<!DOCTYPE html PUBLIC "yes" "xhtml1-strict.dtd">
<html xmlns="http://www.w3.org/1999/xhtml">
<!--GENDOC2XHTML # converter_version: 1.2.15-->
  <head>
    <title>2026-06-202606T103202310780-00-TRA-DOC-FI-ARRET-T-1078-23-202603359-07_00</title>
    <meta content="text/html; charset=utf-8" http-equiv="Content-Type"/>
    <meta content="true" name="ParExtraits_2021"/>
    <meta content="" name="Gendoc_DGTGeneratedDate"/>
    <meta content="fi-FI" name="Gendoc_Lang"/>
    <meta content="" name="Gendoc_GenerationDate"/>
    <meta content="" name="IsFlattened"/>
    <meta content="1" name="NumProc"/>
    <meta content="1" name="EP_Mention"/>
    <meta content="Final" name="Gendoc_EditionType"/>
    <meta content="0001" name="Gendoc_CaseNumberSuite"/>
    <meta content="3.8.2026 8.42.19" name="Gendoc_LastVerificationDate"/>
    <meta content="" name="Gendoc_ProcedureNumber"/>
    <meta content="Publication intégrale au Rec ou RecFP, mention Rec" name="Mention"/>
    <meta content="fi" name="Gendoc_LangCode"/>
    <meta content="ARR" name="TypeDoc"/>
    <meta content="nwjUnTdzN8yHuXe7Gxi9nQB41UPVmX7J28Wdy/7PhTwsraSJuggjbNzPdWNd6mDIvqCDzXbG/v6ADPtA6YUnm2BlhgyHOxUH6ow/4C9u1Qh6P+6tddqQbz1hGAY/u4vQJA4+0jVQ86yLP0j7uW0JwfHHEGCvEnpQF8NDr0muXJ8=" name="GenDocUID"/>
    <meta content="P" name="TypeProc"/>
    <meta content="" name="CreateCustomParts"/>
    <meta content="" name="Gendoc_GendocTemplateSubType"/>
    <meta content="OK" name="ReadyToPublish"/>
    <meta content="svc_wsgendoc" name="Gendoc_User"/>
    <meta content="" name="EP_Mode"/>
    <meta content="" name="Gendoc_DGTGenerated"/>
    <meta content="" name="Gendoc_Vademecum"/>
    <meta content="1078" name="NumeroOrdre"/>
    <meta content="2023" name="Annee"/>
    <meta content="P" name="Gendoc_ProcedureType"/>
    <meta content="" name="EP_Version"/>
    <meta content="FI" name="Langue"/>
    <meta content="" name="Gendoc_DGTGeneratedUser"/>
    <meta content="FAST_document_go_green" name="Gendoc_LastVerificationStatus"/>
    <meta content="ARR_T" name="Gendoc_GendocTemplateType"/>
    <meta content="TRUE" name="WithoutAuthorBlockFlatP"/>
    <meta content="GenDoc 08-05-26 09:07:46" name="Created"/>
    <meta content="" name="Canevas3_Vademecum"/>
    <meta content="TRUE" name="WithoutAuthorBlock"/>
    <meta content="" name="Gendoc_CaseYear"/>
    <meta content="false" name="Generation_In_Progress"/>
    <meta content="Public" name="Version"/>
    <meta content="T" name="Juridiction"/>
    <meta content="9253e420b51c4a089175991e63f8b4f9" name="DocumentIdentifier"/>
    <meta content="1078" name="Gendoc_CaseNumber"/>
    <meta content="ImportedWithoutSource" name="SdlIdentifier"/>
    <meta content="true" name="TOC_Vademecum"/>
    <meta content="RD" name="NatureAff"/>
    <meta content="RD" name="Gendoc_CaseNature"/>
    <meta content="0001" name="NumSuite"/>
    <meta content="T" name="Gendoc_Juridiction"/>
  </head>
  <body>
    <div style="header">
      <div id="rId24" style="first"/>
      <div id="rId20" style="even">Tuomio 3.6.2026 – Asia T‑1078/23</div>
      <div id="rId21" style="default">Meta Platforms v. komissio</div>
    </div>
    <p class="C19Centre" id="para-1" title="page-1">
      UNIONIN YLEISEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (kahdeksas jaosto, viiden tuomarin kokoonpano)
    </p>
    <p class="C19Centre" id="para-2" title="page-1">
      3 päivänä kesäkuuta 2026  (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-1" href="#t-1">*</a>
</span>)
    </p>
    <p class="C71Indicateur" id="para-3" title="page-1">
      Digitaaliset palvelut – Asetus (EU) 2022/1925 – Portinvartijaksi nimeäminen – Ydinalustapalvelun käsite – Verkkoyhteisöpalvelu – Numeroista riippumaton henkilöiden välinen viestintäpalvelu – Verkossa toimiva välityspalvelu – Yhdenvertainen kohtelu – Asetuksen 2022/1925 3 artiklan 2 ja 5 kohta – Tärkeä yhdysväylä yrityskäyttäjille loppukäyttäjien tavoittamiseksi – Olettamat – Olettamien kumoaminen – Asetuksen 2022/1925 17 artiklan 1 ja 3 kohta – Markkinatutkimuksen aloittamisen edellytykset – Puolustautumisoikeudet – Perusteluvelvollisuus
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-4" title="page-1">
      Asiassa T‑1078/23,
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-5" title="page-1">
      Meta Platforms, Inc., kotipaikka Menlo Park, Kalifornia (Yhdysvallat), edustajinaan D. Jowell, D. Bailey, barristers, J. Aitken, S. Malhi, solicitors, sekä asianajajat A. Pliego Selie, O. Brouwer, T. Janssens, T. Oeyen ja T. Lübbig,
    </p>
    <p class="C72Alineadroite" id="para-6" title="page-1">
      kantajana,
    </p>
    <p class="C19Centre" id="para-7" title="page-1">
      vastaan
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-8" title="page-1">
      Euroopan komissio, asiamiehinään T. Franchoo, P.-J. Loewenthal, M. Mataija ja I. Naglis,
    </p>
    <p class="C72Alineadroite" id="para-9" title="page-1">
      vastaajana,
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-10" title="page-1">
      jota tukee
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-11" title="page-1">
      Ranskan tasavalta, asiamiehenään T. Lechevallier,
    </p>
    <p class="C72Alineadroite" id="para-12" title="page-1">
      väliintulijana,
    </p>
    <p class="C19Centre" id="para-13" title="page-1">
      UNIONIN YLEINEN TUOMIOISTUIN (kahdeksas jaosto, viiden tuomarin kokoonpano),
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-14" title="page-1">
      toimien päätösneuvotteluissa kokoonpanossa: presidentti M. van der Woude sekä tuomarit G. De Baere, D. Patrlík, K. Kecsmár ja S. Kingston (esittelevä tuomari),
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-15" title="page-1">
      kirjaaja: hallintovirkamies A. Marghelis,
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-16" title="page-1">
      ottaen huomioon asian käsittelyn kirjallisessa vaiheessa esitetyn ja erityisesti
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">unionin yleisen tuomioistuimen 28.3.2025 kantajalle, komissiolle ja Ranskan tasavallalle esittämät kirjalliset kysymykset ja näiden unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 23.4.2025, 23.4.2025 ja 18.4.2025 toimittamat vastaukset,</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">unionin yleisen tuomioistuimen 2.5.2025 kantajalle ja komissiolle esittämän kirjallisen kysymyksen ja näiden unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 14.5.2025 ja 13.5.2025 toimittamat vastaukset,</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-19" title="page-1">
      ottaen huomioon 3.6.2025 pidetyssä istunnossa esitetyn,
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-20" title="page-1">
      on antanut seuraavan
    </p>
    <p class="C75Debutdesmotifs" id="para-21" title="page-1">
      tuomion
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">1</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kantaja eli Meta Platforms, Inc. vaatii SEUT 263 artiklaan perustuvalla kanteellaan kumoamaan osittain Metan nimeämisestä portinvartijaksi kilpailullisista ja oikeudenmukaisista markkinoista digitaalialalla annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2022/1925 3 artiklan nojalla 5.9.2023 annetun komission päätöksen C(2023) 6105 final (jäljempänä riidanalainen päätös).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asian tausta</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">2</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kantaja on Yhdysvalloissa vuonna 2004 perustettu teknologia-alan yritys, joka tarjoaa yhdessä suoraan tai välillisesti määräysvallassaan olevien yhtiöiden (jäljempänä yhdessä Meta) kanssa Facebook- ja Instagram-verkkoyhteisöpalveluja sekä muita palveluja.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">3</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kantaja toimitti 3.7.2023 Euroopan komissiolle kilpailullisista ja oikeudenmukaisista markkinoista digitaalialalla ja direktiivien (EU) 2019/1937 ja (EU) 2020/1828 muuttamisesta 14.9.2022 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2022/1925 (EUVL 2022, L 265, s. 1; jäljempänä digimarkkinasäädös) 3 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisen ilmoituksen (jäljempänä ilmoitus). Kantaja väitti ilmoituksessa, että sen verkkomainonnalla rahoitettu yhtenäinen verkkoyhteisöpalvelu, johon kuuluvat Facebook, Instagram, Meta Ads, Facebook Messenger (jäljempänä Messenger), Facebook Marketplace (jäljempänä Marketplace), Facebook Dating ja Facebook Gaming Play, on luokiteltava digimarkkinasäädöksessä tarkoitetuksi verkkoyhteisöpalvelun tyyppiseksi ydinalustapalveluksi. Se väitti Messengerin ja Marketplacen osalta, ettei digimarkkinasäädöksen 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa säädetty kynnysarvo ollut täyttynyt, joten sen ei missään tapauksessa voitu katsoa täyttävän digimarkkinasäädöksen 3 artiklan 1 kohdan vaatimuksia, jotta se voitaisiin nimetä portinvartijaksi näiden palvelujen osalta. Se esitti digimarkkinasäädöksen 3 artiklan 5 kohdan ensimmäisen alakohdan nojalla myös perusteluja ja todisteita, joilla pyrittiin tarvittaessa kumoamaan digimarkkinasäädöksen 3 artiklan 2 kohdassa vahvistetut olettamat Messengerin ja Marketplacen osalta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">4</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komissio ilmoitti 26.7.2023 päivätyllä kirjeellä kantajalle alustavan näkemyksensä Metan mahdollisesta nimeämisestä portinvartijaksi digimarkkinasäädöksen 3 artiklan 4 kohdan nojalla muun muassa seuraavien ydinalustapalvelujen osalta: Metan verkkoyhteisöpalvelu Facebook, sen numeroista riippumaton henkilöiden välinen viestintäpalvelu Messenger ja sen verkossa toimiva välityspalvelu Marketplace (jäljempänä alustava lausunto).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">5</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kantaja vastasi alustavaan lausuntoon 3.8.2023 päivätyllä kirjeellä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">6</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komissio antoi riidanalaisen päätöksen 5.9.2023.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">7</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komissio katsoi riidanalaisessa päätöksessä ensinnäkin seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Facebook on digimarkkinasäädöksen 2 artiklan 7 alakohdassa tarkoitettu verkkoyhteisöpalvelu ja siis digimarkkinasäädöksen 2 artiklan 2 alakohdan c alakohdassa tarkoitettu verkkoyhteisöpalvelu.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Messenger on digimarkkinasäädöksen 2 artiklan 9 alakohdassa tarkoitettu numeroista riippumaton henkilöiden välinen viestintäpalvelu, joka on verkkoyhteisöpalveluun Facebook nähden erillinen ja itsenäinen palvelu, ja siis digimarkkinasäädöksen 2 artiklan 2 alakohdan e alakohdassa tarkoitettu ydinalustapalvelu.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Marketplace on digimarkkinasäädöksen 2 artiklan 5 alakohdassa tarkoitettu verkossa toimiva välityspalvelu, joka on verkkoyhteisöpalveluun Facebook nähden erillinen ja itsenäinen palvelu, ja siis digimarkkinasäädöksen 2 artiklan 2 alakohdan a alakohdassa tarkoitettu ydinalustapalvelu.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">8</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komissio huomautti toiseksi pääosin, että Meta täytti kaikki digimarkkinasäädöksen 3 artiklan 2 kohdassa säädetyt kynnysarvot siltä osin kuin on kyse kustakin näistä ydinalustapalveluista erikseen, joten voitiin olettaa, että Meta täytti kaikki digimarkkinasäädöksen 3 artiklan 1 kohdassa säädetyt edellytykset sille, että se nimetään portinvartijaksi näiden palvelujen osalta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">9</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komissio katsoi kolmanneksi, että kantajan digimarkkinasäädöksen 3 artiklan 5 kohdan ensimmäisen alakohdan nojalla esittämät perustelut eivät olleet riittävän pätevät siten, että digimarkkinasäädöksen 3 artiklan 2 kohdassa vahvistetut olettamat voitiin selvästi asettaa kyseenalaiseksi Messengerin ja Marketplacen osalta. Komissio hylkäsi näin ollen nämä perustelut aloittamatta markkinatutkimusta digimarkkinasäädöksen 17 artiklan 3 kohdan nojalla.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">10</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Riidanalaisen päätöksen 1 artiklassa todetaan seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-36" title="page-3">
      ”Meta nimetään portinvartijaksi [digimarkkinasäädöksen] 3 artiklan nojalla.”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">11</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Riidanalaisen päätöksen 2 artiklassa todetaan seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-38" title="page-3">
      ”Seuraavat Metan ydinalustapalvelut ovat [digimarkkinasäädöksen] 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja tärkeitä yhdysväyliä yrityskäyttäjille loppukäyttäjien tavoittamiseksi.
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-39" title="page-3">
      a) Metan verkkoyhteisöpalvelu Facebook
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-40" title="page-3">
      – –
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-41" title="page-3">
      (e) Metan [numeroista riippumaton henkilöiden välinen viestintäpalvelu] Messenger
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-42" title="page-3">
      (f) Metan [verkossa toimiva välityspalvelu] Marketplace.”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asianosaisten vaatimukset</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">12</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">kumoaa riidanalaisen päätöksen 2 artiklan siltä osin kuin sen mukaan numeroista riippumaton henkilöiden välinen viestintäpalvelu Messenger ja verkossa toimiva välityspalvelu Marketplace ovat digimarkkinasäädöksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja tärkeitä yhdysväyliä yrityskäyttäjille loppukäyttäjien tavoittamiseksi (jäljempänä tärkeät yhdysväylät), tai toissijaisesti kumoaa riidanalaisen päätöksen 2 artiklan e ja f alakohdan</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">kumoaa riidanalaisen päätöksen 2 artiklan siltä osin kuin sen mukaan verkkoyhteisöpalvelu Facebook on digimarkkinasäädöksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettu tärkeä yhdysväylä tai toissijaisesti kumoaa riidanalaisen päätöksen 2 artiklan a alakohdan näissä kummassakin tapauksessa ainakin siltä osin kuin Messenger jätetään kyseisen ydinalustapalvelun ulkopuolelle</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">velvoittaa komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut, mukaan lukien niiden mahdollisten väliintulijoiden oikeudenkäyntikulut, jotka eivät vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">13</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komissio vaatii Ranskan tasavallan tukemana, että unionin yleinen tuomioistuin</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">hylkää kanteen</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">velvoittaa kantajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Oikeudellinen arviointi</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">14</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kantaja esittää kanteensa tueksi kaksi kanneperustetta, joista ensimmäinen koskee oikeudellisia virheitä, ilmeisiä arviointivirheitä, perustelujen puutteellisuutta ja/tai olennaisen menettelymääräyksen rikkomista siltä osin kuin kyse on Messengerin luokittelemisesta digimarkkinasäädöksen 3 artiklan 9 kohdan nojalla ydinalustapalveluksi, joka on tärkeä yhdysväylä, ja toinen oikeudellisia virheitä, ilmeisiä arviointivirheitä, perustelujen puutteellisuutta ja/tai olennaisen menettelymääräyksen rikkomista siltä osin kuin on kyse Marketplacen luokittelemisesta digimarkkinasäädöksen 3 artiklan 9 kohdan nojalla ydinalustapalveluksi, joka on tärkeä yhdysväylä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">15</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ennen kantajan esittämien kanneperusteiden tutkimista on ensin tarkasteltava yhtäältä kantajan esittämää pyyntöä tiettyjen tietojen poistamisesta yleisön saatavilta ja toisaalta sitä, onko kantajalla edelleen oikeussuojan tarve riidanalaisen päätöksen kumoamiseen siltä osin kuin kyseisessä päätöksessä Marketplace luokitellaan ydinalustapalveluksi, joka on tärkeä yhdysväylä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Pyyntö tietojen poistamisesta yleisön saatavilta</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">16</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Käsiteltäessä asiaa unionin yleisessä tuomioistuimessa kantaja vaati erillisillä asiakirjoilla unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 66 ja 66 a artiklan nojalla, että yleisön saatavilta poistetaan tiettyjä tietoja ja muun muassa tiettyjä tietoja, jotka koskevat yhtäältä jäljempänä 210 kohdassa kuvattuja 31.7.2023 tehtyjä Marketplacen muutoksia ja toisaalta power sellers ‑käsitettä, sellaisena kuin Meta käyttää sitä sisäisessä järjestelmässään niiden Marketplacen käyttäjien tunnistamiseksi, jotka julkaisevat suuren määrän ilmoituksia tai jotka julkaisevat niitä suurella tiheydellä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">17</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tältä osin on huomautettava, että sovittaessaan yhteen tuomioistuinten päätösten julkisuutta henkilötietojen suojaa ja liikesalaisuuksien suojaa koskevan oikeuden kanssa tuomioistuinten on kussakin yksittäistapauksessa pyrittävä löytämään asianmukainen tasapaino ottamalla SEUT 15 artiklaan kirjattujen periaatteiden mukaisesti huomioon myös yleisön oikeus siihen, että tuomioistuinten päätökset saatetaan kaikkien saataville (ks. tuomio 27.4.2022, Sieć Badawcza Łukasiewicz – Port Polski Ośrodek Rozwoju Technologii v. komissio, T‑4/20, EU:T:2022:242, 29 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">18</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Jonkin seikan luottamuksellisuus ei myöskään ole perusteltua esimerkiksi silloin, kun kyse on tiedoista, jotka ovat jo julkisia tai joihin suurella yleisöllä tai tietyllä kohdeyleisöllä on mahdollisuus tutustua, tiedoista, jotka ilmenevät myös muista katkelmista tai asiakirja-aineiston asiakirjoista, joiden osalta asianosainen, joka haluaa kyseessä olevien tietojen säilyvän luottamuksellisina, ei ole esittänyt tätä koskevaa pyyntöä, tiedoista, jotka eivät ole riittävän tarkkoja tai täsmällisiä, jotta niissä paljastettaisiin luottamuksellisia tietoja, tai tiedoista, jotka ilmenevät laajasti tai ovat pääteltävissä muista asianomaisille laillisesti saatavilla olevista tiedoista (ks. määräys 14.3.2022, Bulgarian Energy Holding ym. v. komissio, T‑136/19, EU:T:2022:149, 9 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">19</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tietoja, jotka ovat olleet salaisia tai luottamuksellisia mutta jotka ovat vähintään viisi vuotta vanhoja, on ajan kulumisen vuoksi lisäksi pidettävä lähtökohtaisesti historiallisina tietoina, joiden salaisuus tai luottamuksellisuus on tästä syystä lakannut, ellei tietojen salaisuuteen tai luottamuksellisuuteen vetoava osapuoli poikkeuksellisesti osoita, että tiedot ovat vanhuudestaan huolimatta vielä sen tai asianomaisten kolmansien liiketaloudellista asemaa koskevia olennaisia seikkoja (ks. tuomio 19.6.2018, Baumeister, C‑15/16, EU:C:2018:464, 54 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">20</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kantajan pyyntö on siis hyväksyttävä mahdollisuuksien mukaan siltä osin kuin yleisön oikeus tutustua tuomioistuimen ratkaisuihin ei ole esteenä sille.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">21</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Nyt käsiteltävässä tapauksessa 31.7.2023 tehtyjä muutoksia koskevia tietoja ei ole syytä saattaa luottamuksellisiksi, koska ensinnäkin kantaja on julkistanut kyseisiä muutoksia koskevat tiedot omalla internetsivullaan, joka on suuren yleisön saatavilla, toiseksi näistä tiedoista on keskusteltu istunnossa ja ne voidaan päätellä riidanalaisen päätöksen julkisen version 241 ja 262 perustelukappaleen sisällöstä ja kolmanneksi niiden mainitseminen on perusteltua sen vaatimuksen vuoksi, että asianosaisten argumentteihin annetaan ymmärrettävä vastaus.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">22</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Yhtäältä Marketplacen power sellers ‑käsitteeseen kohdistuvasta pyynnöstä poistaa tietoja yleisön saatavilta on todettava, ettei tätä käsitettä koskevia tietoja, sellaisina kuin niitä käytetään kantajan sisäisessä järjestelmässä, ilmaista tässä tuomiossa. On siis todettava, että kyseisten tietojen poistamista yleisön saatavilta koskeva pyyntö on vaille kohdetta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">23</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toisaalta siltä osin kuin on kyse power sellers ‑ilmaisusta sellaisenaan on todettava, ettei kantaja ensinnäkään ilmoita syytä, jonka vuoksi se katsoo, että tätä ilmaisua on käsiteltävä luottamuksellisesti yleisöön nähden. Nyt käsiteltävässä tapauksessa kantaja tyytyy väittämään yleisesti, että tällä ilmaisulla viitataan arkaluonteisiin kaupallisiin tietoihin, jotka koskevat sitä tapaa, jolla kantaja arvioi sisäisesti tiettyjä käyttäjäryhmiä, ja että näiden tietojen ilmaisemisella vahingoitetaan vakavasti sen legitiimejä kaupallisia etuja. Unionin yleinen tuomioistuin ei kuitenkaan voi näiden perustelujen perusteella ymmärtää, miten power sellers ‑ilmaisun, jolla viitataan kantajan mukaan lisäksi vanhaan käsitteeseen, jota kantaja ei ollut käyttänyt sisäisesti enää pitkään ennen riidanalaisen päätöksen antamista, ilmaisemisella sellaisenaan voitaisiin vahingoittaa vakavasti sen legitiimejä kaupallisia etuja. Tämä ilmaisu on toiseksi ilmaistu istunnossa. Unionin yleinen tuomioistuin katsoo kolmanneksi, että tämän ilmaisun julkisuuteen saattamista voidaan perustella vaatimuksella antaa ymmärrettävä vastaus asianosaisten argumentteihin.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">24</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">On siis hylättävä kantajan pyyntö poistaa yleisön saatavilta tiedot, jotka koskevat 31.7.2023 tehtyjen Marketplacen muutosten kuvausta ja power sellers ‑ilmaisua.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kantajalla edelleen oleva oikeussuojan tarve riidanalaisen päätöksen kumoamiseen siltä osin kuin Marketplace luokitellaan kyseisessä päätöksessä ydinalustapalveluksi, joka on tärkeä yhdysväylä</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">25</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">On tutkittava, onko kantajalla edelleen oikeussuojan tarve saada riidanalainen päätös kumotuksi siltä osin kuin Marketplace luokitellaan kyseisessä päätöksessä ydinalustapalveluksi, joka on tärkeä yhdysväylä, sen jälkeen kun digimarkkinasäädöksen 4 artiklan 1 kohdan nojalla annettiin 23.4.2025 komission päätös C(2025) 2547 (Case DMA.100044) – Meta – online intermediation services – marketplace), jonka tiivistelmä on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä (EUVL C, 2025/4223) ja jolla komissio kumosi riidanalaisen päätöksen 2 artiklan f alakohdan, jossa Marketplace nimettiin ydinalustapalveluksi digimarkkinasäädöksen 3 artiklan 9 kohdan nojalla (jäljempänä muutospäätös).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">26</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komissio päätteli muutospäätöksessä lähinnä, että kun otetaan huomioon kantajan joulukuussa 2023 ja tammikuussa 2024 käyttöön ottamat lisätoimenpiteet, kantaja oli osoittanut, että yksi riidanalaisen päätöksen perusteena olleista tosiseikoista oli muuttunut olennaisesti digimarkkinasäädöksen 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetulla tavalla. Komissio katsoi erityisesti lähinnä, että digimarkkinasäädöksen 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa vahvistettu 10 000 yrityskäyttäjän kynnysarvoa koskeva kriteeri ei ollut täyttynyt ja että Marketplace ei siis enää ollut digimarkkinasäädöksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettu tärkeä yhdysväylä, eikä komission ollut tarpeen ottaa kantaa siihen, oliko Marketplace edelleen muutospäätöksen antamisajankohtana digimarkkinasäädöksen 2 artiklan 5 alakohdassa tarkoitettu verkossa toimiva välityspalvelu.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">27</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Vastauksena 2.5.2025 toteutettuun prosessinjohtotoimeen, jolla varsinaisia asianosaisia kehotettiin ottamaan kantaa niihin vaikutuksiin, joita muutospäätöksellä on toiseen kanneperusteeseen, kantaja ilmoitti pysyttävänsä viimeksi mainitun kanneperusteen kokonaisuudessaan.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">28</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komissio ei edellä 27 kohdassa mainittuun prosessinjohtotoimeen antamassaan vastauksessa kiistänyt kantajan oikeussuojan tarvetta. Oikeuskäytännön mukaan (tuomio 15.7.2025, EKP ja komissio v. Corneli, C‑777/22 P ja C‑789/22 P, EU:C:2025:580, 98 kohta) unionin yleisen tuomioistuimen on kuitenkin ennen sen käsiteltäväksi saatetun asian asiakysymyksen ratkaisemista tarkistettava tarvittaessa viran puolesta, onko kantajalla edelleen oikeussuojan tarve.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">29</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tältä osin on huomautettava, että kantajan oikeussuojan tarve ei välttämättä lakkaa sen vuoksi, että riidanalaisen toimen vaikutukset ovat lakanneet asian käsittelyn kuluessa. Henkilöllä, jota kyseinen toimi koskee, voi näet säilyä intressi siihen, että toimi kumotaan, jotta hänen tilanteensa palautetaan ennalleen tai jotta riidanalaisen toimen antaja saadaan jatkossa tekemään asianmukaiset muutokset ja siten välttämään vaara siitä, että lainvastaisuus, jonka väitetään rasittavan riidanalaista toimea, toistuu. Siinäkin tapauksessa, että olosuhteiden vuoksi on mahdotonta täyttää toimielimen, joka on antanut kumotun toimen, velvollisuutta toteuttaa sen tuomion täytäntöön panemiseksi tarvittavat toimenpiteet, jolla tämä kumoaminen on julistettu, intressi kumoamiskanteen nostamiseen saattaa säilyä mahdollisen vahingonkorvauskanteen perusteena (ks. tuomio 30.6.2022, Camerin v. komissio, C‑63/21 P, ei julkaistu, EU:C:2022:516, 48 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">30</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Erityisesti riidanalaisen päätöksen tai sen osan lainsäädännöllä kumoamisen osalta on niin, että kantajalla voi edelleen olla perusteltu intressi lainsäädännöllä kumotun toimen kumoamiseen tuomioistuimessa, koska lainsäädännöllä kumoamisella ei ole samoja oikeusvaikutuksia kuin sillä, että unionin yleinen tuomioistuin mahdollisesti kumoaa toimen. Toimielimen toimen kumoaminen lainsäädännöllä ei näet merkitse toimen lainvastaisuuden tunnustamista ja se vaikuttaa ex nunc, kun taas toimen kumoaminen tuomioistuimessa vaikuttaa ex tunc (ks. tuomio 9.9.2011, Dow AgroSciences ym. v. komissio, T‑475/07, EU:T:2011:445, 68 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">31</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Nyt käsiteltävässä tapauksessa muutospäätöksellä ei ole peruutettu riidanalaisen päätöksen Marketplacea koskevaa osaa eikä etenkään sen päätösosan 2 artiklan f alakohtaa vaan ne on kumottu. Riidanalaisella päätöksen kyseisellä osalla on siis ollut oikeusvaikutuksia kantajan tilanteeseen siltä osin kuin on kyse sen lainsäädännöllä kumoamiseen saakka kuluneesta ajanjaksosta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">32</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kuten asianosaiset lisäksi myöntävät, riidanalaisen päätöksen antamisen vuoksi kantajan oli digimarkkinasäädöksen 3 artiklan 10 kohdan mukaisesti noudatettava digimarkkinasäädöksen merkityksellisiä velvoitteita Marketplacen osalta kuuden kuukauden kuluessa kyseisen päätöksen antamisesta eli viimeistään 7.3.2024.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">33</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Edellä esitetystä seuraa, että kun riidanalainen päätös kumottiin osittain lainsäädännöllä Marketplacea koskevilta osin 23.4.2025 alkaen, kantajan tilannetta ei palautettu ennalleen edellä 29 ja 30 kohdassa mainitussa oikeuskäytännössä tarkoitetulla tavalla, joten sillä on edelleen oikeussuojan tarve riidanalaisen päätöksen kumoamiseen siltä osin kuin Marketplace luokitellaan siinä ydinalustapalveluksi, joka on tärkeä yhdysväylä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ensimmäinen kanneperuste, joka koskee Messengerin luokittelemista ydinalustapalveluksi, joka on tärkeä yhdysväylä</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">34</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ensimmäinen kanneperuste jakautuu neljään osaan, joista</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">ensimmäinen koskee sitä, ettei komissio ole katsonut, että Messengerin ominaisuudet huomioon ottaen kyseinen palvelu on verkkoyhteisöpalvelun Facebook tyyppisen ydinalustapalvelun verkkokeskustelutoiminto, joka on erottamaton osa tätä ydinalustapalvelua</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">toinen osa koskee sitä, että komissio on nimennyt Messengerin verkkoyhteisöpalvelusta Facebook erilliseksi ja itsenäiseksi numeroista riippumattoman henkilöiden välisen viestintäpalvelun tyyppiseksi ydinalustapalveluksi, koska se ei ole soveltanut digimarkkinasäädöksen säännöksiä eikä tulkinnut niitä oikein</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">kolmas osa koskee sitä, että komissio on virheellisesti päätellyt, että Messenger on erikseen tärkeä yhdysväylä, kun se hylkäsi kantajan hallinnollisessa menettelyssä digimarkkinasäädöksen 3 artiklan 5 kohdan nojalla esittämät perustelut ja todisteet siitä syystä, ettei niillä asetettu selvästi kyseenalaiseksi digimarkkinasäädöksen 3 artiklan 2 kohdassa vahvistettuja olettamia, ja se teki näin aloittamatta markkinatutkimusta digimarkkinasäädöksen 17 artiklan 1 tai 3 kohdan nojalla</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">neljäs osa koskee sitä, että komissio on esittänyt uusia todisteita ensimmäistä kertaa riidanalaisessa päätöksessä olennaisen menettelymääräyksen vastaisesti.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ensimmäinen osa, joka koskee Messengerin arvioimista konkreettisesti ja sen luokittelemista itsenäiseksi numeroista riippumattoman henkilöiden välisen viestintäpalvelun tyyppiseksi ydinalustapalveluksi</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">35</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ensimmäisessä osassa kantaja riitauttaa komission arvioinnin, jonka päätteeksi tämä kieltäytyi katsomasta, että Messenger on verkkoyhteisöpalvelun Facebook tyyppisen ydinalustapalvelun pelkkä verkkokeskustelutoiminto, joka on erottamaton osa tätä ydinalustapalvelua. Tämä osa jakautuu pääosin kolmeen väitteeseen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ensimmäinen väite, jonka mukaan komissio jätti ottamatta huomioon kantajan esittämät todisteet, tulkitsi niitä virheellisesti ja/tai otti ne huomioon vääristyneellä tavalla</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">36</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kantaja väittää, että komissio jätti huomiotta, tulkitsi väärin ja/tai otti vääristyneellä tavalla huomioon todisteet, jotka osoittavat, että Messenger on pelkästään verkkoyhteisöpalvelun Facebook tyyppisen ydinalustapalvelun verkkokeskustelutoiminto, joka on erottamaton osa tätä ydinalustapalvelua. Komissio teki arviointivirheen katsoessaan, että sen käytettävissä riidanalaista päätöstä annettaessa olleet todisteet osoittivat, että Messenger on erillinen palvelu, jota loppukäyttäjät voivat käyttää ja jota he käyttävät Facebookista erillään.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">37</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komissio kiistää kantajan argumentaation.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">38</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Digimarkkinasäädöksen 3 artiklan 1 kohdan mukaan yritys on nimettävä portinvartijaksi, jos se täyttää kolme kumulatiivista edellytystä, joista yksi on kyseisen asetuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädetty edellytys sellaisen ydinalustapalvelun tarjoamisesta, joka on tärkeä yhdysväylä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">39</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Digimarkkinasäädöksen 2 artiklan 2 alakohdan mukaan ydinalustapalvelulla tarkoitetaan jotakin kyseisessä säännöksessä luetelluista palveluista ja muun muassa verkkoyhteisöpalveluja ja numeroista riippumattomia henkilöiden välisiä viestintäpalveluja.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">40</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komissio päätteli riidanalaisessa päätöksessä, että kun otetaan huomioon Messengerin konkreettisesti arvioidut ominaisuudet, kyseinen palvelu on itsenäinen numeroista riippumattoman henkilöiden välisen viestintäpalvelun tyyppinen ydinalustapalvelu, jota ei voida pitää verkkoyhteisöpalvelun Facebook tyyppisen ydinalustapalvelun pelkkänä verkkokeskustelutoimintona.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">41</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komissio katsoi tältä osin, että Meta tarjoaa Messengeriä markkinoilla Facebookista erillisenä palveluna ja että verkkoyhteisöpalvelun Facebook käyttö ei käynnistä Messengerin käyttöä [luottamuksellinen] (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-2" href="#t-2">1</a>
</span>) suuruiselle enemmistölle käyttäjiä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">42</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komissio on kuitenkin tehnyt tämän päätelmän perustellusti. Näet ensinnäkin tämä päätelmä perustuu siihen, että Meta on kehittänyt Messengerille itsenäisiä sovelluksia muun muassa mobiililaitteita varten. Kuten komissio totesi riidanalaisen päätöksen 177 perustelukappaleessa, mobiililaitteita varten on olemassa Facebookista erillinen Messenger-sovellus, joka käyttäjien on ladattava ja avattava lukeakseen tai lähettääkseen viestejä. Koska käyttö mobiililaitteilla on hallitsevaa Messengerin käytön osalta, kuten riidanalaisen päätöksen alaviitteessä 150 on todettu ja mitä kantaja ei ole kiistänyt, tämä verkkoyhteisöpalvelusta Facebook erillinen mobiililaitteille tarkoitettu sovellus on siis tuloväylä Messengeriin [luottamuksellinen] suuruiselle enemmistölle käyttäjiä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">43</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toiseksi on niin, että – kuten komissio totesi riidanalaisen päätöksen 169 perustelukappaleessa – kun käyttäjät on kerran tunnistettu Facebook-tunnisteen avulla, he voivat käyttää Messengeriä riippumatta siitä, onko heidän Facebook-tilinsä käytössä vai poistettu käytöstä ja ovatko he samanaikaisesti aktiivisia Facebookin verkkoyhteisöpalvelussa vai eivät, mikä on merkityksellinen seikka arvioitaessa sitä, ovatko Messenger ja Facebook erillisiä palveluja.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">44</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kolmanneksi komission arviointi perustuu perustellusti myös siihen, että Meta tarjoaa ja edistää Messengerille ominaisia välineitä, joilla yrityksille annetaan mahdollisuus toimia vuorovaikutuksessa laajan käyttäjäpohjan kanssa siten, että ne voivat esimerkiksi hankkia uusia asiakkaita, tarjota asiakaspalvelua ja käyttää asiakassuhteiden elvyttämisjärjestelmää. Kuten riidanalaisen päätöksen 181 perustelukappaleessa todetaan, tällaisten välineiden olemassaolo osoittaa, että Meta mieltää Messenger-palvelunsa itsenäiseksi alustaksi ekosysteemissään.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">45</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kantajan esittämillä argumenteilla, jotka esitetään jäljempänä 46 kohdassa ja sitä seuraavissa kohdissa, ei myöskään voida kyseenalaistaa komission päätelmää, jonka mukaan sen käytettävissä riidanalaista päätöstä annettaessa olleet todisteet osoittivat, että Messenger oli verkkoyhteisöpalvelun Facebook tyyppisestä ydinalustapalvelusta erillinen ja itsenäinen numeroista riippumattoman henkilöiden välisen viestintäpalvelun tyyppinen ydinalustapalvelu.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">46</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ensinnäkin kantaja kiistää sen, että pääsy Messengeriin mobiililaitteilla edellytti riidanalaisen päätöksen antamisajankohtana erillistä sovellusta, kuten edellä 42 kohdassa on huomautettu. Se toteaa yhtäältä, että kannekirjelmän liitteessä A.26 esitetään kuvakaappauksia joistakin olennaisista toiminnoista, joita Messenger ylläpitää ja joihin käyttäjät pääsevät suoraan Facebook-sovelluksesta. Se huomauttaa toisaalta, että mobiililaitteilla käyttäjät, jotka eivät käyttäneet Facebook-sovellusta vaan Facebookin verkkoversiota, saattoivat päästä Messengeriin suoraan Facebookin välityksellä käyttämättä Messenger-sovellusta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">47</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tältä osin ei ole tarpeen määrittää sitä, onko kantaja vedonnut edellä 46 kohdassa mainittuihin argumentteihin jo hallinnollisen menettelyn aikana, eikä sitä, voidaanko ne ottaa tutkittaviksi, minkä komissio kiistää, jos ne on esitetty ensimmäistä kertaa unionin yleisessä tuomioistuimessa. Näillä argumenteilla ei näet voida missään tapauksessa kumota edellä 42 kohdassa mainittua komission toteamusta, jonka mukaan se tapa, jolla Messengeriä tarjotaan, johtaa siihen, että erityinen mobiililaitteille tarkoitettu Messenger-sovellus muodostaa tuloväylän Messengeriin [luottamuksellinen] suuruiselle enemmistölle käyttäjiä. Tarkemmin sanottuna ne kaksi tapausta, joihin kantaja vetoaa, ovat vain rajoitettuja poikkeuksia, jotka koskevat pääsyä Messengeriin erityisen sovelluksen kautta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">48</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Yhtäältä on todettava kantajan argumentista, jonka mukaan Messengerissä voidaan syöttää tietyntyyppistä viestintää Facebook-sovelluksesta käsin ilman, että Messenger-sovellus olisi auki (mm. toiminnot, joilla jaetaan kela eli lyhyt video tai tarina eli lyhyiden videoiden tai kuvien sarja), että tämä argumentti koskee ainoastaan tätä kantajan mainitsemaa erityistä viestintää, joka on suunniteltu helpottamaan Facebook-sisältöjen levittämistä Messengerin kautta, eikä se koske muita tavanomaisia toimintoja, kuten niitä, jotka mahdollistavat viestin kirjoittamisen, lukemisen ja siihen vastaamisen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">49</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toisaalta on todettava kantajan argumentista, jonka mukaan niillä, jotka käyttävät kyseessä olevia palveluja mobiililaitteilla, on aina ollut mahdollisuus päästä Messengeriin Facebookin verkkoversion kautta tarvitsematta käyttää Messenger-sovellusta, että kyseinen argumentti koskee marginaalista tilannetta verrattuna siihen [luottamuksellinen] suuruisen sellaisten käyttäjien enemmistön tilanteeseen, jotka pääsevät Messengeriin mobiililaitteille tarkoitetulla sovelluksella, koska käyttö mobiililaitteilla on Messengerin osalta hallitsevaa, mitä kantaja ei kiistä (ks. edellä 42 kohta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">50</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toiseksi kantaja vetoaa siihen, että 100 prosenttia Messengerin viestinnästä tapahtuu Facebookin käyttäjien välillä ja että vuonna 2022 yhtäältä [80–100] prosenttia Messengerin kuukausittaisista aktiivisista käyttäjistä oli myös Facebookin muiden toimintojen aktiivisia kuukausittaisia käyttäjiä, ja toisaalta [80–100] prosenttia Messengerin päivittäisistä aktiivisista käyttäjistä käytti myös Facebookin muita toimintoja saman päivän aikana. Nämä tiedot eivät kuitenkaan osoita, että Messenger ja Facebook on katsottava digimarkkinasäädöstä sovellettaessa yhtenäiseksi ydinalustapalveluksi, vaan ne osoittavat ainoastaan, että kantaja on päättänyt rajoittaa Messengerin käytön käyttäjiin, joilla on Facebook-tunniste. Kuten komissio totesi riidanalaisen päätöksen 182 perustelukappaleessa, nämä käyttäjät voivat kuitenkin käyttää ja tosiasiallisesti käyttävät Messengeriä verkkoyhteisöpalvelusta Facebook riippumatta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">51</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kolmanneksi kantaja moittii komissiota siitä, että se on riidanalaisen päätöksen 184 perustelukappaleessa hylännyt kantajan esittämät tiedot Messengerin viikoittaisista aktiivisista käyttäjistä analysoimatta niitä asianmukaisesti. Komission olisi näet pitänyt verrata näitä Messengerin käytön ja Facebookin käytön välistä korrelaatiota koskevia tietoja edellä 50 kohdassa mainittuihin kuukausittaisia aktiivisia käyttäjiä ja päivittäisiä aktiivisia käyttäjiä koskeviin tietoihin. Komission olisi pitänyt ainakin selittää syyt, joiden vuoksi se ei ottanut esitettyjä lukuja huomioon.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">52</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Se, ettei komissio maininnut riidanalaisessa päätöksessä nimenomaisesti Messengerin kuukausittaisia ja päivittäisiä aktiivisia käyttäjiä koskevia tietoja, jotka kantaja oli esittänyt hallinnollisen menettelyn aikana, ja ettei se nimenomaisesti asettanut näitä tietoja riidanalaisen päätöksen 184 perustelukappaleessa tarkasteltujen Messengerin viikoittaisia aktiivisia käyttäjiä koskevien tietojen rinnalle, ei kuitenkaan merkitse sitä, ettei se olisi ottanut kaikkia näitä tietoja huomioon arvioinnissaan.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">53</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Vakiintuneesta oikeuskäytännöstä ilmenee tältä osin, että SEUT 296 artiklan toisessa kohdassa edellytettyjen perustelujen on oltava kyseessä olevan toimen luonteen mukaisia ja niissä on selkeästi ja yksiselitteisesti ilmaistava toimen toteuttaneen toimielimen päättely siten, että niille, joita toimenpide koskee, selviävät sen syyt ja että toimivaltainen tuomioistuin voi harjoittaa valvontaansa, mutta perusteluissa ei tarvitse esittää kaikkia asiaan liittyviä tosiseikkoja ja oikeudellisia seikkoja koskevia yksityiskohtia, sillä tutkittaessa sitä, täyttävätkö toimen perustelut SEUT 296 artiklan toisen kohdan vaatimukset, on otettava huomioon sen sanamuodon lisäksi myös asiayhteys ja kaikki asiaa koskevat oikeussäännöt (ks. tuomio 29.7.2024, Ryanair ja Laudamotion v. komissio, C‑591/21 P, ei julkaistu, EU:C:2024:635, 166 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">54</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Nyt käsiteltävässä tapauksessa riidanalaisessa päätöksessä mainitaan kuitenkin syyt, joiden vuoksi komissio ei pitänyt Messengerin käytön ja Facebookin käytön välistä korrelaatiota koskevia tietoja ratkaisevina. Komissio totesi siis riidanalaisen päätöksen 182 perustelukappaleessa, että se, että kaikki viestintä Messengerin avulla tapahtui sellaisten käyttäjien välillä, joilla on Facebook-tili, oli pelkästään seurausta siitä, miten kyseinen palvelu oli suunniteltu kyseisen päätöksen antamisajankohtana. Komissio totesi lisäksi kyseisen päätöksen 187 perustelukappaleessa, että Messengerin kuukausittaisten ja päivittäisten aktiivisten loppukäyttäjien osittainen päällekkäisyys Facebookin kuukausittaisten ja päivittäisten aktiivisten loppukäyttäjien kanssa ei ollut yllättävää, koska Meta oli päättänyt käyttää Facebook-tunnistetta Messengerin käytön tunnisteena; tämän perusteella ei voitu kyseenalaistaa komission päätelmää siitä, että käyttäjät käyttivät Messengeriä itsenäisesti.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">55</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Neljänneksi on niin, ettei kantaja voi moittia komissiota siitä, ettei se ottanut asianmukaisesti huomioon kannekirjelmän liitteenä A.27 toimitetun tutkimuksen sisältöä, jossa vahvistetaan, että komission nimeämät verkkoyhteisöpalvelujen eurooppalaiset käyttäjät pitävät järjestelmällisesti verkkoyhteisöpalvelun verkkokeskustelutoimintoa kyseisen verkkoyhteisöpalvelun käyttäjäkokemuksen perustavanlaatuisena osatekijänä. Tarvitsematta lausua kyseisen liitteen tutkittavaksi ottamisesta komissiota ei näet voida moittia siitä, että se olisi jättänyt huomiotta kyseisen tutkimuksen tulokset, koska tutkimus on tehty riidanalaisen päätöksen antamisen jälkeen. Joka tapauksessa se, että enemmistö verkkoyhteisöpalvelujen käyttäjistä pitää verkkoyhteispalvelun toimintojen ja suoraviestintätoimintojen integrointia erittäin tärkeänä, kun he käyttävät näitä verkkoyhteisöpalveluja, ja että he ovat pettyneitä, jos nämä toiminnot on erotettu toisistaan, ei anna mitään tietoa siitä, miten Messenger-palvelua tarjotaan käyttäjille.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">56</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Viidenneksi kantaja väittää, että komissio on ottanut vääristyneellä tavalla huomioon sen esittämät tiedot, joihin viitataan riidanalaisen päätöksen 185 perustelukappaleessa. Kantaja on näet osoittanut, että kun otetaan huomioon päivän ensimmäinen kirjautuminen, noin [10–20] miljoonaa käyttäjää mobiililaitteilla oli siirtynyt mobiililaitteille tarkoitettuun Messenger-sovellukseen Facebookin tarjoaman tulopisteen kautta, mikä vastaa [0–30]:tä prosenttia Messengerin päivittäisestä käyttäjäkunnasta. Komissio päätteli tämän perusteella kuitenkin, että [70–100] prosenttia Messengerin päivittäisestä käytöstä ei käynnistynyt Facebookin käytön johdosta. Kantajan toimittamat tiedot koskevat kuitenkin ainoastaan käyttäjien päivän ensimmäistä kirjautumista ja lisäksi ainoastaan mobiililaitteella. Nämä tiedot eivät siis kantajan mukaan kuvasta kaikkea Facebookin käytön johdosta käynnistynyttä Messengerin päivittäistä käyttöä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">57</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tältä osin on todettava, että vaikka oletetaan, että komissio on tehnyt tosiseikkoja koskevan virheen siltä osin kuin on kyse sellaisen Messengerin päivittäisen käytön prosenttiosuudesta mobiililaitteilla, joka ei ole käynnistynyt Facebookin käytön johdosta, kantajan argumentaation perusteella ei voida kumota komission riidanalaisen päätöksen 185 perustelukappaleessa esittämää väitettä, jonka mukaan mobiililaitteille tarkoitetun Messenger-sovelluksen [luottamuksellinen] suuruiselle enemmistölle käyttäjiä Messengeriä ei käytetty päivän aikana ensimmäistä kertaa napsauttamalla linkkiä Facebook-sovelluksessa vaan avaamalla suoraan Messenger-sovellus. Lisäksi on niin, että kun komissio pyysi hallinnollisen menettelyn aikana kantajaa toimittamaan sille tältä osin yksityiskohtaisempia tietoja ja erityisesti vuosia 2020–2022 koskevaa erittelyä niiden käyttäjien osalta, jotka ovat kirjautuneet Messengeriin Facebookin verkkosivun, Facebook-sovelluksen, mobiililaitteille tarkoitetun Messenger-sovelluksen tai Facebook Messenger Chatin lisäosan (plugin) kautta, kantaja vastasi, ettei sillä ole tällaisia tietoja.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">58</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kuudenneksi kantaja väittää, ettei komissio ole tulkinnut oikein Metan yleisesti saatavilla olevia kaupallisia asiakirjoja, sijoittajille ja käyttäjille suunnattuja tiedotteita sekä rahoituskertomuksia tai se on ottanut ne huomioon vääristyneellä tavalla, kun se on katsonut, että nämä asiakirjat osoittivat, että Messenger ei ollut Facebookin verkkokeskustelutoiminto, joka on erottamaton osa verkkoyhteisöpalvelun Facebook tyyppistä ydinalustapalvelua.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">59</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komissio päätteli kuitenkin oikein edellä 58 kohdassa mainittujen asiakirjojen perusteella, että Meta suunnitteli, esitti ja asemoi Messengerin itsenäisenä palveluna, joka on enemmän kuin pelkkä Facebookin verkkokeskustelutoiminto. Kuten komissio totesi riidanalaisen päätöksen 180 perustelukappaleessa viittaamalla Meta Platformsin 31.12.2022 päättyvää verovuotta koskevaan 10‑K‑lomakkeeseen, Meta erottaa rahoituskertomuksissaan toisistaan sen ”Sovellustuoteperheessä” neljä palvelua, joita ovat Facebook, Instagram, Messenger ja WhatsApp. Muissa sijoittajille suunnatuissa tiedotteissa, kuten komission riidanalaisen päätöksen 180 perustelukappaleessa olevassa alaviitteessä 158 mainitsemassa tiedotteessa, joka muodostuu 26.10.2022 pidetyn Metan vuoden 2022 kolmannen vuosineljänneksen tuloksia koskevan puhelinneuvottelun transkriptiosta, Meta viittaa mahdollisuuteen ansaita Messengerillä rahaa sellaisenaan ja toteaa, että WhatsAppin ja Messengerin kautta tapahtuva sanomanvälitys on ”merkittävä mahdollisuus ansaita rahaa” ”Lähetä viesti klikkaamalla” (click-to-message) ‑mainosten ja maksullisen sanomanvälityksen kaltaisten tuotteiden kehittämisen ansiosta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">60</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">On totta, että kysymystä siitä, onko Messenger numeroista riippumattoman henkilöiden välisen viestintäpalvelun tyyppinen ydinalustapalvelu vai toiminto, joka on erottamaton osa verkkoyhteisöpalvelun Facebook tyyppistä ydinalustapalvelua, on arvioitava objektiivisesta loppukäyttäjien näkökulmasta. Kyseessä olevien tyyppisten asiakirjojen huomioon ottaminen ei kuitenkaan ole täysin merkityksetöntä tällaisen arvioinnin kannalta, sillä niistä voidaan saada muiden yhtäpitävien seikkojen kanssa – kuten nyt käsiteltävässä tapauksessa edellä 42–44 kohdassa esitettyjen seikkojen kanssa – lisätietoja siitä, miten palveluntarjoaja määrittelee palvelunsa kyseisille käyttäjille, ja näin ollen siitä, miten tällaiset käyttäjät tämän jälkeen käyttävät näitä palveluja.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">61</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kantajan argumentaatio ja näin ollen ensimmäinen väite kokonaisuudessaan on siis hylättävä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toinen väite, joka koskee Messengeristä tehtyä arviointia, jonka väitetään olevan syrjivä ja mielivaltainen</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">62</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kantaja väittää, että tapa, jolla komissio on tarkastellut muiden portinvartijoiksi nimettyjen yritysten verkkoyhteisöpalvelujen verkkokeskustelutoimintoa, sisältää ilmeisiä epäjohdonmukaisuuksia, minkä vuoksi riidanalainen päätös on mielivaltainen ja syrjivä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">63</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komissio kiistää kantajan argumentaation.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">64</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">On muistettava, että komission on suoritettava kullekin asialle ominaisten olosuhteiden yksilöllinen analyysi, eivätkä muita taloudellisia toimijoita tai muita ydinalustapalveluja koskevat aikaisemmat päätökset sido sitä (tuomio 17.7.2024, Bytedance v. komissio, T‑1077/23, muutoksenhaku vireillä, EU:T:2024:478, 68 ja 375 kohta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">65</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan lisäksi yhdenvertaisen kohtelun periaate, joka on Euroopan unionin oikeuden yleinen periaate, joka on vahvistettu Euroopan unionin perusoikeuskirjan 20 ja 21 artiklassa, edellyttää, että toisiinsa rinnastettavia tilanteita ei kohdella eri tavoin eikä erilaisia tilanteita kohdella samalla tavoin, ellei tällaista eroa voida objektiivisesti perustella (ks. tuomio 16.6.2022, Sony Optiarc ja Sony Optiarc America v. komissio, C‑698/19 P, EU:C:2022:480, 153 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">66</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kantaja vetoaa tältä osin ensinnäkin Applen nimeämisestä portinvartijaksi digimarkkinasäädöksen 3 artiklan nojalla (Asiat DMA.100013 Apple – online intermediation services – app stores, DMA.100025 Apple – operating systems ja DMA.100027 Apple – web browsers) 5.9.2023 annettuun komission päätökseen C(2023) 6100 final, jonka tiivistelmä on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä (EUVL C, C/2023/548) (jäljempänä Applen nimeämistä koskeva päätös) ja jossa komissio katsoi, että Apple Store on verkossa toimivan välityspalvelun tyyppinen yksittäinen ydinalustapalvelu riippumatta siitä, minkä tyyppisellä laitteella kyseisen palveluun oli mahdollista päästä. Messengeriä koskeva komission lähestymistapa ei kuitenkaan ole ristiriidassa Applen nimeämistä koskevassa päätöksessä omaksuttuun lähestymistapaan nähden. Komissio ei näet ole jakanut Messengeriä erilaisiin numeroista riippumattoman henkilöiden välisen viestintäpalvelun tyyppisiin ydinalustapalveluihin sen mukaan, minkä tyyppistä laitetta tähän palveluun pääsemiseksi on käytetty, vaan se on luokitellut Messengerin verkossa toimivan välityspalvelun tyyppiseksi yksittäiseksi ydinalustapalveluksi riippumatta siitä, mitä kautta käyttäjät voivat päästä siihen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">67</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Applen iMessage-palvelusta, johon kantaja toiseksi vetoaa, on todettava, että tätä palvelua ei tarjota verkkoyhteisöpalvelun tyyppisen ydinalustapalvelun yhteydessä. Kysymys numeroista riippumattomien henkilöiden välisten viestintäpalvelujen ja verkkoyhteisöpalvelujen välisestä rajauksesta ei siis tullut esiin Applen nimeämistä koskevassa päätöksessä, joten kyseinen päätös ei ole tältä osin merkityksellinen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">68</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Siltä osin kuin on kyse kantajan kolmanneksi mainitsemista TikTokin ja LinkedInin verkkokeskustelutoiminnoista on todettava, ettei niillä ollut samoja ominaisuuksia kuin Messengerillä ja ettei niillä erityisesti ollut sen kaltaisia perusominaisuuksia, joiden perusteella komissio katsoi, että Messenger on itsenäinen ja erillinen numeroista riippumattoman henkilöiden välisen viestintäpalvelun tyyppinen ydinalustapalvelu, ja joita ovat siis yhtäältä se, että Messengeriä voitiin käyttää verkkoyhteisöpalvelun Facebook ulkopuolella, erityisesti ad hoc ‑sovelluksella, ja toisaalta se, että Messengeriä voitiin käyttää myös käytöstä poistetun Facebook-tilin kanssa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">69</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kantaja väittää lisäksi unionin yleisen tuomioistuimen 28.3.2025 esittämiin kirjallisiin kysymyksiin antamissaan vastauksissa, että komissio on omaksunut erilaisen lähestymistavan digimarkkinasäädöksen 3 artiklan nojalla annettuun päätökseen liittyvästä päätöksestä (ASIA DMA.100019 – BOOKING – ONLINE INTERMEDIATION SERVICES – VERTICALS) 13.5.2024 annetussa päätöksessä C(2024) 3167 final, jonka tiivistelmä on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä (EUVL C, C/2024/4360) ja jossa se nimesi Booking Holdings Inc:n portinvartijaksi ja katsoi, että Booking.com- ja RentalCars.com-palvelut muodostavat digimarkkinasäädöstä sovellettaessa yhden ainoan ydinalustapalvelun siitä riippumatta, että on olemassa erillisiä sovelluksia ja verkkosivuja, koska näihin palveluihin päästään yksittäisen tilin kautta, kuten tilanne on Facebookin ja Messengerin osalta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">70</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Nyt käsiteltävän tapauksen tosiasiallisesta tilanteesta poiketen päätöksestä C(2024) 3176 final ilmenee kuitenkin, että käyttäjät saattoivat päästä kaikkiin kyseessä oleviin palveluihin, mukaan lukien ajoneuvojen vuokrauspalveluihin, tarvitsematta turvautua erilliseen erityissovellukseen. Kuten edellä 42 kohdassa on todettu, komissio totesi kuitenkin nyt käsiteltävässä tapauksessa perustellusti, että Meta oli kehittänyt Messengeriä varten itsenäisiä sovelluksia ja että mobiililaitteilla käytetyn sovelluksen osalta kyseinen sovellus oli tuloväylä Messengeriin [luottamuksellinen] suuruiselle enemmistölle käyttäjiä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">71</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toinen väite on siis hylättävä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kolmas väite, joka koskee digimarkkinasäädöksen liitteen väitettyä noudattamatta jättämistä</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">72</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kantaja moittii komissiota siitä, että se tukeutui digimarkkinasäädöksen liitteeseen katsoakseen, että Messenger on verkkoyhteisöpalvelun Facebook tyyppisestä ydinalustapalvelusta erillinen ja itsenäinen numeroista riippumattoman henkilöiden välisen viestintäpalvelun tyyppinen ydinalustapalvelu. Kantaja väittää tältä osin, että vaikka digimarkkinasäädöksen liitteellä oletettaisiin olevan merkitystä ydinalustapalvelujen rajaamisen kannalta, minkä se kiistää, riidanalaisessa päätöksessä ei sovelleta kyseistä liitettä oikein. Kyseisessä liitteessä olevan D kohdan 2 kohdan nojalla Messengerin on näet katsottava kuuluvan verkkoyhteisöpalvelun Facebook tyyppiseen ydinalustapalveluun, koska sitä käytetään samoihin tarkoituksiin kuin tätä verkkoyhteisöpalvelua eli mahdollistamaan se, että Facebookin käyttäjät voivat olla yhteydessä toisiinsa ja viestiä keskenään, jakaa sisältöjä ja löytää muita käyttäjiä ja muita sisältöjä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">73</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komissio kiistää kantajan argumentaation.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">74</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Digimarkkinasäädöksen liitteen merkityksestä yhdennetyllä tavalla tarjottujen ydinalustapalvelujen rajaamisessa on aluksi huomautettava, että kyseisellä liitteellä on sama oikeudellinen merkitys kuin itse digimarkkinasäädöksellä ja se on erottamaton osa kyseistä asetusta (ks. vastaavasti ja analogisesti tuomio 24.11.2010, komissio v. neuvosto, C‑40/10, EU:C:2010:713, 61 kohta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">75</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Digimarkkinasäädöksen liitteessä olevan A kohdan 1 kohdan mukaan kyseisen liitteen tarkoituksena on ”täsmentää menetelmää, jolla tunnistetaan ja lasketaan ’aktiiviset loppukäyttäjät’ ja ’aktiiviset yrityskäyttäjät’ kunkin [digimarkkinasäädöksen] 2 artiklan 2 alakohdassa luetellun ydinalustapalvelun osalta”, jotta yritykset voivat arvioida, täyttävätkö niiden ydinalustapalvelut digimarkkinasäädöksen 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa vahvistetut määrälliset kynnysarvot ja onko niiden näin ollen katsottava täyttävän digimarkkinasäädöksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdan vaatimuksen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">76</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Koska digimarkkinasäädöksen liitteen tarkoituksena on mahdollistaa se, että yritykset voivat tunnistaa kunkin digimarkkinasäädöksen 2 artiklan 2 alakohdassa luetellun ydinalustapalvelun aktiiviset loppukäyttäjät ja aktiiviset yrityskäyttäjät, on todettava, että se sisältää merkityksellisiä tietoja yrityksen yhdennetyllä tavalla tarjoamien ydinalustapalvelujen rajaamiseksi. Jos komissio soveltaisi ydinalustapalvelujen rajaamiseen muita perusteita kuin niitä, joita yritykset soveltavat laskiessaan ydinalustapalvelujensa aktiivisia loppukäyttäjiä ja aktiivisia yrityskäyttäjiä, jotta ne voivat arvioida, täyttyvätkö digimarkkinasäädöksen 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa säädetyt kynnysarvot, yritykset eivät voisi hyötyä siitä oikeusvarmuudesta, joka niillä on oltava digimarkkinasäädöksen liitteen johdosta, kuten kyseisen asetuksen johdanto-osan 20 perustelukappaleessa todetaan.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">77</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Digimarkkinasäädöksessä tarkoitettujen ydinalustapalvelujen arvioinnissa ja rajaamisessa on siis otettava huomioon myös digimarkkinasäädöksen liitteeseen sisältyvät tiedot niistä tapauksista, joissa yrityksen tarjoamia palveluja on pidettävä erillisinä ydinalustapalveluina etenkin silloin, kun niitä tarjotaan yhdennetyllä tavalla.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">78</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Digimarkkinasäädöksen liitteessä oleva D kohdan 2 kohta on siis tarkemmin sanottuna otettava huomioon arvioitaessa niitä olosuhteita, joissa yritysten tarjoamia ydinalustapalveluja on pidettävä yhtenäisenä palveluna tai erillisinä palveluina.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">79</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Digimarkkinasäädöksen liitteessä olevan D kohdan 2 kohdassa todetaan aktiivisten loppukäyttäjien ja aktiivisten yrityskäyttäjien määrän laskemiseksi seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-129" title="page-17">
      ”c) Ydinalustapalveluja tarjoavan yrityksen on pidettävä erillisinä ydinalustapalveluina palveluja, joita asianomainen yritys tarjoaa yhdennetyllä tavalla mutta
    </p>
    <p class="C10Marge1" id="para-130" title="page-17">
      i) jotka eivät kuulu samaan 2 artiklan 2 alakohdan mukaiseen ydinalustapalvelujen luokkaan tai
    </p>
    <p class="C10Marge1" id="para-131" title="page-17">
      ii) joita niiden loppukäyttäjät tai yrityskäyttäjät tai molemmat käyttävät eri tarkoituksiin siitä huolimatta, että niiden loppukäyttäjät tai yrityskäyttäjät voivat olla samoja ja vaikka ne kuuluvat samaan ydinalustapalvelujen luokkaan 2 artiklan 2 alakohdan mukaisesti.”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">80</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Digimarkkinasäädöksen liitteessä olevan D kohdan 2 kohdan c alakohdan i alakohdan perusteella voidaan siis vahvistaa riidanalaisen päätöksen 172 perustelukappaleeseen sisältyvä komission arviointi, jonka mukaan Messenger on numeroista riippumattoman henkilöiden välisen viestintäpalvelun tyyppisenä ydinalustapalveluna erotettava verkkoyhteisöpalvelun Facebook tyyppisestä ydinalustapalvelusta, johon se on integroitu, koska nämä palvelut eivät kuulu samaan ydinalustapalvelujen luokkaan.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">81</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tätä päätelmää ei voida kyseenalaistaa kantajan argumentaatiolla, jonka mukaan digimarkkinasäädöksen liitteessä olevan D kohdan 2 kohdan c alakohdan ii alakohdan mukaan kyseisiä ydinalustapalveluja voidaan pitää erillisinä ydinalustapalveluina, jos niitä käytetään eri tarkoituksiin, kun taas Messengerillä ja Facebookilla on samat käyttötarkoitukset. Kyseessä olevien palvelujen käyttötarkoitusta koskeva kriteeri on digimarkkinasäädöksen liitteessä olevan D kohdan 2 kohdan c alakohdan mukaan nyt käsiteltävässä tapauksessa sovellettuun kriteeriin nähden vaihtoehtoinen kriteeri, joten kantaja ei voi vedota tähän säännökseen millään tavoin.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">82</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kolmas väite ja näin ollen ensimmäisen kanneperusteen ensimmäinen osa on siis hylättävä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toinen osa, joka koskee niitä oikeudellisia kriteereitä, joita sovelletaan Messengerin kaltaisen palvelun luokittelemiseen numeroista riippumattoman henkilöiden välisen viestintäpalvelun tyyppiseksi ydinalustapalveluksi</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">83</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kantaja väittää, että komissio ei tulkinnut eikä soveltanut oikein digimarkkinasäädöksen 2 artiklan 7 ja 9 alakohtaa, 3 artiklan 1 kohdan b alakohtaa ja 3 artiklan 9 kohtaa, kun se nimesi Messengerin numeroista riippumattoman henkilöiden välisen viestintäpalvelun tyyppiseksi ydinalustapalveluksi. Kantaja ei tarkemmin sanottuna kiistä sitä, että Messenger täyttää eurooppalaisesta sähköisen viestinnän säännöstöstä 11.12.2018 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2018/1972 (EUVL 2018, L 321, s. 36; jäljempänä sähköisen viestinnän säännöstö) tarkoitetun numeroista riippumattoman henkilöiden välisen viestintäpalvelun määritelmän. Se moittii komissiota kuitenkin siitä, että se teki oikeudellisen virheen katsoessaan, että palvelu, joka täyttää kyseisessä säännöstössä esitetyn numeroista riippumattoman henkilöiden välisen viestintäpalvelun määritelmän, on välttämättä luokiteltava digimarkkinasäädöksessä tarkoitetuksi numeroista riippumattoman henkilöiden välisen viestintäpalvelun tyyppiseksi ydinalustapalveluksi. Kantajan mukaan Messengerin kaltainen palvelu, joka on pelkkä verkkoyhteisöpalvelun verkkokeskustelutoiminto, voi lähtökohtaisesti kuulua kahteen eri ydinalustapalvelujen luokkaan eli numeroista riippumattoman henkilöiden välisen viestintäpalvelun tyyppisen ydinalustapalvelun ja verkkoyhteisöpalvelun, jonka osa tämä palvelu on, tyyppisen ydinalustapalvelun luokkaan. Kyseistä palvelua on siis arvioitava konkreettisesti näytön perusteella sen selvittämiseksi, mihin ydinalustapalvelun luokkaan tällainen palvelu kuuluu parhaiten.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">84</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kantaja väittää argumentaationsa tueksi ensinnäkin, että komission riidanalaisessa päätöksessä omaksumassa lähestymistavassa sivuutetaan digimarkkinasäädöksen 2 artiklan 7 alakohdassa esitetty verkkoyhteisöpalvelun tyyppisen ydinalustapalvelun määritelmä, jonka mukaan verkkoyhteisöpalvelun verkkokeskustelutoiminto on nimenomaisesti sisällytettävä verkkoyhteisöpalvelun tyyppisen ydinalustapalvelun piiriin.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">85</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kantaja väittää toiseksi, että se, että katsotaan – kuten komissio teki riidanalaisessa päätöksessä –, että palvelu ei voi olla osa verkkoyhteisöpalvelun tyyppistä ydinalustapalvelua, jos se jo täyttää numeroista riippumattoman henkilöiden välisen viestintäpalvelun määritelmän, merkitsee sitä, että sivuutetaan digimarkkinasäädöksessä esitetyn verkkoyhteisöpalvelun määritelmän itsenäisyys, koska tässä määritelmässä ei säädetä alisteisesta suhteesta sähköisen viestinnän säännöstöön sisältyvään numeroista riippumattoman henkilöiden välisen viestintäpalvelun tyyppisen ydinalustapalvelun määritelmään tai digimarkkinasäädöksen 2 artiklan 9 alakohdassa säädettyyn numeroista riippumattoman henkilöiden välisen viestintäpalvelun määritelmään nähden.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">86</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kantaja väittää kolmanneksi, että komissio omaksui epäjohdonmukaisen ja syrjivän lähestymistavan, koska se on arvioinut eri tavalla TikTokin kaltaisten muiden verkkoyhteisöpalvelujen verkkokeskustelutoimintoja. Liittyen digimarkkinasäädöksen 3 artiklan nojalla annettuun päätökseen 5.9.2023 antamassaan päätöksessä C(2023) 6102 final (asia DMA.100040 – BYTEDANCE – ONLINE SOCIAL NETWORKING SERVICES), jonka tiivistelmä on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä (EUVL C, C/2023/552) ja jossa ByteDance nimetään portinvartijaksi, komissio näet myönsi, että palvelu voi lähtökohtaisesti täyttää useiden ydinalustapalvelujen määritelmiä, ja erityisesti se arvioi asianmukaisesti, vastasiko TikTok enemmän videonjakoalustapalvelua vai verkkoyhteisöpalvelua.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">87</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komissio, jota Ranskan tasavalta tukee, kiistää kantajan argumentaation.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">88</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kuten edellä 39 kohdassa on todettu, digimarkkinasäädöksen 2 artiklan 2 alakohdan mukaan ydinalustapalvelulla tarkoitetaan jotakin kyseisessä säännöksessä luetelluista palveluista ja muun muassa verkkoyhteisöpalveluja ja numeroista riippumattomia henkilöiden välisiä viestintäpalveluja.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">89</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Digimarkkinasäädöksen 2 artiklan 9 alakohdassa täsmennetään, että kyseisessä asetuksessa numeroista riippumattomalla henkilöiden välisellä viestintäpalvelulla tarkoitetaan ”[sähköisen viestinnän säännöstön] 2 artiklan 7 alakohdassa määriteltyä numeroista riippumatonta henkilöiden välistä viestintäpalvelua”.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">90</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Sähköisen viestinnän säännöstön 2 artiklan 7 alakohdan mukaan numeroista riippumattomalla henkilöiden välisellä viestintäpalvelulla tarkoitetaan ”henkilöiden välistä viestintäpalvelua, joka ei yhdisty yleiseen käyttöön osoitettujen numerovarojen eli kansallisessa tai kansainvälisessä numerointisuunnitelmassa olevan numeron tai olevien numeroiden avulla tai [joka ei mahdollista] viestin[tää] kansallisessa tai kansainvälisessä numerointisuunnitelmassa olevan numeron tai olevien numeroiden kanssa – –”.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">91</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Numeroista riippumattoman henkilöiden välisen viestintäpalvelun käsitteen ymmärtämiseksi sähköisen viestinnän säännöstössä on otettava huomioon myös saman säännöstön 2 artiklan 5 alakohdassa vahvistettu henkilöiden välisen viestintäpalvelun määritelmä, jolla tarkoitetaan ”tavallisesti korvausta vastaan suoritettua palvelua, joka mahdollistaa henkilöiden välisen suoran interaktiivisen tietojenvaihdon sähköisillä viestintäverkoilla rajallisen henkilömäärän välillä ja jossa viestinnän aloittavat tai siihen osallistuvat henkilöt määrittelevät sen vastaanottajan/vastaanottajat; siihen eivät kuulu palvelut, jotka mahdollistavat henkilöiden välisen interaktiivisen viestinnän pelkästään toiseen palveluun olennaisesti liittyvänä vähäisenä liitännäistoimintona”.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">92</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ensinnäkin on todettava, että nyt käsiteltävässä tapauksessa komissio arvioi riidanalaisen päätöksen 165 ja 166 perustelukappaleessa, täyttikö Messenger digimarkkinasäädöksessä vahvistetun numeroista riippumattoman henkilöiden välisen viestintäpalvelun määritelmän, ja päätteli, että näin oli, soveltamalla sähköisen viestinnän säännöstössä, johon digimarkkinasäädöksessä viitataan, säädettyjä kriteerejä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">93</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komissio näet totesi riidanalaisen päätöksen 166 perustelukappaleessa, että Messenger täytti sähköisen viestinnän säännöstön 2 artiklan 5 alakohdassa esitetyn henkilöiden välisen viestintäpalvelun ja sen 2 artiklan 7 alakohdassa esitetyn numeroista riippumattoman henkilöiden välisen viestintäpalvelun määritelmän, koska kyseinen palvelu mahdollisti henkilöiden välisen interaktiivisen tietojenvaihdon rajallisen henkilömäärän välillä ja koska se ei yhdisty yleiseen käyttöön osoitettujen numerovarojen avulla.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">94</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kuten komissio huomautti riidanalaisen päätöksen 167 perustelukappaleessa, kantaja ei myöskään ollut kiistänyt hallinnollisen menettelyn aikana sitä, että Messenger täytti sähköisen viestinnän säännöstön 2 artiklan 5 ja 7 alakohdassa säädetyt määritelmät, ja komissio on toistanut tämän näkemyksen kirjelmissään ja istunnossa vastauksena unionin yleisen tuomioistuimen esittämään kysymykseen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">95</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toiseksi on korostettava, että komissio totesi perustellusti riidanalaisen päätöksen 169 ja 172 perustelukappaleessa, että se, että Messengeriä voitiin katsoa tarjottavan yhdennetyllä tavalla verkkoyhteisöpalvelun Facebook tyyppisen ydinalustapalvelun kanssa, koska se on kyseisen verkkoyhteisöpalvelun verkkokeskustelutoiminto, ei estänyt sitä, että kyseinen palvelu voitiin käsittää tästä verkkoyhteisöpalvelusta erilliseksi numeroista riippumattoman henkilöiden välisen viestintäpalvelun tyyppiseksi ydinalustapalveluksi.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">96</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Aluksi näet – kuten edellä 79 kohdassa on todettu – digimarkkinasäädöksen liitteessä olevan D kohdan 2 kohdan c alakohdan i alakohdan mukaan verkkoyhteisöpalvelua tai verkkoyhteisöpalveluja tarjoavan yrityksen on pidettävä erillisinä ydinalustapalveluina palveluja, joita se tarjoaa yhdennetyllä tavalla mutta jotka eivät kuulu samaan digimarkkinasäädöksen 2 artiklan 2 alakohdan mukaiseen ydinalustapalvelujen luokkaan.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">97</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Myöskään se, että Messengerin kaltaista numeroista riippumatonta henkilöiden välistä viestintäpalvelua voidaan pitää erillisenä ydinalustapalveluna, vaikka sitä tarjotaan jossain määrin yhdennetyllä tavalla muiden ydinalustapalvelujen kanssa, ei ole vastoin digimarkkinasäädöstä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">98</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tältä osin on huomautettava, että unionin lainsäätäjä on tarkoittanut nimenomaan tämäntyyppistä tilannetta. Digimarkkinasäädöksen johdanto-osan 64 perustelukappaleessa näet todetaan, että portinvartijat tarjoavat usein numeroista riippumattomia henkilöiden välisiä viestintäpalveluja osana alustaekosysteemiään, mikä pahentaa entisestään tällaisten palvelujen vaihtoehtoisten tarjoajien markkinoille pääsyn esteitä ja lisää loppukäyttäjälle aiheutuvia vaihtamiseen liittyviä kustannuksia. Unionin lainsäätäjä oli siis täysin tietoinen tiettyjen sellaisten alustaekosysteemien koostumuksen monitahoisuudesta, joihin kuuluu muun muassa täydentäviä palveluja, jotka voivat sekoittua tai olla kytköksissä toisiinsa, ja erityisesti Messengerin kaltaisten numeroista riippumattomien henkilöiden välisten viestintäpalvelujen tarjoamisen tavanomaisuudesta tällaisten ekosysteemien yhteydessä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">99</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komissio katsoi siis perustellusti, että se, että Messengeriä voidaan katsoa tarjottavan yhdennetyllä tavalla verkkoyhteisöpalvelun Facebook kaltaisen ydinalustapalvelun kanssa, koska se on viimeksi mainitun verkkokeskustelutoiminto, ei estänyt pitämästä sitä tästä verkkoyhteisöpalvelusta erillisenä numeroista riippumattoman henkilöiden välisen viestintäpalvelun tyyppisenä ydinalustapalveluna.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">100</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kantaja väittää kuitenkin, että riidanalaisessa päätöksessä on oikeudellinen virhe siltä osin kuin komissio ei ottanut huomioon sitä, että sähköisen viestinnän säännöstössä esitetyn, numeroista riippumattoman henkilöiden välisen viestintäpalvelun määritelmän täyttävä palvelu voi täyttää samanaikaisesti numeroista riippumattoman henkilöiden välisen viestintäpalvelun tyyppisen ydinalustapalvelun määritelmän ja verkkoyhteisöpalvelun tyyppisen ydinalustapalvelun määritelmän, kun se on erottamaton osa kyseistä verkkoyhteisöpalvelua, ja että olosuhteita, joissa tätä numeroista riippumatonta henkilöiden välistä viestintäpalvelua tarjotaan, on arvioitava konkreettisesti sen määrittämiseksi, mitä ydinalustapalvelua se vastaa parhaiten. Jos komissio olisi tulkinnut oikein digimarkkinasäädöksessä esitettyjä oikeudellisia kriteerejä ydinalustapalvelujen rajaamiseksi, se olisi tehnyt tällaisen arvioinnin Messengerin osalta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">101</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Riidanalaisesta päätöksestä ilmenee kuitenkin, ettei komissio ole nyt käsiteltävässä tapauksessa tyytynyt toteamaan, että Messenger täytti sähköisen viestinnän säännöstössä tarkoitetun numeroista riippumattoman henkilöiden välisen viestintäpalvelun määritelmän, päätelläkseen, että kyseinen palvelu oli luokiteltava digimarkkinasäädöksessä tarkoitetuksi numeroista riippumattoman henkilöiden välisen viestintäpalvelun tyyppiseksi ydinalustapalveluksi. Todettuaan riidanalaisen päätöksen 166 perustelukappaleessa, että Messenger täytti sähköisen viestinnän säännöstössä tarkoitetun numeroista riippumattoman henkilöiden välisen viestintäpalvelun määritelmän, ja täsmennettyään tässä yhteydessä riidanalaisen päätöksen 167–169 perustelukappaleessa syyt, joiden vuoksi Messenger ei voinut kuulua sellaisten palvelujen osalta säädetyn poikkeuksen soveltamisalaan, jotka mahdollistavat henkilöiden välisen interaktiivisen viestinnän pelkästään toiseen palveluun olennaisesti liittyvänä vähäisenä liitännäistoimintona, komissio näet jatkoi arviointiaan analysoimalla erityisesti riidanalaisen päätöksen 176–190 perustelukappaleessa konkreettisesti Messengerin tarjoamiseen liittyviä edellytyksiä ja olosuhteita.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">102</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komissio totesi siis aluksi riidanalaisen päätöksen 177 perustelukappaleessa, että siitä tavasta, jolla Messengeriä tarjottiin, ja erityisesti siitä, että Meta oli kehittänyt mobiililaitteiden osalta tälle palvelulle erillisen ja itsenäisen sovelluksen, joka on tuloväylä Messengeriin [luottamuksellinen] suuruiselle enemmistölle käyttäjiä – kuten edellä 42 kohdassa on todettu –, ilmeni, että kyseinen palvelu oli kehittynyt siten, että käyttäjälle tarjottiin Facebookista erillistä kokemusta, ja siitä oli tullut itsenäinen numeroista riippumaton henkilöiden välinen viestintäpalvelu. Tämän jälkeen komissio katsoi riidanalaisen päätöksen 177–180 perustelukappaleessa, että Metan sijoittajilleen suuntaamissa tiedotteissa, yleisölle suuntaamissa kaupallisissa tiedotteissa, käyttäjille suuntaamissa tiedotteissa ja rahoituskertomuksissa vahvistettiin, että Meta itse mieltää Messengerin itsenäiseksi palveluksi, kuten edellä 59 kohdassa on todettu. Komissio totesi lopuksi riidanalaisen päätöksen 181 perustelukappaleessa, että tarjoamalla ja edistämällä erityisiä välineitä, joiden avulla yritykset voivat toimia Messengerissä vuorovaikutuksessa käyttäjien kanssa, Meta mielsi Messengerin itsenäiseksi alustaksi ekosysteemissään, kuten edellä 44 kohdassa on todettu.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">103</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komissio päätteli tämän perusteella, että Messenger on erillinen palvelu, jota kuluttajat saattoivat käyttää ja jota he käyttivät erikseen, joten se oli luokiteltava verkkoyhteisöpalvelusta Facebook erilliseksi ja itsenäiseksi numeroista riippumattoman henkilöiden välisen viestintäpalvelun tyyppiseksi ydinalustapalveluksi.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">104</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">On siis todettava, että vaikka oletetaan, että edellä 100 kohdassa esitetty kantajan argumentaatio on perusteltu, tämä argumentaatio ei nyt käsiteltävässä tapauksessa voi johtaa riidanalaisen päätöksen kumoamiseen nyt käsiteltävän kanteen yhteydessä, koska komissio on joka tapauksessa arvioinut konkreettisesti Messengerin tarjoamiseen liittyviä edellytyksiä ja olosuhteita.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">105</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kantaja on riitauttanut lisäksi tämän konkreettisen arvioinnin niistä edellytyksistä, joilla Messengeriä tarjottiin käyttäjille, ensimmäisen kanneperusteen ensimmäisessä osassa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">106</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Edellä 100 kohdassa esitettyä kantajan pääasiallista argumentaatiota ja sen tueksi esitettyjä väitteitä on siis pidettävä tehottomina.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">107</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Edellä esitetyn perusteella ensimmäisen kanneperusteen toinen osa on hylättävä osittain perusteettomana ja osittain tehottomana.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kolmas osa, joka koskee sen olettaman asettamista kyseenalaiseksi, jonka mukaan Messenger oli tärkeä yhdysväylä</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">108</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kantaja väittää, että vaikka komissio ei olisi tehnyt virhettä luokitellessaan Messengerin numeroista riippumattoman henkilöiden välisen viestintäpalvelun tyyppiseksi ydinalustapalveluksi, se ei ole tulkinnut eikä soveltanut digimarkkinasäädöksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohtaa ja 3 artiklan 9 kohtaa oikein päätellessään, että kyseinen palvelu oli erikseen merkittävä yhdysväylä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">109</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kolmas osa jakautuu kolmeen väitteeseen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ensimmäinen väite, joka koskee digimarkkinasäädöksen 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa vahvistetun olettaman kumoamista</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">110</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kantaja väittää, ettei komissio ole osoittanut riidanalaisessa päätöksessä, että Messenger oli digimarkkinasäädöksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettu tärkeä yhdysväylä. Se väittää tältä osin muun muassa, että komissio jätti huomiotta tai hylkäsi virheellisesti todisteet, jotka se oli esittänyt digimarkkinasäädöksen 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa vahvistetun olettaman kumoamiseksi.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">111</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komissio, jota Ranskan tasavalta tukee, kiistää kantajan argumentit.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">112</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kuten edellä 38 kohdassa on todettu, digimarkkinasäädöksen 3 artiklan 1 kohdan mukaan yritys on nimettävä portinvartijaksi, jos se täyttää kolme kumulatiivista edellytystä, joista yksi on sellaisen ydinalustapalvelun tarjoaminen, joka on tärkeä yhdysväylä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">113</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Digimarkkinasäädöksen 3 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaan yrityksen katsotaan täyttävän sellaisen ydinalustapalvelun tarjoamista koskevan edellytyksen, joka on tärkeä yhdysväylä, siten, että se voidaan nimetä portinvartijaksi, jos kyseessä olevalla ydinalustapalvelulla on ollut viimeksi kuluneen tilikauden aikana kuukausittain vähintään 45 miljoonaa unioniin sijoittautunutta tai unionissa sijaitsevaa aktiivista loppukäyttäjää ja vuosittain vähintään 10 000 unioniin sijoittautunutta aktiivista yrityskäyttäjää.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">114</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Digimarkkinasäädöksen 3 artiklan 5 kohdan mukaan digimarkkinasäädöksen 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut olettamat voidaan kumota, jos yritys esittää ”ilmoituksessaan riittävän pätevät perustelut osoittaakseen, että vaikka se täyttää kaikki [kyseisen] 2 kohdan mukaiset kynnysarvot, se ei täytä [digimarkkinasäädöksen 3 artiklan] 1 kohdan vaatimuksia niissä poikkeuksellisissa olosuhteissa, joissa asianomainen ydinalustapalvelu toimii”.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">115</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Nyt käsiteltävässä tapauksessa on tutkittava, onko komissio päätellyt virheellisesti – kuten kantaja väittää –, että kantajan esittämät perustelut eivät olleet digimarkkinasäädöksen 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitetulla tavalla riittävän päteviä, jotta digimarkkinasäädöksen 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa vahvistettu olettama voitaisiin selvästi asettaa kyseenalaiseksi.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">116</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ensimmäiseksi on todettava kantajan väittävän osoittaneensa hallinnollisen menettelyn aikana, että Messenger kattoi vain [0–5] prosenttia business-to-consumer (jäljempänä B2C) ‑viestintäliikenteestä Euroopan talousalueella (ETA) ja että tärkeimmät keinot, joita yrityskäyttäjät käyttävät ottaessaan yhteyttä loppukäyttäjiin, ovat puhelin ja sähköposti. Tämän seikan arviointi riidanalaisessa päätöksessä on sen mukaan ilmeisen virheellinen, eikä sitä ole perusteltu riittävästi.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">117</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tältä osin on ensinnäkin todettava, että digimarkkinasäädöksen 3 artiklan 5 kohdassa ei ole tyhjentävää luetteloa seikoista, jotka voidaan esittää kyseisen artiklan 2 kohdassa vahvistettujen olettamien kumoamiseksi, vaan siinä ainoastaan viitataan ”olosuhteis[iin], joissa asianomainen ydinalustapalvelu toimii” (ks. vastaavasti tuomio 17.7.2024, Bytedance v. komissio, T‑1077/23, muutoksenhaku vireillä, EU:T:2024:478, 50 kohta). Digimarkkinasäädöksen johdanto-osan 23 perustelukappaleen mukaan lisäksi ”komission olisi esitettyjä todisteita ja perusteluja koskevassa arvioinnissaan otettava huomioon ainoastaan ne tekijät, jotka liittyvät suoraan määrällisiin perusteisiin eli siihen, mikä vaikutus ydinalustapalveluja tarjoavalla yrityksellä on sisämarkkinoihin tulojen tai markkina-arvon lisäksi, kuten sen koko absoluuttisesti ilmaistuna, ja mikä on niiden jäsenvaltioiden lukumäärä, joissa yrityksellä on toimintaa; miten paljon varsinaisten yrityskäyttäjien ja loppukäyttäjien lukumäärä ylittää kynnysarvot ja miten tärkeä yrityksen ydinalustapalvelu on ottaen huomioon asianomaisen ydinalustapalvelun toiminnan kokonaislaajuus; ja niiden vuosien lukumäärä, jolloin kynnysarvot ovat täyttyneet”. Luettelo kyseisessä perustelukappaleessa mainituista tekijöistä, jotka voidaan ottaa huomioon, ei ole tyhjentävä (ks. vastaavasti tuomio 17.7.2024, Bytedance v. komissio, T‑1077/23, muutoksenhaku vireillä, EU:T:2024:478, 49 kohta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">118</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toiseksi digimarkkinasäädöksen johdanto-osan 23 perustelukappaleesta ilmenee, että asianomaisen yrityksen esittämät perustelut ja todisteet voidaan ottaa huomioon vain, jos ne ”liittyvät suoraan määrällisiin perusteisiin”, kunhan täsmennetään, että ilmaisulla ”määrälliset perusteet” tarkoitetaan digimarkkinasäädöksen 3 artiklan 2 kohdassa vahvistettuja määrällisiä kynnysarvoja (tuomio 17.7.2024, Bytedance v. komissio, T‑1077/23, muutoksenhaku vireillä, EU:T:2024:478, 47 kohta). Tällaiset perustelut ja todisteet liittyvät suoraan näihin määrällisiin kynnysarvoihin, jos niillä pyritään konkreettisesti ja nimenomaisesti kumoamaan jokin digimarkkinasäädöksen 3 artiklan 2 kohdassa vahvistetuista kolmesta olettamasta (ks. vastaavasti tuomio 17.7.2024, Bytedance v. komissio, T‑1077/23, muutoksenhaku vireillä, EU:T:2024:478, 326 kohta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">119</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ei siis voida lähtökohtaisesti sulkea pois sitä, että todisteet, jotka koskevat Messengerin tärkeyttä kaikessa B2C-viestinnässä, ovat merkityksellisiä niiden olosuhteiden tukemiseksi, joissa kyseinen ydinalustapalvelu toimii, kunhan nämä todisteet ”liittyvät suoraan” digimarkkinasäädöksen johdanto-osan 23 perustelukappaleessa tarkoitetulla tavalla kyseisen asetuksen 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa vahvistettuihin määrällisiin kynnysarvoihin.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">120</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">On kuitenkin todettava, että komissio on tutkinut kantajan perustelut, jotka koskivat sitä, ettei Messenger ollut sen mukaan järin tärkeä kaikessa ETA:ssa tapahtuvassa B2C-viestinnässä, ja päätteli perustellusti, etteivät nämä perustelut olleet riittävän päteviä, jotta digimarkkinasäädöksen 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa vahvistettu olettama voitaisiin selvästi asettaa kyseenalaiseksi.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">121</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin lainsäätäjä on tältä osin määrittänyt itse näyttökynnyksen, jota digimarkkinasäädöksen 3 artiklan 2 kohdassa vahvistettujen olettamien asettaminen kyseenalaiseksi edellyttää, vaatimalla asianomaista yritystä, jolla on todistustaakka, esittämään riittävän päteviä perusteluja, jotka asettavat kyseiset olettamat selvästi kyseenalaiseksi (tuomio 17.7.2024, Bytedance v. komissio, T‑1077/23, muutoksenhaku vireillä, EU:T:2024:478, 61 kohta). Digimarkkinasäädöksen 3 artiklan 5 kohtaan sisältyvistä ilmaisuista ”poikkeuksellisissa olosuhteissa” ja ”selvästi” ilmenee täysin yksiselitteisesti, että kyseiseltä yritykseltä vaadittu näyttökynnys on korkea, sillä yrityksen esittämien perustelujen on osoitettava erittäin uskottavalla tavalla, että digimarkkinasäädöksen 3 artiklan 2 kohdassa vahvistetut olettamat on asetettu kyseenalaiseksi (tuomio 17.7.2024, Bytedance v. komissio, T‑1077/23, muutoksenhaku vireillä, EU:T:2024:478, 71 kohta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">122</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Nyt käsiteltävässä tapauksessa komissio on kuitenkin todennut, että kantajan hallinnollisen menettelyn aikana esittämät perustelut eivät olleet ratkaisevia siltä osin kuin edellä 116 kohdassa mainittu kantajan esiin tuoma prosenttimäärä perustui laskentamenetelmään, jota komissio käyttää kilpailuoikeuden alalla, ilman, että kyseisen menetelmän merkitystä kyseessä olevan olettaman kumoamisen yhteydessä olisi selitetty. Komissio totesi siis arviointivirhettä tekemättä riidanalaisen päätöksen 226 perustelukappaleessa, ettei kantaja ollut toimittanut tietoja tai selityksiä tukeakseen perustelujaan tältä osin.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">123</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komissio totesi lisäksi riidanalaisen päätöksen 227 perustelukappaleessa perustellusti, että edellä 116 kohdassa mainitut perustellut oli kumottu sillä seikalla, että kantaja tarjoaa välineitä, joita yrityskäyttäjät käyttävät laajalti ottaakseen yhteyttä loppukäyttäjiin Messengerin avulla, mikä osoitti Messengerin merkityksen B2C-viestintäkanavana.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">124</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Lisäksi on todettava – kuten komissio teki riidanalaisen päätöksen 220 perustelukappaleessa –, että Messenger ylitti merkittävästi digimarkkinasäädöksen 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa vahvistetun yrityskäyttäjiä koskevan kynnysarvon, koska kyseistä palvelua käyttävien yritysten lukumäärä oli ollut yli [luottamuksellinen] miljoonaa joka vuosi ajanjaksolla 2020–2022, vaikka kynnysarvoksi oli vahvistettu 10 000. Digimarkkinasäädöksen johdanto-osan 23 perustelukappaleen mukaan sillä, missä määrin yrityskäyttäjien määrä ylittää tämän kynnysarvon, on kuitenkin merkitystä arvioitaessa yrityksen perusteluja digimarkkinasäädöksen 3 artiklan 2 kohdan b alakohtaan perustuvan olettaman asettamiseksi kyseenalaiseksi.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">125</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Siitä, että kantaja väittää tässä yhteydessä, että riidanalaista päätöstä on perusteltu puutteellisesti, on lopuksi todettava, että riidanalaisen päätöksen 226–228 perustelukappaleeseen sisältyy selityksiä, joista ilmenee selkeästi ja yksiselitteisesti komission päättely, joka koskee kantajan perustelujen hylkäämistä. Riidanalaisen päätöksen perustelut täyttävät siis SEUT 296 artiklasta johtuvat vaatimukset, sellaisina kuin ne on palautettu mieleen edellä 53 kohdassa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">126</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toiseksi on todettava kantajan väittävän, ettei komissio ole ottanut riittävästi huomioon sitä, että myös suppeammassa ”verkkokeskustelupalvelujen” luokassa oli olemassa laaja valikoima sellaisia muita palveluja kuin Messenger ja joita olivat muun muassa verkkoyhteisöpalvelut (TikTok, X ja Snapchat), etäkokouspalvelut (Microsoft Teams, Zoom) ja numeroista riippumattomat henkilöiden väliset viestintäpalvelut (WhatsApp, Signal ja Telegram). Se korostaa myös monikotisuutta, koska 73 prosenttia loppukäyttäjistä käyttää useampaa kuin yhtä verkkokeskustelupalvelua. Noudatettaessa komission lähestymistapaa, jonka mukaan huomioon otetaan ainoastaan palvelut merkityksellisen ydinalustapalvelun luokassa eli tässä tapauksessa numeroista riippumattomien henkilöiden välisten viestintäpalvelujen luokassa, ei oteta kantajan mukaan huomioon sitä, että sähköpostitoiminta jättää varjoonsa Messengerin toiminnan, kun pidetään mielessä, että muun muassa vuonna 2020 sähköpostiviesteillä käytiin päivittäin 67 miljoonaa B2C-keskustelua, kun taas Messengerin kautta käytiin vain [0–5] miljoonaa B2C-keskustelua.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">127</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tältä osin on muistutettava, että todistustaakka digimarkkinasäädöksen 3 artiklan 2 kohdassa vahvistettujen olettamien kumoamisen yhteydessä on kantajalla. Kantajien esittämät perustelut ja todisteet koskivat kuitenkin ainoastaan muiden palvelujen olemassaoloa ja monikotisuutta yleensä. Näiden perustelujen tueksi ei etenkään ole esitetty täsmällisiä tietoja näiden eri palvelujen käytöstä ja monikotisuuden erityisistä ja konkreettisista ominaisuuksista eli muun muassa sen intensiteetistä eli siitä ajasta, jonka käyttäjä käyttää kuhunkin kyseessä olevaan palveluun. Kantajan mainitsemista monikotisuutta koskevista numerotiedoista eli siitä, että 73 prosenttia loppukäyttäjistä käyttää useampaa kuin yhtä verkkokeskustelupalvelua, on todettava, että komissio saattoi katsoa, ettei kyseinen perustelu ollut riittävän pätevä asettamaan selvästi kyseenalaiseksi digimarkkinasäädöksen 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa vahvistetun olettaman, koska mainittu luku koski ainoastaan käyttäjiä Saksassa tiettynä vuonna eli vuonna 2021, eikä pelkästään sen perusteella voitu siis arvioida unionin tilannetta kokonaisuudessaan.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">128</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Microsoft Outlookin ja Gmailin kaltaisten sähköpostipalvelujen, joihin kantaja viittaa, käyttöasteiden merkityksellisyydestä on lisäksi todettava, etteivät kantajan tältä osin esittämät perustelut riitä asettamaan kyseenalaiseksi näiden palvelujen ja Messengerin välisiä eroja. Erityisesti on todettava, että kantajan numeroista riippumattomassa henkilöiden välisessä viestintäpalvelussa yrityskäyttäjillä ja loppukäyttäjillä ei ole mahdollisuutta viestiä vapaasti muiden palvelujen käyttäjien kanssa, toisin kuin sähköpostissa, joka mahdollistaa viestien lähettämisen ja vastaanottamisen muilta kyseisen palvelun tarjoajilta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">129</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kolmanneksi on todettava kantajan väittävän, että Messenger on hyvin laajamittaisesti käytetty palvelu consumer-to-consumer (jäljempänä C2C) ‑yhteydessä, millä asetetaan kyseenalaiseksi olettama, jonka mukaan se on tärkeä yhdysväylä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">130</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Digimarkkinasäädöksen johdanto-osan 15 perustelukappaleesta ilmenee tältä osin, että se, että ydinalustapalveluja tarjoava yritys voi olla välittäjäpalvelu paitsi yrityskäyttäjien ja loppukäyttäjien välillä myös loppukäyttäjien kesken, esimerkiksi kun on kyse numeroista riippumattomista henkilöiden välisistä viestintäpalveluista, ei estä sen toteamista, että tällainen yritys on tai voisi olla tärkeä yhdysväylä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">131</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ydinalustapalvelua ei siis voida jättää luokittelematta tärkeäksi yhdysväyläksi pelkästään sen perusteella, että sillä on B2C-ominaisuuksiensa lisäksi C2C-ominaisuudet, kuten nyt käsiteltävässä tapauksessa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">132</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Neljänneksi on todettava kantajan väittävän, että vain loppukäyttäjät voivat aloittaa B2C-viestinnän Messengerissä, joten yrityskäyttäjät eivät voi käyttää Messengeriä tärkeänä yhdysväylänä loppukäyttäjien tavoittamiseksi.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">133</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">On todettava, että kantaja tukeutuu tältä osin kannekirjelmän liitteeseen A.28 väittäessään, että loppukäyttäjien on annettava suostumuksensa viestien vastaanottamiseen yrityskäyttäjiltä. Kuten kantaja on istunnossa vahvistanut, tämä liite on kuitenkin esitetty ensimmäisen kerran kannekirjelmässä, eikä sitä ole toimitettu komissiolle hallinnollisen menettelyn aikana. Asianomainen yritys ei kuitenkaan voi esittää ensimmäistä kertaa unionin yleisessä tuomioistuimessa digimarkkinasäädöksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisia perusteluja tai todisteita, joita se ei ole esittänyt hallinnollisen menettelyn aikana, digimarkkinasäädöksen 3 artiklan 2 kohdassa vahvistettujen olettamien kumoamiseksi (tuomio 17.7.2024, Bytedance v. komissio, T‑1077/23, muutoksenhaku vireillä, EU:T:2024:478, 234 kohta). Kannekirjelmän liite A.28 on siis jätettävä tutkimatta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">134</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Digimarkkinasäädöksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädetty mahdollisuus ”loppukäyttäjien tavoittamise[en]” ei missään tapauksessa merkitse sitä, että yrityskäyttäjillä on välttämättä oltava mahdollisuus aloittaa yhteydenpito kyseisiin käyttäjiin. Digimarkkinasäädöksen 3 artiklassa tai digimarkkinasäädöksen liitteessä olevassa E kohdassa esitetyssä määritelmässä, jonka mukaan aktiivisilla yrityskäyttäjillä tarkoitetaan yrityksiä, ”jotka ovat vähintään kerran vuoden aikana käyttäneet yritystiliä tai jotka ovat muulla tavoin käynnistäneet numeroista riippumattoman henkilöiden välisen viestintäpalvelun kautta tapahtuvan viestinnän tai osallistuneet siihen kommunikoidakseen suoraan loppukäyttäjän kanssa”, ei edellytetä, että tällainen mahdollisuus on olemassa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">135</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Näin on sitäkin suuremmalla syyllä nyt käsiteltävässä tapauksessa, koska – kuten komissio totesi riidanalaisen päätöksen 222 perustelukappaleessa – Messenger tarjoaa mahdollisuuden käynnistää keskustelu vastauksena mainontaan ”Lähetä viesti klikkaamalla” ‑toiminnolla, joka mahdollistaa ”Keskustelun avaamisen Messengerissä”, ja tällainen keino on omiaan kannustamaan loppukäyttäjiä ottamaan yhteyttä yrityskäyttäjiin.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">136</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Viidenneksi on todettava kantajan väittävän, että 11.3.2021 päivätyssä digitaalisten portinvartijoiden ennakkosääntelyä koskevassa Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen (BEREC) kertomusluonnoksessa ehdotettiin, että numeroista riippumattomia henkilöiden välisiä viestintäpalveluja ei vielä pidettäisi portinvartijoiden tarjoamina ydinalustapalveluina.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">137</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kyseisessä asiakirjassa ei kuitenkaan tarkastella Metaa ja asianomaisia palveluja koskevaa erityistapausta, joten siinä ei kyseenalaisteta riidanalaisessa päätöksessä tehtyä yksilöllistä arviointia Metasta ja kyseisistä palveluista. Kyseisen kertomuksen lopulliseen versioon ei kuitenkaan sisälly enää varaumaa numeroista riippumattomien henkilöiden välisten viestintäpalvelujen luokittelemisesta tärkeiksi yhdysväyliksi.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">138</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kuudenneksi on todettava kantajan kyseenalaistavan tietyt komission riidanalaisen päätöksen 222 ja 227 perustelukappaleessa esittämät lisäargumentit, jotka koskevat lähinnä yrityskäyttäjien käyttöön annettujen kirjautumisen lisävälineiden merkityksellisyyttä viestittäessä loppukäyttäjien kanssa Messengerin avulla.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">139</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tältä osin on huomattava, että riidanalaisen päätöksen 222 perustelukappaleesta ilmenee, ettei komissio pitänyt sellaisenaan ratkaisevana sitä seikkaa, että yritys tarjoaa tällaisia lisävälineitä, vaan tämä oli ainoastaan argumentti, jolla tuettiin kantajan digimarkkinasäädöksen 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa vahvistetun olettaman kumoamisen yhteydessä esittämien perustelujen ja todisteiden hylkäämistä riidanalaisen päätöksen 220–223 perustelukappaleessa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">140</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kantaja ei myöskään kiistä sitä, että Meta tarjoaa edellä mainittuja välineitä yrityskäyttäjille. Yhtäältä se tyytyy väittämään, että kyseiset yritykset eivät voi aloittaa viestintää Messengerissä. Tämä perustelu on kuitenkin jo hylätty edellä 133–135 kohdassa. Toisaalta se väittää, että muut verkkoyhteisöpalvelut tarjoavat tällaisia välineitä yleisesti verkkokeskustelutoimintojaan varten. Kantaja ei kuitenkaan täsmennä, miten digimarkkinasäädöksen 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa vahvistettu olettama voitaisiin kumota pelkästään sillä perusteella, että muut yritykset tarjoavat samankaltaisia välineitä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">141</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Seitsemänneksi on todettava kantajan katsovan, että komission lähestymistapa johtaa siihen, että Messengeriä kohdellaan eri tavalla kuin muita yrityksiä ja niiden palveluja, joihin sovelletaan niin ikään digimarkkinasäädöksen menettelyjä ja joita ovat siis Samsungin internetselainpalvelu ja Applen iMessage-palvelu, sillä komissio on hyväksynyt näiden palvelujen osalta samankaltaisia perusteluja kuin ne, joita kantaja on esittänyt. Alphabetin Gmail- ja Microsoftin Outlook-palvelujen osalta komission lähestymistapa on epäjohdonmukainen siltä osin kuin komissio on katsonut, että näiden palvelujen osalta oli esitetty riittävän päteviä perusteluja digimarkkinasäädöksen 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa vahvistetun olettaman kumoamiseksi, vaikka näillä palveluilla on useita miljoonia yrityskäyttäjiä ja loppukäyttäjiä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">142</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kantaja ei ensinnäkään kuitenkaan selitä, miltä osin sen tilanne Messengerin osalta olisi rinnastettavissa muun tyyppistä ydinalustapalvelua operoivien yritysten tilanteeseen, kuten Samsungin tilanteeseen siltä osin kuin on kyse sen verkkoselaimesta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">143</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">On toiseksi huomautettava Applen iMessage-, Alphabetin Gmail- ja Microsoftin Outlook-palvelujen osalta, ettei kantaja ole osoittanut, että lukuun ottamatta sitä, että kyse on samantyyppisestä ydinalustapalvelusta, niiden tilanne olisi verrattavissa Messengerin tilanteeseen. Kantajan tekemä vertailu Alphabetin Gmail- ja Microsoftin Outlook-palvelujen kanssa perustuu lisäksi yksinomaan siihen seikkaan, että näillä palveluilla on tietty määrä yrityskäyttäjiä ja loppukäyttäjiä, ilman, että kaikki olosuhteet, joissa nämä palvelut toimivat, olisi otettu huomioon.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">144</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Edellä esitetyn perusteella on hylättävä perustelut, jotka kantaja on esittänyt digimarkkinasäädöksen 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa vahvistetun olettaman kumoamiseksi.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">145</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ensimmäisen kanneperusteen kolmannen osan ensimmäinen väite on näin ollen hylättävä perusteettomana.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toinen väite, joka koskee vaatimusta, jonka mukaan Messenger on ”erikseen” tärkeä yhdysväylä</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">146</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kantaja väittää, että digimarkkinasäädöksen 3 artiklan 9 kohdassa ilmaisulla ”erikseen” tarkoitetaan sitä, että kutakin ydinalustapalvelua on arvioitava erikseen ja erillään myös siltä osin kuin on kyse loppukäyttäjien lukumäärän laskemisesta digimarkkinasäädöksen 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa säädettyjen kynnysarvojen arvioimiseksi. Se väittää lähinnä, että komission oli siis sovellettava Messengerin loppukäyttäjien laskentamenetelmää, jossa otetaan huomioon ainoastaan loppukäyttäjät, jotka käyttivät kyseistä palvelua verkkoyhteisöpalvelun Facebook verkkokeskustelutoiminnon käytöstä erillään. Komission riidanalaisessa päätöksessä omaksuma erilainen lähestymistapa merkitsee toisen ydinalustapalvelun käyttäjien mukaan lukemista ja johtaa siis käyttäjien huomioon ottamiseen kahteen kertaan.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">147</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Aktiivisten yrityskäyttäjien lukumäärän osalta komissio ei myöskään voi tyytyä nojautumaan yhtä vuoden 2020 viikkoa koskeviin tietoihin.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">148</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komissio, jota Ranskan tasavalta tukee, kiistää kantajan argumentit.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">149</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kuten edellä 113 kohdassa on todettu, digimarkkinasäädöksen 3 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaan yrityksen katsotaan täyttävän sellaisen ydinalustapalvelun tarjoamista koskevan edellytyksen, joka on tärkeä yhdysväylä, jos kyseessä olevalla ydinalustapalvelulla on ollut kuukausittain vähintään 45 miljoonaa unioniin sijoittautunutta tai unionissa sijaitsevaa aktiivista loppukäyttäjää ja vuosittain vähintään 10 000 unioniin sijoittautunutta aktiivista yrityskäyttäjää.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">150</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Digimarkkinasäädöksen 3 artiklan 9 kohdan mukaan ”komissio luettelee kutakin 4 tai 8 kohdan mukaisesti portinvartijaksi nimettyä yritystä koskevassa nimeämispäätöksessä kyseisessä yrityksessä tarjottavat merkitykselliset ydinalustapalvelut, jotka ovat 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetulla tavalla erikseen tärkeitä yhdysväyliä yrityskäyttäjille loppukäyttäjien saavuttamiseksi”.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">151</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ensinnäkin on todettava, ettei digimarkkinasäädöksen 3 artiklan 9 kohdassa oleva ilmaisu ”erikseen” merkitse sitä, että komissiolla oli velvollisuus soveltaa Messengerin loppukäyttäjien laskentamenetelmää, jossa otetaan huomioon ainoastaan loppukäyttäjät, jotka käyttivät kyseistä palvelua verkkoyhteisöpalvelun Facebook verkkokeskustelutoiminnon käytöstä erillään.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">152</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Digimarkkinasäädöksen 2 artiklan 20 alakohdassa näet säädetään, että ”loppukäyttäjällä” tarkoitetaan ”luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka käyttää ydinalustapalveluja muutoin kuin yrityskäyttäjänä”. Kyseisen artiklan 21 alakohdan mukaan yrityskäyttäjällä tarkoitetaan ”luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka kaupallisessa tai ammatillisessa ominaisuudessa käyttää ydinalustapalveluja tavaroiden tai palvelujen tarjoamiseksi loppukäyttäjille tai tällaisen tarjoamisen aikana”.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">153</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Digimarkkinasäädöksen johdanto-osan 20 perustelukappaleessa todetaan seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-210" title="page-30">
      ”– – Aktiiviset loppukäyttäjät ja yrityskäyttäjät olisi yksilöitävä ja laskettava tavalla, joka edustaa asianmukaisesti kyseisen tietyn ydinalustapalvelun roolia ja kattavuutta. Portinvartijoiden oikeusvarmuuden takaamiseksi osatekijät, joilla määritellään aktiivisten loppukäyttäjien ja yrityskäyttäjien määrä ydinalustapalvelua kohti, olisi esitettävä tämän asetuksen liitteessä. – –”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">154</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Numeroista riippumattoman henkilöiden välisen viestintäpalvelun aktiivisten loppukäyttäjien osalta digimarkkinasäädöksen liitteessä olevaan E kohtaan, jonka otsikko on ”Erityiset määritelmät”, sisältyvässä taulukossa täsmennetään, että kyseiset käyttäjät ovat ”numeroista riippumattoman henkilöiden välisen viestintäpalvelun kautta vähintään kerran kuukaudessa millä tahansa tavalla viestinnän käynnistänei[tä] tai siihen osallistunei[ta] yksittäis[iä] loppukäyttäji[ä]”.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">155</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Digimarkkinasäädöksen liitteessä olevan numeroista riippumattoman henkilöiden välisen viestintäpalvelun ”loppukäyttäjän” määritelmän mukaan Messengerin käyttö eli viestinnän käynnistäminen tai siihen osallistuminen Messengerin kautta kerran kuukaudessa riippumatta jonkin muun palvelun tai ydinalustapalvelun käyttämisestä riittää siihen, että käyttäjää voidaan pitää digimarkkinasäädöksen 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuna aktiivisena loppukäyttäjänä. Jos huomioon otettaisiin – kuten kantaja ehdottaa – ainoastaan osa näistä käyttäjistä, ja etenkin ne, joilla on käytöstä poistettu Facebook-tili tai jotka ovat käyttäneet ”vain Messengeriä”, Messengerin ”roolia ja kattavuutta” ei voitaisi ”edustaa asianmukaisesti”, kuten digimarkkinasäädöksen johdanto-osan 20 perustelukappaleessa suositellaan.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">156</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toiseksi on huomautettava riidanalaisen päätöksen 197 perustelukappaleesta ilmenevän, että komissio on ottanut huomioon Messengerin aktiivisten loppukäyttäjien määrän kuukaudessa. Komissio otti siis huomioon Messengeriä hyödyntäneet käyttäjät, eikä sillä, ovatko he käyttäneet myös toista palvelua ja erityisesti Facebookin verkkoyhteisöpalvelua, ollut mitään merkitystä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">157</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kuten edellä 98 kohdassa on todettu, digimarkkinasäädöksen johdanto-osan 64 perustelukappaleessa viitataan tältä osin nimenomaisesti siihen, että portinvartijat tarjoavat usein numeroista riippumattomia henkilöiden välisiä viestintäpalveluja osana alustaekosysteemiään. On siis mahdollista, että numeroista riippumatonta henkilöiden välistä viestintäpalvelua tarjotaan yhdennetyllä tavalla verkkoyhteisöpalvelun tyyppisen ydinalustapalvelun kanssa ja että tällaisessa tilanteessa osa loppukäyttäjistä käyttää molempia ydinalustapalveluja. Tästä tilanteesta huolimatta digimarkkinasäädöksen liitteessä olevan D kohdan 2 kohdan c alakohdan i alakohdassa edellytetään, että ydinalustapalvelua tai ydinalustapalveluja tarjoavat yritykset pitävät erillisinä ydinalustapalveluina niitä ydinalustapalveluja, joita ne tarjoavat yhdennetyllä tavalla mutta jotka eivät kuulu samaan digimarkkinasäädöksen 2 artiklan 2 alakohdan mukaiseen ydinalustapalvelujen luokkaan (ks. edellä 79 kohta). Digimarkkinasäädöksen liitteessä olevan A kohdan 3 kohdan mukaan lisäksi ”sama luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö voi samanaikaisesti olla ’aktiivinen loppukäyttäjä’ tai ’aktiivinen yrityskäyttäjä’ eri ydinalustapalvelujen osalta”. Komissio sovelsi siis näitä säännöksiä oikein, kun se laski Messengerin aktiiviset loppukäyttäjät ottamatta huomioon sitä, käyttivätkö nämä samat käyttäjät lisäksi verkkoyhteisöpalvelun Facebook kaltaista ydinalustapalvelua.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">158</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kolmanneksi on huomautettava kantajan väitteestä, jonka mukaan komissio ei voinut Messengerin aktiivisten yrityskäyttäjien lukumäärää laskiessaan vain tukeutua kyseisen palvelun yrityskäyttäjien lukumäärään yhden vuoden 2020 viikon aikana, että asianomaisen yrityksen tehtävänä on tunnistaa ja laskea aktiivisten loppukäyttäjien ja aktiivisten yrityskäyttäjien lukumäärä, kuten digimarkkinasäädöksen liitteessä olevan A kohdan 1 kohdasta ilmenee. Kuten tiettyjen [digimarkkinasäädöksen] mukaisten komission menettelyjen toteuttamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 14.4.2023 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2023/814 (EUVL 2023, L 102, s. 6) liitteessä I olevassa 4.1 ja 4.2 kohdassa täsmennetään, nämä tiedot oli sisällytettävä ilmoitukseen. Lisäksi on niin, että vaikka asianomaisen yrityksen on siis ensisijaisesti kyettävä esittämään paras mahdollinen arvio yrityskäyttäjien ja loppukäyttäjien lukumäärän laskemisen osalta, mikään ei estä komissiota vaatimasta ydinalustapalveluja tarjoavaa yritystä toimittamaan kaikki tarvittavat tiedot aktiivisten yrityskäyttäjien tai aktiivisten loppukäyttäjien tunnistamiseksi ja niiden lukumäärän laskemiseksi.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">159</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Nyt käsiteltävässä tapauksessa kantaja on itse toimittanut ilmoituksensa yhteydessä syyskuuta 2020 koskevat kyseessä olevat tiedot, jotka on komission pyynnöstä ekstrapoloitu vuosille 2020–2022. Komissio totesi lisäksi riidanalaisen päätöksen 199 perustelukappaleessa, ettei kantaja ollut esittänyt mitään muuta arviota tai mitään muuta tietoa, johon tällainen arvio voisi perustua.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">160</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Edellä esitetyn perusteella komissio katsoi perustellusti riidanalaisen päätöksen 202 perustelukappaleessa, että Messengerin aktiivisten yrityskäyttäjien lukumäärän laskeminen perustui parhaaseen mahdolliseen arvioon, ja se saattoi todeta tällä perusteella, että digimarkkinasäädöksen 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa asetettu kynnysarvo täyttyi yrityskäyttäjien osalta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">161</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Neljänneksi on hylättävä kantajan argumentti, joka koskee väitettyä teknologista pelotetta. Kantaja väittää tältä osin, että menetelmä, jota komissio on käyttänyt Messengerin aktiivisten loppukäyttäjien lukumäärän laskemiseksi, vähentää halukkuutta kehittää muita itsenäisiä toimintoja jonkun palvelun yhteydessä, koska ne voitaisiin luokitella erillisiksi ydinalustapalveluiksi, joihin sovelletaan digimarkkinasäädöksen velvoitteita. Kantaja ei kuitenkaan selitä oikeudellisesti riittävällä tavalla syitä, joiden vuoksi tällainen pelote – olettaen, että se on olemassa – olisi otettava huomioon menettelyssä, jossa yritys nimetään digimarkkinasäädöksessä tarkoitetuksi portinvartijaksi. Tältä osin on totta, että – kuten muun muassa digimarkkinasäädöksen johdanto-osan 107 perustelukappaleesta ilmenee – digimarkkinasäädöksen tavoitteena on varmistaa kilpailullisuus ja oikeudenmukaisuus digitaalialalla yleisesti ja ydinalustapalveluissa erityisesti, jotta voidaan erityisesti edistää muun muassa innovointia. On kuitenkin todettava, ettei digimarkkinasäädöksen 3 artiklassa, joka koskee portinvartijoiden nimeämistä, säädetä teknologisen innovoinnin huomioon ottamisesta yhtenä tämän nimeämisen kriteerinä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">162</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ensimmäisen kanneperusteen kolmannen osan toinen väite on näin ollen hylättävä perusteettomana.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kolmas väite, jonka mukaan komissio on virheellisesti jättänyt aloittamatta markkinatutkimuksen</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">163</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kantaja väittää, ettei komissio voinut päätellä Messengerin olevan tärkeä yhdysväylä aloittamatta markkinatutkimusta digimarkkinasäädöksen 17 artiklan 1 tai 3 kohdan nojalla. Kantaja katsoo, että koska se oli esittänyt riittävän päteviä perusteluja, jotka osoittivat, ettei Messenger ollut erikseen merkittävä yhdysväylä, komission oli digimarkkinasäädöksen ja hyvän hallinnon periaatteen nojalla tutkittava perusteellisemmin kaikki merkitykselliset seikat. Komissio teki lisäksi oikeudellisen virheen ja arviointivirheen, kun se antoi ymmärtää, että digimarkkinasäädöksen 17 artiklan 1 kohta koskee markkinatutkimuksen aloittamista yksinomaan tilanteissa, joissa ydinalustapalvelu ei täytä digimarkkinasäädöksen 3 artiklan 2 kohdassa vahvistettuja määrällisiä kynnysarvoja.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">164</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komissio, jota Ranskan tasavalta tukee, kiistää kantajan argumentit.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">165</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Digimarkkinasäädöksen 17 artiklan 1 kohdan mukaan komissio ”voi tehdä markkinatutkimuksen selvittääkseen, olisiko ydinalustapalveluja tarjoava yritys nimettävä portinvartijaksi 3 artiklan 8 kohdan mukaisesti, tai määritelläkseen nimeämispäätöksessä 3 artiklan 9 kohdan mukaisesti lueteltavat ydinalustapalvelut” ja ”[se] pyrkii saattamaan markkinatutkimuksen päätökseen 12 kuukauden kuluessa [markkinatutkimuksen aloittamispäivästä]”.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">166</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Digimarkkinasäädöksen 17 artiklan 3 kohdassa säädetään, että ”kun ydinalustapalveluja tarjoava yritys täyttää 3 artiklan 2 kohdassa säädetyt kynnysarvot mutta on esittänyt 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti riittävästi perusteltuja seikkoja, jotka selkeästi asettavat 3 artiklan 2 kohdassa esitetyn olettamuksen kyseenalaiseksi, komissio pyrkii saattamaan markkinatutkimuksen päätökseen viiden kuukauden kuluessa [markkinatutkimuksen aloittamispäivästä]”.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">167</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Edellä 165 ja 166 kohdassa mainittujen säännösten sanamuodosta ilmenee, että kyseiset säännökset koskevat eri tilanteita.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">168</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Digimarkkinasäädöksen 17 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa on selvitettävä, onko yritys nimettävä digimarkkinasäädöksen 3 artiklan 8 kohdan mukaisesti, tai siinä on määriteltävä nimeämispäätöksessä digimarkkinasäädöksen 3 artiklan 9 kohdan mukaisesti lueteltavat ydinalustapalvelut, vaikka kyseinen yritys tai kyseiset ydinalustapalvelut eivät täytä digimarkkinasäädöksen 3 artiklan 2 kohdassa vahvistettuja kynnysarvoja. Digimarkkinasäädöksen 17 artiklan 1 kohdassa oleva viittaus digimarkkinasäädöksen 3 artiklan 9 kohtaan kattaa näin ollen tilanteet, joissa yrityksen tietyt ydinalustapalvelut täyttävät kyseiset kynnysarvot, kun taas toiset ydinalustapalvelut eivät täytä niitä. Tällaisissa tapauksissa komissiolla on mahdollisuus aloittaa markkinatutkimus digimarkkinasäädöksen 17 artiklan 1 kohdan nojalla arvioidakseen, täyttävätkö kyseiset palvelut digimarkkinasäädöksen 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut vaatimukset.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">169</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Digimarkkinasäädöksen 17 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu tapaus soveltuu sitä vastoin yrityksiin, jotka tarjoavat ydinalustapalveluja, jotka täyttävät digimarkkinasäädöksen 3 artiklan 2 kohdassa vahvistetut kynnysarvot. Tässä tilanteessa on tutkittava, onko yritys esittänyt digimarkkinasäädöksen 3 artiklan 5 kohdan nojalla riittävän pätevät perustelut eli perustelut osoittaakseen, että vaikka se täyttää kaikki kyseessä olevan säännöksen mukaiset kynnysarvot, se ei täytä digimarkkinasäädöksen 3 artiklan 1 kohdan vaatimuksia niissä poikkeuksellisissa olosuhteissa, joissa ydinalustapalvelu toimii.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">170</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Digimarkkinasäädöksen 3 artiklan 2 kohdan mukaiset kynnysarvot täyttävät ydinalustapalveluja tarjoavat yritykset, kuten kantaja Messengerin osalta, eivät siis kuulu digimarkkinasäädöksen 17 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">171</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Argumentista, jonka mukaan komission olisi pitänyt aloittaa markkinatutkimus digimarkkinasäädöksen 17 artiklan 3 kohdan nojalla, on todettava, että – kuten ensimmäisen kanneperusteen kolmannen osan ensimmäisen ja toisen väitteen tutkinnasta ilmenee – komissio katsoi perustellusti, ettei kantaja ollut esittänyt riittävän päteviä perusteluja osoittaakseen, että vaikka se täytti kaikki digimarkkinasäädöksen 3 artiklan 2 kohdan mukaiset kynnysarvot, se ei täyttänyt digimarkkinasäädöksen 3 artiklan 1 kohdan vaatimuksia niissä poikkeuksellisissa olosuhteissa, joissa Messenger toimi. Digimarkkinasäädöksen 17 artiklan 3 kohdassa markkinatutkimuksen aloittamiselle asetetut edellytykset eivät näin ollen missään tapauksessa täyttyneet, ja kantajan argumentti on siis hylättävä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">172</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Siltä osin kuin on kyse riidanalaisen päätöksen perustelujen väitetystä puutteellisuudesta, joka johtuu siitä, ettei niitä syitä ole selitetty, joiden vuoksi komissio ei aloittanut markkinatutkimusta, on todettava digimarkkinasäädöksen 17 artiklan 1 kohdan soveltamisen osalta, että komissio selitti riidanalaisen päätöksen 215–218 perustelukappaleessa syyt, joiden vuoksi sen ei tarvinnut aloittaa markkinatutkimusta kyseisen säännöksen, joka ei koskenut Messengerin tapausta, nojalla, kuten edellä 170 kohdassa on vahvistettu. Digimarkkinasäädöksen 17 artiklan 3 kohdan mukaisen markkinatutkimuksen aloittamatta jättämistä koskevan komission päätöksen perusteluiden osalta on todettava, että komissio arvioi riidanalaisen päätöksen 215–232 perustelukappaleessa – kuten edellä 115–144 kohdassa on todettu – kantajan digimarkkinasäädöksen 3 artiklan 5 kohdan nojalla esittämiä perusteluja ja päätteli, etteivät kyseiset perustelut olleet riittävän päteviä, jotta niillä olisi voitu selvästi asettaa digimarkkinasäädöksen 3 artiklan 2 kohdassa vahvistetut olettamat kyseenalaiseksi, ja että ne voitiin siten hylätä aloittamatta markkinatutkimusta digimarkkinasäädöksen 17 artiklan 3 kohdan nojalla. Koska nämä selitykset ovat edellä 53 kohdassa mainitun oikeuskäytännön mukaisesti selkeitä ja yksiselitteisiä, kantajan argumentaatio on hylättävä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">173</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Lisäksi on hylättävä kantajan argumentit, jotka koskevat väitettyä epäedullista kohtelua suhteessa siihen, miten Microsoftin Bing-, Edge- ja Microsoft Advertising ‑palveluja sekä Applen iMessage-palvelua on kohdeltu päätöksissä aloittaa niiden osalta digimarkkinasäädöksen 17 artiklan 3 kohdan mukainen markkinatutkimus.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">174</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kuten edellä 64 ja 65 kohdassa on todettu, yhtäältä komission on näet suoritettava kullekin asialle ominaisten olosuhteiden yksilöllinen analyysi, eivätkä muita taloudellisia toimijoita tai muita ydinalustapalveluja koskevat aikaisemmat päätökset sido sitä, ja toisaalta yhdenvertaisen kohtelun yleistä periaatetta sovelletaan toisiinsa rinnastettaviin tilanteisiin.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">175</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Nyt käsiteltävässä tapauksessa ensinnäkin digimarkkinasäädöksen 3 artiklan 5 kohdan sanamuodosta ilmenee kuitenkin, että komissio ”voi” aloittaa markkinatutkimuksen digimarkkinasäädöksen 17 artiklan 3 kohdassa säädetyissä olosuhteissa, mikä merkitsee sitä, että sillä on tältä osin harkintavaltaa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">176</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Siltä osin kuin on kyse Bing-, Edge- ja Microsoft Advertising ‑palveluista, jotka eivät myöskään kuulu samaan ydinalustapalveluluokkaan kuin Messenger, on tämän jälkeen todettava, ettei kantaja ole selittänyt syitä, joiden vuoksi nämä palvelut olisivat Messengerin tilanteeseen rinnastettavassa tilanteessa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">177</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">IMessage-palvelusta on lopuksi huomautettava, että komissio päätti aloittaa markkinatutkimuksen kyseisen palvelun osalta pääteltyään, että Apple oli esittänyt riittävän päteviä perusteluja, joilla selvästi asetettiin kyseenalaiseksi digimarkkinasäädöksen 3 artiklan 2 kohdassa vahvistetut olettamat. Kuten edellä 115–144 kohdassa on todettu, kantaja ei kuitenkaan ole esittänyt tällaisia perusteluja.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">178</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kolmas väite ja näin ollen ensimmäisen kanneperusteen kolmas osa on siis hylättävä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Neljäs väite, joka koskee puolustautumisoikeuksien loukkaamista</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">179</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kantaja väittää, että komissio on loukannut sen puolustautumisoikeuksia, kun se esitti uusia todisteita, joihin se on tukeutunut riidanalaisessa päätöksessä, antamatta sille mahdollisuutta lausua niistä hallinnollisessa menettelyssä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">180</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komissio, jota Ranskan tasavalta tukee, kiistää kantajan argumentit.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">181</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Huolimatta siitä, että riidanalaisen päätöksen kaltaisia digimarkkinasäädöksen 3 artiklan 5 kohdan toisen alakohdan nojalla annettuja päätöksiä ei mainita digimarkkinasäädöksen 34 artiklan, jonka otsikko on ”Oikeus tulla kuulluksi ja tutustua asiakirjoihin”, 1 kohdassa, unionin tuomioistuinten on taattava portinvartijoiden kaikki puolustautumisoikeudet, mukaan lukien niiden oikeus tulla kuulluksi. (ks. vastaavasti tuomio 17.7.2024, Bytedance v. komissio, T‑1077/23, muutoksenhaku vireillä, EU:T:2024:478, 340–343 kohta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">182</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Oikeudella tulla kuulluksi taataan jokaiselle henkilölle mahdollisuus esittää hallinnollisen menettelyn aikana hyödyllisellä ja tehokkaalla tavalla kantansa ennen minkään sellaisen päätöksen tekemistä, joka saattaa vaikuttaa hänen intresseihinsä epäedullisesti (ks. tuomio 17.7.2024, Bytedance v. komissio, T‑1077/23, muutoksenhaku vireillä, EU:T:2024:478, 344 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">183</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komissio ei siis voi väittää, että kun se sisällytti alustavaan lausuntoon ”pääasialliset mahdollista erimielisyyttä koskevat kohdat tietyistä ilmoitukseen sisältyvistä keskeisistä kysymyksistä” ja ”pääasialliset perustelut, joiden nojalla [sen] alustavat toteamukset – – poikkesivat [kantajan] ilmoituksessaan esittämistä perusteluista”, se meni pidemmälle kuin mitä digimarkkinasäädöksessä säädetty kuulluksi tulemista koskevan oikeuden suojan taso edellyttää. Koska oikeus tulla kuulluksi ulottuu kaikkiin niihin tosiseikkoihin ja oikeudellisiin seikkoihin, jotka muodostavat päätösluonteisen toimen perustan, komission asiana oli kuulla kantajaa näistä seikoista.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">184</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Vaikka oikeus tulla kuulluksi ulottuu kaikkiin tosiseikkoihin ja oikeudellisiin seikkoihin, jotka muodostavat päätösluonteisen toimen perustan, se ei ulotu kuitenkaan siihen hallinnon lopulliseen kantaan, jonka se aikoo omaksua (ks. tuomio 17.7.2024, Bytedance v. komissio, T‑1077/23, muutoksenhaku vireillä, EU:T:2024:478, 349 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">185</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Nyt käsiteltävässä asiassa asiakirja-aineistosta ilmenee, että kantajaa on kuultu useaan otteeseen ennen riidanalaisen päätöksen antamista. Ensinnäkin siis jo ennen ilmoitusta kantajan ja komission välillä oli pidetty ainakin kuusi kokousta 26.10.2022, 8. ja 15.12.2022, 9.1.2023, 16.5.2023 ja 6.6.2023. Asiakirja-aineistosta ilmenee lisäksi, että kantajalle on osoitettu ainakin seitsemän tietopyyntöä ennen kyseisen ilmoituksen tekemistä. Sen jälkeen, kun ilmoitus oli tehty 3.7.2023, komissio toimitti kantajalle 26.7.2023 alustavan lausunnon ja antoi tälle mahdollisuuden esittää kantansa, minkä kantaja teki kahdella 3. ja 13.8.2023 päivätyllä kirjeellä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">186</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kantaja väittää kuitenkin, että edellä 185 kohdassa mainituista kirjeenvaihdoista huolimatta sillä ei ole ollut tilaisuutta esittää huomautuksiaan riidanalaisen päätöksen alaviitteisiin 144–148, 151, 154, 158 ja 193–195 sisältyvistä perusteluista ja todisteista, jotka ovat kyseisen päätöksen 177, 179, 180, 221 ja 222 perustelukappaleen perustana.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">187</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ensinnäkin riidanalaisen päätöksen johdanto-osan 177 perustelukappaleessa olevissa kyseisen päätöksen alaviitteissä 144–148 ja 151 komissio mainitsi perusteluja ja todisteita, joilla pyrittiin tukemaan sen kantaa, jonka mukaan Messenger oli kehittynyt verkkoyhteisöpalvelun Facebook tyyppisestä ydinalustapalvelusta erilliseksi numeroista riippumattomaksi henkilöiden väliseksi viestintäpalveluksi. Komissio totesi siis kyseisissä alaviitteissä, että Messengeristä oli kehitetty erillisiä sovelluksia mobiililaitteille, joissa on iOS- tai Android-käyttöjärjestelmä (alaviite 144), Windowsille ja iMacille (alaviite 145), iPadeille (alaviite 146) sekä kantajan täydennetyn todellisuuden laitteille (alaviite 147) ja että kantajalla oli oma verkkosivustonsa Messengerille (alaviite 148). Komissio lainasi lisäksi alaviitteessä 151 kantajan pääjohtajan julkista lausuntoa, jossa tämä esittää Messengerin esimerkkinä havainnollistaakseen väitettään, jonka mukaan tietyt Facebookin toiminnot olivat kehittyneet ”erillisiksi kokemuksiksi”.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">188</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Riidanalaisen päätöksen 177 perustelukappale on osa komission arviointia, jonka mukaan Messenger on numeroista riippumattoman henkilöiden välisen viestintäpalvelun tyyppinen ydinalustapalvelu, eikä pelkkä verkkoyhteisöpalvelun Facebook tyyppisen ydinalustapalvelun verkkokeskustelutoiminto. Komissio katsoi kyseisessä perustelukappaleessa erityisesti, että Messenger oli kehittynyt verkkoyhteisöpalvelun Facebook tyyppisestä ydinalustapalvelusta erilliseksi numeroista riippumattomaksi henkilöiden väliseksi viestintäpalveluksi.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">189</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Hallinnollisessa menettelyssä oli kuitenkin keskusteltu kysymyksestä Messengerin kehittymisestä erilliseksi numeroista riippumattoman henkilöiden välisen viestintäpalvelun tyyppiseksi julkiseksi ydinalustapalveluksi. Erityisesti riidanalaisen päätöksen 177 perustelukappaleessa esitetyt perustelut on sisällytetty alustavan lausunnon 39 kohdan d alakohtaan. Kantaja vastasi näihin perusteluihin etenkin 3.8.2023 päivätyn kirjeensä 3.9 kohdan a alakohdan ii alakohdassa. Kantajalla on siis ollut tilaisuus esittää huomautuksiaan komission kannasta, jota tukevat muun muassa alaviitteissä 144–148 ja 151 olevat seikat ja jonka mukaan Messenger oli tosiasiallisesti kehittynyt erilliseksi ydinalustapalveluksi.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">190</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kyseessä olevat alaviitteet olivat joka tapauksessa luonteeltaan täydentäviä suhteessa todisteisiin, joilla pyrittiin osoittamaan, että Messenger oli kehittynyt erilliseksi ydinalustapalveluksi. Komissio näet väitti riidanalaisen päätöksen 176–182 perustelukappaleessa, että Messenger on erillinen ydinalustapalvelu, tukeutumalla muihin perusteluihin ja todisteisiin, joiden osalta kantaja ei väitä, ettei sillä ole ollut tilaisuutta esittää huomautuksiaan, ja etenkin perusteluihin ja todisteisiin, jotka mainitaan riidanalaisen päätöksen alaviitteissä 149, 150, 152, 153, 155–157 ja 160 sekä kyseisen päätöksen 176–182 perustelukappaleessa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">191</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toiseksi on todettava, että komissio on lainannut riidanalaisen päätöksen johdanto-osan 179 perustelukappaleeseen sisältyvässä kyseisen päätöksen alaviitteessä 154 perusteluna Facebookin internetsivuston sivua, joka koskee mahdollisuutta käyttää Messengeriä viestintäkanavana Instagramissa Instagram Direct ‑toiminnon sijaan.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">192</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Riidanalaisen päätöksen 179 perustelukappale on osa komission arviointia, jonka mukaan Meta tarkasteli omassa kaupallisessa viestinnässään sekä sijoittajille ja käyttäjille suunnatussa viestinnässä Messengeriä sekä esitti ja asemoi sen erillisenä ydinalustapalveluna. Komissio totesi kyseisessä perustelukappaleessa tarkemmin sanottuna muun muassa, että kyseisestä viestinnästä ilmeni, että Messengerin ja verkkoyhteisöpalvelun Facebook välinen väitetysti luontainen yhteys ei ollut – toisin kuin kantaja väitti – niin merkittävä, kun otetaan huomioon samankaltaiset yhteydet kyseisen numeroista riippumattoman henkilöiden välisen viestintäpalvelun ja Metan muiden palvelujen, muun muassa Messengerin ja Instagramin, välillä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">193</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tältä osin ensinnäkin Messengerin ja Facebookin välisestä yhteydestä on keskusteltu hallinnollisessa menettelyssä. Komissio oli näet kyseenalaistanut kantajan väitteen kyseisestä yhteydestä alustavan lausuntonsa 39 kohdan d alakohdan lopussa. Komissio oli lisäksi esittänyt 9.3. ja 30.5.2023 päivätyillä tietopyynnöillä kantajalle kysymyksiä mahdollisuudesta käyttää Messengeriä Instagramissa. Kantajalla on siten ollut tilaisuus esittää huomautuksiaan riidanalaisen päätöksen 179 perustelukappaleessa esitetyistä tosiseikkoja koskevista toteamuksista, jotka koskevat mahdollisuutta käyttää Messengeriä Instagramissa tapahtuvassa viestinnässä ja johtopäätöksiä, joita tästä voidaan tehdä Messengerin ja Facebookin välisen yhteyden osalta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">194</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komission 179 perustelukappaleessa esittämä päätelmä, jonka mukaan Facebookin ja Messengerin välinen yhteys ei ollut niin merkittävä kuin kantaja väitti, perustui toiseksi muihin perusteluihin ja todisteisiin, joiden osalta kantaja ei väitä, ettei sillä olisi ollut tilaisuutta esittää huomautuksiaan, ja joita ovat etenkin riidanalaisen päätöksen alaviitteisiin 152, 153, 155 ja 156 sisältyvät perustelut ja todisteet.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">195</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kuten kantajan 9.3.2023 päivättyyn tietopyyntöön antaman vastauksen 23 kohdasta ja sen 30.5.2023 päivättyyn tietopyyntöön antaman vastauksen 23 kohdan c alakohdasta ilmenee – kantaja ei kolmanneksi ollut kiistänyt hallinnollisen menettelyn yhteydessä sitä, että Messengeriä oli mahdollista käyttää viestintäkanavana Instagramissa Instagram Direct ‑toiminnon sijasta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">196</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kolmanneksi on huomautettava, että komissio on riidanalaisen päätöksen johdanto-osan 180 perustelukappaleeseen sisältyvässä kyseisen päätöksen alaviitteessä 158 lainannut todisteena kantajan julkista lausuntoa, joka on peräisin tuloksia koskevasta etäneuvottelusta (earnings call) ja jossa mainitaan, että Messenger merkitsee merkittävää mahdollisuutta ansaita rahaa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">197</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Riidanalaisen päätöksen 180 perustelukappale on myös osa komission arviointia, jonka mukaan Meta tarkasteli omissa kaupallisissa tiedotteissaan sekä sijoittajille ja käyttäjille suunnatuissa tiedotteissaan Messengeriä ja esitti ja asemoi sen erillisenä ydinalustapalveluna. Komissio totesi tarkemmin sanottuna kyseisessä perustelukappaleessa muun muassa, että kantaja oli korostanut sijoittajille suunnatuissa tiedotteissa mahdollisuuksia ansaita Messenger-palvelulla sellaisenaan rahaa viittaamalla mainosvälineisiin ”Lähetä viesti klikkaamalla” ja maksullinen sanomanvälitys.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">198</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tältä osin on ensinnäkin todettava, että hallinnollisessa menettelyssä oli keskusteltu strategiasta, joka koskee Messengerin asemointia erillisenä palveluna; tämä strategia ilmeni muun muassa sijoittajille suunnatuista Metan tiedotteista. Alustavan lausunnon 39 kohdan d alakohdassa komissio on näet todennut Metan kehittäneen strategian, jonka tarkoituksena oli asemoida Messenger erillisenä palveluna, tukeutumalla Metan käyttäjilleen ja sijoittajilleen suuntaamiin kaupallisiin ja rahoitusta koskeviin tiedotteisiin. Komissio on siis maininnut alustavan lausunnon alaviitteessä 59 esimerkin tällaisesta tiedotteesta eli 31.12.2022 päättynyttä verovuotta koskevan 10-K‑lomakkeen, joka mainitaan myös riidanalaisen päätöksen alaviitteessä 157. Kantaja on reagoinut tähän perusteluun etenkin 3.8.2023 päivätyn kirjeensä 3.9 kohdassa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">199</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komissio väitti toiseksi riidanalaisen päätöksen 180 perustelukappaleessa, että Meta oli asemoinut Messengerin strategiassaan erillisenä ydinalustapalveluna, nojautumalla riidanalaisen päätöksen alaviitteessä 157 mainittuun todisteeseen, jonka osalta kantaja ei ole väittänyt, ettei sillä olisi ollut tilaisuutta esittää huomautuksiaan.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">200</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kuten 3.8.2023 päivätyn kantajan kirjeen 3.9 kohdasta ilmenee, kantaja ei kolmanneksi ole kiistänyt hallinnollisessa menettelyssä sitä, että Meta oli kehittänyt strategian, jossa Messenger asemoidaan erillisenä palveluna, vaan se on ainoastaan kyseenalaistanut kyseisen strategian huomioon ottamisen merkityksellisyyden Messengerin luokittelemiseksi numeroista riippumattomaksi henkilöiden väliseksi viestintäpalveluksi digimarkkinasäädöstä sovellettaessa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">201</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komissio on neljänneksi maininnut riidanalaisen päätöksen 221 perustelukappaleeseen sisältyvässä kyseisen päätöksen alaviitteessä 193 todisteena Statistan tutkimuksen sekä BERECin kertomuksen Euroopan unionin kuluttajien vaikutelmista ja käyttäytymisestä digitaalisilla viestintäalustoilla. Kantaja väittää Statistan tutkimuksen osalta, että komissio käytti tätä todistetta osoittaakseen, että Messenger ylitti ”hyvin suuressa määrin” tärkeäksi yhdysväyläksi nimeämiseen sovellettavat määrälliset kynnysarvot, mutta että sille ei ole annettu mahdollisuutta esittää huomautuksiaan.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">202</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Riidanalaisen päätöksen 221 perustelukappale on osa digimarkkinasäädöksen 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa vahvistetun olettaman kumoamista koskevaa analyysiä, koska komissio on todennut Messengerin olevan yksi unionissa eniten käytetyistä verkkoviestintäpalveluista.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">203</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tältä osin on ensinnäkin todettava, että hallinnollisessa menettelyssä oli keskusteltu kysymyksestä Messengerin asemoinnista muihin viestintäpalveluihin nähden. Alustavan lausunnon 47 kohdan b alakohdassa komissio näet huomautti, että julkisten kertomusten ja muiden yleisön saatavilla olevien lähteiden mukaan Meta oli yksi unionissa eniten käytetyistä viestintäpalvelujen tarjoajista. Komissio on lisäksi lainannut alustavan lausunnon alaviitteessä 77 riidanalaisen päätöksen alaviitteessä 193 mainittua BERECin kertomusta. Kantaja on esittänyt huomautuksia tästä todisteesta etenkin 3.8.2023 päivätyn kirjeensä 3.17 kohdassa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">204</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Se, että Messenger ylitti määrälliset kynnysarvot ”hyvin suuressa määrin”, on toiseksi näytetty toteen kyseisen palvelun yrityskäyttäjiä ja loppukäyttäjiä koskevilla tiedoilla, jotka kantaja on toimittanut komissiolle, ja Statistan kertomuksella ainoastaan tuetaan näitä muita todisteita. Lisäksi se, että komissio hylkäsi kantajan perustelun, jonka mukaan Messenger ei ollut tärkeä yhdysväylä, ei perustu yksinomaan siihen, että kyseinen palvelu ylitti merkittävästi sovellettavat kynnysarvot, vaan se perustuu myös perusteluihin ja todisteisiin, joiden osalta kantaja ei väitä, ettei sillä olisi ollut tilaisuutta esittää niistä huomautuksiaan, ja etenkin BERECin kertomukseen, joka osoittaa, että Messenger on WhatsAppin jälkeen toiseksi tärkein viestintäsovellus tutkinnan kohteena olevissa maissa, sekä siihen, että Messenger on lyönyt itsensä läpi laajassa määrin unionin loppukäyttäjien keskuudessa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">205</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Viidenneksi on huomautettava riidanalaisen päätöksen 222 perustelukappaleesta, joka perustuu kyseisen päätöksen alaviitteisiin 194 ja 195 sisältyviin todisteisiin, että myös kyseinen perustelukappale on osa digimarkkinasäädöksen 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa vahvistetun olettaman kumoamista koskevaa analyysiä. Komissio totesi erityisesti, että Messenger tarjoaa yrityskäyttäjille välineitä, joiden avulla ne voivat viestiä loppukäyttäjien kanssa. Komissio lainasi alaviitteessä 194 Metan internetsivustoa, jossa vahvistetaan kyseisten välineiden tarjoaminen. Komissio totesi myös, että Meta tarjosi yrityksille mainosvälineitä, joilla pyrittiin siihen, että käyttäjät ohjataan avaamaan keskustelu Messengerissä, ja että tällaiset kampanjat merkitsivät merkittävää tulonlähdettä Metalle. Tukeakseen toteamusta, jonka mukaan Messengerissä olevat mainosvälineet ”Lähetä viesti klikkaamalla” olivat Metalle merkittävä tulonlähde, komissio lainasi alaviitteessä 195 tuloksia koskevasta etäneuvottelusta peräisin olevaa julkista lausuntoa sekä erääseen lehtiartikkeliin sisältyvää kantajan pääjohtajan lausuntoa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">206</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tältä osin ensinnäkin hallinnollisessa menettelyssä oli keskusteltu niistä välineistä, joita Meta tarjosi yrityskäyttäjille Messengerissä. Komissio oli näet jo todennut alustavan lausunnon 47 kohdan a ja b alakohdassa, että kantaja tarjosi yrityskäyttäjille Messengerissä käytettäviä välineitä. Kantaja on vastannut tähän todisteeseen etenkin 3.8.2023 päivätyn kirjeensä 3.16 kohdan d alakohdassa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">207</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kantaja ei toiseksi väitä, ettei sillä olisi ollut tilaisuutta esittää huomautuksiaan riidanalaisen päätöksen 222 perustelukappaleen sisällöstä, jonka mukaan se tarjosi sanomanvälitykseen kirjautumisen lisävälineitä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">208</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kuten kantajan 3.8.2023 päivätyn kirjeen 3.16 kohdan d alakohdasta kolmanneksi ilmenee, se oli riitauttanut hallinnollisen menettelyn yhteydessä ainoastaan sen seikan huomioon ottamisen merkityksellisyyden, että se tarjosi yrityskäyttäjille Messengerissä käytettäviä välineitä, eikä tätä seikkaa itsessään.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">209</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Edellä esitetyn perusteella on todettava, ettei kantajan oikeutta tulla kuulluksi ole loukattu. Ensimmäisen valitusperusteen neljäs osa on näin ollen hylättävä perusteettomana ja ensimmäinen valitusperuste on siis hylättävä kokonaisuudessaan.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toinen kanneperuste, joka koskee Marketplacen luokittelemista ydinalustapalveluksi, joka on tärkeä yhdysväylä</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">210</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toinen kanneperuste jakautuu viiteen osaan, joista</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">ensimmäinen koskee sitä, että komissio ei ole tulkinnut ja soveltanut oikein digimarkkinasäädöksen 2 artiklan 5 alakohtaa nimetessään Marketplacen verkossa toimivan välityspalvelun tyyppiseksi ydinalustapalveluksi, kun otetaan huomioon etenkin komission riidanalaisen päätöksen 266 perustelukappaleessa esittämä verkossa toimivan välityspalvelun määrittelemisen arviointia koskeva oikeudellinen kriteeri, jonka mukaan on niin, että jotta palvelu täyttää kyseisen määritelmän, on tärkeää, että yrityksillä on ollut ”käytännössä mahdollisuus” tarjota tavaroita tai palveluja kuluttajille</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">toinen koskee sitä, että jos unionin yleisen tuomioistuimen olisi katsottava ensimmäisen osan yhteydessä, että riidanalaisen päätöksen 266 perustelukappaleessa esitetty oikeudellinen kriteeri on oikea, kyseisessä päätöksessä ei osoiteta, että Marketplace täytti mainitun kriteerin, muun muassa sen vuoksi, että komissio on virheellisesti jättänyt ottamatta huomioon 30.1.2023 tehdyt muutokset, joilla Meta lopetti yrityksille Ranskassa ja Saksassa tarjotun mahdollisuuden käyttää Marketplacessa Facebook-yrityssivuaan tarjotakseen myytäväksi tiettyjä tuoteryhmiä eli ajoneuvoja ja kiinteää omaisuutta</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">kolmas koskee sitä, että komissio ei ole ottanut huomioon 31.7.2023 tehtyjä muutoksia, joiden mukaan Marketplacen käyttäjät eivät voineet julkaista yhden kuukauden aikana yhteensä enempää kuin 20 ilmoitusta kussakin luokassa ”Tavarat” eivätkä enempää kuin viisi ilmoitusta kussakin luokassa ”Ajoneuvot”, ”Ajoneuvojen osat ja tarvikkeet” ja ”Myytävät tai vuokrattavat talot” (jäljempänä 31.7.2023 tehdyt muutokset) ja joista kantaja oli ilmoittanut komissiolle ennen riidanalaisen päätöksen antamista</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">neljäs koskee sitä, että komissio on virheellisesti päätellyt, että Messenger on erikseen tärkeä yhdysväylä, kun se hylkäsi kantajan digimarkkinasäädöksen 3 artiklan 5 kohdan nojalla hallinnollisessa menettelyssä esittämät perustelut ja todisteet siitä syystä, että niillä ei selvästi asetettu kyseenalaiseksi digimarkkinasäädöksen 3 artiklan 2 kohdassa vahvistettuja olettamia, ja se teki näin aloittamatta markkinatutkimusta digimarkkinasäädöksen 17 artiklan 1 tai 3 kohdan nojalla</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">viides koskee sitä, että komissio on vastoin olennaista menettelymääräystä esittänyt uusia todisteita ensimmäistä kertaa riidanalaisessa päätöksessä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">211</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin yleinen tuomioistuin katsoo aiheelliseksi tarkastella aluksi argumentteja, jotka koskevat sitä ajallista kehystä, jonka komissio otti huomioon riidanalaisessa päätöksessä Marketplacen luokittelemiseksi verkossa toimivaksi välityspalveluksi, ja riidanalaisen päätöksen perustelujen puutteellisuutta 31.7.2023 tehtyjen muutosten osalta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">212</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toisen kanneperusteen toisessa ja kolmannessa osassa kantaja väittää muun muassa, että riidanalaisessa päätöksessä on oikeudellisia virheitä ja ilmeisiä arviointivirheitä, koska siinä ei ole otettu huomioon tammikuun 2023 ja riidanalaisen päätöksen antamisajankohdan välisenä aikana Marketplacen osalta tapahtuneita merkityksellisiä tosiseikkoja, eikä etenkään 30.1.2023 ja 31.7.2023 tehtyjä muutoksia, tai ainakin, koska siinä ei ainakaan anneta niille riittävää merkitystä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">213</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komissio katsoi kantajan mukaan erityisesti virheellisesti, ettei sen tarvinnut ottaa huomioon Marketplaceen tehtyjä muutoksia, jotka on toteutettu vuonna 2023 ennen riidanalaisen päätöksen antamista, sen selvittämiseksi, voitiinko Marketplace nimetä verkossa toimivan välityspalvelun tyyppiseksi ydinalustapalveluksi. Omaksuessaan tämän lähestymistavan komissio teki oikeudellisen virheen, koska digimarkkinasäädöksen 2 artiklan 2 ja 5 alakohtaa on tulkittava siten, että näiden säännösten soveltamisen on perustuttava kaikkiin nimeämisajankohtana olemassa olleisiin todisteisiin. Komissio ei noudattanut myöskään velvollisuuttaan tutkia asiakirja-aineisto huolellisesti ja puolueettomasti, jotta sillä olisi päätöstä antaessaan käytettävissään mahdollisimman kattavat ja luotettavat tiedot.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">214</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kantaja väittää lisäksi, että riidanalaista päätöstä on perusteltu puutteellisesti siltä osin kuin on kyse Marketplacen nimeämisestä verkossa toimivan välityspalvelun tyyppiseksi ydinalustapalveluksi. Kantaja väittää lisäksi, että kun komissio ei ottanut huomioon 31.7.2023 tehtyjä muutoksia, se laiminlöi hyvää hallintotapaa koskevan velvollisuutensa. Kantaja on todennut vielä vastauksena 28.3.2025 toteutettuun prosessinjohtotoimeen, jolla unionin yleinen tuomioistuin kehotti asianosaisia ottamaan kantaa siihen, onko riidanalaista päätöstä perusteltu riittävästi 31.7.2023 tehtyjen muutosten osalta, että riidanalaiseen päätökseen ei sisälly mitään painavia perusteluja, joilla selitetään, miksi komissio oli 31.7.2023 tehtyjen muutosten jälkeen katsonut, että Marketplacessa saattoi olla vielä huomattava määrä yrityskäyttäjiä, ja vielä vähemmän, miksi tai missä määrin näiden yritysten lukumäärä oikeutti katsomaan kyseisen palvelun tärkeäksi yhdysväyläksi näille yrityksille.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">215</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kantaja väittää lisäksi, että 31.7.2023 tehdyistä muutoksista on seurannut, ettei yhtäkään Marketplacen käyttäjää voitu enää pitää riidanalaisessa päätöksessä käytetyssä indikaattorissa tarkoitettuna power sellerinä Marketplacen yrityskäyttäjien tunnistamiseksi eli unioniin sijoittautuneena tai unionissa sijaitsevana käyttäjänä, joka on luonut tilikautena yhden kuukauden aikana vähintään 28 ilmoitusta, joista vähintään 80 prosenttia kuuluu samaan luokkaan (jäljempänä power seller). Näillä muutoksilla näet rajoitettiin ilmoitusten lukumäärä 20:een samassa ilmoitusluokassa ja viiteen kussakin luokassa ”Ajoneuvot”, ”Ajoneuvojen osat ja tarvikkeet” ja ”Myytävät tai vuokrattavat talot” saman kuukauden aikana. Marketplacella ei siis ole ollut riidanalaisen päätöksen antamisajankohtana enää yrityskäyttäjiä power sellersiä koskevaan indikaattoriin, johon komissio itse on päättänyt tukeutua, perustuvan komission lähestymistavan mukaan. Riidanalaista päätöstä ei siis ole perusteltu oikeudellisesti riittävällä tavalla siltä osin kuin on kyse Marketplacen B2C-käytöstä näiden muutosten jälkeen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">216</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Marketplacen luokittelemiseen verkossa toimivaksi välityspalveluksi sovelletusta ajallisesta kehyksestä on todettava komission pitäytyneen vastineessaan kannassaan, joka on ilmaistu riidanalaisen päätöksen 256 perustelukappaleessa, joka sisältyy kyseisen päätöksen 5.6.1 kohtaan, joka koskee Marketplacen luokittelua ja rajaamista ja jonka mukaan komission oli digimarkkinasäädöksen 3 artiklan mukaista nimeämistä varten otettava huomioon tiedot riidanalaista nimeämistä edeltäneiltä kolmelta viimeiseltä tilikaudelta eli vuosilta 2020–2022. Kyseisen perustelukappaleen mukaan sillä, että Meta oli toteuttanut muutoksia tammikuussa 2023 ja että se aikoi toteuttaa muita muutoksia, joilla kaikilla pyrittiin rajoittamaan sitä mahdollisuutta, että yrityskäyttäjät käyttävät Marketplacea, ei siis ollut mitään vaikutusta komission päätelmään, jonka mukaan Marketplace ei ollut yksinomaan C2C-alusta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">217</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komissio on todennut lisäksi ottaneensa todellakin huomioon kaikki todisteet, jotka sillä oli käytettävissään riidanalaisen päätöksen antamisajankohtana, ja erityisesti 31.7.2023 tehdyt muutokset, selvittääkseen, oliko Marketplace digimarkkinasäädöksen 2 artiklan 5 alakohdan mukainen verkossa toimiva välityspalvelu. Kantajan argumentaatio, joka koske merkityksellistä ajallista kehystä arvioitaessa ydinalustapalvelun luokittelua, on siis tehoton.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">218</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komissio väittää 31.7.2023 tehtyjä muutoksia koskevien riidanalaisen päätöksen perustelujen osalta, että se on esittänyt riidanalaisessa päätöksessä riittävästi ne syyt, jotka oikeuttavat sen kannan. Komissio on esittänyt erityisesti vastauksena 28.3.2025 toteutettuun prosessinjohtotoimeen, että kyseisen päätöksen 256–262 perustelukappaleessa esitetään syyt, joiden vuoksi 31.7.2023 tehdyt muutokset eivät muuttaneet mitenkään sen arviointia siitä, että kantaja antoi yrityskäyttäjille mahdollisuuden käyttää Marketplacea tarjotakseen kuluttajille tuotteita, ja näin ollen siitä, että Marketplace oli verkossa toimiva välityspalvelu.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">219</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Digimarkkinasäädöksen 3 artiklan 1 kohdassa säädetään, että yritys on nimettävä portinvartijaksi, jos se täyttää seuraavat kolme kumulatiivista edellytystä:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-285" title="page-42">
      ”a) sillä on merkittävä vaikutus sisämarkkinoihin;
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-286" title="page-42">
      b) se tarjoaa ydinalustapalvelua, joka on tärkeä yhdysväylä – –; – –
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-287" title="page-43">
      c) sillä on vakiintunut ja kestävä asema toiminnassaan tai on ennakoitavissa, että sillä on tällainen asema lähitulevaisuudessa.”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">220</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Digimarkkinasäädöksen 3 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaan yrityksen katsotaan täyttävän kyseisen artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädetyn vaatimuksen, jos se tarjoaa ydinalustapalvelua, jolla oli viimeksi kuluneen tilikauden aikana kuukausittain vähintään 45 miljoonaa unioniin sijoittautunutta tai unionissa sijaitsevaa aktiivista loppukäyttäjää ja vuosittain vähintään 10 000 unioniin sijoittautunutta aktiivista yrityskäyttäjää, jotka on määritetty ja laskettu digimarkkinasäädöksen liitteessä esitetyn menetelmän ja indikaattoreiden mukaisesti.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">221</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Digimarkkinasäädöksen 3 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaan yrityksen katsotaan täyttävän kyseisen artiklan 1 kohdan c alakohdassa säädetyn vaatimuksen, jos kyseisen artiklan 1 kohdan b alakohdassa määritellyt kynnysarvot täyttyivät kunkin kolmen viimeisen tilikauden aikana.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">222</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Edellä mainittujen säännösten perusteella pitää paikkansa, että – kuten komissio toteaa pääosin riidanalaisen päätöksen 265 perustelukappaleessa – kysymys siitä, täyttääkö yritys digimarkkinasäädöksen 3 artiklan 2 kohdan c alakohdassa säädetyt kynnysarvot, edellyttää retrospektiivistä tutkintaa, joka kattaa nimeämistä edeltäneet kolme viimeistä tilikautta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">223</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tältä osin on muistutettava, että digimarkkinasäädöksessä säädetään ennakkosääntelyjärjestelmästä, jonka mukaan komission portinvartijoiksi nimeämien portinvartijoiden tarjoamien ydinalustapalvelujen yrityskäyttäjille ja loppukäyttäjille olisi turvattava tietyt sääntelytakeet (ks. vastaavasti digimarkkinasäädöksen johdanto-osan seitsemäs perustelukappale). Digimarkkinasäädöksen 3 artiklan 10 kohdan mukaan siis vartijaksi nimetyn yrityksen on noudatettava kyseisen asetuksen 5–7 artiklassa säädettyjä velvoitteita kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun ydinalustapalvelu on lueteltu nimeämispäätöksessä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">224</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Digimarkkinasäädöksen 2 artiklan 2 alakohdassa tarkoitetuksi ydinalustapalveluksi luokittelemista koskeva kysymys, johon sisältyy ydinalustapalvelun luonteeseen liittyvä laadullinen arviointi, eroaa kuitenkin siitä kysymyksestä, täyttääkö yritys kyseisen palvelun osalta digimarkkinasäädöksen 3 artiklan 2 kohdassa säädetyt määrälliset kynnysarvot, joiden perusteella – jos ne on saavutettu – voidaan katsoa, että kyseisen artiklan 1 kohdassa säädetyt vaatimukset täyttyvät.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">225</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">On erityisesti todettava, että – toisin kuin säädetään sen kysymyksen arvioimiseksi, onko digimarkkinasäädöksen 3 artiklan 2 kohdassa säädetyt määrälliset kynnysarvot täytetty – unionin lainsäätäjä ei ole säätänyt, että arvioitaessa jonkin palvelun luokittelemista ydinalustapalveluksi digimarkkinasäädöksen 2 artiklan 2 alakohdan nojalla, tämän arvioinnin olisi perustuttava tietoihin, jotka koskevat nimeämisvuotta edeltävää ajanjaksoa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">226</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Koska tällaista ajallista rajoitusta ei ole vahvistettu palvelun luokittelun yhteydessä, on huomautettava, että unionin toimen laillisuutta on arvioitava toimen antamisajankohtana olemassa olleiden tosiseikkojen ja oikeudellisten seikkojen perusteella (ks. tuomio 18.7.2013, Schindler Holding ym. v. komissio, C‑501/11 P, EU:C:2013:522, 31 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen ja tuomio 4.10.2024, García Fernández ym. v. komissio ja SRB, C‑541/22 P, EU:C:2024:820, 327 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen). Komission on lisäksi hyvän hallinnon nimissä suoritettava tutkintansa huolellisesti ja puolueettomasti, jotta sillä on lopullista päätöstä antaessaan käytettävissään tätä varten mahdollisimman kattavat ja luotettavat tiedot (ks. vastaavasti ja analogisesti tuomio 14.5.2020, Agrobet CZ, C‑446/18, EU:C:2020:369, 43 ja 44 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen ja tuomio 10.11.2022, komissio v. Valencia Club de Fútbol, C‑211/20 P, EU:C:2022:862, 78 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">227</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komissio on näet täsmentänyt vastauksena unionin yleisen tuomioistuimen istunnossa tältä osin esittämiin kysymyksiin, että sen mukaan Marketplaceen tammikuusta 2023 lähtien ja ennen riidanalaisen päätöksen antamista tehdyt muutokset olivat todellakin merkityksellisiä sen kysymyksen kannalta, onko Marketplace verkossa toimiva välityspalvelu. Se on siis todennut, ettei se enää pitäydy edellä 216 kohdassa tiivistetysti esitetyssä kannassaan, joka koskee riidanalaisen päätöksen 256 perustelukappaleessa esitettyä merkityksellistä ajallista kehystä arvioitaessa jonkin palvelun luokittelemista verkossa toimivaksi välityspalveluksi.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">228</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">On vielä todettava, ettei riidanalaisen päätöksen 256 perustelukappaleessa esitetty komission alkuperäinen kanta ole myöskään yhteensopiva täytäntöönpanoasetuksen 2023/814 3 artiklan 3 kohdan kanssa, jossa säädetään muun muassa ilmoituksen tekevän yrityksen velvollisuudesta ilmoittaa komissiolle, kun sen ilmoitus on käsiteltävänä, ilman aiheetonta viivytystä kaikki ilmoituksessa esitettyjen tosiseikkojen olennaiset muutokset.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">229</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tämän perusteella on ensinnäkin pääteltävä, että komissio on riidanalaisessa päätöksessä ottanut lähtökohdaksi oikeudellisesti virheellisen ajallisen kehyksen arvioidakseen, oliko Marketplace luokiteltava verkossa toimivan välityspalvelun tyyppiseksi ydinalustapalveluksi, koska sen riidanalaisen päätöksen 256 perustelukappaleessa esittämässä kannassa sekoitetaan toisiinsa ajallinen kehys, jolla on merkitystä tutkittaessa sitä, onko digimarkkinasäädöksen 3 artiklan 2 kohdan c alakohdassa säädetty kynnysarvo, joka on rajattu nimeämistä edeltäviin kolmeen viimeiseen tilikauteen, täyttynyt ja ajallinen kehys, jolla on merkitystä arvioitaessa jonkun palvelun luokittelemista ydinalustapalveluksi digimarkkinasäädöksen 2 artiklan 2 alakohdan mukaisesti ja jonka osalta unionin lainsäätäjä ei ole säätänyt tällaisesta retrospektiivisestä tutkinnasta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">230</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tämän jälkeen on tutkittava tämän oikeudellisen virheen vaikutusta riidanalaisen päätöksen laillisuuteen, koska komissio väittää toissijaisesti ottaneensa kuitenkin huomioon 31.7.2023 tehdyt muutokset päätellessään, että Marketplace oli riidanalaisen päätöksen antamisajankohtana digimarkkinasäädöksen 2 artiklan 2 alakohdassa tarkoitettu verkossa toimivan välityspalvelun tyyppinen ydinalustapalvelu.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">231</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Oikeuskäytännön mukaan riidanalaisen toimen päättelyssä tehty virhe ei johda kyseisen toimen kumoamiseen, jos sillä ei käsiteltävän asian erityisissä olosuhteissa ole voinut olla lopputuloksen kannalta ratkaisevaa vaikutusta (ks. tuomio 17.7.2024, Bytedance v. komissio, T‑1077/23, muutoksenhaku vireillä, EU:T:2024:478, 112 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">232</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tältä osin on tutkittava, ovatko 31.7.2023 tehtyjä muutoksia koskevat riidanalaiseen päätökseen sisältyvät perustelut riittävät, koska tämä kysymys on tuotu esiin toisen kanneperusteen kolmannen osan yhteydessä (ks. edellä 214 ja 215 kohta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">233</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komissio muistutti riidanalaisen päätöksen 247 perustelukappaleessa, että digimarkkinasäädöksen 2 artiklan 5 alakohdan mukaan verkossa toimivalla välityspalvelulla tarkoitetaan oikeudenmukaisuuden ja avoimuuden edistämisestä verkossa toimivien välityspalvelujen yrityskäyttäjiä varten 20.6.2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1150 (EUVL 2019, L 186, s. 57) 2 artiklan 2 alakohdassa määriteltyjä verkossa toimivia välityspalveluja. Viimeksi mainitun säännöksen mukaan verkossa toimivan välityspalvelun määritelmän täyttämiseksi palvelun on muiden edellytysten ohella mahdollistettava se, että yrityskäyttäjät voivat tarjota kuluttajille tavaroita tai palveluja, ja sen tarkoituksena on helpottaa yrityskäyttäjien ja kuluttajien välisten suorien liiketoimien käynnistämistä, riippumatta siitä, toteutuvatko liiketoimet lopulta (jäljempänä verkossa toimivan välityspalvelun määritelmän toinen edellytys).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">234</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Luokitellessaan Marketplacen digimarkkinasäädöksen 2 artiklan 5 alakohdassa tarkoitetuksi verkossa toimivaksi välityspalveluksi komissio käytti power sellers ‑indikaattoria yksilöidäkseen Marketplacen yrityskäyttäjät.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">235</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komissio selitti siis riidanalaisen päätöksen 258 perustelukappaleessa, että kyseisen päätöksen antamisajankohtana yrityskäyttäjillä oli mahdollisuus toimia kaupallisessa tai ammatillisessa ominaisuudessa ja julkaista kuluttajille tarkoitettuja tuote- ja palveluilmoituksia Marketplacessa henkilökohtaisen Facebook-profiilinsa kautta. Vaikka kantaja ei ole ”tunnistanut muodollisesti” näitä käyttäjiä, komissio katsoi, että samantyyppisten ilmoitusten suuri määrä saattoi viitata siihen, että käyttäjä toimi kaupallisessa tai ammatillisessa ominaisuudessa ja että myös näitä käyttäjiä oli pidettävä yrityskäyttäjinä. Komissio huomautti tältä osin, että kantaja käytti sisäisiin tarkoituksiin samankaltaista power sellers ‑indikaattoria tunnistaakseen käyttäjät, jotka julkaisevat suuren määrän ilmoituksia tai julkaisevat niitä suurella tiheydellä, ja totesi, että kantajan toimittamien lukujen mukaan näiden yrityskäyttäjien lukumäärä oli power sellers ‑indikaattoria käyttämällä [&gt; 100 000] vuonna 2020, [&gt; 100 000] vuonna 2021 ja [&gt; 100 000] vuonna 2022.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">236</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komissio katsoi riidanalaisen päätöksen 259 perustelukappaleessa, että kantajan perustelu, jonka mukaan loppukäyttäjät saattoivat perustellusti luoda saman kuukauden aikana suuren määrän ilmoituksia samassa luokassa muista kuin kaupallisista syistä, ei ollut merkityksellinen, koska tämä ei missään tapauksessa sulkenut pois sitä, että yrityskäyttäjät käyttivät Marketplacea henkilökohtaisen profiilinsa kautta julkaistakseen ilmoituksia kaupallisessa tai ammatillisessa ominaisuudessa. Komissio totesi, että vaikka oletetaan, että tietyt loppukäyttäjät voivat luoda suuren määrän ilmoituksia muista kuin kaupallisista syistä, kantajan sisäisessä järjestelmässä käytetyn kaltaiseen välityspalvelimeen perustuvissa tiedoissa yksilöitiin sellainen määrä käyttäjiä, joka ylitti selvästi digimarkkinasäädöksen 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa vahvistetun aktiivisten yrityskäyttäjien vuotuisen kynnysarvon.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">237</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komissio totesi riidanalaisen päätöksen 260 perustelukappaleessa, että muutokset, joita kantaja oli tehnyt Marketplaceen tammikuusta 2023 lähtien, eivät näin ollen vaikuttaneet siihen, että yrityskäyttäjät saattoivat edelleen olla aktiivisesti mukana Marketplacessa henkilökohtaisen profiilinsa kautta. Komission mukaan tämä päätelmä päti, vaikka muutoksista oli seurannut, että tietyt yrityskäyttäjät, jotka julkaisivat ilmoituksia Facebook-yrityssivullaan, olivat lähteneet alustalta tai julkaisseet ilmoituksiaan henkilökohtaisen profiilinsa kautta. Sen mukaan suurin osa Marketplacen yrityskäyttäjistä julkaisi joka tapauksessa tavarailmoituksia henkilökohtaisen profiilinsa kautta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">238</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Lisäksi komissio esitti riidanalaisen päätöksen 261 perustelukappaleessa kolme kuvakaappausta, jotka sen mukaan olivat muiden ohella viimeaikaisia esimerkkejä yrityskäyttäjien Marketplacessa henkilökohtaisen profiilinsa kautta julkaisemista ilmoituksista.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">239</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komissio totesi riidanalaisen päätöksen 262 perustelukappaleessa, että kysymys siitä, onko käyttäjää pidettävä yrityskäyttäjänä sen Marketplacessa julkaisemien ilmoitusten lukumäärän ja julkaisemistiheyden vuoksi, riippuu kunkin tapauksen olosuhteista. Komissio huomautti tältä osin, että niitä käyttäjiä, jotka luovat irtaimen osalta 20 ilmoitusta taikka myytävien tai vuokrattavien talojen osalta kuukausittain viisi ilmoitusta noudattamalla niitä tulevia rajoituksia, joita Meta oli parhaillaan ottamassa käyttöön, voitaisiin edelleen pitää yrityskäyttäjinä tosiasiallisten olosuhteiden nojalla.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">240</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kuten edellä 53 kohdassa on huomautettu, vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan SEUT 296 artiklan toisessa kohdassa edellytettyjen perustelujen on oltava kyseessä olevan toimen luonteen mukaisia ja niissä on selkeästi ja yksiselitteisesti ilmaistava toimen toteuttaneentoimielimen päättely siten, että niille, joita toimenpide koskee, selviävät sen syyt ja että toimivaltainen tuomioistuin voi harjoittaa valvontaansa. Perusteluvelvollisuuden täyttymistä on arvioitava asiaan liittyvien olosuhteiden perusteella, joita ovat muun muassa toimen sisältö, esitettyjen perustelujen luonne ja se tarve, joka niillä, joille toimi on osoitettu, tai muilla henkilöillä, joita se koskee suoraan ja erikseen, voi olla saada selitysten saamiseen. Perusteluissa ei tarvitse esittää kaikkia asiaan liittyviä tosiseikkoja ja oikeudellisia seikkoja koskevia yksityiskohtia, koska arvioitaessa sitä, täyttävätkö toimen perustelut SEUT 296 artiklan toisessa kohdassa vahvistetut vaatimukset, on otettava huomioon sen sanamuodon lisäksi myös asiayhteys ja kaikki asiaa koskevat oikeussäännöt.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">241</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Oikeuskäytännöstä ilmenee myös, että unionin toimielimen tai elimen tekemän päätöksen perusteluissa ei saa muun muassa olla ristiriitaisuuksia, jotta ne, joita päätös koskee, voivat saada tietoonsa kyseisen päätöksen tosiasialliset perustelut voidakseen puolustaa oikeuksiaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa ja jotta kyseinen tuomioistuin voi harjoittaa valvontaansa (ks. tuomio 22.1.2025, Norddeutsche Landesbank – Girozentrale v. SRB (Vuoden 2022 ennakolliset vakausmaksut), T‑407/22, ei julkaistu, EU:T:2025:56, 193 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">242</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Riidanalaiseen päätökseen sisältyvien 31.7.2023 tehtyjä muutoksia koskevien perustelujen riittävyyttä on tutkittava näiden näkökohtien valossa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">243</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ensimmäiseksi on todettava, että 31.7.2023 tehtyjä muutoksia tarkastellaan riidanalaisessa päätöksessä korkeintaan marginaalisesti.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">244</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ensinnäkin riidanalaisen päätöksen 262 perustelukappaleessa esitetty päättely on epämääräinen ja hypoteettinen. Komissio huomauttaa näet viitattuaan niihin tuleviin rajoituksiin, joita Meta oli ottamassa käyttöön siltä osin kuin oli kyse Facebookin käyttäjien mahdollisuudesta käyttää henkilökohtaista profiiliaan ammatillisessa ominaisuudessa – mikä komission mukaan oli ymmärrettävä viittaukseksi 31.7.2023 tehtyihin muutoksiin –, että näitä käyttäjiä ”voitaisiin edelleen pitää yrityskäyttäjinä tosiasiallisten olosuhteiden nojalla”.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">245</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komissio ei kuitenkaan esitä riidanalaisen päätöksen 262 perustelukappaleessa mitään konkreettista analyysiä 31.7.2023 tehdyistä muutoksista tukeakseen päätelmäänsä, jonka mukaan Marketplace täytti verkossa toimivan välityspalvelun määritelmän toisen edellytyksen näiden muutosten toteuttamisesta huolimatta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">246</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Riidanalaisen päätöksen 262 perustelukappaleessa todetaan lisäksi, että kysymys siitä, onko käyttäjää pidettävä yrityskäyttäjänä sen julkaisemien ilmoitusten lukumäärän ja julkaisemistiheyden vuoksi, ”riippuu kunkin tapauksen olosuhteista”. Komissio ei kuitenkaan täsmennä niitä olosuhteita, joita se piti merkityksellisinä nyt käsiteltävässä tapauksessa 31.7.2023 tehtyjen muutosten vaikutuksen poissulkemiseksi, joten sen perustelut ovat edelleen puutteelliset.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">247</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toiseksi kantaja totesi alustavaan lausuntoon 3.8.2023 antamassaan vastauksessa ja unionin yleiselle tuomioistuimelle toimittamissaan kirjelmissä – eikä komissio ole tätä kiistänyt –, että 31.7.2023 tehdyistä muutoksista oli seurannut, ettei enää ollut olemassa yhtäkään komission käyttämän power seller ‑indikaattorin nojalla tunnistettua Marketplacen käyttäjäyritystä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">248</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kuten edellä 215 kohdassa on huomautettu, 31.7.2023 tehdyissä muutoksissa näet rajoitettiin niiden ilmoitusten lukumäärää, jotka käyttäjä saattoi julkaista, eli yhden kuukauden aikana oli mahdollista julkaista enintään 20 ilmoitusta samassa ilmoitusluokassa, ja tämä ilmoitusten enimmäismäärä jäi alle sen kynnysarvon, jonka ylittyessä tällaisen käyttäjä katsottiin olevan power seller.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">249</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kuten edellä 234 kohdassa on todettu, juuri komissio on kuitenkin itse päättänyt tukeutua power sellers ‑indikaattoriin Marketplacen yrityskäyttäjien tunnistamiseksi.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">250</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Riidanalaisen päätöksen 262 perustelukappaleen nojalla ei siis ole mahdollista ymmärtää selkeästi ja yksiselitteisesti syitä, joiden vuoksi komissio päätteli, että verkossa toimivan välityspalvelun määritelmän toinen edellytys, joka koskee sitä, että yrityskäyttäjät käyttävät palvelua, täyttyi riidanalaisen päätöksen antamisajankohtana.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">251</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Edelleen riidanalaisen päätöksen johdanto-osan 262 perustelukappaleen mukaan on kolmanneksi niin, että komissio käsitteli 31.7.2023 tehtyjä muutoksia ”tulevina rajoituksina, joita Meta oli parhaillaan ottamassa käyttöön”.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">252</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asiakirja-aineistosta ilmenee tältä osin, että kantaja on ilmoittanut komissiolle hallinnollisessa vaiheessa asianmukaisesti 31.7.2023 tehtyjen muutosten luonteesta ja ulottuvuudesta sekä niiden vaikutuksesta siihen kriteeriin, johon komissio oli päättänyt tukeutua Marketplacen yrityskäyttäjien tunnistamiseksi.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">253</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kantaja oli näet todennut 3.7.2023 päivätyssä ilmoituksessaan komissiolle, että se oli parhaillaan panemassa täytäntöön päätöksen rajoittaa niiden ilmoitusten lukumäärän, jotka loppukäyttäjä voi julkaista Marketplacessa kuukauden aikana, enintään 20 ilmoitukseen luokassa ”Tavarat” ja viiteen ilmoitukseen luokissa ”Ajoneuvot” ja ”Myytävät tai vuokrattavat talot”. Se esitti siis, että näiden muutosten tekemisen jälkeen Marketplacessa ei olisi enää power sellersejä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">254</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tämän jälkeen kantaja ilmoitti komissiolle 3.8.2023 päivätyssä vastauksessaan alustavaan lausuntoon niiden muutosten luonteesta ja täsmällisestä ulottuvuudesta, jotka se oli juuri toteuttanut 31.7.2023.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">255</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komissiolle oli siis riidanalaisen päätöksen antamisajankohtana ilmoitettu siitä, että 31.7.2023 tehdyt muutokset eivät olleet tulevia rajoituksia, joita Meta oli parhaillaan ottamassa käyttöön, vaan rajoituksia, jotka Meta oli jo ottanut käyttöön tiedotettuaan niistä ilmoituksessaan. Kuten edellä 219–229 kohdassa on todettu, komissiolla oli velvollisuus ottaa ne huomioon.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">256</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Riidanalaiseen päätökseen ei kuitenkaan sisälly päättelyä, jonka nojalla voitaisiin ymmärtää, miksi komissio on näistä tiedoista huolimatta tarkastellut näitä muutoksia kyseisen päätöksen 262 perustelukappaleessa ”tulevina rajoituksina, joita Meta oli parhaillaan ottamassa käyttöön”.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">257</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kaikista näistä syistä riidanalaisen päätöksen 262 perustelukappaleesta ei ilmene selkeästi ja yksiselitteisesti niitä syitä, joiden vuoksi komissio katsoi 31.7.2023 tehtyjen muutosten jälkeen, että Marketplace täytti verkossa toimivan välityspalvelun määritelmän toisen edellytyksen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">258</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toiseksi on todettava, että – toisin kuin komissio väittää vastauksena 28.3.2025 toteutettuun prosessinjohtotoimeen – tätä perustelujen puutteellisuutta ei voida korjata riidanalaisen päätöksen muilla perustelukappaleilla.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">259</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komissio väittää vastauksessaan 28.3.2025 toteutettuun prosessinjohtotoimeen, että riidanalaisen päätöksen 256–261 perustelukappaleessa esitetään syyt, joiden vuoksi 31.7.2023 tehdyt muutokset eivät muuttaneet mitenkään komission kantaa, jonka mukaan Meta antoi yrityskäyttäjille mahdollisuuden käyttää Marketplacea tarjotakseen tavaroita kuluttajille ja Marketplace täytti näin ollen verkossa toimivan välityspalvelun määritelmän toisen edellytyksen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">260</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Pelkästään sen väitteen perusteella, jonka mukaan käyttäjä voi toimia kaupallisessa ominaisuudessa julkaisemalla ilmoituksia Marketplacessa henkilökohtaisen Facebook-profiilinsa kautta, ei voida – vaikka tämän väitteen tueksi on esitetty kaksi 31.7.2023 tehtyjen muutosten jälkeen otettua kuvakaappausta – kuitenkaan ymmärtää selkeästi ja yksiselitteisesti, miksi komissio katsoi 31.7.2023 tehtyjen muutosten jälkeen, että Marketplace täytti verkossa toimivan välityspalvelun määritelmän toisen edellytyksen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">261</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Myöskään komission argumentti, jonka mukaan se oli jo alustavassa lausunnossaan ilmoittanut kantajalle näkemyksensä 31.7.2023 tehdyistä muutoksista, kun niitä ei ollut vielä toteutettu, ei voi menestyä. Komissio näet totesi kyseisessä lausunnossa, että tulevat muutokset, joita Meta oli parhaillaan toteuttamassa estääkseen yrityskäyttäjiä käyttämästä Marketplacea, eivät näyttäneet voivan muuttaa Marketplacen luokittelua verkossa toimivaksi välityspalveluksi, koska niillä ”ei estetä käyttäjiä käyttämästä henkilökohtaista profiiliaan kaupallisessa tai ammatillisessa ominaisuudessa tarjotakseen tai pyrkiäkseen tarjoamaan tavaroita tai palveluja loppukäyttäjille”. On kuitenkin todettava, että samoista syistä, jotka ovat edellä 260 kohdassa esitetyn päätelmän taustalla, kyseisessä lausunnossa esitetty syy ei ole selkeä ja yksiselitteinen perustelu, jonka nojalla kantaja ja unionin yleinen tuomioistuin voisivat ymmärtää, miksi verkossa toimivan välityspalvelun määritelmän toinen edellytys täyttyi 31.7.2023 tehtyjen muutosten jälkeen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">262</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">On siis pääteltävä, että kantaja ei voi saada selville syitä sille, että Marketplace on luokiteltu verkossa toimivaksi välityspalveluksi 31.7.2023 tehtyjen muutosten jälkeen, ja että unionin tuomioistuinten on mahdotonta harjoittaa valvontaansa tältä osin, joten riidanalaisen päätöksen perustelut eivät tältä kohdin täytä edellä 240 ja 241 kohdassa mainittuja oikeuskäytännön vaatimuksia.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">263</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komission muut argumentit eivät horjuta tätä päätelmää.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">264</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ensinnäkin komissio väittää, että käyttäjää voidaan olosuhteiden mukaan pitää yrityskäyttäjänä siltä osin kuin käyttäjä voi 31.7.2023 tehdyissä muutoksissa asetettua ilmoitusten lukumäärää koskevaa rajoitusta noudattaen julkaista vuosittain 240 uutta ilmoitusta samassa luokassa. Lisäksi yksi ainoa ilmoitus voi koskea useiden tavaroiden tai tavaramuunnelmien myyntiin saattamista.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">265</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Riidanalaisessa päätöksessä ei kuitenkaan mainita käyttäjän mahdollisuutta julkaista vuosittain 240 ilmoitusta samassa luokassa eikä hypoteettista toteamusta, jonka mukaan käyttäjä voisi olosuhteiden mukaan olla yrityskäyttäjä, kun se julkaisee yhden ainoan ilmoituksen suuren tavaramäärän myyntiin saattamisesta. Kuten edellä 247 kohdassa on korostettu, kantaja on joka tapauksessa todennut – eikä komissio ole tätä kiistänyt –, että 31.7.2023 tehdyistä muutoksista oli seurannut, ettei Marketplacessa ollut enää yhtään käyttäjäyritystä sen power sellers ‑indikaattorin perusteella, jota komissio oli itse päättänyt käyttää niiden tunnistamiseksi. Tällä argumentilla ei siis voida kyseenalaistaa edellä 262 kohdassa esitettyä päätelmää, jonka mukaan riidanalaisen päätöksen perustelut eivät täytä 31.7.2023 tehtyjen muutosten huomioon ottamisen osalta edellä 240 ja 241 kohdassa mieleen palautetun oikeuskäytännön vaatimuksia.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">266</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Vaikka toiseksi on totta – kuten komissio väittää –, että pelkkä yrityskäyttäjiin sovellettavien ehtojen muodollinen muuttaminen ei lähtökohtaisesti riitä sulkemaan pois sitä, että palvelu on verkossa toimiva välityspalvelu, tämä seikka ei vapauta komissiota velvollisuudesta esittää asianmukaiset ja riittävät syyt selittääkseen, miten se on ottanut huomioon tällaisen muutoksen, varsinkaan kun – kuten edellä 247 kohdassa on huomautettu – kantajan mukaan – eikä komissio ole tätä kiistänyt – näistä muutoksista oli seurannut, ettei Marketplacessa ollut enää yhtään käyttäjäyritystä komission riidanalaisessa päätöksessä niiden tunnistamiseksi käyttämän power sellers ‑indikaattorin perusteella.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">267</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kolmanneksi komissio väittää, että digimarkkinasäädöksen 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa vahvistettu 10 000 yrityskäyttäjän kynnysarvo oli täyttynyt laajoilta osin jokaisen nimeämistä edeltäneen kolmen viimeisen tilikauden osalta. Komission mukaan ei siis ole ilmeistä, että pelkästään rajaamisella 20 ilmoitukseen kuukaudessa kussakin luokassa ”Tavarat” siten, että kussakin luokassa ”Ajoneuvot”, ”Ajoneuvojen osat ja tarvikkeet” ja ”Myytävät tai vuokrattavat asunnot” voidaan julkaista enintään viisi ilmoitusta, voitaisiin poistaa niin paljon Marketplacen yrityskäyttäjiä, että niiden lukumäärä ei enää ylitä mainittua 10 000:n kynnysarvoa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">268</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komission tehtävänä oli kuitenkin selittää riidanalaisessa päätöksessä, miten Marketplace voitiin 31.7.2023 tehtyjen muutosten jälkeen katsoa palveluksi, joka täytti verkossa toimivan välityspalvelun määritelmän toisen edellytyksen. Kuten edellä 244 ja 245 kohdassa on todettu, riidanalaisesta päätöksestä ei kuitenkaan ilmene, että komissio olisi suorittanut kyseisten muutosten konkreettisen analyysin. Kuten edellä 219–229 kohdassa on lisäksi katsottu, komissio ei voinut luokitellessaan Marketplacen verkossa toimivan välityspalvelun tyyppiseksi ydinalustapalveluksi ottaa huomioon vain tietoja, jotka koskivat nimeämistä edeltänyttä kolmea viimeistä tilikautta. Näin ollen se seikka, että kyseessä oleva kynnysarvo oli ylittynyt laajoilta osin näiden tilikausien aikana, ei ole riittävä syy, joka voi perustella päätelmän, jonka mukaan Marketplace täytti riidanalaisen päätöksen antamisajankohtana verkossa toimivan välityspalvelun määritelmän toisen edellytyksen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">269</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komission lisäargumentit on näin ollen hylättävä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">270</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kaiken edellä esitetyn perusteella on hyväksyttävä yhtäältä toisen kanneperusteen toinen ja kolmas osa siltä osin kuin komissio teki oikeudellisen virheen määrittäessään ajallisen kehyksen, jota sovelletaan Marketplacen luokittelemiseksi verkossa toimivaksi välityspalveluksi, koska se katsoi, että sen oli otettava huomioon ainoastaan nimeämistä edeltäneitä kolmea viimeistä tilikautta koskevat tiedot, ja toisaalta toisen kanneperusteen kolmas osa siltä osin kuin komissio ei noudattanut perusteluvelvollisuuttaan niiden syiden osalta, joiden vuoksi Marketplace luokiteltiin verkossa toimivaksi välityspalveluksi 31.7.2023 tehdyistä muutoksista huolimatta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">271</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Riidanalaisen päätöksen 2 artiklan f alakohta on siis kumottava tarvitsematta tutkia kantajan toisen kanneperusteen tueksi esittämiä muita argumentteja, ja kanne on hylättävä muilta osin.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Oikeudenkäyntikulut</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">272</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 134 artiklan 3 kohdan mukaan on niin, että jos asiassa osa vaatimuksista ratkaistaan toisen asianosaisen ja osa toisen asianosaisen hyväksi, kukin asianosainen vastaa omista kuluistaan.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">273</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Koska nyt käsiteltävässä tapauksessa kumpikin asianosainen on hävinnyt asian osittain, unionin yleinen tuomioistuin katsoo, että asian olosuhteita arvioidaan oikein, kun päätetään, että kukin asianosainen vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">274</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Lisäksi työjärjestyksen 138 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltiot, jotka ovat asiassa väliintulijoina, vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan. Ranskan tasavalta vastaa siis omista oikeudenkäyntikuluistaan.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C41DispositifIntroduction" id="para-344" title="page-51">
      Näillä perusteilla
    </p>
    <p class="C19Centre" id="para-345" title="page-51">
      UNIONIN YLEINEN TUOMIOISTUIN (kahdeksas jaosto, viiden tuomarin kokoonpano)
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-346" title="page-51">
      on ratkaissut asian seuraavasti:
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">1)</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Metan nimeämisestä portinvartijaksi kilpailullisista ja oikeudenmukaisista markkinoista digitaalialalla annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2022/1925 3 artiklan nojalla 5.9.2023 annetun komission päätöksen C(2023) 6105 final 2 artiklan f alakohta kumotaan.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">2)</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kanne hylätään muilta osin.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">3)</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Meta Platforms, Inc., Euroopan komissio ja Ranskan tasavalta vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <div class="signatures">
<p class="C77SignaturesComposition" id="para-350" title="page-52">
<span class="signatory">van der </span>
<span class="signatory">Woude</span>
<span class="signatory_separator"> </span>
<span class="signatory">De </span>
<span class="signatory">Baere</span>
<span class="signatory_separator"> </span>
<span class="signatory">Petrlík</span>
</p>
<p class="C77SignaturesComposition" id="para-351" title="page-52">
<span class="signatory">Kecsmár</span>
<span class="signatory_separator"> </span>
<span class="signatory_separator"> </span>
<span class="signatory">Kingston</span>
</p>
<p class="C77SignaturesAlinea" id="para-352" title="page-52">
<span class="signatory">Julistettiin Luxemburgissa </span>
<span class="signatory">3 päivänä kesäkuuta 2026</span>
<span class="signatory">.</span>
</p>
<p class="C77Signatures" id="para-353" title="page-52">
<span class="signatory">Allekirjoitukset</span>
</p>
</div>
    
    
    
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-354" title="page-53">
      
        <br/>
      
    </p>
    <div class="toc">
<p class="C19Centre" id="para-355" title="page-53">
<span>Sisällys</span>
</p>
<p class="CTOC1" id="para-356" title="page-53">
<span>Asian tausta </span>
<span>2</span>
</p>
<p class="CTOC1" id="para-357" title="page-53">
<span>Asianosaisten vaatimukset </span>
<span>4</span>
</p>
<p class="CTOC1" id="para-358" title="page-53">
<span>Oikeudellinen arviointi </span>
<span>5</span>
</p>
<p class="CTOC2" id="para-359" title="page-53">
<span>Pyyntö tietojen poistamisesta yleisön saatavilta </span>
<span>5</span>
</p>
<p class="CTOC2" id="para-360" title="page-53">
<span>Kantajalla edelleen oleva oikeussuojan tarve riidanalaisen päätöksen kumoamiseen siltä osin kuin Marketplace luokitellaan kyseisessä päätöksessä ydinalustapalveluksi, joka on tärkeä yhdysväylä </span>
<span>7</span>
</p>
<p class="CTOC2" id="para-361" title="page-53">
<span>Ensimmäinen kanneperuste, joka koskee Messengerin luokittelemista ydinalustapalveluksi, joka on tärkeä yhdysväylä </span>
<span>8</span>
</p>
<p class="CTOC3" id="para-362" title="page-53">
<span>Ensimmäinen osa, joka koskee Messengerin arvioimista konkreettisesti ja sen luokittelemista itsenäiseksi numeroista riippumattoman henkilöiden välisen viestintäpalvelun tyyppiseksi ydinalustapalveluksi </span>
<span>9</span>
</p>
<p class="CTOC4" id="para-363" title="page-53">
<span>– Ensimmäinen väite, jonka mukaan komissio jätti ottamatta huomioon kantajan esittämät todisteet, tulkitsi niitä virheellisesti ja/tai otti ne huomioon vääristyneellä tavalla </span>
<span>9</span>
</p>
<p class="CTOC4" id="para-364" title="page-53">
<span>– Toinen väite, joka koskee Messengeristä tehtyä arviointia, jonka väitetään olevan syrjivä ja mielivaltainen </span>
<span>15</span>
</p>
<p class="CTOC4" id="para-365" title="page-53">
<span>– Kolmas väite, joka koskee digimarkkinasäädöksen liitteen väitettyä noudattamatta jättämistä </span>
<span>16</span>
</p>
<p class="CTOC3" id="para-366" title="page-53">
<span>Toinen osa, joka koskee niitä oikeudellisia kriteereitä, joita sovelletaan Messengerin kaltaisen palvelun luokittelemiseen numeroista riippumattoman henkilöiden välisen viestintäpalvelun tyyppiseksi ydinalustapalveluksi </span>
<span>18</span>
</p>
<p class="CTOC3" id="para-367" title="page-53">
<span>Kolmas osa, joka koskee sen olettaman asettamista kyseenalaiseksi, jonka mukaan Messenger oli tärkeä yhdysväylä </span>
<span>23</span>
</p>
<p class="CTOC4" id="para-368" title="page-53">
<span>– Ensimmäinen väite, joka koskee digimarkkinasäädöksen 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa vahvistetun olettaman kumoamista </span>
<span>23</span>
</p>
<p class="CTOC4" id="para-369" title="page-53">
<span>– Toinen väite, joka koskee vaatimusta, jonka mukaan Messenger on ”erikseen” tärkeä yhdysväylä </span>
<span>30</span>
</p>
<p class="CTOC4" id="para-370" title="page-53">
<span>– Kolmas väite, jonka mukaan komissio on virheellisesti jättänyt aloittamatta markkinatutkimuksen </span>
<span>33</span>
</p>
<p class="CTOC3" id="para-371" title="page-53">
<span>Neljäs väite, joka koskee puolustautumisoikeuksien loukkaamista </span>
<span>35</span>
</p>
<p class="CTOC2" id="para-372" title="page-53">
<span>Toinen kanneperuste, joka koskee Marketplacen luokittelemista ydinalustapalveluksi, joka on tärkeä yhdysväylä </span>
<span>41</span>
</p>
<p class="CTOC1" id="para-373" title="page-53">
<span>Oikeudenkäyntikulut </span>
<span>52</span>
</p>
<p class="C19Centre" id="para-374" title="page-1">
<span/>
</p>
</div>
    
    
    
    
    
    
    
    
    
    
    
    
    
    
    
    
    
    
    
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-375" title="page-1">
      
    </p>
    <div/>
  <hr class="note"/>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-1" href="#c-1">*</a>
</span>) Oikeudenkäyntikieli: englanti.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-2" href="#c-2">1</a>
</span>)Luottamukselliset tiedot poistettu.</p>
</body>
</html>
