<!DOCTYPE html PUBLIC "yes" "xhtml1-strict.dtd">
<html xmlns="http://www.w3.org/1999/xhtml">
<!--GENDOC2XHTML # converter_version: 1.2.15-->
  <head>
    <title>2026-06-202606T124202400770-00-TRA-DOC-FI-ARRET-T-0077-24-202606311-07_00</title>
    <meta content="text/html; charset=utf-8" http-equiv="Content-Type"/>
    <meta content="true" name="ParExtraits_2021"/>
    <meta content="" name="Gendoc_DGTGeneratedDate"/>
    <meta content="fi-FI" name="Gendoc_Lang"/>
    <meta content="" name="Gendoc_GenerationDate"/>
    <meta content="" name="IsFlattened"/>
    <meta content="1" name="NumProc"/>
    <meta content="1" name="EP_Mention"/>
    <meta content="Final" name="Gendoc_EditionType"/>
    <meta content="0001" name="Gendoc_CaseNumberSuite"/>
    <meta content="21.10.2026 10.05.30" name="Gendoc_LastVerificationDate"/>
    <meta content="" name="Gendoc_ProcedureNumber"/>
    <meta content="Publication intégrale au Rec ou RecFP, mention Rec" name="Mention"/>
    <meta content="fi" name="Gendoc_LangCode"/>
    <meta content="ARR" name="TypeDoc"/>
    <meta content="9czBFyxjsh8rQ6THS7hu6FUxvkJhJAIPwK14HWBxCiXQx618/1VKO7LV1noZcCK3/Q059c+Z2qx2cNG3IcZDfgk6YGzeJfymIidZ5G7up6+fSOFadSwwN07K267bbPeSftr2tpsFd2ErkjmCRmnpxxiHQ7+dSq4OAHXGeScjkh4=" name="GenDocUID"/>
    <meta content="P" name="TypeProc"/>
    <meta content="" name="CreateCustomParts"/>
    <meta content="" name="Gendoc_GendocTemplateSubType"/>
    <meta content="OK" name="ReadyToPublish"/>
    <meta content="snellan" name="Gendoc_User"/>
    <meta content="" name="EP_Mode"/>
    <meta content="" name="Gendoc_DGTGenerated"/>
    <meta content="" name="Gendoc_Vademecum"/>
    <meta content="0077" name="NumeroOrdre"/>
    <meta content="2024" name="Annee"/>
    <meta content="P" name="Gendoc_ProcedureType"/>
    <meta content="" name="EP_Version"/>
    <meta content="FI" name="Langue"/>
    <meta content="snellan" name="Gendoc_DGTGeneratedUser"/>
    <meta content="FAST_document_go_ok" name="Gendoc_LastVerificationStatus"/>
    <meta content="ARR_T" name="Gendoc_GendocTemplateType"/>
    <meta content="TRUE" name="WithoutAuthorBlockFlatP"/>
    <meta content="GenDoc 20-07-26 10:36:37" name="Created"/>
    <meta content="" name="Canevas3_Vademecum"/>
    <meta content="TRUE" name="WithoutAuthorBlock"/>
    <meta content="" name="Gendoc_CaseYear"/>
    <meta content="false" name="Generation_In_Progress"/>
    <meta content="Normal" name="Version"/>
    <meta content="T" name="Juridiction"/>
    <meta content="6469399434df4bb58a9c31c7d4f0a68c" name="DocumentIdentifier"/>
    <meta content="0077" name="Gendoc_CaseNumber"/>
    <meta content="ImportedWithoutSource" name="SdlIdentifier"/>
    <meta content="RD" name="NatureAff"/>
    <meta content="RD" name="Gendoc_CaseNature"/>
    <meta content="0001" name="NumSuite"/>
    <meta content="T" name="Gendoc_Juridiction"/>
  </head>
  <body>
    <div style="header">
      <div id="rId24" style="first"/>
      <div id="rId20" style="even">Tuomio 24.6.2026 – Asia T-77/24</div>
      <div id="rId21" style="default">Dassault Aviation v. Euroopan komissio</div>
    </div>
    <p class="C19Centre" id="para-1" title="page-1">
      UNIONIN YLEISEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (ensimmäinen jaosto, viiden tuomarin kokoonpano)
    </p>
    <p class="C19Centre" id="para-2" title="page-1">
      24 päivänä kesäkuuta 2026 (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-1" href="#t-1">*</a>
</span>)
    </p>
    <p class="C71Indicateur" id="para-3" title="page-1">
      Ympäristö – Delegoitu asetus (EU) 2023/2485 – Luokitusjärjestelmä – Siirtymätoiminnat – Liikelentokoneiden valmistuksen poissulkeminen – Ilmeinen arviointivirhe
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-4" title="page-1">
      Asiassa T‑77/24,
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-5" title="page-1">
      Dassault Aviation, kotipaikka Pariisi (Ranska), edustajinaan asianajajat E. Mignon, D. Zygas ja M. Mossé,
    </p>
    <p class="C72Alineadroite" id="para-6" title="page-1">
      kantajana,
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-7" title="page-1">
      jota tukevat
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-8" title="page-1">
      European Business Aviation Association (EBAA), kotipaikka Bryssel (Belgia), edustajinaan asianajajat J. Derenne, D. Vallindas, A. Álvarez Vidal ja C. Jadot,
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-9" title="page-1">
      ja
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-10" title="page-1">
      Compagnie Daher, kotipaikka Marseille (Ranska), edustajinaan asianajajat B. Kanovitch, I. Simic, G. Léonard ja W. Hebert, 
    </p>
    <p class="C72Alineadroite" id="para-11" title="page-1">
      väliintulijoina,
    </p>
    <p class="C19Centre" id="para-12" title="page-1">
      vastaan
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-13" title="page-1">
      Euroopan komissio, asiamiehinään G. von Rintelen, B. Sasinowska ja C. Auvret,
    </p>
    <p class="C72Alineadroite" id="para-14" title="page-1">
      vastaajana,
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-15" title="page-1">
      jota tukevat
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-16" title="page-1">
      Euroopan parlamentti, asiamiehinään A. Tamás, J. Etienne ja L. Taïeb,
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-17" title="page-1">
      ja
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-18" title="page-1">
      Euroopan unionin neuvosto, asiamiehinään I. Gurov ja N. Rouam,
    </p>
    <p class="C72Alineadroite" id="para-19" title="page-1">
      väliintulijoina,
    </p>
    <p class="C19Centre" id="para-20" title="page-1">
      UNIONIN YLEINEN TUOMIOISTUIN (ensimmäinen jaosto, viiden tuomarin kokoonpano)
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-21" title="page-1">
      toimien kokoonpanossa jaoston puheenjohtaja S. Papasavvas, sekä tuomarit E. Buttigieg, M. Kancheva (esittelevä tuomari), E. Tichy‑Fisslberger ja F. Bestagno,
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-22" title="page-1">
      kirjaaja: hallintovirkamies H. Eriksson,
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-23" title="page-1">
      ottaen huomioon kirjallisessa käsittelyssä esitetyn ja erityisesti seuraavat:
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">komission unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 3.5.2024 jättämällä erillisellä asiakirjalla esittämä oikeudenkäyntiväite kanteen tutkimisen edellytysten puuttumisesta</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">oikeudenkäyntiväitteen liittämisestä pääasian käsittelyyn 11.9.2024 tehty unionin yleisen tuomioistuimen päätös</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal"> EBAA:n ja Compagnie Daherin hyväksymisestä osallistumaan asian käsittelyyn kantajan tukena sekä Daher Aerospace SA:n ja Dainis Liepan väliintulopyynnön hylkäämisestä 21.1.2025 annettu määräys ja</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Euroopan parlamentin ja Euroopan unionin neuvoston hyväksymisestä osallistumaan asian käsittelyyn komission tukena 21.1.2025 tehty päätös, sekä</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-28" title="page-1">
      ottaen huomioon 10.2.2026 pidetyssä istunnossa esitetyn,
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-29" title="page-1">
      on antanut seuraavan
    </p>
    <p class="C75Debutdesmotifs" id="para-30" title="page-1">
      tuomion
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">1</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kantaja Dassault Aviation vaatii SEUT 263 artiklaan perustuvassa kanteessaan pääasiallisesti, että delegoidun asetuksen (EU) 2021/2139 muuttamisesta vahvistamalla täydentäviä teknisiä arviointikriteereitä, joilla määritetään, millä edellytyksillä taloudellista toimintaa pidetään ilmastonmuutoksen hillintää tai ilmastonmuutokseen sopeutumista merkittävästi edistävänä ja aiheuttaako kyseinen taloudellinen toiminta merkittävää haittaa millekään muulle ympäristötavoitteelle 27.6.2023 annetun delegoidun asetuksen (EU) 2023/2485 (EUVL L, 2023/2485) liitteessä I oleva 2 kohta (jäljempänä riidanalainen säännös) kumotaan siltä osin kuin siinä lisätään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 täydentämisestä vahvistamalla tekniset arviointikriteerit, joilla määritetään, millä edellytyksillä taloudellista toimintaa pidetään ilmastonmuutoksen hillintää tai ilmastonmuutokseen sopeutumista merkittävästi edistävänä ja aiheuttaako kyseinen taloudellinen toiminta merkittävää haittaa millekään muulle ympäristötavoitteelle 4.6.2021 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2021/2139 (EUVL 2021, L 442, s. 1) liitteeseen I 3.21 jakso, jonka otsikko on ”Ilma-alusten valmistus” (jäljempänä 3.21 jakso).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asian tausta</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">2</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kantaja on ranskalainen konserni, joka toimii liike- ja sotilaslentokoneiden sekä avaruustietoliikennejärjestelmien suunnittelun, valmistuksen ja myynnin aloilla. Kantaja on liikelentotoiminta-alalla maailman kolmanneksi suurin.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">3</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto antoivat 18.6.2020 kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta asetuksen (EU) 2020/852 (EUVL 2020, L 198, s. 13; jäljempänä luokitusjärjestelmäasetus).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">4</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Luokitusjärjestelmäasetuksen 1 artiklan 1 kohdan mukaan ”asetuksessa vahvistetaan kriteerit sen määrittämiseksi, pidetäänkö jotakin taloudellista toimintaa ympäristön kannalta kestävänä, jotta voidaan määrittää sijoituksen ympäristökestävyyden aste”. Asetuksen johdanto-osan kolmannessa perustelukappaleessa todetaan, että asetus on tärkeä askel ilmastoneutraalin unionin saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">5</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kuten luokitusjärjestelmäasetuksen johdanto-osan 6 ja 12 perustelukappaleessa todetaan, asetuksessa otetaan tätä varten käyttöön kestävien toimintojen yhtenäinen luokitusjärjestelmä (jäljempänä luokitusjärjestelmä), jossa yhdenmukaistetaan unionin tasolla kriteerit, joiden avulla on mahdollista määrittää, onko jokin taloudellinen toiminta ympäristön kannalta kestävää. Näin sijoittajille ja muille talouden toimijoille annetaan kyseisistä toiminnoista yhteinen tulkinta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">6</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komissio antoi erityisesti luokitusjärjestelmäasetuksen 10 ja 11 artiklan perusteella 4.6.2021 delegoidun asetuksen 2021/2139, jossa on kaksi liitettä. Niissä vahvistetaan talouden aloihin jaetun nimikkeistön mukaan tekniset tarkastelukriteerit, jotka on otettava huomioon, kun arvioidaan, voidaanko taloudellista toimintaa pitää ilmastonmuutoksen hillintää merkittävästi edistävänä (liite I) luokitusjärjestelmäasetuksen 10 artiklan mukaisesti tai ilmastonmuutokseen sopeutumista merkittävästi edistävänä (liite II) luokitusjärjestelmäasetuksen 11 artiklan mukaisesti. Kummankaan liitteen 3 jakson, jonka otsikko on ”Valmistus”, alkuperäisessä sanamuodossa ei ole mainittu ilmailualaa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">7</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komissio antoi luokitusjärjestelmäasetuksen 8 artiklan 4 kohdan perusteella Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 täydentämisestä täsmentämällä niiden tietojen sisältö ja esitystapa, jotka direktiivin 2013/34/EU 19 a tai 29 a artiklan soveltamisalaan kuuluvien yritysten on annettava ympäristön kannalta kestävistä taloudellisista toiminnoista, sekä kyseisen tiedonantovelvollisuuden noudattamiseksi käytettävä menetelmä 6.7.2021 delegoidun asetuksen (EU) 2021/2178 (EUVL 2021, L 443, s. 9). </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">8</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komissio antoi delegoidun asetuksen (EU) 2021/2139 muuttamisesta tiettyjen energia-alojen taloudellisten toimintojen osalta ja delegoidun asetuksen (EU) 2021/2178 muuttamisesta kyseisiä taloudellisia toimintoja koskevien tiettyjen tietojen antamisen osalta 9.3.2022 delegoidun asetuksen (EU) 2022/1214 (EUVL 2022, L 188, s. 1).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">9</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Euroopan parlamentti ja neuvosto antoivat asetuksen (EU) N:o 537/2014, direktiivin 2004/109/EY, direktiivin 2006/43/EY ja direktiivin 2013/34/EU muuttamisesta yritysten kestävyysraportoinnin osalta 14.12.2022 direktiivin (EU) 2022/2464 (EUVL 2022, L 322, s. 15). Direktiivillä 2022/2464 muutettiin erityisesti tietyntyyppisten yritysten vuositilinpäätöksistä, konsernitilinpäätöksistä ja niihin liittyvistä kertomuksista, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/43/EY muuttamisesta ja neuvoston direktiivien 78/660/ETY ja 83/349/ETY kumoamisesta 26.6.2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/34/EU (EUVL 2013, L 182, s. 19) 19 a ja 29 a artiklaa. Direktiivillä 2022/2464 muutetussa sanamuodossa kyseisissä artikloissa säädetään, että toimintakertomukseen ja toisaalta konsernin toimintakertomukseen on sisällytettävä tiedot yrityksen toimintojen kestävyydestä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">10</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komissio antoi 27.6.2023 delegoidun asetuksen 2023/2485, jonka 1 artiklan 1 kohdan nojalla mainitun asetuksen liitteessä I olevassa 2 kohdassa lisätään delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteeseen I erityisesti 3.21 jakso.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">11</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Mainitun 3.21 jakson sisältö on seuraavanlainen:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-43" title="page-3">
      ”Toiminnan kuvaus
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-44" title="page-3">
      Ilma-alusten ja ilma-alusten osien ja tarvikkeiden valmistus, korjaus, huolto, kunnostus, jälkiasennus, suunnittelu, käyttötarkoituksen muuttaminen ja parantaminen.
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-45" title="page-3">
      – –
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-46" title="page-3">
      Jos tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta ei täytä tämän jakson a kohdassa täsmennettyä merkittävää edistämistä koskevaa kriteeriä, toiminta on asetuksen – – 2020/852 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua siirtymätoimintaa, jos se täyttää tässä jaksossa vahvistetut tekniset arviointikriteerit.
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-47" title="page-3">
      Tekniset arviointikriteerit
    </p>
    <table>
      <tbody>
        <tr class="table">
          <td class="table" valign="top">
            <p class="tbl-txt" id="para-48" title="page-4">
              Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen
            </p>
          </td>
        </tr>
      </tbody>
    </table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-49" title="page-4">
      Toiminnalla valmistetaan, korjataan, huolletaan, kunnostetaan, jälkiasennetaan, suunnitellaan tai parannetaan jotakin seuraavista tai muutetaan sen käyttötarkoitusta:
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-50" title="page-4">
      a) ilma-alukset, jotka eivät tuota lainkaan suoria (pakokaasujen) hiilidioksidipäästöjä;
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-51" title="page-4">
      b) 31 päivään joulukuuta 2027 saakka muut kuin yksityiseen tai kaupalliseen liikelentotoimintaan tuotetut ilma-alukset, jotka ovat seuraavassa esitettyjen marginaalien mukaisia ja joita rajoitetaan korvaussuhteella sen varmistamiseksi, että toimitus ei lisää lentokaluston maailmanlaajuista määrää:
    </p>
    <p class="C11Marge1avecretrait" id="para-52" title="page-4">
      i) suurin sallittu lentoonlähtömassa yli 5,7 tonnia ja korkeintaan 60 tonnia ja hiilidioksidipäästöjen sertifioitu mittausarvo vähintään 11 prosenttia vähemmän kuin Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) standardin – – uusi tyyppiraja; 
    </p>
    <p class="C11Marge1avecretrait" id="para-53" title="page-4">
      ii) suurin sallittu lentoonlähtömassa yli 60 tonnia ja korkeintaan 150 tonnia ja hiilidioksidipäästöjen sertifioitu mittausarvo vähintään 2 prosenttia vähemmän kuin ICAO:n standardin uusi tyyppiraja;
    </p>
    <p class="C11Marge1avecretrait" id="para-54" title="page-4">
      iii) suurin sallittu lentoonlähtömassa yli 150 tonnia ja hiilidioksidipäästöjen sertifioitu mittausarvo vähintään 1,5 prosenttia vähemmän kuin ICAO:n standardin uusi tyyppiraja
    </p>
    <p class="C11Marge1avecretrait" id="para-55" title="page-4">
      – –
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-56" title="page-4">
      c) 1 päivän tammikuuta 2028 ja 31 päivän joulukuuta 2032 välillä ilma-alus, joka täyttää tämän alajakson b alakohdassa vahvistetut tekniset arviointikriteerit ja joka on sertifioitu toimimaan 100‑prosenttisella kestävien lentopolttoaineiden seoksella.
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-57" title="page-4">
      – –”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asianosaisten vaatimukset</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">12</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kantaja, jota tukevat European Business Aviation Association (EBAA) ja Compagnie Daher, vaatii ensisijaisesti, että unionin yleinen tuomioistuin</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">hylkää oikeudenkäyntiväitteen, joka koskee kanteen tutkimisen edellytysten puuttumista</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">kumoaa riidanalaisen säännöksen</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">velvoittaa Euroopan komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">13</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komissio, jota tukevat Euroopan parlamentti ja neuvosto, vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">hylkää kanteen, jolta puuttuvat tutkittavaksi ottamisen edellytykset</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">toissijaisesti hylkää kanteen perusteettomana</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">velvoittaa kantajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tutkittavaksi ottaminen</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">14</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komissio väittää erillisellä asiakirjalla esittämässään oikeudenkäyntiväitteessä, joka koskee tutkittavaksi ottamisen edellytysten puuttumista, että kantajalla ei yhtäältä ole asianosaisintressiä saada riidanalainen säännös kumotuksi ja toisaalta että kantajalta puuttuu asiavaltuus toimia SEUT 263 artiklan perusteella. </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">15</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Istunnossa komissio ilmoitti vastauksena unionin yleisen tuomioistuimen kysymykseen, että se halusi vetää pois tutkittavaksi ottamisen edellytysten puuttumista koskevan väitteen siltä osin, kuin oli kyse asiavaltuuden puuttumisesta. Sen sijaan komissio piti voimassa väitteen, jonka mukaan kantaja ei ollut näyttänyt toteen asianosaisintressiä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">16</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komissio siis väittää pääasiallisesti, että riidanalaisen säännöksen kumoaminen ei johtaisi kantajan kanteessa esittämän intressin toteutumiseen. Toisin sanoen kantaja voisi silti joutua toteamaan, että sen toimintaa ei pidetä luokitusjärjestelmässä tarkoitetulla tavalla kestävänä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">17</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kantaja, EBAA ja Compagnie Daher kiistävät komission väitteet.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">18</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön nostama kumoamiskanne voidaan tutkia vain siltä osin kuin tällä henkilöllä on intressi saada riidanalainen toimi kumotuksi. Tällainen intressi edellyttää, että riidanalaisen toimen kumoamisella voi itsessään olla oikeusvaikutuksia ja että kanne voi mahdollisesti tuloksellaan tuottaa kantajalle jotakin hyötyä. Kantajan on esitettävä näyttö siitä, että tällaisen intressin arvioidaan olevan olemassa päivänä, jona kanne nostetaan, sillä se on jokaisen kanteen olennainen ja ensisijainen edellytys (tuomio 4.6.2015, Andechser Molkerei Scheitz v. komissio, C‑682/13 P, ei julkaistu, EU:C:2015:356, 25–27 kohta; ks. myös tuomio 17.9.2015, Mory ym. v. komissio, C‑33/14 P, EU:C:2015:609, 55 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen; ja tuomio 18.10.2018, Gul Ahmed Textile Mills v. neuvosto, C‑100/17 P, EU:C:2018:842, 37 kohta). </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">19</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">On siis syytä tarkastaa, väittääkö kantaja perustellusti, että riidanalaisen säännöksen kumoamisella voi olla oikeusvaikutuksia ja että kanne voi siis tuottaa kantajalle hyötyä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">20</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komissio väittää päinvastoin, että riidanalaisella säännöksellä ei ole kantajan oikeudelliseen tilaan epäsuotuisia vaikutuksia, koska siinä ei oteta käyttöön mitään velvoitteita eikä rajoituksia, jotka koskisivat liikelentotoimintaa, eikä sillä oteta pois mitään oikeuksia, joita kantaja olisi voinut hyödyntää ennen riidanalaisen säännöksen hyväksymistä. Komission mukaan riidanalaisella säännöksellä luotiin yksinkertaisesti ilma-alusten valmistustoiminnan harjoittajille oikeus määrittää tietyt toiminnat, jotka täyttävät tekniset arviointikriteerit, toiminnoiksi, jotka edistävät merkittävästi ilmastonmuutoksen hillintää, tai luokitusjärjestelmäasetuksessa tarkoitetuiksi siirtymätoiminnoiksi, ja helpottaa siten sijoitusten suuntaamista tällaisiin toimintoihin.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">21</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tältä osin on todettava, kuten kantaja on tehnytkin, että luokitusjärjestelmäasetuksessa asetetaan tietyille yrityksille avoimuusvelvoite muita kuin taloudellisia tietoja koskevissa selvityksissä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">22</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Luokitusjärjestelmäasetuksen 8 artiklan 1 kohdan mukaan ”yritysten, joita koskee velvoite julkistaa muita kuin taloudellisia tietoja direktiivin [2013/34] 19 a tai 29 a artiklan nojalla, on sisällytettävä muita kuin taloudellisia tietoja koskevaan selvitykseensä tai muita kuin taloudellisia tietoja koskevaan konsolidoituun selvitykseensä tiedot siitä, miten ja missä määrin yrityksen toiminnat liittyvät [mainitun] asetuksen 3 ja 9 artiklan nojalla ympäristön kannalta kestävinä pidettäviin taloudellisiin toimintoihin.”</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">23</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Luokitusjärjestelmäasetuksen 8 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdan mukaan muiden kuin rahoitusalan yritysten on siksi julkistettava se osuus niiden liikevaihdosta, joka on saatu tuotteista tai palveluista, jotka liittyvät kyseisen asetuksen 3 ja 9 artiklan nojalla ympäristön kannalta kestävinä pidettäviin taloudellisiin toimintoihin, samoin kuin se osuus niiden pääomamenoista ja toimintamenoista, joka liittyy 3 ja 9 artiklan nojalla ympäristön kannalta kestävinä pidettäviin taloudellisiin toimintoihin liittyviin omaisuuseriin tai prosesseihin.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">24</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Luokitusjärjestelmäasetuksen 8 artiklan 4 kohdassa säädetään, että komissio antaa kyseisen asetuksen 23 artiklan mukaisesti delegoidun säädöksen, jolla täydennetään 8 artiklan 1 ja 2 kohtaa kyseisten kohtien nojalla annettavien tietojen sisällön ja esitystavan täsmentämiseksi, mukaan lukien niiden noudattamiseksi käytettävä menetelmä, ottaen huomioon sekä rahoitusalan yritysten että muiden kuin rahoitusalan yritysten erityispiirteet ja kyseisen asetuksen nojalla vahvistetut tekniset arviointikriteerit.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">25</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Luokitusjärjestelmäasetuksen 8 artiklan 4 kohdan perusteella annetun delegoidun asetuksen 2021/2178 johdanto-osan toisessa perustelukappaleessa täsmennetään tältä osin seuraavaa: ”Jotta sijoittajat ja suuri yleisö voisivat arvioida asianmukaisesti muiden kuin rahoitusalan yritysten harjoittamien ympäristön kannalta kestävien taloudellisten toimintojen, jäljempänä ’luokitusjärjestelmän mukaiset toiminnat’, osuuden, olisi edellytettävä, että kyseiset yritykset antavat tiedot siitä, mitkä niiden taloudellisista toiminnoista ovat luokitusjärjestelmän mukaisia. Lisäksi on tarpeen antaa tiedot siitä, mitä ympäristötavoitteita näillä toiminnoilla edistetään merkittävästi. Sen vuoksi muiden kuin rahoitusalan yritysten olisi myös eriteltävä keskeisissä tulosindikaattoreissa luokitusjärjestelmän mukaisten toimintojen osuus kunkin sellaisen ympäristötavoitteen perusteella, jota kyseisillä toiminnoilla edistetään merkittävästi.”</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">26</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Delegoidun asetuksen 2021/2178 2 artiklan mukaan muiden kuin rahoitusalan yritysten on annettava luokitusjärjestelmäasetuksen 8 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut ja delegoidun asetuksen 2021/2178 liitteessä I täsmennetyt tiedot.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">27</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Delegoidun asetuksen 2021/2178 liitteessä I olevassa 1 kohdassa esitetään kolmen keskeisen tulosindikaattorin sisältö, joka muiden kuin rahoitusalan yritysten on julkaistava. Tulosindikaattorit liittyvät liikevaihtoon, pääomamenoihin ja toimintamenoihin. Mainitusta kohdasta ilmenee, että keskeiset tulosindikaattorit saadaan laskemalla suhdelukuja, joissa osoittaja koskee yhtäältä ”luokitusjärjestelmäkelpoisia taloudellisia toimintoja” ja toisaalta ”luokitusjärjestelmän mukaisia taloudellisia toimintoja”.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">28</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tältä osin on todettava, että delegoidun asetuksen 2021/2178 1 artiklan 5 alakohdan mukaan ”luokitusjärjestelmäkelpoisella taloudellisella toiminnalla” tarkoitetaan taloudellista toimintaa, joka kuvataan asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 3 kohdan, 11 artiklan 3 kohdan, 12 artiklan 2 kohdan, 13 artiklan 2 kohdan, 14 artiklan 2 kohdan ja 15 artiklan 2 kohdan nojalla annetuissa delegoiduissa säädöksissä, riippumatta siitä, täyttääkö kyseinen taloudellinen toiminta jonkin tai kaikki kyseisissä delegoiduissa säädöksissä säädetyistä teknisistä arviointikriteereistä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">29</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Delegoidun asetuksen 2021/2178 1 artiklan 2 alakohdan mukaan ”’luokitusjärjestelmän mukaisella taloudellisella toiminnalla’ tarkoitetaan taloudellista toimintaa, joka täyttää luokitusjärjestelmäasetuksen 3 artiklassa säädetyt vaatimukset.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">30</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">On kuitenkin syytä palauttaa mieliin, että taloudellinen toiminta voi täyttää luokitusjärjestelmäasetuksen 3 artiklan vaatimukset ainoastaan, jos se täyttää tekniset arviointikriteerit, jotka komissio on delegoiduissa säädöksissä vahvistanut kyseisen asetuksen 10 artiklan 3 kohdan, 11 artiklan 3 kohdan, 12 artiklan 2 kohdan, 13 artiklan 2 kohdan, 14 artiklan 2 kohdan tai 15 artiklan 2 kohdan mukaisesti.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">31</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Siitä seuraa, että luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnat ovat väistämättä luokitusjärjestelmäkelpoisia taloudellisia toimintoja, toisin sanoen delegoiduissa säädöksissä kuvattuja taloudellisia toimintoja, jotka täyttävät luokitusjärjestelmäasetuksen 3 artiklan mukaiset vaatimukset, myös kyseisen asetuksen 3 artiklan d alakohdassa tarkoitetuissa delegoiduissa säädöksissä säädetyt tekniset arviointikriteerit. Sitä vastoin luokitusjärjestelmäkelpoinen taloudellinen toiminta, joka kuvataan edellä tarkoitetuissa delegoiduissa säädöksissä, ei välttämättä vastaa luokitusjärjestelmän mukaista taloudellista toimintaa siinä tapauksessa, että toiminta ei täytä luokitusjärjestelmäasetuksen 3 artiklan mukaisia vaatimuksia.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">32</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Lisäksi muiden kuin rahoitusalan yritysten, kun ne julkaisevat tietoja luokitusjärjestelmäasetuksen 8 artiklan 2 kohdan nojalla, on delegoidun asetuksen liitteessä I olevan 2 kohdan mukaisesti ensinnäkin eriteltävä jokainen taloudellinen toimintansa erottelemalla siirtymätoimintojen ja mahdollistavien toimintojen osakokonaisuudet. Toiseksi niiden on ilmoitettava jokaisen taloudellisen toiminnan keskeiset tulosindikaattorit sekä kaikkien taloudellisten toimintojen keskeiset tulosindikaattorit yhteensä asianomaisen yrityksen tai konsernin tasolla, ja kolmanneksi kunkin ympäristötavoitteen liikevaihtoon, pääomamenoihin ja toimintamenoihin liittyvät keskeiset tulosindikaattorit sekä kaikkien ympäristötavoitteiden keskeiset tulosindikaattorit yhteensä yrityksen tai konsernin tasolla niin, että vältetään jonkin osatekijän ottaminen huomioon kahteen kertaan. Neljänneksi on yksilöitävä luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen osuus ja sellaisten luokitusjärjestelmäkelpoisten taloudellisten toimintojen osuus, jotka eivät täytä teknisiä arviointikriteerejä, sekä yksilöitävä se osuus luokitusjärjestelmäkelpoisesta taloudellisesta toiminnasta, joka on luokitusjärjestelmän mukainen, ja viidenneksi on yksilöitävä ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten taloudellisten toimintojen osuus ja ilmoitettava näiden taloudellisten toimintojen osuus keskeisten liikevaihtoindikaattorien nimittäjästä yrityksen tai konsernin tasolla.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">33</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kun luetaan delegoidun asetuksen 2021/2178 liitteessä I oleva 1 ja 2 kohta yhdessä, voidaan todeta, että muihin kuin rahoitusalan yrityksiin sovelletaan luokitusjärjestelmäasetuksen 8 artiklan nojalla tietojen julkaisuvelvoitetta siltä osin kuin niiden taloudellinen toiminta on luokitusjärjestelmäkelpoista, eli toimintaa, joka kuvataan mainitun asetuksen 3 artiklan d alakohdassa tarkoitetuissa delegoiduissa asetuksissa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">34</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komissio väittää, että, jos yrityksellä on velvoite julkaista muita kuin rahoitustietoja direktiivin 2013/34 19 a tai 29 a artiklan nojalla, mutta yrityksen taloudellista toimintaa ei ole kuvattu luokitusjärjestelmäasetuksen 3 artiklan d alakohdassa tarkoitetuissa delegoiduissa asetuksissa, kyseisen yrityksen on silti delegoidun asetuksen 2021/2178 nojalla ilmoitettava toimintakertomuksessaan tai konsernin toimintakertomuksessa, että sen toiminta ei ole luokitusjärjestelmäkelpoista. Se ei kuitenkaan kyseenalaista edellä esitetyn arvion oikeellisuutta. Itse asiassa edellä sanottu ei ole ristiriidassa sen tosiseikan kanssa, että jos taloudellinen toiminta on kuvattu jossakin luokitusjärjestelmäasetuksen 3 artiklan d alakohdassa tarkoitetuista delegoiduista asetuksista, tietojen julkaisuvelvoite johtuu tällöin mainitun asetuksen 8 artiklasta luettuna yhdessä delegoidun asetuksen liitteessä I olevan 2 kohdan kanssa. Tästä seuraa erityisesti velvoite julkaista tietoja siitä, mikä osuus taloudellisesta toiminnasta on luokitusjärjestelmän mukaista ja mikä osuus luokitusjärjestelmäkelpoista taloudellista toimintaa, joka ei täytä teknisiä arviointikriteerejä (ks. edellä 32 kohta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">35</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Nyt käsiteltävässä asiassa on todettava, että riidanalaisella säännöksellä delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteeseen I on erityisesti lisätty 3.21 jakso. Kyseessä olevaa taloudellista toimintaa kuvataan tässä jaksossa seuraavasti: ”ilma-alusten ja ilma-alusten osien ja tarvikkeiden valmistus, korjaus, huolto, kunnostus, jälkiasennus, suunnittelu, käyttötarkoituksen muuttaminen ja parantaminen”. Mainitussa jaksossa täsmennetään myös, että jos kyseiseen luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta ei täytä kyseisen jakson a alakohdan mukaista merkittävää edistämistä koskevaa kriteeriä, toiminta on asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua siirtymätoimintaa, sikäli kuin se täyttää mainitussa jaksossa vahvistetut muut tekniset arviointikriteerit.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">36</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kyseisen 3.21 jakson a alakohta kattaa ”ilma-alukset, jotka eivät tuota lainkaan suoria (pakokaasujen) hiilidioksidipäästöjä”, kun taas 3.21 jakson b alakohta kattaa ”31 päivään joulukuuta 2027 saakka muut kuin yksityiseen tai kaupalliseen liikelentotoimintaan tuotetut ilma-alukset”, jotka ovat tiettyjen kyseisessä kohdassa määritettyjen marginaalien ja korvaussuhteen mukaisia. Lisäksi 3.21 jakson c alakohdan mukaan ”1 päivän tammikuuta 2028 ja 31 päivän joulukuuta 2032 välillä ilma-alus, joka täyttää – – b alakohdassa vahvistetut tekniset arviointikriteerit ja joka on sertifioitu toimimaan 100-prosenttisella kestävien lentopolttoaineiden seoksella”.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">37</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kantajan tuotantoon ei kuulu ilma-aluksia, jotka eivät tuota lainkaan suoria (pakokaasujen) hiilidioksidipäästöjä, joten tästä seuraa, että riidanalainen säännös aiheuttaa kantajalle velvoitteen julkaista toimintakertomuksessaan tai konserninsa toimintakertomuksessa tiedot, joiden mukaan sen liikelentokoneiden valmistustoiminta ei ole luokitusjärjestelmän mukaista, vaikka se on luokitusjärjestelmäkelpoista. Toisin sanoen se on taloudellista toimintaa, joka ei ole luokitusjärjestelmäasetuksen 3 artiklassa tarkoitettua ympäristön kannalta kestävää toimintaa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">38</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toisaalta riidanalaisen asetuksen kumoaminen johtaisi siihen, että ilma-alusten valmistus ”yksityiseen tai kaupalliseen liikelentotoimintaan” ei olisi luokitusjärjestelmäkelpoista taloudellista toimintaa. Tällöin kantajaan ei sovellettaisi luokitusjärjestelmäasetuksen 8 artiklassa tarkoitettua velvoitetta delegoidun asetuksen 2021/2178 liitteessä I olevan 1 ja 2 kohdassa säädettyjen menettelytapojen mukaan. Näin ollen kantajalla ei enää olisi velvoitetta ilmoittaa toimintakertomuksessaan tai konserninsa toimintakertomuksessa sitä, ettei sen toiminta liikelentokoneiden valmistuksessa ole luokitusjärjestelmän mukaista.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">39</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">On siis todettava, että vaikka riidanalaisen säännöksen kumoaminen ei johtaisikaan delegoidussa asetuksessa 2021/2178 asetetun julkaisuvelvoitteen katoamiseen, on kuitenkin totta, että se antaisi kantajalle enemmän liikkumavaraa niin, että kantaja voisi toimintakertomuksessaan tai konserninsa toimintakertomuksessa selvittää, miltä osin sen liikelentokoneiden valmistustoiminta on kestävän kehityksen tavoitteiden mukaista. </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">40</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toisin kuin komissio väittää, riidanalainen säännös vaikuttaa näin ollen epäsuotuisasti kantajan oikeudelliseen tilanteeseen, niin että edellä 18 kohdassa esiin tuodun oikeuskäytännön mukaisesti, kantajalla on nyt käsiteltävässä asiassa oikeutettu asianosaisintressi, kuten kantaja on itsekin todennut.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">41</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Muutkaan komission esittämät väitteet eivät aseta tätä toteamusta kyseenalaiseksi.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">42</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ensinnäkin on siis hylättävä komission väite, jonka mukaan riidanalaisen säännöksen kumoaminen ei vaikuttaisi siten, että kantajan ilma-alusten rakentamistoiminnan asema paranisi, koska toiminta siirtyisi ympäristön kannalta kestävien toimintojen joukkoon luokitusjärjestelmän tarkoittamassa mielessä, vaan päinvastoin heikentäisi kantajan asemaa riistämällä tältä mahdollisuuden hyötyä luokitusjärjestelmän eduista. </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">43</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Aivan aluksi onkin syytä palauttaa mieliin, että riidanalaisen säännöksen kumoamisen seurauksena kantajalla olisi enemmän liikkumavaraa, ja se voisi toimintakertomuksessaan tai konserninsa toimintakertomuksessa kertoa, miltä osin sen liikelentokoneiden valmistustoiminta on kestävän kehityksen tavoitteiden mukaista (ks. edellä 38 ja 39 kohta). Tätä ei voitane pitää kantajan toimintojen aseman ylläpitämisenä tai heikentymisenä suhteessa luokitusjärjestelmään. </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">44</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komissio ei myöskään voi väittää, että riidanalaisen säännöksen kumoaminen estäisi kantajaa ilmoittamasta, että sen tutkimus- ja kehittämistoiminta on kestävää, kun se liittyy sellaisen tulevaisuuden liikelentokoneen suunnitteluun, joka ei tuota lainkaan suoria hiilidioksidipäästöjä. Asianosaisten välillä onkin riidatonta, että olennainen osa kantajan toiminnasta liikelentotoiminnan alalla koskee sellaisten ilma-alusten suunnittelua, tuotantoa ja myyntiä, jotka tuottavat suoria hiilidioksidipäästöjä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">45</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kantaja on vedonnut parempiin mahdollisuuksiinsa saada rahoitusta riidanalaisen säännöksen kumoamisen seurauksena osoittaakseen asianosaisintressinsä, ja lopuksi on syytä myös se komission väite hylätä, jonka mukaan vaikutukset olisivat pelkästään hypoteettisia ja riippuisivat sijoittajien lopullisista päätöksistä. </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">46</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tältä osin on todettava, että luokitusjärjestelmäasetuksen johdanto-osan kuudennen perustelukappaleen mukaan kestävien toimintojen yhtenäisen luokitusjärjestelmän perustaminen on tärkein ja kiireellisin kestävän kasvun rahoitusta koskevassa komission toimintasuunnitelmassa kaavailluista toimista. Yksi kyseisessä toimintasuunnitelmassa asetetuista tavoitteista on ohjata pääomavirtoja kestäviin sijoituksiin kestävän ja osallistavan kasvun saavuttamiseksi. Samassa perustelukappaleessa täsmennetään, että ensimmäisenä toimena selkeät ohjeet toiminnoista, joita pidetään ympäristötavoitteita edistävinä, helpottaisivat tietojen antamista sijoittajille siitä, millä sijoituksilla rahoitetaan ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimintoja.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">47</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Samaten luokitusjärjestelmäasetuksen johdanto-osan 16 perustelukappaleessa todetaan seuraavaa: ”Unionin tasoisella ympäristön kannalta kestävien taloudellisten toimintojen luokituksella olisi mahdollistettava se, että kehitetään kestävää rahoitusta tukevia unionin tulevia politiikkoja, mihin sisältyvät ympäristön kannalta kestäviä rahoitustuotteita koskevat unionin laajuiset standardit ja lopulta sellaisten merkkien käyttöönotto, joilla tunnustetaan virallisesti näiden standardien noudattaminen koko unionissa. [Luokitus] voisi myös muodostaa perustan muille taloudellisille ja sääntelytoimenpiteille[ sekä yhdenmukaisille oikeudellisille vaatimuksille], joiden mukaisesti määritellään sijoitusten ympäristökestävyyden astetta[,] jotka perustuvat ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimintoja koskeviin yhdenmukaisiin kriteereihin[ ja joita] tarvitaan vertailuperustana unionin tulevaa lainsäädäntöä varten, jonka tavoitteena on helpottaa sijoitusten siirtämistä kohti ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimintoja.”</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">48</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Näin ollen on todettava, että luokitusjärjestelmäasetuksen tavoitteiden kannalta kantajan taloudellisten toimintojen esittäminen toimintoina, jotka eivät ole luokitusjärjestelmän mukaisia, ja kantajan rahoituksen saantiedellytysten välillä on riittävän suora yhteys. </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">49</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toiseksi on syytä hylätä myös komission väite, jonka mukaan ensimmäinen kanneperuste johtaisi koko luokitusjärjestelmän kyseenalaistamiseen, mikä olisi komission väittämän mukaan kantajan edun vastaista. Kanneperuste on SEUT 277 artiklan perusteella esitetty lainvastaisuusväite, joka koskee riidanalaisen säännöksen oikeusperustan muodostavaa luokitusjärjestelmäasetuksen 10 artiklan 3 kohtaa. Tältä osin on todettava, että kantajan edun mukaista olisi saada liikelentokoneiden valmistus sisällytetyksi luokitusjärjestelmään, eikä se seikka vaikuta olevan ristiriidassa kantajan edun kanssa, että ensimmäinen kanneperuste voisi oheisvaikutuksena kyseenalaistaa komissiolle annetun valtuutuksen vahvistaa tekniset arviointikriteerit, joilla määritetään, millä tavoin ja missä määrin tiettyä taloudellista toimintaa pidetään ilmastonmuutoksen hillintää merkittävästi edistävänä. Tällaisen siirretyn säädösvallan mahdollinen toteaminen lainvastaiseksi johtaisikin siihen, että tiettyä taloudellista toimintaa koskevien teknisten arviointikriteerien vahvistaminen ei enää olisi komission vaan parlamentin ja neuvoston tehtävä. Tämän toteaminen ei yksinään mahdollista sitä, että voitaisiin ennakolta tietää, sisällyttäväisitkö nämä kaksi viimeksi mainittua toimielintä liikelentokoneiden valmistuksen luokitusjärjestelmään. </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">50</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kolmanneksi on syytä todeta tehottomaksi komission väite, jonka mukaan kantaja ei voisi perustaa asianosaisintressiä siihen seikkaan, että delegoitu asetus 2023/2485 asettaa kantajan epäsuotuisaan kilpailuasemaan. On syytä mainita, kuten kantaja itsekin korostaa, että kantaja esittää ainoastaan kuudennen kanneperusteen yhteydessä kilpailuasemaansa liittyviä väitteitä, eikä kanteen siinä osassa, jossa kantaja osoittaa oikeussuojan tarpeensa. Kuudes kanneperuste perustuu yhdenvertaisuusperiaatteen loukkaamiseen siltä osin kuin liikelentokoneiden valmistajia ja muiden lentokoneiden valmistajia kohdellaan eri tavalla. </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">51</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Edellä käsiteltyjen näkökohtien pohjalta komission esittämä oikeudenkäyntiväite, joka perustuu kantajan asianosaisintressin puuttumiseen, on hylättävä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asiakysymys</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">52</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kantaja on esittänyt kanteensa tueksi kuusi kanneperustetta. Ensimmäinen kanneperuste on SEUT 277 artiklaan perustuva luokitusjärjestelmäasetuksen 10 artiklan 3 kohtaa koskeva lainvastaisuusväite. Riidanalainen säännös on annettu mainitun kohdan perusteella. Toinen kanneperuste perustuu olennaisen menettelymääräyksen rikkomiseen: yhtäältä komissio ei ole hankkinut kaikkia tarvittavia tietoja ennen delegoidun asetuksen 2023/2485 antamista, ja toisaalta kyseisessä delegoidussa asetuksessa ei ole minkäänlaisia perusteluja sille, että liikelentotoiminta on suljettu asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle. Kolmas kanneperuste koskee oikeusvarmuuden periaatteen loukkaamista siltä osin kuin delegoidussa asetuksessa 2023/2485 ei ole määritelty liikelentotoimintaa. Neljäs kanneperuste koskee luokitusjärjestelmäasetuksen 19 artiklan 1 kohdan d, f, h ja j alakohdan loukkaamista ja näin ollen kyseisen asetuksen 10 artiklan 2 kohdan loukkaamista, sillä viimeksi mainitussa kohdassa vahvistetaan tekijät, jotka on otettava huomioon teknisten kriteerien laadinnassa. Viides kanneperuste on ilmeinen arviointivirhe. Viimeiseksi kuudes kanneperuste perustuu yhdenvertaisuusperiaatteen loukkaamiseen siltä osin kuin delegoidussa asetuksessa 2023/2485 kohdellaan eri tavalla ja epäoikeudenmukaisesti liikelentokoneiden valmistajia ja muiden lentokoneiden valmistajia.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ensimmäinen kanneperuste, luokitusjärjestelmäasetuksen 10 artiklan 3 kohtaa koskeva lainvastaisuusväite</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">53</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Koska komissio on antanut riidanalaisen asetuksen sille luokitusjärjestelmäasetuksen 10 artiklan 3 kohdassa siirretyn säädösvallan perusteella, vallitsee kantajan mukaan kyseisen säännöksen ja riidanalaisen asetuksen välillä suora ja välttämätön juridinen suhde. Näin ollen kantaja esittää SEUT 277 artiklan perusteella luokitusjärjestelmäasetuksen 10 artiklan 3 kohtaa koskevan lainvastaisuusväitteen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">54</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komissio kiistää sekä ensimmäisen kanneperusteen tutkittavaksi ottamisen että sen perustelut. Myös parlamentti ja neuvosto kiistävät ensimmäisen kanneperusteen perustelut.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ensimmäisen kanneperusteen ottaminen tutkittavaksi</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">55</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komissio väittää pääasiallisesti, että kantaja ei ole riittävän tarkasti täsmentänyt luokitusjärjestelmäasetuksen säännöstä, jota kantajan SEUT 277 artiklan nojalla esittämä lainvastaisuusväite koskee, mikä on vastoin unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 76 artiklan d alakohtaa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">56</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">On syytä palauttaa mieliin, että unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 76 artiklan d alakohdan mukaan kannekirjelmässä on mainittava oikeudenkäynnin kohde sekä perusteet ja perustelut, joihin asiassa vedotaan, ja yhteenveto kyseisistä perusteista. </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">57</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Oikeuskäytännöstä ilmenee, että kannekirjelmässä on nimenomaisesti selitettävä, mistä kanteen perustana oleva kanneperuste koostuu. Niiden olennaisten tosiseikkojen ja oikeudellisten seikkojen, joihin kanne perustuu, on siis ilmettävä ainakin pääpiirteittäin mutta johdonmukaisesti ja ymmärrettävästi itse kannekirjelmän tekstistä. Kanteessa on selitettävä, mistä kanteen perustana oleva oikeudellinen peruste koostuu, joten pelkkä ylimalkainen viittaaminen kyseiseen perusteeseen ei täytä työjärjestyksessä asetettuja vaatimuksia. Oikeusvarmuuden ja hyvän oikeudenkäytön takaamiseksi kantajan kanneperusteista laatiman yhteenvedon on nimittäin oltava riittävän selkeä ja täsmällinen, jotta vastaaja voi valmistella puolustuksensa ja jotta toimivaltainen tuomioistuin voi ratkaista kanteen (ks. tuomio 21.6.2023, Hangzhou Dingsheng Industrial Group ym. v. komissio, T‑748/21, EU:T:2023:346, 78 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">58</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Nyt käsiteltävässä asiassa on todettava kantajan kannekirjelmän 128 kohdasta käyvän yksiselitteisesti ilmi, että kantajan tarkoituksena on kiistää luokitusjärjestelmäasetuksen 10 artiklan 3 kohta siltä osin kuin riidanalainen säännös on annettu kyseisen säännöksen perusteella, kuten kantaja samaisen kannekirjelmän 129 kohdassa täsmentää. </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">59</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komission mukaan kantaja viittaa kanteessaan taloudellisiin toimintoihin, joiden voitaisiin katsoa edistävän merkittävästi ilmastonmuutoksen hillintää, kuten liikelentokoneiden käyttöön luonnonkatastrofien hallinnassa, mikä kuuluu luokitusjärjestelmäasetuksen 11 artiklan 3 kohdan eikä kyseisen asetuksen 10 artiklan 3 kohdan soveltamisalaan, joten komissio katsoo, että tämä luo epävarmuutta ensimmäisen kanneperusteen ulottuvuudesta. Kanteesta käy kuitenkin ilmi, että kantaja ei ole viitannut tällaisiin toimintoihin ensimmäisen kanneperusteen yhteydessä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">60</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komissio väittää myös, että ensimmäisen kanneperusteen ulottuvuutta koskevaa epävarmuutta lisää se seikka, että kantaja ei ole maininnut luokitusjärjestelmäasetuksen 10 artiklan 3 kohtaa vaatimustensa pääkohtien joukossa. </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">61</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">On kuitenkin palautettava mieliin, että SEUT 277 artiklassa ilmaistaan yleinen periaate, jonka mukaan asianosaisella on saadakseen kumotuksi toimen, josta se voi nostaa kanteen, oikeus riitauttaa riidanalaisen toimen oikeusperustana olevien toimielinten aiempien toimien pätevyys liitännäisesti, jollei asianosaisella ollut oikeutta nostaa SEUT 263 artiklan nojalla suoraa kannetta näistä toimista, joiden seuraukset kohdistuvat täten asianosaiseen mutta joita tämä ei ole voinut vaatia kumottaviksi (ks. tuomio 17.2.2017, Islamic Republic of Iran Shipping Lines ym. v. neuvosto, T‑14/14 ja T‑87/14, EU:T:2017:102, 55 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen; ks. myös vastaavasti tuomio 12.2.2020, Amisi Kumba/Conseil, T‑163/18, EU:T:2020:57, 145 kohta (ei julkaistu) oikeuskäytäntöviittauksineen). Tästä seuraa, että kantajan esittämä lainvastaisuusväite muodostaa kanneperusteen, joka tukee kantajan vaatimusta, jolla kantaja hakee riidanalaisen säännöksen kumoamista. Se ei siis ole tämän kanteen kohde, joten kantajalla ei ollut velvollisuutta täsmentää vaatimustensa pääkohtana, että kantajan tarkoitus oli käyttää luokitusjärjestelmäasetuksen 10 artiklan 3 kohdan lainvastaisuutta kanteensa tukena. </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">62</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Sitä paitsi on syytä muistaa, että SEUT 263 artiklaan perustuvan laillisuusvalvonnan yhteydessä unionin yleisellä tuomioistuimella ei ole toimivaltaa antaa toteamistuomioita (ks. vastaavasti tuomio 15.12.2005, Infront WM v. komissio, T‑33/01, EU:T:2005:461, 171 kohta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">63</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Jos komissio väittää, ettei se ole voinut tehokkaasti valmistella puolustustaan, riittää, kun todetaan, että komissio on voinut vaikeuksitta kiistää jokaisen kantajan esittämän väitteen ja nimetä luokitusjärjestelmäasetuksen säännöksen, jonka laillisuus on ensimmäisen kanneperusteen yhteydessä kyseenalaistettu.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">64</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Näin ollen komission vaatimus jättää asia tutkimatta unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 76 artiklan d alakohdan noudattamatta jättämisen vuoksi on hylättävä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ensimmäisen kanneperusteen tutkiminen</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">65</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kantaja, Compagnie Daher ja EBAA väittävät pääasiallisesti, että kun luokitusjärjestelmäasetuksessa ei ole lueteltu taloudellisia toimintoja, joita varten kyseisen asetuksen 3 artiklassa vahvistetut kestävyyskriteerit on laadittu, komissiolle kyseisen asetuksen 10 artiklan 3 kohdassa siirretty säädösvalta on johtanut siihen, että komissio on itse valinnut taloudelliset toiminnat, joita varten se hyväksyy tekniset arviointikriteerit niiden edellytysten määrittämiseksi, joiden täyttyessä mainittujen toimintojen voidaan katsoa edistävän merkittävästi ilmastonmuutoksen hillintää. Kantajapuolen mukaan komissio siis päättäisi, mitkä taloudelliset toiminnat ovat luokitusjärjestelmäkelpoisia ja millä edellytyksin kyseiset toiminnat voisivat hyötyä rahoituksen uudelleen suuntaamisesta vähähiilisessä Euroopassa. Asianomaisten taloudellisten toimintojen valinta edellyttää kuitenkin kantajapuolen mukaan poliittisia neuvotteluja eri etupiirien välillä, joten se kuuluu unionin lainsäätäjän omaan toimivaltaan, eikä säädösvaltaa voisi siirtää komissiolle muutoin kuin SEUT 290 artiklan 1 kohdan vastaisesti.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">66</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komissio, parlamentti ja neuvosto kiistävät tämän perustelun.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">67</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Palautetaan mieliin SEUT 290 artiklan 1 kohta, jonka mukaan lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävässä säädöksessä voidaan siirtää komissiolle valta antaa muita kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviä, soveltamisalaltaan yleisiä säädöksiä, joilla täydennetään tai muutetaan lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyn säädöksen tiettyjä, muita kuin sen keskeisiä osia.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">68</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">SEUT 290 artiklassa määrätyn toimivallan siirtämismahdollisuuden tarkoituksena on se, että lainsäätäjä voi keskittyä lainsäädännön keskeisiin osiin sekä sellaisiin muihin kuin keskeisiin osiin, joista se katsoo tarkoituksenmukaiseksi säätää, samalla kun se antaa komissiolle tehtävän täydentää tiettyjä lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyn toimen muita kuin keskeisiä osia tai muuttaa tällaisia osia sille myönnetyn toimivallan siirtämisen puitteissa (ks. tuomio 11.5.2017, Dyson v. komissio, C‑44/16 P, EU:C:2017:357, 58 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">69</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tästä seuraa, että kyseessä olevaa alaa koskevat olennaiset säännöt on hyväksyttävä perussäännöstössä, eivätkä ne voi olla delegoinnin kohteena (ks. tuomio 11.5.2017, Dyson v. komissio, C‑44/16 P, EU:C:2017:357, 59 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">70</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Perussäännöstön olennaisia sääntöjä ovat säännökset, joiden antaminen edellyttää unionin lainsäätäjän omiin tehtäviin kuuluvien poliittisten valintojen tekemistä (ks. vastaavasti tuomio 5.9.2012, parlamentti v. neuvosto, C‑355/10, EU:C:2012:516, 65 kohta), koska se edellyttää kyseessä olevien toisistaan poikkeavien intressien punnintaa monenlaisten arviointien perusteella, tai jos sillä voidaan puuttua kyseessä olevien henkilöiden perusoikeuksiin niin merkittävästi, että unionin lainsäätäjän toimet ovat tarpeen (ks. tuomio 26.7.2017, Tšekki v. komissio, C‑696/15 P, EU:C:2017:595, 78 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">71</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Alaa koskevien osien, jotka on luokiteltava keskeisiksi, yksilöinnin on perustuttava objektiivisiin tekijöihin, jotka voivat olla tuomioistuimen valvonnan kohteena, ja huomioon on otettava asianomaisen alan ominaisuudet ja erityispiirteet (ks. tuomio 22.7.2016, DK Recycling und Roheisen v. komissio, C‑540/14 P, EU:C:2016:469, 48 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">72</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tältä osin luokitusjärjestelmäasetuksen 1 artiklan 1 kohdasta ensinnäkin ilmenee, että kyseisen asetuksen tavoitteena on vahvistaa kriteerit sen määrittämiseksi, pidetäänkö jotakin taloudellista toimintaa ympäristön kannalta kestävänä, jotta voidaan määrittää sijoituksen ympäristökestävyyden aste (tuomio 10.9.2025, Itävalta v. komissio, T‑625/22, valitus vireillä, EU:T:2025:869, 106 kohta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">73</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Luokitusjärjestelmäasetuksen 3 artiklan mukaan taloudellista toimintaa on pidettävä ympäristön kannalta kestävänä, jos se täyttää kyseisen säännöksen a–d alakohdassa säädetyt ”ympäristön kannalta kestävät kriteerit” eli jos se edistää merkittävästi yhtä tai useampaa 9 artiklassa asetettua ympäristötavoitetta, jos se ei aiheuta merkittävää haittaa millekään kyseisistä tavoitteista, jos se toteutetaan 18 artiklassa säädettyjen vähimmäistason suojatoimien mukaisesti ja jos se täyttää tekniset arviointikriteerit, jotka komissio on vahvistanut etenkin kyseisen asetuksen 10 artiklan 3 kohdan ja 11 artiklan 3 kohdan mukaisesti (tuomio 10.9.2025, Itävalta v. komissio, T‑625/22, valitus vireillä, EU:T:2025:869, 107 kohta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">74</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toiseksi luokitusjärjestelmäasetuksen 10 artiklan 3 kohdan a alakohdasta ja 11 artiklan 3 kohdan a alakohdasta ilmenee, että kyseisissä säännöksissä annetaan komission tehtäväksi täydentää kyseisten artiklojen 1 ja 2 kohtaa vahvistamalla tekniset arviointikriteerit sen määrittämiseksi, millä edellytyksillä tiettyä taloudellista toimintaa pidetään kyseistä asetusta sovellettaessa ilmastonmuutoksen hillintää ja ilmastonmuutokseen sopeutumista merkittävästi edistävänä (tuomio 10.9.2025, Itävalta v. komissio, T‑625/22, valitus vireillä, EU:T:2025:869, 108 kohta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">75</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Luokitusjärjestelmäasetuksen 10 artiklan 3 kohdan b alakohdasta ja 11 artiklan 3 kohdan b alakohdasta ilmenee myös, että kyseisissä säännöksissä annetaan komission tehtäväksi täydentää kyseisen asetuksen 17 artiklaa vahvistamalla kutakin asiaankuuluvaa ympäristötavoitetta varten sellaiset tekniset arviointikriteerit, joilla määritetään, aiheuttaako taloudellinen toiminta, jonka osalta edellä mainitut tekniset arviointikriteerit on vahvistettu, merkittävää haittaa yhdelle tai useammalle kyseisistä ympäristötavoitteista (tuomio 10.9.2025, Itävalta v. komissio, T‑625/22, valitus vireillä, EU:T:2025:869, 109 kohta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">76</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Lisäksi luokitusjärjestelmäasetuksen 10 artiklan 5 kohdassa ja 11 artiklan 5 kohdassa edellytetään, että komissio ottaa kyseistä delegoitua valtaa käyttäessään huomioon kyseisen asetuksen 19 artiklassa säädetyt vaatimukset (tuomio 10.9.2025, Itävalta v. komissio, T‑625/22, valitus vireillä, EU:T:2025:869, 110 kohta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">77</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Edellä 76 kohdassa tarkoitettuihin vaatimuksiin sisältyy 19 artiklan 1 kohdan a alakohta, jossa todetaan, että teknisillä arviointikriteereillä on yksilöitävä tarkoituksenmukaisimmat mahdollisuudet edistää tietyn ympäristötavoitteen saavuttamista, samalla teknologianeutraaliuden periaatetta kunnioittaen, ottaen huomioon tietyn taloudellisen toiminnan sekä lyhyen että pitkän aikavälin vaikutukset (tuomio 10.9.2025, Itävalta v. komissio, T‑625/22, valitus vireillä, EU:T:2025:869, 111 kohta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">78</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Lisäksi luokitusjärjestelmäasetuksen 19 artiklan 3 kohdan mukaan kyseisen artiklan 1 kohdassa tarkoitetuilla teknisillä arviointikriteereillä on varmistettava, että kiinteitä fossiilisia polttoaineita käyttäviä energiantuotantotoimintoja ei pidetä ympäristön kannalta kestävinä taloudellisina toimintoina (tuomio 10.9.2025, Itävalta v. komissio, T‑625/22, valitus vireillä, EU:T:2025:869, 112 kohta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">79</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Lisäksi teknologianeutraaliuden periaate edellyttää oikeuskäytännössä, että asianomaisessa lainsäädännössä on säädettävä henkilöiden oikeuksista ja velvollisuuksista yleisesti, jotta tietyn teknologian käyttöä ei suosittaisi toisen teknologian vahingoksi (tuomio 10.9.2025, Itävalta v. komissio, T‑625/22, valitus vireillä, EU:T:2025:869, 113 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">80</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Edellä esitetystä seuraa, että unionin lainsäätäjä on määritellyt luokitusjärjestelmäasetuksen 3 artiklassa ympäristökestävyyden kriteerit, joiden avulla voidaan määrittää, pidetäänkö taloudellista toimintaa ympäristön kannalta kestävänä, jotta voidaan määrittää sijoituksen ympäristökestävyyden aste, suosimatta yhtä teknologiaa toisen vahingoksi ja sulkemalla pois ainoastaan kiinteitä fossiilisia polttoaineita käyttävät energiantuotantotoiminnat. Unionin lainsäätäjä on näin ollen antanut komissiolle mahdollisuuden täydentää luokitusjärjestelmäasetusta ottamalla käyttöön teknisiä arviointikriteereitä tuleviin innovaatioihin mukautumiseksi siten, että sääntelykehys ei ole jäykkä ja että siinä voidaan ottaa huomioon ympäristön ja talouden kehitys. On myös todettava, että luokitusjärjestelmäasetuksessa ei viitata toimintatyyppeihin vaan ympäristötavoitteisiin ja yleisiin kriteereihin, joiden avulla voidaan määrittää, onko tiettyä taloudellista toimintaa pidettävä kestävänä, joten ottamatta lukuun fossiilisia polttoaineita, jotka on nimenomaisesti suljettu pois, kyseinen asetus voi teknologianeutraaliuden periaatteen mukaisesti mahdollisesti koskea mitä toimintaa tahansa (tuomio 10.9.2025, Itävalta v. komissio, T‑625/22, valitus vireillä, EU:T:2025:869, 114 kohta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">81</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tästä seuraa, että unionin lainsäätäjä on määrittänyt taloudellisten toimintojen ympäristökestävyyden kriteerit luokitusjärjestelmäasetuksen 3 artiklassa ja että unionin lainsäätäjä on jättänyt avoimeksi mahdollisuuden määritellä kestäviksi kaikentyyppiset kyseiset kriteerit täyttävät toiminnat lukuun ottamatta fossiilisia polttoaineita, jotka on nimenomaisesti suljettu pois (tuomio 10.9.2025, Itävalta v. komissio, T‑625/22, valitus vireillä, EU:T:2025:869, 115 kohta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">82</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Luokitusjärjestelmäasetuksen tavoitteen ja sisällön kannalta sen keskeisiä osia ovat muun muassa ympäristötavoitteiden määritelmä, luokitusjärjestelmäasetuksen 3 artiklassa säädetyt ympäristökestävyyden kriteerit ja teknisiä arviointikriteerejä koskevat vaatimukset. Komissio on kuitenkin vahvistanut delegoidulla asetuksella 2023/2485 teknisiä arviointikriteerejä, jotka eivät kuulu luokitusjärjestelmäasetuksen tällaisiin osiin (ks. vastaavasti tuomio 10.9.2025, Itävalta v. komissio, T‑625/22, valitus vireillä, EU:T:2025:869, 116 kohta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">83</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Antaessaan komissiolle mahdollisuuden määrittää tekniset arviointikriteerit kaikentyyppisille kestävyyskriteerit täyttäville toiminnoille kiinteitä fossiilisia polttoaineita käyttäviä energiantuotantotoimintoja lukuun ottamatta unionin lainsäätäjä on tehnyt poliittisia valintoja, jotka kuuluvat luokitusjärjestelmäasetuksen keskeisten osien osalta unionin lainsäätäjän omaan vastuualaan (tuomio 10.9.2025, Itävalta v. komissio, T‑625/22, valitus vireillä, EU:T:2025:869, 117 kohta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">84</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tästä seuraa, että toisin kuin kantaja väittää, taloudellisten toimintojen määrittäminen sellaisenaan sekä teknisten arviointikriteerien vahvistaminen kullekin sellaiselle taloudelliselle toiminnalle, jolla pannaan täytäntöön kestävyyskriteerit, eivät kuulu luokitusjärjestelmäasetuksen keskeisiin osiin (tuomio 10.9.2025, Itävalta v. komissio, T‑625/22, valitus vireillä, EU:T:2025:869, 118 kohta)</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">85</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tätä toteamusta ei aseta kyseenalaiseksi kantajan väite, jonka mukaan luokitusjärjestelmäasetuksen 10 artiklan 3 kohdassa komissiolle siirretty säädösvalta johtaa siihen, että kyseinen toimielin käytännössä määrittää kyseisen asetuksen aineellisen soveltamisalan valitsemalla toiminnat, joille se vahvistaa tekniset arviointikriteerit. Kuten edellä 70–84 kohdassa esitetyistä näkökohdista ilmenee, tämä seikka johtuu luokitusjärjestelmäasetuksen rakenteesta itsessään sekä unionin lainsäätäjän poliittisista valinnoista sen määritellessä kyseisen asetuksen 1 artiklassa asetuksen soveltamisalan ja kyseisen asetuksen 3 artiklassa ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimintoja koskevat kriteerit. Vaikka tämän väitteen voidaan katsoa koskevan luokitusjärjestelmäasetuksen soveltamisalaa tai taloudellisen toiminnan yleisiä kestävyyskriteerejä ympäristön kannalta, on todettava, että kantaja ei ole esittänyt lainvastaisuusväitettä sen enempää kyseisen asetuksen 1 kuin 3 artiklasta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">86</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Myös kantajan väite, joka koskee Euroopan unionin perusoikeuskirjan 16 artiklan rikkomista, on syytä hylätä. On todettava, että väitteellä ei ole yhteyttä luokitusjärjestelmäasetuksen 10 artiklan 3 kohdan laillisuuteen. Tosiasiassa se koskeekin sitä, loukkaako yksityiseen tai kaupalliseen liikelentotoimintaan tarkoitettujen ilma-alusten valmistuksen sulkeminen riidanalaisella säännöksellä siirtymätoimintojen ulkopuolelle kantajan perusoikeuskirjan 16 artiklassa taattua elinkeinovapautta. </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">87</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Siltä osin kuin luokitusjärjestelmäasetuksen 10 artiklan 3 kohdassa siirretään komissiolle toimivalta antaa delegoitu asetus luokitusjärjestelmäasetuksen 10 artiklan 1 ja 2 kohdan ja 17 artiklan täydentämiseksi, ei edellä esitetyn perusteella voida katsoa, että kyseisen asetuksen 10 artiklan 3 kohta on annettu SEUT 290 artiklan vastaisesti (tuomio 10.9.2025, Itävalta v. komissio, T‑625/22, valitus vireillä, EU:T:2025:869, 126 kohta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">88</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Näin ollen ensimmäinen kanneperuste on hylättävä perusteettomana.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toinen kanneperuste, olennaisen menettelymääräyksen rikkominen</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">89</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toinen kanneperuste jakautuu kahteen osaan. Ensimmäinen osa koskee menettelymääräyksen rikkomista delegoidun asetuksen 2023/2485 antamisessa siltä osin, että komissio ei ole delegoidun asetuksen tekstin laadintavaiheessa asianmukaisesti kuullut kantajaa eikä mitään yhteisöä, joka edustaisi liikelentotoiminnan alaa. Toinen osa koskee perusteluvelvoitteen rikkomista siltä osin, että delegoitu asetus 2023/2485 ei sisällä mitään perusteluja sille, että liikelentokoneiden valmistus on suljettu siirtymätoimintojen ulkopuolelle.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toisen kanneperusteen ensimmäinen osa, kantajan tai minkä tahansa liikelentotoiminta-alaa edustavan yhteisön kuulemisen laiminlyönti</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">90</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kantaja väittää, että vaikka se edustaa asiaankuuluvaa yksityistä sidosryhmää, jonka etua asia koskee, sitä ei ole kuultu eikä kuunneltu delegoidun asetuksen 2023/2485 laadinnan yhteydessä huolimatta kuulemisvelvoitteesta, joka komissiolla on luokitusjärjestelmäasetuksen 23 artiklan 4 kohdan ja 10 artiklan 4 kohdan nojalla. Kantaja siis korostaa, että yksikään liikelentotoimintaa edustava yhteisö ei ole osallistunut luokitusjärjestelmäasetuksen 20 artiklassa säädettyyn kestävän rahoituksen foorumiin (jäljempänä foorumi). Komissio on päättänyt olla kuulematta kantajaa tai tuotantoketjun edustajia, jotka ovat lähettäneet komissiolle lukuisia kanteen liitteenä toimitettuja lausuntoja ja kirjeitä. Niissä tavoiteltiin koko toimialan sisällyttämistä luokitusjärjestelmään, liikelentotoiminta mukaan luettuna. Näin menetellen komissio on kantajan mukaan jättänyt noudattamatta olennaisia menettelymääräyksiä, jotka luokitusjärjestelmäasetuksessa on säädetty delegoidun asetuksen 2023/2485 antamista varten. Kantajan mukaan delegoidun asetuksen 2023/2485 sisältö olisi voinut olla olennaisesti erilainen, jos kyseisiä määräyksiä olisi noudatettu.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">91</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komissio kiistää kantajan väitteet.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">92</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tältä osin on todettava, että komissio on sisällyttänyt riidanalaisen säännöksen delegoituun asetukseen 2023/2485 erityisesti luokitusjärjestelmäasetuksen 10 artiklan 3 kohdan ja 11 artiklan 3 kohdan perusteella, ja tällainen delegoitu asetus on SEUT 290 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu muu kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävä, soveltamisalaltaan yleinen säädös, jolla täydennetään tai muutetaan lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyn säädöksen tiettyjä, muita kuin sen keskeisiä osia.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">93</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">On tärkeää korostaa, että vaikka oikeutta tulla kuulluksi koskevaa yleistä periaatetta ei sovelleta soveltamisalaltaan yleisiin säädöksiin, tilanne on toinen, jos yleisesti sovellettavan säädöksen antamista sääntelevän oikeudellisen kehyksen nimenomaisella säännöksellä annetaan tällainen menettelyllinen oikeus henkilölle, jota asia koskee. Vaikka perusoikeuskirjan 41 artiklan 2 kohdan a alakohta tai kuulluksi tulemista koskeva yleinen periaate eivät edellytäkään, että unionin lainsäätäjä säätää niiden henkilöiden, joita yleisesti sovellettavan säädöksen katsotaan koskevan, oikeudesta tulla kuulluksi, oikeudesta lausua mielipiteensä tai oikeudesta saada tietoja ja sääntelee näiden oikeuksien käyttämistä, lainsäätäjä voi kuitenkin tehdä näin (tuomio 29.1.2026, komissio v. Zippo Manufacturing ja Zippo, C‑811/23 P, EU:C:2026:48, 59 ja 60 kohta). </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">94</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">On todettava, että luokitusjärjestelmäasetuksen 10 artiklan 4 kohdan nojalla komissio kuulee foorumia ennen mainitun artiklan 3 kohdassa tarkoitetun delegoidun säädöksen antamista. Luokitusjärjestelmäasetuksen 20 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaan foorumi koostuu erityisesti asiantuntijoista, jotka edustavat asiaankuuluvia yksityisiä sidosryhmiä, mukaan lukien finanssimarkkinatoimijat ja muut kuin finanssimarkkinatoimijat sekä liiketoiminta-alat, jotka edustavat asiaankuuluvia toimialoja.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">95</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">On syytä myös todeta, että luokitusjärjestelmäasetuksen 23 artiklan 4 kohdan mukaan ”komissio kerää ennen delegoitujen säädösten hyväksymistä ja niiden laatimisen aikana kaiken tarvittavan asiantuntemuksen muun muassa kuulemalla [mainitun asetuksen] 24 artiklassa tarkoitettua kestävää rahoitusta käsittelevää jäsenvaltioiden asiantuntijaryhmää. Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se toimii paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden ja menettelyjen mukaisesti.”</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">96</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Paremmasta lainsäädännöstä 13.4.2016 tehdyn Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välisen toimielinten sopimuksen (EUVL 2016, L 123, s. 1) 28 kohdassa määrätään, että ”komissio sitoutuu kokoamaan ennen delegoidun säädöksen hyväksymistä kaiken tarvittavan asiantuntemuksen, myös kuulemalla jäsenvaltioiden asiantuntijoita ja järjestämällä julkisia kuulemisia”.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">97</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Nyt käsiteltävässä asiassa on delegoidun asetuksen 2023/2485 antamismenettelystä todettava, että foorumi julkaisi 3.8.2021 ehdotuksia teknisiksi arviointikriteereiksi, jotka koskivat erityisesti tiettyjä ilmailualan toimintoja, ilma-alusten valmistus mukaan luettuna. Kyseisistä teknisistä arviointikriteereistä järjestettiin julkinen kuuleminen, joka päättyi 28.9.2021. Foorumi julkaisi mainittuja kriteerejä koskevat lopulliset suosituksensa maaliskuussa 2022. Kestävää rahoitusta käsittelevä jäsenvaltioiden asiantuntijaryhmä tarkasteli foorumin lopullisia suosituksia 6.4., 8.7., 4.10. ja 15.12.2022 sekä 24.1.2023. Komissio järjesti 5.4–3.5.2023 julkisen kuulemisen delegoitua asetusta koskevasta ehdotuksesta, johon oli sisällytetty foorumin ehdottamat tekniset arviointikriteerit sidosryhmien lausuntojen saamiseksi. Komissio antoi 27.6.2023 delegoidun asetuksen 2023/2485.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">98</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">On todettava, ettei kantaja kiistä komission toteamusta, jonka mukaan foorumi oli ilmailualan toimintoja koskevien suositusten laadinnan yhteydessä käyttänyt Steerin toimistoa, mikä on johtanut keskusteluihin sellaisten järjestöjen kanssa, joiden jäsen kantaja on tai joiden jäsenistöön kuuluu liikelentokoneiden valmistajia, kuten Aerospace, Security and Defence Industries Association of Europe (ASD) tai lentoyhtiöiden etujärjestö Airlines for Europe (A4E). Kantaja ei kiistä myöskään komission toteamusta, jonka mukaan lentoliikennettä käsittelevässä foorumin työryhmässä oli edustaja ilmailualalta. Kantaja ei liioin kiistä sitä, että useat yhdistykset, joiden jäsen kantaja on, kuten Groupement des industries françaises aéronautiques et spatiales (Ranskan ilmailu- ja avaruusalan etujärjestö, GIFAS), ASD ja General Aviation Manufacturers Association (GAMA) osallistuivat foorumin ehdottamia teknisiä arviointikriteerejä koskevaan julkiseen kuulemiseen. Lisäksi asiakirja-aineistosta käy ilmi, että kantaja on itse (kanteen liite A.3) osallistunut komission delegoitua asetusta koskevasta ehdotuksesta järjestämään julkiseen kuulemiseen, samoin kuin Compagnie Daher, EBAA, GAMA, GIFAS, ASD ja Liebherr-Aerospace Toulouse SAS (kanteen liitteet A.4–A.9).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">99</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Näissä olosuhteissa kantaja ei voi vakavasti väittää, että komissio olisi laiminlyönyt luokitusjärjestelmäasetuksen 10 artiklan 4 kohdassa ja 23 artiklan 4 kohdassa sille asetetut velvoitteet.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">100</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Lisäksi on syytä korostaa, että siltä osin kuin kantaja kritisoi komissiota siitä, ettei komissio ole toiminut kantajan tai liikelentotoiminta-alan edustajien huomautusten mukaisesti delegoidussa asetuksessa 2023/2485, tällainen väite on hylättävä, sillä se ei koske menettelyvelvoitteen rikkomista vaan riidanalaisen säännöksen perusteluja. </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">101</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Edellä sanottu huomioon ottaen toisen kanneperusteen ensimmäinen osa on hylättävä perusteettomana.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toisen kanneperusteen toinen osa, perusteluvelvoitteen laiminlyönti</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">102</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kantaja kritisoi komissiota SEUT 296 artiklan 2 kohdassa määrätyn perusteluvelvoitteen laiminlyönnistä. Kantaja huomauttaa tältä osin, että sen enempää 3.21 jaksossa kuin delegoidun asetuksen johdanto-osan perustelukappaleissa ei perustella liikelentotoiminnan sulkemista luokitusjärjestelmän ulkopuolelle. </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">103</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kantaja korostaa, että komission 4.7.2023 päivätyssä valmisteluasiakirjassa, jonka viite on SWD(2023)  239 final/2, perustellaan kyllä kyseistä poissulkemista, mutta kantaja väittää, että se ei kuitenkaan ole riittävä perustelu siltä osin, että ensinnäkin kyseinen valmisteluasiakirja on delegoidusta asetuksesta 2023/2485 erillinen asiakirja, ja toiseksi, että kyseessä on valmisteluasiakirja, jolla ei ole samaa juridista arvoa kuin mainitulla delegoidulla asetuksella, ja kolmanneksi, että unionin yleisen tuomioistuimen olisi tulkittava 3.21 jaksossa säädettyä riidanalaista säännöstä pelkästään valmisteluasiakirjan pohjalta saadakseen selityksen siihen, että liikelentotoiminta on suljettu luokitusjärjestelmän ulkopuolelle, mikä olisi oikeuskäytännön vastaista.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">104</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komission valmisteluasiakirjassa olevan perustelun avulla ei kuitenkaan kantajan mukaan voisi ymmärtää, miksi liikelentotoiminta voisi olla luokitusjärjestelmän mukaista, kun taas siinä käytettävien lentokoneiden valmistus ei voisi milloinkaan olla sitä, ellei oteta lukuun hiilineutraaleja lentokoneita.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">105</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">EBAA korostaa, että päätöstä sulkea yksityinen tai kaupallinen liikelentotoiminta luokitusjärjestelmän ulkopuolelle ei voida samastaa tekniseen valintaan, joka ei edellyttäisi lisäselvityksiä, erityisesti, kun otetaan huomioon, että se itse ja kantaja olivat kuulemismenettelyssä ehdottaneet, että luokitusjärjestelmään olisi sisällytettävä ilma-alukset, joissa kuljetetaan vähintään 19:ää matkustajaa käyttötarkoituksesta riippumatta, ja että hiilidioksidipäästöjen osalta olisi mukauduttava Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön normeihin. Komissiolla voidaan EBAA:n mukaan katsoa olleen tältä osin erittäin vahva perusteluvelvoite, koska menettelyn aikana lukuisissa lausunnoissa vastustettiin yksityisen tai kaupallisen liikelentotoiminnan sulkemista luokitusjärjestelmän ulkopuolelle ja koska Mairead McGuinness, joka oli tuolloin rahoitusvakaudesta, rahoituspalveluista ja pääomamarkkinaunionista vastaava komission jäsen, oli 22.3.2023 päivätyssä kirjeessä vastannut 13:n ilmailualan järjestön pyyntöihin ilmoittamalla voivansa harkita liikelentotoiminnan sisällyttämistä luokitusjärjestelmään. </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">106</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Compagnie Daher lisää, että komission valmisteluasiakirjaan sisältyvä yksityisen tai kaupallisen liikelentotoiminnan sulkemista luokitusjärjestelmän ulkopuolelle koskeva perustelu liittyy ilma-alusten käyttöön, eikä se näin ollen selitä liikelentotoimintaan tarkoitettujen ilma-alusten valmistustoiminnan sulkemista järjestelmän ulkopuolelle. Compagnie Daher katsoo, että komissioon kohdistuva perusteluvaatimus on nyt käsiteltävässä asiassa sitäkin vahvempi, koska komissio on antanut delegoidun asetuksen 2023/2485 tilanteessa, jossa komissiolle siirrettyyn säädösvaltaan liittyy erityisen suuri harkintavalta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">107</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komissio kiistää kantajan väitteet.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">108</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tältä osin on syytä palauttaa mieliin, että SEUT 296 artiklan toisen kohdan mukaan ”säädökset perustellaan ja niissä viitataan perussopimuksissa määrättyihin ehdotuksiin, aloitteisiin, suosituksiin, pyyntöihin tai lausuntoihin”.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">109</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">SEUT 296 artiklan toisen kohdan mukainen perusteluvelvollisuus määräytyy kyseisen toimen luonteen mukaan, ja perusteluista on selkeästi ja yksiselitteisesti ilmettävä toimen toteuttaneen toimielimen päättely siten, että niille, joita toimi koskee, selviävät sen syyt ja toimivaltainen tuomioistuin voi tutkia toimen laillisuuden. Perusteluissa ei tarvitse esittää kaikkia asiaan liittyviä tosiseikkoja ja oikeudellisia seikkoja, koska tutkittaessa sitä, täyttävätkö toimen perustelut SEUT 296 artiklan toisen kohdan vaatimukset, on otettava huomioon sen sanamuodon lisäksi myös asiayhteys ja kaikki asiaa koskevat oikeussäännöt (ks. tuomio 10.7.2025, Ligue royale belge pour la protection des oiseaux, C‑287/24, EU:C:2025:550, 24 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">110</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Näin ollen moitittava toimi on riittävän perusteltu, kun toimen konteksti on tunnettu taholle, jota toimi koskee, minkä vuoksi kyseinen taho pystyy ymmärtämään häntä koskevan toimenpiteen ulottuvuuden (ks. tuomio 17.9.2020, Rosneft ym. v. neuvosto, C‑732/18 P, ei julkaistu, EU:C:2020:727, 78 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">111</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Nyt käsiteltävässä asiassa käy delegoidun asetuksen 2023/2485 johdanto-osan kolmannesta perustelukappaleesta ilmi, että liikenneala ja sen arvoketju ovat suurelta osin taloudellisia toimintoja, jotka eivät tällä hetkellä kuulu delegoidun asetuksen (EU) 2021/2139 soveltamisalaan ja joille on siis myös tarpeen vahvistaa tekniset arviointikriteerit ympäristön kannalta kestävien sijoitusten helpottamiseksi.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">112</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Lisäksi delegoidun asetuksen 2023/2485 johdanto-osan 11 perustelukappaleessa todetaan, että ”liikennejärjestelmässä tarvitaan kaikkia liikennemuotoja ja että ilmailulla on kaikkien [unionin] alueiden kannalta keskeinen rooli sosiaalisen yhteenkuuluvuuden, liikenneyhteyksien ja sisämarkkinoille pääsyn edistäjänä”. Kyseisessä perustelukappaleessa täsmennetään, että ”ilmailulla on suuret mahdollisuudet vähentää kasvihuonekaasupäästöjään ja edistää liikenteen hiilestä irtautumista ja siten myötävaikuttaa merkittävästi ilmastonmuutoksen hillintään”, ja että sen vuoksi on ”tarpeen vahvistaa ilma-alusten valmistuksen, vuokrauksen, matkustaja- ja rahtiliikenteen sekä lentoliikenteen maahuolintatoimien tekniset arviointikriteerit”. Ilmailun kestävästä tai siirtymätoiminnan luonteesta delegoidun asetuksen 2023/2485 johdanto-osan 11 perustelukappaleessa todetaan, että ”päästötön kaupallinen lentoliikenne, jonka suorat hiilidioksidipäästöt ovat nolla tai jossa käytetään yksinomaan kestäviä lentopolttoaineita, ei ole vielä teknisesti mahdollista [ja että] siihen saakka, kunnes se on teknisesti mahdollista, lentoliikenne olisi katsottava siirtymätoiminnaksi, jonka tekniset arviointikriteerit perustuvat parhaisiin käytettävissä oleviin teknologioihin ilma-aluksen rungon ja moottoreiden polttoainetehokkuuden osalta sekä mahdollisuuteen vähentää merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjä ilma-alusten elinkaaren aikana ottamalla kestäviä lentopolttoaineita asteittain käyttöön”.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">113</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Delegoidun asetuksen 2023/2485 johdanto-osan 11 perustelukappaleesta käy näin ollen ilmi erityisesti, että ilmailu voi myötävaikuttaa merkittävästi ilmastonmuutoksen hillintään ja että siitä syystä on tarpeen vahvistaa tekniset arviointikriteerit tiettyjä kyseisen alan toimintoja varten, kuten ilma-alusten valmistusta sekä matkustaja- ja rahtiliikennettä varten. Kyseisessä perustelukappaleessa todetaan myös, että siltä osin kuin päästötön kaupallinen lentoliikenne, jonka suorat hiilidioksidipäästöt ovat nolla, ei ole vielä teknisesti mahdollista, lentoliikenne olisi katsottava siirtymätoiminnaksi, jonka tekniset arviointikriteerit perustuvat parhaisiin käytettävissä oleviin teknologioihin ilma-aluksen rungon ja moottoreiden polttoainetehokkuuden osalta sekä mahdollisuuteen vähentää merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjä ilma-alusten elinkaaren aikana ottamalla kestäviä lentopolttoaineita asteittain käyttöön.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">114</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">On todettava delegoidun asetuksen 2023/2485 perusteluissa täsmennettävän, että ”kun [mainitussa] delegoidussa säädöksessä vahvistetaan tekniset arviointikriteerit luokitusjärjestelmäasetuksen 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuille siirtymätoiminnoille, kyse on taloudellisista toiminnoista, joille ei ole tällä hetkellä teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoista vähähiilistä vaihtoehtoa mutta joita tarvitaan siirryttäessä ilmastoneutraaliuteen”.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">115</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Delegoidun asetuksen 2023/2485 perusteluissa todetaan, että kyseinen delegoitu asetus ”tukeutuu komission yksiköiden analyyttiseen valmisteluasiakirjaan, jossa – – selitetään teknisten arviointikriteerien määrittelytapaa ja sitä, miten arviointikriteerien odotetaan toimivan käytännössä, [ja] selitetään mahdolliset poikkeamat kestävän rahoituksen foorumin suosituksista tai lisäykset niihin – –”.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">116</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komission valmisteluasiakirjan aiempi versio julkaistiin 27.6.2023 eli samanaikaisesti delegoidun asetuksen 2023/2485 antamisen kanssa. Valmisteluasiakirjan 4 luvussa on 4.5 jakso, jonka otsikko on ”Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen” ja jossa on puolestaan liikennettä käsittelevä 4.5.2 alajakso. </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">117</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komission valmisteluasiakirjan 4.5.2 alajaksossa käsitellään lentoliikennettä varten valittua merkittävän edistämisen tyyppiä, ja siinä esitetään seuraava täsmennys:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-179" title="page-24">
      Ilma-alusten valmistuksen ja vuokrauksen sekä matkustaja- ja rahtilentoliikenteen osalta foorumi on ehdottanut ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävän edistämisen kriteerejä seuraavasti: i) ilma-alukset, jotka eivät tuota lainkaan suoria hiilidioksidipäästöjä, katsotaan vähähiilisiksi, ja ii) uusimman sukupolven lentokoneteknologiaa, joka tarjoaa merkittävästi aiempaa paremman polttoainetehokkuuden ja siihen liittyvän kasvihuonekaasujen vähennyksen suhteessa edellisen sukupolven ilma-aluksiin, ja iii) kestäviä lentopolttoaineita käyttävää lentoliikennettä pidetään siirtymätoimintoina. Lentoliikennettä koskevien kriteerien avulla pyritään ensinnäkin nopeuttamaan kehitystä ja sellaisten ilma-alusten markkinoille saattamista, jotka eivät tuota lainkaan suoria hiilidioksidipäästöjä. Toiseksi tavoitteena on kannustaa markkinoita ottamaan käyttöön uusimman sukupolven lentokoneet, jotka ovat polttoainetaloudellisempia, korvaamalla niillä edellisen sukupolven lentokoneet, jotka eivät ole yhtä polttoainetaloudellisia, ilman, että laivastoa suurennetaan. Kolmanneksi tavoitteena on korvata fossiilinen lentopolttoaine kestävillä lentopolttoaineilla. Kriteereissä kannustetaan myös teknisesti valmistelemaan lentokonelaivastoa toimimaan sataprosenttisesti kestävillä lentopolttoaineilla.
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-180" title="page-24">
      Uusimman sukupolven ilma-alukset luokitellaan niiden energiatehokkuuden ja kasvihuonekaasupäästöjen määrän perusteella suhteessa ICAO:n uuden tyyppisiä ilma-aluksia varten laatimassa uudessa hiilidioksidistandardissa vahvistettuihin vaihtelurajoihin, ja ne jaetaan kolmeen ryhmään suurimman sallitun lentoonlähtömassan perusteella. Ilma-alukset, joiden osalta vaihtelurajat eivät toteudu, vastaavat edellisen sukupolven ilma-aluksia, joiden energiatehokkuus on selvästi huonompi. – –
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-181" title="page-24">
      Uusimman sukupolven lentokoneet, jotka on tuotettu yksityiseen tai kaupalliseen liikelentotoimintaan, on suljettu pois niiden matkustajakilometriä kohti suhteessa muihin käytettävissä oleviin liikennevälineisiin lasketun hiilijalanjäljen vuoksi. Lisätyötä tarvitaan sen osoittamiseksi, miten nämä lentokoneet voisivat edistää luokitusjärjestelmän tavoitteita. Sellaisten lentokoneiden valmistaminen, joiden suorat hiilidioksidipäästöt ovat nolla, on täysin luokitusjärjestelmän tavoitteiden mukaista lopullisesta käyttötarkoituksesta riippumatta.
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-182" title="page-24">
      – –
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">118</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Näin ollen delegoidun asetuksen 2023/2485 perusteluista ja komission valmisteluasiakirjan 4.5.2 jaksosta käy ilmi komission katsovan, että yksityiseen ja kaupalliseen liikelentotoimintaan tuotettavien ilma-alusten valmistustoiminta ei täytä luokitusjärjestelmäasetuksen 10 artiklan 2 kohdassa teknisten arviointikriteerien vahvistamiselle asetettuja ehtoja, kun otetaan huomioon yksityiseen ja kaupalliseen liikelentotoimintaan tuotettujen uusimman sukupolven lentokoneiden hiilijalanjälki matkustajakilometriä kohti suhteessa muiden käytettävissä olevien liikennevälineiden hiilijalanjälkeen. </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">119</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tältä osin on syytä korostaa, että kantajan on täytynyt olla tietoinen siitä, millaisin edellytyksin delegoitu asetus 2023/2485 on annettu, koska se on osallistunut julkiseen kuulemisprosessiin, joka koski foorumin ehdotuksia teknisiksi arviointikriteereiksi (ks. edellä 98 kohta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">120</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tästä seuraa, että kantaja pystyi vaikeuksitta ymmärtämään syyt, miksi 3.21 jaksossa suljetaan yksityiseen ja kaupalliseen liikelentotoimintaan tuotettavien ilma-alusten valmistustoiminta niiden toimintojen ulkopuolelle, joita varten on luokitusjärjestelmäasetuksen 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuina siirtymätoimintoina tarkoitus vahvistaa tekniset arviointikriteerit. Lisäksi kantajan viidennen kanneperusteensa tueksi esittämät väittämät, jotka koskevat nimenomaan komission valmisteluasiakirjassaan esittämää selitystä, vahvistavat edellä sanotun.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">121</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">On myös muistettava, että perusteluvelvollisuus on olennainen muotomääräys, joka on erotettava perustelujen aineellisesta paikkansapitävyydestä, koska viimeksi mainittu koskee riidanalaisen päätöksen aineellista lainmukaisuutta (tuomio 22.3.2001, Ranska v. komissio, C‑17/99, EU:C:2001:178, 35 kohta; ks. tuomio 10.9.2024, komissio v. Irlanti ym., C‑465/20 P, EU:C:2024:724, 389 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">122</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Päätöksen perusteluissa ilmaistaan nimittäin virallisesti päätöksen perustana olevat syyt. Jos nämä syyt ovat virheellisiä, ne rasittavat päätöksen asiasisällön laillisuutta mutta eivät sen perusteluja, jotka saattavat olla riittävät, vaikka niissä esitetään virheellisiä syitä. Väitteet ja lausumat, joilla pyritään riitauttamaan toimen hyväksyttävyys, ovat näin ollen merkityksettömiä perustelujen puuttumista tai niiden puutteellisuutta koskevan kanneperusteen yhteydessä (tuomio 18.6.2015, Ipatau v. neuvosto, C‑535/14 P, EU:C:2015:407, 37 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">123</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">On siis syytä hylätä Compagnie Daherin väite, jonka mukaan komission valmisteluasiakirjaan sisältyvä selvitys koskee yksityiseen ja kaupalliseen liikelentotoimintaan tuotettujen ilma-alusten käyttöä eikä niiden valmistusta, koska yhtiö pyrkii tällä väitteellä pääasiallisesti riitauttamaan selvityksen paikkansapitävyyden, ja se on perusteluvelvoitteen noudattamatta jättämisestä erillinen kysymys.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">124</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Edellä esitetyt näkökohdat huomioon ottaen on nyt käsiteltävänä olevan asian erityisissä olosuhteissa katsottava, että komissio ei ole jättänyt noudattamatta perusteluvelvoitetta, joka sille kuuluu edellä 109 ja 110 kohdassa mainitun oikeuskäytännön mukaan.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">125</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toisen kanneperusteen toinen osa on siis hylättävä perusteettomana ja näin ollen toinen kanneperuste kokonaisuudessaan.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Viides kanneperuste, ilmeinen arviointivirhe</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">126</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Viidennessä kanneperusteessa kantaja väittää, että komissio on tehnyt ilmeisen arviointivirheen sulkiessaan yksityiseen ja kaupalliseen liikelentotoimintaan tuotettavien ilma-alusten valmistuksen niiden toimintojen ulkopuolelle, joita varten on siirtymätoimintoina tarkoitus vahvistaa tekniset arviointikriteerit, sillä perusteella, että kyseisten ilma-alusten hiilijalanjälki matkustajakilometriä kohti on komission mukaan suurempi kuin muiden käytettävissä olevien liikennevälineiden. </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">127</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komission kiistää sekä tämän kanneperusteen tutkittavaksi ottamisen edellytykset että sen paikkansapitävyyden. </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Viidennen kanneperusteen tutkittavaksi ottaminen</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">128</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komissio väittää, ettei kanneperustetta voida ottaa tutkittavaksi, koska kanteessa ei ole ilmoitettu säännöstä, jonka soveltamisessa komission väitetään tehneen ilmeisen arviointivirheen, eikä se siis vastaa edellä 57 kohdassa mainitussa oikeuskäytännössä esitettyjä selkeyden ja täsmällisyyden vaatimuksia. Komissio kritisoi kantajaa erityisesti siitä, että se ei ole ilmoittanut, onko kantajan näkemyksen mukaan komissio tehnyt ilmeisen arviointivirheen luokitusjärjestelmäasetuksen 10 vai 19 artiklan suhteen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">129</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kantaja kiistää komission väitteet.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">130</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tältä osin on todettava, ettei kantaja ole Euroopan unionin tuomioistuinten perussäännön eikä unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen mukaan velvollinen mainitsemaan yksityiskohtaisesti niitä artikloja, joihin se vetoaa (tuomio 6.5.2009, Outokumpu ja Luvata v. komissio, T‑122/04, EU:T:2009:141, 53 kohta). Riittää, että kantajan esittämät tosiseikat, perusteet ja vaatimukset käyvät ilmi kannekirjelmästä. Sitä vastoin perussopimuksen määräyksen tai unionin oikeuden säännöksen mainitseminen ei riitä tekemään kanneperusteesta tutkittavaksi ottamisen edellytykset täyttävää. Tosiasiassa kannekirjelmän on unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 76 artiklan d alakohdan nojalla erityisesti sisällettävä yhteenveto perusteista, joihin asiassa vedotaan. Lisäksi kyseisen yhteenvedon on oltava riittävän selkeä ja täsmällinen, jotta vastaaja voi valmistella puolustuksensa ja jotta unionin yleinen tuomioistuin voi ratkaista kanteen, tarvittaessa ilman muita tietoja ratkaisunsa tueksi. Jotta kanne voidaan ottaa tutkittavaksi, niiden olennaisten tosiseikkojen ja oikeudellisten seikkojen, joihin kanne perustuu, on oikeusvarmuuden ja hyvän oikeudenkäytön takaamiseksi ilmettävä ainakin pääpiirteittäin mutta johdonmukaisesti ja ymmärrettävästi itse kannekirjelmän tekstistä. Näin vältetään se, että tuomioistuin ratkaisee asian ultra petita tai jättää ratkaisematta riidan ratkaisun kannalta merkityksellisen väitteen. Sellaista kanneperustetta, jota ei ole oikeudenkäynnin vireille panevassa kannekirjelmässä riittävän selkeästi esitetty, ei voida ottaa tutkittavaksi (ks. tuomio 12.2.2020, Kampete v. neuvosto, T‑164/18, ei julkaistu, EU:T:2020:542, 112 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">131</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Nyt käsiteltävässä asiassa on riidatonta, ettei kantaja ole kannekirjelmässä nimenomaan ilmoittanut säännöstä, jonka osalta kantaja väittää komission tehneen ilmeisen arviointivirheen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">132</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">On silti todettava kannekirjelmästä käyvän riittävän selkeästi ilmi, että kantaja riitauttaa niiden perustelujen paikkansapitävyyden, jotka komission valmisteluasiakirjassa on esitetty yksityiseen ja kaupalliseen liikelentotoimintaan tuotettavien ilma-alusten valmistuksen sulkemiselle niiden toimintojen ulkopuolelle, joita varten hyväksytään tekniset arviointikriteerit luokitusjärjestelmäasetuksen 10 artiklan 2 kohdan nojalla.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">133</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Lisäksi on syytä korostaa, että komissio väittää vastinekirjelmässään, että kantajan neljännen kanneperusteen tueksi esittämillä väitteillä, jotka koskevat luokitusjärjestelmäasetuksen 19 artiklan 1 kohdan d, f, h ja j alakohdan sekä 4 kohdan rikkomista, oli tarkoitus näyttää toteen ilmeiset arviointivirheet kyseisten säännösten soveltamisessa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">134</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">On myös todettava, että viidettä kanneperustetta koskevassa vastauksessa komissio on selkeästi ilmoittanut, että se haluaa kiistää tehneensä ilmeinen arviointivirheen luokitusjärjestelmäasetuksen 10 artiklan 2 kohdan soveltamisessa (vastinekirjelmän 142–146 ja 153 kohta). </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">135</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tästä seuraa, että vaikka kannekirjelmässä on tiettyä epätarkkuutta, komissio on ymmärtänyt, että jos neljäs kanneperuste koski olennaisesti ilmeisiä arviointivirheitä luokitusjärjestelmäasetuksen 19 artiklan 1 kohdan d, f, h ja j alakohdan sekä 4 kohdan soveltamisessa, viides kanneperuste puolestaan koski olennaisesti ilmeistä arviointivirhettä kyseisen asetuksen 10 artiklan 2 kohdan soveltamisessa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">136</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Näin ollen on hylättävä komission oikeudenkäyntiväite, joka koskee puutteita viidennen kanneperusteen selkeydessä ja täsmällisyydessä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Viidennen kanneperusteen tutkiminen</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">137</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kantaja väittää, että liikelentokoneiden valmistuksen sulkeminen siirtymätoimintojen ulkopuolelle ei voi luokitusjärjestelmäasetuksen 10 artiklan 2 kohtaan nähden perustua yksinomaan hiilidioksidipäästöihin matkustajakilometriä kohti. Kantaja siis väittää, että komission olisi pitänyt ottaa huomioon erityisesti liikelentokoneiden erilaiset käyttötarkoitukset, liikelentotoiminnan asema innovaatiojohtajana, erityisesti käyttämällä suhteellisesti paljon kestävää lentopolttoainetta, mikä mahdollistaa koko ilmailualan vähähiilistämisen, Euroopan liikelentotoiminnan alhaiset hiilidioksidipäästöt suhteessa koko lentoliikennealaan ja edut, joita liikelentotoiminta tarjoaa liikenneyhteyksien toimivuuden osalta suhteessa reittiliikennettä harjoittaviin lentoyhtiöihin. Komissio itse myöntää, että lisätyötä tarvitaan, jotta voidaan näyttää toteen tapa, jolla uusimman sukupolven liikelentokoneiden valmistus voisi edistää luokitusjärjestelmän tavoitteita. Kantajan mukaan tämä osoittaa, että komissio ei ole ottanut huomioon kaikkia asiaan kuuluvia seikkoja sulkiessaan yksityiseen tai kaupalliseen liikelentotoimintaan tuotettavien ilma-alusten valmistustoiminnan niiden toimintojen ulkopuolelle, joita varten oli luokitusjärjestelmäasetuksen 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen siirtymätoimintojen nojalla säädetty teknisistä arviointikriteereistä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">138</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komissio väittää ottaneensa huomioon liikelentotoiminnan hiilidioksidipäästöt matkustajakilometriä kohti, sillä ne ovat selvästi suuremmat kuin muiden liikennemuotojen, jotka voivat tietyissä tapauksissa olla liikelentotoiminnan korvaava ratkaisu. Komission mukaan kantajan tämän kanneperusteen tueksi mainitsemat seikat ovat merkityksettömiä, kun etsitään vastausta kysymykseen, kuuluuko yksityiseen tai kaupalliseen liikelentotoimintaan tuotettavien ilma-alusten valmistustoiminta luokitusjärjestelmäasetuksen 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen siirtymätoimintoihin, toisin sanoen toimintoihin, jotka edistävät merkittävästi ilmastonmuutoksen hillintää.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">139</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tältä osin on syytä muistuttaa, että kun unionin toimielimellä on laaja harkintavalta muun muassa monitahoisissa arvioinneissa, unionin tuomioistuinten tehtävänä oleva tuomioistuinvalvonta riidanalaisen päätöksen kaltaisen päätöksen perustelujen perusteltavuuden osalta ei saa johtaa siihen, että ne korvaavat kyseisen toimielimen arvioinnin omalla arvioinnillaan, vaan sen tarkoituksena on varmistaa, ettei päätös perustu aineellisesti virheellisiin tosiseikkoihin eikä siihen liity ilmeistä arviointivirhettä tai harkintavallan väärinkäyttöä (ks. vastaavasti tuomio 4.5.2023, EKP v. Crédit lyonnais, C‑389/21 P, EU:C:2023:368, 55 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">140</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Lisäksi kun on kyse SEUT 290 artiklassa tarkoitetusta siirretystä toimivallasta, komissiolla on sen käyttäessä sille myönnettyä toimivaltaa laaja harkintavalta erityisesti silloin, kun sen on suoritettava monitahoisia arviointeja (ks. vastaavasti tuomio 11.5.2017, Dyson v. komissio, C‑44/16 P, EU:C:2017:357, 53 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">141</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan unionin tuomioistuinten on tältä osin paitsi tutkittava esitettyjen todisteiden aineellinen paikkansapitävyys, luotettavuus ja johdonmukaisuus myös tarkistettava, sisältävätkö nämä todisteet kaikki ne merkitykselliset seikat, jotka on otettava huomioon monitahoisen tilanteen arvioinnissa, ja voivatko kyseiset todisteet tukea niistä tehtyjä päätelmiä (ks. vastaavasti tuomio 4.5.2023, EKP v. Crédit lyonnais, C‑389/21 P, EU:C:2023:368, 56 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">142</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kun toimielimellä on laaja harkintavalta, menettelyllisten takeiden, joihin kuuluu toimielimen velvollisuus tutkia huolellisesti ja puolueettomasti kaikki kyseessä olevan tilanteen kannalta merkitykselliset seikat, noudattaminen on erityisen tärkeää (ks. tuomio 4.5.2023, EKP v. Crédit lyonnais, C‑389/21 P, EU:C:2023:368, 57 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">143</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Nyt käsiteltävässä asiassa on muistettava, kuten edellä 117 kohdassa todetaan, komission katsovan, että yksityiseen tai kaupalliseen liikelentotoimintaan tuotettavien ilma-alusten valmistustoiminta ei täytä luokitusjärjestelmäasetuksen 10 artiklan 2 kohdassa teknisten arviointikriteerien laatimiselle vahvistettuja edellytyksiä, kun otetaan huomioon yksityiseen tai kaupalliseen liikelentotoimintaan tuotettujen uusimman sukupolven liikelentokoneiden hiilijalanjälki matkustajakilometriä kohti verrattuna muihin käytettävissä olevien liikennevälineiden hiilijalanjälkeen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">144</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Luokitusjärjestelmäasetuksen 10 artiklan 2 kohdassa säädetään seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-213" title="page-29">
      ”– – Taloudellista toimintaa, jolle ei ole teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoista vähähiilistä vaihtoehtoa, pidetään ilmastonmuutoksen hillintää merkittävästi edistävänä, kun se tukee siirtymistä ilmastoneutraaliin talouteen noudattaen kehityspolkua lämpötilan nousun rajoittamiseksi 1,5°C:seen esiteollisella kaudella vallinneisiin tasoihin verrattuna, myös lopettamalla asteittain kasvihuonekaasupäästöt, erityisesti päästöt kiinteistä fossiilisista polttoaineista, ja kun kyseinen toiminta täyttää seuraavat vaatimukset:
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-214" title="page-29">
      a) sen kasvihuonekaasupäästötasot vastaavat alan tai toimialan parasta suorituskykyä; 
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-215" title="page-29">
      b) se ei haittaa vähähiilisten vaihtoehtojen kehittämistä ja käyttöönottoa; – –
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-216" title="page-29">
      c) se ei aiheuta lukkiutumista hiili-intensiivisiin omaisuuseriin, kun otetaan huomioon kyseisten omaisuuserien taloudellinen elinkaari.
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-217" title="page-29">
      Tämän kohdan soveltamiseksi ja teknisten arviointikriteerien vahvistamiseksi 19 artiklan nojalla komissio arvioi kaikkien asiaankuuluvien olemassa olevien teknologioiden mahdollisen panoksen ja toteuttamiskelpoisuuden.”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">145</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">On todettava, että vastinekirjelmässään komissio vahvistaa, että laatiessaan teknisiä arviointikriteerejä matkustaja- ja rahtilentoliikenteessä käytettävien ilma-alusten valmistusta varten, komissio valitsi hiilijalanjäljen matkustajakilometriä kohti tarkoituksenmukaiseksi kriteeriksi, jonka avulla ratkaistaan, edistääkö taloudellinen toiminta merkittävästi ilmastonmuutoksen hillintää siten, kuin sitä luokitusjärjestelmäasetuksen 10 artiklan 2 kohdassa edellytetään.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">146</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">On kuitenkin syytä korostaa, että riidanalaisen säännöksen perusteluissa sellaisina, kuin ne ovat komission valmisteluasiakirjassa ja delegoidun asetuksen 2023/2485 perusteluissa, tavoitellaan yksityiseen tai kaupalliseen liikelentotoimintaan tuotettavien ilma-alusten valmistustoiminnan osalta seuraavien säännösten noudattamista: yhtäältä luokitusjärjestelmäasetuksen 10 artiklan 2 kohdan ensimmäinen lauseke, jonka mukaan toimintaa, jolle ei ole teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoista vähähiilistä vaihtoehtoa, voidaan pitää siirtymätoimintana, ja toisaalta kyseisen asetuksen 10 artiklan 2 kohdan a alakohdassa vahvistettu edellytys, jossa täsmennetään, että tällaisten toimintojen ”kasvihuonekaasupäästötasot vastaavat alan tai toimialan parasta suorituskykyä”.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">147</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">On siis tarkastettava, onko komissio tehnyt ilmeinen arviointivirheen soveltaessaan edellä 146 kohdassa mainittua kahta edellytystä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">148</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ensinnäkin komission valmisteluasiakirjaan sisältyi väite, jonka mukaan ensisijaisesti muut käytettävissä olevat liikennevälineet muodostaisivat korvaavan ratkaisun uusimman sukupolven liikelentokoneille; vastinekirjelmässään komissio ilmoittaa, että se oli perustanut tämän arvionsa Transport &amp; Environment (T &amp; E) ‑yhdistyksen raporttiin ”Private jets: can the super rich supercharge zero-emission aviation?” (jäljempänä T &amp; E ‑raportti), josta selvisi, että oli olemassa korvaavia ratkaisuja, joiden hiilidioksidipäästöt matkustajaa kohti tietyillä alle 500 kilometrin reiteillä, jollaisia on 50 prosenttia unionin sisäisistä yksityisistä lennoista, ovat selkeästi pienemmät. Kyse on pääasiallisesti kaupallisista junista ja lentokoneista, joiden aiheuttama lisäys matka-aikaan liikelentokoneisiin verrattuna on enintään kolme tuntia, sekä linja- ja henkilöautoista. Komissio korostaakin, että T &amp; E ‑raportin mukaan yksityisistä lennoista 72 prosentille on olemassa vastaava kaupallinen reittilento. Komissio korostaa myös, että suurnopeusjunayhteys on vaihtoehto 70–80 prosentilla unionin kymmenestä suosituimmasta yksityisillä lentokoneilla suoritettavasta matkareitistä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">149</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal"> Tältä osin on ensinnäkin todettava, että luokitusjärjestelmäasetuksen 10 artiklan 2 kohdan ensimmäisestä lausekkeesta käy ilmi, että siirtymätoimintoihin voi kuulua toimintoja, jotka eivät ole vähähiilisiä ja joille ei ole teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia vähähiilisiä vaihtoehtoja, mutta etenkin myös vähähiilisiä toimintoja, jotka eivät täytä luokitusjärjestelmäasetuksen 10 artiklan 1 kohdan soveltamista koskevia edellytyksiä (tuomio 10.9.2025, Itävalta v. komissio, T‑625/22, valitus vireillä, EU:T:2025:869, 159 kohta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">150</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toiseksi on syytä todeta luokitusjärjestelmäasetuksen 10 artiklan 2 kohdan ensimmäisestä lausekkeesta käyvän ilmi, että siirtymätoimintoja ovat lisäksi taloudelliset toiminnat, joille ei ole teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia vähähiilisiä vaihtoehtoja. </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">151</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tältä osin on tärkeää korostaa, että vaikka jonkin taloudellisen toiminnan hiilidioksidipäästöt olisivatkin pienempiä kuin jonkin toisen taloudellisen toiminnan, se ei välttämättä merkitse, että ensin mainittu toiminta olisi vähähiilinen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">152</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Näin ollen siitä seikasta, joka oletettavasti on vahvistettu, että kaupallisten reittilentokoneiden hiilidioksidipäästöt ovat selvästi pienempiä kuin uusimman sukupolven liikelentokoneiden päästöt, ei voida sinällään päätellä, että matkustajien kuljettaminen kaupallisilla reittilentokoneilla olisi vähähiilistä toimintaa. </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">153</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Riidanalaisen asetuksen johdanto-osan 11 perustelukappaleessa todetaan päinvastoin, että ilmailulla kokonaisuudessaan ”on suuret mahdollisuudet vähentää kasvihuonekaasupäästöjään”, mistä voidaan päätellä, ettei kyseessä ole nykymuodossaan vähähiilinen toiminta, ja tämän komissio itsekin myönsi vastatessaan istunnossa unionin yleisen tuomioistuimen kysymykseen. Tästä seuraa, että kaupallista reittilentoliikennettä ei voida pitää uusimman sukupolven liikelentokoneiden osalta luokitusjärjestelmäasetuksen 10 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä lausekkeessa tarkoitettuna vähähiilisenä vaihtoehtona. </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">154</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Lisäksi on todettava, että kun etsitään vastausta kysymykseen, onko tietylle taloudelliselle toiminnalle olemassa vähähiilistä vaihtoehtoa, joka olisi teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoinen, on otettava huomioon kyseisen taloudellisen toiminnan luonne ja ominaispiirteet, toisin kuin komissio väittää.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">155</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kuten kantaja oikeutetusti nyt käsiteltävässä asiassa väittää, vaikka T &amp; E ‑raportista käy ilmi, että rautatieyhteyksiä on olemassa tietyillä alle 500 kilometrin pituisilla matkareiteillä, jotka vastaavat merkittävää osaa liikelentokoneilla unionissa suoritettavista lentoliikenteen reiteistä, tästä ei seuraa, että juna olisi välttämättä uusimman sukupolven liikelentokoneen vaihtoehto. </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">156</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Yhtäältä on todettava asianosaisten välillä olevan riidatonta, ettei vastaavaa rautatieyhteyttä ole olemassa jokaista sellaista matkareittiä kohti, jota liikelentokoneet voivat käyttää kahden pisteen välillä unionin alueella tai unionin alueen ja kolmannen valtion välillä, erityisesti unionin alueen saaristo-osissa, minkä komissio myönsi istunnossa pitävän paikkansa vastauksena unionin yleisen tuomioistuimen kysymykseen. Komissio on lisäksi itse täsmentänyt delegoidun asetuksen 2023/2485 johdanto-osan 11 perustelukappaleessa, että ”ilmailulla on kaikkien [unionin] alueiden kannalta keskeinen rooli sosiaalisen yhteenkuuluvuuden, liikenneyhteyksien ja sisämarkkinoille pääsyn edistäjänä”.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">157</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toisaalta on myös todettava, että liikelentokoneet tarjoavat käyttäjilleen merkittävää joustavuutta matkareittien ja lentojen suunnittelun osalta, samoin kuin yleisesti nopeampaa palvelua kuin rautatieliikenne, kuten kantaja on väittänyt, eikä komissio ole sitä kiistänyt. Lisäksi uusimman sukupolven liikelentokoneet mahdollistavat pääsyn unionin saarialueille, toisin kuin rautatieliikenne.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">158</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Näin ollen ei voitane katsoa, että junat olisivat luokitusjärjestelmäasetuksen 10 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä lausekkeessa tarkoitettu vähähiilinen vaihtoehto uusimman sukupolven liikelentokoneille.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">159</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Samoja näkökohtia voidaan soveltaa myös linja- ja henkilöautoihin, ja vaikka ne voitaisiinkin olettaa vähähiilisiksi, niin linja-autoilta puuttuu uusimman sukupolven liikelentokoneiden joustavuus ja henkilöautoilta taas nopeus.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">160</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Näin ollen on syytä päätellä, että komissio ei voi perustella yksityiseen tai kaupalliseen liikelentotoimintaan tuotettavien ilma-alusten valmistustoiminnan sulkemista niiden toimintojen ulkopuolelle, joille on luokitusjärjestelmäasetuksen 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuina siirtymätoimintoina säädetty tekniset arviointikriteerit, teknologisesti ja taloudellisesti toteutuskelpoisten vaihtoehtojen olemassaololla.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">161</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toiseksi komission valmisteluasiakirjassa olevasta väitteestä, jonka mukaan pääasiallisesti uusimman sukupolven liikelentokoneiden hiilijalanjälki matkustajakilometriä kohti on selvästi suurempi kuin muiden käytettävissä olevien liikennevälineiden, on todettava, että komissio on vastinekirjelmässään täsmentänyt, että hiilijalanjälki matkustajakilometriä kohti on hyvin vakiintunut kriteeri, kun ilmailun vaikutuksia ilmastonmuutokseen arvioidaan. Komissio korostaa tältä osin, että ICAO:n päästölaskurissa, joka on Yhdistyneiden kansakuntien virallinen työkalu lentoliikenteen hiilijalanjäljen määrälliseen määrittämiseen, käytetään menetelmää, joka perustuu kahteen kertoimeen: matkustajakuormaan ja matkustajien ja rahdin suhteeseen. Näin saadaan käytetystä kokonaispolttoainemäärästä se osa, joka voidaan kohdistaa kuljetettuihin matkustajiin. Komissio korostaa samaten, että tasapuolisten toimintaedellytysten varmistamisesta kestävälle lentoliikenteelle (ReFuelEU Aviation -aloite) 18.10.2023 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2023/2405 (EUVL L, 2023/2405), jolla perustetaan vapaaehtoinen lentojen ympäristömerkkijärjestelmä, edellytetään menetelmää, joka perustuu odotettuun hiilijalanjälkeen matkustajaa kohti ja lennon odotettuun hiilidioksiditehokkuuteen kilometriä kohti. </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">162</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Lisäksi komissio kiistää kantajan väitteen, jonka mukaan liikelentoalan osuus maailman hiilidioksidipäästöistä on minimaalinen. Komission mukaan on tärkeää asettaa oikeaan mittasuhteeseen seuraavat seikat: liikelentokoneiden käytöstä hyötyvän väestön suhteellisen pieni koko (ts. 256 000 henkilöä, eli 0,003 % maailman aikuisväestöstä) ja liikelentotoiminnan merkittävä osuus maailman hiilidioksidipäästöistä (ts. 1,7–1,8 % kaupallisen ilmailun hiilidioksidipäästöistä). Komissio korostaa, että liikelentotoiminta on lentoliikenteen eniten energiaa käyttävä muoto, jonka suorista päästöistä vähintään 15,6 miljoonaa tonnia on , mikä merkitsee noin 3,6:tta tonnia hiilidioksidia lentoa kohti. Lisäksi liikelentokoneiden tuottamat kaasupäästöt ovat komission mukaan lisääntyneet 46 prosentilla vuosien 2019 ja 2023 välillä, ja ne uhkaavat edelleen kasvaa, koska alan ennustetaan kasvavan merkittävästi lähivuosina. </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">163</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komissio kiistää myös kantajan väitteen, joka koskee sen ilma-alusten kapasiteettia käyttää kestäviä lentopolttoaineita. Komissio väittää tältä osin, että vaikka oletettaisiin yksityiseen tai kaupalliseen liikelentotoimintaan tuotettujen ilma-alusten olevan kestävien lentopolttoaineiden käytössä edistyneempiä kuin säännölliseen kaupalliseen reittilentoliikenteeseen tuotetut ilma-alukset, se ei oikeuttaisi sisällyttämään ilma-alusten valmistusta luokitusjärjestelmäasetuksen 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin siirtymätoimintoihin, vaikka kyseiset ilma-alukset pystyisivät toimimaan sataprosenttisesti kestävistä lentopolttoaineista koostuvalla seoksella, sillä ilma-alusten valmistajilla ei ole vaikutusta kestävien lentopolttoaineiden todelliseen käyttöön, josta vastaavat erillisiä taloudellisia yksiköitä olevat toiminnanharjoittajat. Ilma-alusten valmistajat eivät siis komission mukaan vaikuta matkustajakilometriä kohti liiallisten hiilidioksidipäästöjen riskiin, joka voi mahdollisesti liittyä siihen, käyttääkö ilma-aluksen käyttäjä kestäviä lentopolttoaineita. </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">164</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tältä osin on ensinnäkin palautettava mieliin, että luokitusjärjestelmäasetuksen 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut siirtymätoiminnat voivat olla toimintoja, jotka eivät itsessään ole vähähiilisiä (ks. edellä 149 kohta). On tärkeää korostaa luokitusjärjestelmäasetuksen 19 artiklan 3 kohdasta selviävän, että lähtökohtaisesti ainoastaan mahdollisuus pitää kiinteitä fossiilisia polttoaineita käyttäviä energiantuotantotoimintoja ympäristön kannalta kestävinä taloudellisina toimintoina on suljettu pois. Näin ollen se seikka, että liikelentotoiminta ei ole vähähiilistä toimintaa, ei sinällään estä sisällyttämästä liikelentotoimintaa siirtymätoimintoihin, joita varten on vahvistettava tekniset arviointikriteerit.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">165</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toiseksi on todettava, että ilma-alusten valmistustoiminta on kuvattu 3.21 jaksossa taloudellisena toimintana, johon sisältyvät ”ilma-alusten ja ilma-alusten osien ja tarvikkeiden valmistus, korjaus, huolto, kunnostus, jälkiasennus, suunnittelu, käyttötarkoituksen muuttaminen ja parantaminen”.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">166</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Hiilijalanjälki matkustajakilometriä kohti on kuitenkin laskettu ottamalla huomioon kuljetettujen matkustajien määrä ja lentoteitse kuljettu matka kilometreinä. Tästä seuraa, että kyseinen kriteeri koskee ilma-alusten käyttöä eikä ilma-alusten valmistusta. Käyttöä käsitellään delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteessä I olevassa 6.19 jaksossa, jonka otsikko on ”Matkustajien ja tavaroiden lentokuljetukset”. </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">167</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Lisäksi hiilijalanjälkeä matkustajakilometriä kohti koskevan kriteerin väitetystä ratkaisevasta asemasta komission arviossa, joka liittyy ilmailualaan kuuluvien taloudellisten toimintojen siirtymätoiminnan luonteeseen, on todettava, että 6.19 jakson e alakohdasta ilmenee, että matkustajien lentokuljetustoimintaa voidaan pitää siirtymätoimintana, jos sitä harjoitetaan ilma-aluksella, jonka käyttämästä lentopolttoaineesta kestävien lentopolttoaineiden osuus oli vuonna 2022 vähintään viisi prosenttia. Siitä eteenpäin vähimmäisosuutta korotetaan vuosittain kahdella prosenttiyksiköllä . On myös todettava, että toisin kuin 6.19 jakson b–d alakohdassa vahvistetuissa teknisissä arviointikriteereissä, saman jakson e alakohdassa vahvistetussa teknisessä arviointikriteerissä ei viitata 3.21 jakson b alakohdassa vahvistetun teknisen arviointikriteerin noudattamiseen. Näin ollen 6.19 jakson e alakohdan mukaan matkustajien lentokuljetustoimintaa voidaan pitää siirtymätoimintana silloinkin, kun sitä harjoitetaan ilma-aluksella, joka on tuotettu yksityiseen tai kaupalliseen liikelentotoimintaan, sillä edellytyksellä, että ilma-alusta käytetään polttoaineella, jossa on määritetty prosentuaalinen osuus kestäviä lentopolttoaineita, siis riippumatta sen hiilijalanjäljestä matkustajakilometriä kohti. </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">168</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kolmanneksi on syytä palauttaa mieliin, että luokitusjärjestelmäasetuksen 10 artiklan 2 kohdan a alakohdassa viitataan kasvihuonekaasupäästötasoihin, jotka ”vastaavat alan tai toimialan parasta suorituskykyä”, joten komission oli määrä kyseisen säännöksen nojalla ottaa huomioon yksityiseen tai kaupalliseen liikelentotoimintaan tuotettujen ilma-alusten hiilidioksidipäästöt ottamalla huomioon matkustajien lentokuljetusalan paras suorituskyky – ei rautatie- tai maantiekuljetusalan.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">169</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">On siis tehtävä se päätelmä, ettei komission ollut mahdollista perustaa yksityiseen tai kaupalliseen liikelentotoimintaan tuotettavien ilma-alusten valmistustoiminnan sulkemista niiden toimintojen ulkopuolelle, joita varten oli luokitusjärjestelmäasetuksen 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuna siirtymätoimintana säädetty vahvistettavaksi tekniset arviointikriteerit, kyseisten ilma-alusten hiilijalanjälkeen matkustajakilometriä kohti.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">170</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kolmanneksi on todettava, että luokitusjärjestelmäasetuksen 10 artiklan 2 kohdan mukaan komissio arvioi kaikkien asiaankuuluvien olemassa olevien teknologioiden mahdollisen panoksen ja toteuttamiskelpoisuuden paitsi teknisten arviointikriteerien vahvistamiseksi, myös kyseisen kohdan soveltamiseksi. </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">171</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komissio väittää nyt käsiteltävässä asiassa, ettei se ole ottanut huomioon liikelentokoneiden kapasiteettia toimia väitetysti merkittävällä kestävien lentopolttoaineiden osuudella, sillä perusteella, että liikelentokoneiden valmistajat eivät voi vaikuttaa siihen, käyttävätkö liikelentokoneiden käyttäjät kestäviä lentopolttoaineita. Vastinekirjelmässään komissio on kuitenkin ilmoittanut, että kun se seuraavan kerran tarkastelee uudelleen teknisiä arviointikriteerejä, se arvioisi tarpeen säätää tekniset arviointikriteerit liikelentokoneille, joissa käytetään kestäviä lentopolttoaineita, sen mukaan, miten liikelentokoneiden käyttäjien tankkauskäytännöt kehittyvät lisäämään kestävien lentopolttoaineiden käyttöä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">172</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">On kuitenkin todettava 3.21 jakson c alakohdasta käyvän ilmi, että 1.1.2028 ja 31.12.2032 välillä sellaisten ilma-alusten valmistus, jotka täyttävät 3.21 jakson b alakohdassa vahvistetut tekniset arviointikriteerit ja jotka on sertifioitu toimimaan 100-prosenttisella kestävien lentopolttoaineiden seoksella, katsotaan siirtymätoiminnaksi. </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">173</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tästä seuraa, että komission päätös olla ottamatta huomioon liikelentokoneiden kapasiteettia toimia käyttämällä polttoainetta, josta merkittävä osuus on kestäviä lentopolttoaineita, kun se samaan aikaan on ottanut huomioon kyseisen kapasiteetin muilla ilma aluksilla, joiden lentoonlähtömassa on yli 5,7 tonnia, on ilmeisen mielivaltaista.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">174</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Neljänneksi on todettava komission valmisteluasiakirjasta käyvän ilmi, että komissio itse katsoo tarvittavan lisätyötä sen osoittamiseksi, voisiko uusimman sukupolven liikelentokoneiden valmistus edistää luokitusjärjestelmän tavoitteita, ja jos kyllä, niin millä edellytyksillä. </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">175</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komission tältä osin esittämä perustelu, jonka mukaan kyseinen valmisteluasiakirjan kappale havainnollistaa yksinkertaisesti komission noudattamaa progressiivista toimintatapaa teknisten arviointikriteerien laatimisessa, vahvistaa pikemminkin sen, että komissio ei riidanalaisen asetuksen antamisajankohtana ollut analysoinut kaikkia asiaan kuuluvia seikkoja voidakseen arvioida, kuuluiko yksityiseen tai kaupalliseen liikelentotoimintaan tuotettavien ilma-alusten valmistustoiminta luokitusjärjestelmäasetuksen 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin siirtymätoimintoihin.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">176</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ottaen huomioon edellä 148–175 kohdassa esitetyt näkökohdat on syytä katsoa, että komissio on tehnyt edellä 141 kohdassa mainitussa oikeuskäytännössä tarkoitetun ilmeisen arviointivirheen sulkemalla yksityiseen tai kaupalliseen liikelentotoimintaan tuotettavien ilma-alusten valmistustoiminnan niiden toimintojen ulkopuolelle, joita varten on luokitusjärjestelmäasetuksen 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuna siirtymätoimintana säädetty vahvistettavaksi tekniset arviointikriteerit.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">177</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tästä seuraa, että viides kanneperuste on perusteltu.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">178</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">On siis ratkaistava, voiko todettu lainvastaisuus johtaa kantajan vaatimaan riidanalaisen säännöksen kumoamiseen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">179</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tältä osin on syytä muistuttaa, että kantaja vaatii kumoamaan riidanalaisen säännöksen eli delegoidun asetuksen 2023/2485 liitteessä I olevan 2 kohdan, jolla on lisätty delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteeseen I 3.21 jakso.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">180</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan on niin, että unionin toimen osittainen kumoaminen on mahdollista vain silloin, kun osat, joiden kumoamista on vaadittu, ovat sellaisia, että ne voidaan erottaa muusta toimesta. Tämä erotettavuutta koskeva edellytys ei täyty, jos toimen osittainen kumoaminen johtaisi sen pääsisällön muuttumiseen (ks. tuomio 10.5.2023, Ryanair v. komissio (SAS II; COVID‑19), T‑238/21, ei julkaistu, EU:T:2023:247, 84 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">181</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Nyt käsiteltävässä asiassa on todettava, että 3.21 jakson taulukon ensimmäisen kohdan b alakohta, jossa suljetaan pois ”yksityiseen tai kaupalliseen liikelentotoimintaan” tuotettavien ilma-alusten valmistus, on alaotsikon ”Tekniset arviointikriteerit” alla, ja siinä on tavoitteena luetella jokaisen sellaisen ilma-alustyypin tekniset arviointikriteerit, jonka valmistus, korjaus, huolto, kunnostus, jälkiasennus, suunnittelu, käyttötarkoituksen muuttaminen ja parantaminen kuuluvat luokitusjärjestelmän soveltamisalaan. </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">182</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kaikki tekniset arviointikriteerit, jotka yksityiseen tai kaupalliseen liikelentotoimintaan tuotettujen ilma-alusten on täytettävä, annetaan 3.21 jakson b kohdassa. Nimittäin 3.21 jakson a alakohdassa viitataan vain ilma-aluksiin, jotka eivät tuota lainkaan suoria hiilidioksidipäästöjä ja 3.21 jakson c alakohta koskee 1.1.2028 ja 31.12.2032 välillä ilma-aluksia, jotka on sertifioitu toimimaan 100-prosenttisella kestävien lentopolttoaineiden seoksella, ja teknisten arviointikriteerien osalta siinä viitataan suoraan 3.21 jakson b alakohtaan. Näin ollen 3.21 jakson b alakohdan kumoaminen muuttaisi 3.21 jakson aineellista sisältöä kokonaisuudessaan, koska sen vaikutuksesta poistettaisiin tekniset arviointikriteerit, jotka tietyn tyyppisten ilma-alusten on täytettävä, jotta niihin liittyvät toiminnat voidaan määrittää luokitusjärjestelmäasetuksen 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuiksi siirtymätoiminnoiksi. Tästä seuraa, että 3.21 jakson b alakohtaa ei voida erottaa mainitun jakson muista osista.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">183</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Lisäksi on todettava, että delegoidun asetuksen 2023/2485 liitteessä I olevalla 2 kohdalla on lisätty delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteeseen I 3.21 jakson lisäksi myös 3.18 jakso, jonka otsikko on ”Auto- ja liikennealan komponenttien valmistus”, 3.19 jakso, jonka otsikko on ”Rautateiden liikkuvan kaluston osatekijöiden valmistus”, ja 3.20 jakso, jonka otsikko on ”Sellaisten suur-, keski- ja pienjännitteisten sähkön siirto- ja jakelulaitteiden valmistus, asennus ja huolto, jotka saavat aikaan tai mahdollistavat ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävän edistämisen”. Näissä jaksoissa vahvistetaan tekniset arviointikriteerit kyseisille toiminnoille luokitusjärjestelmäasetuksen 10 artiklan 3 kohdan ja 11 artiklan 3 kohdan perusteella.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">184</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">On todettava, että edellä 183 kohdassa mainitut jaksot eroavat siinä määrin niin kohteeltaan kuin niissä vahvistetuilta kriteereiltä, että delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteessä I oleva 3.21 jakso on erotettavissa kyseisen asetuksen 3.18–3.20 jaksosta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">185</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Samaten, vaikka delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteessä I olevan 6.18 jakson, jonka otsikko on ”Ilma-alusten leasingvuokraus”, taulukon ensimmäisen kohdan b ja c alakohdassa ja saman asetuksen liitteessä I olevan 6.19 jakson, jonka otsikko on ”Matkustajien ja tavaroiden lentokuljetukset”, ensimmäisen kohdan b ja c alakohdassa viitataan 3.21 jakson b ja c alakohdassa vahvistettuihin teknisiin arviointikriteereihin, kyseisillä jaksoilla, jotka on molemmat lisätty mainitun asetuksen liitteeseen I delegoidun asetuksen 2023/2485 liitteessä I olevalla 2 kohdalla, on kuitenkin eri kohde siltä osin, että niiden tarkoituksena on vahvistaa tekniset arviointikriteerit eri taloudellisille toiminnoille kuin 3.21 jaksossa. Tästä seuraa, että delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteessä I oleva 3.21 jakso on erotettavissa 6.18 ja 6.19 jaksosta, minkä komissio on istunnossa vahvistanut vastauksena unionin yleisen tuomioistuimen kysymykseen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">186</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tästä seuraa, että nyt käsiteltävässä asiassa unionin yleisellä tuomioistuimella on perusteet kumota kokonaisuudessaan 3.21 jakso, joka on lisätty delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteeseen I delegoidun asetuksen 2023/2485 liitteessä I olevalla 2 kohdalla.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">187</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ottaen huomioon kaikki edellä esitetyt näkökohdat tämä kanne on syytä hyväksyä ilman, että on tarpeen ottaa kantaa kolmanteen, neljänteen ja kuudenteen kanneperusteeseen, ja kumota riidanalainen säännös. </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Oikeudenkäyntikulut</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">188</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 134 artiklan 1 kohdan mukaan asianosainen, joka häviää asian, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jos vastapuoli on sitä vaatinut. Komissio on hävinnyt asian, joten se on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut kantajan, EBAA:n ja Compagnie Daherin vaatimusten mukaisesti.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">189</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 138 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltiot ja toimielimet, jotka ovat asiassa väliintulijoina, vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan. Euroopan parlamentti ja neuvosto vastaavat siis omista oikeudenkäyntikuluistaan.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C41DispositifIntroduction" id="para-264" title="page-37">
      Näillä perusteilla
    </p>
    <p class="C19Centre" id="para-265" title="page-37">
      UNIONIN YLEINEN TUOMIOISTUIN (ensimmäinen jaosto, viiden tuomarin kokoonpano)
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-266" title="page-37">
      on ratkaissut asian seuraavasti:
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">1)</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kumotaan 3.21 jakso, jonka otsikko on ”Ilma-alusten valmistus” ja joka on lisätty delegoidun asetuksen (EU) 2021/2139 muuttamisesta vahvistamalla täydentäviä teknisiä arviointikriteereitä, joilla määritetään, millä edellytyksillä taloudellista toimintaa pidetään ilmastonmuutoksen hillintää tai ilmastonmuutokseen sopeutumista merkittävästi edistävänä ja aiheuttaako kyseinen taloudellinen toiminta merkittävää haittaa millekään muulle ympäristötavoitteelle 27.6.2023 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2023/2485 liitteessä I olevalla 2 kohdalla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 täydentämisestä vahvistamalla tekniset arviointikriteerit, joilla määritetään, millä edellytyksillä taloudellista toimintaa pidetään ilmastonmuutoksen hillintää tai ilmastonmuutokseen sopeutumista merkittävästi edistävänä ja aiheuttaako kyseinen taloudellinen toiminta merkittävää haittaa millekään muulle ympäristötavoitteelle 4.6.2021 annetun komission delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteeseen I.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">2)</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Euroopan komissio vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, minkä lisäksi se velvoitetaan korvaamaan Dassault Aviationin, European Business Aviation Associationin (EBAA) ja Compagnie Daherin oikeudenkäyntikulut.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">3)</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <div class="signatures">
<p class="C77SignaturesComposition" id="para-270" title="page-37">
<span class="signatory">Papasavvas</span>
<span class="signatory_separator"> </span>
<span class="signatory">Buttigieg</span>
<span class="signatory_separator"> </span>
<span class="signatory">Kancheva</span>
</p>
<p class="C77SignaturesComposition" id="para-271" title="page-37">
<span class="signatory">Tichy-Fisslberger</span>
<span class="signatory_separator"> </span>
<span class="signatory_separator"> </span>
<span class="signatory">Bestagno</span>
</p>
<p class="C77SignaturesAlinea" id="para-272" title="page-37">
<span class="signatory">Julistettiin Luxemburgissa 24 päivänä kesäkuuta 2026.</span>
</p>
<p class="C77Signatures" id="para-273" title="page-37">
<span class="signatory">Allekirjoitukset</span>
</p>
</div>
    
    
    
    <div/>
  <hr class="note"/>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-1" href="#c-1">*</a>
</span>) Oikeudenkäyntikieli: ranska</p>
</body>
</html>
