–

Alankomaiden hallitus, asiamiehinään M. K. Bulterman ja A. Hanje,

–

Euroopan komissio, asiamiehinään W. Roels ja M. Salyková,

1

Ennakkoratkaisupyyntö koskee yhtäältä tariffi‑ ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23.7.1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 (EYVL 1987, L 256, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna 6.10.2016 annetulla komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2016/1821 (EUVL 2016, L 294, s. 1), liitteessä I olevan yhdistetyn nimikkeistön (jäljempänä yhdistetty nimikkeistö) tulkintaa ja toisaalta tiettyjen tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön 28.11.2013 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 1229/2013 (EUVL 2013, L 322, s. 8) ja tiettyjen tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön 3.4.2014 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 350/2014 (EUVL 2014, L 104, s. 4) pätevyyttä.

2

Tämä pyyntö on esitetty asiassa, jossa asianosaisina ovat PR Pet BV ja Inspecteur van de Belastingdienst/Douane, kantoor Eindhoven (Eindhovenin tullitoimiston vero‑ ja tullitarkastaja, Alankomaat; jäljempänä tulliviranomainen) ja joka koskee rakenteesta koostuvien, kissoille tarkoitettujen tavaroiden, joita kutsutaan kissojen raapimistolpiksi, yhdistetyn nimikkeistön mukaista tariffiluokittelua.

Asiaa koskevat oikeussäännöt

Harmonoitu järjestelmä

3

Harmonoidun (ts. harmonisoidun) tavarankuvaus‑ ja koodausjärjestelmän (jäljempänä harmonoitu järjestelmä) on laatinut Tulliyhteistyöneuvosto, josta on tullut Maailman tullijärjestö ja joka perustettiin Tulliyhteistyöneuvoston perustamista koskevalla, Brysselissä 15.12.1950 allekirjoitetulla yleissopimuksella. Harmonoitu järjestelmä on otettu käyttöön harmonisoitua tavarankuvaus‑ ja ‑koodausjärjestelmää koskevalla 14.6.1983 Brysselissä allekirjoitetulla kansainvälisellä yleissopimuksella (Yhdistyneiden kansakuntien sopimussarja, nide 1503, s. 4, nro 25910 (1988)), joka on 24.6.1986 tehdyn siihen liittyvän muutospöytäkirjan kanssa hyväksytty Euroopan talousyhteisön puolesta 7.4.1987 tehdyllä neuvoston päätöksellä 87/369/ETY (EYVL 1987, L 198, s. 1) (jäljempänä harmonoitua järjestelmää koskeva yleissopimus).

4

Maailman tullijärjestö hyväksyy harmonoitua järjestelmää koskevan yleissopimuksen 8 artiklassa määrätyin edellytyksin kyseisen yleissopimuksen 6 artiklan mukaisesti perustetun harmonoidun järjestelmän komitean antamat nimikkeistön selitykset ja tariffointisuositukset.

5

Harmonoitua järjestelmää koskevan yleissopimuksen 3 artiklan 1 kappaleen a kohdan mukaan sopimuspuoli sitoutuu siihen, että sen tullitariffi‑ ja tilastonimikkeistöt ovat harmonoidun järjestelmän mukaisia, ja se sitoutuu ensinnäkin käyttämään kaikkia harmonoidun järjestelmän nimikkeitä ja alanimikkeitä mitään lisäämättä tai muuttamatta niihin liittyvine numerokoodeineen, toiseksi soveltamaan harmonoidun järjestelmän yleisiä tulkintasääntöjä sekä kaikkia osa‑, ryhmä‑ ja alanimikehuomautuksia sekä olemaan muuttamatta harmonoidun järjestelmän osien, ryhmien, nimikkeiden tai alanimikkeiden soveltamisalaa ja kolmanneksi noudattamaan harmonoidun järjestelmän numerojärjestystä.

6

Tavarat luokitellaan yhdistettyyn nimikkeistöön harmonoidun järjestelmän yleisissä tulkintasäännöissä vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

7

Harmonoidun järjestelmän yleisten tulkintasääntöjen 3 säännössä todetaan seuraavaa:

8

Harmonoidun järjestelmän yleisten tulkintasääntöjen 3 säännön b alakohtaa koskevassa selityksessä todetaan seuraavaa:

9

Harmonoidun järjestelmän IX jakso, jonka otsikko on ”Puu ja puusta valmistetut tavarat; puuhiili; korkki ja korkkitavarat; oljesta, espartosta tai muista punonta‑ tai palmikointiaineista valmistetut tavarat; kori‑ ja punontateokset”, sisältää muun muassa 44 ryhmän, jonka otsikko on ”Puu ja puusta valmistetut tavarat; puuhiili”.

10

Harmonoidun järjestelmän nimike 4421, jonka otsikko on ”Muut puusta valmistetut tavarat”, sisältää seuraavat alanimikkeet:

11

Harmonoidun järjestelmän XI jakso, jonka otsikko on ”Tekstiiliaineet ja tekstiilitavarat”, sisältää muun muassa harmonoidun järjestelmän 56 ryhmän, jonka otsikko on ”Vanu, huopa ja kuitukangas; erikoislangat; side‑ ja purjelanka, nuora ja köysi sekä niistä valmistetut tavarat”.

12

Harmonoidun järjestelmän nimike 5609, jonka otsikko on ”Muualle kuulumattomat tavarat, langasta, nimikkeen 54.04 tai 54.05 kaistaleista tai niiden kaltaisista tuotteista, side‑ tai purjelangasta, nuorasta tai köydestä valmistetut”, sisältää seuraavat alanimikkeet:

13

Harmonoidun järjestelmän nimikettä 5609 koskevan selityksen sanamuoto on seuraava:

14

Harmonoidun järjestelmän XI jakso sisältää lisäksi 63 ryhmän, jonka otsikko on ”Muut sovitetut tekstiilitavarat; sarjat; käytetyt vaatteet ja muut käytetyt tekstiilitavarat, jalkineet ja päähineet; lumput”.

15

Harmonoidun järjestelmän nimike 6307, jonka otsikko on ”Muut sovitetut tavarat, myös vaatteiden leikkuukaavat”, sisältää seuraavat alanimikkeet:

16

Harmonoidun järjestelmän XX jaksoon, jonka otsikko on ”Erinäiset tavarat”, kuuluu muun muassa harmonoidun järjestelmän 94 ryhmä, jonka otsikko on ”Huonekalut, vuoteiden joustinpohjat ja vuodevarusteet, kuten patjat ja tyynyt, sekä niiden kaltaiset pehmustetut sisustustavarat; valaisimet ja valaistusvarusteet, muualle kuulumattomat; valokilvet ja niiden kaltaiset tavarat, tehdasvalmisteiset rakennukset”.

17

Harmonoidun järjestelmän 94 ryhmää koskevien selitysten yleisohjeissa todetaan muun muassa seuraavaa:

18

Harmonoidun järjestelmän nimike 9401, jonka otsikko on ”Istuimet (muut kuin nimikkeeseen 9402 kuuluvat), myös vuoteiksi muutettavat, sekä niiden osat”, sisältää seuraavat alanimikkeet:

19

Harmonoidun järjestelmän nimikkeen 9403, jonka otsikko on ”Muut huonekalut ja niiden osat”, sanamuoto on seuraava:

20

Harmonoidun järjestelmän nimikettä 9403 koskevan selityksen sanamuoto on seuraava:

Yhdistetty nimikkeistö

21

Euroopan unioniin tuotujen tavaroiden tulliluokittelua säännellään harmonoituun järjestelmään perustuvassa yhdistetyssä nimikkeistössä.

22

Yhdistetyn nimikkeistön ensimmäisessä osassa, joka sisältää joukon ”johdantomääräyksiä”, on I osasto, jonka otsikko on ”Yleissäännöt” ja jonka A kohdassa, jonka otsikko on ”Yhdistetyn nimikkeistön yleiset tulkintasäännöt”, säädetään seuraavaa:

23

Yhdistetyn nimikkeistön toinen osa, jonka otsikko on ”Tullitaulukko”, sisältää IX jakson, jonka otsikko on ”Puu ja puusta valmistetut tavarat; puuhiili; korkki ja korkkitavarat; oljesta, espartosta tai muista punonta‑ tai palmikointiaineista valmistetut tavarat; kori‑ ja punontateokset”. Tämä jakso sisältää muun muassa yhdistetyn nimikkeistön 44 ryhmän, jonka otsikko on ”Puu ja puusta valmistetut tavarat; puuhiili”.

24

Yhdistetyn nimikkeistön nimikkeen 4421 sanamuoto on seuraava:

25

Yhdistetyn nimikkeistön toisessa osassa on myös XI jakso, jonka otsikko on ”Tekstiiliaineet ja tekstiilitavarat” ja joka sisältää muun muassa kyseisen nimikkeistön 56 ryhmän, jonka otsikko on ”Vanu, huopa ja kuitukangas; erikoislangat; side‑ ja purjelanka, nuora ja köysi sekä niistä valmistetut tavarat”.

26

Yhdistetyn nimikkeistön nimikkeen 5609 sanamuoto on seuraava:

27

Yhdistetyn nimikkeistön 63 ryhmä, jonka otsikko on ”Muut sovitetut tekstiilitavarat; sarjat; käytetyt vaatteet ja muut käytetyt tekstiilitavarat, jalkineet ja päähineet; lumput”, kuuluu myös kyseisen nimikkeistön XI jaksoon.

28

Yhdistetyn nimikkeistön 63 ryhmää koskevissa selittävissä huomautuksissa todetaan muun muassa seuraavaa:

29

Yhdistetyn nimikkeistön nimikkeen 6307 sanamuoto on seuraava:

30

Yhdistetyn nimikkeistön toisessa osassa on myös XX jakso, jonka otsikko on ”Erinäiset tavarat” ja johon sisältyy tämän nimikkeistön 94 ryhmä, jonka otsikko on ”Huonekalut; vuoteiden joustinpohjat ja vuodevarusteet, kuten patjat ja tyynyt, sekä niiden kaltaiset pehmustetut sisustustavarat; valaisimet ja valaistusvarusteet, muualle kuulumattomat; valokilvet ja niiden kaltaiset tavarat; tehdasvalmisteiset rakennukset”.

31

Yhdistetyn nimikkeistön 94 ryhmää koskevien selittävien huomautusten 2 kohdassa todetaan seuraavaa:

32

Yhdistetyn nimikkeistön nimikkeen 9401 sanamuoto on seuraava:

33

Yhdistetyn nimikkeistön nimikkeen 9403 sanamuoto on seuraava:

Täytäntöönpanoasetus N:o 1229/2013

34

Varmistaakseen yhdistetyn nimikkeistön yhdenmukaisen soveltamisen Euroopan komissio antoi täytäntöönpanoasetuksen N:o 1229/2013, joka tuli sen 3 artiklan mukaisesti voimaan 3.12.2013.

35

Täytäntöönpanoasetuksella N:o 1229/2013 luokiteltiin sen liitteen mukaisesti rakenteesta koostuva, kissoille tarkoitettu tavara, josta käytetään nimitystä ”kissojen raapimistolppa”, yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 6307 90 98 muun muassa seuraavista syistä:

Täytäntöönpanoasetus N:o 350/2014

36

Varmistaakseen yhdistetyn nimikkeistön yhdenmukaisen soveltamisen komissio antoi täytäntöönpanoasetuksen N:o 350/2014, joka tuli sen 3 artiklan mukaisesti voimaan 8.4.2014.

37

Kyseisellä asetuksella luokiteltiin sen liitteen mukaisesti rakenteesta koostuva, kissoille tarkoitettu tavara, josta käytetään nimitystä ”kissojen raapimistolppa”, yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 6307 90 98 muun muassa seuraavista syistä:

Pääasia ja ennakkoratkaisukysymykset

38

PR Pet teki 12.9.2016–28.8.2017 seitsemän tulli‑ilmoitusta rakenteesta koostuvien, kissoille tarkoitettujen sellaisten tavaroiden vapaaseen liikkeeseen luovuttamista varten, joista käytetään nimitystä ”kissojen raapimistolpat” (jäljempänä kyseessä olevat tavarat) ja jotka se luokitteli yhdistetyn nimikkeistön nimikkeen 4421 kahteen alanimikkeeseen.

39

Vuonna 2017 suoritetun hallinnollisen tarkastuksen jälkeen tulliviranomainen katsoi, että kyseessä olevien tavaroiden tariffiluokittelu oli virheellinen ja että ne oli niiden päällysteenä olevan aineen perusteella luokiteltava yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 5609 0000 00 tai 6307 9098 90. Tulliviranomainen vaati näin ollen 28.12.2017 tekemällään päätöksellä PR Petiltä 10 699,26 euron suuruisen tullimaksun maksamista ja totesi 22.11.2018 tekemällään päätöksellä PR Petin tästä tuontitullauspäätöksestä tekemän oikaisuvaatimuksen perusteettomaksi.

40

PR Pet nosti tästä hylkäämispäätöksestä kanteen rechtbank Noord‑Hollandissa (Pohjois‑Hollannin alioikeus, Alankomaat), joka on ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin ja väitti, että toisin kuin se oli tulli‑ilmoituksissaan ilmoittanut, kyseessä olevat tavarat oli yhdistetyn nimikkeistön yleisten tulkintasääntöjen 1 säännön mukaan luokiteltava yhdistetyn nimikkeistön 94 ryhmässä tarkoitetuiksi ”huonekaluiksi”, koska ne on tarkoitettu kissoille ja niiden tehtävänä on asuinhuoneiden kalustaminen. Täsmällisemmin nämä tavarat olisi luokiteltava yhdistetyn nimikkeistön nimikkeisiin 9403 ja 9401 kuuluviksi ”muiksi huonekaluiksi ja niiden osiksi” tai ”istuimiksi”. Muussa tapauksessa kyseessä olevia tavaroita olisi pidettävä yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 4421 kuuluvina ”puusta valmistettuina tavaroina”. PR Petin mukaan tällaista luokittelua tukevat Belgian ja Saksan tulliviranomaisten 25.1.2019 ja 15.1.2020 antamat sitovat tariffitiedot, joissa kyseessä oleviin tavaroihin rinnastettavia tavaroita luokitellaan yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeisiin 9401 6100 ja 4421 9999 99.

41

Tulliviranomainen kiistää nämä väitteet katsoen, että kyseessä olevien tavaroiden luokittelu yhdistetyn nimikkeistön yleisten tulkintasääntöjen 1 säännön mukaisesti on poissuljettua. Kyseisen viranomaisen mukaan nämä tavarat eivät ole luonteeltaan samanlaisia kuin yhdistetyn nimikkeistön 94 ryhmään kuuluvat ”huonekalut”, koska ne on tarkoitettu kissojen käyttöön. Näin ollen ne on sen mukaan luokiteltava mainittujen sääntöjen 3 säännön b alakohdan ja täytäntöönpanoasetusten N:o 1229/2013 ja N:o 350/2014 mukaisesti sen aineen mukaan, joka antaa niille niiden olennaisen luonteen.

42

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin muistuttaa, että tariffiluokittelu määräytyy laillisesti nimikkeiden ja alanimikkeiden, jaksoja ja ryhmiä koskevien huomautusten sekä yleisten luokittelusääntöjen sanamuodon mukaisesti ja että unionin tuomioistuimen vakiintuneessa oikeuskäytännössä katsotaan, että oikeusvarmuus ja valvonnan helppous edellyttävät, että tavaroiden tariffiluokittelun ratkaisevana luokitteluperusteena on yleensä oltava tavaroiden objektiivisesti todettavat ominaispiirteet ja ominaisuudet, sellaisina kuin ne on määritelty yhdistetyn nimikkeistön nimiketekstissä sekä sen jaksojen tai ryhmien huomautusten tekstissä. Unionin tuomioistuin on jo katsonut myös, että tuotteen käyttötarkoitus voi olla objektiivinen luokitteluperuste, kunhan se kiinteästi liittyy kyseiseen tuotteeseen, jolloin liitynnän kiinteyttä on pystyttävä arvioimaan tuotteen objektiivisten ominaispiirteiden ja ominaisuuksien mukaan.

43

Nyt käsiteltävässä asiassa ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin toteaa, että kyseessä olevat tavarat koostuvat joko yhdestä tai useammasta tolpasta, jotka on asetettu alustalle tai runkoon taikka sylinterinmuotoisista rakenteista, jotka on päällystetty sisalnarulla tai ‑matolla. Näihin osiin on joissakin tapauksissa liitetty yksi tai useita nukkakankaalla päällystettyä laatikkoa, pisaranmuotoinen osa taikka useita koreja tai alustoja. Kyseessä olevista tavaroista vain yhdessä ei ole tolppaa tai runkoa, ja se koostuu aukollisesta laatikosta, joka on päällystetty nukkakankaalla ja jossa on kolme puista jalkaa. Kyseinen tuomioistuin päättelee tästä, että kun otetaan huomioon kyseisten tavaroiden objektiiviset ominaisuudet, niiden tarkoitus on antaa kissoille huoneessa oma paikka, jossa ne voivat raapia kynsillään, jonka päällä ne voivat istua tai maata ja jonka päällä tai sisällä ne voivat leikkiä.

44

Koska yhdistetyn nimikkeistön nimikkeessä 9403 mainitaan ”muut huonekalut ja niiden osat” ja koska harmonoidun järjestelmän 94 ryhmää koskevissa selityksissä määritellään käsite ”huonekalut” hyvin laajasti siten, että tämä käsite voisi kattaa muun muassa kirjahyllyn, jonka tehtävä on kirjojen säilyttäminen, ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin ei sulje pois sitä, että kyseessä olevat tavarat voivat olla huonekaluja tässä nimikkeessä tarkoitetulla tavalla, koska ne on myös tarkoitettu sijoitettaviksi asuinhuoneeseen ja niissä voidaan ”säilyttää” kissaa siinä mielessä, että niiden avulla kissalla on kyseisessä huoneessa oma paikka, ja että kyseessä ovat liikuteltavat tavarat, jotka eivät kuulu mihinkään muuhun nimikkeeseen, jotka on suunniteltu asetettaviksi lattialle ja jotka on tarkoitettu pääasiallisesti hyötykäyttöön asunnossa. Kyseisen tuomioistuimen mukaan tätä luonnehdintaa tukevat harmonoidun järjestelmän selitysten eri kieliversioissa käytetyt ilmaisut.

45

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin korostaa kuitenkin, että kyseessä olevien tavaroiden luokittelu yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 9403 on ristiriidassa täytäntöönpanoasetusten N:o 1229/2013 ja N:o 350/2014 sanamuodon kanssa, koska niissä todetaan nimenomaisesti, että ”luokittelu nimikkeen 9403 huonekaluksi ei tule kyseeseen, koska kyseinen nimike kattaa eriluonteiset tuotteet, joita käytetään asunnoissa”. Nämä täytäntöönpanoasetukset koskevat kuitenkin kyseessä oleviin tavaroihin verrattavissa olevien tavaroiden tariffiluokittelua. Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti tästä seuraa, että niitä voidaan soveltaa analogisesti kyseisen tuomioistuimen käsiteltäväksi saatettuun tilanteeseen.

46

Mainittu tuomioistuin toteaa, että vaikka täytäntöönpanoasetuksen N:o 350/2014 perusteluista ilmenee, että ”kissojen raapimistolppia” ei voida itsessään luokitella ”huonekaluiksi”, koska niiden tehtävänä on suojata huonekaluja siten, että kissat saadaan käyttämään raapimistolppaa istumiseen ja kynsillä raapimiseen, tällaisessa tulkinnassa ei oteta huomioon sitä, että näillä huonekaluilla voi olla eri käyttötarkoituksia, eikä se perustu yhdistetyn nimikkeistön nimikkeiden 9401 ja 9403 sanamuotoon tai niihin liittyviin selityksiin. Näin ollen täytäntöönpanoasetuksista N:o 1229/2013 ja N:o 350/2014 taikka mainittujen nimikkeiden tai niihin liittyvien selitysten sanamuodosta ei ilmene, miltä osin kyseessä olevat tavarat ovat luonteeltaan erilaisia kuin niissä tarkoitetut huonekalut.

47

Tässä tilanteessa ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin pohtii yhtäältä, voidaanko kyseessä olevat tavarat luokitella yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 9403 kuuluviksi ”huonekaluiksi” vai onko tällainen luokittelu poissuljettu täytäntöönpanoasetusten N:o 1229/2013 ja N:o 350/2014 perusteella. Toisaalta se pohtii, onko näihin kysymyksiin annettavan vastauksen perusteella syytä kyseenalaistaa näiden täytäntöönpanoasetusten pätevyyttä.

48

Näin ollen rechtbank Noord‑Holland on päättänyt lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:

Ennakkoratkaisukysymysten tarkastelu

Ensimmäinen kysymys

49

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee ensimmäisellä kysymyksellään lähinnä, onko yhdistettyä nimikkeistöä tulkittava siten, että tavara, joka koostuu tapauksen mukaan erilaisilla materiaaleilla verhoillusta rakenteesta ja jotka on tarkoitettu siihen, että kissoilla on oma paikka, jonka päällä ne voivat muun muassa oleskella ja leikkiä, jota ne voivat raapia kynsillään ja jota kutsutaan ”kissojen raapimistolpaksi”, kuuluu yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 9403 ”huonekaluna”.

50

On muistutettava, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan on niin, että kun unionin tuomioistuimen käsiteltävänä on tariffiluokittelua koskeva ennakkoratkaisupyyntö, sen tehtävänä on pikemminkin selventää kansalliselle tuomioistuimelle niitä kriteereitä, joiden soveltaminen tekee tälle mahdolliseksi luokitella oikein asianomaiset tavarat yhdistettyyn nimikkeistöön, eikä luokitella tavaroita itse, mikä johtuu varsinkin siitä, ettei sillä välttämättä ole kaikkia tähän tarvittavia tietoja. On ilmeistä, että kansallinen tuomioistuin on joka tapauksessa paremmassa asemassa tekemään luokittelun (tuomio 15.5.2019, Korado, C‑306/18, EU:C:2019:414, 33 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

51

Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen tehtävänä on siis luokitella pääasiassa kyseessä olevat tavarat unionin tuomioistuimen sen esittämään kysymykseen antaman vastauksen perusteella.

52

Jotta ennakkoratkaisua pyytäneelle tuomioistuimelle voitaisiin antaa hyödyllinen vastaus, on aluksi korostettava, että yhdistetyn nimikkeistön yleisissä tulkintasäännöissä säädetään, että tavaroiden luokittelu määräytyy nimikkeiden sekä asianomaisten jaksojen tai ryhmien huomautusten sanamuodon mukaisesti ja että jaksojen, ryhmien tai alaryhmien otsikot ovat ainoastaan ohjeellisia. Vaikka harmonoidun järjestelmän ja yhdistetyn nimikkeistön selittävät huomautukset eivät ole sitovia, niillä on suuri merkitys eri tullinimikkeiden laajuuden tulkinnassa (ks. vastaavasti tuomio 15.5.2019, Korado, C‑306/18, EU:C:2019:414, 35 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

53

Unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan oikeusvarmuus ja valvonnan helppous edellyttävät, että tavaroiden tariffiluokittelun ratkaisevana luokitteluperusteena on yleensä oltava tavaroiden objektiivisesti todettavat ominaispiirteet ja ominaisuudet, sellaisina kuin ne on määritelty yhdistetyn nimikkeistön nimiketekstissä. Tuotteen käyttötarkoitus voi olla objektiivinen luokitteluperuste, kunhan se kiinteästi liittyy kyseiseen tuotteeseen, jolloin liitynnän kiinteyttä on pystyttävä arvioimaan tuotteen objektiivisten ominaispiirteiden ja ominaisuuksien mukaan (ks. vastaavasti tuomio 15.5.2019, Korado, C‑306/18, EU:C:2019:414, 36 ja 37 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

54

Yhdistetyn nimikkeistön nimikkeen 9403 sanamuodosta ilmenee, että se kattaa ”huonekalut ja niiden osat, lukuun ottamatta lääkintä‑, myös hammas‑ tai eläinlääkintä‑ tai kirurgisia huonekaluja”, jotka kuuluvat vastaavasti kyseisen nimikkeistön nimikkeisiin 9401 ja 9402.

55

Yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 9403 kuuluvat metallihuonekalut, jollaisia käytetään toimistoissa (alanimike 9403 10), muut metallihuonekalut, kuten vuoteet (alanimike 9403 20), puuhuonekalut, jollaisia käytetään toimistoissa (alanimike 9403 30), puuhuonekalut, jollaisia käytetään keittiöissä (alanimike 9403 40), puuhuonekalut, jollaisia käytetään makuuhuoneissa (alanimike 9403 50), muut puuhuonekalut, kuten sellaiset, joita käytetään ruokailuhuoneissa ja olohuoneissa tai kaupoissa (alanimike 9403 60), muovihuonekalut (alanimike 9403 70), huonekalut, muista aineista, myös rottingista, koripajusta, bambusta tai niiden kaltaisista aineista valmistetut (alanimike 9403 80), sekä näiden huonekalujen osat (alanimike 9403 90).

56

Näin ollen on todettava, että yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 9403 kuuluvien tavaroiden yhteinen ominaisuus on se, että ne on tarkoitettu toimistojen, keittiöiden, makuuhuoneiden, ruokailuhuoneiden, olohuoneiden tai kauppojen kalustamiseen. Tällaisille tiloille on kuitenkin yhteistä se, että ne on tarkoitettu ihmisten käyttöön.

57

Harmonoidun järjestelmän nimikettä 9403 koskevasta selityksestä ilmenee lisäksi, että tähän nimikkeeseen kuuluviin ”huonekaluihin” kuuluvat sekä yleiskäyttöiset tavarat, kuten kaapit, pöydät, puhelintelineet, kirjoituspöydät, lipastopöydät, kirjahyllyt ja muut huonekalut, joissa on hyllyjä, että erikoiskäyttöiset huonekalut, jotka on suunniteltu asuntoihin, hotelleihin tai muihin asuintiloihin, kuten kaapit ja arkut, vaate‑ ja leipäarkut, lipastot, yöpöydät, sivupöydät, sängyt, penkit ja jakkarat jalkojen lepuuttamista varten. Kaikki nämä tavarat on kuitenkin tarkoitettu ihmisten käyttöön.

58

Tästä seuraa, että yhdistetyn nimikkeistön nimike 9403 koskee tavaroita, jotka on tarkoitettu ihmisen käytössä olevan tilan kalustamiseen ihmisen käyttöä varten.

59

Nyt käsiteltävässä asiassa kyseessä olevia tavaroita ei ole tarkoitettu kissojen ”säilyttämiseen”, kuten kirjoja säilytetään kirjahyllyssä, vaan ne on tarkoitettu siihen, että kissoilla on oma paikka, jonka päällä tai sisällä ne voivat oleskella – joko istuen tai maaten – tai leikkiä tai jota ne voivat raapia kynsillään. Tällaisia tavaroita ei näin ollen voida luokitella yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 9403 kuuluviksi ”huonekaluiksi”.

60

Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on siis voitava määrittää, mihin muuhun yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen kyseessä olevat tavarat voidaan luokitella.

61

Nyt käsiteltävässä asiassa ennakkoratkaisupyynnöstä ilmenee, että kyseessä olevat tavarat koostuvat useammasta kuin yhdestä aineesta.

62

Tältä osin on muistutettava, että yhdistetyn nimikkeistön yleisten tulkintasääntöjen 3 säännössä säädetään luokittelumenetelmistä, joita sovelletaan silloin, kun tavara vaikuttaa kuuluvan useisiin kyseisen järjestelmän nimikkeisiin. Tämän säännön a–c alakohdassa vahvistetaan tulkintasäännöt, joista jokainen on toissijainen sitä edeltävään sääntöön nähden siten, että jotakin näistä tulkintasäännöistä voidaan käyttää vain, jos kyseiseen tavaraan sovellettavaa tariffiluokittelua ei ole voitu määrittää sitä aakkosnumeerisessa järjestyksessä edeltävän tulkintasäännön avulla.

63

Harmonoidun järjestelmän yleisten tulkintasääntöjen 3 säännön a alakohdan mukaan tavaran kuvaukseltaan yksityiskohtaisinta nimikettä on sovellettava ennen yleisempiä nimikkeitä. Jos kuitenkin kahdessa tai useammassa nimikkeessä kussakin tarkoitetaan ainoastaan osaa sekoitettujen tai kokoonpantujen tavaroiden sisältämistä aineista, näitä sekoitetun tai kokoonpannun tavaran nimikkeitä on pidettävä yhtä yksityiskohtaisina, vaikka tavara kuvattaisiin jossakin niistä täydellisemmin tai täsmällisemmin.

64

Ennakkoratkaisupyynnöstä ja unionin tuomioistuimelle toimitetusta asiakirja‑aineistosta ilmenee, että kyseessä olevat tavarat koostuvat useista osista, joiden tarkkaa koostumusta ei ole täsmennetty ja jotka on verhoiltu erilaisilla materiaaleilla eli sisalnarulla, sisalkankaalla, vesihyasinttinarulla tai tekstiilillä (nukkakankaalla, kudotulla kankaalla, polyesterillä, huovalla tai synteettisillä kuiduilla). Nämä viimeksi mainitut aineet kuuluvat kukin yhdistetyn nimikkeistön eri nimikkeisiin. Näin ollen ei voida sulkea pois sitä, että kyseisten yhdistetyn nimikkeistön nimikkeiden voidaan katsoa viittaavan vain osaan niistä aineista, joista kyseiset tavarat koostuvat, joten yhtäkään näistä nimikkeistä ei voida pitää harmonoidun järjestelmän yleisten tulkintasääntöjen 3 säännön a alakohdassa tarkoitetulla tavalla yksityiskohtaisimpana.

65

Jos ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin päätyy katsomaan, että näin todella on, kyseessä olevien tavaroiden tariffiluokittelussa olisi sovellettava yhdistetyn nimikkeistön yleisten tulkintasääntöjen 3 säännön b alakohtaa, jonka mukaan sekoitetut, eri aineista koostuvat tai eri tavaroista kokoonpannut tavarat, joita ei voida luokitella kyseisen nimikkeistön 3 säännön a alakohdan mukaan, luokitellaan sen aineen tai tavaran mukaan, joka antaa tavaroille niiden olennaisen luonteen, jos tällaista perustetta voidaan soveltaa.

66

Tämän 3 säännön mukaan tavaran tariffiluokituksen tekemiseksi on välttämätöntä ratkaista, mikä niistä aineista, joista tavara koostuu, antaa tavaralle sen olennaisen luonteen, mikä voidaan tehdä kysymällä, säilyttääkö tavara luonteenomaiset ominaisuutensa, jos jokin sen osista otetaan pois. Kuten harmonoidun järjestelmän yleisten tulkintasääntöjen 3 säännön b alakohtaa koskevan selityksen – joka täydentää yhdistetyn nimikkeistön vastaavaa selittävää huomautusta – VIII kohdassa todetaan, olennaisen luonteen määräävän tekijän voi tavaralajin mukaan määrätä esimerkiksi aineen tai osan laatu, tilavuus, paljous, paino tai arvo tai tavaraan sisältyvän aineen merkitys tavaran käytölle (tuomio 3.6.2021, BalevBio, C‑76/20, EU:C:2021:441, 65 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

67

Nyt käsiteltävässä asiassa on todettava, että koska materiaalit, joilla kyseessä olevat tavarat on verhoiltu eli mallista riippuen sisalnaru, sisalkangas, vesihyasinttinaru tai tekstiili (nukkakangas, kudottu kangas, polyesteri, huopa tai synteettiset kuidut) mahdollistavat sen, että kissat voivat käyttää niitä muun muassa kiipeilyyn, kynsillä raapimiseen, leikkimiseen tai lepäämiseen, kyseinen aine näyttää antavan niille niiden olennaisen luonteen. Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen tehtävänä on varmistaa, että näin todella on, ja jos on, määritellä näiden aineiden luonne, osoittaa, mitä näistä aineista tavara sisältää eniten ja luokitella kyseessä olevat tavarat niitä vastaavaan yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen. Jos kyseisten aineiden osuudet ovat yhtä suuret, kyseiset tavarat on harmonoidun järjestelmän yleisten tulkintasääntöjen 3 säännön c alakohdan mukaan luokiteltava kyseeseen tulevista nimikkeistä numerojärjestyksessä viimeiseen.

68

Näin ollen ensimmäiseen kysymykseen on vastattava, että yhdistettyä nimikkeistöä on tulkittava siten, että tavara, joka koostuu tapauksen mukaan erilaisilla materiaaleilla verhoillusta rakenteesta ja jotka on tarkoitettu siihen, että kissoilla on oma paikka, jonka päällä ne voivat muun muassa oleskella ja leikkiä, jota ne voivat raapia kynsillään ja jota kutsutaan ”kissojen raapimistolpaksi”, ei kuulu yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 9403. Tällainen tavara on luokiteltava yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen, joka vastaa ainetta, jota niiden verhoilussa on käytetty eniten, minkä määrittäminen kuuluu ennakkoratkaisua pyytäneelle tuomioistuimelle. Jos näiden aineiden osuudet ovat yhtä suuret, kyseinen tavara on luokiteltava kyseeseen tulevista nimikkeistä numerojärjestyksessä viimeiseen.

Toinen kysymys

69

Toisella kysymyksellään ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee pääasiallisesti, ovatko täytäntöönpanoasetukset N:o 1229/2013 ja N:o 350/2014 päteviä.

70

On todettava, että näissä täytäntöönpanoasetuksissa luokitellaan rakenteesta koostuvia, kissoille tarkoitettuja tavaroita, joita kutsutaan kissojen raapimistolpiksi, yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 6307 90 98 ”muina sovitettuina tavaroina”. Tältä osin on todettava, että vaikka näissä täytäntöönpanoasetuksissa tarkoitetut tavarat eivät ole kaikilta osin täysin samanlaisia kuin kyseessä olevat tavarat, ne ovat kuitenkin samankaltaisia viimeksi mainittujen kanssa, joten mainittujen asetusten analogista soveltamista ei voida suoralta kädeltä sulkea pois. Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan on nimittäin niin, että vaikka luokitteluasetusta ei voida välittömästi soveltaa tavaroihin, jotka eivät ole samanlaisia vaan ainoastaan vastaavia kuin se tavara, joka on luokitteluasetuksen kohteena, asetusta voidaan soveltaa analogisesti tällaisiin tavaroihin (tuomio 6.9.2018, Kreyenhop & Kluge, C‑471/17, EU:C:2018:681, 32 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

71

Vaikka oletettaisiin, että täytäntöönpanoasetuksia N:o 1229/2013 ja N:o 350/2014 voidaan tosiasiallisesti soveltaa analogisesti, unionin tuomioistuin on jo katsonut, ettei tällainen soveltaminen ole tarpeen eikä mahdollinen silloin, kun se on vastauksessaan ennakkoratkaisukysymykseen toimittanut ennakkoratkaisua pyytäneelle tuomioistuimelle kaikki tarvittavat tiedot tuotteen luokittelemiseksi sopivaan yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen. (ks. vastaavasti tuomio 26.4.2017, Stryker EMEA Supply Chain Services, C‑51/16, EU:C:2017:298, 62 kohta), mistä on kyse nyt käsiteltävässä asiassa.

72

Näin ollen täytäntöönpanoasetusten N:o 1229/2013 ja N:o 350/2014 pätevyydestä ei ole tarpeen lausua.

Oikeudenkäyntikulut

73

Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely unionin tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet muille kuin näille asianosaisille huomautusten esittämisestä unionin tuomioistuimelle, ei voida määrätä korvattaviksi.