European flag

Euroopan unionin
virallinen lehti

FI

C-sarja


C/2024/6185

15.10.2024

Erään viinialan nimityksen tuote-eritelmän vakiomuutoksen hyväksymistä koskevan tiedonannon julkaiseminen (komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/33 17 artiklan 2 ja 3 kohta)

(C/2024/6185)

Tämä tiedonanto julkaistaan komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/33 (1) 17 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

VAKIOMUUTOKSEN HYVÄKSYNNÄN TIEDOKSI ANTAMINEN

”Côtes du Rhône”

PDO-FR-A0325-AM05

Tiedonannon päivämäärä: 24.7.2024

HYVÄKSYTYN MUUTOKSEN KUVAUS JA PERUSTELUT

1.   Viiniköynnöslajikkeet

Laajennetaan toissijaisten lajikkeiden luetteloa tuote-eritelmän I luvun V kohdan 1 alakohdassa ”Viiniköynnöslajikkeet”.

a)   Valkoviinit:

Lisätään lajikkeet Carignan B, Floréal B ja Rolle B. Niiden osuus viljellyistä lajikkeista saa olla enintään 5 prosenttia ja sekoituksissa enintään 10 prosenttia.

b)   Puna- ja roseeviinit:

Lisätään lajikkeet Carignan B, Floréal B, Rolle B ja Vidoc N. Niiden osuus viljellyistä lajikkeista saa olla enintään 5 prosenttia ja sekoituksissa enintään 10 prosenttia.

Kyseisten lajikkeiden lisäämisellä pyritään sopeutumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ja vähentämään kasvinsuojeluaineiden käyttöä. Toissijaisiksi lajikkeiksi lisättävät lajikkeet vastaavat nimityksen viinien profiilia. Niiden avulla viljelyssä voidaan ottaa huomioon kuivuus ja sienitaudit sekä vähentää kasvinsuojeluaineiden käyttöä.

Edellä mainitut lajikkeet lisätään yhtenäisen asiakirjan kohtaan ”Rypälelajike/rypälelajikkeet”.

Täsmennetään lajikkeiden Carignan B, Floréal B, Rolle B ja Vidoc N osuus viljellyistä lajikkeista (5 %) tuote-eritelmän V kohdan 2 alakohdassa ”Viljelyosuuksia koskevat säännöt”. Muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

Täsmennetään lajikkeiden Carignan B, Floréal B, Rolle B ja Vidoc N osuus sekoituksissa (10 %) tuote-eritelmän IX kohdan 1 alakohdassa ”Rypälelajikkeiden sekoitukset”. Muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

2.   Merkintöjä koskevat säännöt

Vahvistetaan suurempaa maantieteellistä yksikköä koskevan merkinnän ”Vignobles de la Vallée du Rhône” käyttöä koskevat säännöt eritelmän I luvun XII kohdassa ”Esittelyä ja merkintöjä koskevat säännöt”. Kyseisen maininnan on oltava samassa visuaalisessa kentässä pakollisten tietojen kanssa. Se on painettava samalla kirjasinlajilla ja värillä kuin alkuperänimitys, mutta kirjasinkoko saa olla enintään kaksi kolmasosaa alkuperänimityksessä käytetystä.

Muutos sisällytetään yhtenäisen asiakirjan kohtaan ”Lisäedellytykset”.

Täsmennetään tuote-eritelmän I luvun XII kohdassa ”Esittelyä ja merkintöjä koskevat säännöt”, että sopeutumistarkoituksiin käytettävien rypälelajikkeiden (Carignan B, Floréal B, Rolle B ja Vidoc N) nimiä ei mainita merkinnöissä.

Muutos sisällytetään yhtenäisen asiakirjan kohtaan ”Lisäedellytykset”.

3.   Ilmoitusvelvollisuudet

Tuote-eritelmän ilmoitusvelvollisuuksia käsittelevää II lukua muutetaan niin, että vaatimukset ovat yhdenmukaisia nimityksen tarkastussuunnitelman kanssa.

Muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

4.   Valvontaelintä koskevat tiedot

Tuote-eritelmän valvontaelintä käsittelevää III lukua täydennetään tarkennuksella, että tuote-eritelmän noudattamista koskevat tarkastukset on tehtävä hyväksytyn valvontasuunnitelman mukaisesti ja valvontaelimen (Institut national de l’origine et de la qualité, INAO) valtuuttaman kolmannen osapuolen toimesta. Tämä takaa tarkastusten pätevyyden, puolueettomuuden ja riippumattomuuden.

Tarkennus ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

1.   Nimi/nimet

Côtes du Rhône

2.   Maantieteellisen merkinnän tyyppi

SAN – Suojattu alkuperänimitys

3.   Rypäletuotteiden luokat

1.

Viini

3.1   Yhdistetyn nimikkeistön koodi

—

22 – JUOMAT, ETYYLIALKOHOLI (ETANOLI) JA ETIKKA

2204 – Tuoreista rypäleistä valmistettu viini, myös väkevöity viini; rypäleen puristemehu (grape must), muu kuin nimikkeeseen 2009 kuuluva

4.   Viini(e)n kuvaus

Puna-, rosee- ja valkoviinit

LYHYT KIRJALLINEN KUVAUS

Viinit ovat kuohumattomia ja kuivia.

Pääosa tuotannosta (93 %) on punaviinejä. Viinit ovat hedelmäisiä ja runsaita sekä voimakkaanvärisiä. Viinien säilyvyys vaihtelee maaperätyypin (hiekkamaasta tai hiesupitoisesta hiekkamaasta saadut viinit ovat kevyitä, kun taas kivisestä tai savisesta maasta saadut viinit ovat runsaita ja tanniinisia) ja tuottajan taitotietonsa perusteella määrittämän lajikesekoituksen mukaan.

Roseeviinit (4 % tuotannosta) tunnettiin tietyillä aloilla jo varhain. Ne ovat hedelmäisiä tai kukkaisia.

Valkoviinit (3 % tuotannosta) ovat kukkaisia, suutuntuma on pyöreä, ja tuoksussa voi olla eksoottisia vivahteita.

Viinien on täytettävä seuraavat analyyttiset kriteerit:

1.

Luonnollinen alkoholipitoisuus: vähintään 10,5 prosenttia.

2.

Käymiskykyisten sokereiden (glukoosi ja fruktoosi) pitoisuus: enintään 3 g/l, kun luonnollinen alkoholipitoisuus on alle 14 tilavuusprosenttia.

3.

Käymiskykyisten sokereiden (glukoosi ja fruktoosi) pitoisuus: enintään 4 g/l, kun luonnollinen alkoholipitoisuus on yli 14 tilavuusprosenttia.

4.

Punaviinit: Omenahappopitoisuus enintään 0,4 g/l. Värin voimakkuus (DO 420 + 520 + 620 nm) pakkaushetkellä vähintään 4,5. Polyfenoli-indeksi (TPI, DO 280 nm) pakkaushetkellä vähintään 35.

Muiden analyyttisten kriteerien on oltava EU:n sääntelyssä vahvistettujen arvojen mukaisia.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet

—

Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%): 14,5

—

Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%): —

—

Vähimmäishappopitoisuus (milliekvivalenttia/litra):

—

Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra): 16,33

—

Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/l): —

5.   Viininvalmistusmenetelmät

5.1   Erityiset viininvalmistusmenetelmät

1.   Köynnösrivien ja köynnösten välinen etäisyys

Viljelykäytäntö

Köynnösrivien välinen etäisyys on enintään 2,5 metriä. Kullakin köynnöksellä on enintään 2,5 neliömetriä maa-alaa. Samalla rivillä olevien köynnösten välinen etäisyys on 0,80–1,25 metriä.

2.   Viiniköynnöksen leikkaaminen

Viljelykäytäntö

Köynnökset leikataan siten, että kuhunkin köynnökseen jää enintään kuusi kannusta. Kuhunkin kannukseen jää enintään kaksi silmua. Cordon-rungon muodostusaika rajataan enintään kahteen vuoteen. Viognier B -lajikkeelle on omat leikkaussääntönsä.

Viognier B voidaan leikata joko siten, että köynnökseen jätetään yksi enintään kahdeksansilmuinen oksa ja yksi tai kaksi enintään kaksisilmuista kannusversoa, tai siten, että köynnökseen jätetään kaksi enintään kuusisilmuista oksaa ja yksi tai kaksi enintään kaksisilmuista kannusversoa.

3.   Kastelu

Viljelykäytäntö

Keinokastelu on sallittua.

4.   Menetelmä viininviljelyalueen kasvuympäristön olennaisten fysikaalisten ja biologisten ominaisuuksien säilyttämiseksi

Viljelykäytäntö

Viininviljelyalueen kasvuympäristön olennaisten fysikaalisten ja biologisten ominaisuuksien säilyttämiseksi

—

rikkakasvien kemiallinen hävittäminen pientareilta on kiellettyä

—

rikkakasvien kemiallinen hävittäminen yli puolella viinitarhan pinta-alasta on kiellettyä (alaan ei lasketa mukaan pientareita)

—

muovikatteiden käyttö on kiellettyä

—

tarkistetun alkuperänimityksen viinien tuotantoon tarkoitettujen lohkojen pinnanmuotojen ja maaperän luontaisen kerrostuneisuuden muuttaminen merkittävästi on kielletty.

5.   Väkevöinti

Erityinen viininvalmistusmenetelmä

Vettä poistavat väkevöintimenetelmät ovat punaviineillä sallittuja, kunhan väkevöimisaste on enintään 10 prosenttia.

Roseeviinien valmistuksessa viininvalmistajan on sallittua käyttää viininvalmistukseen tarkoitettua hiiltä, mutta yksinomaan puristemehussa. Sitä saa käyttää enintään 20 prosentissa viinin kokonaismäärästä, jonka asianomainen toimija on kyseessä olevasta rypälesadosta valmistanut.

5.2   Enimmäistuotokset

1.

Viinit

60 hehtolitraa hehtaaria kohden

6.   Rajattu maantieteellinen alue

Viinirypäleiden korjuu ja viiniyttäminen sekä viinien valmistus suoritetaan vuoden 2022 virallisen geokoodiluettelon perusteella seuraavien kuntien alueella:

—

Ardèchen departementti: Andance, Ardoix, Arras-sur-Rhône, Bourg-Saint-Andéol, Champagne, Charnas, Châteaubourg, Cornas, Félines, Glun, Guilherand-Granges, Lemps, Limony, Mauves, Ozon, Peyraud, Saint-Désirat, Saint-Etienne-de-Valoux, Saint-Jean-de-Muzols, Saint-Julien-en-Saint-Alban, Saint-Just-d’Ardèche, Saint-Marcel-d’Ardèche, Saint-Martin-d’Ardèche, Saint-Péray, Sarras, Sécheras, Serrières, Talencieux, Toulaud, Tournon-sur-Rhône ja Vion;

—

Drômen departementti: Beaumont-Monteux, Bouchet, Chanos-Curson, Crozes-Hermitage, Erôme, Gervans, Larnage, Livron-sur-Drôme, Mercurol-Veaunes (ainoastaan Mercurolin liitoskunnan alue), Mérindol-les-Oliviers, Mirabel-aux-Baronnies, Mollans-sur-Ouvèze, Montbrison-sur-Lez, Nyons, Le Pègue, Piégon, Pont-de-l’Isère, La Roche-de-Glun, Rochegude, Rousset-les-Vignes, Saint-Maurice-sur-Eygues, Saint-Pantaléon-les-Vignes, Serves-sur-Rhône, Suze-la-Rousse, Tain-l’Hermitage, Taulignan, Tulette, Venterol ja Vinsobres;

—

Gardin departementti: Aiguèze, Aramon, Bagnols-sur-Cèze, Carsan, Castillon-du-Gard, Cavillargues, Chusclan, Codolet, Comps, Connaux, Cornillon, Domazan, Estézargues, Fournès, Gaujac, Laudun-l’Ardoise, Laval-Saint-Roman, Lirac, Montfaucon, Montfrin, Orsan, Le Pin, Pont-Saint-Esprit, Pougnadoresse (vuodeksi 1934 päivitetyn maarekisterin kohta A), Pouzilhac, Pujaut, Remoulins, Rochefort-du-Gard, Roquemaure, La Roque-sur-Cèze, Sabran, Saint-Alexandre, Saint-André-d’Olérargues, Saint-Etienne-des-Sorts, Saint-Géniès-de-Comolas, Saint-Gervais, Saint-Hilaire-d’Ozilhan, Saint-Julien-de-Peyrolas, Saint-Laurent-de-Carnols, Saint-Laurent-des-Arbres, Saint-Marcel-de-Careiret, Saint-Michel-d’Euzet, Saint-Nazaire, Saint-Paul-les-Fonts, Saint-Paulet-de-Caisson, Saint-Pons-la-Calm, Saint-Victor-la-Coste, Sauveterre, Saze, Tavel, Théziers, Tresques, Valliguières, Vénéjan ja Villeneuve-lès-Avignon;

—

Loiren departementti: Chavanay, Malleval, Saint-Michel-sur-Rhône, Saint-Pierre-de-Bœuf ja Vérin;

—

Rhônen departementti: Ampuis, Condrieu, Saint-Cyr-sur-le-Rhône ja Tupin-et-Semons;

—

Vauclusen departementti: Avignon, Beaumes-de-Venise, Bédarrides, Bollène, Buisson, Cairanne, Camaret-sur-Aigues, Caumont-sur-Durance, Châteauneuf-de-Gadagne, Châteauneuf-du-Pape, Courthézon, Faucon, Gigondas, Grillon, Jonquerettes, Jonquières, Lafare, Lagarde-Paréol, Mondragon, Morières-lès-Avignon, Mornas, Orange, Piolenc, Puyméras, Rasteau, Richerenches, Roaix, La Roque-Alric, Sablet, Sainte-Cécile-les-Vignes, Saint-Marcellin-lès-Vaison, Saint-Romain-en-Viennois, Saint-Roman-de-Malegarde, Saint-Saturnin-lès-Avignon, Sarrians, Séguret, Sérignan-du-Comtat, Sorgues, Suzette, Travaillan, Uchaux, Vacqueyras, Vaison-la-Romaine, Valréas, Vedène, Villedieu, Violès ja Visan.

7.   Rypälelajike/rypälelajikkeet

Bourboulenc B – Doucillon blanc

Brun Argenté N – Vaccarèse

Caladoc N

Carignan N

Carignan blanc B

Cinsaut N – Cinsault

Clairette B

Clairette rose Rs

Counoise N

Couston N

Floreal B

Grenache N

Grenache blanc V

Grenache gris G

Marsanne B

Marselan N

Mourvèdre N – Monastrell

Muscardin N

Piquepoul blanc B

Piquepoul noir N

Roussanne B

Syrah N – Shiraz

Terret noir N

Ugni Blanc V

Vermentino B – Rolle

Vidoc N

Viognier B

8.   Yhteyden/yhteyksien kuvaus

8.1   Yhteyden kannalta merkitykselliset luontoon liittyvät ja inhimilliset tekijät

Maantieteellinen alue käsittää Rhônen jokilaakson luonnonalueen. Rhônejoki on alueen sydän ja merkittävä liikenneväylä.

Maantieteellinen alue sijaitsee Viennen ja Avignonin välillä Rhônen jokilaakson länsi- ja itärannoilla kuuden departementin alueella.

Tertiäärikaudella Rhônen jokilaakso oli Välimeren vuono, joka ulottui Vienneen saakka. Tuolloin muodostui joukko etelään suuntautuvia sedimenttialtaita, joita reunustavat mesotsooisella kaudella syntyneet rinteet. Maisema sai nykyisen muotonsa sen jälkeen, kun meri oli kvartäärikaudella vetäytynyt eroosioilmiöiden (sateet, tuulet, jokieroosio) vaikutuksesta. Nykyään maisemaa hallitsevat kukkulat ja tasanteet.

Maaperän luonne vaihtelee paljon, sillä alueella esiintyy

—

jokitasanteilla muodostunutta maa-ainesta

—

merkelistä ja pehmeästä kalkkikivestä muodostuvaa maa-ainesta

—

eroosion synnyttämää maa-ainesta (merkelisavi, hiekka, hiekkakivi, molassi).

Rhônen jokilaakson eteläosassa ilmasto on välimerellinen: kesät ovat kuumia ja kuivia, ja vuotuinen sademäärä on pieni. Pohjoisessa taas vallitsee lauhkea mannerilmasto, ja sademäärät ovat samanlaiset kuin etelässä.

Sateita saadaan pääasiassa syksyllä ja lopputalvesta.

Viininviljelykaudella haihtumista kompensoivat ainoastaan satunnaiset sateet, joita kesäisin saadaan myrskyinä. Vedenpuutteen myötä maaperän vesivarannot hupenevat asteittain, mikä johtaa köynnösten kasvun hidastumiseen ja lopulta pysähtymiseen.

Ilmastoon vaikuttaa merkittävästi myös mistraali, usein ankara pohjoistuuli, joka kuivattaa ilmastoa. Mistraali puhaltaa keskimäärin 120 päivää vuodessa. Se kirkastaa taivaan, ja sen ansiosta alueella on usein hyvin aurinkoista. Auringonpaistetta saadaan aina yli 2 500 tuntia vuodessa. Laaksoa ympäröivät vuoret ja kukkulat saavat aikaan tuulitunneli-ilmiön (Rhônen tuulitunnelin Venturi-ilmiö), joka lisää tuulen voimakkuutta.

Tarkistettu alkuperänimitys hyväksyttiin vuonna 1937. Tarkistetun alkuperänimityksen ”Côtes du Rhône” tuotantoalue sijaitsee keskellä Ranskan pinta-alaltaan toiseksi suurinta viininviljelyaluetta. Sillä on yhtä suuri merkitys laajemmalle viininviljelyalueelle kuin Rhônejoella maisemalle.

Vuonna 2010 alueella tuotettiin noin 1,5 miljoonaa hehtolitraa viiniä, josta 60 000 hehtolitraa oli roseeviiniä ja 45 000 hehtolitraa valkoviiniä.

Viinintuotanto keskittyy pääasiassa maantieteellisen alueen eteläosaan, joka sijaitsee Avignonin ja Donzèren välissä. Alueen pohjoisosassa taas tuotetaan pääasiassa tarkistettujen alkuperänimitysten ”Crus des Côtes du Rhône” piiriin kuuluvia viinejä. On kuitenkin todettava, että luontoon liittyvien tekijöiden ja viininviljelyä koskevan asiantuntemuksen perusteella olisi tarpeen mukauttaa tarkistetun alkuperänimityksen ”Côtes du Rhône” viljeltäviä lajikkeita ja rypäleiden kypsymistä koskevia sääntöjä niissä viininviljelyalueen osissa, jotka sijaitsevat ns. Montélimarin leveyspiirin (44° 33’) pohjoispuolella.

8.2   Syy- ja seuraussuhteet

Tarkistetun alkuperänimityksen ”Côtes du Rhône” viininviljelyalue on ainutlaatuisen monimuotoinen. Paikalliset tuottajat ovat vaiheittain tuoneet yhteen pitkällisen, jaetun kokemuksensa, ja nykyään tuottajayhteisön tavoitteena on sekä suojella jokivarsien viininviljelyalueen tunnettuutta yhtenäisenä viinialueella että kunnioittaa alueeseen kuuluvien tai sen vieressä sijaitsevien pienempien alueiden erityisluonnetta.

Tuotetut viinit ovat näin ollen osoitus ja tulos tästä ”ainutlaatuisesta monimuotoisuudesta”, jonka alueen tuottajat ovat saaneet aikaan sillä, että he ovat osanneet valita kulloinkin viljeltävät viiniköynnöslajikkeet ja sopivat istutuspaikat, käyttäneet hyväkseen alueen suotuisia sääoloja ja hyödyntäneet Rhônejoen läheisyyttä.

Grenache N -lajiketta on perinteisesti viljelty maantieteellisen alueen eteläosassa, kun taas pohjoisessa on suosittu lämpötilan suhteen vähemmän vaativaa Syrah N -lajiketta. Viininviljelijöiden käytettävissä olevan lajikevalikoiman ansiosta viljelijät ovat voineet valita kullekin viljelylohkolle sopivimman lajikkeen lohkon maaperätyypin ja aurinkoisuuden perusteella.

Rhônen jokilaakson ilmasto soveltuu hyvin viininviljelyyn. Tämä johtuu alueella puhaltavan voimakkaan mistraalituulen ”puhdistavasta” vaikutuksesta, sillä tämä kylmä ja kuiva tuuli suojaa viiniköynnöksiä sienitaudeilta. Muita suotuisia tekijöitä ovat runsas auringonpaiste, joka takaa rypäleille otolliset kypsymisolosuhteet, sopiva sademäärä ja sateiden jakautuminen, joka sekin johtuu mistraalin jatkuvasta vaikutuksesta.

Näissä erityisissä ilmasto-olosuhteissa saadaan runsaita, voimakkaanvärisiä ja hyvärunkoisia punaviinejä, joissa on hedelmäisiä aromivivahteita. Valko- ja roseeviineissä taas korostuvat niille ominaiset kukkaiset aromit.

Rhônen jokilaakson reitti, joka oli ensin vesireitti ja sittemmin myös rautatie- ja maaliikennereitti, on merkittävä liikenneväylä, joka on mahdollistanut viinikaupan aina kreikkalaisten siirtokuntien ajoista alkaen. Sen ansiosta alueella on pidetty yllä viininviljelyperinnettä jo yli 2 000 vuoden ajan.

Côtes du Rhône -viiniperheen identiteettiin ovat vaikuttaneet sekä viinintuottajien sukupolvelta toiselle siirtynyt taitotieto sekä tuottajien käytössä olevat maa-alueet, jotka koostuvat rajatuista viljelylohkoista. Viiniperheeseen kuuluu nykyään erillinen tarkistettu alkuperänimitys ”Côtes du Rhône Villages”, jonka yhteydessä voidaan käyttää täydentävää maantieteellistä nimeä, sekä tarkistetut alkuperänimitykset ”Crus des Côtes du Rhône” maantieteellisen alueen etelä- ja pohjoisosissa.

9.   Olennaiset lisäedellytykset (pakkaaminen, merkinnät, muut vaatimukset)

Viinien esillepanoa ja merkintöjä koskevat säännöt

Oikeudellinen kehys:

Kansallinen lainsäädäntö

Lisäedellytyksen tyyppi:

Merkintöjä koskevat lisämääräykset

Edellytyksen kuvaus:

a)

Viineissä, joihin voidaan liittää merkintä ”primeur” tai ”nouveau”, on oltava myös vuosimerkintä.

b)

Tarkistetun alkuperänimityksen ”Côtes du Rhône” saaneiden viinien merkinnöissä voidaan mainita suurempi maantieteellinen yksikkö ”Vignobles de la Vallée du Rhône” asianomaisten eri edunvalvonta- ja hallintoelinten välillä allekirjoitetussa sopimuksessa täsmennettyjen edellytysten mukaisesti. Kyseisen maininnan on oltava samassa visuaalisessa kentässä pakollisten tietojen kanssa. Se on painettava samalla kirjasinlajilla ja värillä kuin alkuperänimitys, mutta kirjasinkoko saa olla enintään kaksi kolmasosaa alkuperänimityksessä käytetystä.

c)

Sopeutumistarkoituksiin käytettävien rypälelajikkeiden (Carignan B, Floréal B, Rolle B ja Vidoc N) nimiä ei saa mainita merkinnöissä.

Välittömässä läheisyydessä sijaitseva alue

Oikeudellinen kehys:

Kansallinen lainsäädäntö

Lisäedellytyksen tyyppi:

Tuotantoa rajatulla maantieteellisellä alueella koskeva poikkeus

Edellytyksen kuvaus:

Välittömässä läheisyydessä sijaitseva alue koostuu viiniyttämistä ja viinin valmistusta koskevan poikkeuksen mukaisesti ja vuoden 2022 virallisen geokoodiluettelon perusteella seuraavista kunnista:

—

Ardèchen departementti: Alboussière, Arlebosc, Baix, Beauchastel, Bidon, Boffres, Bogy, Champis, Charmes-sur-Rhône, Cheminas, Colombier-le-Cardinal, Eclassan, Etables, Flaviac, Gilhac-et-Bruzac, Gras, Labastide-de-Virac, Peaugres, Plats, Le Pouzin, Quintenas, Rompon, Saint-Barthélemy-le-Plain, Saint-Cierge-la-Serre, Saint-Cyr, Saint-Georges-les-Bains, Saint-Laurent-du-Pape, Saint-Montan, Saint-Remèze, Saint-Romain-d’Ay, Saint-Romain-de-Lerps, Saint-Symphorien-sous-Chomérac, Saint-Vincent-de-Durfort, Savas, Soyons, Thorrenc, Vernosc-lès-Annonay, Vinzieux ja La Voulte-sur-Rhône;

—

Drômen departementti: Albon, Aleyrac, Allex, Ambonil, Andancette, Aubres, La Baume-de-Transit, Beausemblant, Benivay-Ollon, Bourg-lès-Valence, Chamaret, Chantemerle-les-Blés, Chantemerle-les-Grignan, Châteauneuf-de-Bordette, Châteauneuf-sur-Isère, Chavannes, Clansayes, Clérieux, Colonzelle, Condorcet, Donzère, Etoile-sur-Rhône, La Garde-Adhémar, Grane, Granges-les-Beaumont, Les Granges-Gontardes, Grignan, Laveyron, Loriol-sur-Drôme, Mercurol-Veaunes (ainoastaan Veaunesin liitoskunnan alue), Montaulieu, Montjoux, Montoison, Montségur-sur-Lauzon, La Penne-sur-l’Ouvèze, Pierrelatte, Pierrelongue, Le Poët-Laval, Les Pilles, Ponsas, Propiac, Roche-Saint-Secret-Beconne, Roussas, Saint-Barthélemy-de-Vals, Saint-Donat-sur-l’Herbasse, Saint-Gervais-sur-Roubion, Saint-Jean-de-Galaure (ainoastaan La Motte-de-Galauren liitoskunnan alue), Saint-Paul-Trois-Châteaux, Saint-Rambert-d’Albon, Saint-Restitut, Saint-Uze, Saint-Vallier, Salles-sous-Bois, Solérieux, Teyssières, Triors, Valaurie ja Valence;

—

Gardin departementti: Les Angles, Argilliers, La Bastide-d’Engras, Beaucaire, Bellegarde, La Capelle-et-Masmolène, Collias, Flaux, Le Garn, Goudargues, Issirac, Jonquières-Saint-Vincent, Meynes, Pougnadoresse (lukuun ottamatta vuodeksi 1934 päivitetyn maarekisterin kohtaa A), Saint-André-de-Roquepertuis, Saint-Bonnet-du-Gard, Saint-Christol-de-Rodières, Saint-Laurent-la-Vernède, Salazac, Sernhac, Vallabrix, Verfeuil ja Vers-Pont-du-Gard;

—

Isèren departementti: Chonas-l’Amballan, Les Côtes d’Arey, Le-Péage-de-Roussillon, Reventin-Vaugris, Les Roches-de-Condrieu, Sablons, Saint-Alban-du-Rhône, Saint-Clair-du-Rhône, Saint-Maurice-l’Exil, Salaise-sur-Sanne, Seyssuel ja Vienne;

—

Loiren departementti: Bessey, La Chapelle-Villars, Chuyer, Lupe, Maclas, Pélussin, Roisey ja Saint-Romain-en-Jarez;

—

Rhônen departementti: Les Haies, Loire-sur-Rhône, Longes, Sainte-Colombe ja Saint-Romain-en-Gal;

—

Vauclusen departementti: Althen-les-Paluds, Aubignan, Le Barroux, Beaumont-du-Ventoux, Bédoin, Blauvac, Brantes, Caderousse, Caromb, Carpentras, Cavaillon, Le Crestet, Crillon-le-Brave, Entraigues-sur-la-Sorgue, Entrechaux, Flassan, Lamotte-du-Rhône, Lapalud, Loriol-du-Comtat, Malaucène, Malemort-du-Comtat, Mazan, Méthamis, Modène, Monteux, Mormoiron, Pernes-les-Fontaines, Le Pontet, Saint-Hippolyte-le-Graveyron, Saint-Léger-du-Ventoux, Saint-Pierre-de-Vassols, Savoillan, Le Thor ja Villes-sur-Auzon.

Välittömässä läheisyydessä sijaitseva alue (jatkoa)

Oikeudellinen kehys:

Kansallinen lainsäädäntö

Lisäedellytyksen tyyppi:

Tuotantoa rajatulla maantieteellisellä alueella koskeva poikkeus

Edellytyksen kuvaus:

—

Isèren departementti: Chonas-l’Amballan, Le-Péage-de-Roussillon, Reventin-Vaugris, Les Roches-de-Condrieu, Sablons, Saint-Alban-du-Rhône, Saint-Clair-du-Rhône, Saint-Maurice-l’Exil, Salaise-sur-Sanne, Seyssuel ja Vienne;

—

Loiren departementti: Bessey, La Chapelle-Villars, Chuyer, Lupe, Maclas, Pélussin, Roisey ja Saint-Romain-en-Jarez;

—

Rhônen departementti: Les Haies, Loire-sur-Rhône, Longes, Sainte-Colombe ja Saint-Romain-en-Gal;

—

Vauclusen departementti: Althen-les-Paluds, Aubignan, Le Barroux, Beaumont-du-Ventoux, Caderousse, Caromb, Carpentras, Cavaillon, Le Crestet, Entraigues-sur-la-Sorgue, Entrechaux, Lamotte-du-Rhône, Lapalud, Loriol-du-Comtat, Malaucène, Mazan, Monteux, Pernes-les-Fontaines, Le Pontet, Saint-Hippolyte-le-Graveyron, Saint-Léger-du-Ventoux ja Le Thor.

Välittömässä läheisyydessä sijaitseva alue (jatkoa)

Oikeudellinen kehys:

Kansallinen lainsäädäntö

Lisäedellytyksen tyyppi:

Tuotantoa rajatulla maantieteellisellä alueella koskeva poikkeus

Edellytyksen kuvaus:

—

Drômen departementti: Albon, Aleyrac, Allex, Ambonil, Andancette, Aubres, La Baume-de-Transit, Beausemblant, Benivay-Ollon, Bourg-lès-Valence, Chamaret, Chantemerle-les-Blés, Chantemerle-les-Grignan, Châteauneuf-de-Bordette, Châteauneuf-sur-Isère, Chavannes, Clansayes, Clérieux, Colonzelle, Condorcet, Donzère, Etoile-sur-Rhône, La Garde-Adhémar, Grane, Granges-les-Beaumont, Les Granges-Gontardes, Grignan, Laveyron, Loriol-sur-Drôme, Montjoux, Montoison, Montaulieu, Montségur-sur-Lauzon, La Motte-de-Galaure, La Penne-sur-l’Ouvèze, Pierrelatte, Pierrelongue, Le Poët-Laval, Les Pilles, Ponsas, Propiac, Roche-Saint-Secret-Beconne, Roussas, Saint-Barthélemy-de-Vals, Saint Donat sur l’Herbasse, Saint-Gervais-sur-Roubion, Saint-Paul-Trois-Châteaux, Saint-Rambert-d’Albon, Saint-Restitut, Saint-Uze, Saint-Vallier, Salles-sous-Bois, Solérieux, Teyssières, Triors, Valaurie, Valence ja Veaunes;

—

Gardin departementti: Les Angles, Argilliers, La Bastide-d’Engras, Beaucaire, Bellegarde, La Capelle-et-Masmolène, Collias, Flaux, Le Garn, Goudargues, Issirac, Jonquières-Saint-Vincent, Meynes, Montfaucon, Saint-André-de-Roquepertuis, Saint-Bonnet-du-Gard, Saint-Christol-de-Rodières, Saint-Laurent-la-Vernède, Salazac, Sernhac, Vallabrix, Verfeuil ja Vers-Pont-du-Gard.

Linkki tuote-eritelmään

https://info.agriculture.gouv.fr/gedei/site/bo-agri/document_administratif-6eb78f58-4ff6-4404-90d9-959067933433


(1)   EUVL L 9, 11.1.2019, s. 2.


ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2024/6185/oj

ISSN 1977-1053 (electronic edition)