|
Euroopan unionin |
FI L-sarja |
|
2025/835 |
6.5.2025 |
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2025/835,
annettu 5 päivänä toukokuuta 2025,
lopullisen tasoitustullin käyttöönotosta Argentiinasta peräisin olevan biodieselin tuonnissa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1037 18 artiklan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuetulta tuonnilta suojautumisesta 8 päivänä kesäkuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1037 (1), jäljempänä ’perusasetus’, ja erityisesti sen 18 artiklan,
sekä katsoo seuraavaa:
1. MENETTELY
1.1 Aiemmat tutkimukset ja voimassa olevat toimenpiteet
|
(1) |
Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, otti komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2019/244 (2) käyttöön tasoitustullit Argentiinasta peräisin olevan biodieselin tuonnissa, jäljempänä ’alkuperäiset toimenpiteet’. Tutkimukseen, joka johti alkuperäisten toimenpiteiden käyttöönottoon, viitataan jäljempänä ilmaisulla ’alkuperäinen tutkimus’. |
|
(2) |
Tällä hetkellä voimassa olevat tasoitustullit ovat 25–33,4 prosenttia otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien tuonnin osalta, 28,2 prosenttia otoksen ulkopuolisten yhteistyössä toimineiden yritysten osalta ja 33,4 prosenttia kaikkien muiden argentiinalaisten yritysten osalta. Komissio myös hyväksyi helmikuussa 2019 argentiinalaisten viejien tarjoamat sitoumukset (3), joissa on kyse vuotuisesta tullittomasta biodieselin kiintiöstä vähimmäishinnalla, joka perustuu Argentiinan viralliseen soijaöljyn hintaan lisättynä tuotantokustannuksilla ja rahdilla. |
|
(3) |
Biodieselin tuontiin sovelletaan tällä hetkellä polkumyyntitoimenpiteitä Kiinan kansantasavallasta (4), jäljempänä ’Kiina’, tai Amerikan yhdysvalloista (5), jäljempänä ’Yhdysvallat’, peräisin olevan tuonnin osalta ja tasoitustoimenpiteitä Indonesiasta (6) ja Yhdysvalloista (7) peräisin olevan tuonnin osalta. |
1.2 Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelupyyntö
|
(4) |
Julkaistuaan ilmoituksen toimenpiteiden voimassaolon lähestyvästä päättymisestä (8) komissio vastaanotti perusasetuksen 18 artiklan mukaisen tarkastelupyynnön. |
|
(5) |
Tarkastelupyynnön esitti 10 päivänä marraskuuta 2023 European Biodiesel Board, jäljempänä ’pyynnön esittäjä’ tai ’EBB’, biodieseliä valmistavan unionin tuotannonalan puolesta perusasetuksen 10 artiklan 6 kohdan mukaisesti. Tarkastelupyyntö perustui siihen, että toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti tuen jatkumiseen ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon toistumiseen. |
1.3 Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepano
|
(6) |
Ennen tarkastelun vireillepanoa komissio ilmoitti perusasetuksen 10 artiklan 7 kohdan mukaisesti Argentiinan viranomaisille (9) vastaanottaneensa asianmukaisesti todisteilla tuetun pyynnön ja kutsui Argentiinan viranomaiset neuvotteluihin. Neuvottelut järjestettiin 5 päivänä helmikuuta 2024. Molempia osapuolia tyydyttävään ratkaisuun ei kuitenkaan päästy Argentiinan viranomaisten tapauksessa. Perusasetuksen 18 artiklan 2 kohdan nojalla komissio laati näytön riittävyydestä muistion, johon sisältyy komission arviointi kaikesta sen käytettävissä olevasta näytöstä ja jonka perusteella tutkimus pantiin vireille. Kyseinen muistio sisältyy asianomaisten osapuolten tarkasteltavaksi tarkoitettuun asiakirja-aineistoon. Muistiossa esitettiin yhteenveto Argentiinan viranomaisten asiasta toimittamista huomautuksista, ja niitä käsiteltiin muistiossa. |
|
(7) |
Kun komissio oli asetuksen (EU) 2016/1036 (10) 15 artiklan 1 kohdalla perustettua komiteaa kuultuaan todennut, että oli olemassa riittävä näyttö toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun panemiseksi vireille, se pani 9 päivänä helmikuuta 2024 perusasetuksen 18 artiklan perusteella vireille Argentiinasta, jäljempänä ’asianomainen maa’, peräisin olevan biodieselin unioniin tuontia koskevan tarkastelun. Se julkaisi ilmoituksen vireillepanosta, jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’, Euroopan unionin virallisessa lehdessä (11). |
1.4 Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso ja tarkastelujakso
|
(8) |
Tuen jatkumista koskeva tutkimus kattoi 1 päivän lokakuuta 2022 ja 30 päivän syyskuuta 2023 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso’. Vahingon jatkumisen todennäköisyyden arvioinnin kannalta merkittäviä suuntauksia tarkasteltiin kaudella, joka ulottui 1 päivästä tammikuuta 2020 tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson loppuun, jäljempänä ’tarkastelujakso’. |
1.5 Asianomaiset osapuolet
|
(9) |
Komissio pyysi vireillepanoilmoituksessa asianomaisia osapuolia ottamaan siihen yhteyttä tutkimukseen osallistumista varten. Lisäksi komissio ilmoitti toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta nimenomaisesti pyynnön esittäjälle, muille tiedossa oleville unionin tuottajille, tiedossa oleville tuottajille Argentiinassa, Argentiinan viranomaisille, tiedossa oleville tuojille, tavarantoimittajille ja käyttäjille sekä järjestöille, joita asian tiedettiin koskevan, ja kehotti niitä osallistumaan tutkimukseen. |
|
(10) |
Asianomaisilla osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta ja pyytää kuulemista komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa. |
1.6 Vireillepanoa koskevat huomautukset
|
(11) |
Argentiinan biopolttoainekamari, jäljempänä ’CARBIO’, vastusti 15 päivänä maaliskuuta 2024 päivätyssä vastineessaan vireillepanoa siksi, että pyynnön vahinkoanalyysissa ei otettu huomioon muita merkityksellisiä tekijöitä, joista voi aiheutua vahinkoa. CARBIO väitti myös, että pyynnössä ei ollut riittäviä perusteita sille oletukselle, että jos tasoitustoimenpiteiden annettaisiin raueta, biodieselin tuonti Argentiinasta kasvaisi äkillisesti ja aiheuttaisi vahinkoa unionin tuotannonalalle. |
|
(12) |
Komissio katsoi, että pyyntö sisälsi riittävästi näyttöä sen osoittamiseksi, että toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti tuen jatkumiseen ja unionin tuotannonalalle aiheutuvan vahingon toistumiseen. On mahdollista, että pyynnössä on joitakin puutteita tai tekijöitä, jotka eivät ole kohtuudella unionin tuotannonalan käytettävissä, mutta tämä tilanne ei voi vaarantaa kokonaispäätelmää siitä, että näyttöä oli riittävästi lisätutkimuksen tekemiseksi. Näyttövaatimukset eivät myöskään ole samat tutkimuksen vireillepanoa ja muita vaiheita varten. Komissio hylkäsi CARBIOn väitteet. |
|
(13) |
CARBIO ja Argentiinan viranomaiset totesivat vireillepanoa koskevissa huomautuksissaan, että asiaankuuluvia lainsäädäntömuutoksia oli tehty alkuperäisen tutkimuksen jälkeen erityisesti Santa Fen maakunnan verovapauksien ja biodieseliä koskevan kotimaan valtuutuksen osalta. Ne totesivat lisäksi, että muita lainsäädäntömuutoksia on tarkoitus tehdä tutkimuksen aikana. |
|
(14) |
Komissio otti nämä tiedot huomioon johdanto-osan 35–51 ja 271–283 kappaleessa tarkoitetussa tukijärjestelmien analyysissa ja johdanto-osan 323–330 kappaleessa tarkoitetussa todennäköisyyttä koskevassa analyysissa. |
1.7 Otanta
|
(15) |
Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se saattaa soveltaa asianomaisiin osapuoliin otantaa perusasetuksen 27 artiklan mukaisesti. |
1.7.1 Unionin tuottajia koskeva otanta
|
(16) |
Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se oli valinnut alustavasti otoksen unionin tuottajista. Se valitsi otoksen, joka perustui samankaltaisen tuotteen tuotanto- ja myyntimäärien edustavuuteen unionissa 1 päivän lokakuuta 2022 ja 30 päivän syyskuuta 2023 välisenä aikana. Lisäksi otettiin huomioon otokseen sisältyvä tuotevalikoima. Otokseen valittiin neljä unionin tuottajaa. Vireillepanovaiheessa saatavilla olleiden tietojen perusteella otokseen valittujen unionin tuottajien osuus samankaltaisen tuotteen arvioidusta kokonaistuotannosta unionissa oli noin 15 prosenttia ja niiden osuus pyyntöön vastanneiden tuottajien unionin myynnistä 24 prosenttia. Komissio kehotti perusasetuksen 27 artiklan 2 kohdan mukaisesti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia alustavan otoksen valinnasta. Osapuolet eivät esittäneet huomautuksia. Unionin tuottajia koskevan otoksen katsottiin edustavan unionin tuotannonalaa. |
1.7.2 Tuojia koskeva otanta
|
(17) |
Voidakseen päättää otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valita otoksen komissio pyysi etuyhteydettömiä tuojia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa mainitut tiedot. |
|
(18) |
Yksi etuyhteydetön tuoja toimitti pyydetyt tiedot ja suostui osallistumaan otokseen. Vastausten vähäisen määrän vuoksi komissio päätti, ettei otanta ollut tarpeen. |
1.7.3 Argentiinalaisia vientiä harjoittavia tuottajia koskeva otanta
|
(19) |
Pystyäkseen päättämään otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valitsemaan otoksen komissio pyysi kaikkia Argentiinassa toimivia tuottajia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa täsmennetyt tiedot. Lisäksi komissio pyysi Argentiinan edustustoa nimeämään muita mahdollisia tuottajia, jotka voisivat olla kiinnostuneita osallistumaan tutkimukseen, ja/tai ottamaan yhteyttä niihin. |
|
(20) |
Seitsemän vientiä harjoittavaa tuottajaa asianomaisesta maasta toimitti pyydetyt tiedot ja suostui osallistumaan otokseen. Komissio valitsi perusasetuksen 27 artiklan 1 kohdan mukaisesti kahteen ryhmään kuuluvien kolmen vientiä harjoittavan tuottajan otoksen, joka perustui unioniin suuntautuneen viennin suurimpaan edustavaan määrään, jota voitiin kohtuudella tutkia käytettävissä olevassa ajassa. Vientiä harjoittavien tuottajien otokseen valittujen ryhmien osuus unioniin Argentiinasta tulevasta koko tuontimäärästä oli Eurostatin mukaan 68 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Perusasetuksen 27 artiklan 2 kohdan mukaisesti kaikkia tiedossa olleita vientiä harjoittavia tuottajia ja asianomaisen maan viranomaisia kuultiin otoksen valinnasta. Huomautuksia ei esitetty. |
1.8 Vastaukset kyselylomakkeeseen ja tarkastukset
|
(21) |
Komissio lähetti kyselylomakkeet Argentiinan viranomaisille, otokseen valituille vientiä harjoittaville tuottajille, otokseen valituille unionin tuottajille, etuyhteydettömälle tuojalle ja pyynnön esittäjälle. Kyselylomakkeet asetettiin saataville verkossa (12) vireillepanopäivänä, lukuun ottamatta Argentiinan viranomaisille ja pyynnön esittäjälle tarkoitettuja kyselylomakkeita, jotka asetettiin saataville asianomaisten osapuolten tarkasteltavaksi tarkoitettuun asiakirja-aineistoon. |
|
(22) |
Kyselylomakevastauksia saatiin Argentiinan viranomaisilta, otokseen valituilta vientiä harjoittavilta tuottajilta, otokseen valituilta unionin tuottajilta, etuyhteydettömältä tuojalta ja pyynnön esittäjältä. |
|
(23) |
Komissio pyysi ja tarkisti kaikki tarpeellisiksi katsomansa tiedot sen määrittämiseksi, onko tuen ja vahingon jatkuminen todennäköistä ja mikä on unionin edun mukaista. |
|
(24) |
Perusasetuksen 26 artiklan mukaisia tarkastuskäyntejä tehtiin Argentiinan viranomaisten ja seuraavien yritysten toimitiloihin:
|
2. TARKASTELUN KOHTEENA OLEVA TUOTE, TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE
2.1 Tarkastelun kohteena oleva tuote
|
(25) |
Tarkastelun kohteena oleva tuote on sama kuin alkuperäisessä tutkimuksessa eli rasvahappomonoalkyyliesterit ja/tai parafiiniset kaasuöljyt, jotka on valmistettu synteesillä ja/tai vetykäsittelyllä ja jotka ovat muuta kuin fossiilista alkuperää, puhtaassa muodossa tai seokseen sisältyvinä, jäljempänä ’tarkastelun kohteena oleva tuote’, ja jotka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin ex 1516 20 98 (Taric-koodit 1516 20 98 21, 1516 20 98 29 ja 1516 20 98 33), ex 1518 00 91 (Taric-koodit 1518 00 91 21, 1518 00 91 29 ja 1518 00 91 33), ex 1518 00 95 (Taric-koodi 1518 00 95 21), ex 1518 00 99 (Taric-koodit 1518 00 99 21, 1518 00 99 29 ja 1518 00 91 33), ex 2710 19 42 (Taric-koodit 2710 19 42 21 ja 2710 19 42 29), ex 2710 19 44 (Taric-koodit 2710 19 44 21, 2710 19 44 29 ja 2710 19 44 33), ex 2710 19 46 (Taric-koodit 2710 19 46 21, 2710 19 46 29 ja 2710 19 46 33), ex 2710 19 47 (Taric-koodit 2710 19 47 21, 2710 19 47 29 ja 2710 19 47 33), 2710 20 11 , 2710 20 16 , ex 3824 99 92 (Taric-koodit 3824 99 92 10, 3824 99 92 14 ja 3824 99 92 17), 3826 00 10 ja ex 3826 00 90 (Taric-koodit 3826 00 90 11, 3826 00 90 19 ja 3826 00 90 33). (13) |
|
(26) |
Tarkastelun kohteena olevan tuotteen valmistusprosesseja on useita, muun muassa öljyjen ja rasvojen transesteröinti, Fischer-Tropsch-synteesi ja uusiutuvien raaka-aineiden vetykäsittely. Biodiesel on uusiutuva polttoaine, jota voidaan valmistaa monista eri raaka-aineista, muun muassa kasviöljyistä, kuten rapsiöljystä, soijaöljystä tai palmuöljystä, käytetyistä ruokaöljyistä, eläinrasvoista tai biomassasta. |
|
(27) |
Tutkimuksessa kävi ilmi, että Argentiinassa tuotettu biodiesel on yksinomaan soijaöljystä johdettua soijametyyliesteriä, jäljempänä ’SME’, kun taas unionissa tuotettu biodiesel on pääosin rapsimetyyliesteriä, jäljempänä ’RME’. SME ja RME kuuluvat kumpikin rasvahappometyyliestereiden (FAME) luokkaan. |
|
(28) |
Biodieseliä käytetään tyypillisesti kuljetusalalla, pääasiassa fossiiliseen dieseliin sekoitettuna mutta myös puhtaassa muodossaan. |
2.2 Tarkasteltavana oleva tuote
|
(29) |
Tässä tutkimuksessa tarkasteltavana oleva tuote on Argentiinasta peräisin oleva tarkastelun kohteena oleva tuote. |
2.3 Samankaltainen tuote
|
(30) |
Kuten alkuperäisessä tutkimuksessa todettiin, tässä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tutkimuksessa vahvistui, että seuraavilla tuotteilla on samat fyysiset, kemialliset ja tekniset perusominaisuudet ja peruskäyttötarkoitukset:
|
|
(31) |
Tämän vuoksi näiden tuotteiden katsotaan olevan perusasetuksen 2 artiklan ensimmäisen kohdan c alakohdassa tarkoitettuja samankaltaisia tuotteita. |
2.4 Tuotteen määritelmää koskevat väitteet
|
(32) |
Tuotteen määritelmää koskevia huomautuksia ei saatu. |
3. TUEN JATKUMISEN TODENNÄKÖISYYS
|
(33) |
Perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti ja kuten vireillepanoilmoituksessa todetaan, komissio tutki, johtaisiko toimenpiteiden voimassaolon päättyminen todennäköisesti tuetun tuonnin jatkumiseen. |
3.1 Tutkimuksen soveltamisalaan kuuluvat tuet ja tukiohjelmat
|
(34) |
Komissio tutki tarkastelupyyntöön sisältyvien tietojen sekä Argentiinan viranomaisten ja yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien toimittamien tietojen perusteella seuraavia järjestelmiä, joissa oli esitettyjen väitteiden mukaan myönnetty tukea:
|
3.2 Taustaa Argentiinan viranomaisten tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla harjoittamalle biopolttoaineteollisuuden etuuskohtelupolitiikalle
|
(35) |
Alkuperäisen tutkimuksen jälkeen Argentiinan viranomaisten etuuskohtelupolitiikka on kehittynyt biopolttoaineteollisuuden osalta jäljempänä esitetyllä tavalla. |
|
(36) |
Kutakin tukijärjestelmää koskevia lainsäädännöllisiä kehityskulkuja analysoidaan omissa jaksoissaan, mutta yleisemmällä tasolla biopolttoaineiden sääntelykehystä koskevan lain 26093 (14), joka säädettiin vuonna 2006 ja jota analysoitiin alkuperäisessä tutkimuksessa, jäljempänä ’vuoden 2006 biopolttoainelaki’, voimassaolo päättyi toukokuussa 2021. Sen korvasi vuonna 2021 laki 27640 (15), jäljempänä ’vuoden 2021 biopolttoainelaki’, joka oli voimassa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. |
|
(37) |
Vuoden 2021 biopolttoainelaissa säädettiin biodieseliä koskevasta kotimaisesta valtuutuksesta, jossa kuukausittaiset biodieselkiintiöt osoitettiin vertikaalisesti integroitumattomille kotimaisille biodieselin tuottajille kotimaisten sekoittajien toimituksia varten hallituksen sääntelemillä kiinteillä hinnoilla. |
|
(38) |
Tätä varten vuoden 2021 biopolttoainelaissa valtuutettiin energiaministeri täytäntöönpanoviranomaiseksi, jolla on muun muassa seuraavia tehtäviä: ”biopolttoaineiden tuotannon, kaupan pitämisen ja kestävän käytön säänteleminen, hallinnointi ja valvonta”, ”tarkastusten ja tutkimusten tekeminen yrityksissä ja laitoksissa, joissa tuotetaan, varastoidaan ja/tai sekoitetaan biopolttoaineita”, vuoden 2021 biopolttoainelaissa ”säädettyjen seuraamusten soveltaminen”, ”pakolliseen sekoittamiseen tarvittavien biopolttoaineiden valmisteluun tarkoitettujen tarvittavien tuotantopanosten saatavuuden takaaminen siten, että se voi sovitella ja määrittää tarpeellisiksi katsomansa mekanismit niin, että tuotantopanokset hankitaan tavanomaisten ja tavallisten markkinaolosuhteiden mukaisesti ja ilman vääristymiä määrittämällä soveltuvissa tapauksissa rajaksi kyseessä olevien tuotantopanosten vientihinnan asiaankuuluvilla kustannuksilla vähennettynä”, ”biopolttoaineiden jakamisen määrittäminen pakolliseen sekoittamiseen toimittamista varten” ja ”sellaisten hintojen [...] määrittäminen, joilla pakolliseen sekoittamiseen fossiilisten polttoaineiden kanssa tarkoitettuja biopolttoaineita […] saatetaan markkinoille”. (16) |
|
(39) |
Vuoden 2021 biopolttoainelain mukaan kotimaisen valtuutuksen nojalla toimitettavaan biodieseliin sovellettiin paikallista sisältöä koskevaa vaatimusta eli se oli ”tuotettava Argentiinan tasavaltaan sijoittautuneissa tehtaissa kotimaisista raaka-aineista”. (17) Paikalla tehtävässä tarkastuksessa Argentiinan viranomaiset vahvistivat, että valtuutuksen puitteissa toimitetun biodieselin tuotannossa käytetyn soijaöljyn piti olla peräisin Argentiinasta. Tämä merkitsi, että sekoitusvaltuutuksen ehtojen täyttämiseksi käytetyn biodieselin piti olla argentiinalaisissa tehtaissa kotimaisesti tuotetusta raaka-aineesta valmistettua. (18) |
|
(40) |
Vuoden 2021 biopolttoainelaissa säädettiin, että ”biodieselin kuukausittaisten määrien toimituksesta [...] vastaavat yritykset, jotka valmistavat kyseistä biopolttoainetta ja jotka – joko suoraan tai välillisesti emo- ja/tai tytäryhtiöidensä välityksellä – eivät harjoita biodieselin ja/tai sen tärkeimpien tuotantopanosten vientiin liittyvää toimintaa”. (19) Näin ollen vain vientiä harjoittamattomat, vertikaalisesti integroitumattomat yritykset saattoivat osallistua biodieseliä koskevaan valtuutukseen, kun taas biodieseliä vieneet suuret yritykset eivät voineet toimittaa tuotettaan pakolliseen sekoittamiseen. Otokseen valitut vientiä harjoittavat tuottajat LDC Argentina S.A., Molinos Agro S.A., jäljempänä ’Molinos Agro’, ja Viterra Argentina S.A., jäljempänä ’Viterra Argentina’, eivät osallistuneet kotimaiseen valtuutukseen. Ne kaikki tuottivat ja veivät biodieseliä ja tämän lisäksi murskasivat soijapapuja soijaöljyksi, jota ne myös myivät kotimaisille, kotimaiseen valtuutukseen osallistuville biodieselin tuottajille biodieselin tuotantoa varten. Renova Groupiin kuului kuitenkin – vientiä harjoittavien tuottajien Molinosin ja Viterra Argentinan ohella – myös yrityksiä, jotka tuottivat biodieseliä kotimarkkinoille ja/tai tuottivat biodieseliä jalostuskorvauksen nojalla vientiä harjoittaville tuottajille, jotka sittemmin veivät biodieseliä. Nämä yritykset osallistuivat kotimaiseen valtuutukseen. |
|
(41) |
Edellä esitetystä seuraa, että päinvastoin tarkasteltuna kotimaiseen valtuutukseen osallistuvia biodieselin tuottajia estetään lakisääteisesti harjoittamasta vientiä, eli Argentiinan viranomaiset eristivät toisistaan kotimarkkinat ja vientimarkkinat ja näiden toimijat. |
|
(42) |
Lisäksi ”edellä kuvattujen toimituksiin liittyvien syiden takia huomioon otetaan [vain] yritykset, jotka noudattavat tässä säännöksessä vahvistettuja ehtoja ja jotka täytäntöönpanoviranomainen on valtuuttanut lain 26093 puitteissa pakolliseen sekoittamiseen tarkoitetun biodieselin toimittamiseen tämän lain hyväksymisen hetkellä […]”. (20) Tämän perusteella vain yritykset, jotka toimivat toimittajina vuoden 2006 biopolttoainelain mukaisen aiemman valtuutuksen nojalla, voivat toimia toimittajina uuden lain mukaisesti. |
|
(43) |
Vuoden 2006 biopolttoainelain mukaisen biodieselvaltuutuksen nojalla biodieselin pakollinen sekoitusaste sekoittamisesta saadussa polttoaineessa oli aluksi 10 prosenttia. Tätä osuutta vähennettiin vuoden 2021 biopolttoainelaissa, jolloin pakolliseksi sekoitusasteeksi määrättiin viisi prosenttia. (21) Vuoden 2021 biopolttoainelain mukaisesti energiaministeriöllä oli mahdollisuus laskea sekoitusastetta jopa kolmeen prosenttiin, jos sen näkemyksen mukaan polttoaineiden hintoja olisi laskettava taloudellisten edellytysten vuoksi, erityisesti ”jos biodieselin tuotannossa tarvittavien perustuotantopanosten hintojen nousu voisi vääristää fossiilisten polttoaineiden vähittäismyyntihintaa”. (22) Kesäkuussa 2022 pakollista sekoitusastetta kuitenkin korotettiin 7,5 prosenttiin päätöslauselmalla 438/2022 (23). |
|
(44) |
Vuonna 2022 Argentiinan viranomaiset korottivat kuitenkin väliaikaisesti neljän kuukauden ajaksi eli kesäkuun puolivälistä lokakuun puoliväliin, juuri ennen tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson alkua, biodieselvaltuutusta viidestä prosentista 12,5 prosenttiin asetuksella 330/2022 ja päätöslauselmalla 638/2022, koska markkinoilla oli puutetta dieselistä. (24) Tämän lisäosuuden toimittaneisiin yrityksiin kuului yrityksiä, jotka tavallisestikin osallistuivat kotimaiseen valtuutukseen, ja poikkeuksellisesti myös biodieselin viejiä. (25) Valtuutukseen osallistui myös Molinos Agros. Argentiinan viranomaiset ilmoittivat, että tämän biodieselin lisätarjonnan hinta oli vapaasti määritettävissä, mutta asetuksessa 330/2022 todettiin, että myös tämän väliaikaisen lisävaltuutuksen hintaa säänneltiin asettamalla sille enimmäismäärä. (26) |
|
(45) |
Tämän takia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla pakollinen sekoitusaste oli 12,5 prosenttia puolen kuukauden ajan ja 7,5 prosenttia lopun ajanjakson ajan. |
|
(46) |
Paikalla tehdyssä tarkastuksessa Argentiinan viranomaiset selittivät, että Argentiinassa on myös sekoitusvaltuutuksen ulkopuoliset pienet biodieselin kotimarkkinat. Näille markkinoille voivat osallistua myös biodieselin viejät ja vertikaalisesti integroituneet biodieselin tuottajat. Valtuutuksen ulkopuolisten markkinoiden osuus biodieselin koko kotimarkkinoista oli vain 1,5–2 prosenttia. |
|
(47) |
Lisäksi tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ja erityisesti vuoden 2022 joulukuusta vuoden 2023 heinäkuuhun Argentiinaa koetteli vakava kuivuus, mikä haittasi soijapavun ja muidenkin viljelykasvien tuotantoa. Tämä on nähtävissä selvästi kaaviossa 1, jossa näkyy soijapavun, maissin ja vehnän tuotannon selvä väheneminen kyseisenä ajanjaksona (johdanto-osan 125 kappale). Tuotantokapasiteetti pysyi kuitenkin vakaana kuivuudesta huolimatta, ja tuotanto kasvoi kuivuuden jälkeen, kuten kaaviosta 1 käy ilmi. Komissio pitää kuivuutta tämän takia väliaikaisena ilmiönä. |
|
(48) |
Näin ollen soijapapujen tuotanto vastaa kysyntää Argentiinassa, mutta vuonna 2023 otokseen valitut vientiä harjoittavat tuottajat turvautuivat soijapapujen tuontiin naapurimaista, joihin kuivuus vaikutti vähemmän, eli Paraguaysta, Brasilian pohjoisosista ja Boliviasta. Tämä vahvistettiin myös julkisesti saatavilla olevilla tiedoilla (27). |
|
(49) |
Näitä soijapapuja tuotiin väliaikaisen maahantuonnin menettelyssä samoin kuin alkuperäisen tutkimuksen tapauksessa. Väliaikaisen maahantuonnin menettelyssä, joka on samankaltainen kuin EU:n sisäinen jalostusmenettely, tuontitulleja ei peritä, jos tuotantopanos jalostetaan ja näin saatava tuotos viedään edelleen. |
|
(50) |
Väliaikaisen maahantuonnin menettelyssä tuotuja soijapapuja käytettiin ainoastaan jalostukseen ja jälleenvientiin soijajauhona ja -öljynä muttei biodieselinä. Väliaikaisen maahantuonnin menettelyn perustana onkin tuodun tuotantopanoksen ja jälleenviedyn tuotoksen välinen muuntosuhde, jota voidaan soveltaa soijapapujen murskaamiseen soijajauhoksi ja -öljyksi ja näiden tuotteiden jälleenvientiin muttei biodieselin jatkojalostukseen ja jälleenvientiin, joka on toinen tuotantovaihe arvoketjun loppupäässä. |
|
(51) |
Tuotuja soijapapuja voitiin käyttää biodieselin tuotantoon ainoastaan silloin, kun niitä tosiasiallisesti tuotiin, siis erotuksena väliaikaisen maahantuonnin menettelyssä tapahtuvaan tuontiin. Näin ei tapahtunut useista syistä. Ensinnäkin Mercosur-maista (kuten Paraguaysta, Brasiliasta ja Uruguaysta) tuotuihin soijapapuihin (sekä soijaöljyyn ja biodieseliin) sovellettiin ulkomaan valuutassa tehtyjen ostosten veroa (nk. ”impuesto PAIS (Para una Argentina lnclusiva y Solidaria)”), joka laskettiin tuonnin CIF-arvon mukaan. Lisäksi muista kuin Mercosur-maista tuotuihin soijapapuihin (sekä soijaöljyyn ja biodieseliin) sovellettiin yleistä Mercosur-tuontitullia ja tilastollista maksua PAIS-veron lisäksi. Tämän takia soijapapujen varsinainen tuonti Argentiinaan on kallista eikä näin ollen taloudellisesti houkuttelevaa. Toiseksi otokseen valitut vientiä harjoittavat tuottajat selittivät, että Paraguaysta ja Brasiliasta tuoduille soijapavuille oli vaikeampaa saada kestävyyssertifiointia kuin Argentiinassa tuotetuille soijapavuille. Sertifiointia tarvitaan tiettyjä vientikohteita, erityisesti EU:ta, varten. Tämä liittyi erityisesti metsäkatoa koskevien sääntöjen noudattamiseen, mikä ei koske Argentiinan laajoja puuttomia tasankoja. Lopuksi sekoitusvaltuutuksen täyttämiseen käytetty biodiesel, jolla on suurin osuus kotimarkkinoilla johdanto-osan 46 kappaleen mukaisesti, oli tuotettava argentiinalaisissa tehtaissa kotimaassa tuotetusta raaka-aineesta. Näin ollen tuotuja soijapapuja voitiin käyttää vain biodieselin tuotannossa valtuutuksen ulkopuolisilla pienillä kotimarkkinoilla tai vientimarkkinoilla, ja edellä kuvatun mukaisesti taloudelliset perusteet puuttuivat ja sertifiointi aiheutti ongelmia vientimarkkinoilla. |
3.3 Alun perin tutkitut ja tasoitustoimenpiteiden alaiset järjestelmät
3.3.1 Valtion tuki biodieselteollisuudelle muun muassa tarjoamalla soijapapuja riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan
|
(52) |
Pyynnön esittäjä viittasi pyynnössä komission alkuperäisessä tutkimuksessa tekemiin päätelmiin siitä, että Argentiinan viranomaisten todettiin valtuuttaneen tai määränneen soijapapujen viljelijät toteuttamaan politiikkaansa, jolla luodaan lokeroituneet kotimarkkinat ja toimitetaan soijapapuja kotimaiselle biodieselteollisuudelle riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan. Lisäksi komissio totesi alkuperäisessä tutkimuksessa, että Argentiinan viranomaiset antoivat etua kotimaisten biodieselin tuottajien maksaman hinnan ja Argentiinassa soijapapujen osalta vallitseviin markkinaolosuhteisiin perustuvan vertailuhinnan välisen eron perusteella. Lisäksi Argentiinan viranomaisten toimenpiteiden havaittiin olevan erityisiä, koska kyseiset toimenpiteet oli rajattu tiettyyn yritysten tai tuotannonalojen ryhmään, mukaan lukien kotimaisen biodieselteollisuus. |
|
(53) |
Pyynnön esittäjä väitti, että näitä toimenpiteitä sovellettiin edelleen ja että ne olisivat Argentiinan biodieselteollisuuden käytettävissä tulevina vuosina. Näiden toimenpiteiden ansiosta Argentiinan biodieselteollisuus voisi väitteiden mukaan hankkia raaka-aineita alhaisemmin kustannuksin ja tehostaa tuotantoa ja biodieselin vientiä. |
3.3.1.1
|
(54) |
Komissio ilmoitti 20 päivänä tammikuuta 2025 Argentiinan viranomaisille, että tutkiessaan sen tuen esiintymistä ja laajuutta, jota biodieselteollisuudelle väitteiden mukaan myönnettiin muun muassa tarjoamalla soijapapuja riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan, sen olisi ehkä käytettävä perusasetuksen 28 artiklan 1 kohdan mukaisesti käytettävissä olevia tietoja. |
|
(55) |
Ensinnäkin komissio pyysi kyselylomakkeessa Argentiinan viranomaisia toimittamaan kaikkien niiden yritysten yhteystiedot (nimet, osoitteet ja sähköpostiosoitteet), jotka toimittavat soijapapuja ja soijaöljyä tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotantoon. |
|
(56) |
Argentiinan viranomaiset antoivat vastuksessaan vain soijaöljyn jakeluun osallistuvien arvoketjun toimijoiden nimet ja osoitteet muttei soijapapujen toimittajien tietoja. Argentiinan viranomaiset selittivät, että ne antoivat vain sellaiset tiedot, joiden osalta ne katsoivat, että tietojen antaminen ei rikkoisi lakisääteisiä rajoituksia, joista säädetään yritysten luottamuksellisten tietojen suojaamiseksi lain nro 17622 (erityisesti sen 11 ja 13 §:n) ja täydentävien sääntöjen mukaisesti. |
|
(57) |
Komissio toisti puutteita koskevassa kirjeessään pyyntönsä saada soijapapujen tuottajien yhteystiedot, koska Argentiinan viranomaiset olivat ilmoittaneet Argentiinassa toimivien soijapapujen tuottajien kokonaismäärän, joka oli peräisin liittovaltion julkisten tulojen hallinnon yksinkertaistetusta maatalouden tietojärjestelmästä, ja kyseisten tietojen pitäisi näin ollen olla viranomaisten hallussa. |
|
(58) |
Vastauksessaan Argentiinan viranomaiset ilmoittivat, että kyseessä olevien yritysten tietoja ei voida antaa, koska niihin sovelletaan lain nro 17622 lisäksi myös verosalaisuuslain nro 11683 101 §:llä säädettyä suojaa, eikä tietoja voida näin ollen toimittaa tutkimuksen yhteydessä. |
|
(59) |
Toiseksi komissio pyysi kyselylomakkeessa Argentiinan viranomaisia ilmoittamaan myös kymmenen suurinta i) soijapapujen ja ii) soijaöljyn tuottajaa Argentiinassa ja antamaan niistä kustakin seuraavat tiedot: a) nimet, b) sijainnit ja c) yrityksen omistus (esim. valtion omistama, kollektiivisesti omistettu, yksityisomistuksessa, ulkomaisessa omistuksessa). Lisäksi komissio pyysi Argentiinan viranomaisia antamaan tiedot Argentiinan kymmenen suurimman i) soijapapujen ja ii) soijaöljyn tuottajan ja jakelijan johtokunnan jäsenistä ja hallinnosta ja nimeämään ne jäsenet, jotka ovat myös virkamiehiä tai joilla on tehtävä jossakin hallinnon elimessä tai julkisessa elimessä. |
|
(60) |
Vastauksessaan Argentiinan viranomaiset totesivat, että pyydettyihin tietoihin sovelletaan lakia nro 17622 ja täydentäviä säädöksiä ja että tietoja ei näin ollen voida antaa. |
|
(61) |
Komissio toisti puutteita koskevassa kirjeessään edellä mainitun pyyntönsä ja pani merkille Argentiinan viranomaisten vastaukset kyselylomakkeeseen ja ilmaisi alustavan käsityksensä lain nro 17622 soveltamisalasta sekä viittasi useisiin muihin tilanteisiin, joissa soijapapujen toimittajat vaikuttavat toimittaneen keskus- ja maakuntaviranomaisille asiaankuuluvia tietoja, jotka eivät mahdollisesti kuulu lain nro 17622 soveltamisalaan. Lisäksi komissio tiedusteli, ilmoitettiinko yritysrekisterissä yleensä yrityksen omistus ja yrityksen johtokunnan kokoonpano. |
|
(62) |
Argentiinan viranomaiset selvensivät vastauksessaan, että maatalous-, kotieläintuotanto- ja kalastusosaston tietoja suojataan lailla nro 17622 ja että niitä ei näin ollen voida antaa tutkimuksen yhteydessä. Argentiinan viranomaiset selittivät myös, että Argentiinassa kukin maakunta ja itsehallintoalue perustaa oman yritysrekisterinsä ja hallinnoi sitä, ja viranomaiset myönsivät, että yrityksen omistus ja sen johtokunta ilmoitetaan esimerkiksi Buenos Airesin autonomisen kaupungin rekisteriin. Yrityksen omistuksesta saatavilla olevat tiedot riippuivat kuitenkin yhtiön oikeudellisesta järjestäytymisestä, ja johtokunnan jäsenten etu- ja sukunimiin voi tutustua, mutta kaikki tiedot eivät olleet julkisesti saatavilla, ja tämän takia tietoja ei voida antaa tutkimuksen yhteydessä. |
|
(63) |
Kolmanneksi komissio pyysi kyselylomakkeessa jälleen Argentiinan viranomaisia toimittamaan lisäyksen A (kyselylomake tuotantopanosten tuottajille) i) kymmenelle suurimmalle kyseisten tuotantopanosten tuottajalle ja jakelijalle ja ii) kaikille muille soijapapujen ja soijaöljyn tuottajille ja jakelijoille, jotka olivat toimittaneet tuotantopanoksia kahdelle otokseen valitulle vientiä harjoittavalle tuottajalle. Tässä yhteydessä komissio ilmoitti Argentiinan viranomaisille, että se oli pyytänyt jokaista yhteistyössä toiminutta yritystä laatimaan luettelon kaikista kyseessä olevien tuotantopanosten toimittajistaan, ja kehotti Argentiinan viranomaisia toimimaan yhdessä yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien kanssa. Komissio pyysi myös näyttöä (jäljennös sähköpostista, kirjeestä tai faksista) siitä, että Argentiinan viranomaiset olivat lähettäneet lisäyksen A asiaankuuluville tuottajille ja jakelijoille, sekä mahdollisuuksien mukaan todisteita siitä, että tuottajat ja jakelijat olivat vastaanottaneet lisäyksen A (esim. vastaanottoilmoitus). |
|
(64) |
Argentiinan viranomaiset eivät antaneet vastauksessaan pyydettyjä tietoja eivätkä määritelleet, oliko niillä näitä tietoja jo hallussaan tai olivatko ne lähettäneet lisäyksen A asiaankuuluville tuotantopanosten tuottajille ja jakelijoille. Viranomaiset vain totesivat, että pyydettyihin tietoihin sovelletaan lakia nro 17622 ja täydentävää sääntelyä, eikä tietoja näin ollen voida toimittaa. |
|
(65) |
Komissio toisti puutteita koskevassa kirjeessään pyyntönsä ja selvensi, että komissio ei pyytänyt tietoja Argentiinan viranomaisilta vaan toivoi vain Argentiinan viranomaisilta apua tietojen saamiseksi soijapapujen toimittajilta. |
|
(66) |
Argentiinan viranomaiset selvensivät vastauksessaan, että ne ymmärsivät täysin komission esittämän pyynnön, mutta ne toistivat, että pyynnöllä ei ole oikeusperustaa, jonka nojalla haluttuja tietoja voitaisiin antaa, sillä kyseessä olevien yritysten tietoja suojataan verosalaisuuslain nro 11683 101 §:llä, eikä niitä näin ollen voida toimittaa vireillä olevan tukien vastaisen tutkimuksen yhteydessä. Jälleen kerran Argentiinan viranomaiset eivät täsmentäneet vastauksessaan, olivatko ne toimittaneet lisäyksen A asiaankuuluville tuotantopanosten tuottajille ja jakelijoille, eivätkä ne myöskään esittäneet näyttöä tällaisesta toimesta. |
|
(67) |
Komissio nosti nämä asiat uudelleen esiin Argentiinan viranomaisten kanssa paikalla tehdyssä tarkastuksessa. |
|
(68) |
Argentiinan viranomaiset mainitsivat vastauksessaan jälleen niitä sitovat salassapitovelvollisuudet ja totesivat lisäksi, että Argentiinan viranomaisten on mahdotonta toimittaa luetteloa rekisteröidyistä soijapapujen tuottajista ensinnäkin siksi, että soijapapujen tuottajien määrä vaihtelee viljelykaudesta toiseen, ja toiseksi siksi, että kullakin viljelykaudella soijapapujen tuottajia on n. 60 000. Argentiinan viranomaiset selittivät myös, että biodieselin sekoittajien osalta tilanne on toinen, minkä takia viranomaisten oli mahdollista antaa kyselylomakevastauksessa biodieselin sekoittajien nimet ja yhteystiedot. Tämä johtuu siitä, että toisin kuin soijapapujen tuottajien, sekoittajien on rekisteröidyttävä julkisesti saatavilla olevaan rekisteriin liiketoimintansa harjoittamista varten. Komissio totesi kuitenkin jäljempänä olevassa johdanto-osan 80 kappaleessa, että Argentiinan viranomaiset olisivat voineet valmistella pyydetyt tiedot käyttämällä Argentiinan veroviranomaisten tietokantoja. |
|
(69) |
Argentiinan viranomaiset kieltäytyivät siis antamasta eivätkä toimittaneet komission kyselylomakkeessaan, puutteita koskevassa kirjeessä ja tarkastuskäynnin aikana pyytämiä tarvittavia tietoja ja todisteita väitteestä, että soijapapuja tarjottiin riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan. |
|
(70) |
Koska riittävää yhteistyötä ei ollut, komission ei ollut mahdollista kerätä kaikkia tietoja, joita se pitää tarpeellisina päätelmiensä tekemiseksi tässä tutkimuksessa. Tarkemmin sanottuna komissio ei saanut tietoja soijapapujen ja soijaöljyn tuottajista eikä soijapapujen, soijaöljyn ja biodieselin vientiveron vaikutuksista (katso johdanto-osan 101 ja 123 kappale) soijapapujen ja soijaöljyn tuottajien tuotantoon ja hintakäyttäytymiseen eikä toimituksista biodieselin tuottajille. |
|
(71) |
Nämä tiedot koskivat soijapapujen ja soijaöljyn tuottajien henkilöllisyyttä, valtion omistusosuutta ja valtaa suurimpiin tuottajiin nähden, soijapapujen ja soijaöljyn tuottajien käyttäytymistä ja päätöksiä suhteessa vientiveroihin ja niiden muutoksiin, tuottajien tuotantostrategioita ja mahdollisuutta siirtyä käyttämään vaihtoehtoisia kasveja, viljelymaan saatavuutta ja käyttöoikeuksia, suurten yritysten ja pk-yritysten eriyttämiseen liittyviä markkinatekijöitä ja -dynamiikkaa, koti- ja vientimarkkinoiden myynti- ja markkinointikanavia ja -strategioita, koti- ja vientimarkkinoiden hintoja ja hinnoittelupolitiikkaa, kansainvälisen hinnan vaikutusta hinnoittelupolitiikkaan, koti- ja vientimarkkinoiden kilpailutilannetta, kannattavuutta vuosien mittaan, mahdollisten ylikapasiteetti- ja varmuusvarastointistrategioiden vaikutuksia, tärkeimpien asiakkaiden tuontia ja vientiä koti- ja vientimarkkinoilla, mukaan luettuna soijapapujen murskausteollisuuden rooli ja sen luoma lisäarvo sekä murskausteollisuuden kilpailutilanne Argentiinassa ja kansainvälisillä markkinoilla. |
|
(72) |
Kaikkia näitä tietoja ja asiakirjoja tarvittiin, koska ilman niitä olisi erittäin vaikeaa muodostaa tarkkoja ja perusteltuja päätelmiä tuen jatkumisen esiintymisestä sen tukijärjestelmää koskevan väitteen osalta, että soijapapuja tarjottiin riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan. Tämän seurauksena kaikkien näiden tarvittavien tietojen puuttuminen vaikeutti tutkimusta merkittävästi. |
|
(73) |
Edellä esitetyn perusteella komissio totesi, että Argentiinan viranomaiset
|
|
(74) |
Tämän perusteella komissio ilmoitti 20 päivänä tammikuuta 2025 Argentiinan viranomaisille aikomuksestaan soveltaa perusasetuksen 28 artiklan 1 kohtaa ja pyysi Argentiinan viranomaisia toimittamaan asiasta huomautuksia. |
|
(75) |
Argentiinan viranomaiset esittivät 27 päivänä tammikuuta 2025 huomautuksensa perusasetuksen 28 artiklan 1 kohdan aiotusta soveltamisesta. Myös CARBIO esitti huomautuksensa asiasta. |
|
(76) |
Pääasiallisesti Argentiinan viranomaiset myönsivät, että jotkin annetut tiedot olivat puutteellisia tai eivät vastanneet pyydettyä tietojen tasoa tai yksityiskohtaisuutta varsinkaan soijapapujen tuottajien osalta, mutta viranomaiset eivät olleet samaa mieltä siitä, että tätä yhteistyön puuttumista voitaisiin pitää kieltäytymisenä tarvittavien tietojen antamisesta ja merkittävänä esteenä tutkimukselle. Argentiinan viranomaisten mukaan tarvittavien tietojen antamatta jättäminen kuvasti pikemminkin tapauksen olosuhteita. |
|
(77) |
Ensinnäkin Argentiinan viranomaiset ja CARBIO muistuttivat erityisesti siitä, että tämä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelu koski biodieseliä, jonka tuotantopanoksena on soijaöljy – eivätkä siis soijapavut. Soijapapujen tuotanto olisi vain välillisesti yhteydessä biodieselin tuotantoon, eikä sitä katsottaisi tarpeellisiksi tiedoiksi. Komissio kuitenkin laajensi analyysinsa virheellisesti koko arvoketjun alkupäähän. |
|
(78) |
Komissio huomautti, että se pyysi tarvittavia tietoja analysoidakseen tukea koskevaa väitettä, jonka pyynnön esittäjä esitti pyynnössä ja joka liittyi nimenomaisesti soijapapujen, biodieselin pääasiallisen raaka-aineen, tarjoamiseen riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan biodieselin tuottajien eduksi. Näin ollen tämä väite hylättiin. |
|
(79) |
Toiseksi Argentiinan viranomaiset selvensivät, että ne eivät koonneet tai pitäneet soijapapujen tuottajista luetteloa, jollaista komissio pyysi, eivätkä ne tämän takia voineet antaa kyseisiä tietoja. |
|
(80) |
Komissio oli eri mieltä siitä, että Argentiinan viranomaiset eivät voisi antaa kyseisiä tutkimuksessa tarvittuja tietoja. Komissio huomautti erityisesti, että Argentiinan viranomaiset selittivät huomautuksessaan perusasetuksen 28 artiklan soveltamisesta, että pyydettyjen tietojen valmistelu olisi edellyttänyt pääsyä Argentiinan veroviranomaisten tietokantoihin, mikä vahvisti puolestaan sen, että Argentiinan viranomaiset olisivat voineet hankkia pyydetyt tiedot. Tämän takia komissio jätti mainitsematta määrittelyn, joka koski tarvittavien tietojen antamisesta kieltäytymistä ja tutkimukselle aiheutunutta merkittävää estettä, soijapapujen toimittajien yhteystietojen osalta ja totesi, että Argentiinan viranomaiset eivät antaneet tarpeellisia pyydettyjä tietoja. Määrittelystä riippumatta Argentiinan viranomaiset eivät kuitenkaan edelleenkään tehneet yhteistyötä jättäessään toimittamatta tarvittavat tiedot, ja komissiolta puuttui edelleen tarpeellisia pyydettyjä tietoja, ja se sovelsi perusasetuksen 28 artiklan 1 kohtaa. |
|
(81) |
Kolmanneksi Argentiinan viranomaiset selittivät, että ne antoivat kaikki niiden saatavilla olevat tiedot, mutta oikeudellisen esteen takia ne eivät voineet antaa muunlaisia tietoja, varsinkaan tietoja Argentiinan kymmenen suurimman soijapapujen ja soijaöljyn tuottajan nimistä, sijainneista, omistuksesta ja johtokunnan ja hallinnon jäsenten tiedoista ja näiden suhteesta Argentiinan viranomaisiin. |
|
(82) |
Komissio huomautti, että tukia ja tasoitustulleja koskevassa sopimuksessa annetaan tutkintaviranomaiselle yksityiskohtaiset säännöt ja velvollisuudet luottamuksellisten tietojen suojaamisesta. Komissio katsoi, että jos tällaisia tietoja ei anneta, tutkintaviranomainen saa käyttää hyväkseen käytettävissä olevia tietoja. Tämän takia komission oli pidettävä kiinni määrittelystä, joka koski tarvittavien tietojen antamisesta kieltäytymistä ja tutkimukselle aiheutunutta merkittävää estettä, Argentiinan kymmenen suurimman soijapapujen ja soijaöljyn tuottajan tietojen osalta, ja komissio hylkäsi tämän väitteen. |
|
(83) |
Lisäksi Argentiinan viranomaiset kohdistivat huomionsa edellä johdanto-osan 71 kappaleessa tarkoitettujen tietojen luetteloon, jota komissio ei saanut, ja väittivät ensinnäkin, että soijapapujen tuottajien luettelo ei olisi vastannut kyseisiin puuttuviin tietoihin, toiseksi, että Argentiinan viranomaiset antoivat vastauksena useita kyseisiä tietoja tarkastuksen aikana, ja kolmanneksi, että oli olemassa muita luotettavia lähteitä, joihin ei liity samoja Argentiinan viranomaisia koskevia lakisääteisiä vaatimuksia, erityisesti otokseen valitut vientiä harjoittavat tuottajat, joilla on tietoa murskaamisen kannattavuudesta ja lisäarvosta. Tässä jälkimmäisessä yhteydessä myös soijapapujen arvoketjun argentiinalainen järjestö ACSOJA (Asociación de la Cadena de la Soja Argentina) antoi tietoja mahdollisuudesta siirtyä yhdestä viljelykasvista toiseen ja markkinoihin liittyvistä päätöksistä. |
|
(84) |
Komissio huomautti, että edellä johdanto-osan 71 kappaleessa luetellut tiedot mainittiin paitsi siksi, että soijapapujen tuottajien luettelo puuttui, myös siksi, että mitään edellä 73 kappaleessa lueteltuja pyydettyjä tietoja ei ollut toimitettu. Komissio ei myöskään jättänyt huomiotta Argentiinan viranomaisten toimittamia muita tietoja, mutta täsmällisempiä tietoja olisi voitu saada suoraan soijapapujen tuottajilta, jos Argentiinan viranomaiset olisivat toimittaneet niille lisäyksen A. Komissiolla ei ollut ongelmaa Argentiinan viranomaisten ja ACSOJAn tarkastuksen yhteydessä toimittamien tietojen kanssa, mutta kyseiset tiedot eivät riitä korvaamaan toimittamatta jätettyjä tietoja eivätkä ne vaikuta määritelmään Argentiinan viranomaisten yhteistyön puuttumisesta. Näin ollen väite hylättiin. |
|
(85) |
Päätelmänä voidaan todeta, että ilman tarvittavia tietoja komissio osittain tukeutui käytettävissä oleviin tietoihin tehdäkseen päätelmänsä johdanto-osan 70 ja 71 kappaleessa luetelluista tutkimuksen näkökohdista perusasetuksen 28 artiklan mukaisesti. |
|
(86) |
Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Argentiinan viranomaiset toistivat jälleen, että niillä ei ollut hallussaan luetteloa soijapapujen tuottajista. |
|
(87) |
Kuten johdanto-osan 80 kappaleessa todetaan, komissio ei olettanut, että Argentiinan viranomaisilla olisi hallussaan tällaista luetteloa, mutta komissio huomautti, että Argentiinan viranomaiset olivat vahvistaneet, että luettelossa vaaditut tiedot olisi voitu hankkia ja toimittaa. |
|
(88) |
Lisäksi Argentiinan viranomaiset väittivät, että kyseisen luettelon laatiminen sekä kyselylomakkeen toimittaminen kymmenelle suurimmalle soijapapujen ja soijaöljyn toimittajalle olisivat edellyttäneet pääsyä tietoihin ja myös ylittäneet oikeudelliset säännökset, jotka estävät Argentiinan viranomaisia toimittamasta kyseisiä tietoja kolmannelle osapuolelle. Tässä yhteydessä Argentiinan viranomaiset väittivät, että komissio vetosi väärin tukia ja tasoitustulleja koskevan sopimuksen sääntöihin väittäessään, että tietyntyyppisiin tietoihin pääsemistä ja niiden toimittamista koskeva hallintoviranomaisten velvollisuus olisi riippumaton tukia ja tasoitustulleja koskevan sopimuksen nojalla käytettäväksi annettavien luottamuksellisten tietojen käsittelymenettelystä ja siihen kuulumaton. |
|
(89) |
Lisäksi Argentiinan viranomaiset väittivät, että nämä rajoitukset olivat olleet komission tiedossa alkuperäisestä tutkimuksesta lähtien ja että komission olisi pitänyt määritellä ne soijapapujen tuottajat, joiden osallistumista tähän tutkimukseen se piti erityisen tärkeänä. Näin ollen Argentiinan viranomaisiin kohdistuvat rajoitukset eivät pätisi kyseisten tuottajien kohdalla, ja kyselylomakkeet voitaisiin osoittaa suoraan tuottajille. |
|
(90) |
Komissio katsoi, että tukia ja tasoitustulleja koskevan sopimuksen soveltamisalaan kuuluu tilanne, jossa hallinnon viranomaisia sitovat kansalliset luottamuksellisuutta koskevat velvoitteet, kuten edellä johdanto-osan 82 kappaleessa jo selitettiin. Muuten tutkimuksen kohteena oleva jäsen voisi aina vedota kansallisiin luottamuksellisuutta koskeviin velvoitteisiin ollakseen tekemättä yhteistyötä tukien vastaisen tutkimuksen yhteydessä. Komission on suojeltava annettuja luottamuksellisia tietoja. Komissio ei voi myöskään perusasetuksen 29 artiklan 6 kohdan mukaisesti käyttää kerättyjä tietoja muihin tarkoituksiin, sillä tukien vastaisen tutkimuksen aikana saatuja tietoja on käytettävä ainoastaan siihen tarkoitukseen, jota varten ne on pyydetty. Lisäksi komissio huomautti, että se ei voinut olla aiemman tutkimuksen perusteella ennalta tietoinen siitä, että Argentiinan viranomaiset eivät voisi toimittaa kyseisiä tietoja, koska olosuhteet ovat saattaneet muuttua. Argentiinan viranomaiset eivät toimittaneet luetteloa soijapapujen tuottajista alkuperäisessä tutkimuksessa eikä tässä tarkastelussa, eikä komissio näin ollen voinut tuntea kyseisiä tuottajia tai nimetä niitä. Vielä merkittävämpää on, että Argentiinan viranomaiset ehdottivat tätä mahdollista ratkaisua vasta lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen eli tutkimuksen erittäin myöhäisessä vaiheessa, jolloin ratkaisua ei voitu enää ottaa käyttöön, eivätkä Argentiinan viranomaiset selittäneet, miksi luottamuksellisuutta koskevia rajoituksia ei sovellettaisi. Tämän vuoksi nämä väitteet hylättiin. |
|
(91) |
Argentiinan viranomaiset esittivät myös useita väitteitä, joissa käsiteltiin edellä johdanto-osan 71 kappaleessa lueteltujen erityyppisten tietojen puuttumista, ja ne selittivät Argentiinan viranomaisten kannan jokaisesta tiedosta tai viittasivat vastauksiin, joita Argentiinan viranomaiset olivat toimittaneet tämän toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun yhteydessä. |
|
(92) |
Komissio selitti jo johdanto-osan 84 kappaleessa, että sillä ei ollut ongelmaa Argentiinan viranomaisten antamien tietojen kanssa vaan pikemminkin niiden tietojen kanssa, joita Argentiinan viranomaiset eivät olleet toimittaneet tai joita ei ollut toimitettu niiden välityksellä erityisesti siksi, että Argentiinan viranomaiset eivät toimittaneet lisäystä A asiaankuuluville toimittajille. Komissio ei pyrkinyt saamaan lisäyksellä A Argentiinan viranomaisten kantaa tiedoista, joita pyydettiin soijapapujen ja soijaöljyn toimittajilta. Komissio oli jo tutkinut ja tunsi Argentiinan viranomaisten kannan Argentiinan viranomaisten kyselylomakevastauksen ansiosta, vaikka vastaus olikin vaillinainen. Komissio halusi pikemminkin tietoonsa toimittajien kannan ja niiden tiedot ottaen huomioon, että tutkitussa järjestelmässä tarjottiin soijapapuja riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan. Näin ollen tämä väite hylättiin. |
3.3.1.2
|
(93) |
Jotta voidaan vahvistaa tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavan tuen esiintyminen, tarvitaan kolme tekijää: a) taloudellinen tuki tai tulo-/hintatuki; b) etu ja c) erityisyys. |
|
(94) |
Voidakseen tehdä ensimmäistä tekijää koskevan päätelmän komissio arvioi, johtavatko Argentiinan viranomaisten käyttöönottamat toimenpiteet taloudellisen tuen antamiseen siten, että valtio tarjoaa argentiinalaisille biodieselin vientiä harjoittaville tuottajille soijapapuja riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti, ja/vai ovatko Argentiinan viranomaisten käyttöönottamat toimenpiteet perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaista tulo- tai hintatukea. |
3.3.1.3
|
(95) |
Kuten alkuperäisessäkin tutkimuksessa, komissio totesi, että kaikki otokseen valitut yritykset ostivat soijapapuja kotimaasta joko etuyhteydessä olevilta tai etuyhteydettömiltä yrityksiltä jalostaakseen niistä soijaöljyä ja sen jälkeen biodieseliä. Otokseen valitut vientiä harjoittavat tuottajat eivät ostaneet soijaöljyä edelleen biodieseliksi jalostettavaksi (lukuun ottamatta yhden otokseen valitun vientiä harjoittavan tuottajan merkityksettömän vähäisiä ostoja, joiden osuus oli 0,004 prosenttia sen soijapapujen ja soijaöljyn ostomäärästä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla), vaan ne murskasivat soijapavut itse soijaöljyksi välivaiheena biodieselin tuotannossa. Tämän vuoksi seuraavissa alajaksoissa tarkastellaan sitä, tarjoavatko Argentiinan viranomaiset soijapapuja (pikemminkin kuin soijaöljyä) riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan. |
|
(96) |
Perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan iv alakohdan toisen luetelmakohdan mukaan kyseessä on taloudellinen tuki, jos viranomaiset ”valtuuttavat tai määräävät yksityisen tahon huolehtimaan yhdestä tai useammasta i, ii ja iii alakohdassa tarkoitetusta tavanomaisesti julkisille viranomaisille kuuluvasta tehtävästä, ja noudatettava käytäntö ei todellisuudessa eroa julkisten viranomaisten tavallisesti noudattamasta käytännöstä”. Perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan iii alakohdassa kuvattu tehtävä tulee kyseeseen, kun ”julkiset viranomaiset antavat käyttöön muita kuin yleisiin perusrakenteisiin kuuluvia tavaroita tai palveluita tai ostavat tavaroita”. Nämä säännökset vastaavat tukia ja tasoitustulleja koskevan WTO-sopimuksen 1 artiklan 1.1 kohdan (a)(1) alakohdan (iii) ja (iv) alakohtaa, ja niitä olisi tulkittava ja sovellettava asiaa koskevan WTO:n oikeuskäytännön mukaisesti. |
|
(97) |
Asiaa koskevan WTO:n oikeuskäytännön (28) mukaisesti komissio tarkasteli, pätivätkö tässä tarkastelussa alkuperäisen tutkimuksen päätelmät i) Argentiinan viranomaisten toimien luonteesta (eli onko Argentiinan viranomaisten toimissa kyse soijapapujen viljelijöiden valtuuttamisesta tai määräämisestä), ii) valtuutettujen elinten luonteesta (eli ovatko soijapapujen viljelijät yksityisiä elimiä perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan iv alakohdan mukaisesti) ja iii) valtuuttamisen tai määräämisen kohteena olevien elinten toimista (eli tarjosivatko valtuuttamisen tai määräämisen kohteena olevat soijapapujen viljelijät soijapapuja argentiinalaiselle biodieselteollisuudelle riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan ja toimivatko ne Argentiinan viranomaisten sijaisena). Komissio arvioi kaiken toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevaan tarkastelupyyntöön ja toimenpiteen jatkamista koskeviin liitteisiin sisältyneen näytön sekä tutkimuksessa esiin tulleen näytön. Komissio tarkisti myös, kuuluisiko soijapapujen tuottajien hoitama toiminto normaalisti viranomaisten tehtäviin (eli voidaanko soijapapujen tarjoamista Argentiinan soijaöljyä tuottaville yrityksille riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan pitää tavanomaisena valtion toimintana) ja poikkeaako tällainen tehtävä käytännössä viranomaisten normaalisti noudattamista käytännöistä (eli poikkeaako viljelijöiden suorittama soijapapujen tarjoaminen käytännössä siitä, mitä viranomaiset olisivat tavanomaisesti itse tehneet). |
3.3.1.3.1 Argentiinan hallituksen harjoittama soijapapujen viljelijöiden valtuuttaminen tai määrääminen
|
(98) |
Komissio arvioi ensin, onko Argentiinan viranomaisten tuki argentiinalaiselle biodieselteollisuudelle edelleen tosiasiallisesti viranomaisten politiikan tavoite eikä pelkästään yleisen sääntelyvallan harjoittamisen sivuvaikutus. Alkuperäisen tutkimuksen tavoin tässä tutkimuksessa tarkasteltiin erityisesti, olivatko havaitut hintojen vääristymät osa viranomaisten tavoitteita vai olivatko kyseiset vääristymät vain valtion yleisen sääntelyn tahaton sivutuote. Johdanto-osan 85 kappaleessa esitettyjen päätelmien mukaisesti komissio päätti osittain käyttää käytettävissä olevia tietoja perusasetuksen 28 artiklan mukaisesti määrittääkseen, ovatko Argentiinan viranomaiset valtuuttaneet tai määränneet soijapapujen viljelijöitä. |
|
(99) |
Alkuperäisessä tutkimuksessa komissio päätteli, että useat asiakirjat osoittivat, että Argentiinan viranomaisten nimenomaisena poliittisena tavoitteena on ollut biodieselteollisuuden tukeminen ja kehittäminen, erityisesti siten, että ne pyrkivät laskemaan tuotantopanosmateriaalien (soijapapujen) kotimarkkinahintoja ja siten tarjoamaan taloudellista tukea biodieselin tuotannolle. (29) Lisäksi komissio päätteli, että tämä tuki saatiin aikaan useilla toimenpiteillä, joita on muutettu useaan otteeseen sen jälkeen, kun ne otettiin käyttöön vuonna 1994, ja joita oli kuitenkin sovellettu jatkuvasti tarkoituksena laskea soijapapujen kotimarkkinahintoja maailmanmarkkinahintojen noustessa, minkä Argentiinan viranomaiset ovat itsekin lainsäädännössä todenneet, Argentiinan arvoketjun ja siihen kuuluvan biodieselteollisuuden hyödyksi. (30) |
|
(100) |
Myös tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla biodieselteollisuutta tuettiin useilla Argentiinan viranomaisten toimilla (mukaan lukien soijapapujen vientivero, muiden viljojen tuotantoa koskevat vastatoimenpiteet esimerkiksi määräämällä vientikiintiöitä, muut tukitoimenpiteet soijapapujen viljelijöiden hyväksi eli paikallista sisältöä koskeva vaatimus toimitetulle biodieselille kotimaisen valtuutuksen puitteissa ja tuet soijapapujen tuottajille kotimaisen tuotannon ja myynnin jatkamiseksi biodieselin tuottajille). |
Vientivero
|
(101) |
Komissio esitteli alkuperäisessä tutkimuksessa soijapapuja koskevan vientiveron kehitystä vuonna 1994 käyttöön otetusta 3,5 prosentin verosta aina 30 prosentin veroon asetuksen 133/2015 (31) mukaisesti. Tältä osin Argentiinan viranomaiset selittivät tämän tutkimuksen vireillepanoa koskevissa huomautuksissaan, että useita säädöksessä kuvattuja päätöslauselmia ei sovelleta enää. Tämä koski päätöslauselmia 10/2007, 369/2007, 64/2008 ja 125/2008. |
|
(102) |
Alkuperäisen tutkimuksen jälkeen sekä soijapapujen että soijaöljyn vientiveroa nostettiin 30 prosentista 33 prosenttiin asetuksella 230/2020 (32), jota on sovellettu maaliskuusta 2020 lähtien voimassa olevana oikeusperustana. |
|
(103) |
Tämän jälkeen lokakuussa 2020 voimaan tulleessa asetuksessa 790/2020 (33) säädettiin vientiverokantojen asteittaisesta muutoksesta ajankohtaa seuraavina kuukausina, mikä johti tammikuusta 2021 alkaen soijapapujen ja soijaöljyn eriytettyyn vientiverokantaan. Tammikuusta 2021 alkaen soijaöljyyn sovellettiin alennettua 31 prosentin verokantaa, kun taas soijapapuihin sovellettiin edelleen 33 prosentin verokantaa. |
|
(104) |
Maaliskuusta 2022 alkaen voimassa olleella asetuksella 131/2022 (34) keskeytettiin kuitenkin soijaöljyn vientiveron alennus, josta oli säädetty asetuksella 790/2020, väliaikaisesti 31 päivään joulukuuta 2022 asti. Tämän seurauksena soijaöljylle otettiin uudelleen käyttöön korkeampi vientivero (33 %) asetuksessa 230/2020 määritetyn mukaisesti. Soijapapujen vientivero oli 33 prosenttia koko tämän ajanjakson ajan. |
|
(105) |
Tammikuun 1 päivästä 2023 alkaen asetus 790/2020 otettiin automaattisesti uudelleen käyttöön, ja näin ollen soijaöljyn vientiveroksi tuli jälleen 31 prosenttia ja soijapapujen 33 prosenttia. |
|
(106) |
Tämän takia tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson ensimmäisellä neljänneksellä sekä soijapavuista että soijaöljystä perittiin 33 prosentin vientivero, kun taas tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson kolmella viimeisellä neljänneksellä soijapapujen vientivero oli 33 prosenttia ja soijaöljyn 31 prosenttia. |
|
(107) |
Biodieseliin sovelletaan vientiveroa. Asetuksen 230/2020 mukaisesti biodieselin vientiveroa korotettiin 27 prosentista 30 prosenttiin maaliskuusta 2020 alkaen. Tämän jälkeen lokakuussa 2020 voimaan tulleen asetuksen 790/2020 mukaisesti vientiveroa alennettiin 26 prosenttiin lokakuun 2020 ajaksi, mutta sitä korotettiin asteittain tätä seuraavina kuukausina niin, että tammikuusta 2021 alkaen vientiverokanta oli 29 prosenttia. Asetuksella 131/2022 otettiin väliaikaisesti uudelleen käyttöön 30 prosentin vientivero asetuksen 230/2020 mukaisesti 31 päivään joulukuuta 2022 asti. Sen jälkeen biodieselin vientiveroksi määritettiin jälleen 29 prosenttia 1 päivästä tammikuuta 2023 alkaen. |
|
(108) |
Tämän takia biodieselin vientiverokanta oli 30 prosenttia tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson ensimmäisellä neljänneksellä ja 29 prosenttia tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson kolmella viimeisellä neljänneksellä. |
|
(109) |
Argentiinan viranomaiset selittivät paikalla tehdyssä tarkastuksessa, että tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson lopulla kolmen tuotteen (soijapavut 33 %, soijaöljy 31 % ja biodiesel 29 %) välinen vientiverokannan vähäinen ero vastasi kasvanutta lisäarvoa tuotantovaiheiden välillä. |
|
(110) |
Kahden vientiveron, toisaalta soijapapujen ja soijaöljyn veron ja toisaalta biodieselin veron, laskemistapa on kuitenkin erilainen, joten tämä ei vahvista Argentiinan viranomaisten lausuntoa asiasta. |
|
(111) |
Argentiinan viranomaiset selittivät paikalla tehdyssä tarkastuksessa, että soijapapujen ja soijaöljyn vientiveroa sovelletaan prosenttiosuutena kyseessä olevan tuotteen virallisesta FOB-hinnasta, jonka maatalous-, kotieläintuotanto- ja kalastusosasto julkaisee maatalousteollisuusministeriön päätöslauselman 411E/2017 mukaisesti ja joka perustuu viejien päivän aikana ilmoittamien hintojen keskiarvoon. (35) Virallinen FOB-hinta julkaistaan sekä soijapavuille että soijaöljylle, muttei biodieselille. |
|
(112) |
Otokseen valitut vientiä harjoittavat tuottajat selittivätkin paikalla tehdyn tarkastuksen yhteydessä, että biodieselin viennille tulliviranomaisia varten Yhdysvaltain dollareina ilmoitettu FOB-hinta sisälsi jo vientiveron, joka sekin ilmoitettiin Yhdysvaltain dollareina. Näin ollen biodieselin 29 prosentin vientivero lasketaan tosiasiassa hinnasta, joka on alhaisempi kuin tullille ilmoitettu FOB-kokonaishinta. Tämän seurauksena biodieselistä peritty todellinen verokanta (tasa efectiva) on vain 22,48 prosenttia Yhdysvaltain dollareina ilmoitetusta FOB-hinnasta. |
|
(113) |
Edellä esitetystä seuraa, että biodieselin vientiveron ja arvoketjun alkupään ensimmäisen tuotteen eli soijaöljyn vientiveron todellinen ero on suurempi kuin kahden vientiverokannan ero, kaksi prosenttia (29 prosenttia verrattuna 31 prosenttiin), ja että se on todellisuudessa suuruudeltaan 8,52 prosenttia (eli biodieselin tosiasiallinen 22,48 prosentin verokanta verrattuna soijaöljyn 31 prosentin verokantaan). Lisäksi tämä tosiasiallinen ero oli vieläkin suurempi tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson ensimmäisellä neljänneksellä, jolloin biodieselin 30 prosentin vientivero vastasi todellisuudessa 23,07 prosentin verokantaa ja soijaöljyn vientivero oli 33 prosenttia. Kyseisellä neljänneksellä ero oli todellisuudessa 9,93 prosenttia. Tämän vahvistivat sekä argentiinalaiset että kansainväliset julkiset lähteet. (36) |
|
(114) |
Tämän seurauksena komissio katsoi, että alkuperäisessä tutkimuksessa (37) esitetty useiden kansainvälisten järjestöjen arvio vientiverojen eri kantojen vaikutuksista oli edelleen käyttökelpoinen ja voimassa. |
|
(115) |
OECD:n mukaan Argentiinan viranomaiset asettavat ”raaka-aineiden tai tuotantopanosten tuottajille korkeampia hintoja erityisesti vientiverojärjestelmän kautta, kun taas valmiiden tuotteiden osalta sovelletaan alhaisempia hintoja. – – Kotimaiselle jatkojalostusteollisuudelle tarjottu hintaetu voi vääristää ja vähentää kilpailua sekä koti- että ulkomaisilla markkinoilla.” (38) Lisäksi kansainvälinen uusiutuvan energian virasto (IRENA) totesi Argentiinaa koskevassa raportissa, että ”biopolttoaineiden eriytetty vientivero verrattuna muihin samasta raaka-aineesta johdettuihin tuotteisiin edistää biopolttoaineiden ja erityisesti biodieselin vientiä”. (39) Maailmanpankki puolestaan totesi, että Argentiinan viranomaiset ”kantavat sekä soijaöljystä että biodieselistä korkeita vientiveroja”, jotka raportointihetkellä olivat 32 prosenttia ja 16,6 prosenttia ja jotka ”laskevat raaka-aineen kustannuksia kotimarkkinoilla ja kannustavat viemään biodieseliä”. (40) |
|
(116) |
Komissio huomautti, että tämä arvio sopii yhteen asiaankuuluvassa lainsäädännössä kuvattujen Argentiinan viranomaisten poliittisten tavoitteiden kanssa. Komissio pani merkille, että yhdessä asetuksen 131/2022 – jolla pidettiin yllä 33 prosentin vientiveroa soijapavuille ja korotettiin väliaikaisesti soijaöljyn ja biodieselin vientiveroja – numeroimattomassa johdanto-osan kappaleessa mainittiin yhtenä tavoitteena, jota varten Argentiinan viranomaisilla on mahdollisuus periä vientiveroja, ”kotimarkkinahintojen vakauttaminen, kunnes ne saavuttavat sopivan tason ja ylläpitävät tarjontaa, joka täyttää kotimarkkinoiden tarpeet”. |
|
(117) |
Se, että soijapapujen vientiveron tarkoituksena oli varmistaa raaka-aineen tarjonta erityisesti biodieselteollisuutta varten, kävi ilmi säädöksen valmisteluhistoriasta. Jo aiemmassa tutkimuksessa komissio oli pannut merkille, että yhteisissä päätöslauselmissa 438/2012, 269/2012 ja 1001/2012 (41) viitattiin biodieselin todellisen verokannan ja sen pääasiallisen tuotantopanoksen (eli soijapapujen) verokannan väliseen eroon (42) ja että asetuksessa 133/2015 (43) mukautettiin soijapapujen vientiveroa ja muistutettiin, että ”istutetun alueen laajentaminen ja menneen kauden ennätysmäinen sato eivät ole estäneet kilpailukyvyn heikkenemistä ja siihen liittyvän arvoketjun kannattavuutta”, biodiesel mukaan lukien (44). |
|
(118) |
Myöhemmissä säädöksissä omaksuttiin vastaava lähestymistapa. Esimerkiksi asetuksen 1343/2016 (45), jossa alennettiin hieman asetuksessa 133/2015 vahvistettuja vientiveroja, johdanto-osan kappaleissa esitettiin, että ”on tarpeen jatkaa tehokkaiden, kyseisen tavoitteen toteuttamisen kanssa samanaikaisten toimenpiteiden täytäntöönpanoa erityisesti soijapapujen ja niiden sivutuotteiden tapauksessa, ja toimenpiteillä on saatava aikaan ennakoitavuutta ja varmuutta markkinoille sellaisen asteittaisen toteutuksen osalta, jolla kyseisiin tuotteisiin sovellettavia vientiveroja vähennetään” (kursivointi lisätty). Soijapapujen sivutuotteisiin kuuluu biodiesel. |
|
(119) |
Vastaavasti asetuksessa 1025/2017 (46), jossa säädetään biodieselin tuolloiseksi vientiveroksi kahdeksan prosenttia, muistutetaan johdanto-osan kappaleissa, että ”biodieselin vientiverojen ja sen pääraaka-aineen, soijaöljyn, vientiverojen välinen yhdenmukaistaminen on tarpeen niiden sovittamiseksi yhteen” (kursivointi lisätty). |
|
(120) |
Asetuksessa 230/2020 ja asetuksessa 131/2022 ei mainita nimenomaisesti tätä yhteyttä, sillä niissä muutettiin vain useiden tuotteiden voimassa olevia vientiverokantoja. Asetuksesta 790/2020 käy sen sijaan edelleen selvästi ilmi Argentiinan viranomaisten virallinen kanta siitä, että soijapapuja pidetään biodieselin tuotantopanoksena. Asetuksessa nimittäin käsitellään vain soijapapujen ja soijapapuihin perustuvien tuotteiden, myös biodieselin, vientiveroja. Asetuksen 790/2020 johdanto-osan kappaleissa muistutetaan erityisesti, että ”asetuksella nro 230/20 vahvistettiin vientiverokantoja eri tuotteille, mukaan lukien Mercosurin yhteisen nimikkeistön (NCM) tietyt tullinimikkeet, jotka viittaavat tiettyihin soijapaputuotteisiin ja -sivutuotteisiin” (kursivointi lisätty). Soijapaputuotteisiin, joiden vientiverokantaa muutettiin, sisältyi biodiesel. |
|
(121) |
Kun Argentiinan viranomaiset asettivat vientiverokantoja soijapavuille, soijaöljylle ja biodieselille samanaikaisesti ja samalla säädöksellä, kuten asetuksella 790/2020, ne osoittivat – kuten alkuperäisessä tutkimuksessa – pitävänsä soijapapuja koskevaa toimintatapaansa edelleen keinona, jolla varmistetaan toimitusten saatavuus biodieseliä varten alhaisella hinnalla myös tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Tämän vahvistaa se, että edellä johdanto-osan 109 kappaleessa Argentiinan viranomaiset ilmoittivat, että niiden mukaan soijapavun, soijaöljyn ja biodieselin väliset kolme vientiverokantaa vastasivat arvonlisäyksen eri vaiheita ja näin ollen ne ovat osa samaa arvoketjua. |
|
(122) |
Tätä havaintoa vahvistaa lisäksi se, että vientivero säilyttää kaikki arvoketjun vaiheet asiaankuuluvasta tuotantopanoksesta eli soijapavuista välivaiheeseen eli soijaöljyyn ja aina tutkimuksen kohteena olevaan tuotteeseen eli biodieseliin, jolloin soijapapujen tuottajien käytettävissä ei ole minkäänlaista varoventtiiliä tai vaihtoehtoa kotimaiselle tarjonnalle, kun otetaan huomioon, että kaikki biodieselin viejät ovat vertikaalisesti integroituneita ja myös tärkeimpiä toimijoita soijapapujen murskaamisessa soijaöljyksi. |
|
(123) |
Edellä esitetyistä syistä on todettava, että periessään vientiveroja soijapavuista Argentiinan viranomaiset asettavat argentiinalaiset soijapapujen viljelijät taloudellisesti erikoiseen asemaan, jossa ne johdatellaan myymään tuotteitaan kotimarkkinoilla alhaisempaan hintaan kuin minkä ne voisivat saada ilman vientiveroja. Niiltä siis evätään mahdollisuus tehdä järkeviä valintoja, ja ne johdatellaan toimimaan vientiveron taustalla olevien poliittisten tavoitteiden mukaisesti. |
Maissin ja vehnän vientikiintiöt
|
(124) |
Alkuperäisessä tutkimuksessa havaittiin, että järjenvastaista tilannetta, johon soijapapujen viljelijät olivat joutuneet, pahensivat muut vientirajoitukset, kuten vuosina 2008–2015 voimassa olleet maissin ja vehnän vientikiintiöt, jotka vähensivät muiden viljelykasvien vientiä ja ohjasivat viljelijöitä jatkamaan soijapapujen tuotantoa (muiden viljelykasvien sijasta) ja näin laskivat kotimarkkinahintoja entisestään. (47) Nämä muiden viljelykasvien pitkäkestoiset vientirajoitukset ovat johtaneet soijapapujen tuotannon merkittävään lisääntymiseen eli nk. sojización-ilmiöön. (48) Kuten kaaviosta 1 käy ilmi, soijapapujen tuotanto lähes kaksinkertaistui vuodesta 2008 vuoteen 2015, jolloin tuotannon määrä oli ennätykselliset 61,4 miljoonaa tonnia. Vuonna 2015 suoritetun vientikiintiöiden poistamisen jälkeen ja sadonkorjuuvuoteen 2016/2017 asti soijapapujen tuotanto ei vähentynyt merkittävästi tällä rajatulla ajanjaksolla muihin viljelykasveihin verrattuna, ja se pysyi melko vakaana. (49) |
|
(125) |
Komissio esitti kaaviossa 1 soijapapujen, maissin ja vehnän tuotannon sadonkorjuuvuotta kohden vuodesta 2008 alkaen, ja nämä tiedot täydentävät alkuperäisessä tutkimuksessa esitettyjä tietoja. Tässä yhteydessä sadonkorjuuvuodella tai satovuodella tarkoitetaan ajanjaksoa yhdestä sadonkorjuusta seuraavaan sadonkorjuuseen. Tämän takia sadonkorjuuvuosien ja kalenterivuosien välillä on tiettyä eroavuutta. Soijapapujen sadonkorjuuvuosi alkaa 1 päivästä huhtikuuta ja päättyy 31 päivään maaliskuuta. Kaavio 1 Argentiinan soijapapujen, maissin ja vehnän tuotanto sadonkorjuuvuotta kohden
|
|
(126) |
Esitettyjen tietojen perusteella varsinkin maissin ja myös vehnän tuotanto kasvoi vuodesta 2018 lähtien, kun vientikiintiöitä ei ollut, kun taas soijapapujen tuotanto väheni. Pyynnön esittäjä piti tämän vähenemisen syynä Euroopan unionin, Yhdysvaltojen ja Perun määräämien kaupan suojatoimenpiteiden vaikutusta. |
|
(127) |
Pyynnön esittäjä väitti, että Argentiinan viranomaiset sääsivät kaupan suojatoimenpiteiden kielteisiin vaikutuksiin puuttumiseksi uudelleen vientikiintiöitä maissille ja vehnälle päätöslauselmalla 276/2021 (50), jonka odotettiin saavan aikaan saman siirtymisvaikutuksen kuin vuosina 2008–2015 toteutetut toimet. |
|
(128) |
Komissio tutki tämän takia, sovellettiinko maissin ja vehnän vientikiintiöitä edelleen. |
|
(129) |
ACSOJA selitti paikalla tehdyn tarkastuksen yhteydessä, että velvollisuutta siirtyä yhdestä viljelykasvista toiseen ei ole ja että viljelijät voivat valita vapaasti, mitä viljelykasveja – soijapapuja tai muita kasveja – ne kasvattavat viljelemällään maalla. Argentiinan viranomaiset selittivät kyselylomakevastauksessaan ja paikalla tehdyssä tarkastuksessa, että on virheellistä määritellä päätöslauselmalla 276/2021 perustettu järjestelmä vientikiintiöiksi, sillä kyse oli pikemminkin vientiä tasapainottavista määristä tai viennin tasapainon määristä (volúmenes de equilibrio). Näiden määrien vahvistamisesta vastasi neuvoa-antava neuvosto (Consejo Consultivo), johon kuuluu kotimaisen kulutuksen, vientialan ja Argentiinan viranomaisten edustajia. Neuvosto määrittää kotimaisen kulutuksen ja vientitarpeiden perusteella tasapainottavan määrän, jota mukautetaan tarjonnan ja kysynnän mukaan. Argentiinan viranomaiset selittivät, että määrät asetetaan yleensä varsinaista vientiä suuremmiksi, sillä tavoitteena on tarjota ennakoitavuutta markkinatoimijoille viennin estämisen sijasta. On kuitenkin niin, että jos tasapainottavasta määrästä saavutetaan 90 prosenttia, tulliviranomaisille voitaisiin toimittaa vain pakollisia valaehtoisia todistuksia vientimyynnistä (declaraciones juradas de venta al exterior eli DJVE 30 -todistukset), jotka ovat voimassa vientiä varten 30 päivän ajan, DJVE 360 -todistusten sijasta, jotka ovat voimassa vientiä varten 360 päivän ajan. Kun koko tasapainottava määrä oli käytetty, maissia ja vehnää ei voinut enää viedä. Tasapainottavat määrät olivat julkisesti saatavilla. (51) |
|
(130) |
Tutkimuksessa kävikin ilmi, että tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla sadonkorjuuvuoden 2022/2023 alustava tasapainottava määrä eli 10 miljoonaa tonnia maissia (52) muutettiin myöhemmin 20 miljoonaksi tonniksi (53) ja sitten 26 miljoonaksi tonniksi (54). |
|
(131) |
Sadonkorjuuvuoden 2022/2023 alustava tasapainottava määrä eli kaksi miljoonaa tonnia vehnää (55) muutettiin puolestaan myöhemmin 10 miljoonaksi tonniksi (56) ja vahvistettiin sitten samaksi 10 miljoonan tonnin määräksi (57). |
|
(132) |
Tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson jälkeen joulukuussa 2023 tasapainottavan määrän raja saavutettiin, ja Argentiinan viranomaiset estivät uusien DJVE-todistusten kirjaamisen joiksikin päiviksi. (58) Yksi otokseen valittu vientiä harjoittava tuottaja kertoi myös, että vaikka tasapainottava määrä saavutettiin kyseisenä vuonna ja vienti estettiin, ei tällä ollut merkittävää vaikutusta vientiin, koska tämä tapahtui kyseisen vuoden lopulla. |
|
(133) |
Komissio huomautti, että – vaikka kuivuus, joka vaikutti vuonna 2023 tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla kaikkien kolmen tutkittavan viljelykasvin tuotantoon Argentiinassa, saattoi rajoittaa siirtymävaikutusta päätöslauselmaan 276/2021 perustuvan uuden järjestelmän takia, mikä on havaittavissa kaaviossa 1 – soijapapujen tuotanto oli vuosina 2021/2022 ennen kuivuutta edelleen 42 prosenttia suurempaa kuin se oli ennen kuin Argentiinan viranomaiset panivat täytäntöön toimet, joilla viljantuotantoa ohjailtiin soijapapujen kasvattajien tueksi vuosina 2008/2009. Lisäksi soijapapujen tuotanto palautui ennalleen kuivuuden jälkeen vuosina 2023/2024 ja kasvoi verrattuna kuivuutta edeltävään tuotantoon vuosina 2021/2022, mutta maissin ja vehnän tuotannossa ei kummassakaan päästy kuivuutta edeltävälle tasolle. |
|
(134) |
Myös vuosien 2015–2021 välisenä aikana, jolloin rajoituksia ei ollut, soijapapujen tuotanto laski, kun taas maissin ja vehnän tuotanto kasvoi. |
|
(135) |
Vientiä tasapainottavalla määrällä luotu järjestelmä, jossa kiintiötä voitiin kyllä muunnella, merkitsi kuitenkin sitä, että kiintiön täyttyessä maissin ja vehnän vienti estettiin. Näin tapahtui vuonna 2023 vain joidenkin päivien ajan, mutta tämä ei ole ristiriidassa sellaisen mahdollisen pitkäkestoisemman viennin estämisen kanssa, josta Argentiinan viranomaiset voivat päättää tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. |
|
(136) |
Tämän perusteella komissio päätteli, että vuodesta 2021 voimassa olleet ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla käytetyt vientiä tasapainottavat määrät edistivät osaltaan soijapapujen tuotannon suosimista maissin ja vehnän sijasta ja ohjasivat viljelijöitä jatkamaan soijapapujen tuotantoa muiden viljojen sijasta, mikä laski hintaa kotimarkkinoilla Argentiinan viranomaisten poliittisten tavoitteiden mukaisesti. |
Soijapapujen väliaikainen tuontikielto ja muut toimenpiteet soijapapujen viljelijöiden tueksi
|
(137) |
Komissio esitteli alkuperäisessä tutkimuksessa sitä, miten soijapapujen väliaikainen tuontikielto ja kiellon poistamisen jälkeen käytettävät erittäin hankalat soijapavun tuontimenettelyt vaikuttavat kotimaisten soijapapujen käyttöön biodieselin tuotannossa. Komissio myös päätteli, että tuontikielto yhdessä soijapapujen vientiveron kanssa vahvistaa, että Argentiinan viranomaisten poliittisena tavoitteena on vauhdittaa täysin kotimaisen biodieselteollisuuden kehittämistä ja toimitusketjun kotimaisuutta. Tämä loi Argentiinan kotimaista kulutusta varten keinotekoisen valtiovetoisen suojapapujen tuotannon, jolla varmistetaan, että soijapapujen paikallinen kysyntä tyydytetään asetettujen poliittisten tavoitteiden saavuttamiseen suunnatun paikallisen tarjonnan pohjalta. (59) |
|
(138) |
Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla soijapapuihin ei sovellettu tuontikieltoa. |
|
(139) |
Kuitenkin edellä johdanto-osan 38 kappaleessa todetun mukaisesti vuoden 2021 biopolttoainelailla, jota sovellettiin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, jarrutettiin soijapapujen tuontia, kun siinä säädettiin paikallista sisältöä koskevasta vaatimuksesta, jonka mukaan sekoittamisessa käytetyn biodieselin oli oltava argentiinalaisissa tehtaissa kotimaisesti tuotetuista raaka-aineista valmistettua. Tämän seurauksena Argentiinan viranomaiset loivat kytkösmarkkinat kotimaisille soijapavuille ja erottivat kotimaan arvoketjun maailmanmarkkinoista ja suojasivat sitä tuontipaineelta. Markkinoihin puuttumalla Argentiinan viranomaiset pääsivät tavoitteeseensa eli tuotannon kasvattamiseen ja matalampiin kotimarkkinoiden hintoihin biodieselteollisuuden eduksi. |
Tuet soijapapujen tuottajille
|
(140) |
Komissio oli havainnut alkuperäisessä tutkimuksessa, että Argentiinan viranomaiset ohjasivat soijapapujen viljelijöitä soijapapujen tuotantoon, mikä lisäsi soijapapujen kotimaista tarjontaa biodieselteollisuuden kehityksen edistämiseksi. (60) |
|
(141) |
Pyynnön esittäjä väitti, että Argentiinan viranomaiset tarjosivat edelleen tukea soijapapujen tuottajille erityisesti ottamalla käyttöön kaksi korvausohjelmaa. |
|
(142) |
Niistä ensimmäinen oli korvaus- ja kannustinohjelma pienille soijan tuottajille ja osuuskunnille asetuksen 786/2020 (61) mukaisesti. Pyynnön esittäjä väitti, että tämän ohjelman nojalla soijapapujen viljelijät saivat vientiveron palautuksia viljelyaloistaan riippuen ja että järjestelmää, joka oli voimassa 31 päivään joulukuuta 2020 asti, oli jatkettu myöhemmällä hallituksen toimenpiteellä ja lainsäädännöllä, joita pyynnön esittäjä ei selventänyt tarkemmin. |
|
(143) |
Tämän takia komissio tutki, oliko järjestelmä edelleen voimassa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. |
|
(144) |
Argentiinan viranomaiset totesivat, että soijapapujen viljelijät eivät hyötyneet vientiveron palautuksesta, koska viljelijät eivät maksaneet vientiveroa. Argentiinan viranomaiset sen sijaan totesivat, että asetuksen 786/2020 asiaankuuluvassa johdanto-osan kappaleessa viitattiin lakiin 27541 (62), jossa Argentiinan viranomaisille annettiin mahdollisuus nostaa vientiveroja 33 prosenttiin, jos vientiverojen arvon lisäyksestä kolme prosenttia osoitettaisiin sellaisen rahaston perustamiseen, jolla parannettaisiin pienten ja keskisuurten tuottajien ja osuuskuntien kilpailukykyä. (63) Laissa 27541 myös lisättiin, että ”kansallisten toimenpanevien elinten on vahvistettava jakamis- ja kannustamismekanismit, joilla pyritään parantamaan sellaisten pienten tuottajien ja osuuskuntien kannattavuutta ja kilpailukykyä, joiden toimintaan vaikuttaa mahdollinen vientiverokannan korotus – –” (kursivointi lisätty). (64) Tällaisen rahaston varojen jakamisen perustana oli viljelijöiden myymien soijapapujen määrä helmikuusta 2020 joulukuuhun 2020 aina viljeltyä hehtaaria kohden viljeltyjen soijapapujen määrään perustuvaan rajaan asti. |
|
(145) |
Koska Argentiinan viranomaiset eivät tehneet yhteistyötä eivätkä toimittaneet lisäystä A soijapapujen toimittajille, komissio ei voinut vahvistaa, hyötyivätkö soijapapujen viljelijät tästä järjestelmästä. Perusasetuksen 28 artiklan perusteella Argentiinan viranomaisten antama yksityiskohtainen selvitys muodosti kuitenkin käytettävissä olevat tiedot, jotka osoittivat, että järjestelmä oli ollut todellisuudessa toiminnassa ja siitä oli suoritettu maksuja 31 päivään joulukuuta 2020 asti toteutuneesta myynnistä. Koska pyynnön esittäjä ei täsmentänyt, mitkä hallituksen toimenpiteet ja lainsäädäntö jatkoivat tämän järjestelmän soveltamista, komissio ei voinut löytää asiaa koskevaa toimenpidettä, ja Argentiinan viranomaiset vahvistivat, että toimenpidettä sovellettiin 31 päivään joulukuuta 2020 asti toteutuneeseen myyntiin, mistä komissio päätteli, että järjestelmä ei ollut toiminnassa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, jos siitä suoritettiin maksuja vain 31 päivään joulukuuta 2020 asti. |
|
(146) |
Toisessa näistä ohjelmista oli kyse korvausohjelmasta pienille ja keskisuurille soijapapujen ja maissin tuottajille marraskuussa 2022 annetun päätöslauselman 862/2022 (65) nojalla. Tässä ohjelmassa kunkin soijapapujen tuottajan saama etuus oli enintään 6 500 Yhdysvaltain dollaria ilmoitettua soijapapuviljelmän hehtaaria kohden, ja edunsaajien kokonaisuudessaan saama etuus oli 1 730 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria. |
|
(147) |
Tutkimuksessa kävi ilmi, että korvausohjelma rahoitettiin viennin lisäämisen rahastosta (Fondo Incremento Exportador), joka on perustettu asetuksen 576/2022 (66) 9 §:llä. Tätä rahastoa rahoitettiin puolestaan ylimääräisellä (muun muassa soijapapuja, soijaöljyä ja biodieseliä koskevalla) vientiverolla, joka kerättiin viennin lisäämisen ohjelman (Programa de Incremento Exportador) myötä toteutuneen suuremman viennin avulla. Asetuksen 576/2022 mukaan viennin lisäämisen ohjelma oli Argentiinan viranomaisten ohjelma, jolla tuettiin vientiä tarjoamalla soijapapuihin perustuvien tuotteiden viejille houkuttelevaa Yhdysvaltain dollarin ja Argentiinan peson välistä valuutanvaihtoa (nk. sojadollar), millä varmistettiin ulkomaan valuutan tulo liittovaltion varantoon talouden inflaation ollessa korkea. |
|
(148) |
Täytäntöönpanokaudesta ja korvausohjelman päättymisestä säädettiin päätöslauselman 862/2022 5 §:ssä, jossa määrättiin, että hakemusten toimittamisaika oli 15 kaupankäyntipäivää säädöksen julkaisemisesta virallisessa lehdessä. Kyseisen ajanjakson jälkeen hakemuksia ei voinut enää toimittaa. Näin ollen ohjelmaa ryhdyttiin toteuttamaan päätöslauselman 862/2022 8 §:n mukaisesti joulukuussa 2022 antamalla päätöslauselma 276/2022 (67), jossa esitettiin luettelo ohjelman edunsaajista. Ohjelman soveltaminen loppui kyseisellä hallinnollisella määräyksellä. Pyynnön esittäjä ei esittänyt väitteitä siitä, että ohjelma olisi jatkunut tämän jälkeen, eikä komissio löytänyt asiasta mitään näyttöä. |
|
(149) |
Korvausohjelma oli siis toiminnassa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Koska Argentiinan viranomaiset eivät tehneet yhteistyötä ja toimittaneet lisäystä A soijapapujen toimittajille, komissio ei voinut vahvistaa, minkälainen merkitys tällä korvausohjelmalla oli toimittajille. On kuitenkin niin, että 28 artiklan säännöksen perusteella ohjelman edunsaajien luettelo muodosti riittävän näytön maksujen suorittamisesta tästä ohjelmasta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. |
|
(150) |
Päätelmänä voidaan todeta, että korvausohjelma ja sen oikeusperustat ovat selvä näyttö siitä, että Argentiinan viranomaiset odottivat, että niiden vientitoimenpiteillä voi olla kielteinen vaikutus kotimaisiin soijapapujen viljelijöihin, ja tämän takia ne käyttivät epäröimättä kyseisten samojen vientitoimenpiteiden tuloja (eli vientiveroista saatuja tuloja) kyseisten vaikutusten lievittämiseksi soijapapujen viljelijöille annetuilla korvauksilla. Tämä järjestelmä on toinen tapa, jolla Argentiinan viranomaiset valtuuttavat tai ohjaavat soijapapujen viljelijöitä toteuttamaan viranomaisten politiikkaa ja tarjoamaan soijapapuja kotimaan biodieselteollisuudelle riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan. |
Analyysi
|
(151) |
Alkuperäisen tutkimuksen tavoin komissio katsoi tässäkin, että käytettävissä olevan näytön perusteella Argentiinan viranomaisten ”toiminta oli aktiivisempaa kuin pelkkä kannustaminen” yhä edelleen, kuten valituselin (68) edellytti. Argentiinan viranomaisten toteuttamat toimenpiteet kokonaisuutena tarkasteluna rajoittavat soijapapujen viljelijöiden toimintavapautta rajaamalla käytännössä niiden liiketoimintapäätöksiä siltä osin, missä ne voivat myydä tuotteitaan ja millä hinnoilla. |
|
(152) |
Soijapapujen viljelijöitä estetään näin maksimoimasta tulojaan, jotka ne voisivat saada ilman soijapapujen vientiveroa (esimerkiksi viemällä tuotantoaan saadakseen siitä korkeampia hintoja tai nostamalla kotimarkkinahintoja) ja muita vastaavia rajoittavia toimenpiteitä. |
|
(153) |
Tätä tukee myös päätöslauselma 862/2022, jolla Argentiinan viranomaiset toteuttavat erityisiä toimenpiteitä, joilla autetaan soijapaputeollisuutta ja siihen liittyvää arvoketjua pysäyttämään kilpailukyvyn ja kannattavuuden heikkeneminen koko siihen liittyvässä arvoketjussa. Näin ollen Argentiinan viranomaiset tukevat taloudellisesti, kannustavat tai ohjaavat soijapapujen viljelijöitä pitämään yllä tuotantoa kotimarkkinoiden tyydyttämiseksi, vaikka rationaalinen toimittaja mukauttaisi tuotantoaan ja hintojaan tilanteessa, jossa vientiin ei kannusteta. |
|
(154) |
Argentiinan viranomaiset siis johdattelevat kyseisillä toimenpiteillä soijapapujen viljelijät pitämään soijapavut Argentiinassa, koska ne eivät voi myydä parempiin hintoihin, jotka vallitsisivat Argentiinassa ilman kyseisiä toimenpiteitä. |
|
(155) |
Tässä mielessä Argentiinan viranomaiset ”valtuuttavat” tai ”määräävät” tuotantopanosten tuottajia tarjoamaan tavaroita soijapapujen kotimaisille käyttäjille eli biodieselin tuottajille riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan. Soijapapujen viljelijöiden tehtäväksi on annettu keinotekoisten, lokeroituneiden ja matalahintaisten kotimaanmarkkinoiden luominen Argentiinaan. |
|
(156) |
Edellä kuvatuilla Argentiinan viranomaisten toimenpiteillä pyrittiin toisin sanoen minimoimaan soijapapujen viljelijöihin toimenpiteistä aiheutuva kielteinen vaikutus ja johdattelemaan viljelijät toimimaan tietyllä tavalla, joka ei ole pelkästään Argentiinan viranomaisten toimenpiteiden seuraus tai vaikutus. Vaikka soijapapujen viljelijät saattavat supistaa kotimaista tuotantoaan hieman reaktiona vientiveroihin ja muihin rajoittaviin toimenpiteisiin, näyttö osoittaa, että tuotanto ei pysähtynyt eikä sitä supistettu merkittävästi (lukuun ottamatta vuotta 2023, johon kuivuus vaikutti; ks. jäljempänä oleva taulukko 1). Komissio päätteli tämän johtuvan siitä, että Argentiinan viranomaiset valtuuttivat ja määräsivät toimillaan soijapapujen viljelijöitä jatkamaan tuotantoa. |
|
(157) |
Argentiinan viranomaisten toimista, joilla lievennettiin vientirajoitusten vaikutuksia soijapapujen viljelijöihin, säädettiin samoissa oikeusperustoissa, joissa myös säädettiin vientirajoituksia (esim. viennin lisäämisen rahasto viennin lisäämisen ohjelman perustamisesta annetussa asetuksessa 576/2022 sekä aiemmin laki 27541, jossa Argentiinan viranomaisille sallittiin vientiverojen korottaminen 33 prosenttiin, jos kolme prosenttia vientiverojen arvon lisäyksestä osoitettaisiin asianosaisille soijapapujen viljelijöille tarkoitetun rahaston perustamiseen). Argentiinan viranomaiset määrittivät siis vaikutukset ennakkoon eikä jälkikäteen, minkä vuoksi ne eivät olleet tahattomia. Selvä yhteys voidaan osoittaa määritetyn politiikan ja niiden asiaan liittyvien yksityisten elinten toiminnan välillä, jotka toimivat Argentiinan viranomaisten sijaisena ja toteuttavat niiden politiikkaa tarjoamalla soijapapuja riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan biodieselteollisuudelle. |
|
(158) |
CARBIO ja Argentiinan viranomaiset väittivät, että kyseessä olevat vientiverot eivät olleet tasoitustullin käyttöönoton mahdollistava tuki. CARBIOn mukaan vientiverot eivät ole perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan iv alakohdassa tarkoitettu taloudellinen tuki. CARBIO katsoi, että unionin yleisen tuomioistuimen (69) esittämä ja WTO:n oikeuskäytännön mukainen ”valtuuttamisen” tai ”määräämisen” tulkinta ei voisi johtaa päätelmään siitä, että Argentiinan viranomaiset valtuuttivat tai määräsivät soijapapujen tuottajia. Soijapapujen vientiverolla ei nimittäin annettu soijapapujen tuottajille tehtäväksi myydä soijapapuja kotimaassa maailmanmarkkinahintoja alhaisemmilla hinnoilla. Argentiinan viranomaisten mukaan niillä pikemminkin haluttiin lisätä verotuloja, ja talousarviotietojen perusteella ne olivat edelleen tärkeä tulolähde Argentiinan viranomaisille. |
|
(159) |
Komissio muistutti, että pelkästään se seikka, että vientiveroja ei nimenomaisesti mainita perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdassa, ei estä sitä, että ne olisivat mahdollisesti taloudellista tukea, jolloin ne kuuluisivat perusasetuksen ja tukia ja tasoitustulleja koskevan sopimuksen mukaisen tuen määritelmän piiriin, varsinkin, kun ne toimivat yhdessä valtion muiden toimenpiteiden kanssa. Unionin yleisen tuomioistuimen oikeuskäytännössä vahvistetaankin, että vientirajoitusjärjestelmän tavoitteena voi olla suoraan ja välillisesti biodieselteollisuuden tukeminen. (70) Komissio toimitti runsaasti näyttöä siitä, että soijapapujen vientiveroa käytettiin yhdessä muiden välineiden kanssa keinona, jolla soijapapujen tuottajat johdateltiin noudattamaan mainittuja poliittisia tavoitteita tavalla, joka vastaa tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavaa tukea perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti. Komissio huomautti vientiverojen tavoitteen osalta, että edellä mainitussa lainsäädännössä mainitaan tavoitteeksi myös ”kotimarkkinahintojen vakauttaminen, kunnes ne saavuttavat sopivan tason tai ylläpitävät tarjontaa, joka täyttää kotimarkkinoiden tarpeet”, kuten johdanto-osan 116 kappaleessa todetaan. Näin ollen tämä väite hylättiin. |
|
(160) |
CARBIO ja Argentiinan viranomaiset väittivät, että vientiverot eivät rajoittaneet muuten tuottajien tuotteiden tuotanto-, myynti- ja vientivaihtoehtoja. Lisäksi Argentiinan viranomaiset totesivat, että virallisia FOB-hintoja käytettiin ainoastaan vientiveron verotettavana perustana, joten vientihinnat voitiin määrittää vapaasti. |
|
(161) |
Komissio huomautti tutkimuksessa ilmenneen, että muiden viljelykasvien vientirajoitukset vaikuttivat tosiaankin soijapapujen tuotantoon, että soijapapujen kotimarkkinahinta pysyi maailmanmarkkinahintaa alhaisempana (ks. kaavio 3) ja että soijapavuista maksettujen vientiverojen määrä riippui Argentiinan viranomaisten asettamasta virallisesta FOB-hinnasta. Viralliseen FOB-hintaan perustuva vientivero ei välttämättä jätä vapaata harkintavaltaa soijapapujen viljelijöille vientihintaa määritettäessä. Lopuksi on todettava, että edellä esitetyn analyysin mukaisesti vientivero ei ole ainoa soijapapujen viljelijöitä ohjaileva Argentiinan viranomaisten kehittämä väline. Näin ollen tämä väite hylättiin. |
|
(162) |
Päätelmänä voidaan todeta alkuperäisen tutkimuksen tavoin, että komissio totesi Argentiinan viranomaisten valtuuttaneen tai määränneen soijapapujen viljelijät toteuttamaan edelleen politiikkaansa, jolla luodaan lokeroituneet kotimarkkinat ja toimitetaan soijapapuja kotimaiselle biodieselteollisuudelle riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan. |
|
(163) |
Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Argentiinan viranomaiset väittivät, että soijapavut eivät ole biodieselin välitön raaka-aine ja että komission olisi huomioitava tämä analyysissaan ja erityisesti pidettävä tuotantopanoksena soijaöljyä, jonka tapauksessa Argentiinalla on luonnollinen kilpailuetu. |
|
(164) |
Komissio vahvisti ottaneensa tämän näkökohdan huomioon laskiessaan argentiinalaisille otokseen valituille vientiä harjoittaville tuottajille tarkoitetun tuen määrää. Järjestelmään liittyvän edun nimittäjänä oli tosiaankin soijapapuihin perustuvien tuotteiden, ei ainoastaan biodieselin, myynnistä saatu liikevaihto. Tämän takia komission ei tarvinnut jakaa saatua etua hankittujen soijapapujen loppukäytön perusteella. Lisäksi otokseen valitut vientiä harjoittavat tuottajat olivat vertikaalisesti integroituneita, joten komission ei tarvinnut ottaa huomioon muita vaiheita arvoketjussa soijapapujen ja biodieselin välillä, eikä soijaöljyn tarjontaa ollut, mikä esitettiin pyynnössä ja mikä voitiin arvioida, sillä otokseen valitut vientiä harjoittavat tuottajat tuottivat soijaöljyä itse. Lisäksi tämän asetuksen 3.3.1.3.3 kohdassa ja erityisesti taulukossa 1 komissio analysoi nimenomaan soijaöljyn merkitystä arvoketjussa soijapapujen ja biodieselin välillä. Tämän vuoksi väite hylättiin. |
|
(165) |
Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Argentiinan viranomaiset ja CARBIO väittivät, että vientivero oli yleisesti sovellettava veropoliittinen toimenpide. Argentiinan viranomaiset totesivat, että lähteet, joihin komissio perusti johdanto-osan 115 kappaleessa ilmoitetut havaintonsa, eivät vahvista, että Argentiinan viranomaisten tarkoituksena oli tarjota soijapapuja biodieselteollisuudelle riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan. CARBIO muistutti, että vientiverot olivat käytössä ennen biodieselteollisuuden aloittamista Argentiinassa vuonna 2007 ja että niitä on käytetty veropolitiikan välineenä. CARBIO ilmoitti, että niitä saatettaisiin pitää jopa taakkana vientiä harjoittaville tuottajille, jotka eivät saa korvausta niistä. Tämän seurauksena mikä tahansa vientiverojen vaikutus soijapapujen hintoihin ja mikä tahansa etu olisi ollut Argentiinan viranomaisten julkisten tulojen perimistoiminnan sivuvaikutus ja ”vain yleisen valtion sääntelyn sivutuote”. (71) Tällainen tavanomainen tulojen perimistoiminta ei täyttäisi ”pelkkää kannustamista aktiivisempien toimien” oikeudellista arviointiperustetta. (72) |
|
(166) |
Komissio muistutti, että se totesi johdanto-osan 116 kappaleessa, että yksi tavoitteista, joita varten Argentiinan viranomaiset oli valtuutettu perimään vientiveroja, oli ”kotimarkkinahintojen vakauttaminen, kunnes ne saavuttavat sopivan tason tai ylläpitävät tarjontaa, joka täyttää kotimarkkinoiden tarpeet”. Lisäksi johdanto-osan 117–123 kappaleessa selvennetään käytettävissä olevaa näyttöä, josta käy ilmi, että soijapapujen vientiveron tarkoituksena oli varmistaa raaka-aineen toimittaminen erityisesti biodieselteollisuudelle. Tämän takia komission päätelmänä oli, että vaikka soijapapujen vientiveroa saatettiinkin käyttää myös veropolitiikan välineenä, se ei ollut sen ainoa tavoite. Siinä määrin kuin Argentiinan lainsäädännöstä kävi ilmi, että valtion tavoite vientiveron osalta oli jatkojalostusteollisuuden, erityisesti biodieselteollisuuden, kehittäminen, vientiveron vaikutus hintoihin ei ole Argentiinan viranomaisten sääntelyn ”pelkkä sivutuote”, vaan Argentiinan viranomaisten julki tuotu tavoite. Tässä yhteydessä se, että vientiverot olivat käytössä ennen biodieselteollisuuden perustamista Argentiinassa vuonna 2007, ei tarkoita, ettei politiikan välinettä voitaisi mukauttaa tai soveltaa uusiin, myöhemmin esille tuleviin poliittisiin tavoitteisiin. Alkuperäisessä tutkimuksessa todettiinkin, että vientiverokannan muutoksen syynä vuonna 2007 olivat nimenomaisesti uudet tuotantotarkoitukset, ja syyksi mainittiin esimerkkinä nimenomaan biopolttoaineet. (73) Näin ollen tämä väite hylättiin. |
|
(167) |
Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen CARBIO toisti jälleen edellä johdanto-osan 158 ja 160 kappaleessa esitetyt huomautuksensa. Myös Argentiinan viranomaiset toistivat johdanto-osan 158 kappaleessa esitetyt huomautuksensa. Molemmat viittasivat paneelin asiassa US – Export Restraints esittämään tukia ja tasoitustulleja koskevan sopimuksen 1 artiklan 1 kohdan a alakohdan 1 alakohdan iv alakohdan tulkintaan, jonka mukaan vientirajoitus ”ei voi olla iv alakohdassa tarkoitettu hallituksen valtuuttama tai määräämä tavaroiden toimitus”. (74) Molemmat mainitsivat myös, että unioni oli nimenomaisesti ilmaissut olevansa yhtä mieltä tästä oikeuskäytännöstä kolmannen osapuolen huomautuksessaan asiassa US – Export Restraints. (75) Lisäksi CARBIO väitti, että vientirajoitukset eivät voi olla keino valtuuttaa tai määrätä yksityisiä toimijoita perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan iv alakohdassa tarkoitetulla tavalla. Tämän tueksi CARBIO viittasi unionin yleisen tuomioistuimen tulkintaan (76) ja paneelin asiassa China – GOES (77) ja asiassa US – Countervailing Measures (China) esittämään tukia ja tasoitustulleja koskevan sopimuksen 1 artiklan 1 kohdan a alakohdan 1 alakohdan iv alakohdan tulkintaan, jossa selitettiin, että ”kun Kiinan viranomaiset rajoittavat kotimaisten magnesian ja koksin tuottajien mahdollisuuksia viedä kyseisiä tuotteita, se ei ’anna vastuuta’ kotimaisille tuottajille tehdä mitä tahansa”. (78) Näin ollen CARBIO väitti, että vientirajoituksia ei voida pitää taloudellisena tukena valtuuttamisen tai määräämisen muodossa. Tästä seurasi CARBIOn näkemyksen mukaan, että vientiverot ja maissin ja vehnän vientirajoitukset eivät olleet tasoitustullin käyttöönoton mahdollistavia tukia. |
|
(168) |
Komissio huomautti, ettei se analysoinut pelkästään vientirajoituksia, kuten vientiveroa ja maissia ja vehnää koskevia vientirajoituksia, vaan useita toimenpiteitä, joihin kuuluivat muun muassa johdanto-osan 101–150 kappaleessa kuvatut vientirajoitukset. Nämä toimenpiteet yhtenä kokonaisuutena tarkasteltuna antoivat Argentiinan viranomaisille mahdollisuuden valtuuttaa tai määrätä soijapapujen viljelijöitä noudattamaan niiden poliittisia tavoitteita tavalla, joka vastaa perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdassa täsmennettyä tasoitustullin käyttöönoton mahdollistavaa tukea. Tämän takia pelkästään vientirajoituksia koskevat väitteet ovat hyödyttömiä komission tekemän analyysin puitteissa. Näin ollen nämä väitteet hylättiin. |
|
(169) |
CARBIO kohdisti huomautuksensa komission edellä johdanto-osan 159 kappaleessa tekemään viittaukseen asiassa PT Wilmar Bioenergi Indonesia ym. v. komissio annettuun tuomioon erityisesti katsoessaan, että se tukisi komission lausuntoa, jonka mukaan komissio itse toimitti runsaasti näyttöä siitä, että soijapapujen vientiveroa käytettiin yhdessä muiden välineiden kanssa keinona, jolla soijapapujen tuottajat johdateltiin noudattamaan mainittuja poliittisia tavoitteita tavalla, joka vastaa tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavaa tukea. CARBIO väitti, että tuomio ei tue tätä lausuntoa varsinkaan siksi, että kyseisessä tuomiossa kyseessä olevat vientirajoitukset liittyivät kansainvälisiin hintoihin. |
|
(170) |
Komissio katsoi, että johdanto-osan 159 kappaleessa mainittu tuomio tukee sitä, että unionin yleisen tuomioistuimen oikeuskäytännössä vahvistettiin, että vientirajoitusjärjestelmien tavoitteena voi olla suoraan tai välillisesti tukea biodieselteollisuutta. Se ei kuitenkaan viitannut kyseiseen tuomioon soijapapujen vientiveroa koskevien havaintojensa tueksi. Tämän vuoksi väite hylättiin. |
|
(171) |
Lisäksi Argentiinan viranomaiset myönsivät, että komissio määritti oikein erilaiset veron perusteet (eli tarkastellun FOB-hinnan) toisaalta soijapavuille ja soijaöljylle ja toisaalta biodieselille, mutta ne väittivät, että komissio sekoitti sen verotettavaan arvoon (eli arvoon, jonka perusteella vientivero lasketaan) ja tulkitsi väärin johdanto-osan 113 kappaleessa biodieselin tosiasiallisen vientiverokannan ja soijapapujen ja soijaöljyn vientiverokannan välisen eron. Argentiinan viranomaisten mukaan komission olisi pitänyt verrata biodieselin tosiasiallista vientiverokantaa soijapapujen ja soijaöljyn väitettyyn tosiasialliseen vientiverokantaan, joka oli paljon alhaisempi. Argentiinan viranomaisten mukaan verotettavan arvon laskentatapa on tosiaankin sama kolmelle vientiverolle, vaikka verotettava perusta on eri. |
|
(172) |
Komissio huomautti, että Argentiinan viranomaiset antoivat asiasta ristiriitaista tietoa. Argentiinan viranomaiset selittivät itse kyselylomakkeen kysymykseen C.II.22 antamassaan vastauksessa, että ”kun tavaroihin sovelletaan virallisia hintoja (esimerkiksi lain nro 21453 soveltamisalaan kuuluviin tavaroihin eli soijapapuihin ja soijaöljyyn), verotettava arvo on sama kuin virallinen hinta”. Tästä seuraa, että komissio tunnisti soijapapujen ja soijaöljyn verotettavan arvon oikein viralliseksi FOB-hinnaksi, joten vientivero peritään suoraan virallisesta FOB-hinnasta laskematta soijapavuille ja soijaöljylle tosiasiallista kantaa. Siten johdanto-osan 113 kappaleessa kuvattu ja julkisissa lähteissä esitetty ero on tosiasiallisesti olemassa. Näin ollen tämä väite hylättiin. |
|
(173) |
Argentiinan viranomaiset arvostelivat myös sitä, että soijapapujen tuottajien asemaa kuvailtiin johdanto-osan 123 kappaleessa Argentiinan viranomaisten toimenpiteiden seurauksena ”erikoiseksi”, koska vuodelle 2025 odotettiin tervettä tuotantoa. |
|
(174) |
Komissio huomautti, että erikoiseksi kuvaileminen viittasi myyntiin pikemminkin kuin tuotantoon ja hylkäsi tämän väitteen. |
|
(175) |
Lisäksi Argentiinan viranomaiset väittivät, että maissin ja vehnän vientiä tasapainottavat määrät eivät olleet tuki soijapapujen tuottajille, vaan niillä pikemminkin pyrittiin lievittämään markkinahäiriöitä, jotka johtuivat Venäjän Ukrainaan kohdistamasta sotilaallisesta hyökkäyksestä. Lisäksi Argentiinan viranomaiset väittivät, että komissio keskittyi analyysissään sitä vastoin toimenpiteen vaikutuksiin. Argentiinan viranomaiset huomauttivat myös, että ne muuttivat tasapainottavia määriä pitkin vuotta suuremmiksi eivätkä pienemmiksi, mikä olisi ollut tavoiteltu suunta, jos tavoitteena olisi ollut soijapapujen tuotantoon kannustaminen. Argentiinan viranomaiset katsovat lopuksi, ettei komissio ottanut huomioon sitä, että soijapapujen tuottajat voivat vapaasti siirtyä viljelemään muita viljelykasveja ja että kiintiö täyttyi lähes samanaikaisesti kuin sen voimassaololle asetettu aikaraja. |
|
(176) |
Komissio päätteli johdanto-osan 136 kappaleessa, että vientiä tasapainottavat määrät edistivät osaltaan soijapapujen tuotannon suosimista pikemminkin kuin sen tukemista. Lisäksi vientiä tasapainottavat määrät otettiin käyttöön 16 päivänä joulukuuta 2021 päivätyllä päätöslauselmalla 276/2021, ennen Venäjän Ukrainaan kohdistamaa sotilaallista hyökkäystä helmikuussa 2022. Komissio ei myöskään todennut vientiä tasapainottavia määriä tasoistustullin käyttöönoton mahdollistaviksi yksitellen vaan osana toimenpiteitä, joilla Argentiinan viranomaiset valtuuttivat tai määräsivät soijapapujen toimittajia tavoitteenaan nimenomaisesti tarjota soijapapuja biodieselteollisuudelle riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan. Vientiä tasapainottavien määrien muutokset perustuivat kotimaan kulutuksen ja viennin tarpeisiin. Siten määrien korottaminen kuvasti pelkästään kotimaan kulutuksen pienenemistä ja vientitarpeen suurenemista. Sen sijaan soijapapujen tuotannon suosimista koskeva tavoite kävi ilmi siitä, että vientiä tasapainottavia määriä määrättiin samalla tavalla myös maissille ja vehnälle. On syytä huomata, että vientiä tasapainottavista määristä määrättiin vientirajoituksettoman ajanjakson jälkeen. Vientirajoituksettomalla ajanjaksolla soijapapujen tuotanto oli vähentynyt ja maissin ja vehnän tuotanto puolestaan kasvanut. Vapaus siirtyä muihin viljelykasveihin vahvistaa komission havainnot, koska kaavion 1 tuotantotiedoista käy ilmi soijapavun tuotannon ja vientirajoitusten vahva vastaavuus, mikä näkyy myös siinä, mitä viljelykasveja tuottajat valitsivat rajoituksettomana ajanjaksona. Vientiä tasapainottavat määrät saavuttivat ylärajansa, mikä käy ilmi siitä, että määrät käytettiin kokonaan, joten niiden olemassaolo suosii soijapapujen tuotantoa. Näin ollen tämä väite hylättiin. |
3.3.1.3.2 Yksityisten elinten valtuuttaminen tai määrääminen perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan iv alakohdan mukaisesti
|
(177) |
Kuten alkuperäisessäkin tutkimuksessa, komissio arvioi tämän jälkeen, ovatko Argentiinan soijapapujen viljelijät perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan iv alakohdassa tarkoitettuja yksityisiä elimiä, jotka Argentiinan viranomaiset ovat valtuuttaneet tai määränneet. |
|
(178) |
Otokseen valitut argentiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat hankkivat kaikki biodieselin tuotannossa käytetyt soijapavut kotimaisista lähteistä. Ne hankittiin yksityisiltä soijapaputiloilta lukuun ottamatta tiettyjä määriä soijapapuja, jotka hankittiin valtio-omisteisesta YPF SA -yrityksestä. |
|
(179) |
Argentiinan viranomaiset selittivät, että Argentiinassa on yli 60 000 soijapapujen viljelijää, jotka toimivat eri puolilla laajaa aluetta ja harjoittavat tuotantoaan erilaisissa taloudellisissa ja tuotannollisissa olosuhteissa, ja väittivät, ettei näitä viljelijöitä voida pitää tukia ja tasoitustulleja koskevan sopimuksen 1 artiklan 1.1 kohdan (a)(1) alakohdan (iv) alakohdan mukaisesti valtuutettuna tai määrättynä yksityisenä elimenä, vaan niihin sovelletaan valtion sääntelyvaltaa ja yleisesti sovellettavaa valtion määräämää veropolitiikkaa. |
|
(180) |
Komissio huomautti, että viljelijöiden määrä tai sijaintien tai tuotanto-olosuhteiden erovaisuudet eivät sinänsä puhu valtuutusta tai määräämistä koskevaa havaintoa vastaan. Pikemminkin soijapapumarkkinoiden hajanainen rakenne kertoo markkinoiden heikosta tasapainosta, varsinkin verrattuna harvoihin vertikaalisesti integroituneisiin biodieselin viejiin (Argentiinan viranomaisten tietojen mukaan viejiä on alle tusina), jotka ovat myös pääasiallisia soijapapujen murskaajia ja joilla on paljon enemmän markkinavoimaa. Lisäksi kyseessä olevaa veropolitiikkaa – vientiveroja – ei sovelleta yleisesti, vaan politiikka koskee tiettyjä maatalouselintarvikkeita ja niistä johdettuja tuotteita eli soijapapuja, soijaöljyä ja biodieseliä. Näin ollen tämä väite hylättiin. |
|
(181) |
Komissio katsoi näin ollen, kuten alkuperäisessäkin tutkimuksessa, että käytettävissä olevien tietojen perusteella kaikki soijapapujen viljelijät ovat yksityisiä elimiä, jotka Argentiinan viranomaiset ovat valtuuttaneet perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan iv alakohdan mukaisesti tarjoamaan soijapapuja riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan. |
3.3.1.3.3 Soijapapujen viljelijöiden harjoittama soijapapujen tarjoaminen riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan
|
(182) |
Komissio tutki alkuperäisessä tutkimuksessa, toteuttavatko soijapapujen viljelijät tosiasiallisesti Argentiinan valtion politiikkaa ja tarjoavat soijapapuja riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan. |
|
(183) |
Komissio teki saman analyysin ja päivitti tuolloin kerätyt tiedot. Johdanto-osan 85 kappaleessa esitettyjen päätelmien mukaisesti komission oli osittain käytettävä perusasetuksen 28 artiklan mukaisesti käytettävissä olevia tietoja määrittääkseen, ovatko soijapapujen viljelijät tarjonneet soijapapuja riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan. |
|
(184) |
Toteuttamalla johdanto-osan 101–150 kappaleessa kuvatut toimenpiteet Argentiinan viranomaiset johdattelivat soijapapujen viljelijät myymään paikallisesti alhaisemmilla hinnoilla kuin ne muutoin olisivat myyneet (toisin sanoen ilman kyseisiä toimenpiteitä soijapapujen viljelijät olisivat vieneet soijapapuja huomattavasti korkeampaan maailmanmarkkinahintaan tai yksinkertaisesti mukauttaneet tarjontansa markkinarajoituksiin). Soijapapujen viljelijät eivät kuitenkaan tehneet niin, koska Argentiinan viranomaisten politiikkana oli edistää jatkojalostus- eli biodieselteollisuuden kehittymistä. |
|
(185) |
Kuten taulukosta 1 ilmenee, lähes koko soijapapujen kotimainen tuotanto jalostetaan edelleen soijaöljyksi murskaamalla. Soijapapujen tuotantoa, vientiä, tuontia ja kotimaista murskaamista vuosien mittaan koskevat tiedot ovat seuraavat: Taulukko 1 Argentiinan soijapapujen, soijaöljyn ja biodieselin tuotanto
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
(186) |
Kuten johdanto-osan 133 kappaleessa todettiin, soijapapujen tuotannon väheneminen vuoteen 2022 asti johtui maissin ja vehnän vientikiintiöiden poistamisesta sekä Euroopan unionin, Yhdysvaltojen ja Perun kaupan suojatoimenpiteistä. Seuraava tuotannon lasku vuonna 2023 johtui merkittävästä kuivuudesta Argentiinassa. Kuivuuden jälkeen vuonna 2024 soijapapujen tuotanto elpyi ja kasvoi verrattuna kuivuutta edeltäneeseen vuoden 2022 tuotantoon. |
|
(187) |
Kehityssuuntaus esitetään kaaviossa 2 (tonnia): Kaavio 2 Soijapapujen jalostus Argentiinassa
|
|
(188) |
Taulukosta 1 ja kaaviosta 2 käy ilmi, että käytännössä kaikki soijapaputuotanto meni murskattavaksi ja siitä saadun soijaöljyn kotimainen kulutus käytettiin pääasiassa biodieselin tuotantoon. Lisäksi tuotannon ollessa vähäistä vuoden 2023 kuivuuden takia Argentiina toi enemmän soijapapuja täyttääkseen murskauskapasiteettinsa. |
|
(189) |
Soijapapuja menee vientiin vasta, kun sekä soijapapujen murskaamisen että biodieselin tuotannon kotimainen kulutus on täysin tyydytetty. Taulukosta 1 ja kaaviosta 2 käy myös ilmi soijapapujen vähäinen tuonti vuosina, jolloin vientirajoituksia sovellettiin, lukuun ottamatta vuotta 2023, jolloin kärsittiin kuivuudesta. Tämä käy ilmi myös otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien liiketoimintamallista. Yksikään niistä ei tuonut soijapapuja biodieselin tuotantoon. Sen sijaan ne toivat soijapapuja murskaamoissaan käytettäviksi, minkä jälkeen ne veivät kaiken sen tuloksena syntyvän soijaöljyn ja -jauhon Argentiinan ulkopuolelle. |
|
(190) |
Argentiinan viranomaisten toimenpiteiden ensisijainen tavoite on näin saavutettu: kotimaassa tuotetut soijapavut ovat täysin täyttäneet kotimaista biodieselin tuotantopanosta koskevan kotimaisen kysynnän soijapapujen tuottajien vahingoksi, sillä vientirajoitusten takia tuottajat eivät voineet optimoida voittojaan viemällä kaiken tuotantonsa tai myymällä sen kotimarkkinoilla korkeammilla hinnoilla. |
|
(191) |
Asiaa koskevan WTO:n oikeuskäytännön mukaan viranomaisten olisi yleensä esitettävä tuotantopanosten toimittajille jonkinlainen uhkaus tai kannustin, jotta voidaan osoittaa valtuutuksen tai määräyksen olemassaolo. Harkinnanvaran antaminen ei automaattisesti poista tätä päätelmää. Tämä tapauskohtainen analyysi perustuu näyttöön. Tässä tapauksessa on merkillepantavaa, että vienti on melko vähäistä erittäin kansainvälisillä hyödykemarkkinoilla, joilla Argentiina on yksi maailman johtavista soijapapujen tuottajista, erityisesti kun otetaan huomioon, että hinta kansainvälisillä markkinoilla on huomattavasti Argentiinan kotimaista hintaa korkeampi (ks. kaavio 3). |
|
(192) |
Argentiinan lainsäädännön sisältämä näyttö (ks. johdanto-osan 116–120 kappale) osoittaa, että Argentiinan viranomaisten poliittisena tavoitteena on kehittää ja suosia korkeamman lisäarvon jatkojalostusteollisuutta, biodieselteollisuus mukaan lukien. Lisäksi ne ovat selvästi asettaneet tavoitteekseen suojella jatkojalostusteollisuutta kansainvälisten hintojen nousulta. |
|
(193) |
On myös selvää, että lukemattomat pienet soijapapujen viljelijät johdatellaan näillä politiikoilla myymään lähes koko tuotantonsa kotimarkkinoilla alhaisempiin hintoihin kuin mitä ne olisivat muutoin saaneet kansainvälisillä markkinoilla, vaikka Argentiinan viranomaiset eivät muodollisesti estäneetkään niitä viemästä tuotteitaan. Asiakirja-aineistossa ei ole näyttöä siitä, että Argentiinan viranomaiset pyrkisivät millään tavoin kannustamaan ja/tai aktiivisesti tukemaan viennin lisäämistä suoraan tai välillisesti ja siten maksimoimaan soijapapujen viljelijöiden voitot huolimatta siitä, että pienviljelijöillä on tunnetusti vaikeuksia löytää asiakkaita ulkomailta, kommunikoida vieraalla kielellä ja hoitaa kaikki vientiä koskevat raskaat hallinnolliset muodollisuudet. |
|
(194) |
Koska asiakirja-aineistossa ei ollut muuta vastakkaista näyttöä ja koska Argentiinan viranomaiset eivät tehneet riittävästi yhteistyötä asianmukaisten todisteiden ja tietojen toimittamiseksi tältä osin, komissio päätteli, että tämä näyttö osoittaa, että soijapapujen viljelijät johdatellaan myymään tuotantonsa kotimaan jatkojalostusteollisuuden (biodieselin tuottajat mukaan luettuina) eduksi sen sijaan, että pyrittäisiin maksimoimaan niiden tuotto esimerkiksi etsimällä muita tapoja, kuten tuotannon mukauttaminen tai peräti siirtyminen muuntyyppiseen tuotantoon (esim. muihin viljoihin). |
|
(195) |
Se, että soijapapujen viljelijöillä on vielä jonkin verran päätösvaltaa myydä ainakin muodollisesti ulkomailla ja että vientiä tapahtui vaikkakin erittäin vähän, ei horjuta pääasiallista päätelmää valtuutuksen tai määräämisen olemassaolosta WTO:n oikeuskäytännön (80) mukaisesti. |
|
(196) |
Lisäksi komissio analysoi Argentiinan viranomaisten soijapapujen kotimarkkinahintoja koskevien toimenpiteiden vaikutusta soijapapujen saatavuuteen Argentiinassa, kuten alkuperäisessä tutkimuksessa tehtiin. |
|
(197) |
Komissio käytti Argentiinan soijapapujen keskimääräistä kotimarkkinahintaa, joka perustuu Buenos Airesin viljapörssin Rosarion, Bahia Blancan ja Quequenin maakuntia koskeviin kuukausitietoihin, jotka Argentiinan viranomaiset toimittavat. |
|
(198) |
Kuten alkuperäisessäkin tutkimuksessa, otokseen valitut vientiä harjoittavat tuottajat toivat jonkin verran soijapapuja. Vaikka yritykset eivät käyttäneet tätä tuontia biodieselin tuotantoon – sitä käytettiin valmistettaessa soijaöljyä, joka sitten vietiin – tämän tuonnin hintaa voitiin pitää edustavana, koska soijapavut tuotiin murskattaviksi ja jälleenvietiin soijaöljynä ja niiden hinta vastasi soijapapujen maailmanmarkkinahintaa (Meksikonlahti). |
|
(199) |
Jäljempänä olevassa kaaviossa 3 esitetään hinnan vaihtelut tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla (lukuun ottamatta kuukausia, joista kotimarkkinahintaa ei ilmoitettu) ja hintaero Argentiinan kotimarkkinahinnan ja maailmanmarkkinahinnan välillä. Kaavio 3 Argentiinan kotimarkkinahinta ja maailmanmarkkinahinta
|
|
(200) |
Kaaviossa 3 esitetään Argentiinan kotimarkkinahinnan ja maailmanmarkkinahinnan välinen hintaero sekä otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien CIF-tuontihinta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Argentiinan viranomaisten määräävä politiikka estää soijapapujen viljelijöitä saamasta maailmanmarkkinahintoihin perustuvia voittoja. Soijapapujen viljelijöiltä on tosiasiallisesti evätty mahdollisuus tehdä järkevä valinta eli myydä kansainvälisillä markkinoilla huomattavasti korkeammilla hinnoilla. |
|
(201) |
Sen sijaan ne saavat samansuuruista voittoa sekä kotimaisilla että kansainvälisillä markkinoilla, koska kotimarkkinahinnat laskevat vientiveron määrällä. Näin ollen Argentiinan viranomaiset polkevat kotimarkkinahintoja kotimaisen jalostusteollisuuden eduksi. |
|
(202) |
Argentiinan viranomaiset määräävät soijapapujen viljelijöitä epäämällä niiltä mahdollisuuden tehdä järkeviä valintoja. Kuten kaaviosta voidaan todeta, kotimarkkinahintojen ja kansainvälisten hintojen välinen hintaero on pysynyt yhtenäisenä koko tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson ajan, ja se on myös suojannut biodieselteollisuutta ja kaikkia muita tuotantoketjun loppupään toimialoja (kuten murskaamoja, jotka on pääasiassa yhdistetty biodieselin tuottajiin) korkeimmilta hinnankorotuksilta kansainvälisillä markkinoilla. |
|
(203) |
Näin ollen Argentiinan viranomaisten toimenpiteillä saavutettiin ennalta määritelty tavoite eli kotimarkkinahintojen laskeminen kansainvälisten hintojen noustessa, mikä hyödyttää biodieselteollisuutta ja muuta kotimaista lisäarvoa tuottavaa teollisuutta. |
|
(204) |
Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että argentiinalaiset soijapapujen viljelijät on valtuutettu tai määrätty tarjoamaan soijapapuja kotimaiselle biodieselteollisuudelle riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan. |
|
(205) |
Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen CARBIO väitti, että nykyisessä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa komissio ei päätellyt, että soijapapujen tuottajat eivät voisi vapaasti määrittää soijapapujen hintaa, toisin kuin alkuperäisessä tutkimuksessa (81). CARBIO huomautti, että otokseen valitut vientiä harjoittavat tuottajat selittivät tarkastuksen aikana, että ostajat ja myyjät toimivat soijapapumarkkinoilla vapaasti ja asettavat hinnat vapaasti. Lisäksi CARBIO väitti, että vientivero ei evännyt soijapapujen toimittajilta mahdollisuutta tehdä järkevä valinta ja että vientivero ei heikentänyt toimittajien vientimahdollisuuksia, kuten esitetään taulukossa 1 ja johdanto-osan 195 kappaleessa. Viljelijät saivat myös päättää vapaasti, mitä kasveja ne halusivat viljellä. |
|
(206) |
Toisin kuin väitettiin, komissio päätteli johdanto-osan 161 kappaleessa, että kuten alkuperäisessäkin tutkimuksessa, soijapapujen kotimarkkinahinta pysyi maailmanmarkkinahintaa alhaisempana ja että soijapapujen tuottajat eivät voineet määrittää vapaasti vientihintaa vientiveron takia. Otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien selitykset eivät olleet ristiriidassa näiden kahden havainnon kanssa. Lisäksi komissio selitti jo johdanto-osan 161 kappaleessa ja 193–195 kappaleessa, miten Argentiinan viranomaiset rajoittivat soijapapujen tuottajien päätösvaltaa. Myöskään se, että viljelijät saivat päättää vapaasti, mitä kasveja ne viljelivät, ei estänyt komissiota päättelemästä edempänä johdanto-osan 135 kappaleessa, että vientiä tasapainottavat määrät edistivät osaltaan soijapapujen tuotannon suosimista maissin ja vehnän sijaan. Tämän vuoksi nämä väitteet hylättiin. |
|
(207) |
Argentiinan viranomaisten mukaan sen, ettei ole esitetty näyttöä soijapapujen tuottajien vientitoiminnan tukemisesta Argentiinan viranomaisten toimilla, ei pitäisi merkitä näyttöä vastakkaisesta. Argentiinan viranomaisten mukaan komissio ei myöskään ottanut huomioon, että kansainväliset hyödykemarkkinat ovat monimutkaiset ja että soijapapujen tuottajat eivät osallistu niille suoraan vaan pikemminkin kaupan alan toimijoiden kautta. |
|
(208) |
Komissio huomautti, että sen havainto koski soijapapujen tuottajien harkintavaltaa, jota Argentiinan viranomaiset rajoittivat, tutkimuksen yhteydessä kerättyjen havaintoa tukevien todisteiden – eikä niiden puuttumisen – perusteella ja että Argentiinan viranomaiset eivät ole toimittaneet lisänäyttöä lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen. Soijapapujen tuottajien viennille ei pitäisi aiheutua estettä siitä, että kansainvälisille hyödykemarkkinoille siirrytään yleensä kaupan alan toimijoiden kautta. Argentiinalaiset biodieselin vientiä harjoittavat tuottajat harjoittavatkin vientiä yleensä kaupan alan toimijoiden kautta. Näin ollen tämä väite hylättiin. |
3.3.1.3.4 Toiminto, joka normaalisti kuuluu viranomaisten tehtäviin, ja menettely, joka ei missään todellisessa merkityksessä eroa viranomaisten normaalisti harjoittamasta menettelystä
|
(209) |
Kuten alkuperäisessä tutkimuksessa (82) havaittiin, komissio katsoi, että Argentiinassa sijaitsevien soijapapujen tarjoaminen argentiinalaiselle biodieselteollisuudelle on tehtävä, joka kuuluu tavanomaisesti julkisille viranomaisille siksi, että yleisen kansainvälisen lainsäädännön mukaan valtioilla on suvereeni oikeus luonnonvaroihinsa. Sen sijaan, että Argentiinan viranomaiset tarjoaisivat tuotantopanoksia suoraan biodieselteollisuudelle yleisten poliittisten tavoitteidensa saavuttamiseksi eli biodieselteollisuuden ja sen vientipotentiaalin kehittämiseksi, ne ovat toimenpiteillään johdatelleet yksityiset toimijat tekemään sen puolestaan ja hoitamaan näin tehtävää, joka ei todellisuudessa eroa julkisten viranomaisten tavallisesti noudattamasta käytännöstä ja jossa myös tulot uhrataan. |
|
(210) |
Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Argentiinan viranomaiset väittivät, että soijapapujen tarjoaminen ei ollut tavanomaisesti julkisille viranomaisille kuuluva tehtävä, koska Argentiinan viranomaiset eivät osallistuneet soijapapujen tuotantoon liittyvään toimintaan. Vastaavasti CARBIO väitti, ettei komissio toimittanut mitään näyttöä siitä, että yksityisomistuksessa olevien toimittajien tekemät päätökset Argentiinassa yksityisomistuksessa olevalla maalla viljeltyjen soijapapujen tuotannosta ja myynnistä olisivat Argentiinan viranomaisten tehtäviin normaalisti kuuluva toiminto. Argentiinan viranomaisten ja CARBIOn mukaan pelkästään se, että valtio voi käyttää sääntelyvaltaa alueensa luonnonvarojen suhteen, ei merkitse, että kyseisten luonnonvarojen tarjoaminen yksityisille yrityksille olisi myös viranomaisten tehtäviin normaalisti kuuluva toiminto. Päinvastoin luonnonvarojen kaupallinen hyödyntäminen, jakelu ja myynti ovat normaalisti yksityisten yritysten tehtäviin kuuluva toiminto, ja valtion tehtävänä on tässä vain sääntely ja valvonta. Toisin sanoen luonnonvarojen sääntely ja valvonta ovat tavanomaisesti viranomaisille kuuluva tehtävä, kun taas osallistuminen suoraan luonnonvarojen tarjoamiseen yksityisille toimijoille ei sitä ole. |
|
(211) |
Ensinnäkin komissio huomautti väitteistä, joiden mukaan Argentiinan viranomaiset eivät osallistuneet soijapapujen tuotantoon, toimittajat ovat yksityisomistuksessa ja myyvät yksityisomistuksessa olevalla maalla viljeltyjä soijapapuja, että Argentiinan viranomaiset valtuuttivat tai määräsivät soijapapujen tuottajia pyrkimään tiettyyn poliittiseen tavoitteeseen. Kun valtuutetut soijapapujen tuottajat tarjosivat näin soijapapuja, tilanne ei eronnut tilanteesta, jossa Argentiinan viranomaiset olisivat itse toimineet suoraan soijapapujen tuottajana. Lisäksi komissio on eri mieltä CARBIOn esittämästä keinotekoisesta erottelusta, jossa luonnonvarojen kaupallinen hyödyntäminen, jakelu ja myynti ei olisi viranomaisille tavanomaisesti kuuluva tehtävä, vaan viranomaisten tehtävä rajoittuisi luonnonvarojen sääntelyyn ja valvontaan. Tällaisen toimintamallin seurauksena tavaroiden tai palvelujen tarjoamista riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan ei voitaisi koskaan pitää viranomaisille kuuluvana tehtävänä, koska valtion tehtävänä olisi pelkästään tällaisten tavaroiden tai palvelujen tarjoamisen sääntely. Komissio ei hyväksynyt tällaista erottelua ja katsoi, että soijapapujen tarjoamista voidaan pitää viranomaisille tavanomaisesti kuuluvana tehtävänä nimenomaan siksi, että Argentiinan viranomaiset käyttivät sääntelyvaltaa soijapapujen tarjoamisessa. Tässä yhteydessä tähän päätelmään ei vaikuta se, että kyseisen hyödykkeen vastaanottajat ovat yksityisiä toimijoita eivätkä valtion omistuksessa, sillä asialla ei ole merkitystä biodieselteollisuuden kehittämistä koskevan poliittisen tavoitteen kannalta. Näin ollen tämä väite hylättiin. |
3.3.1.3.5 Taloudellista tukea koskeva päätelmä
|
(212) |
Argentiinan viranomaiset ovat toteuttaneet joukon toimenpiteitä, joihin kuuluu vientiveroja, määrällisiä rajoituksia, kotimaisille tuottajille maksettavia tukia ja julkisia poliittisia lausuntoja, joilla ne ovat ohjanneet soijapapujen viljelijät myymään paikallisesti ja ’valtuuttaneet’ tai ’määränneet’ ne tarjoamaan tätä raaka-ainetta Argentiinassa riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan. Kyseisillä toimenpiteillä saavutettiin haluttu vaikutus eli vääristettiin soijapapujen kotimarkkinoita Argentiinassa ja painettiin hinnat keinotekoisen matalalle tasolle jatkojalostus- eli biodieselteollisuuden eduksi. Soijapapujen tarjoaminen riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan on tavanomaisesti julkisten viranomaisten tehtävä, kun otetaan huomioon, että biodieselteollisuuden tukeminen on julkinen tavoite. Soijapapujen viljelijöiden käytäntö suorittaa tämä tehtävä ei myöskään eroa missään mielessä käytännöistä, joita valtio tavallisesti noudattaa pyrkiessään samankaltaisiin poliittisiin tavoitteisiin muilla tukimuodoilla (kuten avustukset tai kantamatta jätetty tulo). |
|
(213) |
Näin ollen komissio päätteli, että Argentiinan viranomaiset antoivat perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan iv alakohdan mukaista välillistä taloudellista tukea, sellaisena kuin se on tulkittuna ja sovellettuna tukia ja tasoitustulleja koskevan sopimuksen 1 artiklan 1.1 kohdan (a)(1) alakohdan iv alakohdan mukaisesti. |
3.3.1.4
|
(214) |
Komissio katsoi alkuperäisessä tutkimuksessa, että luokat ”taloudellinen tuki” ja ”tulo- tai hintatuki” eivät sulkeneet toisiaan pois. (83) Tämän tulkinnan mukaisesti komissio paitsi tarkasteli sitä, voidaanko Argentiinan viranomaisten toimenpidevalikoimaa pitää ”taloudellisena tukena” siinä muodossa, että tavaroita toimitetaan riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan, myös arvioi sitä, voidaanko Argentiinan viranomaisten toimenpiteitä pitää perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisena tulo- tai hintatukena. (84) |
|
(215) |
Kuten todisteiden riittävyyttä koskevassa muistiossa esitetään, komissio katsoi, että tässä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa pyynnön esittäjä esitti näyttöä, jonka mukaan Argentiinan viranomaisten toimenpiteitä voitaisiin kuvata myös tulo- tai hintatueksi perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdan nojalla. Siksi komissio tutki ensin, oliko Argentiinan viranomaisilla edelleen aikomus tukea biodieselteollisuuden luomista ja kehittämistä, toiseksi, mitä toimenpiteitä Argentiinan viranomaiset olivat toteuttaneet tai toteuttivat edelleen biodieselteollisuuden tukemiseksi tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, ja kolmanneksi, voidaanko näitä toimenpiteitä pitää ”minkä tahansa tyyppisenä tulo- tai hintatukena” GATT 1994 -sopimuksen XVI artiklan tarkoittamassa merkityksessä. |
3.3.1.4.1 Argentiinan viranomaisten aikomus tukea kotimaista biodieselteollisuutta
|
(216) |
Komissio raportoi alkuperäisen tutkimuksen tulo- tai hintatukianalyysin yhteydessä lainsäädännöstä, joka osoitti Argentiinan viranomaisten aikomuksen tukea biodieselteollisuutta. Tällaisia säädöksiä olivat erityisesti asetus 1396/2001 (85), päätöslauselma 1156/2004 (86) ja vuoden 2006 biopolttoainelaki. |
|
(217) |
Tässä tutkimuksessa komissio otti ensinnäkin huomioon johdanto-osan 117–122 kappaleessa korostetut osatekijät vientiveron yhteydessä, johdanto-osan 136 kappaleessa esitetyn päätelmän maissin ja vehnän vientiä tasapainottavista määristä ja johdanto-osan 150 kappaleessa esitetyn päätelmän soijapapujen viljelijöille myönnetyistä tuista. Lisäksi se tutki, osoittiko myöhempi lainsäädäntö, että Argentiinan viranomaisten selkeänä politiikkana on tukea kotimaisen biodieselteollisuuden kehittämistä. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vuoden 2006 biopolttoainelaki ei ollut enää voimassa, vaan se oli korvattu vuoden 2021 biopolttoainelailla, jolla säänneltiin kotimaista biodieselvaltuutusta. |
|
(218) |
Komissio muistutti jo johdanto-osan 38 kappaleessa tehtävistä, joita energiaministeriöllä on vuoden 2021 biopolttoainelain mukaisena valvontaviranomaisena. Tulo- tai hintatukianalyysin osalta komissio muistuttaa, että energiaministeriön on tehtävänä on ”pakolliseen sekoittamiseen tarvittavien biopolttoaineiden valmisteluun tarkoitettujen tarvittavien tuotantopanosten saatavuuden takaaminen siten, että se voi sovitella ja määrittää tarpeellisiksi katsomansa mekanismit niin, että tuotantopanokset hankitaan tavanomaisten ja tavallisten markkinaolosuhteiden mukaisesti ja ilman vääristymiä määrittämällä soveltuvissa tapauksissa rajaksi kyseessä olevien panosten vientihinnan asiaankuuluvilla kustannuksilla vähennettynä”. (87) Tämä tehtävä osoittaa, että Argentiinan viranomaiset käsittivät soijapapujen tuotannon osaksi biodieselin tuotantoa ja että tarkoituksena oli varmistaa soijapapujen riittävä tarjonta. Tätä varten Argentiinan viranomaisille annettiin valtuudet vahvistaa kotimaisen valtuutuksen puitteissa myydyille biodieselin tuotantopanoksille enimmäishinta, joka vastaa kyseisten tuotantopanosten vientihintaa, kun asiaankuuluvat kustannukset oli diskontattu. Toisin sanoen kotimarkkinoille tarkoitettujen tuotantopanosten hinta olisi ollut halvempi kuin vientimarkkinoille tarkoitettujen tuotantopanosten hinta. Tämän säännöksen perusteella on näin ollen selvää, että Argentiinan viranomaisten aikomuksena oli tukea kotimaista biodieselteollisuutta vuoden 2021 biopolttoainelailla. |
|
(219) |
Tämä vahvistetaan tarkemmin ja nimenomaisesti vuoden 2021 biopolttoainelain 16 §:ssä, jonka otsikkona on merkitsevästi ”Tuonnin korvaaminen” ja jossa valtuutetaan energiaministeriö ”korvaamaan fossiilisten polttoaineiden tuontia biopolttoaineilla” ja ”edistämään investointeja kansallisten raaka-aineiden teollistamiseen”. (88) Kuten Argentiinan viranomaiset vahvistivat tarkastuskäyntien aikana, teollistamisella (industrialización) tarkoitetaan soijapapujen arvoketjun yhteydessä murskaamista Näin ollen vuoden 2021 biopolttoainelain 16 §:ssä viitataan käytännössä siihen, että kannustetaan tekemään investointeja soijapapujen murskaamiseen biodieselin tuotannon edistämiseksi. Tämä on myös yksi kotimaisen biodieselteollisuuden tukimuoto. |
|
(220) |
Lisäksi alkuperäisessä tutkimuksessa (89) esitetty arviointi biodieselin kotimarkkinahinnan asettamisesta päti edelleen tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana. Vuoden 2021 biopolttoainelain nojalla Argentiinan viranomaiset asettivat tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla edelleen kotimarkkinoilla myydyn biodieselin hinnan biodieseliä koskevan kotimaisen valtuutuksen puitteissa. Valtuutus kattaa lähes koko biodieselin kotimarkkinat. |
|
(221) |
Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla biodieselin kotimarkkinahinta asetettiin lähes kuukausittain. Siinä ei erotettu eri yritystyyppejä toisistaan, ja se oli julkisesti saatavilla (90). |
|
(222) |
Yksikään otokseen valituista vientiä harjoittavista tuottajista ei saanut kiintiötä eikä toimittanut kotimarkkinoille tutkimusajanjaksolla (vaikkakin muut Renova Groupiin kuuluvat biodieselin tuottajat toimivat näin). Argentiinan viranomaisten kotimarkkinoilla asettamat hinnat vaikuttavat kuitenkin olevan korkeammat kuin otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien viennin keskimääräiset FOB-hinnat ajanjaksoina, joina kotimarkkinahinta oli sama (tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla) ja ne ilmoittivat vientimyynnistä. Tässä otettiin huomioon viennin FOB-hinta sekä ilman biodieselin vientiveroa että – lukuun ottamatta kahta ajanjaksoa, jolloin kotimarkkina- ja vientihinnat olivat samalla tasolla – biodieselin vientivero mukaan luettuna. |
|
(223) |
Argentiinan viranomaiset asettivat kotimaisen biodieselin hinnan keinotekoisen korkealle tasolle keinotekoisesti ja noudattivat näin ollen politiikkaa, jolla ne antoivat hintatukea kotimarkkinoilla myyville pienille ja keskisuurille biodieselteollisuuden yrityksille. |
Argentiinan viranomaisten selkeä tuki biodieselteollisuudelle kansallisella ja maakuntatasolla
|
(224) |
Lisäksi pyynnön esittäjä esitti seuraavaa näyttöä siitä, että Argentiinan viranomaiset myönsivät edelleen tukea biodieselteollisuudelle: i) päätöslauselman 947/2023 (91) mukainen biodieselteollisuutta koskeva käyttöpääoman rahoitusohjelma ja ii) vuoden 2021 biopolttoainelain vuoksi kantamatta jääneet tulot. |
|
(225) |
Komissio analysoi näitä biodieselin tuottajia koskevia uusia väitettyjä järjestelmiä jäljempänä olevissa jaksoissa määrittääkseen, saatiinko näistä järjestelmistä etua. Komissio arvioi näiden järjestelmien oikeusperustoja (jotka olivat voimassa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla) ja niitä koskevaa julkista lausuntoa saadakseen käsityksen siitä, sisälsivätkö ne näyttöä Argentiinan viranomaisten biodieselteollisuudelle myöntämästä tuesta. Vuoden 2021 biopolttoainelakia koskevaa näyttöä käsiteltiin jo edellä johdanto-osan 218 ja 219 kappaleessa. Kuten johdanto-osan 313 ja 314 kappaleessa selitetään, vaikutti siltä, että vuoden 2021 biopolttoainelain 22 §:ssä säädetään nestemäisten polttoaineiden veroa ja hiilidioksidiveroa koskevasta verovapautuksesta, jota sovelletaan vain polttoaineisiin sekoitettuun kansallista alkuperää olevaan biodieseliin. Argentiinan viranomaiset vaikuttivat tarkastuskäynnin aikana olevan samaa mieltä tästä. Argentiinan viranomaisten kyselylomakevastaus vaikuttaa kuitenkin viittaavaan siihen, että laissa 23966 (92) olevan III osaston 4 §:n nojalla polttoaineisiin sekoitettuun biodieseliin – riippumatta siitä, oliko se kansallista alkuperää vai tuotua – ei koskaan sovelleta nestemäisten polttoaineiden veroa ja hiilidioksidiveroa, koska nämä verot kannetaan vain sekoitetun polttoaineen bensiinin, kaasuöljyn tai dieselin osuudesta riippumatta siitä, onko tällainen osuus tai sekoitettu biodiesel kansallista alkuperää vai tuotua. Kyseisen lain 4 §:ssä ei säädetty biodieseliä koskevasta verokannasta, mutta muille polttoaineille se säädettiin. Siksi oli epäselvää, liittyikö perittävään veroon biodieselin alkuperään perustuvaa syrjintää. |
|
(226) |
Kuten jäljempänä olevassa johdanto-osan 315 kappaleessa selitetään, tämän järjestelmän mukaista etua ei voitu laskea, koska oli ilmeistä, että kyseinen vero kannettiin sekoitetusta polttoaineesta sen jälkeen, kun polttoaine on sekoitettu myöhemmin arvoketjussa, eikä biodieselin tuottajien tasolla. Biopolttoaineiden, myös biodieselin (joka mainitaan nimenomaisesti laissa 23 966 olevan III osaston 4 §:ssä), poistaminen nestemäisten polttoaineiden veron ja hiilidioksidiveron soveltamisalasta on kuitenkin selvä merkki Argentiinan viranomaisten aikomuksesta suosia biodieselin ja varsinkin kansallista alkuperää olevan biodieselin kulutusta ja näin ollen tukea kotimaista biodieselteollisuutta. |
|
(227) |
Biodieselteollisuutta koskevan käyttöpääoman rahoitusohjelman tavoitteeksi puolestaan ilmoitettiin ”tarjota parempia rahoitusehtoja biodieselin tuotannossa tarvittavien tuotantopanosten hankkimiseen lain 27 640 mukaista biodieselin ja dieselin pakollista sekoittamista silmällä pitäen”. (93) Ohjelman käyttöönottotilaisuudessa Banco de la Nación Argentinan, jäljempänä ’BNA’, johtaja totesi nimenomaisesti, että luotonannon tavoitteena oli ”luoda lisää työpaikkoja ja mahdollistaa edelleen vienti sekä valuuttakursseihin liittyvät säästöt”. (94) BNA on yksi Argentiinan suurimmista pankeista ja täysin valtion omistama. Tämän vuoksi ei ole epäilystäkään siitä, että biodieselteollisuutta koskevan käyttöpääoman rahoitusohjelman tarkoituksena oli tukea biodieselteollisuutta tarjoamalla parempia rahoitusehtoja ja nimenomaisesti tukea biodieselin vientiä. Komissio toteaa jäljempänä johdanto-osan 311 kappaleessa, että otokseen valitut vientiä harjoittavat tuottajat eivät saaneet etua tästä rahoitusohjelmasta. Järjestelmä oli kuitenkin voimassa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tukikelpoisille biodieselin tuottajille, minkä vuoksi sitä voitiin pitää pätevänä näyttönä tulo- tai hintatuen osalta. |
|
(228) |
Pyynnön esittäjä väitti lisäksi, että useat maakuntahallinnon toimet osoittivat, että biodieselteollisuudelle myönnettiin tukea myös maakuntatasolla. |
|
(229) |
Pyynnön esittäjä totesi ensinnäkin, että Santa Fen maakunta käynnisti ohjelman, jonka tavoitteena on kaikkien julkisten linja-autojen siirtyminen käyttämään biodieseliä sen puhtaassa muodossa (B100) (95). |
|
(230) |
Toiseksi Cordoban maakunta ilmoitti rahoittavansa lainoja biodieselin paikallisen tuotannon ja kulutuksen edistämiseksi. (96) |
|
(231) |
Kolmanneksi Cordoban maakunta myös otti maakuntalailla 10721 (97) käyttöön biopolttoaineen edistämispolitiikan, jonka tavoitteena on vahvistaa biodieselin tuotantoa ja edistää fossiilisten polttoaineiden korvaamista biodieselillä. Maakuntalaissa 10721 asetetaan useita tavoitteita, muun muassa biopolttoaineiden tuotannon vahvistaminen ja se, että ”edistetään fossiilisten polttoaineiden asteittaista korvaamista – – suosimalla biopolttoaineiden kulutusta, huolehtimalla niiden laajamittaisesta käytöstä” (kursivointi lisätty). (98) |
|
(232) |
Kaikki nämä maakuntatason toimenpiteet toteutettiin alkuperäisen tutkimuksen jälkeen. |
|
(233) |
Santa Fen maakunnassa käyttöön otetun uuden toimenpiteen tarkoituksena oli edistää ”biopolttoaineiden (biodieselin – – ) laajamittaista käyttöä” (99) useilla talouden aloilla, kuten erityisesti julkisessa liikenteessä ja sen kalustossa. Santa Fen maakuntalaissa 14010 edellytettiin, että hankintamenettelyjen kautta käytettävässä julkisessa liikenteessä ja ajoneuvoissa käytetään polttoaineena biodieseliä sen puhtaassa muodossa (B100). Sen lisäksi laissa säädettiin mahdollisuudesta myöntää ”bruttotuloveroa, leimaveroa ja/tai kertaluonteista autoveroa koskeva vapautus ja/tai huojennus” yrityksille, jotka edistivät Santa Fen maakuntalain 14010 tavoitteita (100). Tavoitteiden edistämistä mitattiin niiden investointien perusteella, joita nämä yritykset tekivät lisätäkseen biodieselin käyttöä toiminnassaan. Santa Fen maakuntalailla 14010 palkittiin näin ollen yksityisiä yrityksiä verovapautuksilla niiden tekemistä investoinneista ja edistettiin näin aktiivisesti biodieselin käyttöä (ja siten biodieselin myyntiä maakunnassa) useilla talouden aloilla maakunnassa. Santa Fen maakunnan verovapautuksia, joista biodieselin tuottajat saivat etua, analysoidaan nimenomaisesti johdanto-osan 270–289 kappaleessa. Tulo- tai hintatuen osalta Santa Fen maakuntalaki 14010 on kuitenkin osoitus siitä, miten Argentiinan viranomaisten aikomus tukea biodieselteollisuutta on toteutettu maakuntatasolla. |
|
(234) |
Cordoban maakunnan uusien toimenpiteiden osalta pyynnön esittäjä myönsi pyynnössään, että näyttö Cordoban maakunnan myöntämistä tuista hylättiin alkuperäisessä tutkimuksessa sen perusteella, että otokseen valitut vientiä harjoittavat tuottajat eivät saaneet etua Cordoban maakuntalaeista. (101) Pyynnön esittäjän mukaan näillä tekijöillä oli kuitenkin edelleen merkitystä, koska ne osoittivat, miten kansallista biopolttoainepolitiikkaa sovellettiin paikallisesti, ja ne voisivat olla merkityksellisiä, jos toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun otokseen valitut tuottajat eivät ole samoja kuin alkuperäisessä tutkimuksessa. |
|
(235) |
Komissio totesi, että vaikka otos muuttui alkuperäisestä tutkimuksesta, yksikään tässä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa otokseen valittu vientiä harjoittava tuottaja ei tuottanut biodieseliä Cordoban maakunnassa. Sen vuoksi ne eivät voineet saada etua tässä mainituista järjestelmistä. Cordoban maakunnan myöntämät tuet, joita pyynnön esittäjä pyysi komissiota tutkimaan uudelleen, poikkesivat kuitenkin nyt ilmoitetuista tuista, ja niitä käsitellään jäljempänä johdanto-osan 297–299 kappaleessa. Tässä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa otokseen valitut vientiä harjoittavat tuottajat eivät myöskään voineet saada etua nyt ilmoitetuista tuista, koska tuottajat eivät sijainneet Cordoban maakunnassa. Ei kuitenkaan voida sulkea pois sitä mahdollisuutta, että muut Cordoban maakunnassa sijaitsevat biodieselin tuottajat olisivat voineet saada etua näistä tuista tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Näin ollen komissio katsoi näiden toimenpiteiden osoittavan ainoastaan tulo- tai hintatuen osalta, miten Argentiinan viranomaisten aikomus tukea biodieselteollisuutta on toteutettu maakuntatasolla. |
Päätelmät, jotka koskevat Argentiinan viranomaisten aikomusta tukea kotimaista biodieselteollisuutta
|
(236) |
Komissio päätteli edellä esitetyn perusteella, että Argentiinan viranomaisten aikomus tukea Argentiinan biodieselteollisuutta oli edelleen ilmeinen myös tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. |
3.3.1.4.2 Biodieselteollisuutta tukevat toimenpiteet
|
(237) |
Kuten johdanto-osan 216–236 kappaleessa todettiin, Argentiinan viranomaisten aikomus tukea biodieselteollisuutta kävi selvästi ilmi useista toimenpiteistä, mukaan lukien soijapapujen kotimarkkinoiden keinotekoinen vääristäminen, kotimaisen valtuutuksen puitteissa myydyn biodieselin hinnan asettaminen, päätöslauselman 947/2023 mukainen biodieselteollisuutta koskeva käyttöpääoman rahoitusohjelma, vuoden 2021 biopolttoainelain vuoksi kantamatta jääneet tulot sekä Santa Fen ja Cordoban maakuntien toteuttamat toimenpiteet. Näillä toimenpiteillä tuettiin suoraan tai välillisesti biodieselin tuottajien tuloja. Lisäksi Argentiinan viranomaiset jatkoivat vuoden 2021 biopolttoainelailla jo vuoden 2006 biopolttoainelailla perustettua biodieselin tuotannon edistämistä koskevaa järjestelmää. Tämän vuoksi komissio päätteli käytettävissä olevien tietojen perusteella, että Argentiinan viranomaiset ovat alkuperäistä tutkimusta seuranneiden vuosien aikana edelleen toteuttaneet joukon toimenpiteitä biodieselteollisuuden tulojen kehittämiseksi ja tukemiseksi. |
3.3.1.4.3 Argentiinan viranomaisten toimenpiteiden pitäminen ”minkä tahansa tyyppisenä tulo- tai hintatukena” GATT 1994 -sopimuksen XVI artiklan tarkoittamassa merkityksessä
|
(238) |
Argentiinan viranomaiset antavat tulotukea biodieselteollisuudelle johdanto-osan 216–236 kappaleessa kuvatuilla toimenpiteillä. |
|
(239) |
Lisäksi Argentiinan viranomaiset ovat vuoden 2021 biopolttoainelailla jatkaneet pakollisen sekoitusvaatimuksen voimassaoloa. Sekoitusvaatimuksen mukaan Argentiinassa sijaitsevien sekoitusyritysten on ostettava biodieseliä Argentiinan viranomaisten asettamalla keinotekoisen korkealla hinnalla, mikä merkitsee biodieselteollisuudelle annettavaa hintatukea. |
|
(240) |
Kaikki nämä toimenpiteet osoittavat, että Argentiinan biodieselteollisuutta tuetaan ja edistetään keinotekoisesti. |
|
(241) |
Näin ollen komissio päätteli, että Argentiinan viranomaiset antavat edellä mainittujen toimenpiteiden avulla suoraan tai välillisesti hinta- tai tulotukea biodieselteollisuudelle ja näin osaltaan edistävät sen kilpailukykyä. |
|
(242) |
Kuten alkuperäisessä tutkimuksessa todettiin, sääntelemällä kotimaisia biodieselmarkkinoita ja myöntämällä kiintiöitä ainoastaan pienemmille biodieselyrityksille Argentiinan viranomaiset ovat luoneet tuotannonalan, jolla suurimpia tuottajia on estetty myymästä kotimarkkinoilla ja joka on näin ollen täysin vientisuuntautunut, mikä edistää biodieselteollisuuden vientikilpailukykyä. (102) Taulukko 2 Argentiinan biodieselin tuotanto ja vienti (tonnia)
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
(243) |
Kuten taulukosta 2 käy ilmi, biodieselteollisuus oli edelleen vientisuuntautunut teollisuudenala. Vientiin meni vuodesta 2020 alkaen vuodesta riippuen jopa 74 prosenttia tuotannosta ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla lähes puolet tuotannosta. Otokseen valitut vientiä harjoittavat tuottajat selittivät, että tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla (jolloin sitoumus oli voimassa) hinnat unionissa – joka oli tuottajien ainoa vientikohde tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla – olivat alhaisia ja että voittoa saadakseen tuottajat harjoittivat vientiä yleensä vain silloin, kun hinnat olivat riittävän korkeat sitoumuksen mukaisesti voimassa olleeseen vähimmäistuontihintaan verrattuna. Lokakuun puoliväliin 2022 saakka korkeampi biodieselvaltuutus (12,5 %) ja myös tavallisesti kotimaisen valtuutuksen ulkopuolelle jättäytyville yrityksille annettu mahdollisuus tarjota tuotantoa valtuutuksen lisäosuuteen johti kuitenkin siihen, että suurempi osa tuotannosta meni viennin sijaan kotimaiseen kulutukseen. Tästä syystä viennin prosenttiosuus tuotannosta oli pienempi kuin aiempina vuosina. Samankaltainen tilanne oli havaittavissa vuonna 2020, jolloin biodieselvaltuutus oli vuoden 2006 biopolttoainelain mukaisesti 10 prosenttia, ennen kuin sitä vuonna 2021 alennettiin vuoden 2021 biopolttoainelain myötä viiteen prosenttiin (ja korotettiin taas kesäkuussa 2022 siten, että se oli 7,5 %). Tästä näkökulmasta korkeampi biodieselvaltuutus lisää kotimaista kulutusta, kun taas alhaisempi biodieselvaltuutus edistää vientiä. Kun Argentiinan viranomaiset madalsivat biodieselvaltuutusta vuoden 2021 biopolttoainelailla, ne näin ollen ohjasivat Argentiinan biodieselteollisuutta entistä enemmän vientiin. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla havaitut alhaisemmat tuotantotasot ja absoluuttisesti mitattuna alhaisempi kokonaisvienti johtuivat tuotannon yleisestä supistumisesta, joka oli seurausta biodieselin raaka-aineeseen eli soijapapuihin vaikuttaneesta kuivuudesta Argentiinassa. |
|
(244) |
Kotimaiselle biodieselteollisuudelle annettu tuki suosi biodieselin vientiä siten, että biodieselin tuottajat pystyivät kilpailemaan epäreilulla tavalla muiden maiden biodieselin tuottajien kanssa, jotka eivät hyötyneet tuotantopanosten alhaisemmista hinnoista. Argentiinan biodieselteollisuuden pääkohteena olivat edelleen vientimarkkinat ja erityisesti unionin markkinat. |
3.3.1.4.4 Tulo- tai hintatukea koskevat päätelmät
|
(245) |
Argentiinan viranomaiset väittivät, että vientiverojen luokittelu biodieselteollisuudelle myönnettäväksi tulo- tai hintatueksi oli ristiriidassa biodieselin vientiveron valtuuttamiseen tai määräämiseen liittyvän tehtävän kanssa, koska se alensi biodieselteollisuuden saamia hintoja. |
|
(246) |
Komissio totesi, että valtuuttamista tai määräämistä koskevassa analyysissa keskityttiin soijapapujen vientiveroon (eikä biodieseliin) ja seurauksiin, jotka liittyvät soijapapujen tarjoamiseen riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan, mikä johti alhaisempiin kustannuksiin ja lisäsi voittoja tai tuloja. Sama vientivero siis myötävaikutti yhdessä muiden tukitoimenpiteiden kanssa Argentiinan viranomaisten tarjoamaan tulo- tai hintatukeen. Näin ollen tämä väite hylättiin. |
|
(247) |
Komissio päätteli tämän vuoksi, että toimenpiteiden avulla Argentiinan viranomaiset antoivat edelleen biodieselteollisuudelle suoraan tai välillisesti tulo- tai hintatukea perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetulla tavalla, minkä tuloksena suurin osa kotimaisesta tuotannosta meni vientiin. |
|
(248) |
Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Argentiinan viranomaiset väittivät, että suurin osa tulo- tai hintatukea koskevaa havaintoa tukevista toimenpiteistä liittyy kotimarkkinoihin, joille biodieselin viejät eivät saaneet osallistua. Tämä koski erityisesti johdanto-osan 218 kappaleessa esitettyä havaintoa vuoden 2021 biopolttoainelaista, jolla varmistetaan kotimarkkinoilla biodieselin tuotantoon tarvittavat tuotantopanokset. Argentiinan viranomaiset väittivät myös, että ministeriöllä ei ole vaikutusvaltaa soijapapuihin, koska ne eivät ole biodieselin suora tuotantopanos, ja että hintarajaa sovelletaan valtuutuksen piiriin kuuluvan biodieselin tuottamiseen tarvittaviin tuotantopanoksiin, ei itse biodieseliin. Tällaista hintarajaa sovellettiin vain, jos tuotantopanosten ostamista koskevia markkinaolosuhteita ei voitu soveltaa. |
|
(249) |
Komissio oli asiasta eri mieltä. Tutkimuksessa kävi ilmi, että otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien ryhmiin kuuluvat yksittäiset yritykset osallistuivat biodieselin kotimarkkinoille. Lisäksi vuoden 2021 biopolttoainelaki vaikuttaa viejiin, koska sillä kielletään vientiä harjoittavia tahoja osallistumasta kotimarkkinoille ja näin ollen velvoitetaan ne harjoittamaan vientiä. Lisäksi kotimarkkinoille suunnatun biodieselin tuotantoon tarkoitettujen tuotantopanosten tarjonnan tukeminen suosii myös otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien ryhmiin kuuluvia yksittäisiä yrityksiä. Biodieselin tuotantopanoksiin kohdistuvan ministeriön vaikutusvallan osalta Argentiinan viranomaiset eivät selittäneet, mikä tämän säännöksen tarkoitus on, jos se ei ole soijapapujen toimitusvarmuus ja hintaraja. Argentiinan viranomaiset eivät täsmentäneet, mitä säännöksessä tarkoitetut muut tuotantopanokset kuin soijapavut ovat. Lisäksi valtuutuksen mukaisesti myyty biodiesel myytiin jo valtion sääntelemään hintaan, eikä sitä varten tarvittu uutta ministeriön vahvistamaa hintarajaa. Näin ollen tämä väite hylättiin. |
3.3.1.5
|
(250) |
Vahvistettuaan, että edellä johdanto-osan 101–150 kappaleissa kuvailtu toimenpidekokonaisuus on Argentiinan viranomaisten yksityisten elinten valtuuttamisen tai määräämisen kautta annettavaa taloudellista tukea ja/tai että johdanto-osan 216–236 kappaleessa kuvailtu toimenpidekokonaisuus on tulo- tai hintatukea komissio laski perusasetuksen 3 artiklan 2 kohdan ja 5 artiklan mukaisesti tuen määrän sen edun mukaan, joka vastaanottajalle todettiin annetun tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana. |
|
(251) |
Koska suurimmalla osalla Argentiinan viranomaisten toimenpiteistä pyrittiin keinotekoisesti alentamaan soijapapujen kotimarkkinahintaa ja näin kasvattamaan argentiinalaisten biodieselin tuottajien tuloja, komissio tutki – kuten se oli tehnyt alkuperäisessä tutkimuksessa – koituiko Argentiinan viranomaisten tuesta etua biodieselteollisuudelle kotimaisten biodieselin tuottajien maksaman hinnan ja Argentiinassa soijapapujen osalta vallitseviin markkinaolosuhteisiin perustuvan vertailuhinnan välisen eron perusteella. |
|
(252) |
Komissio laski ensin otokseen valittujen argentiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien maksaman soijapapujen painotetun keskimääräisen ostohinnan tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Painotettu keskiarvo laskettiin kuukausikohtaisesti soijapapujen viljelijöiden Argentiinan biodiesellaitoksiin tekemien toimitusten mukaan. |
|
(253) |
Keskimääräinen ostohinta perustui otokseen valittujen argentiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien toimittamissa liiketoimikohtaisissa laskuluetteloissa ilmoitettuihin hintoihin (ilman alv:tä) ja määriin, jotka tarkastettiin tarkastuskäyntien aikana. |
|
(254) |
Tätä keskimääräistä hintaa oli verrattava asianmukaiseen viitehintaan. Kuten alkuperäisessä tutkimuksessa, komissio käytti otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien tuomien soijapapujen kuukausikohtaisesti laskettua painotettua keskimääräistä hintaa. Soijapapujen tuonnissa käytettiin CIF-tasolla määritettyjä hintoja, ja niiden hintataso oli keskimäärin sama alkuperästä riippumatta. Todelliset tuontihinnat CIF-ehdoin murskaamoille toimitettuina olivat samalla tasolla kuin maailmanmarkkinahinta, joka noteerataan Meksikonlahdella. Soijapapujen tuonti muodosti merkittävän osuuden eli 38 prosenttia otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien ostoista. Prosenttiosuus on suurempi kuin alkuperäisessä tutkimuksessa, mikä johtuu tarkastelua koskevaan tutkimusajanjaksoon vaikuttaneesta kuivuudesta. Tuottajien ostot jakautuivat satoihin liiketoimiin. |
|
(255) |
Sen vuoksi komissio katsoi, että otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien soijapavuista maksamien todellisten hintojen katsotaan vastaavan vääristymättömiä markkinaolosuhteita Argentiinassa, mukaan lukien lopulliseen hintaan sisältyvät yleisesti sovellettavat toimitusmaksut. (103) |
|
(256) |
Se, että otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien tuontia ei käytetty biodieselin tuotantoon vaan soijaöljyn tuotantoon, ei muuta tätä päätelmää, koska tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana soijapapujen kysyntä biodieselin tuottamiseksi Argentiinassa katettiin kokonaisuudessaan kotimaisella soijapaputarjonnalla. Saatavilla olevien erilaisten soijapapujen laadussa ei myöskään ole eroja, joiden takia tuotuja soijapapuja ei voitaisi käyttää biodieselin tuotantoon. Näin ollen komissio katsoi, että kyseiset ostot muodostivat asianmukaisen vertailukohdan. |
|
(257) |
Tämän perusteella komissio käytti sijaishintana tosiasiallista hintaa, jolla otokseen valitut vientiä harjoittavat tuottajat toivat Argentiinaan soijapapuja, jotka kaikki tulivat naapurimaista, koska se vastasi parhaiten näiden tuotteiden vääristymättömiä kotimarkkinahintoja. Kuten johdanto-osan 254 kappaleessa selitetään, nämä hinnat olivat samalla tasolla kuin maailmanmarkkinahinnat. |
|
(258) |
Sen jälkeen komissio vertasi argentiinalaisten tuottajien kotimaassa viljellyistä soijapavuista maksettua hintaa soijapapujen painotettuun keskimääräiseen tuontihintaan kuukausikohtaisesti. Kaikki kyseinen tuonti tapahtui väliaikaisen maahantuonnin menettelyssä, minkä vuoksi siihen ei sovellettu tuontitulleja. Otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien tosiasiallisesti maksaman hinnan katsottiin vastanneen Argentiinassa vallitsevia markkinaehtoja ja -olosuhteita. |
|
(259) |
Erotuksen kokonaismäärä edustaa ”säästöä”, jonka argentiinalaiset biodieselin tuottajat saivat ostaessaan soijapapuja Argentiinan vääristyneiltä markkinoilta verrattuna hintaan, jonka ne olisivat maksaneet ilman vääristymiä. Viime kädessä tämä kokonaismäärä vastaa etua, jonka Argentiinan viranomaiset antoivat argentiinalaisille tuottajille tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana. |
|
(260) |
Komissio kohdisti perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti kyseiset tukimäärät otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien tutkimusajanjakson aikaisen soijapohjaisen tuotannon kokonaisliikevaihtoon asianmukaisena nimittäjänä, koska tuki antoi etua soijapohjaisten tuotteiden koko tuotannolle eikä ainoastaan tarkasteltavana olevalle tuotteelle tai vientiin tarkoitetulle tuotannolle. |
|
(261) |
Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Argentiinan viranomaiset ja CARBIO väittivät, että komissio ei ole toimittanut riittäviä perusteluja päätelmälle, jonka mukaan tuonnin keskihinnat vastasivat vallitsevia markkinaolosuhteita. Argentiinan viranomaisten ja CARBIOn mukaan komissio oli vain viitannut vääristymien puuttumisen ja todennut, että i) tuontihinnat olivat samalla tasolla maailmanmarkkinahintojen kanssa ja ii) tuonti muodosti merkittävän osuuden otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien ostoista. CARBIO katsoi, että tämä perustelu oli ristiriidassa johdanto-osan 190 kappaleessa esitetyn komission päätelmän kanssa, jonka mukaan kotimaassa tuotetut soijapavut ovat täysin täyttäneet kotimaista biodieselin tuotantopanosta koskevan kotimaisen kysynnän ja että biodieselin tuotantoon ei käytetty tuotuja soijapapuja. |
|
(262) |
Toisin kuin väitettiin, komissio selitti johdanto-osan 254 kappaleessa, miksi otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien tosiasiallisesti maksama soijapapujen tuontihinta vastasi vallitsevia markkinaolosuhteita. Lisäksi se, että tuontihinnat vastasivat maailmanmarkkinahintoja – toisin kuin Argentiinan kotimarkkinahinnat – ja että tuonti muodosti merkittävän osuuden otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien ostoista, ovat keskeisiä tekijöitä määritettäessä, että vertailuarvo kuvastaa vallitsevia markkinaolosuhteita. Tätä päätelmää ei kumoa se, ettei tuotuja soijapapuja käytetty biodieselin tuotantoon, koska tuodut soijapavut murskattiin samoissa murskaamoissa kuin kotimaassa tuotetut soijapavut, joita käytettiin biodieselin tuotantoon. CARBIOn esiin tuomien komission päätelmien lisäksi komissio otti johdanto-osan 258 kappaleessa huomioon myös sen, että tuodut soijapavut toimitettiin satamiin lähelle murskaamoja, joita käytettiin sekä kotimaisten että tuotujen soijapapujen murskaamiseen biodieselin tuotantoa varten. Näin ollen tämä väite hylättiin. |
|
(263) |
CARBIO väitti lisäksi, että soijapapujen tuonnin keskihinnat eivät olleet asianmukainen vertailukohta, koska ne eivät vastanneet Argentiinan markkinaolosuhteita. Tuodut suojapavut tuotiin väliaikaisen maahantuonnin menettelyn mukaisesti, eikä niitä käytetty biodieselin tuottamiseen. Ne myös toimitettiin CIF-ehdoin, kun taas soijapapujen kotimaisista ostoista ei aiheutunut kansainvälisiä toimitusmaksuja. |
|
(264) |
Komissio totesi, että se oli jo kuvaillut johdanto-osan 262 kappaleessa, miksi se katsoi, että tuodut soijapavut vastasivat Argentiinassa vallitsevia markkinaolosuhteita. Lisäksi komissio piti CIF-tuontihintaa asianmukaisena, koska se vastasi hintaa satamassa sijaitsevassa murskaamossa, jossa myös biodieselin tuotantoon käytetyt kotimaisesti tuotetut soijapavut murskattiin. Kuten johdanto-osan 254 kappaleessa lisäksi muistutettiin, CIF-tuontihinnat olivat samalla hintatasolla kuin maailmanmarkkinahinta. CARBIO ei myöskään esittänyt muita perusteluja sille, miksi tuontihinta ei olisi asianmukainen vertailukohta. Näin ollen tämä väite hylättiin. |
|
(265) |
Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen CARBIO väitti myös, että komissio oli edun laskemisessa ottanut huomioon kotimaisista soijapavuista maksetun hinnan ja vertailuarvon välisen eron vain silloin, kun kotimaisten soijapapujen hinta oli alhaisempi kuin vertailuarvo. Silloin, kun kotimaisista soijapavuista maksettu hinta oli korkeampi kuin vertailuarvo, komissio ei ottanut eroa huomioon, vaikka vertailuarvon ylittävä määrä olisi pitänyt vähentää edun kokonaismäärästä. |
|
(266) |
Komissio totesi, että soijapapujen toimittamisesta riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan koituneen edun laskemiseen käytetty menetelmä oli perusteltu. Polkumyynti- ja tasoitustulleja koskevassa asiassa ”US – Anti-Dumping and Countervailing Duties (China)” muodostettu paneeli oli todennut, että negatiivisten etumäärien jättäminen vähentämättä positiivisista etumääristä oli tukia ja tasoitustulleja koskevan sopimuksen mukaista. (104) Komissio katsoi myös joka tapauksessa väitteen olevan hyödytön sen vuoksi, että vaikka komissio olisi noudattanut CARBIOn esittämää menetelmää, tuen olisi saadun tukimarginaalin perusteella silti katsottu jatkuneen. Näin ollen tämä väite hylättiin. |
3.3.1.6
|
(267) |
Argentiinan viranomaisten toimenpiteet oli suunnattu tiettyjen tuotannonalojen, kuten kotimaisen biodieselteollisuuden, hyväksi. Vaikka soijapapujen kaupan vääristymät hyödyttävät myös muita tuotantoketjun loppupään tuotteita kuin biodieseliä, etua saavat ainoastaan tietyt Argentiinan tuotannonalat eli soijapapujen arvoketjun toimijat. Lisäksi johdanto-osan 117–122 kappaleessa esitetään Argentiinan asiaan liittyvässä lainsäädännössä oleva soijapapujen ja biodieselin välinen yhteys, josta käy ilmi Argentiinan viranomaisten keskittyminen soijapapujen arvoketjun biodieselteollisuuteen. Lisäksi vaikka Argentiinan viranomaisten biodieselille lukuisten toimenpiteiden avulla myöntämä tuki myönnetään myös muille biopolttoaineille, kyseiset toimenpiteet on rajattu tiettyyn yritysten tai tuotannonalojen ryhmään. Näin ollen ne ovat perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaan erityisiä. |
3.3.1.7
|
(268) |
Komissio totesi, että Argentiinan viranomaiset antoivat biodieselteollisuudelle tukea toimenpiteillä, joita voitiin pitää soijapapujen toimittamisena riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan ja/tai tulo- tai hintatukena. Argentiinan viranomaiset antoivat tuensaajille etua, joka on erityistä eli tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavaa tukea. |
3.3.1.8
|
(269) |
Otokseen valituille vientiä harjoittaville tuottajille tämän toimenpidekokonaisuuden osalta vahvistettu tukiprosentti oli tutkimusajanjaksolla seuraava:
|
3.3.2 Santa Fen maakunnan myöntämät maakunnalliset verovapautukset
|
(270) |
Pyynnön esittäjä väitti, että Santa Fen maakunnassa toimivat biodieselin tuottajat saivat edelleen valtion menettämiin tuloihin perustuvaa etua 15 vuoden ajan myönnettyjen erilaisten verovapautusten muodossa, kuten komissio totesi alkuperäisessä tutkimuksessa (105). |
3.3.2.1
|
(271) |
Tutkimuksessa selvisi, että yksi alkuperäisessä tutkimuksessa yksilöidyistä oikeusperustoista, Santa Fen maakuntalaki 12692 (106), oli edelleen voimassa ja että ainoa muutos siihen tehtiin Santa Fen maakuntalailla 12956 (107). Siinä määritettiin verot, joihin vapautusta voidaan mahdollisesti soveltaa: bruttotulovero, leimavero, kiinteistövero, palveluista maksettavat palkkiot ja yhteen ajoneuvoon sovellettava vero. (108) Laki on edelleen pantu täytäntöön sääntelyasetuksella 158/07 (109) ja sen liitteellä sekä päätöslauselmalla 121/21 (110), joka sisältää hakemusmallin. |
|
(272) |
Santa Fen maakuntalakia 12692 kutsutaan maakunnalliseksi lisäykseksi lakiin 26093, jolla säännellään biodieseliä koskenutta edellistä kotimaista valtuutusta. Jälkimmäinen laki on korvattu vuoden 2021 biopolttoainelailla, mutta Santa Fen maakuntalakiin 12692 ei ole tehty muita muutoksia. |
|
(273) |
Kuten alkuperäisessä tutkimuksessa todettiin, maakuntalaissa 12692 säädetään verovapautuksista (ja alennuksista tai lykkäyksistä) maakuntaan sijoittautuneille yrityksille, jotka toimivat uusiutuviin energialähteisiin liittyvien tuotteiden ja erityisesti biodieselin tuotantoon liittyvän tutkimuksen, kehittämisen, tuottamisen, tuotannon ja käytön alalla. Biopolttoaineet mainitaan Santa Fen maakuntalain 12692 3 §:n c momentissa, 4 §:ssä, 5 §:n d momentissa ja 10 §:ssä ja nimenomaisesti biodieselin tuotanto Santa Fen maakuntalain 12692 10 §:ssä. |
|
(274) |
Tässä tutkimuksessa kävi myös ilmi, että vaikka verovapautuksia voidaan myöntää enintään 15 vuodeksi, ne on uusittava vuosittain. Vapautuksia ei uusita automaattisesti, vaan edunsaajan on osoitettava harjoittavansa edelleen tuettua toimintaa ja täyttävänsä vähintään 80 prosenttia siitä tuotannosta ja työntekijöiden määrästä, joka oli ilmoitettu alkuperäistä verovapautusta haettaessa. Vuosittaiseen uusimiseen vaikutti myös vuotuisen talousarviolain (111) perusteella Santa Fen maakuntahallituksen käytettävissä oleva julkisen talouden liikkumavara. |
|
(275) |
Tutkimuksessa selvisi, että Santa Fen maakuntalain 12692 nojalla ei ole myönnetty vuotuisia uusimisia vuoden 2020 jälkeen. Tutkimuksessa nimittäin havaittiin, että tietyt Renova Groupiin kuuluvat yritykset tuottivat Santa Fessä biodieseliä, jonka Viterra ja Molinos Agro myöhemmin veivät, ja että nämä yritykset olivat saaneet etua tästä vapautuksesta aiemmin eli ennen tarkastelua koskevaa tutkimusajanjaksoa. Näillä yrityksillä oli edelleen oikeus saada vapautus leimaverosta ja kiinteistöverosta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla (eli vapautuksen myöntämisestä oli alle 15 vuotta), mutta niiden vapautuksia ei ollut enää uusittu vuosittain ennen tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson alkua. Otokseen valitut vientiä harjoittavat biodieselin tuottajat (LDC Argentina, Molinos Agro ja Viterra Argentina) eivät olleet oikeutettuja verovapautuksiin, koska ne eivät suoraan omistaneet tuotantolaitoksia Santa Fessä tai koska verovapautusten edunsaajien oli oltava valtuutettuja pelkästään edistettävää toimintaa eli tässä tapauksessa biodieselin tuotantoa varten, kun taas otokseen valitut vientiä harjoittavat tuottajat harjoittivat monenlaista muutakin tuotantoa ja toimintaa kuin biodieselin tuotantoa. (112) |
|
(276) |
Vaikka yksi Renova Groupiin kuuluvista biodieselin tuottajista oli edelleen oikeutettu saamaan vapautuksen leimaverosta ja kiinteistöverosta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, Renova Group ei näin ollen kuitenkaan saanut etua Santa Fen maakuntalain 12692 mukaisista verovapautuksista tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. |
|
(277) |
Tutkimuksessa kävi ilmi, että verovapautuksia oli myönnetty Santa Fen maakuntalain 8478 (113) nojalla. |
|
(278) |
Santa Fen maakuntalaki 8478 on peräisin vuodelta 1979. Sillä otettiin yhdessä maakunta-asetuksen 3856/1979 ja maakunta-asetuksen 1361/2022 (114) kanssa käyttöön maakunnan teollisen kehityksen edistämisjärjestelmä, johon sisältyi verovapautusten, veronalennusten tai veronmaksun lykkäysten myöntäminen enintään kymmeneksi vuodeksi (115). Siinä sovellettiin vastaavaa vuotuista uusimista koskevaa järjestelmää kuin Santa Fen maakuntalaissa 12692. |
|
(279) |
Tähän järjestelmään kuuluviin tuotannonaloihin sisältyivät kaikki sellaiset yritykset, joilla oli teollista toimintaa, johon liittyy ”raaka-aineiden tai materiaalien fyysinen, kemiallinen tai fysikaalis-kemiallinen muutos muodoltaan tai ominaisuuksiltaan uusiksi tuotteiksi kiinteissä laitoksissa aikaansaadulla prosessilla, jossa käytetään yhdenmukaisia tuotantotekniikoita, laitteita tai välineitä ja toistetaan yhtenäisiä toimintoja tai prosesseja.” (116) Tämä kuvaus kattaa biodieselin tuotannon. |
|
(280) |
Näin ollen Santa Fen maakuntalain 12692 mukainen verovapautusjärjestelmä ja Santa Fen maakuntalain 8478 mukainen verovapautusjärjestelmä ovat toisiinsa verrattuna erityisjärjestelmä ja yleinen järjestelmä. Santa Fen maakuntalain 12692 mukaisen verovapautusjärjestelmän sääntelykehyksessä säädetään, että ”tapauksissa, joista ei säädetä näissä säädöksissä, sovelletaan toissijaisesti laissa 8478 (teollisuuden edistämisjärjestelmä) vahvistettuja säännöksiä sekä täydentäviä ja sääntelyä koskevia normeja”. (117) Tämä tarkoittaa, että kun Santa Fen maakuntalakia 12692 sovellettiin ainoastaan uusiutuvaan energiaan ja erityisesti biodieselin tuotantoon liittyviin yrityksiin, Santa Fen maakuntalakia 8478 sovellettiin useampiin tuotannonaloihin. |
|
(281) |
Santa Fen maakunnassa sijaitsevat biodieselin tuottajat täyttivät kuitenkin molempien lakien edellytykset. Erityisesti Santa Fen maakuntalain 8478 tapauksessa Renova Group sai etua verovapautuksista, koska laissa ei ole rajoitettu niiden liiketoimien määrää, joissa edunsaaja voi olla mukana. |
|
(282) |
Tämä käy ilmi siitä, että Renova Groupin biodieselin tuottaja, jonka biodieseliä Molinos Agro ja Viterra Argentina myöhemmin veivät, sai etua Santa Fen maakuntalain 8478 mukaisesta leimaveroa ja kiinteistöveroa koskevasta vapautuksesta ennen tarkastelua koskevaa tutkimusajanjaksoa. Tämä käy ilmi myös siitä, että Renova Groupiin kuuluvalle otokseen valitulle vientiä harjoittavalle tuottajalle myönnettiin äskettäin uusi vapautus bruttotuloverosta, kiinteistöverosta ja kertaluonteisesta autoverosta pian tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson jälkeen. |
|
(283) |
Tutkimuksessa ei havaittu näyttöä 127 §:n mukaisesta vientimyynnin liikevaihtoverosta vapauttamisesta Santa Fen alueella eikä 183.29 §:n mukaisesta leimaveroa koskevasta vapautuksesta Santa Fen alueella. Vientimyynnin liikevaihtoverosta vapauttamisen osalta CARBIO ja otokseen valitut vientiä harjoittavat tuottajat selittivät, että viennin liikevaihto ei ole Santa Fen verolain (118) 179 §:n c momentin mukaisesti maakunnan bruttotuloverojen soveltamisalaan kuuluva liikevaihto. |
|
(284) |
Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Argentiinan viranomaiset väittivät, että tähän ohjelmaan liittyy eräitä virheitä ja osittaisia tulkintoja. Tälle väitteelle ei kuitenkaan esitetty perusteluja, joten komissio hylkäsi sen. |
3.3.2.2
|
(285) |
Vaikka yksi otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien ryhmä oli oikeutettu saamaan vapautuksen leimaverosta ja kiinteistöverosta, Santa Fen maakuntalain 12692 nojalla ei myönnetty verovapautuksia tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana, koska vapautuksia ei ollut uusittu vuosittain. Näin ollen etua ei ollut mahdollista laskea. |
|
(286) |
Santa Fen maakuntalain 8478 nojalla ei myönnetty verovapautuksia, koska yhdelle otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien ryhmälle myönnetyt vapautukset joko päättyivät ennen tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson alkua tai ne myönnettiin sen jälkeen. |
3.3.2.3
|
(287) |
Santa Fen maakuntalain 12692 mukaiset verovapautukset ovat oikeudellisesti erityisiä, koska niitä sovellettiin ainoastaan uusiutuvaan energiaan liittyviin tuotannonaloihin, erityisesti biodieselin tuotantoon. Järjestelmä on myös alueellisesti erityinen siinä mielessä, että sillä annetaan etua vain niille mainituista tuotannonaloista, jotka ovat sijoittaneet toimintoja tai investoineet Santa Fen maakuntaan. |
|
(288) |
Santa Fen maakuntalain 8478 mukaiset verovapautukset ovat oikeudellisesti erityisiä, koska niitä sovellettiin ainoastaan maakunta-asetuksen 3856/1979 4 §:ssä kuvattuihin tuotannonaloihin. Kyseinen kuvaus kattaa biodieselin tuotannon. Järjestelmä on myös alueellisesti erityinen siinä mielessä, että sillä annetaan etua vain niille mainituista tuotannonaloista, jotka ovat sijoittaneet toimintoja tai investoineet Santa Fen maakuntaan. |
3.3.2.4
|
(289) |
Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ei saatu etua, joten tuen määrää ei ollut mahdollista laskea. |
3.4 Alun perin tutkitut järjestelmät, joiden osalta ei havaittu etua
|
(290) |
Pyynnön esittäjä pyysi komissiota tutkimaan uudelleen tiettyjä ohjelmia, joista ei komission mukaan ollut myönnetty etua otokseen valituille argentiinalaisille vientiä harjoittaville tuottajille alkuperäisessä tutkimuksessa. |
3.4.1 Lainojen ja vientirahoituksen myöntäminen etuuskohtelun mukaisin ehdoin ja etuuskohtelun mukainen luotonanto
|
(291) |
Pyynnön esittäjä väitti alkuperäisessä tutkimuksessa, että BNA myönsi vientirahoitusta ja etuuskohtelun mukaista luontoantoa nimenomaisesti Argentiinan biodieselteollisuuden hyväksi. Argentiinan viranomaiset huolehtivat käytännössä BNA:n päivittäisestä hallinnoinnista, koska niillä on valtuudet nimittää kaikki johtokunnan jäsenet. Saadakseen lainaa tästä ohjelmasta vastaanottajan oli osoitettava, että rahoitusta käytettiin tuotteen vientiä koskevan tuotanto- ja kaupallistamisprosessin eri vaiheisiin. |
3.4.1.1
|
(292) |
Tutkimuksessa ei havaittu näyttöä siitä, että BNA olisi myöntänyt lainoja tai vientiluottoja otokseen valituille vientiä harjoittaville tuottajille tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. |
3.4.1.2
|
(293) |
Komissio päätteli, että otokseen valituille vientiä harjoittaville tuottajille ei annettu etuuskohtelun mukaisia lainoja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. |
3.4.2 Vuoden 2006 biopolttoainelain nojalla saamatta tai kantamatta jäänyt valtion tulo
|
(294) |
Pyynnön esittäjä väitti, että vuoden 2006 biopolttoainelain 13 §:n d momentilla ja 15 §:n 1 momentilla edistettiin biopolttoaineiden kehittämistä ja tarjottiin useita keinoja kehittää ja tukea kotimaista biodieselteollisuutta, minkä vuoksi tuki oli erityinen. Laissa sallittiin useita julkisen talouden tukia, kuten tuotantohyödykkeiden nopeutetut poistot. Tämän edun saamiseksi yrityksen on oltava perustettu Argentiinassa ja toimittava yksinomaan biopolttoaineiden kehittämisalalla. Nopeutettujen poistojen ansiosta biodieselin tuottajat voivat pienentää verovelvollisuuttaan vähentämällä verotettavaa tuloaan. Verojen alentamista pidetään valtion taloudellisena tukena, koska se on menetettyä tuloa. Lisäksi vuoden 2006 biopolttoainelain 15 §:ssä säädetään biopolttoaineiden tuottajien mahdollisuudesta alentaa veroperustetta, jonka perusteella oletettu vähimmäistulovero lasketaan. Jotta yritys olisi tukikelpoinen, sen olisi sijaittava Argentiinassa ja toimittava yksinomaan biopolttoaineiden kehittämisalalla, eli edunsaajan olisi oltava biopolttoaineen tuottaja. |
3.4.2.1
|
(295) |
Tutkimuksessa todettiin, että yksikään otokseen valituista vientiä harjoittavista tuottajista ei saanut etua vuoden 2006 biopolttoainelain 13 §:n d momentissa ja 15 §:ssä säädetyistä myynninedistämiseduista tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana. |
3.4.2.2
|
(296) |
Otokseen valitut vientiä harjoittavat tuottajat eivät käyttäneet kyseistä toimenpidettä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, minkä vuoksi komissio katsoi, ettei se voinut laskea siihen liittyvää etua. Komissio totesi myös, että vuoden 2006 biopolttoainelain säännökset raukesivat vuoden 2021 biopolttoainelain (119) voimaantulon seurauksena. Näin ollen oli epäselvää, olivatko vuoden 2006 biopolttoainelain 13 §:n d momentin ja 15 §:n 1 momentin säännökset edelleen voimassa ja myönnettiinkö niillä etua tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. |
3.4.3 Cordoban maakunnan myöntämät maakunnalliset verovapautukset
|
(297) |
Pyynnön esittäjä väitti, että Cordoban maakunta otti Cordoban maakuntalaissa 9397 (120) käyttöön erilaisia veroetuuksia, jotka muodostavat ”maakunnallisen lisäyksen” vuoden 2006 biopolttoainelakiin. Biopolttoaineiden kehittäminen ja kestävä käyttö vapautettiin lakisääteisesti 15 vuoden ajaksi bruttotuloverosta, tuotantoa, teollistamista ja varastointia koskevista veroista sekä biopolttoaineita koskevien asiakirjojen, sopimusten ja tapahtumien vahvistamista koskevista veroista. Tukikelpoisia olivat vain yhtiöitetyt yritykset, jotka tuottavat, jalostavat ja/tai varastoivat biopolttoaineita. Biopolttoainehankkeisiin oli myös mahdollista saada keskuspankin tuettua lainatukea, ja niiden energiankulutus saattaisi pienentyä. |
3.4.3.1
|
(298) |
Alkuperäisessä tutkimuksessa todettiin, että Cordoban maakuntaan sijoittautuneet biopolttoaineiden tuottajat saivat verovapautuksia. (121) Tämä havainto vahvistettiin tässä tutkimuksessa. Yksikään tässä tutkimuksessa otokseen valituista vientiä harjoittavista tuottajista ei kuitenkaan tuottanut biodieseliä Cordoban maakunnassa. |
3.4.3.2
|
(299) |
Otokseen valitut vientiä harjoittavat tuottajat eivät näin ollen saaneet etua tästä verovapautuksesta, minkä vuoksi komissio katsoi, ettei se voinut laskea siihen liittyvää etua. Komissio totesi kuitenkin, että tuki oli edelleen voimassa. |
3.4.4 Buenos Airesin maakunnan myöntämät maakunnalliset verovapautukset
|
(300) |
Pyynnön esittäjä väitti, että Buenos Airesin maakunta sääti maakuntalain 13719 myöntääkseen vapautuksen bruttotulo- ja kiinteistöverojen maksamisesta 15 vuodeksi. Edellytyksinä olivat, että hanke oli tarkoitettu vientitarkoituksiin ja että laitos oli Buenos Airesin maakunnassa. Tuensaajien oli myös oltava tukikelpoisia vuoden 2006 biopolttoainelain nojalla ja sen mukaisesti rekisteröityneitä. |
3.4.4.1
|
(301) |
Alkuperäisessä tutkimuksessa todettiin, että Buenos Airesin maakuntaan sijoittautuneet biopolttoaineiden tuottajat saivat verovapautuksia. (122) Tämä havainto vahvistettiin tässä tutkimuksessa. Yksikään tässä tutkimuksessa otokseen valituista vientiä harjoittavista tuottajista ei kuitenkaan tuottanut biodieseliä Buenos Airesin maakunnassa. |
3.4.4.2
|
(302) |
Otokseen valitut vientiä harjoittavat tuottajat eivät näin ollen saaneet etua tästä verovapautuksesta, minkä vuoksi komissio katsoi, ettei se voinut laskea siihen liittyvää etua. Komissio totesi kuitenkin, että tuki oli edelleen voimassa. |
3.4.5 Santiago del Esteron maakunnan PSPID-järjestelmä (System of Promotion and Industrial Development) – maakuntalaki 6750
|
(303) |
Pyynnön esittäjä väitti, että Santiago del Esteron maakunnassa oli otettu vuonna 2005 käyttöön teollisuuden edistämistä ja kehittämistä koskeva maakunnallinen järjestelmä, jonka tarkoituksena oli edistää maakunnan uusia ja laajentaa sen olemassa olleita tuotannonaloja Santiago del Esteron maakuntalain 6 750 (123) nojalla. Saatavilla oli kahdeksan etuutta: 1) enintään 30 prosentin palautus tehdystä investoinnista (kesto enintään viisi vuotta), 2) enintään 50 prosentin palautus tai verohyvitys tulevien verojen maksusta sellaisten investointien osalta, joita hankkeissa mukana olevat yritykset tekevät teihin, sähköverkkoihin – –, 3) täysimittainen tai asteittainen vapautus nykyisistä tai tulevista maakuntaveroista, 4) maakuntahallinnon omistaman omaisuuden ja kiinteistöjen ostamiseen tarkoitetut rahoitusvälineet, vuokra- tai käyttöoikeussopimus, johon liittyy viiden vuoden mittainen osto-optio, ja leasing-vuokraus, 5) valtion organisaatioiden myöntämä hallinnollinen, teknologinen ja taloudellinen apu ja tekniset neuvontapalvelut, 6) tuki ja valtion osallistuminen vapautusten ja vero- ja tullinalennusten, edistämis- tai suojatoimenpiteiden ja muiden kansallisten tai kunnallisten verovapautusten (nollatullien) hallinnointiin, 7) enintään 50 prosentin tuki luottolimiitin korolle yrityksille, joiden toimintaa edistetään, määritettyjen ehtojen mukaisesti ja 8) investointien edistämiseen tarkoitettujen lainojen myöntäminen. |
3.4.5.1
|
(304) |
Tutkimuksessa havaittiin, ettei yksikään tässä tutkimuksessa otokseen valituista vientiä harjoittavista tuottajista sijainnut Santiago del Esteron maakunnassa. |
3.4.5.2
|
(305) |
Otokseen valitut vientiä harjoittavat tuottajat eivät näin ollen saaneet etua tästä verovapautuksesta, minkä vuoksi komissio katsoi, ettei se voinut laskea siihen liittyvää etua. Komissio totesi kuitenkin, että tuki oli edelleen voimassa. |
3.5 Uudet järjestelmät
|
(306) |
Pyynnön esittäjä yksilöi uusia väitettyjä tukia, joita ei ollut tutkittu alkuperäisessä tutkimuksessa. |
3.5.1 Varojen suora siirto: käyttöpääoman rahoitusohjelma biodieselteollisuudessa
|
(307) |
Päätöslauselmalla 947/2023 (124) perustettiin Argentiinan biopolttoainealan rahoitusohjelma, joka oli voimassa 31 päivään joulukuuta 2023 saakka. Päätöslauselman päätavoitteena oli edistää Argentiinan biopolttoaineteollisuuden kehitystä. Ohjelman mukaan valtionkonttorista investoitiin 988 000 000 Argentiinan pesoa tuottavaa kehitystä koskevaan kansalliseen rahastoon, jäljempänä ’FONDEP’. |
|
(308) |
Pyynnön esittäjän mukaan FONDEP tarjosi pienille ja keskisuurille yrityksille suotuisia rahoitusehtoja biodieselin tuotantopanosten hankkimista varten. Kuten johdanto-osan 225 kappaleessa muistutettiin, BNA:n johtaja oli nimenomaisesti todennut, että luotonannon tavoitteena oli ”luoda lisää työpaikkoja ja mahdollistaa edelleen vienti sekä valuuttakursseihin liittyvät säästöt” (125). |
3.5.1.1
|
(309) |
Tutkimuksessa todettiin, että ohjelma oli tarkoitettu pienille ja keskisuurille yrityksille, joten sen tarkoituksena oli tukea kotimaiseen valtuutukseen osallistuvia biodieselin tuottajia, jotka eivät ole samoja kuin biodieselin viejät. Vaikka eräät Renova Groupiin kuuluvat biodieselin tuottajat osallistuivat kotimaiseen valtuutukseen, ne eivät käyttäneet FONDEPin rahoitusta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Näin ollen tutkimuksessa todettiin, että yksikään otokseen valituista vientiä harjoittavista tuottajista ei saanut rahoitusta FONDEPista tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. |
|
(310) |
Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Argentiinan viranomaiset väittivät, että tähän ohjelmaan liittyy eräitä virheitä ja osittaisia tulkintoja. Tälle väitteelle ei kuitenkaan esitetty perusteluja, joten komissio hylkäsi sen. |
3.5.1.2
|
(311) |
Otokseen valitut vientiä harjoittavat tuottajat eivät käyttäneet kyseistä toimenpidettä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, minkä vuoksi komissio katsoi, ettei se voinut laskea siihen liittyvää etua. Järjestelmä oli kuitenkin tukikelpoisten biodieselin tuottajien saatavilla tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. |
3.5.2 Vuoden 2021 uuden biopolttoainelain 27640 myötä menetetyt tulot
|
(312) |
Pyynnön esittäjä väitti, että biopolttoaineet vapautettiin uuden vuoden 2021 biopolttoainelain nojalla nestemäisten polttoaineiden verosta ja hiilidioksidiverosta. Lisäksi vuoden 2021 biopolttoainelaissa säädetään biopolttoaineille alhaisemman arvonlisäveron muodossa myönnettävistä verohelpotuksista sekä tuloveroja, dieselin tuontiveroa ja vesi-infrastruktuuriveroa koskevista helpotuksista. |
3.5.2.1
|
(313) |
Tutkimuksessa kävi ilmi, että vuoden 2021 biopolttoainelain 22 §:n mukaan ”biodieselistä ja bioetanolista ei kanneta nestemäisten polttoaineiden veroa (ICL) ja hiilidioksidiveroa (ICO2), jotka on vahvistettu laissa 23966 olevan III osaston I ja II luvussa, ja edellä mainittua kohtelua sovelletaan kaikkiin tuotannon, jakelun ja kaupan pitämisen vaiheisiin. Jos kyseessä on edellä mainittujen biopolttoaineiden ja fossiilisten polttoaineiden seos, vero kannetaan vain fossiilista polttoainetta koskevasta seoksen osasta. Tässä pykälässä säädettyä verokohtelua sovelletaan järjestelmän päättymispäivään saakka ja niin kauan kuin asianmukaisissa tuotantoprosesseissa käytetyt pääraaka-aineet ovat kansallista alkuperää.” |
|
(314) |
Laissa 23966 olevan III osaston 4 §:ssä kuitenkin säädetään, että ”biodiesel- ja bioetanolipolttoaineen osalta verovelvoite täytetään kokonaan maksamalla teollisuusbensiiniä, kaasuöljyä ja dieselöljyä koskevasta osasta tai muusta veronalaisesta osasta kannettava vero. Velvoite ei koske puhtaita biopolttoaineita.” Lain 4 §:ssä ei säädetty biodieseliä koskevasta verokannasta, toisin kuin muiden polttoaineiden osalta. |
|
(315) |
Tämän vuoksi oli edelleen epäselvää, liittyikö perittävään veroon biodieselin alkuperään perustuvaa syrjintää. Oli kuitenkin ilmeistä, että veroa ei sovellettu puhtaaseen biodieseliin, jollainen tarkasteltavana oleva tuote on. Pyynnössä esitetystä väitteestä poiketen oli myös ilmeistä, että vero kannettiin biodieselpohjaisista sekoitepolttoaineista, joita tuottavat arvoketjun loppupäässä olevat sekoittajat. Nämä päätelmät saattavat olla merkityksellisiä tulo- tai hintatukianalyysin kannalta, kuten johdanto-osan 225 ja 227 kappaleessa todettiin. Komissio katsoi kuitenkin, että otokseen valitut vientiä harjoittavat tuottajat eivät saaneet suoraan etua tästä verovapautuksesta, koska tämä tutkimus koskee biodieseliä ja vientiä harjoittavia biodieselin tuottajia eikä biodieselpohjaisia sekoitepolttoaineita. |
|
(316) |
Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Argentiinan viranomaiset väittivät, että tähän ohjelmaan liittyy eräitä virheitä ja osittaisia tulkintoja. Tälle väitteelle ei kuitenkaan esitetty perusteluja, joten komissio hylkäsi sen. |
3.5.2.2
|
(317) |
Otokseen valitut vientiä harjoittavat tuottajat eivät käyttäneet kyseistä toimenpidettä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, minkä vuoksi komissio katsoi, ettei se voinut laskea siihen liittyvää etua. |
3.6 Tukea koskevat päätelmät
|
(318) |
Komissio laski otokseen valituille yrityksille tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavien tukien määrän perusasetuksen säännösten mukaisesti tutkimalla ainoaa tukiohjelmaa, josta ne saivat etua tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, eli Argentiinan viranomaisten biodieselteollisuudelle antamaa tukea, joka myönnettiin muun muassa toimittamalla soijapapuja riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan. Tästä ohjelmasta myönnettävän tuen määrän laskemiseksi komissio laski ensin tuen prosenttimäärän eli tuen määrän prosentteina yrityksen soijapapuihin perustuvien tuotteiden tuottamasta liikevaihdosta. Tätä prosenttiosuutta käytettiin laskettaessa tukea suhteutettuna tarkasteltavana olevan tuotteen vientiin unioniin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Tämän jälkeen laskettiin tuen määrä tarkasteltavana olevan tuotteen unioniin vietyä tonnia kohti tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, ja marginaalit laskettiin prosentteina saman viennin CIF-arvosta tonnia kohti. |
|
(319) |
Tuen kokonaismäärä ylittää perusasetuksen 14 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun tason, jonka alittavaa tukea pidetään vähäisenä. |
|
(320) |
Lisäksi komissio totesi, että vaikka otokseen valitut vientiä harjoittavat tuottajat eivät käyttäneetkään muita alun perin tarkasteltuja tukia, nämä tuet olivat edelleen käytössä yhdessä muiden uusien tukien kanssa. Näin ollen pääteltiin, että tutkitut tukiohjelmat olivat voimassa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. |
3.7 Tuen jatkumisen todennäköisyys
|
(321) |
Todettuaan, että tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana esiintyi tukea, komissio tutki perusasetuksen 18 artiklan 2 kohdan mukaisesti tuen jatkumisen todennäköisyyttä, jos toimenpiteet kumottaisiin. |
|
(322) |
Tässä yhteydessä komissio tutki Argentiinan viranomaisten toimintapolitiikan kehitystä lähitulevaisuudessa, Argentiinan tuotantokapasiteettia ja käyttämätöntä kapasiteettia, unionin markkinoiden houkuttelevuutta ja muun muassa kolmansiin maihin suuntautuvan viennin hintojen ja unionin hintatason suhdetta, ja kolmansien maiden mahdollista vastaanottokykyä. |
3.7.1 Argentiinan viranomaisten toimintapolitiikan tuleva kehitys
|
(323) |
Tutkimuksessa kävi ilmi, että otokseen valitut vientiä harjoittavat tuottajat saivat tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana edelleen Argentiinan viranomaisilta tasoitustullin käyttöönoton mahdollistavaa tukea. Tuen todettiin jatkuneen myös maatasolla, koska useimmat järjestelmät olivat saatavilla koko maan laajuisesti biodieselin viejille. |
|
(324) |
Soijapapujen ja soijaöljyjen vientiveron osalta Argentiinan viranomaiset vahvistivat tarkastuskäynnin aikana, että soijaöljyn 31 prosentin ja soijapapujen 33 prosentin verokantoja sovellettiin edelleen tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson jälkeen. Julkisten tietojen mukaan tämä piti paikkansa ainakin heinäkuuhun 2024 saakka. (126) Lisäksi Argentiinan viranomaiset vahvistivat tarkastuskäynnin aikana, että biodieselin 29 prosentin vientiverokantaa sovellettiin myös edelleen tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson jälkeen. Myös tämä piti julkisten tietojen mukaan paikkansa ainakin heinäkuuhun 2024 saakka. (127) Argentiinan viranomaiset totesivat myös tarkastuskäynnin aikana, että vientiverot olivat edelleen Argentiinan liittovaltion talousarvion keskeinen tulonlähde. |
|
(325) |
Kuten johdanto-osan 132 kappaleessa todetaan, vientiä tasapainottavia määriä käytettiin edelleen tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson jälkeen. Argentiinan viranomaiset ilmoittivat kuitenkin, että Argentiinan vasta muodostettu hallinto hyväksyi 20 päivänä joulukuuta 2023 – tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson jälkeen – asetuksen 70/2023 (128), jonka 142 §:ssä vahvistetun periaatteen mukaan ”kansalliset täytäntöönpanoviranomaiset eivät voi asettaa vienti- tai tuontikieltoja tai -rajoituksia taloudellisista syistä. Niitä voidaan panna täytäntöön vain lainsäädännöllä”. Rajoituksia pidettiin taloudellisista syistä asetettuina, kun niillä oli tiettyjä tavoitteita, kuten ”kotimarkkinahintojen vakauttaminen, kunnes ne saavuttavat sopivan tason tai ylläpitävät tarjontaa, joka täyttää kotimarkkinoiden tarpeet” ja ”julkisen talouden tarpeiden täyttäminen”. Lisäksi 144 §:ssä todetaan, että ”kansalliset täytäntöönpanoviranomaiset eivät saa asettaa vienti- tai tuontikieltoja tai -kiintiöitä taloudellisista syistä tai perusteista”. Tämä periaate pantiin täytäntöön 8 päivänä toukokuuta 2024 annetulla päätöslauselmalla 302/2024 (129), jolla kumottiin päätöslauselma 276/2021 ja vientiä tasapainottavat määrät. |
|
(326) |
Asetuksessa 70/2023 vahvistetun periaatteen noudattamista jatkettiin koontilakiluonnoksessa (130), jonka sisältämässä osastossa otettiin käyttöön uusi biodieseliä koskeva sääntelykehys. Kyseinen osasto ei kuitenkaan läpäissyt parlamentaarista valvontaa, ja koontilaki julkaistiin lopulta ilman sitä. Näin ollen paikallisen sisällön vaatimusta ja biodieseliä koskevan kotimaisen valtuutuksen kehystä, kuten biodieselin kotimarkkinahinnan asettamista, ei muutettu tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson jälkeen. Argentiinan viranomaiset selvensivät, että kaikki koontilain osastot, joita kongressi ei hyväksynyt, kuten biopolttoaineita koskevaa uutta kehystä käsittelevä osasto, toimitetaan todennäköisesti uudelleen kongressille sellaisessa muodossa ja sellaisena ajankohtana, jonka Argentiinan viranomaiset päättävät myöhemmin. Konkreettisia toimia ei ole kuitenkaan toteutettu. |
|
(327) |
Argentiinan viranomaiset selittivät myös tarkastuskäynnin aikana, että vireillä oli lakiluonnos vuoden 2021 biopolttoainelain muuttamiseksi. Sen käsittely oli kesken eräässä parlamentin alahuoneen valiokunnassa. Ehdotuksen taustalla oli Liga Bioenergética eli kuuden sellaisen Argentiinan maakunnan ryhmä, joissa viljelijät ja biodieselin tuottajat sijaitsevat. Siitä ilmoitettiin myös julkisesti (131). Sen käsittely parlamentissa oli kuitenkin yhä kesken. |
|
(328) |
Johdanto-osan 148 kappaleessa käsitellyn pienille ja keskisuurille soijapapujen ja maissin tuottajille tarkoitetun korvausohjelman täytäntöönpano päättyi joulukuussa 2022, tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana. |
|
(329) |
Santa Fen maakunnan verovapautuksista tutkimuksessa puolestaan havaittiin, että vaikka tarkastelua koskevalle tutkimusajanjaksolle ei voitu laskea etua, Santa Fen maakuntalain 12692 mukaiset verovapautukset olivat edelleen voimassa (ja Renova Groupiin kuuluva biodieselin tuottaja, jonka biodieseliä Molinos Agro ja Viterra Argentina myöhemmin veivät, oli edelleen oikeutettu leimaveroa ja kiinteistöveroa koskevaan vapautukseen, vaikka etua ei ollut uusittu vuosittain). Tutkimuksen mukaan myös Santa Fen maakuntalain 8478 mukaiset verovapautukset olivat edelleen voimassa (ja Renova Groupiin kuuluvalle otokseen valitulle vientiä harjoittavalle tuottajalle myönnettiin uusi vapautus pian tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson jälkeen). |
|
(330) |
Kaiken kaikkiaan tässä tutkimuksessa havaituilla tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavilla tukijärjestelmillä annetaan toistuvia etuja, eikä ole viitteitä siitä, että järjestelmiin tulevaisuudessa tehtävät muutokset – jotka ovat tässä vaiheessa vasta mahdollisia – olisivat omiaan lopettamaan niistä saatavat edut. Tutkimuksessa ei myöskään havaittu viitteitä siitä, että järjestelmät lakkautettaisiin lähitulevaisuudessa kokonaan tai että otokseen valitut vientiä harjoittavat tuottajat eivät enää saisi näiden järjestelmien mukaisia etuja. |
|
(331) |
Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen CARBIO väitti, että vain yksi tässä tutkimuksessa todetuista tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavista tukijärjestelmistä antoi toistuvia etuja, nimittäin soijapapujen tarjoaminen riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan. |
|
(332) |
Komissio oli asiasta eri mieltä. Johdanto-osan 329 kappaleessa selvennetään, että vaikka komissio ei voinut laskea Santa Fen maakunnan verovapautuksiin liittyvää etua tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, on kiistatonta, että etua saatiin tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson jälkeen. Kuten johdanto-osan 329 kappaleessa todettiin, tutkimuksessa ei missään tapauksessa havaittu viitteitä siitä, että Santa Fen maakunnan verovapautukset poistettaisiin käytöstä lähitulevaisuudessa. Siksi tämän järjestelmän voidaan myös katsoa antavan toistuvaa etua tuen jatkumisen todennäköisyyden kannalta. Näin ollen väite hylättiin. |
|
(333) |
CARBIO ilmoitti myös, että tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson jälkeen tammikuussa 2025 soijapapujen vientiverokantaa alennettiin asetuksella 38/2025 (132) aiemmasta 33 prosentista 26 prosenttiin. Mahdolliset vaikutukset soijapapujen tuottajiin olisivat näin ollen pienentyneet. Soijapapujen vientivero olisi näin ollen tammikuusta 2025 lähtien korkeampi kuin biodieselin vientivero (29 %). CARBIO katsoo tämän vuoksi, että komission olisi tarkasteltava uudelleen johdanto-osan 115 kappaleessa esitettyä lainausta, jonka mukaan raaka-aineille määrätään korkeampia veroja ja lopputuotteille alhaisempia veroja, mikä tarjoaa hintaedun kotimaiselle jatkojalostusteollisuudelle. |
|
(334) |
Komissio totesi tämän uuden soijapapujen vientiveroon tehdyn muutoksen vahvistavan, että Argentiinan viranomaisilla on oikeus muuttaa vientiverojärjestelmää säännöllisesti. Sen vuoksi komissio päätteli, että tämä muutos ei poistanut tarkasteltavana olevia tukitoimenpiteitä ja että etua myönnetään edelleen tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson jälkeen. Lisäksi komissio totesi, että asetuksella 38/2025 muutettiin myös biodieselin vientiverokantaa 29 prosentista 23 prosenttiin (133), joten edellä johdanto-osan 115 kappaleessa esitetty lainaus piti edelleen paikkansa. Näin ollen väite hylättiin. |
|
(335) |
CARBIO lisäsi, että soijapapujen vientiverokantaa oli alennettu, että tukimarginaali osoitti tuen supistuneen alkuperäiseen tutkimukseen verrattuna ja että komissio oli todennut johdanto-osan 328 kappaleessa, että korvausohjelma soijapapujen ja maissin pienille ja keskisuurille tuottajille oli lopetettu. CARBIO katsoi, että näiden seikkojen oli yhdessä johdettava päätelmään, että tuen jatkuminen ei ollut todennäköistä. |
|
(336) |
Komissio päätteli, että tuki jatkui eivätkä CARBIOn mainitsemat tekijät tehneet tätä päätelmää tyhjäksi, koska muita edellä johdanto-osan 101–150 kappaleessa mainittuja toimenpiteitä, jotka yhdessä katsottiin soijapapujen tarjoamiseksi riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan, ei lopetettu. Näin ollen etua koituu tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson jälkeenkin. Tämän perusteella väite hylättiin. |
3.7.2 Argentiinan tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti
|
(337) |
Komissio tutki, olisiko Argentiinasta unioniin tuleva tuettu tuonti määrältään merkittävää, jos toimenpiteiden ja voimassa olevan sitoumuksen, jossa vientiä harjoittavat tuottajat sitoutuivat viemään tuotetta unioniin vähimmäistuontihinnalla, annettaisiin raueta. |
|
(338) |
Argentiinan viranomaisten toimittamien julkisesti saatavilla olevien tietojen perusteella Argentiinan tuotantokapasiteetti pysyi vuodesta 2020 alkaen vakaana 3 920 550 tonnissa (134). Kuten johdanto-osan 47 kappaleessa jo todettiin, kapasiteetti pysyi vakaana myös Argentiinassa vuosina 2022–2023 vallinneesta kuivuudesta huolimatta. Tämä vahvistaa, että ilmiö oli luonteeltaan väliaikainen. |
|
(339) |
Tosiasialliseen tuotantoon verrattuna tämä tarkoitti, että käyttämätöntä kapasiteettia oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ja koko tarkastelujaksolla yli kaksi miljoonaa tonnia. Taulukko 3 Argentiinan käyttämätön kapasiteetti (tonnia)
|
||||||||||||||||||||||||||
|
(340) |
Edellä esitetystä seuraa, että Argentiinan käyttöaste oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vain 30 prosenttia ja että käyttämätön kapasiteetti oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla edelleen merkittävää eli 15 prosenttia unionin kulutuksesta, kuten taulukossa 4 vahvistetaan. Kuten taulukossa 2 esitetyt vientitiedot osoittivat, kotimarkkinat eivät voi ottaa vastaan tätä merkittävää käyttämätöntä kapasiteettia, joten se on suurelta osin käytettävissä vientiin. Tästä seuraa, että jos toimenpiteiden ja voimassa olevan sitoumuksen annettaisiin raueta, määrältään merkittävä unioniin tuleva tuonti saattaisi alkaa uudelleen, varsinkin kun otetaan huomioon seuraavissa johdanto-osan kappaleissa käsiteltävä unionin markkinoiden houkuttelevuus. |
3.7.3 Unionin markkinoiden houkuttelevuus
|
(341) |
Komissio tutki, olisiko todennäköistä, että argentiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat lisäisivät tuetuin hinnoin tapahtuvaa vientimyyntiään unionin markkinoilla, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta. Komissio tutki ensin Argentiinasta kolmansien maiden markkinoille suuntautuvan viennin keskimääräistä hintatasoa ja vertasi sitä Argentiinasta unionin markkinoille suuntautuvan viennin keskimääräiseen hintatasoon määrittääkseen biodieselin mahdollisen vientihinnan ilman tasoitustoimenpiteitä. |
|
(342) |
Komissio vertasi unioniin tulevan viennin hintoja saman tasoisiin kolmansiin maihin suuntautuvan viennin hintoihin tutkimalla unioniin tulevan viennin hintatasoa ja kolmansiin maihin suuntautuvan viennin hintatasoa julkisesti saatavilla olevissa Argentiinan vientitilastoissa (135) FOB-tasolla. |
|
(343) |
Tämän perusteella komissio totesi, että tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla unioniin tulevan biodieselin viennin yksikköhinta oli 25 prosenttia korkeampi kuin kolmansiin maihin (Kanadaan ja Kiinaan) suuntautuvan viennin yksikköhinta. Unionin markkinat ovat siis argentiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien kannalta taloudellisesti kannattavammat (ja siten houkuttelevammat). Analysoinnin kohteena olevaan unioniin tulevan viennin hintaan vaikuttaa sitoumuksen mukainen vähimmäistuontihinta. Sen vuoksi tulevaisuudennäkymistä voidaan todeta, että kolmansiin maihin suuntautuvan viennin hintataso antaa osviittaa unioniin tulevan viennin tuettujen hintojen mahdollisesta tasosta ilman toimenpiteitä ja sitoumusta. |
|
(344) |
Otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien tarkastuksen perusteella komissio sai käsityksen sitoumuksen nojalla määritetyn vähimmäistuontihinnan vaikutuksista. Tarkastus osoitti, että jos hinnat unionissa alittavat vähimmäistuontihinnan tai jos ne eivät mahdollista riittävää voittoa vähimmäistuontihinnan lisäksi, argentiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat vievät soijaöljyä tai muita välituotteita mieluummin neutraloituna öljynä (jota tuotetaan samalla tuotantolinjalla kuin biodieseliä mutta yhtä vaihetta myöhemmin tuotantoketjussa). Siihen ei sovelleta unionin tasoitustullia ja sen tuotantokustannukset ovat alhaisemmat kuin biodieselin. Tällainen liiketoimintapäätös ei vaadi pitkiä mukautusaikoja, koska biodiesellaitosten käynnistäminen ja sulkeminen on erittäin helppoa. Näin ollen sitoumuksen mukainen vähimmäistuontihinta estää vähimmäistuontihintaa halvemmalla tulevan viennin, jota todennäköisesti tulisi, jos toimenpiteitä ja sitoumusta ei olisi. |
|
(345) |
Komissio analysoi, olivatko unionin markkinat houkuttelevat argentiinalaisille biodieselin viejille. |
|
(346) |
Otokseen valitut vientiä harjoittavat tuottajat veivät tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla biodieseliä ainoastaan unioniin. Lisäksi Argentiinan viranomaisten toimittamien julkisesti saatavilla olevien tietojen perusteella unioni oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla Argentiinasta peräisin olevan biodieselin tärkein määräpaikka ainakin vuodesta 2020 lähtien. (136) Julkisesti saatavilla olevissa tiedoissa vahvistettiin, että ”Euroopan unioni on edelleen Argentiinan biodieselin tärkein ja käytännössä ainoa markkina-alue”. (137) |
|
(347) |
Kuten johdanto-osan 243 kappaleessa muistutettiin, 7,5 prosentin tasolla ollut biodieseliä koskeva kotimainen valtuutus oli voimassa suurimman osan tarkastelua koskevasta tutkimusajanjaksosta ja pysyi ennallaan myös tämän ajanjakson jälkeen. Tämä vähensi Argentiinan kotimarkkinoilla kulutetun biodieselin määrää verrattuna vuoden 2006 biopolttoainelain mukaiseen edelliseen 10 prosentin valtuutukseen ja väliaikaiseen 12,5 prosentin valtuutukseen. Tämä tarkoittaa, että biodieseliä koskeva alhainen kotimainen valtuutus lisää vientiin (erityisesti unioniin) suuntautuvaa tuotantoa. |
|
(348) |
Argentiinan biodieselteollisuus on yleisesti ottaen suurelta osin suuntautunut vientiin, ja vain pienet yritykset toimittavat kotimarkkinoille. Toisaalta suuret vientiä harjoittavat yritykset sijaitsevat Paraná-joen varrella viennin kannalta strategisessa paikassa, joka mahdollistaa suoran laivauksen unioniin ja muihin vientikohteisiin. |
3.7.4 Kolmansien maiden markkinoiden mahdollinen vastaanottokyky
|
(349) |
Komissio analysoi lopuksi, kykenivätkö kolmansien maiden markkinat ottamaan vastaan osan Argentiinan biodieselin tuotannosta. |
|
(350) |
Vuonna 2016 Perussa ja vuonna 2017 Yhdysvalloissa määrättiin argentiinalaiselle biodieselille polkumyynti- ja tasoitustullit, jotka olivat estävällä tasolla. (138) Molemmat maat olivat aiemmin argentiinalaisen biodieselin perinteisiä vientikohteita. |
|
(351) |
Kuten taulukosta 2 käy ilmi, vienti Argentiinasta kolmansiin maihin kasvoi tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Argentiinan julkisesti saatavilla olevien tilastojen (139) perusteella kasvu johtui pääasiassa Kanadaan suuntautuvan viennin määrän kasvusta. Kaiken kaikkiaan tämä kolmansiin maihin suuntautuva vienti muodosti kuitenkin vain murto-osan eli vain 3,6 prosenttia tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson kokonaisviennistä, ja jäljelle jäävä osuus suuntautui kokonaan unioniin. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ainoa toinen vientikohde oli Kiina, jonne tuotiin Argentiinasta merkityksetön 21 tonnin määrä. Kiinalla on kuitenkin omaa biodieseltuotantoa, eikä se pysty ottamaan vastaan suurempia vientimääriä. Sen vuoksi komissio päätteli, ettei kolmansilla mailla todennäköisesti ole kapasiteettia ottaa vastaan Argentiinasta tulevaa biodieselin vientiä. |
3.7.5 Päätelmät tuen jatkumisen todennäköisyydestä
|
(352) |
Edellä esitetyn perusteella ja perusasetuksen 18 artiklan 3 kohdan mukaisesti komissio päätteli, että tuetun tuonnin jatkuminen olisi todennäköistä, jos voimassa olevien toimenpiteiden annettaisiin raueta. |
|
(353) |
Tutkimuksessa kävi ilmi, että tuetuin hinnoin tapahtuva tuonti Argentiinasta unionin markkinoille jatkui tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. |
|
(354) |
Komissio totesi myös, että Argentiinan käyttämätön ylikapasiteetti oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla huomattava. Lisäksi unionin markkinoiden houkuttelevuus niiden koon ja myyntihintojen puolesta viittasi siihen, että Argentiinan vientiä suunnattaisiin todennäköisesti unionin markkinoille, jos tasoitustoimenpiteiden annettaisiin raueta. |
|
(355) |
Tämän perusteella komissio arvioi olevan todennäköistä, että argentiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat lisäävät biodieselin vientiä tuetuin hinnoin unionin markkinoille, jos tasoitustoimenpiteiden ja sen myötä myös voimassa olevan sitoumuksen annetaan raueta. |
4. VAHINKO
4.1 Unionin tuotannonalan ja unionin tuotannon määritelmä
|
(356) |
Samankaltaista tuotetta valmisti unionissa 43 EBB:hen kuuluvaa tuottajaa sekä arviolta 20 muuta unionin tuottajaa, jotka eivät ole EBB:n jäseniä. Nämä tuottajat muodostavat perusasetuksen 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ’unionin tuotannonalan’. |
|
(357) |
Unionin kokonaistuotannoksi tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vahvistettiin noin 14 925 455 tonnia. Komissio määritti tämän luvun tarkastuskäynnin jälkeen saadun, EBB:n makrokyselylomakkeeseen toimittaman päivitetyn vastauksen perusteella. EBB:n tiedot unionin biodieselin tuotannosta perustuivat Stratas-nimisen ulkoisen markkinatietopalvelujen tarjoajan tietoihin. |
|
(358) |
Johdanto-osan 16 kappaleesta poiketen otokseen valittujen neljän unionin tuottajan osuus samankaltaisen tuotteen kokonaistuotannosta unionissa oli noin 12 prosenttia, kun otetaan huomioon tutkimuksen aikana esitetty unionin tarkistettu tuotantomäärä. |
4.2 Unionin kulutus
|
(359) |
Komissio määritti unionin kulutuksen EBB:n esittämien ja sen toimitiloissa tarkistettujen unionin tuotannonalan unionin myyntimäärien sekä Comext-tietokannan tuontitietojen perusteella. |
|
(360) |
Unionin kulutus kehittyi seuraavasti: Taulukko 4 Unionin kulutus (tonnia)
|
||||||||||||||||||||||
|
(361) |
Unionin kulutus kehittyi tarkastelujaksolla positiivisesti, mikä heijastaa unionissa asetettuja vaatimuksia biodieselin käytön ja sekoittamisen lisäämisestä. |
4.3 Tuonti asianomaisesta maasta
4.3.1 Asianomaisesta maasta tulevan tuonnin määrä ja markkinaosuus
|
(362) |
Komissio määritti tuontimäärän Comext- ja GTA-tietokantojen tuontitilastojen perusteella. Tuonnin markkinaosuus määritettiin taulukossa 4 esitetyn unionin biodieselin kulutuksen, pyynnön esittäjän toimittamien unionin tuottajien myyntiä koskevien tietojen sekä Comext- ja GTA-tietokantojen tietojen perusteella. |
|
(363) |
Tuonti asianomaisesta maasta unioniin kehittyi seuraavasti: Taulukko 5 Tuontimäärä (tonnia) ja markkinaosuus
|
||||||||||||||||||||||||||||||||
|
(364) |
Tuonti Argentiinasta vaihteli, mutta kaiken kaikkiaan se supistui tarkastelujaksolla (yhteensä –44 %). Markkinaosuus pieneni vuoden 2020 tasosta eli 5,1 prosentista tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson 2,6 prosenttiin. Edellä johdanto-osan 2 kappaleessa tarkoitettu sitoumus oli edelleen voimassa koko tarkastelujakson ajan. |
4.3.2 Asianomaisesta maasta tulevan tuonnin hinnat ja hinnan alittavuus
|
(365) |
Komissio määritti tuonnin hinnat Comext-tietokannan tietojen perusteella. |
|
(366) |
Asianomaisesta maasta unioniin tulevan tuonnin keskimääräiset hinnat kehittyivät seuraavasti: Taulukko 6 Tuontihinnat (euroa/tonni)
|
||||||||||||||||||||||
|
(367) |
Argentiinasta tulevan tuonnin hinta nousi tarkastelujaksolla merkittävästi (yhteensä +95 %). Hinnan nousua tarkasteltaessa olisi otettava huomioon edellä johdanto-osan 2 kappaleessa tarkoitettu sitoumus, joka oli voimassa koko tarkastelujakson ajan. |
|
(368) |
Tuonnin hinnan alittavuus määritettiin tarkistettujen kyselylomakevastausten perusteella. |
|
(369) |
Komissio määritti hinnan alittavuuden tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vertaamalla seuraavia tekijöitä:
|
|
(370) |
Hintoja, jotka oikaistiin tarvittaessa ja joista oli vähennetty alennukset ja hyvitykset, verrattiin tuotelajeittain samassa kaupan portaassa tapahtuneiden liiketoimien osalta. Vertailu osoitti, että Argentiinasta tuleva tuonti ilmaistuna prosenttiosuutena otokseen valittujen unionin tuottajien liikevaihdosta ei alittanut unionin tuotannonalan hintoja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Hinnan alittavuuden puuttumisen tarkastelussa olisi otettava huomioon argentiinalaisten viejien vuonna 2019 tarjoamat hintasitoumukset. |
4.4 Muista kolmansista maista kuin Argentiinasta tuleva tuonti
|
(371) |
Suurin osa muista kolmansista maista kuin Argentiinasta tuodusta biodieselistä tuli Kiinasta, Yhdistyneestä kuningaskunnasta ja Singaporesta. |
|
(372) |
Muista kolmansista maista unioniin tulevan biodieselin tuonnin määrä, markkinaosuudet ja hinnat kehittyivät seuraavasti: Taulukko 7 Tuonti kolmansista maista
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
(373) |
Muista kolmansista maista kuin Argentiinasta tulevan tuonnin keskimääräinen tuontihinta oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla yleensä korkeampi kuin Argentiinasta tulevan tuonnin hinta. Tuontihinnat eivät kuitenkaan ole suoraan vertailukelpoisia keskenään kauppavirtojen ja/tai käytettyjen raaka-aineiden erojen vuoksi. Eri alkuperää olevien biodieselin hintojen, määrien ja markkinaosuuksien merkityksellinen vertailu edellyttää näin ollen tuotevalikoiman huomioon ottamista. Kiinalainen biodiesel valmistetaan raaka-aineista, joista saataisiin unionin markkinoilla korkeampi hinta uusiutuvan energian direktiivien mukaisen kaksinkertaisen laskennan lisän vuoksi. Sitä vastoin suuri osa muista kolmansista maista kuin Kiinasta tulevasta tuonnista oli kasvipohjaista, minkä vahvistavat muun muassa EBB:n vuoden 2023 tilastoraportti (142), GAIN-raportit Kiinasta (143) ja Euroopan unionista (144), markkinatieto (145) ja useat komission tekemät tutkimukset kaupan suojatoimista (146). |
|
(374) |
Singaporesta peräisin olevan tuonnin osalta tällaisen tuonnin hinnat eivät vastanneet todellisia markkinaolosuhteita. Tuonti Yhdistyneestä kuningaskunnasta (147) unioniin oli pääasiassa tavarakauppaa (148) ,, johon mahdollisesti sisältyi aseman tasapainotusta Yhdistyneen kuningaskunnan (149) ja EU:n rajalla siirtohinnoilla, joita komissio ei voinut jäljittää. Lisäksi on viitteitä siitä, että tarkastelujaksolla Yhdistyneessä kuningaskunnassa alalla ilmeni epätavallisia kaupankäyntikäytäntöjä (150). Kolmanneksi Yhdistyneen kuningaskunnan toimivaltaiset viranomaiset olivat myöntäneet öljy-yhtiöille biodieselin tuonnin osalta sisäisen jalostusmenettelyn käyttöä koskevia lupia, mikä helpotti muualta kuin Yhdistyneestä kuningaskunnasta peräisin olevan biodieselin kauppaa unioniin Yhdistyneen kuningaskunnan kautta ja hämärsi näin tilastoja. Nämä käytännöt ovat päättyneet vasta äskettäin (151) (152). |
4.5 Unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne
4.5.1 Yleiset huomautukset
|
(375) |
Unionin tuotannonalan taloudellisen tilanteen arvioinnissa otettiin huomioon kaikki taloudelliset indikaattorit, jotka vaikuttivat unionin tuotannonalan tilanteeseen tarkastelujaksolla. |
|
(376) |
Kuten johdanto-osan 16 kappaleessa mainitaan, unionin tuotannonalan taloudellisen tilanteen arvioimiseen käytettiin otantamenetelmää. |
|
(377) |
Vahingon määrittämistä varten komissio erotti toisistaan makro- ja mikrotaloudelliset vahinkoindikaattorit. Komissio arvioi makrotaloudelliset indikaattorit pyynnön esittäjän makrokyselyvastaukseen sisältyneiden tietojen perusteella. Tiedot koskevat kaikkia unionin tuottajia. Mikrotaloudelliset indikaattorit komissio arvioi otokseen valituilta unionin tuottajilta saatuihin kyselylomakevastauksiin sisältyneiden tietojen perusteella. Kummankin tietokokonaisuuden todettiin edustavan unionin tuotannonalan taloudellista tilannetta. |
|
(378) |
Makrotaloudellisia indikaattoreita ovat tuotanto, tuotantokapasiteetti, kapasiteetin käyttöaste, myyntimäärä, markkinaosuus, kasvu, työllisyys, tuottavuus, polkumyyntimarginaalin merkittävyys ja toipuminen aiemman tuetun tuonnin vaikutuksista. |
|
(379) |
Mikrotaloudelliset indikaattorit ovat keskimääräiset yksikköhinnat, yksikkökustannukset, työvoimakustannukset, varastot, kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto ja pääoman saanti. |
4.5.2 Makrotaloudelliset indikaattorit
4.5.2.1
|
(380) |
Unionin kokonaistuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti: Taulukko 8 Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
(381) |
Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste pysyttelivät tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla suurin piirtein vuoden 2020 tasoilla. Vuoteen 2022 verrattuna tuotantomäärät kuitenkin pienenivät tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla merkittävästi. |
4.5.2.2
|
(382) |
Unionin tuotannonalan myyntimäärä ja markkinaosuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti: Taulukko 9 Myyntimäärä ja markkinaosuus
|
||||||||||||||||||||||||||||||||
|
(383) |
Unionin tuotannonalan markkinaosuus pieneni tarkastelujaksolla lähes 10 prosenttiyksikköä ja oli lopulta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 64,7 prosenttia. Unionin tuotannonalan myyntimäärä ja markkinaosuus alkoivat supistua vuonna 2021. |
4.5.2.3
|
(384) |
Unionin tuotannonalan tuotanto ei kasvanut tarkastelujaksolla lainkaan siitä huolimatta, että biodieselin kulutus kehittyi myönteisesti kyseisenä ajanjaksona. Unionin tuotannonalan myyntimäärä ja markkinaosuus tosiasiassa pienenivät kyseisellä ajanjaksolla. |
4.5.2.4
|
(385) |
Työllisyys ja tuottavuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti: Taulukko 10 Työllisyys ja tuottavuus
|
||||||||||||||||||||||||||||||||
|
(386) |
Komissio totesi, että kaikki unionin tuottajat eivät raportoineet työllisyystietoja EBB:lle samalla tavalla ja että joidenkin sellaisten yritysten osalta, jotka eivät ilmoittaneet tietojaan, työllisyystiedot oli arvioitava. Tämän vuoksi komission käytettävissä olevissa työllisyystiedoissa oli joitakin puutteita. Edellä esitetyn työntekijöiden arvioidun määrän katsottiin joka tapauksessa olevan kohtuullisen tarkka ja riittävä tässä tutkimuksessa, koska komissio oli itse ristiintarkastanut merkittävän osan tiedoista otokseen valittuihin unionin tuottajiin ja pyynnön esittäjään kohdistuneilla tarkastuskäynneillä. |
4.5.2.5
|
(387) |
Kaikkien otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien tukimarginaalit olivat vähimmäistasoa suuremmat. Tosiasiallisten tukimarginaalien vaikutus unionin tuotannonalaan oli kuitenkin vähäinen, koska Argentiinasta tulevan tuonnin hinnat perustuivat sitoumuksiin. |
|
(388) |
Kuten johdanto-osan 3 kappaleessa todettiin, tarkastelun kohteena oleva tuote on jo ollut useiden polkumyyntitutkimusten ja tukien vastaisten tutkimusten kohteena. |
|
(389) |
Yhdysvaltoihin kohdistuvien voimassa olevien polkumyynnin ja tukien vastaisten toimenpiteiden (jotka oli laajennettu koskemaan Kanadasta lähetettyä tuontia joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta (153)) voimassaoloa jatkettiin tarkastelujaksolla. Mikään ei viittaa siihen, että kyseiset toimenpiteet olisivat olleet tehottomia. |
|
(390) |
Vuonna 2020 unionin tuotannonala osoitti selkeitä toipumisen merkkejä sen jälkeen, kun alkuperäinen tutkimus päätettiin ja lopulliset tasoitustoimenpiteet Indonesiasta peräisin olevan biodieselin tuonnissa otettiin käyttöön vuonna 2019 (154). |
|
(391) |
Unionin tuotannonala oli alkanut toipua Argentiinasta ja Indonesiasta peräisin olevan biodieselin aiemmasta vahingollisesta tuetusta tuonnista, kun unionin markkinoille Kiinasta alhaisin hinnoin tuotavan biodieselin määrä alkoi kasvaa. Kiinasta polkumyynnillä tapahtuneella tuonnilla oli tarkastelujaksolla sekä määrällisiä vaikutuksia että hintavaikutuksia, joihin kuuluivat hinnankorotusten estyminen unionin markkinoilla ja selkeästi kielteinen vaikutus unionin tuotannonalan taloudelliseen tilanteeseen. |
|
(392) |
Unionin tuotannonalalle aiheutui tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla merkittävää vahinkoa Kiinasta tulevan biodieselin tuonnin vuoksi. Kiinaan kohdistuvat polkumyynnin vastaiset toimenpiteet, jotka kattavat saman tarkastelujakson kuin tämä tutkimus, määrättiin väliaikaisesti elokuussa 2024 ja vahvistettiin helmikuussa 2025 (155). |
4.5.3 Mikrotaloudelliset indikaattorit
4.5.3.1
|
(393) |
Unionin tuottajien keskimääräiset yksikkömyyntihinnat etuyhteydettömille asiakkaille unionissa kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti: Taulukko 11 Myyntihinnat unionissa ja yksikkökohtaiset tuotantokustannukset
|
||||||||||||||||||||||||||||||||
|
(394) |
Vuosina 2020–2022 myyntihinnat noudattelivat kustannuskehitystä: vuoteen 2022 mennessä sekä myyntihinnat että kustannukset olivat nousseet 90 prosenttia. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla unionin tuotannonala ei pystynyt siirtämään kustannusten nousua myyntihintoihinsa ja joutui myymään lähes nollakatteella. |
|
(395) |
Tarkastelujakson lopussa yksikkökohtaisten tuotantokustannusten ja yksikkömyyntihinnan välinen ero pieneni ja oli lopulta tuskin 2 euroa. |
4.5.3.2
|
(396) |
Otokseen valittujen unionin tuottajien keskimääräiset työvoimakustannukset kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti: Taulukko 12 Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti
|
||||||||||||||||||||||
|
(397) |
Otokseen valittujen unionin tuottajien työvoimakustannukset nousivat tarkastelujaksolla keskimäärin 15 prosenttia. Koska työvoimakustannusten osuus biodieselin valmistuskustannuksista on alle 3 prosenttia, työvoimakustannusten nousulla on vain vähäinen vaikutus unionin tuotannonalan tilanteeseen (alan työvoimakustannusten nousu vastaa koko unionin työvoimakustannusten keskimääräistä nousua, joka oli Eurostatin mukaan 12 % (156) vuosina 2020–2023). |
4.5.3.3
|
(398) |
Otokseen valittujen unionin tuottajien varastot kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti: Taulukko 13 Varastot
|
||||||||||||||||||||||||||||||||
|
(399) |
Komissio on aiemmin todennut, että varastojen taso on vähemmän merkityksellinen indikaattori tämäntyyppiselle tuotannonalalle. (157) Komissio vahvisti, että unionin tuotannonala pyrki pitämään varastot pieninä, mutta se ei aina ollut markkinatilanteen vuoksi mahdollista. Lisäksi komissio huomautti, että koska tarkastelun kohteena olevaa tuotetta myydään irtotavarana, yksittäinen toimitus voi olla jopa yli 10 000 tonnia ja sillä voi olla huomattava vaikutus varastojen tasoon liiketoimen tarkasta ajankohdasta riippuen. |
4.5.3.4
|
(400) |
Otokseen valittujen unionin tuottajien kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti: Taulukko 14 Kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
(401) |
Komissio määritti otokseen valittujen unionin tuottajien kannattavuuden ilmaisemalla samankaltaisen tuotteen myynnistä etuyhteydettömille asiakkaille unionissa saadun nettovoiton ennen veroja prosentteina tämän myynnin liikevaihdosta. Unionin tuotannonalan kannattavuus oli tarkastelujaksolla erittäin heikko, ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla se laski kannattavuusrajalle. |
|
(402) |
Nettokassavirralla tarkoitetaan unionin tuottajien kykyä rahoittaa itse toimintaansa. Nettokassavirta noudatti tarkastelujaksolla jyrkkää laskusuuntausta, ja se oli selkeästi negatiivinen vuodesta 2021 alkaen. |
|
(403) |
Otokseen valittujen yritysten investoinnit vaihtelivat tarkastelujaksolla. Investoinnit hyväksytään yleensä vuosia ennen niiden toteuttamista. Tarkastelujakson loppupuolella toteutetut investoinnit olivat hankkeita, joita oli suunniteltu jo pitkään, ja niitä toteutettiin vain kahdessa yrityksessä. |
|
(404) |
Investointien tuotto on voitto prosentteina investointien nettokirjanpitoarvosta. Investointien tuotto kehittyi negatiivisesti käsi kädessä kannattavuuden kanssa ja oli erittäin alhainen koko tarkastelujakson ajan ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksollakin vain 1,3 prosenttia, mikä johtui etenkin erittäin alhaisesta kannattavuustasosta. |
|
(405) |
Unionin tuotannonalan kyky hankkia pääomaa oli heikentynyt voimakkaan negatiivisen kassavirran vuoksi vuodesta 2021 alkaen. |
4.6 Vahinkoa koskevat päätelmät
|
(406) |
Edellä esitetty makro- ja mikrotaloudellisten indikaattorien arviointi osoittaa, että unionin tuotannonalalle aiheutui merkittävää vahinkoa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, koska se menetti merkittävästi markkinaosuuttaan eivätkä sen myyntihinnat kohonneet riittävästi, jotta se olisi voinut siirtää niihin tuotantokustannustensa voimakkaan nousun. Tämän seurauksena unionin tuotannonalan kannattavuus heikkeni, mikä vaikutti kielteisesti investointien tuottoon ja kassavirtaan. Se, että muutamat indikaattorit (tuotantokapasiteetti ja työntekijöiden lukumäärä) eivät heikentyneet, ei kumoa vahinkoa koskevaa päätelmää. |
|
(407) |
Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että unionin tuotannonalalle on aiheutunut perusasetuksen 8 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. |
5. SYY-YHTEYS
5.1 Tuetun tuonnin vaikutukset
|
(408) |
Argentiinasta peräisin olevan tuonnin määrät supistuivat tarkastelujaksolla 44 prosenttia (ks. taulukko 5), kun taas kulutus kasvoi noin 9 prosenttia (ks. taulukko 4). Tämän seurauksena Argentiinasta tulevan tuonnin markkinaosuus supistui 5,1 prosentista 2,7 prosenttiin eli yhteensä 2,4 prosenttiyksikköä, samaan aikaan kun unionin tuotannonalan markkinaosuus pieneni tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 64,7 prosenttiin eli yli 9 prosenttiyksikköä. |
|
(409) |
Otokseen valittujen argentiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien osuus Argentiinasta peräisin olevan biodieselin tuonnista unioniin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli 68 prosenttia. Se ei alittanut unionin hintoja. Argentiinasta tulevan tuonnin hinnat tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla olivat taulukossa 6 korkeammat kuin otokseen valittujen argentiinalaisten viejien hinnat. Tämän perusteella komissio päätteli, että Argentiinasta peräisin olevan tuonnin hinnat eivät yleisesti ottaen alittaneet unionin tuotannonalan hintoja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. |
|
(410) |
CARBIO totesi, että Argentiinasta peräisin oleva biodieselin tuonti ei ollut syynä unionin tuottajille mahdollisesti aiheutuneeseen vahinkoon. |
|
(411) |
Tutkimuksen perusteella ei voitu päätellä, että Argentiinasta tuleva tuettu tuonti olisi vaikuttanut unionin biodieselin tuottajille aiheutuneeseen merkittävään vahinkoon tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. |
5.2 Syy-yhteyttä koskevat päätelmät
|
(412) |
Edellä esitetty analyysi osoittaa, että Argentiinasta peräisin olevan tuonnin määrä ja markkinaosuus eivät yleisesti ottaen kasvaneet tarkastelujaksolla. Voimassa olleiden sitoumusten vuoksi Argentiinasta tulevan tuetun tuonnin hinnat olivat riittävän korkealla tasolla, eivätkä ne olisi voineet estää unionin tuotannonalaa saavuttamasta kestävää hintatasoa ja kohtuullisia voittomarginaaleja. |
|
(413) |
Unionin tuotannonala menetti merkittävän osan markkinaosuudestaan Kiinasta polkumyynnillä tuodulle jätepohjaiselle biodieselille. Komissio ei pystynyt vahvistamaan Argentiinasta tulevan tuonnin aiheuttaneen vahinkoa hinnoille. |
|
(414) |
Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että asianomaisesta maasta tuleva tuettu tuonti ei hintatasonsa perusteella ole voinut aiheuttaa unionin tuotannonalalle tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana aiheutunutta merkittävää vahinkoa. |
6. ARGENTIINASTA TULEVAN TUONNIN AIHEUTTAMAN VAHINGON TOISTUMISEN TODENNÄKÖISYYS
|
(415) |
Komissio päätteli johdanto-osan 407 kappaleessa, että unionin tuotannonalalle aiheutui merkittävää vahinkoa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Komissio myös päätteli edellä olevassa jaksossa, ettei unionin tuotannonalalle tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana aiheutunut vahinko voinut johtua Argentiinasta tulevasta tuetusta tuonnista. Se katsoi, että tähän oli pääosin syynä kyseisen tuonnin hintataso, joka johtui voimassa olevasta sitoumuksesta. Unionin tuotannonalalle tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla aiheutunut merkittävä vahinko johtui Kiinasta polkumyynnillä tapahtuneesta biodieselin tuonnista. (158) Komissio katsoi, että ilman sitoumuksia tosiasiallisten tukimarginaalien vaikutus unionin tuotannonalaan ei olisi ollut merkityksetön, kun otetaan huomioon Argentiinasta tulleen tuonnin määrä tarkastelujakson aikana ja tuotteen luonne (perushyödyke). Sen vuoksi komissio arvioi perusasetuksen 18 artiklan 2 kohdan mukaisesti, kuinka todennäköisesti Argentiinasta tulevan tuetun tuonnin alun perin aiheuttama vahinko toistuisi, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta. |
|
(416) |
Tässä yhteydessä komissio tarkasteli Argentiinan tuotantokapasiteettia ja käyttämätöntä kapasiteettia, asianomaisen maan hintojen, unioniin suuntautuvan viennin hintojen ja muihin kolmansiin maihin suuntautuvan viennin hintojen välistä suhdetta, Argentiinasta tulevan tuonnin todennäköistä hintatasoa ilman tasoitustoimenpiteitä, unionin markkinoiden houkuttelevuutta sekä mahdollisen tuontimäärän ja mahdollisten tuontihintojen vaikutusta unionin tuotannonalan tilanteeseen, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta. |
|
(417) |
Kuten taulukosta 3 ja GAIN-raporteista (159) käy ilmi ja kuten johdanto-osan 340 kappaleessa todettiin, asianomaisen maan vientiä harjoittavilla tuottajilla on merkittävästi käyttämätöntä kapasiteettia ja näin ollen kyky lisätä huomattavasti biodieselin tuotantoa, jos markkinatilanne on suotuisa. CARBIO kyseenalaisti vireillepanon jälkeen esittämissään huomautuksissa tämän seikan sen perusteella, että lähitulevaisuudessa ei aiottu tehdä investointeja, Argentiinan biodieselin tuotanto ja tuotantokapasiteetti olivat supistuneet ja tämä kehityssuuntaus jatkuisi tulevaisuudessa Argentiinaan kohdistuvien ilmaston lämpenemisen vaikutusten seurauksena. Maataloudelle ilmaston lämpenemisestä aiheutuvista haasteista huolimatta on kiistatonta, että Argentiinan tuotantokapasiteetti oli yli viisinkertainen sen kotimaiseen kulutukseen verrattuna vuonna 2024 (160) ja noin 25 prosenttia biodieselin kulutuksesta unionissa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla (161). Näin ollen CARBIOn huomautukset hylättiin. |
|
(418) |
CARBIO totesi 15 päivänä maaliskuuta 2024 päivätyssä huomautuksessaan, ettei Argentiinasta tulevan biodieselin tuonti todennäköisesti lisääntyisi uudelleen ilman toimenpiteitä, koska unionin markkinat ovat menettäneet houkuttelevuuttaan tiettyjen lainsäädäntöaloitteiden vuoksi (eräissä jäsenvaltioissa on luovuttu asteittain soijaöljyn käytöstä ja unionissa suositaan jätepohjaista biodieseliä metsäkatoa aiheuttamatonta toimitusketjua koskevien EU:n aloitteiden kautta). Argentiinassa on myös otettu käyttöön uusia sekoitusvaltuutuksia ja Argentiinalla on mahdollisuus myydä biodieseliä uusille markkinoille Brasiliaan (162). |
|
(419) |
Komissio katsoi, ettei CARBIO esittänyt tosiseikkoja väittämiensä tueksi. Komissio vastasi väitteeseen siitä, että Argentiinasta tulevan biodieselin tuonnin lisääntyminen uudelleen oli epätodennäköistä, toteamalla, että unioni on maailman suurin biodieselin kuluttaja ja että sen osuus maailmanlaajuisesta kulutuksesta oli noin 23 prosenttia vuonna 2023. (163) Johdanto-osan 239 kappaleessa mainituista Argentiinan kotimarkkinoiden keinotekoisen korkeista hinnoista ja Argentiinan uusista sekoitusvaltuutuksista huolimatta biodieselin kotimainen kulutus asianomaisessa maassa oli hyvin vähäistä ja sen osuus Argentiinan biodieselin tuotannosta oli 0,9 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Biodieselin vienti oli Argentiinan biodieselteollisuuden pääpilari. Vaikka vienti vaihteli markkinaolosuhteiden mukaan, unioni oli edelleen selvästi Argentiinan biodieselin tärkein vientimarkkina vuodesta toiseen, kuten Argentiinan hallituksen toimittamasta kyselylomakevastauksesta (164) käy ilmi. Niin tärkeää kuin vienti onkin Argentiinan teollisuudelle, Argentiinalla oli yhä suurempia vaikeuksia myydä tuotantoa ulkomaille. Kuten johdanto-osan 350 kappaleessa todetaan, Perun ja Yhdysvaltojen viranomaiset määräsivät Argentiinan biodieselille korkeita tasoitustoimenpiteitä ja polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä, mikä supisti näiden maiden tuontia Argentiinasta (165). Argentiinan tilastojen mukaan vuonna 2024 biodieselin vienti Argentiinasta muualle kuin unioniin rajoittui periaatteessa Kanadaan, kuten johdanto-osan 351 kappaleessa todetaan. Kanadaan suuntautuvan viennin osuus oli alle 10 prosenttia Argentiinan viennistä, ja sen hinnat olivat vähemmän houkuttelevia kuin unioniin suuntautuvan viennin hinnat. Argentiinan tuottajilla ei ollut merkittäviä vientinäkymiä muilla markkinoilla. (166) Vaikka lainsäädäntömuutosten väitetään vaikuttaneen unionin biodieselmarkkinoiden houkuttelevuuteen, unioni on sitoutunut edistämään perinteisen fossiilisen dieselin vaihtoehtoja muun muassa perinteisen biodieselin kautta, kuten RED III (167) vahvistaa. Yhteenvetona voidaan todeta, että unionin markkinat olivat ja ovat kokonsa, hintojensa ja markkinoille pääsyn kannalta houkuttelevat, minkä vuoksi on erittäin todennäköistä, että voimassa olevien tasoitustoimenpiteiden päättyminen lisäisi merkittävästi Argentiinasta tulevaa tuettua tuontia. |
|
(420) |
Lisäksi asianomaisesta maasta tulevan tuonnin määrät olivat tarkastelujaksolla edelleen merkittäviä, kuten taulukosta 5 käy ilmi. Argentiinassa on 32 biodiesellaitosta, jotka kaikki käyttävät raaka-aineena soijapapujen murskauksesta peräisin olevaa kasviöljyä (168) eli raaka-ainetta, joka ei – kuten valtaosa unionin tuotannosta – saa kaksinkertaisen laskennan lisää uusiutuvan energian direktiivin nojalla. Sen vuoksi siitä saadaan markkinoilla alhaisempaa hintaa kuin RED II -direktiivin liitteessä IX luetelluista raaka-aineista valmistetusta biodieselistä. Biodiesel on hyödyke, joten argentiinalaisen biodieselin ja unionissa valmistetun biodieselin välinen kilpailu markkinoilla perustuu hintoihin. |
|
(421) |
Osapuolille ilmoittamisen jälkeen CARBIO totesi, että Argentiinasta tulevaa tuontia koskevien toimenpiteiden päättyminen ei todennäköisesti aiheuttaisi unionin tuotannonalalle aiheutuvan merkittävän vahingon toistumista seuraavista syistä: 1) Argentiinasta peräisin olevan biodieselin tuonti on vähentynyt merkittävästi muutaman viime vuoden aikana, ja komission arviossa, joka koskee Argentiinassa käytettävissä olevaa käyttämätöntä kapasiteettia, jätettiin huomiotta komission oman päätelmä, jonka mukaan Argentiinan kotimaista valtuutusta toteuttavia biodieselin tuottajia on oikeudellisesti estetty harjoittamasta vientiä, 2) hinnan alittavuutta ei esiinny, ja sitoumuksella kompensoidaan väitetyn tuen mahdolliset vaikutukset, ja 3) unionin tuotannonalalle aiheutunut vahinko johtuu Kiinasta polkumyynnillä tapahtuvasta tuonnista, minkä myös komissio on vahvistanut. |
|
(422) |
Komissio oli eri mieltä edellä esitetyistä CARBIOn huomautuksista. Se totesi ensimmäisestä kohdasta, että CARBIO myönsi, että käytettävissä on käyttämätöntä kapasiteettia, joka voitaisiin viedä unioniin (vaikkakin vähemmässä määrin kuin komissio oli päätellyt). Lisäksi tutkimuksen johdanto-osan 40 kappaleessa havaittiin, että otokseen valittuun vientiä harjoittavan tuottajan ryhmään kuuluva biodieselin tuottaja myi myöhemmin biodieseliä sekä koti- että vientimarkkinoille. Tällaisen biodieselin tuottajan kannalta biodieselvaltuutuksen piiriin kuuluvan kiintiön saaminen tarkoitti, että vientiin oli saatavilla vähemmän kapasiteettia. Näin ollen kotimarkkinoiden kapasiteetti ja vientimarkkinoiden kapasiteetti ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Toisesta kohdasta komissio totesi, että voimassa oleva sitoumus ei kompensoisi väitetyn tuen mahdollisia vaikutuksia ilman nykyisiä toimenpiteitä siltä osin kuin sitoumus on yhteydessä tasoitustoimenpiteiden olemassaoloon. Toisin sanoen ilman toimenpiteitä ja sitoumusta hinnan alittavuus todennäköisesti toistuisi. Kolmannesta kohdasta voidaan todeta, että tarkastelua koskevassa tutkimuksessa pääteltiin, ettei tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana havaittu vahinko johtunut Argentiinasta tulevasta tuonnista. Tutkimuksessa kuitenkin todettiin myös, että jos toimenpiteitä ei pidetä voimassa, Argentiinasta kohtuuttomaan hintaan tulevan tuonnin alkaminen uudelleen aiheuttaisi vahinkoa ja pysäyttäisi unionin tuotannonalan vahingosta toipumisen, jonka odotetaan alkavan Kiinasta polkumyynnillä tulevalle tuonnille hiljattain määrättyjen polkumyyntitullien ansiosta. |
|
(423) |
Tässä jaksossa tiivistetysti esitettyjen havaintojen perusteella on näin ollen odotettavissa, että jos toimenpiteiden annettaisiin raueta, argentiinalaisilla viejillä olisi kannustin viedä tuotetta unioniin hinnoilla, jotka alittaisivat unionin tuottajien myyntihinnat alkuperäistä tutkimusta vastaavassa määrin. Tämä aiheuttaisi hintapainetta unionin tuotannonalalle, joka menettäisi myyntimääriänsä ja/tai joutuisi laskemaan hintatasoaan, mikä vaikuttaisi kannattavuuteen. |
|
(424) |
Tämän perusteella päätellään, että ilman toimenpiteitä Argentiinasta tuleva tuettu tuonti hyvin todennäköisesti lisääntyisi huomattavasti ja Argentiinasta tulevan tuetun tuonnin alun perin aiheuttama merkittävä vahinko todennäköisesti toistuisi. |
7. UNIONIN ETU
|
(425) |
Komissio tarkasteli perusasetuksen 31 artiklan mukaisesti, olisiko voimassa olevien tasoitustoimenpiteiden jatkaminen kokonaisuutena tarkasteltuna unionin edun vastaista. Unionin etua määritettäessä arvioitiin kaikki asiaan liittyvät etunäkökohdat eli muun muassa unionin tuotannonalan, tuojien, kauppiaiden ja käyttäjien edut. |
7.1 Unionin tuotannonalan etu
|
(426) |
Unionin tuotannonala koostuu yli 60 tuottajasta, jotka sijaitsevat eri puolilla unionia ja työllistävät suoraan lähes 6 000 henkeä. Yksikään tuottaja ei vastustanut tutkimusta. |
|
(427) |
Komissio katsoi, että jos toimenpiteiden voimassaoloa ei jatkettaisi, tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla kannattavuusrajalla toiminut unionin tuotannonala alkaisi tehdä tappiota ja osa toimijoista ajautuisi maksukyvyttömyyteen Argentiinasta tulevan biodieselin halpatuonnin kasvun vuoksi, mikä vaarantaisi entistä vakavammin unionin tuotannonalan elinkelpoisuuden. |
|
(428) |
Pitämällä toimenpiteet voimassa unionin tuotannonala saisi mahdollisuuden alkaa toipua ja saavuttaa lopulta kestävän kannattavuustason. |
|
(429) |
Siksi komissio päätteli, että toimenpiteiden voimassaolon jatkaminen olisi unionin tuotannonalan edun mukaista. |
7.2 Etuyhteydettömien tuojien, kauppiaiden ja jakelijoiden etu
|
(430) |
Yksi unionissa toimiva kauppias ilmoittautui asianomaiseksi osapuoleksi menettelyyn, muttei esittänyt huomautuksia. |
|
(431) |
Yrityksiä, jotka osallistuvat fossiilisen dieselin tuotantoon ja jakeluun sekä fossiilisen dieselin ja biodieselin pakolliseen sekoittamiseen, pyydettiin menettelyn vireillepanon yhteydessä vastaamaan kyselylomakkeisiin. Ainoa kyselylomakkeeseen vastannut yritys ilmoitti, ettei sillä ollut tarpeeksi tietoa voidakseen ilmaista kantansa toimenpiteiden voimassaolon mahdolliseen jatkamiseen. Biodiesel muodostaa hyvin pienen osan vastaajan koko liiketoiminnasta. Kun otetaan huomioon tämä seikka, osapuolen asema sekä se, että osapuoli ei toimittanut suurinta osaa tiedoista riittävän eritellysti eli ei rajannut tietoja pelkästään (argentiinalaiseen) biodieseliin liittyviin toimintoihin, komissio päätteli, ettei mikään viitannut siihen, että toimenpiteiden voimassa pitämisellä olisi konkreettinen vaikutus kyseiseen osapuoleen. |
|
(432) |
CARBIO väitti, että Kiinasta peräisin olevalle biodieselin tuonnille hiljattain määrätyt polkumyyntitullit johtaisivat Kiinan poistamiseen hankintalähteenä, minkä vuoksi unionin markkinat tarvitsevat tulevina vuosina enemmän tuotua biodieseliä. Kiinan tuonnille määrätyt polkumyynnin vastaiset toimenpiteet ovat kuitenkin kohtuullisella tasolla (10–35,6 %), eikä niitä voida siksi pitää tuontia estävinä. Saatavilla on myös vaihtoehtoisia hankintalähteitä, joihin ei liity kaupan suojatoimia. Tämä käy ilmi useista muista kolmansista maista tulevan tuonnin merkittävästä markkinaosuudesta (ks. taulukko 7). Komissio katsoi, että pitämällä toimenpiteet voimassa unionin tuotannonala saisi mahdollisuuden alkaa toipua ja jatkaa kotimarkkinoilleen toimittamista. |
|
(433) |
Näin ollen komissio päätteli, että toimenpiteiden voimassaolon jatkamisesta ei aiheudu merkittävää haittaa tuojille, kauppiaille ja jakelijoille. Nämä talouden toimijat ovat osa toimitusketjua ja siirtävät toimenpiteistä mahdollisesti aiheutuvat kustannukset, jos niitä ilman sitoumuksia aiheutuu, käyttäjille ja kuluttajille. |
7.3 Käyttäjien ja kuluttajien etu
|
(434) |
Tutkimuksessa ei havaittu mitään viitteitä siitä, että voimassa olevat toimenpiteet olisivat vaikuttaneet kielteisesti unionin biodieselin käyttäjiin. Ei ole näyttöä siitä, että mikään voimassa olevista toimenpiteistä olisi vaikuttanut niiden kannattavuuteen kielteisesti. |
|
(435) |
On syytä huomata, että polttoaineen lopulliset hinnat pikemminkin seuraavat fossiilisen raakaöljyn hintaa (169) ja että noin 40 prosenttia dieselin hinnasta EU:n bensiiniasemilla koostuu veroista (170), joita voidaan mukauttaa erilaisten etujen tai tarpeiden mukaan. Biodieselin käyttöön voidaan myös soveltaa kannustimia. (171) Kun otetaan huomioon nämä seikat ja fossiiliseen dieseliin sekoitetun biodieselin prosenttiosuus, joka on tavallisesti pieni (yleensä enintään 10 %), ei havaittu näyttöä siitä, että toimenpiteiden voimassaolon jatkaminen olisi selkeästi käyttäjien tai kuluttajien etujen vastaista tai että sen vaikutukset olisivat merkittävämpiä kuin vallitsevan tilanteen säilyttämisen myönteinen vaikutus unionin tuotannonalaan. |
7.4 Muut tekijät
|
(436) |
Komissio katsoi lisäksi, että toimenpiteiden pitäminen voimassa edistää kestävyyttä ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistoimia toimitusketjussa sekä vaikuttaa myönteisesti unionin toimittajateollisuuteen kasvattamalla sen tuloja ja nostamalla sen kapasiteetin käyttöastetta. |
7.5 Unionin etua koskevat päätelmät
|
(437) |
Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, ettei ollut olemassa pakottavia syitä, joiden perusteella ei olisi unionin edun mukaista pitää voimassa toimenpiteitä Argentiinasta peräisin olevan biodieselin tuonnissa. |
8. TASOITUSTOIMENPITEET
|
(438) |
Tuen jatkumista, Argentiinasta tulevan tuonnin aiheuttaman vahingon toistumisen todennäköisyyttä ja unionin etua koskevien komission päätelmien perusteella tasoitustoimenpiteet Argentiinasta peräisin olevan biodieselin tuonnissa olisi pidettävä voimassa. |
|
(439) |
Tullien väliset erot aiheuttavat toimenpiteiden kiertämisen riskin, ja sen minimoimiseksi tarvitaan erityisiä toimenpiteitä, joiden avulla voidaan varmistaa yksilöllisten tullien soveltaminen. Yksilöllisiä tulleja sovelletaan ainoastaan, jos jäsenvaltioiden tulliviranomaisille esitetään pätevä kauppalasku. Laskun on täytettävä tämän asetuksen 1 artiklan 3 kohdassa esitetyt vaatimukset. Ennen tällaisen laskun esittämistä tuontiin olisi sovellettava tasoitustullia, jota sovelletaan ”kaikkeen muuhun Argentiinasta peräisin olevaan tuontiin”. |
|
(440) |
Tämän laskun esittäminen on välttämätöntä, jotta jäsenvaltioiden viranomaiset voivat soveltaa yksilöllisiä tasoitustulleja tuontiin, mutta se ei ole ainoa tekijä, jonka tulliviranomaiset ottavat huomioon. Vaikka jäsenvaltioiden tulliviranomaisille esitettäisiin lasku, joka täyttää kaikki tämän asetuksen 1 artiklan 3 kohdassa esitetyt vaatimukset, tulliviranomaisten on tehtävä tavanomaiset tarkastukset ja ne voivat – kuten kaikissa muissakin tapauksissa – vaatia lisäasiakirjoja (esimerkiksi lähetysasiakirjat) varmentaakseen vakuutukseen sisältyvien tietojen paikkansapitävyyden ja varmistaakseen, että alhaisemman tullin soveltaminen on perusteltua tullilainsäädännön mukaisesti. |
|
(441) |
Jos sellaisen yrityksen vientimäärä, johon sovelletaan alhaisempaa yksilöllistä polkumyyntitullia, kasvaa huomattavasti asianomaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen, viennin kasvun sellaisenaan voidaan katsoa olevan perusasetuksen 23 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu toimenpiteiden käyttöönotosta johtuva kaupan rakenteen muutos. Tällaisessa tilanteessa, jos asiaa koskevat edellytykset täyttyvät, voidaan käynnistää toimenpiteiden kiertämisen vastainen tutkimus. Tutkimuksessa voidaan tarkastella muun muassa tarvetta poistaa yksilölliset tullit ja ottaa käyttöön maan laajuinen tulli. |
|
(442) |
Edempänä johdanto-osan 2 kappaleessa todettiin, että komissio hyväksyi sitoumustarjoukset täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2019/245. Komissio oli katsonut, että ne poistavat tuetun tuonnin vahingolliset vaikutukset ja rajoittavat riittävällä tavalla toimenpiteiden kiertämisen vaaraa. |
|
(443) |
CARBIO ja Argentiinan viranomaiset katsoivat, että jos toimenpiteet pidetään voimassa, nykyisen sitoumuksen voimassaoloa olisi jatkettava. CARBIO piti sitoumusta tehokkaana mekanismina, joka edistää unioniin suuntautuvan biodieselin tuontihintojen vakautta, kun otetaan huomioon argentiinalaisen biodieselin korkeat kauppahinnat ja pyynnössä esitetty negatiivinen hinnan alittavuuden marginaali (–2 %). CARBIO huomautti, että sen jäsenet olivat kurinalaisia ja sitoutuneita jatkamaan toimiaan uusitun sopimuksen aikaansaamiseksi. |
|
(444) |
Komissio huomautti, että tämän toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun tarkoituksena on arvioida, onko tasoitustoimenpiteiden voimassaoloa perusteltua jatkaa. Tarkastelun soveltamisalaan ei kuulu voimassa olevan sitoumuksen arviointi. |
|
(445) |
Komissio ilmoitti aikovansa soveltaa Argentiinan viranomaisiin perusasetuksen 28 artiklan 1 kohtaa, minkä seurauksena EBB pyysi sen sijaan poistamaan sitoumukset sen perusteella, että Argentiinan viranomaiset eivät olleet tehneet yhteistyötä. EBB nosti esiin erityisesti perusasetuksen mukaisen hallitusten roolin sitoumuksessa. Lisäksi EBB korosti, että yksi johdanto-osan 71 kappaleessa mainituista puuttuvista tiedoista, jotka koskivat soijapapujen ja soijaöljyn tuottajien hintoja ja hinnoittelupolitiikkoja, oli välttämätön sitoumuksen mukaisen vähimmäistuontihinnan määrittämiseksi. EBB huomautti myös, etteivät Argentiinan viranomaiset toimittaneet tietoja hyvin likvideistä ja läpinäkyvistä markkinoista, kuten Argentiinan soijapapumarkkinoista, ja että Molinos Agro oli vahvistanut kyselylomakevastauksessaan soijapapumarkkinoiden olevan tällaiset. Lisäksi Argentiinan viranomaisten yhteistyöhaluttomuus rikkoi luottamusta, johon sitoumuksen hyväksyminen perustui. |
|
(446) |
Argentiinan viranomaiset ja CARBIO katsoivat, että hintatiedot, jotka yksittäiset soijapapujen toimittajat olisivat voineet toimittaa tämän toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun yhteydessä, erosivat Argentiinan kotimarkkinoilla maksettavasta soijapapujen hinnasta, joka on merkityksellinen tekijä vähimmäistuontihinnan määrittämisessä. Argentiinan viranomaiset huomauttivat myös, että samojen tietojen toimittamatta jättäminen alkuperäisessä tutkimuksessa ei estänyt sitoumuksesta sopimista. Näin ollen Argentiinan viranomaiset ja CARBIO katsoivat, ettei Argentiinan viranomaisten yhteistyön puute rikkonut sitoumusta, kun otetaan huomioon myös se, etteivät Argentiinan viranomaiset ole sitoumuksen osapuoli. Argentiinan viranomaiset totesivat lisäksi Molinos Agron kyselylomakevastauksen osoittavan, että jos markkinat ovat läpinäkyvät, soijapapujen tuottajia koskevan rekisterin ylläpitämisestä ei ole käytännön hyötyä. Lopuksi CARBIO totesi, että sitoumuksen voimassaolon jatkaminen oli unionin edun mukaista. |
|
(447) |
Komissio totesi, että tämän toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun soveltamisalaan ei kuulu voimassa olevan sitoumuksen arviointi. Siksi tätä väitettä ei tarkasteltu. |
|
(448) |
Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen CARBIO toisti johdanto-osan 443 kappaleessa esitetyt huomautukset, joita komissio jo käsitteli johdanto-osan 444 kappaleessa. |
|
(449) |
Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen EBB toisti, että komission olisi arvioitava, miten Argentiinan viranomaisten yhteistyöstä kieltäytyminen tässä tutkimuksessa vaikuttaa voimassa olevaan sitoumukseen. Se katsoi, että arviointi olisi toteutettava joko nykyisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun yhteydessä tai erillisen arvioinnin yhteydessä. EBB katsoi myös, että Argentiinan soijapapumarkkinoita koskevien täsmällisten tietojen puuttumisen vuoksi komission oli mahdotonta määrittää vähimmäistuontihintaa, koska se lasketaan Argentiinan viranomaisten julkaisemien kuukausittaisten soijaöljyn hintanoteerausten perusteella. EBB:n mukaan sitoumukselle ei siksi ollut perusteita ja se oli keskeytettävä. |
|
(450) |
Komissio totesi uudelleen, että tämän toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun soveltamisalaan ei kuulu voimassa olevan sitoumuksen arviointi. Tämä ei kuitenkaan periaatteessa tarkoita, etteikö voitaisi käynnistää arviointia siitä, oliko sitoumusta rikottu, mikä on joka tapauksessa tästä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevasta tarkastelusta erillinen asia. Siksi tätä väitettä ei tarkasteltu tässä tutkimuksessa. |
|
(451) |
Lisäksi EBB esitti useita väitteitä, jotka koskivat Argentiinan viranomaisten toimittamatta jättämien tietojen ja vähimmäistuontihinnan määrittämisen välistä suhdetta. |
|
(452) |
Komissio totesi, että tämän toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun soveltamisalaan ei kuulu voimassa olevan sitoumuksen arviointi. Siksi näitä väitteitä ei tarkasteltu. |
|
(453) |
Kun komissio peruuttaa sitoumuksen hyväksynnän perusasetuksen 13 artiklan 9 kohdan nojalla rikkomuksen seurauksena ja viittaa tiettyihin tuontitapahtumiin ja ilmoittaa, etteivät niihin liittyvät sitoumuslaskut ole päteviä, vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskevan ilmoituksen vastaanottohetkellä syntyy tullivelka. |
|
(454) |
Tässä asetuksessa määriteltyjä yksilöllisiä tulleja sovelletaan yksinomaan Argentiinasta peräisin olevan ja nimettyjen oikeushenkilöiden tuottaman tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuontiin. Jos yritystä ei ole erikseen mainittu tämän asetuksen artiklaosassa (mukaan lukien erikseen mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat yritykset), sen tuottaman tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuontiin olisi sovellettava ”kaikkeen muuhun Argentiinasta peräisin olevaan tuontiin” sovellettavaa tullia. Siihen ei saisi soveltaa yksilöllisiä tulleja. |
|
(455) |
Jos yritys muuttaa myöhemmin nimeään, se voi pyytää yksilöllisen tullin soveltamista. Pyyntö on osoitettava komissiolle (172). Pyynnön on sisällettävä kaikki asiaankuuluvat tiedot, joiden perusteella voidaan osoittaa, että muutos ei vaikuta yrityksen oikeuteen hyötyä siihen sovellettavasta tullista. Jos yrityksen nimenmuutos ei vaikuta tähän oikeuteen, nimenmuutosta koskeva asetus julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. |
|
(456) |
Kaikille asianomaisille osapuolille ilmoitettiin niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella aiotaan suositella, että nykyiset toimenpiteet pidetään voimassa. Lisäksi asetettiin määräaika, jonka kuluessa osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia ilmoitettujen tietojen johdosta. Argentiinan viranomaiset, CARBIO ja EBB esittivät huomautuksia, joita käsiteltiin edempänä niitä koskevissa jaksoissa. |
|
(457) |
Viejät ja tuottajat, jotka eivät vieneet tarkasteltavana olevaa tuotetta unioniin sen ajanjakson aikana, jota käytettiin niiden vientiin tällä hetkellä sovellettavan tullin tason vahvistamiseen, voivat pyytää komissiolta, että niihin sovelletaan yhteistyössä toimineisiin, otoksen ulkopuolisiin yrityksiin sovellettavaa tasoitustullia. Komission olisi hyväksyttävä tällainen pyyntö edellyttäen, että jäljempänä esitetyt kolme edellytystä täyttyvät. Uuden vientiä harjoittavan tuottajan olisi osoitettava, että i) se ei vienyt tarkasteltavana olevaa tuotetta unioniin sen ajanjakson aikana, jota käytettiin kyseisen tuottajan vientiin sovellettavan tullin tason vahvistamiseen, ii) se ei ole etuyhteydessä tarkasteltavana olevaa tuotetta unioniin kyseisenä ajanjaksona vieneeseen yritykseen, johon sovelletaan siten tasoitustulleja, ja iii) se on vienyt tarkasteltavana olevaa tuotetta tai sillä on peruuttamaton sopimusvelvoite suuren tuotemäärän viemiseksi unioniin tutkimusajanjakson jälkeen. |
|
(458) |
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2024/2509 (173) 109 artikla huomioon ottaen silloin, kun jokin määrä on maksettava takaisin Euroopan unionin tuomioistuimen tuomion tuloksena, maksettava korko on Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa kunkin kuukauden ensimmäisenä kalenteripäivänä julkaistu Euroopan keskuspankin perusrahoitusoperaatioihinsa soveltama korko. |
|
(459) |
Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EU) 2016/1036 15 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukaiset, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
1. Otetaan käyttöön lopullinen tasoitustulli tuotaessa Argentiinasta peräisin olevia rasvahappomonoalkyyliestereitä ja/tai parafiinisia kaasuöljyjä, jotka on valmistettu synteesillä ja/tai vetykäsittelyllä ja jotka ovat muuta kuin fossiilista alkuperää, joko puhtaassa muodossa tai sekoituksena, ja jotka tällä hetkellä luokitellaan CN-koodeihin ex 1516 20 98 (Taric-koodit 1516 20 98 21, 1516 20 98 29 ja 1516 20 98 33), ex 1518 00 91 (Taric-koodit 1518 00 91 21, 1518 00 91 29 ja 1518 00 91 33), ex 1518 00 95 (Taric-koodi 1518 00 95 21), ex 1518 00 99 (Taric-koodit 1518 00 99 21, 1518 00 99 29 ja 1518 00 91 33), ex 2710 19 42 (Taric-koodit 2710 19 42 21 ja 2710 19 42 29), ex 2710 19 44 (Taric-koodit 2710 19 44 21, 2710 19 44 29 ja 2710 19 44 33), ex 2710 19 46 (Taric-koodit 2710 19 46 21, 2710 19 46 29 ja 2710 19 46 33), ex 2710 19 47 (Taric-koodit 2710 19 47 21, 2710 19 47 29 ja 2710 19 47 33), 2710 20 11 , 2710 20 16 , ex 3824 99 92 (Taric-koodit 3824 99 92 10, 3824 99 92 14 ja 3824 99 92 17), 3826 00 10 ja ex 3826 00 90 (174) (Taric-koodit 3826 00 90 11, 3826 00 90 19 ja 3826 00 90 33).
2. Vapaasti unionin rajalla tullaamattomana -nettohintaan sovellettavat lopulliset tasoitustullit on seuraavien yritysten valmistamien 1 kohdassa kuvattujen tuotteiden osalta seuraava:
|
Yritys |
Tasoitustulli |
Taric-lisäkoodi |
|
Aceitera General Deheza S.A. |
33,4 % |
C493 |
|
Bunge Argentina S.A. |
33,4 % |
C494 |
|
LDC Argentina S.A. |
26,2 % |
C495 |
|
Molinos Agro S.A. |
25,0 % |
C496 |
|
Viterra Argentina S.A. |
25,0 % |
C497 |
|
Vicentin S.A.I.C. |
25,0 % |
C498 |
|
COFCO International Argentina S.A. |
28,2 % |
C490 |
|
Cargill S.A.C.I. |
28,2 % |
C491 |
|
Kaikki muu Argentiinasta peräisin oleva tuonti |
33,4 % |
C999 |
3. Edellä 2 kohdassa mainituille yrityksille määritetyn yksilöllisen polkumyyntitullin soveltaminen edellyttää, että jäsenvaltioiden tulliviranomaisille esitetään pätevä kauppalasku, jossa on oltava kauppalaskun laatineen tahon nimellä ja tehtävänimikkeellä yksilöidyn työntekijän päiväämä ja allekirjoittama vakuutus seuraavassa muodossa: ”Allekirjoittanut vahvistaa, että tässä laskussa tarkoitetun, Euroopan unioniin vietäväksi myydyn (tarkastelun kohteena oleva tuote) (määrä) on valmistanut (yrityksen nimi ja osoite), (Taric-lisäkoodi), [asianomainen maa]. Allekirjoittanut vakuuttaa, että tässä laskussa ilmoitetut tiedot ovat täydelliset ja paikkansapitävät.” Ennen tällaisen kauppalaskun esittämistä asianomaiseen yritykseen sovelletaan ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia.
4. Jollei toisin säädetä, sovelletaan tulleja koskevia voimassa olevia säännöksiä ja määräyksiä.
2 artikla
1. Vapaaseen liikkeeseen luovutettavaksi ilmoitettu tuonti vapautetaan 1 artiklassa säädetystä tasoitustullista edellyttäen, että tuotavat tuotteet ovat sellaisten yritysten valmistamia, lähettämiä ja laskuttamia, joiden sitoumukset komissio on hyväksynyt ja joiden nimet sisältyvät täytäntöönpanopäätökseen (EU) 2019/245, jota muutetaan ajoittain, ja ne on tuotu saman komission täytäntöönpanopäätöksen säännösten mukaisesti.
2. Edellä 1 kohdassa mainittu tuonti vapautetaan tasoitustullista edellyttäen, että a) tuonnin mukana on sitoumuslasku, joka on kauppalasku, joka sisältää ainakin tämän asetuksen liitteessä 1 tarkoitetut tiedot ja siinä määrätyn ilmoituksen, b) tuonnin mukana on tämän asetuksen liitteen 2 mukainen vientisitoumustodistus ja c) tulliviranomaisille tulliselvitystä varten esitettävät tavarat vastaavat täsmälleen sitoumuslaskussa esitettyä kuvausta.
3. Tullivelka syntyy vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskevan ilmoituksen vastaanottohetkellä, a) kun 1 kohdassa kuvattujen tuontituotteiden osalta todetaan, että yksi tai useampi kyseisessä kohdassa ja 2 kohdassa mainituista ehdoista ei täyty, tai b) kun komissio peruuttaa sitoumukselle myönnetyn hyväksynnän asetuksen (EU) 2016/1037 13 artiklan 9 kohdan nojalla asetuksella tai päätöksellä, jossa viitataan tiettyihin tuontitapahtumiin ja ilmoitetaan, että kyseinen sitoumuslasku ei ole pätevä.
3 artikla
Yritysten, joiden sitoumukset komissio on hyväksynyt, joiden nimet mainitaan täytäntöönpanopäätöksessä (EU) 2019/245, sellaisena kuin se on myöhemmin muutettuna, ja joihin sovelletaan tiettyjä kyseisessä päätöksessä vahvistettuja ehtoja, on laadittava lasku myös sellaisista tuontitapahtumista, joita ei ole vapautettu tasoitustullista. Tällainen kauppalasku sisältää ainakin tämän asetuksen liitteessä 3 tarkoitetut tiedot.
4 artikla
Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 5 päivänä toukokuuta 2025.
Komission puolesta
Puheenjohtaja
Ursula VON DER LEYEN
(1) EUVL L 176, 30.6.2016, s. 55, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2016/1037/oj.
(2) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/244, annettu 11 päivänä helmikuuta 2019, lopullisen tasoitustullin käyttöön ottamisesta Argentiinasta peräisin olevan biodieselin tuonnissa (EUVL L 40, 12.2.2019, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2019/244/oj).
(3) Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2019/245, annettu 11 päivänä helmikuuta 2019, sitoumustarjousten hyväksymisestä sen jälkeen, kun Argentiinasta peräisin olevan biodieselin tuonnissa otettiin käyttöön lopulliset tasoitustullit (EUVL L 40, 12.2.2019, s. 71, ELI: http://data.europa.eu/eli/dec_impl/2019/245/oj).
(4) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2025/261, annettu 10 päivänä helmikuuta 2025, lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan biodieselin tuonnissa (EUVL L, 2025/261, 11.2.2025, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2025/261/oj).
(5) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2021/1266, annettu 29 päivänä heinäkuuta 2021, lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Amerikan yhdysvalloista peräisin olevan biodieselin tuonnissa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen (EUVL L 277, 2.8.2021, s. 34, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2021/1266/oj).
(6) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/2092, annettu 28 päivänä marraskuuta 2019, lopullisen tasoitustullin käyttöön ottamisesta Indonesiasta peräisin olevan biodieselin tuonnissa (EUVL L 317, 9.12.2019, s. 42, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2019/2092/oj).
(7) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2021/1267, annettu 29 päivänä heinäkuuta 2021, lopullisten tasoitustullien käyttöön ottamisesta Amerikan yhdysvalloista peräisin olevan biodieselin tuonnissa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1037 18 artiklan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen (EUVL L 277, 2.8.2021, s. 62, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2021/1267/oj).
(8) Ilmoitus tiettyjen tukien vastaisten toimenpiteiden voimassaolon lähestyvästä päättymisestä (EUVL C 183, 25.5.2023, s. 2).
(9) Termiä ”Argentiinan viranomaiset” käytetään tässä asetuksessa laajasti niin, että se sisältää kaikki ministeriöt, osastot ja virastot sekä keskus-, alue- ja paikallishallinnon.
(10) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/1036, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2016, polkumyynnillä muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta (kodifikaatio) (EUVL L 176, 30.6.2016, s. 21).
(11) Ilmoitus Argentiinasta peräisin olevan biodieselin tuontiin sovellettavien tukien vastaisten toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta (EUVL C, C/2024/1355, 9.2.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2024/1355/oj).
(12) https://tron.trade.ec.europa.eu/investigations/case-view?caseId=2714.
(13) Vireillepanoilmoituksessa annettu luettelo annettiin vain tiedoksi. Lopullinen luettelo sisältää tämänhetkisen luokituksen.
(14) Ley 26093, Régimen de Regulación y Promoción para la Producción y Uso Sustentables de Biocombustibles. Autoridad de aplicación. Funciones. Comisión Nacional Asesora. Habilitación de plantas productoras. Mezclado de Biocombustibles con Combustibles Fósiles. Sujetos beneficiarios del Régimen Promocional. Infracciones y sanciones.
(15) Ley 27640, Marco Regulatorio de Biocombustibles: Aprobación.
(16) Vuoden 2021 biopolttoainelain 3 §.
(17) Vuoden 2021 biopolttoainelain 4 §.
(18) ”Argentina: Biofuels Annual”, Yhdysvaltojen maatalousministeriön (USDA) GAIN-verkoston (Global Agriculture Information Network) raportti nro AR2021-0018, 18.8.2021 (vuoden 2021 GAIN-raportti), s. 3, saatavilla osoitteessa https://www.fas.usda.gov/data/argentina-biofuels-annual-6 ja ”Argentina: Biofuels Annual”, Yhdysvaltojen maatalousministeriön (USDA) GAIN-verkoston (Global Agriculture Information Network) raportti nro AR2023-0008, 26.8.2023 (vuoden 2023 GAIN-raportti), s. 4–5, saatavilla osoitteessa https://www.fas.usda.gov/data/argentina-biofuels-annual-8.
(19) Vuoden 2021 biopolttoainelain 11 §:n 1 momentti.
(20) Vuoden 2021 biopolttoainelain 11 §:n 3 momentti.
(21) Vuoden 2021 biopolttoainelain 8 §.
(22) Vuoden 2021 biopolttoainelain 8 §.
(23) Ministerio de Economía - Secretaría de Energía, Resolución 438/2022, RESOL-2022-438-APN-SE#MEC.
(24) Decreto 330/2022, DECNU-2022-330-APN-PTE - Régimen de Corte Obligatorio Transitorio Adicional de Biodiésel ja Ministerio de Economía - Secretaría de Energía, Resolución 638/2022, RESOL-2022-638-APN-SE#MEC.
(25) Asetuksen 330/2022 2 §.
(26) Asetuksen 330/2022 4 §.
(27) https://www.datamarnews.com/noticias/the-end-of-sojizacion-argentinas-new-path-as-soybean-importer/.
(28) Komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/244 johdanto-osan 77–82 kappale.
(29) Komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/244 johdanto-osan 85 kappale.
(30) Komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/244 johdanto-osan 86 kappale.
(31) Komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/244 johdanto-osan 89–100 kappale.
(32) Decreto 230/2020, DCTO-2020-230-APN-PTE - Fíjase alícuota del Derecho de Exportación.
(33) Decreto 790/2020, DCTO-2020-790-APN-PTE - Derecho de Exportación.
(34) Decreto 131/2022, DCTO-2022-131-APN-PTE - Suspensión Decreto N° 790/2020.
(35) Viralliset FOB-hinnat ovat saatavilla myös tarkastelua koskevalta tutkimusajanjaksolta seuraavasta linkistä: https://dinem.magyp.gob.ar/dinem_fob.wp_fob_consall.aspx.
(36) ‘Revés para el complejo soja: cómo afecta el aumento de DEX a la industria del biodiesel santafesino que sopesará un aporte extra de US$ 6 millones este año’, Informativo semanal Año XXXIX - N° Edición 2044, 25.3.2022, Bolsa de Comercio de Rosario, saatavilla osoitteessa https://www.bcr.com.ar/es/mercados/investigacion-y-desarrollo/informativo-semanal/noticias-informativo-semanal/reves-para-el ja vuoden 2024 GAIN-raportti, s. 10–11.
(37) Komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/244 johdanto-osan 87 kappale.
(38) The Economic Impact of Export Restrictions on Raw Materials, julkaistu vuonna 2010, s. 18, saatavilla osoitteessa http://www.oecd.org/publications/the-economic-impact-of-export-restrictions-on-raw-materials-9789264096448-en.htm.
(39) Renewable Energy Policy Brief Argentina, kesäkuu 2015, saatavilla osoitteessa https://www.irena.org/-/media/Files/IRENA/Agency/Publication/2015/IRENA_RE_Latin_America_Policies/IRENA_RE_Latin_America_Policies_2015_Country_Argentina.pdf?la=en&hash=4A7F4CDAB9E00B7739363467AB2B2ADA67C94CDC.
(40) Liquid Biofuels: Background Brief for the World Bank Group Energy Sector Strategy, Background Paper for the World Bank Group Energy sector strategy, maaliskuu 2010, s. 9, saatavilla osoitteessa https://www.ourenergypolicy.org/wp-content/uploads/2016/03/Biofuel_brief_Web_version.pdf.
(41) Ministerio de Economía y Finanzas Públicas, Ministerio de Industria y Ministerio de Planificación Federal, Inversión Pública y Servicios, Comercio Exterior, Resolución Conjunta 438/2012, 269/2012, 1001/2012 créanse el Registro de Operadores de Soja Autorizados (ROSA) y la ‘Unidad Ejecutiva Interdisciplinaria de Monitoreo’. Derógase la Resolución No 109/09.
(42) Komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/244 johdanto-osan 99 kappale.
(43) Ministerio de Agroindustria, Decreto 133/2015, Derecho de exportación. Alícuota.
(44) Komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/244 johdanto-osan 100 kappale.
(45) Ministerio de Agroindustria, Decreto 1343/2016, Derecho de exportación. Alícuota. Modificación.
(46) Comercio Exterior, Decreto 1025/2017, Derogación. Decreto N° 1719/2012.
(47) Komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/244 johdanto-osan 104–105 kappale.
(48) Komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/244 johdanto-osan 107 kappale.
(49) Ks. edellinen alaviite.
(50) Ministerio de Agricultura, Ganadería y Pesca, Resolución 276/2021, RESOL-2021-276-APN-MAGYP.
(51) https://www.magyp.gob.ar/sitio/areas/ss_mercados_agropecuarios/djve/index.php?accion=imp.
(52) Subsecretaria de Mercados Agropecuarios, Circular SSMA N° 3/2022, 6.5.2022.
(53) Subsecretaria de Mercados Agropecuarios, Circular SSMA N° 5/2022, 8.11.2022.
(54) Subsecretaria de Mercados Agropecuarios, Circular SSMA N° 1/2023, 26.10.2023.
(55) Subsecretaria de Mercados Agropecuarios, Circular SSMA N° 06/2021, 17.12.2021.
(56) Subsecretaria de Mercados Agropecuarios, Circular SSMA N° 2/2022, 28.3.2022.
(57) Subsecretaria de Mercados Agropecuarios, Circular SSMA N° 1/2023, 26.10.2023.
(58) Circular 2/2023, 11.12.2023 ja Circular 3/2023, 14.12.2023.
(59) Komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/244 johdanto-osan 106 kappale.
(60) Komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/244 johdanto-osan 108 kappale.
(61) Decreto 786/2020, DCTO-2020-786-APN-PTE - Disposiciones.
(62) Ley 27541, Ley de Solidaridad Social y Reactivación Productiva en el Marco de la Emergencia Pública.
(63) Lain 27541 52 §.
(64) Lain 27541 53 §.
(65) Ministerio de Economía, Resolución 862/2022, RESOL-2022-862-APN-MEC.
(66) Decreto 576/2022, Programa de Incremento Exportador, DECNU-2022-576-APN-PTE - Creación.
(67) Ministerio de Economía - Secretaría de Agricultura, Ganadería y Pesca, Resolución 276/2022, RESOL-2022-276-APN-SAGYP#MEC.
(68) Valituselimen raportti, DS296, US – Countervailing Duty Investigation on DRAMS, kohta 115.
(69) Erityisesti unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 14.12.2022, PT Pelita Agung Agrindustri ja PT Permata Hijau Palm Oleo v. komissio, T-143/20, ECLI:EU:T:2022:811, 102 kohta.
(70) Ks. unionin yleisen tuomioistuimen tuomio, johon ei ole haettu muutosta, 14.12.2022, PT Wilmar Bioenergi Indonesia ym. v. komissio, T-111/20, EU:T:2022:809, 146 kohta.
(71) Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio T-300/16, Jindal Saw ja Jindal Saw Italia v. komissio, 117 kohta ja valituselimen raportti, United States – Countervailing Duty Investigation on Dynamic Random Access Memory Semiconductors (DRAMS) from Korea, WT/DS296/AB/R, hyväksytty 20.7.2005, DSR 2005:XVI, s. 8131, kohta 114.
(72) Valituselimen raportti, US – Countervailing Duty Investigation on DRAMS, kohta 114.
(73) Komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/244 johdanto-osan 93 kappale sekä 94–95 kappale.
(74) Paneelin raportti, United States – Measures Treating Exports Restraints as Subsidies, WT/DS194/R ja Corr.2, annettu 23.8.2001, DSR 2001:XI, s. 5767, kohdat 8.38 ja 8.75.
(75) Liite B-1: Tiivistelmä Euroopan komission kolmannen osapuolen kirjallisesta huomautuksesta, WT/DS194/R, 17 kohta ja s. 6.
(76) Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 10.4.2019, Jindal Saw ja Jindal Saw Italia v. komissio, T-300/16, ECLI:EU:T:2019:235, 108 kohta.
(77) Paneelin raportti, China – Countervailing and Anti-Dumping Duties on Grain Oriented Flat-rolled Electrical Steel from the United States, WT/DS414/R ja Add.1, annettu 16.11.2012, pidetty voimassa: valituselimen raportti WT/DS414/AB/R, DSR 2012:XII, s. 6369, kohta 7.85.
(78) Paneelin raportti, United States – Countervailing Duty Measures on Certain Products from China, WT/DS437/R ja Add.1, hyväksytty 16.1.2015, sellaisena kuin se on muutettuna valituselimen raportilla WT/DS437/AB/R, DSR 2015:I, s. 183.
(79) Soijapapujen murskauksesta ilmoitetut tiedot viittasivat murskaukseen ja muihin käyttötapoihin Argentiinan viranomaisten kyselylomakevastauksen mukaisesti, ja tiedot saatiin kuukausittain ilmestyvästä Estimaciones Agrícolas -julkaisusta, jota julkaisee talousministeriön maatalous-, kotieläintuotanto- ja kalastusosasto (https://www.magyp.gob.ar/sitio/areas/estimaciones/estimaciones/informes/). Pelkkien murskausmäärien määrittämiseksi komissio turvautui muihin virallisiin tietoihin, joita julkaistaan kuukausittain ilmestyvässä talousministeriön maatalous-, kotieläintuotanto- ja kalastusosaston Industrialización de granos -julkaisussa (https://www.magyp.gob.ar/sitio/areas/gestion/). Näissä tiedoissa esitettiin kuitenkin suurempia määriä pelkästään murskaukselle (industrialización) tiettyinä sadonkorjuuvuosina (huhtikuusta maaliskuuhun) Argentiinan viranomaisten käyttämiin tietoihin verrattuna. Koska suurin osa soijapapujen kulutuksesta meni nimenomaisesti murskaukseen ja jotta taulukossa 1 esitettyjen tietojen johdonmukaisuus ja vertailtavuus voitiin säilyttää, komissio käytti Argentiinan viranomaisten toimittamia tietoja murskauksesta ja muista käyttötavoista viittauksena pelkästään murskaukseen ottaen huomioon, että tiedot saatettaisiin näin aliarvioida.
(80) Paneelin raportti, DS 296, US – Countervailing Duty Investigation on DRAMS, kohta 7.38. Vaikka paneelin raportista valitettiin, tästä nimenomaisesta päätelmästä ei valitettu.
(81) Komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/244 johdanto-osan 125 kappale.
(82) Komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/244 johdanto-osan 164 kappale.
(83) Komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/244 johdanto-osan 171–176 kappale.
(84) Komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/244 johdanto-osan 177 kappale.
(85) Decreto 1396/2001, Plan de Competitividad para el Combustible Biodiesel. Modificaciones al Impuesto sobre los Combustibles Líquidos y el Gas Natural. Normas Complementarias.
(86) Secretaría de Agricultura, Ganadería, Pesca y Alimentos, Resolution 1156/2004, Biocombustibles, Créase el Programa Nacional de Biocombustibles. Principales objetivos. Misiones y funciones.
(87) Vuoden 2021 biopolttoainelain 3 §.
(88) Vuoden 2021 biopolttoainelain 16 §.
(89) Komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/244 johdanto-osan 192–195 kappale.
(90) https://glp.se.gob.ar/biocombustible/reporte_precios.php.
(91) Ministerio de Economía, Resolución 947/2023, RESOL-2023-947-APN-MEC.
(92) Ley No 23966, Financiamiento del Regimen Nacional e Prevision Social. Afectacion del I.V.A.. Impuesto sobre Combustibles Liquidos y Gas Natural. Modificaciones a la Ley del Fondo Nacional de la Vivienda. Derogacion de Regimenes de Jubilaciones Especiales. Impuesto sobre los Bienes Personales no incorporado al Proceso Economico. Destino de los recursos de privatizaciones. Modificacion de la Ley de Tasas Judiciales.
(93) Päätöslauselman 947/2023 1 kohta.
(94) https://biodiesel.com.ar/16276/biocombustibles-la-secretaria-de-energia-de-argentina-lanza-credito-a-tasa-preferencial-para-la-industria-del-biodiesel.
(95) Ley provincial 14010, Creación del Programa Provincial de Uso Sustentable de Biocombustibles, jäljempänä ’Santa Fen maakuntalaki 14010’.
(96) https://biodiesel.com.ar/15931/powerbioempresa-lider-en-la-fabricacion-de-plantas-de-biodiesel-que-acompana-el-programa-de-autocomsumo-de-biodiesel-100-que-impulsa-el-gobierno-de-cordoba.https://biodiesel.com.ar/15931/powerbioempresa-lider-en-la-fabricacion-de-plantas-de-biodiesel-que-acompana-el-programa-de-autocomsumo-de-biodiesel-100-que-impulsa-el-gobierno-de-cordoba.
(97) Ley provincial 10721, Ley de Promoción y Desarrollo para la Producción y Consumo de Biocombustibles y Bioenergía, jäljempänä ’Cordoban maakuntalaki 10721’.
(98) Cordoban maakuntalain 10721 2 §:n n momentti.
(99) Santa Fen maakuntalain 14010 1 §.
(100) Santa Fen maakuntalain 14010 5 §.
(101) Komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/244 johdanto-osan 281 kappale.
(102) Komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/244 johdanto-osan 199 kappale.
(103) Ks. tältä osin valituselimen raportti WT/DS436/AB/R United States – Countervailing Measures on Certain Hot-Rolled Carbon Steel Flat Products from India, 8. joulukuuta 2014, kohta 4.292–4.322.
(104) Paneelin raportti, United States – Definitive Anti-Dumping and Countervailing Duties on Certain Products from China, WT/DS379/R, hyväksytty 25.3.2011, sellaisena kuin se on muutettuna pysyvän valituselimen raportilla WT/DS379/AB/R, DSR 2011:VI, s. 3143, kohta 11.68.
(105) Komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/244 johdanto-osan 296 ja 297 kappale.
(106) Ley 12692, Adhesión provincial a la Ley Nacional no 26093.
(107) Ley 12956, Modificatoria de la Ley 12692 sobre adhesión provincial a la Ley Nacional no 26093 de Energías Renovables.
(108) Santa Fen maakuntalain 12956 1 §.
(109) Decreto 158/07, Provincia de Santa Fe. Régimen promocional provincial. Energías renovables no convencionales. Impuestos sobre los ingresos brutos y de sellos. Exenciones, reducciones y diferimientos. Ley 12692. Su reglamentación. Con las modificaciones de los Dtos. 2.644/12 (B.O.: 1/10/12 – Sta. Fe) y 2.949/14 (B.O.: 23/9/14 – Sta. Fe).
(110) Ministerio de Ambiente y Cambio Climático de la provincia de Santa Fe – Resolución 121/21.
(111) Sääntelyasetuksen 158/07 3 §.
(112) Santa Fen maakuntalain 12692 5 §:n b momentti.
(113) Ley 8478, Promoción industrial.
(114) Decreto 1361.
(115) 1 § ja 4 §:n a momentti.
(116) Maakunta-asetuksen 3856/1979 4 §.
(117) Maakunta-asetuksen 158/07 5 §.
(118) Ley 3456, Código Fiscal de la Provincia de Santa Fe.
(119) Vuoden 2021 biopolttoainelain 21 §.
(120) Ley 9397 Adhesión de la provincial a ley nacional no 26093, y declaración de interes público de la promoción de la produccion, procesamiento y uso sustentable de biocombustibles.
(121) Komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/244 johdanto-osan 280 kappale.
(122) Komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/244 johdanto-osan 283 kappale.
(123) Provincia de Santiago del Estero, Ley 6750, Sistema Provincial de Promoción y Desarrollo Industrial.
(124) Ministerio de Economia, Resolución 947/2023, Programa de Financiamiento para Capital de Trabajo en la Industria del Biodiesel – Crease.
(125) https://biodiesel.com.ar/16276/biocombustibles-la-secretaria-de-energia-de-argentina-lanza-credito-a-tasa-preferencial-para-la-industria-del-biodiesel.
(126) ”Argentina: Biofuels Annual”, Yhdysvaltojen maatalousministeriön (USDA) GAIN-verkoston (Global Agriculture Information Network) raportti nro AR2024-0011, 5.8.2024, jäljempänä ’vuoden 2024 GAIN-raportti’, s. 10–11, saatavilla osoitteessa: https://www.fas.usda.gov/data/argentina-biofuels-annual-9.
(127) Ks. edellinen alaviite.
(128) Decreto 70/2023, DNU-2023-70-APN-PTE – Disposiciones.
(129) Ministerio de Economía, Resolución 302/2024, RESOL-2024-302-APN-MEC.
(130) Lopulta julkaistu seuraavana lakina: Ley 27742, Ley de Bases y Puntos de Partida para la Libertad de los Argentinos.
(131) Vuoden 2024 GAIN-raportti, s. 2 ja 6.
(132) Decreto 38/2025, DECTO-2025-38-APN-PTE – Derecho de Exportación.
(133) Tullikoodeksissa 3826 00 00 .
(134) Vuoden 2023 GAIN-raportti, s. 16. Miljoonissa litroissa esitetyt tiedot muunnettiin tonneiksi käyttämällä seuraavaa vastaavuutta: 1 000 l = 1 m3 = 0,885 t.
(135) http://datos.energia.gob.ar/dataset/estadisticas-de-biodiesel-y-bioetanol/archivo/4e04bc74-8625-412c-acc2-48412f2509b4.
(136) http://datos.energia.gob.ar/dataset/estadisticas-de-biodiesel-y-bioetanol/archivo/4e04bc74-8625-412c-acc2-48412f2509b4.
(137) Vuoden 2024 GAIN-raportti, s. 19.
(138) Vuoden 2024 GAIN-raportti, s. 17.
(139) http://datos.energia.gob.ar/dataset/estadisticas-de-biodiesel-y-bioetanol/archivo/4e04bc74-8625-412c-acc2-48412f2509b4.
(140) Comext-tietokannan tiedot puhtaan biodieselin ja sen seosten määristä.
(141) Comext-tietokannan tiedot vain puhtaan biodieselin hinnasta. Singapore – koodi 2710 19 43 29. Argentiina, Yhdistynyt kuningaskunta ja muut kolmannet maat – koodi 3826 00 10 . Muut maat Kiinaa lukuun ottamatta – koodit 2710 19 43 29 ja 3826 00 10 (Yhdistyneen kuningaskunnan osuuden, joka sisältyy kohtaan ”Muut maat Kiinaa lukuun ottamatta”, osalta tarkasteltiin ainoastaan koodia 3826 00 10 ).
(142) EBB:n vuoden 2023 tilastoraportti, saatavilla osoitteessa https://ebb-eu.org/wp-content/uploads/2024/03/EBB_Statistical_Report2023-Final.pdf (sivustolla käyty viimeksi 18.11.2024).
(143) GAIN. Biofuels Annual, 19.10.2023. Kiina. Saatavilla osoitteessa https://fas.usda.gov/data/china-biofuels-annual-9 (sivustolla käyty viimeksi 18.11.2024).
(144) GAIN. Biofuels Annual, 14.8.2023. Euroopan unioni. Saatavilla osoitteessa https://fas.usda.gov/data/european-union-biofuels-annual-3 (sivustolla käyty viimeksi 18.11.2024).
(145) Uutinen https://www.reuters.com/business/energy/malaysian-2024-biofuel-output-seen-rising-if-b20-biodiesel-usage-expanded-2024-03-05/ (sivustolla käyty viimeksi 18.11.2024) kertoo Malesian biodieselin olevan palmuöljypohjaista. Maailmanlaajuinen yleiskatsaus, ks. sivulta 27 UFOP:n raportti tarjonnasta maailmanmarkkinoilla 2023/2024, saatavilla osoitteessa https://www.ufop.de/files/8217/0548/9837/UFOP-2116_Report_Global_Market_Supply_A5_EN_23_24_160124.pdf.
(146) Ks. esimerkiksi komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/1344, annettu 12 päivänä elokuuta 2019, väliaikaisen tasoitustullin käyttöön ottamisesta Indonesiasta peräisin olevan biodieselin tuonnissa (EUVL L 212, 13.8.2019, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2019/1344/oj). Johdanto-osan 32 kappaleessa todetaan seuraavaa: ”Tutkimuksessa todettiin, että Indonesiassa tuotettu biodiesel on pääasiassa palmuöljystä johdettua palmuöljymetyyliesteriä, jäljempänä ’PME’.”
(147) Yhdistyneessä kuningaskunnassa käytettävien raaka-aineiden osalta ks. esimerkiksi https://www.gov.uk/government/statistics/bioenergy-crops-in-england-and-the-uk-2008-2023/bioenergy-crops-in-england-and-the-uk-2008-2023 ja Trade Remedies Servicen tutkimuksen julkisessa asiakirja-aineistossa oleva hakemus, joka on saatavilla osoitteessa https://www.trade-remedies.service.gov.uk/public/case/AD0058/.
(148) Unioniin suuntautuva tuonti Yhdistyneestä kuningaskunnasta, jossa biodieselin kotimainen kysyntä on voimakasta, katsottiin lähinnä tavarakaupaksi, koska tuonnin määrä väliaikaista tullia koskevan asetuksen taulukossa 12 oli suunnilleen kaksinkertainen suhteessa biodieselin kokonaistuotantoon kyseisessä maassa. Tämä on patentti taulukosta C.41.1 OECD/FAO (2022), OECD-FAO Agricultural Outlook 2022–2031, OECD Publishing, Pariisi, https://doi.org/10.1787/f1b0b29c-en. Lisäksi Trade Remedies Servicen tutkimuksen julkisessa asiakirja-aineistossa olevan hakemuksen (saatavilla osoitteessa https://www.trade-remedies.service.gov.uk/public/case/AD0058/) sivuilla 30–32 todettiin, että Greenergy-konsernilla oli merkittäviä vientitoimintoja. Saman hakemuksen sivulla 27 olevan taulukon mukaan (Olleco ja Argent yhteensä 150 000–200 000 tonnia) ja hakemuksen sivulla 29 esitettyjen arvioiden mukaan (Greenergy 320 000–370 000 tonnia) Yhdistyneessä kuningaskunnassa tuotettiin biodieseliä noin puoli miljoonaa tonnia (tai hieman enemmän).
(149) Yhdistynyt kuningaskunta.
(150) Indonesiasta peräisin olevan biodieselin tuonnissa sovellettujen tasoitustoimenpiteiden mahdollista kiertämistä Kiinan kansantasavallasta ja Yhdistyneestä kuningaskunnasta lähetetyn biodieselin tuonnilla riippumatta siitä, onko sen alkuperämaaksi ilmoitettu Kiinan kansantasavalta tai Yhdistynyt kuningaskunta, koskevan tutkimuksen päättämisestä ja tuonnin kirjaamisvelvoitteen päättämisestä 7 päivänä toukokuuta 2024 annetun komission täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2024/1273 johdanto-osan 12 ja 13 kappale (EUVL L, 2024/1273, 8.5.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/dec_impl/2024/1273/oj).
(151) https://rtfa.org.uk/2024/07/23/uk-renewable-fuels-industry-calls-for-inward-processing-policy-to-be-made-more-transparent/ (sivustolla käyty viimeksi 18.11.2024).
(152) https://www.spglobal.com/commodityinsights/en/market-insights/latest-news/agriculture/040324-uk-to-instate-biofuel-import-duties-after-halting-exemptions (sivustolla käyty viimeksi 18.11.2024).
(153) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/731, annettu 12 päivänä toukokuuta 2022, lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Amerikan yhdysvalloista peräisin olevan biodieselin tuonnissa annetun täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/1266 ja lopullisten tasoitustullien käyttöön ottamisesta Amerikan yhdysvalloista peräisin olevan biodieselin tuonnissa annetun täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/1267 muuttamisesta (EUVL L 136, 13.5.2022, s. 3–7, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2022/731/oj).
(154) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/2092, annettu 28 päivänä marraskuuta 2019, lopullisen tasoitustullin käyttöön ottamisesta Indonesiasta peräisin olevan biodieselin tuonnissa (EUVL L 317, 9.12.2019, s. 42–95, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2019/2092/oj).
(155) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2025/261, annettu 10 päivänä helmikuuta 2025, lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan biodieselin tuonnissa (EUVL L, 2025/261, 11.2.2025, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2025/261/oj).
(156) Eurostat, Labour costs annual data – Nace Rev.2 (https://ec.europa.eu/eurostat/databrowser/bookmark/ 995c4de3-9520-4cc1-9dc2-3c78325a2fc8?lang=en).
(157) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/244, annettu 11 päivänä helmikuuta 2019, lopullisen tasoitustullin käyttöön ottamisesta Argentiinasta peräisin olevan biodieselin tuonnissa (EUVL L 40, 12.2.2019, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2019/244/oj), johdanto-osan 394 kappale.
(158) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2025/261, annettu 10 päivänä helmikuuta 2025, lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan biodieselin tuonnissa (EUVL L, 2025/261, 11.2.2025, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2025/261/oj).
(159) Taulukko 5, GAIN-raportti – Argentina: Biofuels Annual, 5.8.2024. Saatavilla osoitteessa https://apps.fas.usda.gov/newgainapi/api/Report/DownloadReportByFileName?fileName=Biofuels+Annual_Buenos+Aires_Argentina_AR2024-0011.pdf.
(160) Taulukko 5, GAIN-raportti – Argentina: Biofuels Annual, 5.8.2024. Saatavilla osoitteessa https://apps.fas.usda.gov/newgainapi/api/Report/DownloadReportByFileName?fileName=Biofuels+Annual_Buenos+Aires_Argentina_AR2024-0011.pdf.
(161) Taulukko 5, GAIN-raportti – Argentina: Biofuels Annual, 5.8.2024. Saatavilla osoitteessa https://apps.fas.usda.gov/newgainapi/api/Report/DownloadReportByFileName?fileName=Biofuels+Annual_Buenos+Aires_Argentina_AR2024-0011.pdf.
(162) CARBIOn huomautuksessa t24.002793 todettiin, että Brasiliassa biodieselvaltuutus oli korotettu 14 prosenttiin maaliskuusta 2024 alkaen ja 15 prosenttiin maaliskuusta 2025 alkaen (kun se oli aiemmin ollut 12 %). Osapuoli lisäsi, että Brasilia oli hyväksynyt tuodun biodieselin käytön pakollisessa sekoituksessa tammikuusta 2024 alkaen.
(163) https://www.statista.com/statistics/1485491/biofuel-consumption-by-type-region-world/.
(164) t24.007393.
(165) GAIN-raportti – Argentina: Biofuels Annual, 5.8.2024, s. 20. Saatavilla osoitteessa https://apps.fas.usda.gov/newgainapi/api/Report/DownloadReportByFileName?fileName=Biofuels+Annual_Buenos+Aires_Argentina_AR2024-0011.pdf.
(166) GAIN-raportti – Argentina: Biofuels Annual, 5.8.2024. Saatavilla osoitteessa https://apps.fas.usda.gov/newgainapi/api/Report/DownloadReportByFileName?fileName=Biofuels+Annual_Buenos+Aires_Argentina_AR2024-0011.pdf. Sivulla 19 todetaan seuraavaa: ”Näköpiirissä ei ole vientiä Yhdysvaltoihin, Peruun tai muille harkinnanvaraisille markkinoille”.
(167) Lisätietoa: https://energy.ec.europa.eu/topics/renewable-energy/renewable-energy-directive-targets-and-rules/renewable-energy-directive_en.
(168) GAIN-raportti – Argentina: Biofuels Annual, 5.8.2024. Saatavilla osoitteessa https://apps.fas.usda.gov/newgainapi/api/Report/DownloadReportByFileName?fileName=Biofuels+Annual_Buenos+Aires_Argentina_AR2024-0011.pdf.
(169) https://www.bmwk.de/Redaktion/EN/Artikel/Energy/petroleum-fuel-prices.html.
(170) Komission viikoittaisessa Weekly Oil Bulletin -tiedotteessa esitetään yleiskatsaus dieselin ja bensiinin (Euro Super-95) keskihinnoista ja veron osuudesta lopullisesta hinnasta kussakin EU:n jäsenvaltiossa. Ks. https://energy.ec.europa.eu/data-and-analysis/weekly-oil-bulletin_en.
(171) Ks. lisätietoja FuelsEurope-järjestön kaaviossa osoitteessa https://www.fuelseurope.eu/uploads/files/modules/documents/file/1688474562_PHVWHHTy6LUHcLLbJzKRaj44vRiRLrTghMB8aXzf.pdf#:~:text=No%20tax%20incentive%3A%20Biofuels%20do%20not%20bene%EF%AC%81t%20from,a%20percentage%20of%20fossil%20fuel%20content%20above%2070%25.
(172) European Commission, Directorate-General for Trade, Directorate G, Rue de la Loi 170, 1040 Brussels, Belgium.
(173) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2024/2509, annettu 23 päivänä syyskuuta 2024, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä (uudelleenlaadittu) (EUVL L, 2024/2509, 26.9.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2024/2509/oj).
(174) Siten kuin se tällä hetkellä määritellään tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteen I muuttamisesta 23 päivänä syyskuuta 2024 annetussa komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2024/2522 (EUVL L, 2024/2522, 31.10.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2024/2522/oj). Tuotteen määritelmän soveltamisala määritetään yhdistämällä 1 artiklan 1 kohdassa oleva tuotteen kuvaus ja vastaavien CN- ja Taric-koodien tuotekuvaukset.
LIITE 1
Yrityksen myydessä hintasitoumuksen mukaisesti tavaraa Euroopan unioniin kauppalaskussa on ilmoitettava seuraavat tiedot:
|
1) |
Otsikko: ”SITOUMUKSEN MUKAISIA TAVAROITA KOSKEVA KAUPPALASKU”. |
|
2) |
Kauppalaskun laatineen yrityksen nimi ja tavaroiden valmistusyrityksen nimi. |
|
3) |
Kauppalaskun numero. |
|
4) |
Kauppalaskun laatimispäivämäärä. |
|
5) |
Taric-lisäkoodi, johon luokiteltuina laskussa tarkoitetut tavarat tullataan Euroopan unionin rajalla. |
|
6) |
Tarkka selkokielinen kuvaus tavaroista ja
|
|
7) |
Myyntiehdot, joista ilmenee:
|
|
8) |
Sen tuojana toimivan yrityksen nimi, jota yritys laskuttaa suoraan. |
|
9) |
Yrityksen työntekijä, joka on laatinut kauppalaskun (työntekijän nimi), ja seuraava allekirjoitettu vakuutus: ”Allekirjoittanut vahvistaa, että tässä kauppalaskussa tarkoitetut, Euroopan unioniin vietäväksi myydyt tuotteet on valmistanut (yrityksen nimi ja osoite), (Taric-lisäkoodi), Argentiinassa Euroopan komission täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2019/245 hyväksymän sitoumuksen soveltamisalan ja ehtojen mukaisesti. Allekirjoittanut vakuuttaa, että tässä laskussa ilmoitetut tiedot ovat täydelliset ja paikkansapitävät.” |
LIITE 2
Vientisitoumustodistus
Yrityksen myydessä hintasitoumuksen mukaisesti tavaraa Euroopan unioniin CARBIO:n kutakin lähetyksen mukana olevaa kauppalaskua varten laatimassa vientisitoumustodistuksessa on ilmoitettava seuraavat tiedot:
|
1) |
Biopolttoainekamarin Cámara Argentina de Biocombustibles (CARBIO) nimi, osoite ja puhelinnumero. |
|
2) |
Kauppalaskun laatineen yrityksen, joka mainitaan täytäntöönpanopäätöksessä (EU) 2019/245, nimi ja tavaroiden valmistusyrityksen nimi. |
|
3) |
Kauppalaskun numero. |
|
4) |
Kauppalaskun laatimispäivämäärä. |
|
5) |
Taric-lisäkoodi, johon luokiteltuina laskussa tarkoitetut tavarat tullataan Euroopan unionin rajalla. |
|
6) |
Tavaroiden tarkka kuvaus, jossa mainitaan:
|
|
7) |
Tarkka vietyjen yksikköjen määrä, ilmoitettuna tonneina. |
|
8) |
Todistuksen numero ja viimeinen voimassaolopäivä (kolme kuukautta laatimisen jälkeen). |
|
9) |
CARBIOn työntekijä, joka on laatinut todistuksen (työntekijän nimi), ja seuraava allekirjoitettu ilmoitus: ”Allekirjoittanut vakuuttaa, että tämä todistus annetaan lähetyksen mukana olevassa kauppalaskussa tarkoitettujen tavaroiden Euroopan unioniin suuntautuvaa suoraa vientiä varten, joka tapahtuu sitoumuksen mukaisesti, ja että tämä todistus on annettu [yrityksen nimi] tarjoaman ja Euroopan komission täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2019/245 hyväksymän sitoumuksen soveltamisalan ja ehtojen mukaisesti. Allekirjoittanut vakuuttaa, että tässä todistuksessa annetut tiedot ovat asianmukaiset ja että tämän todistuksen kattama määrä ei ylitä sitoumuksen ylärajaa.” |
|
10) |
Päiväys. |
|
11) |
Allekirjoitus ja CARBIOn leima. |
LIITE 3
Yrityksen myydessä tasoitustullin alaista tavaraa Euroopan unioniin kauppalaskussa on ilmoitettava seuraavat tiedot:
|
1) |
Otsikko: ”TASOITUSTULLIN ALAISIA TAVAROITA KOSKEVA KAUPPALASKU”. |
|
2) |
Kauppalaskun laatineen yrityksen nimi ja tavaroiden valmistusyrityksen nimi. |
|
3) |
Kauppalaskun numero. |
|
4) |
Kauppalaskun laatimispäivämäärä. |
|
5) |
Taric-lisäkoodi, johon luokiteltuina laskussa tarkoitetut tavarat tullataan Euroopan unionin rajalla. |
|
6) |
Tarkka selkokielinen kuvaus tavaroista ja
|
|
7) |
Myyntiehdot, joista ilmenee:
|
|
8) |
Yrityksen työntekijä, joka on laatinut kauppalaskun (nimi ja allekirjoitus). |
ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2025/835/oj
ISSN 1977-0812 (electronic edition)