<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><CONCLUSION NNC="YES" xmlns:xsi="http://www.w3.org/2001/XMLSchema-instance" xsi:noNamespaceSchemaLocation="http://formex.publications.europa.eu/schema/formex-04.cj-20080212.xd"><BIB.CONCLUSION><REF.CASE FILE="ECRCJ1999FIA.0300154101.case.xml"><NO.CASE>C-289/96</NO.CASE><NO.CASE>C-293/96</NO.CASE><NO.CASE>C-299/96</NO.CASE></REF.CASE><NO.CELEX>61996C0289</NO.CELEX><NO.SEQ>0012.0001</NO.SEQ><PAGE.FIRST>1544</PAGE.FIRST><PAGE.SEQ>1</PAGE.SEQ><PAGE.LAST>1556</PAGE.LAST><PAGE.TOTAL>13</PAGE.TOTAL></BIB.CONCLUSION><CURR.TITLE><LEFT>JULKISASIAMIES LA PERGOLÁN RATKAISUEHDOTUS — YHDISTETYT ASIAT C-289/96, C-293/96 JA C-299/96</LEFT><RIGHT>TANSKA YM. ν. KOMISSIO</RIGHT></CURR.TITLE><CONTENTS.CONCLUSION><TITLE><TI><P><HT TYPE="UC">Julkisasiamiehen ratkaisuehdotus</HT></P><P><HT TYPE="UC">Antonio La Pergola</HT></P><P><DATE ISO="19980915">15 päivänä syyskuuta 1998</DATE><NOTE NOTE.ID="E0001" NUMBERING="STAR"><P>Alkuperäinen kieli: italia.</P></NOTE></P></TI></TITLE><NP><NO.P>1.</NO.P><TXT>Tanskan kuningaskunta (asia C-289/96), Saksan liittotasavalta (asia C-293/96) ja Ranskan tasavalta (asia C-299/96) vaativat nyt käsiteltävillä kanteilla neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2081/92 17 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesta maantieteellisten merkintöjen ja alkuperäisnimitysten rekisteröinnistä <DATE ISO="19960612">12 päivänä kesäkuuta 1996</DATE> annetun komission asetuksen (EY) N:o 1107/96<NOTE NOTE.ID="E0002" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P><REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="148" DATE.PUB="1996" PAGE.FIRST="1">EYVL L 148, s. 1</REF.DOC.OJ>.</P></NOTE> kumoamista siltä osin kuin siinä rekisteröitiin nimitys feta suojatuksi alkuperänimitykseksi. Tarkemmin sanoen kantajina olevat hallitukset väittävät, että asetuksessa N:o 2081/92<NOTE NOTE.ID="E0003" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta <DATE ISO="19920714">14 päivänä heinäkuuta 1992</DATE> annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 2081/92 (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="208" DATE.PUB="1992" PAGE.FIRST="1">EYVL L 208, s. 1</REF.DOC.OJ>).</P></NOTE> asetetut edellytykset sille, että nimitykselle feta voitaisiin myöntää asetuksessa tarkoitettu suoja, eivät ole täyttyneet.</TXT></NP><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P>Tosiseikat ja sovellettavat oikeussäännöt</P></TI></TITLE><NP><NO.P>2.</NO.P><TXT>Alkuperänimitysten ja maantieteellisten merkintöjen suojaa koskevien erilaisten kansallisten järjestelmien samanaikaisesta voimassaolosta johtuvien tavaroiden vapaan liikkuvuuden esteiden poistamiseksi otettiin asetuksessa N:o 2081/92 käyttöön yhtenäinen yhteisön järjestelmä, jolla kyseisten nimitysten ja merkintöjen suoja varmistetaan kaikkien jäsenvaltioiden alueella.</TXT><P>Käsitteitä <QUOT.START ID="QS0001" REF.END="QE0001" CODE="2019"/>alkuperänimitys<QUOT.END ID="QE0001" REF.START="QS0001" CODE="2019"/> ja <QUOT.START ID="QS0002" REF.END="QE0002" CODE="2019"/>maantieteellinen merkintä<QUOT.END ID="QE0002" REF.START="QS0002" CODE="2019"/> täsmennetään asetuksen soveltamiseksi sen 2 artiklan 2 kohdassa, jonka mukaan asetuksessa tarkoitetaan</P><P><QUOT.S LEVEL="1"><LIST TYPE="alpha"><ITEM><NP><NO.P><QUOT.START ID="QS0003" REF.END="QE0003" CODE="201D"/>a)</NO.P><TXT><QUOT.START ID="QS0004" REF.END="QE0004" CODE="2019"/>alkuperänimityksellä<QUOT.END ID="QE0004" REF.START="QS0004" CODE="2019"/> alueen, määrätyn paikan tai erityistapauksissa maan nimeä, jota käytetään nimeämään maataloustuotetta tai elintarviketta,</TXT><P><LIST TYPE="DASH"><ITEM><P>joka on peräisin kyseiseltä alueelta, kyseisestä määrätystä paikasta tai kyseisestä maasta ja</P></ITEM><ITEM><P>jonka laatu tai ominaisuudet ovat olennaisesti tai yksinomaisesti maantieteellisen ympäristön, joka käsittää sen luonnon ja inhimilliset tekijät, ansiota ja jonka tuotanto, jalostus ja käsittely tapahtuu rajatulla maantieteellisellä alueella;</P></ITEM></LIST></P></NP></ITEM><?PAGE NO="I-1545"?><ITEM><NP><NO.P>b)</NO.P><TXT><QUOT.START ID="QS0005" REF.END="QE0005" CODE="2019"/>maantieteellisellä merkinnällä<QUOT.END ID="QE0005" REF.START="QS0005" CODE="2019"/> alueen, määrätyn paikan tai erityistapauksissa maan nimeä, jota käytetään nimeämään maataloustuotetta tai elintarviketta,</TXT><P><LIST TYPE="DASH"><ITEM><P>joka on peräisin kyseiseltä alueelta, kyseisestä määrätystä paikasta tai kyseisestä maasta ja</P></ITEM><ITEM><P>jolla on määrätty laatu, maine tai muita ominaisuuksia, jotka liittyvät tähän maantieteelliseen alkuperään, ja jonka tuotanto ja/tai jalostus ja/tai käsittely tapahtuu tietyllä maantieteellisellä alueella<QUOT.END ID="QE0003" REF.START="QS0003" CODE="201D"/>.</P></ITEM></LIST></P></NP></ITEM></LIST></QUOT.S></P><P>Kyseisen artiklan 3 kohdassa säädetään lisäksi seuraavaa:</P><P><QUOT.S LEVEL="1"><P><QUOT.START ID="QS0006" REF.END="QE0006" CODE="201D"/>Tiettyjä perinteisiä maantieteellisiä tai muita kuin maantieteellisiä nimityksiä, joilla maataloustuote tai elintarvike, joka on alueen tai erityisen paikan alkuperätuote, on nimetty ja jotka täyttävät 2 kohdan a alakohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitetut edellytykset, on myös pidettävä alkuperänimityksinä<QUOT.END ID="QE0006" REF.START="QS0006" CODE="201D"/>.</P></QUOT.S></P><P>Asetuksella annetun suojan laajuus määritellään 13 artiklassa, jossa säädetään seuraavaa:</P><P><QUOT.S LEVEL="1"><LIST TYPE="ARAB"><ITEM><NP><NO.P><QUOT.START ID="QS0007" REF.END="QE0007" CODE="201D"/>1.</NO.P><TXT>Rekisteröidyt nimitykset on suojattu:</TXT><P><LIST TYPE="alpha"><ITEM><NP><NO.P>a)</NO.P><TXT>suoralta tai välilliseltä rekisteröidyn nimityksen kaupalliselta käytöltä tuotteissa, joita rekisteröinti ei koske, siinä määrin kuin tuotteet ovat verrattavissa tällä nimityksellä rekisteröityihin tuotteisiin tai siinä määrin kuin nimityksen käytöllä voi hyötyä suojatun nimityksen maineesta;</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>b)</NO.P><TXT>väärinkäytöltä, jäljittelyltä tai mielleyhtymiltä, vaikka tuotteen oikea alkuperä on merkitty tai vaikka suojattu nimi on käännetty tai siihen on liitetty ilmaisu kuten <QUOT.START ID="QS0008" REF.END="QE0008" CODE="2019"/>laatu<QUOT.END ID="QE0008" REF.START="QS0008" CODE="2019"/>, <QUOT.START ID="QS0009" REF.END="QE0009" CODE="2019"/>tyyppi<QUOT.END ID="QE0009" REF.START="QS0009" CODE="2019"/>, <QUOT.START ID="QS0010" REF.END="QE0010" CODE="2019"/>menetelmä<QUOT.END ID="QE0010" REF.START="QS0010" CODE="2019"/>, <QUOT.START ID="QS0011" REF.END="QE0011" CODE="2019"/>tuotettu kuten<QUOT.END ID="QE0011" REF.START="QS0011" CODE="2019"/>, <QUOT.START ID="QS0012" REF.END="QE0012" CODE="2019"/>jäljitelmä<QUOT.END ID="QE0012" REF.START="QS0012" CODE="2019"/> tai muu samankaltainen ilmaisu;</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>c)</NO.P><TXT>muilta vääriltä tai harhaanjohtavilta merkinnöiltä mitä tulee tuotteen lähtöpaikkaan, alkuperään, tuotteen laatuun tai olennaisiin ominaisuuksiin, jotka on merkitty sisä- tai ulkopakkaukseen, mainoksiin tai tuotetta koskeviin asiakirjoihin sekä tuotteen pakkaamiseen tavalla, joka on omiaan<?PAGE NO="I-1546"?> antamaan väärän kuvan tuotteen alkuperästä;</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>d)</NO.P><TXT>muilta käytännöiltä, jotka saattaisivat johtaa yleisöä harhaan tuotteen todellisen alkuperän suhteen.</TXT></NP></ITEM></LIST></P><P>— — <QUOT.END ID="QE0007" REF.START="QS0007" CODE="201D"/></P></NP></ITEM></LIST></QUOT.S></P><P>Lisäksi asetuksen 8 artiklan mukaan <QUOT.START ID="QS0013" REF.END="QE0013" CODE="201D"/>mainintoja <QUOT.START ID="QS0014" REF.END="QE0014" CODE="2019"/>SAN<QUOT.END ID="QE0014" REF.START="QS0014" CODE="2019"/> [suojattu alkuperänimitys], <QUOT.START ID="QS0015" REF.END="QE0015" CODE="2019"/>SMM<QUOT.END ID="QE0015" REF.START="QS0015" CODE="2019"/> [suojattu maantieteellinen merkintä] tai vastaavia perinteisiä kansallisia merkintöjä saadaan käyttää ainoastaan tämän asetuksen mukaisissa maataloustuotteissa ja elintarvikkeissa<QUOT.END ID="QE0013" REF.START="QS0013" CODE="201D"/>.</P><P>Asetuksen 3 artikla, jonka mukaan <QUOT.START ID="QS0016" REF.END="QE0016" CODE="201D"/>nimityksiä, joista on tullut yleisnimiä, ei voi rekisteröidä<QUOT.END ID="QE0016" REF.START="QS0016" CODE="201D"/>, on nyt käsiteltävän asian kannalta erityisen merkityksellinen. Tässä artiklassa säädetään lisäksi seuraavaa:</P><P><QUOT.S LEVEL="1"><P><QUOT.START ID="QS0017" REF.END="QE0017" CODE="201D"/>Tässä asetuksessa <QUOT.START ID="QS0018" REF.END="QE0018" CODE="2019"/>nimityksellä, josta on tullut yleisnimi<QUOT.END ID="QE0018" REF.START="QS0018" CODE="2019"/> tarkoitetaan maataloustuotteen tai elintarvikkeen nimeä, josta on tullut maataloustuotteen tai elintarvikkeen yleinen nimi, vaikka se viittaakin paikkaan tai alueeseen, jossa tämä maataloustuote tai elintarvike on alun perin tuotettu tai jossa sitä on pidetty kaupan.</P><P>Sen määrittämiseksi, onko nimestä tullut yleisnimi, on otettava huomioon kaikki tekijät, ja erityisesti:</P><LIST TYPE="DASH"><ITEM><P>tilanne jäsenvaltiossa, josta nimi on peräisin, ja alueilla, joilla tuotetta käytetään;</P></ITEM><ITEM><P>tilanne muissa jäsenvaltioissa;</P></ITEM><ITEM><P>asiaa koskeva kansallinen lainsäädäntö tai yhteisön lainsäädäntö.</P></ITEM></LIST><P>Jos rekisteröintihakemus hylätään 6 ja 7 artiklassa määriteltyä menettelyä noudattaen sen vuoksi, että nimestä on tullut yleisnimi, komissio julkaisee tätä koskevan päätöksen <HT TYPE="ITALIC">Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.</HT></P><?PAGE NO="I-1547"?><NP><NO.P>2.</NO.P><TXT>Nimeä ei saa rekisteröidä alkuperänimitykseksi tai maantieteelliseksi merkinnäksi, jos se on ristiriidassa kasvilajikkeen tai eläinlajin nimen kanssa ja on sen vuoksi omiaan johtamaan yleisön harhaan tuotteen oikean alkuperän osalta.</TXT></NP><NP><NO.P>3.</NO.P><TXT>Ennen tämän asetuksen voimaantuloa neuvosto laatii ja julkaisee määräenemmistöllä komission ehdotuksesta <HT TYPE="ITALIC">Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä</HT> ohjeellisen esimerkkiluettelon sellaisista maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden nimistä, jotka kuuluvat tämän asetuksen soveltamisalaan ja joita pidetään 1 kohdan mukaisina yleisniminä ja joita ei sen vuoksi voida rekisteröidä tämän asetuksen perusteella.<QUOT.END ID="QE0017" REF.START="QS0017" CODE="201D"/></TXT></NP></QUOT.S></P><P>Asetuksessa vahvistetun suojan edellytyksenä on asianomaisen nimityksen rekisteröiminen suojattujen alkuperänimitysten ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen rekisteriin; rekisteröiminen on suoritettava asetuksessa vahvistettujen menettelysäännösten mukaisesti. Käsiteltävänä olevassa asiassa on otettava huomioon niin kutsuttu yksinkertaistettu menettely, josta säädetään asetuksen 17 artiklassa ja joka koskee jo olemassa olevien nimitysten rekisteröintiä. Kyseisessä artiklassa säädetään seuraavaa:</P><P><QUOT.S LEVEL="1"><LIST TYPE="ARAB"><ITEM><NP><NO.P><QUOT.START ID="QS0019" REF.END="QE0019" CODE="201D"/>1.</NO.P><TXT>Kuuden kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaan tulosta jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle nimet, joilla on oikeudellinen suoja, tai jäsenvaltioissa, joissa suojajärjestelmää ei ole, käytössä vakiintuneet nimitykset, jotka ne haluavat rekisteröidä tämän asetuksen mukaisesti.</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>2.</NO.P><TXT>Komissio rekisteröi 1 kohdassa tarkoitetut 2 ja 4 artiklan mukaiset nimitykset 15 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen. Edellä olevaa 7 artiklaa ei sovelleta. Yleisnimiä ei kuitenkaan rekisteröidä.</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>3.</NO.P><TXT>Jäsenvaltiot voivat säilyttää kansallisen suojan 1 artiklan mukaisesti ilmoitetuille nimityksille, kunnes päätös niiden rekisteröinnistä on tehty.<QUOT.END ID="QE0019" REF.START="QS0019" CODE="201D"/></TXT></NP></ITEM></LIST></QUOT.S></P></NP><NP><NO.P>3.</NO.P><TXT>Seuraavaksi siirryn tarkastelemaan kyseisten kanteiden taustalla olevia tosiseikkoja. Aluksi on kuvailtava lyhyesti fetajuuston tunnuspiirteitä. Kyseinen termi — joka on peräisin italian kielestä ja tarkoittaa viipaletta — kuvaa suolavedessä olevaa perinteistä valkoista juustoa, jota on ikimuistoisista ajoista saakka valmistettu kaikkialla Kreikassa sekä muissa Balkanin maissa.<NOTE NOTE.ID="E0004" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Ne Balkanin maat, joissa fctajuustoa on perinteisesti valmistettu, vaikuttavat olevan erityisesti Albania, Bulgaria, Kypros, Romania ja entinen Jugoslavia.</P></NOTE> Valmistusmenetelmänä käytetään luonnonmukaista hyydyttä-</TXT><?PAGE NO="I-1548"?><P>mistä ilman puristusta,<NOTE NOTE.ID="E0005" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Julkisasiamies Ruiz-Jarabo Colomcr kuvaili asiassa <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="C-317/95" YEAR="1997" PAGE.ECR="I-4681">C-317/95, Canadanc Cheese Trading ja Kouri (Kok. 1997, s. I-4681)</REF.DOC.ECR>, joka poistettiin rekisteristä yhteisöjen tuomioistuimen presidentin <DATE ISO="19970808">8.8.1997</DATE> antamalla määräyksellä, <DATE ISO="19970624">24.6.1997</DATE> antamassaan ratkaisuehdotuksessa fetan valmistusmcncttclyn keskeisiä vaiheita seuraavalla tavalla:</P><QUOT.S LEVEL="1"><LIST TYPE="DASH"><ITEM><NP><NO.P><QUOT.START ID="QS0020" REF.END="QE0020" CODE="201D"/>—</NO.P><TXT>Maito hyytyy luonnollisesti juoksettccn tai muiden vastaavalla tavalla vaikuttavien eläinperäisten entsyymien avulla.</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>—</NO.P><TXT>Juustoaincs kaadetaan rci'itcttyihin muotteihin, joissa se valuu luonnollisella tavalla ilman puristusta. Juustoaincs kiinteytyy sitä mukaa kuin siitä valuu maitoa. Se peitetään sitten suolakcrroksclla, jonka ansiosta kehittyy kypsymistä edistävä mikrokasvusto.</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>—</NO.P><TXT>Seuraavaksi juustoaincs laitetaan puisiin tai metallisiin astioihin, joihin lisätään suolavettä, jonka natriumkloridipitoisuus on 7 prosenttia. Astiat viedään kypsytyshuoncisiin, joiden lämpö- ja kosteusoloja valvotaan tiukasti.</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>—</NO.P><TXT>Astiat ovat kypsytystiloissa kaksi viikkoa, minkä jälkeen ne siirretään kylmätiloihin hieman yli kuudeksi viikoksi. Kypsytysproscssi kestää siten kaksi kuukautta<QUOT.END ID="QE0020" REF.START="QS0020" CODE="201D"/> (15 kohta).</TXT></NP></ITEM></LIST></QUOT.S></NOTE> ja näin saatu tuote on rakenteeltaan tiivistä ja luonnonvalkoista ja sillä on sille ominainen tuoksu sekä kevyesti hapan, suolainen ja rasvainen maku.</P><P>Kreikassa ei ollut ennen vuotta 1988 fetajuuston valmistusta koskevaa kansallista lainsäädäntöä. Tuotantopaikkoja on paljon, ja tuotteesta on siis olemassa useita paikallisia tai alueellisia muunnoksia. Sekä eri jäsenvaltioissa että kolmansissa maissa on kansainvälisten teknisten eritelmien puuttuessa kehitetty muita fetajuuston valmistusmenetelmiä, jotka kuitenkin eroavat Kreikassa käytetyistä menetelmistä. Erot muodostuvat siitä, että raaka-aineena käytetään lehmänmaitoa Kreikassa käytettävän lampaan- ja/tai vuohenmaidon sijaan ja että valmistusmenetelmänä käytetään luonnonmukaista valuttamista nykyaikaisempaa ja taloudellisempaa teollista valmistusmenetelmää, ultrasuodattamista. Kreikan lisäksi fetajuuston tuotanto on yhteisössä keskittynyt ennen kaikkea Tanskaan (suurin tuottaja), jossa tuotanto alkoi 60-luvulla, sekä Saksaan, Alankomaihin ja Ranskaan.<NOTE NOTE.ID="E0006" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Ranskassa on lehmänmaitoa fetan raaka-aineena käyttävän tuotannon lisäksi myös lampaanmaitoa raaka-ainccna käyttävää tuotantoa. Kyseisiä alueita ovat Korsika sekä Ranskan kcskiylängöllä sijaitsevat muut alueet, esimerkiksi Roquefort. Kolmansien maiden osalta fetan tuotantoa ja kulutusta on Iranissa ja Saudi-Arabiassa, joissa tuote valmistetaan pääasiallisesti lampaan- ja/tai vuohenmaidosta, sekä Uudessa-Seelannissa ja Yhdysvalloissa, joissa kuitenkin lehmänmaidosta valmistettu feta on yleisintä.</P></NOTE></P></NP><NP><NO.P>4.</NO.P><TXT>Kuten on jo todettu, fetan tuotannon ja markkinoille saattamisen edellytysten sääntely alkoi Kreikassa vuonna 1988,<NOTE NOTE.ID="E0007" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Ministeriön päätös nro 2109/88, tehty <DATE ISO="19881205">5.12.1988</DATE>.</P></NOTE> ja se huipentui vuonna 1994 tehtyyn päätökseen,<NOTE NOTE.ID="E0008" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Apulaismaatalousministcrin <DATE ISO="19940111">11.1.1994</DATE> tekemä päätös nro 313025/94.</P></NOTE> jolla alkuperänimitys feta otettiin käyttöön kansallisella tasolla.</TXT><P>Kreikan hallitus haki <DATE ISO="19940121">21.1.1994</DATE> päivätyllä kirjeellään nimityksen feta rekisteröimistä SAN:ksi asetuksen N:o 2081/92 17 artiklassa tarkoitetussa yksinkertaistetussa menettelyssä. Asetuksen 15 artiklan mukaisesti komissio esitti tässä artiklassa tarkoitetulle komitealle <DATE ISO="19960119">19.1.1996</DATE> luettelon niistä nimityksistä, joiden rekisteröintiä oli haettu. Nimitys feta mainittiin tässä luettelossa. Koska komitea ei antanut lausuntoaan sille asetetussa määräajassa, komissio teki neuvostolle <DATE ISO="19960306">6.3.1996</DATE> 15 artiklan neljännen kohdan mukaisen ehdotuksen. Myöskään neuvosto ei tehnyt päätöstä säädetyssä määräajassa. Tämän vuoksi komissio antoi <DATE ISO="19960612">12.6.1996</DATE> 15 artiklan viidennen kohdan<?PAGE NO="I-1549"?> nojalla riidanalaisen asetuksen, jolla nimitys feta rekisteröitiin SAN:ksi.<NOTE NOTE.ID="E0009" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Ks. riidanalaisen asetuksen liite A, otsikko Juustot, alaotsikko Kreikka.</P></NOTE></P></NP><NP><NO.P>5.</NO.P><TXT>Tanskan kuningaskunta, Saksan liittotasavalta ja Ranskan tasavalta nostivat kumoamiskanteet tästä asetuksesta.<NOTE NOTE.ID="E0010" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Kyseiset kolme asiaa yhdistettiin yhteisöjen tuomioistuimen presidentin <DATE ISO="19971127">27.11.1997</DATE> antamalla määräyksellä. On huomattava, että fctajuustoa Tanskassa, Saksassa ja Ranskassa tuottavat tietyt yritykset nostivat ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa samaan aikaan kolme kannetta riidanalaisen asetuksen kumoamiseksi tässä oikeusasteessa (asiat T-139/96, T-140/96 ja T-141/96). Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin totesi <DATE ISO="19970220">20.2.1997</DATE> antamissaan kolmessa määräyksessä, että toimivalta kuuluu yhteisöjen tuomioistuimelle. Yhteisöjen tuomioistuin puolestaan palautti asiat ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimeen <DATE ISO="19980529">29.5.1998</DATE> antamillaan määräyksillä. Nimitystä feta koskevan ongelman osalta on syytä ottaa huomioon edellä alaviitteessä 4 mainittu, asiassa Canadanc Cheese Trading ja Kouri annettu julkisasiamies Ruiz-Jarabo Colomcrin ratkaisuehdotus, jossa esitetyt kysymykset kuitenkin eroavat nyt käsiteltävässä asiassa esillä olevista kysymyksistä. Julkisasiamies korosti tässä asiassa seuraavaa: <QUOT.START ID="QS0021" REF.END="QE0021" CODE="201D"/>On nimittäin ajateltavissa, että nimitys feta ci täytä edellytyksiä, jotka asetuksessa N:o 2081/92 on asetettu SAN:n saamiselle yhteisössä, mutta että se toisaalta täyttää edellytykset, jotka maantieteellisiä nimityksiä koskevassa oikeuskäytännössä on asetettu, ja että se siten on perustamissopimuksen 36 artiklan mukaan perusteltu<QUOT.END ID="QE0021" REF.START="QS0021" CODE="201D"/> (44 kohta).</P></NOTE> Kreikan tasavalta osallistuu oikeudenkäyntiin väliintulijana tukeakseen vastaajana olevan komission vaatimuksia.</TXT></NP></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P>Pääasia</P></TI></TITLE><P>Kantajina olevat hallitukset väittävät, että siltä osin kuin nimitys feta rekisteröidään riidanalaisessa asetuksessa SAN:ksi, asetus on kahdeltakin kannalta pätemätön. Ensinnäkin kantajat katsovat, että asetuksen N:o 2081/92 2 artiklassa asetetut edellytykset sille, että tuotteen nimitys voitaisiin rekisteröidä SAN:ksi, eivät ole täyttyneet. Toiseksi semanttinen nimitys feta on yleisnimi, joten sitä ei kyseisen asetuksen 3 ja 17 artiklan säännösten mukaan voida suojata SAN:nä.</P><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P>Asetuksen N:o 2081/92 2 artiklan 2 kohdan rikkominen</P></TI></TITLE><NP><NO.P>6.</NO.P><TXT>Ensimmäisen väitteen osalta kantajat esittävät, että fetan rekisteröiminen SAN:ksi on vastoin asetuksen N:o 2081/92 2 artiklan 2 kohtaa, sillä rekisteröidyllä nimityksellä suojattavaan maantieteelliseen alueeseen kuuluu loppujen lopuksi Kreikka kokonaisuudessaan; tämä ei asetuksen mukaan ole mahdollista käsiteltävänä olevassa asiassa kyseessä olevan kaltaisten perinteisten, muiden kuin maantieteellisten nimitysten osalta. Sitä paitsi feta ei ole peräisin Kreikasta, vaan koko Balkanin alueelta.</TXT><P>Komissio, jota Kreikan hallitus tukee, kiistää kuitenkin tämän arvioinnin. Komission mukaan siihen maantieteelliseen alueeseen, josta feta on peräisin, ei sisälly Kreikka kokonaisuudessaan: ulkopuolelle on nimittäin jätetty Kykladien ja Sporadien saaristot sekä Kreetan saari, joissa kuitenkin tuotetaan perinteisesti fetaa vastaavaa valkoista juustoa suolavedessä. Fetan alkuperäalueena on siis<?PAGE NO="I-1550"?> Kreikan mantere sekä Lesboksen hallintoalue; näin määritelty alue muodostaa ilmastollisesti ja kasvistollisesti homogeenisen kokonaisuuden, joka antaa tällä alueella tuotetulle fetalle sen erityiset ominaisuudet.</P></NP><NP><NO.P>7.</NO.P><TXT>Kantajana olevien hallitusten väitteet on mielestäni hyväksyttävä. Ensinnäkin on huomattava, että asianosaiset ovat tarkastelleet kyseistä nimitystä aivan oikein suhteessa asetuksen N:o 2081/92 2 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuihin perinteisiin, muihin kuin maantieteellisiin nimityksiin. Nimitys feta on nimittäin peräisin latinan kielestä ja merkitsee viipaletta; näin ollen se ei ole <QUOT.START ID="QS0022" REF.END="QE0022" CODE="201D"/>alueen, määrätyn paikan tai-------maan nimi<QUOT.END ID="QE0022" REF.START="QS0022" CODE="201D"/>, kuten asetuksen 2 artiklan 2 kohdan a alakohdassa edellytetään maantieteellisten merkintöjen osalta. Siten on tutkittava, täyttyvätkö edellä mainitussa 2 artiklan 3 kohdassa säädetyt edellytykset sille, että feta olisi muu kuin maantieteellinen nimitys.</TXT><P>Vastauksen on mielestäni oltava kieltävä seuraavista syistä.</P><P>Ensinnäkin vain jonkin <HT TYPE="ITALIC"><QUOT.START ID="QS0023" REF.END="QE0023" CODE="201D"/>alueen tai erityisen paikan alkuperätuotteella<QUOT.END ID="QE0023" REF.START="QS0023" CODE="201D"/></HT> voi asetuksen N:o 2081/92 mukaan olla suojattu alkuperänimitys;<NOTE NOTE.ID="E0011" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Ks. 2 artiklan 3 kohta. Kursivointi tässä.</P></NOTE> lisäksi on tärkeää, että <HT TYPE="ITALIC"><QUOT.START ID="QS0024" REF.END="QE0024" CODE="201D"/>2</HT> kohdan a alakohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitetut edellytykset<QUOT.END ID="QE0024" REF.START="QS0024" CODE="201D"/> täyttyvät eli että tuotteen laatu tai ominaisuudet <QUOT.START ID="QS0025" REF.END="QE0025" CODE="201D"/>ovat olennaisesti tai yksinomaisesti maantieteellisen ympäristön, joka käsittää sen luonnon ja inhimilliset tekijät, ansiota<QUOT.END ID="QE0025" REF.START="QS0025" CODE="201D"/> ja että tuotteen <QUOT.START ID="QS0026" REF.END="QE0026" CODE="201D"/>tuotanto, jalostus ja käsittely tapahtuu rajatulla maantieteellisellä alueella<QUOT.END ID="QE0026" REF.START="QS0026" CODE="201D"/>. Lisäksi asetuksessa kiistetään nyt käsiteltävässä asiassa tarkasteltavien nimitysten — eli perinteisten, muiden kuin maantieteellisten nimitysten — osalta merkityksellisellä tavalla se, että kyseinen maantieteellinen alue voisi olla jonkin valtion koko alue; tämä mahdollisuus hyväksytään tässä asetuksessa kuitenkin toisenlaisten nimitysten osalta.<NOTE NOTE.ID="E0012" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Sellaista tuotetta, jonka alkuperäalucena on jokin maa kokonaisuudessaan, kuvaavan nimityksen rekisteröiminen on nimittäin mahdollista — kylläkin vain erityistapauksissa — ainoastaan 2 artiklan 2 kohdan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan perusteella. Nyt kyseessä olevassa säännöksessä — cli 2 artiklan 3 kohdassa — ci kuitenkaan viitata ensimmäiseen vaan ainoastaan toiseen luetelmakohtaan, jossa tästä mahdollisuudesta ci säädetä. Asetuksen 2 artiklan 3 kohdassa mainitaan <QUOT.START ID="QS0027" REF.END="QE0027" CODE="201D"/>perinteiset maantieteelliset tai muut kuin maantieteelliset nimitykset, joilla on nimetty maataloustuote tai elintarvike, joka on alueen tai erityisen paikan alkuperätuote<QUOT.END ID="QE0027" REF.START="QS0027" CODE="201D"/> mutta ci jonkin kokonaisen maan alkuperätuote.</P></NOTE></P><P>Edellä mainituista säännöksistä heijastuu suojattuja nimityksiä koskeva perustavanlaatuinen edellytys: nimityksen kuvaamalla tuotteella on nimittäin oltava erityinen yhteys rajattuun maantieteelliseen alueeseen. Näin on oltava kahdeltakin näkökannalta: Ensinnäkin tuotteen on oltava peräisin tietyltä rajatulta alueelta. Lisäksi tuotteen alkuperän on annettava tuotteelle sen laatuun ja maineeseen liittyviä erityisiä piirteitä; asetuksessa edellytetään näin, kun siinä säädetään, että tuotteen laatu ja maine ovat <QUOT.START ID="QS0028" REF.END="QE0028" CODE="201D"/>olennaisesti tai yksinomaisesti maantieteellisen ympäristön<QUOT.END ID="QE0028" REF.START="QS0028" CODE="201D"/> ansiota.<NOTE NOTE.ID="E0013" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Ks. 2 artiklan 2 kohdan a alakohdan toinen luetelmakohta.</P></NOTE> Tähän on lisättävä, että tuotteen ja alueen välisen<?PAGE NO="I-1551"?> yhteyden on oltava sillä tavoin <HT TYPE="ITALIC">yksinomainen,</HT> että tuote on suunniteltu, kehitelty ja hyväksytty yksinomaisesti kyseisellä alueella eikä missään muualla. Vain tämä yksinomainen yhteys voi olla perusteena nimityksen käyttöä koskevan kollektiivisen monopoliaseman myöntämiselle tietylle ryhmälle tuottajia, jotka voivat käyttää nimitystä juuri sen vuoksi, että ne ovat sijoittautuneet tietylle alueelle.</P></NP><NP><NO.P>8.</NO.P><TXT>Nämä edellytykset eivät ole täyttyneet nyt käsiteltävässä asiassa. Kantajana olevat hallitukset ovat todenneet aivan oikein, että tuotteen ja tarkkaan määritellyn alueen välillä ei tässä tapauksessa ole yhteyttä, sillä nimityksen feta kattama maantieteellinen alue sisältää käytännössä koko Kreikan. Yhdyn tähän näkökantaan. On totta, kuten komissio on huomauttanut, että termiä <QUOT.START ID="QS0029" REF.END="QE0029" CODE="2019"/>alue<QUOT.END ID="QE0029" REF.START="QS0029" CODE="2019"/>, sellaisena kuin se esiintyy asetuksessa, ei ole ymmärrettävä hallinnollisessa merkityksessä; asetuksen mukaisesti voi siis olla olemassa alueita, jotka käsittävät yhden tai useampia hallinnollisia alueita. Kuitenkin on välttämätöntä, että ne ilmastolliset ja maastolliset luonnonolosuhteet, jotka takaavat tuotteen yhtenäisen laadun, vallitsevat kyseessä olevan maantieteellisen alueen kaikissa osissa. On siis välttämätöntä, että tuotteen ominaisuuksiin vaikuttavat erityiset olosuhteet ovat tosiasiallisesti samat kaikkialla kyseessä olevalla alueella. On selvää, että todennäköisyys tähän pienenee sen alueen, johon nimitys liittyy, kasvaessa, ja näin käy varsinkin silloin, kun kyse on alueesta, johon kuuluu jokin valtio lähes kokonaisuudessaan. Ei ole sattumaa, että jostain kokonaisesta valtiosta peräisin olevien tuotteiden nimityksen suojaaminen rajoitetaan kyseisessä asetuksessa erityistapauksiin,<NOTE NOTE.ID="E0014" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Ks. 2 artiklan 2 kohdan a alakohdan toinen luetelmakohta.</P></NOTE> ja sitä paitsi muihin kuin niihin tapauksiin, jotka koskevat nyt kyseessä olevia, muita kuin maantieteellisiä nimityksiä.</TXT><P>Vaikka tätä viimeksi mainittua näkökohtaa ei otettaisikaan huomioon, on kuitenkin olemassa eräs ensisijainen ja kattava peruste, joka mielestäni estää sen, että fetan voitaisiin katsoa olevan peräisin Kreikasta suojattuja alkuperänimityksiä koskevassa asetuksessa tarkoitetulla tavalla. On totta, että feta on eräs perinteisistä kreikkalaisista tuotteista. En kuitenkaan usko, että fetan voitaisiin määritellä olevan <HT TYPE="ITALIC">peräisin</HT> joltain erityiseltä kreikkalaiselta alueelta siten, että tuote olisi kehitelty ja hyväksytty yksinomaisesti tällä alueella alkuperäalueeseen liittyvine erityisine ominaisuuksineen. Ei nimittäin ole kiistetty, että feta on peräisin Balkanin alueelta ja että sen alku-peräalue on siis selvästi laajempi kuin jokin määrätty alue ja jopa laajempi kuin jokin valtio kokonaisuudessaan. Kyseinen tuote on siis peräisin alueelta, joka muodostuu useasta valtiosta ja on siten kooltaan asetuksessa tarkoitettua laajempi. Näin ollen se tuotteen ja alueen välinen erityinen ja tiivis yhteys puuttuu, joka asetuksen muodostamassa järjestelmässä on perusteena SAN:ksi rekisteröinnille.</P><P>En halua kiistää fetan tiivistä yhteyttä Kreikan gastronomiseen perintöön. Suojattujen alkuperänimitysten tehtävänä ei asetuksen järjestelmässä ole kuitenkaan kulinaaristen ja gastronomisten<?PAGE NO="I-1552"?> perinteiden suojaaminen muitta mutkitta: perinnettä suojataan myöntämällä yksinoikeus nimityksen käyttöön, koska perinne on hyväksytty ja sitä on kehitelty <HT TYPE="ITALIC">määrätyllä maantieteellisellä alueella</HT> ja erityisesti koska tuotteen erityinen laatu on juuri sen ansiota, että tuote on peräisin kyseiseltä alueelta, jossa yksinomaisesti esiintyy sellainen <QUOT.START ID="QS0030" REF.END="QE0030" CODE="201D"/>luonnon ja inhimillisten tekijöiden<QUOT.END ID="QE0030" REF.START="QS0030" CODE="201D"/> muodostama kokonaisuus, joka tekee tuotteesta ainutlaatuisen ja siten suojaamisen arvoisen.</P></NP><NP><NO.P>9.</NO.P><TXT>Edellä esitettyjen huomioiden nojalla riidanalaisen asetuksen kumoaminen on mielestäni perusteltua siltä osin kuin nimitys feta on rekisteröity siinä SAN:ksi. Kyseisen nimityksen tarkoittama tuote ei nimittäin ole peräisin tietyltä Kreikassa sijaitsevalta erityiseltä alueelta, jonka ansiota tuotteen laatu ja ominaisuudet olisivat. Toisaalta ei voida myöskään katsoa, että kyseinen tuote olisi peräisin koko Kreikasta eikä mistään muusta valtiosta, sillä tuote on ikimuistoisista ajoista alkaen ollut osa koko Balkanin alueen perinteistä juuston tuotantoa. Asetuksen N:o 2081/92 2 artiklan 2 kohdassa SAN:ksi rekisteröimisen olennaiseksi edellytykseksi asetettu edellytys, jonka mukaan tuotteella on oltava sellainen erityinen kaksitahoinen yhteys rajoitettuun maantieteelliseen alueeseen, että tuote on peräisin yksinomaisesti kyseiseltä alueelta ja sen laatu ja erityiset ominaisuudet ovat <QUOT.START ID="QS0031" REF.END="QE0031" CODE="201D"/>olennaisesti tai yksinomaisesti maantieteellisen ympäristön [-------] ansiota<QUOT.END ID="QE0031" REF.START="QS0031" CODE="201D"/>.</TXT></NP></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P>Onko nimitys feta yleisnimi</P></TI></TITLE><NP><NO.P>10.</NO.P><TXT>Edellä esitettyjen huomioiden perusteella on mahdollista arvioida myös kyseessä olevien hallitusten esittämää toista väitettä, joka koskee sitä, onko nimitys feta <HT TYPE="ITALIC">yleisnimi.</HT> Relevantti säännös on tältä osin asetuksen N:o 2081/92 3 artikla, jonka mukaan <QUOT.START ID="QS0032" REF.END="QE0032" CODE="201D"/>nimityksiä, joista on tullut yleisnimiä, ei voi rekisteröidä<QUOT.END ID="QE0032" REF.START="QS0032" CODE="201D"/>.<NOTE NOTE.ID="E0015" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Julkisasiamies Ruiz-Jarabo Colomcr tarkasteli edellä mainitussa asiassa Canadanc Cheese Trading ja Kouri antamassaan ratkaisuehdotuksessa oikeuskäytäntöä, joka koskee yleisnimiä, jotka määritellään <QUOT.START ID="QS0033" REF.END="QE0033" CODE="201D"/>nimityksiksi, jotka ovat osa yleisestä kulttuuri- ja gastronomiscsta perinnöstä ja joita voi pääsääntöisesti käyttää kuka tahansa tuottaja<QUOT.END ID="QE0033" REF.START="QS0033" CODE="201D"/> (28 kohta). Julkisasiamies Ruiz-Jarabo Colomcr totesi edelleen, että on turhaa etsiä <QUOT.START ID="QS0034" REF.END="QE0034" CODE="201D"/>yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännöstä määritelmää, joka valaisisi yleisnimen käsitettä<QUOT.END ID="QE0034" REF.START="QS0034" CODE="201D"/>. Nyt käsiteltävän asian kannalta on hyödyllistä täsmentää, että tämä oikeuskäytännössä omaksuttu suuntaus on muodostunut pääasiallisesti ennen asetuksen N:o 2081/92 antamista ja että käsiteltävänä olevaa asiaa koskevat tutkimukset on suoritettava kyseisen asetuksen 3 artiklassa vahvistettujen arviointiperusteiden nojalla; nämä arviointiperusteet ovat kuitenkin pääosin yhdenmukaisia aikaisemman oikeuskäytännön kanssa.</P></NOTE> Kyseisessä säännöksessä täsmennetään, että <QUOT.START ID="QS0035" REF.END="QE0035" CODE="201D"/>tässä asetuksessa <QUOT.START ID="QS0036" REF.END="QE0036" CODE="2019"/>nimityksellä, josta on tullut yleisnimi<QUOT.END ID="QE0036" REF.START="QS0036" CODE="2019"/>, tarkoitetaan maataloustuotteen tai elintarvikkeen nimeä, josta on tullut maataloustuotteen tai elintarvikkeen yleinen nimi, vaikka se viittaakin paikkaan tai alueeseen, jossa tämä maataloustuote tai elintarvike on alun perin tuotettu tai jossa sitä on pidetty kaupan<QUOT.END ID="QE0035" REF.START="QS0035" CODE="201D"/>.</TXT><P>Heti aluksi voidaan huomata, että yleisnimiä koskeva ongelma esitetään edellä mainitussa oikeussäännössä dynaamiselta näkökannalta. Yhteisön lainsäätäjä viittaa nimittäin <QUOT.START ID="QS0037" REF.END="QE0037" CODE="201D"/>nimityksiin, joista on <HT TYPE="ITALIC">tullut</HT> yleisnimiä<QUOT.END ID="QE0037" REF.START="QS0037" CODE="201D"/> ajan kuluessa, vaikka ne liittyivätkin <HT TYPE="ITALIC"><QUOT.START ID="QS0038" REF.END="QE0038" CODE="201D"/>alun perin<QUOT.END ID="QE0038" REF.START="QS0038" CODE="201D"/></HT> tiettyyn maantieteelliseen alueeseen, josta<?PAGE NO="I-1553"?> nimityksen tarkoittama tuote on peräisin. Kuten Ranskan hallitus on kuitenkin aivan oikein todennut, nyt kyseessä oleva nimitys ei kuvaa tuotetta, joka on peräisin juuri joltain Kreikassa olevalta määrätyltä alueelta ja josta on myöhemmin tullut maataloustuotteen tai elintarvikkeen yleinen nimi. Toistan, että fetan ei voida määritellä olevan peräisin Kreikasta tai vielä vähemmän joltain Kreikassa sijaitsevalta erityiseltä alueelta. Asiaa johdonmukaisesti tarkastellen fetasta ei siis ole <QUOT.START ID="QS0039" REF.END="QE0039" CODE="201D"/>tullut yleisnimeä<QUOT.END ID="QE0039" REF.START="QS0039" CODE="201D"/>; päinvastoin feta ei ole koskaan ollutkaan erityinen nimitys, sillä se ei ole koskaan kuvannut <HT TYPE="ITALIC">tiettyä</HT> sellaista erityistä tuotetta, joka on peräisin joltain tietyltä maantieteelliseltä alueelta ja jolla on juuri tämän ansiosta <HT TYPE="ITALIC">tiettyjä</HT> erityisiä ominaisuuksia. Toisin sanoen fetasta ei edellä esitetyn näkökannan mukaan ole <HT TYPE="ITALIC">tullut</HT> yleisnimeä vaan se on <HT TYPE="ITALIC">aina</HT> ollut sellainen. Koska nimityksiä, joista on tullut yleisnimiä, ei 3 artiklan mukaan voida rekisteröidä, sellaisia nimityksiä, jotka ovat jo alun perin olleet yleisnimiä, ei sitä suuremmalla syyllä voida rekisteröidä.</P></NP><NP><NO.P>11.</NO.P><TXT>Olkaamme kuitenkin perusteellisia ja olettakaamme, että nimitys feta olisi alun perin liittynyt määrättyyn paikkaan tai alueeseen. Joka tapauksessa perusteet sen toteamiseksi, että kyseisestä nimityksestä on myöhemmin tullut 3 artiklassa tarkoitettu yleisnimi, ovat mielestäni olemassa. Kyseisen säännöksen mukaan säännöksen tulkitsijan on otettava huomioon kaikki säännöksessä mainitut tekijät ja seikat, ja <QUOT.START ID="QS0040" REF.END="QE0040" CODE="201D"/>erityisesti:</TXT><P><LIST TYPE="DASH"><ITEM><P>tilanne jäsenvaltiossa, josta nimi on peräisin, ja alueilla, joilla tuotetta käytetään;</P></ITEM><ITEM><P>tilanne muissa jäsenvaltioissa;</P></ITEM><ITEM><P>asiaa koskeva kansallinen lainsäädäntö tai yhteisön lainsäädäntö<QUOT.END ID="QE0040" REF.START="QS0040" CODE="201D"/>.</P></ITEM></LIST></P><P>Miten edellä mainittuja arviointiperusteita pitäisi soveltaa? Arvioitaessa Kreikan kansallista tilannetta tällä hetkellä on mahdollista, että sen kuluttajat eivät pidä termiä feta yleisnimenä. Julkisasiamies Ruiz-Jarabo Colomer tutki tätä kysymystä asiassa Canadane Cheese Trading ja Kouri, mutta ainoastaan sen ongelman osalta, oliko termistä feta mahdollisesti tullut yleisnimi Kreikan kansallisilla markkinoilla. Julkisasiamies totesi tässä yhteydessä seuraavaa: <QUOT.START ID="QS0041" REF.END="QE0041" CODE="201D"/>Kreikassa pääasiallisesti tuotetusta fetasta poikkeavan fetatyypin tuotanto muissa jäsenvaltioissa on voinut muuttaa nimityksen feta yleisnimeksi näissä jäsenvaltioissa.<QUOT.END ID="QE0041" REF.START="QS0041" CODE="201D"/><NOTE NOTE.ID="E0016" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Edellä mainittu asiassa Canadane Chccsc Trading ja Kouri annettu ratkaisuehdotus, 77 kohta.</P></NOTE> Edellä mainitun 3 artiklan mukaan on tehtävä juuri tällainen koko yhteisön aluetta koskeva kokonaisarviointi. Kyseisestä säännöksestä nimittäin seuraa, että sen tutkiminen,<?PAGE NO="I-1554"?> onko nimitys yleistynyt peruuttamattomasti, on suoritettava ottaen huomioon — 3 artiklaa toistaen — <HT TYPE="ITALIC">kaikki tekijät,</HT><NOTE NOTE.ID="E0017" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Tämän perusteella voidaan suhteellistaa komission sille mielipidetutkimukselle antama ratkaiseva merkitys, joka tehtiin kuluttajille vuonna 1994 ja josta ilmenee, että suurin osa haastatelluista yhdisti termin feta juustoon ja moni juuri kreikkalaiseen juustoon.</P></NOTE> eli ei siis ainoastaan Kreikassa vaan myös muissa jäsenvaltioissa vallitseva tilanne.<NOTE NOTE.ID="E0018" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Toisaalta kyseinen arviointiperuste vaikuttaa mielestäni ainoalta, jossa noudatetaan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntöä, jonka mukaan kulutustottumukset vaihtelevat eri jäsenvaltioissa ja ne voivat vaihdella saman jäsenvaltion sisälläkin; muutokset ovat sisämarkkinoiden toteutumisen eräs seuraus. Tämän vuoksi yhteisöjen tuomioistuin totesi, että jäsenvaltion lainsäädännöllä ci saa <QUOT.START ID="QS0042" REF.END="QE0042" CODE="201D"/>vakiinnuttaa tiettyjä kulutustottumuksia sellaisen kotimaisen teollisuuden saavuttamien etujen säilyttämiseksi, jonka toiminta liittyy niiden tyydyttämiseen<QUOT.END ID="QE0042" REF.START="QS0042" CODE="201D"/>: ks. asia <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="170/78" YEAR="1980" PAGE.ECR="417">170/78, komissio v. Yhdistynyt kuningaskunta, tuomio <DATE ISO="19800227">27.2.1980</DATE> (Kok. 1980, s. 417)</REF.DOC.ECR> ja asia <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="178/84" YEAR="1987" PAGE.ECR="1227">178/84, komissio v. Saksa, tuomio <DATE ISO="19870312">12.3.1987</DATE> (Kok. 1987, s. 1227, 32 kohta)</REF.DOC.ECR>.</P></NOTE></P><P>Tältä näkökannalta katsoen sillä seikalla, että fetan tuotantoon ja kaupan pitämiseen sovelletaan Tanskassa, Saksassa ja Alankomaissa sellaisia kansallisia säädöksiä, jotka on annettu ennen Kreikan säädöksiä, on ratkaiseva merkitys. Toisaalta ei voida sanoa, että kyseisten maiden lainsäädännössä tarkoitettu feta eroaisi merkittävästi Kreikassa perinteisesti tuotetusta fetasta. On totta, että valmistustavoissa on eroja, jotka edellä esitetyllä tavalla liittyvät käytettävään maitoon (lehmänmaitoa lampaan- ja/tai vuohenmaidon sijaan) ja vähemmän merkityksellisesti valmistustapaan (ultrasuodattaminen luonnollisen valuttamisen sijaan). Mutta kuten julkisasiamies Ruiz-Jarabo Colomer totesi asiassa Canadane Cheese Trading ja Kouri,<NOTE NOTE.ID="E0019" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Mainittu edellä, ratkaisuehdotuksen 67 kohta.</P></NOTE> näistä eroista huolimatta <QUOT.START ID="QS0043" REF.END="QE0043" CODE="201D"/>lampaanmaidosta tai lampaan- ja vuohenmaidon sekoituksesta valmistettu feta ei eroa olennaisesti lehmänmaidosta valmistetusta fetasta. Fetaa voidaan valmistaa yhtä hyvin lampaan-, vuohen- kuin lehmänmaidosta ilman, että tästä aiheutuisi suuria eroja -------, minkä osoittavat kansainväliset normit, yhteisön lainsäädännön ja kaikkien muiden jäsenvaltioiden paitsi Kreikan kansallisen lainsäädännön fetaa koskevat viittaukset sekä näiden valtioiden kuluttajien odotukset<QUOT.END ID="QE0043" REF.START="QS0043" CODE="201D"/>.</P></NP><NP><NO.P>12.</NO.P><TXT>Sitä paitsi yhteisön lainsäädännössä — johon 3 artiklassa nimenomaisesti viitataan — fetaa ei ole milloinkaan pidetty erityisesti kreikkalaisen tuotteen alkuperänimityksenä eikä juustona, joka on valmistettava ehdottomasti lampaan- ja/tai vuohenmaidosta.<NOTE NOTE.ID="E0020" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Tältä osin on otettava huomioon maito- ja maitotuotealan tuista sellaisinaan vietäville tuotteille <DATE ISO="19751215">15 päivänä joulukuuta 1975</DATE> annettu komission asetus (ΕTΥ) N:o 3266/75 (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="324" DATE.PUB="1975" PAGE.FIRST="12">EYVL L 324, s. 12</REF.DOC.OJ>) ja tiettyjen maitotuotteiden vientitukien muuttamisesta <DATE ISO="19751219">19 päivänä joulukuuta 1975</DATE> annettu komission asetus (ETY) N:o 3322/75 (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="328" DATE.PUB="1975" PAGE.FIRST="40">EYVL L 328, s. 40</REF.DOC.OJ>), joissa vahvistetaan maito- ja maitotuotealan tuet ja joissa retalle myönnetään vientitukia tekemättä eroa sillä perusteella, mistä maidosta fcta on valmistettu. Sitä paitsi maito- ja maitotuotealan vientituista <DATE ISO="19861016">16 päivänä lokakuuta 1986</DATE> annetussa komission asetuksessa (ETY) N:o 3167/86 (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="294" DATE.PUB="1986" PAGE.FIRST="28">EYVL L 294, s. 28</REF.DOC.OJ>), jossa pelkästään lampaan- ja vuohenmaidosta tehty fcta erotetaan muista aineista valmistetusta fetasta, myönnetään tukia kaikille näille tuotteille. Ks. vastaavasti maataloustuotteiden nimikkeistöstä vientitukia varten <DATE ISO="19871217">17 päivänä joulukuuta 1987</DATE> annettu komission asetus (ETY) N:o 3846/87 (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="366" DATE.PUB="1987" PAGE.FIRST="1">EYVL L 366, s. 1</REF.DOC.OJ>).</P></NOTE> Komissio väittää, että kyseinen lainsäädäntö<?PAGE NO="I-1555"?> koskee tullialaa, joten se ei vaikuta siihen, onko nimitys yleisnimi. Vastaajana oleva toimielin unohtaa kuitenkin, että asetuksen N:o 2081/92 3 artiklassa velvoitetaan ottamaan huomioon yhteisön lainsäädäntö tutkittaessa sitä, onko nimitys mahdollisesti yleisnimi.<NOTE NOTE.ID="E0021" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Vuodelta 1991 peräisin olevassa tiedonannossa (elintarvikkeiden myynnissä käytettäviä nimityksiä koskeva komission tulkintatiedonanto, EYVL C 270, s. 2) komissio itse kehottaa ottamaan huomioon niiden arviointiperusteiden joukossa, joilla sellaiset <QUOT.START ID="QS0044" REF.END="QE0044" CODE="201D"/>tuotteen ominaisuudet<QUOT.END ID="QE0044" REF.START="QS0044" CODE="201D"/> voidaan tunnistaa, jotka voivat tehdä siitä sopimattoman myytäväksi kohdemaassa yleisnimeä käyttäen, <QUOT.START ID="QS0045" REF.END="QE0045" CODE="201D"/>mahdollisissa yhteisön säännöksissä olevat viittaukset ja etenkin yhteisiä tullitariffia sovellettaessa käytettävä tariffinimikkeistö<QUOT.END ID="QE0045" REF.START="QS0045" CODE="201D"/> (kursivointi tässä).</P></NOTE> Vaikka kyseisessä lainsäädännössä ei nimenomaisesti käsitellä kysymystä siitä, onko nimitys yleisnimi, siitä aivan selvästi käy ilmi, että fetaa ei ole koskaan pidetty tuotteena, joka on välttämättä peräisin Kreikasta tai joltain erityiseltä Kreikassa sijaitsevalta alueelta taikka joka valmistetaan yksinomaisesti kyseisessä maassa käytettyjen menetelmien mukaisesti. Tämä osoittaa, että ilmausta feta ei voida pitää yleisnimenä. Kyse ei myöskään ole sellaista yksinomaista tuotetta kuvaavasta nimityksestä, joka on tyypillisesti peräisin joltain määrätyltä alueelta ja joka on valmistettu tämän alueen perinteisten valmistusmenetelmien mukaisesti, vaan kyse on pikemminkin termistä, joka yhteisön lainsäätäjän ja kuluttajien jokapäiväisessä kielenkäytössä yhdistetään laajalle levinneeseen ja useissa yhteisön jäsenvaltioissa sekä monissa kolmansissa maissa valmistettavaan juustolajikkeeseen.</TXT><P>Näin ollen katson, että kantajina olevien hallitusten väitteet on hyväksyttävä myös siltä osin kuin ne koskevat sitä, onko nimitys yleisnimi.</P></NP><NP><NO.P>13.</NO.P><TXT>Kyseiset kantajina olevat hallitukset esittävät riidanalaisen asetuksen pätemättömyyden tueksi vielä muitakin väitteitä. Etenkin on todettava Saksan hallituksen väittävän, että termin feta rekisteröiminen SAN:ksi on vastoin EY:n perustamissopimuksen 30 artiklaa, joka sitoo paitsi jäsenvaltioita myös komissiota. Tältä osin se viittaa aikaisempaan asiassa Exportur annettuun tuomioon, jossa yhteisöjen tuomioistuin totesi, että <QUOT.START ID="QS0046" REF.END="QE0046" CODE="201D"/>jäsenvaltio ei voi 30 artiklan määräyksiä rikkomatta lainsäädäntötoimin varata sellaisia nimiä, joita on aiemmin käytetty riippumatta siitä, mistä tuotteet ovat lähtöisin, kotimaisille tuotteille siten, että pakotetaan muiden jäsenvaltioiden yritykset käyttämään tuntemattomia tai yleisön vähemmän arvostamia nimiä. Koska sellainen lainsäädäntö on syrjivää, se ei kuulu 36 artiklassa tarkoitetun poikkeuksen alaan<QUOT.END ID="QE0046" REF.START="QS0046" CODE="201D"/>.<NOTE NOTE.ID="E0022" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Asia <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="C-3/91" YEAR="1992" PAGE.ECR="I-5529">C-3/91, Exportur, tuomio <DATE ISO="19921010">10.10.1992</DATE> (Kok. 1992, s. I-5529, 29 kohta)</REF.DOC.ECR>.</P></NOTE></TXT><P>Tanskan hallitus puolestaan vetoaa suhteellisuusperiaatteen loukkaamiseen:<NOTE NOTE.ID="E0023" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Suhteellisuusperiaatteen loukkaamisen lisäksi Tanskan hallitus vetoaa syrjintäkiellon periaatteen loukkaamiseen: sen mukaan fela on nimittäin yleisnimi, jota on kohdeltava samalla tavoin kuin muitakin yleisnimiä, kuten brietä, joiden rekisteröiminen ci ole mahdollista.</P></NOTE> sen mukaan kreikkalaisen fetan suojaaminen olisi voinut (ja sen olisi pitänyt) tapahtua käyttämällä moniosaisia nimityksiä, eli siis yhdistämällä<?PAGE NO="I-1556"?> yleisnimeen feta tuotteen perinteinen valmistusalue, jolloin koko nimitys olisi esimerkiksi <QUOT.START ID="QS0047" REF.END="QE0047" CODE="201D"/>Makedonian feta<QUOT.END ID="QE0047" REF.START="QS0047" CODE="201D"/> tai <QUOT.START ID="QS0048" REF.END="QE0048" CODE="201D"/>Thrakin feta<QUOT.END ID="QE0048" REF.START="QS0048" CODE="201D"/>.</P><P>Lisäksi Tanskan hallitus katsoo, että kun komissio ei ole välittänyt useiden jäsenvaltioiden vastustuksesta rekisteröidessään fetan SAN:ksi, se on rikkonut EY:n perustamissopimuksen 5 artiklaa, jossa jäsenvaltioille ja yhteisön toimielimille asetetaan lojaalia yhteistyötä koskevia vastavuoroisia velvoitteita.</P><P>Ottaen huomioon edellä esitetyt näkökohdat, joiden perusteella ehdotan, että yhteisöjen tuomioistuin kumoaa riidanalaisen asetuksen, ei ole tarpeen tarkastella kyseisiä Tanskan hallituksen väitteitä, joiden tutkiminen on turhaa, koska kantajien muut väitteet on hyväksytty.</P></NP></GR.SEQ></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P>Ratkaisuehdotus</P></TI></TITLE><NP><NO.P>14.</NO.P><TXT>Edellä esitetyn perusteella ehdotan, että yhteisöjen tuomioistuin</TXT><P><LIST TYPE="DASH"><ITEM><P>kumoaa nimityksen feta rekisteröinnin SAN:ksi neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2081/92 17 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesta maantieteellisten merkintöjen ja alkuperäisnimitysten rekisteröinnistä <DATE ISO="19960612">12 päivänä kesäkuuta 1996</DATE> annetun komission asetuksen (EY) N:o 1107/96 liitteen A kohdassa;</P></ITEM><ITEM><P>velvoittaa komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.</P></ITEM></LIST></P></NP></GR.SEQ></CONTENTS.CONCLUSION></CONCLUSION>