|
Euroopan unionin |
FI L-sarja |
|
2026/2327 |
22.10.2026 |
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2026/2327,
annettu 21 päivänä lokakuuta 2026,
lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta tiettyjen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien sitrushedelmävalmisteiden ja -säilykkeiden (mandariinien jne.) tuonnissa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun perusteella
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 8 päivänä kesäkuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 (1), jäljempänä ’perusasetus’, ja erityisesti sen 11 artiklan 2 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
1. MENETTELY
1.1 Aiemmat tutkimukset ja voimassa olevat toimenpiteet
|
(1) |
Neuvosto otti asetuksella (EY) N:o 1355/2008 (2) käyttöön lopullisen polkumyyntitullin tiettyjen Kiinan kansantasavallasta, peräisin olevien sitrushedelmävalmisteiden ja -säilykkeiden tuonnissa, jäljempänä ’alkuperäiset toimenpiteet’. Alkuperäisten toimenpiteiden käyttöönottoon johtaneeseen tutkimukseen viitataan jäljempänä ilmaisulla ’alkuperäinen tutkimus’. |
|
(2) |
Toimenpiteet toteutettiin yrityskohtaisina paljoustulleina, jotka vaihtelevat 361,4 eurosta 531,2 euroon tuotteen nettopainotonnia kohti. |
|
(3) |
Euroopan unionin tuomioistuin kumosi kyseiset toimenpiteet 22 päivänä maaliskuuta 2012 (3), mutta ne otettiin uudelleen käyttöön 18 päivänä helmikuuta 2013 annetulla neuvoston täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 158/2013 (4). |
|
(4) |
Toimenpiteet pidettiin voimassa komission täytäntöönpanoasetuksilla (EU) N:o 1313/2014 (5) ja (EU) 2020/1534 (6) perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisten toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevien tarkastelujen perusteella. |
1.2 Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelupyyntö
|
(5) |
Toimenpiteiden voimassaolon lähestyvää päättymistä koskevan ilmoituksen (7) julkaisemisen jälkeen Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, vastaanotti perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisen tarkastelupyynnön. |
|
(6) |
Tarkastelupyynnön esitti 21 päivänä heinäkuuta 2025 Federación Nacional de Asociaciones de Transformados Vegetales y Alimentos Procesados (FENAVAL), jäljempänä ’pyynnön esittäjä’, perusasetuksen 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti sellaisten tuottajien puolesta, joiden osuus tiettyjen sitrushedelmävalmisteiden ja -säilykkeiden (mandariinien jne.) kokonaistuotannosta unionissa on 100 prosenttia. Tarkastelupyyntö perustui siihen, että toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti polkumyynnin jatkumiseen ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon jatkumiseen tai toistumiseen. |
1.3 Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepano
|
(7) |
Kun komissio oli perusasetuksen 15 artiklan 1 kohdalla perustettua komiteaa kuultuaan todennut, että oli olemassa riittävä näyttö toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun panemiseksi vireille, se pani 21 päivänä lokakuuta 2025 perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan perusteella vireille Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’ tai ’asianomainen maa’, peräisin olevien tiettyjen sitrushedelmävalmisteiden ja -säilykkeiden unioniin tuontia koskevan tarkastelun. Komissio julkaisi Euroopan unionin virallisessa lehdessä menettelyn vireillepanoa koskevan ilmoituksen ja sen oikaisun (8), jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’. |
1.4 Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso ja tarkastelujakso
|
(8) |
Polkumyynnin jatkumista tai toistumista koskeva tutkimus käsitti 1 päivän lokakuuta 2024 ja 30 päivän syyskuuta 2025 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso’. Vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyden arvioinnin kannalta merkittävien kehityssuuntien tarkastelu kattoi 1 päivän lokakuuta 2021 ja 30 päivän syyskuuta 2025 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelujakso’. |
1.5 Asianomaiset osapuolet
|
(9) |
Komissio pyysi vireillepanoilmoituksessa asianomaisia osapuolia ottamaan siihen yhteyttä tutkimukseen osallistumista varten. Komissio ilmoitti pyynnön esittäjälle, tiedossa oleville tuottajille Kiinassa, Kiinan viranomaisille sekä tiedossa oleville tuojille ja käyttäjille toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta ja kehotti niitä osallistumaan. |
|
(10) |
Asianomaisilla osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta ja pyytää kuulemista komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa. Yksikään osapuolista ei pyytänyt kuulemista. |
1.6 Otanta
|
(11) |
Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se saattaa soveltaa otantaa kiinalaisiin vientiä harjoittaviin tuottajiin ja etuyhteydettömiin tuojiin perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti. |
1.6.1 Unionin tuottajia koskeva otanta
|
(12) |
Kuten vireillepanoilmoituksessa mainittiin, komissio asetti kyselylomakkeet kahden ainoan tiedossa olevan unionin tuottajan eli Agricultura y Conservas, S.A:n ja Industrias Videca, S.A:n saataville. Unionin tuottajia koskevaa otantaa ei pidetty tarpeellisena. |
1.6.2 Tuojia koskeva otanta
|
(13) |
Voidakseen päättää otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valita otoksen komissio pyysi etuyhteydettömiä tuojia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa mainitut tiedot. |
|
(14) |
Yksikään etuyhteydetön tuoja ei toimittanut pyydettyjä tietoja ja suostunut osallistumaan otokseen. Näin ollen komissio päätti, että otanta ei ollut tarpeen. Tästä päätöksestä ei esitetty huomautuksia. |
1.6.3 Kiinassa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia koskeva otanta
|
(15) |
Voidakseen päättää otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valita otoksen komissio pyysi kaikkia Kiinassa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa mainitut tiedot. Lisäksi komissio pyysi Kiinan kansantasavallan edustustoa Euroopan unionissa ilmoittamaan muista mahdollisista vientiä harjoittavista tuottajista, jotka saattaisivat olla kiinnostuneita osallistumaan tutkimukseen, ja/tai ottamaan yhteyttä niihin. |
|
(16) |
Ainoastaan yksi asianomaisen maan vientiä harjoittava tuottaja toimitti pyydetyt tiedot ja suostui osallistumaan otokseen. Näin ollen komissio päätti, että otanta ei ollut tarpeen. |
|
(17) |
Vientiä harjoittavaa tuottajaa pyydettiin vastaamaan kyselylomakkeeseen, mutta yritys ilmoitti 17 päivänä marraskuuta 2025 virallisesti komissiolle, että se ei aio toimia yhteistyössä. |
1.7 Kyselylomakevastaukset
|
(18) |
Kyselylomakkeet vientiä harjoittaville tuottajille, unionin tuottajille, unionissa toimiville etuyhteydettömille tuojille ja unionin käyttäjille asetettiin saataville komission verkkosivustolla (9) tutkimuksen vireillepanopäivänä. Komissio lähetti myös Kiinan viranomaisille kyselylomakkeen, joka koski perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymistä Kiinassa. |
|
(19) |
Kyselyyn vastasivat vain unionin tuottajat. Vastauksia ei saatu muilta asianomaisilta osapuolilta, kuten vientiä harjoittavilta tuottajilta, etuyhteydettömiltä unionin tuojilta ja/tai käyttäjiltä tai Kiinan viranomaisilta. |
1.8 Tietojen tarkistaminen
|
(20) |
Komissio pyysi ja tarkisti kaikki tiedot, jotka se katsoi tarpeellisiksi sen määrittämiseksi, onko polkumyynnin ja vahingon jatkuminen tai toistuminen todennäköistä ja mikä on unionin edun mukaista. Perusasetuksen 16 artiklan mukaisia tarkastuskäyntejä tehtiin seuraavien yritysten toimitiloihin: Unionin tuottajat
|
1.9 Tietojen esittäminen
|
(21) |
Koska vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä ja koska unionin tuottajia on vähän, jotkin jäljempänä esitetyistä luvuista oli annettava vaihteluväleinä, jotta tietojen luottamuksellisuus ei vaarantuisi. |
2. TARKASTELUN KOHTEENA OLEVA TUOTE, TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE
2.1 Tarkastelun kohteena oleva tuote
|
(22) |
Tarkastelun kohteena oleva tuote on sama kuin alkuperäisessä tutkimuksessa eli valmistetut tai säilötyt mandariinit (myös tangeriinit ja satsumat), klementiinit, wilkingit ja muut niiden kaltaiset sitrushedelmähybridit, lisättyä alkoholia sisältämättömät, myös lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävät, jotka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin 2008 30 55 , 2008 30 75 ja ex 2008 30 90 (Taric-koodit 2008 30 90 61, 2008 30 90 63, 2008 30 90 65, 2008 30 90 67 ja 2008 30 90 69), jäljempänä ’mandariinisäilykkeet’. |
|
(23) |
Tarkastelun kohteena olevaa tuotetta saadaan kuorimalla ja lohkomalla tiettyjä pieniä sitrushedelmiä (pääasiassa satsumia), jotka sen jälkeen säilötään sokerisiirappiin, mehuun tai veteen erikokoisiin pakkauksiin vastaamaan eri markkinoiden tarpeita. |
|
(24) |
Satsumia, klementiinejä ja muita pieniä sitrushedelmiä kutsutaan yleensä yhteisellä nimellä ’mandariinit’. Useimmat näistä eri hedelmälajeista soveltuvat käytettäviksi tuoretuotteena tai jalostettaviksi. Ne ovat samankaltaisia, ja niistä tehtyjen valmisteiden tai säilykkeiden katsotaan siten muodostavan yhden tuotteen. |
2.2 Tarkasteltavana oleva tuote
|
(25) |
Tässä tutkimuksessa tarkasteltavana oleva tuote on Kiinan kansantasavallasta peräisin oleva tarkastelun kohteena oleva tuote, joka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin 2008 30 55 , 2008 30 75 ja ex 2008 30 90 (Taric-koodit 2008 30 90 61, 2008 30 90 63, 2008 30 90 65, 2008 30 90 67 ja 2008 30 90 69). |
2.3 Samankaltainen tuote
|
(26) |
Alkuperäisen tutkimuksen ja aiempien toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevien tarkastelujen tavoin tässä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tutkimuksessa vahvistettiin, että seuraavilla tuotteilla on samat fyysiset, kemialliset ja tekniset perusominaisuudet ja peruskäyttötarkoitukset:
|
|
(27) |
Tämän vuoksi näiden tuotteiden katsotaan olevan perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja samankaltaisia tuotteita. |
3. POLKUMYYNTI
3.1 Alustavat huomautukset
|
(28) |
Tarkastelun kohteena olevaa tuotetta tuotiin Kiinasta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vähemmän kuin edellisen tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana (1 päivän lokakuuta 2018 ja 30 päivän syyskuuta 2019 välillä). Eurostatin mukaan Kiinasta peräisin olevien mandariinisäilykkeiden tuonnin osuus unionin markkinoista oli noin [32–35] prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, kun se alkuperäisen tutkimuksen aikana oli 71,1 ja ensimmäisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun aikana 43,3 ja edellisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun aikana [30–41] prosenttia. Absoluuttisesti tarkasteltuna Kiinasta tuli tuontia 15 188 tonnia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. |
|
(29) |
Kuten johdanto-osan 19 kappaleessa todetaan, yksikään asianomaisen maan viejä tai tuottaja ei toiminut yhteistyössä tutkimuksessa. Sen vuoksi komissio ilmoitti Kiinan viranomaisille, että yhteistyöstä kieltäytymisen vuoksi komissio voisi soveltaa Kiinaa koskevien päätelmien osalta perusasetuksen 18 artiklaa. Komissiolle ei toimitettu asiasta huomautuksia eikä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan osallistumista koskevia pyyntöjä. |
|
(30) |
Näin ollen polkumyynnin jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyttä koskevat päätelmät oli perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti tehtävä käytettävissä olevien tietojen eli erityisesti Eurostatin tietojen, perusasetuksen 14 artiklan 6 kohdan mukaisesti kerättyjen tietojen, tarkastelupyynnössä annettujen tietojen ja yhteistyössä toimineilta osapuolilta (eli pyynnön esittäjältä ja unionin tuottajilta) tarkastelua koskevan tutkimuksen aikana saatujen tietojen perusteella. Lisäksi komissio käytti muita julkisesti saatavilla olevia tietolähteitä, kuten edustavaksi maaksi valittua Turkkia koskevia tietoja, mukaan lukien Turkin tilastolaitokselta (10) sekä Orbis Bureau van Dijk -tietokannasta (11), jäljempänä ’Orbis’, ja Global Trade Atlas -tietokannasta (12), jäljempänä ’GTA’, saadut tiedot. |
3.2 Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukainen menettely normaaliarvon määrittämiseksi Kiinasta peräisin olevan tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuonnille
|
(31) |
Koska tutkimusta vireille pantaessa oli käytettävissä riittävästi näyttöä, joka viittasi Kiinan osalta perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymiseen, komissio pani tutkimuksen vireille perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan perusteella. |
|
(32) |
Saadakseen tiedot, joita se piti tutkimuksensa kannalta tarpeellisina väitettyjen merkittävien vääristymien osalta, komissio lähetti Kiinan viranomaisille kyselylomakkeen. Lisäksi komissio pyysi vireillepanoilmoituksen 5.3.2 kohdassa kaikkia asianomaisia osapuolia esittämään näkökantansa, toimittamaan tietoja ja esittämään asiaa tukevaa näyttöä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamisesta 37 päivän kuluessa vireillepanoilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä. |
|
(33) |
Kiinan viranomaisilta ei saatu vastausta kyselylomakkeeseen, eikä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamisesta saatu huomautuksia määräajassa. Näin ollen komissio ilmoitti Kiinan viranomaisille 14 päivänä tammikuuta 2026, että se käyttäisi perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettävissä olevia tietoja määrittäessään, esiintyykö Kiinassa merkittäviä vääristymiä. Kiinan viranomaiset eivät esittäneet huomautuksia asiasta. |
|
(34) |
Vireillepanoilmoituksen 5.3.2 kohdassa komissio täsmensi myös, että voidakseen määrittää vääristymättömiin hintoihin tai vertailuarvoihin perustuvan normaaliarvon se oli käytettävissä olevan näytön perusteella valinnut perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti asianmukaiseksi edustavaksi maaksi alustavasti Turkin. Lisäksi komissio ilmoitti tarkastelevansa muita mahdollisesti soveltuvia maita perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa säädettyjen edellytysten mukaisesti. |
|
(35) |
Komissio ilmoitti asianomaisille osapuolille 21 päivänä tammikuuta 2026 päivätyllä muistiolla, jäljempänä ’muistio’, niistä lähteistä, joita se aikoi käyttää normaaliarvon määrittämiseen. Kyseisessä muistiossa komissio esitti luettelon kaikista tuotannontekijöistä, kuten raaka-aineista, työvoimasta ja energiasta, joita tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotannossa käytetään. Vääristymättömien hintojen tai vertailuarvojen valintaa ohjaavien kriteerien perusteella komissio yksilöi ainoaksi asianmukaiseksi edustavaksi maaksi Turkin. Lisäksi se myös ilmoitti asianomaisille osapuolille aikovansa vahvistaa myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset sekä voiton yrityksen Frigo-Pak (edustavassa maassa toimiva tuottaja) saatavilla olevien tietojen perusteella. Huomautuksia ei esitetty. |
3.3 Normaaliarvo
|
(36) |
Perusasetuksen 2 artiklan 1 kohdan mukaan ”[n]ormaaliarvo perustuu tavallisesti viejämaan riippumattomien asiakkaiden tavanomaisessa kaupankäynnissä maksamiin tai maksettaviksi tuleviin hintoihin”. |
|
(37) |
Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdassa kuitenkin todetaan, että ”[j]os […] päätetään, että ei ole asianmukaista käyttää viejämaan kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia kyseisessä maassa esiintyvien b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien vuoksi, normaaliarvo muodostetaan yksinomaan vääristymättömiä hintoja tai vertailuarvoja osoittavien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella” ja ”[m]uodostettuun normaaliarvoon on sisällytettävä vääristymätön ja kohtuullinen määrä hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksia sekä voittoa”. |
|
(38) |
Kuten jäljempänä selitetään, komissio päätteli tässä tutkimuksessa, että perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltaminen oli asianmukaista, kun otetaan huomioon saatavilla oleva näyttö sekä Kiinan viranomaisten ja vientiä harjoittavien tuottajien kieltäytyminen yhteistyöstä. |
3.3.1 Merkittävien vääristymien esiintyminen
|
(39) |
Komissio tutki asiakirja-aineistossa olevaa näyttöä päättääkseen, esiintyykö Kiinassa perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettuja merkittäviä vääristymiä, minkä vuoksi kyseisen maan kotimarkkinahintojen ja -kustannusten käyttö ei olisi asianmukaista. Analyysi kattoi jäljempänä esitetyn näytön eri kriteereistä, jotka ovat merkityksellisiä vahvistettaessa merkittävien vääristymien esiintymistä. |
|
(40) |
Ensinnäkin pyynnössä esitetty näyttö sisälsi seuraavat seikat, jotka viittasivat merkittäviin vääristymiin:
|
|
(41) |
Toiseksi komissio havaitsi Kiinan säilykehedelmäalaa koskevissa aiemmissa tutkimuksissaan (20) perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan mukaisia merkittäviä vääristymiä. Näissä tutkimuksissa komissio totesi, että Kiinassa valtio puuttuu merkittävästi alan toimintaan, mikä vääristää markkinaperiaatteiden mukaista resurssien tehokasta jakamista (21). Komissio teki erityisesti sen päätelmän, että Kiinan viranomaisilla on säilykehedelmäalalla huomattava omistusosuus perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla, minkä lisäksi Kiinan viranomaiset kykenevät myös puuttumaan hintoihin ja kustannuksiin, koska valtio on läsnä yrityksissä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla (22). Komissio totesi vielä, että valtion läsnäolo rahoitusmarkkinoilla ja sen puuttuminen niiden toimintaan sekä raaka-aineiden ja tuotantopanosten tarjoamiseen lisäävät entisestään vääristävää vaikutusta markkinoihin. Kiinan suunnitelmajärjestelmän tuloksena resursseja suunnataan sektoreille, jotka Kiinan viranomaiset ovat nimenneet strategisiksi tai muutoin poliittisesti merkittäviksi, eikä niitä jaeta markkinavoimien perusteella. Lisäksi komissio päätteli, että Kiinan konkurssi- ja varallisuuslainsäädäntö ei toimi asianmukaisesti perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan neljännessä luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla, ja tästä aiheutuu vääristymiä, jotka liittyvät maksukyvyttömien yritysten pitämiseen hengissä sekä maankäyttöoikeuksien myöntämiseen Kiinassa (23). Samalla tavalla komissio totesi säilykehedelmäalan palkkakustannuksissa perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan viidennen luetelmakohdan mukaisia vääristymiä (24) sekä rahoitusmarkkinoilla perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan kuudennen luetelmakohdan mukaisia vääristymiä, jotka liittyvät etenkin yritystoimijoiden pääoman saantiin Kiinassa (25). |
|
(42) |
Kolmanneksi komissio havaitsi viimeisimmässä tarkastelun kohteena olevaa tuotetta koskevassa toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa20 perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettuja merkittäviä vääristymiä. Komissio ei ole tietoinen Kiinassa yleensä ja/tai asianomaisella sektorilla tapahtuneista merkittävistä rakenteellisista muutoksista, jotka voisivat vaikuttaa tähän päätelmään. |
|
(43) |
Neljänneksi komission perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan c alakohdan mukaisesti laatima maaraportti (26) viittaa siihen, että merkittäviä vääristymiä esiintyi myös 1 päivän lokakuuta 2024 ja 30 päivän syyskuuta 2025 välisenä aikana eli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. |
|
(44) |
Viidenneksi Kiinan viranomaiset tai vientiä harjoittavat tuottajat eivät ole esittäneet tässä tutkimuksessa mitään vastakkaista näyttöä tai väitettä. |
|
(45) |
Edellä esitetyn huomioon ottaen käytettävissä oleva näyttö osoitti, että tarkastelun kohteena olevan tuotteen hinnat tai kustannukset, kuten raaka-aineiden, energian ja työvoiman kustannukset, eivät määräydy vapaiden markkinavoimien mukaan, koska niihin vaikuttaa valtion merkittävä puuttuminen toimintaan perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitetulla tavalla, kuten siinä luetellun yhden tai useamman tekijän tosiasiallinen tai mahdollinen vaikutus osoittaa. |
|
(46) |
Tämän perusteella komissio päätteli, että tässä tapauksessa normaaliarvon määrittämisessä ei ole asianmukaista käyttää kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia. Sen vuoksi komissio päätti muodostaa normaaliarvon yksinomaan vääristymättömiä hintoja tai vertailuarvoja heijastavien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella eli tässä tapauksessa asianmukaisen edustavan maan tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti. |
3.3.2 Edustava maa
3.3.2.1
|
(47) |
Edustavan maan valinta perustui seuraaviin perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisiin kriteereihin:
|
|
(48) |
Kuten johdanto-osan 35 kappaleessa selitetään, komissio julkaisi 21 päivänä tammikuuta 2026 asiakirja-aineistoon liitetyn muistion normaaliarvon määrittämisessä käytettävistä lähteistä. Muistiossa kuvataan asiaankuuluvien kriteerien perustana olevat tosiseikat ja näyttö ja ilmoitetaan asianomaisille osapuolille aikomuksesta pitää tarkastelupyynnössä ehdotettua maata eli Turkkia asianmukaisena edustavana maana käsiteltävänä olevassa tapauksessa, jos perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintyminen vahvistuu. |
|
(49) |
Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdassa lueteltujen kriteerien mukaisesti komissio nimesi Turkin maaksi, jonka taloudellinen kehitys vastaa Kiinan tasoa. Maailmanpankki on luokitellut Turkin ”ylemmän keskitulotason” maaksi bruttokansantulon perusteella. Lisäksi Turkki todettiin maaksi, jossa tuotetaan tarkastelun kohteena olevaa tuotetta ja jossa asiaa koskevat tiedot ovat helposti saatavilla. |
|
(50) |
Koska kiinalaiset tuottajat eivät tehneet yhteistyötä ja kun komissio oli kaikkien edellä mainittujen tekijöiden perusteella vahvistanut, että Turkki oli asianmukainen edustava maa, ei ollut tarpeen arvioida sosiaaliturvan ja ympäristönsuojelun tasoa perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan viimeisen virkkeen mukaisesti. |
3.3.2.2
|
(51) |
Koska kiinalaiset tuottajat kieltäytyivät toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelupyynnössä ehdotetusta yhteistyöstä ja koska Turkki täyttää perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa säädetyt kriteerit, komissio valitsi Turkin asianmukaiseksi edustavaksi maaksi. |
3.4 Vääristymättömien kustannusten määrittämisessä käytetyt lähteet
|
(52) |
Komissio esitti muistiossa luettelon tuotannontekijöistä, joita unionin tuotannonala käyttää tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotannossa ja joita ovat muun muassa raaka-aineet, energia ja työvoima, ja kehotti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia sekä ehdottamaan helposti saatavilla olevia tietoja kunkin muistiossa mainitun tuotannontekijän vääristymättömistä arvoista. |
|
(53) |
Komissio myös totesi muistiossa, että voidakseen muodostaa normaaliarvon perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti se määrittäisi tuotannontekijöiden, etenkin raaka-aineiden, vääristymättömät kustannukset käyttämällä GTA-tietokantaa (29). |
|
(54) |
Lisäksi komissio ilmoitti käyttävänsä vääristymättömien kustannusten määrittämiseen Eurostatin (30) tilastotietoja sähkön osalta sekä Turkin tilastolaitoksen (31) tilastotietoja maakaasun ja työvoiman osalta. Komissio myös ilmoitti, että se käyttäisi myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten sekä voiton määrittämiseen turkkilaisen tuottajan taloudellisia tietoja, kuten edellä johdanto-osan 35 kappaleessa esitetään. |
|
(55) |
Komissio ei saanut asianomaisilta osapuolilta huomautuksia muistiossa esitetystä tuotannontekijöiden luettelosta. |
3.4.1 Tuotannontekijät
|
(56) |
Ottaen huomioon kaikki toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevaan tarkastelupyyntöön sisältyvät tiedot sekä pyynnön esittäjän myöhemmin toimittamat ja tarkastuskäynneillä kerätyt tiedot ja koska kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä eikä muistiosta esitetty huomautuksia, normaaliarvon määrittämiseksi yksilöitiin perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti seuraavat tuotannontekijät ja niiden lähteet: Taulukko 1 Mandariinisäilykkeiden tuotannontekijät
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
3.4.1.1
|
(57) |
Voidakseen määrittää raaka-aineiden vääristymättömät hinnat edustavan maan tuottajan tehtaalle toimitettuna komissio käytti perustana edustavaan maahan tulevan tuonnin hintaa (GTA-tietokannan mukaan), johon lisättiin tuontitullit ja kuljetuskustannukset, jos niitä koskevia tietoja oli saatavilla (ks. johdanto-osan 61 kappale). |
|
(58) |
Edustavan maan tuontihinta määritettiin kaikista kolmansista maista, lukuun ottamatta Kiinaa sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/755 (32) liitteessä I lueteltuja maita, tulevan tuonnin yksikköhintojen painotettuna keskiarvona. Komissio päätti jättää Kiinasta edustavaan maahan tulevan tuonnin huomiotta pääteltyään 39–46 kappaleessa, että Kiinan kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia ei ole asianmukaista käyttää perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymisen vuoksi. |
|
(59) |
Koska ei ole näyttöä siitä, että kyseiset vääristymät eivät olisi vaikuttaneet myös vientiin tarkoitettujen tuotteiden valmistukseen käytettyihin raaka-aineisiin, komissio katsoi niiden vaikuttavan vientihintoihinkin. Muista kolmansista maista tulevan tuonnin määrä oli edustava senkin jälkeen, kun Kiinasta edustavaan maahan tuleva tuonti oli jätetty huomiotta. |
|
(60) |
Useiden tuotannontekijöiden (kuten mehun) osalta unionin tuottajille aiheutuneet tosiasialliset kustannukset muodostivat mitättömän pienen osuuden kaikista raaka-ainekustannuksista tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Koska niiden osalta käytetyllä arvolla ei ollut – käytetystä lähteestä riippumatta – tuntuvaa vaikutusta polkumyyntimarginaalia koskeviin laskelmiin, komissio päätti sisällyttää nämä kustannukset kulutushyödykkeisiin. Komissio laski kulutushyödykkeiden prosenttiosuuden raaka-aineiden kokonaiskustannuksista ja sovelsi tätä osuutta raaka-aineiden uudelleen laskettuihin kustannuksiin, kun käytettiin määritettyjä vääristymättömiä hintoja. |
|
(61) |
Yleensä näihin tuontihintoihin olisi vielä lisättävä kotimaan kuljetuskustannukset. Kun otetaan huomioon seuraavassa laskettu polkumyyntimarginaalien taso ja tämän toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tutkimuksen luonne eli sen toteaminen, jatkuiko polkumyynti tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tai voisiko se toistua, eikä niinkään polkumyynnin suuruuden toteaminen, komissio päätti, etteivät kotimaan kuljetuskustannuksia koskevat oikaisut olleet tarpeen siltä osin, kun tietoja ei ollut saatavilla. Käytetyt kuljetuskustannukset kattavat ainoastaan unionin tuottajien mandariinien toimitukset, eivät kaikkia raaka-aineita. Tällaiset oikaisut vain kasvattaisivat normaaliarvoa ja näin ollen myös polkumyyntimarginaalia. |
3.4.1.2
|
(62) |
Turkin tilastolaitos julkaisee tarkkoja tietoja palkoista talouden eri sektoreilla Turkissa. Keskimääräiset tuntikohtaiset työvoimakustannukset kokoaikaista työntekijää kohti ovat 45,91 CNY/tunti. Komissio käytti tutkimusajanjakson vertailuarvon määrittämisen perustana NACE Rev.2:n luokituksen toimialaan C.10 (33) kuuluvan valmistusteollisuuden vuoden 2022 keskimääräistä tuntikohtaista työvoimakustannusta, joka indeksoitiin Turkin valmistusteollisuutta (NACE C) koskevien tarkistuskertoimien perusteella vastaamaan vuotta 2024. |
|
(63) |
Komissio totesi, että tuotannontekijöitä koskevassa muistiossa esitetty toimiala (NACE C-23) on virheellinen, sillä perustana olevissa laskelmissa viitataan toimialaan NACE C.10. Näin ollen komissio vahvistaa, että työvoimakustannusten vertailuarvon määrittämisessä käytettävä oikea toimiala on NACE C.10. Energia (sähkö, maakaasu) |
|
(64) |
Komissio käytti Eurostatin julkaisemia uusimpia saatavilla olevia tietoja teollisuussähkön hinnoista tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla Turkissa. Näiden tietojen mukaan keskimääräinen teollisten käyttäjien tariffi vuonna 2024 oli 0,741 CNY/kWh (34). |
|
(65) |
Maakaasun osalta komissio käytti Turkin tilastolaitoksen (35) säännöllisissä lehdistötiedotteissaan julkaisemaa Turkin teollisten käyttäjien maksamaa kaasun hintaa. Komissio käytti tietoja kaasun hinnoista vastaavassa kulutusluokassa (Kuruş/m3). Hinnat oikaistiin asianmukaisesti inflaation huomioon ottamiseksi käyttämällä Turkin tilastolaitoksen julkaisemaa tuottajahintaindeksiä siten, että hinta vastasi tarkastelua koskevaa tutkimusajanjaksoa (lokakuun 2024 ja syyskuun 2025 välistä aikaa). Hintaa oikaistiin 18 prosentin arvonlisäveron huomioon ottamiseksi, sillä ilmoitettu hinta sisälsi arvonlisäveron. |
3.5 Tuotannolliset yleiskulut, myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset sekä voitto
|
(66) |
Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaan ”[m]uodostettuun normaaliarvoon on sisällytettävä vääristymätön ja kohtuullinen määrä hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksia sekä voittoa”. Lisäksi on vahvistettava tuotannolliset yleiskulut kattamaan kustannukset, jotka eivät sisälly edellä mainittuihin tuotannontekijöihin. |
|
(67) |
Koska vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, komissio käytti perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettävissä olevia tietoja voidakseen vahvistaa vääristymättömän arvon tuotannollisille yleiskuluille. Näin ollen komissio vahvisti unionin tuottajien tarkistettujen tietojen perusteella tuotannollisten yleiskulujen osuuden välittömistä kokonaiskustannuksista eli raaka-aineiden ja energian kulutuksen kustannuksista sekä välittömistä ja välillisistä työvoimakustannuksista. Kyseistä prosenttiosuutta sovellettiin tämän jälkeen valmistuskustannusten vääristymättömään arvoon, jotta voitiin laskea vääristymätön arvo tuotannollisille yleiskuluille sen mukaan, mitä lajia tuotettiin. |
|
(68) |
Myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten sekä voiton vääristymättömän arvon määrittämiseksi komissio käytti turkkilaisen yrityksen Frigo-Pakin vuotta 2025 koskevia taloudellisia tietoja, jotka ilmoitettiin yrityksen tarkastetuissa tilinpäätöstiedoissa (36). Komissio lisäsi vääristymättömiin valmistuskustannuksiin seuraavat tekijät:
|
3.6 Normaaliarvon laskeminen
|
(69) |
Edellä esitetyn perusteella komissio muodosti tuotelajikohtaisen laskennallisen normaaliarvon noudettuna-tasolla perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti. |
|
(70) |
Ensin komissio määritti vääristymättömät valmistuskustannukset. Koska vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, komissio käytti pyynnön esittäjien tarkastelupyynnössä esittämiä tietoja kunkin tekijän (raaka-aineet, energia ja työvoima) käytöstä mandariinisäilykkeiden tuotannossa. Tiedot ristiintarkastettiin vertaamalla niitä unionin tuottajien antamiin kyselyvastauksiin. Kunkin tuotannontekijän yksikkökulutus kerrottiin edustavan maan tietoihin perustuvilla vääristymättömillä kustannuksilla. Raaka-aineiden, energian ja työvoiman vääristymättömien kustannusten summa edustaa vääristymättömiä valmistuskustannuksia. |
|
(71) |
Määritettyään vääristymättömät valmistuskustannukset komissio lisäsi tuotannolliset yleiskulut, myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset ja voiton. |
|
(72) |
Tuotannolliset yleiskulut määritettiin unionin tuottajien tarkistettujen tietojen perusteella ja ilmaistiin osuutena niiden valmistuskustannuksista. Kyseistä prosenttiosuutta sovellettiin tämän jälkeen valmistuskustannusten vääristymättömään arvoon, jotta voitiin laskea vääristymätön arvo tuotannollisille yleiskuluille. Tuotannollisten yleiskulujen osuus valmistuskustannuksista oli [15–19] prosenttia. Komissio määritti vääristymättömät tuotantokustannukset lisäämällä vääristymättömät tuotannolliset yleiskulut vääristymättömiin valmistuskustannuksiin. Myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset sekä voitto määritettiin turkkilaisen yrityksen Frigo-Pakin vuoden 2025 taloudellisten tietojen perusteella, kuten johdanto-osan 68 kappaleessa selitetään. Niiden osuudet yrityksen myytyjen hyödykkeiden kustannuksista olivat 21 prosenttia ja 29 prosenttia. Vääristymättömien myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten sekä voiton prosenttiosuuksia sovellettiin valmistuksen vääristymättömiin kokonaiskustannuksiin. |
|
(73) |
Tällä perusteella komissio muodosti tuotelajikohtaisen laskennallisen normaaliarvon noudettuna-tasolla perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti. Vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, minkä vuoksi oli mahdotonta saada tuotelajikohtaista vientihintaa unioniin tai kolmansiin maihin. Näin ollen komissio määritti yhden normaaliarvon, joka oli tuotelajikohtaisesti määritettyjen normaaliarvojen keskiarvo. |
3.7 Vientihinta
|
(74) |
Koska kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, vientihinta määritettiin Eurostatin tiedoista saatujen, noudettuna-tasolle oikaistujen CIF-hintojen perusteella. CIF-hinnasta siis vähennettiin merirahti, vakuutuskustannukset sekä kotimaan kuljetuskustannukset. Kiinan kotimaiset ja kansainväliset kuljetuskustannukset perustuivat pyynnön esittäjän tarkastelupyynnössä toimittamiin tietoihin. |
3.8 Vertailu
|
(75) |
Komissio vertasi yhdistetyllä tasolla perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti määritettyjä normaaliarvoja edellä esitetyn mukaisesti noudettuna-tasolla määritettyyn vientihintaan. |
3.9 Polkumyyntimarginaali
|
(76) |
Tämän perusteella vientihinnan ja laskennallisen normaaliarvon välinen ero todettiin merkittäväksi (yli 160 %). Näin ollen todettiin, että polkumyynti jatkui tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. |
4. POLKUMYYNNIN JATKUMISEN TAI TOISTUMISEN TODENNÄKÖISYYS
|
(77) |
Todettuaan, että tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana esiintyi polkumyyntiä, komissio tutki perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti polkumyynnin jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyttä, jos toimenpiteet kumottaisiin. Tässä yhteydessä tarkasteltiin seuraavia lisätekijöitä: i) Kiinan tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti, ii) kolmansiin maihin suuntautuvan viennin hintojen ja unionin hintatason välinen suhde ja iii) unionin markkinoiden houkuttelevuus. |
4.1 Tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti Kiinassa
|
(78) |
Yhteistyön puuttumisen vuoksi komissio määritti Kiinan tuotantokapasiteetin ja käyttämättömän kapasiteetin saatavilla olevien tietojen ja tarkastelupyynnössä esitettyjen tietojen perusteella. Lisäksi käytettiin tietoja, jotka oli saatu edellisessä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa, jossa vientiä harjoittavien tuottajien ryhmä ilmoittautui ja täytti otantaa koskevan lomakkeen. |
|
(79) |
Kaudelta 2019 saatavilla olevien tietojen perusteella Kiinan mandariinisäilykkeiden vuosituotannon arvioitiin olevan 80 000–110 000 tonnia (37) ja tuotantokapasiteetin 120 000–170 000 tonnia. Käyttämätöntä kapasiteettia arvioitiin näin ollen olevan 40 000–60 000 tonnia. Kyseessä on merkittävä ylikapasiteetti siihen nähden, että mandariinisäilykkeiden kulutus unionissa oli 44 000 tonnia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ja unionin tuotannonalan myynti oli [7 000–10 000] tonnia. Kiinan mandariinisäilykkeiden kotimarkkinat ovat pienet (noin 9 000–13 000 tonnia vuonna 2019). Vaikka oletettaisiin, että mandariinisäilykkeitä voitaisiin myydä korkeaan hintaan Kiinan kotimarkkinoilla, ei ole viitteitä siitä, että Kiinan markkinat kasvaisivat olennaisesti tai voisivat ottaa vastaan käyttämätöntä kapasiteettia. Kiinan mandariinisäilyketeollisuutta voidaan tästä syystä pitää vientiin suuntautuneena. Kiinan arvioitu käyttämätön kapasiteetti on jo nyt 5–6 kertaa suurempi kuin unionin tuotannonalan kokonaismyyntimäärä unionin markkinoilla. |
|
(80) |
Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että Kiina on maailman suurimpia mandariinisäilykkeiden tuottajia ja sillä on merkittävästi käyttämätöntä kapasiteettia, jota voitaisiin viedä helposti unioniin, jos toimenpiteet kumotaan. |
4.2 Unionin markkinoiden houkuttelevuus
|
(81) |
Komissio tutki, olisiko todennäköistä, että kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat lisäisivät polkumyyntihinnoin tapahtuvaa vientimyyntiään unionin markkinoilla, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta. |
|
(82) |
Unionin markkinat ovat maailman neljänneksi suurimmat. Ne ovat yhä erittäin houkutteleva kohde kiinalaisille viejille sekä hintojen että määrien vuoksi. Hinnat ovat korkeampia kuin useimmilla muilla Kiinan vientimarkkinoilla (Japania lukuun ottamatta). Unionin markkinoiden houkuttelevuus käy ilmi siitä, että tuonti unioniin on jatkunut voimassa olevista toimenpiteistä huolimatta (38). Lisäkannustimina toimivat unionin korkeammat hinnat ja kaupan rajoitukset muilla markkinoilla, erityisesti Yhdysvaltojen asettamat 25 prosentin arvotullit (39), jotka saattavat suunnata vientiä unioniin. |
|
(83) |
Jos toimenpiteet kumottaisiin, Kiinasta tuleva tuonti – jota tukee sen huomattava kapasiteetti – aiheuttaisi todennäköisesti merkittävää hintapainetta. Unionin tuotannonalan olisi tällöin joko alennettava hintojaan, mikä kasvattaisi sen tappioita (jotka olivat –5 prosenttia vuonna 2023 ja –10 prosenttia vuonna 2024), tai vähennettävä määriä, jolloin yksikkökustannukset nousisivat ja kannattavuus heikentyisi entisestään. Ajan mittaan tämä johtaisi kapasiteetin vähenemiseen. |
|
(84) |
Koska unionin tuotannonalan tilanne on jo nyt heikko, on todennäköistä, että Kiinasta polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin kasvu heikentäisi nopeasti sen ennestäänkin haavoittuvaa taloudellista asemaa. |
4.3 Kolmansiin maihin suuntautuvan viennin hintojen ja unionin hintatason suhde
|
(85) |
Kiinan vientihinta kolmansien maiden markkinoille tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla määritettiin GTA:n vientitilastojen sekä unionin tuottajien tietojen perusteella (40). Laskelmat tehtiin Kiinasta tulevan viennin määrän ja arvon perustella (FOB-tasolla). Unioni oli voimassa olevista polkumyyntitulleista huolimatta kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien neljänneksi tärkein vientimarkkina vuonna 2024. Keskimääräinen yksikköhinta viennissä unioniin on 1 210 euroa/tonni. Yhdysvallat, Japani ja Indonesia ovat Kiinan kolme tärkeintä vientimarkkinaa. Keskimääräiset yksikköhinnat ovat Yhdysvaltoihin suuntautuvan viennin osalta 1 130 euroa tonnilta, Japaniin suuntautuvan viennin osalta 4 120 euroa tonnilta ja 910 euroa tonnilta Indonesiaan suuntautuvan viennin osalta. |
|
(86) |
GTA:n mukaan Kiinasta Indonesiaan suuntautuvan viennin määrä väheni merkittävästi vuosien 2023 ja 2024 välillä (ero oli 3 493 tonnia eli noin [7,6–8,5] % unionin kulutuksesta tutkimusajanjaksolla). Tätä laskua on mahdollista kompensoida suuntaamalla vientiä unioniin. |
|
(87) |
Kun otetaan huomioon suuret vientimäärät Kiinasta tärkeimmille kolmansien maiden markkinoille, unionin markkinoilla tarjotut suhteellisen alhaiset hinnat sekä Indonesiaan suuntautuvan viennin väheneminen viime aikoina ja mahdollisuus suunnata tätä vientiä muualle, on olemassa selvä riski siitä, että unionin markkinoille saatetaan ohjata lisää halpatuontia. Tämä lisäisi unionin tuotannonalaan kohdistuvaa kilpailupainetta. |
4.4 Polkumyynnin jatkumisen todennäköisyyttä koskevat päätelmät
|
(88) |
Aiemman polkumyyntikäyttäytymisen, tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla edelleen havaitun mittavan polkumyynnin, Kiinan merkittävän käyttämättömän kapasiteetin, kiinalaisten viejien kolmansien maiden markkinoilla harjoittaman toiminnan, kolmansiin maihin suuntautuvan viennin hintojen ja unionin hintatason välisen suhteen sekä unionin markkinoiden houkuttelevuuden perusteella voidaan päätellä, että polkumyynti todennäköisesti jatkuu, jos toimenpiteiden annetaan raueta. |
5. VAHINKO
5.1 Unionin tuotannonalan ja unionin tuotannon määritelmä
|
(89) |
Samankaltaista tuotetta valmisti tarkastelujaksolla kaksi unionin tuottajaa. Nämä tuottajat muodostavat perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ’unionin tuotannonalan’. |
|
(90) |
Unionin kokonaistuotannoksi tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vahvistettiin noin [8 000–10 000] tonnia. Komissio määritti tämän luvun kaikkien käytettävissä olevien unionin tuotannonalaa koskevien tietojen eli unionin tuottajien kyselyvastausten perusteella. Kuten johdanto-osan 12 kappaleessa todetaan, kaksi unionin tuottajaa edustavat koko unionin tuotannonalaa. |
5.2 Unionin kulutus
|
(91) |
Komissio määritti unionin kulutuksen unionin tuotannonalan unionin markkinoille myymien määrien ja Eurostatin tuontitietojen perusteella CN-koodien ja Taric-koodien tasolla. Myyntimäärät ristiintarkastettiin vertaamalla niitä unionin tuottajien tarkastettuihin tietoihin ja päivitettiin tarvittaessa. |
|
(92) |
Unionin kulutus kehittyi seuraavasti: Taulukko 2 Unionin kulutus (tonnia)
|
||||||||||||||||||||||
|
(93) |
Unionin kulutus kehittyi tarkastelujaksolla unionin sadon laadun mukaisesti. Taulukon luvuissa voi näkyä varastojen kerryttämisen vaikutus, joka saattaa vääristää hieman unionin kulutusta koskevia lukuja. Kysyntä väheni tarkastelujaksolla 11 prosenttia. |
5.3 Tuonti asianomaisesta maasta
5.3.1 Asianomaisesta maasta tulevan tuonnin määrä ja markkinaosuus
|
(94) |
Komissio määritti tuonnin määrän Eurostatin tietojen perusteella. Tuonnin markkinaosuus määritettiin vertaamalla tuontimääriä taulukossa 2 esitettyyn unionin kulutukseen. |
|
(95) |
Tuonti asianomaisesta maasta unioniin kehittyi seuraavasti: Taulukko 3 Tuontimäärä ja markkinaosuus
|
||||||||||||||||||||||||||||||||
|
(96) |
Kiinasta tulevan tuonnin määrä kasvoi tarkastelujakson aikana 37 prosenttia. Unionin kulutuksen vähenemisen vuoksi Kiinan markkinaosuus kasvoi kuitenkin huomattavasti enemmän, 54 prosenttia. Tämä vastaa noin 12 prosenttiyksikön kasvua markkinaosuudessa tarkastelujaksolla. |
5.3.2 Asianomaisista maista tulevan tuonnin hinnat ja hinnan alittavuus
|
(97) |
Komissio määritti asianomaisesta maasta tulevan tuonnin hinnat Eurostatin tietojen perusteella. Asianomaisesta maasta unioniin tulevan tuonnin painotettu keskimääräinen hinta kehittyi seuraavasti: Taulukko 4 Tuontihinnat (euroa/tonni)
|
||||||||||||||||||||||
|
(98) |
Kuten edellä olevasta taulukosta käy ilmi, Kiinasta tulevan tuonnin hinnat laskivat tarkastelujaksolla 13 prosenttia. |
|
(99) |
Koska kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, komissio vertasi etuyhteydettömiltä asiakkailta unionin markkinoilla veloitettuja otokseen valittujen unionin tuottajien painotettuja keskimääräisiä myyntihintoja Kiinasta peräisin olevan tarkastelun kohteena olevan tuotteen painotettuun keskimääräiseen tuontihintaan, joka oli määritetty CIF-tasolla, mukaan lukien polkumyyntitulli. |
|
(100) |
Hintavertailu osoitti, että keskimääräisen vientimyyntihinnan ja unionin tuotannonalan keskimääräisen myyntihinnan välinen ero oli 8,9 prosenttia. Jos polkumyyntitulleja ei oteta huomioon, hintaero on 30,1 prosenttia. |
5.4 Tuonti muista kolmansista maista kuin Kiinasta
|
(101) |
Muista kolmansista maista tulevien mandariinisäilykkeiden tuontimäärä sekä markkinaosuus ja tuontihinta kehittyivät seuraavasti: Taulukko 5 Tuonti kolmansista maista
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
(102) |
Tarkastelujaksolla tuonti Turkista, jonka osuus muista kolmansista maista unioniin tulevasta tuonnista on 62 prosenttia, väheni 15 prosenttia. Lasku on suurempi kuin kulutuksessa tapahtunut 11 prosentin väheneminen. |
|
(103) |
Kaikista muista kolmansista maista kuin Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuus pieneni 4 prosenttia. |
|
(104) |
Kaikista muista kolmansista maista kuin Kiinasta tulevan tuonnin hinta oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla [400–600] euroa/tonni alhaisempi tonnilta kuin unionin tuotannonalan hinta. |
5.5 Unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne
|
(105) |
Polkumyyntituonnin vaikutusta unionin tuotannonalaan koskevan tarkastelun yhteydessä arvioitiin perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti kaikki taloudelliset tekijät ja seikat, jotka vaikuttivat unionin tuotannonalan tilanteeseen tarkastelujaksolla. |
5.5.1 Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste
|
(106) |
Unionin kokonaistuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti: Taulukko 6 Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
(107) |
Tarkastelun kohteena olevan tuotteen kokonaistuotanto unionissa supistui tarkastelujakson kolmen ensimmäisen vuoden aikana tasaisesti 56 prosenttia. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla se elpyi jälleen 10 prosenttiyksikköä. Kaiken kaikkiaan tuotanto supistui tarkastelujakson aikana 46 prosenttia. Supistumisen voidaan katsoa johtuvan polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin aiheuttamasta markkinaosuuden menettämisestä sekä vähäisemmässä määrin kulutuksen laskusta. |
|
(108) |
Kapasiteetin keskimääräinen käyttöaste noudatti samaa suuntausta kuin tuotanto ja kysyntä. Vakaan tuotantokapasiteetin vuoksi kapasiteetin käyttöaste laski yhteensä 46 prosenttia, mikä vastaa tuotannon vähenemistä. |
5.5.2 Myyntimäärä ja markkinaosuus
|
(109) |
Unionin tuotannonalan myyntimäärä ja markkinaosuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti: Taulukko 7 Myyntimäärä ja markkinaosuus
|
||||||||||||||||||||||||||||||||
|
(110) |
Unionin tuotannonalan myyntimäärä noudatti samaa suuntausta kuin unionin kulutus. Unionin tuotannonalan myyntimäärä väheni tarkastelujaksolla yhteensä 42 prosenttia. Myyntimäärä väheni kolmen ensimmäisen vuoden ajan ja alkoi elpyä hieman tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. |
|
(111) |
Unionin tuotannonalan kokonaismarkkinaosuus laski 34 prosenttia tarkastelujakson aikana. |
5.5.3 Kasvu
|
(112) |
Kulutus väheni tarkastelujakson aikana 11 prosenttia. Tässä tilanteessa unionin tuotannonala menetti markkinaosuuttaan. Asianomainen maa oli ainoa myyntimääriään lisännyt tuoja, ja sen markkinaosuus kasvoi 54 prosenttia. Muiden kolmansien maiden (pääasiassa Turkin) markkinaosuus sen sijaan supistui 4 prosenttia. |
5.5.4 Työllisyys ja tuottavuus
|
(113) |
Työllisyys ja tuottavuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti: Taulukko 8 Työllisyys ja tuottavuus
|
||||||||||||||||||||||||||||||||
|
(114) |
Työllisyys heikkeni tarkastelujakson aikana 30 prosenttia. Unionin tuottajien työvoiman tuottavuus, ilmaistuna tuotantomääränä (tonnia työntekijää kohti vuodessa), laski 23 prosenttia, mikä selittyy sillä, että tuotanto laski enemmän (– 46 %) kuin työllisyys (– 30 %). |
5.5.5 Hinnat ja niihin vaikuttavat tekijät
|
(115) |
Unionin tuottajien painotetut keskimääräiset yksikkömyyntihinnat etuyhteydettömille asiakkaille unionissa kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti: Taulukko 9 Myyntihinnat ja tuotantokustannukset unionissa (euroa/tonni)
|
||||||||||||||||||||||||||||||||
|
(116) |
Unionin tuotannonalan tuotantokustannukset kasvoivat tarkastelujaksolla 39 prosenttia. Tuotantokustannusten merkittävä kasvu kausina 2022/2023 ja 2023/2024 johtui pääasiassa inflaatiopaineen vaikutuksesta talouteen. Kuten johdanto-osan 93 kappaleessa selitetään, kysynnän supistuminen johti lisäksi välillisten yksikkökustannusten (tuotannollisten yleiskulujen) kasvuun. Hinnat nousivat kuitenkin vain 13 prosenttia, joten unionin tuotannonala ei kyennyt kattamaan kustannusten kasvua. 5.5.6 Työvoimakustannukset |
|
(117) |
Unionin tuotannonalan keskimääräiset työvoimakustannukset kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti: Taulukko 10 Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti (euroa)
|
||||||||||||||||||||||
|
(118) |
Unionin tuotannonalan keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti kasvoivat tarkastelujaksolla tasaisesti, yhteensä 16 prosenttia. |
5.5.7 Varastot
|
(119) |
Unionin tuotannonalan varastot kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti: Taulukko 11 Varastot
|
||||||||||||||||||||||||||||||||
|
(120) |
Unionin tuotannonalan varastot pienenivät tarkastelujaksolla merkittävästi, –59 prosenttia. Varastojen määrä prosentteina tuotannosta laski – 25 prosenttia. Näin ollen tätä ei voida pitää merkkinä vahingollisesta tilanteesta. |
5.5.8 Kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto ja pääoman saanti
|
(121) |
Unionin tuottajien kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti: Taulukko 12 Kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
(122) |
Komissio määritti unionin tuottajien kannattavuuden ilmaisemalla samankaltaisen tuotteen myynnistä etuyhteydettömille asiakkaille unionissa saadun nettovoiton ennen veroja prosentteina tämän myynnin liikevaihdosta. Unionin tuottajien kannattavuus laski voimakkaasti. Se oli hyvin terveellä tasolla tarkastelujakson kahtena ensimmäisenä vuotena, mutta tilanne kääntyi erittäin tappiolliseksi etenkin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Tänä ajanjaksona kannattavuus heikkeni edelleen, ja tuottajien tappiot olivat –9,4––10,4 prosenttia. Suuntaus vastaa edellä johdanto-osan 107 ja 110 kappaleessa kuvattuja tuotantoa ja myyntiä koskevia suuntauksia. |
|
(123) |
Nettokassavirralla tarkoitetaan unionin tuottajien kykyä rahoittaa itse toimintaansa. Nettokassavirta laski samaan tapaan kuin kannattavuus ja oli arvoltaan lopulta negatiivinen. |
|
(124) |
Investoinnit vähenivät tarkastelujaksolla 22 prosenttia. |
|
(125) |
Investointien tuotto on voitto prosentteina investointien nettokirjanpitoarvosta. Se kehittyi samalla tavalla kuin kannattavuus, kuten edellä johdanto-osan 122 kappaleessa kuvataan. |
5.6 Vahinkoa koskevat päätelmät
|
(126) |
Useimpien vahinkoindikaattoreiden, kuten tuotannon, tuottavuuden, myynnin, työllisyyden, kapasiteetin käyttöasteen, tuottavuuden, kannattavuuden, investointien tuoton ja kassavirran, suuntaus oli laskeva koko tarkastelujakson ajan. |
|
(127) |
Unionin tuotannonalalle aiheutui lisäksi vahinkoa erityisesti Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuuden kasvusta. |
|
(128) |
Unionin tuotannonalan edellä kuvatun tilanteen vuoksi on todennäköistä, että jos toimenpiteiden annetaan raueta, unionin tuotannonalan jo valmiiksi heikko taloudellinen tilanne heikkenee entisestään nopeasti riippumatta siitä, päättääkö se kilpailla määrillä tai hinnalla. |
|
(129) |
Edellä esitetyn perusteella komissio katsoi, että unionin tuotannonalalle on aiheutunut perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. |
6. SYY-YHTEYS
|
(130) |
Perusasetuksen 3 artiklan 6 kohdan mukaisesti komissio tutki, oliko asianomaisesta maasta polkumyynnillä tapahtunut tuonti aiheuttanut merkittävää vahinkoa unionin tuotannonalalle. Komissio tutki perusasetuksen 3 artiklan 7 kohdan mukaisesti myös, olisivatko muut tiedossa olleet tekijät voineet samaan aikaan aiheuttaa vahinkoa unionin tuotannonalalle. Komissio varmisti, ettei mitään muiden tekijöiden kuin asianomaisesta maasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin aiheuttamaa mahdollista vahinkoa pidetä polkumyynnillä tapahtuvasta tuonnista johtuvana. Tällaisia tekijöitä ovat kolmansista maista tuleva tuonti, unionin tuotannonalan vientitoiminta ja kysynnän supistuminen. |
6.1 Polkumyyntituonnin vaikutukset
|
(131) |
Unionin tuotannonala menetti tarkastelujakson aikana merkittäviä myyntimääriä unionin markkinoilla, sillä sen myyntimäärä väheni 42 prosenttia. Tarkastelujaksolla kulutus laski 11 prosenttia, mutta unionin tuotannonalan markkinaosuus pieneni 34 prosenttia. |
|
(132) |
Markkinaosuuden pienenemisen voidaan katsoa johtuvan asianomaisesta maasta tulevan tuonnin samanaikaisesta kasvusta, koska mikään muu tuontilähde ei kasvattanut markkinaosuuttaan tarkastelujaksolla. Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuus kasvoi 54 prosenttia, [21–23] prosentista [32–35] prosenttiin. Tämä tuonti lisääntyi ja kasvatti markkinaosuuttaan jatkuvasti unionin tuotannonalan kustannuksella. |
|
(133) |
Lisäksi Kiinasta tulevan tuonnin hinnat alittivat unionin tuotannonalan hinnat [28–33] prosentilla (ilman polkumyyntitulleja) ja [8–13] prosentilla (polkumyyntitullit maksettuina) tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Kiinan tuontihinnat painoivat unionin tuotannonalan hintoja alas aikana, jona tuotantokustannukset nousivat, mikä vaikutti kielteisesti unionin tuotannonalan taloudellisiin indikaattoreihin. |
|
(134) |
Menetettyjen myyntimäärien vuoksi myös unionin tuotannonalan tuotantomäärät supistuivat merkittävästi eli 46 prosenttia. |
|
(135) |
Sen vuoksi pääteltiin, että Kiinasta polkumyynnillä tapahtunut mandariinisäilykkeiden tuonti aiheutti merkittävää vahinkoa unionin tuotannonalalle. |
6.2 Muiden tekijöiden vaikutukset
6.2.1 Tuonti kolmansista maista
|
(136) |
Muista kolmansista maista tulevan tuonnin määrä kehittyi tarkastelujaksolla johdanto-osan kappaleessa 101 esitetyllä tavalla. Tämä tuonti tuli pääasiassa Turkista, jonka markkinaosuus tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli [41–45] prosenttia. Kaikkien muiden maiden, kuten Meksikon, Perun ja Yhdistyneen kuningaskunnan jne., yhteenlaskettu markkinaosuus tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli [1,8–2,2] prosenttia. |
|
(137) |
Turkista tulevan tuonnin osalta havaittiin pientä laskua sekä hintojen (– 10 prosenttia) että määrien (– 15 prosenttia) osalta. Muiden maiden tuonti pysyi sitä vastoin määrältään melko vakaana ja hinnat nousivat 41 prosenttia. |
|
(138) |
Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että tuonti muista maista (Turkkia lukuun ottamatta) ei vähäisen määränsä ja hintojen voimakkaan nousun vuoksi lisännyt unionin tuotannonalalle aiheutunutta vahinkoa. Turkista tulevan tuonnin määrä sen sijaan väheni (– 15 prosenttia), jonka jälkeen hinnat laskivat (–10 prosenttia). Kyseisen tuonnin hintojen lasku aiheuttaa laskupaineita unionin tuotannonalan hintoihin ja lisää siten osaltaan unionin tuotannonalalle aiheutunutta vahinkoa. |
6.2.2 Unionin tuotannonalan vientitoiminta
|
(139) |
Otokseen valittujen unionin tuottajien viennin määrä kehittyi tarkastelujaksolla seuraavasti: Taulukko 13 Unionin tuottajien vientitulos
|
||||||||||||||||||||||||||||||||
|
(140) |
Unionin tuotannonalan vientimyynnin määrä väheni 44 prosenttia tarkastelujaksolla (jyrkimmin kaudella 2023/2024), mutta nämä määrät eivät olleet merkittäviä verrattuna unionin tuotannonalan kokonaismyyntimääriin. Vientimäärien lasku noudatti yleisesti ottaen samaa suuntausta kuin myynti unionin markkinoilla, ja vientimyynnin prosenttiosuus unionin tuottajien kokonaismyynnistä pysyi melko vakaana [9,8–11,1] prosentissa. Lisäksi vientimyynnin keskimääräiset hinnat olivat kaudella 2023/2024 ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla samalla tasolla kuin unionin myyntihinnat. |
|
(141) |
Tämän perusteella komissio päätteli, että unionin tuotannonalan vientitulos ei heikentänyt asianomaisesta maasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja havaitun merkittävän vahingon välistä syy-yhteyttä. |
6.2.3 Kulutuksen väheneminen
|
(142) |
Kuten 4.2 jaksossa kuvataan, unionin markkinoilla esiintyi tarkastelujaksolla vaihtelua. Markkinat supistuivat huomattavasti kausien 2021/2022 ja 2023/2024 välillä, yhteensä 32 prosenttia. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla kulutus kasvoi taas hieman, mutta alitti kauden 2021/2022 tason ja väheni 11 prosenttia. Kiinasta tulevan tuonnin määrä kasvoi tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 37 prosenttia verrattuna kauteen 2021/2022, ja Kiina kasvatti markkinaosuuttaan merkittävästi samaan aikaan kun kysyntä väheni. Unionin tuotannonala ei tässä tilanteessa pystynyt säilyttämään markkinaosuuttaan. Jos unionin tuotannonalan myyntimäärät olisivat vähentyneet samassa suhteessa kuin kysyntä, myyntimäärä olisi vähentynyt noin 1 500–2 500 tonnia, kun se todellisuudessa väheni 4 500–7 500 tonnia eli kolme kertaa enemmän Kiinasta tulevan tuonnin lisääntymisen seurauksena. Sen vuoksi komissio päätteli, ettei markkinakysynnän väheneminen heikentänyt syy-yhteyttä. |
7. VAHINGON JATKUMISEN TODENNÄKÖISYYS
|
(143) |
Johdanto-osan 129 kappaleen mukaisesti komissio katsoi, että unionin tuotannonalalle aiheutui merkittävää vahinkoa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Tämän vuoksi komissio arvioi perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti, olisiko Kiinasta polkumyynnillä tulevasta tuonnista aiheutuneen vahingon jatkuminen todennäköistä, jos sen vastaisten toimenpiteiden annettaisiin raueta. |
|
(144) |
Koska yksikään Kiinassa toimiva osapuoli ei toiminut yhteistyössä, komissio tukeutui asiakirja-aineistossa oleviin tietoihin. Se tarkasteli Kiinan tuotantokapasiteettia ja käyttämätöntä kapasiteettia, unionin markkinoiden houkuttelevuutta ja Kiinasta tulevan tuonnin määrien ja hintojen mahdollista vaikutusta hintakehitykseen sekä tällaisen kehityksen vaikutusta unionin tuotannonalan myyntimääriin, hintoihin ja kannattavuuteen. |
7.1 Kiinan tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti
|
(145) |
Kuten 78–80 kappaleessa jo selitetään, Kiinassa on saatavilla merkittävästi käyttämätöntä kapasiteettia. Kiina on maailman suurin tuoreiden mandariinien tuottaja, ja sen vientiä harjoittavat tuottajat pystyvät toimittamaan markkinoille, joiden koko on moninkertainen unionin markkinoihin verrattuna. Näillä tuottajilla on voimakas pyrkimys ja vahvat kannustimet myydä suuria määriä tuotteitaan vientimarkkinoille. Lähimenneisyys osoittaa myös, että kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat voivat mukautua nopeasti toimittaakseen unionin markkinoille polkumyyntituontia. On syytä muistaa, että Kiinasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonti kasvoi eksponentiaalisesti sen jälkeen, kun asetus (EY) N:o 1355/2008 kumottiin maaliskuussa 2012 (ks. johdanto-osan 3 kappale). |
7.2 Kiinasta tulevan polkumyyntituonnin vaikutus unionin tuotannonalaan
|
(146) |
Mitä tulee tuontihintojen tasoon, tutkimuksessa kävi ilmi, että voimassa olevien toimenpiteiden kumoaminen, kun oletetaan, että asianomaisesta maasta tulevan tuonnin hinta ja unionin tuotannonalan hinta pysyisivät samoina kuin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, johtaisi tuontihintoihin, jotka ovat [9–11] prosenttia (tarkasteltavana olevan tuotteen kaikki tuotelajit) unionin hintoja alemmat. Tämän seurauksena unionin tuotannonalan myyntimäärät ja markkinaosuus unionin markkinoilla pienenisivät. |
|
(147) |
Komissio teki simulaation arvioidakseen Kiinasta tulevan tuonnin määrän kasvun todennäköistä vaikutusta unionin tuotannonalaan. Kun unionin tuotannonalan myynti- ja tuotantomäärät laskevat 6 200 tonnia Kiinasta tulevan mandariinisäilykkeiden tuonnin seurauksena, tuotannon yksikkökustannukset nousevat 7,1 prosenttia, mikä heikentää unionin tuottajien tilannetta ja tekee niiden toiminnan tappiolliseksi. Tällainen määrän kasvu olisi helposti kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien ulottuvilla niiden suuren käyttämättömän kapasiteetin vuoksi, kuten 4.1 jaksossa todetaan. |
|
(148) |
Koska 95 prosenttia muiden kolmansien maiden kuin Kiinan tuonnista oli peräisin Turkista, ei voida sulkea pois sitä mahdollisuutta, että polkumyynnillä Kiinasta tuotavat mandariinisäilykkeet korvaisivat osan näistä tuontimääristä. Turkista unioniin tulevan tuonnin keskimääräinen myyntihinta on alhaisempi kuin unionin tuotannonalan keskimääräinen myyntihinta, joten jos polkumyynnillä tuotavien kiinalaisten mandariinisäilykkeiden määrä unionin markkinoilla kasvaisi, ne valtaisivat todennäköisesti markkinaosuutta ensin unionin tuotannonalalta ja vasta sen jälkeen unioniin vieviltä turkkilaisilta tuottajilta. Kiinalaisten tuottajien käyttämättömän kapasiteetin vuoksi ne voisivat joka tapauksessa kuitenkin helposti vallata sekä muiden kolmansien maiden (Turkki mukaan luettuna) että unionin tuottajien markkinaosuuden. |
7.3 Unionin markkinoiden houkuttelevuus
|
(149) |
Unionin markkinoiden koko – maailman neljänneksi suurimmat – vaikuttaa selvästi niiden houkuttelevuuteen. Kiinasta tuleva tuonti on myös jatkunut voimassa olevista toimenpiteistä huolimatta, mikä osoittaa, että kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat pitävät unionin markkinoita houkuttelevina ja haluavat jatkaa myyntiä niillä. Kuten asetuksen (EY) N:o 1355/2008 maaliskuussa 2012 tehdyn kumoamisen jälkeen todettiin, kiinalaisilla vientiä harjoittavilla tuottajilla on kannustin siirtää vientiä hinnaltaan korkeammille unionin markkinoille muista kolmansista maista, jos voimassa olevat toimenpiteet kumotaan. Lisäkannustimena toimivat kaupan rajoitukset muilla markkinoilla, erityisesti Yhdysvaltojen 24 päivänä syyskuuta 2018 käyttöön ottamat 25 prosentin tullit (41), joiden vuoksi vientiä saatetaan suunnata uudelleen unioniin. |
7.4 Vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyttä koskevat päätelmät
|
(150) |
Edellä esitetyn perusteella toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi mitä todennäköisimmin välittömään ja voimakkaaseen hintapaineeseen Kiinan taholta merkittävien käytettävissä olevien varastojen ja kapasiteetin tuella. Tämä pakottaisi unionin tuotannonalan laskemaan hintojaan tai pienentämään myyntimääriään. Jos tuotannonala alentaisi hintojaan, sen voitot vaihtuisivat tappioiksi lyhyellä aikavälillä. Jos tuotannonala menettäisi myyntimääriään, sen yksikkökustannukset nousisivat ja kannattavuus heikentyisi entisestään. Pitkällä aikavälillä unionin tuotannonalan olisi sopeutettava (supistettava) tuotantokapasiteettiaan. |
|
(151) |
Koska unionin tuotannonalan tilanne on suhteellisen heikko, kuten johdanto-osan 126–129 kappaleessa selitetään, Kiinasta polkumyynnillä tulevan tuonnin nykyisen määrän nopea kasvu aiheuttaa todennäköisesti vahinkoa unionin tuotannonalalle, mikä johtaisi sen taloudellisen tilanteen nopeaan heikentymiseen. Sen vuoksi komissio päätteli, että toimenpiteiden kumoaminen johtaisi mitä todennäköisimmin unionin tuotannonalalle aiheutuvan vahingon jatkumiseen. |
8. UNIONIN ETU
|
(152) |
Komissio tarkasteli perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti, olisiko voimassa olevien polkumyyntitoimenpiteiden jatkaminen kokonaisuutena tarkasteltuna unionin edun vastaista. Unionin etua määritettäessä arvioitiin kaikki asiaan liittyvät etunäkökohdat eli muun muassa unionin tuotannonalan, tuojien ja käyttäjien edut. |
8.1 Unionin tuotannonalan etu
|
(153) |
Kuten 4 jaksossa todettiin, unionin tuotannonalalle aiheutuu edelleen merkittävää vahinkoa. Toimenpiteiden kumoaminen johtaisi siihen, että Kiinasta alkaisi jälleen tulla polkumyyntituontia suurina määrinä, mikä heikentäisi tuotannonalan jo valmiiksi heikkoa taloudellista tilannetta nopeasti entisestään, kuten 5 jaksossa pääteltiin. Sen vuoksi toimenpiteiden voimassaolon jatkaminen hyödyttäisi unionin tuotannonalaa, koska tällöin unionin tuottajien myyntimäärät ja markkinaosuus pysyisivät ennallaan ja unionin tuottajat voisivat parantaa kannattavuuttaan ja yleistä taloudellista tilannettaan. Toimenpiteiden voimassaolon päättyminen voisi puolestaan uhata unionin tuotannonalan elinkelpoisuutta, koska on syytä olettaa, että Kiinasta tuleva vienti suunnattaisiin unionin markkinoille polkumyyntihinnoin ja merkittävinä määrinä, mikä johtaisi vahingon toistumiseen. |
8.2 Etuyhteydettömien tuojien etu
|
(154) |
Yksikään tuoja ei toiminut yhteistyössä tutkimuksessa. |
|
(155) |
Tämän perusteella ei ole viitteitä siitä, että toimenpiteiden pitämisellä voimassa olisi sellaista merkittävää kielteistä vaikutusta tuojiin, joka olisi merkittävämpi kuin toimenpiteiden myönteinen vaikutus unionin tuotannonalaan. |
8.3 Käyttäjien etu
|
(156) |
Käyttäjät eivät toimineet yhteistyössä tutkimuksessa. Sen vuoksi komissio ei voinut analysoida voimassa olevien toimenpiteiden vaikutusta niiden tilanteeseen. |
|
(157) |
Tämän perusteella ei ole viitteitä siitä, että toimenpiteiden pitämisellä voimassa olisi sellaista merkittävää kielteistä vaikutusta käyttäjiin, joka olisi merkittävämpi kuin toimenpiteiden myönteinen vaikutus unionin tuotannonalaan. |
8.4 Unionin etua koskevat päätelmät
|
(158) |
Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, ettei ole pakottavia unionin etua koskevia syitä olla jatkamatta Kiinasta peräisin olevien mandariinisäilykkeiden tuontia koskevien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaoloa. |
9. POLKUMYYNNIN VASTAISET TOIMENPITEET
|
(159) |
Niiden päätelmien perusteella, jotka komissio teki polkumyynnin jatkumisen todennäköisyydestä, vahingon jatkumisen todennäköisyydestä ja unionin edusta, Kiinasta peräisin oleviin mandariinisäilykkeisiin sovellettavat polkumyyntitoimenpiteet olisi pidettävä voimassa. |
|
(160) |
Tullien väliset suuret erot aiheuttavat toimenpiteiden kiertämisen riskin, ja sen minimoimiseksi tarvitaan erityisiä toimenpiteitä, jotta varmistetaan yksilöllisten polkumyyntitullien asianmukainen soveltaminen. Niiden yritysten, joihin sovelletaan yksilöllistä polkumyyntitullia, on esitettävä jäsenvaltioiden tulliviranomaisille pätevä kauppalasku. Laskun on täytettävä tämän asetuksen 1 artiklan 3 kohdassa esitetyt vaatimukset. Tuontiin, jonka yhteydessä ei esitetä tällaista kauppalaskua, olisi sovellettava ”kaikkeen muuhun Kiinan kansantasavallasta peräisin olevaan tuontiin” sovellettavaa polkumyyntitullia. |
|
(161) |
Tämän laskun esittäminen on välttämätöntä, jotta jäsenvaltioiden tulliviranomaiset voivat soveltaa tuontiin yksilöllisiä polkumyyntitulleja, mutta se ei ole ainoa tekijä, jonka tulliviranomaiset ottavat huomioon. Vaikka jäsenvaltioiden tulliviranomaisille esitettäisiin lasku, joka täyttää kaikki tämän asetuksen 1 artiklan 3 kohdassa esitetyt vaatimukset, tulliviranomaisten on tehtävä tavanomaiset tarkastukset ja ne voivat – kuten kaikissa muissakin tapauksissa – vaatia lisäasiakirjoja (esimerkiksi lähetysasiakirjat) varmentaakseen vakuutukseen sisältyvien tietojen paikkansapitävyyden ja varmistaakseen, että alhaisemman tullin soveltaminen on perusteltua tullilainsäädännön mukaisesti. |
|
(162) |
Jos sellaisen yrityksen vientimäärä, johon sovelletaan alhaisempaa yksilöllistä polkumyyntitullia, kasvaa huomattavasti asianomaisten toimenpiteiden käyttöönoton jatkamisen jälkeen, viennin määrän kasvun sellaisenaan voidaan katsoa olevan perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu toimenpiteiden käyttöönotosta johtuva kaupan rakenteen muutos. Tällaisessa tilanteessa, jos asiaa koskevat edellytykset täyttyvät, voidaan käynnistää toimenpiteiden kiertämisen vastainen tutkimus. Tutkimuksessa voidaan tarkastella muun muassa tarvetta poistaa yksilöllinen tulli ja ottaa käyttöön maan laajuinen tulli. |
|
(163) |
Yritys voi pyytää näiden yksilöllisten polkumyyntitullien soveltamista, jos se muuttaa myöhemmin nimeään. Pyyntö on osoitettava komissiolle (42). Pyynnön on sisällettävä kaikki asiaankuuluvat tiedot, joiden perusteella voidaan osoittaa, että muutos ei vaikuta yrityksen oikeuteen hyötyä siihen sovellettavasta tullista. Jos yrityksen nimenmuutos ei vaikuta tähän oikeuteen, nimenmuutosta koskeva asetus julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. |
|
(164) |
Komissio ilmoitti 13 päivänä heinäkuuta 2026 niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella se aikoi pitää polkumyyntitullit voimassa. Kaikille osapuolille annettiin määräaika, johon mennessä niillä oli mahdollisuus esittää huomautuksensa tästä ilmoituksesta. |
|
(165) |
Johdanto-osan 12 kappaleessa mainitut kaksi unionin tuottajaa ilmoittivat hyväksyvänsä komission päätöksen. Muita huomautuksia ei esitetty. |
|
(166) |
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2024/2509 (43) 109 artikla huomioon ottaen silloin, kun jokin määrä on maksettava takaisin Euroopan unionin tuomioistuimen tuomion tuloksena, maksettava korko on Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa kunkin kuukauden ensimmäisenä kalenteripäivänä julkaistu Euroopan keskuspankin perusrahoitusoperaatioihinsa soveltama korko. |
|
(167) |
Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EU) 2016/1036 15 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukaiset, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
1. Otetaan käyttöön lopullinen polkumyyntitulli tuotaessa Kiinan kansantasavallasta peräisin olevia, tällä hetkellä CN-koodeihin 2008 30 55 , 2008 30 75 ja ex 2008 30 90 (Taric-koodit 2008 30 90 61, 2008 30 90 63, 2008 30 90 65, 2008 30 90 67 ja 2008 30 90 69) kuuluvia valmistettuja tai säilöttyjä, lisättyä alkoholia sisältämättömiä, mahdollisesti lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältäviä mandariineja (myös tangeriinit ja satsumat), klementiinejä, wilkingejä ja muita niiden kaltaisia sitrushedelmähybridejä, sellaisina kuin ne ovat tällä hetkellä määriteltyinä HS-nimikkeessä 2008 .
2. Vapaasti unionin rajalla tullaamattomana -nettohintaan sovellettava lopullinen polkumyyntitulli on seuraavien yritysten tuottaman 1 kohdassa kuvatun tuotteen osalta seuraava:
|
Yritys |
Euroa/tonni (tuotteen nettopaino) |
Taric-lisäkoodi |
|
Yichang Rosen Foods Co., Ltd, Yichang, Zhejiang |
531,2 |
A886 |
|
Zhejiang Taizhou Yiguan Food Co. Ltd, Huangyan, Zhejiang |
361,4 |
A887 |
|
Hubei Xinshiji Foods Co., Ltd, Dangyang City, Hubei Province |
489,7 |
A888 |
|
Zhejiang Juzhou Foods Co., Ltd, Sanmen, Zhejiang |
499,9 |
C528 |
|
Liitteessä luetellut otokseen kuulumattomat yhteistyössä toimineet vientiä harjoittavat tuottajat |
499,6 |
A889 |
|
Kaikki muu Kiinan kansantasavallasta peräisin oleva tuonti |
531,2 |
A999 |
3. Edellä 2 kohdassa mainituille yrityksille määritetyn yksilöllisen polkumyyntitullin soveltaminen edellyttää, että jäsenvaltioiden tulliviranomaisille esitetään pätevä kauppalasku, jossa on oltava kauppalaskun laatineen tahon nimellä ja tehtävänimikkeellä yksilöidyn työntekijän päiväämä ja allekirjoittama vakuutus seuraavassa muodossa: ”Allekirjoittanut vahvistaa, että tässä laskussa tarkoitetun, Euroopan unioniin vietäväksi myydyn (tarkasteltavana oleva tuote) (määrä tonneina) on valmistanut (yrityksen nimi ja osoite), (Taric-lisäkoodi), Kiinan kansantasavallassa. Allekirjoittanut vakuuttaa, että tässä laskussa ilmoitetut tiedot ovat täydelliset ja paikkansapitävät.” Jos tällaista kauppalaskua ei esitetä, sovelletaan ”kaikkeen muuhun Kiinan kansantasavallasta peräisin olevaan tuontiin” sovellettavaa tullia.
2 artikla
1. Jos tavarat ovat vahingoittuneet ennen niiden luovutusta vapaaseen liikkeeseen ja tämän vuoksi niistä tosiasiallisesti maksettua tai maksettavaa hintaa muutetaan tullausarvon määrittämiseksi asetuksen annetun asetuksen (EU) 2015/2447 (44) 132 artiklan mukaisesti, 1 artiklan perusteella laskettua polkumyyntitullia alennetaan prosenttimäärällä, joka vastaa tosiasiallisesti maksetun tai maksettavan hinnan muutosta.
2. Jollei toisin säädetä, sovelletaan tulleja koskevia voimassa olevia säännöksiä ja määräyksiä.
3 artikla
Edellä olevaa 1 artiklan 2 kohtaa voidaan muuttaa lisäämällä uusi vientiä harjoittava tuottaja niiden yhteistyössä toimivien yritysten joukkoon, jotka eivät sisälly otokseen ja joihin sovelletaan siten painotettua keskimääräistä tullia, jonka määrä on 499,6 euroa/tonni tuotteen nettopainosta, jos jokin uusi vientiä harjoittava tuottaja Kiinan kansantasavallassa toimittaa komissiolle riittävää näyttöä siitä, että
|
a) |
se ei vienyt unioniin tämän asetuksen 1 artiklan 1 kohdassa kuvattua tuotetta alkuperäisen tutkimusajanjakson (1 päivän lokakuuta 2006 ja 30 päivän syyskuuta 2007 välisenä) aikana; |
|
b) |
se ei ole etuyhteydessä yhteenkään Kiinan kansantasavallassa toimivaan vientiä harjoittavaan tuottajaan, johon sovelletaan tällä asetuksella käyttöön otettuja toimenpiteitä; ja |
|
c) |
se on tosiasiallisesti vienyt tarkasteltavana olevaa tuotetta unioniin tai sillä on peruuttamaton sopimusvelvoite merkittävän tuotemäärän viemiseksi unioniin tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson päättymisen jälkeen. |
4 artikla
Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 21 päivänä lokakuuta 2026.
Komission puolesta
Puheenjohtaja
Ursula VON DER LEYEN
(1) EUVL L 176, 30.6.2016, s. 21, , ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2016/1036/oj.
(2) Neuvoston asetus (EY) N:o 1355/2008, annettu 18 päivänä joulukuuta 2008, tiettyjen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien sitrushedelmävalmisteiden ja -säilykkeiden (mandariinien jne.) tuontia koskevan lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta ja väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta (EUVL L 350, 30.12.2008, s. 35, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2008/1355/oj).
(3) Unionin tuomioistuimen tuomio, 22.3.2012, C-338/10, ECLI:EU:C:2012:158.
(4) Neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 158/2013, annettu 18 päivänä helmikuuta 2013, lopullisen polkumyyntitullin ottamisesta uudelleen käyttöön tiettyjen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien sitrushedelmävalmisteiden ja -säilykkeiden (mandariinien jne.) tuonnissa (EUVL L 49, 22.2.2013, s. 29, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2013/158/oj).
(5) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 1313/2014, annettu 10 päivänä joulukuuta 2014, lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta tiettyjen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien sitrushedelmävalmisteiden ja -säilykkeiden (mandariinien jne.) tuonnissa neuvoston asetuksen (EY) N:o 1225/2009 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun perusteella (EUVL L 354, 11.12.2014, s. 17, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2014/1313/oj).
(6) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2020/1534, annettu 21 päivänä lokakuuta 2020, lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta tiettyjen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien sitrushedelmävalmisteiden ja -säilykkeiden (mandariinien jne.) tuonnissa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun perusteella (EUVL L 351, 22.10.2020, s. 2, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2020/1534/oj).
(7) EUVL C, C/2025/862, 3.2.2025, ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2025/862/oj.
(8) Oikaisu (EUVL C, C/2025/90108, 12.12.2025, ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2025/5628/corrigendum/2025-12-12/oj) ilmoitukseen tiettyjen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien sitrushedelmävalmisteiden ja -säilykkeiden (mandariinien jne.) tuontia koskevan polkumyynnin vastaisen menettelyn voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun aloittamisesta (EUVL C, C/2025/5628, 21.10.2025 ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2025/5628/oj).
(9) https://tron.trade.ec.europa.eu/investigations/case-view?caseId=2816.
(10) https://www.tuik.gov.tr/Home/Index.
(11) https://login.bvdinfo.com/R1/Orbis.
(12) http://www.gtis.com/gta/secure/default.cfm.
(13) Komission yksiköiden valmisteluasiakirja ”Significant Distortions in the Economy of the People’s Republic of China for the purposes of Trade Defence Investigations”, 10.4.2024, SWD(2024) 91 final. Pyynnön sivu 13.
(14) Pyynnön sivu 14.
(15) Pyynnön sivut 14–15.
(16) Pyynnön sivut 15–21.
(17) Pyynnön sivu 16.
(18) Pyynnön sivut 29–30.
(19) Pyynnön sivut 31–34.
(20) Täytäntöönpanoasetus (EU) 2020/1534.
(21) Täytäntöönpanoasetus (EU) 2020/1534, johdanto-osan 68–70 kappale.
(22) Täytäntöönpanoasetus (EU) 2020/1534, johdanto-osan 71–76 kappale.
(23) Täytäntöönpanoasetus (EU) 2020/1534, johdanto-osan 84–89 kappale.
(24) Täytäntöönpanoasetus (EU) 2020/1534, johdanto-osan 90–94 kappale.
(25) Täytäntöönpanoasetus (EU) 2020/1534, johdanto-osan 95–106 kappale.
(26) Komission yksiköiden valmisteluasiakirja ”Significant Distortions in the Economy of the People’s Republic of China for the purposes of Trade Defence Investigations”, 10.4.2024, SWD(2024) 91 final.
(27) Maailmanpankin avoin data – Upper Middle Income, https://data.worldbank.org/income-level/upper-middle-income.
(28) Jos tarkastelun kohteena olevaa tuotetta ei tuoteta missään maassa, jossa on vastaava kehitystaso, voidaan ottaa huomioon sellaisen tuotteen tuotanto, joka kuuluu tarkastelun kohteena olevan tuotteen kanssa samaan yleiseen luokkaan ja/tai samalle sektorille.
(29) http://www.gtis.com/gta/secure/default.cfm.
(30) https://ec.europa.eu/eurostat/databrowser/view/nrg_pc_205/default/table?lang=en.
(31) TÜİK - Veri Portalı (tuik.gov.tr).
(32) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/755, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2015, tiettyjen kolmansien maiden tuontiin sovellettavasta yhteisestä menettelystä (EUVL L 123, 19.5.2015, s. 33, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2015/755/oj).
(33) Toimiala C.10 ”elintarvikkeiden valmistus” kattaa NACE-koodin C.10.39 ”muu hedelmien, marjojen ja kasvisten jalostus ja säilöntä”. Lisätietoja NACE-toimialaluokituksesta: ”NACE Rev. 2 – Statistical classification of economic activities”, Eurostat; saatavilla osoitteessa https://ec.europa.eu/eurostat/web/products-manuals-and-guidelines/-/KS-RA-07-015 (tiedot haettu tammikuussa 2026).
(34) Komissio määritti keskihinnan tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla laskemalla keskimääräisen yksikköhinnan (euroa/KWh) vuoden 2024 jälkipuoliskoa ja vuoden 2025 alkupuoliskoa varten juan renminbiksi (CNY) muunnettuna. Eurostatin tiedot haettiin 16.1.2026 seuraavalta sivustolta: https://ec.europa.eu/eurostat/databrowser/view/nrg_pc_205/default/table?lang=en.
(35) TÜİK Kurumsal (sivustolla käyty viimeksi 16.1.2026).
(36) Konsolidoitu tilinpäätös ja riippumattoman tilintarkastajan kertomus vuodelta 2023, https://www.frigo-pak.com.tr/.
(37) Laskelma perustuu tietoihin, jotka edelliseen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevaan tarkasteluun osallistunut kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien ryhmä toimitti ja joiden pohjalta laadittiin arvio Kiinan tuotannonalan kokonaistuotannosta.
(38) Sitrushedelmävalmisteiden ja -säilykkeiden (tullinimikkeet 2008 30 10 ja 2008 30 90 ) Kiinan kansantasavallasta peräisin olevaa vientiä koskevien S&P Globalin markkinatietojen mukaan kiinalaisten tuottajien tärkeimmät vientikohteet valmistusvuonna 2024 olivat Yhdysvallat, Japani, Indonesia ja EU. Keskimääräinen yksikköhinta valmistusvuonna 2024 oli i) Yhdysvaltoihin suuntautuvan viennin osalta 1,13 euroa kilogrammalta, ii) EU:hun suuntautuvan viennin osalta 1,21 euroa kilogrammalta ja iii) Japaniin suuntautuvan viennin osalta 4,12 euroa kilogrammalta – www.spglobal.com/en (viimeksi tarkistettu toukokuussa 2026).
(39) Kauppalain 301 §:n mukainen tulli: 25 prosenttia (arvotulli – prosenttiosuus kauppatavaran arvosta).
(40) Tietokannassa luetellaan yli 112 vientikohdetta.
(41) Ks: Kauppalain Kiinaa koskeva 301 § ”Tariff Actions and Exclusion Process”, saatavilla seuraavassa osoitteessa: https://ustr.gov/issue-areas/enforcement/section-301-investigations/search (haku 8-numeroisella HTS-alanimikkeellä 2008 30 55 ). Sivustolla käyty viimeksi 8. heinäkuuta 2026.
(42) European Commission, Directorate-General for Trade and Economic Security, Directorate G, Rue de la Loi/Wetstraat 170, 1040 Bruxelles/Brussel, BELGIQUE/BELGIË.
(43) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2024/2509, annettu 23 päivänä syyskuuta 2024, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä (EUVL L, 2024/2509, 26.9.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2024/2509/oj).
(44) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/2447, annettu 24 päivänä marraskuuta 2015, unionin tullikoodeksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013 tiettyjen säännösten täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä (EUVL L 343, 29.12.2015, s. 558, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2015/2447/oj).
LIITE
Otokseen kuulumattomat yhteistyössä toimineet kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat:
Hunan Pointer Foods Co., Ltd., Yongzhou, Hunan
Ningbo Pointer Canned Foods Co., Ltd., Xiangshan, Ningbo
Yichang Jiayuan Foodstuffs Co., Ltd., Yichang, Hubei
Ninghai Dongda Foodstuff Co., Ltd., Ningbo, Zhejiang
Huangyan No.2 Canned Food Factory, Huangyan, Zhejiang
Zhejiang Fomdas Foods Co., Ltd., Xinchang, Zhejiang
Toyoshima Share Yidu Foods Co., Ltd., Yidu, Hubei
Guangxi Guiguo Food Co., Ltd., Guilin, Guangxi
Zhejiang Juda Industry Co., Ltd., Quzhou, Zhejiang
Zhejiang Iceman Group Co., Ltd., Jinhua, Zhejiang
Ningbo Guosheng Foods Co., Ltd., Ninghai
Yi Chang Yin He Food Co., Ltd., Yidu, Hubei
Yongzhou Quanhui Canned Food Co., Ltd., Yongzhou, Hunan
Ningbo Orient Jiuzhou Food Trade & Industry Co., Ltd., Yinzhou, Ningbo
Guangxi Guilin Huangguan Food Co., Ltd., Guilin, Guangxi
Ningbo Wuzhouxing Group Co., Ltd., Mingzhou, Ningbo
ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2026/2327/oj
ISSN 1977-0812 (electronic edition)