(1)

Aiemmat kriisit, erityisesti covid-19-pandemian alkuvaihe, ovat osoittaneet, että tällaiset kriisit voivat vaikuttaa vakavasti sisämarkkinoihin ja niiden toimitusketjuihin ja että asianmukaiset kriisinhallintavälineet ja koordinointimekanismit joko puuttuvat, eivät kata kaikkia sisämarkkinoiden osa-alueita tai eivät mahdollista oikea-aikaista reagointia tällaisiin vaikutuksiin .

(1)

Aiemmat kriisit, erityisesti covid-19-pandemian alkuvaihe, ovat osoittaneet, että sisämarkkinoihin ja niiden toimitusketjuihin voi kohdistua vakavia vaikutuksia ja että asianmukaiset kriisinhallintavälineet ja koordinointimekanismit joko puuttuvat, eivät kata kaikkia sisämarkkinoiden osa-alueita tai eivät mahdollista oikea-aikaista ja tehokasta reagointia tällaisiin kriiseihin .

(2)

Unioni ei ollut riittävän valmistautunut varmistamaan kriisin kannalta olennaisten muiden kuin lääketieteellisten tavaroiden, kuten henkilönsuojainten, tehokasta valmistusta, hankintaa ja jakelua, erityisesti covid-19-pandemian alkuvaiheessa, ja tilapäiset toimenpiteet, joita komissio toteutti sisämarkkinoiden toiminnan palauttamiseksi ja näiden kriisin kannalta olennaisten tavaroiden saatavuuden varmistamiseksi covid-19-pandemian aikana, olivat väistämättä reaktiivisia. Pandemia toi myös esiin, että koko unionin valmistuskapasiteetista ei ole riittävää yleiskuvaa, ja paljasti haavoittuvuuksia, jotka liittyvät globaaleihin toimitusketjuihin.

(2 a)

Covid-19-pandemian aikana henkilöiden vapaata liikkuvuutta rajoittavat koordinoimattomat toimenpiteet vaikuttivat erityisesti kriittisiin aloihin ja varsinkin niihin aloihin, jotka ovat riippuvaisia liikkuvista työntekijöistä, kuten rajatyöntekijöistä ja muista toisessa jäsenvaltioissa työskentelevistä, joilla oli olennaisen tärkeä rooli unionin talouden ylläpitämisessä kyseisenä aikana.

(3)

Komission toimet viivästyivät useita viikkoja, koska ei ollut olemassa unionin laajuista valmiussuunnittelua eikä ollut selvää, mihin osaan kansallista hallintoa olisi otettava yhteyttä, jotta löydettäisiin nopeita ratkaisuja kriisin aiheuttamiin vaikutuksiin sisämarkkinoilla. Lisäksi kävi selväksi, että jäsenvaltioiden toteuttamat koordinoimattomat rajoittavat toimet pahensivat entisestään kriisin vaikutuksia sisämarkkinoihin. Tämän johdosta todettiin, että jäsenvaltioiden ja unionin viranomaisten välillä tarvitaan valmiussuunnitteluun, teknisen tason koordinointiin ja yhteistyöhön sekä tietojenvaihtoon liittyviä järjestelyjä.

(3)

Komission toimet viivästyivät useita viikkoja, koska ei ollut olemassa unionin laajuista valmiussuunnittelua eikä ollut selvää, mihin kansalliseen viranomaiseen olisi otettava yhteyttä, jotta löydettäisiin nopeita ratkaisuja kriisin aiheuttamiin vaikutuksiin sisämarkkinoilla. Lisäksi kävi selväksi, että jäsenvaltioiden toteuttamat koordinoimattomat rajoittavat toimet pahensivat entisestään kriisin vaikutuksia sisämarkkinoihin. Tämän johdosta todettiin, että jäsenvaltioiden ja unionin viranomaisten välillä tarvitaan valmiussuunnitteluun, teknisen tason koordinointiin ja yhteistyöhön sekä tietojenvaihtoon liittyviä järjestelyjä. Lisäksi kävi selväksi, että tehokkaan koordinoinnin puute jäsenvaltioiden välillä pahensi tavarapulaa ja loi lisää esteitä palvelujen ja henkilöiden vapaalle liikkuvuudelle.

(4)

Talouden toimijoita edustavat organisaatiot ovat todenneet , että talouden toimijoilla ei ollut riittävästi tietoa jäsenvaltioiden kriisitoimista pandemian aikana. Tämä johtui osittain siitä, etteivät ne tienneet , mistä tällaisia tietoja voisi saada, ja osittain kieliongelmista ja hallinnollisesta rasitteesta, joka aiheutui toistuvien tiedustelujen tekemisestä kaikissa jäsenvaltioissa, erityisesti jatkuvasti muuttuvassa sääntely-ympäristössä. Tämä esti niitä tekemästä tietoon perustuvia liiketoimintapäätöksiä siitä, missä määrin ne voivat turvautua vapaata liikkuvuutta koskeviin oikeuksiinsa tai jatkaa rajat ylittävää liiketoimintaa kriisin aikana. On välttämätöntä parantaa kansallisen ja unionin tason kriisitoimia koskevien tietojen saatavuutta.

(4)

Siitä huolimatta , että koordinointi oli aluksi puutteellista , sisämarkkinasäännöillä oli keskeinen merkitys kriisin kielteisten vaikutusten lieventämisessä ja unionin talouden nopean elpymisen varmistamisessa , sillä ne estivät jäsenvaltioiden yksipuolisiin toimiin sisältyvät perusteettomat ja suhteettomat kansalliset rajoitukset ja tarjosivat vahvan kannustimen yhteisten ratkaisujen löytämiseksi, mikä edisti yhteisvastuuta .

(5)

Nämä hiljattaiset tapahtumat ovat myös korostaneet sitä, että unionin on valmistauduttava paremmin mahdollisiin tuleviin kriiseihin, erityisesti kun otetaan huomioon ilmastonmuutoksen ja siitä johtuvien luonnonkatastrofien jatkuvat vaikutukset sekä maailmanlaajuinen taloudellinen ja geopoliittinen epävakaus. Koska ei tiedetä, minkälainen kriisi syntyy seuraavaksi ja vaikuttaa vakavasti sisämarkkinoihin ja niiden toimitusketjuihin, on tarpeen säätää välineestä, jota voitaisiin soveltaa monenlaisista kriiseistä aiheutuviin vaikutuksiin sisämarkkinoilla.

(5)

Nämä hiljattaiset tapahtumat ovat myös korostaneet sitä, että unionin on valmistauduttava paremmin mahdollisiin tuleviin kriiseihin, erityisesti kun otetaan huomioon ilmastonmuutoksen ja siitä johtuvien luonnonkatastrofien jatkuvat vaikutukset sekä maailmanlaajuinen taloudellinen ja geopoliittinen epävakaus. Koska ei tiedetä, minkälaisia kriisejä tulevaisuudessa voisi syntyä ja vaikuttaa vakavasti sisämarkkinoihin ja niiden toimitusketjuihin, on tarpeen säätää välineestä, jota voitaisiin soveltaa monenlaisten kriisien yhteydessä, joista aiheutuu vaikutuksia sisämarkkinoilla ja joilla on rajatylittäviä vaikutuksia .

(6)

Kriisin vaikutukset sisämarkkinoihin voivat olla kaksitahoiset. Yhtäältä kriisi voi estää vapaata liikkuvuutta sisämarkkinoilla ja siten häiritä niiden normaalia toimintaa. Toisaalta se voi pahentaa kriisin kannalta olennaisten tavaroiden ja palvelujen pulaa sisämarkkinoilla. Asetuksessa olisi käsiteltävä näitä molempia sisämarkkinoihin kohdistuvia vaikutuksia .

(6)

Kriisin vaikutukset sisämarkkinoihin voivat estää vapaata liikkuvuutta sisämarkkinoilla ja siten häiritä niiden normaalia toimintaa. Kriisi voi pahentaa kriisin kannalta olennaisten tavaroiden ja palvelujen pulaa sisämarkkinoilla. Tässä asetuksessa olisi käsiteltävä tavaroiden, palvelujen tai henkilöiden vapaaseen liikkuvuuteen sisämarkkinoilla kohdistuvia haitallisia vaikutuksia .

(7)

Koska sisämarkkinoihin ja niiden toimitusketjuihin vaikuttavien tulevien kriisien erityisiä näkökohtia on vaikea ennustaa, tässä asetuksessa olisi säädettävä yleisestä kehyksestä, jolla ennakoidaan, lievennetään ja minimoidaan kielteisiä vaikutuksia ja valmistaudutaan kielteisiin vaikutuksiin, joita mikä tahansa kriisi voi aiheuttaa sisämarkkinoilla ja niiden toimitusketjuissa.

(7)

Koska sisämarkkinoihin ja niiden toimitusketjuihin vaikuttavien tulevien kriisien erityisiä näkökohtia on vaikea ennustaa, tässä asetuksessa olisi säädettävä yleisestä kehyksestä, jolla ennakoidaan, lievennetään ja minimoidaan kielteisiä vaikutuksia ja valmistaudutaan kielteisiin vaikutuksiin, joita mikä tahansa kriisi voi aiheuttaa sisämarkkinoilla ja niiden toimitusketjuissa , ja vahvistetaan sisämarkkinoiden ja niiden toimitusketjujen häiriönsietokykyä.

(8)

Tässä asetuksessa säädetty toimenpidekehys olisi otettava käyttöön johdonmukaisella, avoimella, tehokkaalla, oikeasuhteisella ja oikea-aikaisella tavalla ottaen asianmukaisesti huomioon tarve ylläpitää yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja, kuten yleistä turvallisuutta, turvallisuutta, yleistä järjestystä tai kansanterveyttä, kunnioittaen jäsenvaltioiden vastuuta kansallisen turvallisuuden takaamisesta ja niiden toimivaltaa turvata muut keskeiset valtion toiminnot, mukaan lukien valtion alueellisen koskemattomuuden varmistaminen ja yleisen järjestyksen ylläpitäminen.

(8)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet olisi otettava käyttöön johdonmukaisella, avoimella, tehokkaalla, oikeasuhteisella ja oikea-aikaisella tavalla ottaen asianmukaisesti huomioon tarve ylläpitää yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja, kuten yleistä turvallisuutta, turvallisuutta, yleistä järjestystä tai kansanterveyttä, kunnioittaen jäsenvaltioiden vastuuta kansallisen turvallisuuden takaamisesta ja niiden toimivaltaa turvata muut keskeiset valtion toiminnot, mukaan lukien valtion alueellisen koskemattomuuden varmistaminen ja yleisen järjestyksen ylläpitäminen. Näin ollen tämä asetus ei saisi vaikuttaa kansalliseen turvallisuuteen ja puolustukseen liittyviin kysymyksiin.

(9)

Tätä varten tässä asetuksessa säädetään

(9)

Tätä varten tässä asetuksessa säädetään tarvittavista keinoista, joilla varmistetaan sisämarkkinoiden jatkuva toiminta, tavaroiden, palvelujen ja henkilöiden, myös työntekijöiden, vapaa liikkuvuus ja kriisin kannalta olennaisten tavaroiden ja palvelujen saatavuus kansalaisille, yrityksille ja viranomaisille kriisiaikoina.

(10)

Tämän asetuksen olisi mahdollisuuksien mukaan mahdollistettava tapahtumien ja kriisien ennakointi sisämarkkinatalouden strategisesti tärkeitä aloja koskevan jatkuvan analyysin ja unionin jatkuvan ennakointityön pohjalta.

(11)

Tämä asetus ei saisi olla päällekkäinen EU:n terveysturvakehyksen nojalla lääkkeitä, lääkinnällisiä laitteita tai muita lääketieteellisiä vastatoimia koskevan nykyisen kehyksen kanssa, mukaan lukien valtioiden rajat ylittäviä vakavia terveysuhkia koskeva asetus (EU) …/… [(COM(2020) 727)], toimenpidekehystä kriisin kannalta olennaisten lääketieteellisten vastatoimien tarjonnan varmistamiseksi koskeva neuvoston asetus (EU)… / … [hätätilannekehystä koskeva asetus (COM(2021) 577)], ECDC:n toimeksiannon laajentamista koskeva asetus (EU)…/… [(COM(2020) 726)] ja EMAn toimeksiannon laajentamista koskeva asetus (EU) 2022/ 123 . Sen vuoksi lääkkeet, lääkinnälliset laitteet tai muut lääketieteelliset vastatoimet, jotka on sisällytetty hätätilannekehystä koskevan asetuksen 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun luetteloon , jätetään tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle, lukuun ottamatta säännöksiä, jotka koskevat vapaata liikkuvuutta sisämarkkinoiden hätätilan aikana, ja erityisesti säännöksiä, joiden tarkoituksena on vapaan liikkuvuuden palauttaminen ja helpottaminen ja jotka koskevat ilmoitusmekanismia.

(11)

Tämä asetus ei saisi olla päällekkäinen EU:n terveysturvakehyksen nojalla lääkkeitä, lääkinnällisiä laitteita tai muita lääketieteellisiä vastatoimia koskevan nykyisen kehyksen kanssa, mukaan lukien asetus (EU) 2022 / 123 ja asetus (EU) 2022/ 2371 . Sen vuoksi lääkkeet, lääkinnälliset laitteet tai muut lääketieteelliset vastatoimet, jotka kuuluvat niiden piiriin , jätetään tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle, lukuun ottamatta säännöksiä, jotka koskevat vapaata liikkuvuutta sisämarkkinoiden hätätilan aikana, ja erityisesti säännöksiä, joiden tarkoituksena on vapaan liikkuvuuden palauttaminen ja helpottaminen ja jotka koskevat ilmoitusmekanismia.

(12)

Tällä asetuksella olisi täydennettävä poliittisen kriisitoiminnan integroituja järjestelyjä, joita neuvosto hallinnoi neuvoston täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2018/1993 nojalla, siltä osin kuin on kyse toiminnasta, joka koskee poliittista päätöksentekoa edellyttäviä monialaisten kriisien sisämarkkinavaikutuksia.

(16)

Jotta voidaan ottaa huomioon sisämarkkinoiden hätätilanteen poikkeuksellinen luonne ja sen mahdolliset kauaskantoiset vaikutukset sisämarkkinoiden perustavanlaatuiseen toimintaan , neuvostolle olisi poikkeuksellisesti siirrettävä täytäntöönpanovaltaa sisämarkkinoiden hätätilavaiheen ottamiseksi käyttöön Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 281 artiklan 2 kohdan mukaisesti .

(16)

Tämä asetus ei saisi vaikuttaa työoikeuteen tai työoloihin ja työehtoihin, työterveys ja -turvallisuus mukaan lukien , eikä neuvotteluoikeuteen ja työmarkkinaosapuolten itsenäisyyteen .

(17)

SEUT-sopimuksen 21 artiklassa määrätään jokaisen EU:n kansalaisen oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella, jollei perussopimuksissa määrätyistä ja niiden soveltamisesta annetuissa säännöksissä säädetyistä rajoituksista ja ehdoista muuta johdu. Yksityiskohtaisista ehdoista ja rajoituksista säädetään direktiivissä 2004/38/EY. Kyseisessä direktiivissä vahvistetaan näihin rajoituksiin sovellettavat yleiset periaatteet ja syyt, joilla tällaiset toimenpiteet voidaan perustella. Näitä syitä ovat yleinen järjestys, yleinen turvallisuus tai kansanterveys. Tässä yhteydessä vapaan liikkuvuuden rajoitukset voivat olla perusteltuja, jos ne ovat oikeasuhteisia ja syrjimättömiä. Tällä asetuksella ei ole tarkoitus säätää muista perusteista henkilöiden vapaata liikkuvuutta koskevan oikeuden rajoittamiselle kuin ne, joista säädetään direktiivin 2004/38 / EY VI luvussa .

(17)

Jos tämän asetuksen nojalla toteutettaviin toimiin liittyy henkilötietojen käsittelyä , tällaisessa käsittelyssä olisi noudatettava henkilötietojen suojaa koskevaa unionin lainsäädäntöä eli Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2016 / 679  (1a) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2018 / 1725  (1b) .

(18)

Tässä asetuksessa säädetyt henkilöiden vapaan liikkuvuuden palauttamista ja helpottamista koskevat toimenpiteet ja muut henkilöiden vapaaseen liikkuvuuteen vaikuttavat toimenpiteet perustuvat SEUT-sopimuksen 21 artiklaan ja täydentävät direktiiviä 2004/38/EY vaikuttamatta sen soveltamiseen sisämarkkinoiden hätätilanteiden aikana. Tällaiset toimenpiteet eivät saisi johtaa siihen , että sallitaan tai perustellaan perussopimusten tai unionin oikeuden muiden säännösten vastaisia vapaan liikkuvuuden rajoituksia .

(18)

Tässä asetuksessa vahvistetaan oikeudet ja velvollisuudet, jotka koskevat talouden toimijoita ja erityisesti luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä, yritysten mahdolliset tilapäiset yhteenliittymät mukaan lukien, jotka tarjoavat markkinoilla ratkaisevan tärkeitä tuotteita tai palveluja. Lisäksi siinä määritellään ratkaisevan tärkeät alat, jotka ovat systeemisiä ja elintärkeitä sisämarkkinoiden toiminnan kannalta, erityisesti alat , jotka liittyvät tavaroiden, palvelujen tai henkilöiden rajat ylittävään vapaaseen liikkuvuuteen, esimerkiksi elintarvike-, liikenne-, huolto-, terveydenhuolto- tai tietotekniikka-ala .

(19)

SEUT-sopimuksen 45 artiklassa määrätään työntekijöiden oikeudesta vapaaseen liikkuvuuteen, jollei perussopimuksissa määrätyistä ja niiden soveltamisesta annetuissa säännöksissä säädetyistä rajoituksista ja ehdoista muuta johdu. Tämä asetus sisältää säännöksiä, joilla täydennetään nykyisiä toimenpiteitä henkilöiden vapaan liikkuvuuden vahvistamiseksi, avoimuuden lisäämiseksi ja hallinnollisen avun antamiseksi sisämarkkinoiden hätätilanteissa. Näihin toimenpiteisiin kuuluu keskitettyjen yhteyspisteiden perustaminen ja asettaminen työntekijöiden ja heidän edustajiensa saataville jäsenvaltioissa ja unionin tasolla tämän asetuksen mukaisen sisämarkkinoiden valppaustila- ja hätätilavaiheen aikana.

(19)

Sisämarkkinoiden sujuvan toiminnan varmistamiseksi tällä asetuksella olisi perustettava sisämarkkinoiden hätätilaa ja häiriönsietokykyä käsittelevä neuvoa-antava elin, jäljempänä ”neuvoa-antava elin”, joka antaa komissiolle neuvoja asianmukaisista toimenpiteistä, joilla ennakoidaan tai ehkäistään kriisin vaikutuksia tai reagoidaan niihin. Euroopan parlamentin olisi voitava nimetä asiantuntija neuvoa-antavan elimen jäseneksi. Komission olisi kutsuttava muiden kriisiin liittyvien unionin tason elinten edustajat tarkkailijoiksi neuvoa-antavan elimen asiaankuuluviin kokouksiin, mukaan lukien tarvittaessa alueiden komitean ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitean edustajat. Komission olisi varmistettava, että Euroopan parlamentti saa kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden edustajat. Euroopan parlamentilla olisi myös oltava järjestelmällisesti pääsy neuvoa-antavan elimen kokouksiin, joihin on kutsuttu jäsenvaltioiden asiantuntijat. EFTA-valtioiden edustajien osallistuminen tarkkailijoina olisi varmistettava Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen mukaisesti sekä unionin ja Sveitsin valaliiton kahdenvälisten sopimusten mukaisesti. Neuvoa-antavan elimen olisi erityisesti avustettava ja neuvottava komissiota sellaisten toimenpiteiden osalta, jotka vaikuttavat tavaroiden, palvelujen ja henkilöiden, myös työntekijöiden, vapaaseen liikkuvuuteen keskittyen erityisesti liikkuviin työntekijöihin, rajatyöntekijät ja muut toisessa jäsenvaltiossa työskentelevät mukaan lukien.

(20)

Jos jäsenvaltiot toteuttavat toimenpiteitä, jotka vaikuttavat tavaroiden tai henkilöiden vapaaseen liikkuvuuteen tai palvelujen tarjoamisen vapauteen valmistauduttaessa sisämarkkinoiden hätätilanteisiin ja hätätilanteiden aikana, niiden olisi rajoitettava tällaiset toimenpiteet siihen, mikä on tarpeen, ja poistettava ne heti, kun tilanne sen sallii. Tällaisissa toimenpiteissä olisi noudatettava suhteellisuus- ja syrjimättömyysperiaatteita ja otettava huomioon raja-alueiden erityistilanne .

(20)

Erityisesti kriisiaikoina on olennaisen tärkeää taata suurempi avoimuus ja vastuuvelvollisuus unionin perusarvojen mukaisesti. Euroopan parlamentilla on keskeinen rooli demokraattisen vastuuvelvollisuuden varmistamisessa. Niinpä tässä asetuksessa olisi vahvistettava säännöt , joilla tehostetaan komission , Euroopan parlamentin ja neuvoston välistä hätätilaa ja häiriönsietokykyä koskevaa vuoropuhelua .

(21)

Sisämarkkinoiden hätätilavaiheen käyttöönoton olisi johdettava jäsenvaltioiden velvoitteeseen ilmoittaa kriisin kannalta olennaisista vapaan liikkuvuuden rajoituksista .

(21)

Jotta voidaan varmistaa tehokas koordinointi ja tietojenvaihto hätätilanteissa, tässä asetuksessa säädetään jäsenvaltioiden velvollisuudesta nimetä keskusyhteystoimistot, jotka vastaavat yhteydenpidosta komission nimeämään unionin tason keskusyhteystoimistoon ja muiden jäsenvaltioiden keskusyhteystoimistoihin .

(22)

Kun komissio tarkastelee ilmoitettujen toimenpide-ehdotusten tai hyväksyttyjen toimenpiteiden yhteensopivuutta suhteellisuusperiaatteen kanssa, sen olisi otettava asianmukaisesti huomioon muuttuva kriisitilanne ja rajalliset tiedot, jotka jäsenvaltioilla on usein käytettävissään, kun ne pyrkivät vähentämään syntyviä riskejä kriisin yhteydessä. Jos se on olosuhteiden vuoksi perusteltua ja tarpeen, komissio voi minkä tahansa käytettävissä olevan tiedon, myös asiantuntijatiedon tai tieteellisen tiedon, perusteella harkita, ovatko ennalta varautumisen periaatteeseen nojautuvat jäsenvaltioiden väitteet perusteltu syy henkilöiden vapaata liikkuvuutta koskevien rajoitusten hyväksymiselle. Komission tehtävänä on varmistaa, että tällaiset toimenpiteet ovat unionin lainsäädännön mukaisia eivätkä luo perusteettomia esteitä sisämarkkinoiden toiminnalle. Komission olisi reagoitava jäsenvaltioiden ilmoituksiin mahdollisimman nopeasti, ottaen huomioon kyseisen kriisin olosuhteet, ja viimeistään tässä asetuksessa säädetyissä määräajoissa .

(22)

Häiriönsietokyky on avainasemassa sen varmistamiseksi, että sisämarkkinat saavuttavat yhden perimmäisistä tavoitteistaan eli tukevat unionin taloutta. Tämän asetuksen olisi mahdollistettava tapahtumien ja kriisien ennakointi sisämarkkinoiden talouden ratkaisevan tärkeitä aloja koskevan jatkuvan analyysin ja unionin jatkuvan ennakointityön pohjalta. Jotta voidaan varmistaa kaikkien toimijoiden kriisivalmius, on tarpeen laatia säännöt vähintään joka toinen vuosi tehtävistä stressitesteistä sekä koulutuksesta ja kriisiprotokollista, joihin osallistuvat asiaankuuluvien kansallisten viranomaisten lisäksi myös sidosryhmät, kuten yritykset, työmarkkinaosapuolet ja asiantuntijat. Lisäksi on olennaisen tärkeää vahvistaa säännöt ratkaisevan tärkeiden tavaroiden varmuusvarastoista, jotta voidaan varmistaa asianmukainen tietojenvaihto ja tarjota jäsenvaltioille tukea ja siten auttaa niitä koordinoimaan ja yhdenmukaistamaan toimiaan.

(23)

Sen varmistamiseksi, että tässä asetuksessa säädettyjä erityisiä sisämarkkinoiden hätätoimia käytetään ainoastaan silloin , kun se on välttämätöntä tiettyyn sisämarkkinoiden hätätilaan reagoimiseksi , tällaisten toimien käyttöönoton olisi edellytettävä komission täytäntöönpanosäädöstä , jossa ilmoitetaan käyttöönoton syyt ja ne kriisin kannalta olennaiset tavarat tai palvelut, joihin toimia sovelletaan .

(23)

Kriittisten alojen määrittämistä varten olisi vahvistettava menetelmä , jossa otetaan huomioon erityiset kriteerit eli kauppavirrat , kysyntä ja tarjonta, tarjonnan keskittyminen , unionin ja maailmanlaajuinen tuotanto ja tuotantokapasiteetti arvoketjun eri vaiheissa sekä talouden toimijoiden keskinäiset riippuvuussuhteet .

(24)

Jotta voidaan lisäksi varmistaa täytäntöönpanosäädösten oikeasuhteisuus ja ottaa asianmukaisesti huomioon talouden toimijoiden rooli kriisinhallinnassa, komission olisi turvauduttava sisämarkkinoiden hätätilan käyttöönottoon vain , jos talouden toimijat eivät pysty tarjoamaan ratkaisua vapaaehtoisesti kohtuullisessa ajassa. Syyt tähän olisi mainittava kussakin tällaisessa säädöksessä ja kriisin kaikkien näkökohtien osalta.

(24)

Valppaustilavaiheessa ennen sisämarkkinoiden hätätilaa on tärkeää yksilöidä tavaroiden toimitusketjut ja ratkaisevan tärkeät palvelut ja seurata niitä sekä ratkaisevan tärkeiden työntekijäryhmien vapaata liikkuvuutta. Jotta voidaan ottaa huomioon valppaustilavaiheen käyttöönotto ja sen mahdollisesti aiheuttamat vaikutukset sisämarkkinoiden moitteettomaan toimintaan, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa valppaustilavaiheen käyttöön ottamiseksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 291 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Valppaustilavaihe olisi otettava käyttöön enintään kuudeksi kuukaudeksi siten, että sitä voidaan jatkaa samanpituisella ajanjaksolla ottaen asianmukaisesti huomioon neuvoa-antavan elimen antama lausunto. Komission olisi esitettävä Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomus havainnoistaan , jotka koskevat valppaustilavaiheen aikana toteutettua tavaroiden toimitusketjujen, ratkaisevan tärkeiden palvelujen, ratkaisevan tärkeiden työntekijäryhmien vapaan liikkuvuuden ja keskeisimpien talouden toimijoiden luettelon seurantaa .

(25)

Komission olisi käytettävä talouden toimijoille osoitettuja tietopyyntöjä ainoastaan silloin, kun sisämarkkinoiden hätätilaan reagoimiseksi tarvittavia tietoja, kuten tietoja, jotka ovat tarpeen komission jäsenvaltioiden puolesta tekemiä hankintoja varten tai kriisin kannalta olennaisten tavaroiden, joiden toimitusketjut ovat häiriintyneet, valmistajien tuotantokapasiteetin arviointia varten, ei voida saada julkisista lähteistä tai vapaaehtoisesti toimitettujen tietojen perusteella .

(25)

Komission olisi arvioitava huolellisesti sisämarkkinoiden toimintaan kohdistuvien häiriöiden vakavuutta ja kriisin vaikutuksia konkreettisen ja luotettavan näytön perusteella ja otettava asianmukaisesti huomioon tässä asetuksessa säädetyt kriteerit .

(26)

Sisämarkkinoiden hätätilavaiheen käyttöönoton myötä olisi myös ryhdyttävä soveltamaan tiettyjä kriisitoimintamenettelyjä, joilla mukautetaan unionin yhdenmukaistettujen sääntöjen soveltamisalaan kuuluvien tavaroiden suunnittelua, valmistusta, vaatimustenmukaisuuden arviointia ja markkinoille saattamista koskevia sääntöjä. Näiden kriisitoimintamenettelyjen olisi mahdollistettava se, että tuotteet, jotka on nimetty kriisin kannalta olennaisiksi tuotteiksi, voidaan saattaa nopeasti markkinoille hätätilassa. Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten olisi asetettava kriisin kannalta olennaisten tavaroiden vaatimustenmukaisuuden arviointi etusijalle muihin vireillä oleviin muita tuotteita koskeviin hakemuksiin nähden. Toisaalta tapauksissa, joissa vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyt viivästyvät kohtuuttomasti, kansallisten toimivaltaisten viranomaisten olisi voitava myöntää lupia tuotteille, joille ei ole suoritettu sovellettavia vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjä niiden markkinoille saattamiseksi, edellyttäen että tuotteet ovat sovellettavien turvallisuusvaatimusten mukaisia. Tällaiset luvat ovat voimassa ainoastaan sen myöntäneen jäsenvaltion alueella, ja niiden voimassaolo on rajoitettava sisämarkkinoiden hätätilan kestoon. Jotta voidaan helpottaa kriisin kannalta olennaisten tuotteiden tarjonnan lisäämistä, olisi lisäksi otettava käyttöön tiettyjä joustomahdollisuuksia vaatimustenmukaisuusolettamaa koskevan mekanismin osalta. Sisämarkkinoiden hätätilassa kriisin kannalta olennaisten tavaroiden valmistajien olisi voitava hyödyntää myös kansallisia ja kansainvälisiä standardeja, jotka tarjoavat vastaavan suojan tason kuin yhdenmukaistetut eurooppalaiset standardit. Tapauksissa, joissa jälkimmäisiä ei ole tai sisämarkkinoiden häiriöt tekevät niiden noudattamisesta kohtuuttoman vaikeaa, komission olisi voitava antaa yhteisiä vapaaehtoisesti tai pakollisesti sovellettavia teknisiä eritelmiä, jotta valmistajille voidaan tarjota käyttövalmiita teknisiä ratkaisuja.

(26)

Jotta voidaan ottaa huomioon sisämarkkinoiden hätätilavaiheen käyttöönoton poikkeuksellisuus ja sen mahdolliset kauaskantoiset seuraukset , pitäen mielessä, että se voi vaikuttaa kielteisesti tavaroiden, palvelujen ja henkilöiden vapaaseen liikkuvuuteen, ja jotta voidaan varmistaa asianmukainen julkinen valvonta, sisämarkkinoiden hätätilavaihe olisi otettava käyttöön ainoastaan säädöksellä, joka annetaan komission ehdotuksesta tehdyllä päätöksellä ja jonka Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyvät viipymättä yhdessä. Kriisiaikoina tarvitaan nopeaa päätöksentekoa , ja tähän tarpeeseen vastaamiseksi päätökset sisämarkkinoiden hätätilavaiheen käyttöönotosta voitaisiin tehdä käyttämällä kiireellisiä menettelyjä, koska näitä menettelyjä on jo aiemmin käytetty onnistuneesti .

(27)

Nämä alakohtaisia unionin yhdenmukaistettuja sääntöjä koskevat kriisin kannalta olennaiset mukautukset edellyttävät kohdennettuja mukautuksia seuraaviin 19 alakohtaiseen kehykseen: direktiivi 2000/14/EY, direktiivi 2006/42/EU, direktiivi 2010/35/EU, direktiivi 2013/29/EU, direktiivi 2014/28/EU, direktiivi 2014/29/EU, direktiivi 2014/30/EU, direktiivi 2014/31/EU, direktiivi 2014/32/EU, direktiivi 2014/33/EU, direktiivi 2014/34/EU, direktiivi 2014/35/EU, direktiivi 2014/53/EU, direktiivi 2014/68/EU, asetus (EU) 2016/424, asetus (EU) 2016/425, asetus (EU) 2016/426, asetus (EU) 2019/1009 ja asetus (EU) N:o 305/2011. Hätätilamenettelyjen soveltamisen ehtona olisi oltava sisämarkkinoiden hätätilan käyttöönotto, ja soveltaminen olisi rajoitettava kriisin kannalta olennaisiksi tuotteiksi nimettyihin tuotteisiin.

(27)

Hätätilamenettelyjen soveltamisen ehtona olisi oltava sisämarkkinoiden hätätilavaiheen käyttöönotto, ja soveltaminen olisi rajoitettava kriisin kannalta olennaisiksi tavaroiksi nimettyihin tuotteisiin. Näin ollen sisämarkkinoiden hätätilavaiheen käyttöönoton olisi tarvittaessa käynnistettävä myös sellaisten tiettyjen kriisinhallintamenettelyjen soveltaminen, jotka koskevat sellaisten tavaroiden suunnittelua, valmistusta, vaatimustenmukaisuuden arviointia ja markkinoille saattamista, joihin sovelletaan unionin yhdenmukaistettuja sääntöjä tai yleisen turvallisuuskehyksen sääntöjä, siten että tämä koskee ainoastaan kriisin kannalta olennaisiksi tavaroiksi nimettyjä tuotteita.

(28)

Tapauksissa , joissa sisämarkkinoiden toimintaan kohdistuu huomattavia riskejä tai strategisesti tärkeistä tavaroista on vakava pula tai niiden kysyntä on poikkeuksellisen suurta , unionin tason toimenpiteet, joilla pyritään varmistamaan kriisin kannalta olennaisten tuotteiden saatavuus , kuten ensisijaisiksi luokitellut tilaukset, voivat osoittautua välttämättömiksi, jotta päästään palaamaan sisämarkkinoiden normaaliin toimintaan .

(28)

Jäsenvaltioiden asettamat tavaroiden , palvelujen ja henkilöiden vapaan liikkuvuuden rajoitukset olisi kiellettävä, elleivät ne ole syrjimättömiä, perusteltuja ja oikeasuhteisia. Perussopimuksessa vahvistettuja perusvapauksia ei saisi voida väliaikaisesti kumota kriisiaikoina, eivätkä jäsenvaltiot saisi käyttää hätätilannetta tekosyynä hyväksyäkseen rajoituksia, jotka ovat perussopimuksen sääntöjen vastaisia. Sisämarkkinoiden hätätilaan reagoinnissa olisi noudatettava tiukasti tällaisia sääntöjä sekä tässä asetuksessa vahvistettuja sääntöjä. Jos jäsenvaltiot toteuttavat toimenpiteitä, jotka vaikuttavat tavaroiden tai henkilöiden vapaaseen liikkuvuuteen tai palvelujen tarjoamisen vapauteen varauduttaessa sisämarkkinoiden hätätilanteisiin ja hätätilanteiden aikana , niiden olisi rajoitettava tällaiset toimenpiteet siihen , mikä on tarpeen, ja poistettava ne heti, kun hätätilavaihe lopetetaan, tai aiemmin , kun niitä ei enää tarvita. Tällaisissa toimenpiteissä olisi noudatettava suhteellisuus- ja syrjimättömyysperiaatteita ja otettava huomioon raja-alueiden erityistilanne.

(29)

Jotta voidaan hyödyntää komission ostovoimaa ja neuvotteluasemaa sisämarkkinoiden valppaus- ja hätätilavaiheen aikana , jäsenvaltioiden olisi voitava pyytää komissiota tekemään hankintoja niiden puolesta .

(29)

Talouden toimijoita edustavat organisaatiot ovat todenneet, että talouden toimijoilla ei ollut riittävästi tietoa jäsenvaltioiden kriisitoimista pandemian aikana. Tämä johtui osittain siitä, etteivät ne tienneet, mistä tällaisia tietoja voisi saada, ja osittain kieliongelmista ja hallinnollisesta rasitteesta, joka aiheutui toistuvien tiedustelujen tekemisestä kaikissa jäsenvaltioissa, erityisesti jatkuvasti muuttuvassa sääntely-ympäristössä. Tämä esti niitä tekemästä tietoon perustuvia liiketoimintapäätöksiä siitä , missä määrin ne voivat turvautua vapaata liikkuvuutta koskeviin oikeuksiinsa tai jatkaa rajat ylittävää liiketoimintaa kriisin aikana. On välttämätöntä parantaa kansallisen ja unionin tason kriisitoimia koskevien tietojen saatavuutta.

(30)

Jos sisämarkkinoilla on vakava pula kriisin kannalta olennaisista tuotteista tai palveluista sisämarkkinoiden hätätilan aikana ja on selvää, että sisämarkkinoilla toimivat talouden toimijat eivät tuota tällaisia tavaroita mutta voisivat periaatteessa muuttaa tuotantolinjojaan tai että niiden kapasiteetti ei riitä tarvittavien tavaroiden tai palvelujen tarjoamiseen, komission olisi voitava suositella jäsenvaltioille viimeisenä keinona toimia , joilla helpotetaan tai pyydetään valmistajien tuotantokapasiteetin tai palveluntarjoajien kapasiteetin lisäämistä tai muuttamista kriisin kannalta olennaisten palvelujen tarjoamiseksi. Näin toimiessaan komissio tiedottaisi jäsenvaltioille pulan vakavuudesta ja siitä, minkä tyyppisiä kriisin kannalta olennaisia tavaroita tai palveluja tarvitaan, ja tarjoaisi tukea ja neuvoja EU:n säännöstön joustomahdollisuuksista tätä tarkoitusta varten .

(30)

SEUT-sopimuksen 21 artiklassa määrätään jokaisen unionin kansalaisen oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella, jollei perussopimuksissa määrätyistä ja niiden soveltamisesta annetuissa säännöksissä säädetyistä rajoituksista ja ehdoista muuta johdu. Yksityiskohtaisista ehdoista ja rajoituksista säädetään direktiivissä 2004/38/EY. Kyseisessä direktiivissä vahvistetaan näihin rajoituksiin sovellettavat yleiset periaatteet ja syyt, joilla tällaiset toimenpiteet voidaan perustella. Näitä syitä ovat yleinen järjestys, yleinen turvallisuus tai kansanterveys. Tässä yhteydessä vapaan liikkuvuuden rajoitukset voivat olla perusteltuja, jos ne ovat oikeasuhteisia ja syrjimättömiä. Tällä asetuksella ei ole tarkoitus säätää muista perusteista henkilöiden vapaata liikkuvuutta koskevan oikeuden rajoittamiselle kuin ne, joista säädetään direktiivin 2004/38/EY VI luvussa .

(31)

Sääntelyn joustavuuden varmistavien toimenpiteiden ansiosta komissio voisi suositella jäsenvaltioille, että ne nopeuttavat sellaisten lupien myöntämismenettelyjä, jotka ovat tarpeen, jotta voidaan lisätä kapasiteettia kriisin kannalta olennaisten tavaroiden tuottamiseksi tai kriisin kannalta olennaisten palvelujen tarjoamiseksi .

(31)

Tässä asetuksessa säädetyt henkilöiden vapaan liikkuvuuden helpottamista koskevat toimenpiteet ja muut henkilöiden vapaaseen liikkuvuuteen vaikuttavat toimenpiteet perustuvat SEUT-sopimuksen 21 artiklaan ja täydentävät direktiiviä 2004/38/EY vaikuttamatta sen soveltamiseen sisämarkkinoiden hätätilanteiden aikana. Tällaiset toimenpiteet eivät saisi johtaa siihen, että sallitaan tai perustellaan perussopimusten tai unionin oikeuden muiden säännösten vastaisia vapaan liikkuvuuden rajoituksia .

(32)

Sen varmistamiseksi, että sisämarkkinoiden hätätilan aikana on saatavilla kriisin kannalta olennaisia tavaroita , komissio voi lisäksi pyytää kriisin kannalta olennaisissa toimitusketjuissa toimivia talouden toimijoita asettamaan etusijalle kriisin kannalta olennaisten lopputuotteiden tuotannossa tarvittavien tuotantopanosten tilaukset tai tällaisten lopputuotteiden tilaukset. Jos talouden toimija kieltäytyy hyväksymästä ja asettamasta etusijalle tällaisia tilauksia sen jälkeen, kun on objektiivista näyttöä siitä, että kriisin kannalta olennaisten tavaroiden saatavuus on välttämätöntä, komissio voi päättää pyytää asianomaisia talouden toimijoita hyväksymään ja asettamaan etusijalle tietyt tilaukset, joiden täyttäminen on ensisijainen muihin yksityis- tai julkisoikeudellisiin velvoitteisiin nähden. Jos toimija ei hyväksy pyyntöä, sen on esitettävä perustellut syyt pyynnön hylkäämiselle. Komissio voi julkistaa tällaisen perustellun selityksen tai osan siitä ottaen huomioon liikesalaisuuden .

(32)

SEUT-sopimuksen 45 artiklassa määrätään työntekijöiden oikeudesta vapaaseen liikkuvuuteen, jollei perussopimuksissa määrätyistä ja niiden soveltamisesta annetuissa säännöksissä säädetyistä rajoituksista ja ehdoista muuta johdu. Tämä asetus sisältää säännöksiä, joilla täydennetään nykyisiä toimenpiteitä henkilöiden vapaan liikkuvuuden helpottamiseksi, avoimuuden lisäämiseksi ja hallinnollisen avun antamiseksi sisämarkkinoiden hätätilanteissa. Näihin toimenpiteisiin kuuluu keskitettyjen yhteyspisteiden perustaminen ja niiden asettaminen työntekijöiden ja heidän edustajiensa saataville jäsenvaltioissa ja unionin tasolla tämän asetuksen mukaisen sisämarkkinoiden valppaustila- ja hätätilavaiheen aikana. Jäsenvaltioita ja komissiota kannustetaan käyttämään olemassa olevia välineitä näiden yhteyspisteiden perustamista ja ylläpitämistä varten. Tällaisten yhteyspisteiden olisi oltava aktiivisia myös muulloin kuin hätätilavaiheen aikana, ja niiden olisi helpotettava yhteydenpitoa jäsenvaltioiden välillä ja neuvoa-antavan elimen kanssa .

(33)

Jotta voidaan varmistaa kriisin kannalta olennaisten tavaroiden saatavuus sisämarkkinoiden hätätilassa, komissio voi lisäksi suositella, että jäsenvaltiot jakavat varmuusvarastoja ottaen asianmukaisesti huomioon solidaarisuuden, tarpeellisuuden ja suhteellisuuden periaatteet .

(33)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa siltä osin kuin on kyse mahdollisuudesta toteuttaa tukitoimenpiteitä henkilöiden vapaan liikkuvuuden helpottamiseksi. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti .

(34)

Jos tämän asetuksen nojalla toteutettaviin toimiin liittyy henkilötietojen käsittelyä, tällaisessa henkilötietojen käsittelyssä olisi noudatettava henkilötietojen suojaa koskevaa unionin lainsäädäntöä eli Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2018/1725  (41) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2016/679  (42) .

(34)

Jäsenvaltiot olisi sisämarkkinoiden valppaustila- tai hätätilavaiheen käyttöönoton seurauksena velvoitettava ilmoittamaan komissiolle sellaisten toimenpiteiden hyväksymisestä, jotka koskevat tavaroiden vapaan liikkuvuuden, palvelujen tarjoamisen vapauden ja henkilöiden, myös työntekijöiden, vapaan liikkuvuuden kriisin kannalta olennaisia rajoituksia, ja ilmoituksen ohella olisi toimitettava perustelut tällaisten toimenpiteiden käyttöönotolle. Tällaisten toimenpiteiden oikeasuhteisuutta koskevissa perusteluissa olisi otettava huomioon toimenpiteiden vaikutus, laajuus ja odotettu kesto .

(35)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano ja saavuttaa aloitteen tavoitteet , komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa siltä osin kuin on kyse mahdollisuudesta hyväksyä tukitoimenpiteitä henkilöiden vapaan liikkuvuuden helpottamiseksi ja yksilöllisiä tavoitteita koskevan luettelon laatimiseksi (määrät ja määräajat) niitä varmuusvarastoja varten, jotka jäsenvaltioiden olisi pidettävä yllä. Lisäksi komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa siltä osin kuin kyse valppaustilavaiheen ja valppaustoimien käyttöönotosta , jotta voidaan seurata tarkasti strategisia toimitusketjuja ja koordinoida strategisten tavaroiden varmuusvarastojen kerryttämistä. Komissiolle olisi myös siirrettävä täytäntöönpanovaltaa erityisten hätätoimien ottamiseksi käyttöön sisämarkkinoiden hätätilan aikana, jotta mahdollistetaan nopea ja koordinoitu toiminta. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti .

(35)

Kun komissio tarkastelee ilmoitettujen toimenpide-ehdotusten tai hyväksyttyjen toimenpiteiden yhteensopivuutta suhteellisuusperiaatteen kanssa , sen olisi otettava asianmukaisesti huomioon muuttuva kriisitilanne ja rajalliset tiedot, jotka jäsenvaltioilla on usein käytettävissään, kun ne pyrkivät vähentämään syntyviä riskejä kriisin yhteydessä. Jos se on olosuhteiden vuoksi perusteltua ja tarpeen, komissio voi minkä tahansa käytettävissä olevan tiedon, myös asiantuntijatiedon tai tieteellisen tiedon , perusteella arvioida jäsenvaltioiden väitteitä. Komission tehtävänä on varmistaa, että tällaiset toimenpiteet ovat unionin lainsäädännön mukaisia eivätkä luo perusteettomia esteitä sisämarkkinoiden toiminnalle. Komission olisi reagoitava jäsenvaltioiden ilmoituksiin mahdollisimman nopeasti, ottaen huomioon kyseisen kriisin olosuhteet, ja viimeistään tässä asetuksessa säädetyissä määräajoissa .

(36)

Tässä asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja noudatetaan periaatteita, jotka on tunnustettu erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa, jäljempänä ”perusoikeuskirja”. Siinä kunnioitetaan erityisesti perusoikeuskirjan 7 artiklassa vahvistettua talouden toimijoiden oikeutta yksityisyyteen, 8 artiklassa vahvistettua oikeutta henkilötietojen suojaan, 16 artiklassa suojattua elinkeinovapautta ja sopimusvapautta, 17 artiklassa suojattua omistusoikeutta, artiklassa suojattua neuvotteluoikeutta ja oikeutta työtaistelutoimiin sekä 47 artiklassa määrättyä oikeutta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ja puolueettomaan tuomioistuimeen. Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta , vaan se voidaan toimen laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä perussopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti . Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen, Asetus ei saisi vaikuttaa SEUT-sopimuksessa tunnustettuun työmarkkinaosapuolten riippumattomuuteen .

(36)

Jos komissio toteaa , että ilmoitetut toimenpiteet eivät ole unionin lainsäädännön mukaisia , se voi tehdä päätöksen , jossa asianomaista jäsenvaltiota vaaditaan muuttamaan tai olemaan hyväksymättä ilmoitettua toimenpide-ehdotusta . Päätösten tekeminen ei rajoita komission valtaoikeuksia perussopimusten valvojana , jonka vastuulla on varmistaa tavaroiden, palvelujen ja henkilöiden vapaan liikkuvuuden kunnioittaminen . Tämän asetuksen tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi komission olisi reagoitava unionin lainsäädännön rikkomisiin tehokkaasti rikkomusmenettelyllä .

(37)

Unioni on edelleen täysin sitoutunut kansainväliseen solidaarisuuteen ja tukee voimakkaasti periaatetta, jonka mukaan kaikki tämän asetuksen nojalla tarpeellisiksi katsotut toimenpiteet, mukaan lukien toimenpiteet, jotka ovat tarpeen kriittisen pulan ehkäisemiseksi tai lieventämiseksi , toteutetaan kohdennetusti , avoimesti , oikeasuhteisesti , väliaikaisesti ja WTO:n velvoitteiden mukaisesti .

(37)

Sen varmistamiseksi, että kansalaiset, kuluttajat, talouden toimijat ja työntekijät ja heidän edustajansa saavat apua hätätilanteessa, on tärkeää perustaa kansalliset keskitetyt yhteyspisteet ja unionin tason keskitetty yhteyspiste. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että jokainen , johon kansalliset kriisitoimet vaikuttavat , voi saada toimivaltaisilta viranomaisilta asiaa koskevia tietoja , jotka toimitetaan selkeällä , ymmärrettävällä ja helppotajuisella kielellä ja vammaisten henkilöiden kannalta helposti saavutettavalla tavalla .

(38)

Unionin kehykseen on sisällyttävä alueiden välisiä osatekijöitä, jotta voidaan toteuttaa johdonmukaisia , monialaisia ja rajat ylittäviä sisämarkkinoiden valppaus- ja hätätoimia , erityisesti ottaen huomioon resurssit , valmiudet ja haavoittuvuudet naapurialueilla , varsinkin raja-alueilla .

(38)

Sen varmistamiseksi, että tässä asetuksessa säädettyjä erityisiä sisämarkkinoiden hätätoimia käytetään ainoastaan silloin , kun se on välttämätöntä tiettyyn sisämarkkinoiden hätätilaan reagoimiseksi , tällaisten toimien käyttöönoton olisi edellytettävä komission täytäntöönpanosäädöstä , jossa ilmoitetaan käyttöönoton syyt ja ne kriisin kannalta olennaiset tavarat tai palvelut , joihin toimia sovelletaan .

(39)

Komissio aloittaa tarvittaessa myös neuvottelut tai yhteistyön unionin puolesta asiaankuuluvien kolmansien maiden kanssa kiinnittäen erityistä huomiota kehitysmaihin , jotta voidaan etsiä yhteistyöratkaisuja toimitusketjun häiriöihin puuttumiseksi kansainvälisiä velvoitteita noudattaen . Tähän on tarvittaessa sisällyttävä koordinointi asiaa käsittelevillä kansainvälisillä foorumeilla.

(39)

Jotta voidaan lisäksi varmistaa täytäntöönpanosäädösten oikeasuhteisuus ja ottaa asianmukaisesti huomioon talouden toimijoiden rooli kriisinhallinnassa, komission olisi turvauduttava sisämarkkinoiden hätätilaa koskevien toimenpiteiden käyttöönottoon vain , jos talouden toimijat eivät pysty tarjoamaan ratkaisua vapaaehtoisesti kohtuullisessa ajassa . Tämän käyttöönoton syyt olisi mainittava kussakin säädöksessä, ja niissä olisi otettava huomioon kaikki kriisin erityiset näkökohdat .

(40)

Jotta voidaan ottaa käyttöön kriisiprotokollakehys, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä , joilla täydennetään tässä asetuksessa vahvistettua sääntelykehystä täsmentämällä jäsenvaltioiden ja unionin viranomaisten yhteistyötä, suojattua tietojenvaihtoa sekä riski- ja kriisiviestintää koskevat yksityiskohtaiset säännöt sisämarkkinoiden valppaus- ja hätätilavaiheessa. On erityisen tärkeää , että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset , myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä .

(40)

Komission olisi käytettävä talouden toimijoille osoitettuja tietopyyntöjä viimeisenä keinona ainoastaan silloin, kun sisämarkkinoiden hätätilaan reagoimiseksi tarvittavia tietoja, kuten tietoja , jotka ovat tarpeen komission jäsenvaltioiden puolesta tekemiä hankintoja varten tai kriisin kannalta olennaisten tavaroiden, joiden toimitusketjut ovat häiriintyneet , valmistajien tuotantokapasiteetin arviointia varten , ei voida saada julkisista lähteistä tai vapaaehtoisesti millä tahansa muulla tavalla toimitettujen tietojen perusteella, yhteistyössä neuvoa-antavan elimen ja jäsenvaltioiden kanssa .

(41)

Neuvoston asetusta (EY) N:o 2679/98, jossa säädetään sisämarkkinoiden toiminnan esteistä käytäviä kahdenvälisiä keskusteluja koskevasta mekanismista, on käytetty harvoin ja se on vanhentunut. Sen arviointi osoitti , että kyseisessä asetuksessa säädetyillä ratkaisuilla ei pystytä ottamaan huomioon sellaisten monimutkaisten kriisien realiteetteja , jotka eivät rajoitu kahden naapurijäsenvaltion rajoilla esiintyviin vaaratilanteisiin. Asetus olisi sen vuoksi kumottava,

(41)

Jos sisämarkkinoiden toimintaan kohdistuu huomattavia riskejä tai ratkaisevan tärkeistä tavaroista on vakava pula tai niiden kysyntä on poikkeuksellisen suurta , unionin tason toimenpiteet, joilla pyritään varmistamaan kriisin kannalta olennaisten tavaroiden saatavuus , kuten ensisijaisiksi luokitellut tilaukset, voivat osoittautua välttämättömiksi, jotta päästään palaamaan sisämarkkinoiden normaaliin toimintaan.

(41 a)

Jos sisämarkkinoilla on vakava pula kriisin kannalta olennaisista tavaroista ja palveluista sisämarkkinoiden hätätilan aikana ja on selvää, että sisämarkkinoilla toimivat talouden toimijat eivät tuota tällaisia tavaroita mutta voisivat periaatteessa muuttaa tuotantolinjojaan tai että niiden kapasiteetti riittäisi tarvittavien tavaroiden tai palvelujen tarjoamiseen, komission olisi voitava suositella jäsenvaltioille viimeisenä keinona toimia, joilla helpotetaan tai pyydetään valmistajien tuotantokapasiteetin tai palveluntarjoajien kapasiteetin lisäämistä tai muuttamista kriisin kannalta olennaisten palvelujen tarjoamiseksi. Näin toimiessaan komission olisi tiedotettava jäsenvaltioille pulan vakavuudesta ja siitä, minkä tyyppisiä kriisin kannalta olennaisia tavaroita tai palveluja tarvitaan, ja tarjottava tukea ja neuvoja EU:n säännöstön joustomahdollisuuksista tätä tarkoitusta varten.

(41 b)

Sääntelyn joustavuuden varmistavien toimenpiteiden ansiosta komissio voisi suositella jäsenvaltioille, että ne nopeuttavat sellaisten lupien myöntämismenettelyjä, jotka ovat tarpeen, jotta voidaan lisätä kapasiteettia kriisin kannalta olennaisten tavaroiden tuottamiseksi tai kriisin kannalta olennaisten palvelujen tarjoamiseksi.

(41 c)

Sen varmistamiseksi, että sisämarkkinoiden hätätilan aikana on saatavilla kriisin kannalta olennaisia tavaroita, komissio voi lisäksi pyytää kriisin kannalta olennaisissa toimitusketjuissa toimivia talouden toimijoita asettamaan etusijalle kriisin kannalta olennaisten tavaroiden tilaukset tai kriisin kannalta olennaisten tavaroiden tuotannossa tarvittavien tuotantopanosten tilaukset. Jos talouden toimija kieltäytyy hyväksymästä kehotusta asettaa etusijalle tällaiset tilaukset, vaikka on objektiivista näyttöä siitä, että kriisin kannalta olennaisten tavaroiden saatavuus on välttämätöntä, komissio voi pyytää asianomaisia talouden toimijoita hyväksymään ja asettamaan etusijalle tietyt tilaukset, joiden täyttäminen on ensisijainen muihin yksityis- tai julkisoikeudellisiin velvoitteisiin nähden. Jos toimija ei hyväksy pyyntöä, sen on esitettävä perustellut syyt pyynnön hylkäämiselle.

(41 d)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa erityisten hätätoimien, erityisesti ensisijaisiksi luokiteltujen tilausten, ottamiseksi käyttöön sisämarkkinoiden hätätilan aikana, jotta mahdollistetaan nopea ja koordinoitu toiminta. Ensisijaiseksi luokiteltu tilaus olisi tehtävä oikeudenmukaiseen ja kohtuulliseen hintaan, johon olisi tarvittaessa sisällyttävä asianmukainen korvaus kaikista talouden toimijalle aiheutuneista ylimääräisistä kustannuksista, mukaan lukien kustannukset, jotka johtuvat esimerkiksi unionin ulkopuolella tehdyistä sopimuksista tai tuotantolinjojen muuttamisesta. Tätä valtaa olisi käytettävä asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti.

(41 e)

Lisäksi jos jossakin jäsenvaltiossa on vakava pula kriisin kannalta olennaisista tavaroista ja palveluista, asianomainen jäsenvaltio voi ilmoittaa siitä komissiolle ja esittää tarvitsemansa määrät ja muut asiaankuuluvat tiedot. Komission olisi välitettävä tiedot kaikille toimivaltaisille viranomaisille ja virtaviivaistettava jäsenvaltioiden vastausten koordinointia. Jotta voidaan varmistaa kriisin kannalta olennaisten tavaroiden saatavuus sisämarkkinoiden hätätilassa, komissio voi lisäksi suositella, että jäsenvaltiot jakavat varmuusvarastoja ottaen asianmukaisesti huomioon solidaarisuuden, tarpeellisuuden ja suhteellisuuden periaatteet.

(41 f)

Jotta voidaan hyödyntää komission ostovoimaa ja neuvotteluasemaa sisämarkkinoiden valppaus- ja hätätilavaiheen aikana, jäsenvaltioiden olisi voitava pyytää, että komissio tekee hankintoja niiden puolesta. On myös olennaisen tärkeää varmistaa, että jäsenvaltiot koordinoivat toimiaan komission ja neuvoa-antavan elimen tuella, ennen kuin ne käynnistävät menettelyt kriisin kannalta olennaisten tavaroiden ja palvelujen hankkimiseksi. Avoimuus on tehokkaiden julkisten hankintojen perusperiaate, joka parantaa kilpailua, lisää tehokkuutta ja luo tasapuoliset toimintaedellytykset. Euroopan parlamentille olisi ilmoitettava tämän asetuksen mukaisia yhteishankintoja koskevista menettelyistä, ja sille olisi pyynnöstä annettava pääsy kyseisten menettelyjen tuloksena tehtyihin sopimuksiin edellyttäen, että kaupallisesti arkaluonteiset tiedot, mukaan lukien liikesalaisuudet, suojataan asianmukaisesti.

(41 g)

On tarpeen vahvistaa digitaalisia välineitä koskevat säännöt, jotta voidaan varmistaa valmius reagoida mahdollisiin tuleviin hätätilanteisiin oikea-aikaisesti ja tehokkaasti sekä taata sisämarkkinoiden jatkuva toiminta, tavaroiden, palvelujen ja henkilöiden vapaa liikkuvuus kriisiaikoina sekä kriisin kannalta olennaisten tavaroiden ja palvelujen saatavuus kansalaisille, yrityksille ja viranomaisille. Kun komissio perustaa tällaisia välineitä, sen olisi pyrittävä varmistamaan yhteentoimivuus jo olemassa olevien digitaalisten välineiden, kuten sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmän (IMI), kanssa, jotta vältetään päällekkäiset vaatimukset ja hallinnolliset lisärasitteet. Tässä asetuksessa olisi myös vahvistettava säännöt asianmukaista koordinointia, yhteistyötä ja tietojenvaihtoa varten ja perustettava digitaaliset välineet, joilla taataan kriittisten tavaroiden ja palvelujen nopeiden kaistojen toiminta, millä pyritään nopeuttamaan lupa-, rekisteröinti- tai ilmoitusmenettelyjä. Jotta voidaan lisätä kaikkien talouden toimijoiden ja erityisesti yritysten ja kansalaisyhteiskunnan osallistumista, komission olisi lisäksi perustettava sidosryhmäfoorumi, jolla helpotetaan ja kannustetaan toteuttamaan vapaaehtoisia toimia sisämarkkinoiden hätätilanteisiin reagoimiseksi.

(41 h)

Tässä asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja noudatetaan periaatteita, jotka on tunnustettu erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa, jäljempänä ”perusoikeuskirja”. Siinä kunnioitetaan erityisesti perusoikeuskirjan 7 artiklassa vahvistettua talouden toimijoiden oikeutta yksityisyyteen, 8 artiklassa vahvistettua oikeutta henkilötietojen suojaan, 16 artiklassa suojattua elinkeinovapautta ja sopimusvapautta, 17 artiklassa suojattua omistusoikeutta, 28 artiklassa suojattua neuvotteluoikeutta ja oikeutta työtaistelutoimiin sekä 47 artiklassa määrättyä oikeutta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ja puolueettomaan tuomioistuimeen.

(41 i)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta, vaan se voidaan toimen laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä perussopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen.

(41 j)

Komission olisi arvioitava tämän asetuksen vaikuttavuutta ja toimitettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomus, johon sisältyy arvio neuvoa-antavan elimen työstä, stressitesteistä, koulutuksesta ja kriisiprotokollista, hätätilatilavaiheen käyttöönottoa koskevista kriteereistä sekä digitaalisten välineiden käytöstä. Lisäksi olisi toimitettava kertomukset aina sen jälkeen, kun hätätilatilavaihe on lopetettu. Näihin kertomuksiin olisi sisällyttävä arviointi hätätilajärjestelmän toiminnasta ja hätätoimien vaikutuksesta perusoikeuksiin, esimerkiksi elinkeinovapauteen, vapauteen hakea työtä ja tehdä työtä sekä neuvotteluoikeuteen ja työtaistelutoimia koskevaan oikeuteen, lakko-oikeus mukaan luettuna. Tämän asetuksen ei saisi tulkita vaikuttavan Euroopan unionin perusoikeuskirjan, jäljempänä ”perusoikeuskirja”, mukaiseen neuvotteluoikeuteen ja työtaistelutoimia koskevaan oikeuteen, mukaan lukien työntekijöiden oikeus ryhtyä etujensa puolustamiseksi työtaistelutoimiin, lakko mukaan lukien. Tämä asetus ei saisi myöskään vaikuttaa SEUT-sopimuksessa tunnustettuun työmarkkinaosapuolten itsenäisyyteen.

(41 k)

Kaikkien tämän asetuksen mukaisten toimien olisi oltava asiaa koskevan kansainvälisen oikeuden mukaisten unionin velvoitteiden mukaisia. Unioni on edelleen täysin sitoutunut kansainväliseen solidaarisuuteen ja tukee voimakkaasti periaatetta, jonka mukaan kaikki tämän asetuksen nojalla tarpeellisiksi katsotut toimenpiteet, mukaan lukien toimenpiteet, jotka ovat tarpeen kriittisen pulan ehkäisemiseksi tai lieventämiseksi, toteutetaan kohdennetusti, avoimesti, oikeasuhteisesti, väliaikaisesti ja WTO:n velvoitteiden mukaisesti.

(41 l)

Unionin kehykseen olisi sisällyttävä alueiden välisiä osatekijöitä, jotta voidaan toteuttaa johdonmukaisia, monialaisia ja rajat ylittäviä sisämarkkinoiden valppaus- ja hätätoimia, erityisesti ottaen huomioon resurssit, valmiudet ja haavoittuvuudet naapurialueilla, varsinkin raja-alueilla.

(41 m)

Jotta voidaan ottaa käyttöön kriisiprotokollakehys, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta täsmentämällä jäsenvaltioiden ja unionin viranomaisten yhteistyötä, suojattua tietojenvaihtoa sekä riski- ja kriisiviestintää koskevat yksityiskohtaiset säännöt sisämarkkinoiden valppaus- ja hätätilavaiheessa. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(41 n)

Neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2679/98 säädetään kahdenvälisiä keskusteluja ja sisämarkkinoiden toiminnan esteistä ilmoittamista koskevasta mekanismista. Jotta vältetään päällekkäiset ilmoitusvaatimukset kriisitilanteissa, kyseistä asetusta olisi muutettava asiaankuuluvasti. Asetus (EY) N:o 2679/98 ei saisi millään tavalla vaikuttaa unionin tasolla tunnustettujen perusoikeuksien käyttämiseen, mukaan lukien oikeus tai vapaus ryhtyä lakkoon tai muuhun jäsenvaltioiden työmarkkinajärjestelmien piiriin kuuluvaan toimeen, kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Se ei myöskään saisi vaikuttaa oikeuteen neuvotella, tehdä ja panna täytäntöön työehtosopimuksia tai oikeuteen ryhtyä työtaistelutoimiin kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

a)

neuvoa-antava ryhmä, joka antaa komissiolle neuvoja asianmukaisista toimenpiteistä, joilla ennakoidaan tai ehkäistään kriisin vaikutuksia sisämarkkinoihin tai reagoidaan niihin;

b)

toimenpiteet asiaankuuluvien tietojen hankkimiseksi, jakamiseksi ja vaihtamiseksi;

c)

varautumistoimenpiteet, joilla pyritään ennakointiin ja suunnitteluun;

d)

toimenpiteet, joilla puututaan sellaisten merkittävien vaaratilanteiden sisämarkkinavaikutuksiin, jotka eivät ole vielä johtaneet sisämarkkinoiden hätätilaan (sisämarkkinoiden valppaustila), mukaan lukien valppaustoimet, ja

e)

toimet sisämarkkinoiden hätätilaan puuttumiseksi, mukaan lukien hätätoimet.

a)

lääkkeet, sellaisina kuin ne on määritelty direktiivin 2001/83/EY 2 artiklan 2 kohdassa ;

a)

lääkkeet, sellaisina kuin ne on määritelty Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/83/EY 1 artiklan 2 alakohdassa ;

c)

muut lääketieteelliset vastatoimet, sellaisina kuin ne on määritelty rajat ylittävistä vakavista terveysuhkista annetun asetuksen (EU)…/ …  (44) 3 artiklan 8 alakohdassa , ja jotka sisältyvät kriisin kannalta olennaisten lääketieteellisten vastatoimien tarjonnan varmistamista koskevasta toimenpidekehyksestä annetun neuvoston asetuksen (EU)…/…  (45) 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti laadittuun luetteloon ;

c)

muut lääketieteelliset vastatoimet, sellaisina kuin ne on määritelty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2022 / 2371  (45) 3 artiklan 10  alakohdassa;

f)

rahoituspalvelut, kuten pankki-, luotto-, vakuutus- ja jälleenvakuutuspalvelut, ammatilliset tai yksilölliset eläkkeet, arvopaperit, sijoitusrahastot, maksu- ja sijoitusneuvonta, mukaan lukien direktiivin 2013/36 liitteessä I luetellut palvelut, sekä selvitystoiminta ja neuvonta-, välitys- ja muut liitännäisrahoituspalvelut.

f)

rahoituspalvelut, kuten pankki-, luotto-, vakuutus- ja jälleenvakuutuspalvelut, ammatilliset tai yksilölliset eläkkeet, arvopaperit, sijoitusrahastot, maksu- ja sijoitusneuvonta, mukaan lukien direktiivin 2013/36 /EU liitteessä I luetellut palvelut, sekä selvitystoiminta ja neuvonta-, välitys- ja muut liitännäisrahoituspalvelut.

a)

aloittaa neuvottelut tai yhteistyön unionin puolesta asiaankuuluvien kolmansien maiden kanssa kiinnittäen erityistä huomiota kehitysmaihin, jotta voidaan etsiä yhteistyöratkaisuja toimitusketjun häiriöiden välttämiseksi kansainvälisiä velvoitteita noudattaen. Tähän voi tarvittaessa sisältyä koordinointi asiaa käsittelevillä kansainvälisillä foorumeilla; tai

b)

arvioi, onko aiheellista asettaa tavaroiden vientiä koskevia rajoituksia Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/479  (48) mukaisten unionin kansainvälisten oikeuksien ja velvoitteiden mukaisesti.

(1)

”kriisillä” unionissa tai sen ulkopuolella sattuvaa poikkeuksellista odottamatonta ja äkillistä luonnon tai ihmisen aiheuttamaa tapahtumaa, joka on luonteeltaan ja laajuudeltaan poikkeuksellinen;

(1)

”kriisillä” unionissa tai sen ulkopuolella sattuvaa poikkeuksellista luonnon tai ihmisen aiheuttamaa tapahtumaa, joka on luonteeltaan ja laajuudeltaan poikkeuksellinen ja jolla on haitallinen vaikutus tavaroiden, palvelujen tai henkilöiden vapaaseen liikkuvuuteen sisämarkkinoilla ;

(2)

”sisämarkkinoiden valppaustilavaiheella” kehystä, jolla puututaan strategisesti tärkeiden tavaroiden ja palvelujen tarjonnan merkittävien häiriöiden uhkaan, joka voi kärjistyä sisämarkkinoiden hätätilaksi seuraavien kuuden kuukauden aikana;

(2)

”sisämarkkinoiden valppaustilavaiheella” kehystä, jolla puututaan sellaisen kriisin uhkaan, joka johtaisi ratkaisevan tärkeiden tavaroiden ja palvelujen tarjonnan merkittäviin häiriöihin ja joka voi kärjistyä sisämarkkinoiden hätätilaksi seuraavien kuuden kuukauden aikana;

(3)

”sisämarkkinoiden hätätilalla” kriisin sisämarkkinoilla aiheuttamia laajoja vaikutuksia , jotka haittaavat vakavasti vapaata liikkuvuutta sisämarkkinoilla tai sellaisten toimitusketjujen toimintaa, jotka ovat välttämättömiä yhteiskunnan tai talouden elintärkeän toiminnan ylläpitämiseksi sisämarkkinoilla;

(3)

”sisämarkkinoiden hätätilavaiheella” kehystä, jolla puututaan kriisin sisämarkkinoilla aiheuttamiin merkittäviin laajoihin vaikutuksiin , jotka haittaavat vakavasti tavaroiden, palvelujen tai henkilöiden vapaata liikkuvuutta tai sellaisten toimitusketjujen toimintaa, jotka ovat välttämättömiä yhteiskunnan tai talouden elintärkeän toiminnan ylläpitämiseksi sisämarkkinoilla;

(4)

”strategisesti tärkeillä aloilla” unionin ja sen jäsenvaltioiden kannalta ratkaisevan tärkeitä aloja sikäli , että ne ovat systeemisiä ja elintärkeitä yleisen turvallisuuden, yleisen järjestyksen tai kansanterveyden kannalta ja niiden häiriöillä, toimimattomuudella, häviämisellä tai tuhoutumisella olisi merkittävä vaikutus sisämarkkinoiden toimintaan;

(4)

”ratkaisevan tärkeillä aloilla” unionin ja sen jäsenvaltioiden kannalta ratkaisevan tärkeitä aloja, jotka ovat systeemisiä ja elintärkeitä yleisen turvallisuuden, yleisen järjestyksen, kansanterveyden tai ympäristön kannalta ja joiden häiriöillä, toimimattomuudella, häviämisellä tai tuhoutumisella olisi merkittävä vaikutus sisämarkkinoiden toimintaan , erityisesti tavaroiden, palvelujen tai henkilöiden vapaaseen liikkuvuuteen ;

(5)

”strategisesti merkittävillä tavaroilla ja palveluilla” tavaroita ja palveluja, jotka ovat välttämättömiä sisämarkkinoiden toiminnan varmistamiseksi strategisesti tärkeillä aloilla ja joita ei voida korvata tai hankkia muista lähteistä;

(5)

”ratkaisevan tärkeillä tavaroilla, palveluilla ja työntekijöillä” tavaroita, palveluja ja työntekijäryhmiä , jotka ovat välttämättömiä sisämarkkinoiden toiminnan varmistamiseksi ratkaisevan tärkeillä aloilla ja joita ei voida korvata tai tapauksen mukaan hankkia muista lähteistä;

(6)

”kriisin kannalta olennaisilla tavaroilla ja palveluilla” tavaroita ja palveluja, jotka ovat välttämättömiä kriisiin reagoimiseksi tai kriisin sisämarkkinoihin kohdistuvien vaikutusten käsittelemiseksi sisämarkkinoiden hätätilan aikana;

(7)

”varmuusvarastoilla” strategisesti tärkeiden tavaroiden varastoa, jonka kerryttäminen voi olla tarpeen sisämarkkinoiden hätätilaan varautumiseksi ja joka on jäsenvaltion valvonnassa .

(7)

”varmuusvarastoilla” ratkaisevan tärkeiden tavaroiden varastoa, joka on jäsenvaltion valvonnassa ja jonka kerryttäminen voi olla tarpeen sisämarkkinoiden hätätilaan varautumiseksi.

a)

ehdottaa sisämarkkinoiden valppaus- ja hätätilavaiheissa komission ja jäsenvaltioiden välistä hallinnollista yhteistyötä koskevia järjestelyjä, jotka sisällytettäisiin kriisiprotokolliin;

a)

ehdottaa sisämarkkinoiden valppaus- ja hätätilavaiheissa komission ja jäsenvaltioiden välistä hallinnollista yhteistyötä koskevia järjestelyjä, jotka sisällytettäisiin 6 artiklassa tarkoitettuihin kriisiprotokolliin;

b)

arvioi merkittäviä vaaratilanteita, joista jäsenvaltiot ovat antaneet hälytyksen komissiolle.

b)

arvioi vaaratilanteita, joista jäsenvaltiot tai muut asiaankuuluvat sidosryhmät ovat antaneet hälytyksen komissiolle 8 artiklan mukaisesti, ja niiden vaikutusta tavaroiden, palvelujen ja henkilöiden, myös työntekijöiden, vapaaseen liikkuvuuteen;

b a)

suosittelee jäsenvaltioille kriittisten tavaroiden varaston kerryttämistä sisämarkkinoiden hätätilaan varautumiseksi, ottaen huomioon pulan todennäköisyys ja vaikutukset;

b b)

kerää ennakkotietoja kriisin toteutumisen mahdollisuudesta, tekee data-analyysejä ja tarjoaa markkinatietoa;

b c)

kuulee talouden toimijoiden, myös pk-yritysten, edustajia ja edustavia organisaatioita sekä tarvittaessa työmarkkinaosapuolia markkinatietojen keräämiseksi;

b d)

analysoi muiden unionin ja kansainvälisen tason kriisiin liittyviltä elimiltä saatuja koostettuja tietoja;

b e)

pitää yllä rekisteriä kansallisista ja unionin kriisitoimenpiteistä, joita on käytetty aiemmissa kriiseissä ja jotka ovat vaikuttaneet sisämarkkinoihin ja niiden toimitusketjuihin;

b f)

toteuttaa toimenpiteitä sisämarkkinoiden häiriönsietokyvyn vahvistamiseksi tämän asetuksen mukaisesti, esimerkiksi järjestämällä koulutuksia ja simulaatioita ja määrittämällä asiaankuuluvat talouden toimijat ja toimitusketjut osana stressitestejä.

a)

selvittää, onko kyseessä 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu uhka, ja selvittää tällaisen uhkan laajuuden;

a)

selvittää, täyttyvätkö valppaustilavaiheen käyttöönoton tai lopettamisen kriteerit, ja erityisesti onko kyseessä 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu uhka, ja selvittää tällaisen uhkan laajuuden;

b)

kerää ennakkotietoja, data-analyysejä ja markkinatietoa;

c)

kuulee talouden toimijoiden, myös pk-yritysten, ja teollisuuden edustajia markkinatietojen keräämiseksi;

d)

analysoi muiden unionin ja kansainvälisen tason kriisiin liittyviltä elimiltä saatuja koostettuja tietoja;

e)

helpottaa tietojen vaihtoa ja jakamista, myös muiden asiaankuuluvien elinten ja muiden kriisiin liittyvien unionin tason elinten sekä tarvittaessa kolmansien maiden kanssa, kiinnittäen erityistä huomiota kehitysmaihin, ja kansainvälisten järjestöjen kanssa;

f)

pitää yllä rekisteriä kansallisista ja unionin kriisitoimenpiteistä, joita on käytetty aiemmissa kriiseissä, jotka ovat vaikuttaneet sisämarkkinoihin ja niiden toimitusketjuihin.

b)

määrittää, täyttyvätkö hätätilavaiheen käyttöönoton tai lopettamisen kriteerit;

b)

määrittää riittävän ja luotettavan näytön perusteella , täyttyvätkö hätätilavaiheen käyttöönoton tai lopettamisen kriteerit;

c)

antaa neuvoja niiden toimien täytäntöönpanosta, joilla on päätetty reagoida sisämarkkinoiden hätätilaan unionin tasolla;

e)

helpottaa tietojen vaihtoa ja jakamista, myös muiden kriisiin liittyvien unionin tason elinten sekä tarvittaessa kolmansien maiden kanssa, kiinnittäen erityistä huomiota kehitysmaihin, ja kansainvälisten järjestöjen kanssa.

e)

helpottaa tietojen vaihtoa ja jakamista, myös muiden kriisiin liittyvien unionin tason elinten sekä tarvittaessa kolmansien maiden kanssa, kiinnittäen erityistä huomiota EFTAn jäsenmaihin, ehdokasmaihin ja kehitysmaihin, ja kansainvälisten järjestöjen kanssa.

a)

neuvoa-antavan elimen hyväksymät lausunnot, suositukset ja raportit;

b)

stressitestien tulokset;

c)

valppaustilavaiheen käyttöönotto, sen jatkaminen ja lopettaminen sekä kaikki III osan mukaisesti hyväksytyt toimenpiteet;

d)

hätätilavaiheen käyttöönotto, sen jatkaminen ja lopettaminen sekä kaikki IV osan mukaisesti hyväksytyt toimenpiteet;

e)

kaikki toimenpiteet, jotka rajoittavat tavaroiden, palvelujen ja työntekijöiden vapaata liikkuvuutta;

a)

kansallisten ja unionin tason toimivaltaisten viranomaisten välinen yhteistyö sisämarkkinoiden valppaus- ja hätätilavaiheiden hallinnointia varten valppaus- ja hätätilavaiheiden aikana sisämarkkinoiden eri aloilla ;

a)

kansallisten toimivaltaisten viranomaisten, myös paikallis- ja alueviranomaisten, ja unionin tason toimivaltaisten viranomaisten välinen yhteistyö sisämarkkinoiden valppaus- ja hätätilavaiheiden hallinnointia varten;

c)

koordinoitu lähestymistapa riski- ja kriisiviestintään myös kansalaisten suuntaan siten, että komissiolla on koordinoiva rooli;

c)

koordinoitu lähestymistapa kriisiviestintään myös kansalaisten ja asiaankuuluvien sidosryhmien, kuten talouden toimijoiden, suuntaan siten, että komissiolla on koordinoiva rooli;

d)

kehyksen hallinnointi.

a)

luettelo asiaan liittyvistä kansallisista toimivaltaisista viranomaisista, 5 artiklan mukaisesti nimetyistä keskusyhteystoimistoista ja 21 artiklassa tarkoitetuista keskitetyistä yhteyspisteistä, niiden yhteystiedoista sekä niiden tehtävistä ja vastuista tämän asetuksen mukaisten valppaus- ja hätätilavaiheiden aikana kansallisen lainsäädännön mukaisesti;

a)

luettelo kansallisista toimivaltaisista viranomaisista, 5 artiklan mukaisesti nimetyistä keskusyhteystoimistoista ja 21 artiklassa tarkoitetuista keskitetyistä yhteyspisteistä, niiden yhteystiedoista sekä niiden tehtävistä ja vastuista tämän asetuksen mukaisten valppaus- ja hätätilavaiheiden aikana kansallisen lainsäädännön mukaisesti;

b)

talouden toimijoiden ja työmarkkinaosapuolten , myös pk-yritysten, edustajien kuuleminen niiden aloitteista ja toimista, joilla voitaisiin lieventää mahdollisia toimitusketjun häiriöitä ja reagoida niihin sekä selviytyä mahdollisesta tavara- ja palvelupulasta sisämarkkinoilla ;

b)

talouden toimijoiden, myös pk-yritysten, edustajien kuuleminen niiden aloitteista ja toimista, joilla voitaisiin lieventää mahdollista sisämarkkinoiden hätätilaa ja reagoida siihen ;

b a)

työmarkkinaosapuolten kuuleminen niistä vaikutuksista, joita kohdistuu työntekijöiden vapaaseen liikkuvuuteen ratkaisevan tärkeillä aloilla;

c)

teknisen tason yhteistyö valppaus- ja hätätilavaiheissa sisämarkkinoiden eri aloilla;

d)

riski- ja hätäviestintä, jossa komissiolla on koordinoiva rooli ja jossa otetaan asianmukaisesti huomioon jo olemassa olevat rakenteet.

d)

riski- ja hätäviestintä, jossa komissiolla on koordinoiva rooli ja jossa otetaan huomioon jo olemassa olevat rakenteet.

a)

sen häiriön erityiset muuttujat, johon vapaaehtoisella kriisiprotokollalla pyritään puuttumaan, ja tavoitteet, joihin kriisiprotokollalla pyritään;

b)

kunkin osallistujan rooli ja ne valmistautumistoimenpiteet, jotka niiden on määrä toteuttaa, sekä niiden rooli, kun kriisiprotokolla on otettu käyttöön;

c)

menettely sen määrittämiseksi, milloin ja miten kriisiprotokollaa käytetään;

d)

toimet, joilla lievennetään mahdollisia sisämarkkinoiden hätätiloja ja reagoidaan niihin ja jotka rajoittuvat tiukasti siihen, mikä on tarpeen hätätilaan puuttumiseksi;

e)

takeet, joilla puututaan tavaroiden, palvelujen ja työntekijöiden vapaaseen liikkuvuuteen kohdistuviin mahdollisiin kielteisiin vaikutuksiin.

1.

Komissio kehittää ja järjestää säännöllisesti 6 artiklassa tarkoitettua kriiseihin varautumista, koordinointia, yhteistyötä , viestintää ja tietojenvaihtoa koskevaa koulutusta nimettyjen keskusyhteystoimistojen henkilöstölle ja talouden toimijoille . Se järjestää simulaatioita, joihin osallistuu keskusyhteystoimistojen henkilöstöä sekä muita asiaankuuluvia toimijoita, kuten talouden toimijoita tai sisämarkkinoiden hätätilanteiden ehkäisemiseen, niihin varautumiseen ja vastaamiseen osallistuvia muita elimiä .

1 a.

a)

tavaroiden, palvelujen ja henkilöiden vapaan liikkuvuuden helpottamista koskevien kaikkien asiaankuuluvien toimien seuranta, analysointi ja arviointi;

b)

kansallisen ja unionin tason parhaiden käytäntöjen täytäntöönpanon edistäminen ja tarvittaessa kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kehittämien parhaiden käytäntöjen täytäntöönpanon edistäminen;

c)

tiedon levittämistä ja eri tehtävien täytäntöönpanoa kansallisella tasolla ja tarvittaessa alueellisella ja paikallisella tasolla koskevien ohjeiden kehittäminen;

d)

asiaankuuluvien uusien teknologioiden ja digitaalisten välineiden käyttöönoton ja käytön kannustaminen sisämarkkinoiden hätätilanteisiin vastaamista varten.

1 b.

a)

kehittää skenaarioita ja muuttujia, joissa otetaan huomioon sisämarkkinoiden hätätilanteisiin liittyvät erityiset riskit ja joilla pyritään kartoittamaan haavoittuvuuksia ratkaisevan tärkeillä aloilla sekä arvioimaan mahdollisia vaikutuksia tavaroiden, palvelujen ja henkilöiden vapaaseen liikkuvuuteen;

b)

määrittää keskeiset talouden toimijat ja edustavat organisaatiot sekä muut keskeiset toimijat tai elimet, jotka osallistuvat hätätilanteiden ehkäisyyn, niihin varautumiseen ja vastaamiseen, ja kutsuu ne osallistumaan vapaaehtoisesti;

c)

helpottaa vertaisarviointeja ja kannustaa kehittämään hätätilanteisiin varautumista koskevia strategioita;

d)

määrittää riskinhallintatoimenpiteitä stressitestien jälkeen yhteistyössä kaikkien osallistuneiden toimijoiden kanssa.

a)

kauppavirrat;

b)

kysyntä ja tarjonta;

c)

tarjonnan keskittyminen;

d)

unionin ja maailmanlaajuinen tuotanto ja tuotantokapasiteetti arvoketjun eri vaiheissa.

e)

talouden toimijoiden keskinäiset riippuvuussuhteet sekä sisämarkkinoilla että niiden ulkopuolella toimivien toimijoiden kanssa.

a)

niiden talouden toimijoiden lukumäärä , joihin häiriö tai mahdollinen häiriö vaikuttaa;

a)

niiden talouden toimijoiden lukumäärä koko unionissa, joihin tilanne vaikuttaa;

b)

häiriön tai mahdollisen häiriön kesto tai arvioitu kesto;

b)

vaaratilanteiden kesto tai arvioitu kesto;

c)

maantieteellinen alue ja sisämarkkinoiden osuus, johon häiriö tai mahdollinen häiriö vaikuttaa, vaikutus tiettyihin maantieteellisiin alueisiin , jotka ovat erityisen haavoittuvia tai alttiita toimitusketjun häiriöille , mukaan lukien EU:n syrjäisimmät alueet ;

c)

maantieteellinen alue ja sisämarkkinoiden osuus, johon tilanne vaikuttaa, ja sen rajatylittävät vaikutukset , vaikutus tiettyihin erityisen haavoittuviin tai heikossa asemassa oleviin maantieteellisiin alueisiin , kuten syrjäisimpiin alueisiin ;

d)

häiriön tai mahdollisen häiriön vaikutus tuotantopanoksiin, joita ei voida hankkia muista lähteistä tai korvata.

d)

näiden vaaratilanteiden vaikutus tuotantopanoksiin, joita ei voida hankkia muista lähteistä tai korvata.

a)

edellä 1 kohdassa tarkoitetun pulan todennäköisyys ja sen mahdollinen vaikutus;

b)

talouden toimijoiden olemassa olevien varastojen ja varmuusvarastojen taso kaikkialla unionissa sekä kaikki tiedot talouden toimijoiden meneillään olevista toimista varastojen kasvattamiseksi;

c)

tällaisten varmuusvarastojen kerryttämisestä ja ylläpidosta aiheutuvat kustannukset;

d)

vaihtoehtoiset hankintamahdollisuudet ja mahdollisuus vaihtoehtoisiin hankintoihin;

e)

lisätiedot, joilla voitaisiin varmistaa tällaisten tavaroiden ja palvelujen saatavuus.

a)

arvio kriisin mahdollisista vaikutuksista;

a)

arvio ennakoidun kriisin mahdollisista vaikutuksista , mukaan lukien raja-alueiden ja syrjäisimpien alueiden erityinen tilanne ;

b)

luettelo asianomaisista strategisesti tärkeistä tavaroista ja palveluista; ja

b)

luettelo asianomaisista ratkaisevan tärkeistä tavaroista, palveluista ja työntekijäryhmistä ; ja

c)

toteutettavat valppaustoimet.

c)

toteutettavat valppaustoimet , mukaan lukien perustelut tällaisten toimien tarpeellisuudesta ja oikeasuhteisuudesta .

a)

niiden alueella olevien varmuusvarastojen tasot;

b)

mahdollisuudet lisäostoihin.

a)

osoittaa, ettei sillä ole muuta pääsyä tällaisiin tietoihin, ja perustelee tarpeensa; ja

b)

pyytää neuvoa-antavalta elimeltä lausunnon.

a)

kriisi on johtanut jonkin neuvoston kriisinhallintamekanismin , unionin pelastuspalvelumekanismin tai EU:n terveysturvakehyksen , mukaan lukien [ehdotus] asetukseksi ( EU )…/… valtioiden rajat ylittävistä vakavista terveysuhkista ja [ehdotus] neuvoston asetukseksi (EU) …/… kriisin kannalta olennaisten lääketieteellisten vastatoimien tarjonnan varmistamista koskevasta toimenpidekehyksestä, puitteissa perustetun mekanismin käyttöönottoon ;

a)

kriisin vuoksi on otettu käyttöön jokin neuvoston kriisinhallintamekanismi , kuten poliittisen kriisitoiminnan integroidut järjestelyt , unionin pelastuspalvelumekanismi tai mikä tahansa EU :n terveysturvakehyksen puitteissa perustettu mekanismi, mukaan lukien asetuksen (EU) 2022/2372 mukainen hätätilannekehys ;

b)

arvio niiden taloudellisten toimintojen tai käyttäjien lukumäärästä, jotka ovat riippuvaisia häiriön kohteena olevasta sisämarkkinoiden alasta tai aloista kyseisten tavaroiden tai palvelujen tarjoamiseksi;

b)

arvio niiden taloudellisten toimintojen tai käyttäjien lukumäärästä tai markkinaosuudesta tai markkinakysynnästä , jotka ovat riippuvaisia häiriön kohteena olevasta sisämarkkinoiden alasta tai aloista kyseisten tavaroiden tai palvelujen tarjoamiseksi;

c)

kyseisten tavaroiden tai palvelujen merkitys muille aloille;

c)

kyseisten tavaroiden, palvelujen tai työntekijöiden ratkaiseva merkitys muille aloille;

c a)

tavaroiden ja palvelujen arvioitu pula sisämarkkinoilla;

d)

taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen toimintaan, ympäristöön ja yleiseen turvallisuuteen kohdistuvien vaikutusten laajuus ja kesto;

d)

taloudelliseen ja elintärkeään yhteiskunnalliseen toimintaan, ympäristöön ja yleiseen turvallisuuteen kohdistuvien kriisin tosiasiallisten tai mahdollisten vaikutusten laajuus ja kesto;

e)

vaikutuksen kohteena olevat talouden toimijat eivät ole kyenneet tarjoamaan kohtuullisessa ajassa ratkaisua kriisin erityisiin näkökohtiin vapaaehtoisesti;

e)

se, että häiriön vaikutuksen kohteena olevat talouden toimijat eivät ole kyenneet tarjoamaan kohtuullisessa ajassa ratkaisua kriisin erityisiin näkökohtiin vapaaehtoisesti;

g)

maantieteellinen alue, johon vaikutukset kohdistuvat ja saattavat kohdistua, mukaan lukien mahdolliset rajat ylittävät vaikutukset sellaisten toimitusketjujen toimintaan, jotka ovat välttämättömiä yhteiskunnan tai talouden elintärkeän toiminnan ylläpitämiseksi sisämarkkinoilla;

g)

maantieteellinen alue, raja-alueet ja syrjäisimmät alueet mukaan luettuina, johon häiriön vaikutukset kohdistuvat ja saattavat kohdistua, mukaan lukien mahdolliset rajat ylittävät vaikutukset sellaisten toimitusketjujen toimintaan, jotka ovat välttämättömiä yhteiskunnan tai talouden elintärkeän toiminnan ylläpitämiseksi sisämarkkinoilla;

i)

korvaavien tavaroiden, tuotantopanosten tai palvelujen puuttuminen.

i)

kriisin kannalta olennaisten tavaroiden, tuotantopanosten tai palvelujen korvikkeiden puuttuminen tai pula;

i a)

matkustusrajoitusten tai rajavalvonnan käyttöönotto.