European flag

Euroopan unionin
virallinen lehti

FI

C-sarja


C/2024/3975

21.6.2024

TIEDONANTO

Ohjeet jäsenvaltioille keskipitkän aikavälin finanssipoliittis-rakenteellisia suunnitelmia ja vuotuisia edistymisraportteja koskevista tietovaatimuksista

(C/2024/3975)

Talouspolitiikan tuloksellisesta yhteensovittamisesta ja monenvälisestä julkisen talouden valvonnasta sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 kumoamisesta annetussa asetuksessa (EU) 2024/1263, jäljempänä ’asetus’, säädetään, että ”[kyseisen] asetuksen tuloksellisen täytäntöönpanon ja asianmukaisen seurannan varmistamiseksi komission olisi talous- ja rahoituskomitean lausunnon saatuaan annettava oikea-aikaista ohjausta tiedoista, jotka jäsenvaltioiden on toimitettava kansallisissa keskipitkän aikavälin finanssipoliittis-rakenteellisissa suunnitelmissaan ja vuotuisissa edistymisraporteissaan. Nämä ohjeet olisi julkistettava.” Tämä tiedonanto sisältää kyseiset ohjeet. Talous- ja rahoituskomitea antoi lausuntonsa 7. kesäkuuta 2024, jonka komissio on ottanut huomioon.

Näiden ohjeiden tarkoituksena on auttaa jäsenvaltioita asetuksen (EU) 2024/1263 soveltamisessa. Ainoastaan Euroopan unionin tuomioistuimella on toimivalta antaa sitovia tulkintoja unionin lainsäädännöstä.

A OSA

KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN FINANSSIPOLIITTIS-RAKENTEELLISIA SUUNNITELMIA KOSKEVAT TIETOVAATIMUKSET

1.   Johdanto

Nämä ohjeet koskevat asetuksen säännöksiä kansallisten keskipitkän aikavälin finanssipoliittis-rakenteellisten suunnitelmien, jäljempänä ’MTP’, ”keskipitkän aikavälin suunnitelmat” tai ”suunnitelmat”, sisällöstä. Jäsenvaltioille annetaan ohjeita suunnitelmien laatimista varten, erityisesti seuraavien seikkojen osalta: suunnitelmien laatiminen siten, että varmistetaan asianmukainen poliittinen sitoutuminen ja kansallinen omistajuus ja kevennetään samalla raportointitaakkaa; tiedot, joita komissio tarvitsee arvioidakseen, ovatko finanssipoliittiset sitoumukset asetuksen vaatimusten mukaisia; investointi- ja uudistussitoumuksia koskevat tiedot, joiden perusteella julkisen talouden sopeutuskautta voidaan pidentää; ja tiedot siitä, miten jäsenvaltiot vastaavat maakohtaisiin suosituksiin (myös makrotalouden epätasapainoa koskevassa menettelyssä annettuihin) ja EU:n yhteisiin painopisteisiin.

Näitä keskipitkän aikavälin suunnitelmien tietovaatimuksia koskevia ohjeita tulisi lukea yhdessä vuotuisia edistymisraportteja koskevien ohjeiden kanssa. Useimmat keskipitkän aikavälin suunnitelmien ja vuotuisten edistymisraporttien taulukoista ovat samankaltaisia, mutta ne kattavat eri määrän vuosia, niiden sisältämät luvut ovat statukseltaan erilaisia (toteutuma, arvio, ennuste tai poliittinen sitoumus) ja niiden sisältämä tietomäärä vaihtelee.

Kansallisen omistajuuden hengessä näissä ohjeissa ei esitetä tiukkaa mallia suunnitelmien rakenteelle. Koska jäsenvaltioilla voi olla omia kansallisia tarpeita, ne voivat vapaasti päättää suunnitelmiensa täsmällisestä muodosta ja yksityiskohtaisuudesta – kunhan suunnitelmat sisältävät asetuksessa vaaditut ja tässä tiedonannossa käsitellyt tiedot. Suunnitelmien laatimisen helpottamiseksi näissä ohjeissa esitetään katsaus suunnitelmiin sisällytettävistä osatekijöistä, jotka ovat välttämättömiä, jotta komissio voi asianmukaisesti arvioida asetuksen noudattamista. Lisäksi esitetään mallit taulukoille, joissa vaaditut tiedot raportoidaan. Viime kädessä suunnitelmissa tulisi esittää selkeästi tiedot, jotka ovat välttämättömiä, jotta neuvosto ja komissio voivat varmistua siitä, että suunnitelmat ovat asetuksessa säädettyjen tavoitteiden ja vaatimusten mukaisia, ja antaa suunnitelman hyväksymisestä neuvoston suosituksen, jonka noudattamista seurataan (1).

Keskipitkän aikavälin suunnitelman keskeinen osatekijä on kansallisesti rahoitettujen nettomääräisten perusmenojen, jäljempänä ’nettomenot’, kasvuvauhtiin liittyvä sitoumus. ”Nettomenoilla” tarkoitetaan julkisia menoja ilman korkomenoja, harkinnanvaraisia tulopuolen toimenpiteitä, unionin ohjelmista aiheutuvia menoja, jotka katetaan täysin unionin rahastoista saatavilla tuloilla, unionin rahoituksen piiriin kuuluvien ohjelmien yhteisrahoituksesta johtuvia kansallisia menoja sekä työttömyysetuusmenojen suhdanteesta johtuvia osatekijöitä sekä kertaluontoisia ja muita väliaikaisia toimenpiteitä (2). Suunnitelmissa jäsenvaltiot sitoutuvat pitämään nimellismääräiset nettomenot alle vuotuisen (ja siten myös kumulatiivisen (3)) kasvun, millä varmistetaan velkakestävyyttä koskevien vaatimusten noudattaminen ja noudatetaan turvalausekkeita. Tämän sitoumuksen täyttämiseksi hallitus voi valita menojen hillitsemisen ja/tai harkinnanvaraisten tulonlisäysten välillä. Keskipitkän aikavälin suunnitelmassa tulisi käsitellä talous- ja finanssipoliittista strategiaa (muun muassa tulo- ja/tai menopuolen toimenpiteet, investoinnit ja rakenneuudistukset), jonka hallitus aikoo toteuttaa varmistaakseen, että suunnitelman sitoumukset täytetään. Tiedot, joita jäsenvaltiot tästä strategiasta antavat, ovat yleensä tietoja suunnitelman alkuvuosien osalta tarkempia (4). Täsmälliset toimenpiteet, joilla sitoumusten noudattaminen varmistetaan, vahvistetaan ja kvantifioidaan jäsenvaltioiden käytäntöjä noudattaen vuotuisissa talousarvioissa, joissa niitä voidaan myös muuttaa.

Tarkistuslista suunnitelmiin sisällytettävistä osatekijöistä

 

Oikeusperusta asetuksessa

Käsitellään jaksossa:

Sisältyy taulukkoon:

Monivuotinen nettomenopolku (mukaan lukien alijäämän resilienssiä ja velkakestävyyttä koskevien turvalausekkeiden noudattaminen) sekä ...

7 ja 8 artikla ja 13 artiklan a alakohta

2.2 ja 2.4 jakso

MTP-taulukko 1a;

MTP taulukko 4

... taustalla olevat makrotaloudelliset oletukset ja ...

13 artiklan a alakohta

2.2 ja 2.3 jakso

MTP-taulukko 1b ja MTP-taulukko 2

... suunnitellut finanssipoliittis-rakenteelliset toimenpiteet.

13 artiklan a alakohta

2.6 jakso

MTP-taulukko 8

Komission toimittama viiteura tai sen toimittamat tekniset tiedot.

13 artiklan b alakohta

2.9 jakso

 

Jos nettomenopolku on kansallisessa keskipitkän aikavälin finanssipoliittis-rakenteellisessa suunnitelmassa korkeampi kuin komission esittämä viiteura, pätevät ja tietoon perustuvat taloudelliset perusteet, joilla ero selittyy.

13 artiklan b alakohta

2.9 jakso

 

Investoinnit ja uudistukset, joilla vastataan eurooppalaisen ohjausjakson ja erityisesti maakohtaisten suositusten yhteydessä yksilöityihin keskeisiin haasteisiin, ja unionin yhteisten painopisteiden käsittely.

13 artiklan c kohta

2.6 jakso

MTP-taulukko 8 ja MTP-taulukko 9

Toimet, joilla vastataan makrotalouden epätasapainoa koskevan menettelyn kannalta merkityksellisiin maakohtaisiin suosituksiin, sekä komission varoituksiin tai neuvoston suosituksiin.

13 artiklan d alakohta

2.6 jakso

MTP-taulukko 8 ja MTP-taulukko 9

Jo toteutettujen investointien ja uudistusten vaikutukset.

13 artiklan f alakohta

2.3 ja 2.4 jakso

 

Tietoja seuraavista: keskeiset makrotalouteen ja talousarvioon liittyvät oletukset ...

13 artiklan g alakohta

2.2, 2.3 ja 2.4 jakso

MTP-taulukko 1b

... implisiittiset ja ehdolliset vastuut ...

13 artiklan g alakohta

2.5 ja 2.7 jakso

MTP-taulukko 7

... kansallisesti rahoitettujen julkisten investointien ennustettu kokonaistaso ...

13 artiklan g alakohta

2.4 jakso

MTP Taulukko 4

... julkisten investointien tarpeet, mukaan lukien unionin yhteisiin painopisteisiin liittyvät tarpeet ...

13 artiklan g alakohta

2.6 jakso

MTP-taulukko 10

... kansallisten parlamenttien kuuleminen ja järjestetty kuuleminen ...

13 artiklan g alakohta ja

11 artikla

2.1 jakso

 

... johdonmukaisuus ja tarvittaessa täydentävyys asianomaisen jäsenvaltion koheesiopolitiikan rahastojen ja elpymis- ja palautumissuunnitelman kanssa.

13 artiklan g alakohta

2.1 ja 2.6 jakso

MTP-taulukko 9

Pidentämisen perustana olevien uudistus- ja investointisitoumusten kokonaisuuden vaikutus kasvu- ja kestävyyspotentiaaliin, julkisen talouden kestävyyteen ja kansallisesti rahoitettuihin julkisiin investointeihin.

14 artiklan 2 kohta ja 13 artiklan g alakohta

2.6 jakso

 

Tiedot siitä, miten pidentämisen perustana olevilla uudistus- ja investointisitoumuksilla vastataan unionin yhteisiin painopisteisiin ja asiaankuuluviin maakohtaisiin suosituksiin (myös makrotalouden epätasapainoa koskevassa menettelyssä annettuihin maakohtaisiin suosituksiin), ja ...

14 artiklan 2 kohta

2.6 jakso

MTP-taulukko 8

... kunkin uudistuksen ja investoinnin osalta selkeä kuvaus, aikataulu ja tarvittaessa indikaattorit.

14 artiklan 3 kohta ja

13 artiklan e alakohta

2.6 jakso

MTP-taulukko 8

Pidentämisen perustana olevien uudistusten ja investointien kokonaisuuden johdonmukaisuus hyväksytyn elpymis- ja palautumissuunnitelman kanssa sekä monivuotiseen rahoituskehykseen kuuluvaan kumppanuussopimukseen sisältyvien sitoumusten kanssa.

14 artiklan 4 kohta

2.6 jakso

MTP-taulukko 8

Jos suunnitelma toimii liiallista epätasapainoa koskevan menettelyn tai makrotalouden epätasapainoa koskevan menettelyn mukaisena korjaussuunnitelmana, toteutettavat politiikkatoimet ja aikataulu.

31 artikla

2.8 jakso

MTP-taulukko 11

Siirtymäjärjestelyt: huomioon otettavat elpymis- ja palautumissuunnitelman sitoumukset

36 artikla

2.6 jakso

MTP-taulukko 8 ja MTP-taulukko 9

2.   Suunnitelman sisältö

Näissä ohjeissa noudatetaan tiettyjä käytäntöjä viitattaessa suunnitelmien aikahorisonttiin. Taulukoissa noudatetaan käytäntöä, jonka mukaan vuosi T on suunnitelman toimittamisvuosi. Vuodelta T–1 (perusvuosi; viimeisin vuosi, jolta on saatavissa toteutumatiedot) tarvitaan aina täydelliset tiedot (5). Vuosi T+1 on suunnitelman ensimmäinen kokonainen toteuttamisvuosi. Neljän vuoden suunnitelma ulottuu vuoteen T+4 saakka, ja siinä esitetään finanssipoliittinen sitoumus (nettomenopolku) kyseiseen vuoteen saakka (6).

Vaikka suunnitelman tavanomainen voimassaoloaika on neljä vuotta, jäsenvaltion tulisi toimittaa viisi vuotta kattava suunnitelma, jos se sopii paremmin yhteen sen lainsäädäntösyklin kanssa (2 artiklan 6 kohta). Viittaukset nelivuotisiin suunnitelmiin on tässä asiakirjassa ymmärrettävä siten, että ne koskevat myös viisivuotisia suunnitelmia (7). Suunnitteluhorisontti on neli- tai viisivuotinen myös suunnitelmalla, johon sisältyy pidennetty (ja siten asteittaisempi) enintään seitsemän vuoden sopeutuspolku, jonka perustana on uudistus- ja investointisitoumuksia.

2.1.   Poliittinen hyväksyntä, kuulemisprosessi ja EU:n rahastojen täydentäminen

Suunnitelmassa on annettava tietoa ennen suunnitelman toimittamista järjestetystä kuulemisprosessista (11 artikla ja 13 artiklan g alakohta). Kansallisen omistajuuden vahvistamiseksi jäsenvaltioiden tulisi järjestää kansalaisyhteiskunnan, työmarkkinaosapuolten, alueellisten viranomaisten ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien kuulemisprosessi kansallisen kehyksen mukaisesti. Ennen suunnitelman toimittamista kukin jäsenvaltio voi myös pyytää itsenäiseltä finanssipolitiikan instituutiolta lausuntoa suunnitelmasta (8) ja/tai keskustella suunnitelmaluonnoksesta kansallisen parlamenttinsa kanssa. Siirtymäsäännöksissä – asetuksen 36 artiklan 1 kohdan c alakohdassa – säädetään ensimmäisten keskipitkän aikavälin suunnitelmien osalta, että jäsenvaltiot voivat järjestää työmarkkinaosapuolten, alueellisten viranomaisten, kansalaisjärjestöjen ja muiden asiaankuuluvien kansallisten sidosryhmien julkisen kuulemisen.

Suunnitelmassa tulisi selostaa johdonmukaisuus ja tarvittaessa täydentävyys koheesiopolitiikan rahastojen ja elpymis- ja palautumissuunnitelman kanssa (sen elinkaaren aikana) (13 artiklan g alakohta). EU:n talousarvion pitkän aikavälin investointipolitiikan tavoin koheesiopoliittiset investoinnit ja uudistukset tulisi ottaa asianmukaisesti huomioon keskipitkän aikavälin suunnitelmia laadittaessa. Suunnitelmassa olisi hyvä kuvata, mitkä toiminta-alat saavat tukea koheesiopolitiikan rahastoista ja miten suunnitellut investoinnit ja uudistukset edistävät koheesiopolitiikan tavoitteiden saavuttamista. Osana elpymis- ja palautumistukivälineen elinkaaren aikana sovellettavia siirtymäjärjestelyjä suunnitelmassa tulisi myös selostaa, millä tavoin se on jäsenvaltion elpymis- ja palautumissuunnitelman kanssa johdonmukainen ja – soveltuvin osin – millä tavoin se täydentää sitä. Keskipitkän aikavälin suunnitelmaan sisältyvien uusien investointien ja uudistusten olisi hyvä perustua elpymis- ja palautumissuunnitelman yhteydessä jo toteutettuihin investointeihin ja uudistuksiin tai parantaa niitä.

2.2.   Yleiskatsaus finanssipoliittiseen sitoumukseen ja yhteenveto tärkeimmistä makrotalouden ja julkisen talouden muuttujista

Kun suunnitelma on arvioitu ja hyväksytty, neuvoston suosituksessaan vahvistama nettomenopolku on suunnitelman toteutusvaiheessa ainoa julkisen talouden valvonnan operatiivinen viitearvo. Suunnitelmassa keskeinen finanssipoliittinen sitoumus on kansallisesti rahoitettujen perusmenojen pitäminen alle vuotuisten (ja samalla kumulatiivisten) kasvuvauhtien, millä varmistetaan velkakestävyyttä koskevien vaatimusten noudattaminen ja noudatetaan turvalausekkeita. Sitoumus muodostaa budjettirajoitteen, joka ohjaa kansallista finanssipolitiikkaa suunnitelman voimassaoloaikana. MTP-taulukossa 1a esitetään tämä sitoumus (13 artiklan a alakohta). Kun suunnitelma toimitetaan vuonna T (suunnitelmavuosi), kumulatiiviset kasvuvauhdit on sidottu nettomenojen tasoon vuonna T–1 (perusvuosi), joka on viimeinen vuosi, jolta kansalliset tilastolaitokset ja Eurostat ovat julkaisseet toteutumatietoja. Nelivuotisessa suunnitelmassa sitouduttaisiin tällöin yleensä nettomenojen vuotuisiin (ja samalla kumulatiivisiin) kasvuvauhteihin suunnitelman toimittamisvuonna (T) ja neljänä seuraavana vuonna: T+1, T+2, T+3 ja T+4 (9). Jos suunnitelmaan sisältyy komission esittämää viiteuraa korkeampi nettomenopolku, jäsenvaltion tulisi esittää suunnitelmassaan pätevät ja tietoon perustuvat taloudelliset perusteet, joilla ero selittyy (ks. myös 2.9 jakso).

Sitoumuksia koskevaa taulukkoa täydennetään yhteenvetotaulukolla, jossa esitetään yhteenveto makrotalouteen ja julkiseen talouteen liittyvien tärkeimpien muuttujien ennusteista (13 artiklan a ja g alakohta). MTP-taulukko 1b sisältää tärkeimmät suunnitelman muissa taulukoissa (ks. jäljempänä) esitetyt muuttujat, joita tarvitaan sen arvioimiseksi, saavutetaanko suunnitelmassa ehdotetulla nettomenopolulla velkakestävyyttä koskevat tavoitteet ja noudatetaanko sillä turvalausekkeita.

MTP-taulukko 1a

Finanssipoliittinen sitoumus

Image 1

Huom.

Kansallisesti rahoitetut nettomääräiset perusmenot tulisi ilmoittaa nimellismääräisinä.

MTP-taulukko 1b

Tärkeimmät muuttujat

Image 2

Huom.

MTP-taulukossa 1b esitettyjen tärkeimpien muuttujien avulla komissio ja neuvosto voivat seurata, saavutetaanko suunnitelmassa ehdotetulla nettomenopolulla velkakestävyyttä koskevat tavoitteet ja turvalausekkeet. Jäsenvaltion finanssipoliittisen sitoumuksen operatiivinen viitearvo ilmaistaan kansallisesti rahoitettujen nettomääräisten perusmenojen kasvuvauhtina (ks. MTP-taulukko 1a).

2.3.   Makrotaloudelliset oletukset

Keskipitkän aikavälin suunnitelmassa tulisi antaa tietoja keskeisiä makrotalouden muuttujia koskevista ennusteista ja oletuksista. Näitä tietoja tarvitaan sen arvioimiseksi, noudatetaanko velkakestävyyttä ja turvalausekkeita koskevia oikeudellisia vaatimuksia (13 artiklan a alakohta). Tähän sisältyvät potentiaalisen BKT:n kasvua koskevat ennusteet (10) sekä BKT-deflaattoria ja korkoja koskevat oletukset.

Suunnitelmassa tulisi lisäksi esittää (reaalisen ja nimellisen) BKT:n kasvua koskeva uskottava keskiskenaario, ja siinä voidaan mahdollisuuksien mukaan antaa lisätietoja BKT-ennusteiden koostumuksesta. Uskottavan keskiskenaarion tulisi olla (edellä mainittujen) suunnitelmassa käytettyjen oletusten, suunnitelmassa kuvatun talous- ja finanssipoliittisen strategian ja erityisesti nettomenoja koskevasta sitoumuksesta johtuvan julkisen talouden sopeutuksen mukainen. Lisätietojen antaminen BKT-ennusteiden odotetusta koostumuksesta on vapaaehtoista, ja tiedot ovat vain suuntaa antavia, sillä kasvun koostumus riippuu toimenpiteistä, joita ei välttämättä ole suunnitelman kaikkien vuosien osalta täsmällisesti määritetty (11).

Makrotaloudellisten oletusten, kuten BKT:n kasvua, inflaatiota ja korkoja koskevien oletusten, tulisi olla varovaisia. Reaalisen ja nimellisen BKT:n kasvussa tulisi ottaa huomioon julkisen talouden sopeutuksen ja talouskasvun sekä tuotantokuilujen sulkeutumisen välinen vuorovaikutus. Jos komission viiteurassa käytetyistä oletuksista poiketaan, on esitettävä näyttöä tai vankat perustelut. Erityisesti jos jäsenvaltiot käyttävät tuoreempia tai muulla tavoin erilaisia tietoja korko- ja inflaatio-oletustensa määrittämiseen, niitä tulisi käyttää johdonmukaisesti suunnitelman kaikkien muuttujien osalta.

Äskettäin toteutetut rakenneuudistukset tulisi ottaa potentiaalista kasvua koskevissa ennusteissa huomioon varovaisesti. Niiden vaikutuksia saattaa olla syytä selostaa yksityiskohtaisesti suunnitelmissa, erityisesti jos potentiaalista kasvua koskevat ennusteet poikkeavat merkittävästi komission viiteurassa käytetyistä ennusteista. Tällaisessa tapauksessa poikkeamien tueksi on esitettävä vankkaa ja tietoon perustuvaa näyttöä suunnitelman uskottavuuden vahvistamiseksi.

Potentiaalista BKT:tä koskevissa arvioissa ei tulisi ottaa huomioon vielä toteuttamattomien uudistusten ja investointien (mukaan lukien ne, jotka ovat julkisen talouden sopeutuskauden pidentämisen perustana) odotettua vaikutusta talouden toimeliaisuuteen. Asetuksessa (13 artikla ja johdanto-osan 34 kappale) säädetään, että keskipitkän aikavälin suunnitelmien mukaisesti toteutettujen investointien ja uudistusten vaikutukset otetaan jatkossa asianmukaisesti huomioon, myös seuraavien suunnitelmien suunnittelussa. Vielä toteuttamattomien uudistusten ja investointien vaikutusta ei tulisi ottaa huomioon potentiaalista BKT:tä koskevissa arvioissa. Potentiaalinen BKT on yksi merkittävimmistä muuttujista määritettäessä käytettävissä olevaa julkisen talouden liikkumavaraa, mutta vielä toteuttamattomat uudistukset ja investoinnit myötävaikuttavat asteittaisempaan julkisen talouden sopeuttamiseen, kun ne täyttävät 14 artiklassa tarkoitetut sopeutuskauden pidentämiskriteerit. Tietoja sopeutuskauden pidentämisen perustana olevien uudistusten ja investointien odotetuista vaikutuksista tulisi kuitenkin käsitellä erikseen (ks. 2.6 jakso), ja samalla tulisi ottaa huomioon, että luotettavia arvioita uudistusten vaikutuksista potentiaaliseen kasvuun on aina vaikea tehdä ja varsinkin ennen kuin uudistukset on kaikilta osin täsmennetty (mikä on yleensä mahdollista vasta asianomaisen lainsäädäntöprosessin päätyttyä).

MTP-taulukko 2

Makrotaloudellinen skenaario

Image 3

Huom.

Jos suunnitelma toimitetaan ennen kuin Eurostat ja kansalliset tilastolaitokset ovat julkaisseet vuoden T–1 toteutumatiedot, perusvuoden tulisi olla T–2 (ei T–1). Taulukossa ”bn NAC” tarkoittaa kansallista valuuttaa miljardeina.

Keskipitkän aikavälin suunnitelmassa tulisi mainita ulkoiset oletukset, joihin makrotaloutta ja julkista taloutta koskevat ennusteet perustuvat (MTP-taulukko 3).

MTP-taulukko 3

Ulkoiset oletukset

Image 4

2.4.   Julkista taloutta koskevat ennusteet

Kuten edellä mainitaan, suunnitelman keskeinen finanssipoliittinen sitoumus keskipitkällä aikavälillä on nettomenojen kasvuvauhti. Vuotuinen (ja samalla kumulatiivinen) kasvuvauhti, johon hallitus sitoutuu suunnitelmassa, muodostaa budjettirajoitteen, joka rajaa kansallista finanssipolitiikkaa suunnitelman voimassaoloaikana. Nettomenojen kasvuvauhti on näin ollen suunnitelman toteuttamisen arvioinnissa ja täytäntöönpanotoimien käynnistämisessä ainoa operatiivinen viitearvo (12).

Suunnitelmassa tulisi käsitellä suunnitelman voimassaoloaikana noudatettavaa talous- ja finanssipoliittista strategiaa, johon julkisen talouden sopeutus perustuu. Jäsenvaltioiden tulisi hahmotella julkisen talouden sopeutuksen yleinen koostumus ja laaja talousarviopolitiikka, jota ne aikovat sopeutuksen toteuttamiseksi harjoittaa, sekä mahdollisuuksien mukaan esitettävä alustava politiikkatoimien kokonaisuus niin yksityiskohtaisesti kuin se on suunnitelman toimittamisajankohtana mahdollista (13). Jäsenvaltioiden saattaa olla mahdollista ilmoittaa yksittäiset meno- ja tulopuolen toimenpiteet, joilla varmistetaan, että nettomenositoumuksesta pidetään suunnitelman voimassaoloaikana kiinni. Vaikka suunnitelman arviointi perustuu nettomenojen kasvuun ja asetuksen vaatimusten noudattamiseen, yksityiskohtaiset tiedot alustavasta politiikkatoimien kokonaisuudesta lisäisivät suunnitelman uskottavuutta ja vähentäisivät toteuttamiseen liittyviä riskejä. Suunnitelman talous- ja finanssipoliittisesta strategiasta sekä alustavia politiikkatoimia koskevista yksityiskohdista keskustellaan osana komission kanssa käytävää teknistä vuoropuhelua. Täsmälliset politiikkatoimet vahvistetaan ja kvantifioidaan vuotuisissa talousarvioissa, joissa niitä voidaan myös muuttaa.

Suunnitelmaa sisältyvissä julkista taloutta koskevissa ennusteissa tulisi keskittyä keskeisiin julkisen talouden parametreihin (kuten nimellinen alijäämä ja velka)  (14) . Näiden parametrien tulisi vastata julkisen talouden sitoumuksia ja tärkeimpiä makrotaloudellisia oletuksia (kuten potentiaalinen BKT, BKT, hintakehitys ja korot). Nettomenojen kasvuvauhdin, alijäämän ja velan lisäksi keskipitkän aikavälin suunnitelmassa tulisi raportoida suunnitelluista kansallisesti rahoitetuista julkisista investoinneista (13 artiklan g alakohta) ja korkomenoista. Vuosien T–1 ja T osalta MTP-taulukossa 4 ja MTP-taulukossa 5 tulisi täsmentää myös tulopuolen toimenpiteiden (15) ja kertaluonteisten toimenpiteiden (sekä tulo- että menopuolella) arvioitu talousarviovaikutus. MTP-taulukkoon 5 voidaan lisäksi sisällyttää menopuolen toimenpiteitä (muita kuin kertaluonteisia toimenpiteitä), mutta tämä on vapaaehtoista. Kertaluonteiset toimenpiteet tulisi myös kuvata suunnitelmassa sanallisesti.

Nettomenoihin eivät sisälly kansalliset menot, jotka liittyvät unionin rahoittamien ohjelmien yhteisrahoitukseen. Unionin rahoittamien ohjelmien kansallinen yhteisrahoitus koskee niitä EU:n rahastoja, joiden ohjelmia jäsenvaltiot yhteisrahoittavat siinä tapauksessa, että rahaston perustamisasetukseen sisältyy kansallista yhteisrahoitusta koskeva vaatimus ja yhteisrahoitusta koskeva vaatimus johtaa kansantalouden tilinpitoon kirjattuihin julkisyhteisöjen menoihin. Nykyisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä (2021–2027) edellä esitetyn määritelmän mukaista ja asetuksen täytäntöönpanon kannalta merkityksellistä kansallista yhteisrahoitusta ovat kansalliset julkisyhteisöjen menot, jotka aiheutuvat yhteisistä säännöksistä annetun asetuksen (16) soveltamisalaan kuuluvien kahdeksan rahaston, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston ja Verkkojen Eurooppa -välineen ohjelmien yhteisrahoituksesta. Tämä ei vaikuta tulevien monivuotisten rahoituskehysten rakenteeseen. Yhdessä nämä kymmenen rahastoa edustavat makrotalouden kannalta merkityksellisiä kansallisia julkisyhteisöjen yhteisrahoitusmenoja. Yksityisen sektorin antama kansallinen yhteisrahoitus ei ole merkityksellinen nettomenoindikaattorin ulkopuolelle jättämisen kannalta. Asetuksen kannalta merkityksellisen kansallisen yhteisrahoituksen määrän (eli nettomenojen aggregaatista vähennettävän määrän) tulisi perustua Eurostatin vahvistamiin toteutumatietoihin, ja sen tulisi rajoittua jäsenvaltioiden ja EU:n toimielinten välisissä sopimuksissa vahvistettuihin kansallisiin yhteisrahoitusvelvoitteisiin. MTP-taulukossa 4 kansallista yhteisrahoitusta koskevien tietojen vuodelta T–1 tulisi vastata Eurostatille ilmoitettuja ja sen vahvistamia määriä (17).

MTP-taulukko 4

Julkista taloutta koskevat ennusteet

Image 5

Huom.

Jos suunnitelma toimitetaan ennen kuin Eurostat ja kansalliset tilastolaitokset ovat julkaisseet vuoden T–1 toteutumatiedot, perusvuoden tulisi olla T–2 (ei T–1). Rivi 30 ”Kansallisesti rahoitettujen nettomääräisten perusmenojen kasvu” voidaan laskea seuraavalla kaavalla:
Formula
, jossa e t on kansallisesti rahoitettujen nettomääräisten perusmenojen kasvu (MTP-taulukko 4, rivi 30) vuonna t,
Formula
on kansallisesti rahoitetut nettomääräiset perusmenot (ennen tulopuolen toimenpiteitä) suhteessa BKT:hen vuonna t ja
Formula
on kansallisesti rahoitetut nettomääräiset perusmenot (ennen tulopuolen toimenpiteitä) suhteessa BKT:hen vuonna t–1 (MTP-taulukko 4, rivi 29),
Formula
on tulopuolen toimenpiteet suhteessa BKT:hen vuonna t (MTP-taulukko 4, rivi 10) ja g t on nimellisen BKT:n kasvuvauhti vuonna t (MTP-taulukko 2, rivi 3).

MTP-taulukko 5

Harkinnanvaraisten tulopuolen toimenpiteiden arvioitu vaikutus

Image 6

Huom.

Lukuun ottamatta EU:n rahoittamia toimenpiteitä. Toimenpiteet tulisi ilmoittaa lisäyksenä. Kertaluonteiset toimenpiteet tulisi aina kirjata niin, että niiden vaikutus on ensimmäisenä vuotena +/–X ja seuraavana vuotena –/+X, eli tuloihin tai menoihin kohdistuvan kokonaisvaikutuksen on kahtena peräkkäisenä vuotena oltava nolla. Sekä menojen että tulojen lisäykset (vähennykset) ilmaistaan positiivisella (negatiivisella) etumerkillä. Jos suunnitelma toimitetaan ennen kuin Eurostat ja kansalliset tilastolaitokset ovat julkaisseet vuoden T–1 toteutumatiedot, perusvuoden tulisi olla T–2 (ei T–1).

Jäsenvaltiot voivat myös esittää vapaaehtoisesti taulukossa (MTP-taulukko 6) tulo- ja menopuolen toimenpiteet, joita ne aikovat toteuttaa – alustavaa talous- ja finanssipoliittista strategiaansa noudattaen. Jäsenvaltiot voivat mahdollisuuksien mukaan myös kvantifioida odotettavissa olevat vaikutukset julkiseen talouteen. Luvut vahvistetaan tai niitä tarkistetaan vuotuisissa talousarvioissa.

MTP-taulukko 6

Suunnitelmassa kaavaillut alustavat tulo- ja menopuolen toimenpiteet

Image 7

2.5.   Velkaennusteet

Suunnitelmia arvioidessaan komission tulisi tarkastella kaikkien jäsenvaltioiden osalta, onko nettomenositoumus lainsäädäntöön sisältyvien vaatimusten ja turvalausekkeiden mukainen tai varmistetaanko sillä, että velka ja alijäämä pysyvät maltillisella tasolla keskipitkällä aikavälillä (16 artikla). Tähän liittyen (ja 13 artiklan mukaisesti) suunnitelmissa olisi esitettävä velka- ja alijäämäennusteet ja keskeiset taustalla olevat makrotaloudelliset oletukset kymmenen vuoden päähän sopeutuskauden päättymisestä (vuoteen T+14 nelivuotisten suunnitelmien osalta ja vuoteen T+17 asti, jos sopeutuskautta pidennetään) (MTP-taulukko 7a).

MTP-taulukko 7a

Velkaennusteet ja nimellistä rahoitusasemaa koskevat ennusteet sekä keskeiset tausta-oletukset (suunnitellulla julkisen talouden kehityspolulla)

Kaikkien jäsenvaltioiden osalta

Image 8

Huom.

Jos suunnitelma toimitetaan ennen kuin Eurostat ja kansalliset tilastolaitokset ovat julkaisseet vuoden T–1 toteutumatiedot, perusvuoden tulisi olla T–2 (ei T–1).

Niiden jäsenvaltioiden osalta, joille komissio laatii viiteuran, suunnitelmiin tulisi sisällyttää myös herkkyysanalyysi, joka osoittaa, että ennustettu velka on uskottavasti alaspäin suuntautuvalla polulla tai pysyy maltillisella tasolla. Tämän herkkyysanalyysin tulisi perustua yhteiseen menetelmään (eli standardoituihin deterministisiin stressitesteihin ja stokastiseen analyysiin – 10 artikla) (MTP-taulukko 7b) (18).

MTP-taulukko 7b

Velkaennusteet ja keskeiset stressimuuttujat, deterministiset skenaariot sekä stokastiset simulaatiot

Ainoastaan niiden jäsenvaltioiden osalta, joille komissio laatii viiteuran

Image 9

Huom.

Jos suunnitelma toimitetaan ennen kuin Eurostat ja kansalliset tilastolaitokset ovat julkaisseet vuoden T–1 toteutumatiedot, perusvuoden tulisi olla T–2 (ei T–1).

Jos nettomenojen kasvuvauhti on suunnitelmassa nopeampi kuin viiteuralla tai teknisissä tiedoissa tai jos käytetyt taustaoletukset ovat suotuisampia kuin yhteiset oletukset  (19) , jäsenvaltioiden tulisi esittää yksityiskohtaisempi kuvaus makrotaloudellisista taustaoletuksista. Lisäraportointi on tarpeen, jotta komissio voi tarkistaa, voivatko pätevät ja tietoon perustuvat taloudelliset perusteet selittää eron viiteuraan (13 artikla) tai yleisemmin keskipitkän aikavälin julkisen talouden velkaa koskevaan ennustekehykseen (johdanto-osan 25 kappale), ja jotta komissio voi tarkastella asianmukaisesti, täyttyvätkö vaatimukset (16 artikla). Tähän lisäraportointiin kuuluvat i) tiedot suunnitelman taustalla olevasta perusskenaariosta, jossa finanssipolitiikka pysyy muuttumattomana (MTP-taulukko 7c), eli perusurasta ilman sopeutusta, mikä tarkoittaa vakaata rakenteellista perusjäämää ilman väestön ikääntymisestä aiheutuvien kustannusten muutoksia suunnitelman ensimmäisestä täydestä toteutusvuodesta alkaen (20), sekä ii) tiedot velan maturiteettirakennetta, lunastusastetta ja uuden velan liikkeeseenlaskun maturiteetteja koskevista tausta-oletuksista (MTP-taulukko 7d) (21). Lisäraportointi on tarpeen jäsenvaltioiden ennusteiden toistettavuuden varmistamiseksi, jotta komissio voi arvioida, noudatetaanko 15 artiklassa säädettyjä vaatimuksia ja ovatko erot viiteuriin tai poikkeamat yhteisistä oletuksista perusteltuja.

MTP-taulukko 7c

Velkaennusteet ja nimellistä rahoitusasemaa koskevat ennusteet sekä niiden taustalla olevat oletukset (perusskenaariossa, jossa finanssipolitiikkaa säilyy muuttumattomana)

Ainoastaan niiden jäsenvaltioiden osalta, joiden nettomenopolulla nettomenot ovat suuremmat kuin viiteuralla tai teknisissä tiedoissa, tai tapauksissa, joissa käytetyt taustaoletukset ovat suotuisampia kuin yhteiset oletukset.

Image 10

Huom.

Jos suunnitelma toimitetaan ennen kuin Eurostat ja kansalliset tilastolaitokset ovat julkaisseet vuoden T-1 toteutumatiedot, perusvuoden tulisi olla T–2 (ei T–1).

MTP-taulukko 7d

Velkaennusteet ja lisäoletukset (ennustetulla julkisen talouden kehityspolulla)

Ainoastaan niiden jäsenvaltioiden osalta, joiden nettomenopolulla nettomenot ovat suuremmat kuin viiteuralla tai teknisissä tiedoissa, tai tapauksissa, joissa käytetyt taustaoletukset ovat suotuisampia kuin yhteiset oletukset.

Image 11

Huom.

Jos suunnitelma toimitetaan ennen kuin Eurostat ja kansalliset tilastolaitokset ovat julkaisseet vuoden T-1 toteutumatiedot, perusvuoden tulisi olla T–2 (ei T–1).

2.6.   Tiedot uudistuksista ja investoinneista

Suunnitelmassa tulisi antaa tietoja jäsenvaltion keskeisistä uudistuksista ja investoinneista tulevina vuosina (13 artikla). Suunnitelmassa tulisi selostaa, miten sillä varmistetaan sellaisten investointien ja uudistusten toteuttaminen, joilla vastataan jäsenvaltiolle osoitettuihin asiaankuuluviin (22) maakohtaisiin suosituksiin (mahdolliset makrotalouden epätasapainoa koskevassa menettelyssä annetut suositukset mukaan lukien), ja sellaisten investointien ja uudistusten toteuttaminen, jotka liittyvät unionin yhteisiin painopisteisiin (23), sekä miten sillä vastataan mahdollisiin SEUT-sopimuksen 121 artiklan 4 kohdan nojalla annettuihin komission varoituksiin tai neuvoston suosituksiin. Tietoja tulisi antaa esimerkiksi sosiaali-, terveys-, koulutus-, eläke- ja työmarkkinatoimenpiteistä, hyödykemarkkinauudistuksista, verouudistuksista, tutkimus- ja kehitystoiminnasta, vihreää ja digitaalista siirtymää edistävistä toimenpiteistä tai merkittävistä investoinneista (24), erityisesti sellaisista, jotka jäsenvaltio on esittänyt kansallisessa energia- ja ilmastosuunnitelmassaan ja digitaalista vuosikymmentä koskevassa kansallisessa strategisessa etenemissuunnitelmassaan. Suunnitelmassa tulisi käsitellä sitä, miten näillä uudistuksilla ja investoinneilla vastataan asiaankuuluviin maakohtaisiin suosituksiin ja edistetään asiaankuuluvia unionin yhteisiä painopisteitä. Tämän lisäksi suunnitelmassa tulisi kuvata julkisten investointien tarpeet, unionin yhteisiin painopisteisiin liittyvät tarpeet mukaan lukien (13 artiklan g alakohta). Jäsenvaltioita kannustetaan käsittelemään suunnitelmassa erikseen myös uudistusten ja investointien vaikutuksia talouden toimeliaisuuteen, resilienssiin ja kestävyyteen (25).

Suunnitelmaan tulisi tarvittaessa sisällyttää lisätietoja keskeisistä uudistuksista ja investoinneista, jotka ovat sopeutuskauden pidentämisen perustana, mukaan lukien finanssipoliittis-rakenteelliset toimenpiteet (13 artikla) (26). Ne voivat täydentää 13 artiklan mukaisesti esitettyjä uudistuksia ja investointeja tai muodostaa niiden osan. Niiden tulisi täyttää myös 14 artiklassa säädetyt sopeutuskauden pidentämiskriteerit. Tietoja tulisi antaa esimerkiksi terveys-, eläke-, työmarkkina- ja osaamistoimenpiteistä, kilpailua lisäävistä uudistuksista, verotuksen painopisteen siirtämisestä tai toimenpiteistä, joilla parannetaan verosäännösten noudattamista, tutkimus- ja kehitystoiminnasta sekä vihreää ja digitaalista siirtymää edistävistä toimenpiteistä tai investoinneista. Suunnitelmassa tulisi käsitellä sanallisesti seuraavia elementtejä, joilla osoitetaan 14 artiklan noudattaminen:

i.

arvio pidentämispyynnön perustana olevien uudistusten ja investointien kokonaisuuden vaikutuksista a) asianomaisen jäsenvaltion talouden kasvu- ja kestävyyspotentiaalin parantamiseen kestävällä tavalla uskottavien ja varovaisten oletusten perusteella; b) julkisen talouden kestävyyden tukemiseen niin, että keskipitkällä aikavälillä saadaan aikaan julkisen talouden rakenteellinen parannus esimerkiksi vähentämällä julkisia menoja suhteessa BKT:hen tai lisäämällä julkisia tuloja suhteessa BKT:hen; c) sen varmistamiseen, että kansallisesti rahoitettujen julkisten investointien suunniteltu kokonaistaso keskipitkän aikavälin suunnitelman elinkaaren aikana ei ole matalampi kuin keskipitkän aikavälin taso ennen suunnitelman kattamaa ajanjaksoa, ottaen huomioon maakohtaisten haasteiden laajuus ja mittakaava ja liittäen tarvittaessa mukaan tietoja ja ennusteita (27);

ii.

selvitys siitä, miten suunniteltu uudistusten ja investointien kokonaisuus edistää unionin yhteisten painopisteiden edistämistä ja maakohtaisten suositusten noudattamista (mahdolliset makrotalouden epätasapainoa koskevassa menettelyssä annetut suositukset mukaan lukien);

iii.

tiedot kunkin toimenpiteen päätavoitteesta, keskeisistä toimista, joita tavoitteen saavuttaminen edellyttää, asiaan liittyvistä määräajoista ja mahdollisista indikaattoreista tai muista osatekijöistä, jotka voivat tukea toteuttamisen arviointia;

iv.

selvitys pidentämisen perustana olevan uudistusten ja investointien kokonaisuuden johdonmukaisuudesta niiden sitoumusten kanssa, jotka sisältyvät monivuotisessa rahoituskehyksessä sovittujen kumppanuussopimusten mukaisiin ohjelmiin (28).

Asiaankuuluvat uudistukset ja investoinnit tulisi ilmoittaa jommassakummassa taulukossa. Uudistukset ja investoinnit, joihin sopeutuskauden pidentäminen 14 artiklaa noudattaen perustuu, tulisi ilmoittaa MTP-taulukossa 8. Kaikki muut uudistukset ja investoinnit – jotka on esitetty 13 artiklan mukaisesti – tulisi ilmoittaa MTP-taulukossa 9 (29). MTP-taulukossa 8 ja MTP-taulukossa 9 tulisi olla sarake, jossa ilmoitetaan, tuetaanko uudistusta tai investointia kumppanuussopimusten puitteissa.

Suunnitelmassa tulisi kuvata toimet, joita jäsenvaltio toteuttaa makrotalouden epätasapainoa koskevassa menettelyssä annettujen maakohtaisten suositusten noudattamiseksi (13 artiklan d alakohta). Suunnitelmassa tulisi tarvittaessa kuvata toimet, joita jäsenvaltio toteuttaa tai aikoo toteuttaa korjatakseen epätasapainonsa tai liialliset epätasapainonsa selkeällä, yhdennetyllä ja helposti tunnistettavalla tavalla.

Suunnitelman tulisi sisältää tiedot suunniteltujen uudistusten ja investointien sekä elpymis- ja palautumissuunnitelmiin jo sisältyvien uudistusten ja investointien välisistä yhteyksistä. Jotta johdonmukaisuus ja täydentävyys elpymis- ja palautumissuunnitelmien kanssa voidaan varmistaa, keskipitkän aikavälin suunnitelmassa tulisi selostaa suunniteltujen uudistusten ja investointien ja kansallisiin elpymis- ja palautumissuunnitelmiin jo sisältyvien uudistusten ja investointien väliset yhteydet.

Elpymis- ja palautumistukivälineen elinkaaren aikana sopeutuskauden pidentämisessä otetaan huomioon elpymis- ja palautumissuunnitelmiin sisältyvät sitoumukset tietyin edellytyksin (36 artiklan 1 kohdan d alakohta). Suunnitelmassa tulisi myös selostaa pidentämisen perustana olevan uudistusten ja investointien kokonaisuuden johdonmukaisuus hyväksyttyyn elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sisältyvien sitoumusten kanssa (14 artiklan 4 kohta). Keskipitkän aikavälin suunnitelmat voivat myös tarjota tilaisuuden entisestään vahvistaa elpymis- ja palautumissuunnitelman uudistus- ja investointisitoumuksia. Elpymis- ja palautumistukivälineen voimassaoloaikana MTP-taulukossa 8 ja MTP-taulukossa 9 tulisi lisäksi ilmoittaa, sisältyykö uudistus tai investointi elpymis- ja palautumissuunnitelmaan (kumppanuussopimuksia koskevassa sarakkeessa).

MTP-taulukko 8

Sopeutuskauden pidentämisen perustana olevat uudistukset ja investoinnit

Image 12

Huom.

Sarakkeeseen ”RRF/PA” tulisi merkitä ”RRF” (Recovery and Resilience Facility, elpymis- ja palautumistukiväline), jos uudistus tai investointi kuuluu myös jäsenvaltion elpymis- ja palautumissuunnitelmaan, tai ”PA” (Partnership Agreement, kumppanuussopimus), jos uudistusta tai investointia tuetaan jäsenvaltion kumppanuussopimuksen puitteissa. Muussa tapauksessa sarake tulisi jättää tyhjäksi. Elpymis- ja palautumistukivälineestä johtuvien uudistusten ja investointien osalta sarakkeessa ”RRF/PA” tulisi lisäksi viitata asianomaiseen neuvoston täytäntöönpanopäätökseen sisältyviin toimenpiteisiin.

MTP-taulukko 9

Muut uudistukset ja investoinnit

Image 13

Huom.

Sarakkeeseen ”RRF/PA” tulisi merkitä ”RRF” (Recovery and Resilience Facility, elpymis- ja palautumistukiväline), jos uudistus tai investointi kuuluu myös jäsenvaltion elpymis- ja palautumissuunnitelmaan, tai ”PA” (Partnership Agreement, kumppanuussopimus), jos uudistusta tai investointia tuetaan jäsenvaltion kumppanuussopimuksen puitteissa. Muussa tapauksessa sarake tulisi jättää tyhjäksi. Elpymis- ja palautumistukivälineestä johtuvien uudistusten ja investointien osalta sarakkeessa ”RRF/PA” tulisi lisäksi viitata asianomaiseen neuvoston täytäntöönpanopäätökseen sisältyviin toimenpiteisiin.

Lisäksi keskipitkän aikavälin suunnitelmassa olevan taulukon tulisi sisältää tietoja unionin yhteisiin painopisteisiin liittyvistä investointitarpeista (13 artiklan g alakohdan v alakohta) (MTP-taulukko 10). Kunkin yhteisen painopisteen investointitarpeiden yksilöimiseen ja kvantifioimiseen käytettävät menetelmät on täsmennettävä hyvissä ajoin.

MTP-taulukko 10

Investointitarpeet

Image 14

2.7.   Implisiittisiä ja ehdollisia vastuita koskevat tiedot

Suunnitelman tulisi sisältää tiedot implisiittisistä ja ehdollisista vastuista, joilla voi olla suuri vaikutus valtion talousarvioihin (13 artiklan g alakohta). Tällaisia tietoja voivat olla erityisesti valtiontakaukset, järjestämättömät lainat ja julkisten yritysten toiminnasta johtuvat vastuut, niiden laajuus mukaan lukien, sekä mahdollisuuksien mukaan tiedot ehdollisista katastrofi-, ilmasto- ja luontovastuista. Tilanteiden moninaisuuden vuoksi näissä ohjeissa ei ehdoteta vakiotaulukkoa tätä tarkoitusta varten.

2.8.   Raportointi liiallista epätasapainoa koskevan menettelyn tapauksessa

Jäsenvaltion, jonka osalta on käynnistetty liiallista epätasapainoa koskeva menettely asetuksen (EU) N:o 1176/2011 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti, on toimitettava tarkistettu suunnitelma, joka toimii myös korjaussuunnitelmana (31 artikla) (30). Suunnitelmassa tulisi esittää politiikkatoimet, joilla pyritään korjaamaan liiallinen epätasapaino, perustuen neuvoston suositukseen, johon sisältyy näiden toimien toteuttamisaikataulu. Tällaisessa tapauksessa suunnitelmaan tulisi sisällyttää lisätaulukko (MTP-taulukko 11), jossa esitetään politiikkatoimet liiallisen epätasapainon korjaamiseksi ja aikataulu kyseisten toimien toteuttamiselle asetuksen (EU) N:o 1176/2011 mukaisesti. Kun keskipitkän aikavälin suunnitelma toimii myös korjaussuunnitelmana, on olennaisen tärkeää, että siinä yksilöidään selkeästi, millä suunnitelman toimenpiteillä puututaan liialliseen epätasapainoon ja miten suunnitelma on jäsenvaltion mielestä liiallisen epätasapainon menettelyssä annetun neuvoston suosituksen mukainen (asetuksen (EU) N:o 1176/2011 7 artiklan 2 kohta).

MTP-taulukko 11

Uudistukset ja investoinnit liiallisen epätasapainon korjaamiseksi (korjaussuunnitelma)

Image 15

2.9.   Keskipitkän aikavälin suunnitelmiin sisällytettävät liitteet

Suunnitelmaan tulisi sisällyttää – liitteessä – komission toimittama viiteura tai sen toimittamat tekniset tiedot (13 artiklan b alakohta). Kuten edellä todetaan, jos suunnitelmaan sisältyy komission esittämää viiteuraa korkeampi nettomenopolku, jäsenvaltion tulisi esittää suunnitelmassaan pätevät ja tietoon perustuvat taloudelliset perusteet, joilla ero selittyy.

Suunnitelman liitteenä tulisi olla myös kansallisten itsenäisten finanssipolitiikan instituutioiden lausunto makrotaloudellisista ennusteista ja oletuksista, joihin nettomenopolku perustuu (11 artiklan 2 kohta). Jäsenvaltiot voivat pyytää itsenäiseltä finanssipolitiikan instituutiolta tällaisen lausunnon, ja niiden tulisi antaa sille riittävästi aikaa lausunnon antamiseen. Itsenäinen finanssipolitiikan instituutio on velvollinen antamaan tällaisen lausunnon 1. toukokuuta 2032 lähtien edellyttäen, että sillä on riittävä kapasiteetti.

B OSA

VUOTUISTEN EDISTYMISRAPORTTIEN TIETOVAATIMUKSET

3.   Johdanto

Vuotuiset edistymisraportit, jäljempänä myös ”APR”, ovat keskeisiä asiakirjoja seurattaessa keskipitkän aikavälin finanssipoliittis-rakenteellisten suunnitelmien hyväksymisestä annettavien neuvoston suositusten noudattamista. Vuotuisissa edistymisraporteissa tulisi esittää toteutumatiedot ja kuvata toimet, jotka on toteutettu tai joita ollaan toteuttamassa. Niissä tulisi raportoida nettomenoista ja siitä, onko neuvoston suosituksessa asetettua nettomenopolkua noudatettu, niiden uudistusten ja investointien toteuttamisesta, joiden perusteella neuvosto on pidentänyt sopeutuskautta, sekä jäsenvaltioiden laajemmasta uudistusten ja investointien toteuttamisesta ja politiikka-aloitteista (31). Niissä myös päivitetään tietoja vuotuisiin talousarvioihin sisällytetyistä toimenpiteistä, kuten harkinnanvaraisista tulopuolen toimenpiteistä ja niiden arvioiduista talousarviovaikutuksista. Lisäksi vuotuisissa edistymisraporteissa päivitetään joitakin makrotalouden ennusteita. Vuotuisten edistymisraporttien taulukot ovat mahdollisimman yhdenmukaisia keskipitkän aikavälin suunnitelmien taulukoiden kanssa.

Vuotuisissa edistymisraporteissa ei tarkastella uudelleen keskipitkän aikavälin suunnitelmien keskeisiä politiikkasitoumuksia. Neuvosto hyväksyy keskeiset politiikkasitoumukset, ja ne mainitaan erikseen neuvoston suosituksessa. Vuotuiset edistymisraportit ovat pohjimmiltaan taaksepäin suuntautuvia hallinto- ja fakta- asiakirjoja, mutta jäsenvaltiot voivat käyttää niitä myös uusien politikka-aloitteiden julkistamiseen erityisesti rakenneuudistusten ja investointien osalta.

Vuotuinen edistymisraportti on olennainen panos useisiin talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson prosesseihin. Kansallisten uudistusohjelmien käytäntöä jatkaen vuotuisissa edistymisraporteissa tulisi raportoida edistymisestä maakohtaisten suositusten noudattamisessa ja makrotalouden epätasapainojen korjaamisessa, edistymisestä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin (mukaan lukien työllisyyttä, osaamista ja köyhyyden vähentämistä koskevat vuoden 2030 kansalliset tavoitteet) ja kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisessa sekä edistymisestä EU:n muihin yhteisiin painopisteisiin vastaamisessa (32). Elpymis- ja palautumistukivälineen elinkaaren aikana vuotuisiin edistymisraportteihin olisi sisällytettävä myös raportointi edistymisestä kaikkien keskipitkän aikavälin suunnitelmiin sisältyvien elpymis- ja palautumissuunnitelman uudistusten ja investointien toteuttamisessa (ks. 4.6 jakso).

Kansallisen omistajuuden hengessä näissä ohjeissa ei ehdoteta tiukkaa mallia vuotuisten edistymisraporttien rakenteelle. Koska jäsenvaltioilla voi olla omia kansallisia tarpeita, ne voivat vapaasti päättää vuotuisten edistymisraporttiensa täsmällisestä muodosta ja yksityiskohtaisuudesta, kunhan ne sisältävät asetuksessa vaaditut tiedot. Vuotuisten edistymisraporttien laatimisen helpottamiseksi näissä ohjeissa esitetään katsaus edistymisraportteihin sisällytettävistä osatekijöistä, jotka ovat välttämättömiä, jotta komissio voi asianmukaisesti arvioida asetuksen noudattamista. Lisäksi esitetään mallit taulukoille, joissa vaaditut tiedot raportoidaan.

4.   Vuotuisiin edistymisraportteihin sisällytettävät tiedot

Vuotuisessa edistymisraportissa tulisi esittää toteutumatiedot ja kuvata toimet, jotka on toteutettu tai joita ollaan toteuttamassa. Vuotuisessa edistymisraportissa tulisi periaatteessa keskittyä edelliseen vuoteen niin, että se kattaa edellisestä vuotuisesta edistymisraportista tai keskipitkän aikavälin suunnitelman toimittamisesta lähtien kuluneen ajanjakson (33). Koska tietoja voidaan tarkistaa, vuotuisen edistymisraportin taulukoiden tulisi samalla kattaa koko keskipitkän aikavälin suunnitelman toimittamisen jälkeinen ajanjakso. Näin ollen ohjeiden tässä osassa taulukoissa on käytäntönä, että vuosi T on vuotuisen edistymisraportin toimittamisvuosi. Vuotuisessa edistymisraportissa raportoitujen toteuttamisvuosien lukumäärä ilmoitetaan taulukoissa T-X:llä, joka tarkoittaa neuvoston suosituksessa käytettyä perusvuotta  (34) . Jos esimerkiksi keskipitkän aikavälin suunnitelma toimitetaan syksyllä 2024, tulevien vuosien vuotuisen edistymisraportin tiedot raportoidaan aina vuodesta 2023 alkaen.

Vuotuisessa edistymisraportissa tulisi antaa tietoja edistymisestä neuvoston suosituksessa asetetun nettomenopolun noudattamisessa (4.2 jakso). Siinä tulisi myös esittää tarkempia tietoja makrotaloudellisesta ja ulkoisesta kehityksestä (4.3 jakso) sekä julkisen talouden kehityksestä (4.4 jakso).

Lisäksi vuotuisessa edistymisraportissa tulisi raportoida maakohtaisten suositusten, unionin yhteisten painopisteiden, Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin ja kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi toteutettavien politiikkatoimien toteuttamisesta. Siinä olisi raportoitava tarvittaessa julkisen talouden sopeutuskauden pidentämisen perustana olevien uudistus- ja investointisitoumusten täytäntöönpanosta sekä kaikkien muiden keskipitkän aikavälin suunnitelmaan sisältyvien uudistusten ja investointien toteuttamisesta, joilla edistetään unionin yhteisten painopisteiden ja maakohtaisten suositusten toteuttamista (4.6 jakso). Kattavissa liitteissä tulisi antaa tarkempia tietoja sellaisten politiikkatoimien toteuttamisesta, joilla edistetään Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteita ja unionin yhteisiä painopisteitä, sekä politiikkatoimista kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi (4.8 jakso).

Vuotuisessa edistymisraportissa tulisi raportoida myös siitä, miten jäsenvaltio on – sovellettavia vaatimuksia noudattaen – noudattanut muiden prosessien yhteydessä mahdollisesti annettuja suosituksia ja päätöksiä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yhteen asiakirjaan – vuotuiseen edistymisraporttiin – sisällytetään useita raportointivirtoja aina, kun ajoitus on riittävän yhdenmukainen. Tällä tavoin voidaan raportoida muun muassa siitä, miten jäsenvaltio vastaa liiallisia alijäämiä koskevassa menettelyssä annettuihin suosituksiin tai päätöksiin (35), makrotalouden epätasapainoa koskevassa menettelyssä annettuihin suosituksiin tai SEUT-sopimuksen 121 artiklan 4 kohdan nojalla annettuihin komission varoituksiin tai neuvoston suosituksiin. Jos jäsenvaltioon sovelletaan liiallisia alijäämiä koskevaa menettelyä, vuotuisessa edistymisraportissa tulisi selostaa, miten vakiotaulukoissa raportoitu julkisen talouden kehitys kytkeytyy liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn mukaiseen sopeuttamisuraan. Jos kyseessä on liiallista epätasapainoa koskeva menettely, vuotuiseen edistymisraporttiin olisi sisällytettävä lisätaulukko, joka edustaa korjaussuunnitelman edistymistä koskevaa selvitystä (ks. 4.7 jakso).

4.1.   Kuulemismenettely

Vuotuisessa edistymisraportissa tulisi antaa tietoja mahdollisista sidosryhmien kanssa käydyistä edistymisraportteja koskevista keskusteluista (21 artiklan 5 kohta). Jos jäsenvaltio on pyytänyt itsenäistä finanssipolitiikan instituutiota toimittamaan arvioinnin siitä, ovatko vuotuiseen edistymisraporttiin sisältyvät julkisen talouden toteutumatiedot nettomenopolun mukaisia, siitä tulisi ilmoittaa vuotuisessa edistymisraportissa (23 artikla). Vuotuisessa edistymisraportissa tulisi antaa tietoja myös keskeisten institutionaalisten toimijoiden ja muiden sidosryhmien (kansallinen parlamentti, alueelliset tai paikalliset viranomaiset, työmarkkinaosapuolet ja kansalaisyhteiskunnan sidosryhmät) mahdollisesta osallistumisesta uudistusten ja investointien valmisteluun ja toteuttamiseen.

4.2.   Tiedot nettomenopolun noudattamisesta

Vuotuisissa edistymisraporteissa tulisi raportoida edistymisestä neuvoston suosituksessa asetetun nettomenopolun toteuttamisessa. APR-taulukossa 1a esitetään tämä suositus sekä edellisen vuoden (edellisten vuosien) toteutumatiedot ja kuluvaa vuotta ja seuraavaa vuotta koskevat ennusteet. APR-taulukko 1a sisältää perustiedot, joiden perusteella voidaan arvioida, noudatetaanko neuvoston suosituksessa asetettua nettomenopolkua. Vuotuisessa edistymisraportissa tulisi kvantifioida ja selostaa sanallisesti mahdolliset (todelliset tai ennustetut) ylöspäin poikkeamiset neuvoston suosituksessa asetetulta nettomenopolulta (36). APR-taulukossa 1a nettomenoja koskevia tietoja täydennetään yleiskatsaustaulukolla, jossa esitetään yhteenveto julkisen talouden tärkeimpien muuttujien toteutuma- ja ennustetiedoista (APR-taulukko 1b). Taulukossa esitetään yhteenveto tärkeimmistä muuttujista, jotka raportoidaan APR-taulukossa 4. Vuotuisen edistymisraportin tiedot ja erityisesti APR-taulukon 1 a tiedot kirjataan komission perustamalle ja hallinnoimalle valvontatilille, jonka avulla voidaan seurata havaittujen nettomenojen kumulatiivisia poikkeamia neuvoston asettamalta nettomenopolulta alaspäin (22 artiklan 2 kohta). Komissio julkistaa kunkin jäsenvaltion valvontatilin säännöllisesti (vähintään kerran vuodessa).

APR-taulukko 1a

Operatiivinen viitearvo finanssipolitiikan valvontaan

Image 16

APR-taulukko 1b

Tärkeimmät muuttujat

Image 17

Huom.

APR-taulukossa 1b esitetyt tärkeimmät muuttujat eivät ole keskipitkän aikavälin suunnitelmassa keskeisiä. Julkisen talouden valvonnan ainoa operatiivinen viitearvo ilmaistaan kansallisesti rahoitettujen perusmenojen nettomääräisten perusmenojen kasvuvauhtina (ks. APR-taulukko 1a).

4.3.   Makrotalouden kehitys

Vuotuisissa edistymisraporteissa tulisi raportoida makrotalouden kehityksestä ja ulkoisesta kehityksestä suunnitelman toteuttamisaikana. Taulukoissa tulisi esittää tiedot vuoteen T asti. Vuotta T+1 koskevien ennusteiden esittäminen on vapaaehtoista. Makrotalouden kehitystä ja ulkoista kehitystä koskevien taulukoiden tulisi sisältää tuorein käytettävissä oleva ennuste (37).

APR-taulukko 2

Talouden kehitys

Image 18

APR-taulukko 3

Ulkoinen kehitys

Image 19

4.4.   Julkisen talouden kehitys

Neuvoston suosituksessa asetettu nettomenopolku on suunnitelman toteutusvaiheessa julkisen talouden valvonnan ainoa operatiivinen viitearvo. Suositeltu vuotuinen (ja samalla kumulatiivinen) kasvuvauhti muodostaa budjettirajoitteen, joka rajaa kansallista finanssipolitiikkaa suunnitelman voimassaoloaikana. Näin ollen nettomenojen kasvu on ainoa suunnitelman toteuttamisen arvioinnissa ja täytäntöönpanotoimien käynnistämisessä ainoa operatiivinen viitearvo. Vuotuisessa edistymisraportissa voidaan raportoida realisoituneista ehdollisista vastuista sekä merkityksellisinä pidettävistä uusista ehdollisista vastuista, ilmasto- ja luontovastuut mukaan lukien.

Vuotuiseen edistymisraporttiin tulisi sisällyttää julkista taloutta koskevat ennusteet vuoden T osalta ja vapaaehtoisesti myös vuoden T+1 osalta. Vuosia T ja T+1 koskevat luvut eivät ole normatiivisia, vaan ne ovat ennusteita, joissa otetaan huomioon vuotuisen edistymisraportin toimitushetkellä uskottavasti ja riittävän yksityiskohtaisesti ilmoitetut politiikat, ei politiikkatavoitteita. Nämä vuotta T ja vuotta T+1 koskevat luvut voivat auttaa havaitsemaan varhaisessa vaiheessa poikkeamat neuvoston asettamalta nettomenopolulta.

Vuotuisessa edistymisraportissa tulisi raportoida harkinnanvaraisista tulopuolen toimenpiteistä ja kertaluonteisista toimenpiteistä, jotka ovat vaikuttaneet julkisen talouden tuloksiin ja ennusteisiin. Menopuolen toimenpiteitä koskeva raportointi on vapaaehtoista. Toisin kuin keskipitkän aikavälin suunnitelmissa, harkinnanvaraisia tulopuolen toimenpiteitä ja kertaluonteisia toimenpiteitä koskevien tietojen on oltava kattavia vuoteen T saakka (APR-taulukko 5), sillä tiedot ovat välttämättömiä nettomenojen ja niiden kasvuvauhdin laskemiseksi. Jotta kumulatiiviset poikkeamat voidaan laskea valvontatilillä tarkasti, jäsenvaltioiden tulisi lisäksi antaa kattava ja ajantasainen kuva seuraavissa vuotuisissa edistymisraporteissa. Tämä tarkoittaa sitä, että jäsenvaltioiden tulisi myös toimittaa tarkistetut arviot niiden politiikkatoimien vaikutuksesta, joista ne ovat aiemmin raportoineen alustavissa talousarviosuunnitelmissaan (euroalueen jäsenvaltioiden osalta) tai aiemmissa vuotuisissa edistymisraporteissaan. Myös muita kuin kertaluonteisia menopuolen toimenpiteitä koskevia tietoja voidaan sisällyttää mukaan, mutta se on vapaaehtoista, koska tällaiset tiedot eivät ole tarpeen nettomenojen laskemiseksi. Toimenpiteet, joiden arvioitu talousarviovaikutus on yli 0,1 prosenttia BKT:stä, tulisi kuvata yksityiskohtaisesti, kun taas toimenpiteet, joiden talousarviovaikutus on alle tämän kynnysarvon, on yksilöitävä ja on ilmoitettava niiden yhteenlasketut talousarviovaikutukset. Lisäksi vuotuiseen edistymisraporttiin sisältyvät kertaluonteiset toimenpiteet (sekä tulo- että menopuolella) tulisi yksilöidä ja selittää. Kunkin toimenpiteen talousarviovaikutuksen arvioinnissa käytetyt taustaoletukset (esimerkiksi joustot tai veropohjan kehitys) tulisi myös kuvata asianmukaisesti. Jokainen toimenpide, jolla on lisävaikutus vuoden T tilinpitoon, tulisi raportoida vuoden T–1 syksyllä talousarviota laadittaessa, ja raportointia tulisi tarkistaa tarpeen mukaan vuoden T keväällä ja vuoden T syksyllä, kun talousarviota toteutetaan, sekä vuoden T+1 keväällä. Vuoden T+1 kevään raportoinnin jälkeen komission yksiköt pitävät arvion vuoteen T vaikuttavista harkinnanvaraisista tulopuolen toimenpiteistä (ja kertaluonteisista toimenpiteistä) ennallaan, ellei ole erityisiä syitä tarkistaa sitä uudelleen (näin voi tapahtua esimerkiksi silloin, kun kansantalouden tilinpidon tietoihin tehdään merkittäviä tarkistuksia useiden vuosien osalta).

On huomattava, että meno- ja tulopuolen toimenpiteitä käsitellään eri tavalla. Kuten edellä todetaan, talouden ohjausjärjestelmässä ei suosita tulopuolen toimenpiteitä menopuolen toimenpiteisiin nähden tai päinvastoin. Menoihin liittyvien politiikkatoimien (menojen lisääminen tai vähentäminen tai talousarviomäärärahojen siirtäminen joistakin menoluokista toisiin menoluokkiin) tulokset näkyvät viime kädessä useissa menomuuttujissa, joita kansalliset tilastolaitokset ja Eurostat kokoavat, kun taas harkinnanvaraiset tulopuolen toimenpiteet on arvioitava ennakkoon kansallisia talousarvioita laadittaessa (ja euroalueen jäsenvaltioiden alustavissa talousarviosuunnitelmissa), niitä toteutettaessa ja jälkikäteen. Vuotuisessa edistymisraportissa tulisi raportoida myös unionin rahoituksen piiriin kuuluvien ohjelmien yhteisrahoituksesta johtuvista kansallisista menoista ja suhdanteesta johtuvista työttömyysetuusmenojen osatekijöistä (APR-taulukko 4) (38).

APR-taulukko 4

Julkisen talouden kehitys

Image 20

Huom.

Rivi 30 ”Kansallisesti rahoitettujen nettomääräisten perusmenojen kasvu” voidaan laskea seuraavalla kaavalla:
Formula
, jossae t on kansallisesti rahoitettujen nettomääräisten perusmenojen kasvu (APR-taulukko 4, rivi 30) vuonna t,
Formula
on kansallisesti rahoitetut nettomääräiset perusmenot (ennen tulopuolen toimenpiteitä) suhteessa BKT:hen vuonna t ja
Formula
on kansallisesti rahoitetut nettomääräiset perusmenot (ennen tulopuolen toimenpiteitä) suhteessa BKT:hen vuonna t–1 (APR-taulukko 4, rivi 29),
Formula
on tulopuolen toimenpiteet suhteessa BKT:hen vuonna t (APR-taulukko 4, rivi 10) ja g t on nimellisen BKT:n kasvuvauhti vuonna t (APR-taulukko 2, rivi 3).

APR-taulukko 5

Harkinnanvaraisten meno- ja tulopuolen toimenpiteiden arvioitu vaikutus

Image 21

Huom.

Lukuun ottamatta EU:n rahoittamia toimenpiteitä. Toimenpiteet tulisi ilmoittaa lisäyksenä. Kertaluonteiset toimenpiteet tulisi aina kirjata niin, että niiden vaikutus on ensimmäisenä vuotena +/–X ja seuraavana vuotena –/+X, eli tuloihin tai menoihin kohdistuvan kokonaisvaikutuksen on kahtena peräkkäisenä vuotena oltava nolla. Sekä menojen että tulojen lisäykset (vähennykset) ilmaistaan positiivisella (negatiivisella) etumerkillä.

4.5.   Elpymis- ja palautumistukivälineen avustukset ja lainat

Elpymis- ja palautumistukivälineen elinkaaren aikana raportointia elpymis- ja palautumistukivälineen avustuksilla ja lainoilla rahoitetuista menoista ja muista kustannuksista tulisi jatkaa vuotuisissa edistymisraporteissa.

APR-taulukko 6

Elpymis- ja palautumistukivälineen avustukset

Image 22

APR-taulukko 7

Elpymis- ja palautumistukivälineen lainat

Image 23

4.6.   Tiedot uudistuksista ja investoinneista

Niiden maiden, joiden sopeutuskautta on pidennetty enintään seitsemään vuoteen, tulisi vuotuisissa edistymisraporteissa raportoida neuvoston suosituksessa lueteltujen pidentämisen perustana olevien uudistus- ja investointisitoumusten toteuttamisesta. Jäsenvaltion on noudatettava pidentämisen perustana olevia uudistus- ja investointisitoumuksia tyydyttävästi, ja jos näin ei tapahdu, neuvosto voi komission suosituksen perusteella suositella tarkistettua nettomenopolkua ja lyhyempää sopeutuskautta (20 artikla). Jäsenvaltioiden tulisi raportoida APR-taulukossa 8 kunkin toteutusvaiheen tilanne (aikataulussa, viivästynyt, valmis tai keskeneräinen). Vuotuisessa edistymisraportissa tulisi selostaa kunkin valmiin vaiheen osalta, miksi jäsenvaltio katsoo, että kyseinen vaihe on saatettu päätökseen – sen indikaattorit ja tavoite huomioon ottaen. Kunkin sellaisen vaiheen osalta, jota ei ole vielä saatettu päätökseen, vuotuisessa edistymisraportissa tulisi selostaa tilanne suhteessa neuvoston suosituksessa vahvistettuun aikatauluun. Mahdollisista viivästyksistä on raportoitava ja esitettävä yksityiskohtaiset perustelut sekä ilmoitettava, onko olemassa objektiivisesti tarkasteltuna olosuhteita, jotka estävät toteuttamisen neuvoston suosituksessa asetettuun määräaikaan mennessä. Samoin jos jotakin uudistusta tai investointia on mukautettu alun perin sovitusta suunnitelmasta ja jos on kyse taantumisesta, peruutuksesta tai toteuttamatta jäämisestä, vuotuisen edistymisraportin tulisi sisältää yksityiskohtaiset selvitykset (39). Komissio arvioi toimitetun selvityksen ja voi pyytää lisäselvityksiä ja/tai ryhtyä lisätoimiin.

APR-taulukko 8

Sopeutuskauden pidentämisen perustana olevien uudistusten ja investointien edistyminen

Image 24

Huom.

Sarakkeissa tulisi ”Etenemisen tila” -saraketta lukuun ottamatta toistaa neuvoston suositukseen sisältyvät tiedot. Sarakkeeseen ”RRF/PA” tulisi merkitä ”RRF” (Recovery and Resilience Facility, elpymis- ja palautumistukiväline), jos uudistus tai investointi kuuluu myös jäsenvaltion elpymis- ja palautumissuunnitelmaan, tai ”PA” (Partnership Agreement, kumppanuussopimus), jos uudistusta tai investointia tuetaan jäsenvaltion kumppanuussopimuksen puitteissa. Muussa tapauksessa sarake tulisi jättää tyhjäksi. Elpymis- ja palautumistukivälineestä johtuvien uudistusten ja investointien osalta sarakkeessa ”RRF/PA” tulisi lisäksi viitata asianomaiseen neuvoston täytäntöönpanopäätökseen sisältyviin toimenpiteisiin. ”Suunnitellun toteutuspäivän” tulisi oltava sama kuin kunkin vaiheen suunniteltu toteutuspäivä keskipitkän aikavälin suunnitelman hyväksymistä koskevassa neuvoston suosituksessa. ”Etenemisen tila” -sarakkeessa tulisi FENIX-tietokannan raportointiluokkien mukaisesti ilmoittaa kunkin vaiheen osalta, onko vaihe ”aikataulussa” (vaihe on valmistumassa suunniteltuun toteutuspäivään mennessä), ”viivästynyt” (vaihe saatetaan päätökseen suunniteltua toteutuspäivää myöhemmin, mutta raportointihetkellä tuo päivä ei ole vielä mennyt), ”valmis” (vaihe on saatettu päätökseen) vai ”keskeneräinen” (suunniteltu toteutuspäivä on raportointihetkellä mennyt, mutta vaiheen toteutus on viivästynyt tai vaihetta ei voida saattaa tai sitä ei tulla saattamaan päätökseen).

Vuotuisessa edistymisraportissa tulisi raportoida muidenkin keskipitkän aikavälin suunnitelmaan sisältyvien uudistusten ja investointien toteuttamisesta. Vuotuisiin edistymisraportteihin tulisi sisällyttää APR-taulukko 9, joka kattaa keskipitkän aikavälin suunnitelmissa luetellut uudistukset ja investoinnit, joilla on tarkoitus edistää unionin yhteisten painopisteiden ja maakohtaisten suositusten toteuttamista (40). Koska keskipitkän aikavälin suunnitelmassa kuvataan jäsenvaltion toimet makrotalouden epätasapainoa koskevassa menettelyssä havaittujen epätasapainojen korjaamiseksi toteuttamalla asiaankuuluvat maakohtaiset suositukset, vuotuisessa edistymisraportissa tulisi raportoida edistymisestä myös näiden epätasapainojen korjaamisessa (41). Kaikkien maakohtaisiin suosituksiin liittyvien toimenpiteiden raportointia tulisi jatkaa myös CeSaR-järjestelmän kautta (42). Vuotuiseen edistymisraporttiin tulisi läpinäkyvyyden vuoksi liittää maakohtaisten suositusten toteuttamista koskeva yhteenvetoraportti, jonka CeSaR-tietokanta tuottaa (ks. näiden ohjeiden liitteessä oleva taulukko I). Sanallisessa raportoinnissa tulisi keskittyä niihin toimenpiteisiin, joiden osalta on toteutettu uusia politiikkatoimia viimeisimmän vuotuisen edistymisraportin toimittamisen jälkeen, jotta vältetään jo aiemmin raportoitua kehitystä koskevien tietojen toistaminen. Silloin, kun investoinnin tai uudistuksen tilaksi on viimeisimmän vuotuisen edistymisraportin jälkeen merkitty APR-taulukossa 9 ”valmis”, ”viivästynyt” tai ”keskeneräinen”, vuotuisessa edistymisraportissa tulisi olla erillinen lyhyt selitys tilan muutoksesta. Vuotuiseen edistymisraporttiin tulisi sisällyttää muuta tietoa vain siltä osin kuin sitä ei ole jo raportoitu CeSaR-tietokannassa. Viivästysten, mukautusten tai toteuttamatta jäämisen tapauksessa vuotuisessa edistymisraportissa tulisi selostaa myös, miten jäsenvaltio aikoo edelleen saavuttaa tavoitteet, joihin uudistuksilla ja investoinneilla pyritään.

APR-taulukko 9

Uudistusten ja investointien edistyminen

Image 25

Huom.

Sarakkeeseen ”RRF/PA” tulisi merkitä ”RRF” (Recovery and Resilience Facility, elpymis- ja palautumistukiväline), jos uudistus tai investointi kuuluu myös jäsenvaltion elpymis- ja palautumissuunnitelmaan, tai ”PA” (Partnership Agreement, kumppanuussopimus), jos uudistusta tai investointia tuetaan jäsenvaltion kumppanuussopimuksen puitteissa. Muussa tapauksessa sarake tulisi jättää tyhjäksi. Elpymis- ja palautumistukivälineestä johtuvien uudistusten ja investointien osalta sarakkeessa ”RRF/PA” tulisi lisäksi viitata asianomaiseen neuvoston täytäntöönpanopäätökseen sisältyviin toimenpiteisiin. ”Etenemisen tila” -sarakkeessa tulisi FENIX-tietokannan raportointiluokkien mukaisesti ilmoittaa kunkin vaiheen osalta, onko vaihe ”aikataulussa” (vaihe on valmistumassa suunniteltuun toteutuspäivään mennessä), ”viivästynyt” (vaihe saatetaan päätökseen suunniteltua toteutuspäivää myöhemmin, mutta raportointihetkellä tuo päivä ei ole vielä mennyt), ”valmis” (vaihe on saatettu päätökseen) vai ”keskeneräinen” (suunniteltu toteutuspäivä on raportointihetkellä mennyt, mutta vaiheen toteutus on viivästynyt tai vaihetta ei voida saattaa tai sitä ei tulla saattamaan päätökseen). Jäsenvaltio valitsee luokan, joka sen mielestä vastaa tilannetta parhaiten.

Elpymis- ja palautumistukivälineen voimassaoloaikana sellaisten keskipitkän aikavälin suunnitelmiin sisältyvien uudistusten ja investointien toteuttamisesta, jotka sisältyvät elpymis- ja palautumissuunnitelmiin, tulisi raportoida myös vuotuisissa edistymisraporteissa (36 artikla) (43). Näiden uudistus- ja investointisitoumusten seurantaa jatketaan joka tapauksessa elpymis- ja palautumistukivälineen yhteydessä. APR-taulukossa 8 ja APR-taulukossa 9 sisältyviä tietoja yksityiskohtaisempi raportointi elpymis- ja palautumissuunnitelman uudistusten ja -investointien toteuttamisesta tulisi toimittaa FENIX-järjestelmän kautta maksupyyntöjen ja elpymis- ja palautumistukivälineestä annetun asetuksen 27 artiklan nojalla toteutettavan puolivuosittaisen raportoinnin yhteydessä. Jäsenvaltioita kehotetaan liittämään vuotuisen edistymisraportin liitteeksi FENIX-rajapinnasta poimittu yhteenvetoraportti, joka sisältää viimeisimmät elpymis- ja palautumistukivälineen puolivuosittaista raportointia koskevat tiedot (ks. näiden ohjeiden liitteessä oleva taulukko II) (44). APR-taulukossa 8 ja APR-taulukossa 9 käsiteltyjen uudistusten ja investointien osalta tekstissä olevassa raportoinnissa olisi keskityttävä niihin toimenpiteisiin, joiden osalta on toteutettu uusia politiikkatoimia viimeisimmän vuotuisen edistymisraportin toimittamisen jälkeen (tai ensimmäisen vuotuisen edistymisraportin tapauksessa keskipitkän aikavälin suunnitelman toimittamisen jälkeen), jotta vältetään jo aiemmin raportoidun kehityksen tarpeeton toistaminen. Kun investointi tai uudistus merkitään vuotuisessa edistymisraportissa ”valmiiksi”, ”viivästyneeksi” tai ”keskeneräiseksi”, raportissa tulisi olla siitä erillinen lyhyt selitys. Lyhyen selityksen lisäksi vuotuisen edistymisraporttiin tulisi sisällyttää muuta tietoa (pidentämisen perustana olevista valmiista, viivästyneistä tai keskeneräisistä uudistuksista tai investoinneista) vain siltä osin kuin sitä ei ole jo toimitettu FENIX-järjestelmän kautta – edellä esitettyä CeSaR-raportointia koskevaa käytäntöä noudattaen.

4.7.   Raportointi liiallista epätasapainoa koskevan menettelyn tapauksessa

Jos jäsenvaltioon sovelletaan makrotalouden epätasapainoa koskevan menettelyn puitteissa liiallista epätasapainoa koskevaa menettelyä, vuotuisessa edistymisraportissa tulisi raportoida liiallisen epätasapainon korjaamiseksi toteutettavien politiikkatoimien toteuttamisesta (APR-taulukko 10). Jos jäsenvaltioon aletaan soveltaa liiallista epätasapainoa koskevaa menettelyä, tarkistettu keskipitkän aikavälin suunnitelma toimii myös liiallista epätasapainoa koskevan menettelyn korjaussuunnitelmana (31 artiklan 3 kohta). Suunnitelmassa tulisi sen jälkeen esittää politiikkatoimet, joilla liialliset epätasapainot pyritään korjaamaan, perustuen neuvoston suositukseen, johon sisältyy näiden toimien toteuttamisaikataulu. Vuotuisessa edistymisraportissa tulisi kunkin tällaisen toimen osalta raportoida edistymisestä erityisesti edellisen vuotuisen edistymisraportin jälkeen (tai ensimmäisen vuotuisen edistymisraportin tapauksessa keskipitkän aikavälin suunnitelman toimittamisen jälkeen) ja selitettävä, ovatko toimet aikataulussa, viivästyneitä, valmiita vai keskeneräisiä. Vuotuisessa edistymisraportissa tulisi perustella kunkin valmiin toimen osalta, miksi jäsenvaltio katsoo, että kyseinen uudistus tai investointi on saatettu päätökseen sen tavoitteen mukaisesti. Kunkin viivästyneen tai keskeneräisen toimen osalta vuotuisessa edistymisraportissa tulisi selittää, i) mikä on johtanut viivästymiseen tai keskeneräisyyteen, ii) onko olemassa objektiivisesti tarkasteltuna olosuhteita, jotka voivat selittää nämä viivästykset, ja iii) mitä on suunniteltu viivästyksen umpeen kuromiseksi tai keskeneräisyyden korjaamiseksi, sekä iv) kuvata kaikki muut toteutetut toimet, jotka edistävät riittävästi ongelmallisen toimen tavoitteen saavuttamista. Vaikka vuotuinen edistymisraportti tarjoaisi vuotuisen tilannekatsauksen, liiallista epätasapainoa koskevaan menettelyyn liittyvä seuranta ja siihen liittyvä raportointi voidaan toteuttaa myös muutoin kuin vuotuisen edistymisraportin yhteydessä.

APR-taulukko 10

Liiallisen epätasapainon korjaamiseksi toteutettavien uudistusten ja investointien edistyminen (korjaussuunnitelma)

Image 26

4.8.   Vuotuiseen edistymisraporttiin sisällytettävät liitteet

Vuotuisiin edistymisraportteihin tulisi sisällyttää riittävän kattavat tiedot politiikkatoimista, joita on toteutettu kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi, Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toteuttamiseksi ja muiden EU:n yhteisten painopisteiden edistämiseksi  (45) . On suositeltavaa sisällyttää nämä tiedot liitteisiin, mutta jäsenvaltiot voivat myös päättää sisällyttää ne itse vuotuiseen edistymisraporttiin. Tietojen tulisi täydentää edellä käsiteltyä raportointia uudistusten ja investointien toteuttamisesta. Niiden tulisi antaa riittävän kattava yleiskatsaus jäsenvaltion politiikkatoimista, joilla vastataan tärkeimpiin työllisyyttä, koulutusta, osaamista ja yhteiskuntaa koskeviin haasteisiin (määritetty viimeisimmässä maaraportissa ja yhteisessä työllisyysraportissa sekä komission analyysissa ylöspäin tapahtuvaan sosiaaliseen lähentymiseen kohdistuvista riskeistä) ja jotka edistävät Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteiden toteutumista. Tätä yleiskatsausta tulisi täydentää näiden ohjeiden liitteessä olevassa taulukossa III annettavilla tiedoilla. Liitteisiin tulisi sisällyttää myös riittävän kattava yleiskatsaus toteutetuista jäsenvaltioiden kansallisiin energia- ja ilmastosuunnitelmiin sisältyvistä investoinneista ja uudistuksista, jotka tulisi eritellä energiaunionin viiden ulottuvuuden (hiilestä irtautuminen, energiatehokkuus, energiaturvallisuus, energian sisämarkkinat sekä tutkimus, innovointi ja kilpailukyky) mukaan, sekä mukaan niiden (arvioidusta) mahdollisesta vaikutuksesta hiilestä irtautumiseen. Hallinnollisen taakan minimoimiseksi vuotuisen edistymisraportin liitteisiin olisi sisällytettävä ristiviittaus kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien puolen vuoden välein laadittaviin edistymisraportteihin – ottaen huomioon niiden merkitys EU:n yhteisen vihreää siirtymää ja energiasiirtymää koskevan painopisteen ja digitaalista vuosikymmentä koskevien kansallisten strategisten etenemissuunnitelmien kannalta – tai mihin tahansa uudempaan asiakirjaan, jossa raportoidaan asiaankuuluvista politiikoista ja toimista. Jäsenvaltioita kannustetaan myös raportoimaan näissä liitteissä erityisistä vaikutuksista, jotka johtuvat ilmastopoliittisista toimenpiteistä ja toimenpiteistä, jotka on toteutettu digitaalisen vuosikymmenen päämäärien ja tavoitteiden saavuttamiseksi osana keskipitkän aikavälin finanssipoliittis-rakenteellisen suunnitelman sitoumuksia. Digitaalisen siirtymän edistymistä koskevassa raportoinnissa jäsenvaltioiden tulisi varmistaa, että se on johdonmukaista niiden tietojen kanssa, joita komissiolle annetaan digitaalisesta edistymisestä digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksiä (DESI-indeksi) ja digitaalisen vuosikymmenen seurantaa varten. Lisäksi jäsenvaltioita kannustetaan tekemään näissä liitteissä ristiviittauksia viimeisimpiin komissiolle toimitettuihin tietoihin koheesiopolitiikan rahastojen toteuttamisesta ja raportoimaan liitteissä edistymisestä eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä esiin tuotujen merkittävimpien erojen vähentämisessä.

Seurattaessa eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annettujen maakohtaisten suositusten noudattamista käytetään jatkossakin CeSaR-tietokantaa. Yhteenvetoraportti, jonka CeSaR-tietokanta tuottaa maakohtaisten suositusten toteuttamisesta (ks. ohjeiden liitteen taulukko I), olisi liitettävä vuotuiseen edistymisraporttiin. Samoin jäsenvaltioita kehotetaan elpymis- ja palautumistukivälineen elinkaaren aikana liittämään vuotuisen edistymisraportin liitteeksi FENIX-rajapinnasta poimittu yhteenvetoraportti (ks. näiden ohjeiden liitteessä oleva taulukko II).


(1)  Jäsenvaltiot voivat pyytää teknisen tuen välineen kautta apua valmiuksien ja asiantuntemuksen kehittämiseksi suunnitelmiensa laatimisen kannalta merkityksellisillä julkisen varainhoidon osa-alueilla. Näitä voivat olla muun muassa keskipitkän aikavälin budjetointikäytännöt, menojen uudelleenarvioinnit, velkakestävyysanalyysit sekä julkista taloutta ja makrotaloutta koskevien tilastojen tuottaminen.

(2)  Ks. asetuksen 2 artiklan 2 kohta.

(3)  Asetuksen 22 artiklan 2 kohdan mukaisesti komissio perustaa valvontatilin, jonka avulla voidaan seurata havaittujen nettomenojen kumuloituneita poikkeamia neuvoston asettamalta nettomenopolulta ylös- ja alaspäin; kun neuvosto on hyväksynyt uuden keskipitkän aikavälin finanssipoliittis-rakenteellisen suunnitelman, valvontatili nollataan.

(4)  Kun suunnitelma toimitetaan samoihin aikoihin kuin tulevan vuoden talousarvioesitys, suunnitelmassa ilmoitettujen lukujen tulisi olla talousarvioesityksessä esitettyjen tietojen kanssa yhdenmukaisia.

(5)  Jos suunnitelma toimitetaan vuoden alussa, esimerkiksi vuoden T tammikuun ja maaliskuun välisenä aikana, ennen kuin Eurostat ja kansalliset tilastolaitokset ovat julkaisseet vuoden T–1 toteutumatiedot, on aiheellista sitoa kumulatiiviset kasvuvauhdit vuoden T–2 tasolle. Tällaisissa tapauksissa näissä ohjeissa mainittujen taulukoiden perusvuoden tulisi olla T–2 (ei T–1).

(6)  Suunnitelmassa tulisi mainita tietojen koontipäivä ja muut makrotaloutta ja julkista taloutta koskevissa ennusteissa huomioon otetut tiedot, ja siinä tulisi käyttää viimeisimpiä julkaistuja tietoja, jotka ovat koontipäivänä saatavilla.

(7)  Suunnitelman aikahorisontti voi asetuksen 15 artiklan 1 kohdan nojalla olla joissakin tapauksissa lyhyempi: ” Jäsenvaltio voi pyytää viimeistään 12 kuukautta ennen voimassa olevan kansallisen keskipitkän aikavälin finanssipoliittis-rakenteellisen suunnitelman päättymistä, että se saa toimittaa komissiolle tarkistetun kansallisen keskipitkän aikavälin finanssipoliittis-rakenteellisen suunnitelman ennen kansallisen keskipitkän aikavälin finanssipoliittis-rakenteellisen suunnitelman kattaman kauden päättymistä, jos olosuhteet objektiivisesti tarkasteltuna estävät sen toteuttamisen kyseisen kauden puitteissa. Siinä tapauksessa tarkistettu kansallinen keskipitkän aikavälin finanssipoliittis-rakenteellinen suunnitelma kattaa suunnitelman alkuperäisen kauden loppuun ulottuvan ajanjakson. ”

(8)  Jos itsenäiseltä finanssipolitiikan instituutiolta on pyydetty lausunto, se tulisi toimittaa komissiolle keskipitkän aikavälin suunnitelman yhteydessä (ks. 2.9 jakso).

(9)  Jos suunnitelma toimitetaan vuoden alussa, esimerkiksi vuoden T tammikuun ja maaliskuun välisenä aikana, vuosi T voi olla myös julkisen talouden sopeuttamisen ensimmäinen vuosi, ja siinä tapauksessa suunnitelmassa sitouduttaisiin vuosien nettomenojen kasvuvauhteihin vuosina T, T+1, T+2 ja T+3.

(10)  Ottaen huomioon viimeaikaisten taloudellisten sokkien poikkeukselliset vaikutukset ja potentiaalista kasvua koskevien arvioiden tämän hetkisen epävarmuuden jäsenvaltiot voivat ensimmäisen suunnitelmakohortin osalta käyttää vakaampia aikasarjoja kuin yhteisesti sovituista menetelmistä seuraavat aikasarjat, edellyttäen että tämä on taloudellisten perusteiden nojalla asianmukaisesti perusteltua ja että ennustejakson kumulatiivinen kasvu pysyy suurelta osin kyseisten menetelmien tulosten mukaisena (36 artikla).

(11)  Komission yksiköt voivat edelleen pyytää teknisiä tietoja tällaisista muuttujista muiden prosessien yhteydessä, kuten jäsenvaltioiden kanssa komission ennusteen yhteydessä käytävässä teknisessä tietojenvaihdossa.

(12)  Poikkeamat neuvoston suosittelemalta nettomenopolulta kirjataan komission hallinnoimalle valvontatilille.

(13)  Jäsenvaltioiden, jotka pyytävät poikkeusta lykkäämisen kieltävään lausekkeeseen (36 artiklan 1 kohdan e alakohta), tulisi esittää myös suunnitellut elpymis- ja palautumistukivälineen lainoilla rahoitettavat menot.

(14)  Kun lukuja verrataan toisiinsa, on tärkeää pitää mielessä, että suunnitelmissa vuoteen T+4 saakka esitetyt nimellistä alijäämää ja velkaa koskevat luvut eroavat luonteeltaan komission ennusteissa esitetyistä luvuista. Komission ennusteessa otetaan huomioon ainoastaan riittävän tarkoin määritettyjen ja uskottavasti ilmoitettujen toimenpiteiden vaikutukset. Suunnitelmissa taas edellytetään ainoastaan, että julkisen talouden sopeutustoimet kvantifioidaan (mutta yksittäisten tulo- ja menopuolen toimenpiteiden kvantifiointi on vapaaehtoista). Toisin sanoen suunnitelmiin sisältyvät julkista taloutta koskevat ennusteet perustuvat julkisen talouden sopeutukseen jo ennen kuin yksittäiset toimenpiteet on määritetty ja niistä on ilmoitettu.

(15)  Harkinnanvaraisia menopuolen toimenpiteitä koskevia tietoja ei tarvita selitykseksi nettomenojen kasvua koskevan indikaattorin laskemiseen. Nettomenolaskelmassa kokonaismenoista vähennetään tulopuolen toimenpiteet. Siksi raportointitaulukoihin sisällytetään tulopuolen toimenpiteet. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että uudessa kehyksessä lähtökohtaisesti suosittaisiin tulojen kautta tehtäviä tai menojen kautta tehtäviä mukautuksia. Syynä on yksinkertaisesti se, miten nettomenot määritellään (menot, joista on vähennetty harkinnanvaraiset tulopuolen toimenpiteet) .

(16)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1060, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahasto plussaa, koheesiorahastoa, oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa ja Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä ja varainhoitosäännöistä sekä turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoa, sisäisen turvallisuuden rahastoa ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälinettä koskevista varainhoitosäännöistä (EUVL L 231, 30.6.2021, s. 159).

(17)  Eurostat ja tilastoyhteisö laativat tiiviissä yhteistyössä kansallisten talousarvioviranomaisten kanssa kehyksen, jonka mukaisesti jäsenvaltiot raportoivat unionin rahoittamien ohjelmien kansallista yhteisrahoitusta koskevat tilastotiedot, jotka ovat tarpeen asetuksen täytäntöönpanemiseksi ja joita Eurostat ei ole vielä kerännyt tämän tiedonannon julkaisuhetkellä. Jäsenvaltiot voivat käyttää aluksi arvioita, kunnes tällaisten tietojen keruuta ja toimittamista koskeva kehys on vahvistettu.

(18)  Komissio ilmoittaa viiteurien taustalla olevat ennusteet ja oletukset yhdessä viiteurien kanssa.

(19)  Komissio toimittaa 9 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdan mukaisesti taustaoletuksensa kaikille jäsenvaltioille osana ennakolta antamaansa ohjausta.

(20)  Ks. 2 jakson alussa selostettu käytäntö.

(21)  Nämä ennusteet ja oletukset sisällytetään komission toimittamiin laskentataulukoihin.

(22)  Maakohtaisia suosituksia pidetään ”asiaankuuluvina”, jos jäsenvaltio ei ole eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä toteutettavassa seurannassa vielä toteuttanut niitä kokonaan tai edistynyt merkittävästi niiden noudattamisessa.

(23)  Suunnitelmassa tulisi asetuksen 13 artiklan c alakohdan nojalla selittää, miten sillä edistetään seuraavia unionin yhteisiä painopisteitä: i) oikeudenmukainen vihreä ja digitaalinen siirtymä, mukaan lukien johdonmukaisuus eurooppalaisen ilmastolain kanssa; ii) yhteiskunnan ja talouden resilienssi, mukaan lukien Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari; iii) energiaturvallisuus; ja iv) tarvittaessa puolustusvoimavarojen kehittäminen.

(24)  Näihin kaikkiin jäsenvaltiot voivat pyytää suunnittelu- ja toteutusapua teknisen tuen välineen kautta.

(25)  Ks. edellä olevat 2.3 ja 2.4 jakso siitä, miten uudistusten ja investointien vaikutukset olisi sisällytettävä potentiaalisen BKT:n ennusteisiin tai miten niitä ei pitäisi sisällyttää.

(26)  Sopeutuskauden pidentämisen perustana olevien uudistus- ja investointisitoumusten tulisi täyttää 14 artiklan 3 kohdan kriteerit ja niiden tulisi olla riittävän yksityiskohtaisia, etupainotteisia ja aikasidonnaisia sekä riittävän hyvin todennettavissa.

(27)  Keskipitkän aikavälin investointitason vertailuajanjakson tulisi olla neljä viimeistä vuotta ennen keskipitkän aikavälin suunnitelman alkua, jollei suunnitelmassa perustellusti esitetä muuta ajanjaksoa. Vertailuajanjakso tulisi ilmoittaa suunnitelmassa.

(28)  Näissä ohjeissa viittaus kumppanuussopimuksiin kattaa kumppanuussopimusten mukaiset ohjelmat, sillä niissä annetaan yksityiskohtaisempi ja ajantasaisempi yleiskatsaus uudistuksista ja investoinneista.

(29)  Kaksinkertaisen raportoinnin välttämiseksi MTP-taulukossa 8 esitettyjä uudistuksia ja investointeja ei pitäisi sisällyttää MTP-taulukkoon 9.

(30)  Myöhemmässä vaiheessa saatetaan tarvita lisäohjeita tällaisten korjaussuunnitelmien vaatimuksista.

(31)  Euroalueen jäsenvaltioiden osalta myös alustavia talousarviosuunnitelmia koskevilla komission lausunnoilla (asetuksen (EU) N:o 473/2013 7 artikla) edistetään keskipitkän aikavälin suunnitelmien hyväksymisestä annettujen neuvoston suositusten noudattamisen seurantaa.

(32)  Jäsenvaltioita kannustetaan raportoimaan myös edistymisestä vihreässä budjetoinnissa.

(33)  Ensimmäisissä vuotuisissa edistymisraporteissa, jotka on toimitettava viimeistään 30. huhtikuuta 2025, jäsenvaltioiden tulisi raportoida politiikan toteuttamisesta vuoden 2023 kansallisen uudistusohjelman jälkeen, vuoden 2024 maakohtaisten suositusten noudattaminen mukaan lukien.

(34)  Neuvoston suosituksen perusvuosi on viimeinen vuosi, jolta suosituksen antamishetkellä on saatavilla tulostietoja.

(35)  Jos ajoitus sen mahdollistaa, vuotuiseen edistymisraporttiin voitaisiin esimerkiksi sisällyttää raportti tuloksellisista toimista liiallisia alijäämiä koskevassa menettelyssä.

(36)  Vuosia T ja T+1 koskevat ennusteluvut APR-taulukko 1 eivät ole normatiivisia. Niiden tulisi olla ennusteita, joissa otetaan huomioon vuotuisen edistymisraportin toimitushetkellä uskottavasti ja riittävän yksityiskohtaisesti ilmoitetut politiikat, ei politiikkatavoitteita.

(37)  Ennusteen koontipäivä tulisi ilmoittaa.

(38)  Unionin rahoittamien ohjelmien kansallisen yhteisrahoituksen määritelmä esitetään 0 jaksossa.

(39)  Epäselvissä tapauksissa jäsenvaltioita kehotetaan keskustelemaan komission kanssa teknisellä tasolla ennen edistymisraportin toimittamista.

(40)  Niiden jäsenvaltioiden osalta, joiden julkisen talouden sopeutuskautta on pidennetty, APR-taulukko 9 sisältää muut keskipitkän aikavälin suunnitelman hyväksymisestä annetussa neuvoston suosituksessa luetellut uudistukset ja investoinnit kuin pidentämisen perustana olevat, jotka esitetään APR-taulukko 8.

(41)  Ks. seuraava jakso liiallisten epätasapainojen osalta.

(42)  CeSaR on osoitteessa https://webgate.ec.europa.eu/csr. Elpymis- ja palautumistukivälineen voimassaoloaikana CeSaR-raportoinnissa tulisi keskittyä käsittelemään maakohtaisia suosituksia, joita elpymis- ja palautumissuunnitelmat eivät kata.

(43)  Vuotuisissa edistymisraporteissa annetut tiedot eivät vaikuta komission arvioon elpymis- ja palautumistukivälineen erityisten vaatimusten noudattamisesta. Jos vuotuisessa edistymisraportissa raportoidaan muutoksista toimenpiteisiin, joista on jo annettu myönteinen arvio elpymis- ja palautumistukivälineen puitteissa, jäsenvaltioita pyydetään ilmoittamaan tällaisista muutoksista komissiolle ennen vuotuisen edistymisraportin toimittamista.

(44)  Liitteenä tulisi olla FENIX-järjestelmästä poimittu vakiomuotoinen yhteenvetoraportti, joka sisältää kaikki elpymis- ja palautumissuunnitelman uudistukset ja investoinnit (ei ainoastaan keskipitkän aikavälin finanssipoliittis-rakenteellisiin suunnitelmiin sisältyviä uudistuksia ja investointeja).

(45)  Kyseessä ovat seuraavat: i) oikeudenmukainen vihreä ja digitaalinen siirtymä, mukaan lukien johdonmukaisuus eurooppalaisen ilmastolain kanssa; ii) yhteiskunnan ja talouden resilienssi, mukaan lukien Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari; iii) energiaturvallisuus; ja iv) tarvittaessa puolustusvoimavarojen kehittäminen.


LIITE

Taulukko I

CeSaR-TIETOKANNASTA POIMITTU JÄSENVALTIOIDEN RAPORTOINTI

Maakohtainen suositus – vuosi – nro

Maakohtainen suositus – vuosi – osa – nro: Maakohtaisen suosituksen teksti


Toimenpiteet

1

 

2

 

Huomautukset

1

 

2

 

Tilanne

1

 

2

 


Taulukko II

FENIX-TIETOKANNASTA POIMITTU JÄSENVALTIOIDEN RAPORTOINTI

(ladataan FENIX-tietokannasta – vapaaehtoinen)

Maakohtaisen suosituksen osa

Toimenpiteen nimi

Välitavoitteen/tavoitteen nimi

Määräpäivä (vuosineljännes)

Tila FENIX-tietokannassa

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


Taulukko III

EUROOPAN SOSIAALISTEN OIKEUKSIEN PILARIN TOTEUTTAMISESTA RAPORTOINTI: TÄRKEIMMÄT TOIMENPITEET JA NIIDEN ARVIOIDUT VAIKUTUKSET

Pilarin periaate

Luettelo tärkeimmistä edistämistoimenpiteistä

Toimenpiteiden arvioitu (laadullinen ja/tai määrällinen) vaikutus

1.

Opetus, koulutus ja elinikäinen oppiminen

1.

2.

3.

 

2.

Sukupuolten tasa-arvo

1.

2.

3.

 

3.

Yhtäläiset mahdollisuudet

1.

2.

3.

 

4.

Työllisyyden aktiivinen tukeminen

1.

2.

3.

 

5.

Varma ja sopeutuva työllisyys

1.

2.

3.

 

6.

Palkat

1.

2.

3.

 

7.

Tiedot työehdoista ja irtisanotuille annettava suoja

1.

2.

3.

 

8.

Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu ja työntekijöiden osallistuminen

1.

2.

3.

 

9.

Työ- ja yksityiselämän yhteensovittaminen

1.

2.

3.

 

10.

Terveellinen, turvallinen ja asianmukainen työympäristö ja tietosuoja

1.

2.

3.

 

11.

Lastenhoito ja lapsille annettava tuki

1.

2.

3.

 

12.

Sosiaalinen suojelu

1.

2.

3.

 

13.

Työttömyysetuudet

1.

2.

3.

 

14.

Vähimmäistoimeentulo

1.

2.

3.

 

15.

Vanhuuden toimeentulo ja eläkkeet

1.

2.

3.

 

16.

Terveydenhuolto

1.

2.

3.

 

17.

Vammaisten osallistaminen

1.

2.

3.

 

18.

Pitkäaikaishoito

1.

2.

3.

 

19.

Sosiaalinen asuntotuotanto ja kodittomille annettava asumisapu

1.

2.

3.

 

20.

Peruspalvelujen saatavuus

1.

2.

3.

 


Taulukko IV

KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEISTA RAPORTOINTI: KUVAUS TÄRKEIMMISTÄ TOIMENPITEISTÄ JA NIIDEN ARVIOIDUSTA VAIKUTUKSESTA

Kestävän kehityksen tavoite

Luettelo tärkeimmistä edistämistoimenpiteistä

Toimenpiteiden arvioitu (laadullinen ja/tai määrällinen) vaikutus

1.

Ei köyhyyttä

1.

2.

3.

 

2.

Ei nälkää

1.

2.

3.

 

3.

Terveyttä ja hyvinvointia

1.

2.

3.

 

4.

Hyvä koulutus

1.

2.

3.

 

5.

Sukupuolten tasa-arvo

1.

2.

3.

 

6.

Puhdas vesi ja sanitaatio

1.

2.

3.

 

7.

Edullista ja puhdasta energiaa

1.

2.

3.

 

8.

Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua

1.

2.

3.

 

9.

Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuureja

1.

2.

3.

 

10.

Eriarvoisuuden vähentäminen

1.

2.

3.

 

11.

Kestävät kaupungit ja yhteisöt

1.

2.

3.

 

12.

Vastuullista kuluttamista ja tuotantoa

1.

2.

3.

 

13.

Ilmastotekoja

1.

2.

3.

 

14.

Vedenalainen elämä

1.

2.

3.

 

15.

Maanpäällinen elämä

1.

2.

3.

 

16.

Rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinto

1.

2.

3.

 

17.

Yhteistyö ja kumppanuus

1.

2.

3.

 


ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2024/3975/oj

ISSN 1977-1053 (electronic edition)