(1)

Asetuksessa (EY) N:o 1831/2003 säädetään eläinten ruokinnassa käytettävien lisäaineiden hyväksymisestä ja vahvistetaan perusteet ja menettelyt hyväksynnän myöntämiselle.

(2)

Rautatyrosiinikelaatin hyväksymistä varten on tehty hakemus asetuksen (EY) N:o 1831/2003 7 artiklan mukaisesti. Hakemuksen mukana on toimitettu asetuksen (EY) N:o 1831/2003 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti vaadittavat tiedot ja asiakirjat.

(3)

Hakemus koskee rautatyrosiinikelaatin hyväksymistä broilerien, kananuorikoiden, lihantuotantoa varten kasvatettavien toissijaisten siipikarjalajien, muninnan alkamiseen asti kasvatettavien toissijaisten siipikarjalajien, lihakalkkunoiden ja muninnan alkamiseen asti kasvatettavien kalkkunoiden rehun lisäaineena ja jossa pyydetään, että kyseinen lisäaine luokiteltaisiin luokkaan ”eläintuotantoon vaikuttavat lisäaineet” ja funktionaaliseen ryhmään ”suolistoflooran stabiloimiseen tarkoitetut aineet” ja ”muut eläintuotantoon vaikuttavat lisäaineet”.

(4)

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen, jäljempänä ’elintarviketurvallisuusviranomainen’, totesi 23 päivänä tammikuuta 2019 (2) ja 14 päivänä maaliskuuta 2024 (3) antamissaan lausunnoissa, että rautatyrosiinikelaatti on ehdotettujen käyttöedellytysten mukaisesti käytettynä turvallinen kohdelajeille, kuluttajille ja ympäristölle. Se totesi myös, että lisäaine aiheuttaa käyttäjille riskin hengitettynä ja että sitä olisi myös pidettävä ihoa, silmiä ja limakalvoja ärsyttävänä. Koska rautatyrosiinikelaatissa on nikkeliä, sitä olisi pidettävä myös ihoa ja hengitysteitä herkistävänä aineena. Elintarviketurvallisuusviranomainen totesi lisäksi, että ehdotetuissa käyttöolosuhteissa rautatyrosiinikelaatti voi linnuilla parantaa eläintuotantoon vaikuttavia tekijöitä ja vähentää Campylobacter spp.:n runsautta umpisuolessa vähintään yhdellä log10-yksiköllä kohdelajeissa, mikä voi vähentää ihmisen kampylobakterioosin riskiä. Elintarviketurvallisuusviranomainen suositteli, että lisäaineen mahdolliseen hyväksyntään sisällytetään litiumin enimmäispitoisuutta koskeva eritelmä, mutta se katsoi, että markkinoille saattamisen jälkeistä seurantaa koskevia erityisvaatimuksia ei tarvita. Lisäksi elintarviketurvallisuusviranomainen vahvisti asetuksella (EY) N:o 1831/2003 perustetun vertailulaboratorion toimittaman raportin analyysimenetelmistä, joilla rehun lisäaine määritetään rehusta ja vedestä.

(5)

Hakija ilmoitti komissiolle 24 päivänä heinäkuuta 2024, että nikkelin enimmäismääräksi lisäaineessa asetetaan nyt 20 mg nikkeliä / kg rehun lisäainetta sen sijaan, että se olisi 50 mg/kg, ja että litiumin enimmäismääräksi lisäaineessa on nyt asetettu 50 mg litiumia / kg rehun lisäainetta sen sijaan, että se olisi 1 200 mg/kg. Lisäksi hakija peruutti 10 päivänä heinäkuuta 2024 hakemuksen siltä osin kuin on kyse rautatyrosiinikelaatin hyväksynnästä funktionaaliseen ryhmään ”suolistoflooran stabiloimiseen tarkoitetut aineet”.

(6)

Edellä esitetyn perusteella komissio katsoo, että rautatyrosiinikelaatti täyttää asetuksen (EY) N:o 1831/2003 5 artiklassa säädetyt edellytykset. Sen vuoksi rautatyrosiinikelaatin käyttö olisi hyväksyttävä. Lisäksi komissio katsoo, että lisäaineen käyttäjien terveydelle aiheutuvien haittavaikutusten ehkäisemiseksi olisi toteutettava asianmukaisia suojatoimenpiteitä.

(7)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,