(1)

Ranska haki 7 päivänä elokuuta 2019 päivätyllä kirjeellä lupaa soveltaa direktiivin 2003/96/EY 19 artiklan nojalla satamassa kiinnitettyinä oleville meri- ja sisävesialuksille suoraan toimitettavaan sähköön, jäljempänä ’maasähkö’, alennettua verokantaa. Ranskan viranomaiset antoivat lisätietoja ja selvennyksiä 4 päivänä maaliskuuta 2020 ja 30 päivänä huhtikuuta 2020.

(2)

Alennetulla verokannalla, jota Ranska aikoo soveltaa, se pyrkii edistämään maasähkön käyttöönottoa ja käyttöä entisestään. Tällaisen sähkön käytön katsotaan olevan ympäristön kannalta vähemmän haitallinen tapa tyydyttää sähkön tarve satamassa kiinnitettyinä olevilla aluksilla kuin bunkkeriöljyn polttaminen kyseisillä aluksilla.

(3)

Siltä osin kuin maasähkön käytöllä vältetään satamassa kiinnitettyinä olevilla aluksilla poltettavan bunkkeriöljyn aiheuttamat ilmansaastepäästöt, se parantaa satamakaupunkien paikallista ilmanlaatua. Ranskan sähköntuotannon rakenteen erityisten edellytysten mukaisesti maasähkön käyttämisen bunkkeriöljyä polttamalla tuotetun sähkön sijasta lisäksi odotetaan vähentävän hiilidioksidipäästöjä, muita ilmansaasteita ja melua. Sen vuoksi toimenpiteen odotetaan edistävän unionin ympäristö-, terveys- ja ilmastopolitiikan tavoitteita.

(4)

Ranskalle annettava lupa soveltaa alennettua verokantaa maasähköön ei ylitä sitä, mikä on tarpeen tällaisen sähkön käytön lisäämiseksi, koska aluksilla tapahtuva sähköntuotanto on useimmissa tapauksissa edelleen kilpailukykyisempi vaihtoehto. Samasta syystä ja asiaankuuluvan teknologian melko pienen tämänhetkisen markkinaosuuden vuoksi kyseisen alennetun verokannan soveltaminen ei todennäköisesti johda merkittävään kilpailun vääristymiseen sen voimassaoloaikana eikä siten vaikuta kielteisesti sisämarkkinoiden toimivuuteen.

(5)

Direktiivin 2003/96/EY 19 artiklan 2 kohdan mukaisesti kunkin kyseisen direktiivin 19 artiklan 1 kohdan nojalla myönnettävän luvan on oltava ajallisesti tarkkaan rajattu. Jotta voidaan varmistaa, että lupa myönnetään riittävän pitkäksi ajanjaksoksi, joka kannustaa asiaankuuluvia taloudellisia toimijoita tekemään tarvittavat investoinnit, on aiheellista myöntää pyydetty lupa 1 päivän tammikuuta 2021 ja 31 päivän joulukuuta 2026 väliselle ajalle. Kuitenkin, jos neuvosto antaa maasähkön veroetuja koskevia yleisiä säännöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 113 artiklan tai jonkin muun kyseisen sopimuksen asiaankuuluvan määräyksen nojalla, kyseisen luvan soveltaminen olisi lopetettava tällaisten säännösten soveltamisen alkamispäivästä, jos tällaisia säännöksiä aletaan soveltaa ennen 31 päivää joulukuuta 2026.

(6)

Tämä päätös ei vaikuta valtiontukea koskevien unionin sääntöjen soveltamiseen,