European flag

Euroopan unionin
virallinen lehti

FI

L-sarja


2024/2212

6.9.2024

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2024/2212,

annettu 3 päivänä syyskuuta 2024,

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2022/2379 soveltamissäännöistä ravinnetilastojen osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maatalouden tuotantopanoksia ja tuotoksia koskevista tilastoista, komission asetuksen (EY) N:o 617/2008 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 1165/2008, (EY) N:o 543/2009 ja (EY) N:o 1185/2009 ja neuvoston direktiivin 96/16/EY kumoamisesta 23 päivänä marraskuuta 2022 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2022/2379 (1) ja erityisesti sen 4 artiklan 6 kohdan, 5 artiklan 10 kohdan ja 9 artiklan 4 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksessa (EU) 2022/2379 vahvistetaan yhdennetty kehys maatalouden tuotantopanoksia ja tuotoksia koskevien Euroopan tilastojen kehittämiselle, tuottamiselle ja levittämiselle.

(2)

Jotta voidaan varmistaa, että jäsenvaltiot tuottavat vertailukelpoisia tietoja, ja yhdenmukaistaa maataloustilastojärjestelmää, on tarpeen täsmentää komissiolle (Eurostatille) toimitettavien maatalouden tuotantopanoksia ja tuotoksia koskevien tilastojen tekniset elementit ravinteiden osalta.

(3)

Näitä elementtejä ovat muuttujien luettelo, muuttujien kuvaus, havaintoyksiköt, sovellettavat tarkkuusvaatimukset, sovellettavat menetelmiä koskevat säännöt ja tarvittaessa tietojen toimittamisen määräajat.

(4)

Tietokokonaisuuksien kattavuus olisi tarvittaessa täsmennettävä siten, että vaatimukset ylittävät sen, mitä asetuksen (EU) 2022/2379 4 artiklassa säädetään, jotta vältetään epäjohdonmukaisuudet jäsenvaltioiden välillä.

(5)

Jotta voidaan varmistaa tilastojen vertailukelpoisuus jäsenvaltioiden välillä, olisi täsmennettävä asetuksen (EU) 2022/2379 9 artiklan 4 kohdassa mainitut viitejaksot.

(6)

Euroopan ravinnetilastot olisi laadittava menetelmillä, jotka ovat yhdenmukaisia asiaa koskevien kansainvälisesti sovittujen standardien, kuten hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin tai ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumisen tarkkailua ja arviointia koskevan Euroopan yhteistyöohjelman standardien, kanssa.

(7)

Ravinnetaseet ovat tärkeitä maataloustoiminnan kestävyysindikaattoreita. Ne voivat kuvastaa ympäristölle aiheutuvia riskejä paljastamalla pysyviä typen ja fosforin ylijäämiä tai vajeita maatalousmaassa. Typen tai fosforin puute voi heikentää maaperän hedelmällisyyttä, kun taas liiallinen määrä voi aiheuttaa ilman ja veden pilaantumista, mikä voi johtaa esimerkiksi pintavesien rehevöitymiseen ja juomaveden saastumiseen.

(8)

Ravinnetilastojen avulla voidaan arvioida lannoitteiden käytön tehokkuutta ja elintarviketuotannon riippuvuutta näistä tuotantopanoksista. Tilastot ovat siten tärkeä osa elintarviketurvaa.

(9)

Euroopan vihreän kehityksen ohjelman mukaisen komission Pellolta pöytään -strategian tavoitteena on vähentää ravinnehävikki puoleen varmistaen kuitenkin, ettei maaperän hedelmällisyys heikkene. Samalla voitaisiin vähentää lannoitteiden kokonaiskäyttöä vähintään 20 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Bruttoravinnetase on myös taustaindikaattori, jota käytetään yhteisen maatalouspolitiikan seurannassa. Vertailukelpoiset ja oikea-aikaiset tiedot ravinnetaseista ja lannoitteiden käytöstä maataloudessa helpottavat näiden tavoitteiden ja muiden tulevien poliittisten tavoitteiden arviointia. Tavoitteiden ja indikaattoreiden oikea-aikainen arviointi edellyttää, että ravinnetaseita koskevat tiedot ovat saatavilla ennen vuotta 2030.

(10)

Ravinnetaseet olisi laskettava maataseen mukaisesti käyttäen kertoimia, jotka kuvastavat viljelykasvien ja kotieläinten vaikutusta ravinnevirtoihin. Kertoimet olisi laskettava vertailukelpoisilla menetelmillä kaikissa jäsenvaltioissa, jotta voidaan varmistaa niiden johdonmukaisuus ja vertailukelpoisuus. Niiden olisi kuvastettava vakaita suuntauksia ilman vuositason vaihtelua.

(11)

Tällaisten kertoimien saatavuus on ennakkoedellytys ravinnetaseiden laskemiselle. Kertoimia käytetään yhdessä muiden asiaan liittyvien tietokokonaisuuksien kanssa, erityisesti jäsenvaltioiden toimittamien kasvinviljely- ja eläintuotantotilastojen kanssa, vuotuisten ravinnetaseiden tuottamiseksi.

(12)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevän komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Datavaatimukset

Jäsenvaltioiden on toimitettava asetuksen (EU) 2022/2379 5 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetun aihealueen ”ravinteita koskevat tilastot” tiedot aggregoituina tietokokonaisuuksina.

Jäsenvaltioiden on toimitettava aggregoidut tietokokonaisuudet komissiolle (Eurostatille) kansallisella tasolla.

2 artikla

Tietokokonaisuudet

1.   Tietokokonaisuuksien tietosisältö määritellään

a)

liitteessä I aiheen i) ”ravinteet maatalouslannoitteissa” yksityiskohtaisille aiheille

i)

maatalouden epäorgaaniset lannoitteet;

ii)

maatalouden orgaaniset lannoitteet;

b)

liitteessä II aiheen ii) ”ravinnetaseet” yksityiskohtaisille aiheille

i)

viljelykasvien ja rehujen ravinnepitoisuuskertoimet;

ii)

kasvinjätteiden määrät ja ravinnepitoisuuskertoimet;

iii)

biologisen typensidonnan kertoimet;

iv)

ilman typpilaskeuman kertoimet;

v)

siementen ravinnepitoisuuskertoimet;

vi)

karjan eritteiden ravinnekertoimet;

vii)

poisviedyn karjanlannan määrät ja ravinnepitoisuuskertoimet.

2.   Kunkin tietokokonaisuuden osalta I jaksossa täsmennetään

a)

tietosisällön kuvaus;

b)

toimitettavat muuttujat;

c)

määräajat tietojen toimittamiselle komissiolle (Eurostatille);

d)

viitejaksot;

e)

mittayksiköt.

3.   Kunkin tietokokonaisuuden osalta II jaksossa täsmennetään

a)

mittayksikköjen kuvaus;

b)

muuttujia koskevat tekniset vaatimukset.

3 artikla

Ravinnetaseet

1.   Bruttoravinnetase (typpi ja fosfori) on maatalousmaan ravinnepanosten ja -tuotoksen erotus. Panokset ovat pääasiassa käytetyistä lannoitteista ja karjanlannan tuotannosta mutta myös siementen kulkeutumisesta ja – typen osalta – biologisesta typensidonnasta ja ilman laskeumasta peräisin olevia ravinteita. Tuotos koostuu pääasiassa korjatuista viljelykasveista ja rehuista tai laidunmaalta peräisin olevista ravinteista mutta myös pois viedystä lannasta ja kasvinjätteistä peräisin olevista ravinteista, joita ei palauteta maaperään.

2.   Nettotyppitase määritellään typen bruttoravinnetaseeksi, josta vähennetään maaperän typpipäästöt ja lannan käsittelystä aiheutuvat typpipäästöt.

3.   Komissio (Eurostat) laskee ravinnetaseet vuosittain seuraavien perusteella:

a)

liitteissä I ja II kuvatun mukaisesti toimitetut tietokokonaisuudet;

b)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2022/2379 soveltamissäännöistä eläintuotantotilastojen osalta 8 päivänä joulukuuta 2023 annetussa komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2023/2745 (2) tarkoitetut eläintuotantotilastoja koskevat tiedot;

c)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2022/2379 soveltamissäännöistä kasvintuotantotilastojen osalta 25 päivänä heinäkuuta 2023 annetussa komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2023/1538 (3) tarkoitetut kasvintuotantotilastoja koskevat tiedot;

d)

päästötiedot, jotka on ilmoitettu Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission (UNECE) valtiosta toiseen tapahtuvaa ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskevan yleissopimuksen (YK:n kaukokulkeutumissopimus) ja kansallisia päästörajoja koskevan direktiivin (4) sekä EU:n hallintoasetuksen (5) ja ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen (UNFCCC) mukaisesti.

4 artikla

Liitteessä II tarkoitettujen tietojen toimittaminen

Jäsenvaltioiden on toimitettava liitteessä II tarkoitetut tietokokonaisuudet ensimmäisen kerran viimeistään 30 päivänä marraskuuta 2029 viitevuosilta 2026, 2027 ja 2028 ja sen jälkeen viiden vuoden välein kussakin tietokokonaisuudessa ilmoitettuihin määräaikoihin mennessä.

5 artikla

Laatu- ja menetelmämäärittelyt

1.   Kun tietokokonaisuuksia koskevat tiedot kerätään tilastollisilla otoksilla, jäsenvaltioiden on varmistettava, että painotetut tulokset edustavat tilaston perusjoukkoa. Jos käytetään muita lähteitä kuin tilastollisia tutkimuksia, tilastojen laatu on varmistettava siten, että ne edustavat kohdealaansa ja täyttävät asetuksen (EY) N:o 223/2009 (6) 12 artiklassa säädetyt laatukriteerit.

2.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että käytetyt kertoimet vahvistetaan tieteellisin menetelmin kunkin muuttujan ravinnepanoksen tai -tuotoksen kuvaamiseksi asianmukaisesti liitteissä I ja II esitetyllä tavalla.

3.   Tilastojen laatimista koskevat yleiset menetelmämäärittelyt liitteissä I ja II tarkoitettujen tietokokonaisuuksien osalta esitetään liitteessä III.

6 artikla

Kuvaukset

Tässä asetuksessa sovelletaan liitteessä IV vahvistettuja käsitteiden kuvauksia.

7 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2026.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 3 päivänä syyskuuta 2024.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Ursula VON DER LEYEN


(1)   EUVL L 315, 7.12.2022, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2022/2379/oj.

(2)   EUVL L, 2023/2745, 11.12.2023, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2023/2745/oj.

(3)   EUVL L 187, 26.7.2023, s. 40, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2023/1538/oj.

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/2284, annettu 14 päivänä joulukuuta 2016, tiettyjen ilman epäpuhtauksien kansallisten päästöjen vähentämisestä, direktiivin 2003/35/EY muuttamisesta sekä direktiivin 2001/81/EY kumoamisesta (EUVL L 344, 17.12.2016, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2016/2284/oj).

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1999, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, energiaunionin ja ilmastotoimien hallinnosta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 663/2009 ja (EY) N:o 715/2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 94/22/EY, 98/70/EY, 2009/31/EY, 2009/73/EY, 2010/31/EU, 2012/27/EU ja 2013/30/EU, neuvoston direktiivien 2009/119/EY ja (EU) 2015/652 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 kumoamisesta (EUVL L 328, 21.12.2018, s. 1, ELI:. http://data.europa.eu/eli/reg/2018/1999/oj).

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 223/2009, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2009, Euroopan tilastoista sekä salassapidettävien tilastotietojen luovuttamisesta Euroopan yhteisöjen tilastotoimistolle annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1101/2008, yhteisön tilastoista annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 322/97 ja Euroopan yhteisöjen tilasto-ohjelmakomitean perustamisesta tehdyn neuvoston päätöksen 89/382/ETY, Euratom kumoamisesta (EUVL L 87, 31.3.2009, s. 164, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2009/223/oj).


LIITE I

RAVINTEET MAATALOUSLANNOITTEISSA

TIETOKOKONAISUUS 1

Maatalouden epäorgaaniset lannoitteet

Aihealue:

d.

Ravinteita koskevat tilastot

Aihe:

i.

Ravinteet maatalouslannoitteissa

Yksityiskohtainen aihe:

i.1

Maatalouden epäorgaaniset lannoitteet

I JAKSO

Tietosisältö

Tietojen on katettava jäsenvaltiossa viitejaksolla maataloudessa käytettyjen epäorgaanisten lannoitteiden ravinteiden määrä.

Ravinne

Määräaika

30 marraskuuta N+1

Typpi

Q

 

josta ureassa

Q

Fosfori

Q

Kalium

Q

N:

Vuosi, jota tiedot koskevat

Q:

Maataloudessa käytettyjen ravinteiden määrä (1 000 tonnia)

Viitejakso: Kalenterivuosi

Maantieteellinen taso: Kansallinen taso

II JAKSO

Mittayksikköjen kuvaus

Ravinteiden määrällä tarkoitetaan maataloudessa käytettyjen (sekä yksi- että moniravinteisten) epäorgaanisten lannoitteiden sisältämien ravinteiden vuotuisia määriä. Määrä on ilmoitettava alkuaineina eli N typen, P fosforin ja K kaliumin osalta. Ilmoitettu typen määrä ureassa saa viitata ainoastaan yksiravinteisten lannoitteiden sisältämiin määriin.

Tekniset vaatimukset

(1)

Kun ravinnepitoisuusmäärät ovat maiden saatavilla hapettuneessa muodossa, sovelletaan seuraavia muuntokertoimia EU-lannoitevalmisteiden asettamista saataville markkinoilla koskevien sääntöjen vahvistamisesta ja asetusten (EY) N:o 1069/2009 ja (EY) N:o 1107/2009 muuttamisesta sekä asetuksen (EY) N:o 2003/2003 kumoamisesta 5 päivänä kesäkuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1009 (1) liitteen I mukaisesti:

fosfori (P) = fosforipentoksidi (P2O5) × 0,436;

kalium (K) = kaliumoksidi (K2O) × 0,830.

(2)

Jos ravinnemäärää koskevien tietojen lähteenä ovat epäorgaanisten lannoitteiden myyntiä koskevat tilastot, on myytyjen lannoitteiden muu kuin maatalouskäyttö ja myöhempi käyttö estimoitava ja lähdetiedot oikaistava vastaavasti.

TIETOKOKONAISUUS 2

Maatalouden orgaaniset lannoitteet

Aihealue:

d.

Ravinteita koskevat tilastot

Aihe:

i.

Ravinteet maatalouslannoitteissa

Yksityiskohtainen aihe:

i.2

Maatalouden orgaaniset lannoitteet

I JAKSO

Tietosisältö

Tietojen on katettava jäsenvaltiossa viitejaksolla maataloudessa käytetyt orgaaniset lannoitteet ja orgaaniset kivennäislannoitteet (lukuun ottamatta raakalantaa) sekä vastaavat ravinnepitoisuuskertoimet.

Lannoitetyyppi

Määräaika

Kolmivuotiskauden päättymistä seuraavan vuoden 30. marraskuuta

Jätevesiliete

Q

NC, PC

Muut orgaaniset lannoitteet

Q

NC, PC

Orgaaniset kivennäislannoitteet

Q

NC, PC

Q:

Maataloudessa käytetty määrä (1 000 tonnia)

NC:

Typpipitoisuuskertoimet (kg typpeä/tonni)

PC:

Fosforipitoisuuskertoimet (kg fosforia/tonni)

Viitejakso: Kalenterivuosi

Maantieteellinen taso: Kansallinen taso

II JAKSO

Mittayksikköjen kuvaus

Lannoitteen määrällä tarkoitetaan maataloudessa käytettyjen orgaanisten lannoitteiden ja orgaanisten kivennäislannoitteiden, lukuun ottamatta raakalantaa, vuotuisia määriä. Tiedot on ilmoitettava kuiva-aineena.

Ravinnepitoisuuskertoimilla tarkoitetaan alkuaineravinteiden (N ja P) pitoisuuden (kg tonnissa lannoitetta (kuiva-ainetta)) vuotuisia keskiarvoja (liukuvat keskiarvot) kolmivuotiskaudella.

Tekniset vaatimukset

(1)

Kolmivuotiskauden keskimääräisten ravinnepitoisuuskertoimien on katettava tietojen viitevuosi ja kaksi sitä edeltävää vuotta.

(2)

Edellä kuvatulla tavalla lasketut vuotuiset määrät ja keskimääräiset ravinnepitoisuuskertoimet kultakin kolmivuotiskauden vuodelta on toimitettava yhdessä tietokokonaisuudessa ilmoitettuun määräaikaan mennessä.


(1)   EUVL L 170, 25.6.2019, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2019/1009/oj.


LIITE II

RAVINNETASEET

TIETOKOKONAISUUS 1

Viljelykasvien ja rehujen ravinnepitoisuuskertoimet

Aihealue:

d.

Ravinteita koskevat tilastot

Aihe:

ii.

Ravinnetaseet

Yksityiskohtaiset aiheet:

ii.1

Viljelykasvien ja rehujen ravinnepitoisuuskertoimet

I JAKSO

Tietosisältö

Tietojen on katettava ravinnepitoisuuskertoimet, jotka vastaavat ravinteiden keskimääräistä määrää tonnissa viljelykasvin korjattua tuotantoa.

Viljelykasvi

Määräaika

 

Viisivuotiskauden päättymistä seuraavan vuoden 30. marraskuuta (*1)

Viljantuotanto (mukaan lukien siemenviljan tuotanto)

-

 

Vehnä ja speltti

-

 

 

Tavallinen vehnä ja spelttivehnä

-

 

 

 

Tavallinen syysvehnä ja spelttivehnä

NC, PC

 

 

 

Tavallinen kevätvehnä ja spelttivehnä

NC, PC

 

 

Durumvehnä

NC, PC

 

Ruis

NC, PC

 

Ohra

-

 

 

Syysohra

NC, PC

 

 

Kevätohra

NC, PC

 

Kaura

NC, PC

 

Viljamaissi ja maissintähkäseos

NC, PC

 

Ruisvehnä

NC, PC

 

Durra

NC, PC

 

Riisi

-

 

 

Indicariisi

NC, PC

 

 

Japonicariisi

NC, PC

 

Syysviljaseokset (ruisseosvilja)

NC, PC

 

Kevätviljaseokset (muut kuin ruisseosvilja)

NC, PC

 

Muut viljat, muualle luokittelemattomat (1) (hirssi, kanarianhelpi jne.)

NC, PC

 

Valeviljat

-

 

 

Tattari

NC, PC

 

 

Kvinoa

NC, PC

 

 

Muut valeviljat, muualle luokittelemattomat

NC, PC

Kuivat palko- ja valkuaiskasvit viljantuotantoon (mukaan lukien siementuotanto sekä viljan ja palkokasvien seokset)

-

 

Herneet

NC, PC

 

Pavut ja härkäpavut

NC, PC

 

Makealupiini

NC, PC

 

Linssit

NC, PC

 

Virnat

NC, PC

 

Kahviherneet

NC, PC

 

Muut kuivat palko- ja valkuaiskasvit, muualle luokittelemattomat

NC, PC

Juurikasvit

-

 

Peruna (mukaan lukien siemenperuna)

NC, PC

 

Sokerijuurikas (pois lukien siementuotanto)

NC, PC

 

Muut juurikasvit, muualle luokittelemattomat

NC, PC

Teollisuuskasvit

-

 

Öljysiemenet

-

 

 

Rapsin ja rypsin siemenet

-

 

 

 

Syysrapsi ja -rypsi

NC, PC

 

 

 

Kevätrapsi ja -rypsi

NC, PC

 

 

Auringonkukansiemenet

NC, PC

 

 

Soija

NC, PC

 

 

Öljypellava

NC, PC

 

 

Puuvillansiemenet

NC, PC

 

 

Muut öljykasvit, muualle luokittelemattomat

NC, PC

 

Kuitukasvit

-

 

 

Kuitupellava

NC, PC

 

 

Hamppu

NC, PC

 

 

Puuvillakuitu

NC, PC

 

 

Muut kuitukasvit, muualle luokittelemattomat

NC, PC

 

Tupakka

NC, PC

 

Humala

NC, PC

 

Energiakasvit, muualle luokittelemattomat

NC, PC

Tuoreena korjattavat peltokasvit

-

 

Lyhytikäinen nurmi ja laidunmaa

NC, PC

 

Tuoreena korjattavat palkokasvit

-

 

 

Sinimailanen

NC, PC

 

 

Palkokasvien nurmiheinäseokset

NC, PC

 

 

Muut tuoreina korjatut palkokasvit, muualle luokittelemattomat

NC, PC

 

Vihantamaissi

NC, PC

 

Muut tuoreena korjattavat viljakasvit (pois lukien vihantamaissi)

NC, PC

 

Muut tuoreena korjattavat peltokasvit, muualle luokittelemattomat

NC, PC

Muut peltokasvit, muualle luokittelemattomat

NC (2), PC (2)

Pysyvä nurmi

-

 

Pysyvä laidunmaa ja niitty, pois lukien luonnonlaidun

NC, PC

 

Pysyvä luonnonlaidun

NC, PC

Tuoreet vihannekset (mukaan lukien melonit) ja mansikat

-

 

Tuoreet vihannekset (mukaan lukien melonit)

-

 

 

Kaalit

NC, PC

 

 

Lehti- ja varsivihannekset (pois lukien kaalit)

NC, PC

 

 

Vihanneshedelmät (mukaan lukien melonit)

NC, PC

 

 

Juuri-, mukula- ja sipulikasvit

NC, PC

 

 

Tuoreet palkokasvit

NC, PC

 

 

Muut tuoreet vihannekset, muualle luokittelemattomat

NC, PC

 

Mansikat

NC, PC

Ihmisravinnoksi tarkoitetut monivuotiset viljelykasvit

-

 

Hedelmät, marjat ja pähkinät (pois lukien sitrushedelmät, viinirypäleet ja mansikat)

-

 

 

Lauhkean ilmastovyöhykkeen hedelmät

-

 

 

 

Siemenhedelmät

NC, PC

 

 

 

Kivihedelmät

NC, PC

 

 

Subtrooppisen ja trooppisen ilmastovyöhykkeen hedelmät

NC, PC

 

 

Marjat (pois lukien mansikat)

NC, PC

 

 

Pähkinät

NC, PC

 

Sitrushedelmät

NC, PC

 

Viinirypäleet

NC, PC

 

Oliivit

NC, PC

 

Muut ihmisravinnoksi tarkoitetut monivuotiset viljelykasvit, muualle luokittelemattomat

NC, PC

Kukat ja koristekasvit (lukuun ottamatta taimitarhoja)

NC (2) , PC (2)

NC:

Typpipitoisuuskertoimet (kg typpeä/tonni)

PC:

Fosforipitoisuuskertoimet (kg fosforia/tonni)

Viitejakso:

Kalenterivuosi

Maantieteellinen taso:

Kansallinen taso

II JAKSO

Mittayksikköjen kuvaus

Ravinnepitoisuuskertoimilla tarkoitetaan alkuaineravinteiden (N ja P) pitoisuuden (kg tonnissa viljelykasvin korjattua tuotantoa) vuotuisia keskiarvoja (liukuvat keskiarvot) viisivuotiskaudella. Kertoimien on edustettava viljelykasvien ravinnepitoisuutta, joka ilmoitetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2022/2379 soveltamissäännöistä kasvintuotantotilastojen osalta 25 päivänä heinäkuuta 2023 annetussa komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2023/1538 tarkoitetuissa kasvintuotantotilastoissa.

Tekniset vaatimukset

(1)

Viisivuotiskauden keskimääräisten ravinnepitoisuuskertoimien on katettava tietojen viitevuosi ja neljä sitä edeltävää vuotta.

(2)

Ravinnepitoisuuskertoimet ilmoitetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2022/2379 soveltamissäännöistä kasvintuotantotilastojen osalta 25 päivänä heinäkuuta 2023 annetussa komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2023/1538 vahvistettujen kosteusvaatimusten mukaisesti.

TIETOKOKONAISUUS 2

Satojätteiden määrät ja ravinnepitoisuuskertoimet

Aihealue:

d.

Ravinteita koskevat tilastot

Aihe:

ii.

Ravinnetaseet

Yksityiskohtaiset aiheet:

ii.2

Satojätteiden määrät ja ravinnepitoisuuskertoimet

I JAKSO

Tietosisältö

Tietojen on katettava pellolta poistettujen satojätteiden vuotuiset keskimääräiset määrät ja vastaavat ravinnepitoisuuskertoimet.

Viljelykasvi

Määräaika

Viisivuotiskauden päättymistä seuraavan vuoden 30. marraskuuta (*2)

Satojätteet yhteensä (poistettu pellolta)

-

-

 

Lehdet ja varret

Q

NC, PC

 

Olki

Q

NC, PC

 

Muut satojätteet

Q

NC, PC

Q:

Pellolta poistettujen satojätteiden määrä (1 000 tonnia)

NC:

Typpipitoisuuskertoimet (kg typpeä / tonni satojätteitä)

PC:

Fosforipitoisuuskertoimet (kg fosforia / tonni satojätteitä)

Viitejakso: Kalenterivuosi

Maantieteellinen taso: Kansallinen taso

II JAKSO

Mittayksikköjen kuvaus

Pellolta poistettujen satojätteiden määrällä (1 000 tonnia) tarkoitetaan sivutuotteena korjattujen ja pellolle myöhemmin palauttamattomien jäämien vuotuisia keskiarvoja (liukuvat keskiarvot) viisivuotiskaudella.

Ravinnepitoisuuskertoimilla tarkoitetaan alkuaineravinteiden (N ja P) pitoisuuden (kg tonnissa satojätteitä) vuotuisia keskiarvoja (liukuvat keskiarvot) viisivuotiskaudella. Kertoimien on edustettava tietokokonaisuudessa ilmoitettujen satojätteiden ravinnepitoisuutta.

Tekniset vaatimukset

(1)

Poistettujen satojätteiden vuotuisen keskimääräisen määrän ja viisivuotiskauden keskimääräisten ravinnepitoisuuskertoimien on katettava tietojen viitevuosi ja neljä sitä edeltävää vuotta.

(2)

Edellä kuvatulla tavalla lasketut vuotuiset määrät ja keskimääräiset ravinnepitoisuuskertoimet kultakin viisivuotiskauden vuodelta on toimitettava yhdessä tietokokonaisuudessa ilmoitettuun määräaikaan mennessä.

TIETOKOKONAISUUS 3

Biologisen typensidonnan kertoimet

Aihealue:

d.

Ravinteita koskevat tilastot

Aihe:

ii.

Ravinnetaseet

Yksityiskohtaiset aiheet:

ii.3

Biologisen typensidonnan kertoimet

I JAKSO

Tietosisältö

Tietojen on katettava palkokasvien sekä palkokasvien nurmiheinäseosten biologisen typensidonnan kertoimet.

Viljelykasvi

Määräaika

Viisivuotiskauden päättymistä seuraavan vuoden 30. marraskuuta (*3)

Kuivat palko- ja valkuaiskasvit viljantuotantoon (mukaan lukien siementuotanto sekä viljan ja palkokasvien seokset)

-

 

Herneet

NFC

 

Pavut ja härkäpavut

NFC

 

Makealupiini

NFC

 

Linssit

NFC

 

Virnat

NFC

 

Kahviherneet

NFC

 

Muut kuivat palko- ja valkuaiskasvit, muualle luokittelemattomat

NFC

Soija

NFC

Lyhytikäinen nurmi ja laidunmaa

NFC

Tuoreena korjattavat palkokasvit

-

 

Sinimailanen

NFC

 

Palkokasvien nurmiheinäseokset

NFC

 

Muut tuoreina korjatut palkokasvit, muualle luokittelemattomat

NFC

Tuoreet palkokasvit

-

 

Tuoreet herneet

NFC

 

Tuoreet pavut

NFC

 

Muut tuoreet palkokasvit, muualle luokittelemattomat

NFC

Pysyvä nurmi

-

 

Pysyvä laidunmaa ja niitty, pois lukien luonnonlaidun

NFC

 

Pysyvä luonnonlaidun

NFC

NFC:

Typensidonnan kertoimet (kg typpeä/tonni)

Viitejakso: Kalenterivuosi

Maantieteellinen taso: Kansallinen taso

II JAKSO

Mittayksikköjen kuvaus

Biologisen typensidonnan kertoimilla tarkoitetaan palkokasvien ja palkokasvien nurmiheinäseosten vuosittain sitoman alkuainetypen (kg/tonni) vuotuisia keskiarvoja (liukuvat keskiarvot) viisivuotiskaudella. Kertoimien on edustettava viljelykasvin korjatun tuotannon ravinnepitoisuutta, joka ilmoitetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2022/2379 soveltamissäännöistä kasvintuotantotilastojen osalta 25 päivänä heinäkuuta 2023 annetussa komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2023/1538 tarkoitetuissa kasvintuotantotilastoissa.

Tekniset vaatimukset

Viisivuotiskauden keskimääräisten typensidonnan kertoimien on katettava tietojen viitevuosi ja neljä sitä edeltävää vuotta.

TIETOKOKONAISUUS 4

Ilman typpilaskeuman kertoimet

Aihealue:

d.

Ravinteita koskevat tilastot

Aihe:

ii.

Ravinnetaseet

Yksityiskohtaiset aiheet:

ii.4

Ilman typpilaskeuman kertoimet

I JAKSO

Tietosisältö

Tietojen on katettava ilman typpilaskeuman kertoimet.

 

Määräaika

Viisivuotiskauden päättymistä seuraavan vuoden 30. marraskuuta (*4)

Ilman typpilaskeuman kerroin

NDC

NDC:

Ilman typpilaskeuman kerroin (kg typpeä/ha)

Viitejakso: Kalenterivuosi

Maantieteellinen taso: Kansallinen taso

II JAKSO

Mittayksikköjen kuvaus

Ilman typpilaskeuman kertoimella tarkoitetaan käytössä olevaan maatalousmaahan ilmasta laskeutuvan alkuainetypen (kg/tonni) viisivuotiskauden vuotuisia keskiarvoja (liukuvat keskiarvot), jotka ilmoitetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2022/2379 soveltamissäännöistä kasvintuotantotilastojen osalta 25 päivänä heinäkuuta 2023 annetussa komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2023/1538 tarkoitetuissa kasvintuotantotilastoissa.

Tekniset vaatimukset

(1)

Viisivuotiskauden keskimääräisen typensidonnan kertoimen on katettava tietojen viitevuosi ja neljä sitä edeltävää vuotta.

(2)

Ilmoitetussa kertoimessa on otettava huomioon sekä märkä- että kuivalaskeuma.

(3)

Ilmoitetussa kertoimessa on otettava huomioon kaikilta aloilta, myös maataloudesta, peräisin olevat laskeumat.

TIETOKOKONAISUUS 5

Siementen ravinnepitoisuuskertoimet

Aihealue:

d.

Ravinteita koskevat tilastot

Aihe:

ii.

Ravinnetaseet

Yksityiskohtaiset aiheet:

ii.5

Siementen ravinnepitoisuuskertoimet

I JAKSO

Tietosisältö

Tietojen on katettava viljakasvien siementen ja siemenperunan ravinnepitoisuuskertoimet.

Viljelykasvi

Määräaika

Viisivuotiskauden päättymistä seuraavan vuoden 30. marraskuuta (*5)

Viljantuotanto (mukaan lukien siemenviljan tuotanto)

NSC, PSC

Peruna (mukaan lukien siemenperuna)

NSC, PSC

NSC:

Siementen typpipitoisuuskertoimet (kg typpeä/ha)

PSC:

Siementen fosforipitoisuuskertoimet (kg fosforia/ha)

Viitejakso: Kalenterivuosi

Maantieteellinen taso: Kansallinen taso

II JAKSO

Mittayksikköjen kuvaus

Siementen ravinnepitoisuuskertoimilla tarkoitetaan alkuaineravinteiden (N ja P) pitoisuuden (kg/ha viljakasvien siemenissä ja siemenperunassa) vuotuisia keskiarvoja (liukuvat keskiarvot) viisivuotiskaudella.

Tekniset vaatimukset

Viisivuotiskauden keskimääräisten ravinnepitoisuuskertoimien on katettava tietojen viitevuosi ja neljä sitä edeltävää vuotta.

TIETOKOKONAISUUS 6

Karjan eritteiden ravinnekertoimet

Aihealue:

d.

Ravinteita koskevat tilastot

Aihe:

ii.

Ravinnetaseet

Yksityiskohtaiset aiheet:

ii.6

Karjan eritteiden ravinnekertoimet

I JAKSO

Tietosisältö

Tietojen on katettava maataloustoiminnassa käytettävien karjan eritteiden ravinnekertoimet.

Kotieläinluokka

Määräaika

Viisivuotiskauden päättymistä seuraavan vuoden 30. marraskuuta (*6)

Nautaeläimet

-

 

Nautaeläimet, alle vuoden ikäiset

-

 

 

Teuraseläimet

NEC, PEC

 

 

Muut kuin teuraseläimet

-

 

 

 

Urospuoliset nautaeläinten vasikat, alle vuoden ikäiset, muut kuin teuraseläimet

NEC, PEC

 

 

 

Naaraspuoliset nautaeläinten vasikat, alle vuoden ikäiset, muut kuin teuraseläimet

NEC, PEC

 

Nautaeläimet, vähintään vuoden mutta alle kahden vuoden ikäiset

-

 

 

Sonnit, vähintään vuoden mutta alle kahden vuoden ikäiset

NEC, PEC

 

 

Hiehot, vähintään vuoden mutta alle kahden vuoden ikäiset

-

 

 

 

Hiehot, vähintään vuoden mutta alle kahden vuoden ikäiset, teuraseläimet

NEC, PEC

 

 

 

Hiehot, vähintään vuoden mutta alle kahden vuoden ikäiset, muut kuin teuraseläimet

NEC, PEC

 

Nautaeläimet, kahden vuoden ikäiset tai sitä vanhemmat

-

 

 

Urospuoliset nautaeläimet, vuoden ikäiset tai sitä vanhemmat

NEC, PEC

 

 

Hiehot, kahden vuoden ikäiset tai sitä vanhemmat

-

 

 

 

Hiehot, kahden vuoden ikäiset tai sitä vanhemmat, teuraseläimet

NEC, PEC

 

 

 

Hiehot, kahden vuoden ikäiset tai sitä vanhemmat, muut kuin teuraseläimet

NEC, PEC

 

 

Lehmät

-

 

 

 

Lypsylehmät

NEC, PEC

 

 

 

Muut lehmät kuin lypsylehmät

NEC, PEC

Siat

-

 

Siat, paino alle 50 kg

-

 

 

Porsaat, paino alle 20 kg

NEC, PEC

 

 

Muut siat, paino vähintään 20 kg mutta alle 50 kg

NEC, PEC

 

Teurassiat, ml. teuraskarjut ja teurasemakot, paino 50 kg tai enemmän

-

 

 

Siat, paino vähintään 50 kg mutta alle 80 kg

NEC, PEC

 

 

Siat, paino vähintään 80 kg mutta alle 110 kg

NEC, PEC

 

 

Siat, paino vähintään 110 kg

NEC, PEC

 

Siitossiat, paino vähintään 50 kg

-

 

 

Siitoskarjut

NEC, PEC

 

 

Astutetut emakot

NEC, PEC

 

 

Astuttamattomat emakot

NEC, PEC

Lampaat

-

 

Uuhet ja uuhikaritsat

-

 

 

Lypsyuuhet ja uuhikaritsat

NEC, PEC

 

 

Muut kuin lypsyuuhet ja uuhikaritsat

NEC, PEC

 

Muut lampaat

NEC, PEC

Vuohet

-

 

Naaraspuoliset siitosvuohet

NEC, PEC

 

Muut vuohet

NEC, PEC

Siipikarja (pl. poikaset)

-

 

Kanat

-

 

 

Broilerit

NEC, PEC

 

 

Munivat kanat

NEC, PEC

 

Muu siipikarja kuin kanat

-

 

 

Ankat

NEC, PEC

 

 

Hanhet

NEC, PEC

 

 

Kalkkunat

NEC, PEC

 

 

Strutsit

NEC, PEC

 

 

Muu siipikarja, muualle luokittelemattomat

NEC, PEC

Turkiseläimet

-

 

Ketut

NEC, PEC

 

Supikoirat

NEC, PEC

 

Minkit

NEC, PEC

 

Tsintsillat

NEC, PEC

 

Muut turkiseläimet, muualle luokittelemattomat

NEC, PEC

Kanit

NEC, PEC

NEC:

Eritteiden typpikertoimet (kg typpeä/eläin/vuosi)

PEC:

Eritteiden fosforikertoimet (kg fosforia/eläin/vuosi)

Viitejakso: Kalenterivuosi

Maantieteellinen taso: Kansallinen taso

II JAKSO

Mittayksikköjen kuvaus

Eritteiden ravinnekertoimilla tarkoitetaan yhden eläimen eritteiden (ulosteet ja virtsa) sisältämien alkuaineravinteiden (N ja P) vuosittaisen bruttomäärän pitoisuuden (kg) vuotuisia keskiarvoja (liukuvat keskiarvot) viisivuotiskaudella kaikkien eläintyyppien osalta.

Tekniset vaatimukset

(1)

Viisivuotiskauden keskimääräisten eritteitä koskevien kertoimien on katettava tietojen viitevuosi ja neljä sitä edeltävää vuotta.

(2)

Tiedot on ilmoitettava eritteen bruttomäärän perusteella.

(3)

Sovellettavat yksityiskohtaiset menetelmämääritelmät esitetään liitteessä III.

TIETOKOKONAISUUS 7

Poisviedyn karjanlannan määrät ja ravinnepitoisuuskertoimet

Aihealue:

d.

Ravinteita koskevat tilastot

Aihe:

ii.

Ravinnetaseet

Yksityiskohtaiset aiheet:

ii.7

Poisviedyn karjanlannan määrät ja ravinnepitoisuuskertoimet

I JAKSO

Tietosisältö

Tietojen on katettava keskimääräiset vuotuiset poisviedyn lannan määrät ja vastaavat ravinnepitoisuuskertoimet.

 

Määräaika

Viisivuotiskauden päättymistä seuraavan vuoden 30. marraskuuta (*7)

Viety lanta ja muu poisviety lanta

-

-

 

Viety karjanlanta

Q

NC, PC

 

Muu poisviety lanta

Q

NC, PC

Tuotu lanta ja muut lannan tuotantopanokset

-

-

 

Tuotu karjanlanta

Q

NC, PC

 

Muut lannan tuotantopanokset

Q

NC, PC

Q:

Lannan määrä (1 000 tonnia)

NC:

Typpipitoisuuskertoimet (kg typpeä/tonni lantaa)

PC:

Fosforipitoisuuskertoimet (kg fosforia/tonni lantaa)

Viitejakso: Kalenterivuosi

Maantieteellinen taso: Kansallinen taso

II JAKSO

Mittayksikköjen kuvaus

Lannan määrällä (1 000 tonnia) tarkoitetaan i) maatiloilla tuotetun lannan määrän, joka poistetaan aktiivisesti käsittelemättömästä käytöstä maatalouden kasviravinteina, ja ii) lannan tuotantopanosten määrän, joka on peräisin muista lähteistä kuin tietokokonaisuudessa 6 tarkoitetuista lähteistä, vuotuisia keskiarvoja (liukuvat keskiarvot) viisivuotiskaudella.

Ravinnepitoisuuskertoimilla tarkoitetaan alkuaineravinteiden (N ja P) pitoisuuden (kg tonnissa lantaa) vuotuisia keskiarvoja (liukuvat keskiarvot) viisivuotiskaudella. Kertoimien on edustettava tietokokonaisuudessa ilmoitettujen lannan määrien ravinnepitoisuutta.

Tekniset vaatimukset

(1)

Lannan vuotuisen keskimääräisen määrän ja viisivuotiskauden keskimääräisten ravinnepitoisuuskertoimien on katettava tietojen viitevuosi ja neljä sitä edeltävää vuotta.

(2)

Edellä kuvatulla tavalla lasketut vuotuiset määrät ja keskimääräiset ravinnepitoisuuskertoimet kultakin viisivuotiskauden vuodelta on toimitettava yhdessä tietokokonaisuudessa ilmoitettuun määräaikaan mennessä.


(*1)  Kuten 4 artiklassa todetaan, tämän tietokokonaisuuden tiedot on toimitettava ensimmäisen kerran viimeistään 30 päivänä marraskuuta 2029 viitevuosilta 2026, 2027 ja 2028. Ensimmäisen toimituskerran jälkeen sovelletaan edellä mainittuja määräaikoja.

(1)  Alaviite ei koske suomenkielistä toisintoa.

(2)  Kerroin annetaan hehtaarilta varsinaista viljelyalaa.

(*2)  Kuten 4 artiklassa todetaan, tämän tietokokonaisuuden tiedot on toimitettava ensimmäisen kerran viimeistään 30 päivänä marraskuuta 2029 viitevuosilta 2026, 2027 ja 2028. Ensimmäisen toimituskerran jälkeen sovelletaan edellä mainittuja määräaikoja.

(*3)  Kuten 4 artiklassa todetaan, tämän tietokokonaisuuden tiedot on toimitettava ensimmäisen kerran viimeistään 30 päivänä marraskuuta 2029 viitevuosilta 2026, 2027 ja 2028. Ensimmäisen toimituskerran jälkeen sovelletaan edellä mainittuja määräaikoja.

(*4)  Kuten 4 artiklassa todetaan, tämän tietokokonaisuuden tiedot on toimitettava ensimmäisen kerran viimeistään 30 päivänä marraskuuta 2029 viitevuosilta 2026, 2027 ja 2028. Ensimmäisen toimituskerran jälkeen sovelletaan edellä mainittuja määräaikoja.

(*5)  Kuten 4 artiklassa todetaan, tämän tietokokonaisuuden tiedot on toimitettava ensimmäisen kerran viimeistään 30 päivänä marraskuuta 2029 viitevuosilta 2026, 2027 ja 2028. Ensimmäisen toimituskerran jälkeen sovelletaan edellä mainittuja määräaikoja.

(*6)  Kuten 4 artiklassa todetaan, tämän tietokokonaisuuden tiedot on toimitettava ensimmäisen kerran viimeistään 30 päivänä marraskuuta 2029 viitevuosilta 2026, 2027 ja 2028. Ensimmäisen toimituskerran jälkeen sovelletaan edellä mainittuja määräaikoja.

(*7)  Kuten 4 artiklassa todetaan, tämän tietokokonaisuuden tiedot on toimitettava ensimmäisen kerran viimeistään 30 päivänä marraskuuta 2029 viitevuosilta 2026, 2027 ja 2028. Ensimmäisen toimituskerran jälkeen sovelletaan edellä mainittuja määräaikoja.


LIITE III

MENETELMÄMÄÄRITTELYT

Tietokokonaisuus ii.6 – Karjan eritteiden ravinnekertoimet

(1)

Kullekin tietokokonaisuudessa vaaditulle kotieläinluokalle lasketaan eritteen bruttomäärän kerroin (jättämättä pois haihtumista).

(2)

Eritteitä koskevat kertoimet lasketaan kaikille jäsenvaltioille yhteisen massatasemenetelmän mukaisesti. Massataseen määrittämiseksi eritteiden sisältämä ravinnemäärä lasketaan vähentämällä rehun kautta saatavasta ravinnemäärästä eläintuotteisiin sitoutunut ravinnemäärä seuraavan kaavan mukaisesti:

X erite = X saanti – X sitoutuminen

jossa:

—

”X” tarkoittaa ravinnetta (N – typpi tai P – fosfori);

—

”erite” tarkoittaa ravinteen kokonaismäärää eritteissä (uloste ja virtsa) (kg/eläin/vuosi);

—

”saanti” tarkoittaa karjanrehusta saatavaa ravinteen kokonaismäärää (kg/eläin/vuosi);

—

”sitoutuminen” tarkoittaa maitoon, lihaan, muniin, villaan jne. sitoutuneen ravinteen kokonaismäärää (kg/eläin/vuosi).

Massataseessa voidaan erottaa kunkin eläinluokan osalta neljä rakenneosaa, jotka ovat rehun saanti, rehun koostumus (eli rehun typpi- ja fosforipitoisuus), kotieläintuotanto ja eläintuotteiden koostumus (ravinnepitoisuus).

(3)

Kotieläinluokat, joille eritteitä koskevat kertoimet lasketaan, vastaavat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2022/2379 soveltamissäännöistä eläintuotantotilastojen osalta 8 päivänä joulukuuta 2023 annetussa komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2023/2745 lueteltuja luokkia. Eritteitä koskevien kertoimien avulla on voitava arvioida ravinnepanoksia tämän asetuksen mukaisesti Eurostatille toimitettujen kotieläinten määrien perusteella. Nämä määrät ovat joko

—

kotieläinten määrä vuoden tiettynä päivänä marras-/joulukuussa tai

—

kotieläinten keskimääräinen määrä viitekalenterivuonna.

Kotieläinten määrä tiettynä päivänä ei kuvasta vuoden aikana määrissä tapahtunutta kausivaihtelua, joka on osa tavanomaista maataloustoimintaa. Eritteitä koskevat kertoimet on laskettava siten, että kausivaihtelu otetaan huomioon.

(4)

Laskelmissa on otettava huomioon myös elävien eläinten merkittävä tuonti ja vienti vuoden aikana.

(5)

Kertoimia laskettaessa on otettava huomioon ainakin seuraavat seikat, jos ne vaikuttavat eritteisiin:

—

eläinrodut (esim. pieni vai suuri rotu, alhainen vai korkea tuottavuus);

—

tuotantotaso (esim. maidontuotanto lehmää kohti vuodessa, porsaiden lukumäärä emakkoa kohti vuodessa, nuori vai vanha eläin);

—

luonnonmukainen vai tavanomainen;

—

saatavilla olevien ja kulutettujen rehujen sekä kulutusmallien kausivaihtelut;

—

rehuannokset (esim. vähän vai paljon proteiinia, rehun alhainen tai korkea fosforipitoisuus, energiapitoisuus);

—

eläinten rehujen lisäaineet (mukaan lukien fytaasit tai synteettiset aminohapot), jotka on nimenomaisesti hyväksytty ruoansulatuksen tehostamiseksi;

—

eläinsuojien eroihin liittyvä rehunhallinta (esim. laiduntaminen, rajoitettu laiduntaminen, niittoruokinta ja häkki- tai laidunkasvatus).


LIITE IV

Kuvaukset

RAVINTEET MAATALOUSLANNOITTEISSA

Ravinteilla tarkoitetaan typen (N), fosforin (P) ja kaliumin (K) alkuainemuotoa.

Lannoitteella tarkoitetaan tuotetta, josta kasvit ja sienet saavat ravinteita.

Epäorgaanisella lannoitteella tarkoitetaan lannoitetta, joka on ravinteita kivennäismuodossa sisältävä tai vapauttava muu kuin orgaaninen lannoite tai orgaaninen kivennäislannoite.

Maataloudessa käytetyllä tarkoitetaan maataloustoiminnassa viitevuonna käytettyjä lannoitteita. Tähän sisältyvät ostetut ja ilmaiseksi tai pelkkiä kuljetuskustannuksia vastaan annetut lannoitemäärät sekä muut vastaavat järjestelyt.

Yksiravinteisella epäorgaanisella lannoitteella tarkoitetaan epäorgaanista lannoitetta, jonka ilmoitetaan sisältävän ainoastaan yhtä seuraavista: typpi (N), fosfori (P) tai kalium (K).

Moniravinteisella epäorgaanisella lannoitteella tarkoitetaan epäorgaanista lannoitetta, jonka ilmoitetaan sisältävän useampaa kuin yhtä seuraavista: typpi (N), fosfori (P) ja kalium (K).

Orgaanisella lannoitteella tarkoitetaan lannoitetta, joka sisältää orgaanista hiiltä ja yksinomaan biologista alkuperää olevia ravinteita. Tämä kattaa myös orgaaniset kivennäislannoitteet.

Raakalannalla tarkoitetaan kotieläinten eritteitä tai kuivikkeiden, virtsan ja eritteiden seoksia ennen käsittelyä.

Jätevesilietteellä tarkoitetaan ylijäämälietettä, joka on peräisin puhdistamoista (jotka käsittelevät kotitalouksien tai kaupunkien jätevesiä tai vastaavia jätevesiä), sakokaivoista ja muista vastaavista jäteveden käsittelylaitteistoista, joka on käsitelty biologisesti, kemiallisesti tai lämpökäsittelyllä ja jota on varastoitu pitkään tai käsitelty muutoin siten, että vähennetään merkittävästi sen käymistä ja sen käytöstä aiheutuvia terveysvaaroja.

Muulla orgaanisella lannoitteella tarkoitetaan muuta orgaanista lannoitetta kuin raakalantaa tai jätevesilietettä. Tämä voi kattaa jalostetut orgaaniset lannoitteet, kompostin, lannasta ja muusta kuin lannasta peräisin olevan mädätteen ja muut vastaavat tuotteet.

Orgaanisella kivennäislannoitteella tarkoitetaan yhden tai useamman epäorgaanisen lannoitteen ja yhden tai useamman orgaanista hiiltä ja yksinomaan biologista alkuperää olevia ravinteita sisältävän aineksen seosta. Orgaaninen kivennäislannoite saa sisältää turvetta, leonardiittia ja ligniittiä mutta ei kuitenkaan muuta ainesta, joka on fossilisoitunut tai jota on kertynyt geologisiin muodostumiin.

RAVINNETASEET

Viljelykasvit määritellään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2022/2379 soveltamissäännöistä kasvintuotantotilastojen osalta 25 päivänä heinäkuuta 2023 annetussa komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2023/1538.

Kotieläimet määritellään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2022/2379 soveltamissäännöistä eläintuotantotilastojen osalta 8 päivänä joulukuuta 2023 annetussa komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2023/2745.

Satojätteillä tarkoitetaan – sekä maanpinnan ylä- että alapuolella – olevia kasvinosia, joita ei korjata pääviljelykasvina. Ne voidaan jättää pellolle tai viedä pois.

Biologisella typensidonnalla tarkoitetaan prosesseja, joissa ilmassa oleva molekulaarinen typpi muutetaan biologisilla prosesseilla ammoniakiksi (NH3) tai typpiyhdisteiksi maaperässä.

Ilman typpilaskeumalla tarkoitetaan prosesseja, joissa ilmassa olevat typpihiukkaset ja -kaasut laskeutuvat maaperään, kasveihin, vesistöön ja muille pinnoille joko sateen (vesi- tai lumisade, pilvet ja sumu) mukana eli märkälaskeumana tai monimutkaisten ilmakehän prosessien, kuten sedimentaation, impaktion ja adsorption, tuloksena eli kuivalaskeumana. Se kattaa pääasiassa maatalouden ammoniakkipäästöistä peräisin olevan pelkistetyn typen laskeumat sekä pääasiassa teollisuuden sekä ajoneuvojen typen oksidien päästöistä peräisin olevan hapettuneen typen laskeumat.

Eritteiden bruttomäärällä tarkoitetaan kaikkea kotieläinten tuottamaa lantaa ennen lannan poisvientiä ja käsittelyn jälkeistä uudelleenlevittämistä (esim. mädätteenä tai kompostina). Haihtumista ei jätetä pois.

Viedyllä karjanlannalla tarkoitetaan toiseen maahan viedyn raakalannan määrää, mukaan lukien kotimaisten kotieläinten kansallisen alueen ulkopuolella rajat ylittävän maataloustoiminnan yhteydessä tuottama lanta.

Muulla poisviedyllä lannalla tarkoitetaan tiloilla tuotettua lantaa, joka kansallisessa maataloudessa poistetaan aktiivisesti käsittelemättömästä käytöstä kasviravinteina. Tämä kattaa poisviemisen energiantuotantoa varten, käsittelyn lannoitetuotantoa varten, laskeuman laiduntamisen tapahtuessa käytössä olevan maatalousmaan ulkopuolella ja hävittämisen. Se ei kata vietyä karjanlantaa.

Tuodulla karjanlannalla tarkoitetaan toisesta maasta tuodun raakalannan määrää, joka käytetään maataloudessa lannoitteena, mukaan lukien muiden kuin kotimaisten kotieläinten kansallisen alueen sisällä rajat ylittävän maataloustoiminnan yhteydessä tuottama lanta.

Muut lannan tuotantopanokset tarkoitetaan maataloudessa lannoitteena käytettävää lantaa, joka on peräisin muista lähteistä kuin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2022/2379 soveltamissäännöistä eläintuotantotilastojen osalta 8 päivänä joulukuuta 2023 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2023/2745 mukaisesti ilmoitetusta kotieläinten lannantuotannosta (esim. hevosenlanta) ja johon ei lueta tuotua karjanlantaa.


ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2024/2212/oj

ISSN 1977-0812 (electronic edition)