11.2.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 37/19


KOMISSION PÄÄTÖS,

annettu 10 päivänä helmikuuta 2011,

hiilidioksidin geologisesta varastoinnista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/31/EY soveltamista koskevan ensimmäisen kertomuksen pohjana käytettävästä kyselylomakkeesta

(tiedoksiannettu numerolla K(2011) 657)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2011/92/EU)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon hiilidioksidin geologisesta varastoinnista ja neuvoston direktiivin 85/337/ETY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2000/60/EY, 2001/80/EY, 2004/35/EY, 2006/12/EY ja 2008/1/EY ja asetuksen (EY) N:o 1013/2006 muuttamisesta 23 päivänä huhtikuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/31/EY (1) ja erityisesti sen 27 artiklan 1 kohdan,

ottaa huomioon eräiden ympäristöä koskevien direktiivien täytäntöönpanoon liittyvien kertomusten standardoinnista ja järkeistämisestä 23 päivänä joulukuuta 1991 annetun neuvoston direktiivin 91/692/ETY (2),

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Direktiivin 2009/31/EY 27 artiklan 1 kohdassa edellytetään, että jäsenvaltiot antavat komissiolle joka kolmas vuosi kertomuksen direktiivin 2009/31/EY soveltamisesta direktiivin 2009/31/EY 25 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettu rekisteri mukaan lukien.

(2)

Direktiivin 2009/31/EY 27 artiklan 1 kohdassa edellytetään lisäksi, että kertomuksen pohjana käytetään kyselylomaketta tai mallia, jonka komissio laatii direktiivin 91/692/ETY 6 artiklassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti. Kyselylomake, joka sisältää kysymyksiä kaikista direktiivin 2009/31/EY merkityksellisistä seikoista, vaikuttaa soveltuvan parhaiten varmistamaan, että jäsenvaltioiden kertomuksissaan antamat tiedot ovat täydellisiä ja vertailukelpoisia.

(3)

Ensimmäinen kertomus on toimitettava komissiolle 30 päivään kesäkuuta 2011 mennessä. Komission laatima kyselylomake on toimitetaan jäsenvaltioille vähintään kuusi kuukautta ennen kertomuksen toimittamisen määräpäivää.

(4)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat sen lausunnon mukaiset, jonka ilmastonmuutoskomitea on antanut 91/692/ETY 6 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Jäsenvaltioiden on käytettävä liitteenä olevaa kyselylomaketta direktiivin 2009/31/EY soveltamisesta annettavan ensimmäisen kertomuksen pohjana.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 10 päivänä helmikuuta 2011.

Komission puolesta

Connie HEDEGAARD

Komission jäsen


(1)   EUVL L 140, 5.6.2009, s. 114.

(2)   EYVL L 377, 31.12.1991, s. 48.


LIITE

Hiilidioksidin geologisesta varastoinnista annetun direktiivin 2009/31/EY (”direktiivi”) soveltamista koskeva kyselylomake

1.   Yleiskuvaus

1.1   Mitkä ovat merkittävimmät muutokset, jotka kansalliseen lainsäädäntöön ja lupajärjestelmään oli tehtävä direktiivin saattamiseksi osaksi kansallista oikeusjärjestystä? Ilmoittakaa asianomaisen täytäntöönpanolainsäädännön voimaantulopäivämäärät.

1.2   Mikä yksi tai useampi toimivaltainen viranomainen vastaa direktiivissä säädettyjen velvollisuuksien noudattamisesta (23 artikla)?

2.   Lupamenettelyn yhteensovittaminen

2.1   Miten kansallisessa lainsäädännössä on varmistettu, että lupamenettely ja lupaehdot ovat täysin yhteensopivat, jos viranomaisia on enemmän kuin yksi? Miten koordinointi toimii käytännössä? Kertokaa erityisesti, miten tämän direktiivin ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY (1) soveltamisesta vastaavat toimivaltaiset viranomaiset koordinoivat keskenään lupa-asioita?

3.   Rajat ylittävä yhteistyö

3.1   Mitä säännöksiä on annettu rajat ylittävien hiilidioksidin siirtojen, rajat ylittävien varastointipaikkojen tai rajat ylittävien varastointikompleksien osalta sen varmistamiseksi, että direktiivin vaatimuksia noudatetaan yhdessä (24 artikla)?

3.2   Onko rajat ylittävästä yhteistyöstä käytännön kokemuksia?

4.   Varastointipaikkojen valinta ja tutkimusluvat

4.1   Onko 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti määrätty, miltä alueilta varastointipaikat voidaan valita? Onko varastointi kielletty jollakin jäsenvaltion alueen osalla tai sen koko alueella taikka sen talousvyöhykkeellä tai mannerlaatalla, siten kuin ne on määritelty Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksessa (UNCLOS)? Jäsenvaltioiden ei ole pakko perustella tällaisia päätöksiä, mutta olisi hyödyllistä tietää, millä alueilla varastointi on kielletty ja miksi.

4.2   Onko arvioitu, kuinka paljon varastointikapasiteettia on käytettävissä jäsenvaltion alueen osilla tai sen koko alueella taikka sen talousvyöhykkeellä tai mannerlaatalla, siten kuin ne on määritelty Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksessa (UNCLOS) (4 artiklan 2 kohta)? Jos on, ilmoittakaa, miten arviointi suoritettiin ja mitkä olivat sen tulokset.

4.3   Miten kansallisessa lainsäädännössä on varmistettu, että geologisen muodostuman sopivuus varastointipaikaksi määritetään direktiivin liitteessä I esitettyjen perusteiden mukaisesti?

4.4   Missä tapauksissa varastointipaikan valinta edellyttää tutkimusta (5 artiklan 1 kohta)?

4.5   Miten kansallisessa lainsäädännössä on varmistettu, että tutkimus- ja varastointilupia voivat hakea kaikki tahot, joilla on tarvittavat valmiudet, ja että luvat myönnetään tai evätään objektiivisten, julkaistujen ja syrjimättömien arviointiperusteiden nojalla?

4.6   Miten toimivaltainen viranomainen tarkistaa, että kolmiulotteinen tila, jota tutkitaan, ei ole suurempi kuin tutkimusluvassa vahvistettu kolmiulotteinen tila (5 artiklan 3 kohta)?

4.7   Miten kansallisessa lainsäädännössä on varmistettu, ettei alueella sallita tutkimusluvan voimassaoloaikana toimintaa, joka häiritsisi tutkimuksia (5 artiklan 4 kohta)?

5.   Varastointilupahakemukset

5.1   Miten kansallisessa lainsäädännössä on varmistettu, että lupahakemukset sisältävät kaikki 7 artiklassa vaaditut tiedot?

6.   Varastointilupien ehdot ja sisältö

6.1   Varastointiluvan ehtojen kattavuus

6.1.1   Miten kansallisessa lainsäädännössä on varmistettu, että kaikki 8 artiklassa säädetyt vaatimukset täyttyvät?

6.1.2   Mitä menettelytapoja on käytössä sen varmistamiseksi, että kaikki lupahakemukset, varastointilupaluonnokset ja muu mahdollinen aineisto, joka on otettu huomioon päätösluonnosta laadittaessa, toimitetaan asetetussa määräajassa komission saataville (10 artiklan 1 kohta)?

6.1.3   Miten on varmistettu, että varastointilupaluonnoksesta annettu komission lausunto otetaan huomioon ja että komissiolle ilmoitetaan lopullisesta päätöksestä ja sille esitetään perustelut, jos päätös poikkeaa komission lausunnosta (10 artiklan 2 kohta)?

6.2   Varastointiluvan sisällön kattavuus

6.2.1   Miten kansallisessa lainsäädännössä on varmistettu, että varastointilupa sisältää kaikki 9 artiklassa vaaditut tiedot?

7.   Varastointilupien muuttaminen, uudelleentarkastelu, päivittäminen ja peruuttaminen

7.1   Miten kansallisessa lainsäädännössä on varmistettu, että varastointilupia tarkastellaan uudelleen ja tarvittaessa päivitetään tai viimeisenä keinona peruutetaan 11 artiklan 3 kohdan mukaisesti? Kertokaa erityisesti, mitä kustakin 11 artiklan 3 kohdassa tarkoitetusta ehdosta on säädetty.

7.2   Varastointiluvan peruuttaminen

7.2.1   Mitä säännöksiä ja menettelyjä sovelletaan, jos lupa on peruutettu 11 artiklan 3 kohdan mukaisesti ja toimivaltainen viranomainen päättää myöntää uuden varastointiluvan, erityisesti sen osalta, että toimivaltaisen viranomaisen on tilapäisesti vastattava kaikista oikeudellisista velvoitteista 11 artiklan 4 kohdan mukaisesti?

7.2.2   Mitä säännöksiä ja menettelyjä sovelletaan, jos lupa on peruutettu 11 artiklan 3 kohdan mukaisesti ja toimivaltainen viranomainen päättää sulkea varastointipaikan?

8.   Hiilidioksidivirran hyväksymisperusteet ja -menettelyt

8.1   Mitä säännöksiä ja menettelyjä sovelletaan sen varmistamiseksi, että hiilidioksidivirta koostuu lähes yksinomaan hiilidioksidista eikä siihen ole lisätty mitään jätettä tai muuta ainetta tämän jätteen tai muun aineen hävittämiseksi? Kertokaa erityisesti, miten on määritetty ne ehdot, joilla varmistetaan, että seuraavat 12 artiklan 1 kohdan mukaiset perusteet täyttyvät:

—

varastointipaikan tai siihen liittyvän siirtoinfrastruktuurin eheyteen ei saa aiheutua haitallisia vaikutuksia,

—

ympäristölle tai ihmisten terveydelle ei saa aiheutua merkittävää riskiä,

—

sovellettavan unionin lainsäädännön vaatimuksia on noudatettava.

8.2   Mitä säännöksiä ja menettelyjä on käytössä sen varmistamiseksi, että toiminnanharjoittaja hyväksyy ja injektoi hiilidioksidivirtoja ainoastaan, jos niiden koostumus, syövyttävät aineet mukaan lukien, on analysoitu ja on suoritettu riskinarviointi ja jos riskinarviointi on osoittanut, että pitoisuudet vastaavat 12 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja vaatimuksia?

9.   Seuranta

9.1   Mitä toimenpiteitä on toteutettu, jotta toimivaltaiset viranomaiset voivat varmistaa, että hyväksytty seurantasuunnitelma on liitteessä II esitettyjen vaatimusten sekä niiden ohjeiden mukainen, jotka on annettu direktiivin 2003/87/EY nojalla hiilidioksidin talteenotosta, kuljetuksesta ja geologisesta varastoinnista aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen tarkkailua ja raportointia varten? (2)

9.2   Mitä säännöksiä ja menettelyjä sovelletaan sen varmistamiseksi, että toiminnanharjoittaja seuraa hyväksytyn seurantasuunnitelman mukaisesti injektointilaitteistoja, varastointikompleksia (mahdollisuuksien mukaan myös hiilidioksidipluumia) ja tarpeen mukaan ympäröivää aluetta?

10.   Raportointi

10.1   Mitkä säännökset ja menettelyt koskevat toiminnanharjoittajan suorittamaa raportointia? Kertokaa erityisesti raportointitiheydestä ja tavoista, joilla varmistetaan 14 artiklassa säädettyjen vaatimusten täyttyminen.

11.   Tarkastukset

11.1   Mitä säännöksiä ja menettelyjä on vahvistettu säännöllisiä ja satunnaisia tarkastuksia sisältävästä tarkastusjärjestelmästä, joka koskee kaikkia varastointikomplekseja, jotta voidaan tarkistaa direktiivin säännösten noudattaminen sekä seurata ympäristölle ja ihmisten terveydelle aiheutuvia vaikutuksia (15 artikla)? Kertokaa erityisesti tarkastusten tiheydestä ja satunnaisia tarkastuksia koskevista vaatimuksista.

11.2   Missä määrin säännöllisiä ja satunnaisia tarkastuksia sisältävään tarkastusjärjestelmään kuuluu muun muassa käyntejä maan pinnalla sijaitsevissa laitoksissa, myös injektointilaitoksissa, toiminnanharjoittajan toteuttamien injektointi- ja seurantatoimien arviointia sekä toiminnanharjoittajan pitämien asiaankuuluvien rekisterien tarkastamista (15 artiklan 2 kohta)?

12.   Vuodot tai merkittävät häiriöt

12.1   Mitkä säännökset ja menettelyt koskevat toiminnanharjoittajan velvollisuutta ilmoittaa vuodoista tai merkittävistä häiriöistä toimivaltaiselle viranomaiselle, myös direktiivin 2003/87/EY mukaiselle toimivaltaiselle viranomaiselle (16 artiklan 1 kohta)?

12.2   Millaisin säännöksin ja menettelyin on varmistettu, että toiminnanharjoittaja toteuttaa korjaavia toimenpiteitä, ja jos toiminnanharjoittaja ei toteuta niitä, että toimivaltainen viranomainen toteuttaa korjaavia toimenpiteitä (16 artiklan 2–5 kohta)?

13.   Varastointipaikan sulkemiseen ja sulkemisen jälkeiseen aikaan liittyvät velvollisuudet

13.1   Mitä säännöksiä ja menettelyjä on vahvistettu velvollisuuksista, jotka liittyvät varastointipaikan sulkemiseen ja sulkemisen jälkeiseen aikaan?

13.2   Miten kansallisessa lainsäädännössä on varmistettu, että toiminnanharjoittaja vastaa edelleen seurannasta, raportoinnista ja korjaavista toimenpiteistä sekä kaikista velvoitteista, jotka liittyvät päästöoikeuksien palauttamiseen vuodon sattuessa sekä ehkäiseviin ja korjaaviin toimiin, siihen asti, kunnes vastuu varastointipaikasta siirretään toimivaltaiselle viranomaiselle (17 artiklan 2 kohta)?

13.3   Mitä säännöksiä ja menettelyjä on vahvistettu sen varmistamiseksi, että sulkemisen jälkeistä aikaa koskeva lopullinen suunnitelma, joka perustuu alustavaan suunnitelmaan, hyväksytään ennen varastointipaikan sulkemista (17 artiklan 3 kohta)?

14.   Vastuun siirto

14.1   Mitkä säännökset ja menettelyt koskevat vastuun siirtoa sen varmistamiseksi, että 18 artiklan 1 kohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät?

14.2   Säädetäänkö kansallisessa lainsäädännössä vähimmäisajasta, jonka on kuluttava ennen kuin vastuu voidaan siirtää ja joka on enemmän kuin direktiivissä säädetty 20 vuotta? Jos vastaus on myönteinen, kertokaa tarkemmin.

14.3   Mitä menettelytapoja on käytössä sen varmistamiseksi, että 18 artiklan 2 kohdan mukaiset vastuunsiirtoraportit, kaikki alustavat päätökset vastuun siirron hyväksymisestä sekä muu aineisto, joka on otettu huomioon alustavaa päätöstä laadittaessa, toimitetaan asetetussa määräajassa komission saataville (18 artiklan 4 kohta)?

14.4   Miten on varmistettu, että alustavasta päätöksestä mahdollisesti annettu komission lausunto otetaan huomioon ja että komissiolle ilmoitetaan lopullisesta päätöksestä ja sille esitetään perustelut, jos päätös poikkeaa komission lausunnosta?

14.5   Miten on varmistettu, että seurantaa jatketaan vastuun siirtämisen jälkeen tasolla, jolla vuodot ja merkittävät häiriöt voidaan havaita (18 artiklan 6 kohta)?

15.   Rahallinen vakuus

15.1   Miten kansallisessa lainsäädännössä on otettu huomioon, että mahdollisen toiminnanharjoittajan on esitettävä osana varastointilupahakemustaan todisteet siitä, että hän voi hankkia riittävän rahallisen vakuuden tai vastaavan järjestelyn (19 artikla)? Kertokaa erityisesti, miten on varmistettu, että

—

kaikki varastointiluvasta johtuvat velvollisuudet voidaan täyttää,

—

vakuus on voimassa ja pätevä ennen injektoinnin aloittamista,

—

rahallista vakuutta tarkistetaan määräajoin,

—

20 artiklassa tarkoitettu rahoitusosuus on hankittu.

16.   Rahoitusjärjestelmä

16.1   Kuvailkaa menettelyt, joilla varmistetaan, että toiminnanharjoittaja asettaa toimivaltaisen viranomaisen saataville rahoitusosuuden ennen kuin vastuu on siirtynyt 18 artiklan mukaisesti, ja kertokaa, miten näissä menettelyissä otetaan huomioon direktiivin liitteessä I tarkoitetut perusteet sekä seikat, jotka liittyvät hiilidioksidin varastoinnin historiaan (20 artikla).

16.2   Säädetäänkö kansallisessa lainsäädännössä muista siirron jälkeisistä velvollisuuksista kuin siitä, että rahoitusosuuden on katettava vähintään ennakoidut seurantakustannukset 30 vuoden ajaksi?

17.   Kolmansille osapuolille myönnettävä käyttöoikeus

17.1   Miten on varmistettu, että mahdollisille käyttäjille voidaan 21 artiklan mukaisesti myöntää avoimella ja syrjimättömällä tavalla oikeus käyttää siirtoverkkoja ja varastointipaikkoja tuotetun ja talteenotetun hiilidioksidin geologista varastointia varten?

17.2   Millä menettelyillä varmistetaan, että toiminnanharjoittaja, joka epää käyttöoikeuden kapasiteetin puutteen tai liittymän puuttumisen vuoksi, tekee tarpeelliset parannukset niiltä osin kuin se on taloudellista tai kun mahdollinen asiakas on valmis maksamaan niistä, edellyttäen, ettei tämä vaikuta kielteisesti hiilidioksidin siirron ja geologisen varastoinnin ympäristöturvallisuuteen (21 artiklan 4 kohta)?

18.   Riitojen ratkaiseminen

18.1   Mitä riitojen ratkaisemiseen soveltuvia menettelyjä on käytössä, mukaan luettuna osapuolista riippumaton viranomainen, jolla on käytettävissään kaikki asiaa koskevat tiedot?

19.   Rekisterit

19.1   Mitä toimenpiteitä on toteutettu seuraavien rekisterien perustamiseksi ja ylläpitämiseksi: rekisteri myönnetyistä varastointiluvista sekä pysyvä rekisteri kaikista suljetuista varastointipaikoista ja niitä ympäröivistä varastointikomplekseista, varastointitilojen kolmiulotteista rakennetta ja niiden sijaintiympäristöä kuvaavat kartat ja tilojen poikkileikkaukset mukaan luettuina, sekä saatavilla olevista tiedoista, joita tarvitaan sen arvioimiseksi, onko varastoitu hiilidioksidi täysin ja pysyvästi eristetty?

20.   Yleisölle tiedottaminen ja yleisön osallistuminen

20.1   Miten kansallisessa lainsäädännössä on varmistettu, että hiilidioksidin geologista varastointia koskevat ympäristötiedot, tarkastusten tuloksia koskevat raportit mukaan lukien, asetetaan yleisön saataville asiaa koskevan unionin lainsäädännön mukaisesti?

21.   Seuraamukset

21.1   Mitä kansallisessa lainsäädännössä säädetään tämän direktiivin nojalla annettujen kansallisten säännösten rikkomiseen sovellettavista seuraamuksista? Kertokaa erityisesti, miten on varmistettu, että tämä lainsäädäntö pannaan täytäntöön ja että seuraamukset ovat tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

22.   Muutokset muihin säädöksiin (31–37 artikla)

22.1   Miten neuvoston direktiivin 85/337/ETY (3) liitteisiin I ja II tehdyt muutokset on otettu huomioon kansallisessa lainsäädännössä?

22.2   Miten Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY (4) 11 artiklan 3 kohdan j alakohtaan tehty muutos on otettu huomioon kansallisessa lainsäädännössä?

22.3   Miten on varmistettu, että Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/80/EY (5) uusi 9 a artikla pannaan täytäntöön?

22.3.1   Miten on varmistettu, että kaikkien sellaisten polttolaitosten toiminnanharjoittajat, joiden nimellinen sähköntuotantoteho on vähintään 300 megawattia ja joiden alkuperäinen käyttölupa on myönnetty tämän direktiivin voimaantulon eli 25 päivän kesäkuuta 2009 jälkeen, ovat arvioineet direktiivin 2001/80/EY 9 a artiklassa säädettyjen edellytysten täyttymisen?

22.3.2   Mitä säännöksiä ja menettelyjä sovelletaan sen varmistamiseksi, että jos direktiivin 2001/80/EY 9 a artiklassa säädetyt edellytykset täyttyvät, laitosalueella varataan sopiva tila hiilidioksidin talteenotto- ja paineistuslaitteistoille?

22.3.3   Onko tätä artiklaa sovellettu käytännössä 25 päivän kesäkuuta 2009 jälkeen?

22.4   Miten Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/35/EY (6) liitteeseen III tehty muutos on otettu huomioon kansallisessa lainsäädännössä?

22.5   Miten Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2006/12/EY (7) tehty muutos on otettu huomioon kansallisessa lainsäädännössä?

22.6   Miten Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EY) N:o 1013/2006 (8) tehty muutos on otettu huomioon kansallisessa lainsäädännössä?

22.7   Miten Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/1/EY (9) liitteeseen I tehty muutos on otettu huomioon kansallisessa lainsäädännössä?


(1)  Kasvihuonekaasujen päästökauppaoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta 13 päivänä lokakuuta 2003 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/87/EY (EUVL L 275, 25.10.2003, s. 32).

(2)  Toimenpiteet, jotka on toteutettava päätöksen 2007/589/EY muuttamisesta ohjeiden lisäämiseksi hiilidioksidin talteenotosta, kuljetuksesta ja geologisesta varastoinnista aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen tarkkailua ja raportointia varten 8 päivänä kesäkuuta 2010 annetun komission päätöksen 2010/345/EU (EUVL L 155, 22.6.2010, s. 34) mukaisesti.

(3)  Tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista 27 päivänä kesäkuuta 1985 annettu neuvoston direktiivi 85/337/ETY (EYVL L 175, 5.7.1985, s. 40).

(4)  Yhteisön vesipolitiikan puitteista 23 päivänä lokakuuta 2000 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY (EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1).

(5)  Tiettyjen suurista polttolaitoksista ilmaan joutuvien epäpuhtauspäästöjen rajoittamisesta 23 päivänä lokakuuta 2001 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/80/EY (EYVL L 309, 27.11.2001, s. 1).

(6)  Ympäristövastuusta ympäristövahinkojen ehkäisemisen ja korjaamisen osalta 21 päivänä huhtikuuta 2004 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/35/EY (EUVL L 143, 30.4.2004, s. 56).

(7)  Jätteistä 5 päivänä huhtikuuta 2006 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/12/EY (EUVL L 114, 27.4.2006, s. 9). Direktiivi 2006/12/EY on kumottu 12 päivästä joulukuuta 2010 jätteistä ja tiettyjen direktiivien kumoamisesta 19 päivänä marraskuuta 2008 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2008/98/EY (EUVL L 312, 22.11.2008, s. 3).

(8)  Jätteiden siirrosta 14 päivänä kesäkuuta 2006 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1013/2006 (EUVL L 190, 12.7.2006, s. 1).

(9)  Ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi 15 päivänä tammikuuta 2008 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/1/EY (EUVL L 24, 29.1.2008, s. 8).