(1)

Euroopan unionin ja Japanin välinen talouskumppanuussopimus (1), jäljempänä ’sopimus’, tuli voimaan 1 päivänä helmikuuta 2019.

(2)

Sopimuksen liitteen 2-C (Moottoriajoneuvot ja niiden osat) lisäyksessä 2-C-1 esitetään luettelo E-säännöistä, joita kumpikin osapuoli soveltaa, ja lisäyksessä 2-C-2 luettelo E-säännöistä, joita yksi osapuoli soveltaa mutta toinen osapuoli ei vielä ota huomioon.

(3)

Sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen ja Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomissiossa (UN/ECE) sääntelystä käydyissä keskusteluissa saavutetun edistymisen tuloksena kumpikin osapuoli soveltaa nyt myös kahta sellaista E-sääntöä, joita ei lueteltu lisäyksessä 2-C-1. Lisäksi kumpikin osapuoli soveltaa nyt kahta E-sääntöä, jotka lueteltiin lisäyksessä 2-C-2, ja ne on määrä siirtää lisäykseen 2-C-1. Sopimuksen liitteessä 2-C olevan 9 artiklan mukaisesti lisäykset 2-C-1 ja 2-C-2 olisi näin ollen saatettava ajan tasalle. Tällainen ajantasaistaminen parantaa talouden toimijoiden oikeusvarmuutta osapuolten välisten etuuskohteluun perustuvien kauppasuhteiden sääntelykehyksen osalta.

(4)

Sopimuksen 23.2 artiklan 3 kohdan ja 4 kohdan b alakohdan nojalla sekakomitea voi osapuolten omien sisäisten oikeudellisten menettelyiden mukaisesti tehdä päätöksiä sopimuksen liitteen 2-C lisäysten 2-C-1 ja 2-C-2 muuttamiseksi.

(5)

On aiheellista määrittää sekakomiteassa unionin puolesta otettava kanta, koska sekakomitean päätösehdotus tulee olemaan unionia sitova.

(6)

Unionin kannan sekakomiteassa olisi sen vuoksi perustuttava sekakomitean päätösluonnokseen,