C_202402206FI.000101.fmx.xml

Euroopan komission ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitean yhteistyöpöytäkirja

(C/2024/2206)

Johdanto

Euroopan komissio (jäljempänä ’komissio’) ja Euroopan sosiaali- ja talouskomitea (jäljempänä ’komitea’) katsovat, että on niiden yhteisen edun mukaista vahvistaa keskinäisiä suhteitaan panemalla täytäntöön tämä pöytäkirja, jossa esitetyt tiivistettyä yhteistyötä koskevat menettelytavat korvaavat 22. helmikuuta 2012 tehdyssä pöytäkirjassa määritellyt menettelytavat.

Nämä menettelytavat auttavat osaltaan luomaan edellytyksiä sille, että kansalaisyhteiskunnan organisaatiot pääsevät osallistumaan entistä enemmän Euroopan unionin toimintalinjojen muotoiluun ja päätöksentekoprosessiin sekä kansallisella tasolla että EU-tasolla ja että saadaan kehitettyä jatkuvaa järjestelmällistä vuoropuhelua niiden ja unionin toimielinten välillä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 11 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti.

Komitealle kuuluu perussopimuksissa sille uskotun tehtävän mukaisesti erityinen vastuu Euroopan unionin toimielinten ja toimintalinjojen demokraattisen oikeutuksen ja tuloksellisuuden parantamisesta. Komitealla on kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja SEU:n 13 artiklassa tarkoitettujen unionin toimielinten ensisijaisena yhdyssiteenä keskeinen rooli mainittujen toimielinten toteuttaessa SEU:n 11 artiklan määräyksiä.

Komission ja komitean tekemällä yhteistyöllä edistetään komitean tehtävänkuvauksessa määritettyjen komitean kolmen perustehtävän hoitamista:

—

varmistaa Euroopan parlamenttia, neuvostoa ja komissiota avustamalla, että EU:n toimintalinjaukset ja lainsäädäntö ovat tiiviimmin sidoksissa ruohonjuuritason taloudelliseen, sosiaaliseen ja yhteiskunnalliseen todellisuuteen. Tässä työssä se hyödyntää jäsentensä kokemusta ja edustuksellisuutta, käy vuoropuhelua ja pyrkii yleistä etua hyödyttävään konsensukseen.

—	edistää osallistavamman ja kansalaisia lähempänä olevan Euroopan unionin kehittämistä toimimalla järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan EU-tason institutionaalisena edustajana ja näkemysten välittäjänä ja sille tietoa jakavana keskustelufoorumina.

—	vaalia Euroopan unionin yhdentymiskehityksen perustana olevia arvoja ja edistää osallistavaa demokratiaa sekä kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden asemaa niin Euroopassa kuin muualla maailmassa.

Komissio tukee komitean neuvonantotehtävän (jota hoitavat jaostot, neuvoa-antava valiokunta ”teollisuuden muutokset” [CCMI] ja muut komitean elimet, kuten seurantaryhmät ja väliaikaiset ryhmät) vahvistamista niin unionin poliittisen päätöksentekoprosessin ja lainsäädäntätyön alku- kuin loppupäässä.

Komissio tukee tiivistä kumppanuutta komitean kanssa, jotta saadaan luotua vauras, sosiaalisesti osallistava ja ympäristön kannalta kestävä unioni, jossa hyödynnetään kaikki digitaalisen yhteiskunnan ja talouden tarjoamat mahdollisuudet. Komissio ja komitea pitävät kumpikin tärkeänä Euroopan unionin perusarvojen ja oikeusvaltion suojelemista, houkuttelevan liiketoimintaympäristön tarjoamista, täystyöllisyyden ja sosiaalisen edistyksen tavoittelua sekä ympäristönsuojelun korkeaa tasoa ja ympäristön laadun parantamista.

Komitea voi osallistua EU:n lainsäädännön täytäntöönpanon arviointiin erityisesti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 8–12 artiklassa vahvistettujen yleisesti sovellettavien määräysten osalta.

Komissio ja komitea tekevät yhteistyötä osallistavan demokratian kehittämiseksi unionin tasolla EU:n demokraattisen oikeutuksen parantamiseksi.

Komissio ja komitea pitävät tätä yhteistyötä ensisijaisena välineenä avoimen, läpinäkyvän ja säännöllisen vuoropuhelun organisoimiseksi etujärjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan kanssa SEU:n 11 artiklan mukaisesti.

Komissio tukee komitean pyrkimyksiä sujuvoittaa, lisätä ja jäsentää Euroopan järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan kuulemista ja vuoropuhelua sen kanssa sekä komitean hankkeita, joiden tavoitteena on kansalaisyhteiskunnan laaja osallistaminen. Komissio myös tukee komitean pyrkimyksiä tiivistää suhteita jäsenvaltioiden kansallisten talous- ja sosiaalineuvostojen ja vastaavien elinten verkostoon, jotta komitea voisi välittää järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan odotukset ja toiveet kaikessa laajuudessaan.

Komissio ja komitea voivat tulevaisuudessa määrittää uusia tapoja lujittaa yhteistyötään esimerkiksi Euroopan tulevaisuuskonferenssin ehdotuksiin pohjautuvassa toiminnassa.

I. Institutionaaliset ja hallinnolliset suhteet

Komission työohjelma

Komission puheenjohtaja esittelee strategiset tavoitteensa täysistunnolle komission toimikauden alussa.

Komitea esittää aina vuoden alkupuoliskolla poliittiset painopisteet, jotka se on valinnut tulevaksi vuodeksi komission työohjelman valossa, ja kertoo, miten se aikoo edistää työohjelman täytäntöönpanoa.

Komission puheenjohtaja ja/tai suhteista komiteaan vastaava varapuheenjohtaja tapaa(vat) komitean puheenjohtajan vähintään kerran vuodessa komission työohjelman valmistelun aikana yhteistä etua koskevien kysymysten tarkastelemiseksi.

Komitea järjestää aina vuoden jälkipuoliskolla Euroopan unionin tulevaisuutta käsittelevän keskustelun, jossa komission puheenjohtaja tai suhteista komiteaan vastaava varapuheenjohtaja esittelee Euroopan unionin strategiset painopistealat seuraavaksi vuodeksi.

Kokoukset ja tiedonvaihto

Komission jäseniä kutsutaan osallistumaan komitean työskentelyyn ja erityisesti täysistuntoihin keskustelemaan omaan vastuualueeseensa kuuluvista strategisista suuntaviivoista ja mahdollisista muista aiemmin sovituista aiheista. Komission jäsenet voivat myös pyytää mahdollisuutta käyttää puheenvuoro täysistunnossa. Komission jäsenet tai poikkeustapauksessa ylemmät virkamiehet voivat pyytää, että heitä kuullaan komitean työvaliokunnan keskustellessa komission ehdotuksista.

Jaostojen ja CCMI:n puheenjohtajien tai edustajien ja vastaavien alojen vastuukomissaarien tai ylempien komission virkamiesten tapaamisia järjestetään vähintään kerran vuodessa yhteistä etua koskevien asioiden ja yhteistoimintamahdollisuuksien tarkastelemiseksi. Tapaamisia voidaan järjestää erikseen tai jaoston tai CCMI:n kokouksen tai konferenssin yhteydessä.

Komission edustajat osallistuvat komitean työhön käsiteltäessä heidän vastuualueisiinsa kuuluvia aiheita ja käyvät mahdollisuuksien mukaan kokouksissa, joihin heidät on kutsuttu. He esittelevät komission ehdotuksen tai muun tarkasteltavan asiakirjan ja antavat tietoa asian käsittelyn kulusta.

He tekevät vastuualoillaan tiivistä yhteistyötä vastaavia aiheita käsittelevien komitean kollegoiden kanssa.

Kuhunkin komission osastoon ja jaostojen ja CCMI:n sihteeristöihin nimetään koordinaattori tai vastuuhenkilö, ja he vaihtavat säännöllisesti tietoa ennen kaikkea komission osastojen työsuunnittelusta ja jaostojen työskentelyn painopistealoista sekä valitsevat mahdollisia yhteistoimintakohteita.

Komissio antaa tulevien kokoustensa esityslistat komitean puheenjohtajistolle tutustuttavaksi.

Kunkin komission osaston nimeämät koordinaattorit tapaavat komitean sihteeristön edustajia vähintään kerran vuodessa tietojen vaihtamiseksi tärkeimmistä komission ja komitean toteuttamista tai suunnittelemista molempia kiinnostavista toimista ja hankkeista.

Yhteistyöhankkeet

Komitean edustajia voidaan kutsua osallistumaan asiaan sovellettavien sääntöjen mukaisesti kaikenlaisiin komission asiantuntijaryhmiin, jotka käsittelevät komitean toimialaan kuuluvia aiheita, ottaen huomioon komission ja komitean painopistealat. Komissio ja komitea voivat tilanteen mukaan päättää sellaisten yhteistyöfoorumien tai tulevien hankkeiden yhteishallinnoinnista, jotka liittyvät komitean toimialaan kuuluviin aiheisiin.

Komitea voi tarvittaessa tehdä tiivistä aihekohtaista yhteistyötä komission hallintoyksiköiden kanssa eri tasoilla. Tällaiset yhteistyötoimet voivat olla vastavuoroisia ja koostua tietämyksen vaihdosta, yhteisestä osallistumisesta erilaisiin tapahtumiin sekä kertaluonteisista hankkeista.

II. Euroopan talous- ja sosiaalikomitean neuvoa-antava tehtävä

Komitea painottaa lainsäädäntätyön kunnollisen ohjelmasuunnittelun ja varhaisen tiedotuksen tärkeyttä erityisesti kiireellisissä ja arkaluonteisissa asioissa. Komitea pyrkii pitämään mielessä komission painopistealat ja määräajat oman työnsä organisoinnissa. Sitä varten komissio tiedottaa komitealle ehdotustensa aikataulusta jaostojen ja CCMI:n sekä komission osastojen välisen säännöllisen tietojenvaihdon yhteydessä.

Jos komissio muuttaa ehdotustaan huomattavasti verrattuna asiakirjaan, josta komitea on alun perin antanut lausunnon, ja jos asia kuuluu perussopimusten nojalla pakollisen kuulemismenettelyn piiriin, komissio varmistaa, että komiteaa kuullaan uudelleen.

Omaehtoinen kuuleminen ja oma-aloitteiset lausunnot

Sen jälkeen kun komission vuotuinen työohjelma sekä komission ja komitean ensisijaiset tavoitteet ovat tiedossa, komission pääsihteeri toimittaa komitealle luettelon ehdotuksista, joista komissio aikoo omaehtoisesti kuulla komiteaa. Luetteloon merkitään myös ne muut kuin lainsäädäntöasiakirjat, joista komissio aikoo pyytää komitean lausunnon.

Komissio ottaa huomioon, että komitea saattaa haluta milloin tahansa antaa lausunnon aiheesta, josta komitealla on mielestään tarvittavaa asiantuntemusta ja perehtyneisyyttä ja jossa se voi tuoda lisäarvoa.

10.

Jotta komission ja komitean yhteistyö olisi mahdollisimman tuloksellista, niiden molempien on valittava aiheet tarkasti, perussopimusten määräyksiä asianmukaisesti kunnioittaen.

Komissio tekee omaehtoista kuulemista koskevat päätöksensä erityisesti seuraavien seikkojen perusteella:

—	Käsiteltävä asia koskee yleistä etua ja kuuluu aloihin tai aiheisiin, joissa komitean lausunto voisi tuoda lisäarvoa unionin toimintalinjojen muotoiluun ja päätöksentekoprosessiin.

—	Menettely on omiaan käynnistämään keskustelun tiettyä alaa tai aihetta koskevien unionin toimenpiteiden tarpeellisuudesta.

Komitea jatkaa jo käynnistämiään ponnisteluja työskentelynsä rationalisoimiseksi ja keskittymiseksi etupäässä sellaisiin lausuntoihin, jotka todennäköisimmin tuovat todellista lisäarvoa unionin toimintalinjojen muotoiluun ja päätöksentekoprosessiin.

Valmistelevat lausunnot

11.

Muotoillessaan unionin toimintalinjoja ja suunnitellessaan työskentelyään komissio voi pyytää komiteaa laatimaan valmistelevia lausuntoja järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan kannalta erityisen tärkeiltä aloilta, joilla komissio arvioi komitealla olevan asiantuntemusta ja perehtyneisyyttä.

Kun komissio on hyväksynyt työohjelmansa, komissio ja komitea keskustelevat komission aloitteista ja pyrkivät valitsemaan yhdessä viisi valmistelevien lausuntojen aihetta. Valmistelevia lausuntoja koskevista pyynnöistä ilmoittaa komitealle suhteista komiteaan vastaava komission varapuheenjohtaja. Lausuntopyynnöissä esitetään tarkat ohjeet lausunnon antamisen tarkoitusperästä ja mahdollisesta laatimisaikataulusta. Komitea antaa valmistelevan lausuntonsa määräaikaan mennessä ja joka tapauksessa hyvissä ajoin niin, että komissio voi hyväksyä ehdotuksensa suunnitellusti.

Komissio ja komitea pyrkivät siihen, että valmistelevia lausuntoja koskevissa lausuntopyynnöissä noudatetaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jolla varmistetaan, että kansalaisyhteiskunnan kaikkien asiaankuuluvien osapuolten näkemys otetaan mahdollisimman laajasti huomioon.

Komission asiakirjojen toimittaminen ja komitean lausuntojen rakenne

12.

Komissio toimittaa komitealle kaikki komitean neuvoa-antavan tehtävän hoitamiseen tarvittavat asiakirjat ja tiedot samaan aikaan kuin se toimittaa ne Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

13.

Lausuntojensa ymmärrettävyyden parantamiseksi komitea pyrkii etenkin

—	tuomaan selkeästi esiin muutokset, joita se ehdottaa komission säädösehdotusten yksittäisiin kohtiin

—	esittämään tiivistelmän tärkeimmistä tekemistään suosituksista ja ehdotuksista.

Lausuntojen jatkotoimet

14.

Komissio huolehtii komitean laatimien lausuntojen, myös oma-aloitteisten lausuntojen, asianmukaisista jatkotoimista unionin toimintalinjojen ja päätösten valmistelussa. Tässä tarkoituksessa komissio perustelee järjestelmällisesti komitean lausuntojen sisältämien muutosehdotusten ja sisällöllisten suositusten huomioon ottamisen tai huomioimatta jättämisen.

Komissio toteuttaa valmistelevien lausuntojen poliittisia jatkotoimia, ja asiakokonaisuudesta vastaava komission jäsen tiedottaa näistä jatkotoimista mahdollisuuksien mukaan lausunnon hyväksymistä seuraavassa täysistunnossa. Komissio viittaa yleensä komitean valmistelevaan lausuntoon säädösehdotuksensa vaikutustenarvioinnissa.

Komissio sisällyttää hyväksymänsä lainsäädäntöasiakirjoja koskevat muutosehdotukset muutettuihin ehdotuksiinsa aina kun mahdollista.

Paremman sääntelyn agenda

15.

Komissio ja komitea tekevät yhteistyötä sääntelytyön kehittämiseksi käytännössä ja paremman sääntelyn agendan edistämiseksi. Komitea auttaa tässä tuomalla järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan näkemykset näyttöön perustuvan prosessin osaksi.

Komitea antaa panoksensa komission jälkiarviointeihin komission pyynnöstä. Komissio pyytää komiteaa valitsemaan seuraaviksi kahdeksi vuodeksi suunnitelluista arvioinneista ne, joihin komitea haluaisi osallistua lausunnon tai arviointikertomuksen muodossa komitean työjärjestyksen mukaisesti.

Komiteaa voidaan myös pyytää osallistumaan vaikutustenarviointeihin ja muihin arviointeihin liittyvien kuulemisten valmistelutyöhön. Komitea voi tässä yhteydessä avustaa komissiota sen järjestäessä kuulemisia aloilla, joilla on erityistä merkitystä kansalaisyhteiskunnalle. Komitea voi myös tiedottaa kohdeyleisöilleen niille tärkeimmistä julkisista kuulemisista laajemman yleisön saavuttamiseksi.

Komitea ja komissio jatkavat yhteistyötään paremman sääntelyn agendaan kuuluvan REFIT-ohjelman ja Fit for Future -foorumin puitteissa.

Komissio ja komitea tekevät strategista ennakointia koskevaa yhteistyötä hallinnollisella tasolla EU:n strategian ja politiikan analysointijärjestelmän (ESPAS) puitteissa. Komitea voi myös tukea komission ennakointitoimia välittämällä kansalaisyhteiskunnan näkemyksiä sekä tarjoamalla käyttöön jäsentensä ja verkostojensa asiantuntemuksen. Komissio auttaa komiteaa vahvistamaan ennakointivalmiuksiaan jakamalla tietoa ja kokemuksia muun muassa käytössä olevista prosesseista tai työkaluista.

III. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea ja järjestäytynyt kansalaisyhteiskunta

Kansalaisyhteiskunnan organisaatiot ja verkostot

16.

Komitealla on erityinen vastuu osallistavan demokratian periaatteen toteutumisesta. Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa annetaan komitealle täydentäviä mahdollisuuksia hoitaa tehtäväänsä ensisijaisena yhdyssiteenä järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan ja unionin toimielinten vuoropuhelussa.

Komissio ja komitea tekevät yhteistyötä tehostaakseen entisestään kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden osallistumista ja niiden kanssa käytävää vuoropuhelua sekä jäsenvaltioiden että Euroopan tasolla sekä edistääkseen kyseisten organisaatioiden mittavampaa osallistumista politiikan muotoiluun ja unionin lainsäädännön valmisteluun, kuten SEU:n 11 artiklassa edellytetään.

Komissio ja komitea edistävät yhteisesti järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja verkostojen keskenään käymää sekä niiden ja Euroopan unionin toimielinten välillä käytävää järjestelmällistä vuoropuhelua etenkin komitean perustaman yhteysryhmän välityksellä.

Komissio tukeutuu harjoittamassaan kuulemispolitiikassa tarpeen mukaan komitean apuun erityisesti pyrkiessään syventämään suhteitaan sekä unionin että unionin ulkopuolisten maiden järjestäytyneeseen kansalaisyhteiskuntaan. Siinä yhteydessä komitea tukee komissiota järjestämällä yhteisiä kuulemistilaisuuksia, seminaareja ja konferensseja, joihin osallistuu molempia kiinnostaviin poliittisiin kysymyksiin perehtyneitä toimijoita, kun komitealla on tarvittavaa osaamista ja asiantuntemusta mainituilta aloilta. Tällainen tapahtuma on erityisesti joka vuosi järjestettävät kansalaisyhteiskuntapäivät, joissa komissiota edustaa yleensä komissaari.

17.

Neuvonantotehtäväänsä hoitaessaan komitea konsultoi järjestäytynyttä kansalaisyhteiskuntaa järjestelmällisesti organisoimalla kuulemistilaisuuksia, seminaareja tai konferensseja, joiden tarkoituksena on koota mahdollisimman laajasti asianomaisten kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden näkemyksiä.

Komissio on valmis osallistumaan edellä mainittujen konsultoimisten organisoimiseen ja toteuttamiseen tarkoituksenmukaisimmaksi katsomallaan tavalla antamalla esimerkiksi logistista tai rahoitusapua.

18.

Komissio suhtautuu myönteisesti komitean apuun eurooppalaisen kansalaisaloitteen täytäntöönpanossa kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa. Komitea harkitsee tapauskohtaisesti oma-aloitteisten lausuntojen antamista asetetut vaatimukset täyttävistä eurooppalaisista kansalaisaloitteista hyvissä ajoin ennen kuin komissio tekee niistä päätöksensä, kun aloitteen aihe kuuluu komitean toimialoihin.

Komitea pyrkii parantamaan kansalaisaloitteen tuntemusta muun muassa järjestämällä vuosittain eurooppalaisen kansalaisaloitteen teemapäivän, joka tarjoaa tilaisuuden vuoropuheluun, parhaiden käytäntöjen vaihtoon ja verkostoitumiseen ja jossa komissiota edustaa yleensä komissaari.

Talouspolitiikan EU-ohjausjakso

19.

Komissio ja komitea pyrkivät edelleen lisäämään toimiensa ja aloitteidensa yhteisvaikutusta sellaisilla toiminta-aloilla, jotka eniten koskevat järjestäytynyttä kansalaisyhteiskuntaa. Niitä ovat erityisesti talouspolitiikan EU-ohjausjakso, kestävä kehitys ja ilmastonmuutoskysymykset mukaan luettuina, sisämarkkinoiden syventäminen, köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunta, maahanmuutto, energiahuolto, työllisyys ja osaaminen. Komitea antaa komissiolle kannanottonsa, joka auttaa täydentämään EU-ohjausjakson arviointia ja poliittisia suosituksia. Komitea seuraa EU-ohjausjakson painopisteiden täytäntöönpanoa, ja komissio ilmoittaa tarvittaessa komitealle näiden painopisteiden täytäntöönpanosta ohjausjakson etenemisen keskeisissä välivaiheissa.

Komitea esittää vuosittain tiiviissä yhteistyössä kansallisten talous- ja sosiaalineuvostojen ja vastaavien elinten verkoston kanssa tehdyn selvityksen, jossa arvioidaan kansalaisyhteiskunnan osallistumista kansallisten uudistusohjelmien laadintaan. Selvityksestä keskustellaan Eurooppa-neuvoston kevätkokousta edeltävässä komitean täysistunnossa.

Komitea kutsuu asiasta vastaavan komission jäsenen osallistumaan keskusteluun ja esittelemään vuotuisen selvityksen kestävästä kasvusta.

Kansallisten talous- ja sosiaalineuvostojen verkosto

20.

Komissio ja komitea pyrkivät edistämään kansalaisten sitoutumista unionin toimintalinjoihin. Komissio suhtautuukin myönteisesti komitean aikomukseen jatkaa kansallisten talous- ja sosiaalineuvostojen ja vastaavien elinten verkoston osallistamista tähän työhön.

Ulkoinen ulottuvuus ja yhteistyö unionin ulkopuolisen kansalaisyhteiskunnan kanssa

21.

Komitea pyrkii täydentämään unionin ulkosuhdetoimintaa käymällä vuoropuhelua sellaisten Euroopan unionin ulkopuolisten maiden ja maantieteellisten alueiden kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa, joihin unionilla on vakiintuneet suhteet. Komissio tukee komitean aloitteita unionin ulkopuolisten maiden järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan roolin vahvistamiseksi sekä vuoropuhelu- ja kuulemiskäytäntöjen ja niihin liittyvien rakenteiden edistämiseksi.

Komitea ja komissio edistävät yhteisvoimin kansalaisyhteiskuntamekanismien perustamista EU:n kolmansien maiden kanssa tekemien kauppasopimusten asiaankuuluvien osien täytäntöönpanon seurantaa varten ja varmistavat niiden hallinnoinnin ja toimivuuden. Komitea koordinoi komission tuella EU:n ja kolmansien maiden kansalaisyhteiskunnan edustajien yhteiskokouksia, joissa käsitellään kauppasopimusten täytäntöönpanoa.

IV. Kumppanuuteen perustuva EU-viestintä

22.

Komission ja komitean viestinnällä pyritään tuomaan Euroopan unionia lähemmäs kansalaisia ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioita, ja näiden viestintätoimien yhteisvaikutusten tehostaminen on erityisen tärkeää sekä komissiolle että komitealle. Kansalaisille ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioille suunnattu EU-viestintä on yhteisesti kaikkien unionin toimielinten ja elinten vastuulla. Euroopan unionin tehokas tiedotus ja viestintä on siis miellettävä ensi sijassa julkiseksi palvelutehtäväksi. Päämääränä on oltava antaa kansalaisille ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioille mahdollisuus osallistua kaikilla tavoin unionissa käytävään keskusteluun ja demokraattiseen prosessiin, jossa laaditaan unionin toimintalinjauksia ja päätöksiä.

23.

Sekä komissio että komitea katsovat, että on Euroopan unionin ja sen kansalaisten yleisen edun mukaista vahvistaa komission ja komitean välisiä suhteita myös tiedotuksen ja viestinnän alalla ja tehdä tiivistä yhteistyötä tätä tarkoitusta varten.

Koska vastuu EU-viestinnästä kuuluu kaikille EU:n toimielimille ja elimille, komissio ja komitea ovat säännöllisesti yhteydessä keskenään ja muiden EU:n toimielinten kanssa, myös ylimmällä johtotasolla, keskustellakseen tiedotus- ja viestintäasioista.

24.

Komissio ja komitea ovat yhtä mieltä tarpeesta yhdistää viestintä osaksi päätöksentekoa. Komissio toteaa, että kokoonpanonsa ja sille perussopimuksissa uskotun roolin ansiosta komitealla on keskeinen tehtävä luotaessa todellista julkista eurooppalaista vuoropuhelutilaa, jossa keskustellaan sellaisista kansalaisia eniten askarruttavista aiheista, jotka ovat Euroopan unionin tulevan rakentamisen kannalta ratkaisevassa asemassa. Komitean jäsenet levittävät komitean lähettiläinä tietoa komitean roolista ja tuloksista kansallisella ja EU:n tasolla. EU:n toimielimet ja elimet pääsevät hyötymään tästä komitean asiantuntemuksesta tiiviimmän toimielinten välisen yhteistyön ansiosta.

25.

Komissio ja komitea edistävät yhteisvoimin yhteisten tapahtumiensa joukkoviestimissä saamaa huomiota hyödyntäen käytettävissään olevia viestintäfoorumeita ja -välineitä. Komissio ja komitea tekevät julkisessa viestintä- ja tiedotustoiminnassaan kummankin erityisroolia tunnetuksi. Komissio ja komitea etsivät yhteistyömahdollisuuksia mediaseurannan alalla. Komitealle voitaisiin esimerkiksi antaa mahdollisuus käyttää tiettyjä komission lehdistöpalveluja.

26.

Komissio ja komitea ajantasaistavat ja saattavat toistensa tietoon luettelonsa päätoimipaikassaan ja jäsenvaltioissa vaikuttavista virallisista yhteyshenkilöistä noudattaen tietosuojasäännöksiä.

Komission edustustot jäsenvaltioissa ja kyseisistä maista vastaavat komitean yhteystahot informoivat toisiaan viestintäsuunnitelmistaan ja tekevät kumpikin parhaansa osallistuakseen toistensa järjestämiin tapahtumiin, mikäli se vain on tarkoituksenmukaista. Jäsenvaltioissa sijaitsevien komission edustustojen tilat ja palvelut ovat yhteisestä sopimuksesta käytettävissä komitean hankkeisiin, mikäli se on tarkoituksenmukaista ja logistisesti toteutettavissa. Myös Euroopan parlamentin tiedotustoimistojen konsultointi saattaa olla tarpeen tilanteen mukaan.

Tiiviimpään yhteistyöhön komission edustustojen kanssa voivat kuulua tuki komitean paikallistapahtumien järjestämiselle esimerkiksi kutsumalla toimittajia komitean lehdistötilaisuuksiin mahdollisesti edustustojen tiloihin sekä tietojen ja mahdollisesti tiedotusvälineiden yhteystietojen jakaminen, jos resurssit sen sallivat ja se on tietosuojasääntöjen mukaista.

Komitea voi järjestää edustustojen päälliköiden tapaamisia joko lähikokouksina, hybridimuodossa tai etäkokouksina, kun tällaisten tilaisuuksien konkreettisista tarpeista ja tavoitteista on päästy yhteisymmärrykseen.

27.

Komitea sekä sen jäsenet, kumppaniorganisaatiot ja kansalliset talous- ja sosiaalineuvostot ja vastaavat elimet muodostavat keskeisen tärkeän tiedotus- ja viestintäverkoston. Komissio osallistuu mahdollisuuksien mukaan kokouksiin, joita komitea järjestää yhdessä jäsentensä, näiden taustaorganisaatioiden sekä kansallisten talous- ja sosiaalineuvostojen ja vastaavien elinten kanssa.

V. Pöytäkirjan täytäntöönpano

28.

Komitean puheenjohtaja ja suhteista komiteaan vastaava komission varapuheenjohtaja seuraavat tämän pöytäkirjan täytäntöönpanon edistymistä vuoden välein. Seuranta perustuu komission ja komitean asiasta vastaavien hallintoyksiköiden komission ja komitean pääsihteerien alaisuudessa tekemiin arviointeihin.

Tehty Brysselissä 27. lokakuuta 2022

Euroopan komission puolesta

Maroš ŠEFČOVIČ

Varapuheenjohtaja

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puolesta

Christa SCHWENG

Puheenjohtaja