<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?><JUDGMENT xmlns:xsi="http://www.w3.org/2001/XMLSchema-instance" xsi:noNamespaceSchemaLocation="http://formex.publications.europa.eu/schema/formex-04.cj-20080212.xd"><BIB.JUDGMENT><REF.CASE FILE="ECRCJ1978FIA.0100022901.case.xml"><NO.CASE>33/78</NO.CASE></REF.CASE><NO.CELEX>61978J0033</NO.CELEX><NO.SEQ>0016.0001</NO.SEQ><PAGE.FIRST>231</PAGE.FIRST><PAGE.SEQ>1</PAGE.SEQ><PAGE.LAST>238</PAGE.LAST><PAGE.TOTAL>8</PAGE.TOTAL><AUTHOR>CJ</AUTHOR></BIB.JUDGMENT><CURR.TITLE><LEFT>TUOMIO <DATE ISO="19781122">22.11.1978</DATE> — ASIA 33/78</LEFT><RIGHT>SOMAFER v. SAAR-FERNGAS</RIGHT></CURR.TITLE><TITLE><TI><P><HT TYPE="UC">Yhteisöjen Tuomioistuimen Tuomio</HT></P><P><DATE ISO="19781122">22 päivänä marraskuuta 1978</DATE><NOTE NOTE.ID="E0002" NUMBERING="STAR"><P>Oikeudenkäyntikieli: saksa.</P></NOTE></P></TI></TITLE><JUDGMENT.INIT><P>Asiassa 33/78,</P><P>jonka Oberlandesgericht Saarbrücken on saattanut yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltäväksi yhteisöjen tuomioistuimen toimivallasta tulkita <DATE ISO="19680927">27 päivänä syyskuuta 1968</DATE> tehtyä tuomioistuimen toimivaltaa ja tuomioiden täytäntöönpanoa yksityisoikeuden alalla koskevaa yleissopimusta <DATE ISO="19710603">3.6.1971</DATE> tehdyn pöytäkirjan mukaisesti saadakseen tässä kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevassa asiassa</P></JUDGMENT.INIT><PARTIES><PLAINTIFS><P><HT TYPE="BOLD">Somafer SA</HT>, kotipaikka Uckange (Ranska),</P></PLAINTIFS><AGAINST>vastaan</AGAINST><DEFENDANTS><P><HT TYPE="BOLD">Saar-Ferngas AG</HT>, kotipaikka Saarbrücken-Schafbrücke (Saksan liittotasavalta),</P></DEFENDANTS></PARTIES><P>ennakkoratkaisun <DATE ISO="19680927">27.9.1968</DATE> tehdyn yleissopimuksen 5 artiklan 5 kohdan käsitteiden <QUOT.START ID="QS0001" REF.END="QE0001" CODE="201D"/>sivuliike<QUOT.END ID="QE0001" REF.START="QS0001" CODE="201D"/> ja <QUOT.START ID="QS0002" REF.END="QE0002" CODE="201D"/>agentuuri<QUOT.END ID="QE0002" REF.START="QS0002" CODE="201D"/> tulkinnasta,</P><PREAMBLE><PREAMBLE.INIT><P>YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIN,</P><P>toimien kokoonpanossa: presidentti H. Kutscher, jaostojen puheenjohtajat J. Mertens de Wilmars ja A. J. Mackenzie Stuart sekä tuomarit A. M. Donner, P. Pescatore, M. SØrensen, A. 0'Keeffe, G. Bosco ja A. Touffait,</P><P>julkisasiamies: H. Mayras,</P><P>kirjaaja: A. Van Houtte,</P></PREAMBLE.INIT><?PAGE NO="232"?><PREAMBLE.FINAL><P>on antanut seuraavan</P></PREAMBLE.FINAL></PREAMBLE><CONTENTS.JUDGMENT><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P>tuomion</P></TI></TITLE><NP><NO.P>1</NO.P><TXT>Oberlandesgericht Saarbrücken on esittänyt yhteisöjen tuomioistuimelle <DATE ISO="19780221">21.2.1978</DATE> tekemällään päätöksellä, joka on saapunut yhteisöjen tuomioistuimeen <DATE ISO="19780313">13.3.1978</DATE>, tuomioistuimen toimivallasta ja tuomioiden täytäntöönpanosta yksityisoikeuden alalla <DATE ISO="19680927">27.9.1968</DATE> tehdyn yleissopimuksen tulkinnasta <DATE ISO="19710603">3 päivänä kesäkuuta 1971</DATE> tehdyn pöytäkirjan (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="299" DATE.PUB="1972" PAGE.FIRST="32">EYVL 1972, L 299, s. 32</REF.DOC.OJ>) nojalla kolme ennakkoratkaisukysymystä edellä mainitun yleissopimuksen, jäljempänä yleissopimus, 5 artiklan 5 kohdan tulkinnasta.</TXT><P>Tulkintapyynnön kohteena olevan artiklan mukaan, sellaista henkilöä vastaan, jolla on kotipaikka sopimusvaltiossa, voidaan nostaa kanne toisessa sopimusvaltiossa <QUOT.START ID="QS0003" REF.END="QE0003" CODE="201D"/>- - 5. sivuliikkeen, agentuurin tai muun toimipaikan toimintaa koskevassa asiassa sen paikkakunnan tuomioistuimessa, jossa toimipaikka sijaitsee<QUOT.END ID="QE0003" REF.START="QS0003" CODE="201D"/>.</P></NP><NP><NO.P>2</NO.P><TXT>Kansallisen tuomioistuimen on voitava esitettyjen kysymysten perusteella ratkaista, onko se edellä mainitun säännöksen mukaan toimivaltainen - sanotun kuitenkaan rajoittamatta kansallisen tuomioistuimen toimivaltaa, joka sillä on yleissopimuksen muiden määräysten perusteella – käsittelemään kannetta, jonka saksalaisyritys on nostanut sellaista ranskalaisyritystä vastaan, jonka kotipaikka on Ranskassa, mutta jolla on Saksan liittotasavallassa toimisto tai yhteyspaikka, jota sen kirjepaperissa kuvataan ilmauksella <QUOT.START ID="QS0004" REF.END="QE0004" CODE="201D"/>Vertretung für Deutschland<QUOT.END ID="QE0004" REF.START="QS0004" CODE="201D"/>, kun kanteessa haetaan korvausta niistä kustannuksista, jotka koituivat saksalaisyritykselle sen kaasuputkien suojaamisesta niitä mahdollisia vahinkoja vastaan, jotka ranskalaisyrityksen Saarlandin osavaltion puolesta sen läheisyydessä suorittamat purkutyöt saattaisivat aiheuttaa.</TXT></NP><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P>Ensimmäinen kysymys</P></TI></TITLE><NP><NO.P>3</NO.P><TXT>Ensimmäisessä kysymyksessä tiedustellaan, <QUOT.START ID="QS0005" REF.END="QE0005" CODE="201D"/>määräytyykö <DATE ISO="19680927">27.9.1968</DATE> tehdyn yleissopimuksen 5 artiklan 5 kohdassa tarkoitettu toimivalta <QUOT.START ID="QS0006" REF.END="QE0006" CODE="2019"/>sivuliikkeen, agentuurin tai muun toimipaikan toimintaa koskevassa asiassa<QUOT.END ID="QE0006" REF.START="QS0006" CODE="2019"/>:</TXT><?PAGE NO="233"?><P><LIST TYPE="alpha"><ITEM><NP><NO.P>a)</NO.P><TXT>sen valtion lain mukaan, jonka tuomioistuimen käsiteltäväksi asia on saatettu;</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>b)</NO.P><TXT>asianomaisten valtioiden lain mukaan (määräytyminen pääasiaan sovellettavan lain mukaisesti);</TXT><P>vai</P></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>c)</NO.P><TXT>itsenäisesti, eli vuoden 1968 yleissopimuksen tavoitteiden ja järjestelmän sekä niiden yleisten periaatteiden mukaan, jotka ilmenevät kansallisten oikeusjärjestysten muodostamasta kokonaisuudesta [yhteisöjen tuomioistuimen asiassa 29/76, LTU v. Eurocontrol, <DATE ISO="19761014">14.10.1976</DATE> antama tuomio, NJW <HT TYPE="ITALIC">(Neue Juristische Wochenschrift)</HT> 1977, s. 489, 490]<QUOT.END ID="QE0005" REF.START="QS0005" CODE="201D"/>.</TXT></NP></ITEM></LIST></P></NP><NP><NO.P>4</NO.P><TXT>Yleissopimus on tehty ETY:n perustamissopimuksen 220 artiklan nojalla, ja sen tarkoituksena on johdanto-osansa nimenomaisen sanamuodon mukaan panna täytäntöön 220 artiklan määräykset, joiden mukaan ne ovat sitoutuneet takaamaan tuomioistuinten päätösten vastavuoroiseen tunnustamiseen ja täytäntöönpanoon sovellettujen menettelyjen yksinkertaistamisen ja pyrkivät vahvistamaan yhteisössä sinne sijoittautuneiden henkilöiden oikeussuojaa.</TXT><P>Yleissopimukseen sisältyy muun muassa sääntöjä, jotka mahdollistavat jäsenvaltioiden tuomioistuinten toimivallan määrittämisen jäsenvaltioiden välisissä suhteissa sekä helpottavat tuomioiden tunnustamista ja täytäntöönpanoa, ja joiden tarkoituksena on yhteisön sisäisiin oikeussuhteisiin ja asioiden ratkaisuihin yksityisoikeuden alalla liittyvien esteiden poistaminen.</P><P>Yleissopimusta on näin ollen tulkittava ottaen huomioon sekä sen järjestelmä ja tavoitteet että sen suhde perustamissopimukseen.</P></NP><NP><NO.P>5</NO.P><TXT>Yleissopimuksessa käytetään monia yksityis- ja prosessioikeuden ilmaisuja ja käsitteitä, joiden merkitys voi vaihdella merkittävästi eri jäsenvaltioissa, joten on tutkittava, onko edellä mainittuja ilmaisuja ja käsitteitä pidettävä itsenäisinä ja siten kaikille sopimusvaltioille yhteisinä vai onko niitä pidettävä viittauksina sen valtion aineellisiin oikeussääntöihin, joita asiaa ensiksi käsittelevän tuomioistuimen lainvalintasääntöjen mukaan on sovellettava.</TXT><P>Ratkaisua tehtäessä on varmistettava, että yleissopimuksella tavoitellut päämäärät saavutetaan täydellisesti.</P></NP><?PAGE NO="234"?><NP><NO.P>6</NO.P><TXT>Yleissopimuksen 5 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua toimivaltaa määrittävien käsitteiden <QUOT.START ID="QS0007" REF.END="QE0007" CODE="201D"/>sivuliikkeen, agentuurin tai muun toimipaikan toimintaa koskevassa asiassa<QUOT.END ID="QE0007" REF.START="QS0007" CODE="201D"/> merkitys on eri sopimusvaltioissa erilainen, ei ainoastaan niitä koskevassa lainsäädännössä vaan myös ulkomaisten tuomioistuinten tuomioiden tunnustamista ja täytäntöönpanoa koskevien kahdenkeskisten sopimusten soveltamisen osalta.</TXT></NP><NP><NO.P>7</NO.P><TXT>Yleissopimuksen yhteydessä niiden merkitystä on arvioitava suhteessa yleissopimuksen 2 artiklan ensimmäisessä kohdassa esitettyyn tuomioistuimen toimivaltaa koskevaan yleissääntöön; artiklan mukaan <QUOT.START ID="QS0008" REF.END="QE0008" CODE="201D"/>kanne sitä vastaan, jolla on kotipaikka jossakin sopimusvaltiossa, nostetaan hänen kansalaisuudestaan riippumatta tuon valtion tuomioistuimissa, jollei tämän yleissopimuksen määräyksistä muuta johdu<QUOT.END ID="QE0008" REF.START="QS0008" CODE="201D"/>.</TXT><P>Se, että 5 artiklassa määrätään tietyistä tapauksista, joissa tuomioistuimen erityinen toimivalta määräytyy kantajan valinnan mukaan, johtuu tietyissä tarkoin määritetyissä tapauksissa esiintyvästä erityisen läheisestä liittymästä itse asian ja sellaisen tuomioistuimen välillä, jota voidaan pyytää käsittelemään asia, jotta oikeudenkäynti olisi tarkoituksenmukaisesti järjestetty.</P><P>Koska sellainen tilanne, jossa usealla tuomioistuimella on toimivalta saman asian osalta, ei edistä oikeusvarmuutta eikä oikeusturvan tehokkuutta koko yhteisön alueella, yleissopimuksen tavoitteen mukaista on välttää 2 artiklan yleisestä toimivaltasäännöstä tehtyjen poikkeusten laajaa ja monimuotoista tulkintaa.</P><P>Erityisesti kansallisissa lainsäädännöissä ja kahdenkeskisissä sopimuksissa vastaava poikkeus johtuu usein siitä – kuten Yhdistynyt kuningaskunta on kirjallisissa huomautuksissaan perustellusti todennut - että kansallinen valtio toimii kansalaistensa hyväksi tarjoamalla näille mahdollisuuden välttää sellaista tilannetta, jossa ulkomainen tuomioistuin on toimivaltainen, kun taas yhteisön tasolla tällainen peruste ei päde, sillä 5 artiklaan sisältyvien poikkeusten yleissopimuksen 2 artiklan yleisestä toimivaltasäännöstä on perustuttava yksinomaan hyvän oikeudenhoidon vaatimuksiin.</P></NP><NP><NO.P>8</NO.P><TXT>Yleissopimuksen 5 artiklan 5 kohdassa kantajalle annetun oikeuden ulottuvuus ja rajat määritetään sellaisten erityisten tekijöiden mukaan, jotka koskevat joko emoyhtiön ja sen sivuliikkeiden, agentuurien tai muiden sellaisten toimipaikkojen välisiä, tahi jonkin näistä viimeksi mainituista ja kolmansien osapuolten välisiä suhteita, ja jotka ilmentävät erityistä liittymää,<?PAGE NO="235"?> jonka perusteella edellä mainitulle kantajalle voidaan antaa valinnanmahdollisuus poiketen siitä, mitä 2 artiklassa määrätään.</TXT><P>Kyseessä ovat siis tekijät, jotka koskevat eri sopimusvaltioihin sijoittautunutta kahta yksikköä, joita kuitenkin on voitava käsitellä samalla tavalla joko emoyhtiön kannalta, emoyhtiön muihin jäsenvaltioihin sijoittamien jatkeiden kannalta tai sellaisten kolmansien osapuolten kannalta, joiden kanssa kyseisten jatkeiden kautta on syntynyt oikeussuhteita.</P><P>Jotta tällaisessa tilanteessa taattaisiin oikeusvarmuus sekä asianosaisten oikeuksien ja velvollisuuksien tasapuolisuus 2 artiklan yleisestä oikeuspaikkasäännöstä tehtäviä poikkeuksia koskevien mahdollisuuksien osalta, ennakkoratkaisupyynnön kohteena olevien yleissopimuksen 5 artiklan 5 kohdan käsitteitä on tulkittava itsenäisesti ja siten samalla tavoin kaikissa sopimusvaltioissa.</P></NP></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P>Toinen ja kolmas kysymys</P></TI></TITLE><NP><NO.P>9</NO.P><TXT>Jos edellä mainittua ilmaisua on tulkittava itsenäisesti, toisessa kysymyksessä tiedustellaan, mitä tulkintaperusteita sovelletaan oikeuteen tehdä päätöksiä (muun muassa sopimuksia) sekä ulkoisen muodon merkitykseen.</TXT><P>Kolmannessa kysymyksessä tiedustellaan, onko edellä mainitun ilmaisun tulkinnassa otettava huomioon</P><P><QUOT.S LEVEL="1"><P><QUOT.START ID="QS0009" REF.END="QE0009" CODE="201D"/>tietyt sellaisen henkilön yksityisoikeudellisen vastuun periaatteet, joka on ulkopuolisin toimin eli sellaisin toimin, joihin vilpittömässä mielessä toimiva kolmas voi vedota, antanut uskoa sivuliikkeen tai agentuurin olemassaoloon sillä seurauksella, että vaikutelman antajaa pidetään tällaisen sivuliikkeen tai agentuurin puolesta toimijana, kuten on esimerkiksi Saksan laissa [katso <HT TYPE="ITALIC">Zivilprozeßordnungin</HT> 21 pykälä Baumbach, 36. painos, huomautus 2 A, Stein-Jonas, 19. painos, huomautus II 2; Oberlandesgericht Köln NJW 73, s. 1834; Oberlandesgericht Breslau HRR (Höchstrichterliche Rechtsprechung) 39, n:o 111]<QUOT.END ID="QE0009" REF.START="QS0009" CODE="201D"/>.</P></QUOT.S></P></NP><NP><NO.P>10</NO.P><TXT>Näitä kahta kysymystä käsitellään yhdessä.</TXT></NP><?PAGE NO="236"?><NP><NO.P>11</NO.P><TXT>Ottaen huomioon, että koska mahdollisuus poiketa yleissopimuksen 2 artiklaan sisältyvästä yleisestä oikeuspaikkaperiaatteesta on riippuvainen edellä mainituista käsitteistä, niiden tulkinnasta on vaivatta käytävä ilmi kyseiseen poikkeukseen oikeuttava erityinen liittymä.</TXT><P>Mainittu erityinen liittymä koskee ensinnäkin sellaisia ulkoisia merkkejä, joiden perusteella voidaan helposti todeta sivuliikkeen, agentuurin tai muun sellaisen toimipaikan olemassaolo, sekä toiseksi sitä suhdetta, joka on tällaiseksi todetun yksikön ja sellaisen asian välillä, joka on toiseen sopimusvaltioon sijoittautunutta emoyhtiötä vastaan aloitetun oikeudenkäynnin kohteena.</P></NP><NP><NO.P>12</NO.P><TXT>Ensimmäisen kohdan osalta sivuliikkeen, agentuurin tai muun toimipaikan käsite tarkoittaa yrityksen ulkopuolelle emoyhtiön jatkeena pysyvästi esiintyvää liiketoimintakeskusta, jolla on oma johto ja sellaiset aineelliset valmiudet, että se voi käydä liikeneuvotteluja ulkopuolisten kanssa jotka tietävät, että vaikka mahdollinen oikeussuhde syntyy ulkomailla sijaitsevan emoyhtiön kanssa, kolmansien osapuolten ei tarvitse olla suorassa yhteydessä emoyhtiöön, vaan ne voivat hoitaa asioita emoyhtiön jatkeena olevan liiketoimintakeskuksen kanssa.</TXT></NP><NP><NO.P>13</NO.P><TXT>Toisen kohdan osalta on lisäksi tarpeen, että oikeudenkäynnin kohteena on sivuliikkeen, agentuurin tai muun sellaisen toimipaikan toiminta.</TXT><P><QUOT.START ID="QS0010" REF.END="QE0010" CODE="201D"/>Toiminnan<QUOT.END ID="QE0010" REF.START="QS0010" CODE="201D"/> käsitteeseen kuuluvat toisaalta riidat, jotka koskevat agentuurin, sivuliikkeen tai muun toimipaikan varsinaiseen hallintoon liittyviä, joko sopimukseen perustuvia tai sopimussuhteen ulkopuolisia oikeuksia ja velvoitteita, kuten toimitilojen vuokraukseen tai paikkakunnalla työskentelevän henkilöstön sieltä käsin palkkaamiseen liittyvät riidat.</P><P>Toisaalta sitä koskevia ovat myös riidat, jotka liittyvät sellaisiin velvoitteisiin, joihin edellä kuvattu liiketoimintakeskus on sitoutunut emoyhtiön nimissä ja jotka on täytettävä siinä sopimusvaltiossa, johon liiketoimintakeskus on sijoittautunut; lisäksi <QUOT.START ID="QS0011" REF.END="QE0011" CODE="201D"/>toiminnan<QUOT.END ID="QE0011" REF.START="QS0011" CODE="201D"/> käsitteeseen kuuluvat sopimussuhteen ulkopuolisiin velvoitteisiin liittyvät riidat, jotka perustuvat edellä mainitun määritelmän mukaisen sivuliikkeen, agentuurin tai muun toimipaikan sijoittautumispaikkakunnallaan emoyhtiön lukuun suorittamaan toimintaan.</P><?PAGE NO="237"?><P>Asiaa käsittelevän tuomioistuimen on kussakin tapauksessa selvitettävä ne tekijät, joiden perusteella se voi todeta, että liiketoimintakeskus on todellisuudessa olemassa, ja määrittää riidanalaisen oikeussuhteen edellä mainituin tavoin tulkittuun <QUOT.START ID="QS0012" REF.END="QE0012" CODE="201D"/>toiminnan<QUOT.END ID="QE0012" REF.START="QS0012" CODE="201D"/> käsitteeseen nähden.</P></NP><NP><NO.P>14</NO.P><TXT>Edellä esitettyjen arvioiden perusteella kolmanteen kysymykseen ei ole tarpeen vastata.</TXT></NP></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P>Oikeudenkäyntikulut</P></TI></TITLE><NP><NO.P>15</NO.P><TXT>Yhteisöjen tuomioistuimelle huomautuksensa esittäneille Yhdistyneen kuningaskunnan hallitukselle ja Euroopan yhteisöjen komissiolle aiheutuneita oikeudenkäyntikuluja ei voida määrätä korvattaviksi.</TXT><P>Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely yhteisöjen tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikuluista.</P></NP></GR.SEQ></GR.SEQ><JURISDICTION><INTRO><P>Näillä perusteilla</P><P>YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIN</P><P>on ratkaissut Oberlandesgericht Saarbruckenin <DATE ISO="19780221">21.2.1978</DATE> tekemällään päätöksellä esittämät kysymykset seuraavasti:</P></INTRO><LIST TYPE="ARAB"><ITEM><NP><NO.P>1.</NO.P><TXT>Silloin kun on kyseessä mahdollisuus poiketa 2 artiklan yleisestä oikeuspaikkasäännöstä, oikeusvarmuuden sekä asianosaisten oikeuksien ja velvollisuuksien tasapuolisuuden takaaminen edellyttää, että ennakkoratkaisupyynnön kohteena olevien yleissopimuksen 5 artiklan 5 kohdan käsitteitä tulkitaan itsenäisesti ja siten samalla tavoin kaikissa sopimusvaltioissa.</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>2.</NO.P><TXT>Sivuliikkeen, agentuurin tai muun toimipaikan käsite tarkoittaa yrityksen ulkopuolelle emoyhtiön jatkeena pysyvästi esiintyvää liiketoimintakeskusta, jolla on oma johto ja sellaiset aineelliset valmiudet, että se voi<?PAGE NO="238"?> käydä liikeneuvotteluja ulkopuolisten kanssa, jotka tietävät, että vaikka mahdollinen oikeussuhde syntyy ulkomailla sijaitsevan emoyhtiön kanssa, kolmansien osapuolten ei tarvitse olla suorassa yhteydessä emoyhtiöön, vaan ne voivat hoitaa asioita emoyhtiön jatkeena olevan liiketoimintakeskuksen kanssa.</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>3.</NO.P><TXT><QUOT.START ID="QS0013" REF.END="QE0013" CODE="201D"/>Toiminnan<QUOT.END ID="QE0013" REF.START="QS0013" CODE="201D"/> käsitteeseen kuuluvat</TXT><P><LIST TYPE="DASH"><ITEM><P>riidat, jotka koskevat agentuurin, sivuliikkeen tai muun toimipaikan varsinaiseen hallintoon liittyviä, joko sopimukseen perustuvia tai sopimussuhteen ulkopuolisia oikeuksia ja velvoitteita, kuten toimitilojen vuokraukseen tai paikkakunnalla työskentelevän henkilöstön sieltä käsin palkkaamiseen liittyvät riidat,</P></ITEM><ITEM><P>riidat, jotka liittyvät sellaisiin velvoitteisiin, joihin edellä kuvattu liiketoimintakeskus on sitoutunut emoyhtiön nimissä ja jotka on täytettävä siinä sopimusvaltiossa, johon liiketoimintakeskus on sijoittautunut; lisäksi <QUOT.START ID="QS0014" REF.END="QE0014" CODE="201D"/>toiminnan<QUOT.END ID="QE0014" REF.START="QS0014" CODE="201D"/> käsitteeseen kuuluvat sopimussuhteen ulkopuolisiin velvoitteisiin liittyvät riidat, jotka perustuvat edellä mainitun määritelmän mukaisen sivuliikkeen, agentuurin tai muun toimipaikan sijoittautumispaikkakunnallaan emoyhtiön lukuun suorittamaan toimintaan.</P></ITEM></LIST></P></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>4.</NO.P><TXT>Asiaa käsittelevän tuomioistuimen on kussakin tapauksessa selvitettävä ne tekijät, joiden perusteella se voi todeta, että liiketoimintakeskus on todellisuudessa olemassa ja määrittää riidanalaisen oikeussuhteen edellä mainituin tavoin tulkittuun <QUOT.START ID="QS0015" REF.END="QE0015" CODE="201D"/>toiminnan<QUOT.END ID="QE0015" REF.START="QS0015" CODE="201D"/> käsitteeseen nähden.</TXT></NP></ITEM></LIST></JURISDICTION></CONTENTS.JUDGMENT><SIGNATURE.CASE><SIGNATORY><P>Kutscher</P></SIGNATORY><SIGNATORY><P>Mertens de Wilmars</P></SIGNATORY><SIGNATORY><P>Mackenzie Stuart</P></SIGNATORY><SIGNATORY><P>Donner</P></SIGNATORY><SIGNATORY><P>Pescatore</P></SIGNATORY><SIGNATORY><P>Sørensen</P></SIGNATORY><SIGNATORY><P>O'Keeffe</P></SIGNATORY><SIGNATORY><P>Bosco</P></SIGNATORY><SIGNATORY><P>Touffait</P></SIGNATORY><P>Julistettiin Luxemburgissa <DATE ISO="19781122">22 päivänä marraskuuta 1978</DATE>.</P><SIGNATORY><P>A. Van Houtte</P><P>kirjaaja</P></SIGNATORY><SIGNATORY><P>H. Kutscher</P><P>presidentti</P></SIGNATORY></SIGNATURE.CASE></JUDGMENT>