|
Euroopan unionin |
FI C-sarja |
|
C/2024/4131 |
28.6.2024 |
Erään viinialan nimityksen tuote-eritelmän vakiomuutoksen hyväksymistä koskevan tiedonannon julkaiseminen (komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/33 17 artiklan 2 ja 3 kohta)
(C/2024/4131)
Tämä tiedonanto julkaistaan komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/33 (1) 17 artiklan 5 kohdan mukaisesti.
VAKIOMUUTOKSEN HYVÄKSYNNÄN TIEDOKSI ANTAMINEN
”Petit Chablis”
PDO-FR-A0656-AM01
Tiedonannon päivämäärä: 22.4.2024
HYVÄKSYTYN MUUTOKSEN KUVAUS JA PERUSTELUT
1. Enimmäistuotokset
Enimmäistuotoksen ylärajaa nostetaan I luvun VIII osan 1 kohdassa 70 hehtolitrasta 75 hehtolitraan hehtaaria kohden.
Enimmäistuotosta nostetaan ilmastonmuutoksen vaikutusten huomioon ottamiseksi, sillä ilmastonmuutos aiheuttaa ennakoimattomia tapahtumia ja sadot jäävät toistuvasti vajaiksi.
Muutetaan yhtenäisen asiakirjan 5 kohtaa.
2. Viiniköynnösten kasvatusmenetelmä
Tuote-eritelmän I luvun VI osassa ”Viiniköynnösten kasvatus” olevien a ja c alakohtien uudet versiot kuuluvat seuraavasti:
|
”a) |
Istutustiheys
|
|
”c) |
Tukilangoitusta ja lehvistön korkeutta koskevat säännöt
|
Chablis’n viininviljelijät alkoivat 1900-luvun alussa raivaamaan yhden kuudesta viiniköynnöksestä, jotta voitiin luoda kulkuväyliä ja koneistaa viiniköynnösten hoito. Siitä lähtien viiniköynnökset on istutettu tämän mallin mukaisesti.
Nämä vakiintuneet käytännöt eivät sisältyneet tuote-eritelmän alkuperäiseen versioon.
Tuote-eritelmään tehtävällä muutoksella lisätään nämä käytännöt, jotka on määritelty seuraavasti:
|
— |
Istutustiheys on edelleen vähintään 5 500 viiniköynnöstä hehtaaria kohden. |
|
— |
Köynnösten keskimääräiseksi väliksi rivillä määritetään enintään 1,2 metriä. |
|
— |
Lisätään rivien väliseksi enimmäisetäisyydeksi 2 metriä. |
Yhtenäisen asiakirjan 5 kohtaa muutetaan istutustiheyttä koskevien uusien sääntöjen osalta.
3. Siirtymätoimenpiteet
Jäljempänä olevat kaksi siirtymätoimenpidettä ovat nyt vanhentuneet. Ne poistetaan näin ollen tuote-eritelmän I luvun XI osasta.
|
— |
Jalostus, valmistus, kypsytys, pakkaaminen, varastointi |
Seuraavia toimenpiteitä sovelletaan 1 päivästä marraskuuta 2014:
|
— |
viininvalmistamojen kapasiteettia koskeva säännös; |
|
— |
sammion lämpötilan säätelyä kypsytyksen aikana koskeva säännös; |
|
— |
pullotettujen viinien suojattua varastointialuetta koskeva säännös. |
|
— |
Erityinen säännös |
Kokeilut, joita tehdään ylimääräisen sadon tuottamiseksi varastoon (”volume complémentaire individuel”), kuuluvat 20 päivänä lokakuuta 2005 annetun asetuksen piiriin. Sitä on muutettu 29 päivänä marraskuuta 2007 annetulla asetuksella ja 23 päivänä marraskuuta 2010 annetulla asetuksella.
Yhtenäistä asiakirjaa ei ole muutettu.
4. Valvontaelintä koskeva muutos
Tuote-eritelmän III luvun II jakson ensimmäistä kohtaa muutetaan tarkistettujen laatimissääntöjen huomioon ottamiseksi.
Muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.
YHTENÄINEN ASIAKIRJA
1. Nimi/nimet
Petit Chablis
2. Maantieteellisen merkinnän tyyppi
SAN – Suojattu alkuperänimitys
3. Rypäletuotteiden luokat
|
1. |
Viini |
4. Viini(e)n kuvaus
LYHYT KIRJALLINEN KUVAUS
Viinit ovat kuivia kuohumattomia valkoviinejä.
|
a) |
Viinien luonnollinen alkoholipitoisuus on vähintään 9,5 tilavuusprosenttia. |
|
b) |
Viinien kokonaisalkoholipitoisuus on väkevöinnin jälkeen enintään 12,5 tilavuusprosenttia. |
|
c) |
Kun viini ovat valmiita saatettaviksi kulutukseen, käymiskykyisen sokerin enimmäispitoisuus (glukoosi + fruktoosi) on 3 grammaa litrassa tai 4 grammaa litrassa, jos kokonaishappopitoisuus on vähintään 55,10 milliekvivalenttia litraa kohti. |
Muut analyyttiset kriteerit ovat unionin sääntelyn mukaisia.
”Petit Chablis” on eloisa ja hedelmäinen viini, jolle on ominaista mineraalisuus ja keveys. Hapokkuus ja mineraalisuus antavat sille raikkautta. Näin saadaan nuori viini, jota ei ole tarpeen kypsyttää, jotta se olisi miellyttävä nauttia.
Yleiset analyyttiset ominaisuudet
|
— |
Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%) – |
|
— |
Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%) – |
|
— |
Vähimmäishappopitoisuus – |
|
— |
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra) – |
|
— |
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/l) – |
5. Viininvalmistusmenetelmät
5.1. Erityiset viininvalmistusmenetelmät
1. Erityinen viininvalmistusmenetelmä
|
a) |
Puunpalasten käyttö on kielletty. |
|
b) |
Viinien kokonaisalkoholipitoisuus on väkevöinnin jälkeen enintään 12,5 tilavuusprosenttia. |
Edellä esitettyjen määräysten lisäksi viininvalmistusmenetelmien on oltava unionin tasolla ja Ranskan maatalous- ja merikalastuslaissa (Code rural et de la pêche maritime) asetettujen velvoitteiden mukaisia.
2. Viljelykäytäntö
a) Istutustiheys
|
— |
Viiniköynnösten istutustiheys on vähintään 5 500 köynnöstä hehtaarilla. Köynnösten riviväli on keskimäärin enintään 1,20 metriä, paitsi jos köynnökset on istutettu rinteille, joiden kaltevuus on vähintään 40 prosenttia. Tällöin riviväli on enintään 1,60 metriä. Jos riviväli on epäsäännöllinen, rivien välinen etäisyys on enintään 2 metriä. |
|
— |
Samalla rivillä olevien köynnösten välinen etäisyys on vähintään 0,80 metriä. |
b) Leikkaussäännöt
Viinit valmistetaan seuraavien sääntöjen mukaisesti leikatuista viiniköynnöksistä:
YLEISET SÄÄNNÖKSET
Viiniköynnökset leikataan siten, että niissä on enintään 14 silmua köynnöstä kohti ja enintään 10 silmua neliömetriä kohti. Leikkauksessa käytetään
|
— |
kannusleikkausta (sidontatapana cordon de Royat) tai |
|
— |
juoksijaleikkausta (sidontatapana yhden tai kahden oksan Guyot tai taille Chablis). |
ERITYISET SÄÄNNÖKSET
Leikkaustavasta riippumatta viiniköynnöksiin voidaan jättää useampia silmuja edellyttäen, että 11 tai 12 lehden fenologisessa vaiheessa kyseisenä vuonna hedelmää kantavien oksien määrä köynnöstä kohden on enintään leikkaussäännöissä määritelty jätettävien silmujen määrä.
c) Kastelu
Kastelu on kielletty.
5.2. Enimmäistuotokset
Petit Chablis
75 hehtolitraa hehtaaria kohden
6. Rajattu maantieteellinen alue
Rypäleet on korjattava ja viini on valmistettava ja kypsytettävä seuraavissa Yonnen departementissa sijaitsevissa kunnissa: Beine, Béru, Chablis, La Chapelle-Vaupelteigne, Chemilly-sur-Serein, Chichée, Collan, Courgis, Fleys, Fontenay-près-Chablis, Lignorelles, Ligny-le-Châtel, Maligny, Poilly-sur-Serein, Préhy, Villy ja Viviers.
7. Rypälelajikkeet
Chardonnay B
8. Yhteyden/yhteyksien kuvaus
a) Yhteyden kannalta merkitykselliset luontoon liittyvät tekijät
Maantieteellinen alue kattaa tietyt Pariisin altaassa sijaitsevalla Auxerren alueella olevan tasangon rinteet. Chablis’n alue on pieni ja selkeärajainen. Se sijaitsee Côte des Bars -alueen läpi virtaavan Yonnen Serein-sivujoen laakson rinteillä.
Maantieteellinen alue kattaa 17 kunnan alueen Yonnen departementissa Auxerren itäpuolella.
Côte des Barsin harju on suuri geomorfologinen rakenne, jossa on näkyvillä myöhäisjurakaudelta peräisin olevia sedimenttejä. Pitkän rinteen laella on kovasta kalkkikivestä (Calcaire du Barrois) muodostunut ulkonema, jossa on tiivis ja läpäisemätön merkelikerros (savista kalkkikiveä). Merkeli on saanut nimensä Exogyra virgula -osterista, sillä merkelikerros sisältää runsaasti kyseisen osterin pieniä kaarevia kuoria.
Merkelikerroksen alla on Calcaire à Astartes -kalkkikivikerros, joka muodostaa pienen kohouman maanpintaan lähelle laakson pohjaa. Merkelistä muodostuneen rinteen päällä on usein sorakerros, jossa hienojakoinen aines sekoittuu karkeampaan kalkkikiviainekseen. Harju kohoaa 120–130 metrin korkeuteen. Korkeus merenpinnasta on suhteellisen pieni: tasangon korkein osa on 320 metrissä. Maantieteellisen alueen koillisosassa kalkkikivitasankoa peittää liitukaudella muodostunut maaperä eli fossilisoituneita osterinkuoria ja merkeliä sisältävä savi.
Chablis’n maisema on ainutlaatuinen. Viiniköynnökset istutetaan pitkiin rinteisiin, joissa on painanteita. Harjannetta pitkin kulkevalla kalkkikivisellä ulkonemalla kasvaa puita, ja se rajaa maiseman, joka on avonainen vain Sereinin laakson pääosan suuntaan. Rinteitä halkovat useat, eri suuntiin avautuvat pienemmät laaksot, jotka ovat usein kuivia. Näiden pienten laaksojen jyrkemmät rinteet ovat yleensä umpinaisia ja metsäisiä. Viiniköynnöksiä istutetaan vain parhaisiin suuntiin avautuviin rinteisiin.
Rypäleiden viljelyyn tarkoitetut lohkot sijaitsevat eri paikoissa:
|
— |
rinteillä, pääosin vettä läpäisevässä merkelipitoisessa kalkkikivimaassa; |
|
— |
myös tietyissä paikoissa alarinteillä, calcaires à Astartes -kalkkikivikerroksen päällä tai rinteen juurella olevien kerrostumien päällä; |
|
— |
tasangon reunoilla, joissa kalkkikivestä koostuvat, hyvin kiviset pintakerrokset tarjoavat lämpöä ja auttavat kompensoimaan suojan puutteesta aiheutuvaa epäsuotuisampaa ilmastoa. |
Maaperä on vaihtelevaa, mutta aina kalkkikivipitoista. Kalkkikivitasangolla maaperä on köyhää, hyvin kivistä ja vettä läpäisevää, ja paikalliset kutsuvat sitä nimellä ”petites terres” (vaatimattomampi maa). Kalkkikivirinteillä ja niiden alaosissa maaperässä on enemmän savea.
Maantieteellisen alueen luoteisosassa viiniviljelmiä on istutettu savimaahan, joka peittää liitukauden aikana muodostunutta Calcaire du Barrois -kalkkikiveä. Kovan kalkkikiven tasolla maaperä ei läpäise vettä, mutta vesi poistuu rinteen ansiosta.
Chablis’n alueella on meri-ilmasto, jossa on vähäisiä mannerilmaston piirteitä. Sille on ominaista kohtalainen ja tasainen sademäärä: Auxerressa sataa vain 650 millimetriä vettä vuodessa. Kesällä ei ole merkille pantavaa kuivuutta. Lämpötilat ovat melko viileitä, ja vuotuinen keskilämpötila on 10,8 °C.
Talvisin ja keväisin on suhteellisen suuri riski pakkasille, jotka voivat olla tuhoisia viiniköynnöksille. Melko umpinainen maasto lisää tätä riskiä laaksoissa, kun taas tasangoilla tuulet ovat talvisin kylmiä.
b) Yhteyden kannalta merkitykselliset ihmiseen liittyvät tekijät
Viininviljelystä Chablis’n alueella on viitteitä jo keskiajan puolivaiheilta lähtien. Chablis’hin perustettiin vuonna 510 luostari, joka luovutettiin vuonna 897 viikinkien hyökkäystä Loiren alueelta paenneille Saint-Martin de Toursin munkeille. Vaikuttaa siltä, että he perustivat viinitarhan kylän lähelle.
Sisterssiläiset perustivat vuonna 1114 Pontignyn luostarin lähelle Chablis’ta ja ajan mittaan ensin viinitarhan ja myöhemmin Petit Pontignyn viininvalmistamon Chablis’n kaupunkiin. Nämä rakennukset ovat edelleen olemassa. Kirkon omistamat tilat selviytyivät Ranskan vallankumoukseen saakka. Niiden ohella viininviljely kukoisti kansan parissa. Kaupankäynnissä tähyttiin myös alueen ulkopuolelle, ja tavallisia markkina-alueita olivat Pariisi ja Pohjois-Eurooppa.
Kuivan Chablis-valkoviinin laatu on kautta aikain säilynyt merkittävän tasaisena. Pontignyn luostarille annettiin vuonna 1186 Chablis’n lähellä sijaitseva viinitarha, jossa tuotetun valkoviinin kuvailtiin soveltuvan pitkään kypsytykseen. Myös 1800-luvun kirjailijat korostivat tätä ominaisuutta, joka teki Chablis-viinistä poikkeuksellisen puna- ja roseeviinipainotteisessa viininviljelykulttuurissa.
Chablis’n alue kärsi ankarasti viinikirvasta, viininlehtihomeesta ja viiniköynnöksen härmästä, ja niistä toipuminen vei useita vuosikymmeniä. Viinitarhojen ennallistaminen pääsi kunnolla vauhtiin vasta 1900-luvun toisella puoliskolla, jolloin sitä tukivat viininviljelyalan kehitys ja koneistaminen sekä pakkaselta suojaamiseksi kehitetyt toimenpiteet. Ennallistamisessa huomioitiin perinteet, ja viinitarhat varattiin yksinomaan valkoviinien tuotantoon.
Nimi ”Petit Chablis” on ollut käytössä 1900-luvun alusta lähtien. Näihin aikoihin, vuonna 1908, tuottajat perustivat ensimmäisen järjestön nimen väärinkäytön torjumiseksi. Nimi ”Petit Chablis” mainitaan useissa päätöksissä, joissa tunnustetaan suojattu alkuperänimitys ”Chablis”. Vuoden 1920 päätöksellä sallittiin nimen ”Petit Chablis” käyttö Chablis’n alueella tuotetuista kuivista valkoviineistä, jotka oli valmistettu muista rypälelajikkeista kuin Beaunois-lajikkeesta (Chardonnay B:n paikallinen nimi). Myöhemmin vuoden 1923 päätöksellä sallittiin nimen käyttö myös Beaunois-lajikkeesta valmistetuista viineistä, kunhan lajike ei ollut kasvanut myöhäisjurakauden (Kimmeridge-kauden) maaperästä koostuvilla lohkoilla.
Suojattu alkuperänimitys ”Petit Chablis” hyväksyttiin vuonna 1944 annetulla asetuksella.
Petit Chablis valmistetaan yhdestä lajikkeesta eli Chardonnay B:stä, josta valmistetaan Burgundin maineikkaat valkoviinit.
Viinit tuotetaan pääosin viiniköynnöksistä, jotka on istutettu kalkkikiven päällä oleville tasangoille ja luoteessa liitukaudella muodostuneille savirinteille. Viiniköynnöksiä on paikoin istutettu myös alarinteille, joilla maaperä on raskaampaa.
Petit Chablis -viinitarhoissa käytetään perinteisesti juoksijaleikkausta ja siihen liittyvää sidontatapaa. Perinteinen leikkausmenetelmä ”taille Chablis” soveltuu hyvin haastaviin ilmasto-oloihin ja tuottaa säännöllisen ja hallitun sadon.
Burgundin viinitarhoissa 1800-luvulla yleinen sidontatapa oli yhden tai kahden oksan Guyot, ja sitä käytettiin myös Chablis’n alueella. Kloonivalinnan avulla saatiin kehitettyä tuottavampia kasveja, joille sopi paremmin kannusleikkaus. Sitä alettiin käyttää kasvun säätelemiseksi. Viiniköynnökset sidotaan ja istutetaan yleensä pystysuoriin riveihin rinteillä. Tämä auttaa kuivattamaan savimaata, mutta aiheuttaa myös eroosio-ongelmia, joita voidaan hillitä maanmuokkauksen ja ruohopeitteen avulla.
Vuonna 2009 viinitarhojen pinta-ala oli 850 hehtaaria, ja ne tuottivat noin 50 000 hehtolitraa vuodessa.
”Petit Chablis” on eloisa ja hedelmäinen valkoviini, jolle on ominaista mineraalisuus ja keveys. Hapokkuus ja mineraalisuus antavat sille raikkautta. Näin saadaan nuori viini, jota ei ole tarpeen kypsyttää, jotta se olisi miellyttävä nauttia.
Petit Chablis (SAN) -viinit ovat aina valkoviinejä. Niiden eloisa mineraalisuus on maantieteellisen alueen viileän meri-ilmaston ansiota.
Paikallisilmastolla on merkittävä vaikutus siihen, millaista viinistä tulee, ja vuosikerran olosuhteet vaikuttavat erittäin paljon viinin aistinvaraisiin ominaisuuksiin.
Chablis’n alueen sijainti Burgundin alueella on erityinen, sillä se on pääosin erillään Burgundin suurista viinitarhoista. Kasvuympäristön ominaisuudet (terroir) ilmenevät viinissä selväpiirteisesti: yksi geologinen ympäristö, vain yksi rypälelajike ja yksi viinilaji.
Tuottajat ovat kehittäneet sukupolvien ajan erityistä osaamista tuottaakseen Chardonnay B -lajikkeesta parasta mahdollista viiniä tässä vaativassa ympäristössä. He esimerkiksi käyttävät parhaita leikkausmenetelmiä sadon hallitsemiseksi ja rypäleiden ihanteellisen kypsyyden saavuttamiseksi. He ovat myös kehittäneet keinoja suojata viiniköynnöksiä pakkaselta.
Petit Chablis -viiniä tuotetaan pääosin viileällä tasangolla tai rinteiden juurella sijaitseville tai savipitoisille lohkoille istutetuista viiniköynnöksistä. Luonnonpaikat auttavat hallitsemaan rypäleiden kypsymistä. Näin rypäleistä tulee riittävän hapokkaita, mikä saa aikaan viineille tyypillisen eloisuuden.
”Petit Chablis” on yksi useista Chablis’n alueen viinitarhoilta peräisin olevista suojatuista alkuperänimityksistä, joita ovat myös ”Chablis” ja ”Chablis Grand Cru”. Niiden muodostamaa viiniperhettä yhdistävät rypälelajike, ympäristöolosuhteet ja tuottajien osaaminen. Kullakin viineistä on kuitenkin oma luonteensa. ”Petit Chablis” on kevyin ja eloisin. Se on tarkoitus nauttia nuorena, toisin kuin ”Chablis Grand Cru”, joka soveltuu tunnetusti pitkään kypsytykseen.
9. Olennaiset lisäedellytykset (pakkaaminen, merkinnät, muut vaatimukset)
Oikeudellinen kehys:
Kansallinen lainsäädäntö
Lisäedellytyksen tyyppi:
Tuotantoa rajatulla maantieteellisellä alueella koskeva poikkeus
Edellytyksen kuvaus:
Välittömässä läheisyydessä sijaitseva alue koostuu viiniyttämistä ja viinin valmistusta koskevan poikkeuksen mukaisesti seuraavista kunnista:
|
— |
Côte-d’Orin departementti: Agencourt, Aloxe-Corton, Ancey, Arcenant, Argilly, Autricourt, Auxey-Duresses, Baubigny, Beaune, Belan-sur-Ource, Bévy, Bissey-la-Côte, Bligny-lès-Beaune, Boncourt-le-Bois, Bouix, Bouze-lès-Beaune, Brion-sur-Ource, Brochon, Cérilly, Chambœuf, Chambolle-Musigny, Channay, Charrey-sur-Seine, Chassagne-Montrachet, Châtillon-sur-Seine, Chaumont-le-Bois, Chaux, Chenôve, Chevannes, Chorey-lès-Beaune, Clémencey, Collonges-lès-Bévy, Combertault, Comblanchien, Corcelles-les-Arts, Corcelles-les-Monts, Corgoloin, Cormot-le-Grand, Corpeau, Couchey, Curley, Curtil-Vergy, Daix, Dijon, Ebaty, Echevronne, Epernay-sous-Gevrey, L’Etang-Vergy, Etrochey, Fixin, Flagey-Echézeaux, Flavignerot, Fleurey-sur-Ouche, Fussey, Gerland, Gevrey-Chambertin, Gilly-lès-Cîteaux, Gomméville, Grancey-sur-Ource, Griselles, Ladoix-Serrigny, Lantenay, Larrey, Levernois, Magny-lès-Villers, Mâlain, Marcenay, Marey-lès-Fussey, Marsannay-la-Côte, Massingy, Mavilly-Mandelot, Meloisey, Merceuil, Messanges, Meuilley, Meursanges, Meursault, Molesme, Montagny-lès-Beaune, Monthelie, Montliot-et-Courcelles, Morey-Saint-Denis, Mosson, Nantoux, Nicey, Noiron-sur-Seine, Nolay, Nuits-Saint-Georges, Obtrée, Pernand-Vergelesses, Perrigny-lès-Dijon, Plombières-lès-Dijon, Poinçon-lès-Larrey, Pommard, Pothières, Premeaux-Prissey, Prusly-sur-Ource, Puligny-Montrachet, Quincey, Reulle-Vergy, La Rochepot, Ruffey-lès-Beaune, Saint-Aubin, Saint-Bernard, Saint-Philibert, Saint-Romain, Sainte-Colombe-sur-Seine, Sainte-Marie-la-Blanche, Santenay, Savigny-lès-Beaune, Segrois, Tailly, Talant, Thoires, Vannaire, Vauchignon, Velars-sur-Ouche, Vertault, Vignoles, Villars-Fontaine, Villebichot, Villedieu, Villers-la-Faye, Villers-Patras, Villy-le-Moutier, Vix, Volnay, Vosne-Romanée ja Vougeot. |
|
— |
Rhônen departementti: Alix, Anse, L’Arbresle, Les Ardillats, Arnas, Bagnols, Beaujeu, Belleville, Belmont-d’Azergues, Blacé, Le Bois-d’Oingt, Le Breuil, Bully, Cercié, Chambost-Allières, Chamelet, Charentay, Charnay, Châtillon, Chazay-d’Azergues, Chénas, Chessy, Chiroubles, Cogny, Corcelles-en-Beaujolais, Dareizé, Denicé, Dracé, Emeringes, Fleurie, Frontenas, Gleizé, Jarnioux, Juliénas, Jullié, Lacenas, Lachassagne, Lancié, Lantignié, Légny, Létra, Liergues, Limas, Lozanne, Lucenay, Marchampt, Marcy, Moiré, Montmelas-Saint-Sorlin, Morancé, Odenas, Oingt, Les Olmes, Le Perréon, Pommiers, Pouilly-le-Monial, Quincié-en-Beaujolais, Régnié-Durette, Rivolet, Saint-Clément-sur-Valsonne, Saint-Cyr-le-Chatoux, Saint-Didier-sur-Beaujeu, Saint-Etienne-des-Oullières, Saint-Etienne-la-Varenne, Saint-Georges-de-Reneins, Saint-Germain-Nuelles, Saint-Jean-d’Ardières, Saint-Jean-des-Vignes, Saint-Julien, Saint-Just-d’Avray, Saint-Lager, Saint-Laurent-d’Oingt, Saint-Loup, Sainte-Paule, Saint-Romain-de-Popey, Saint-Vérand, Salles-Arbuissonnas-en-Beaujolais, Sarcey, Taponas, Ternand, Theizé, Vaux-en-Beaujolais, Vauxrenard, Vernay, Villefranche-sur-Saône, Ville-sur-Jarnioux ja Villié-Morgon. |
|
— |
Saône-et-Loiren departementti: Aluze, Ameugny, Azé, Barizey, Beaumont-sur-Grosne, Berzé-la-Ville, Berzé-le-Châtel, Bissey-sous-Cruchaud, Bissy-la-Mâconnaise, Bissy-sous-Uxelles, Bissy-sur-Fley, Blanot, Bonnay, Bouzeron, Boyer, Bray, Bresse-sur-Grosne, Burgy, Burnand, Bussières, Buxy, Cersot, Chagny, Chaintré, Chalon-sur-Saône, Chamilly, Champagny-sous-Uxelles, Champforgeuil, Chânes, Change, Chapaize, La Chapelle-de-Bragny, La Chapelle-de-Guinchay, La Chapelle-sous-Brancion, Charbonnières, Chardonnay, La Charmée, Charnay-lès-Mâcon, Charrecey, Chasselas, Chassey-le-Camp, Château, Châtenoy-le-Royal, Chaudenay, Cheilly-lès-Maranges, Chenôves, Chevagny-lès-Chevrières, Chissey-lès-Mâcon, Clessé, Cluny, Cormatin, Cortambert, Cortevaix, Couches, Crêches-sur-Saône, Créot, Cruzille, Culles-les-Roches, Curtil-sous-Burnand, Davayé, Demigny, Dennevy, Dezize-lès-Maranges, Donzy-le-National, Donzy-le-Pertuis, Dracy-le-Fort, Dracy-lès-Couches, Epertully, Etrigny, Farges-lès-Chalon, Farges-lès-Mâcon, Flagy, Fleurville, Fley, Fontaines, Fuissé, Genouilly, Germagny, Givry, Granges, Grevilly, Hurigny, Igé, Jalogny, Jambles, Jugy, Jully-lès-Buxy, Lacrost, Laives, Laizé, Lalheue, Leynes, Lournand, La Loyère, Lugny, Mâcon, Malay, Mancey, Martailly-lès-Brancion, Massilly, Massy, Mellecey, Mercurey, Messey-sur-Grosne, Milly-Lamartine, Montagny-lès-Buxy, Montbellet, Montceaux-Ragny, Moroges, Nanton, Ozenay, Paris-l’Hôpital, Péronne, Pierreclos, Plottes, Préty, Prissé, Pruzilly, Remigny, La Roche-Vineuse, Romanèche-Thorins, Rosey, Royer, Rully, Saint-Albain, Saint-Ambreuil, Saint-Amour-Bellevue, Saint-Boil, Saint-Clément-sur-Guye, Saint-Denis-de-Vaux, Saint-Désert, Saint-Gengoux-de-Scissé, Saint-Gengoux-le-National, Saint-Germain-lès-Buxy, Saint-Gervais-sur-Couches, Saint-Gilles, Saint-Jean-de-Trézy, Saint-Jean-de-Vaux, Saint-Léger-sur-Dheune, Saint-Mard-de-Vaux, Saint-Martin-Belle-Roche, Saint-Martin-du-Tartre, Saint-Martin-sous-Montaigu, Saint-Maurice-de-Satonnay, Saint-Maurice-des-Champs, Saint-Maurice-lès-Couches, Saint-Pierre-de-Varennes, Saint-Rémy, Saint-Sernin-du-Plain, Saint-Symphorien-d’Ancelles, Saint-Vallerin, Saint-Vérand, Saint-Ythaire, Saisy, La Salle, Salornay-sur-Guye, Sampigny-lès-Maranges, Sancé, Santilly, Sassangy, Saules, Savigny-sur-Grosne, Sennecey-le-Grand, Senozan, Sercy, Serrières, Sigy-le-Châtel, Sologny, Solutré-Pouilly, Taizé, Tournus, Uchizy, Varennes-lès-Mâcon, Vaux-en-Pré, Vergisson, Vers, Verzé, Le Villars, La Vineuse, Vinzelles ja Viré; |
|
— |
Yonnen departementti: Accolay, Aigremont, Annay-sur-Serin, Arcy-sur-Cure, Asquins, Augy, Auxerre, Avallon, Bazarnes, Bernouil, Bessy-sur-Cure, Bleigny-le-Carreau, Censy, Champlay, Champs-sur-Yonne, Champvallon, Chamvres, Charentenay, Châtel-Gérard, Cheney, Chevannes, Chitry, Coulangeron, Coulanges-la-Vineuse, Cravant, Cruzy-le-Châtel, Dannemoine, Dyé, Epineuil, Escamps, Escolives-Sainte-Camille, Gy-l’Evêque, Héry, Irancy, Island, Joigny, Jouancy, Junay, Jussy, Lichères-près-Aigremont, Lucy-sur-Cure, Mélisey, Merry-Sec, Migé, Molay, Molosmes, Montigny-la-Resle, Mouffy, Moulins-en-Tonnerois, Nitry, Noyers, Ouanne, Paroy-sur-Tholon, Pasilly, Pierre-Perthuis, Pontigny, Quenne, Roffey, Rouvray, Sacy, Saint-Bris-le-Vineux, Saint-Cyr-les-Colons, Sainte-Pallaye, Saint-Père, Sainte-Vertu, Sarry, Senan, Serrigny, Tharoiseau, Tissey, Tonnerre, Tronchoy, Val-de-Mercy, Vallan, Venouse, Venoy, Vermenton, Vézannes, Vézelay, Vézinnes, Villeneuve-Saint-Salves, Villiers-sur-Tholon, Vincelles, Vincelottes, Volgré ja Yrouerre. |
Oikeudellinen kehys:
Kansallinen lainsäädäntö
Lisäedellytyksen tyyppi:
Merkintöjä koskevat lisämääräykset
Edellytyksen kuvaus:
Jos rypälelajike on eritelty merkinnöissä, tämä merkintä ei saa olla samassa visuaalisessa kentässä kuin pakolliset merkinnät, ja sen saa painaa enintään 2 millimetrin kokoisin kirjaimin.
Linkki tuote-eritelmään
ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2024/4131/oj
ISSN 1977-1053 (electronic edition)