiseen kysymykseen vastataan myöntävästi, onko tällaista kansallista järjestelmää pidettävä tukena, jonka käyttöönottamisesta on EY:n perustamissopimuksen 93 artiklan 3 kohdan (josta on tullut EY 88 artiklan 3 kohta) mukaisesti ilmoitettava etukäteen komissiolle?<QUOT.END ID="QE0011" REF.START="QS0011" CODE="201D"/></TXT></NP></ITEM></LIST></QUOT.S></P></NP><NP><NO.P>29.</NO.P><TXT>Kuipers, Alankomaiden hallitus ja komissio ovat esittäneet kirjallisia ja suullisia huomautuksia yhteisöjen tuomioistuimen oikeudenkäynnissä.</TXT></NP></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><NP><NO.P>V</NO.P><TXT>Arviointi</TXT></NP></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><NP><NO.P>A</NO.P><TXT>Ensimmäinen kysymys: Laatuun perustuvien hinnanvähennysten ja lisäpalkkioiden yhteensopivuus maidon hintaa koskevien yhteisön oikeussääntöjen kanssa</TXT></NP></TI></TITLE><NP><NO.P>30.</NO.P><TXT>Kansallinen tuomioistuin tiedustelee ensimmäisellä kysymyksellään lähinnä sitä, onko Alankomaissa käytössä olevan kaltainen kansallinen lainsäädäntö, jonka nojalla meijereille toimitetun raakamaidon laadun perusteella pidätetään hinnanvähennyksiä tai maksetaan lisäpalkkioita, ristiriidassa maitoa ja maitotuotteita koskevan yhteisen markkinajärjestelyn ja erityisesti asetuksen N:o 804/68 24 artiklan 2 kohdan kanssa.</TXT></NP><NP><NO.P>31.</NO.P><TXT>Alankomaiden hallitus katsoo, että riidanalainen hinnanvähennys- ja lisäpalkkiojärjestelmä on asetuksen N:o 804/68 kanssa yhteensopiva, kun komissio puolestaan katsoo, että se on yhteiseen markkinajärjestelyyn sisältyvän hintajärjestelmän vastainen. Myöskään Kuipersin mielestä sääntelyä ei voida hyväksyä.</TXT></NP><NP><NO.P>32.</NO.P><TXT>Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan jäsenvaltiot eivät saa aiheuttaa kansallisella tasolla annetuilla määräyksillä haittaa yhteisen markkinajärjestelyn mukaiselle hintajärjestelmälle. Jäsenvaltioiden on pidätyttävä tällä alalla sellaisten toimenpiteiden toteuttamisesta, jotka saattaisivat poiketa markkinajärjestelystä tai vahingoittaa sitä.<NOTE NOTE.ID="E0016" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Asia <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="10/79" YEAR="1979" PAGE.ECR="3301">10/79, Toffoli, tuomio <DATE ISO="19791106">6.11.1979</DATE> (Kok. 1979, s. 3301, 12 kohta)</REF.DOC.ECR>; asia <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="166/82" YEAR="1984" PAGE.ECR="459">166/82, komissio v. Italia, tuomio <DATE ISO="19840207">7.2.1984</DATE> (Kok. 1984, s. 459, 23 kohta)</REF.DOC.ECR>; asia <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="237/82" YEAR="1984" PAGE.ECR="483">237/82, Jongeneel Kaas, tuomio <DATE ISO="19840207">7.2.1984</DATE> (Kok. 1984, s. 483, Kok. Ep. VII, s. 469, 12 kohta)</REF.DOC.ECR> ja asia <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="C-137/00" YEAR="2003" PAGE.ECR="I-7975">C-137/00, Milk Marque ja National Farmers' Union, tuomio <DATE ISO="20030909">9.9.2003</DATE> (Kok. 2003, s. I-7975, 63 ja 80 kohta)</REF.DOC.ECR>; vrt. myös — yhteisen maatalouspolitiikan muiden atojen osalta — asia <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="177/78" YEAR="1979" PAGE.ECR="2161">177/78, Pigs and Bacon Commission, tuomio <DATE ISO="19790626">26.6.1979</DATE> (Kok. 1979, s. 2161, Kok. Ep. IV, s. 497, 14 kohta)</REF.DOC.ECR>; asia <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="C-1/96" YEAR="1998" PAGE.ECR="I-1251">C-1/96, Compassion in World Farming, tuomio <DATE ISO="19980319">19.3.1998</DATE> (Kok. 1998, s. I-1251, 41 kohta)</REF.DOC.ECR>; asia <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="C-428/99" YEAR="2002" PAGE.ECR="I-127">C-428/99, Van den Bor, tuomio <DATE ISO="20020108">8.1.2002</DATE> (Kok. 2002, s. I-127, 35 kohta)</REF.DOC.ECR> ja asia <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="C-416/01" YEAR="2003" PAGE.ECR="I-14083">C-416/01, ACOR, tuomio <DATE ISO="20031120">20.11.2003</DATE> (Kok. 2003, s. I-14083, 21 kohta)</REF.DOC.ECR>.</P></NOTE><?PAGE NO="I-4266"?> Yhteisen markkinajärjestelyn vastaisia ovat myös sellaiset säännökset, jotka haittaavat järjestelyn toimintaa, vaikka kyseistä alaa ei olisikaan säännelty tyhjentävästi yhteisellä markkinajärjestelyllä.<NOTE NOTE.ID="E0017" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Edellä alaviitteessä 16 mainitut asiat Compassion in World Farming, tuomion 41 kohta ja Van den Bor, tuomion 35 kohta.</P></NOTE></TXT></NP><NP><NO.P>33.</NO.P><TXT>Tämän perusteella on tutkittava kaksi seikkaa: ensinnäkin se, ovatko kansallisen tason toimenpiteet ylipäänsä mahdollisia yhteisen markkinajärjestelyn yhteydessä vai sisältyykö yhteiseen markkinajärjestelyyn tyhjentävä hintajärjestelmä (vrt. jäljempänä jakso 1), ja toiseksi se, ovatko tällaiset kansalliset toimenpiteet — sikäli kuin ne ovat vielä mahdollisia — omiaan aiheuttamaan haittaa yhteiselle markkinajärjestelylle (vrt. jäljempänä jakso 2). Siinä yhteydessä käsitellään myös asetuksen N:o 804/68 24 artiklan 2 kohtaa, johon kansallinen tuomioistuin on viitannut.</TXT></NP><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><NP><NO.P>1.</NO.P><TXT>Kansallisella tasolla toteutettavien toimenpiteiden sallittavuus</TXT></NP></TI></TITLE><NP><NO.P>34.</NO.P><TXT><HT TYPE="ITALIC">Kansallisella tasolla toteutettavien toimenpiteiden sallittavuuden</HT> osalta todettakoon, että maitoa ja maitotuotteita koskevaan yhteiseen markkinajärjestelyyn sisältyy kylläkin hintajärjestelmä, joka koskee muun muassa maidon tavoitehintaa. Asetuksen N:o 804/68 3 artiklan 3 kohdassa säädetään tosin ainoastaan, että tämä tavoitehinta vahvistetaan <HT TYPE="ITALIC">meijeriin toimitetulle ja rasvapitoisuudeltaan 3,7-prosenttiselle maidolle.</HT><NOTE NOTE.ID="E0018" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Neuvosto vahvistaa tavoitehinnan EY 37 artiklan 2 kohdan ja asetuksen N:o 804/68 3 artiklan 4 kohdan mukaisessa menettelyssä.</P></NOTE>Asetuksessa ei sitä vastoin mainita mitään vaikutuksista, joita maidon muilla ominaisuuksilla saattaa olla hinnanmuodostukseen; voidaan ajatella vaikkapa mahdollisia laadullisia puutteita, kuten esimerkiksi nyt käsiteltävässä asiassa todettuja antibioottien jäämiä.</TXT></NP><NP><NO.P>35.</NO.P><TXT>En ole kovinkaan vakuuttunut siitä, että tästä asetuksen N:o 804/68 3 artiklasta puuttuvasta maininnasta seuraisi, että siinä säädetty hintajärjestelmä olisi kaikin tavoin <HT TYPE="ITALIC">tyhjentävä.</HT> Mikäli näet oletettaisiin, että kyseessä olisi tällainen tyhjentävä sääntely, siitä seuraisi järjenvastaisesti, että yhteisössä pitäisi pyrkiä maidon osalta laadusta riippumatta aina samaan, tavoitehintaan perustuvaan vastikkeeseen, eli myös silloin, kun maidon laatu on puutteellinen. Tällöin säännökset, joilla maidon hintaa eriytettäisiin pidemmälle ja joissa otettaisiin huomioon muutkin näkökohdat kuin asetuksen N:o 804/68 3 artiklan 3 kohdassa mainittu rasvapitoisuus, olisivat jo lähtökohtaisesti kiellettyjä. Lienee sitä vastoin sallittava, että maidon rasvapitoisuuden lisäksi otetaan huomioon muitakin maidon laatuun liittyviä tekijöitä, erityisesti laadulliset puutteet maidon hinnan eriyttämisen tarkoituksessa.</TXT></NP><?PAGE NO="I-4267"?><NP><NO.P>36.</NO.P><TXT>Myöskään Kuipersin esiin tuomat sekundäärioikeuden säännökset eivät johda toisenlaiseen päätelmään. Kuipers vetoaa direktiiveihin 92/46/ETY<NOTE NOTE.ID="E0019" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Raakamaidon, lämpökäsitellyn maidon ja maitopohjaisten tuotteiden tuotantoa ja markkinoille saattamista koskevista terveyssäännöistä <DATE ISO="19920616">16 päivänä kesäkuuta 1992</DATE> annettu neuvoston direktiivi 92/46/ETY (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="268" DATE.PUB="1992" PAGE.FIRST="1">EYVL L 268, s. 1</REF.DOC.OJ>).</P></NOTE> ja 92/47/ETY.<NOTE NOTE.ID="E0020" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Edellytyksistä myöntää väliaikaisia ja rajoitettuja poikkeuksia tietyistä yhteisön maidon ja maitopohjaisten tuotteiden tuotantoa ja markkinoille saattamista koskevista terveyssäännöistä <DATE ISO="19920616">16 päivänä kesäkuuta 1992</DATE> annettu neuvoston direktiivi 92/47/ETY (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="268" DATE.PUB="1992" PAGE.FIRST="33">EYVL L 268, s. 33</REF.DOC.OJ>).</P></NOTE> Näillä direktiiveillä, kuten myös asetuksella N:o 2377/90,<NOTE NOTE.ID="E0021" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Yhteisön menettelystä eläinlääkejäämien enimmäismäärien vahvistamiseksi eläinperäisissä elintarvikkeissa <DATE ISO="19900626">26 päivänä kesäkuuta 1990</DATE> annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 2377/90 (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="224" DATE.PUB="1990" PAGE.FIRST="1">EYVL L 224, s. 1</REF.DOC.OJ>), sellaisena kuin se on muutettuna mm. Kuipersin mainitsemalla <DATE ISO="19920318">18.3.1992</DATE> annetulla komission asetuksella (ETY) N:o 675/92 (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="073" DATE.PUB="1992" PAGE.FIRST="8">EYVL L 73, s. 8</REF.DOC.OJ>) ja viimeksi muutettuna <DATE ISO="20041025">25.10.2004</DATE> annetulla komission asetuksella (EY) N:o 1851/2004 (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="323" DATE.PUB="2004" PAGE.FIRST="6">EUVL L 323, s. 6</REF.DOC.OJ>).</P></NOTE> otetaan — yksinkertaistetusti ilmaistuna — käyttöön tiettyjä maataloustuotteita koskevia terveyssääntöjä ja vahvistetaan antibioottien jäämien sallitut enimmäismäärät näissä tuotteissa. Näin ollen tuotteita, jotka pysyvät vahvistettujen raja-arvojen sisällä, saadaan lähtökohtaisesti saattaa liikkeeseen. Tästä ei kuitenkaan missään tapauksessa seuraa, että jokaisen raja-arvojen sisällä pysyvän tuotteen osalta pitäisi pyrkiä aina samaan hintaan. Raja-arvojen olemassaolo ei missään tapauksessa sulje pois sitä, että vahvistettujen arvojen sisällä tehdään lisäksi laatuun perustuva tarkempi erottelu ja että tämä erottelu näkyy myös hinnassa.</TXT></NP><NP><NO.P>37.</NO.P><TXT>Sen, että maidon hintoihin vaikuttavat kansalliset toimenpiteet eivät ole täysin poissuljettuja, osoittaa myös asetuksen N:o 804/68 24 artiklan 2 kohtaan perustuva vastakohtaispäätelmä. Kyseisessä säännöksessä tarkemmin kuvatut jäsenvaltioiden toimenpiteet (hintojen tasaaminen) ovat tosin sen vastaisia, mutta siinä ei kielletä <HT TYPE="ITALIC">kaikkia</HT> jäsenvaltioiden toimenpiteitä, jotka vaikuttavat hinnanmuodostukseen.</TXT></NP><NP><NO.P>38.</NO.P><TXT>Mainittakoon vain sivumennen, että myös asian kannalta merkityksellisenä ajankohtana vielä sovelletun asetuksen N:o 1411/71 5 artiklan 1 kohdan toinen alakohta vahvistaa tämän näkemyksen. Kyseisessä säännöksessä säädetään — kulutusmaidon valmistuksen osalta — laadun mukaan eriytetystä maksujärjestelmästä. Ilmeisesti yhteisön lainsäätäjä piti siis itsekin lähtökohtana sitä, että asetukseen N:o 804/68 sisältyvä hintajärjestelmä ei ole tyhjentävä.</TXT></NP><NP><NO.P>39.</NO.P><TXT>Siltä osin kuin yhteisö ei ole kuitenkaan antanut omia säännöksiä raakamaidon hinnan maksamisesta laadun perusteella — sen enempää kulutusmaidon valmistuksen yhteydessä kuin muiden maitotuotteidenkaan valmistuksen yhteydessä — maidon hinnanmuodostusta ei ole säännelty tyhjentävästi yhteisön tasolla ja jäsenvaltiot voivat täydentää sitä, kunhan ne ottavat yhteisön säännökset huomioon.</TXT></NP></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><NP><NO.P>2.</NO.P><TXT>Yhteiselle markkinajärjestelylle aiheutuvien haittojen puuttuminen</TXT></NP></TI></TITLE><NP><NO.P>40.</NO.P><TXT>On arvioitava vielä sitä, ovatko Alankomaiden toimenpiteiden kaltaiset kansalliset<?PAGE NO="I-4268"?> toimenpiteet käytännössä omiaan <HT TYPE="ITALIC">aiheuttamaan haittaa</HT> yhteiselle markkinajärjestelylle kokonaisuutena arvioiden ja erityisesti siinä säädetylle hintajärjestelmälle. Tätä voidaan arvioida vain kyseisen järjestelmän tarkoituksen sekä ylemmäntasoisten EY:n perustamissopimuksen tavoitteiden ja määräysten perusteella.</TXT></NP><GR.SEQ LEVEL="4"><TITLE><TI><NP><NO.P>a)</NO.P><TXT>Tavoitehinta poliittisena tavoitteena</TXT></NP></TI></TITLE><NP><NO.P>41.</NO.P><TXT>Maidon tavoitehinnassa on kyse yhteisön tason <HT TYPE="ITALIC">poliittisesta tavoitteesta;</HT> tämän tyyppinen <HT TYPE="ITALIC">ohjehinta</HT> ei takaa kaikille tuottajille kaikissa jäsenmaissa sitä, että he saavat tavoitehintaa vastaavan tulon.<NOTE NOTE.ID="E0022" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Edellä alaviitteessä 16 mainittu asia Milk Marque ja National Farmers' Union, tuomion 88 kohta.</P></NOTE> Tämä ilmenee myös asetuksen N:o 804/68 3 artiklan 2 kohdan sanamuodosta; sen mukaan tavoitehinta on <QUOT.START ID="QS0013" REF.END="QE0013" CODE="201D"/>se maidon hinta, joka <HT TYPE="ITALIC">pyritään varmistamaantuottajien</HT> myymän maidon <HT TYPE="ITALIC">kokonaismäärälle</HT> markkinointivuoden aikana — —<QUOT.END ID="QE0013" REF.START="QS0013" CODE="201D"/>.<NOTE NOTE.ID="E0023" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Kursivointi tässä.</P></NOTE></TXT></NP><NP><NO.P>42.</NO.P><TXT>Näin ollen komission väite, jonka mukaan jokaiselle yksittäiselle tuottajalle hänen tuotteestaan maksettavan hinnan on oltava mahdollisimman lähellä tavoitehintaa, on virheellinen.<NOTE NOTE.ID="E0024" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Komission kirjelmän 24 kohta.</P></NOTE> Mikäli tavoitehintaa ei näet ymmärretä yksilölliseksi toimeentulotakuuksi vaan ainoastaan poliittiseksi tavoitteeksi, kaikkialla yhteisössä on ainoastaan keskimäärin pyrittävä hintatasoon, joka vastaa tätä ohjearvoa. Poliittiseksi tavoitteeksi ymmärretty tavoitehinta jättää sitä vastoin vielä runsaasti harkintavaltaa eriyttää hintaa kulloisenkin tuotteen laadun mukaan.</TXT></NP><NP><NO.P>43.</NO.P><TXT>Alankomaissa käyttöön otetun kaltaisella järjestelmällä, jossa hinnanvähennykset ja lisäpalkkiot perustuvat laatuun, ei missään tapauksessa aiheuteta haittaa poliittiselle tavoitteelle, jonka mukaan maidon tavoitehinta on yhtenäinen kaikkialla yhteisössä. Kuten vuoden 1994 asetuksen 11 §:n 2 momentista näet ilmenee, laatupalkkion määrä on vahvistettava siten, että kyseiseltä ajanjaksolta maksettavien laatupalkkioiden kokonaismäärä on sama tai lähes sama kuin pidätettyjen hinnanvähennysten. Hinnanvä-hennys- ja lisäpalkkiojärjestelmä ei toisin sanoen muuta millään tavoin kokonaissummaa, jonka alankomaalaiset meijerit maksavat raakamaidosta tiettynä ajanjaksona. Järjestelmä johtaa ainoastaan siihen, että meijerit eivät maksa jokaiselle tuottajalle samaa hintaa raakamaidon laadusta riippumatta,<?PAGE NO="I-4269"?> vaan toimitetun laadun mukaan joillekin tuottajille suuremman ja toisille tuottajille pienemmän vastikkeen. Tällaisella kokonaisuutena arvioiden <HT TYPE="ITALIC">lopputulokseltaan neutraalilla</HT> järjestelmällä varmistetaan, että Alankomaissa ei keskimäärin poiketa yhteisön oikeudessa säädetystä tavoitehinnasta ja että yhteisen markkinajärjestelyn toiminnalle ei näin ollen aiheuteta haittaa.</TXT></NP><NP><NO.P>44.</NO.P><TXT>Tältä osin nyt käsiteltävä asia eroaa myös varsin olennaisella tavalla esimerkiksi asiasta Toffoli, jossa kansallinen säännös oli johtanut yleisesti korkeampaan kuin yhteisön tasolla säädetyn tavoitehinnan mukaiseen maidon tuottajahintaan (260 Italian liiraan kilolta 204,26 liiran sijasta);<NOTE NOTE.ID="E0025" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Edellä alaviitteessä 16 mainittu asia Toffoli, tuomion 2 ja 6 kohta.</P></NOTE> toisin kuin tässä tapauksessa siinä yhteydessä poikettiin siten tavoitehinnasta ja aiheutettiin näin selvästi haittaa yhteiselle markkinajärjestelylle.</TXT></NP></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="4"><TITLE><TI><NP><NO.P>b)</NO.P><TXT>Kuluttajien ja tuottajien etujen huomioon ottaminen; markkinoiden vakauttaminen; tarvikkeiden saatavuuden varmistaminen</TXT></NP></TI></TITLE><NP><NO.P>45.</NO.P><TXT>Maito- ja maitotuotealan yhteisellä markkinajärjestelyllä pyritään lähinnä saavuttamaan tuotannon ja tukkukaupan tasolla hintataso, jossa otetaan huomioon sekä yhteisön kyseisen alan kaikkien tuottajien edut että kuluttajansuojaa koskevat vaatimukset ja varmistetaan tarvikkeiden saatavuus ylituotantoa aiheuttamatta.<NOTE NOTE.ID="E0026" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Edellä alaviitteessä 16 mainittu asia Milk Marque ja National Farmers' Union, tuomion 85 kohta ja yhdistetyt asiat <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="36/80+71/80" YEAR="1981" PAGE.ECR="735">36/80 ja 71/80, Irish Creamery Milk Suppliers Association, tuomio <DATE ISO="19810310">10.3.1981</DATE> (Kok. 1981, s. 735, Kok. Ep. VI, s. 29, 20 kohta)</REF.DOC.ECR>.</P></NOTE></TXT></NP><GR.SEQ LEVEL="5"><TITLE><TI><NP><NO.P>i)</NO.P><TXT>Kuluttajansuojaa koskevat vaatimukset</TXT></NP></TI></TITLE><NP><NO.P>46.</NO.P><TXT>Alankomaissa käyttöön otetun kaltaisella järjestelmällä, johon kuuluvat raakamaitoa koskevat lisäpalkkiot ja hinnanvähennykset, pyritään luomaan laatuun perustuva vastikejärjestelmä ja parantamaan maataloustuotteiden laatua taloudellisin kannustimin. Tällaisessa sääntelyssä otetaan huomioon <HT TYPE="ITALIC">kuluttajansuojaa koskevat vaatimukset,</HT> jotka on EY 153 artiklan 2 kohdan nojalla otettava huomioon kaikkien yhteisön politiikkojen vahvistamisen ja täytäntöönpanon yhteydessä. Siinä otetaan erityisesti huomioon tavoite toimittaa kuluttajille tavara kohtuullisin hinnoin (EY 33 artiklan 1 kohdan e alakohta). <HT TYPE="ITALIC">Kohtuullisuutta</HT> koskevan edellytyksen kannalta on täysin suositeltavaa, että maataloustuotteista suoritettavan korvauksen osalta pyritään asianmukaiseen hintalaatusuhteeseen eikä esimerkiksi samaan hintaan heikkolaatuisten tuotteiden ja laadultaan moitteettomien tai jopa korkealaatuisten maataloustuotteiden osalta.</TXT></NP></GR.SEQ><?PAGE NO="I-4270"?><GR.SEQ LEVEL="5"><TITLE><TI><NP><NO.P>ii)</NO.P><TXT>Tuottajien edut</TXT></NP></TI></TITLE><NP><NO.P>47.</NO.P><TXT>Tällainen järjestelmä on samalla myös <HT TYPE="ITALIC">tuottajien etujen</HT> kannalta täysin perusteltavissa. Heikkolaatuisen tuotteen valmistaja ei näet voi odottaa saavansa tästä tuotteesta samaa hintaa kuin tuottaja, joka valmistaa laadultaan moitteettoman tai jopa korkeatasoisen tuotteen. Se, joka valmistaa sitä vastoin korkealaatuisia tuotteita, odottaa oikeutetusti, että hän voi saada tuotteistaan paremman hinnan kuin heikkolaatuisen tuotteen valmistaja.</TXT></NP><NP><NO.P>48.</NO.P><TXT>Myöskään EY 33 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tavoiteltu maataloudessa työskentelevien henkeä kohti laskettujen tulojen lisääminen ei edellytä sitä, että maataloustuotteiden osalta pitäisi aina pyrkiä samaan hintaan <HT TYPE="ITALIC">niiden laadusta riippumatta.</HT></TXT></NP><NP><NO.P>49.</NO.P><TXT>Tuottajien etuja voitaisiin mahdollisesti olettaa loukattavan silloin, jos valtion käyttöön ottamat hinnanvähennykset olisivat todettuihin laadullisiin puutteisiin nähden suhteettomia.<NOTE NOTE.ID="E0027" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Vrt. jäsenvaltion velvollisuudesta noudattaa yhteisön oikeuden yleisiä oikeusperiaatteita ja erityisesti suhteellisuusperiaatetta — hieman eri asiayhteydessä — asia <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="C-36/94" YEAR="1995" PAGE.ECR="I-3573">C-36/94, Siesse, tuomio <DATE ISO="19951026">26.10.1995</DATE> (Kok. 1995, s. I-3573, 21 kohta, toinen virke)</REF.DOC.ECR>; asia <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="C-262/99" YEAR="2001" PAGE.ECR="I-5547">C-262/99, Louloudakis, tuomio <DATE ISO="20010712">12.7.2001</DATE> (Kok. 2001, s. I-5547, 67 kohta)</REF.DOC.ECR> ja asia <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="C-220/01" YEAR="2003" PAGE.ECR="I-7091">C-220/01, Lennox, tuomio <DATE ISO="20030703">3.7.2003</DATE> (Kok. 2003, s. I-7091, 76 kohta)</REF.DOC.ECR>.</P></NOTE> Kansallisen tuomioistuimen tehtävänä on tarvittaessa todeta, onko nyt käsiteltävässä asiassa sovellettavan kaltainen hinnanvähennys eli yli kahden kolmanneksen suuruinen pidätys normaalista maidon hinnasta<NOTE NOTE.ID="E0028" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Muistutettakoon, että hinnanvähennys oli todettujen antibioottien jäämien yhteydessä 030 NLG kilolta, normaali maidon hinta 0,7143 NLG kilolta (vrt. tämän ratkaisuehdotuksen 22 kohta).</P></NOTE> suhteeton vai asianmukainen sellaisen maitotoimituksen laadullisiin puutteisiin nähden, jossa on todettu antibioottien jäämiä.</TXT></NP></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="5"><TITLE><TI><NP><NO.P>iii)</NO.P><TXT>Laatuun perustuva vastikejärjestelmä markkinoiden vakauttamisen osatekijänä</TXT></NP></TI></TITLE><NP><NO.P>50.</NO.P><TXT>Myös EY 33 artiklan 1 kohdan c alakohdassa esitetty <HT TYPE="ITALIC">markkinoiden vakauttamisen</HT> tavoite lienee paremmin saavutettavissa, jos tuottajien saama maksu perustuu ainakin osaksi heidän tuotteidensa laatuun. Yhteisön maatalouspolitiikassa lienee tosin alun perin ensisijaisesti pyritty tuotannon laajentamiseen ja saatavuuden määrälliseen varmistamiseen väestölle<NOTE NOTE.ID="E0029" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Ks. tästä myös EY 33 artiklan 1 kohdan d alakohta.</P></NOTE> erityisesti peruselintarvikkeiden osalta. Silloin kun kuluttajien luottamus tiettyihin maataloustuotteisiin on epäilyksettä heikentynyt, tuotannon laadulle on kuitenkin annettava suurempi merkitys. Mikäli näet maksu perustuu tuotteiden laatuun, sillä luodaan voimakkaampi<?PAGE NO="I-4271"?> kannustin laatutuotteiden valmistamiseen ja viime kädessä myös menetetyn luottamuksen palauttamiseen.</TXT></NP><NP><NO.P>51.</NO.P><TXT>Yhteisön lainsäädännössä näyttää sitä paitsi vallitsevan yleinen suuntaus tuoda yhteisessä maatalouspolitiikassa tuotteiden laatu esiin, jotta näiden tuotteiden saamaa arvostusta voitaisiin parantaa.<NOTE NOTE.ID="E0030" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Ks. — alkuperämerkintöjen osalta — asia <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="C-388/95" YEAR="2000" PAGE.ECR="I-3123">C-388/95, Belgia v. Espanja, tuomio <DATE ISO="20000516">16.5.2000</DATE> (Kok. 2000, s. I-3123, 53 kohta)</REF.DOC.ECR> sekä asia <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="C-469/00" YEAR="2003" PAGE.ECR="I-5053">C-469/00, Ravil, tuomio <DATE ISO="20030520">20.5.2003</DATE> (Kok. 2003, s. I-5053, 48 kohta)</REF.DOC.ECR> ja asia <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="C-108/01" YEAR="2003" PAGE.ECR="I-5121">C-108/01, Consorzio del Prosciutto di Parma e Salumifìcio S. Rita, tuomio <DATE ISO="20030520">20.5.2003</DATE> (Kok. 2003, s. I-5121, 63 kohta)</REF.DOC.ECR>.</P></NOTE> Laatuun perustuvan vastikejärjestelmän käyttöön ottaminen maataloustuotteiden osalta on sopusoinnussa tämän tavoiteasetannan kanssa.</TXT></NP></GR.SEQ></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="4"><TITLE><TI><NP><NO.P>c)</NO.P><TXT>Kilpailupoliittiset tavoitteet</TXT></NP></TI></TITLE><NP><NO.P>52.</NO.P><TXT>Myöskään yhteisön kilpailupoliittisia tavoitteita ei saa jättää huomiotta arvioitaessa Alankomaissa käyttöön otetun kaltaista järjestelmää. Kuten yhteisöjen tuomioistuin on jo todennut, toimivan kilpailun ylläpito maataloustuotemarkkinoilla kuuluu näet yhteisen maatalouspolitiikan ja maitoja maitotuotealan yhteisen markkinajärjestelyn tavoitteisiin eivätkä yhteiset markkinajärjestelyt siis saa aikaan tilaa, jossa ei ole kilpailua.<NOTE NOTE.ID="E0031" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Edellä alaviitteessä 16 mainittu asia Milk Marque ja National Farmers' Union, tuomion 57 kohta ja sitä seuraavat kohdat, erityisesti 57 ja 61 kohta.</P></NOTE></TXT></NP><NP><NO.P>53.</NO.P><TXT>Alankomaiden järjestelmä, jossa valtio puuttuu hinnanmuodostukseen, ei varmastikaan ole kilpailupoliittisesti arvioiden ihannetilanne. Tähän järjestelmään liittyvät taloudelliset kannustimet laadunparannuksiin edistävät kuitenkin tuottajien välistä laatukilpailua. EY:n perustamissopimuksen tavoitteet kilpailupolitiikan alalla puhuvat siten pikemminkin Alankomaiden järjestelyn sallimisen puolesta kuin sitä vastaan.<NOTE NOTE.ID="E0032" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>EY 81 ja EY 82 artiklan osalta on pidettävä lähtökohtana sitä, että Productschap Zuivel sen enempää kuin COKZ-säätiökään eivät toimi Alankomaiden hintajärjestelmän toteuttamisessa yrityksenä eivätkä yritysten yhteenliittymänä. Se, että Productschap Zuivel vahvistaa toteutettavat hinnanvähennykset ja COKZ-säätiö myönnettävät lisäpalkkiot, ei ole taloudellista toimintaa vaan pikemminkin julkisoikeudellista toimintaa lain säännösten täytäntöönpanossa hallituksen toimesta. Ks. tästä esim. asia <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="C-343/95" YEAR="1997" PAGE.ECR="I-1547">C-343/95, Cali, tuomio <DATE ISO="19970318">18.3.1997</DATE> (Kok. 1997, s. I-1547, 16-18 kohta)</REF.DOC.ECR> ja asiassa C-134/03, Viacom, <DATE ISO="20041028">28.10.2004</DATE> antamani ratkaisuehdotus (70 ja 71 kohta, ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa).</P></NOTE></TXT></NP></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="4"><TITLE><TI><NP><NO.P>d)</NO.P><TXT>Yhteenveto</TXT></NP></TI></TITLE><NP><NO.P>54.</NO.P><TXT>Tällä perusteella ei voida katsoa, että Alankomaiden hintajärjestelmän kaltainen sääntely olisi omiaan aiheuttamaan haittaa maito- ja maitotuotealan yhteisen markkinajärjestelyn tavoitteille, kun niitä tulkitaan ylemmäntasoisten EY:n perustamissopimuksen tavoitteiden ja määräysten valossa.</TXT></NP></GR.SEQ></GR.SEQ><?PAGE NO="I-4272"?><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><NP><NO.P>3.</NO.P><TXT>Hintojen tasaamista koskeva kielto</TXT></NP></TI></TITLE><NP><NO.P>55.</NO.P><TXT>Asetuksen N:o 804/68 24 artiklan 2 kohdan osalta on lopuksi todettava, että kyseisessä säännöksessä kielletään ainoastaan kansalliset toimenpiteet, jotka mahdollistavat <HT TYPE="ITALIC">hintojen tasaamisen.</HT> Tämä kielto koskee tarkemmin sanoen toimenpiteitä, jotka sallivat <QUOT.START ID="QS0014" REF.END="QE0014" CODE="201D"/>1 artiklassa tarkoitettujen tuotteiden hintojen tasaamisen<QUOT.END ID="QE0014" REF.START="QS0014" CODE="201D"/>. Näitä tuotteita ovat erityisesti maito, kerma, voi, juusto, juustoaine, laktoosi ja laktoosisiirappi.</TXT></NP><NP><NO.P>56.</NO.P><TXT>Jo tämän säännöksen sanamuodosta — yleisimmin käytetään käsitteitä <QUOT.START ID="QS0015" REF.END="QE0015" CODE="201D"/>hinnat<QUOT.END ID="QE0015" REF.START="QS0015" CODE="201D"/> ja <QUOT.START ID="QS0016" REF.END="QE0016" CODE="201D"/>tuotteet<QUOT.END ID="QE0016" REF.START="QS0016" CODE="201D"/> — ilmenee, että niillä pyritään estämään ainoastaan <HT TYPE="ITALIC">eri maitotuotteiden</HT> hintojen eli maidon hinnan ja kerman hinnan tai kerman hinnan ja voin hinnan tasaaminen. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi tietynlaisia valtion määräämiä tai hyväksymiä ristikkäistukia, joiden avulla yhden edellä mainitun tuotteen hinta pidetään keinotekoisesti alhaisena sillä, että jonkin muun edellä mainitun tuotteen hintaa korotetaan ylimääräisesti. Yhteisen markkinajärjestelyn tarkoitus korostaa tätä: on estettävä se, että jäsenvaltio kiertää yhteisön tasolla annettuja eri maitotuotteiden hinnanasetantaa koskevia säännöksiä, erityisesti vahvistettuja interventiohintoja ja tavoitehintoja.<NOTE NOTE.ID="E0033" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Ks. tästä myös edellä alaviitteessä 16 mainittu oikeuskäytäntö.</P></NOTE> Kuten edellä on todettu, mitään huomauttamista ei ole sen sijaan siihen, että näiden kunkin yksittäisen tuotteen hintarakenne muodostetaan laadun perusteella yhteisön oikeussääntöjä noudattaen.</TXT></NP></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><NP><NO.P>4.</NO.P><TXT>Välipäätelmä</TXT></NP></TI></TITLE><P>Edellä esitetyistä syistä Alankomaissa käyttöön otetun kaltainen kansallinen järjestelmä, jonka mukaan meijereille toimitetusta raakamaidosta pidätetään hinnanvähennys tai maksetaan lisäpalkkio laadun perusteella, ei ole ristiriidassa asetuksen N:o 804/68 kanssa.</P></GR.SEQ></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><NP><NO.P>B</NO.P><TXT>Toinen ja kolmas kysymys: valtiontukia koskeva lainsäädäntö</TXT></NP></TI></TITLE><NP><NO.P>57.</NO.P><TXT>Kansallinen tuomioistuin pohdiskelee toisella ja kolmannella kysymyksellään lähinnä sitä, onko valtiontukia koskeva<?PAGE NO="I-4273"?> yhteisön oikeus sovellettavissa Alankomaiden hintajärjestelmän kaltaiseen järjestelmään. Tässä yhteydessä voitaisiin ajatella, että kahta valtiontukia koskevaa oikeussääntöä olisi rikottu: asetuksen N:o 804/68 24 artiklan 1 kohdassa säädettyä valtiontukia koskevaa erityiskieltoa ja EY 87 artiklan 1 kohdan mukaista valtiontukia koskevaa yleiskieltoa.</TXT></NP><NP><NO.P>58.</NO.P><TXT>Asetuksen N:o 804/68 24 artiklan 1 kohdan mukaan nimenomaisesti kiellettyjä ovat tuet, joiden suuruus vahvistetaan maidon tai maitotuotteiden hinnan tai määrän mukaan. Tällä <HT TYPE="ITALIC">valtiontukia koskevalla erityiskiellolla</HT> on kuitenkin suppeampi soveltamisala kuin EY 87 artiklan 1 kohtaan sisältyvällä valtiontukia koskevalla yleiskiellolla, koska siinä viitataan hintaan ja määrään. Tämän soveltamisalan sisällä asetuksen N:o 804/68 24 artikla on kuitenkin ankarampi kuin EY 87 artikla, sillä siinä ei sallita EY 87 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja harkinnanvaraisia poikkeuksia, vaan rajoitutaan ainoastaan EY 87 artiklan 2 kohdan mukaisiin lakiin perustuviin poikkeuksiin.<NOTE NOTE.ID="E0034" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Vrt. asetuksen N:o 804/68 24 artiklan 1 kohdan alun sanamuoto <QUOT.START ID="QS0017" REF.END="QE0017" CODE="201D"/>Jollei perustamissopimuksen 92 artiklan 2 kohdan määräyksistä muuta johdu — —<QUOT.END ID="QE0017" REF.START="QS0017" CODE="201D"/>, jossa nyttemmin on katsottava viitattavan EY 87 artiklan 2 kohtaan.</P></NOTE></TXT></NP><NP><NO.P>59.</NO.P><TXT>Tämän valtiontukia koskevan erityiskiellon lisäksi maidon ja maitotuotteiden valmistamiseen ja kauppaan sovelletaan EY 36 artiklan nojalla, kun kyseistä määräystä luetaan yhdessä asetuksen N:o 804/68 23 artiklan kanssa, myös EY 87 ja EY 88 artiklan määräyksiä ja siten EY:n perustamissopimuksen <HT TYPE="ITALIC">valtiontukia koskevaa yleiskieltoa.</HT> Tämä vahvistetaan lisäksi myös asetuksen N:o 804/68 johdanto-osan 12. perustelukappaleen toisessa virkkeessä, jonka mukaan maito- ja maitotuotealalla olisi voitava (grundsätzlich)<NOTE NOTE.ID="E0035" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Kyseisen perustelukappaleen saksankielisessä versiossa käytetyllä sanalla <QUOT.START ID="QS0018" REF.END="QE0018" CODE="201D"/>grundsätzlich<QUOT.END ID="QE0018" REF.START="QS0018" CODE="201D"/> (lähtökohtaisesti) ei ole vastinetta muissa kieliversioissa, kuten ranskan-, italian-, espanjan-, portugalin-, hollannin- ja englanninkielisissä versioissa.</P></NOTE> soveltaa valtiontukia koskevia perustamissopimuksen määräyksiä.<NOTE NOTE.ID="E0036" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Asiassa <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="C-173/02" YEAR="2004" PAGE.ECR="I-973">C-173/02, Espanja v. komissio, <DATE ISO="20041014">14.10.2004</DATE> annettu tuomio (Kok. 2004, s. I-973)</REF.DOC.ECR> on tältä osin epäselvä, sillä siinä asetuksen N:o 804/68 23 artiklan sääntöpoikkeussuhde (valtiontukia koskevan lainsäädännön sovellettavuus normaalitapauksessa ja soveltamatta jättäminen ainoastaan asetuksessa nimenomaisesti säädetyissä tapauksissa) on ilmeisesti käännetty päinvastaiseksi: <QUOT.START ID="QS0019" REF.END="QE0019" CODE="201D"/>Tämän alan tukien osalta ilmenee asetuksen N:o 804/68 23 artiklasta, kun sitä luetaan yhdessä EY 36 artiklan kanssa, että EY 87, EY 88 ja EY 89 artiklaa sovelletaan maitotuotteiden tuotantoon ja kauppaan vain siltä osin kuin tällaisesta soveltamisesta säädetään yhteisen markkinajärjestelyn käyttöönottoa koskevassa lainsäädännössä<QUOT.END ID="QE0019" REF.START="QS0019" CODE="201D"/> (asiassa Espanja v. komissio annetun tuomion 17 kohta).</P></NOTE></TXT></NP><NP><NO.P>60.</NO.P><TXT>Asetuksen N:o 804/68 23 artiklassa käytetty sanamuoto <QUOT.START ID="QS0020" REF.END="QE0020" CODE="201D"/>jollei tässä asetuksessa toisin säädetä<QUOT.END ID="QE0020" REF.START="QS0020" CODE="201D"/> ei missään tapauksessa merkitse sitä, että kyseisen asetuksen 24 artiklan 1 kohta sisältäisi maitoalan valtiontukien hyväksyttävyyttä tai hyväksymättömyyttä koskevan tyhjentävän sääntelyn. Muutoin 23 artikla tehtäisiin tyhjäksi, eikä sillä olisi käytännön merkitystä. Asetuksen 24 artiklan 1 kohta on pikemminkin ainoastaan maitoa ja maitotuotteita koskeviin tukiin liittyvä erityiskielto, johon ei kuitenkaan sisälly tyhjentävää sääntelyä.</TXT></NP><?PAGE NO="I-4274"?><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><NP><NO.P>1.</NO.P><TXT>Lisäpalkkiot valtiontukia koskevan kiellon kannalta (asetuksen N:o 804/68 24 artiklan 1 kohta ja EY 87 artiklan 1 kohta)</TXT></NP></TI></TITLE><NP><NO.P>61.</NO.P><TXT>Kansallinen tuomioistuin tiedustelee toisella kysymyksellään lähinnä sitä, kuuluuko Alankomaissa käyttöön otetun kaltainen kansallinen lainsäädäntö, jonka mukaan heikkolaatuisesta raakamaidosta pidätetään hinnanvähennys, jolla rahoitetaan jatkuvasti laadultaan moitteettoman raakamaidon toimituksista maksettavat lisäpalkkiot, asetuksen N:o 804/68 24 artiklan 1 kohdassa säädetyn valtiontukia koskevan kiellon soveltamisalaan.</TXT></NP><NP><NO.P>62.</NO.P><TXT>Komissio ja Kuipers katsovat, että Alankomaiden laatupalkkiot ovat tukea, kun Alankomaiden hallitus on puolestaan päinvastaista mieltä.</TXT></NP><NP><NO.P>63.</NO.P><TXT>Perusedellytys valtiontukia koskevan kiellon soveltamiselle on se, että kyseisessä konkreettisessa tapauksessa on ylipäänsä kyseessä tuki. Asetuksen N:o 804/68 24 artiklan 1 kohtaan ei sisälly erillistä säännöstä valtiontuen käsitteestä. Tämän säännöksen mukaista tuen käsitettä pitäisi tästä syystä tulkita samalla tavoin kuin EY 87 (ja EY 88) artiklan käsitettä; tämä vastaa myös asetuksen N:o 804/68 23 artiklan ja kyseisen asetuksen johdanto-osan 12. perustelukappaleen tavoitteita, sillä niiden mukaan yhteisen markkinajärjestelyn yhteydessä pitäisi soveltaa valtiontukia koskevia EY:n perustamissopimuksen määräyksiä.</TXT></NP><NP>                <NO.P>64.</NO.P><TXT>Oikeuskäytännön mukaan valtiontukia koskeva kielto on voimassa neljän päällekkäisen edellytyksen täyttyessä: ensinnäkin kyseessä on oltava valtion toimenpide tai valtion varoilla toteutettu toimenpide. Toiseksi kyseisen toimenpiteen on oltava omiaan vaikuttamaan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Kolmanneksi toimenpiteellä on annettava etua sille, joka on toimenpiteen kohteena. Neljänneksi toimenpiteen on vääristettävä tai uhattava vääristää kilpailua.<NOTE NOTE.ID="E0037" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Asia <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="C-345/02" YEAR="2004" PAGE.ECR="I-7747">C-345/02, Pearle ym., tuomio <DATE ISO="20040715">15.7.2004</DATE> (Kok. 2004. s. I-7747, 33 kohta)</REF.DOC.ECR> ja asia <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="C-280/00" YEAR="2003" PAGE.ECR="I-7747">C-280/00, Altmark Trans ja Regierungspräsidium Magdeburg, tuomio <DATE ISO="20030724">24.7.2003</DATE> (Kok. 2003, s. I-7747, 75 kohta)</REF.DOC.ECR>.</P></NOTE></TXT></NP><NP><NO.P>65.</NO.P><TXT>Nyt käsiteltävässä asiassa ovat ongelmallisia ensinnäkin ensimmäinen (toteuttaminen valtion varoilla) ja kolmas (etu sille, joka on toimenpiteen kohteena) edellytys. Käsittelen niitä seuraavassa.</TXT></NP><GR.SEQ LEVEL="4"><TITLE><TI><NP><NO.P>a)</NO.P><TXT>Toteuttaminen valtion varoilla</TXT></NP></TI></TITLE><NP><NO.P>66.</NO.P><TXT>Aluksi on tutkittava tarkemmin, myönnetäänkö meijereiden maksamat ja laatuun perustuvat lisäpalkkiot ylipäänsä <HT TYPE="ITALIC">valtion</HT><?PAGE NO="I-4275"?> <HT TYPE="ITALIC">varoista</HT> ja onko niitä näin ollen <HT TYPE="ITALIC">pidettävä valtion toimenpiteinä.</HT><NOTE NOTE.ID="E0038" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Ks. vastaavasti edellä alaviitteessä 37 mainittu asia Pearle ym., tuomion 34 kohta sekä 37 ja 38 kohta) sekä asia <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="C-303/88" YEAR="1991" PAGE.ECR="I-1433">C-303/88, Italia v. komissio, tuomio <DATE ISO="19910321">21.3.1991</DATE> (Kok. 1991, s. I-1433, Kok. Ep. XI, s. I-127, II kohta)</REF.DOC.ECR>; asia <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="C-482/99" YEAR="2002" PAGE.ECR="I-4397">C-482/99, Ranska v. komissio, tuomio <DATE ISO="20020516">16.5.2002</DATE> (Kok. 2002, s. I-4397, 24 kohta)</REF.DOC.ECR> ja asia <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="C-126/01" YEAR="2003" PAGE.ECR="I-13769">C-126/01, GEMO, tuomio <DATE ISO="20031120">20.11.2003</DATE> (Kok. 2003, s. I-13769, 24 kohta)</REF.DOC.ECR>.</P></NOTE></TXT></NP><NP><NO.P>67.</NO.P><TXT>Lähtökohtana pitäisi olla se, että yksityiset meijerit myöntävät maidontuottajille riidanalaiset lisäpalkkiot, jotka ovat peräisin yksityisistä varoista eli heikkolaatuisen raakamaidon toimittajilta pidätetyistä hinnanvähennyksistä saaduista tuloista.</TXT></NP><NP><NO.P>68.</NO.P><TXT>Se, että alankomaiset meijerit ovat <HT TYPE="ITALIC">oikeussääntöjen nojalla velvollisia</HT> myöntämään tällaisia lisäpalkkioita, ei vielä sellaisenaan riitä tekemään niistä tukia.<NOTE NOTE.ID="E0039" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Asia <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="C-379/98" YEAR="2001" PAGE.ECR="I-2099">C-379/98, PreussenElektra, tuomio <DATE ISO="20010313">13.3.2001</DATE> (Kok. 2001, s. I-2099, 59-61 kohta)</REF.DOC.ECR>.</P></NOTE></TXT></NP><NP><NO.P>69.</NO.P><TXT>Oikeuskäytännön perusteella seuraavat kaksi näkökohtaa ovat pikemminkin ratkaisevia: ensinnäkin varojen, joita käytetään laatupalkkioiden maksamiseen, on vähintään oltava jatkuvasti <HT TYPE="ITALIC">valtion valvonnassa</HT> ja siten toimivaltaisten kansallisten viranomaisten käytettävissä, vaikka ne eivät olisikaan pysyvästi valtionkassan omistuksessa.<NOTE NOTE.ID="E0040" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Asia <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="C-83/98 P" YEAR="2000" PAGE.ECR="I-3271">C-83/98 P, Ranska v. Ladbroke Racing ja komissio, tuomio <DATE ISO="20000516">16.5.2000</DATE> (Kok. 2000, s. I-3271, 50 kohta)</REF.DOC.ECR> ja edellä alaviitteessä 38 mainittu asia Ranska v. komissio, tuomion 37 kohta. Vastaavasti myös julkisasiamies Jacobs asiassa <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="C-379/98" YEAR="2001" PAGE.ECR="I-2103">C-379/98, PreussenElektra, <DATE ISO="20001026">26.10.2000</DATE> antamansa ratkaisuehdotuksen 165 kohdassa (Kok. 2001, s. I-2103)</REF.DOC.ECR>.</P></NOTE> Toiseksi lisäpalkkioiden myöntämisestä täytyy aiheutua valtiolle tai sen valtuuttamalle elimelle <HT TYPE="ITALIC">lisäkustannuksia.</HT><NOTE NOTE.ID="E0041" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Yhdistetyt asiat <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="C-72/91+C-73/91" YEAR="1993" PAGE.ECR="I-887">C-72/91 ja C-73/91, Sloman Neptun, tuomio <DATE ISO="19930317">17.3.1993</DATE> (Kok. 1993, s. I-887, Kok. Ep. XIV, s. I-47, 21 kohta)</REF.DOC.ECR>; asia <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="C-200/97" YEAR="1998" PAGE.ECR="I-7907">C-200/97, Ecotrade, tuomio <DATE ISO="19981201">1.12.1998</DATE> (Kok. 1998, s. I-7907, 35 kohta)</REF.DOC.ECR>; asia <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="C-53/00" YEAR="2001" PAGE.ECR="I-9067">C-53/00, Ferring, tuomio <DATE ISO="20011122">22.11.2001</DATE> (Kok. 2001, s. I-9067, 16 kohta)</REF.DOC.ECR> ja edellä alaviitteessä 37 mainittu asia Pearle, tuomion 36 kohdan viimeinen virke.</P></NOTE></TXT></NP><NP><NO.P>70.</NO.P><TXT>Sitä näkemystä, että kyseiset varat olisivat <HT TYPE="ITALIC">valtion valvonnassa,</HT> puoltaa se, että Alankomaiden järjestelmässä meijereitä voidaan pitää valtion valtuuttamina maksuviranomaisina, kun niin ikään valtion valtuuttama COKZ-säätiö<NOTE NOTE.ID="E0042" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Productschap Zuivelin valtiolta saama valtuutus ilmenee Alankomaiden maitoalan täytäntöönpanoasetuksen 2 §:stä ja COKZ-säätiön saama erityisesti Alankomaiden maitoalan perusasetuksen 3 ja 7 §:stä (ks. tämän ratkaisuehdotuksen 16 ja 17 kohta).</P></NOTE> puolestaan ohjaa näiden maksujen kokonaisuutta. Tätä tarkoitusta varten COKZ-säätiö ei yksinomaan laske kultakin ajanjaksolta maksettavien laatupalkkioiden määrää meijereiden toimittamien tietojen perusteella, vaan se erityisesti myös jakaa varat itse uudelleen. Siten se ottaa vastaan yksittäisten meijereiden hinnanvähennysten pidättämisestä saamat ylimääräiset tulot ja kanavoi ne erikseen sellaisille meijereille, joiden hinnanvähennysten pidättämisestä saamat tulot ovat saman vertailujakson aikana pienemmät kuin lisäpalkkioiden maksamiseksi tarvitaan. Komissio on käyttänyt tästä suullisessa käsittelyssä <QUOT.START ID="QS0021" REF.END="QE0021" CODE="201D"/>virtuaalirahaston<QUOT.END ID="QE0021" REF.START="QS0021" CODE="201D"/> käsitettä. Toisin kuin esimerkiksi asiassa PreussenElektra,<NOTE NOTE.ID="E0043" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Mainittu alaviitteessä 39.</P></NOTE> ainakin osa laatupalkkioihin käytettävistä<?PAGE NO="I-4276"?> varoista kulkee siten ensin valtion <QUOT.START ID="QS0022" REF.END="QE0022" CODE="201D"/>kautta<QUOT.END ID="QE0022" REF.START="QS0022" CODE="201D"/>, ja ne välittää valtion valtuuttama COKZ-säätiö.</TXT></NP><NP><NO.P>71.</NO.P><TXT>Myös laatuun perustuvien lisäpalkkioiden myöntäminen on osa Alankomaiden valtion vahvistamaa<NOTE NOTE.ID="E0044" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Vrt. erityisesti maataloustuotteiden laadusta annetun lain 2 §:n 2 momentin f kohta, luettuna yhdessä Alankomaiden maitoalan perusasetuksen 3 S:n a ja c momentin ja vuoden 1994 asetuksen U §:n kanssa.</P></NOTE> politiikkaa, jolla pyritään parantamaan maataloustuotteiden laatua, ja sillä pannaan tämä politiikka täytäntöön. Tässä mielessä nyt käsiteltävä asia eroaa esimerkiksi asiasta Pearle,<NOTE NOTE.ID="E0045" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Edellä alaviitteessä 37 mainittu tuomio, vrt. erityisesti 15, 37 ja 38 kohta (ja niissä esitetyt viittaukset).</P></NOTE> jossa ammattijärjestön riidanalainen toimenpide perustui yksityishenkilöiden aloitteisiin.</TXT></NP><NP><NO.P>72.</NO.P><TXT>Nyt käsiteltävässä asiassa, kuten myöskään asiassa Pearle,<NOTE NOTE.ID="E0046" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Edellä alaviitteessä 37 mainittu asia Pearle ym., tuomion 36 kohta.</P></NOTE> ei sitä vastoin ole mitään viitteitä siitä, että laatupalkkioiden myöntäminen voisi aiheuttaa julkisille varoille <HT TYPE="ITALIC">lisäkustannuksia.</HT> Toimipa valtion valtuuttama laitos <QUOT.START ID="QS0023" REF.END="QE0023" CODE="201D"/>virtuaalirahaston<QUOT.END ID="QE0023" REF.START="QS0023" CODE="201D"/> uudelleenjaon suorittavana viranomaisena tai uskottuna miehenä, on varmaa, että viranomaiset eivät kerää laatupalkkioiden myöntämisen yhteydessä mitään lisävaroja järjestelmään ja että viranomaiset eivät tässä yhteydessä myöskään luovu mistään tuloista, jotka niille muuten kuuluisivat.</TXT></NP><NP><NO.P>73.</NO.P><TXT>Näin ollen nyt käsiteltävässä asiassa ei viime kädessä ole kyse valtion rahoittamasta tiettyjen taloudellisten toimijoiden suosimisesta vaan pikemminkin valtion aloitteesta tapahtuvasta puuttumisesta meijereiden ja raakamaidon tuottajien (karjankasvattajien) väliseen hinnanmuodostukseen. Vaikka tällaisella pelkällä puuttumisella hinnanmuodostukseen suositaankin tiettyjä taloudellisia toimijoita toisten vahingoksi, tästä koituvat edut eivät ole välittömästi eivätkä välillisesti peräisin valtion varoista.<NOTE NOTE.ID="E0047" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Vrt. asia <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="82/77" YEAR="1978" PAGE.ECR="25">82/77, van Tiggele, tuomio <DATE ISO="19780124">24.1.1978</DATE> (Kok. 1978, s. 25, Kok. Ep. IV, s. 1, 23-25 kohta)</REF.DOC.ECR>, jossa yhteisöjen tuomioistuin katsoi, että kyseessä ei ollut tuki, kun vähittäiskaupassa vahvistettiin vähimmäishinnat tarkoituksena suosia tuotteen myyjää kuluttajan kustannuksella.</P></NOTE></TXT></NP><NP><NO.P>74.</NO.P><TXT>Näin ollen ei voida katsoa, että lisäpalkkiot olisivat <HT TYPE="ITALIC">valtion varoista</HT> peräisin oleva etuus.</TXT></NP></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="4"><TITLE><TI><NP><NO.P>b)</NO.P><TXT>Etu sille, joka on toimenpiteen kohteena</TXT></NP></TI></TITLE><NP><NO.P>75.</NO.P><TXT>Siinäkin tapauksessa, että — tässä esitetyn näkemyksen vastaisesti — kuitenkin katsottaisiin jaettujen varojen olevan valtion varoja, olisi joka tapauksessa vielä tutkittava, merkitsevätkö pääasian kohteena olevien kaltaiset lisäpalkkiot ylipäänsä sellaista <HT TYPE="ITALIC">etua</HT> sille, joka on toimenpiteen kohteena, että<?PAGE NO="I-4277"?> olisi perusteltua pitää niitä EY 87 artiklassa ja asetuksen N:o 804/68 24 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuina tukina.</TXT></NP><NP><NO.P>76.</NO.P><TXT>Tukina pidetään näet ainoastaan sellaisia toimenpiteitä, jotka muodossa tai toisessa ovat omiaan suosimaan yrityksiä välittömästi tai välillisesti tai joita on pidettävä sellaisena taloudellisena etuna, jota edunsaajayritys ei olisi saanut tavanomaisten markkinoilla sovellettavien ehtojen mukaan.<NOTE NOTE.ID="E0048" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Yhdistetyt asiat <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="C-34/01—C-38/01" YEAR="2003" PAGE.ECR="I-14223">C-34/01-C-38/01, Enirisorse, tuomio <DATE ISO="20031127">27.11.2003</DATE> (Kok. 2003. s. I-14223, 30 kohta)</REF.DOC.ECR> ja edellä alaviitteessä 37 mainittu asia Altmark Trans ja Regierungspräsidium Magdeburg, tuomion 84 kohta ja siinä mainittu oikeuskäytäntö.</P></NOTE></TXT></NP><NP><NO.P>77.</NO.P><TXT>Ratkaiseva kysymys on siten se, ovatko pääasiassa riidanalaisten kaltaiset lisäpalkkiot viime kädessä ainoastaan markkinoilla tavanomaisia maidontuottajille maksettavia vastikkeita vai sisältyykö niihin taloudellinen etu, jota asianomaiset maidontuottajat eivät olisi voineet saada markkinoilla sovellettavien ehtojen mukaan ja joilla ne siten asetetaan kilpailijoihinsa nähden edullisempaan asemaan.<NOTE NOTE.ID="E0049" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Asia <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="C-39/94" YEAR="1996" PAGE.ECR="I-3547">C-39/94, SFEI, tuomio <DATE ISO="19960711">11.7.1996</DATE> (Kok. 1996, s. I-3547, 60 kohta)</REF.DOC.ECR> ja edellä alaviitteessä 37 mainittu asia Altmark Trans ja Regierungspräsidium Magdeburg, tuomion 87 kohta.</P></NOTE></TXT></NP><NP><NO.P>78.</NO.P><TXT>Yhteisöjen tuomioistuin on äskettäin todennut tässä yhteydessä, että siltä osin kuin valtion toimenpidettä on pidettävä korvauksena, joka on vastike edunsaajayritysten suorittamista sellaisista palveluista, jotka johtuvat <HT TYPE="ITALIC">julkisen palvelun velvoitteiden</HT> täyttämisestä, tällaiseen toimenpiteeseen <HT TYPE="ITALIC">ei</HT> sovelleta EY 87 artiklan 1 kohtaa.<NOTE NOTE.ID="E0050" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Edellä alaviitteessä 37 mainittu asia Altmark Trans ja Regierungspräsidium Magdeburg, tuomion 87, 89 ja 94 kohta ja alaviitteessä 48 mainittu asia Enirisorse, tuomion 31 kohta.</P></NOTE></TXT></NP><NP><NO.P>79.</NO.P><TXT>Tässä näkemyksessä loppujen lopuksi ainoastaan ilmaistaan yleinen periaate, jonka mukaan valtiontukia koskevaa oikeutta ei sovelleta oikeussuhteisiin, joissa palvelusta suoritetaan markkinoilla tavanomainen vastike. Se, joka suorittaa palvelun ja saa siitä markkinoilla tavanomaisen vastikkeen, ei näet ole tuensaaja vaan toimii tavanomaisten markkinoilla sovellettavien ehtojen mukaan.<NOTE NOTE.ID="E0051" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Kyseessä voi sitä vastoin olla valtiontuki silloin, kun suoritukselle ei ole olemassa vastasuoritusta tai kun palvelu suoritetaan edullisin ehdoin. Vrt. tästä edellä alaviitteessä 38 mainittu asia GEMO, tuomion 29 kohta; lisäksi yhdistetyt asiat <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="67/85+68/85+70/85" YEAR="1988" PAGE.ECR="219">67/85, 68/85 ja 70/85, Van der Kooy ym. v. komissio, tuomio <DATE ISO="19880202">2.2.1988</DATE> (Kok. 1988, s. 219, Kok. Ep. IX, s. 307, 28 kohta)</REF.DOC.ECR> ja edellä alaviitteessä 49 mainittu asia SFEI, tuomion 62 kohta.</P></NOTE></TXT></NP><NP><NO.P>80.</NO.P><TXT>Pääasian oikeudenkäynnistä saatavilla olevat tiedot puoltavat sitä, että Alankomaissa sovellettavia lisäpalkkioita on todellisuudessa pidettävä maidontuottajien suorittamien palvelujen <HT TYPE="ITALIC">vastikkeena</HT> eikä heille annettavana erityisetuutena. Laatupalkkioilla ei näet missään tapauksessa ainoastaan <HT TYPE="ITALIC">hyvitetä toiseen kertaan</HT> eli normaalin, laadultaan virheettömästä tavarasta jo muutenkin suoritettavan hinnan lisäksi ainoastaan <HT TYPE="ITALIC">yksittäisiä,</HT> erikseen arvioituja raakamaidon toimituksia. Riidanalaisiin lisäpalkkioihin liittyy pikemminkin <HT TYPE="ITALIC">laatutekijän</HT> lisäksi myös <HT TYPE="ITALIC">aikatekijä.</HT> Ne ovat lisätunnustus laadultaan moitteettoman raakamaidon <HT TYPE="ITALIC">jatkuvasta</HT> toi-</TXT><?PAGE NO="I-4278"?><P>niittämisestä <HT TYPE="ITALIC">pitkän ajanjakson ajan,</HT> eli niillä palkitaan pelkän yksittäisen toimituksen lisäksi myös <HT TYPE="ITALIC">pysyvä laatu.</HT> Jotta laatupalkkio voitaisiin saada, asianomaisen tuottajan on nimittäin täytynyt toimittaa 12 viikon ajan maitoa, josta on enintään yhden kerran vähennetty yksi vähennyspiste ja jossa ei ole kyetty lainkaan toteamaan bakteerien lisääntymistä estäviä, maitoon kuulumattomia aineita.<NOTE NOTE.ID="E0052" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Vrt. vuoden 1994 asetuksen 11 §.</P></NOTE></P></NP><NP><NO.P>81.</NO.P><TXT>On vaikeampaa vastata siihen kysymykseen, onko tällainen laatupalkkion muodossa annettava vastike suuruudeltaan <HT TYPE="ITALIC">markkinoilla tavanomainen,</HT> koska kyseessä ovat kuitenkin hyvin vahvasti säännellyt markkinat.<NOTE NOTE.ID="E0053" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Yhteisön lainsäätäjä vaikuttaa näet itse merkittävältä tavalla markkinavoimien vapaaseen toimintaan, koska se ottaa käyttöön hintajärjestelmän, johon sisältyvät tavoitehinta maidolle ja interventiohinnat tietyille jalostetuille tuotteille, ja suojelee tätä järjestelmää yhteisön ulkorajoilla suojamekanismin avulla, jolloin kolmansien maiden kanssa käytävässä kaupassa voidaan soveltaa vientipalkkioita ja -maksuja.</P></NOTE> Se, että vastike ei ole markkinoilla tavanomainen, voitaisiin kuitenkin mahdollisesti todeta siltä osin kuin myönnetyt lisäpalkkiot ylittävät määrällisesti sen, mikä olisi joka tapauksessa saavutettu markkinavoimien toimiessa vapaasti. Nyt käsiteltävässä asiassa on sitä vastoin selvää, että yksittäiselle tuottajalle myönnetyt laatupalkkiot olivat määrällisesti varsin vähäisiä.<NOTE NOTE.ID="E0054" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Vrt. tämän ratkaisuehdotuksen 23 kohta.</P></NOTE> Tämän perusteella vaikuttaa erittäin epätodennäköiseltä, että edun saaneet maidontuottajat eivät olisi kyenneet saamaan samansuuruisia laatupalkkioita myös tavanomaisten markkinoilla sovellettavien ehtojen mukaan eli ilman valtion vaikutusta hinnanmuodostukseen.</TXT></NP><NP><NO.P>82.</NO.P><TXT>Se, että laatupalkkioiden suuruus saattaa vaihdella, ei merkitse sitä, että niitä ei voitaisi luokitella markkinoilla tavanomaisiksi vastikkeiksi. On pikemminkin luonnollista, että sellaisen ajanjakson aikana, jona verrattain monet tuottajat ovat toimittaneet heikkolaatuista raakamaitoa, jatkuvasti moitteetonta raakamaitoa toimittaville maksetaan vastaavasti suuret lisäpalkkiot, koska heidän ponnistelunsa laadun hyväksi oli kyseisen ajanjakson aikana erityisen arvokasta. Toisaalta sellaisen ajanjakson aikana, jona verrattain harvat tuottajat ovat toimittaneet heikkolaatuista raakamaitoa ja monet tuottajat laadultaan moitteetonta raakamaitoa, laatupalkkiot ovat vastaavasti pienempiä, koska jatkuvasti moitteetonta raakamaitoa toimittavien ponnistelut laadun hyväksi olivat kyseisen ajanjakson aikana vähempiarvoisia.</TXT></NP><NP><NO.P>83.</NO.P><TXT>Täydellisyyden vuoksi on vielä mainittava, että toimitetun maidon laaduntarkastus tapahtuu etukäteen vahvistettujen perusteiden mukaisesti ja nimenomaan tätä tehtävää varten perustetun maitovalvontaviranomaisen valvonnassa (vuoden 1994 asetuksen 10 §:n 1 momentti luettuna yhdessä Alankomaiden maitoalan perusasetuksen 7 §:n kanssa).<NOTE NOTE.ID="E0055" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Ks. vastaavasti yhteisöjen tuomioistuimen edellä alaviitteessä 37 mainitussa asiassa Altmark Trans ja Regierungspräsidium Magdeburg antamassaan tuomiossa (90 kohta) asettama peruste, jonka mukaan parametrit, joiden perusteella korvaus lasketaan, on vahvistettava etukäteen objektiivisesti ja läpinäkyvästi. Lisäksi yhteisöjen tuomioistuimen kyseisessä tuomiossa (89-93 kohta) asettamat perusteet koskevat erityisesti julkisen palvelun velvoitteiden täyttämisestä suoritettavaa vastiketta, joten niitä ei voi soveltaa nyt käsiteltävässä asiassa.</P></NOTE> Käytettävissä olevien tietojen<?PAGE NO="I-4279"?> mukaan kaikki tuottajat, jotka täyttävät asetetut laatuperusteet, saavat myös automaattisesti lisäpalkkiot. Tuottajien epäyhdenvertaista kohtelua ei siten tarvitse pelätä.</TXT></NP><NP><NO.P>84.</NO.P><TXT>Näin ollen alankomaalaisten meijereiden laadultaan moitteettoman raakamaidon jatkuvasta toimittamisesta myöntämät lisäpalkkiot eivät ole EY 87 artiklassa ja asetuksen N:o 804/68 24 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua tukea vaan ainoastaan vastike tuottajien erityisistä ponnisteluista laadun hyväksi.</TXT></NP></GR.SEQ></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><NP><NO.P>2.</NO.P><TXT>Hinnanvähennykset valtiontukia koskevan lainsäädännön toteuttamiskiellon ja ilmoitusvelvollisuuden kannalta (EY 88 artiklan 3 kohta)</TXT></NP></TI></TITLE><NP><NO.P>85.</NO.P><TXT>Kansallinen tuomioistuin tiedustelee kolmannella kysymyksellään lähinnä sitä, kuuluuko Alankomaissa käyttöön otetun kaltainen kansallinen lainsäädäntö, jonka mukaan heikkolaatuisesta raakamaidosta pidätetään hinnanvähennys, jolla rahoitetaan jatkuvasti laadultaan moitteetonta raakamaitoa toimittaville maksettavat lisäpalkkiot, EY 88 artiklan 3 kohdan mukaisten valtiontukia koskevien toteuttamiskiellon ja ilmoitusvelvollisuuden soveltamisalaan.</TXT></NP><NP><NO.P>86.</NO.P><TXT>EY 88 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut toteuttamiskielto ja ilmoitusvelvollisuus koskevat lähtökohtaisesti ainoastaan <HT TYPE="ITALIC">menopuolta</HT> eli tukien myöntämistä edunsaajalle tai -saajille. Toteuttamiskielto ja ilmoitusvelvollisuus eivät normaalitapauksessa koske <HT TYPE="ITALIC">tulopuolta</HT> eli maksujen perimistä tukien rahoittamista varten.</TXT></NP><NP><NO.P>87.</NO.P><TXT>Toteuttamiskiellon ja ilmoitusvelvollisuuden laajentaminen koskemaan myös tukien rahoitusta tulee kyseeseen ainoastaan poikkeuksellisesti eli silloin, kun tulo- ja menopuoli ovat välittömässä ja erottamattomassa yhteydessä toisiinsa.<NOTE NOTE.ID="E0056" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Ks. erityisesti yhdistetyt asiat <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="C-261/01+C-262/01" YEAR="2003" PAGE.ECR="I-12249">C-261/01 ja C-262/01, Van Calster ja Cleeren, tuomio <DATE ISO="20031021">21.10.2003</DATE>, (Kok. 2003, s. I-12249, 49 kohta)</REF.DOC.ECR> sekä alaviitteessä 48 mainittu asia Enirisorse, tuomion 43-45 kohta ja alaviitteessä 37 mainittu asia Pearle ym., tuomion 29 ja 30 kohta. Tätä ongelma-aluetta käsitellään Kattavasti julkisasiamies Geelhoedin yhdistetyissä asioissa C-174/02 ja C-175/02, Streekgewest Westelijk Noord-Brabant ym., <DATE ISO="20040304">4.3.2004</DATE> antamassa ratkaisuehdotuksessa (32 kohta ja sitä seuraavat kohdat, ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa).</P></NOTE></TXT></NP><NP><NO.P>88.</NO.P><TXT>Nyt käsiteltävässä asiassa moni asia puoltaa kylläkin sitä, että heikkolaatuista raakamaitoa koskevan hinnanvähennyksen pidättäminen ja sillä rahoitetut laadultaan moitteettoman raakamaidon jatkuvasta toimittamisesta suoritettavat lisäpalkkiot olisivat tällaisessa välittömässä ja erottamattomassa yhteydessä toisiinta. Vuoden 1994<?PAGE NO="I-4280"?> asetuksen 11 §:n 2 momentin mukaan lisäpalkkion suuruus on kultakin 100 maitokilolta vahvistettava siten, että asianomaiselta ajanjaksolta maksettavien lisäpalkkioiden kokonaismäärä on sama tai ainakin lähes sama kuin pidätettyjen hinnanvähennysten. Pidätetyt hinnanvähennykset on sidottu tiettyyn tarkoitukseen käytettäviksi, ja niiden ainoana tarkoituksena on lisäpalkkioiden rahoittaminen.</TXT></NP><NP><NO.P>89.</NO.P><TXT>Kuten jo edellä mainittiin,<NOTE NOTE.ID="E0057" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Ks. tästä tämän ratkaisuehdotuksen 61-84 kohta.</P></NOTE> laatuun perustuva lisäpalkkio, joka tässä tapauksessa myönnetään Alankomaissa, ei ole EY 87 artiklassa tarkoitettua tukea. Näin ollen myöskään sen rahoittamiseksi pidätettävät hinnanvähennykset eivät voi kuulua EY 88 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen toteuttamiskiellon ja ilmoitusvelvollisuuden soveltamisalaan.</TXT></NP></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><NP><NO.P>3.</NO.P><TXT>Välipäätelmä</TXT></NP></TI></TITLE><NP><NO.P>90.</NO.P><TXT>Edellä esitetyistä syistä Alankomaissa käyttöön otetun kaltainen kansallinen lainsäädäntö, jonka mukaan heikkolaatuisesta raakamaidosta pidätetään hinnanvähennys, jolla rahoitetaan jatkuvasti laadultaan moitteettomista raakamaitotoimituksista maksettavat lisäpalkkiot, ei ole ristiriidassa EY 87 artiklan 1 kohdan tai EY 88 artiklan 3 kohdan eikä asetuksen N:o 804/68 24 artiklan 1 kohdan kanssa.</TXT></NP></GR.SEQ></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><NP><NO.P>c)</NO.P><TXT>Loppuhuomautukset</TXT></NP></TI></TITLE><NP><NO.P>91.</NO.P><TXT>Kuipers epäilee kirjallisissa huomautuksissaan Alankomaiden hinnanvähennysjärjestelmän yhteensopivuutta ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen<NOTE NOTE.ID="E0058" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Allekirjoitettu Roomassa <DATE ISO="19501104">4.11.1950</DATE>.</P></NOTE> 6 artiklan kanssa. Hän viittaa tältä osin muun muassa syyttömyysolettamaan.</TXT></NP><NP><NO.P>92.</NO.P><TXT>Tämä väite voidaan hylätä seuraavilla perusteilla. Yhteisön oikeusjärjestyksessä taataan tosin perusoikeuksia koskeva standardi, joka vastaa Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan mukaista standardia. Tässä asiassa ei voida alun perinkään vedota syyttömyysolettamaan, koska Alankomaiden hinnanvähennysjärjestelmän kaltaisessa järjestelmässä ei ole kyse julkisoikeudellisesta seuraamusjärjestelmästä vaan ainoastaan valtion osallistumisesta hinnanmuodostukseen. Esillä olevassa asiassa ei ole myöskään minkäänlaista merkkiä siitä, että oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevaa perusoikeutta olisi loukattu. Asiakirjoista ilmenee erityisesti, että Kuipersilla on ollut valtavat mahdollisuudet esittää kantansa ja että hän myös on käyttänyt laajasti näitä mahdollisuuksia hyväkseen.</TXT></NP></GR.SEQ></GR.SEQ><?PAGE NO="I-4281"?><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><NP><NO.P>VI</NO.P><TXT>Ratkaisuehdotus</TXT></NP></TI></TITLE><NP><NO.P>93.</NO.P><TXT>Edellä esitetyn perusteella ehdotan, että yhteisöjen tuomioistuin vastaisi College van Beroep voor het bedrijfslevenin esittämiin ennakkoratkaisukysymyksiin seuraavasti:</TXT><P><LIST TYPE="ARAB"><ITEM><NP><NO.P>1)</NO.P><TXT>Alankomaissa käyttöön otetun kaltainen kansallinen lainsäädäntö, jonka mukaan meijereille toimitetusta raakamaidosta pidätetään hinnanvähennys tai maksetaan lisäpalkkio laadun perusteella, ei ole ristiriidassa maito- ja maitotuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä <DATE ISO="19680627">27 päivänä kesäkuuta 1968</DATE> annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 804/68 kanssa.</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>2)</NO.P><TXT>Alankomaissa käyttöön otetun kaltainen kansallinen lainsäädäntö, jonka mukaan heikkolaatuisesta raakamaidosta pidätetään hinnanvähennys, jolla rahoitetaan jatkuvasti laadultaan moitteettomista raakamaitotoimituksista maksettavat lisäpalkkiot, ei ole ristiriidassa EY 87 artiklan 1 kohdan tai EY 88 artiklan 3 kohdan eikä maito- ja maitotuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä <DATE ISO="19680627">27 päivänä kesäkuuta 1968</DATE> annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 804/68 24 artiklan 1 kohdan kanssa.</TXT></NP></ITEM></LIST></P></NP></GR.SEQ></CONTENTS.CONCLUSION></CONCLUSION>